vuosikerta | 0043595–15–18. Hyvä KotKa! Maahanmuuttajat kertovat, miten seurakunta on auttanut heitä kotoutumaan. Sivut 12–16 jukka grans tr öm Kolme neljäsosaa määräenemmistösäädös jarruttaa kirkolliskokouksen lainsäädäntöä. sivu 6 monessa muKana kirkolliskokouksen nuorin edustaja katri korolainen on tottunut kantamaan vastuuta. HuHtiKuuta 2015 | hinta: 3,70€ | 110. sivu 10 17 30
Olli SEppÄlÄ Kirkon hallintovirkamiehet ry:n puheenjohtaja, talousjohtaja Kari J. Monien talouspäälliköiden näkökulmasta Kipa ei ollut sitä mitä luvattiin, vaan se on aiheuttanut lisää työtä ja uusien järjestelmien opettelua. 27 Usko on matkalla olemista. liNTUTApUliT s. – Meillä on tekeillä uusi strategia ja siinä yhteydessä tehtiin jäsenistölle kysely. s. Asioita joudutaan tarkistamaan ja varmistamaan, koska ei ole täyttä luottamusta. Olet itse Järvenpään seurakunnan talousjohtaja. 75 prosenttia vastasi, että tulisi pysyä itsenäisenä. Hietala tietää, että seurakuntien taloushallinnon ihmiset ovat juuri nyt kovilla. 22 Heinolassa lintupönttöihin otettiin malli kellotapulista. 5 Kansainvälinen apu on tärkeää maanjäristyksen jälkeen. 20 Sinikka Lavrén kirjoitti elämästään Ruotsissa. Minkälaiset asiat kuormittavat taloushallinnon ihmisiä juuri nyt. KOlUMNi s. – Kyllä sellaistakin vielä esiintyy. Onko seurakunnissa vastakkainasettelua talouden ja muun toiminnan välillä. Pitäisi muistaa, että kaikki työ, myös tukipalvelut ja hallinto, palvelee seurakunnan kokonaisuutta ja tehtävää. 17 Kansanjohtajalla oli yksinäiset hetkensä. Kirkon hallintovirkamiehet ry:n uusi puheenjohtaja, Kari J. EvANKEliUMi s. MOOSES yKSiN s. – Pari vuotta sitten organisoimme kiinteistöpuolta uudella tavalla ja saimme säästöä. Kumpi se on, kirkkoherra vai talouspäällikkö. 4 Pitäisikö puhua kansanvai kansainkirkosta. ”Kaikki työ palvelee seurakunnan kokonaisuutta ja tehtävää” viiKON hENKilö Kari J. 9 Jari Jolkkonen: Aito suvaitsevaisuus on vaikeaa. Varsinkin kiinteistöpuolella menemme yhä enemmän moniosaamiseen eli sama työntekijä voi hoitaa erilaisia tehtäviä. Myös seurakuntarakenteiden muutokset työllistävät ja aiheuttavat epävarmuutta. Entä paljon puhuttu Kipa eli kirkon talous ja palkkahallinnon palvelukeskus, onko se lisännyt taloushallinnon työtä. KUVA: HELENA LINDqVIST. – Viime vuosina on tullut paljon muutoksia esimerkiksi kirjanpitoon, on tullut uusi palkkausjärjestelmä ja paljon uutta lainsäädäntöä. Tätä olemme korostaneet Kirkon hallintovirkamiehet ry:n koulutuksissa. Kun säästetään ja verotulot putoavat, asetetaan vastakkain toiminnan hengellinen ydin ja kiinteistöt, hallinto ja hautausmaat. 2 TÄNÄÄN Kotimaa 30.4.2015 TÄSSÄ NUMEROSSA KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde Sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Toimituspäällikkö Tuija Tiihonen Uutispäällikkö Johannes Ijäs Toimitussihteerit Leena Hietamies, Anna-Kaisa Pitkänen (virkavapaalla) Graafikko Gun Helminen Toimittajat Emilia Karhu, Danielle Miettinen, Laura Mäkelä (virkavapaalla), Tuija Pyhäranta, Joona Raudaskoski, Jussi Rytkönen (virkavapaalla), Sakari Sarkimaa, Olli Seppälä, Meri Toivanen, Noora Wikman Valokuvaaja Matti Karppinen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen www.kotimaa.fi Myyntija markkinointijohtaja Jarmo Lipiäinen Levikki 29 508 kpl (LT 2013) 55?000 lukijaa (KMT 2014) Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse asiakaspalvelu@kotimaa.fi KENEN KiRKKO. – Talouspäälliköt joutuvat roolinsa vuoksi puolustamaan Kipaa työyhteisöissä, vaikka itse tietävät, että homma ei ole mennyt niin kuin sen piti mennä. Olen myös saanut yhteydenottoja ja kuunnellut talouspäälliköiden syvää huolta omasta tai kollegojen jaksamisesta. Mikä yhdistyksen jäsenistöä puhuttaa tällä hetkellä. ApUA NEpAliiN s. SiiRTOlAiSENA s. Hietala, edustat seurakuntien hallinnon, talouden ja kiinteistötoimen johtavassa asemassa olevia. – Jäsenkyselyssä nousi aikaisempaa enemmän esille työn kuormittavuus ja työssä jaksaminen. Minkälaisia talousnäkymiä teillä juuri nyt on. Hietala on huolissaan seurakuntien taloushallinnon väen jaksamisesta. Kirkon hallintovirkamiehet on itsenäinen yhdistys ja kysyimme jäseniltä, pitäisikö meidän liittyä johonkin työmarkkinakentän keskusjärjestöön. Myös osassa seurakuntia kirkkoherrojen negatiivinen suhtautuminen tai se, etteivät he hoida osuuttaan Kipassa, tekee talouspäällikön aseman vaikeaksi. Moni näillä aloilla työskentelevä on kokenut, että heidän työtään vähätellään. – Kyllä se on monille ollut se viimeinen korsi, joka uhkaa taittaa kamelin selän, vaikka toki Kipaan hyviäkin puolia liittyy. Tämä prosessi jatkuu, samoin seurakunnan taloustyöryhmä jatkaa toimintaansa. Aikaisemmin esimerkiksi palkkalaskenta on hoidettu pikkutarkasti, nyt Kipan myötä on tapahtunut enemmän virheitä. Pessimistisen näkemyksen mukaan myös kirkossa ”viimeinen lähtijä sammuttaa valon”. Teemme omia ratkaisujamme, mutta samaan aikaan olemme mukana Keski-Uudenmaan seurakuntarakenteiden selvitystyössä, joka ennakoi mahdollista siirtymistä seurakuntayhtymäksi. – (naurahtaa) Kyllä se kirkkoherra on
On kuin Jumalan rakkaus virtaisi lämpönä ja valona kaikkien rajojen yli. Kevätsateet huuhtovat pois saastan talven jäljeltä. Tahtoisin kävellä hänen kanssaan rinnakkain ystävänä keväisiä polkuja. Omaisuus ja työntekijät ovat yhtymän hallinnassa ja palveluksessa. Niillä on saavutettu huomattavia kustannussäästöjä. Suuressa kokonaisuudessa sana yhtymärovasti on pieni yksityiskohta, mutta yksittäiset sanat voivat olla keskeisiä mielikuvan luojia. Myös kirkon työntekijöiden ikärakenteesta johtuva eläkkeelle jäävien suuri määrä vaikuttaa taloustilanteeseen. Sanat juoksevat ohi. Rakenneuudistukseen sisältyy vastakkaisia näkemyksiä. -Kaiken tämän saa Jumalan voima luonnossa aikaan. Uutena ja puhdistuneena käy luonto suureen luomistyöhönsä. Se tuo mukanaan raikkautta ja puhtautta. AINO-KAARINA MÄKISAlO pappi ja kirjailija 30.4.1915 Kevät on myös puhdistumisen aikaa. Jälkimmäisessä kyse on kirkon mittakaavassa sote-uudistusta vastaavasta hankkeesta. Se on niin yksinkertaista Aurinko on lämmittänyt kappelin kivilattian, lempeä lämpö siirtyy jalkapohjiin. Tuuli nukkuu toisella, raukenen sen viereen. ¶ Se on niin yksinkertaista, kun se tapahtuu. Näiden seurakuntien näkökulmasta siirtyminen yhtymämalliin ei tunnu houkuttelevalta. Valo ympäröi minut kokonaan. Alttaritauluna on suuri ikkuna. Vien tuliaisia kotiin. Rakenneuudistuksen taustalla on varojen niukkeneminen jäsenkadon ja yhteisöverotuoton poistumisen myötä. Pienelläkin seurakunnalla on tulevaisuutta. Maailmansota. Kun kyseinen virka on päätetty pitää papistolla, niin silloin se voidaan kirjata viUusi rakenne ja uudet virret ran kelpoisuusehtoihin. Jukka f ordell. Tämä rakenneuudistuksen myötä keksitty yhdyssana kuulostaa keinotekoiselta. Kirkon lihavina vuosikymmeninä puuttui paine kustannustehokkaisiin rakenteisiin. Uudessa mallissa yhtymää johtaa yhtymärovasti. Puhua ja olla hiljaa. Retriittipaikan rannalla on punainen hirsimökki, seinustalla kaksi harmaata tuolia. -Karpaateilla yhä taistelu riehuu entisellä tulisuudella. Taistelut ovat kaikilla rintamilla taasen kiihtymässä. Ottaa vastaan rakkautta ja rakastaa. Tässäkään asiassa ei ole yhtä totuutta, eikä etenkään todellisuutta. Jos joku johtaa jotakin, niin silloin on selkeämpää, että kyseisen henkilön nimike on johtaja. Viisautta pitää löytää ensi viikolla siihen, onko enää aikaa lykätä päätöksiä ja työstää erilaisia rakennemalleja. Yhtymään kuulumisen myötä seurakuntien itsenäistä asemaa ja valtaa riisutaan kuitenkin huomattavasti. ¶ Tahtoisin jäädä tänne kuin Pietari, Jaakob ja Johannes Jeesuksen kanssa telttailemaan korkealle vuorelle. Nyt näitä taloutta tasapainotettavia ratkaisuja joudutaan tekemään melko nopealla aikataululla. Jotkut seurakunnat eivät ole vielä heränneet todellisuuteen jäsenkadon ja pakollisten muutosten suhteen. Yksittäisen seurakunnan kannalta hyvää uudistuksessa on se, ettei yhtymämallissa ole ainakaan nykyisiä paineita seurakuntien yhdistämisiin. Tämä selittyy sillä, että seurakuntien taloudellisessa tilanteessa on suuria eroja. Tätä rajoja ylittävää yhteistyötä ei ole kuitenkaan ollut riittävästi. Suurten päätösten tekemistä vaikeuttaa se, ettei kaikilla päätöksentekijöillä ole kykyä nähdä kokonaisuutta, vaan asioita tarkastellaan vain oman seurakunnan näkökulmasta. Nyt on erityistä tarvetta niille päätöksentekijöille, jotka ymmärtävät kokonaisuuksia ja näkevät kauas. Pirkanmaalta käsin asiat näyttävät toisilta kuin pääkaupunkiseudulla tai Kainuussa. Osa seurakunnista voisi jatkaa vuosia nykyisellä mallilla. Virsien sävelmät koskettelevat hellävaraisesti. Aina. Juuri auennut järvenselkä vilkuttaa timanttejaan ja morsettaa: Jumala rakastaa. Saksalais-itävaltalaiset joukot tekevät hurjia yrityksiä saada venäläiset karkoitetuiksi näiden saavuttamista asemista, mutta ei se heille tähän asti ole onnistunut. SKF Kuulalaakerien käyttäminen kirkonkelloissa helpottaa soittamista, säästäen voimia ja voiteluaineita. TÄNÄÄN 3 Kotimaa 30.4.2015 TUHAT MERKKIÄ TAIVAASTA KOTIMAA SATA VUOTTA SITTEN Jotkut seurakunnat eivät ole vielä heränneet todellisuuteen jäsenkadon ja pakollisten muutosten suhteen. Tahtoisin olla se opetuslapsi, joka saa aterialla nojata Jeesuksen rintaan. ¶ Kappelista on lähdettävä. Osa seurakunnista on löytänyt uusia työskentelytapoja naapuriseurakuntien kanssa esimerkiksi yhteisten virkojen myötä. Mikäli seurakuntarakenneuudistus etenee, jatkossa jokainen seurakunta kuuluu johonkin seurakuntayhtymään. Sitten on joukko seurakuntia, jotka eivät ole enää vuosiin tulleet toimeen omilla tuloillaan. Kaksi jää kieppumaan kappelin avaraan tilaan: rakastakaa toisianne. mari teinilÄ Päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi PÄÄKIRJOITUS Ensi viikolla Turkuun kokoontuva kirkolliskokous päättää muun muassa virsikirjan lisävihkosta ja seurakuntarakenneuudistuksesta
Tulevaisuusvaliokunta on antanut mietintönsä selonteosta. Pohjoismaissa käydään kansankirkko-keskustelua, mutta maailmassa on paljon kolkkia, jossa koko sanaa ei tunneta, Haapiainen muistuttaa. Jos haluaa hämmentää keskustelua, tarvitaanko kirkko-sanan eteen mitään määrettä. – Termi olisi tasapainottava. Siksi käsite ei sovi hyvin monikulttuuristuvaan yhteiskuntaan. Huttunen painottaa myös, että termi kansankirkko on vakiintunut ja se kuvaa kansaa koko kirjossaan. Jos eduskuntaan meni nyt läpi kaksi maahanmuuttajataustaista edustajaa, voisiko meillä olla kirkolliskokouksessa samansuuntainen kehitys, hän pohtii. Kirkkopäiville kotimajoitukseen Kouvolan kirkkopäiville odotetaan jopa 30 000 kävijää. – Valiokunta ei näe kansankirkko-sanassa nationalistista sävyä eikä käsite ole myöskään kristinuskon globaalin ulottuvuuden kannalta poissulkeva. Kotimajoitus on yleinen majoitusmuoto monien hengellisten kesäjuhlien yhteydessä. Uusi Verso on Tampereen seurakuntayhtymän nuorten aikuisten toimintaa. Kirkolliskokous käsittelee sitä kokoontuessaan 5–8.5. Kyse on tarkastelunäkökulman avartamisesta, hän sanoo. JoHaNNEs iJÄs Termillä kansankirkko on liialliseen kansallismielisyyteen viittaavat vinoumansa, mutta toisaalta se on myös lämpimän sisäänsä sulkeva käsite. Koska kaupungista ei enää löydy hotellimajoitusta, kirkkopäivien organisaatio perusti majoitusta välittävän Facebook-ryhmän. Kirkolliskokouksen tulevaisuusvaliokunta liputtaa avoimesti kansankirkon puolesta. Kuva: Olli Seppälä uusi avioliittolaki kirkolliskokouksessa Turussa ensi viikolla kokoontuva kirkolliskokous käsittelee seurakuntarakenteen muutoksen lisäksi muitakin kirkon kannalta merkittäviä kysymyksiä. Itseymmärryksen pitäisi lähteä jostain muusta kuin yksittäisestä sanasta. Tulevaisuusselontekoa laatineen työryhmän sihteeri, TT Timo-Matti Haapiainen perustelee käsitettä kansojen kirkko sillä, että kirkon pitää huomioida globaali eli maailmanlaaja identiteettinsä. ”Suomen kansa -käsite on jo 1800-luvulta asti ymmärretty niin, että se sisältää moninaisuutta: Kaikki sen pojat ja tyttäret ovat samaa kansaa, puhukoot mitä kieltä tahansa”, tulevaisuusvaliokunnan mietintö muotoilee Topeliuksen Maamme kirjaa lainaten. Liian rankka virsikirjaan Piispainkokous haluaa poistaa ruotsinkielisen virsikirjan lisävihkosta virren, jota se pitää kieleltään eroottisesti latautuneena. Kansankirkkoa on kritisoitu herätysliikkeistä käsin liiasta opillisesta väljyydestä tai jopa opittomuudesta. Niko Huttunen toivoo, että teema puhuttaisi kirkolliskokouksessa. Virsi viittaa kertomukseen, jossa Jeesuksen kohtaama nainen pesee ja voitelee tämän jalat. Kirkkohallituksen syksyllä hyväksymä kirkon tulevaisuusselonteko Kirkkona monikulttuurisessa yhteiskunnassa puhuu sen sijaan kansojen kirkosta. Haapiainen muistuttaa, että kansankirkon voi tulkita nationalistisesti eli kansallismielisesti. Piispainkokous pitää muun muassa huora-sanaa virsikirjaan sopimattomana. Edustaja-aloitteista esillä on keskustelu uudesta avioliittolaista ja siitä, mitä toimenpiteitä se kirkolta vaatii. – Varsinkin kun on ilmiselvää, että monikulttuurisuus kasvaa yhteiskunnassa ja kirkossakin. Kirkko on jo itsessään Jumalan kansa. Samassa jutussa todettiin ulla-Christina Sjömanin toimintapaikaksi Munkkiniemen kirkko, oikea paikka on Munkkivuoren kirkko.. Kirkko yhdistää kaikkia eri kansoja. Esityslistalla ovat muun muassa virsikirjan lisävihko ja uusi diakonivirka sekä laki kirkon eläketurvan rahoituksesta. oikaisu Kotimaan (23.4.2015) hengellisistä virtauksista kertovassa jutussa listattiin Tampereen Uusi Verso -toiminta hengelliseksi järjestöksi. Kyllä siihen ilmiselvästi kuuluu tietynlainen väljyys, mutta Kristus on sen keskus, Huttunen sanoo valiokuntamietintöön vedoten. Samalla se porautuu syvälle kirkolliseen identiteettiin ja itseymmärrykseen. 4 TÄNÄÄN Kotimaa 30.4.2015 LYHYET Kirkon tulevaisuusvaliokunta ei halua luopua kansankirkosta KirKoLLisKoKous Kirkkohallituksen hyväksymä tulevaisuusselonteko puhuu kansojen kirkosta. Kansojen kirkko on ekumeenisesti avara nimi. Kansojen kirkko on ihan ok, mutta valiokunnan mielestä näitä ei kannata asettaa vastakkain, tulevaisuusvaliokunnan sihteeri, dosentti Niko Huttunen sanoo. Kirkolliskokouksen tulevaisuusvaliokunta puolustaa käsitettä kansankirkko. – Mikään käsite ei sinänsä tee autuaaksi. Ei Timo-Matti Haapiainenkaan näe, että käsite kansankirkko häipyisi käytöstä. Ryhmän kautta majoitusta voivat välittää niin kaupalliset toimijat kuin yksityiset kotimajoituksen tarjoajat. Aloitusvaiheessa oleville sivuille on tarkoitus tulla materiaalia Raamatusta ja luterilaisista tunnustuskirjoista esimerkiksi englanniksi, ruotsiksi, japaniksi ja viroksi. Turussa ensi viikolla koolla oleva kirkolliskokous pui kirkon tulevaisuuden suuntaa. Uudistuksella Sley tavoittelee kansainvälisiä kohdeyleisöjä. raamattukoulu verkkoon Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (Sley) laajentaa raamattukoulutustaan verkkoon. Turun kristillisellä opistolla. Virteen liittyy myös rasistisen tulkinnan mahdollisuus, jos virsikirjan käyttäjä ei tunnista virren taustatarinaa. Tässä piilee vaara, että oma kulttuuri nostetaan muiden kulttuurien yläpuolelle. – Ei kritiikkiä voi väheksyä, mutta ei kansankirkko ole tunnustukseton. – Mutta sitä käytettäessä on hyvä muistaa, että kansa ei ole rajoittava määritelmä, vaan se on erilaisuudelle tilaa antava, sisäänsä sulkeva käsite. Se avautuisi kansainvälisyyteen, mutta ei sen tarvitsisi sulkea myöskään pois kirkon kansallista merkitystä, Haapiainen toteaa
