v u os i k e rta . Kirkolla on ulkosuomalaistyötä 40 maassa ympäri maailmaa. CHRISTIAN T JØRGENSEN / EUP-BER 30. 1 09. Sivulla 4 Kasvava kirkko Etiopian Mekane Yesus on noussut maailman suurimmaksi luterilaiseksi kirkoksi. 0 04 3 59 5 –14 –2 3 Suomalaisten tukena Saksassa Pastori Maija Jalass jatkaa eläkkeelläkin Berliinin suomalaisen seurakunnan palvelemista. | . Sivulla 6 Sotakirjeet Ilona Kuokkanen kokosi vanhempiensa sodanaikaisen kirjeenvaihdon kirjaksi. to u ko ku u ta 20 1 4 . Sivulla 18. Sivuilla 10–15 ?22 EU-vaalit Kirkko pitää aktiivisesti yhteyttä myös uusiin euroedustajiin. | . h i n ta: 3,70 € . |
Monista asioista voidaan sopia aika rauhassa, mutta näistä kysymyksistä on käyty ihan kunnon debattia. kuva: Matti Karppinen Kolumni s. Rukousverkko s. 5 Uskonnonopettajat palkitsivat ainereaalin parhaimmiston. – Useimmat näistä tapauksista ovat tulleet kirkolle eteen yllättäen. TÄSSÄ NUMEROSSA Palkitut abit s. – Yhteiskunta on muuttunut yksilökeskeisemmäksi. Se, että yritetään välttää keskustelua, ei johda koskaan hyvään lopputulokseen. KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde Sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Toimituspäällikkö Tuija Tiihonen Uutispäällikkö Johannes Ijäs Toimitussihteeri Anna-Kaisa Pitkänen Graafikko Gun Helminen Toimittajat Leena Hietamies, Emilia Karhu, Danielle Miettinen, Laura Mäkelä, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Annmari Salmela, Olli Seppälä, Meri Toivanen Valokuvaaja Matti Karppinen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Hämeen Paino, Forssa Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Jaakko Tapaninen www.kotimaa.fi Liiketoimintajohtaja Jarmo Lipiäinen Levikki 32963 kpl (LT 2012) 75 000 lukijaa (KMT Lukija 2012) Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse tilauspalvelut@kotimaa.fi Kirjoitit kirjan, jossa kuvaat kirkon seksuaalieettisten kantojen kehittymistä 1940-luvulta 2010-luvulle. Eroaalloissa suuri merkitys on ollut myös sosiaalisella medialla. Istut helsinkiläisen Vuosaaren seurakunnan seurakuntaneuvostossa ja Helsingin yhteisessä kirkkovaltuus- Sähköinen kirja Paasikiven diktaatista homoiltaan – Suomen luterilainen kirkko ja seksuaalietiikan murrosvuodet on luettavissa ilmaiseksi Vartija-lehden verkkosivuilla, www.vartija-lehti.fi. 22 Erkki Halmetta kantavat monien ihmisten rukoukset. Meri Toivanen. – Yllättävän paljon, on niitä käsitelty erityisesti kirkkovaltuustossa. Konflikti syntyy, jos ihminen kokee, että uskonnon normisto ei vastaa omaa kokemusta. Piplian juhlaa s.16 Suomen Pipliaseura juhli Kokkolassa. 2 TÄ N Ä Ä N Ko t i m a a 3 0. 1990-luvun laman aikana kirkko otti sosiaalieettisillä kannoillaan hetkeksi agendan määrittelijän aseman. – Kaikissa uskonnoissa on jonkinlainen seksuaalieettinen normisto. Seksuaalisuudesta puhuttaessa ollaan ihmiselämän herkimpien asioiden äärellä. Kaikkien mielestä seksuaalisuuden pitää olla toisia kunnioittavaa ja lainmukaista, mutta kun nämä asiat täyttyvät, ihmiset eivät kaipaa toisia ihmisiä neuvomaan heitä. tossa. Tilanne on pitkälti sama niin seksuaalieettisissä kysymyksissä kuin esimerkiksi kirkon suhteessa valtioon. Tapausesimerkkisi ovat sotien jälkeen käyty keskustelu eronneiden uudelleenvihkimisestä, 1960-luvun kohu Juhannustanssit-romaanista, arkkipiispa Vikströmin harhaoppisyytökset 1990-luvulla ja kaksi Homoiltaa vuosina 1996 ja 2010. Miksi juuri seksuaalietiikka aiheuttaa ristiriitoja sekä kirkon sisäl- lä että kirkon ja yhteiskunnan suhteissa. Näin on ollut aina. ”Seksuaalietiikassa kirkolla on ollut aloite viimeksi 1800-luvulla” viikon henkilö Ville Jalovaara selvitti kirkon ja seksin suhdetta historian esimerkkien kautta. Kuinka paljon seksuaalietiikan kysymykset ovat esillä näissä tehtävissä. Ennen viimeisintä Homoiltaa tutkimasi tapaukset eivät ole johtaneet kirkosta eroamisten aaltoihin. 23 Henki kuljettaa jokaista omalla vauhdillaan. 5. Nämä asiat myös jakavat mielipiteitä. Olet paitsi kirkkohistorian dosentti myös kirkon luottamushenkilö. – Kaikissa niissä kirkko on joutunut reagoimaan yhteiskunnan moraalikäsitysten muuttumiseen. 9 Ville Auvinen pohtii, miksi papit eivät sitoudu kirkon oppiin. Opetus voisi olla, että jonkinlainen suunnitelma olisi hyvä olla olemassa. Seksuaalieettisissä kysymyksissä kirkolla on ollut aloite käsissään viimeksi ehkä 1860-luvulla. Mikä näitä tapauksia yhdistää. Ajankohtaisessa keskustelussa tasa-arvoisesta avioliittolaista kirkolla tuntuu olevan sama taktiikka kuin tutkimissani tapauksissa. Yhdessäkään näistä tapauksista aloite ei ole ollut kirkolla, vaan se on odottanut, kunnes siltä on alettu vaatia kannanottoa. Yllättävä henki s. 2 014 Ville Jalovaara on Helsingin yliopiston kirkkohistorian dosentti ja helsinkiläinen kirkon luottamushenkilö. Mikä on toisin 2010-luvulla. Karjalan kuvat s.17 Hämeenlinnassa nähdään ikoneita Itä-Karjalasta. Mitä kirjasi valottamat historian esimerkit opettavat kirkolle
Emme tiedä, mikä meitä odottaa. Mutta me saamme elää odotuksessa ja luottamuksessa, että Jumala on näkymättömänä läsnä elämämme erilaisissa vaiheissa. Väliaika, jolloin Jumalan näkymätön läsnäolo ei vielä ollut heidän kanssaan. Koulupoikien kesäsiirtolaan Lohjalle otetaan kesäk. Vaikka unioni vaikuttaa moneen asiaan, on se monille EU:n kansalaisille etäinen ja hahmoton. Täynnä luottavaista odotusta. Tahdommeko osaa Hänen armostaan. Varsinkaan näissä EU-maissa ei voida jatkaa politiikan tekemistä kuten ennen. jussi rytkönen Artikkelitoimittaja jussi.rytkonen@kotimaa.fi Alennukset rautatiepilettien hinnoista. Kaikki vanhan Euroopan mahdit ovat liittoutuneet pyhään ajojahtiin tätä aavetta vastaan.” Sunnuntaina päättyneiden Euroopan parlamentin vaalien tulokset olivat monissa Euroopan maissa odottamattomat. 1 p:stä kor- keintaan 30 heikkoa ja varsinkin tuberkuloosille altista poikaa. Miten tästä eteenpäin. Siitä alkoi opetuslasten matka kohti helluntaita ja Pyhän Hengen odotus. Vaalien jälkeinen EU joutuu asettamaan itselleen vaikeita kysymyksiä. 3 Vaalitulosten perusteella entistä suurempi osa eurooppalaisista haluaa kriittistä keskustelua maahanmuutosta. Jumala on läsnäolollaan siunannut meitä, kun kuljemme läpi tuntemattoman. Nyt tarvitaan asia-argumentteja – moralisointi ja syyllistäminen eivät auta. Eurooppalaiset arvot – vapaus, demokratia, tasa-arvo, ihmisoikeudet, vähemmistöjen kunnioitus – ovat EU:n rakentamisessa edelleen käypää valuuttaa. Poliittisten ääri-ilmiöitten taustalla ovat Eurooppaa moukaroineet globaalit voimat ja EU:n nopea laajentuminen vanhan vauraan Länsi-Euroopan ulkopuolelle. Useimmissa maissa enemmistö äänestäjistä ei edes vaivautunut uurnille. Mitä tahansa voi tapahtua kenelle tahansa. Hyvää ja huonoa. Talouden valtavirtojen muutokset ovat synnyttäneet kasvavaa eurooppalaista työttömyyttä ja näköalattomuutta. Osa ääriliikkeiden poliittisista viesteistä onkin eurooppalaisittain huolestuttavia. 5. Moniin kesän aikana pi- dettäviin kokouksiin matkustaville on senaatti eri anomuksista myöntänyt 50 % alennuksen pilettien hinnoista valtionrautateillä.--- Matkustajan tulee paluumatkalla näyttää konduktöörille pilettinsä ohella kokouksen toimikunnan tai puheenjohtajan antama todistus siitä, että matkustaja on todella ottanut kokoukseen osaa.. Nuo merkit vahvistavat uskoamme. EU ei yksistä vaaleis- ta lamaannu, mutta demokraattisena yhteisönä sen on vaalituloksia kunnioittaen pärjättävä myös muuttuvassa ajassa. Vaalien tulos osoitti jälleen kerran myös Euroopan perinteisen helmasynnin eli sen suuren hajanaisuuden. Euroopan yhdentymisen hyvät tavoitteet ja aikaansaannokset eivät ole vakuuttaneet suurta osaa arkisten huolien keskellä elävistä äänestäjistä. Iloitsemmeko että Isän lahja on saapuvilla. Monissa maissa nämä vaalit käytiin myös maa- hanmuuttokysymyksien tematiikalla. Ehkä opetuslapsistakin tuntui siltä, että tuntematon tulevaisuus odottaa heitä, kun Jeesus vuorella siunasi heidät ja hänet otettiin ylös taivaaseen. TÄN Ä ÄN Ko t i m a a 3 0. Näkymättömän Henkensä läsnäololla hän siunaa meitä juuri tänään. Euroopan yllä on jälleen jonkinlainen ”aave”, olkoonkin, että nyt vain pieni osa sen liikkeelle päästävistä poliittisista voimista tukeutuu Marxin jo 1900-luvulla konkurssin kärsineisiin talouspoliittisiin ja yhteiskunnallisiin ajatuksiin. 2 014 PÄÄKIRJOITUS TUHAT MERKKIÄ TAIVAASTA jukka fordell Uusi aave Euroopan yllä K arl Marxin vuonna 1848 julkaisema Kommunistinen manifesti alkaa sanoilla: ”Aave kummittelee Euroopassa – kommunismin aave. Demokratiaan kuuluvat silti erilaiset mielipiteet. Sen jokainen on kokenut. Samanaikaisesti EU:n yritys sulauttaa joukko hyvin erilaisia länsi-, etelä- ja itäeurooppalaisia kansantalouksia yhdeksi markkina-alueeksi ja yhteisvaluutan pelikentäksi on kohdannut suuria vaikeuksia ja luonut jännitteitä tukea antavien ja sitä pyytävien välille. Tosiasia on se, että vaalitulosten perusteella entistä suurempi osa eurooppalaisista haluaa kriittistä keskustelua aiheesta. Tuntematon tulevaisuus oli edessä, mutta he olivat siitä huolimatta iloissaan. Manifestin alkusanat osuvat oikeaan siinäkin, että Euroopan poliittisen kartan muutokset ovat jo herätelleet ainakin mediaa ja joitakin vakiintuneiden puolueiden edustajia kitkeriin kommentteihin aaveita vastaan. Tuntematon tulevaisuus Parlamentin lopullisessa paikkajaossa ei tapahtunut lopulta mitään Euroopan laajuista mullistusta. Suuremmassa kuvassa myös koko Euroopan yhdentyminen on toistaiseksi poliittisella tasolla seisahtunut. Pirjo Kantala Tuomaspappi, Helsinki KOTIMAA SATA VUOTTA SITTEN 30.5.1914 Suomen Siioni viettää nyt helluntaita. Vaikka tilanteesta varmasti päästään eteenpäin, jotain on tapahtumassa maanosassamme. Voimme saada ihanan helluntain, riippuu meistä olemmeko tätä oikein odottamassa ja anommeko voimaa korkeudesta. Vanhat euromyönteiset poliittiset pääryhmät säilyttivät asemansa melko hyvin. Nyt tarvitaan asia-argumentteja – moralisointi ja syyllistäminen eivät auta. Johtajan opastuksella on heillä tilaisuus retkeilyyn luonnossa, puutarhatyöhön y.m. Elämä on aina matka tuntemattomaan. Usein merkit Jumalan läsnäolosta näkyvät vasta jälkikäteen. Silti varsinkin Ranskan, Ison-Britannian, Tanskan, Ruotsin, Unkarin ja Kreikan tulokset osoittavat myös uudenlaisten, EU- tai maahanmuuttokriittisten, äärioikeistolaisiksi, äärivasemmistolaiseksi tai populistisiksi luokiteltavien, poliittisten voimien esiinmarssia. ¶ Meillä voi olla elämässä edessäpäin onnea tai onnettomuutta. Pyytäköön jokainen ken rukoilla osaa, että rakas Taivaallinen Isä antaisi runsaasti helluntaihenkeä
