Sivut 20–21. vuosikerta | 0043595–17–14 13 Seurakunta SaariStoSSa Diakoni Eeva Granström vieraili sotaveteraanin ja pakolaisperheen luona Nauvon kappeliseurakunnassa. maaliSkuuta 2017 | hinta: 3,70€ | 112. Sivut 12–16 30. Sivu 3 Kristilliset kirjamarkkinat ovat pirstoutuneet. Sivut 12–16 pa s i le in o Digipostillassa on vapaasti luettavissa yli 2 200 saarnaa. Seurakunta SaariStoSSa Diakoni Eeva Granström vieraili sotaveteraanin ja pakolaisperheen luona Nauvon kappeliseurakunnassa
Virkamieskirkon on lähes mahdoton työllistää esimerkiksi ketään osatyökykyistä, mutta jos seurakunta näkee itsensä yhteisönä, joka toimii paikallisesti ihmisten tarpeista lähtien, tilanne on kokonaan toinen. Kumotun metsän. Parissa vuodessa Työtä Kohti -projektin aikana yhtymään ja seurakuntiin on työllistetty 29 henkilöä osatai määräaikaisesti. Kirkon tulisi perustaa työllistämissäätiö vähän samaan tapaan, kuin se oli vuonna 1990 perustamassa velkaantuneiden tueksi Tukisäätiötä. Rakennustyömaa, jota kukaan ei tunnu ohjaavan. Kirkkohallituksen yhteiskuntatyön asiantuntija Kari Latvus on Facebookissa heittänyt kiinnostavan koepallon. Kunnes eräänä päivänä huomaa perustan. Luothan luottamusta siihen, että kaikki tapahtuu sinun silmiesi alla. Sen sijaan meidän tulisi nostaa rohkeasti päämme pystyyn ja katsoa eteenpäin. • Jumala, se on maailmasi kuva. Hanketta on varsinkin sosiaalisessa mediassa ehditty jo arvostella siitä, että tukityöllistäminen on verrattavissa pakkotyöhön eikä sen seurauksena synny vakituisia työsuhteita. Kaaoksen, jota kukaan ei hallitse. 2 KOTIMAA 3 0. On pitänyt sietää rikki revittyä ympäristöä, joka ei muutu. Mennyt on räjäytetty. Ajatusta kannattaa pysähtyä miettimään edes toviksi. Henkilöstöä on hieman yli 14 000. Kauneus on kumottu armotta kuin vanhat puut. Katsoen nykyhetken tärkeyteen Suomen kansalle, päätti senaatti julkaista seuraavan tiedonannon. Montun, jonka pohjalla pyörii pieniä, kypäräpäisiä miehiä. Parhaimmillaan se on arvokas kokemus myös yhteisölle, joka hänet palkkaa. Samaan aikaan kuin on odotettavissa, että sodan piiri laajenee sulkien kohta Amerikan Yhdysvallat kehäänsä, samaan aikaan nyt entistä laajemmalla ja selvemmin on nähtävissä rauhanhalun merkkejä. Seurakuntien tulisi työllistää rohkeammin Puheiden ja tekojen välisen ristiriidan taustalla vaikuttaa myös se, millaisena kirkko itsensä näkee.. Sen palkkalistoilla tehdään noin 20 300 henkilötyövuotta. Säätiön kautta myös muut kuin seurakunnat voisivat tukea oman alueensa työttömiä. Saanhan kärsivällisyyttä odottaa seuraavaan aamuun ja seuraavaan iltaan, vaikka maasto pysyy runneltuna. Kirkkoherra Keijo Rainerma Sanasaattajan (21.3.) mukaan Kirkkokansan Raamattupäivillä. Meidän pitäisi toimia siten, että ympäristö reagoisi siihen, mitä me kristityt sanomme ja olemme. Sen pääkohteena ovat pitkäaikaistyöttömät nuoret, yli 55-vuotiaat ja maahanmuuttajat. Yhteiskunnallisena toimijana kirkko on periaatteessa suhtautunut myönteisesti tukityöllisten palkkaamiseen, mutta käytännössä puheet ovat