Riskit vaarallisten tartuntatautien leviämiseen kasvavat nopeasti, Rajeev K.C. Suomen Lähetysseura kertoi alkuviikosta antavansa kriisin hoitoon 100 000 euroa Luterilaisen maailmanliiton kautta. Vihreä pää on herättänyt toivottua huomiota Oulaisten raitilla. Nepalilainen tutkija Rajeev K.C:n arvion mukaan Nepal on kriisin hoidossa nyt lähes kokonaan ulkomaisen avun varassa. – Ruuan puute on aiheuttanut jo nyt konflikteja. Tamminen päätti, että on aika näkyvälle mielenilmaukselle. Ihmiset ovat sanoneet, että diakoniatyön resursseja ei saa vähentää. Perjantain haastattelumme päättyi kuitenkin toiveikkaissa merkeissä. Nyt pelätään, että se suuri työ, mitä kirkko on tehnyt auttamistyöllään näkyväksi, romutetaan säästösyistä. Kotimaa on PRO. Nepalissa olevan Suomen Lähetysseuran työntekijän Anni Takon mukaan järistyksen tuhoista toipuminen voi viedä vuosia. Useat kansalaisjärjestöt Suomessa ovat avanneet keräyksiä uhrien auttamiseksi. – Kuultuaan selityksen kaikki ovat olleet tämän asian puolesta. TUIJA TIIHONEN Tukka vihreäksi diakonialle Raisa Tammisen hiukset keräävät huomiota diakoniatyölle. Niitä ovat Keski-Afrikan tasavalta ja Kamerun, Syyria, Etelä-Sudan ja Irak. Järistys sattui yhdellä Nepalin väkirikkaimmista alueista lähellä maan pääkaupunki Kathmandua. Hänen työpöytänsä takaa katsottuna maailma ei ole iloinen paikka. Diakoniatyöntekijöiden liiton Kokkolan, Raahen ja Kalajoen osaston varapuheenjohtajana Tamminen on kuullut huolen monelta paikkakunnalta. Diakoniatyöntekijä Raisa Tammisen lisäksi puolta diakonian virkaa jäi hoitamaan kappalainen Mari Jussi-Pekka muiden töittensä ohella. kertoo. – Diakoniatyöntekijän virkapaita on vihreä ja se on myös toivon ja kasvun väri. ”Mä vaan rukoilen, ettei tule jotain uutta vielä”, Immonen sanoi minulle perjantaina. Myöskään uusi diakonivirka ei parantaisi hänen mielestään tilannetta. Viranomaisilla ei ole resursseja laajoihin pelastustöihin tai uhrien auttamiseen. Oulaisten seurakunnassa jätettiin viime joulukuussa täyttämättä osa diakonian viroista vastoin diakoniatyön johtokunnan suositusta. johtaja Maria Immonen kertoi minulle työstään. Suomessa Kirkon Ulkomaanavun konsulttina työskentelevän Rajeev K.C:n mukaan köyhimpien alueiden tilanteesta ei ole vielä tietoa. Koko humanitaarisen koneiston kapasiteetti on äärirajoilla, Maria Immonen kertoi. TEOLOGIASSA TAPAHTUU TOIMITTAJALTA TOIMITTAJALTA Oulaisten diakoniatyöntekijä Raisa Tamminen on kulkenut puoli vuotta hiukset vihreinä mielenilmauksena diakoniatyön resurssien supistamiselle. Kotikäynnit on jouduttu vähentämään minimiin ja diakonian puhelinvastaanotto on auki vain kaksi tuntia viikossa. Ruskeissa hiuksissa lopputulos oli vihreä. Kaikilta järjestöiltä, isoilta ja pieniltä, ovat rahat ja ihmisresurssit lopussa. Inspiroidu. Luterilaisen maailmanliiton maailmanpalvelun osaston vt. Köyhän maan varautuminen on kuitenkin ollut puutteellista. Anni Takko uskoo Lähetysseuran työn painopisteen siirtyvän kriisityöhön, mutta myös normaalia avustustyötä jatketaan. Tammisen mielenilmaus kohdistuu myös esitykseen diakonian viran jättämisestä pois kirkkojärjestyksestä. JOONA rAUdASKOSKI maanjäristys jätti nepalin ulkomaisen tuen varaan nepalia kohtasi lauantaina laaja ja voimakas maanjäristys lähellä pääkaupunki kathmandua. Sen lisäksi on useita kriisejä, jotka eivät näy meille tavallisille ihmisille välttämättä millään tavalla. Maanjäristyksen riskin tiedettiin olevan Nepalissa korkea. kuva: Raisa Tamminen voimia nepaliin Olin viime perjantaina Ekumeenisessa keskuksessa Genevessä tekemässä haastattelua ensi viikon Kotimaahan. LML aloitti avustustyön Kathmandussa saman tien. Se on palkitsevaa.” Voimia kaikille avustustyöntekijöille! NOOrA WIKMAN noora.wikman@ kotimaa.fi nepalissa lauantaina sattuneen maanjäristyksen uhrien määrän pelätään nousevan tuhansiin. Ennakkovarautumisen heikkous johtuu erityisesti maan köyhyydestä. Ja asiakkaat kärsivät. Lauantaina Nepalissa sattui maanjäristys, jonka uhriluku on noussut tuhansiin. Kathmandussa tiet ja muu infrastruktuuri on säilynyt kohtalaisen hyvin ja toipuminen on helpompaa kuin muilla alueilla. – Apua tarvitsevia ihmisiä ei saa jättää yksin. Järistysalueella on kova tarve parantaa hygieniaa ja saada suojaa. Kivestä ja mudasta tehdyt talot ovat todennäköisesti tuhoutuneet kokonaan. Immonen kokee oman työnsä merkityksellisenä. ”Kun onnistutaan auttamaan välittömissä tilanteissa henkiä pelastamalla, ja myös pidempiaikaisissa pakolaisleiritilanteissa antamaan turvaa ja toivoa tulevasta. – Jos diakonia poistetaan kirkkolaista, virat vähenevät. Sen maailmanpalvelun osaston vt. LML tekee työtä kaikissa niissä kriiseissä, jotka YK on luokitellut vakavimmiksi. Tapaamisaikoja ei aina saa samalle viikolle. Hän kävi kampaajalla, joka sävytti hiukset sähkönsinisellä. kuva: LuTeRiLainen maaiLmanLiiTTO. Koskaan aikaisemmin ei ole ollut samanaikaisesti meneillään neljää vakavimman, L3-luokituksen saanutta kriisiä. kuolleita pelätään olevan tuhansia. TÄNÄÄN 5 Kotimaa 30.4.2015 Kotimaa on nyt enemmän. Alueelle on lähetetty myös uusia avustustyöntekijöitä ja kalustoa. Köyhissä kylissä elämän perusedellytysten järjestäminen on työlästä. Tammisen mukaan 8 000 asukkaan kaupungissa on huutava tarve diakoniatyölle, sillä työttömiä ja vanhuksia on paljon. Kirkolliskokous käsittelee asiaa ensi viikolla. johtaja Maria Immosen mukaan liitolla on alueella 100 työntekijää ja entuudestaan laajat avustusverkostot
Taustalla oli myös papiston halu varmistaa, etteivät maallikot vie kirkkoa minne sattuu eikä kirkkoon synny hajaannusta. sekä maallikkoettä pappisedustajien vaalit olivat enemmistövaaleja 1970ja 1980-luvuille asti. Jos lakimuutos ei kirkolliskokouksessa saa kolmen neljäsosan enemmistöä annetuista äänistä, sitä ei hyväksytä. 6 TÄNÄÄN Kotimaa 30.4.2015 T’h’n tulee LakimuuTokseT Kirkkolain määräenemmistösäännös takaa nykyisin vähemmistöille paljon vaikutusvaltaa. Tätä mieltä on kirkkohallituksessa pitkään työskennellyt kirkkoneuvos Matti Halttunen. Kirkkolain määräenemmistösäännös vaikuttaa lähes kaikkeen kirkon päätöksentekoon. Säännös oli alun perin tarkoituksenmukainen, koska kirkolliset vaalit toteutettiin enemmistöperiaatteella. – Suhteellisen vaalin aiheuttama kiristys alkuperäiseen määräenemmistöön puoltaisi, että määräenemmistö laskettaisiin kahteen kolmasosaan. Vasta suhteellisiin vaaleihin siirtymisen jälkeen vähemmistöön jääneet alkoivat saada edustajia läpi oman osuutensa mukaan. Sekä naispappeuden pitkä tie ennen hyväksymistä että parisuhdelainsäädännön kohtalo ovat tästä hyviä esimerkkejä. Erityisen tärkeänä pidettiin, että kirkon yhtenäisyys säilyy. Siksi oppiin ja siihen liittyvien päätösten taakse piti saada kolmen neljäsosan kannatus. Se vastaisi suurin piirtein alkuperäistä tasoa. – Tämä merkitsi kolmen neljäsosan määräenemmistön saavuttamisen selvää kiristymistä ja vähemmistön aseman vahvistumista. Siitä on tullut paha jarru kirkollisen lainsäädännön kehittämisessä. – Enemmistövaalit olivat teknisesti sekavia ja junttaukselle alttiita. Kuvassa kirkolliskokouksen jäseniä vuonna 2012.. Äänet taitavasti keskittämällä enemmistö pystyi viemään jopa koko potin. Suomessa sen sijaan ehdotettiin määräenemmistö kirisVähemmistöjen ääni kuuluu kirkossa maT Ti Kar ppin en Kaikki kirkkolakiin ehdotetut muutokset vaativat kolmen neljäsosan ääntenenemmistön kirkolliskokouksessa. Kirkkolain muutoksen hyväksymisestä tuli vielä entistäkin vaikeampaa. Siihen törmättiin myös mukautettaessa kirkon virkamieslainsäädäntöä muun yhteiskunnan käytäntöihin. Kirkon kuva vanhoillisena ja hitaana muuttujana on paljolti kiinni juuri määräenemmistösäännöksestä. Kun kirkossa pitäisi muuttaa jotain, asian valmistelijat joutuvat arvioimaan, saadaanko tästä määräenemmistö. – Schaumanin kirkkolain esikuvina olleissa Saksan kirkkojen laeissa 1850-luvulla oli kahden kolmasosan määräenemmistö ja on edelleen. Se on peräisin 1800-luvulta ja kulkenut muuttumattomana läpi kaikkien kirkkolain uudistusten. Halttusen mielestä on valitettavaa, ettei vaalitavan muutoksen ja enemmistösäännöksen yhteyteen kiinnitetty huomiota vuonna 2012 tehdyssä kirkkohallituksen laajassa esityksessä. Vasta silloin siirryttiin suhteelliseen vaalitapaan, ensin maallikoiden vaalissa, sitten pappien. määräenemmistösäädöstä on yritetty muuttaa useita kertoja, viimeksi esitys raukesi vuonna 2013. Vaalitavan muutoksen jälkeen nykyisen enemmistösäädöksen olisi voinut purkaa. Säännös laadittiin estämään äkkikäänteitä, joilla enemmistö voisi muuttaa kirkon oppia ja lainsäädäntöä mielensä mukaan
– Kirkolliskokouksessa leirit ovat selvät. Myös kirkkoherran vaalitapaa väännettiin pitkään. Myöskään poliittisten puolueiden vaikutus ei Pertti Simolan mukaan ole kirkolliskokouksessa kovin merkittävä. Viimeksi asiasta teki aloitteen Nurmijärven seurakunnan hallintojohtaja Sami Ojala. Lopputulos oli, että seurakunta saa itse päättää, miten se hoitaa vaalin, kunhan ilmoittaa asiasta tuomiokapitulille. Maaseudulla, missä ihmiset tuntevat toisensa paremmin, seurakunnat halusivat suoran vaalin. Siitä seuraa myös, että ihmiset eivät keskustele keskenään vaan pysyvät omissa ryhmissään. – Päätöksentekoon on vakiintunut liberaali-konservatiivi-asetelma, joka haittaa työskentelyä ja yhteisen hyvän näkemistä. Maallikko-papisto-akseli erottuu kun keskustellaan vallan siirrosta papeilta maallikoille, kuten pohdittaessa seurakuntaneuvoston puheenjohtajuutta. Määräenemmistösäädöstä on yritetty muuttaa useita kertoja ja aina se kaatuu. Heti kun lainsäädäntöä edellyttävää muutosta aletaan valmistella, on mietittävä, meneekö ehdotus läpi. Se tuottaa eräänlaisen suomettumisprosessin, jossa koetaan arvata, miten mahdollinen vähemmistö suhtautuu esitykseen. Kaikilla kiælillä Olet lämpimästi tervetullut Tampereelle! www.piplia.fi . Sami Ojalaa harmittaa, että nykyisin säännös tuottaa nurkkakuntaisuutta, jossa ei katsota koko kirkon hyvää ja tulevaisuutta, vaan kulloisenkin ryhmän etuja. Voipion mukaan virkamiehet eivät halua tehdä valmistelutyötä turhaan. Ohjelmayhteistyötä Yhden hinnalla -nuortentapahtuman kanssa. Pitkään väännetty asia oli kirkkoherran vaali, jossa kaupunkiseurakunnat pääosin kannattivat seurakuntaneuvoston toteuttamaa vaalia. Avioliittoon ja eettisiin kysymyksiin liittyvissä asioissa aktiivisia ovat useimmiten herätysliikkeet, kuten lestadiolaiset, evankeliset ja uudemmat herätyskristityt. – Jos kokemus sanoo, ettei onnistu, esityksen sisältö on mietittävä ja muotoiltava uudestaan. Poliittisessa päätöksenteossa voidaan olla rajusti eri mieltä, mutta se ei estä olemasta kavereita tai jopa naimisissa eri mieltä olevan ihminen kanssa. Ekumeeninen Raamattutapahtuma Kaikilla kiælillä 16.–17.5.2015 Katso ohjelma: www.piplia.fi/raamattutapahtuma-2015-tampere/ Järjestäjinä Tampereen seudun seurakunnat, Pirkanmaan Pipliaseura ja Suomen Pipliaseura. Samaa sanoo kirkolliskokouksen talousvaliokunnan puheenjohtaja, Helsingin Malmin seurakunnan kirkkoherra Pertti Simola. Pertti Simolan mielestä maaseutu-pääkaupunkiseutu-akseli on menettämässä merkitystään. t ™ tettäväksi kolmen neljäsosan enemmistöksi, ilman että sitä mitenkään perusteltiin. – Julkisuudessa näkyvät eniten eettisiin asioihin liittyvät päätökset kuten parisuhdeasiat. Pipliaseuran valtakunnallisen tapahtuman antina raamattuluentoja, ajankohtaisia keskusteluita, kansainvälisiä vieraita Intiasta sekä Intiahyväntekeväisyyskonsertti Tampereen tuomiokirkossa, esiintyjänä Pauli Hanhiniemi. Joku niin sanotusti liberaali saattaa tehdä todella viisaan esityksen, mutta konservatiivi ei voi sitä kannattaa, koska on ollut jossain toisessa asiassa hänen kanssaan eri mieltä. Monia kirkolle tärkeitä muutoksia ei päästä edes testaamaan, koska on lähes varmaa, etteivät ne mene läpi. Määrävähemmistö lasketaan äänestäneiden määrästä. Kirkon entinen työmarkkinajohtaja Risto Voipio on nähnyt määräenemmistösäädöksen vaikutukset pitkän virkauransa aikana. Vähemmistöön kuuluminen vaihtelee asioittain. Sirkku NySTröM Monia kirkolle tärkeitä muutoksia ei päästä edes testaamaan, koska on lähes varmaa, etteivät ne mene läpi. TÄNÄÄN 7 Kotimaa 30.4.2015 TAMPERE P voimasanoja IPLiA. Käsiteltävä lakimuutos jäi hyväksymättä sillä kertaa. Konserttiliput ennakkoon: lippupalvelu.fi/event/153317 Muut tilaisuudet maksuttomia. Enimmillään se on 27 edustajaa, mutta sellainenkin tilanne on nähty, jolloin kirkolliskokouksen viimeisen päivän viimeisestä äänestyksestä puuttui edustajia, koska osan piti ehtiä illan viimeiseen pohjoisen lentokoneeseen. Seuraava iso asia on seurakuntien rakennemuutos. Kirkkohallitus valmisteli asiaa perusteellisesti ja toi ehdotuksen kirkolliskokoukseen, jossa se kaadettiin. Aitoa keskustelua ei synny kun ei yritetäkään ymmärtää toisten näkökulmia. Tärkeämpiä ovat herätysliikkeiden kannanotot ja piispojen näkemykset. Sami Ojala vertaa kirkon päätöksentekoa politiikkaan. Hänen kokemuksensa mukaan kirkolliskokouksessa on helppo löytää riittävä porukka, jonka avulla epämiellyttävän asian saa kaadettua. Samanmieliset löytävät toisensa ja pysyvät omissa joukoissaan. Päätöksentekoon on vakiintunut liberaali-konservatiivi-asetelma, joka haittaa työskentelyä.
Vaarana on, että pakon myötä rakennettuja yhtymiä joudutaan purkamaan, jos kunnat tekevät liitoksissaan toisenlaisia ratkaisuja. Miika Ahola, seurakuntapastori, Turun tuomiokirkkoseurakunta, Ari Hukari, hiippakuntadekaani, Tampereen hiippakunta, Antti Lahtinen, kirkkoherra, Hollolan seurakunta, Teijo Peltola, kirkkoherra, Tammelan seurakunta, Kimmo Reinikainen, kirkkoherra, Ylöjärven seurakunta, Mikko Sulander, asiantuntija, Tampereen hiippakunta, Juha Tanska, kirkkoherra, Haminan seurakunta, Pentti Tepsa, kirkkoherra, Kemijärven seurakunta Kirkon rakenneuudistuksessa on aikalisän paikka raKENNEMaLLI Seurakunnat kykenevät verkostoitumaan vapaaehtoistakin tietä. MIELIPITEET Rakennemuutos arveluttaa Kirkolliskokous käsittelee jälleen 5.–8.5. Siihen nähden keskustelu rakennemallista on ollut olematonta. Jo nyt on vireillä kirkkohallituksen uudistusprosessi. Monissa seurakunnissa, esimerkiksi omassa seurakunnassani koetaan tällainen muutos pakkotoimenpiteenä hyvin kyseenalaiseksi. Seurakunnat kykenevät verkostoitumaan vapaaehtoistakin tietä. Jos seurakunnan koko on jo nyt ihanteellinen, eivät läheisyys ja yhteisöllisyys suinkaan lisäänny yhtymän myötä. Kirkko ei tällä hetkellä tarvitse esitetyn kaltaista seurakuntarakenteen uudistusta. Jos kokonaiskirkolla ei enää ole mahdollisuuksia tukea kriisiseurakuntia, on niiden kohdalla löydettävä ratkaisuja, mutta ratkaisu ei voi olla kategorinen kaikkien seurakuntien pakottaminen seurakuntayhtymään. 26 € RAAMATTU TAI VIRSIKIRJA NIMIPAINATUKSELLA Tutustu laajaan valikoimaan netti kaupassamme www.pipliakauppa.fi. Kokonaishallinnon muutos on paras tehdä kaikkien portaiden osalta samanaikaisesti. Tällaisten tavoitteiden saavuttaminen ehdotetulla muutoksella on kuitenkin erittäin epätodennäköistä. gun helminen. Päinvastoin seurauksena olisi lisääntyvää päätöksenteon moniportaisuutta ja byrokratiaa. Jos taloutta on tähänkin asti hoidettu vastuullisesti ja organisatorisia rönsyjä välttäen, ei yhteistalouteen siirtyminen tuo mitään hyötyä. Seurakuntarakenneuudistus voi jäädä odottamaan tietoa muun muassa Kirkkohallituksen ja hiippakuntien tehtäväjaosta. On selvää, että taloudelliseen kriisiin joutuneiden tai joutuvien seurakuntien tilanteesta on jollain tavalla selvittävä. . Rakenneuudistuksella on erinomaisia tähtäinpisteitä, muun muassa seurakunta jumalanpalveluselämän perusyksikkönä. . Mikäli esitetty rakennemalli tulee hyväksytyksi, muutokset tulevat olemaan nykyisille itsenäisille seurakunnille merkittäviä. KULJEN KANSSASI -RIIPUS KEVÄT HERÄÄ -MUKI Arabia-mukin aurinkoinen maalaus on taiteilija Heljä Liukko-Sundströmin . Kuntarakenneuudistus oli yhteiskunnan kärkihankkeita ja sisälsi ajatuksen pakkoliitoksista. Kirkon rakennemuutoksessa sekä ajattelu että itse uudistuksen sisältö ovat prosessin myötä muuttuneet. rakennemallin muodostaminen aloitettiin huomattavan erilaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa kuin missä nyt elämme. Hiippakuntien vähäiset resurssit kuluisivat vuosikausia konsultointiin ja ristiriitojen ratkaisemiseen. Varaa tämän kaltaiseen seurakuntaelämän kehittämisen lamaannuttamiseen ei ole. Mitään dramaattista ei tapahdu, vaikka rakenneuudistus pohdittaisiinkin uudelleen. Ehdotettu muutos tarkoittaa sitä, että kaikkien seurakuntien olisi kuuluttava johonkin seurakuntayhtymään. Tämänhetkinenkin lainsäädäntö mahdollistaa kevytrakenteiset yhtymät. Seurakunnan tehtävä hengellisen elämän perusyksikkönä voi kuitenkin toteutua ilman esitettyä uudistustakin. Kirkon talouden ja hallinnon ongelmat eivät ratkea seurakuntarakenneuudistuksella. Kun olen keskustellut asiasta aktiiviseurakuntalaisten kanssa, lopputuloksen on poikkeuksetta arvioitu olevan päinvastainen. PauLI KarILuoTo Ruskon seurakunnan kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Toukokuun kirkolliskokous päättää seurakuntien uudesta rakennemallista. kirkkolain laajaa muutosesitystä. Vaihtoehtoisetkin mallit olisi hyvä käydä ennakkoluulottomasti ja perusteellisesti läpi. Päinvastoin, prosessi sysäisi seurakunnat ja niiden työyhteisöt vuosien epävarmuuteen valituskierteiden ratkeamisten ajaksi. Tilaa ajoissa kultainen painatus! Kaksiosainen, hopeinen riipus, jonka osat sopi vat kauniisti yhteen. Kevyt, yhteisiä asioita hoitava yhtymä on vaihtunut yhtymärovastin ja yhtymäneuvoston johtamaksi uudeksi hallintoportaaksi seurakunnan ja hiippakunnan väliin. Huomionarvoista on myös, että jatkossakin seurakuntien on verotusteknisistä syistä seurattava kuntarajojen muutoksia. Aika on ajanut pakkoliitosideologian ohi. Kirkon tulevaisuutta pohtiva komitea on päätetty perustaa. Kirkkohallituksen esityksessä tavoitteeksi mainitaan ”seurakuntien läheisyyden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen, vastuullisen taloudenhoidon tukeminen sekä jäsenlähtöisyyden ja monipuolisen toiminnan mahdollisuuksien kehittäminen”. 49 € t ™ Suomen Pipliaseura | myynti 010 838 6520 | myynti@piplia.fi | www.pipliakauppa.fi ONNEA JA SIUNAUSTA P voimasanoja IPLiA. Aika on ajanut pakkoliitosideologian ohi. 8 TÄNÄÄN Kotimaa 30.4.2015 www.piplia.fi . Nyt kuntapuolen ratkaisut eivät ole pakottamassa kirkkoa hätiköityihin ratkaisuihin. Lahja hänelle, josta välität