Komissaa- rina ollessaan Olli Rehn (kesk.) on avannut monia ovia kirkon EU-toiminnalle. Kultalevyn luovutus tapahtuu valtakunnallisilla Lähetysjuhlilla Vaasa Arenassa. Kirkon kunnostamiseen vaikutti merkittävällä tavalla Kylmäkoski-seuran aloittama kansalaiskeräys. LYHYET Kirkkopalvelut myy Törmälän Kirkkopalvelut on sopinut myyvänsä Rautalammilla sijaitsevan Törmälän loma- ja kurssikeskuksen osakkeensa. Viime sunnuntaina kansa valitsi edustajansa seuraavaksi viisivuotiskaudeksi. – Se on toki sanottava, että toimikautensa päättäneissä mepeissä oli poikkeuksellisen monta kirkollisesti aktiivista. Lisäksi muut kaivauksen löydöt antavat viitteitä myös 1500-lukua vanhemmasta pappilasta. Olli Seppälä. Keskitalo ei halua arvioida valittuja meppejä siitä näkökulmasta, mihin kirkkoon he kuuluvat tai eivät kuulu. Kirkolliskokouksen vuonna 1999 hyväksymää katekismusta on käännetty useille kielille. Kumlin arvioi sunnuntaina valittuja meppejä hyväksi, korkeatasoiseksi ja asiantuntevaksi joukoksi. Kirkon ihmiset ovat tehneet yhteistyötä lähes kaikkien valittujen kanssa eri yhteyksissä. – Ehdokkailta tuli niistä positiivista palautetta. Vantaan kaupunginmuseo kertoo, että kaivauksissa on löydetty myös pappilan arjesta kertovaa esineistöä. Äänestysprosent- ti nousi hieman, mutta jäi alhaiseksi. Kultalevyn raja on vuoden 2010 alusta lähtien ollut 10 000 kappaletta. uudelleen käyttöön homeongelmien vuoksi vuonna 2011 suljetun Kylmäkosken kirkon. Pappila on sijainnut löytöpaikalla 1500-luvulla. Uskon kuitenkin, että myös nyt valittu joukko on myönteinen kristillisille arvoille. Varsinaista julkaisulupaa ei ole aiemmin annettu muille kirkoille. Rehn on aiemmin ollut myös kirkon EU-neuvottelukunnan jäsen. Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Juk- ka Keskitalo pitää vaalitulosta melko odotettuna. Valtakunnallisissa puheenjohtajatenteissä näitä kysymyksiä ei kuitenkaan noteerattu korkealle. Törmälä eli vanha Kosken pappila on osa Rautalammin pitäjän ja seurakunnan historiaa. Homekirkosta kulttuurikirkoksi Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo vihki 25.5. 5. Meppien kirkollisella taustalla ei ole ollut tähän mennessä merkitystä. Keskitaloa huolestuttaa se, että Suomen äänestysprosentit painuvat lähes kaikissa vaaleissa muita Pohjoismaita alemmaksi. Suomella on Europarlamentissa 13 edus- tajaa eli meppiä. kesäkuuta kultalevy äänitteestä Ylistys. – Kirkon omassa tiedotuksessa ne näkyivät paljon, samoin Helsingin ja Lapinlahden arvoilloissa. Ehdokkaat ottivat kirkon vaaliteemat hyvin vastaan, mutta niiden näkyvyys ei ollut riittävän hyvä. Näkyvyyttä siis oli, mutta ei niin paljon, että voisi olla täysin tyytyväinen. 1500-luvun pappila löytyi Helsingin pitäjän kirkonkylässä Vantaalla suoritetuissa arkeologisissa kaivauksissa on löydetty vanhan pappilan jäänteet. Sen sijaan vaalien ehdokkaat ottivat teemat hyvin vastaan. 4 TÄ N Ä Ä N Ko t i m a a 3 0. kuva: Markku Ulander / Lehtikuva Suomalainen katekismus oshindongan kielellä Kirkkohallitus on antanut Namibian evankelis-luterilaiselle kirkolle luvan julkaista ja painattaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon katekismuksen oshindongan kielellä. Pidämme yllä keskusteluyhteyksiä ja hyviä henkilökohtaisia suhteita. – Emme kuitenkaan varsinaisesti lobbaa, vaan tuomme esille kirkolle tärkeitä näkökohtia eri EU:ssa käsiteltäviin kysymyksiin. Tulevaisuudessa kirkko palvelee myös kulttuurikirkkona, jonka ohjelmistoon kuuluu monipuolista ohjelmaa konserteista näyttelyihin ja entisten kirkkoherrojen puhetilaisuuksiin. Kirkko odottaa mepeiltä hyvää EU-yhteistyötä Eurovaalit Kirkkohallitus pitää säännöllisesti yhteyttä tuleviin euroedustajiin eli meppeihin. Ennen vaaleja kirkkohallitus julkaisi kir- kon EU-vaaliteesit. Myös kirkkoa kiinnostaa, keitä Brysselissä ja Strasbourgissa istuu. Simojoelle kultalevy Gospelmuusikko ja lauluntekijä Pekka Simojoelle myönnetään 7. Heidi Hautala (vihr.) on työskennellyt muun muassa konsulttina Kirkon Ulkomaanavulle. Käännöstyö oshindongaksi on jo tehty. He olivat valmiit keskustelemaan positiivisesta uskonnonvapaudesta Euroopassa ja oman kristillisen kulttuuriperinnön asemasta julkisessa tilassa. Kirkon EU-neuvottelukuntaan kuuluvat Anneli Jäätteenmäki (kesk.) ja Sirpa Pietikäinen (kok.). Osa heistä on aiemmin ollut kirkollisissa luottamustehtävissä. Jostain syystä EU-asiat eivät motivoi kansalaisia. EU-kriittiset voimat saivat lisää kannatusta, mutta eivät ehkä niin paljon kuin oletettiin. – Se on ehkä signaali siitä, että demokratia ei voi Suomessa hyvin. 2 014 Anneli Jäätteenmäki ja Olli Rehn tunnetaan aktiivisesta EU-työstään kirkon piirissä. Myös Paavo Väyrynen suhtautuu myönteisesti kirkkojen rooliin EU:ssa. Keskitalo toteaa, että muutamilla mepeillä on erityisen hyvät yhteydet kirkkoon. Kirkkohallituksen EU-lakimies Lena Kumlin sanoo, että europarlamentaarikkoihin ollaan säännöllisesti yhteydessä. – Perinteiset poliittiset puolueet pitivät asemansa. Niissä keskityttiin viiteen otsikoituun teemaan: Yhteisten arvojen Eurooppa, Ihmisten Eurooppa, Vastaanottava Eurooppa, Uskonnonvapauden Eurooppa sekä Luomakunnan ja kestävän kehityksen Eurooppa Keskitalo ei ole täysin tyytyväinen teemojen saamaan näkyvyyteen kirkon ulkopuolella. – Monilla mepeillä on läheisiä yhteyksiä seurakuntiin
Säkeistöjen määrästä ei kannata tehdä ongelmaa. kuva: Matti Karppinen le yhteistä uskontotietoa. Siro kirjoitti laudaturin sekä uskonnosta että filosofiasta. Ajattelin, että viis veisaan julkisesta hyssyttelystä. Keskustelut nauhoitettiin, ja jälkeenpäin pappeja pyydettiin kommentoimaan keskustelun aikana sanomiaan asioita. Sen päälle voisi sitten ottaa halutessaan tunnustuksellista opetusta. Suomen uskonnonopettajain liitto palkitsi maanantaina ylioppilaskirjoitusten uskonnon ainereaalikokeessa erinomaisesti pärjänneet nuoret. – Tykkään kuitenkin ajatuksesta, että opetettaisiin kaikil- TEOLOGIASSA TAPAHTUU TOIMITTAJALTA Melkein luvatonta puuhaa Viime sunnuntaina istuin auringonpaahteessa keskellä Töölöntoria Helsingissä. Noora Wikman Suvivirren laulaminen julkisella paikalla tuntui jännittävältä ja uhmakkaalta. Aloitteessa katsotaan, että Suomi ei ole moni- kulttuurinen yhteiskunta ja että suomalaisen elämänmuodon säilyminen täytyy turvata perusopetuslakia muuttamalla. Seuraava nelivuotiskertomus laaditaan vuosilta 2012–2015. Laulan niin monta säkeistöä Suvivirrestä kuin haluan. Julkinen keskustelu vaikuttaa ja synnyttää tuntemuksia. Äkkiä koin kummallisen tunteen: olin tekemässä jotain luvatonta. 2 014 Ylioppilaskirjoitusten uskontotaiturit palkittiin Kahden laudaturin lukiolainen pitää uskontojen tuntemusta tärkeänä. Nykymuotoisen nelivuotiskertomuksen ongelmia ovat hitaus, kalleus ja vähäinen käytettävyys. Voin vakuuttaa, että lauloimme myös ”kiellettyjä” säkeistöjä. Hyvä niin. Seurakunnan pääjumalanpalvelus sai tavallisuudesta poikkeavat puitteet. Kun on tietoa muista uskonnoista, voi ymmärtää, miksi joku ihminen tai valtio toimii tietyllä tavalla, Janika Siro sanoo. Ne työllistävät paitsi omaa väkeään myös alihankkijoita, yrityksiä ja ulkopuolisia yksityishenkilöitä. Siro on eronnut kirkosta, mutta halusi silti jatkaa uskonnon opiskelua. Kymmenen abiturienttia sai Opetushallituksessa järjestetyssä tilaisuudessa kunniakirjan, stipendin ja kirjapalkinnon. Ohjelman toimittajat lähestyivät pappeja esiintyen tavallisina seurakuntalaisina, jotka sanoivat haluavansa keskustella homoseksuaalisuutensa tuottamista ongelmista. Käskyissä kehotetaan myös esimerkiksi välttämään saarnatyyliä ja toisten tuomitsemista. Hän ei pidä hyvänä lukion tuntijakouudistuksen yhteydessä ehdotettua mallia uskonnon kurssien vähentämisestä. TÄN Ä ÄN Ko t i m a a 3 0. Isot seurakuntayhtymät katsovat jopa eettiseksi velvollisuudekseen tarjota taantuman aikana elvytystä lähiseudun yrittäjille lisäämällä korjaus- tai uudisrakentamista. 5. Neljän vuoden välein ilmestynyt Kirkon nelivuotiskertomus uudistuu. Pian Suvivirsi kajahtaa kaut- ta Suomen. – Ei voi ymmärtää muita kulttuureita ja ihmisiä, jos ei ymmärrä uskontoja. Hän pitää valitettavana sitä, että yleinen asenne uskonnonopetusta kohtaan on kielteinen. Oli perinteisen Torimessun aika. Ruotsin television tutkivan journalismin ohjelma Uppdrag granskning on nauhoittanut salaa tekaistuja sielunhoidollisia keskusteluja saadakseen selville, miten papit suhtautuvat homoseksuaa- lisuuteen. Veisuu täytti torialueen ja lähitalojen parvekkeille ilmestyi messuvieraita. Kirkon julkaisemissa kymmenessä nettiajan käskyssä kehotetaan katolilaisia muun muassa käyttämään ”digitaalisia hymyjä” Twitterja Facebook-viesteissään sekä sähköposteissa ja tekstiviesteissä. tus luvattomasta ja kielletystä tuli päähäni. Palkittujen joukkoon kuuluivat Janika Siro (edessä), Katariina Björkman (vas.), Oona Laine ja Mikko Kylmänen. Yksi palkituista oli sastamalalainen Janika Siro, 18, joka päättää viikonloppuna toisen opiskeluvuotensa Vammalan lukiossa. Kotimaa on PRO. Pääasia on, että vanha ruotsalainen sävelmä raikuu niin että koulujen ikkunat helisevät. Lakialoitteen mukaan ”ei-kristittyjen yksilöiden lisääntynyt maahanmuutto, radikaalien vapaa-ajattelijoiden painostuksen kiihtyminen ja yhteiskunnan yleinen sekularisoituminen” uhkaavat kristityn enemmistön oikeutta vaalia kulttuurikristillistä identiteettiään. Katolinen kirkko on antanut epätavallisen siunauksen hymiöille. Seurakunnat ovat isoja palveluntuottajia. Perussuomalaiset haluavat muuttaa perusopetuslakia niin, että koulujen juhla- ja aamunavauskulttuurissa näkyisi enemmän kristillisiä elementtejä. Varsinainen kirkolliskokousta varten julkaistava painettu nelivuotiskertomus keskittyy vastaisuudessa temaattisiin kokonaisuuksiin. 5 Inspiroidu. Tämä koskee erityisesti ei-hengellisiä tehtäviä, kuten ruokahuoltoa, kiinteistötehtäviä, rakentamista ja siivousta. Kun kirkon oman väen aika, taidot tai oikeudet eivät riitä tarpeellisiin tehtäviin, niitä ulkoistetaan. Messun lopuksi laulettiin paljon puhuttu Suvivirsi. Janika Siron lisäksi uskonnonopettajainliitto palkitsi Aaro Saksalan, Joona Kristian Niemelän, Mikko Kylmäsen, Mari Sahlbergin, Saana Vallin, Oona Laineen, Nanni Hiltusen, Minna Hirvosen ja Katariina Björkmanin. Jatkossa kertomus julkaistaan verkossa tietokantana ja raportteina, joista keskeiset havainnot löytyvät helposti. Mistä tuo aja- VIIKON POIMINNAT VERKOSTA Kotimaa on nyt enemmän. Uskontotiedon opetus saattaisi parantaa ihmisten asenteita uskonnonopetusta kohtaan, Siro arvelee. Onnea kaikille koulunsa päättäville, ylioppilaille ja ammattiin valmistuville! Olli Seppälä olli.seppala@ kotimaa.fi. Janika Siro toivoisi, että ihmiset opiskelisivat enemmän uskontoa. Hän jatkaa ylioppilaskirjoituksia vielä tulevana vuotena
Etiopian Evankelinen Mekane Yesus -kirkko on todennäköisesti saavuttanut tänä keväänä maailman suurimman luterilaisen kirkon aseman. – Kirkko nähdään siltana maailmanlaajuiseen yhteyteen. Aluksi se näytti mahdolliselta, mutta sitten ortodoksikirkko katkaisi yhteistyön eikä sallinut evankelista opetusta sisällään. Jo 300-luvulla syntyneen ortodoksikirkon vahvasta asemasta huolimatta iso osa kansasta eli henkivaltojen pelossa 1860-luvulla, jolloin ensimmäiset ruotsalaiset lähetystyöntekijät saapuivat maahan. Kirkko kasvaa yhä ja se vetoaa myös nuoriin. Viime vuoden lopussa Mekane Yesus -kirkolla oli virallisen tilaston- sa mukaan 6 355 838 jäsentä, ja määrä kasvaa koko ajan. Kun kirkko perustettiin 1959, jäseniä oli noin 20 000. 5. Kirkko myös auttaa käytännössä: se rakentaa kouluja ja sairaaloita, opettaa, kouluttaa ja antaa valmiuksia kehitykseen. Se hääti evankeliseen uskoon heränneet ortodoksipapit ulos kirkosta. Parantamisen armolahja toimii yhä monissa seurakunnissa, samoin pahoja henkiä ajetaan ulos. He tulivat keski- tai työläisluokasta ja siksi heidän oli helppoa luoda yhteys köyhiin etiopialaisiin. Ihmiset rakastavat kirkkoa, joka ei kohtele heitä kovalla kädellä, kuten keisarin ja. Tämä johti evankelisten seurakuntien perustamiseen, joista sittemmin syn- tyi Mekane Yesus -kirkko. Kirkon räjähdysmäisen kasvun perustana on afrikkalainen maailmankuva, jossa näkymätön todellisuus on itsestään selvää. Kuvassa rukousta pääsiäisyön palveluksessa Addis Abeban suurimmassa kirkossa Mekanissassa. Mekane Yesus on kasvanut 55 vuodessa noin 6,4 miljoonan jäsenen yhteisöksi ja kisaa kärkipaikasta 6,4-miljoonaisen, mutta pienenevän Ruotsin kirkon ja lähes yhtä suuren Tansanian evankelisluterilaisen kirkon kanssa. 2 014 Voimallinen rukous kuuluu olennaisesti Mekane Yesus -kirkkoon. Kirkko on osa modernia Etiopiaa, joka on avoinna maailmalle, arvioi ruotsalainen teologian tohtori Agne Nordlander, 75, joka on vuosia kouluttanut pappeja Mekane Yesus -kirkon seminaarin opettajana. Olen itse nähnyt kaikkea tätä tapahtuvan, kertoo Mekane Yesus-kirkon seminaarin teologisen osaston dekaani Teshome Amenu, 40. Pohjoismaisten lähetystyön- tekijöiden tarkoituksena ei ollut synnyttää luterilaista kirkkoa Etiopiaan, vaan uudistaa maan ortodoksikirkkoa. kuva: Sari Lehtelä / Suomen Lähetysseura Etiopiassa maailman suurin luterilainen kirkko ETIOPIA Mekane Yesus ohittaa tänä keväänä jäsenmäärässä ruotsalaisen äitikirkkonsa. Luterilaisen kirkon haasteena on pula koulutetuista työntekijöistä. Lähetystyöntekijät suhtautuivat etiopialaisiin tasa-arvoisesti. Julistus Jeesuksesta, joka parantaa ja vapauttaa pahasta maksutta, vetosi ihmisiin, jotka turhaan maksoivat avusta henkitohtoreille. Hän kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan etiopialaiset liittyvät Mekane Yesus -kirkkoon, koska se opettaa Jumalasta, jonka kanssa voi elää sovinnossa. – Kun ihmiset näkivät ja koki- vat, että Kristus voittaa henkivallat ja parantaa sairaita, valtava ilo ja kiitollisuus sai heidät kääntymään. 6 TÄ N Ä Ä N Ko t i m a a 3 0