harvoin johtaneet tekoihin. Puheiden ja tekojen välisen ristiriidan taustalla vaikuttaa myös se, millaisena kirkko itsensä näkee. OLLI sePPäLä julkaisupäällikkö, olli.seppala@kotimaa.fi K irkko on kokonaisuutena iso työnantaja ja sellaisena merkittävä yhteiskunnallinen toimija. Sitten ylöspäin kurottavat uudet rakenteet. Uuden rakentaminen on alkanut tuskallisen hitaasti. Näen räjäytykset, louhinnat, paalutukset. Konkreettisia esimerkkejäkin löytyy, kuten Helsingissä. uuden kotimaisen hallituksen ohjelma. Annathan toivoa sinnekin, missä räjähdykset on tehty tuhoamaan, ei uutta rakentamaan. Pitkäaikaistyöttömiä Suomessa on yli 125 000. 3. Niin monta kertaa minun, läheisteni ja kaukaisteni elämältä on viety pohja. Kirkko voisi roolinsa mukaan olla aloitteentekijänä ja yhteyksien luojana. Varmastikin nämä merkit ovat suuressa määrin seurauksia Venäjän vallankumouksen aikaansaamasta uudesta tilanteesta. – Me kristityt olemme usein reaktiivisia, tyydymme reagoimaan ympärillämme tapahtuvaan. 2 01 7 Pääkirjoitus sATA vuOTTA sITTen TuhAT MerKKIä TAIvAAsTA LAInA KOTIMAA Perustettu 1905 sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@ kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13 00181 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä 040 522 0566 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24 Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen 040 737 4722 Tuottaja Tuija Tiihonen 040 051 5513 Toimitussihteerit Anna-Kaisa Pitkänen (virkavapaalla) Noora Wikman-Haavisto 040 178 8423 Graafikko Gun Damén Toimittajat Antti Berg Emilia Karhu Jussi Rytkönen Meri Toivanen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen 050 515 1440 Markkinointipäällikkö Minna Zilliacus 040 7747777 Lukijamäärä 64 000 KMT Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 31.3.1917 rauhan enteitä eri tahoilla. Venäjällä tapahtunut suuri vallankumous on saattanut Suomen valtiollisen ja yhteiskunnallisen kehityksen uuteen vaiheeseen. Rakennustyömaa T yömatkallani kuljen valtavan rakennustyömaan ohi. Onkin tervehdittävä ilolla Kirkkohallituksen uutta 1001 työtä -projektia, jonka tarkoituksena on innostaa seurakuntia palkkaamaan vaikeasti työllistyviä. Seurakunnissa ei ehkä ole ollut työllistämisosaamista ja toisaalta moniin kirkon töihin vaaditaan säädösten mukainen muodollinen koulutus. • Isä, annathan malttia kestää keskeneräisyyttä. Ja muistutathan kypäräpäisiä miehiä siitä, että heidän pitää auttaa toisiaan. Kritiikillä on sijansa, mutta yksilön kannalta mahdollisuus työjaksoon on enemmän kuin arvokas. Maatamme rasittaneet laittomuudet ovat Maaliskuun Julistuskirjalla kumotut ja Suomelle on taattu vapaus itsenäisesti järjestellä sisäiset asiansa. MerI TOIvAnen Kotimaan toimittaja Meidän on pohdittava, mitä sanottavaa Raamatulla on ajankohtaisiin kysymyksiin ja uskallettava ottaa tarvittaessa kantaa