Pappeja ei haluta vihkiä ja jättää sitten oman onnensa nojaan. Vihkimyksen saaminen toisessa hiippakunnassa ja työn aloitus sitten toisessa on mahdollista silti vain poikkeustapauksissa: pappisvihkimys liittyy laajempaan pappien tuen ja työhön ohjauksen prosessiin. Jo ennen pappisvihkimystä alkava ordinaatiovalmennus ja vihkimystä seuraava ohjaus muodostavat kokonaisuuden ja antavat papille mahdollisuuden paitsi vertaistukeen myös kiinnittymiseen hiippakuntaan ja papin työhön. Käsitteeseen ladataan usein myös moraalista ja ideologista paatosta. PaULIINa JÄrVINEN hiippakuntapastori, Turun arkkihiippakunta HEIKKI HÄMÄLÄINEN notaari, Helsingin hiippakunta Kulttuuriväen päivittely vaalituloksesta Helsingin Sanomissa (21.4.2015) nosti pintaan Suomen kahtiajaon lisäksi myös kysymyksen suvaitsevaisuudesta. Työllisyystilanne ohjaa pohtimaan kokonaisuuden mielekkyyttä ja sitä, olisiko käytäntöjä syytä arvioida uudelleen. Välinpitämättömyys -suvaitsevaisuudesta on kysymys, kun joku ilmoittaa suvaitsevansa mitä tahansa, varsinkin sellaista, mikä ei kosketa itseä ja pysyy riittävän välimatkan päässä. Sen mukaan lisävihkon taustalla on kirkon tarve saada uusia virsiä, joissa on uusia ilmaisuja ja jotka aiheiltaan heijastavat omaa aikaamme. aito suvaitsevaisuus on siis vaikeaa. ”Tällaiselle suvaitsevaisuudelle pitää tulla nyt loppu.” Jotkut perussuomalaiset puhuvat maahanmuuttokeskustelun yhteydessä suvaitsevaisuudesta paheena. Mitä se oikeastaan tarkoittaa. Palaute: toimitus@kotimaa.fi Suvaitsevuuden paradoksit Pysytään omissa kuplissamme -ajattelu ei ratkaise mitään. Pysytään omissa kuplissamme -ajattelu ei ratkaise mitään. Pahe -suvaitsevaisuudessa suvaitsevaisuutta pidetään ongelmana, paheena, jonkinlaisena selkärangattomuuden merkkinä. Pappisvihkimys on prosessi, joka alkaa jo ennen vihkimysmessua ja jatkuu pitkälle sen jälkeen. TÄNÄÄN 9 Kotimaa 30.4.2015 MIELIPITEET KOLUMNI Jari Jolkkonen Uusi taidemusiikki kuuluu lisävihkoon Piispainkokous on antanut virsikirjan lisävihkoehdotuksesta kirkolliskokoukselle lausunnon. Dosentti Olli-Pekka Vainio esittelee julkiseen suvaitsevaisuus-puheeseen liitettyjä merkityksiä ( STKSJ 276). Me, jotka vastaamme kapituleissa uusien pappien rekrytoinnista, tunnemme tilanteen ja jaamme huolen. Silloin se kääntyy helposti vastakohdakseen. Poliittiseen elämään sovellettuna halveksumis-suvaitsevaisuus voi saada alistamisen, ulossulkemisen ja hienostuneen väkivallan muotoja. Kaikista käsitteen ongelmallisista käyttötavoista huolimatta pidän sitä mahdollisena ja välttämättömänä. Tällaista vanhaa ateistia se kyllä hirvittää.” Kirjailija Pirkko Saisio tietää, miten älykkäät äänestävät: ”Vihreät ja vasemmisto jakavat keskenään älymystön, kulttuuriväen ja yliopistoväen” (HS 21.4.). On ikävää, jos tämä näyttää kiusaamiselta. Mitä enemmän Suomi moniarvoistuu, sitä ajankohtaisemmaksi nousee kysymys suvaitsevaisuudesta. k uv amaij a. Suomalaiset ammattisäveltäjät ovat viime vuosina osoittaneet kiinnostusta kirkkoja urkumusiikin säveltämiseen. Työllistyminen on tällä hetkellä vastavalmistuneille hankalaa monilla aloilla. Toisaalta käsitettä käytetään monilla eri tavoilla, ja osa niistä näyttää olevan toisilleen vastakkaisia. Hänen mukaansa suvaitsevaisuutta näkee käytettävän ensinnäkin itsekehun muotona: ”Minä olen suvaitsevainen”, siis hyveellinen ihminen. Olisi perusteltua, että lisävihkossa huomioitaisiin myös aikamme taidemusiikki, jota lausunnossa poistettavaksi ehdotettu virren 925 ( Maa järkkyy, murtuu) a-sävelmävaihtoehto edustaa. Professori Timo Airaksinen kannattaa monikulttuurisuutta, kunhan siihen ei kuulu katolilaisuutta tai lestadiolaisuutta: ”Meillä on monikulttuurinen yhteiskunta, mutta kuitenkin meidän tuleva valtionvarainministerimme on harras katolinen ja pääministeri on lestadiolainen. Hiippakuntien näkökulmasta kyse on kuitenkin siitä, että tuoreille papeille halutaan antaa mahdollisimman hyvä tuki ja alku papintyölle. Virren 925 a-sävelmävaihtoehdon sisällyttäminen lisävihkoon olisi myös symbolinen tunnustus heidän työstään suomalaisen luterilaisen kirkkomusiikkiperinteen hyväksi. Muutaman kuukauden pätkä ei sitä mahdollista. ilmaisi huolensa ( Kotimaa 23.4.) hiljattain valmistuneiden teologian maistereiden mahdollisuuksista saada pappisvihkimys. Parhaimmillaan se on tila, jossa tunnistamme vastakkaiset näkemykset, haastamme omat ennakkoluulomme ja sitoudumme pitkäkestoiseen ja vilpittömään keskusteluun totuudesta. Välttääkseni liikaa ylevyyttä olen tosin alkanut puhua vain ”erilaisuuden sietämisestä”. SÄdE BarTLINg säveltäjä, muusikko PETEr PEITSaLO kirkkomusiikin professori VELI-MaTTI PUUMaLa sävellyksen professori Pappisvihkimyksestä ja sen edellytyksistä Nimimerkki Mitä teen tutkinnollani. JarI JOLKKONEN Kirjoittaja on Kuopion hiippakunnan piispa. Ymmärrettävää on, että kun on hätä omasta työllistymisestä, moni asia saattaa näyttäytyä tällaisessa valossa. Pappisvihkimyksen edellytyksenä on kuuden kuukauden kokoaikainen työ pappina, sillä jokaisella uudella papilla on oikeus hyvää perehdytykseen. Poliittisesti toleranssi on tärkeä arvo. Jyrki Linjaman voimallinen sävellys hyödyntää aikamme harmonisia keinoja, mutta siinä on kuitenkin syvä ja vahva side perinteeseen. Piispat tekevät päätökset papiksi vihkimisistä yhdessä tuomiokapitulien kanssa sen mukaan, miten papin töitä on tarjolla. Joensuulainen liikemies totesi taannoin haastattelussa, että ”kyllä mie homojakin suvaitsen, ihan sama, kunhan eivät miun selkään hypi.” Tällainen asenne ei vaikuta hyveelliseltä, sillä kunnioituksen, kohtaamisen ja keskustelun sijasta se perustuu eristäytymiselle. Kutsu tulee seurakunnalta ja kirkolta. Päätökset perustuvat hiippakuntien tarpeeseen ja arvioon henkilön kyvystä ja mahdollisuudesta hoitaa papin työtä. Joskus tähän puheeseen liittyy myös toisten halveksunta: ”Meidän yhteisömme on älykäs ja suvaitsevainen, kun taas nuo toiset ovat tyhmiä ja ahdasmielisiä.” Halveksumis -suvaitsevaisuudessa oma aate ja arvot asetetaan toisten yläpuolelle. Onko sille vaihtoehtoa. Pappisvihkimysten ajankohdat määrittävät jonkin verran mahdollisuutta saada töitä. Pappisvihkimyksen edellytyksenä on kutsu papin virkaan. Papin työhön vaadittava pappisvihkimys tekee teologien työllistymisestä vielä hankalampaa
Kotimaa 30.4.2015 10 MATKALLA Karikatyyri ja sketsihahmo. Kodin perintönä syntyi kiinnostus yhteiskuntaa kohtaan, mutta erityisesti vastuunkantajan rooli. Ja miten Korolaisen kaltainen nuori liberaali (tai ääriliberaali, kuten hän itse sanoo) päätyy mukaan kirkolliseen päätöksentekoon yhdessä keski-ikäisten konservatiivien (tai setien, kuten Korolainen ilmaisee) kanssa. Seuraavana vuonna hänet valittiin Suomen ylioppilaiden liiton hallituksen puheenjohtajaksi. Vaikeinta Korolaisen on kuitenkin ollut tottua varovaisuuteen. Suuri osa jutuista onnistuu tosi hyvin. • Työ: Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteeri • Idolit: Helsingin piispa Irja Askola, Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen ja ex-kansanedustaja, ”pokkanainen” Rosa Meriläinen. Asioita ei kerrota, koska niin ei ole ennenkään tehty ja koska pelätään, että tiedottamisesta seuraisi kritiikkiä. Mutta mokaaminen ei ole vaarallista. Hänen ihannekirkossaan yhdistyisivät Taizé-yhteisölle ominainen mietiskely, yhteiskunnallisuus ja globaali yhteisöllisyys sekä merimieskirkon paikallistason yhteisöllisyys, jossa kaikkien lahjat otetaan käyttöön. Eräänlainen karikatyyri kirkon liberaalisiiven edustajasta hän todella onkin. – Toki välillä meillä Kalliossa tulee ylilyöntejä ja asiat epäonnistuvat. Hän nostaa positiiviseksi esimerkiksi oman seurakuntansa kirkkoherran, Teemu Laajasalon. Sibelius-lukiossa Korolainen kuului oppilaskunnan hallitukseen koko lukioajan, ja toisena vuonna hän oli myös sen puheenjohtaja. Pitkän hiljaisuuden jälkeen Korolainen ehdotti ystäväänsä, joka lupautui sillä ehdolla, että Korolainen tulisi mukaan. Sille Korolainen keksii kolme selitystä: tottumus, pelko ja valta. Ei ei, ei voida, Korolainen huokaa. – Joillekin tärkeintä on, että varmasti noudatetaan kirkolliskokouksen työjärjestystä. Mutta asioita voisi ajatella toiminnan näkökulmasta. Korolainen oli silloin 27-vuotias, mutta jo kokenut opiskelijapoliitikko. Viime aikoina Korolainen on joutunut ottamaan perheessään entistä vastuullisemman roolin, kun vuosi sitten Korolaisen äiti ja isoisä kuolivat lyhyen ajan sisällä. Korolaisen ensimmäinen luottamustehtävä oli Helsingin Suutarilan yläasteen oppilaskunnassa. Rakenteet ovat raskaat ja tavat tehdä asioita vanhanaikaisia. Miten ihannekirkko rakennetaan. Puoluepolitiikasta kotona ei keskusteltu, mutta taiteesta, teologiasta ja filosofiasta sitäkin enemmän. Käytyään Vivamossa riparin Korolainen jäi vuosiksi mukaan Kansan Raamattuseuran nuorten toimintaan ja toimi myös isosena. Uudistusta valmistelevan komitean valitseminen on viivästynyt, koska työjärjestyksessä lukee, että komitea tulee nimetä kirkolliskokouksen täysistunnossa. Olen tottunut huolehtimaan omasta laumastani. Korolainen haki samalla kertaa sekä Töölön seurakuntaneuvostoon että yhteiseen kirkkovaltuustoon ja tuli valituksi molempiin. – Päätöksenteko ei ole kovin kunnianhimoista. Puhuessaan viime keväänä tehdystä edustaja-aloitteesta kirkon kokonaisorganisaation uudistuksesta Korolainen kiihtyy hieman. Katri Korolaisen jälkeen perheeseen syntyi kaksi sisarusta, kaksi vuotta nuorempi pikkuveli ja kuusi vuotta nuorempi pikkusisko. Kulttuuri ja kirkonelämä olivat keskusteluissa läsnä. Joku muu saisi hoitaa vastuunkantamisen. vuotta myöhemmin hänet valittiin myös kirkon ylimpään päättävään elimeen, kirkolliskokoukseen. Miltä kirkon päätöksenteko näyttää opiskelijapoliitikon silmin. Korolainen vietti elämänsä ensimmäisen vuoden Lontoossa, sitten muutaman vuoden Kuopiossa, ja Korolaisen ollessa 6-vuotias perhe muutti Helsinkiin. – En kestä sitä, että seisotaan paikallaan ja katsotaan, kun asioita tapahtuu. Kun kukaan ei tiedä, kukaan ei väitä vastaan. – Eniten minua määrittävä tekijä on se, että olen isosisko. – Yritin ehdottaa, että eikö voitaisi tehdä toimikunta. Ylioppilaskunnassa kaikki on avointa, ellei ole erityistä syytä, miksi sen pitäisi olla salaista. Hän ei siedä vätystelyä. Korolainen vierailee viikoittain Pohjois-Helsingissä yksin asuvan isoäitinsä luona. Hän syntyi Lontoossa, missä isä Juhani Korolainen työskenteli merimiespappina ja muusikkoäiti Eeva Viitasalo-Korolainen teki jatko-opintoja. Kunnioitan sääntöjä ja niiden noudattaminen on tärkeää varsinkin, kun kirkolliskokous on lainsäädäntöelin. Häntä Korolainen kutsuu ”ihanaksi propellipääksi”. Kirkko on iso instituutio, jolla on runsaasti varallisuutta ja jonka päättäjät eivät ole lähimainkaan edustava otos jäsenistöstään. – Mitä enemmän olen tätä nähnyt, sitä vähemmän arvostan todella pyhiä pappeja, jotka elävät omassa kirkkokuplassaan. – Joka vuosi oli kivaa, joten otin seuraavana aina vähän isomman vaihteen silmään, Korolainen kuvailee. Koska edustajistossa oli kivaa, hän haki HYY:n hallitukseen ja pian sen jälkeen puheenjohtajaksi. Myös kirkon päätöksenteon moninkertainen hallintorakenne ja hidas byrokratia ärsyttävät Korolaista. Kun Korolainen lukion jälkeen pääsi Helsingin yliopistoon opiskelemaan Suomen historiaa, hän ajatteli, että nyt olisi tilaisuus vaihtaa roolia. Ei voitu, kun haluttiin komitearakenne. Jos Korolainen saisi päättää, kirkko olisi nykyistä avoimempi ja valmiimpi muutoksiin. Minulle on luontaista ajatella, miten päätökset vaikuttavat muihin tai meidän porukkaan. Kolme vuotta sitten Korolaisesta tuli HYY:n pääsihteeri. Juuri sellaisia kirkko Korolaisen mielestä tarvitsisi, luovia hulluja ja rohkeita yrittäjiä. KUKA. Se tekee päätöksenteosta helppoa. Onervan ”Minä aina oman nokkani mukaan menen tai olen menemättä” Minulle on luontaista ajatella, miten päätökset vaikuttavat muihin tai meidän porukkaan.. Pohjimmiltaan hiljaisuus on valtaa. Yritin ehdottaa, että eikö voitaisi tehdä komitearakenne, jonka nimi olisi toimikunta. Jo silloin kaverit kutsuivat Katri Korolaista leikkisästi kansanedustajaksi. En todellakaan, Korolainen vakuuttelee. Vaikuttamistyö on aina ollut Katri Korolaiselle luontevaa. Niin kirkolliskokouksen nuorin edustaja Katri Korolainen, 30, itseään leikkisästi kuvailee. Peruutetaan hieman taaksepäin. – En missään vaiheessa ajattelut, että ryhtyisin johtamaan opiskelijajärjestöjä. Kirkossa se on toisinpäin, Korolainen kuvailee. • Motto: L. • Katri Korolainen, 30 • Asuu: Helsingin Kalliossa • Koulutus: Filosofian maisteri, pääaineena Suomen historia. Korolainen on puoluetaustaltaan vihreä ja hän asuu Helsingissä, trendikkäässä nuorten aikuisten suosimassa Kallion kaupunginosassa. Puheenjohtajakaudelle osuivat myös Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) edustajistovaalit, joihin Korolainen lähti edustamaan ainejärjestöään ja tuli valituksi. Pari Armon vihreä Kirkolliskokouksen nuorin edustaja ja kokenut opiskelijapoliitikko Katri Korolainen haluaa kirkolliseen päätöksentekoon avoimuutta. Mutta sitten tuli syksy, ja fuksien piti valita keskuudestaan joku järjestämään ainejärjestön pikkujouluja ja hoitamaan haalaritilaus. Se on tosielämästä vieraantunutta eikä sillä pelasteta yhtään sielua, että teoretisoidaan kaikki. Ajatellaan, että olisi kiva, kun mikään ei muuttuisi ja asiat olisivat niin kuin aina ennenkin. Ensimmäisenä opiskeluvuonna Korolainen oli historian opiskelijoiden ainejärjestön Kronoksen hallituksen jäsen, seuraavana sihteeri ja kolmantena puheenjohtaja. Näillä argumenteilla Katri Korolainen houkuteltiin mukaan kirkon päätöksentekoon viisi vuotta sitten, viimeistä edellisten seurakuntavaalien alla
Silti toivon, että voisimme mahtua samaan kirkkoon. Korolaisen mielestä on rehellistä tunnustaa, että kirkon jäsenistö edustaa laaja joukkoa erilaisia näkemyksiä. Juuri siksi olemme päättämässä asioista, että erilaiset näkemykset kohtaisivat. Se on mielestäni ihan ymmärrettävää, sillä monet edustajista voisivat ikänsä puolesta olla isovanhempiani. Hän on marginaalissa niin kirkossa kuin puolueessaankin. Huonoin ratkaisu olisi näennäinen yhtenäisyys, sillä ei neljän miljoonan ihmisen yhteisö voi mitenkään olla kaikesta samaa mieltä. – Sitä en jaksa, ettei olla avoimesti sitä, mitä ollaan, Korolainen sanoo. – Välillä kuulee valitusta siitä, että kirkossa riidellään niin paljon. Hänen kanssaan on helppo tehdä töitä ja tulemme hyvin toimeen, koska emme oleta toisiltamme mitään. Hän on Armon vihreiden eli Vihreän liikkeen positiivista uskonnonvapautta ajavan jäsenjärjestön puheenjohtaja. Vihreänä, nuorena ja liberaalina kirkolliskokousedustajana Katri Korolainen on tottunut olemaan outolintu. Välillä hän kohtaa myös sellaista tytöttelyä, jonka tavoitteena on vaientaa. Toisaalta Korolainen näkee marginaaliaseman mahdollisuutena. Eihän se ole riitelyä, jos meillä on erilaisia näkemyksiä, kunhan kunnioitamme toinen toisiamme. silti toivon, että voisimme mahtua samaan kirkkoon.. Marginaalissa eläminen tarkoittaa, että omaa olemistaan joutuu jatkuvasti selittelemään. – Silloin puhisen hetken ja pidän vielä paremman puheenvuoron. Hänellä on tilaisuus murtaa kirkon sisällä elävää myyttiä vihreiden kirkkovastaisuudesta ja samaan aikaan muovata puolueen sisällä mielikuvaa kirkosta konservatiivisena instituutiona. Sekin riski on nimittäin jatkuvasti läsnä, että kirkko repeää. – Jos sanon joskus oikein suoraan ja jämäkästi, joku saattaa sanoa, että älä tyttö räksytä. Sellaiseen Korolainen ei suhtaudu yhtä ymmärtäväisesti. – Sellainen kirkko, jota Janne ajaa, on hyvin kaukana sellaisesta kirkosta, jota minä ajan. Kotimaa 30.4.2015 MATKALLA 11 Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteeri ja vihreä kirkolliskokousedustaja Katri Korolainen on tottunut luovimaan erilaisissa todellisuuksissa. – Janne on kemijärveläinen ja kepulainen konservatiivi. Myös puolueessaan Korolainen edustaa marginaalia. Jos kärjistää reippaasti, niin kirkossa ajatellaan, että kaikki vihreät haluavat lopettaa koko kirkon, ja vihreissä ajatellaan, että kirkko ajaa tosi tyhmiä asioita. Kuva: JuKKa Granström Ääriliberaaliksi itseään kutsuva nainen sanoo tulevansa hyvin toimeen ”patakonservatiivien” kanssa. Hän nostaa esimerkiksi toisen nuoren kirkolliskokousedustajan, itseään vain pari kuukautta vanhemman Janne Kaisanlahden, jonka Korolainen nimeää yhdeksi parhaista kavereistaan kirkolliskokouksessa. Että voisimme löytää kannat, jotka ovat kaikkien hyväksyttävissä. TuijA pyhÄrAnTA sellainen kirkko, jota Janne ajaa, on hyvin kaukana sellaisesta kirkosta, jota minä ajan. – Me olemme marginaalin marginaali, ja se pätee kumpaankin suuntaan. Sitä ei tehdä pahalla. Kirkolliskokouksessa nuorena naisena ei aina ole helppoa. Katri Korolainen kertoo kohtaavansa välillä myös tytöttelyä. Emme yritä pakottaa toisiamme muotteihin, Korolainen sanoo. – Joku saattaa sanoa, että voi tyttö, kyllä sinä sitten ymmärrät, kun olet vähän vanhempi. Sedät saavat kyllä sanoa tiukasti, mutta minä en muka saisi
Kotimaa 30.4.2015 12 MATKALLA Ruandalaisten Ines Eriksenin ja Saturnine Ganumuhozan teksti kuuluu: ”Kotkasta on tullut koti”.