Kaikkien lähetystyöntekijöiden määrä Mekane Yesus -kirkossa on runsaassa 10 kommunismin ajan valtaapitävät tekivät. – Tiedän, että kirkon johtajat rukoilevat, että kirkko pysyisi yhtenäisenä. Itsekin palvelen kirkkoamyös haaste. Emme saa suosia omaa ryhmäämme. Tämä on myös sudenkuoppa, johon menestysteologia iskee: Jeesus auttaa sinut ulos köyhyydestä ja sairaudesta. nu lisää kasvute- mastaan hyvästä Molemmat teokijöiksi omakielogit pitävät isona muille. – Lännen kirkoilla on tietoa ja kokemusta, joita meiltä puuttuu. Vuosituhannen vaihteesta lähtien on Kirkon johtajat ovat osanneet erityisesti USA:sta, Nigeriasta, kanavoida karismaattisuuden Ghanasta ja Keniasta levinnyt kirkon kasvuksi, vaikka loiske television kautta menestysteoon toisinaan ollut rajua. Tällä hetkellä maassa on runsas parikymmentä suomalaista lähetystyöntekijää. Laululeikki tukee lasta laulujen oppimisessa. – Kun tulin ensimmäistä kertaa opettamaan kirkon seminaariin Addis Abebaan 1992, ilmapiiriä hallitsivat karismaattiset opiskelijat. Ilosanoman levittäminen kuuluu jokaiselle jäsenelle, ja opetuslapseuskoulutuksessa siihen saadaan välineet. 37,80 (42,00) 2420 Tittamari Marttinen, Emmi Jormalainen 12 päivää maailmalla Kirja siitä, kuinka kaikkialla maailmassa lasten päivät ovat täynnä leikkejä ja vauhtia, mutta joskus myös liian suuria huolia ja suruja. Ihmisiä motivoi ta työntekijöistä. Kirkko on vastannut haasteeseen järjestämällä saarnaajille koulutusta armolahjojen oikeasta käytöstä. Seuni tästä syystä, en Tärkein rakunnissa on vain palkan vuoksi, toteaa Teshokasvute- paljon kysymyksiä ja ongelmia, me Amenu, joka kijä on joihin papit eivät on toiminut myös Jeesus-uskon ehdi paneutua, hiippakunnan löytäneiden palava Teshome Amenu johtajana. – Kristuksen maailmanlaajana luterilaisten kirkkojen yhteisönä olemme kaikki riippuvaisia toisistamme. Valtio on aiemminkin toiminut aktiivisesti saadakseen kirkot pysymään koossa. Kumppanuutta pitää kuitenkin kehittää kaksisuuntaiseksi. Mitä vähemmän kirkkoja, sitä helpompi niitä on valvoa, Nordlander toteaa. Köyhän maan kirkko ei ilman ulkopuolista rahoitusta pysty vastaamaan kaikkiin haasteisiin, mutta Teshome Amenu ei halua pohtia yhteistyötä talous edellä. Kiivaan keskustelun päätteeksi ilmiö hyväksyttiin 1976 sillä varauksella, että se pysyy luterilaisen opin mukaisena. 020 754 2350 www.sacrum.fi. karuohon kasvu. Väärät lupaukset parantumisesta tuovat paljon surua. kirkot ovat neuvottomia. Ehkä me voimme jakaa vät erityisesti nuorten keskuuteen läntisessä Etiopiassa. Mihin suuri ja voimakas kirkko tarvitsee enää ulkomaalaisia lähetystyöntekijöitä. Teshome Ame- into kertoa koketoteaa. Kolmas haaste kirkolle ovat et- nisten ryhmien väliset jännitteet. – Toivoni on, että hallitus tekee jakautumisen mahdottomaksi. – Tärkein kasvutekijä on Jeesus-uskon löytäneiden palava Nopeasti kasvaneen kirkon into kertoa kokemastaan hyhaasteena on pula koulutetuisvästä muille. Se tarjoaa kirjan 170 lauluun leikkejä ja liikkeitä, askarteluja ja käyttövinkkejä, alku- ja välisoittoja sekä kuoro- ja soitinsovituksia nuotteineen. 24,20 (26,90) 3600 Timo Jaakkola Krokotiilijuoksu 235 harjoitetta, jotka keskittyvät liikkumis-, tasapaino- ja välineen käsittelytaitoihin. Mutta kirkossa on muita voimia, jotka haluavat kirkon jakautuvan lännen ja etelän kansojen kirkoiksi, Nordlander sanoo. – Perinteisen afrikkalaisen uskon mukaan hyvät asiat tulevat Jumalalta, siksi afrikkalaisilla on valmius uskoa ihmeisiin. Afrikkalaisten yhteisöllinen vuodessa vähentynyt reilusta 200:sta noin 60:een. 3780 Mari Torri-Tuominen Laula, leiki Lasten virsi Runsas virikekirja Lasten virren lauluihin. Karismaattiset herätykset rukousöineen levisi- vat kuulla ihmeistä ja siitä, teille kokemuksiamme evankelioimisesta. kokemus Kristuksen rakkau– Kasvu on siunaus, mutta desta. elämäntapa edistää evankeliumin leviämistä: kun perheestä yksi löytää Kristuksen, se vaikuttaa koko yhteisöön. Teshome Amenun mukaan heitä tarvitaan muun muassa kouluttamaan kirkon työntekijöitä ja auttamaan erityisesti naisia löytämään vahvuutensa. Mutta kukaan vat käyttää armolahjoja kypsälei tiedä, kuinka tyrehdyttää riklä tavalla. PS-KUSTANNUS 36,00 (40,00) MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI Ma–pe 9–17 puh. kuinka Jeesuksen avulla tullaan rikkaaksi. Teshome Amenun mukaan ihmisiin vetoaa myös kristittyjen rakkaudellinen elämäntapa ja hyvyyden osoittaminen ei-kristityille. Tämä on suMyös kirkon nuoret papit sairullista kehitystä, Nordlander vat kokemuksia Pyhästä Hentoteaa. Jos keskitymme siihen, mikä meille on yhteistä, voimme toimia, Teshome Amenu sanoo. Ko t i m a a 3 0. maattisen kokemuksen saanei– Se on hengellistä rikkata ihmisiä ja kehottaneet nuoria ruohoa, johon kaikki vanhat kaottamaan oppia vanhemmisrismaattiset luterilaiset, helta karismaatikoista, jotka osaaluntailaiset ja baptistit suhtautuvat kriittisesti. Ylilyöntejä sattui ja osa kirkon vanhemman polven jäsenistä ja papeista piti karismaattisuutta luterilaisen opin vastaisena. Lisäksi esitellään perinteisiä suomalaisia leikkejä ja pelejä. 5. Profetoimisen ja parantamisen lahjaa käytetään väärin ja ihmisiä autetaan maksusta. 2 014 Lähetystyöntekijöitä tarvitaan yhä Ensimmäiset suomalaiset luterilaiset lähetystyöntekijät tulivat Etiopiaan 1960-luvun lopussa, jolloin Suomen Lähetysseura ja Kansanlähetys aloittivat yhteistyön Mekane Yesus -kirkon kanssa. He eivät enää saarnaa siitä, että Jeesus pelastaa sinut synnin vallasta, Nordlander toteaa. gestä 1970-luvulla ja alkoivat Erityisesti nuoret haluaopettaa siitä. – Meidän pitää oppia elämään yhdessä erilaisina, kaikenlaista erilaisuutta kunnioittaen. Kyse on myös paljon syvemmästä kumppanuudesta, jossa voimme oppia toisiltamme. Sari Lehtelä Suomen Lähetysseuran tiedottaja, Etiopia Kaikkea maan ja taivaan väliltä. Monista tuli erinomaisia kirkon työntekijöitä, Agne Nordlander kertoo. Laula, leiki Lasten virsi inspiroi monipuoliseen laulukirjan käyttöön sekä lastenohjaajia ja opettajia että kanttoreita ja kuoronohjaajia. Aina mahtuu mukaan myös iloisia yllätyksiä! Lapset ovat lapsia kaikkialla maailmassa. Johlogista karismaattisuutta, jonka tajat ovat kuunnelleet karisvaikutukset ovat kielteisiä. Väitöskirjaa kirkon johtajuudesta valmistelevan Teshome Amenun mukaan kyse on johtajuudesta. liset raamatut, uhkana uudenmaaseudun syrlaista, nopeasti lejäkylät tavoittavat kirkon raviävää karismaattisuutta, jonka dio-ohjelmat sekä toimivan edessä afrikkalaiset evankeliset hallintorakenteen
Kyse on jonkinlaisesta yleisestä oletetusta luottamuspulasta, mutta ryhmä ei esimerkiksi vaadi kumppanuussopimuksen irtisanomista valtion kanssa. En usko Jumalan luoneen yhtäkään eläintä pelkästään tuotantohyödykkeeksi. Näin lähetystyön määrittelee myös kirkon uusi kansainvälisen työn strategia. 5. Sen sijaan eläinten oikeudet on edelleen rajattu siististi eettisen pohdinnan ulkopuolelle. 2 014 MIELIPITEET Annetaan työrauha Lähetysseuralle Lähetysseura Kirkon lähetystyö on Jeesuksen esimerkin mukaisesti kokonaisvaltaista julistusta ja palvelua. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Kotimaan 15.5. Pääpointti lienee, että etelän yhteistyökumppanit eivät ole hyväksyneet tätä ratkaisua. Järvenpään lähetysneuvottelussa teema nousi kolmen päivän keskusteluissa esille vain yhdessä puheenvuorossa, joka oli erityisen epäasiallinen. Tämä pyrkimys näkyy ainakin Noora Wikmanin arviossa Eveliina Lundqvistin teoksesta Salainen päiväkirja eläintiloilta (Kotimaa 15.5.). Se olisikin hyvin erikoista, kun Lähetysseura on tehnyt yhteistyötä valtion kanssa jo 40 vuotta. Linjassa on tapahtunut kuulemma lipsumista, vaikka vaikuttaa, ettei nykylinjaa sinänsä torjuta, koska siinä on kokonaisvaltainen työnäky. Näin Lähetysseura voi vaikuttaa esimerkiksi ihmiskauppaan Aasiassa, vammaisten auttamiseen, ympäristön suojeluun, koulutuksen kehittämiseen, aidsin torjuntaan, jotka ovat myös yhteistyökirkkojen tavoitteita. Kirkon lähetystyö on Jeesuksen esimerkin mukaisesti kokonaisvaltaista julistusta ja palvelua. Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki, sähköpostilla: toimitus@kotimaa.fi. Näin esitetään siitä huolimatta, että Lähetysseuran johto ja päätöksentekijät ovat kertoneet avoimesti kirjoituksissaan ja haastatteluissaan päätöksen perusteluista ja siitä, ettei suuria ongelmia ole ollut. Kritiikki on outo, koska tätäkin uusi kirkkomme strategia edellyttää. Sellaisia ei ole tullut näkyviin yhteistyökumppaneiden tapaamisissa sen enempää Suomessa kuin muuallakaan. Seppo Sattilainen Rauma Mielipiteet Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Ymmär- On vaikeaa ymmärtää, ettei Lä- rämme että päähuoli on samaa sukupuolta olevan työntekijä- hetysseuran johdon eri yhteyksissä esittämää kantaa ja selvi- Onko tuotantoeläimilläkin Jumala. Tämän jälkeen katson hie- tystä ole voitu hyväksyä vaan asiaan palataan jatkuvasti. Nämä ovat jo vuosikymmeniä olleet lähetystyön keskeisiä kansainvälisiä ja paikal- lisia yhteistyökanavia. Mistä siis kiikastaa. ”Tuotantoeläinten olosuhteet tuntuvat tavallisen kaupunkilaiskuluttajan näkökulmasta hurjilta, mutta mitään laitonta ei tiloilla ole tapahtunut”, Wikman kirjoittaa. Kotimaassa nyt julkaistua kannanottoa on levitetty muun muassa Lähetysseuran senioreiden piirissä. Ne tekevät yhteisen todistuksen mahdolliseksi ja näkyväksi paikoissa ja tilanteissa, joihin Lähetysseuran ja suomalaisten lähetystyön tukijoiden voimat eivät yksin riitä. Myös muut lähetysjärjestöt tekevät kehitysyhteistyötä ja saavat siihen valtion tukea. Kehitysyhteistyö kuuluu kokonaisvaltaiseen lähetystyöhön, koska muuten ei voi ollakaan. mielipidepalstalla ryhmä Lähetysseuran henkilöjäseniä ja entisiä työntekijöitä nostaa esille huolen Suomen Lähetysseuran linjasta. Ryhmä on myös huolissaan Lä- hetysseuran yhteyksistä kirkkojen kansainvälisiin yhteistyöjärjestöihin ja muihin lähellä kirkkoja toimiviin järjestöihin. Pitääkö tämä ymmärtää siten, että maalla asuville massamittainen eläinrääkkäys on luonnollista, kunhan sillä on lain suoja. Kuvat ja raportit eläintiloilta ovat osoittaneet, että laiminlyönnit ovat yleisiä ja jatkuvat vuodesta toiseen niin sikaloissa, kanaloissa, navetoissa kuin vuohitiloillakin. Tällainen toimintatapa on omiaan lisäämään epäluottamusta lähetystyöhön. Kotimaassa on viime aikoi- na näkynyt ilahduttavan paljon puheenvuoroja, joissa on esitetty huoli yhteiskunnallisen eriarvoisuuden kasvusta. Lähetystyö tarvitsee nyt kaiken tuen, sen verran vakavia aikoja maailmassa eletään. Kiitoksia Kirsti Ellilälle useista mainioista kolumneista. Matti Huhta Kiitos Kirsti Ellilän kolumneista Pilkahdus yleisen mielipiteen vastaista ironiaa, terävää erittelyä ihmisten epäloogisesta ajattelusta ja jouhevaa ajatuksen juoksua hengellisen maailman näkökulmasta. Linja kaipaa heidän mielestään tarkistuksia työnäyn ja strategian osalta. parin lähettäminen lähetystyöhön. 8 TÄ N Ä Ä N Ko t i m a a 3 0. Erkki Helminen, Markku Laine, Pirkko Lehtiö, Tapio Leskinen, Tuula Sääksi, Antti Vanhanen Suomen Lähetysseuran eläkeläiset man oudossa valossa lehden loppupuolen Luomakunta-palstaa, jossa pohditaan, mitä Jumala on eläinlajeja luodessaan miettinyt. Lähetysseuran perinteinen vahvuus on hyvin toimiva ja läheinen yhteistyö etelän kumppaneiden kanssa. Myös Jeesus paransi sairaita ja julisti ilosanomaa köyhille. Myös viime vuonna tehty lähetystyöntekijäpäätös on ryhmälle hankala paikka. Toivottavasti näin arvovaltainen ryhmä vaikuttajia jaksaisi kuunnella myös niitä, jotka työtä hoitavat ja kantavat siitä päävastuun. Se vaikeuttaa myös Lähetysseuran tämänhetkistä vastuuta kantavien 150 työntekijän, johdon ja vuosikokouksen valitsemien päättäjien työtä. Yhdessä asiassa ryhmän kanssa voi olla samaa mieltä: annetaan toimivalle johdolle työrauha. Lähetysseura on saanut yhteistyöstä erinomaiset arvioinnit, työtä tehdään lähellä ihmisiä, hallitaan kieli ja kulttuuri ja osataan nykyiset työmenetel- mät