Kotimaa Pro käyttää palveluun syötettyjä saarnoja vain Digipostillassa. rippikoulun käyneiden osuus kasvoi . Lisäksi Kotimaan toimitus voi pyytää julkaistavaksi saarnoja, jotka on jo ennestään ladattu verkkoon, esimerkiksi blogeihin, Facebookiin, seurakuntien sivuille tai pappien omille sivuille. KuA sai kehuja ulkoministeriön teettämässä tutkimuksessa . Työ tavoittaa erityisesti haurailla alueilla haavoittuvassa asemassa olevia, köyhiä ja syrjäytyneitä, mikä on linjassa Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden kanssa. Kun Seppälä ottaa yhteyttä saarnaajiin, hän kohtaa kahdenlaisia reaktioita. 3. – Saarna on hirveän keskeinen osa luterilaista jumalanpalvelusta. Toisaalta saarnoja julkaistakseen ei tarvitse olla pappi: joukossa on myös useita maallikoiden saarnoja. Kirkkohallituksen rippikoulutyön ja seurakuntakasvatuksen vs. Lisäksi saarnoja on hyödynnetty joidenkin uutisjuttujen tausta-aineistona. Niitä kertyy kahta reittiä, kertoo Digipostillan isä, Kotimaan julkaisupäällikkö Olli Seppälä. Haluamme tarjota mahdollisuudet kurkistaa isompaan saarnakokonaisuuteen. Se, että on kiinnostunut saarnoista, on yksi tapa olla kiinnostunut jumalanpalveluksesta. Joukossa on saarnoja noin 120 eri saarnaajalta. Digipostillassa on myös saarna-aiheisia videoita. Esimerkiksi tuloillaan olevan palmusunnuntain saarnoja sivustolla on 31. Saarnan tekijänoikeudet säilyvät edelleen sen kirjoittajalla. Digipostillan ajatus on koota yhteen paikkaan suomalaisia luterilaisia saarnoja. Digipostillassa julkaistut saarnat on pidetty luterilaisissa seurakunnissa ja jumalanpalvelusyhteisöissä eri puolilla maata. Jukka GranSTröm kotimaan Digipostilla kasvoi yli kahdentuhannen saarnan pankiksi Digipostilla on saarnantekijän virikepankki. Hän vakuuttaa, että palvelu on saarnan asialla. Saarnoja voi hakea kirkkovuoden pyhän, Evankeliumikirjan vuosikerran, pitovuoden, seurakunnan ja hakusanan perusteella. Tuloillaan olevan palmusunnuntain saarnoja sivustolla on 31.. Papit ovat käyttäneet postilloja saarnojensa valmistamisen apuna. Toiset ilahtuvat, toiset epäilevät. Kolmannes saarnojen pitäjistä on naisia. – Jälkimmäisen reaktion taustalla on joko epäilys tarkoitusta kohtaan tai itsensä ja omien saarnojensa vähättely. Ensinnäkin saarnaajat voivat itse syöttää omia saarnojaan sivustolle. Postilla on saarnojen kokoelma, joka on perinteisesti sisältänyt koko kirkkovuoden saarnat kirkkopyhien mukaan. Ulkomaanavulla on kyky toimia haastavissa oloissa ja olla aidosti läsnä. Vuosi sitten avattua saarnojen tietokantaa voi selailla avoimesti ja ilmaiseksi. Sivustolla on paljon piispojen saarnoja. Digipostillan tarkoitus on tukea uskon perusasioiden julistamista ymmärrettävästi ja puhuttelevasti niin saarnatuolista kuin verkossa. uusia saarnoja lisätään sivustolle koko ajan. Viime vuoden tilastojen mukaan rippikoulun käyneiden osuus oli koko maassa 85,9 prosenttia ikäluokasta. 