Saturnine Ganumuhoza Tuntui pelastukselta, kun sain turvapaikan ja kodin. – Tapasin koulussa ihanan suomalaisen miehen ja olemme nyt naimisissa. – Tuntui pelastukselta, kun sain turvapaikan ja kodin. Sain myös siunausta ja voimia jaksaa vaikean elämän jälkeen. Kotkassa maahanmuuttajat tutustuvat toisiinsa ja suomalaisiin myös seurakunnan tiloissa. Maahanmuuttajat koolla Karhulan seurakuntakeskuksessa. – Tärkeää on, että joku hakee mukaan toimintaan. – Olen paljon mukana, laulan maailmojen messussa ja rasisminvastaisella viikolla olin mallina muotinäytöksessä. – Meillä on lisäksi hyvät suhteet kolmannen sektorin kanssa, esimerkiksi SPR:n ja Tärkeää on, että joku hakee mukaan toimintaan. Maarit Koskensalo-Tiaisen palkasta 40 prosenttia on alusta lähtien tullut Kotkan kaupungilta. Inkeriläiset paluumuuttajat ja ensimmäiset kiintiöpakolaisina tulleet somalit saapuivat Kotkaan 1990-luvun alussa. Seurakuntien työntekijät toimivat pienimuotoisesti tukihenkilöinä keskuksen väelle ja järjestivät leiripäiviä ja retkiä. – Hän opetti, miten käydään kaupassa, saunotaan ja grillataan. Yhteistyö on Kotka-Kymin seurakuntayhtymän maahanmuuttajatyön avainsana. teksti: Ulla-Maija Hertzen & kUvat: jUkka granströM Yhteistyö on Kotka-Kymin seurakuntayhtymän maahanmuuttajatyön avainsana. Äiti odotti häntä Kotkassa. Rasismia Ines kertoo kohdanneensa joskus 10 vuotta sitten, nykyisin tuskin lainkaan. Menin seurakunnan nuorten iltoihin ja leireille ja sain kavereita, tietoa ja apua. Hän on osa kaupungin maahanmuuttajapalveluiden tiimiä. Kotimaa 30.4.2015 MATKALLA 13 Saturnine Ganumuhoza tuli vuonna 2000 Suomeen sodan keskeltä Ruandasta. – Mukana oli naisia ympäri maailmaa, myös Kosovon albaaneja ja serbejä, jotka alussa muutaman kerran vain katselivat toisiaan, kertoo Kotka-Kymin seurakuntayhtymän maahanmuuttajatyön koordinaattori Maarit Koskensalo-Tiainen. Maahanmuuttajatyön koordinaattorin virka perustettiin vuonna 2008. Katolisen kirkon jäsenenä Saturnine tunsi yhteenkuuluvuutta evankelis-luterilaisen kirkkoon. Meillä on lauluryhmä ja esiinnymme paljon. Miltei ensimmäisenä aloitti monikulttuurinen naisten kerho. Kaksi vuotta myöhemmin Saturninen tytär Ines Eriksen tuli Suomeen 13-vuotiaana oltuaan aiemmin pakolaisena Zairessa ja Keniassa. Kotkan, Kymin ja Langinkosken seurakuntien muodostaman Kotka-Kymin seurakuntayhtymän maahanmuuttajatyöllä on pitkät juuret. Nyt työskentelen lähihoitajana ja minulla on paljon ystäviä. Ines Eriksen. Kotkan vastaanottokeskus aloitti toimintansa toukokuussa 1999. Maahanmuuttajatyötä alettiin pian tehdä diakonian ja lähetystyön alaisuudessa. YStävYYS yhdistää Yksinäisyys ja oudot tavat saattavat ahdistaa ihmistä hänen muutettuaan uuteen maahan. Helluntaiseurakunnan papin vaimo puhui swahilia ja vei hänet suomalaisten naisten iltoihin. Sieltä on nyt löytynyt hengellinen koti. Kun yksi kerhon naisista alkoi odottaa vauvaa, muutos tapahtui: – He elivät tulevan äidin myötä hänen odotustaan ja havaitsivat olevansa ennen kaikkea äitejä ja naisia, sen sijaan että olisivat entisiä vihollisia
Hetken kuluttua nainen lupasi tulla meille leipomaan. Vapaaehtoisia toimii myös tulokkaiden tukihenkilöinä. – Kielikurssin jälkeen sain harjoittelupaikan seurakunnan Itätyön keskuksesta ja pääsin sitten varastonhoitajaksi. He kyllä tulevat, kun jaksan ottaa yhteyttä. He muistavat, miten hankalaa oli saada rahat riittämään ja miten uutta oli ajankäytön hallinta. Oli väkeä Venäjältä, Ukrainasta ja Afrikasta. Seurakuntayhtymän Meiän koulussa – kotkalaisittain kirjoitettuna – opetetaan tulijoille suomen kielen alkeita. Noin 90 prosenttia vapaaehtoisista myös jää tehtäviinsä. Ovatko nämä suomalaiset vihaisia, kun eivät tervehdi tai sano mitään. Miten toimitaan terveyskeskuksessa. Aung valmistuu lähetystyöntekijäksi ja haluaa mukaan Raamatun käännöstyöhön. Saako pyykkiä ripustaa parvekkeelle kaikkien näkyville. Keitimme tattaria ja teimme hirssipuuroa maidolla sekä rahkapaistosta. Htoo Paw on nyt yhdeksännellä luokalla, opettaa pyhäkoulussa ja laulaa omassa bändissään. Outoa on sekin, miten kerrostalossa asutaan. Myös maahanmuuttajat, esimerkiksi monet sudanilaiset, toimivat itse vapaaehtoisina tukihenkilöinä. Hän vie käytettyjä huonekaluja vasta Kotkaan muuttaneille. – Olen mukana kaikessa, mihin seurakunnasta pyydetään. Galina tapasi kaupassa Venäjältä tulleen naisen, joka oli katsomassa lastaan. Galina tulkkaa, on paikalla aina, kun tarvitaan, on mukana rippikouluissa, ottaa vastaan tulijoita, auttaa maahanmuuttajia täyttämään virallisia papereita. – Galina Mikhaylova oli ruokakaupassa. Kaiken teimme yhdessä ja se oli hauskaa. Diakonissa ja lähetyssihteeri Marianne Vitikainen-Mojica kertoo, miten vapaaehtoinen voi löytyä. Galina Mikhaylova on yksi maahanmuuttajatyön kulmakivistä. Aviomies ei aina tykkää tästä. Tukihenkilö myös kuuntelee ja keskustelee. – Kotkalaiset ovat kiinnostuneita vapaaehtoistyötä. Se jännitti. Ollessani diakoniatyössä ei koskaan ollut näin helppoa löytää vapaaehtoisia, Maarit muistelee. Se on kai elämäntyylini. Koulussa on nelInkerinsuomalaiset Arvo Soittu ja Galina Mihailova kirjoittivat Kotkan tunnelmiaan: ”Meri, kirkot, urut, ystävät”. Yhteistyöverkoston todella tärkeä osa ovat vapaaehtoiset ihmiset. Seurakuntayhtymän maahanmuuttajien suomen kielen opetuksessa olevat kaikki 30 opettajaa ovat vapaaehtoisia. – Suomessa on parasta vapauden henki. Kosi Mazero Thembo Vuvu. Jokainen päivä tuntuu kirkkaalta, vaikka aurinko ei paistaisi. Afrikkalaisen perheenäidin on aluksi vaikea ymmärtää sitä, mitä talvikauden aikana on pukeuduttava. Ja paljon mukavaa tapahtuu: – Valmistimme Meiän koulun koululaisten kanssa venäläistä ruokaa. Maahanmuuttajalle voi kaikki Suomessa olla outoa. Kun olen itse saanut apua, en voi jättää muitakaan pulaan. Oli tulossa lähetysmyyjäiset ja leipojista oli pulaa. Arvo Soittu Suomessa on parasta vapauden henki. Aung Myoe ja hänen sisarensa Htoo Paw saapuivat Burmasta Suomeen vuonna 2009. Nuori tukihenkilö voi viedä muualta tulleet nuoren seurakunnan nuorteniltaan. Miten kaupan valtavista valikoimista löytyy aineksia perheen ruokaan. Hän tuli Kotkaan inkerinsuomalaisena vuonna 2004. Kotimaa 30.4.2015 14 MATKALLA Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa. Miksi se ei ole sopivaa. Galina Mikhaylova Nyt ymmärrämme, että olemme veljiä. Puhelin soi aina iltaisin. – Esitämme ylistysmusiikkia. He tietävät, ettei naapurin puhumattomuus tarkoita, että naapuri olisi hänelle vihainen, Maarit kertoo. Tukihenkilöt käyvät heidän kanssaan kirpputoreilla ja kaupassa ja neuvovat, että kylmän tullen lapset tarvitsevat sukkahousuja, pitkiä kalsareita ja toppapukuja. Aina soitetaan jostakin, koko ajan on tekemistä ja minä tunnen itseni tarpeelliseksi. Työtä tehdään yhtä lailla kaikkien kanssa uskonnosta tai uskonnottomuudesta riippumatta. Ensimmäisenä päivänä nälkä oli kova, kun saatavilla ei ollut riisiä. Erimaalaiset nuoret kohtaavat seurakunnissa. Kielitaito on maahanmuuttajalle tärkeintä. Rasismia en ole kokenut. Meillä on burmalaisten laulukuoro, ja olemme saaneet paljon ystäviä, Aung, Suomen ensimmäinen burmalaisylioppilas kertoo. – Tukihenkilöt haluavat, että muilla olisi helpompaa kuin heillä itsellään aluksi oli. Olen onnellinen, kun saamme olla turvassa ja liikkua vapaasti. Tullessaan heillä oli mukanaan vain jokunen vaate. Koskensalo-Tiaisen tehtävänkuvaan kuuluu maahanmuuttajien johdattaminen heidän omaan, tuttuun hengelliseen yhteisöönsä, ei siis vain kristillisen kirkon piiriin. – Olemme mukana sekä Vapaakirkon että evankelis-luterilaisen kirkon toiminnassa
Tulkit ovat oma, tuiki tärkeä vapaaehtoisten ryhmänsä. – Kysyin maahanmuuttajanaiselta, pelkääkö hän ihmisiä. Traumat ovat niin syvässä. Olen saanut kiinnostavaa tekemistä ja uusia tuttavia, Päivi Hännikäinen sanoo. – Nyt ymmärrämme, että olemme veljiä. Hän saapui Suomeen vuonna 2008. Maahanmuuttajanuorille harrastaminen on tärkeää, kuten nuorille yleensä. Ryhmissä on 15–30 oppilasta, jotka jaetaan pikku ryhmiin. Kosi Mazero Thembo Vuvu tunnetaan Kongosta tulleena Penttinä. Yksityisrippikouluja on mahdollista saada esimerkiksi ranskan kielellä. Hän auttaa uusia maahanmuuttajia, toimii tulkkina, auttaa laittamaan verhoja ikkunoihin, vie heitä ulos luontoon, kuuntelee ja keskustelee. Ei huolta.” Kongolainen Kosi Mazero Thembo Vuvu kirjoitti parhaita asioita Kotkasta: ”Meripäivät, Katarinan puisto”. Sudanilaisissa on evankelis-luterilaisten lisäksi myös paljon helluntailaisia ja katolilaisia. Nyt etsitään vapaaehtoisia musiikin opettajia. Kotkalainen kasvatustieteiden maisteri Päivi Hännikäinen on tammikuusta lähtien opettanut suomen kieltä maahanmuuttajille. Heillä on myös lasten kuoro, joka esiintyy monissa tilaisuuksissa, Maarit Koskensalo-Tiainen kertoo. Sanoin, että onpa teillä kiltit lapset. Ranskassa syntynyt Isabel tuli Suomeen, koska oli opiskellut ranskalaisessa yliopistossa sivuaineena suomea, ja kieli kiehtoi. En tiennyt, mitä muut ajattelivat, pyörin omissa ajatuksissani enkä kehittynyt mihinkään. Koin, etteivät mielipiteeni kiinnosta. Monet heistä haluaisivat harrastaa musiikkia. Kotka-Kymin seurakuntayhtymällä on paljon tarjottavana maahanmuuttajille. Kristittyjen kongolaisten leirillä oli hyvässä sovussa hengellistä ohjelmaa, kaupungin tietoiskuja toimeentulotuesta ja muista ajankohtaisista asioista sekä näytös, jossa lapsi puettiin lämpöisiin talvivaatteisiin. Sudanilaisten käyttöön annetaan tilat kahdesti viikossa. – Olin aina käynyt sunnuntaisin kirkossa. Kotimaa 30.4.2015 MATKALLA 15 jä ryhmää eri seurakunnissa. Inkeriläiset kokoontuvat säännöllisesti, keskustelevat ja juovat kahvia. Olen saanut seurakunnasta turvallisuuden tunnetta. – Esimerkiksi sudanilaiset ovat tuoneet iloa ja väriä seurakuntien elämään. Aung Myoe Olen onnellinen, kun saamme olla turvassa ja liikkua vapaasti. Olen oppinut siellä, miten suomalaiset elävät. Erimaalaiset nuoret kohtaavat seurakunnissa. Kongon demokraattisessa tasavallassa ruandalaiset olivat vihollisia. Tuttava kutsui minut Suomessa mukaan seurakunnan kuoroon, ja sitten pyydettiin ehdokkaaksi seurakuntavaaleihin. He ovat tuoneet meille esimerkin siitä, että eri hengellisiin yhteisöihin kuuluvat ihmiset ovat yhtä ja tukevat toisiaan. Päämääränä on, että seurakuntien toiminnasta kiinnostuneet maahanmuuttajat ohjataan yhdessä kantasuomalaisten kanssa kaikille tarkoitetun ohjelman piiriin. Venäjänkielinen rippikoulu pidetään kahdesti vuodessa, ja ryhmäripareita on ollut myös arabian ja burman kielellä. Htoo Paw. Seurakunnat tarjoavat esimerkiksi sählykerhoja ja normaalia nuorten toimintaa. Joka seurakunnassa järjestetään monikulttuuriset Maailmojen messut 4–6 kertaa vuodessa. – Yksinäisyys oli aluksi vaikeinta. Pentti on seurakunnassa tutustunut ruandalaisiin, ja ihmiset ovat löytäneet toisensa. Kieltä opiskellaan keskustelemalla. – Koulussa on turvapaikanhakijoita, kiintiöpakolaisia ja miehen, vaimon tai työn takia Suomeen tulleita ja paluumuuttajia, eli maahanmuuttajia laidasta laitaan, iältään 17–70-vuotiaita, Maarit Koskensalo-Tiainen kertoo. – Heillä on yhteiset rukoushetkensä. He vastasivat, että kotimaassa olimme vaarassa ja lapset oppivat olemaan hiljaa. Tulee hyvä mieli, kun pystyy auttamaan ihmisiä. Isabel Pekonen on Kymin seurakunnan seurakuntaneuvoston ja Kotka-Kymin seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston jäsen ja seurakuntayhtymän kansainvälisen työn toimikunnan puheenjohtaja. Lapsia ei näkynyt eikä kuulunut. – Joskus teemme seurakuntatalolla eri kulttuurien ruokia, suomalaisiakin. – Sekä opettajat että opiskelijat ovat hyvin innostuneita. Myanmarista tulleet Aung Myoe ja Htoo Paw kirjoittivat ”Kotkassa saa harrastaa mitä vain, kesällä ja talvella. Nyt Isabel kokee, että hänen mielipiteitään kuunnellaan ja arvostetaan. Vapaaehtoistyö on tuonut paljon uutta sisältöä Päivin elämään. – Menin nelilapsisen perheen kaksioon. Ei, hän vastasi, mutta kertoi, ettei uskalla mennä ulos yksin iltapäiväkolmen jälkeen. Retket ja leirit ovat suosittuja. Mutta me lähdimme ulos yhdessä
Kun rippikoulu on ohi, Soittu vetää oppilaansa uudestaan mukaan seurakunnan toimintaan. Muualta tulleet yleensä soittavat ja heille sovitaan aika. – He kyllä tulevat, kun jaksan ottaa yhteyttä. Joku haluaa purkaa mieltä, kun on tullut lasten kanssa turvapaikanhakijana eikä ole tietoa, saavatko he jäädä Suomeen. He, joita on autettu, kertovat muille. – Kotkalaiset tarvitsivat vapaaehtoista venäjänkielistä pappia ja he tulivat pyytämään minua tänne. – Seurakunnassa opitaan kymmenen käskyä, jotka ovat melkein kuin Suomen laki. – Ohjaan kristittyjä maahanmuuttajia olemassa olevaan toimintaamme, yhteyteen kantasuomalaisten kanssa, esimerkiksi maailmojen messuihin, pyhäkouluun ja lasten ja nuorten kerhoihin. Esimerkiksi sudanilaiset perheenäidit ovat tosin löytäneet Kotkassa hyvin työtä, vaikkapa lähihoitajina tai laitoshuoltajina. Tulin Kotkaan vuonna 2007. – Kotkassa kaikille löytyy joku paikka, ja Meiän koulussa yksi ryhmistä on nimenomaan äideille. Mutta mitään rynnäkköä ei ole ollut. Hänelle tärkein asia Suomessa on education eli koulutus. He tulevat lähes 80 eri maasta ja puhuvat noin 60 eri kieltä äidinkielenään. – Pohjimmiltaan kaikki ihmiset ovat samanlaisia, ja meillä on samanlaiset pelot, huolet ja kiitoksen aiheet. Silloin tarvitaan keskustelijaa ja rukousapua, Marianne Vitikainen-Mojica kertoo. Turhauttavaa on, jos ei ole ihmistä, jonka kanssa koulun jälkeen puhuisi suomea, Maarit Koskensalo-Tiainen sanoo. Kotkassa asuu tällä hetkellä noin 4000 vieraskielistä henkilöä. Isabel Pekonen. Kotimaassa olimme vaarassa ja lapset oppivat olemaan hiljaa. On totuttu siihen, että ihmiset kutsutaan kirkkoon henkilökohtaisesti. Suurena ongelmana kaikille Kotkassa on korkea työttömyysprosentti, noin 20. Venäläiset ihmettelet joskus, miten suomalaiset noudattavat lakeja ja määräyksiä niin tarkkaan. hän muita maahanmuuttajia kuin venäläisiä. Arvo Soittu , Inkerin kirkon pastori, on tuttu hahmo Kotkassa. Yhtymän kolmessa seurakunnassa on omat maahanmuuttajatyön vastuuhenkilönsä. – Jos maahanmuuttajalla on työtä, sanotaan, että hän vie suomalaiselta työpaikan. Suurimmat kieliryhmät ovat venäjä, viro, arabia ja kurdi. Maahanmuuttajat tulevat usein siinä uskossa, että perhettä elätetään työllä. Suurin osa maahanmuuttajista todella tahtoo työpaikan, Marianne Vitikainen-Mojica korostaa. Miehille työn löytyminen on paljon vaikeampaa. Sara Nyibang on tullut Etelä-Sudanista. Diakonissan vastaanotolla käy hyvin väMaarit KoskensaloTiainen iloitsee siitä, että kotkalaiset ovat kiinnostuneita vapaaehtoistyötä. Kotimaa 30.4.2015 16 MATKALLA Maahanmuuttajaperheiden kielitaidottomat äidit ovat joskus vaarassa jäädä neljän seinän sisälle. Joku äiti toivoo, että rukoilen hänen puolestaan. Jos työtä ei ole, häntä pidetään työtä vieroksuvana. He voivat tarvita apua virallisten papereiden kanssa, taloudellista apua tai sielunhoitoa. Se on elämäntapa, ja raamatusta löytyvät elämänohjeet. Kaikille ovat tärkeitä perhe ja ystävät, kielestä ja ihon väristä riippumatta. Yksinäisyys saattaa ahdistaa ihmistä hänen muutettuaan uuteen maahan. Jokainen seurakunnan työntekijä voi omalle asenteellaan rohkaista ja auttaa heitä löytämään paikkansa tässä yhteisössä. Langinkosken seurakunnassa työhön on nimetty Marianne Vitikainen-Mojica. Ranskalainen Isabelle Pekonen kirjoitti tauluunsa nykyisestä elämästään tärkeimmän: ”Minun perheeni”. Soittu pitää inkeriläisten piirejä ja rippikouluja, käy kodeissa tapaamassa vanhuksia, siunaa vainajia, auttaa surussa ja jakaa iloja. – Sana leviää. Venäjällä ei tunneta kirkollisia ilmoituksia. – Ei ole ketään, kenelle puhua, kun on saamassa lapsen, kun läheinen kuolee, kun sukulaisten kohtalo kotimaassa pelottaa, kun työpaikan saanti tuntuu mahdottomalta