Se ei ole luontaista. Kaikkein heikoimmin menee Raamatussa kerrotuilla ihmeillä. kertoo, että papeista sentään yli 85 prosenttia Ville Auvinen uskoo taivaan olevan olemassa, mutta helvetin Kirjoittaja on evankelinen teologian tohtori ja todellisuuteen uskoo vain vajaa 70 prosenttia. pien on vaikea sitoutua kirkon keskeisiin oppeihin. Miespapit ovat tutkimuksen mukaan helPalaute: toimitus@kotimaa.fi vettiuskovaisempia (76 %) kuin naispapit ja lehtorit (58 %). Kevytkermaa lorotellaan ruokiin, kun se on niin kevyttä... Pyrkimys monopolisoida ’ainoa oikea’ tulkinta Jumalan sanasta itselleen on itsekäs ja omahyväinen.” Jusu Vihervaara ”Ei kenelläkään Herraansa avuksi huutavalla ole mitään aihetta ’uhriutua’. Kymmenen vuotta sitten julkaistu tutkimus Jos sillä nyt on mitään väliä, mitä Jumalasta ajatellaan. Ylilyöntejä marttyyriudessa on, mutta kirkon johdon oikeustoimet puhuvat omasta puolestaan karua kieltään.” Sakari Hosike demmat sukupolvet ovat oppineet että menestyvä ja vakuuttava ihminen on mieluummin sporttinen hoikkeliini kuin vankka ja vakaa persoona. Ei välttämättä muutoin ja muissa tilanteissa.” Vesa Ahlfors ”Kaiken myytävän ruuan pitää olla ”mega” ja ”super”. Yleensä kai toivotaan, että opiskelijat omak-. luterilaisissa tunnusjotka itse uskovat ja opettavat niin kuin kirktuskirjoissa.” ko virallisesti uskoo ja opettaa. Ainakaan Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan intressi ei siis edes ole kouluttaa kirkolle pappeja vaan akateemisia uskonnon asiantuntijoita yhteiskuntaan. luuviulu. Sillä luulisi Eri asia onkin sitten se, mitä kirkko ja sen violevan vaikutusta siihen, mitä kirkon jäsenet ranhaltijat käytännössä uskovat ja opettavat. Mitä sillä sitten tarkoitettaneekin.” Martti Lehikoinen havat on lepposii, ei ne keksi kepposii…Älä unohda uskonpuhdistaja Martti Lutheria, asunnonvälittäjä Jethro Rostedtia, isä / meppi Mitro Repoa, äiti Ammaa, oopperalaulaja Mika Pohjosta…” Hannu Kiuru ”On syytä katsoa peiliin jos ei omien tekojensa seuraukset miellytä. TÄN Ä ÄN Ko t i m a a 3 0. Jäljet johtavat yliopistojen teologiseen koulutukseen. T utkimusten mukaan valtaosa suisivat koulutuksestaan mahdollisimman Suomen ev.lut. Mitä saataisiin opettajat (papit) edellä, sitä oppilaat (kirkon jäsenet) perässä. sellaisia pappeja, Syynsä on sillekin, että pap- jotka itse uskovat ja opettavat niin kuin kirkko virallisesti uskoo ja opettaa. Sillä koulutuksella kuitenkin käytännössä tullaan kirkon pappisvirkaan. Kyse on siitä, että Jumalan sanasta on kaksi erilaista tulkintaa. joka on lausuttu kolmessa vanhan kirkon usMiten kirkkoon saataisiin sellaisia pappeja, kontunnustuksessa seka. hyvässä lihassa oleva pappi koetaan uskottavammaksi kuin ns. Viestinviejän henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat siis viestin läpimenoon.” Marja-Sisko Aalto ”On tosiasia, että osaan herätysliikkeitä kohdistetaan kirkon johdon taholta kovia toimia. 2 014 KOLUMNI Ville Auvinen Ylipainosta ja uhrautumisesta Kotimaa24:ssä käytiin kuluneella viikolla vilkasta keskustelua esimerkiksi pappien ylipainosta ja herätysliikkeiden uhrimentaliteetista. Miespapeista vain 55 ja naispapeista ja lehMiten toreista 45 prosenttia uskoo niikirkkoon den todella tapahtuneen. Kenellä on tarve liioitella kärsimyksiä, en osaa sanoa.” Samuel Kettunen www.kotimaa24.fi Onko sillä niin väliä. Tässä yhteydessä kirkon opetuksella tarkoitettaneen sitä, mitä kirkko Kirkon korkeimmissa päättävissä elimissä virallisesti uskoo ja opettaa. Olipa kyseessä sitten pappi, myyntimies, poliitikko tai yritysjohtaja, nykynormi taitaa olla kallellaan laihemmanpuoleiseen.” Risto Korhonen ”Ennen laulettiin, että Li- ”Mielestäni kyse ei ole siitä, että toinen seuraa Jumalan sanaa ja toinen ei seuraa. kaan. Suomen teologisen instituutin pääsihteeri. Kirkkolaki määnähdään paljon vaivaa ja kulutetaan lukematrittelee asian yksinkertaisen selvästi: ”Suotomia työtunteja erilaisten hallinnollisten uumen evankelis-luterilainen kirkko tunnustaa distusten parissa. vin helposti argumentti, että älkääpä hakeko marttyyriutta. 5. kirkon jäsenispaljon tulevia ammattejaan varten, mutta teotä uskoo Jumalaan toisin kuin logian kohdalla voisi ennemmin toivoa päinkirkko opettaa – jos uskoo lainvastaista. Kauppa meitä lihottaa.” May Roth-Edelmann ”Minun ymmärrykseni mukaan on useammassakin tutkimuksessa todettu, että hiukan ns. Sitä ei voi kieltää. Mitä opettajat edellä, sitä oppilaat perässä. Kuka sitä on tietoisesti koskaan hakenut, en tiedä. 20 senttimetriä korkea hampurilainen se vasta hyvää on. Heti ensimmäisenä vuonna fukseille opetetaan muun muassa, että neitseestäsyntymiskertomukset ovat myöhäisiä satuja, että Jeesusta alettiin pitää Jumalana vasta kun kristinusko levisi kreikkalaisille pakana-alueille, että Jeesusta on enää turha odottaa takaisin ja että Raamattu on täynnä keskenään ristiriitaisia uskomuksia, joilla on kovin vähän tekemistä todellisuuden kanssa. Entäpä jos keskustelun kessita. Raamattuun perustuvaa kristillista. Kyseessä ei siis ole evankelis-luterilaisen papin virkatutkinto, vaan pappistutkinnosta vastaa kirkko itse” (Kotimaa24, 8.3.2011). matti karppinen MIELIPITEET ”Jotenkin tuntuisi, että uu- 9 Teologisen koulutuksen sisältö on jo pitkään eräiltä osin ollut räikeästi kirkon uskon vastaista. puolestaan uskovat. Siitähän silloin on kyse kun yhteisiä pelisääntöjä rikotaan tai peräti pilkataan.” Tuomo Hirvi ”Kyseistä (Tuntemattoman ”Keskusteluissa tulee hy- Sotilaan sotamies) Lahtista edelleen vapaasti siteeraten: “Herrat on jossain laskenut, että jollain annoksella pitää tulla toimeen, vaikka nälkä kurnii suonissa.” Mielestäni kyllä “kapitalistisetkin tiedemiehet” (Lahtisen ilmaisu) ovat osoittaneet, että on hyvä syödä aina silloin kun on nälkä. uskoa, kiöön nostettaisiinkin pappien koulutus. Maku paranee, kun tuote on suurempi kuin ennen... Helsingin yliopiston emeritusprofessori ja -kansleri Ilkka Niiniluoto totesi muutama vuosi sitten teologisen tiedekunnan roolista näin: ”Helsingin yliopistossa voidaan suorittaa teologian maisterin tutkintoja, jotka tutkimukseen perustuen kouluttavat uskonnon asiantuntijoita. Minun mielestäni on
Y hdysvaltojen Dallasissa, Alankomaiden Rotterdamissa, Saksan Münchenissä tai Australian Melbournessa suomalaisiin jumalanpalveluksiin kokoontuvat suomalaiset eivät luultavasti tule ajatelleek- si, että vielä 80 vuotta sitten Suomen kirkko suhtautui ulkomaille muuttaneisiin suomalaisiin karsaasti. Näin kertoo kirkkohallituksen ulkosuomalaistyön johtaja Ilkka Mäkelä. Kirkkohallituksen organisoiman työn kumppaneina ovat kirkon vanhimmat kansainvälistyjät Suomen Merimieskirkko ja lähetysjärjestöt, varsinkin Suomen Lähetysseura. 10 M AT K AL L A Ko t i m a a 3 0. Maailmalla on tällä hetkellä kymmeniä suomalaisia seurakuntia tai jumalanpalvelusyhteisöjä. Mäkelän mukaan työn yleisperiaate on ollut integraatio- ajattelu. Eri maissa työ on organisoitu eri tavoin. Sotien jälkeen kiihtyneen Ruotsiin muuton vuosista lähtien Suomen evankelis-luterilainen kirkko on tehnyt laajenevaa ulkosuomalaistyötä. Siirtolaispapin työkin oli torjuttua ja työhön ajautui siksi myös virkaheittoja pappeja tai sellaisia, joiden taustassa oli skandaaleja tai jotakin hämärää. Perusseurakuntatyö – jumalanpalvelukset, kirkolliset toimituk-. Suomen kirkko ei lähde rakentamaan omia etäispäätteitään toisiin maihin. 5. Siirtolaistyö, ulkosuomalais- työ on hieman erilaista suomalaiseen seurakuntatyöhön verrattuna. Silloin Suomessa nimittäin ajateltiin yleisesti Nälkämaan laulun sanoin: ”Raukat vain menkööt merten taa”. – Suomesta lähettämämme papitkin menevät paikallisen kirkon palvelukseen, Mäkelä tarkentaa. Suomalaistaustaisia arvioidaan asuvan Suomen ulkopuolella kaikilla mantereilla yhteensä noin 1,3 miljoo- naa. kuvat: Scanstockphoto Kirkko suomalaisten tukena maailmalla Kirkon työ eri puolilla maailmaa ei tulevaisuudessa vähene, mutta sen rahoituksen järjestäminen vaatii ulkomailla asuvilta suomalaisilta uutta asennetta. Sittemmin paljon on muuttunut. Työn toteuttajia ovat kirkkohallitus, Suomen Merimieskirkko ja kirkon lähetysjärjestöt. 2 014 Norja Ruotsi Viro Tanska Saksa Hollanti Puola Belgia Itävalta Ranska Sveitsi Unkari Espanja Italia Turkki Kreikka Kypros Israel Iso-Britannia Kanada Yhdysvallat Venäjä Kiina Japani Nepal Thaimaa Etiopia Kenia Brasilia Tansania Angola Namibia Sambia Botswana Australia Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkosuomalaistyötä tehdään 40 maassa ympäri maailman. Toiminta pyritään aina liittämään paikallisen luterilaisen kirkon rakenteisiin. Toimintaan kuuluu koko kulttuurin kirjo. – Ulkosuomalaisiin suhtauduttiin autonomian ajan kansallistunteen nousun ja nuoren tasavallan vuosikymmeninä kuin porukan pettureihin
Ulkosuomalaistyössä pyritään myös auttamaan vaikeuksiin joutuneita suomalaisia diakonian keinoin. Esimerkiksi Yhdysvaltoihin tai Keski-Eurooppaan 1960- ja 1970-luvulla muuttaneet suo- 11 Lontoon merimieskirkossa paljon kasteita Lontoon merimieskirkko on ulkosuomalaisten seurakuntien ja jumalanpalvelusyhteisöjen joukossa ainutlaatuinen siksi, että sen suomalaiset papit ovat Porvoon sopimuksen mahdollistamina myös Englannin anglikaanisen kirkon pappeja. Nykyisin tuhannet suomalaiset lähtevät pikemminkin muutaman vuoden työtai opiskeluprojektien vuoksi. Tilanteet vaihtelevat. Kirkko on ulkomailla usein suomalaisen yhteisön yhdistävä tekijä, jossa tavataan monesta eri syystä. Useimpien kastettavien vanhemmista vain toinen on suomalainen. Lähtökohtaisesti Suomen kirkko ei rahoita verotuloillaan ulkosuomalaisia seurakuntia tai jumalanpalvelusyhteisöjä: ne eivät ole osa Suomen kirkkoa. Seurakunnissa voidaan kantaa huolta myös siitä, että suomalaisten lasten suomenkielen taito säilyisi, etenkin jos se ei ole ensisijainen kotikieli. – On selkärankaa, työhaluja ja täsmällisyyttä. Minusta Suomen kirkkolaista pitäisi poistaa kansalaisuus jäsenyyden edellytyksenä, silloin nämäkin lapset voitaisiin liittää vanhempien niin halutessa Suomen kirkon jäsenyyteen. Suomalainen siirtolaisuus elää ja kehittyy. M AT KAL L A Ko t i m a a 3 0. Lehmuskallion mukaan tärkeä osa kaikkea kirkollista ulkosuomalaistyötä on se, että ulkomailla asuvien suomalaisten yhteyttä omaan kansankirkkoon halutaan ylläpitää. Mäkelä korostaa, että suomen kieli korostuu nimenomaan hengellisessä työssä. Nykyisin ulkomaille menevät suomalaiset ovat paljon koulutetumpia ja kielitaitoisempia kuin esimerkiksi vielä 1970-luvulla. – Jos esimerkiksi Saksaan muuttava suomalainen jättää sikäläisestä muuttoilmoituksesta täyttämättä kirkon jäsenyyttä koskevan kohdan, hänestä ei tule saksalaisen evankelisen maakirkon jäsentä eikä hän maksa kirkollisveroa Saksaan. Suomalaisenkin kirkon talous perustuu ulkomailla jäsenten aktiivisuuteen: lahjoituksiin ja anteliaisuuteen. Mäkelän mukaan hyvinvointiyhteiskunnassa kasvaneet ja kirkollisveroon tottuneet nykysuomalaiset eivät ulkomailla tule ajatelleeksi, että suomalaisenkin kirkon talous perustuu siellä jäsenten aktiivisuuteen: lahjoituksiin ja anteliaisuuteen. Tässä mielessä kirkon ulkosuomalaistyötä tehdään viimeiseen päivään saakka. Monet maailmalla asuvat suomalaiset ovat naimisissa ei-suomalaisen kanssa. – Kirkolliset toimitukset ovat tärkeitä ja tapa, millä ne ulkomaiden suomalaisyhteisöissä toteutetaan, on ehkä hieman henkilökohtaisempi kuin Suomessa. Jos yksinkertaistaa, niin yksi kolmannes merimieskirkon seurakunnan tuloista tulee suomalaisista kirkollisista lähteistä, toinen kolmannes julkiselta hallinnolta ja säätiöiltä. Esimerkiksi Kanadan suomalaisseurakunnat pärjäävät itsenäisesti, mutta Australian ja varsinkin Yhdysvaltojen nuoremmat seurakunnat ovat osittain Suomen kirkon tuen varassa. Järjestö tekee edelleen monipuolisesti perinteisintä työtään merenkulkijoiden parissa, mutta jo vuosikymmenien ajan merimiehiä suurempi suomalaisryhmä