2 01 7 uuTIsvIIKKO KOOnnuT: eMIlIA KArhu Kirkon viestintäpalkinto Aleppon kellot -ilmiön isälle . Myös Digipostilla on saarnantekijän virikepankki. Palkinnon suuruus on 7 500 euroa. Viime viikolla julkistetussa ulkoministeriön teettämässä riippumattomassa arviossa järjestöjen kehitysyhteistyöstä todettiin, että Kirkon Ulkomaanavun (KUA) työ on innovatiivista, tuloksellista ja kustannustehokasta. Nousua edellisvuodesta oli lähes 2,5 prosenttiyksikköä. asiantuntijan Jari Pulkkisen mukaan yksi syy rippikoulun suosioon on sen jatkuva kehittäminen niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Vikström on kuvattu Porvoon tuomiokirkon saarnatuolissa. Saarnapankki toimii saarnaajien ja tutkijoiden työvälineenä. Jokaisella saarnojaan luovuttaneella on siis edelleen mahdollisuus koota omista saarnoistaan esimerkiksi kirja tai käyttää saarnoja vaikkapa muun verkkokokonaisuuden osana. – Se on yksinkertaista, Seppälä lupaa. Hallamaan valitsijayhdistys jätti vaaliasiakirjat tuomiokapituliin viime perjantaina. kuVa. Palkinnon perusteluissa todetaan, että Sirénin aloite levitti kristillisiä arvoja kuten tietoisuutta lähimmäisen hädästä ja auttamisesta sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Suurin osa on viime vuosilta, mutta postillan vanhimmat saarnat on kirjoitettu 1990-luvulla. MerI TOIvAnen Saarnapankki on osoitteessa kotimaapro.fi/digipostilla Digipostillassa on tällä hetkellä 35 piispa Björn Vikströmin saarnaa, joista osa on kaksikielisiä. Jaana hallamaa virallisesti ehdolle helsingin piispanvaaliin . Muutamat papit ovat syöttäneet pankkiin jopa toistasataa saarnaansa. Sosiaalietiikan professori, TT Jaana Hallamaa, 58, on kirkkoherra Teemu Laajasalon jälkeen toinen Helsingin hiippakunnan piispanvaaliin virallisesti asetettu ehdokas. KOTIMAA 3 3 0. Kellojensoitto levisi Suomesta neljälle mantereelle ja tavoitti yli 800 kirkkoa. Kotimaa Pron modernissa saarnapankissa, Digipostillassa, on julkaistu jo yli 2 200 saarnaa. Kirkkohallitus on myöntänyt Kirkon viestintäpalkinnon 2015– 2016 helsinkiläisen viestintätoimiston Miltton Creativen toimitusjohtajalle Olli Sirénille. Jotkut taas edustavat sitä käsitystä, ettei kirjoitettua saarnaa ole edes olemassa, Seppälä sanoo. Sirénin ehdottama ajatus saattokellojen soittamisesta kirkoissa syyrialaisen Aleppon kaupungin pommitusten uhreille sai poikkeukselliset mittasuhteet lokakuussa 2016. Suunta on siis päinvastainen kuin useissa muissa kirkon toimintatilastoissa
Tietäväinen on miettinyt esimerkiksi sitä, kuinka vahingoittavaa nykyinen avioliittokeskustelu on sen eri osapuolille. Perhe jA PArIsuhde Tekniset värkit vievät perheenjäseniä erilleen. Parisuhteita kuormittavat nykyisin myös liian suuret odotukset. Toisaalta niillä, joilla työtä on, se haukkaa yhä isomman palan elämän kakusta. Miten saPerheneuvoja Anssi Tietäväisen mukaan työelämän kuormitus, epävarmuus ja työttömyys näkyvät perheneuvonnassa. kuvAT: jukkA grAnSTröm. – Omat ongelmat on kuitenkin selvitettävä itse, oman persoonan kautta. – Esimerkiksi työskentely jatkuvien yt-neuvottelujen keskellä on hyvin stressaavaa ja stressi heijastuu myös perhe-elämään, sanoo Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seurakuntien perheasiainneuvottelukeskuksen johtaja, perheneuvoja Anssi Tietäväinen. – Elokuva