Kun Mooses sulki silmänsä, hän näki mielessään egyptiläiset, jotka itkivät kuolleita esikoisiaan. Rekrytoi joku toinen! Palavan pensaan ääni ei suostunut neuvottelemaan. Huipulta avautuivat upeat näkymät, Mooses katseli niitä yhdessä Jumalan kanssa. Se alkoi siitä, että Mooses tuli uteliaaksi. Rantakaisloista kuului sihahtava ääni, kun kori lipui faraon tyttären pesupaikalle. 4 Kaislameren rannalla Farao oli vihdoin ymmärtänyt, että hän voi päättää vain yhdestä asiasta. Säikähtänyt murhamies yritti salaa haudata ruumiin kuumaan hiekkaan. Viimeiset askeleensa Jordanin rannalta Nebonvuoren huipulle hän otti yksin. Kun työnjohtaja löi, Mooseskin löi. Hän lähti viileästä palatsistaan tutustumisretkelle heprealaisten työmaalle. Prinsessa avasi kannen ja heltyi. Käske israelilaisten lähteä liikkeelle!” Mooses lakkaa keskittymästä mielensä kaaokseen ja omaan epävarmuuteensa. Mooses oli tullut ikään, jossa ryhdytään etsimään juuria. Mooses yritti lähestyä ihmettä, mutta ei saanut lupaa. Kuolema olikin vain ovi luvattuun maahan. Seuraavat 40 vuotta lammaspaimenessa karussa maassa kuorivat esiin nöyrän miehen. Siitä, kuinka paljon egyptiläiset joutuvat kärsimään, ennen kuin hän päästää orjansa. Mutta hän löi egyptiläistä, mikä oli eri asia. Huivinsa alla hän kuuli lauseen, joka sai toivomaan, että hän olisi joku toinen: ”Sinun on vietävä minun kansani, israelilaiset, pois Egyptistä.” Mooses ei tahtonut ollenkaan. Uhka sai heidät käymään johtajansa kimppuun: ”Oliko Egyptissä niin vähän hautatilaa, että sinun piti tuoda meidät tänne autiomaahan kuolemaan?” Kaislameren rannalla Mooses oli vanhan ja uuden välissä yhtä avuton kuin vauvana kaislakorissa. Egyptiläinen kaatui kuolleena maahan. Hän näki suunnitelmassa suuria aukkoja ja epävarmuustekijöitä ja piti itseään huonona valintana. Vauvasta tuli prinssi Mooses. Pensas oli tulessa, mutta liekit eivät kuluttaneet sitä. Piiskurin haudalla Mooses aavisti jo jotakin siitä, mihin hänen pitäisi elämänsä käyttää. Hän antoi kaksi perustelua, joiden varassa kaikki voisi tapahtua: ”Minä olen sinun kanssasi” ja ”Minä olen päättänyt”. Kotimaa 30.4.2015 MATKALLA 17 Mooseksen viisi yksinäistä hetkeä 1 Kaislakorissa Viis siitä, ollaanko 1200vai 1400-luvulla, tuossa se kumminkin kellui. Ylösnoussut Mooses seisoo Elian ja Jeesuksen kanssa Hermonvuorella. Hän ei tiennyt vielä mitään siitä, että vastarannalla hän saisi kuivin jaloin kuunnella sisarensa Mirjamin ylistyslaulua pelastuneen joukkonsa kanssa. Oli aika kuolla. Hän oli käyttänyt sauvaansa vastoin Jumalan ohjeita. Tuolla oli Gilead, tuossa Juudan maa ja Jordanin alanko. ”Riisu kengät jalastasi, sillä paikka jossa seisot, on pyhä.” Kun Mooses ymmärsi kuka häntä puhutteli, hän peitti kasvonsa. Luonne ja keinot vaativat kuitenkin vielä kypsymistä. Kansa oli tullut matkalla rikkaaksi. He valittivat hänelle kohtaloaan. Heprealaiseen orjakansaan kuuluva nainen oli kätkenyt koriin kolmekuisen vauvansa. Lampaitaan paimentaessaan hän näki Horebin vuoren juurella erikoisuuden. Hän lähetti israelilaisten perään sotilaansa ja 600 valiovaljakkoa. Nyt he olivat luvatun maan rajalla. Prinssistä oli kasvanut maailmanparantaja, jolla oli muutoksentekijän geenit. Jos faraon miehet olisivat saaneet tietää, että hän piilotteli orjan poikaa, se olisi voinut olla perheen loppu. 2 Salahaudalla Faraon jättiläismäiset rakennukset pystytettiin pakkotyöllä. DAnieLLe MieTTinen uSKon eSiKuvAT Sankareiden elämä on usein yksinäisempää kuin kaukaa näyttää. Todennäköisintä olisi ollut, että Niilin aalloilla keinahtelevasta lapsesta olisi tullut vain krokotiilin välipalaa. Toistaiseksi oli kuunneltava vain voivotusta ja syyttelyä, karjan levotonta määkinää ja mukaan lähteneen sekalaisen joukkion katuvaa marinaa. Oli yhtä pimeää kuin iltayöstä kotona peiton alla, kun äiti yritti saada hänen itkunsa vaikenemaan. kuVa: DesigN Pics. Kaislameren rannalla kukaan ei ollut häneen tyytyväinen ja Jumalakin moitti: ”Miksi sinä huudat minua avuksi. Kaislakori, mustalla piellä ja tervalla tiivistetty. Rukousvastaus valmistui 400 vuodessa. 5 Luvatun maan rajalla Pakolaiset olivat kulkeneet autiomaassa ympyrää 40 vuotta. Huipulta avautuivat upeat näkymät, Mooses katseli niitä yhdessä Jumalan kanssa. Ihan niin kuin heprealaiset äidit poikiaan silloin, kun hänenkin olisi pitänyt kuolla. Vaikutti siltä, että hän oli yksin. Mooses ei saisi nähdä mitään tästä, koska hän oli ollut matkalla tottelematon. Paitsi Jumalan suunnitelmaan. Mooses hyväksyi sen, että Jumala hautaisi hänet vieraalle maalle. Sillä oli liitonarkissa aarre, kivitauluihin kaiverretut 10 käskyä. Kun asemiehet olivat jo ihan lähellä, syntyi paniikki. Niiden noudattaminen takaisi rauhan ja hyvinvoinnin. Kaislakorissa Jumalan unelmasta ei voinut tunnistaa vielä mitään. Kun hän laittoi kannen paikoilleen, Egyptin aurinko lakkasi lapselle paistamasta. 3 Pensaan äärellä Katkera arki ei saanut israelilaisia unohtamaan Jumalaa. Viimeiset askeleensa Jordanin rannalta Nebonvuoren huipulle hän otti yksin. Hän ei kuulunut enää heprealaiseen perheeseen, eikä vielä mihinkään muuallekaan. Olisiko se ollut sittenkin parempi. Kuvottavaa oli se, mitä hän näki. Pian nuoret istuttaisivat oman kotinsa tarhoihin viiniköynnöksiä ja oliivipuita, korjaisivat viljaa ja viettäisivät sadonkorjuujuhlaa. Mutta tarina ei päätykään tähän! Luvatun maan pohjoisrajalla tapahtuu runsaan tuhannen vuoden kuluttua kummia. Vesi kimmelsi kirkkaana, mutta lapsi ei sitä nähnyt. Menkööt! Farao, sielunvihollisen vertauskuva, tuli vielä kerran katumapäälle. Hän keskittyy sauvaan, joka hänellä on kädessään ja ojentaa sen kohti merta. Jos tiiliä ei syntynyt tarpeeksi nopeasti, orjien paahtunut nahka sai maistaa ruoskaa
Nobelisti A.I. Mankell tapasi pojat ensimmäisen kerran, kun he olivat noin kolmeja viisivuotiaita. Kenties niin tapahtui -kokoelmassaan hänellä on vahvan julistuksellinen ote niin elämän katoavaisuudesta, muistoista kuin myös tulevaisuudesta: ”Miten kopeasti irvistääkään Kuolema Prahan/ metronomisessa kellossa, tanssii viimeisen menuetin,/ siinä kaikki!” Järvinen elää runoudessaan vuodenaikojen rytmissä. Kotimaa 30.4.2015 18 YHDESSÄ IRR-TV.. Lopulta koko Akatemia silloisessa muodossaan lakkautettiin. Kuulet enemmän. MARI tEInILÄ Henning Mankell. Ker äysalue kok o Suomi paitsi A hv enanmaa. Virtanen oppi, että tie Nobel-palkintoon vaatii uutta luovan tutkimuksen ohella hyvää verkostoa. Oltiin valmiita ajan oloissa poikkeuksellisiin taloudellisiin investointeihin. Virtanen oli vähintään samanveroinen oppositiohenkilö kuin eduskunnan Kekkos-kriitikot toimiessaan vanhan Suomen Akatemian esimiehenä ja käyttäessään nobelistin arvovaltaa. Uskontoa kohtaan hän oli välinpitämätön. Virtasen jälkeen. Hänen esseitään on julkaistu muun muassa Helsingin Sanomissa, Göteborgs-Postenissa ja The Guardian -lehdissä. Hän kertoo Mosambikin pääkaupungin Maputon kadulla pahvilaatikossa kahdestaan eläneistä sisaruksista. Virtanen on ainoa tieteen nobelistimme. Ydinjäte on kirjan yksi kantava teema. Touko Perkon A.I.V.-elämäkerta on ansiokas suurtyö, joka sisältää runsaasti kiinnostavaa muillekin kuin maatalouden ja biokemian ammattilaisille. Isoveli piti huolta pikkuveljestä. Juoksuhiekka. Kuoleman kuvat seuraavat varjona, niille ei voi mitään, vaikka kuinka yrittäisi paeta. Nobelisti ja patriootti A.I. Enostone. A.I. Hän sai kemian Nobel-palkinnon 1945 oltuaan ehdolla sitä ennen toistakymmentä kertaa. Lopulta hän ajautui jyrkkään konfliktiin Kekkosen ulkopolitiikan kanssa. Valiossa ymmärrettiin tutkimuksen merkitys maidonjalostukselle ja tuotekehitykselle. ELÄMÄKERtA Touko Perko pohtii, miksi Suomeen ei ole saatu tieteen Nobel-palkintoa A.I. My ön tän yt P oliisihallitus 3.10.2014. Alaston on maailma, alaston on lähtö, alastonta kaikki.” Kokoelma on rosoinen, täysipainoinen. Hän oli vakuuttunut, että syy oli heikko ravinto. Tie on taaksepäin, mutta myös sivulle. Var ojen kä ytt ö: IRR -T V:n medialähet yst yö ja ty ön tuk itoiminna t 2015–16. Mennyt maailma avautuu kuvien kautta. Tämä lapsuudenkokemus johti Virtasen ravitsemustutkimuksen pariin. Kantoon isketty vesuri, ruostumaan tuomittu, on symboli. KADonnEEn KotIMAAn MEtSÄStÄjÄ Seppo järvinen on omintakeinen runoilija, joka yllättää tuoreudellaan, ilmaisuvoimallaan ja älyllisillä pohdinnoillaan. Juoksuhiekka -nimisessä teoksessa sivutaan vain ohimennen hoitoja, tai annetaan väliaikatietoja niiden vaikutuksista, sairastuneen Mankellin sijaan kirjan pääosissa ovat aikakäsitys ja muut ihmiset. Tähän Järvinen linkittää hiljaisuuden terapeuttisen viestin: ”Mitään et kuule. Virtanen omisti elämänsä tieteelle. Eteenpäin se hahmottuu hetkestä toiseen. Otava. Virtasen elämäntyö. RISto KoRMILAInEn Seppo Järvinen: Kenties niin tapahtui. Virtanen teki jatko-opintoja Ruotsissa 1920-luvulla nobelisti Hans von Eulerin johdolla. Kristittynä itseään pitävälle lukijalle tämä on kuitenkin tärkeä kirja, sillä Mankell asettuu vahvasti ihmisyyden puolelle. 377 s. Hiljaisuus soi harhojen pilvissä.” Uskon maailma on esillä koskettavalla ja raikkaalla tavalla, väliin epäsovinnaisesti, mutta aina yllättäen: ”Uskontokuntaan katsomatta kaikki kirkkorakennukset lähettävät kalman & kadotuksen säteitä. Mankell antaa teksteissään tilaa niille ihmisille, jotka ovat vailla ruokaa tai ihmisoikeuksia. Kysymystä pohtii myös dosentti Touko Perko laajassa Virtasen elämäkerrassaan. Kaksi hänen läheisintä työtoveriaan ja uskottuaan Henning Karström ja Gustav Rosenqvist kokivat hengellisen murroksen. Muukalaispassilla täällä vaelletaan. Virtasesta tuli niin hankala tapaus, että Kekkonen nimitti Akatemian jäseneksi oman edustajansa Kustaa Vilkunan vastoin Akatemian tahtoa. Runoja, graffiteja. On keskustelu, miksi Suomeen ei Virtasen jälkeen ole yli seitsemään vuosikymmeneen saatu tieteen Nobelia. RISto KRogERuS Touko Perko: Mies, liekki ja unelma. Tätä jätettä taltioidaan myös Ruotsissa peruskallioon. Palkitsemisen pääperusteet olivat AIV-voisuolan ja AIV-rehun keksiminen. Mankell tuo esille sen, ettei hänellä ole uskontoa. 30 vuoden tieteellinen ponnistelu Valion tutkimuslaitoksessa, Virtasen luomuksessa, ja verkoston ylläpito johtivat päämäärään. Hänen neljä veljeään kuoli alle vuoden ikäisenä. Suomentanut Tuula Kojo. Kirja tarjoaa mittakaavaa ja suhteellisuutta yhden ihmiselämän kestoon. Lopulta Virtanen ajautui jyrkkään konfliktiin Kekkosen ulkopolitiikan kanssa.. Virtasen tieteellä oli pohjimmiltaan isänmaallinen motivaatio. Mikään puhdasverinen luontolyyrikko hän ei ole. Perko toteaa, että Virtasen Nobel-unelma lähti liikkeelle varhain. Otava. Perko tähdentää, että kunnioitus ja ystävyys säilyi elinikäisenä. YLI 600 UUTTA SEURAKUNTAA VENÄJÄLLÄ TARVITSEE 100 000 RAAMATTUA HETI! Lahjoita osoitteessa irrtv.fi 20 € = 10 Raamattua Lahjoita: Osuuspankki FI80 5132 0520 0090 28 • Nordea FI85 1063 3000 2104 23 IRR -T V ry :n ker äyslupa POL -2014-10503 (1.1.2015 31.12.2016). Alkuvuodesta ilmestyi Mankellin sairasajalta kirjaksi koottu kokoelma kirjoituksia. Ydinjäte vie osaltaan huikeisiin aikakäsityksiin, samoin kuin Mankellin harrastamat luolamaalaukset. 90 s. Mankell vastasi syöpäuutiseen osin lamaantumalla, mutta myös jatkamalla kirjoittamistaan. Isänmaallinen elämänasenne sai jyrkkiäkin muotoja johtuen siitä, että hän oli menettänyt kotikaupunkinsa Viipurin Neuvostoliitolle. 704 s. SuHtEELLIStA ELÄMÄÄ Ruotsalaisella kirjailija Henning Mankellilla todettiin viime vuoden alussa etäpesäkkeitä lähettänyt keuhkosyöpä. Perko katsoo, että A.I
Juuri nyt valokuvan ystävää hemmotellaan Helsingissä. Nämä kuvat näyttävät, että Suomi eli 60-luvulla vielä hetken kahta eri aikakautta. Paikalla oli myös helsinkiläinen valokuvaaja Ismo Hölttö. Se esittelee kuvia ja ihmisiä Suomesta, jota ei enää ole. VALOkUVAnÄYTTELY Ateneumin seinät täyttyvät valokuvista, joissa Suomi valmistautuu muutokseen. Joku ajattelee virheellisesti sen kuuluvan Kristillisdemokraattien puheenjohtajalle, toisen mielestä se pitäisi olla piispoilla. 60-luvun puolivälissä hän alkoi tehdä kuvausmatkoja eri puolille Suomea, erityisesti Pohjois-Karjalaan. seminaarin Kirkko etsii paikkaansa, jossa nimensä mukaisesti pohdittiin kirkon paikkaa yhteiskunnassa. Seminaarissa kirkon nykytilaa avaavista puheenvuoroista mieleen piirtyivät kirkon suuntaa kuvaavat alaspäin vievät diagrammit ja puheet pluralismista osana luterilaisen kirkon nykytodellisuutta. Muutamassa vuodessa hänestä tuli merkittävä ihmisten kuvaaja, myöhemmin kuviin tuli mukaan yhteiskunnallisia sävyjä. Eikä kirkolla todellisuudessa useinkaan edes ole yksiselitteistä virallista kantaa. Niinpä monien eettisten kannanottojen tavoitteena ei ole määritellä oikeaa ja väärää, vaan saada ihmiset toimimaan asioiden puolesta. Kuvat kotitalonsa edessä lapsineen istuvasta pariskunnasta ovat tavallaan ajattomia, niiden kiinnittäminen tarkkaan vuoteen ei onnistu. OLLI SEPPÄLÄ Ismo Hölttö Ateneumissa 31.5. Hölttö tallensi elämää ja elämänmuotoa, joka oli tulossa päätökseen. Oman panoksensa keskusteluun antoi kirkkoherra ja väitöskirjatutkija Tuomas Hynynen esitelmöimällä evankelis-luterilaisesta kirkosta osana eettisiä keskusteluja. kuVat: IsmO Hölttö Vuonna 1966 savon maaseudulla kuvattu isä lapsineen. saakka. Kotimaa 30.4.2015 YHDESSÄ 19 TEOLOGIASSA TAPAHTUU Kunnia ihmiselle Vuonna 1966 vanhoillislestadiolaisuuden suviseuroja vietettiin Oulussa. Mutta tulisiko kirkolla olla yksi näkemys asiaan kuin asiaan, ja kenellä olisi tällöin valta sanoa toimivansa kirkon äänenä. Ateneumin laajassa näyttelyssä tehdään kunniaa ihmiselle. Hän tallensi myös romanikulttuuria. Tätä kaikkea Ismo Höltön kuvat lempeästi dokumentoivat. Hynynen toteaa, että luonnonoikeudellisen tradition mukaisesti kirkko uskoo, ettei kristityillä ole erityistä etiikkaa. Mapplethorpe kuvasi underground-, taiteilijaja homoyhteisöjä 1970ja -80-lukujen New Yorkissa. Ismo Hölttö oli 1960-luvun alussa vastavalmistunut kultaseppä, joka innostui tosissaan valokuvaamisesta. Robert Mapplethorpe Kiasmassa 13.9. Ismo Höltön näyttelyn lisäksi nykytaiteen museo Kiasmassa on esillä laaja valikoima maailmankuulun taidevalokuvaaja Robert Mapplethorpen töitä. Hän kuvasi juhlaväkeä, erityisesti lapsia ja nuoria. Tekisikö se kirkosta yhtenäisen, että olisi yksi teologisesti perusteltu näkemys, johon tulisi yhtyä omista mielipiteistä huolimatta. Mustavalkoisten kuvien yllä leijailee nostalgian tomu, mutta kuvien ihmiset katsovat kohti elävinä ja todellisina. Hattupäiset pojat kuvissa eivät tuo mieleen lestadiolaisuutta, vaan pikemminkin uhmakkaan 60-luvun nousevan nuorison, yhdellä pojalla on tupakka kädessä. Yhdessä lestadiolaiskuvassa kameraan katsoo nuori vakavailmeinen tyttö. Nuorisokulttuuri kehittyi ja median merkitys kasvoi, televisio toi maailman olohuoneisiin. Näyttelyt ovat peräkkäin nähtyinä tyrmäävä kokemus: mustavalkoisuus yhdistää, samoin muotokuvat, mutta tunnelma ei. Höltön suviseurakuvista neljä on esillä Ateneumin näyttelyssä. Aluksi Hölttö kuvasi Helsinkiä ja helsinkiläisiä. Mikä on oikein ja hyväksi yleisesti, pätee kristittyjenkin kohdalla. saakka. Yksi suviseurakuvista on tavallista intensiivisempi, siinä nuori poika kurkkii kohti kameraa isänsä (tai veljensä) jalan takaa. Pojalla on karvahattu päässä, solmio kaulassa ja päällään erikoinen pikkutakki. Valokuva on otettu lestadiolaisten suviseuroista Oulussa vuonna 1966. Hänkin dokumentoi aikaansa, vaikka taidekuvaaja lähtökohdiltaan olikin. EVELIInA OJALA väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto Kenellä on kirkon ääni?. Suomi kävi 1960-luvulla läpi muodonmuutoksen, niin kaupungistumisen kuin Ruotsiin muuton suhteen. Erityisen kiinnostavasti Hynynen pohti julkista keskustelua ja nosti esille tosielämän esimerkkejä siitä, miten kirkon ääni itsessään on usein ristiriitainen. Kuva on myös näyttelyn julisteessa. Juuri nyt valokuvan ystävää hemmotellaan Helsingissä. Lisäksi samalla kun odotetaan, että kirkon äänet sitoutuisivat kirkon viralliseen kantaan, ei olla valmiita hyväksymään kirkon ääntä, jos se ei vastaa omaa mielipidettä. Hynysen mukaan kirkko osallistuu eettiseen keskusteluun eri tasoilla: säädösten, kannanottojen, lausuntojen, toiminnan ja julkisen keskustelun kautta. K irkon tutkimuskeskus järjesti Tampere-talossa 20.4. Vallitsevassa tilanteessa rikkautta siis on ehkä sittenkin se, että eettisissä keskusteluissa nojaudutaan pikemmin luonnonoikeudelliseen ajatteluun, kuin mahdollisuuteen kuunnella vain yhden hyväksytyn äänen totuutta. Lisäksi valokuvan ystävä tuskin malttaa odottaa lokakuuhun, jolloin Ateneumiin on tulossa yhden viime vuosisadan merkittävimmän valokuvaajan, Henri Cartier-Bressonin näyttely