merimieskirkoilla ovat olleet muista syistä ulkomailla oleskelevat suomalaiset ja heidän perheensä. Englannin kirkon jäsenyysajattelu taas perustuu pikemminkin jumalanpalvelusyhteisöön osallistumiseen. Lapsille on joissakin maissa myös Suomi-kouluja. Oma rukous kumpuaa usein muutenkin suomalaisesta kristillisestä perinteestä. – Lähtökohtaisesti kastamme tällöin lapsen Kris- tiivi kuulua kirkkoon on voinut vähentyä. – Suomalainen on Suomesta kotoisin. Kansainvälistyvässä maailmassa tämän työn tarve ei vähene, vaikka työn tekemisen tavat voivatkin muuttua. Jonkun verran ulkosuoma- tuksen universaalin kirkon jäseneksi. Lehmuskallion mukaan ulkosuomalaistyössä korostuu Suomeen verrattuna työ työikäisten suomalaisten parissa, mutta uusimpana piirteenä kuvaan on monin paikoin tullut myös vanhustyö. Kun Suomeen aikanaan palataan, henkinen side kirkkoon on voinut ohentua ja mo- Lontoon merimieskirkon vahvuus on sen voimakas lapsityö. Se viimeinen kolmannes kerätään paikan päällä, Lehmuskallio tiivistää. Suomalainen haluaa ulkomaillakin ilmaista kristinuskoa kuten sitä Suomessa ilmaistaan. Pohjoismaissa ja Saksassa suomalaisseurakunnat ovat osa paikallista kirkollisverolla elävää kirkkoa. jussi rytkönen Lue lisää ulkosuomalaistyöstä Kotimaa Prosta.. Ajatuksena oli monella sinne jonnekin jääminen loppuiäksi, mikä usein toteutui myös ulkomaalaisen kanssa avioitumisen myötä. Myös kasteita on vuodessa paljon. Vielä 1960-luvulla suhteellisen köyhästä Suomesta lähdettiin Ruotsin ohella myös kaukomaihin töihin. Jos lapsella on Suomen kansalaisuus, hänet voidaan liittää suomalaisen seurakunnan jäseneksi. Näillä ominaisuuksilla kyllä pärjätään missä vain. Tällöin opittu vieras kieli saattaa karista pois, ja amerikkalaisen, brittiläisen tai saksalaisen vanhusten laitoksen henkilökunta ei osaa kommunikoida sillä ainoalla kielellä eli suomeksi, jonka vanhus enää muistaa. Osa dementoituu. Siirtolaisuudesta on tullut entistä moni-ilmeisempää ja tilapäisempää. Merimieskirkko ja kirkkohallitus tekevät yhteistyötä. Erityisiä uhkia työllä ei tällä hetkellä Suomen päässä ole. Sekä Lehmuskallio että Mäkelä pitävät Suomen kirkon ulkosuomalaistyön tulevaisuutta hyvänä. Suomen Merimieskirkon pääsihteeri Sakari Lehmuskallio on urallaan huomannut suomalaisen siirtolaisuuden muuttumisen. – Jossakin on perustettu suomalaisia vanhainkoteja, mutta kirkon auttamismahdollisuudet asiassa ovat kuitenkin rajalliset. 2 014 Papua-Uusi-Guinea set, rippikoulu – kuuluu tietenkin asiaan, mutta seurakunta edustaa myös suomalaisuutta sinänsä. Merimieskirkon työ on aina ollut lähtökohtaisesti itsekannattavaa yhdistystoimintaa. Merimieskirkon johtaja, pastori Teemu Hälli pitää moninaisuutta ylipäätään Englannin kirkon rikkautena. Suomen Merimieskirkko on kirkkohallitusvetoisen ulkosuomalaistyön ohella toinen maailmalla asuvista suomalaisista huolehtiva toimija. Tällä voi olla kauaskantoisia seurauksia kansankirkon eduksi. Toiminnan rahoittamista voi silti pitää nyt ja tulevaisuudessa haasteellisena. Seurakunnissa on usein myös paljon kulttuurista toimintaa, Mäkelä sanoo. Se kirkko ei tunne rajoja. Ihmisellä on Lehmuskallion mielestä aina oltava identiteetti. Suomi on osa häntä ja tämä koskee myös kirkollista elämää. – Uutta ajattelutapaa on vaikea oppia, jos kotimaassa on opittu ajattelemaan, että kirkko on osa julkisia palveluita ja jäsenillä on sen palveluihin subjektiivinen oikeus. malaiset alkavat olla iäkkäitä. Jumalanpalvelukset pyritään monin paikoin pitämään mahdollisimman pitkälle suomeksi. Suomalaiset ovat Lehmuskallion mielestä olleet maailmalla hyvin sopeutuvia. Aina se ei onnistu. Jokainen maa vastaa itse sosiaaliturvastaan, Lehmuskallio kertoo. Emme ole ylimielisiä vaan opettelemme muita kieliä. Myös muualla ulkosuomalainen seurakunta rahoittaa ihannetilanteessa itse itsensä, keräten esimerkiksi papin palkkarahat ja kiinteistöjen ylläpitokulut keskuudestaan. Jussi Rytkönen laistyötä siis joudutaan tukemaan. Ulkomailla vieraiden kulttuurien keskellä omaan identiteettiin sidottu hengellinen ilmaisu on muutenkin äärimmäisen tärkeä, Mäkelä kertoo. Sinne missä toinen jo vaikuttaa, ei perusteta päällekkäistä organisaatiota. Papin odotetaan myös olevan yhteisön yleismies, vähemmän ”virkamiesmäinen” kuin Suomessa. Sen merkitys ymmärretään kirkossa laajalti. Tunnettuja suomalaisia merimieskirkkoja ovat esimerkiksi Antwerpen, Hampuri, Lontoo, ja Rotterdam. 5. Mutta usein kansalaisuutta ei ole. – Kyllä me suomalaiset luterilaiset hyvin sekaan mahdumme. – Nämä ovat toimintamme veturi. – On sanottu, että Jumala ymmärtää parhaiten äidinkielellä lausuttua rukousta. – Rahoituksemme ei tule verovaroista
– Tämä on ollut mun koto oman kodin lisäksi, Ylistarosta lähtöisin oleva Marianne Rajamäki sanoo. Lisäksi seurakunnassa toimii aktiivisesti muun muassa kuoro ja raamattupiiri. Kun suomalaiset laulavat virsiä, australialaiset laulavat reippaita hengellisiä lauluja. Mikael Tammilehto kävimme pyhäkoulussa ja nyt me opiskelemme samoja asioita raamattupiirissä Australiassa, toteaa pisimpään Wollongongin raamattupiirissä mukana ollut Kyllikki Patrikka. Hän on ollut mukana seurakunnan toiminnassa vuosikymmenet seurakunnan perustamisesta lähtien. Seurakuntahallituksen puheenjohtaja Tony Shawilla ei itsellään ole Suomi-taustaa. Seurakuntalaisten joukko on vuosikymmenten aikana laskenut hiljalleen. Ihmiset pääsevät avustamaan jumalanpalveluksen toteuttamisessa ja seurakuntarakennuksen ylläpitämisessä. Vancouverin Suomikirkko, eli Emmaus-seurakunta ei ole pelkästään seurakunta, vaan myös perhe. 2 014 Seurakuntaan hän päätyi aikanaan suomalaisen anoppinsa kautta. Juuri vapaaehtoistyö onkin osa seurakunnan toimivuuden salaisuutta. Emmaus-seurakunnan jumalanpalvelus kokoaa sunnuntaisin keskimäärin 70 ihmistä. Siksi suomalainen seurakunta ja pappi ovat tärkeitä. Seurakunnan perusilmapiiri on mielestäni vastaanottavainen, tervetulleek- Marianne Rajamäki ja Tony Shaw juttelivat Vancouverin kirkkokahveilla rovasti Jukka Joensuun kanssa. Nyt tutkittavana on Apostolien teot. Englanti on vahvempi kie- leni, mutta tuntuu, että suomalaisissa virsissä on syvällisemmät sanat kuin australialaisissa lauluissa, Carroll sanoo. Kaikkiaan yli 30 vuoden aikana Joensuu on saanut kastaa satoja suomalaislapsia ja vihkiä lähes 300 paria. Edessä pastori Martti Paananen. Riitta Niemi Turistipapin ja turistikanttorin tehtäviin ensi talvikaudelle valitut sivulla 18.. kuva: Mikael Tammilehto si toivottava ja kynnys on matalalla. – Lapsena Suomessa me Ko t i m a a 3 0. Seurakunnan paimenena on ollut sen perustamisesta lähtien, kaikkiaan 34 vuotta, rovasti Jukka Joensuu, tuttavallisemmin Jukka-pastori. Suomeksi pidetyt saarnat ja selitykset on helppo ymmär- tää. Siksi me kokoonnumme yhteen. 12 M AT K AL L A Suomikirkko, toinen koti Vancouverin suomalainen pappi on haudannut yli 700 suomalaistaustaista ihmistä Kanadaan. Olen kokenut oloni tervetulleeksi seurakuntaan alusta saakka, Shaw pohtii. Lapsillamme on ollut monta tätiä ja setää täällä. Vancouverin viikoittaisen toiminnan lisäksi kuukausittaisia tilaisuuksia on jopa 400 kilometrin päässä sijaitsevassa Kelownassa. Joensuun työkenttä on käytännössä puolet Brittiläistä Kolumbiaa. Mai ja Kauko Mikkonen toteavat, että Raamatun tutkiminen ja hengellisten asioiden pohtiminen olisi heille ja monelle muulle aivan liian vaikeaa englanniksi. – Kaksi- ja englanninkieliset jumalanpalvelukset ovat olleet osa työtämme jo vuosia. – Minulle Emmaus-seurakunta merkitsee perhettä ja ystävyyttä. Työkilometrejä kertyy siis vuosittain helposti kymmeniätuhansia. Se on paikka, missä erilaiset ihmiset saavat käyttää lahjojaan. Kirkon asia on meille tärkeä, Eila Risku sanoo. Muut vahvistavat, että suomenkieliset jumalanpalvelukset ja muu seurakunnan toiminta on tärkeää, se on jatkoa Suomessa alkaneelle hengelliselle elämälle. Kyse on myös siitä, miltä asiat tuntuvat. Suomen pyhäkoulusta Australian raamattupiiriin Etelän Ristin seurakuntaan kuuluva Wollongongin raamattupiiri on toiminut yli 30 vuoden ajan. kuva: riitta niemi talaisia ja piiriläiset ovat yhtä mieltä siitä, että suomalaisella papilla on syvempi ymmärrys heidän elämästään ja taustastaan kuin australialaisella voi olla. – Me olemme oppineet, että yksin sinä et selviä. Suomalaisuus ja siirtolaisuuden mukanaan tuomat kokemukset yhdistävät seurakun- Wollongongin raamattupiiriläiset etsivät kartasta Paavalin matkakohteita. Niillä kirkkoon saadaan myös ihmisiä, jotka eivät ehkä enää osaa suomea niin hyvin, mutta haluavat kokoontua suomalaisessa seurakunnassa, Joensuu kertoo. Hengellisistä asioista täytyy jatkuvasti saada tietää lisää, aina löytyy uusia kysymyksiä. – Pyhä ei ole tuntunut pyhältä, jos ei ole kirkkoon päässyt, Rajamäki kertoo. – Suomalainen musiikki ikään kuin kertoo asian paremmin kuin englantilainen, Mai Mikkonen vahvistaa. Vilkkaasti keskustelevien raamattupiiriläisten puheessa vilahtaa englantia ja fingelskaa, mutta kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että on tärkeä saada puhua uskonasioista omalla kielellä. Autralian Wollongongissa, rannikolla Sydneystä etelään, kokoontuu suomalaisen seurakunnan raamattupiiri. – Suomalaiset virret ovat ihania. Äänekäs ja nauravainen piiri alkaa, kun on ensin halattu kaikki pappi Martti Paanasta myöten. 5. Paikallisen luterilaisen seurakunnan ja suomalaisen seurakunnan messut muistuttavat toisiaan, mutta silti on monia pieniä eroavaisuuksia. – Me olemme kaikki ystäviä, mutta nämä kokoontumiset ovat enemmän kuin vain tavallista seurustelua, Anu Sutinen pohtii. Se on ollut jo yli 30 vuoden ajan tärkeä kohtaamispaikka Kanadan länsirannikon sadoille suomalaisille siirtolaisille. – Vaikka vuosien varrella onkin ollut erilaisia haasteita, on seurakunta ollut alusta asti osa perhettämme. – Me oltaisiin ihan eksyksissä olevia lampaita ilman suomalaista pappia, Marita Carroll nauraa. Tämän lisäksi hän on haudannut yli 700 suomalaistaustaista ihmistä
Berliinin tilanne poikkeaa muusta Saksas- ta siinä, että kristityt edustavat miljoonakaupungissa selvää vähemmistöä. Esimerkiksi naapuriapu voi auttaa uuteen kotipaikkaan sopeutumisessa vaikka järjestämällä tulkkausta. Y llätyn kun löydän perille Maija Jalassin talolle. Siitä huolimatta Maija on monelle seurakuntalaiselle edelleen se meidän Maija. Tuntui tärkeältä, että hän saattoi myös konfirmoida leireille osallistuneet nuoret. 2 014 Suomalaisen kirkollisen työn lempeä äiti Saksassa Itäisen Saksan eläkkeelle jääneen suomalaispapin ja kirkollisen työn monitaiturin Maija Jalassin elämäntyö Saksassa heijastaa kokonaisen maahanmuuttajasukupolven elämänvaiheita. Länsi-Berliinissä taas asuu paljon muslimimaahanmuuttajia. Maijaa liikutti, ja nenäliinaa kaiveli yksi jos toinen muukin. Hänelle satelee vieläkin pyyntöjä tulla hoitamaan kirkollisia toimituksia, kuten kasteita, avioliittoon vihkimisiä ja hautaan siunaamisia. Paikalliset maakirkot ovat jopa Saksan suomalaispappien työnantajia ja palkanmaksajia.. Taaksepäin katsoessaan Maija Jalass näkee oman elämänsä ja suomalaisen kirkollisen työn punoutuneen tiiviisti yhteen siitä saakka, kun hän muutti Saksaan noin neljäkymmentä vuotta sitten, vuonna 1972. Eläkkeelle jäämisestä on kulunut jo kahdeksan vuotta ja Maijan tyhjäksi jättämää papinvirkaa ovat hoitaneet toiset papit. Tarjontaa on vauvasta vaariin ja harrastusmahdollisuuksien lisäksi löytyy myös apua ja opastusta. – Kun katson omaa elämääni, niin en voi olla uskomatta. Tie, mitä kulkea, piirtyi itsestään selvänä, hän sanoo. Nykyisen kaltaista koko Saksan kattavaa suomalaisseurakuntien verkostoa ei ollut olemassa, kun tämä sukupolvi asettui maahan. Naapuriavusta saa myös vaitiolovelvollisen kuuntelijan, jos tarvitsee olkapäätä, johon nojata. Uskooko pappi Jumalan selkeään johdatuk- seen. Suomalainen kirkollinen työ kasvoi ja kehittyi perheiden mukana. Entisessä Itä-Saksassa kirkkoon kuulumista ei katsottu hyvällä, joten etenkin kaupungin itäpuolella kirkkoon kuulutaan vieläkin harvakseltaan. Tänään häntä odotetaan keskustelemaan hautajaisjärjestelyistä pian haastattelun jälkeen. – SKTK:lla onkin tärkeä tehtävä nimenomaan seurakuntien edunvalvojana ja toiminta-edellytysten kehittäjänä, Jalass toteaa. Työmarkkinoiden kansainvälistyminen liikuttaa kokonaisia perheitä ja ulkomaankomennukset ovat yleistyneet. Seurakuntien yhteistyöelimeksi perustettiin nyt 40 vuotta toiminut Suomalaisen kirkollisen työn keskus eli SKTK. Eräjärveltä Tampereen kupeesta Helsinkiin opiskelemaan lähtenyt Maija ei niin ikään ollut suunnitellut saksalaisen kirjeenvaihtokaverin hankintaa saati muuttoa Helsinkiä kauemmas, mutta toisin kävi. Saksaan tuli 60- ja 70-lukujen vaihteessa paljon pitkän saksan koulussa valinneita nuoria naisia kielitaitoa kohentamaan ja kesätöitä tekemään. – Oikeastaan Rolf ei ollut aikonut Suomen matkalle ollenkaan, mutta hänen piti yllättäen lähteä ryhmän vetäjän sijaiseksi, koska tämä sairastui, Maija kertoo. Ainoastaan merimieskirkko toimi Hampurissa. 14 MAT K AL L A Ko t i m a a 3 0. – Seurakuntien toiminta onkin monipuolistunut. Minut ikään kuin valmisteltiin papin työhön monien siihen liittyvien tehtävien kautta. Eläkeläisenä hän pyrkii ohjaamaan pyynnöt virkaa hoitavalle papille, mutta moni pysyy asiansa takana niin sinnikkäästi, ettei Maija voi kieltäytyä. Neljän vuoden päästä Siljaa seurasi Anna. Vapaaehtoistyö on arjen kristillisyyttä, missä toteutuu kristityn vastuu ja toisista huolehtiminen, Maija Jalass sanoo. Ystävällisesti hymyilevä Maija Jalass toivottaa tervetulleeksi ja kiiruhtaa tarjoamaan värikkäitä ja mukavannäköisiä tohveleita. Monet löysivät matkaltaan myös elämänkumppanin, avioituivat ja perustivat perheen. Hän pyörittää muun muassa tiistaitalkoiden nimellä kulkevaa ryhmää, joka leipoo, laittaa ruokaa ja kunnostaa Suomi Keskusta, missä seurakunta toimii. Alun perin lehtorin tutkinnon suorittanut Maija saikin kipinän pappisvihkimyksen hankkimiseen juuri rippikoulutyöstä. – Kasvoin yhteisten asioiden hoitamiseen jo lapsuuden kodissa maalla, missä isä hoiti uupumatta seurakunnan ja kunnan luottamustoimia. Pyhäkoulutyöstä toimenkuva laajeni perheviikonloppujen, rippikoulujen ja naisten seminaarien järjestämiseen. Tällaiseen paikkaan on kiva tulla! Mieleeni muistuu papin läksiäistilaisuus seurakuntalaisille, jossa yksi kirkkoraadin jäsenistä kuvaili häntä meidän Maijaksi. Maija ja Rolf menivät naimisiin ja asettuivat aluksi Hampuriin. Pitää olla aidosti kiinnostunut ihmisestä. Maija alkoi pitää merimieskirkolla pyhäkoulua. Liturgiset kuviot eivät ole niin tärkeitä. Suomalaisen kirkollisen työn voi nähdä vastanneen perheiden tarpeisiin ja kasvaneen näiden mukana. 5. Pian hänestä tuli koko Saksan suomalaisten pyhäkoulunopettajien yhteyshenkilö ja kouluttaja. Hänen mielestään nykyisille suomalaisille maahanmuuttajille on vaikeampi löytää yhteistä nimittäjää kuin ensimmäiselle polvelle. Hän näkee oman työnsä Saksan suomalaisen kirkollisen työn parissa mukailevan kokonaisen maahanmuuttajasukupolven elämänkaarta. Ensin luotiin lapsityö, perhe- ja nuorisotyö ja nyt työn alla on seniorityön kehittäminen. Hampurissa merimieskirkosta tuli heti kiinteä osa Maijan elämää. Tällä välin 80-luvulla alkaneista saksalais-suomalaisista rippikoululeireistä on tullut vakiintunut instituutio. Kymmenet saksalais-suomalaiset ja suomalaiset nuoret kokoontuvat tänäkin kesänä yhteen rippileireillä Salossa ja Ylöjärvellä. Suomalaisseurakunnat ovat moniin muihin verrattuna parempiosaisia, koska niillä on yhteistyösopimus Saksan evankelisen kirkon kanssa. Portti kadulle onkin auki! Harvinaista Berliinissä, missä lukituista porteista yleensä pääsee vain ovisummereita soittamalla. – Kaupungissa toimii kuitenkin yli sata pientä ja huomaamatonta kristillistä maahanmuuttajaseurakuntaa, Jalass huomauttaa. Muuttoa edelsi pitkä kirjeenvaihto nykyisen puolison Rolf Jalassin kanssa, johon Maija tutustui tämän vieraillessa Helsingissä kotipaikkansa Hampurin NMKY:n kanssa. Silloisessa Saksassa perheellisen naisen paikkana pidettiin kotia ja ensimmäisen lapsen, Siljan, synnyttyä Maija jäi kotiäidiksi
Pappina toimiessaan Maija pyrki olemaan paljon läsnä Suomi Keskuksessa ja ylipäätään siellä, missä seurakuntalaiset liikkuivat. KUKA. Siirtolaisseurakunnassa keskusteluntarve korostuu, koska elinolosuhteet vieraalla maalla ovat poikkeukselliset ja äidinkieliset keskustelukumppanit harvassa. Maija Jalass täydentää, että myös muiden alojen harjoittelijat ovat tervetulleita. Liturgiset kuviot eivät ole niin tärkeitä. Hänen mielestään papilta kaivataan ulkosuomalaistyössä nimenomaan läsnäoloa ja sielunhoidollista otetta. Miten hän pitää paimennettavansa koossa vaikkei ole enää edes virassa. Mökkeily Suomen suvessa pitää kiinni suomalaisuudessa. Se ottaa vastaan diakoniaharjoittelijoita Diakonia-ammattikorkeakoulusta erään entisen papin, Kai Henttosen, käynnistämän vaihdon puitteissa. Esimerkiksi sosiaalisten ja yhteiskunnallisten alojen opiskelijoille löytyy aina tekemistä Suomi Keskuksessa. lähelläsi on hyvä olla. Puhelin soi. – Pitää olla aidosti kiinnostunut ihmisestä. • Maija Jalass, Suomalaisen kirkollisen työn Saksassa grand old lady • Itäisen Saksan eläkkeelle siirtynyt suomalaispappi Osallistui ensimmäisten saksalais-suomalaisten rippileirien toteuttamiseen 80-luvulla Toimi pitkään Suomalaisen kirkollisen työn keskuksen kasvatusasiainsihteerinä ja hoiti sen pääsihteerin työtä sijaisuutena • Perhe: puoliso Rolf, tyttäret Silja ja Anna perheineen, viisi lastenlasta: lastenlasta; Emma, Jakob, Linnea, Joona ja Mika tytärtä. • Motto: Elä niin, että • Motto: Elä lähelläsi on hyvä niin, että olla. ”Toimikaa sen kaupungin hyväksi, minne teidät on lähetetty”, pappi siteeraa Jeremian kirjaa. Kun pappi löytyy sieltä, missä ihmiset liikkuvat, tätä on helppo ottaa hihasta kiinni. eeva bode. Näin käynnistyi Hyttyspönttö-projektimme asunnottomien hyväksi. Kohta puhelin soi kolmannen kerran. Kymmenen vuotta pyörinyt keräys on tuottanut jo noin 45 000 euroa. Mikä tekee Maijasta niin pidetyn. M AT KAL L A CHRISTIAN T JØRGENSEN / EUP-BER Ko t i m a a 3 0. Maija menee vastaamaan ja pahoittelee häiriötä. 2 014 15 – Minusta oli paikallaan tehdä jotain niiden hyväksi, joilla ei ole oikeastaan mitään. Berliinin suomalainen seurakunta mobilisoi asunnottomat valmistamaan minikokoisia koristelinnunpönttöjä, niin kutsuttuja hyttyspönttöjä, joiden myyntituotto menee paikallisen yhteistyöseurakunnan, Heilig-Kreuz-Passion-seurakunnan kautta asunnottomien hyväksi. Lisäksi hän sanoo pitävänsä saksalaisesta mielenlaadusta, etenkin asioiden kyseenalaistamisesta ja suorapuheisuudesta, johon yhdistyy kohteliaisuus. 5. Paluumuutto eläkepäiviä viettämään Suomeen ei ole tullut Maija Jalassin mieleen, vaikka moni kaipaa nimenomaan silloin juurilleen. Myös papin vaitiolovelvollisuus rohkaisee puhumaan. Seurakunnalla on myös toimivia käytännön yhteyksiä Suomeen päin. Pian puhelin soi uudestaan ja taas on kyse tapaamisesta talkoiden merkeissä. Yksi Berliinin seurakunnan jäsenistä soittaa ja kyselee tiistaitalkoiden valmisteluista. Mutta kesänviettoon Jalassit lähtevät tänäkin vuonna Suomeen. Berliinin suomalaisen seurakunnan ja Heilig-Kreuz-Passion-seurakunnan suhteesta puhutaankin maakirkossa malliesimerkkinä siitä, kuinka hyvin yhteistyö maahanmuuttajaseurakunnan kanssa voi toimia. Oma mökki Längelmäveden rannalla ja Maijan sukulaiset naapurustossa, varsinkin 99-vuotias Eila-äiti, toivottavat Maijan ja Rolfin sekä tyttäret ja lapsenlapset aina yhtä lämpimästi tervetulleiksi. Omat Berliiniin ja Hampuriin asettuneet tyttäret ja viisi ihanaa lastenlasta pitävät isoäidin Saksassa
– Levitämme näihin kolmeen maahan joka vuosi 100 000 Raamattua ja 150 000 Uutta testamenttia, Nhep sanoi. Hän kertoo Nepalissa nähneensä, miten Raamattu auttoi vainojen keskellä eläviä kristittyjä jaksamaan. 5. Suomen Pipliaseuran kesäjuhlilla puhuneen piispa Samuel Salmen mukaan Raamatun omistaminen on ihmisoikeus. – Sanotaan, että uskonpuhdistuksessa Suomen kansa sai Raamatun. ti poissa tontiltaan. – Minäkin olin seurakunnan Pipliaseuran ekumeenisesainoana pappina mukana Pipta vuosijuhlasta olivat päävasliaseuran hallinnossa, mutta tuussa Kokkolan seudun seuvastuunkantaminen jossakin rakunnat, Pohmuussa lähetysOn otetjanmaan Piplijärjestössä olisi tava aseura ja Suoollut ongelmalmen Pipliaseura, vakavas- lisempaa, eläkmutta mukana ti omien vähemmis- keellä oleva roolivat myös vavasti Mikko Hitöjemme oikeus paat suunnat, ormanka kuvaili. Teologian tohtori Teemu Kakkuri luennoi raamattutyön vaikutuksesta Suomen herätysliikkeiden syntyyn. – Tunsin kuinka syvyydet vapisivat, Kari Punkkinen sanoi. Avajaisissa Pyhän vanhurskaan Simeojuhlat siunattiin ekumeenisesti nin ja naisprofeetta Hannan luterilaisen ja vapaiden suuntitsasounassa ortodoksipapen pastoreiden voimin. Kun Pipliaseuran juhlilla puhutaan Raamatusta, näkökulmana on Raamatun lukeminen, levittäminen ja kääntäminen. Nepalissa lähetystyössä olleet Punkkiset ovat olleet raamattutyön ystäviä kymmenet vuodet. Sitä toi esimerkiksi runsas musiikkitarjonta, joka oli juhlien suosituinta ohjelmaa. rakunnan kirkkoherra Jouni Sirviö kehui Pipliaseuran vuosijuhlien vahvaa paikallisväriä. Samuel Salmi viittasi romaneihin ja saamelaisiin. Kokkolalainen Miika Kiiskilä (oik.) ohjaa ryhmäänsä ortodoksi-, metodisti- ja baptistiseurakunnan vieraaksi. Kokkolan suomalaisen seu- Danielle Miettinen Kotimaa julkaisee Kambodžan, Vietnamin ja Laosin Pipliaseurojen johtajan Arun Sok Nhepin haastattelun kesäkuussa. Juhlien kansainvälinen vieras, Kambodžan Raamattuseuran pääsihteeri Arun Sok Nhep kiitti suomalaisia tuesta tässä työssä. 2 014 Raamatun ja ekumenian juhla KESÄJUHLAT Oppiriitoja karttava Suomen Pipliaseura juhli viikonloppuna ekumeenisesti Kokkolassa. Venäjällä vuosina 1801–1825 hallinnut keisari Aleksanteri I suhtautui raamattutyöhön suopeasti. pi Aleksej Sjöberg lauloi pääsiäistroparin: ”Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi.” Rukouslaulu teki vaikutuksen kouvolalaisiin Kari ja Marja-Liisa Punkkiseen. – Jumalan sanan levittäminen on tärkeää, koska sanan varassa on koko elämä, Kari Punkkinen perusteli. Raamattu oli kallis ja harvinainen 1840-luvulle asti, jolloin alkoivat Englannin raamattuseuran suuret ilmaisjakelut. – On otettava vakavasti omien vähemmistöjemme oikeus kuulla Jumalan sanaa omalla äidinkielellään. Aleksanteri I aikana suomenkielisiä Raamattuja painettiin kymmeniä tuhansia kappaleita. Pääjuhlaan osallistui noin 400 vierasta. koska Pipliaseura pitää opilJuhlaväki kävi ryhmissä tutusliset kiistakysymykset tarkastumassa ortodoksien, metodistien ja baptistien seurakuntiin. Hyvää kuuluu myös Vietnamiin, Laosiin ja Kambodžaan, joissa on parhaillaan käynnissä yli 30 raamatunkäännösprojektia. Lue lisää Teemu Kakkurin herätysliiketutkimuksesta Kotimaa Prosta.. todoksit ja kato- kuulla Jumalan sanaa omalla äidin- Lauantaiaamulilaiset. Ulkona tuomien tuoksussa vie- railijat innostuivat jakamaan kokemuksiaan eri kirkkokunnista. Pohjanmaan säveltaitureita edustivat Maksetut viulut, Nina Åström, Mikko Nikula ja Eija Merilä, joka lauloi kaustislaisen pelimannin Konsta Jylhän lauluja. – Ortodoksisen kirkon uskon syvyys ja opin pysyvyys ovat tulleet läheisiksi, vaikka aluksi oli itkettävä ehtoollisyhteyden katkeamista, Karppinen kertoi. Piispa muistutti, että raamattutyötä on tehtävä edelleen myös Suomessa. Swasimaassa lähetystyössä olleella Karppisella on myös katolilainen lapsenlapsi. kuva: Anu Tuomainen / suomen Pipliaseura – Pipliaseura ei ota kantaa raamatuntulkintaan, se on kirkkokuntien asia, Pohjanmaan Pipliaseuran puheenjohtaja Mikko Himanka sanoi Kotimaa-lehdelle. 16 Y H D E S SÄ Ko t i m a a 3 0. Oulun piispa Samuel Salmi ot- ti painavasti kantaa raamattutyön puolesta Suomen Pipliaseuran ekumeenisessa vuosijuhlassa viime viikonloppuna. Hän suosi herätyskristillisyyttä ja oli kiinnostunut evankelikaalisuudesta, Raahessa pastorina työskentelevä Kakkuri taustoitti. Pohjoissaameksi valmistuu pohjoismaisena yhteistyönä uusi koko Raamatun käännös vuonna 2018. na ohjelmassa oli Ekumeeninen kielellään. Kakkuri kertoo, että 150 000 Uuden testamentin jakaminen suomalaisiin koteihin aloitti herätysliikkeiden ja maallikkosaarnaajien kulta-ajan. Nyt Nepalissa eletään seurakuntien kasvun aikaa. Hyvinkääläinen kirkolliskokousedustaja Hannele Karp- pinen kertoi oman poikansa kääntymisestä ortodoksiksi. Periaatteessa se on niin, mutta ei Raamattuja ollut silloin vielä juuri kenelläkään. Suomen Pipliaseuran vuosijuhlan ohjelmaan kuului raamattuvaellus. yhteistyö sujuu, raamattuvaellus. Kokkolan kirkossa lauantaina pidetyssä pääjuhlassa Salmi sanoi, että Raamatun omistaminen on ihmisoikeus