Sain luottamuksen siihen, että Jeesus kulkee rinnallani.. Kodin ilmapiiri oli usein ahdistava, mutta toisaalta maaseudun kaunis luonto ja yhteisöllisyys kantoivat. Silloin hän alkoi kirjoittaa runoja ja päiväkirjaa. Se sai hänet tajuamaan, että hän osaa edelleen suomea, vaikka on asunut Ruotsissa vakituisesti jo lähes 40 vuotta. Isäni mielestä opiskelu teki ihmisistä laiskoja. – Heräsin yöllä ja tyttö nukkui vieressäni sängyllä. Ongelmat varjostivat perheen elämää, vaikka Sinikka oli onnellinen kahdesta lapsestaan. Niinpä Lavrén vaihtoi lastentarhanopettajan opintoihin. Jäin kahden lapsen yksinhuoltajaksi vieraassa maassa. Isoäitini eristäytyi muista ihmisistä ja tapasin hänet ensi kertaa vasta ollessani 24-vuotias. Hämärässä en edes nähnyt kunnolla sanoja, joita paperille tuli. – Vuonna 1977 lähdin RuotRunoja Jumalalta Sinikka Lavrén pyrkii lukemaan Raamattua päivittäin. Kurssi oli vitamiiniruiske juurilleni, Lavrén sanoo. Täällä ovat lapseni ja lapsenlapseni. Kymmenen eläkeikäistä naista osallistui viime marraskuussa alkaneelle Uppsalan suomalaisen seurakuntaryhmän kurssille, jonka aikana he kirjoittivat äidinkielellään elämänsä tarinaa. Hän voi paremmin, kun tutkii säännöllisesti Jumalan rakkauskirjettä. – Myöhemmin ymmärsin, että isää kuormitti myös hänen oma lapsuutensa. – Ikääntymisen myötä tulee tarve muistella lapsuutta ja koko elettyä elämää. Kurssi-idean äiti, Uppsalan suomenkielisten pappi Aino-Karin Lovén, on pyörittänyt jo 10 vuotta mielessään ajatusta muistojen dokumentoinnin tärkeydestä. Rohkaisen ihmisiä kirjoittamaan arkisia muistojaan, vaikka pieniäkin katkelmia lappusina kenkälaatikkoon. Kotimaa 30.4.2015 20 YHDESSÄ siin toisen kerran ja sillä matkalla olen edelleen. – Minulla on sellainen olo, kuin olisin avannut suuren lahjapaketin, josta voin ammentaa esiin yhä uusia asioita. Sinikka Lavrénille kurssi oli ihana kielikylpy. Tarvitaan myös muistelmia, jotka säilyvät vaikka kovalevyt rikkoutuisivat. Maailma muuttuu vauhdilla ja pian kaikki on digitaalista. Sain luottamuksen siihen, että Uppsalassa, Gränbyn valtavan ostoskeskuksen kolmannessa kerroksessa on Svenska Kyrkanin valoisan rauhallinen tila. Myös äidinkielen merkitys korostuu. – Tulin uskoon Helsingissä vuonna 1972 Jeesus-festivaaleilla. Runo oli rukous. Kristittynä halusin uskoa elinikäiseen avioliittoon. Kirjoittamisesta tuli tapa järjestää ajatuksia, keskustella itsensä kanssa ja selviytyä. Hän pääsi Tukholman Yliopistoon opiskelemaan suomen kieltä ja kirjallisuutta, mutta mies ei halunnut hänen suorittavan akateemista tutkintoa. Melko pian hän kuitenkin palasi Suomeen ja opiskeli ylioppilaaksi. itkin ja kirjoitin. Kupit kilisevät näyttelytilan viereisessä kahviossa, kun ryhdymme Sinikka Lavrénin, 66, kanssa puhelemaan hänen elämästään. KUva: MiGUeL veRa SiirtolaiSEna Omasta elämästä kirjoittaminen suomeksi oli kuin vitamiiniruiske juurilleni, kertoo Sinikka Lavrén. Koen, että Jumala puhui minulle ja rohkaisi runojen kautta, Lavrén kuvailee. Myöhemmin niiden arvo on suuri. Minulla oli Suomessa hyvä työpaikka kangasosaston myyjänä, mutta sisälläni paloi valtava opiskelunhalu. Kurssitapaamisissa luimme tarinoita toisillemme ääneen ja keskustelimme niistä, kertoo kurssin vetäjä Helen Moster. Sain uskosta turvallisuudentunnetta ja kantavan voiman elämälleni. Hän oli syntynyt aviottomana lapsena ja se oli silloin valtava häpeä. – Tämä on minulle sydämen asia. Tullessaan Uppsalaan Lovén tajusi, että eläkkeellä olevien ensimmäisen polven suomalaisten lapsenlapset elävät jo aika toisessa todellisuudessa kuin isovanhempansa. – Kirjoittamalla sain etäisyyttä ja uusia näkökulmia elämäni tapahtumiin. Sinikka Lavrénin avioliitto ei ollut onnellinen. Kemin läheltä Tervolasta kotoisin oleva Sinikka oli perheensä ainoa lapsi. Tyttö oli vasta 9 kuukauden ikäinen, Lavrén muistelee. Ensimmäisellä Ruotsin reissullaan Sinikka Lavrén työskenteli muun muassa kulkutautisairaalassa. Hän muistaa tilanteen yhä elävästi. Itkin ja kirjoitin. Hän teki töitä asumistaan vastaan ja tutustui moniin lähetystyöntekijöihin, joiden kanssa yhteydenpito säilyi vuosien ajan. Koska en saanut opiskella, oli helppo vastata kyllä ystävättärelle, joka houkutteli lähtemään kanssaan Ruotsiin, Lavrén pohtii nyt lähes 50 vuotta myöhemmin Uppsalassa. Sodan traumat olivat jättäneet jäljet hänen vanhempiinsa. Ensimmäisen runonsa Sinikka kirjoitti toukokuussa 1982. Vuonna 1973 hän vietti seitsemän kuukautta Englannissa raamattukoulussa. Kokemus oli monille merkityksellinen. Viihdyn hyvin Uppsalassa ja tunnen tämän kotikaupungikseni, Lavrén kertoo. Kun Sinikka Lavrén lähti ensimmäistä kertaa Ruotsiin töihin vuonna 1966, hän oli 18-vuotias ja osasi muutaman sanan uuden maan kieltä. Sinne on juuri ripustettu näyttely ruotsinsuomalaisten naisten elämäntarinoista. Kurssilaisia valokuvasi heidän mielipaikoissaan myös maahanmuuton kokenut ja kieltä opettelemaan joutunut suomalais-chileläinen Miguel Vera. – Kaikilla on kuitenkin halu ymmärtää juuriaan, koska se vapauttaa ihmisen kokonaiseksi, Lovén sanoo. Jotkut rohkaistuivat ensimmäistä kertaa sanoittamaan hyvin vaikeitakin elämänkokemuksiaan. Kuva seinällä on otettu Samariterhemin kirkon salongissa. – Olin rohkea ja seikkailunhaluinen. Runosta tuli rukous. Lisäksi kurssilaisia kuvattiin itselleen tärkeissä paikoissa. Silloin elämäni muuttui. – Avioero oli minulle hirveä isku. Toisaalta runot tulivat sisimmästäni. Näyttelyn avajaisissa seurakunnan musiikkipedagogi Mikko Rajala improvisoi teksteistä myös lauluja
895€ 29.08. 895€ TILAUSMATKAT OY Venäjän, Karjalan ja Montenegron matkojen erikoismatkatoimisto puh. Joudun jatkuvasti vakuuttelemaan itselleni, että olen sairaudesta huolimatta yhtä arvokas kuin kuka tahansa muukin ja minulla on oikeus elää. Luonto herkistää minun aistini ylistämään Herraa, taivaan ja maan Luojaa. Huumori on tavattoman tärkeä asia. – Nauramme paljon ja ymmärrämme toisiamme sanoittakin. Pietari-Valamo-Kizi-Petroskoi 695€ 02. Muistotilaisuus läheisille Vanajan seurakuntakodissa. Lämmin kiitos kaikille äidistämme huolehtineille. Joka uskoo minuun, saa elää, vaikka kuoleekin, eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. 285€ KARJALAN MATKAT 22.-26.6. Pietari-Valamo-Kizi-Pietari 595€ 26. Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että siunaustilaisuus on Vanajan kirkossa 2.5.2015 klo 12.00. Rakas äitimme, mummamme ja vanhamummamme Rauha Katariina TAKALA o.s. Olen kuitenkin kiitollinen hyvästä asunnosta ja lähellä asuvasta tyttären perheestä, jota tapaan viikoittain. Sairaus on ollut hänelle vaikea asia. Seurakuntayhteys vahvistaa ruotsinsuomalaista identiteettiäni. Baltia Puola -kierros 990€ Rakkaamme Pentti Mikael VIRTANEN s. Erityinen yhteys hänellä on syntynyt seurakunnassa toisen Pohjois-Suomesta kotoisin olevan naisen kanssa. Pohjoisen ihmisillä on ihmeellinen kyky kääntää vaikeatkin asiat hirtehishuumoriksi ja selviytyä, Lavrén hymyilee. Kotimaa 30.4.2015 YHDESSÄ 21 ”Kuvittele paikka, missä rannat ovat yhtä safiirisen upeita kuin Kroatiassa, vuoret jylhät kuin Sveitsissä, rotkot melkein yhtä syvät kuin Coloradossa, rakennukset yhtä elegantteja kuin Venetsiassa ja kaupungit yhtä vanhoja kuin Kreikassa..” MONTE NEGR O Lähdöt: 1.5. 21.3.1921 Äänekoski k. Ekumenia on ollut aina lähellä Sinikka Lavrénin sydäntä. 12.12.1912 Kuortane k. Paljon olen siltä toivonut ja paljon olen yrittänyt. Hautaan lasku Nurmossa olevaan sukuhautaan äitienpäivänä. joka viikko Hinta: alk. Nykyään käyn enimmäkseen luterilaisen kirkon suomenkielisen seurakunnan tilaisuuksissa. 545€/hlö/vko, 825€/hlö/2 vkoa JOOGAMATKAT : 23.-30.05. Haluan koskettaa ihmisiä kirjoituksillani, Lavrén kertoo. Lopuksi Sinikka Lavrén lukee minulle koskettavan runonsa, jonka hän kirjoitti kauan sitten Suomi-seuran retkellä. Jeesus kulkee rinnallani. Tallinna-Riika-Pärnu 395€ 10.-19.08. 19.06. – Tahdin hidastumista ja voimien katoamista ei hyväksy edes itse. Sortavala-Valamo 390€ 29.6.-2.7. 20.6., 3.9. Hän on tutustunut elämänsä varrella ihmisiin monissa eri kristillisissä piireissä. Iloitsen, että molemmat lapseni ovat pärjänneet hyvin elämässään. Parikymmentä vuotta sitten Sinikka Lavrén sai fibromyalgia-diagnoosin. 017 26 333 23, (08) 713 370, toimisto@tilausmatkat.info www.tilausmatkat.info TILAUSMATKAT OY PIETARIN MATKAT 04.-07.06., 09.-12.07., 06.-09.08 alk. 05.09. Lavrén kertoo kokevansa syvää yhteenkuuluvuuden tunnetta myös ennestään tuntemattomien suomea puhuvien kanssa. Runon alku jää soimaan mieleeni: ”Taivaan Isän vihreässä kesäisessä taskussa on hyvä olla. – Kaikilla kristityillä on sama päämäärä. – Osallistun retriitteihin, jumalanpalveluksiin ja hiippakuntapäiviin. Käyn myös lukupiirissä. – Ihmisen täytyy vain hyväksyä, että elämä on epäoikeudenmukaista eikä mene niin kuin itse toivoisi. 09.08. Pietari-Moskova 990€ KIERTOMATKAT 13.-17.06. Pitkä Karjalankierros 480€ 26.-28.6., 24.-26.7. Muistotilaisuus pidetään lähiomaisten ja sukulaisten läsnä ollessa. 11:25-26) Kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Ylivieskan kirkossa lauantaina 9.5.2015 kello 12.00. 31.07. Sinulta eivät ole salassa minun tuntemukseni.” Emilia KarHu. Kantalahti-Murmansk-Petsamo 21.-24.07. (Joh. Lisäksi sairaus on ulkopuolisille näkymätön, joten muiden on vaikea suhtautua sairastuneeseen oikein. 9.10. Kirjoittaminen on terapeuttista, se tekee elämästäni mielekästä. Sortavala-Aunus-Petroskoi 425€ RISTEILYT VENÄJÄLLÄ 15. 16.4.2015 Ylivieska Rakkaudesta ja huolenpidosta kiittäen Ritva Riina ja Tommi, Anju, Liinu Marja-Terttu ja Christian Anna ja Juha Tero ja Maiju, Ada, Veera Tapani ja Aila Johanna ja Seppo Heini ja Jussi, Juuli, Sofi Tuuli ja Kalle, Helmi, Sampo Suvi ja Eero Maila-sisar sisarusten lapset perheineen Minä olen ylösnousemus ja elämä. – Elämäni on ollut yläja alamäkeä. 23.4.2015 Hämeenlinna Rakkaudella muistaen Paula Kalevi ja Kristiina perheineen Olavi ja Pirjo-Leena perheineen Hannu ja Heini perheineen muut omaiset ja ystävät En ansainnut mä autuutta se tuotiin taivahista. Ystävien tapaaminen on todella tärkeää yksin asuvalle. Uusi-Hallila s
Siellä asuvilla on ikkunoistaan suora näkymä puistoon ja sen pesäpaikkoja etsiviin lintuihin. – Olli tuli siinä vaiheessa mukaan, kun kuvat pöntöistä oli tehty, Susanna Halla sanoo ja kertoo saaneensa ohjeita esimerkiksi kottaraiselle istuvan lentoaukon halkaisijasta. – Normaalissa arkityössä joutuu miettimään esteettömyysasioita. Hänellä onkin jo uusia suunnitelmia. Nyt oli ihan toinen lähtökohta eli se, millä pidämme oravat ulkona. Heinolan keskeiset puistoja viheralueet on taasen nimetty yhdeksi Suomen kansalliseksi kaupunkipuistoksi. – Haluamme uusilla linnunpöntöilläkin muistuttaa, että kristikunnassa meidän tehtävämme on varjella ja suojella luontoa. Halme tietää, että tapulipöntöt noteerataan myös ympäristödiplomin saamiseksi tarvittaviin pisteisiin. – Kun korvasimme riman raidalla, pöntöstä tuli modernimpi. Luonto on pyhä. Antti Vaalama kertoo aviisissa istuneensa erään kerran kirkon mäellä Aino Moision kanssa. Ihmiset hoksaavat heti, että malli on haettu tapulista. – Jopa Itä-Hämeen tekstiviestipalstalla nämä noteerattiin. Mutta jotain menee, vaikkapa kirjosieppo tai leppälintu. Linnuilta ei kuitenkaan voi kysyä, mitä saisi olla. Kottaraisen suhteen on kiikun kaakun, ehtiikö tälle keväälle. Susanna Halla on saanut oikein mukavaa palautetta pöntöistä. Talveksi seurakunnalle voisi suunnitella hienon lintulaudan. Kun ihmiset istuvat, on kiva penkiltä katsella, mikä siellä liikkuu, Olli Vuori pohtii. Materiaalit ovat todella hyviä, hienosahattua ulkoverhoilulautaa ja ekologista maalia. Laji on hätää kärsimässä.. Itä-Häme-lehti on jo keksijät tavoittanutkin. Heinolan seurakunnan talouspäällikkö Matti Halme muistuttaa myös, että kirkon vieressä on vanhusten palvelutalo. Ihan kuin kottaraisen ääntäkin kuuluisi. Niinpä pöntön keskellä on nyt vain valkoinen raita eikä listaa, jossa kurret olisivat pystyneet roikkumaan. JoHannES IJÄS Heinolan lintutapulit kutsuvat keväisiä kottaraisia taPulIPöntöt Sisustusarkkitehti suunnitteli lintupöntöt Engelin kellotapulin mukaan. Myös kellotapulia on jaettu rakenteilla osiin. He olivat päivitelleet puussa kököttäneen linnunpöntön huonoa kuntoa ja ottaneet yhteyttä Matti Halmeeseen. – Pöntöillä on merkitystä ihmisen hyvinvoinnille ja jaksamiselle. Siellä parannellaan loukkaantuneita luonnonvaraisia lintuja ja palautetaan takaisin luontoon. kuvaT: JoHanneS IJäS Sisustusarkkitehti Susanna Halla Talouspäällikkö Matti Halme Lintutarhan hoitaja olli vuori ajateltiin helpottaa kottaraista. Peltisepänliike auttoi katon tekemisessä, Halla kertoo. Naakat ovat varanneet niiden koloja, Vuori kertoo. Heinolan lintutarhan hoitaja Olli Vuori epäilee, että kyseessä on talitiainen. Nyt Vuori on ollut asiantuntijana mukana, kun paikallinen sisustusarkkitehti Susanna Halla on suunnitellut kirkon pihamaalle tapulipöntöt. Peippo laulaa parisataavuotisen Heinolan kirkkorakennuksen pihalla. Mallia tapulipönttöihin on katsottu Carl Ludvig Engelin suunnittelemasta kellotapulista, joka on valmistunut kirkon viereen sitä noin 30 vuotta myöhemmin 1842. Niillä on joskus hämääviä ääniä. Kotimaa 30.4.2015 22 YHDESSÄ Heinola on kuuluisa loukkaantuneita lintuja hoitavasta Lintutarhastaan. Tykkään yksinkertaisesta ja toimivasta. Halme puolestaan muisti Susanna Hallan yhteistyöstä siunauskappelin EU-rahoituksen hankevalmisteluissa ja näin hanke lähti etenemään. Ne tuovat puistoon lisää laatua samalla, kun ne turvaavat kottaraiskantaa, Halme painottaa. Vuori on Heinolan Lintutarhan, tunnetun matkailupaikan hoitaja. Laji on hätää kärsimässä maatalouden muutoksen vuoksi. – Ajateltiin helpottaa kottaraista. Halme on ollut seurakunnan puolelta mukana virittelemässä tapulipönttö-hanketta. Heinolan seurakunta on ympäristödiplomi-seurakunta. – Täytyy laittaa määrärahat budjettiin, Matti Halme heittää. Heinolan keskustan liepeillä talvehti seitsemän kottaraista. Kottaraispönttöön voisi asentaa videokameran, joka näyttäisi lintujen toimia. Lisää kavereita saapuu kevään tullen etelästä. – Ja hyönteishotellinkin voisi tehdä, hän nauraa. Kirkkohallituksen myöntämä ympäristödiplomi on kirkon oma ympäristöjärjestelmä, työkalu ympäristön huomioimiseksi. Hän kertoo, että alun perin ajatus pöntöistä on lähtöisin seurakuntalaisilta. Pian se tunnetaan myös tapulipöntöistä. Sisustusarkkitehti Halla muistuttaa, miten käyttäjälähtöinen suunnittelu on trendikästä. Sisustusarkkitehti Susanna Hallan mukaan tapulipönttö olisi monotoninen ilman valkoista raitaa. – Kyllä on kiva seurata, mikä noihin menee. Tyylikkäät, uudenkirkkaat pöntöt näkyvät kauas Heinolan kirkon pihamaan puista
alkaen toistaiseksi. Tästä alkoi Päivön pitkä vaellus. lukien ja hänelle myönnettiin siirto Lapuan hiippakuntaan. lukien. Huhtala toimi kirkolliskokouksessa merkittävien päätösten aikaan sekä tuomiokapitulin asessorina tutustuen moniin Satakunnan ja Varsinais-Suomen seurakuntiin. Viikkomessu Helsingin tuomiokirkossa 7.5. Nona Lehtinen ja Kati Saukkonen ovat suorittaneet kirkkojärjestyksen 6 luvun 12 §:n tarkoittaman pastoraalitutkinnon. Päätös poistua Kiinasta kypsyi, kun hän ymmärsi läsnäolollaan vaarantavansa myös kiinalaisten työtovereiden toiminnan ja seurakuntalaisten elämän. Kotimaa 30.4.2015 YHDESSÄ 23 HEikki HuHtala kirkkoherra, teologian tohtori Heikki Johannes Huhtala syntyi 11.5.1931 ja kuoli 21.3.2015. Päivö oli jatkuvasti liikkeellä, tapaamassa ystäviä ja avun tarvitsijoita, aamurukouspiireissä, sairaskäynneillä ja vankiloissa, lähetystyön arjessa ja juhlassa. MA T Ti KARPP iNEN. MikkEli Teologian maisteri Tuulia Myftari kutsuttiin ordinaatiovalmennukseen. seurakuntapastorin virkaan 1.8.2015– 31.12.2017 Tero Kuparinen määrättiin määräajaksi Akaan kappalaisen virkaan 4.5.–31.12. Kuukausien laivamatka sodan jälkeiseen rauhattomaan Kiinaan vuonna 1946 päättyi Shanghaihin, josta matka jatkui jokiveneillä Luoteis-Hunaniin. Saatuaan pappisvihkimyksen Turun tuomiokirkossa 25.2.1935 hän palveli useissa Varsinais-Suomen seurakunnissa sekä Haukivuorella ja Virtasalmella. Vietnamin pakolaisten kasteja raamattuopetus oli työmaa, jolla Parviaiset saattoivat palvella kiinan kieltä osaavina. lukien, kunnes virka täytetään vakinaisesti. Väsymystään hän hoiti iloisilla virsillä ja Raamatun sanalla, ja kuntoaan sinnikkäällä aamuvoimistelulla sekä terveellisellä ruokavaliolla. He olivat matkustaneet Kiinaan samana vuonna (1946), mutta eri paikkakunnille. Vuodet 1965–68 ja 1970–73 olivat työntäyteisiä monissa tehtävissä. Lempeä siunaus oli hänen lahjansa lapsille ja nuorille. Jorma Kantola määrättiin määräajaksi Urjalan kirkkoherran virkaan 1.5.