Y HD E SSÄ Ko t i m a a 3 0. kuvat: Martti Puhakka / Turun museokeskus Aarteet siirrettiin myöhemmin sodan uhkan alta länteen, eri puolille Suomea. Meri ja maa tiennyt mitä niille pitäisi tehluovuttavat kuolleensa. Päämääränä on kristityn pyrkimys Jumalalle mieluisaan elämään. Ennusmerkin Jumalanäitiä ja Jumalan äidin kuolonuneen nukkumista esittävä ikoni 1700-luvun ikonostaasista. ja punnitaan. On sillä väliä, millaisia kuvia kumarramme tai kannamme. Pettersson käytti apunaan kuvateologiansa tuntevia ortodokseja. Kekkoseltakin kysyttiin. Sen sijaan kirkkoon liittyvä voi ruveta Herran seuraajaksi niillä ehdoilla, joihin hän opetusta saadessaan sitoutuu. Vansaaliin esittelyltä. Manhauskoisten käyttämiä metalnerheim kielsi näyttelyn, koslisia krusifikseja sekä pienoiska se olisi naapurista voinut ja matkaikoneita, joista monet näyttää provokatiiviselta sotaon koristeltu emalivärein. Ollapa Kyrilloksen oppilaana 300-luvun Jerusalemissa - kirjan luennot kristinuskon sisällöstä ovat kristallinkirkasta teologista porautumista Jumalan kolminaisuuteen, Kristuksen olemukseen, Pyhään Henkeen, sakramentteihin, kristittynä elämiseen ja rukoukseen. esillä temperatekniikalla puulNäiden kuvien edessä on sy- Mutta ne katekeesit. tammikuuta 1944. tuvat jo Abraham, tunnisti nuoruuIsak ja Jaakob sekä dessaan kokoamiksi. 2 014 Pelastetut ikonit Ikonitaide Harvinaiset ikonit pysäyttävät katsojan Hämeen linnassa. näyttelyksi Helsingin Taidehalliin. ratsastaa kaksipäisellä hirviöllä hiilikoukuin varustautuneet Hämeen linnan näyttelyssä on joukot tukenaan. Kirjoittajamme tekee oppilailleen selväksi myös sen, että kristityn tehtävä ei eräiden modernien iskulauseiden tavoin ole tehdä itselleen itsensä näköistä kirkkoa. Ne ovat eläneet osana ortodoksista liturgiaa. Paholainen kansallismuseon kokoelmiin. Uusimpia sellaisia on viime vuonna ilmestynyt Kyrillos. Kyrillos itse kuului niiden piispojen joukkoon, jotka kiteyttivät Konstantinopolin kirkolliskokouksessa (381) kristillisen kolminaisuusopin meidän tuntemaamme kuosiin. 386) katekeeseja eli kastettaville pidettyjä opetuspuheita. Paratiisissa istorian professori Lars Pettersson kannamme. Ikonia sanotaan ikkunaksi taivaaseen. Muutamat ovat osia kirkkojen ja rukoushuoneitten ikonostaaseista ja kuninkaanporteista, muutamat taas kotien ikoninurkista. Hieman ennen hänen syntymäänsä kirkko oli vielä vainottu. Kyrilloksen aikana kirkko kävi kuuluisia oppiriitojaan. Valtaosa esineistä sijoitettiin pommituksissa vaurioituneeseen Turun linnaan. Kukaan ei Jumalanäiti Maria. Alanurkassa leisNykyisin ne kuuluvat Suomen kuu tulinen pätsi. Pettersson pakkasi kunnostusta varten ”jumalaisia” kuljetettavaksi Äänislinnaan. Tiedemiehen innolla ja kunnioituksella Pettersson kävi läpi Aunuksen ja Vienan alueiden säitten armoille jääneitä kirkkoja, rukoushuoneita ja hylättyjä koteja. Jussi Rytkönen jussi.rytkonen@kotimaa.fi matti karppinen Lars Pettersson sai komennuksen lähteä itäkarjalaisten kirkollisten esineitten pelastamiseen sekä alueen rakennuskannan dokumentointiin. himmat ovat 1600-luvulta. Kyrillos Jerusalemilaisen ajatuksiin perehtyminen voi modernille luterilaiselle olla hieman vaativaa, mutta se kannattaa. Sodan päätyttyä viitisensataa Näyttelyn nimikkoikoni Viiesinettä palautettiin Neuvostomeinen tuomio on sukua länsiliittoon. TEOLOGIASSA TAPAHTUU Jytkyä Jerusalemista K ristikunnan varhaisten vuosisatojen merkittävien teologien tekstien suomentaminen on aina eräänlainen teologinen jytky. Pyhien kuvien kautta pyhät katsovat katsojaansa. Äänisenlahden eteläisellä Pomorinrannalla valmistetut metalliset, runsaasti yksityiskohtia sisältävät matkaikonit ja ristit ovat kulkeneet kantajansa mukana kuin korut tai tatuoinnit tämän ajan ihmisillä. 5. Hän keräsi myös vanhuksilta esineisiin liittyvää muistitietoa. Häntä ennen pyhät liturgiset esineet ja kuvat olivat jo herättäneet kiinnostusta ja kiihkoa uskonnonvastaisen kasvatuksen saaneissa neuvostonuorissa sekä alueella vaeltaneissa sotilaissa. tytetty tuohuksia ja polvistuttu rukoilemaan satoja vuosia. Syvällinen teologia huokuu kirjan jokaisella sivulla ja houkuttelee lukemaan lisää. maisten taiteiliTurun linnan vajoiden vastaavilOn rastosta löytyi ylle kuville. Kreikasta suomennettu kirja sisältää Jerusalemin piispan, kirkkoisä Kyrilloksen (k. Maija Paavilainen Viimeinen tuomio – Ikoneita Itä-Karjalasta -näyttely Hämeen linnassa 19.1.2015 saakka si Kyrilloksen kuoleman jälkeen toimitettuja, on niissä käännöksinäkin aistittavissa persoonallinen sävy ja syvällinen ymmärrys Jumalasta, ihmisestä, uskosta ja kirkosta. Jerusalemin uskontunnustus (Perussanoma, suomentanut Johannes Seppälä). 17. Osa ikoneista konservoitiin Kristus ristillä. Sieludä. Kristus sillä lättäen 1970-lumaailmanvaltias väliä, vulla outoja esineion pyhien ympämillaisia kuvia tä, jotka taidehisröimä keskushahkumarramme tai mo. Muutamia vuosia hänen kuolemansa jälkeen kristinuskosta tuli ainoa Rooman imperiumissa suvaittu valtionuskonto. Hän oli tuolloin 23-vuotias vasta valmistunut filosofian maisteri erikoisalanaan kirkkorakennustaide. Juhlallisten avajaisten piti le maalattuja ikoneita ja vanolla 8. Talvisodan jälkeen vänrikki Kyrillos Jerusalemilainen eli kirkko- ja teologianhistorial- lisesti kuohuvalla 300-luvulla. Vaikka meidän lukemamme katekeesit ovatkin ainakin osak- Pienoisikoni ”Jumalanäidin suojelus”
Tytärtäkin usko on kantanut, mutta pelkonsa Kuokkanen oli valmis kohtaamaan vasta vuosikymmenten jälkeen. vyksi tullut Toivo kutsuttiin ti saada joululahjaksi tyttären Ilona Kuokkanen kasvoi usylimääräisiin harjoituksiin, kirjaseksi kokoamat 100 kirkovassa kodissa, jossa lapnuorikko jatkoi uurastusta kojettä rintamalsia ei varta vastitilalla vanhempiensa kanssa. Vuonna 1945 syntynyt esikoinen muistaa isän maininneen sodan vain kerran. Kun Kuokkanen jäi taan …” den välityksellä Suomen histovuonna 2006 eläkkeelle NauJatkosodassa, elokuussa rian merkkihetkiä. Vuosikymmenten kuluttuakin Kun Kymin Helilään kotiväVuonna 2002 kuollut äiti ehisä lohdutti näin tytärtään. Äänestysprosentti oli 32,4. Tutustumisen jälkeen nautimme kahvit ja leivokset. Herrala suree rauhanehtoteen. kuolleen isän 4.12.1939 Toivo lähettää Irvanhem- Rakkautta osoikirjeitä Kuokkamalleen viestin Kannakselta: nen vältteli pit- panihan kirjoittavat tettiin enem”Elän.” kään, peläten män teoin kuin – Eikä juuri muuta. 010 2323 109 Sotakirjeistä löytyi lohtu elämäntaito Koteloitunut sotapelko puhkesi kirjaksi ja vapautti tekijänsä onnelliseksi lapseksi. Kirjan kirjoitti tytär Ilona Kuokkanen. Taistelujen jo aletkuun viimeisenä päivänä 1939 mien aika. Sitä nen sanoo. Kotimaan matkaklubi Tyrvään Pyhän Olavin kirkko ja Egyptin Aarteita Villa Royalissa 12.6.2014 Lähde Kotimaan Matkaklubin suosituille päiväretkille tutustumaan Tyrvään Pyhän Olavin kirkkoon ja Villa Royaliin näyttelyihin Mouhijärvelle. Vuonna 1993 ten kasvatettu Kirjeenvaihto alkoi heti. Vaikka sodasta ei kotona puhuttu, se hallitsi kymiläisperheen elämää. lan vuosina 1939–44 toisilleen kirjoittamista yli 700 kirjeestä. Kirjan kirjoitti tytär Ilona. sukkaisuutta, jota hän ei olisi kesto avasi uuden tänyt, niin rakas totta kai pitkinä Talvisodan päätyttyä Irma oven lapsuuisä hänelle oli. Ilona Kuokkanen odotti vuosia ennen kuin ryhtyi kirjoittamaan kirjaa vanhempiensa sodanaikaisesta kirjeenvaihdosta. Ja sille pikkuhänellä oli Jumala turvanaan. klo 11.00 Tutustumme Mouhijärven kuninkaalliseen loistoon, Villa Royaliin, jossa ”Kuninkaallinen loisto” ja Fagerbergen näyttelyt. P ikkutyttönä Ilona Kuokkanen pelkäsi, että isi joutuisi taas rintamalle. Irman päivänä vuonna 2013 valmisVuonna 2013 valmistui kirja Irma ja Toivo Herralan vuosina 1939–44 tui kirja Irma ja Toivo Herratoisilleen kirjoittamista yli 700 kirjeestä. tytölle, joka pelkäsi. – Isä kertoi nähneensä taivaanrannassa lauseen: ”Minun armossani on sinulle kyllin.” Uskon sen kantaneen häntä kuolemaan asti. n. Kirkkohallituksen ulkoasiain osaston turistipapin ja turistikanttorin määräaikaisiin ja osa-aikaisiin tehtäviin valittiin talvikaudelle 2014–2015 seuraavat henkilöt: Rovasti Pauli Tuohioja Manner-Espanjan Aurinkorannikon turistipapin tehtävään, kanttori-urkuri, MuM Rauno Myllylä Manner-Espanjan Aurinkorannikon turistikanttorin tehtävään; rovasti Juhani Huovila Manner-Espanjan Costa Blancan turistipapin tehtävään; kanttori-urkuri Heikki Seppänen Manner-Espanjan Costa Blancan tu- ristikanttorin tehtävään; rovasti Erkki Helander Gran Canarian (Playa del Ingles) turistipapin tehtävään; pastori, erikoissairaanhoitaja, diakoni Helena Kuja-Kanto (Las Palmas) turistipapin tehtävään; kanttori, DC, DM Kai-Jussi Jankeri Gran Canarian turistikanttorin tehtävään; pastori Veli-Pekka Ottman Teneriffan (Puerto de la Cruz) turistipapin tehtävään; rovasti Peter Kankkonen Teneriffan (Playa de las Americas) turistipapin tehtävään; kanttori-urkuri, MuM Ritva Sipilä Teneriffan turistikanttorin tehtävään; rovasti, TL Seppo Hämäläinen Kyproksen turistipapin tehtävään; kanttori, MuM Tuula Pihlajaharju Kyproksen turistikanttorin tehtävään; pastori Pertti Hell Rodoksen turistipapin tehtävään; kanttori-urkuri Ville Karhula Rodoksen turistikanttorin tehtävään. Matkaohjelma: klo 8.00 lähtö Helsingin Mikonkadun tilausajolaiturista. Lisätiedot ja varaukset: Matkapojat Oy, p. 18 Y H DE S SÄ Ko t i m a a 3 0. kion koulusta Kuusankoskel1941, isä on valtaamassa ViipuTalvisodan alettua marrasta, hän tiesi, että on tositoiria takaisin. Missään eroaikoina oli. Työtoveja kirjeessään 17.3.1940: ”Envaiheessa tytär ri oli jo kirjoittanut puhtaakei kokenut tirkistelevänsä hen- simmäisinä päivinä en osannut si Kuokkasen kotitilan vintiltä paljon muuta kuin itkeä. n. Kolmannella vaalisijalla ollut Satomaa sai 766 ääntä ja toisella vaalisijalla ollut Ari-Pekka Metso 632 ääntä. Hämmäsle. Matkan hinta: 105 €/hlö, toimitusmaksu 10 €/tilaus Hinta sisältää: bussikuljetuksen, yllä olevan matkaohjelman, sisäänpääsymaksut, kahvit + leivos sekä lounaan. Luettuaan vain muutaman Hän ja neljä vuotta nuorempi Viimeisten kolmen rankan ja kirjeen tytär ymmärsi, että isä Irma, omaa sukuaan Tommoihanan vuoden tuloksena syntyi tyttären lahja edesmenneilei kärsinyt eikä pelännyt, sillä la, olivat olleet naimisissa viile vanhemmille. n. Sykilökohtaisia asioita, ja pian pelastamat kirjeet. n. oli Toivo Herrala 29-vuotias. Kotimaan Matkaklubin matkanjohtajana Tarja Haapala. 5. Nautimme lounaan näyttelyn päätteeksi. 2 014 nimitykset Oulunsalon seurakunnan kirkkoherraksi on valittu Karjasillan seurakunnan kappalainen Petri Satomaa. si vuotta. Ensimmäisellä vaalisijalla ollut Juha Hekkala sai 347 ääntä. Ajatus kirjasta eli 17 vuotta. klo 13.00 matkamme jatkuu Äetsän Kiikkaan, jossa tutustumiskohteenamme on Kinnalan Koukku, vanha tila, jossa sijaitsee myös Suojeluskuntamuseo. taa selvää, mitä kauheuksia isä sanoittaa vaikeitakin tä pelon ja kärVanhempien mahtoi kokea, Ilona Kuokkaasioita, kuten musta- kirjeenvaihsimyksen. tua Toivo kirjoittaa 23.8.: ”Pis-. klo 17.00 Kotimatka alkaa (Tyrvään kirkko – Helsinki 200 km). Kaikki oli dämessäni sodin Jumalaa vashän oivalsi todistavansa kirjeivalmiina. telin, että kristillisyyteen. Aloin othyvin! Isä osasi lukevansa niissanoin. klo 16.00 Päivän päätteeksi tutustumme Tyrvään Pyhän Olavin kirkkoon oppaan johdolla
Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Turun Maarian kirkossa 7.6.2014 klo 9.30, minkä jälkeen muistotilaisuus Turun Kristillisellä opistolla, Lustokatu 7. Lahjan voi antaa myös kolehtiin konsertissa. Tili: Suomen Ev.lut. klo 16 Joensuun Noljakan kirkossa. Tämän olisi moni ottanut mielihyvin.” Sotien jälkeen isänmaan puolesta sotineet vedettiin lokaan. Mahdolliset muistamiset lähetystyön hyväksi Kansanlähetyksen kautta. Yritän ymmärtää muita ja itseäni. 2 014 Ilona Kuokkanen ei ollut suururakassaan yksin. 5. Kansanlähetys FI14 5043 1920 0034 52, viitenumero 63102. Levanto) s. – Aloittaessani en tiennyt mistään mitään. 781 s. PERHEUUTISET 70 VUOTTA täyttää 10.6. valmistuneet Kalajoen Kristilliseltä Opistolta kevään 2014 aikana valmistuneet lastenohjaajat: Lapsi- ja perhetyön perustutkinto: Nuorisoasteen koulutus: Anttila Auli, Himanka, Heikkilä Jenni-Sofia, Kalajoki, Koutonen Anniina, Kalajoki, Kylmäluoma Riina, Kempele, Mattila Maija-Kaisa, Voltti, Männikkö Miia, Kalajoki, Saukko Henna, Kalajoki, Tallila Eveliina, Kalajoki Aikuisasteen koulutus: Ainali Tiia, Himanka, Kangasniemi Mirva, Ylivieska, Karhumaa Merja-Liisa, Pattijoki, Koivu Ulla, Ylivieska, Pärkkä Ritva, Merijärvi, Ruuskanen Hannakaisa, Ruotsalo, Rääpysjärvi Anne, Taivalkoski. Palkinto jaettiin Nokian Uutisten järjestämän yleisöäänestyksen perusteella. Hän on saanut tunnustusta kirkon asioiden innovatiivisesta tiedottamisesta ja kekseliäistä viestintäratkaisuista Facebookissa ja banderolleissa. Tietoja kuin kannettiin Ilona Kuokkaselle. Olemme päivän matkan lähempänä vanhaa rajaa … Älä ole huolissasi, jos kirjeet vähän viipyy.” Tytär alkoi löytää selityksiä, esimerkiksi äidin 18.3.1942 kirjoittamalle: ”Meiltä häipyivät yövieraat viime yön tienoossa. Usein Toivo huolehtii vaimon jaksamisesta raskaissa talontöissä. – Hämmästelin, että vanhempanihan kirjoittavat hyvin! Isä osasi sanoittaa vaikeitakin asioita, kuten mustasukkaisuutta, jota totta kai pitkinä eroaikoina oli. jeissä kiitettiin postista, puhuteltiin kauniisti, huomioitiin toisen tunteet ja hoidettiin välejä välimatkan päästä. Saa nähdä, koska radiossa kuuluu uusia.” – Kansallisarkiston sotapäiväkirjoista ja muista lähteistä luin sodan parhaiten valmistelluksi operaatioksi kuvatun Suursaaren valtauksen, ihan kotitilan naapurissa. 30.3.1944 vartiossa ollut kersantti Herrala haavoittuu vaikeasti oikeaan olkavarteen. Kokkaan kanakeittoa kotona (Nopanperäntie 164) lauantaina 14.6. 19 Rakkaamme, opettaja Elli Inkeri Kivisaari (o.s. 70 VUOTTA täyttää 2.6. ”Kirjoitan sen vuoksi, että ajatukset selkiytyisivät. 18.5.1921 Sodankylä k. Haminan sotaseminaarissa hän huomasi istuvansa ainoana naisena sadan miehen joukossa. Helmikuussa 1942 Toivo muistuttaa Irmaa Psalmin 91 kauneudesta. Siinä sanotaan: ”Hän levittää siipensä yllesi … Vaikka vierelläsi kaatuisi tuhat miestä ja ympärilläsi kymmenentuhatta …” Toivo kirjoittaa: ”Se poistaa väkisin pelon ja epäuskon.” Surua ja huolta on yllin kyllin, mutta puolisot kirjoitta- vat arkisista, hassuistakin sattumista. Ei lahjoja, ei kukkia. Kirjeessä Toivo suree vaimon kuulevan uutisen nimipäivänään: ”… ei tämän pahemmin käynyt. Ilona Kuokkanen. klo 13 alkaen. Kirjeistä näkyi, että vanhempien parisuhde oli jo ehtinyt hyvällä tavalla vakiintua. Nyt ne ovat tyttärellä Kouvolan kodissa rakkaina muistoina. Hannele Niemi Irma ja Toivo, sodan kirjeet 1939-1944, toim. tän pari sanaa. Puoliso Teemu Kuokkanen auttoi tietojen kokoamisessa ja käsittelyssä. Y HD E SSÄ Ko t i m a a 3 0. Miten pahalta se mahtoi tuntua! – Siinä yksi syy tähän kirjaan, Ilona Kuokkanen toteaa. Lämpimästi tervetuloa! Tiedot perhepalstalle: Kotimaa, Perheuutiset, PL 279, 00181 Helsinki tai sähköpostitse: toimitus@ kotimaa.fi TUNNUSTUKSET Vuoden 2014 nokialaiseksi ja Vuoden Nokinäätä -palkinnon saajaksi on valittu Nokian seurakunnan tiedottaja Marko Honkaniemi. diakonissa Tarja Koskensalo Karhella. Irmaa askarruttaa miehen terveys. Olen terveenä. Tammerprint 2013. Ehkä merkittävintä Ilona Kuokkasen mielestä oli luonteva puhe varjeluksesta, uskosta ja kuolemasta. Keuhkovaivojen takia Toivo joutuu toistuvasti sairaalaan. Kir- Toivo Herrala teki, kuten kai lähes kaikki rintamalla, iltapuhteina erilaisia puutöitä. Jos haluat, voit tukea katulapsityotä tilinro FI34 5537 0120 1126 52 tai paikan päällä. Nykyään Kouvolassa asuva tytär oppi uutta sekä vanhemmistaan että sota-ajasta. Konsertti su 8.6. Kohta jo saatoin seurata lähes jokaista isän askelta rintamalla. Kiitokseksi ja kunniaksi Suomen itsenäisyyden säilyttäneille. seurakuntaneuvos Heimo Karhapää Joensuussa. Haluan ihmetellä elämää ja Jumalaa.” Vanhempiensa sota-ajan kirjeistä kirjan koonnut Ilona Kuokkanen löytää piispa Eero Huovisen sanoista selityksen vuosien työlleen. 22.5.2014 Turku kuvat: MARJA SEPPALÄ Kiitollisina kaivaten Leena Sampo ja Marleena, Siiri, Verneri, Marikki Veera ja Jouni, Emmi, Niilo Elias ja Pirjo Ilkka ja Kristiina, Veikko, Viola Aija ja Alfredo, Einar, Elias Atte, Toivo Eino ja Mari, Leo, Manu Aino Tatu, Touko Mikael ja Nobu Outi ja Jari, Katariina, Irina Johanna ja Jarkko, Lauri, Saara Jaakko ja Aili Samuli ja Meija, Silja, Antero, Tapio, Juhani, Venla Hanna ja Daniel, Aarón, Benjamín Elina ja Panu, Senja, Hulda, Freja Esko ja Leena Pyry, Visa, Sara Sukulaiset ja ystävät Mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mitä ihminen ei ole voinut sydämessään aavistaa, sen Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat (1 Kor 2:9) Inkerin muistoa voi kunnioittaa kukkien sijasta tukemalla Aholansaarisäätiön toimintaa, tili FI 6052880440044644
Hänen viestinsä suomalaisille on: Jos tiedät, et voi vaieta. klo 18.30 Naisryhmä seurakuntakodissa. Suomesta Kowtal siirtyy luennoimaan Lundin ja Kööpenhaminan yliopistoihin. – Olen saanut elää suojattua elämää. Soili-Sisko Eskola Vaalitapa on suora vaali. Diakoniatyötä tehdään kuuden diakoniaviranhaltijan ja kahden papin tiimissä yhteistyössä verkostojen kanssa. Isä työskenteli yliopistoprofessorina, äiti kirjas- TAMPEREEN HIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULI Akaan seurakunnan kirkkoherran viran Asikkalan seurakunnan kappalaisen viran Maailma kylässä -tapahtu- 38-vuotias Kowtal on myös PAIKKOJA AVOINNA julistaa haettavaksi Asha Kowtal kiertää kertomassa dalit-naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Syntyperä määrittää ihmisen kastin, yhteiskunnallisen aseman ja ammatin. Kotimatka linja-autolla. Intiassa korkeassa asemassa olevien poliitikkojen tapaaminen ei olisi mitenkään mahdollista, Kowtal toteaa. Vanhempani tekivät kaikkensa, etten joutuisi kokemaan daliteihin kohdistuvaa syrjintää. Kastijärjestelmään perustuva syrjintä on laitonta, mutta sitä ei ole saatu kitkettyä pois. Tampereen hiippakunnan tuomio kapitulille osoitetut hakemukset tulee toimittaa tuomiokapituliin 23.6.2014 klo 15.00 mennessä os. Hakemukset tulee toimittaa 23.6.2014 kello 16.00 mennessä Lapuan hiippakunnan tuomio kapitulille os. Seurakuntaretki: ti 3.6. Kappalaisen virkaan valitun tulee esit tää hyväksyttävä selvitys terveydenti lastansa (KL 6:16 § 1 mom.). – Uskon siihen, että kansainvälinen painostus pakottaa lopulta Intian hallituksen muuttamaan asioita. Viran vastaanotto on 1.8.2014. Lisätietoja: evl.fi/ulkosuomalaiset. Hakemukseen on liitettävä nimikir janote, josta ilmenee esteettömyys hakea kappalaisen virkaa. Lääkärit ja poliisit eivät suostu dokumentoimaan raiskauksia. PERNAJAN SEURAKUNTA Pyhiinvaellus Helatorstaina: to 29.5. Asha Kowtal puhui dalitien asemasta Maailma kylässä -festivaalilla. kuva: matti Karppinen Lapuan hiippakunnan tuomiokapituLi on julistanut haettavaksi: pietarsaaren suomalaisen seurakunnan kirkkoherran viran. – Olen kiitollinen mahdollisuudesta saada tavata suomalaisia poliitikkoja. Daliteihin kohdistuvien ihmisoikeusrikosten yleisyys avautui Kowtalille, kun hän alkoi tutustua ihmisiin laajemmin suojatun lapsuuden jälkeen. JULISTETAAN HAETTAVAKSI Kirkkoherranvaali toimitetaan välit tömänä vaalina. Vaasan suomalaisen seurakunnan KAPPALAISEN VIRKA (III) on haettavana 23.6.2014 klo 16 mennessä. Ihmisoikeusrikkomukset ovat häpeä Intialle. – Dalit-naisten kohtaama väkivalta on kostoväkivaltaa. – Virallisten tietojen mukaan joka päivä raiskataan neljä dalit-naista. klo 17.00 alkaen. Suomessa Kowtal tapasi Erkki Tuomiojan, Pekka Haaviston, Sirpa Pietikäisen ja Heidi Hautalan. Pelolla pyritään vaientamaan sortoa vastustavien ääni, Kowtal kertoo. tonhoitajana. Virka edellyttää suomen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä ruotsin kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa. Kotkaan. Virkaan kuuluu 60 % diakoniatyötä, 20 % nuorisotyötä ja 20 % päiväkerhotyötä. Kowtal esimerkiksi sai käydä kristillisen lähetysaseman koulua ja oppia englannin kielen. Virkaa koskevat tiedot löytyvät osoitteista www.evl.fi/rekrytointi ja www.pietarsaarenseurakunta.fi. Tämä tilastotieto on kuitenkin vain jäävuoren huippu todellisesta lukumäärästä. Hakemukseen on liitettävä nimikir janote, josta ilmenee esteettömyys hakea kirkkoherran virkaa, sekä hyväksyttävä lääkärintodistus. KIRKKOHALLITUS¤ Lähde osa-aikaiseksi (25-30 %) siirtolaispapiksi Sveitsiin 1.9.2014 alkaen. JEPUAN SEURAKUNTA Ti 3.6. Retken hinta 20 euroa, johon sisältyy ruokailu, kahvi, pääsyliput Merikeskus Vellamoon sekä bussimatkat. Hakijat haastatellaan ti 24.6. Yksi tapahtuman esiintyjistä oli intialaisen ihmisoikeusjärjestö AIDkesäMAMin (All vieras Indian Dalit Mahila Adhikar Manch) pääsihteeri Asha Kowtal. Hän syntyi länsi-intialaiseen kolmilapsiseen perheeseen. ”Jos tiedät, et voi vaieta” itse dalit. Virka edellyttää suomen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä ruotsin kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa. Diakonian virka Viranhaltijan päävastuualueena on päihde- ja kriminaalityö sekä laaja-alainen diakonian asiakastyö. Heitä häpäistään monella tavoin: pakotetaan riisuutumaan ja kulkemaan alasti, pahoinpidellään, kidutetaan ja tapetaan. Dalit-naisiin kohdistuu vakavia ihmisoikeusrikoksia. Ota omat eväät mukaan. talouspäällikkö Sinikka Niemonen puh.040 669 1996. SEURAKUNNAT KIRKKOHERRAN VIRKA Pietarsaaren suomalaisessa seurakunnassa on haettavana 23.6.2014 klo 16 mennessä kirkkoherran virka. Katso lisätiedot osoitteessa www.vihdinseurakunta.fi VIHDIN SEURAKUNTA Vaasan suomalaisen seurakunnan iii kappalaisen viran. Vihdin seurakunnassa on haettavana DIAKONIAN VIRKA Läntisellä Uudellamaalla sijaitsevaan Vihdin seurakuntaan kuuluu noin 22 000 jäsentä. Tarkemmat tiedot www.evl.fi/rekrytointi. Lähtö Vanhankylän ABC klo 8.30, Koskenkylän K-kaupan parkkipaikka 8.35, kirkon parkkipaikka 8.50, Ribäckinmäki 9.00. Vaellamme Korsvikin kivikirkolle Valkoon ja vietämme yhdesä kaksikielistä jumalanpalvelusta ehtoollisineen. Perhe oli kristitty dalit-perhe ja monella tapaa hyvinvoiva ja etuoikeutettu. Kirkkoherran viran hakijan on liitettävä hakemukseensa lääkärintodistus (KL 6:16 § 4 mom.). Molemmissa viroissa hakijoilta edelly tetään suomen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä ruot sin kielen tyydyttävää ymmärtämistä. Kinnulan seurakunnassa on haettavana DiaKonian virKa Hakuaika päättyy 23.6.2014. Sitä käytetään nöyryyttämään paitsi yksilöä, myös arvottomina pidettyjen dalitien yhteisöä. Tiedusteluihin vastaa vs. Virkaan valitun on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus. Eteläpuisto 2 C, 33200 Tampere. ma kokosi kymmeniä tuhansia viime viikonloppuna Helsinkiin. Hän vieraili Dalitien solidaarisuusverkoston kutsumana puhumassa dalit-naisiin kohdistuvasta julmasta väkivallasta. Tuskallisen asiasta tekee se, että viranomaisten apua hakevat naiset häpäistään uudelleen. Kowtalin johtama järjestö antaakin lainopillista tukea väkivallan uhreille. Hän päätyi opiskelemaan sosiaalityötä Bombayn yliopistoon ja kiertää nyt maailmalla herättelemässä päättäjiä puuttumaan dalitien tilanteeseen. Dalitit ovat hindulaisen kastijärjestelmän alin väestönosa. lähtö klo 10.00 Pernajan kirkolta. Hakuilmoitus ja tarkemmat tiedot löytyvät verkkopalveluista www.vaasaevl.fi/avoimet-virat tai www.evl.fi/rekrytointi. Piispankatu 2, PL 60, 62101 Lapua. Heitä on Etelä-Aasiassaliki 300 miljoona. Huom! Emme vietä jumalanpalvelusta kirkossa