–26.6. Ystävyyssuhteet Virossa, Liivinrannalla, Saksassa ja Ruotsissa olivat hänelle kristittyjen yhteyttä. Hän syntyi 19.6.1912 Joensuussa ja kuoli 102-vuotiaana 19.4.2015 Helsingissä. Työ avartui uusiin tehtäviin. Tutkimus ja moninainen kiinnostus elämän ilmiöihin, ihmisiin ja seurakunnan elämään elivät isällä loppuun asti. tiedot ja kuva perhepalstalle toimitetaan viikkoa ennen toivottua julkaisupäivää kirjallisesti osoitteella Kotimaa, Perheuutiset, PL 279, 00181 Helsinki tai sähköpostitse: toimitus@kotimaa.fi Valokuva palautetaan, jos mukana on osoitteella ja postimerkillä varustettu kirjekuori. Minna Lappalainen määrättiin määräajaksi Hämeenlinna-Vanajan seurakuntapastorin virkaan 29.6.2015–31.12.2016. Suomessa heidän välilleen syntyi yhteisymmärrys, joka johti avioliittoon 1964. lukien, kunnes I kappalaisen virka täytetään vakinaisesti. Työ aloitettiin saaren eteläosassa Hengchunissa Manner-Kiinasta tulleiden sotilaiden parissa. Myöhemmin työ avautui myös tachenilaiskylissä, joihin oli asutettu Kiinasta Tachenin saarelta tulleita pakolaisia. Koulutie alkoi Ulvilan Harjunpäässä ja jatkui Porin Lyseossa. Hän on päässyt Jeesuksen saattelemana kirkkauteen. Suomeen palattuaan 1962 Päivö tapasi lähetyskurssitoverinsa, teologian maisteri Annikki Holman. Suvut ja perheet järjestyivät isällä selkeästi mielessä, terveisiä tuodessani oli selvää, kenen perheeseen ja sukuun kukin kuului. Joulukuussa 1953 hän ylitti rajan Kiinasta Hongkongiin kävellen. Zhangjiajie) Päivö opistaMPERE Kappalainen, TT Ali Kulhia määrättiin Akaan kirkkoherran virkaan 1.4. tuomiorovasti Matti Poutiainen. Ville Hiltunen määrättiin Kiteen I kappalaisen virkaan 24.4. Päivö jäi eläkkeelle 1974. Hän oli rohkea ja voimakas julistaja. Osakunnassa solmittiin monet ystävyyssuhteet, siellä myös syntyi vanhempieni rakkaus, lähes kuudenkymmenen avioliittovuoden jatkunut. Mahdolliset muistamiset Suomen Lähetysseuran työlle Tansanian Victorianjärven itäisessä hiippakunnassa. Sota-ajan pimennyksessä matka Poriin oli monesti vaarallinenkin. Merkkipäivätili: IBAN: FI1680001400182672. Lyseon poika jatkoi Helsingissä teologisessa tiedekunnassa ja Satakuntalaisessa Osakunnassa. Päivön työmahdollisuudet vähenivät viranomaisten valvonnan kiristyessä, ja loppuaikoina hän eli käytännössä kotiarestissa. Pian tämän jälkeen hän joutui sairaalahoitoon eikä palannut enää Kallion kotiin. Marja-Liisa Mäki irtisanoutui Kouvolan II kappalaisen virasta 1.6. Varhaisen kristillisyyden vaiheet paikannimistä menneisyyttä ammentaen avasivat elämää ja uskoa historiaan ja tähän hetkeen. He olivat työpari, jonka jaksamista ja työintoa me nuoremmat lähetit ihmettelimme. Ihmiset, heidän elämänsä ja työnsä olivat arvokkaita ja heidän iankaikkinen pelastuksensa tärkeä. Viimeisinä vuosina Päivön näkökyky oli heikko ja hän tarvitsi enemmän ystävien tukea ja järjestettyä kotihoitoa. Päivö kertoi usein lähetyskutsustaan, näystä, jossa hän näki itsensä pakkaamassa laukkuja Kiinan matkaa varten ja kuuli äänen: Minä vien sinut Kiinaan ja tuon sinut sieltä takaisin Suomeen. Hiippakuntauutiset jatkuvat seuraavalla sivulla. Heikki Korva määrättiin Lappeen seurakunnan ma. Jaana Pussinen määrättiin Lauritsalan kappalaisen virkaan 1.5. Tachenilaistyö oli erityisesti heidän sydämellään. Talvisodassa hän toimi sotilaspappina Rukajärvellä. Vuonna 1956 Lähetysseura päätti uuden työn aloittamisesta Taiwanissa ja Päivö oli yksi ensimmäisten saarelle matkanneiden ryhmässä. Hän oli tutkija, pohtija ja keskustelija. Viiteteksti: Matti Poutiainen 60 vuotta. 2012 hän asui muutaman kuukauden Nilsiässä Lehtomäen kodissa. Jenni Jaakonsaari määrättiin Kiteen seurakuntapastorin virkaan 24.4. He vierailivat myös Taiwanissa ja Kiinassa tervehtimässä vanhoja ystäviään ja työtovereitaan. Eeva-Annikin kuoleman (1996) jälkeen Päivö matkusti vielä muutaman kerran vanhoille työalueille, viimeisen kerran vuonna 2011, jolloin Hunanissa juhlittiin hänen 100-vuotispäiväänsä. Maahanmuuttajatyö tuntui luonnolliselta jatkolta. Marianpäivän aattona sai Heikki Huhtala kutsun tästä ajasta. Vuonna 1965 he lähtivät yhdessä Taiwaniin. Ehkä tässä olikin yksi pitkän iän salaisuus! Kouluvierailuilla hän ihastutti hartiaseisonnalla ja jännittävillä kertomuksilla Kiinasta. kaiSa HuHtala tytär kuOllEEt PERHEuutiSEt HiiPPakuNNat keli kiinaa vuoden. Kirsi Kniivilä määrättiin määräajaksi Hämeenlinna-Vanajan seurakuntapastorin virkaan 1.9.2015–31.8.2016. lukien, kunnes virka täytetään vakinaisesti. Seurakuntalaiset olivat rakkaita, ja monessa perheessä isä sai olla useamman sukupolven pappina. Kirkkokahvit ja vastaanotto messun jälkeen Kryptassa klo 15 asti. Saaja: Suomen Lähetysseura. PÄiVö PaRViaiNEN lähetystyöntekijä, rovasti Päivö Parviainen eli pitkän ja rikkaan elämän. Tajungissa (nyk. Minna Rikkinen määrättiin määräajaksi Padasjoen kirkkoherran virkaan 16.4.–7.7. Työ vaikeutui kommunistien noustua valtaan vuonna 1949, jolloin Lähetysseuran kehotuksesta suurin osa lähetystyöntekijöistä palasi kotimaahan. seurakuntayhtymän sairaalapastorin virkaan 1.3. Päivö osallistui Suomen Lähetysseuran lähetyskurssille 1945–46. Pappisvihkimyksensä 80-vuotismuistoa hän juhli messussa kotikirkossaan Kalliossa vajaat kaksi kuukautta ennen kuolemaansa. Kiinassa Päivö Parviainen sai nimen Pai Kuang-Ming, Valkoinen Kirkas Valo. Olen sinun kanssasi, kunnes saatan sinut kirkkauteeni. Hän oli maanviljelysperheen nuorimmainen. klo 12. BIC: DABAFIHH. Vain Väinö Kantele ja Päivö Parviainen jäivät Kiinaan. Eija Kasari määrättiin Tampereen ev.lut. Heikki Huhtala palveli kotiseurakuntaansa Ulvilaa 35 vuoden ajan, ensin kappalaisena ja sitten kirkkoherrana. Kappalainen Anna-Mari Kopo on suorittanut kirkkojärjestyksen 6 luvun 12 §:n tarkoittaman ylemmän pastoraalitutkinnon piispainkokouksen ohjeiden mukaisesti. MatlEENa PiNOla ystävä ja työtoveri Taiwanin ajoilta 60 VuOtta täyttää 7.5. Eeva-Annikin työ jatkui Kiinan vuosien jälkeen Tansaniassa, eivätkä he tavanneet toisiaan 13 vuoteen. ”Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä”
Virka täytetään 1.9.2015. lukien kirkkoherra Mirva Aholan virkavapauden ajaksi, kuitenkin enintään siksi ajaksi kun pastori Pauli Kiviojan viranhoitomääräys Pyhäjärven seurakuntapastorin virkaan on keskeytyneenä. Kirkkohallitukselle osoitetut hakemukset liitteineen pyydämme ensisijaisesti sähköisen rekrytointipalvelun kautta, os. Viranhoitomääräys vs. lukien siihen saakka, kun viran varsinainen viranhaltija palaa hoitamaan virkaansa, enintään 28.1.2016 saakka, Pauli Kiviojalle Ristijärven kirkkoherran avoimen viran hoitamiseen 1.5.2015 lukien siihen saakka, kun virka vakinaisesti täytetään. alkaen, Jaakko Tuisku Kempeleen kappalaisen virasta 1.6. Asiantuntija osallistuu kirkon koulutukseen sekä suun nittelee ja järjestää oman alansa kursseja ja seminaareja. Palkkaus on vaativuusryhmä 502 mukainen. Viran kelpoisuusehtona on piispainkokouksen hyväksymä kirkon nuorisotyönohjaajan tutkinto. klo 10, II vaalisija Posion kirkkoherra Leena Pudas 13.9. 2. Vaali määrättiin toimitettavaksi 4.10. klo 10, III vaalisija Taivalkosken kirkkoherra Tuomo Törmänen 20.9. kappalaisen virasta 16.3.–30.6., Martti Arkkila Siikalatvan kappalaisen virasta 1.8.2015–31.12.2017 Annettiin seuraavat viranhoitomääräykset: Jaakko Tuisku Haukiputaan kirkkoherran virkaan 1.6. ke 13.5.2015 klo 15. Kuoreen merkintä ”nuorisotyönohjaaja” tai ”diakoni”. Vuosikokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. alkaen. Lisätiedot: maskunseurakunta.fi (Ajankohtaista) HIIPPAKuNNAT OuLu Tuomiokapituli on tehnyt Kuusamon kirkkoherran virkaa koskevan vaaliehdotuksen ja asettanut vaalisijat sekä määrännyt päiväjumalanpalveluksen toimittamisen ajankohdat seuraavasti: I vaalisija Kuusamon kappalainen Taina Manninen 6.9. Samalla hänelle annettiin viranhoitomääräys Pyhäjärven kirkkoherran viran hoitamivi-Palosaari Karjasillan määräaikaiseen seurakuntapastorin virkaan 31.5.–31.12. Ilmoitus kokonaisuudessaan ja tarkemmat tiedot tehtävästä ovat luettavissa sivustolla sakasti.fi/tyopaikat Kouluyhteistyön ja rippi koulutyön asiantuntijaa Kirkkohallitus hoitaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhteistä hallintoa, taloutta ja toimintaa. Pastoraalitutkinnon on suorittanut pastori Kai Juvila. klo 10. ja Marjatta Fröbergin virkasuhde Kajaanin V kappalaisen viran hoitamiseen hänen irtisanoutumisensa johdosta 31.8.2015.. Virka täytetään 1.9.2015. Todettiin seuraavat irtisanoutumiset: kirkkoherra Jouni Riipinen Rovaniemen kirkkoherran virasta eläkkeelle siirtymisen vuoksi 1.8. Kirkon ruotsinkielisen työn keskus hakee Präst för vårt sverige-finska arbete Sök senast 7 maj Läs mer: svenskakyrkan.se/uppsala/jobb svenska kyrkan uppsala söker Suomen Lähetysseura ry:n jäsenistön vuosikokous lauantaina 13.6.2015 klo 9.00 Rovaniemen kirkossa, Rauhankatu 45, Rovaniemi. Hallitus 16.4.2015 PAIKKOJA AVOINNA KOKOuKSIA PAIKKOJA AVOINNA 23, 32, 34, 53 10, 100, 30, 15 Warm Gray 9 C 207 C 116, 105, 98 161, 0, 87 45 % 100 % CMYK RGB Harmaasävy 1-värinen (musta) Maskun seurakunnassa on haettavana diakonian II virka viim. seurakuntapastorin virkaan 1.6. www.evl.fi/rekrytointi Asiantuntijan tehtävä on tukea ja kehittää rippikoulutyötä ja kirkon kouluyhteistyötä perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. alkaen toistaiseksi, Suvi Löytynoja Oulaisten seurakuntapastorin määräaikaiseen virkaan 1.6.2015– 28.2.2017, Juha Luokkala Siikalatvan seurakuntapastorin virkaan 1.6.2015 alkaen toistaiseksi, Kari Pöykkö Tervolan osa-aikaiseen seurakuntapastorin virkaan 1.5. Valitun on toimitettava hyväksyttävä lääkärintodis tus terveydentilastaan, sekä viran vahvistamista varten rikosrekis teriote (RLL 6 § 2). Nykänen Kokkolan suomalaisen seurakunnan vt. kirkkoherran virkaan 1.8.2015–31.7.2016, Pekka Asikainen Pudasjärven vs. kappalaisen virkaan 1.6. Kotimaa 30.4.2015 24 YHDESSÄ Ruskon seurakunnassa on haettavana 1. Lisäksi kokouksessa käsitellään sääntömuutoksesta päättäminen (museon kokoelmien luovuttamisesta aiheutuva sääntömuutos) sekä esitellään hallituksen hyväksymä strategia vuosille 20172022. seen sijaisena 16.5. Siilinjärven seurakunnassa haettavana DIAKONIAN VIRKA viimeistään 13.5.2015 klo 15. sakasti.fi/ tyopaikat tai Kirkkohallituksen kirjaamoon, osoite PL 210 (Eteläranta 8) 00131 Helsinki viimeistään 22.5.2015 klo 15. Valitun tulee olla konfirmoitu ja Suomen ev.lut. Viran palkkaus on vaativuusryhmän 502 mukainen. Viranhoitomääräys Pyhäjärven seurakuntapastorin virkaan on keskeytyneenä kirkkoherran viranhoidon ajan, Salla Autereelle Pyhäjärven seurakuntapastorin viran hoitamiseen sijaisena 1.5. Tehtävään valittavan tulee olla konfirmoitu ev.lut. Kirkkohallituksen yksikkö Kirkon ruotsinkielisen työn keskus (KCSA) toimii kirkon ruotsinkielisen toiminnan palvelukeskuksena. kirkon jäsen. Nuorisotyönohjaajan virka Virka pitää sisällään kaikkia keskeisiä nuorisotyön ja varhaisnuorisotyön työtehtäviä. ja Iisalmen määräaikaiseen V seurakuntapastorin virkaan 2.5.–31.8.2015, Tuula Paulille Heinäveden ja Varkauden seurakuntien yhteisen seurakuntapastorin viran hoitamiseen 1.6. Tuomiokapituli päätti yhden vuoden ajaksi (1.8.2015– 31.7.2016), ettei Enontekiön ja Muonion seurakuntien yhteistä kirkkoherran virkaa julisteta haettavaksi. alkaen, Jyrki Vaaramo Enontekiön ja Muonion seurakuntien yhteiseen vt. kirkon jäsen ja hänen on ennen viran vastaanottamista esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Valinnassa sovelletaan 4 kk koeaikaa. seurakuntapastoriksi on keskeytyneenä kirkkoherran viran hoidon aikana, Sirpa Honkaselle Joensuun II kappalaisen viran hoitamiseen viransijaisena 22.5.–31.7. alkaen siihen saakka, kunnes Kokkolan suomalaisen seurakunnan kappalaisen virka vakinaisesti täytetään, Satu KreiKuOPIO Annetut viranhoitomääräykset: Sanna Mertaselle Kuopion Männistön seurakuntapastorin virkaan 1.5.2015 lukien, Eeva-Maija Montolle Iisalmen seurakuntapastoriksi virkaa perustamatta 1.5. sekä virkaa perustamatta Joensuun seurakuntapastorin tehtävien hoitamiseen 1.–31.8.2015, Marita Tiilille virkaa perustamatta Joensuun seurakuntapastorin tehtävien hoitamiseen ajalla 17.–31.7.2015 sekä Joensuun III kappalaisen viran hoitamiseen viransijaisena 1.8.–31.12.2015, Sanna Alaselle Kuopion Kallaveden II kappalaisen viran hoitamiseen viransijaisena 16.4.– 31.8.2015, Ulla Pitkäselle Liperin kirkkoherran viran hoitamiseen viransijaisena virkavapaana omasta virastaan 16.7.–31.10. Myönnettiin seuraavat virkavapaudet: kirkkoherra Juha Rauhala Pudasjärven kirkkoherran virasta 1.8.2015–31.1.2016 sekä Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin pappisasessorin virasta 1.8.– 30.11.2015, Elina Rask-Litendahl Rovaniemen vt. Diakonin viransijaisuus 1.9.2015–28.2.2017 Viransijaisuus pitää sisällään diakonin työtehtäviä Vahdon kappeli seurakunnan alueella 60 %:sti ja perhediakonian työtehtäviä 40 %:sti koko Ruskon seurakunnan alueella. alkaen toistaiseksi, Martti T. Hakemuksia ei palauteta. lukien siksi ajaksi kun Pauli Kiviojan viranhoitomääräys Pyhäjärven seurakuntapastorin virkaan on keskeytyneenä. Hakemukset tulee toimittaa 25.5.2015 mennessä osoitteeseen Ruskon seurakunta, PL 56, 21291 Rusko. alkaen siihen saakka, kunnes kappalaisen virka vakinaisesti täytetään, Terttu Laaksonen Kokkolan suomalaisen seurakunnan vs. Tarkemmat tiedot www.siilinjarvenseurakunta.fi. kirkkoherran virkaan 1.8.2015–31.1.2016, Matti Poutanen Nivalan kappalaisen virkaan 1.5.2015 alkaen, Ulla Mitrunen-Nyyssönen Karjasillan kappalaisen virkaan 1.5.2015 alkaen, Emilia Teerikangas Kokkolan suomalaisen seurakunnan seurakuntapastorin virkaan 1.6.2015 alkaen toistaiseksi, Olli Seikkula Limingan seurakuntapastorin virkaan 1.5. Asiantuntijalla tulee olla kyky työskennellä sekä itsenäisesti että tiimissä. Todettiin, että Ulla Mitrunen-Nyyssösen virkasuhde Kajaanin I seurakuntapastorin viransijaisuuteen päättyy hänen irtisanoutumisensa johdosta 30.4. Lisätietoja antaa nuorisopastori Waltteri Hämäläinen 044720 3704, diakoni Anne Jaatinen 044720 3706 ja kirkkoherra Pasi Salminen 044533 5376
3 19.1. Erityisdiakonian virka. | puh. 37 13.9. Kesän tuplanumero 30 26.7. Yhteisvastuu 6 9.2. 14-15 5.4. Kirja & kulttuuri (jaetaan Kirjamessuilla) 44 1.11. 24.10. Juhannuksen tuplanumero 27 5.7. 13.6. 15.8. 08 4639 200 Lähetysyhdistys Rauhan Sana p. Varausja aineistopäivä 8.5. 19.9. 3000 kpl 28-29 12.7. 35 30.8. 05-755 6650 Fax 05-755 6670 HELSINGIN RAAMATTUKOULU www.helsinginraamattukoulu.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 Ilmoitusmarkkinointi Pirjo Teva 040 680 4057 Sähköposti: etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036 Sähköposti: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi viite: ”Kotimaa” Ilmoitushinnat 2,50 €/pmm + alv 24?% Ilmoitusvaraukset ja aineistot: edellisen viikon perjantaina klo 12 mennessä Sähköpostitse tilauspalvelut@kotimaa.fi Tilaushinnat Kestotilaus 12 kk 130,80 € Kestotilaus 12 kk, K24 ja KotimaaPro 154,80 € Vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanomatai aikakaus lehtien verokanta on 10?% 1.1.2013 lähtien ja digilehden 24?%. 21.3. 3000 kpl 22 31.5. Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Super työttömyyskassan kassan kokous pidetään Helsingissä 20.5.2015 kello 17.30 alkaen osoitteessa Hotelli Presidentti, Eteläinen Rautatiekatu 4, Helsinki. Kokous-, kurssija leiritilat 11 15.3. info@piplia.. 14.3. 50 13.12. 7.3. 25.4. Työ kohdentuu pääasiassa Saarenkylä – Nammankylät – Yläkemijoki alueelle. P voimasanoja IPLiA. 22.2. 17.10. 45 8.11. 020 754 2000 Faksi 020 754 2343 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Sari Havia 020 754 2284 Jaana Mehtälä 020 754 2309 Myyntija markkinointipäällikkö: Minna Zilliacus 020 754 2361 Ilmoitustrafiikki: Pirjo Teva 020 754 2292 Aineistot: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi (otsikoksi lehden nimi ja julkaisupäivä) Ilmoitushinnat 2,50 e /pmm 1/2 -sivu vaaka 1950 e 1/1 -sivu 3900 e Määräpaikka s. 36 6.9. 6.6. (ilmoita osallistumisestasi ruokailuun ja erikoisruokavaliostasi) Ilmoittautumiset sähköpostitse: reima. 12 22.3. 8.2. 8 23.2. 14.11. 25.7. Pidätämme oikeuden hintojen muutokseen. 30.5. 9 1.3. 5.9. 4.1. poittinen@supertk.fi 13.5.2015 mennessä. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. 1.8. Adventti 49 pe 7.12. Koulu ja uskonnonopetus 5 2.2. 9.5. 23 7.6. Kesämenot & kurssit 21 24.5. Tehtävään valittavalta edellytämme soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa tai opistotasoista koulutusta sekä hyvää mediamaailman, kirkon ja etenkin Porvoon hiippakunnan tuntemusta. Ennen kokousta on mahdollisuus osallistua ruokailuun kello 16.30 alkaen. 39 27.9. Herättäjäjuhlat, lisäp. 32 9.8. 23.5. 2.5. 13 29.3. Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa hiippakunnan kotisivuilla osoitteessa: www.evl.fi/ helsinginhiippakunta. 41 11.10. Kirkon ruotsinkielisen työn keskus hakee työsopimussuhteeseen www.karjalanevankelinenseura.net PÄIVÄN TUNNUSSANA Tikkupolku 1 49460 Hamina Puh. Kirkon musiikkijuhlat, Jyväskylä, lisäp. ti 15.5. 28.12.11 2 12.1. 42 18.10. Kirkkohallituksen yksikkö Kirkon ruotsinkielisen työn keskus (KCSA) toimii kirkon ruotsinkielisen toiminnan palvelukeskuksena. 33 16.8. 020 754 2350 www.sujuu.fi LED ulkovalaistusratkaisut pihoille ja hautausmaille. 1.2. ti 4.12. 46 15.11. Julkaisuaikataulu Palveluhakemisto joka numerossa alkaen 5.1.12. klo 15. 7 16.2. 5 oikea alakulma, 2 x 150 mm 825 e Takasivu ½-sivu vaaka 2145 e Takasivu 1/1-sivu 4290 e Nro Ilmestyy Varaus/aineisto Teema/erikoispainokset 1 5.1. 34 23.8. 51-52 20.12. Pyydä tarjous p. 11.4. Joulun tuplanumero MEDIATIEDOT 2012 Lisäveloitukset Ilmoitusvalmistus 60 e /tunti + alv 23 %. Hakemuksia ei palauteta. 040 752 0868 www.lyrs.fi Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki PL 279, 00181 Helsinki Päätoimittaja: Mari Teinilä Levikki ja lukijamäärä 38.563 kpl (LT 2010) 76.000 lukijaa (KMT Lukija 2011) Ilmoitusmarkkinointi KOTIMAA-YHTIÖT Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki PL 279, 00181 Helsinki Puh. 31.10. 15.2. Tehtäviin kuuluu päihde-, kriminaalija katulähetystyö 2. 26.9. Tiedot: www.orivedenseurakunta.fi. 27.6. 11.1. 7.11. 18.1. Kokous-, kurssija leiritilat 38 20.9. 10.10. 47 22.11. 12.9. Pääsiäisen tuplanumero 16 19.4. Puh. Diakonian virka. myynti@piplia.. sakasti.fi/ tyopaikat tai Kirkkohallituksen kirjaamoon, osoite PL 210 (Eteläranta 8) 00131 Helsinki viimeistään 22.5.2015 klo 15. 22.8. puh. www.evl.fi/rekrytointi Toimittajalla on käytännön vastuu ruotsinkielisistä tv-jumalanpalveluksista, hän koordinoi ruotsinkielisten radiojumalanpalvelusten tuotantoa ja osallistuu verkkosisältöjen tuotantoon. 12.12. Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa hiippakunnan kotisivuilla osoitteessa: www.mikkelinhiippa kunta.evl.fi JuLISTETAAN HAETTAVAKSI 1. Valitun tulee olla Suomen evankelis-luterilaisen kirkon konfirmoitu jäsen. 020 754 2350 www.sacrum.fi www.sacrum.fi MYYMÄLÄ : HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. 19 10.5. 25-26 21.6. 29.8. Kotimaa 30.4.2015 YHDESSÄ 25 PAIKKOJA AVOINNA Hyvä ilmoittaja! Kotimaan kesämenot ilmestyy 15.5. Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa: http://www.rovaniemenseurakunta.fi/avoimet_tyopaikat/ erityisdiakonian_ja_diakonian_virka_/ Rovaniemen seurakunnassa on haettavana Erityisdiakonian virka ja diakonian virka Oriveden seurakunnassa haettavana nuOrisOtyönOhjaajan virka 15.5.2015 klo 15 mennessä. 40 4.10. 20 pe 18.5. Laajan valikoiman ja hyvän palvelun kristillinen kirjakauppa. 18.7. 3.10. 25.1. 10 8.3. 48 29.11. 020 741 6051 www.c2smartlight.com. Kielitaitovaatimus on ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä suomen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. 29.2. 21.11. 8.8. 28.3. 31 2.8. 43 25.10. 18.4. Matkailu 4 26.1. Lisäksi näkövammaistyö tai muu erikseen sovittava erityisvastuutyö. www.pipliakauppa.. PALVELUHAKEMISTO Uusheräyksen Keskusliitto ry www.uusherays.fi p. 4.7. 28.11. 24 14.6. Hakemukset ansioluetteloineen sekä kopiot työja koulutodistuksista pyydetään toimittamaan 15.5.2015 klo 15.00 mennessä Rovaniemen seurakunnan kirkkoneuvostolle, PL 8104, 96101 Rovaniemi. Ilmoitus kokonaisuudessaan ja tarkemmat tiedot tehtävästä ovat luettavissa sivustolla sakasti.fi/tyopaikat Toimittajaa Kirkkohallitus hoitaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhteistä hallintoa, taloutta ja toimintaa. 17 26.4. Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisterilain puitteissa. www.kotimaa-yhtiot.fi Suomen Pipliaseura | www.piplia.. MIKKELIN HIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULI on julistanut haettavaksi Kymin seurakunnan kirkkoherran viran Kouvolan seurakunnan II kappalaisen viran Hakuaika päättyy 21.5.2015 klo 15. Kirkkohallitukselle osoitetut hakemukset liitteineen pyydämme ensisijaisesti sähköisen rekrytointipalvelun kautta, os. Tervetuloa! Hallitus KOKOuKSIA SEurAKuNNAT HELSINGIN HIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULI julistaa haettavaksi Hiippakuntasihteerin viran Hakuaika virkaan päättyy 21.5.2015. 18 3.5. Ilmoitushintoihin lisätään arvonlisävero 23 %
Itse tykkään unelmoida isoja asioita. Torstai 7.5. Keskiviikko 6.5. Yle Fem Maanantai 4.5. Bändini nimi on Mikko Pettinen and Happy People. Toisaalta myös arkiset, perheen yhteiset hetket saavat minut kiitolliseksi. Torstai 7.5. 11.00 Varkauden Adventtiseurakunnan jumalanpalvelus. Tekstinlukijoina Arvo Niskasaari ja Annika Juurikka. Saan olla kiitollinen niin monesta asiasta.. Rukousaiheeni ovat paljon sitä, että kiitän Jumalaa niistä hyvistä asioista, joita hän on minulle antanut. Sainkin erään yhteistyöprojektin aikaan juontaja-muusikko Axl Smithiltä lempinimen Too Happy, liian onnellinen. Toimitusjohtaja Kurt-Erik Nordin oli 35-vuotias antaessaan Jumalalle periksi. Taidehistorioitsija Andrew Graham-Dixon ja kokki Giorgio Locatelli tutustuvat Italian taiteeseen, historiaan ja ruokakulttuuriin. JuMAlAnPAlVElukSET Sunnuntai 3.5. klo 20.00 Kulttuurimatkalla Italiassa 1/3. KuVA: AKSeLI PLAne MInun RukOukSEnI Sibelius-Akatemiasta jazz-musiikin maisteriksi valmistunut Mikko Pettinen on kiitollinen vaimostaan ja tyttäristään. Jumalan huolenpidosta sain konkreettisen esimerkin 11 vuotta sitten, kun vaimoni odotti ensimmäistä tytärtämme. Maanantai 4.5. Sairaalapastori Mika Kallunki, Tampere. Perjantai 1.5. Kun tulin kotiin, oli vaimoni vielä hereillä odottamassa minua. lAuRA SIlTAlA ”Rukous toimii takuuvarmasti” Helsinkiläinen Mikko Pettinen, 40, on saanut lempinimen Liian Onnellinen. Silloin laitoin kädet ristiin ja rukoilin. Saarna ja rukous: Veli Keronen. klo 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti. Nämä kaikki ovat niin hienoja asioita, että mahdolliset negatiiviset asiat elämässä jäävät pakostakin vähemmälle huomiolle. Pastori Eija Seppä, Kaustinen. Rovasti Jarmo Hakkarainen, Ortodoksinen kirkko, Joensuu. klo 12.15 Horisontti. Maanantai 4.5. Oli loppukesän myöhäinen ja pimeä ilta. Pyynnöt pyrin yhdistämään kiitokseen, niin kuin Raamatussa meitä kehotetaan tekemään. Keskiviikko 6.5. Aiju von Schöneman Pyhän Hengen kappelissa. Kitara: Marko Väyrynen. Yhteislaulujen säestys Markku Eronen ja lauluryhmän säestys ja johto Eriikka Laukkanen. Kirkkoherra Artturi Kivineva, Isokyrö. Muistan kuinka lapsena näin usein painajaisia. Iloisuus ja onnellisuus alkoivat loistaa elämässäni sen jälkeen, kun tapasin vaimoni Kirsin. Virret: 328:2,3, 334b:5-8, 484, 315, 498. Saarnaajana ja liturgina kirkkoherra Juha Rauhala. Sen valmistuminen oli upea juttu. Avustavana pastorina Jaakko Sääskilahti. Lauantai 2.5. Kanttorina sekä Vox Margarita -kuoron johtajana Keijo Piirainen. 10.00 Jumalanpalvelus Pudasjärven seurakuntakodista. Yhteislaulut Seurakunta laulaa -kirjasta: 90, 522. Yle Teema Perjantai 1.5. Seurakuntapastori Riikka Hämäläinen, Ikaalinen. Uskon, että jokaiselle ihmiselle on olemassa henkilökohtaisesti räätälöity suunnitelma. MuuT OHJElMAT Yle Radio 1 Lauantai 2.5. Matka alkaa vanhasta yliopistokaupungista, Bolognasta. Perusluonteeni on aina ollut positiivinen. Todistuspuheenvuorot Pirkko Laukkanen ja Markku Kesälä. Urkurina Jukka Jaakkola. Tutkija Katja Mäkinen, Jyväskylä. Pastori Sirpa Halminen, Adventtikirkko, Vaasa. Joka kerta pahat unet loppuivat ja sain nukkua loppuyön levollisesti. Pastori Minna Jaakkola, Helsinki. Diakoni Kimmo Niskala, Alajärvi. Tämän jälkeen piti ihan pysäyttää auto ja haukata henkeä. Kirkkoherra Juho Kopperoinen, Parainen. klo 15.10 Pisara. HARTAuDET Yle Radio 1 Aamuhartaus arkisin klo 6.15 ja 7.50 Perjantai 1.5. elämäni perusta on hyvällä mallilla. Lauantai 2.5. Sitä laulaessa on todella hyvä fiilis. Nyt häntä harmittaa, ettei uskaltanut ottaa askelta aiemmin. Elämäni perusta on hyvällä mallilla. Tiistai 5.5. Lisäksi saan työkseni tehdä sitä mistä nautin, eli soittaa ja laulaa. Saan olla kiitollinen niin monesta asiasta: minulla on ihana vaimo ja lapset, on töitä ja terveyttä. Silloin tunsin ääretöntä kiitollisuutta elämän lahjasta. Lahden moottoritiellä ei tuntunut olevan ketään muita kuin me. Viimeisin isoin unelmani oli oman levyn tekeminen. Ehtookelloina Kaltimon kirkon kellot. Jumalanpalveluksen johtaja: Maija Malinen. Sunnuntai 3.5. Ainakin monet ruokailutavoistamme johtuvat uskontojen vaikutuksesta. klo 18.3o Taivaallista menoa: Liikemiehen johdatus. Laulan muun muassa gospelkuoro Higher Groundissa, ja kuoron kanssa on mahtavaa laulaa maailman parhaaksikin valittua gospellaulua Total Praise. Näyttelijä Saara Hedlund lukee Selkoraamattua: Daniel; Joona; Profeettojen ennustuksia Jeesuksen syntymästä. Aina olen myös pyrkinyt etsimään huonoistakin asioista niiden positiiviset puolet. Olen siitä äärettömän iloinen ja kiitollinen – ja nyt haaveilen jo seuraavasta levystä. Iltahartaus arkisin klo 18.50, ja lauantaisin klo 18.00. Olin tulossa kaverini kanssa keikalta ja halusimme päästä pian kotiin. Rukous on minulle henkilökohtainen asia, ja pidän itseäni hiljaisena rukoilijana. Maanantai 4.5. Yhtäkkiä keskellä tietä seisoi kaksi hirveä. Kotimaa 30.4.2015 26 YHDESSÄ RADIO & TV MAIJA P. Opin siis jo pienenä, että rukous toimii takuuvarmasti. Yle TV1 Lauantai 2.5. Tiistai 5.5. En ehtinyt ajatella mitään, tein nopean väistöliikkeen, ja auto pujotteli ihmeellisellä tavalla hirvien välistä, eikä kenellekään käynyt mitään. Toisaalta koen monet hengelliset kappaleet rukouksena ja nautin siitä, että saan laulaa ja soittaa täysillä. Sillä hetkellä mittarissa oli ainakin 120 km/h. klo 22.45 Syödään ensin! Onko ruoka uusi uskonto. Rehtori Heini Mäenpää, Tampere
Irja Askola Pyhän kanssa piilosilla Kirjapaja jumala, silloin kun vaarat uhkaavat meitä, ajattelemme helposti vain itseämme. Hän meni naisen kotiin ja kysyi: Mitä sinä täällä vain istut. Siellä hänelle kerrottiin pikkuruisessa huoneessa elävästä naiserakosta, joka ei koskaan poistunut ulos. Uskon ytimeen kuuluu henkinen liike, ei pysähdys, kristitty ei asu talossa, vaan teltassa. 4:2–6, 1. Hän on matkalla sekä omassa sisimmässään että ulkoisesti kohti Taivasten valtakuntaa. sunnuntai pääsiäisestä (Cantate) on aiheeltaan ”Taivaan kansalaisena maailmassa”. Katsellessaan taaksepäin ensimmäinen kulkija näkee kuljetussa merkkejä johdatuksesta. Nainen vastasi: Minä en istu. Serapion, joka itse rakasti vaeltamista, koki suurta epäluuloa tuollaista elämäntapaa kohtaan. Tämän käskyn minä teille annan: rakastakaa toisianne. Hän ei pysty sanomaan mitään siitä, mistä tie tulee ja mihin se vie. Kaksi jo pitkään toisensa tuntenutta olentoa vaeltaa samaa tietä. Sinä voit muuttaa uhkaavankin tilanteen hyväksi. Kun niin teette, Isä antaa teille kaiken, mitä minun nimessäni häneltä pyydätte. Liturginen väri on valkoinen. Sitä toivoo, että löytäisi kokonaisen ja kokoaikaisen rauhan. Pienen ihmisen koko elämä on sen opettelemista, kuinka suuri on Jumala. 3:18–24 , Joh. Kristityn kilvoittelussa tärkeä keskustelukumppani on hän itse, ja omassa itsessä tapahtuva kohtaaminen on merkittävää vuorovaikutusta. Alttarilla on neljä kynttilää. Minä olen matkalla. Taustakuvana vaeltajien mielessä välkkyi näky Israelin kansasta taivaltamassa teltoissa asuen kohti luvattua maata. Minun tahtoni on, että te lähdette liikkeelle, sanoo Jeesus. 98:2–9, Jes. Herra meidän Jumalamme on kaikkivaltias, ikuinen, ainoa todellinen valtias. Toinen uskoo varmasti, että tie johtaa Taivaan kaupunkiin, ehkä se näkyy jo seuraavan mäen päältä. Rajuilma koettelee heitä, kylmyys ja helle vaivaavat. Kotimaa 30.4.2015 YHDESSÄ 27 RUKOUS HENGEN AARTEITA ENSI PYHÄNÄ 4. Ensimmäisessä huoneessa ovat lämpimässä valossa kaikki ratkaistut kysymykset, menestys ja saavutukset. Uskon ytimeen kuuluu henkinen liike, ei pysähdys. He saapuvat korkean mäen päälle. Anna meille avara sydän, niin että otamme huomioon myös toiset. Hän on hyvän puolella pahaa vastaan. Kristittynä oleminen tarkoitti matkalla olemista. Hän on yhteisen hyvän ja sitä edistävien pyrkimysten puolella. Kaksi kulkijaa Johanneksen evankeliumi 15:16–17 Ette te valinneet minua, vaan minä valitsin teidät, ja minun tahtoni on, että te lähdette liikkeelle ja tuotatte hedelmää, sitä hedelmää joka pysyy. Se eheyttää ja tekee tutuksi, koska se vastapäätä istuva ja samaa tietä kulkeva, jota yritän katsoa silmiin, olen myös minä itse. Yksi kristinuskon nimistä liikkeen alkaessa oli yksinkertaisesti tie: Noihin aikoihin Efesoksessa syntyi Herran tien johdosta paha mellakka (Apt 19:23). Tekstit: Ps. Toinen tarkastelee samaa tietä, näkee samat nousut ja laskut, samat tien mutkat ja risteykset, mutta hänessä ne eivät herätä ajatusta siitä, että Joku johdattaisi heitä. Egyptin erämaassa eli ensimmäisinä vuosisatoina erakkoja, joita kutsutaan erämaalaisiksi. Yksi heistä, Serapion Sindonilainen, teki kerran pyhiinvaelluksen Roomaan. 15:10–17. Taivaan kansalaiselle maailmassa tulee todeksi kokemus: Olen tullut perille ja samalla olen matkalla. Hän on valon puolella pimeyttä vastaan. PÄÄSIÄISEN jÄLKEINEN SUNNUNTAI Taivaan kansalaisena maailmassa. Huomaa antavansa elämänsä huoneille järjestysnumeroita sen mukaan, kuinka ehyt ja kokonainen kukin huone on. Toinen on varma vain siitä, että he kulkevat samalla tiellä. g U n helminen. Auta meitä luottamaan sinun huolenpitoosi. Seppo Suokunnas Jumalan sanan turvassa Aurinko Kustannus jumala luottaa meihin. Kuitenkin elämän huone jää jännitteiseksi ja yhden läpikuljetun huoneen takaa aavistaa hämärässä monia muita. Olen sekä eksyksissä että kotona, yhtäältä hukassa, hylätty ja yksin, toisaalta turvassa, löydetty ja rakastettu. Keskustelukumppanit ovat jokaisessa ihmisessä asuva usko ja epäusko, vahvuus ja heikkous, sisäisyys ja ulkonaisuus, kuuluminen johonkin ja muukalaisuuden kokemus sen vastapainona. Askelia otetaan, kun tähän asti suljettuna olleita ovia avataan ja astutaan tähän asti pimeinä olleisiin huoneisiin. Kuule meitä Jeesuksen, auttajamme tähden. KALEVI VIRTANEN Kirjoittaja pohtii viikon Uuden testamentin tekstejä. Taivaan kaupungin kuningas on jättänyt matkalaisia varten silmille näkymättömiä, mutta sielulle näkyviä tienviittoja, joiden mukaan kulkiessa löytää perille. 4. Koko ajan kaksi elämäntulkintaa punoutuu toisiinsa: olemme matkalla Taivaan kaupunkiin – olemme matkalla, siinä kaikki. Joh. Häntä ylistäkäämme lakkaamatta. Omaan matkantekoonsa voi tutustua tarkastelemalla sitä kahden kulkijan näkökulmasta. Opeta meitä luopumaan omista eduistamme, jos niiden mukaan toimiminen on vahingoksi toisille ihmisille. Mietimme, miten itse selviytyisimme vaikeasta tilanteesta ajattelematta, miten muiden käy. Hämmennys täyttää mielen, kun tajuaa, että Kristus tulee vastaan viimeisessä huoneessa. Kolehti kootaan seurakuntien tyttöja poikatyön tukemiseen ja kehittämiseen Suomen Poikien ja Tyttöjen Keskuksen kautta. Vaeltajat jatkavat kulkuaan. Viimeinen huone kylmää täynnä kysymyksiä ja ristiriitoja, hämäryyttä, rikkinäisyyttä ja katkelmallisuutta. Tielle astutaan, kun ihminen tunnistaa ja tunnustaa toisen puolen olemassaolon eikä halua paeta sitä
Se on huivin näköinen kauluri, joka kätkee sisäänsä turvatyynyn. Kiitos hyvästä kypärästä, joka suojaa päätä yllättävien iskujen varalta. 6+1 kk 29,40 E Lue Kotimaa24.fi:stä. Pääkaupunkiseudulla yli puolet aikuisista pyöräilee kypärä päässään, muualla Suomessa se on harvinaisempaa. Kypärän tulee olla CE-hyväksytty. Kypärät ovat iso ostos varsinkin monilapsisissa perheissä, mutta kirpputoreilta löytyy erityisesti lasten hyväkuntoisia kypäriä. Silloin kypärä on läpäissyt iskunvaimennustestin, jossa kypärä ja sen sisällä oleva viisi kiloa painava mallipää pudotetaan puolentoista metrin korkeudelta. Sieltä hän tarkkaili maailmanmenoa. Jos mummilla on huumorintajua, lahjaksi voisi sopia vesimelonin näköinen kypärä. Kotimaa 30.4.2015 28 YHDESSÄ 4,90 /kuukausi Ateistit ovat aina vihaisia – tarua vai totta. Jos poika putoaa, ainakin pää säilyy ehjänä. Pyöräilykypärää on Suomessa lain mukaan käytettävä, vaikka sen käyttämättä jättämisestä ei sakkoja saakaan. Ja jos kypärää ei käytä, tulee viikon pyöräilykielto. Tekemällä 6 kuukauden tilauksen saat kuukauden lukuajan kaupan päälle. Kun olimme kääntymässä pihalle, huomasin naapuritalon Juhon, joka istui puussa parin metrin korkeudessa. Ajoimme appivanhempien luokse. Lapset ovat jo tottuneet siihen, että pipo litistetään kypärän sisään ja hihnan täytyy olla tiukalla. Vaikka nykyään kaupoissa on iso valikoima erilaisia kypäriä, moni ei haluaisi pistää ”pottaa” päähänsä ulkonäkösyistä. LEEnA HiEtAmiES Kiitos kypärästä TÄSTÄ KIITÄN Pyöräilykypär ä suojaa päätä iskuilta. Auta autoilijoita muistamaan liikenteessä jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. S c a NS Toc KP ho To. Hölskyvästä tai takaraivolla roikkuvasta kypärästä ei ole mitään hyötyä. Juholla oli päässään pyöräilykypärä. Meloessa, laskettelurinteessä tai työmaalla on aivan luonnollista käyttää kypärää, mutta pyöräillessä sen merkitystä monet vielä vähättelevät. Jos pyöräilevälle mummille haluaisi ostaa lahjaksi kypärän, on vaikean valinnan edessä. Kiihtyvyysanturi ja gyroskooppi mittaavat ajoa, ja jos liike muuttuu äkillisesti, esimerkiksi pyöräilijä on lentänyt pois satulasta, täyttyy suojahuivi sekunnin murto-osissa heliumilla ja avautuu pään ympärille huppumaiseksi kypäräksi. Kaksi nuorta ruotsalaisnaista on kehittänyt näkymättömän Hövding-pyöräilykypärän