pistää kysymään, mitkä ovat sokeat pisteemme tässä ajassa. Pikaviestipalvelut mahdollistavat yhteydenpidon perheenjäsenten kesken, mutta laitteet houkuttelevat myös uppoutumaan maailmoihinsa. Yksi osa yleistynyttä pariskuntien erilleen kasvamisen puhetta on se, ettei yhteisyyttä hoideta silloin kun siihen olisi mahdollisuus, vaan aika käytetäänkin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Se on myös tärkeä yhteyksien rakentaja. Emme ole vielä oppineet elämään sen kanssa tasapainoisesti. Median murroksen myötä perheenjäsenien yhteisyyden kokemus on heikentynyt. Yhteisyyden ja erillisyyden tasapainon löytäminen on parisuhteessa tärkeää. – Somea ei silti pidä demonisoida. Vaikka istuttaisiin samalla sohvalla, jokainen tekee omalla laitteella omiaan. – Tekniset värkit vievät perheenjäseniä erilleen. Mutta se on uusi asia sukupolvien mittakaavassa. Monet hänen ohjaamansa elokuvat käsittelevät perheneuvonnan kannalta olennaisia teemoja: vallankäyttöä, lapsen asemaa, vanhemmuutta ja traumoja. Yhtenä alustajana kuultiin elokuvaohjaaja Klaus Häröä. Organisaation tasolla soteuudistus pistää yhteiskunnan palvelut uuteen järjestykseen. Kirkon perheneuvojat kokoontuivat neuvottelupäiville Tuusulaan maaliskuun puolivälissä. – Se tuo näkyväksi historiassa hyvänä pidetyn tavan auttaa lapsia pois sodan jaloista, mutta myös sen, että hyvän tarkoituksen varjolla vahingoitettiin vakavasti monen elämää, Anssi Tietäväinen sanoo. 4 KOTIMAA 3 0. Millä hyvää tarkoittavilla tavoilla me nyt vahingoitamme ja ketä. Työajan rajat hämärtyvät. Iltamyöhällä saatetaan ottaa vielä kotikoneella yhteyksiä työasioissa Aasiaan tai Amerikkaan. Kaipaus kohtaamiseen ja nähdyksi tulemiseen on lähisuhteissa lisääntynyt. kuvA: SAijA FAlck Työelämä ja some ahdistavat perheitä PerheneuvOnTA Neuvottelupäivillä pohdittiin yhteiskunnan muutosta ja hyvän varjolla tehtyä pahaa. Arkisen asiakastyön tasolla perheneuvonnassa nousevat esiin erityisesti työelämän aiheuttama kuormitus ja mediamurroksen vaikutus perhesuhteisiin. 3. Jos henkilöllä on traumaattinen lapsuus, hän saattaa odottaa symbioottisen parisuhteen pelastavan hänet pahasta olosta. Perheissä murhetta ja epävarmuutta aiheuttavat niin työttömyys kuin sen pelkokin. Vaikka istuttaisiin samalla sohvalla, jokainen tekee omalla laitteella omiaan. Kirkon perheneuvonnan on löydettävä paikkansa uudistuvassa systeemissä. – Miltä tuntuu seksuaalivähemmistöön kuuluvista, jotka toivovat liitolleen kirkollisen vihkimisen, kun heidän päidensä yli puhutaan. 2 01 7 P erheneuvonnassa on Suomessa pinnalla nyt kahden tason asioita. Erityisen paljon keskustelua neuvottelupäivillä syntyi sotalapsista kertovan elokuvan Äideistä parhain teemoista
Meillä Suomessa perheväkivalta nähdään moninaisena ilmiönä. ”Yksi keino puuttua ongelmiin olisi velvoittaa uskonnolliset yhteisöt korvaamaan aiheuttamiaan vahinkoja. Lisääntynyt monikulttuurisuus näkyy myös perheasiain neuvottelukeskuksissa. – Toki työntekijä joutuu välillä ottamaan myös moraalisesti kantaa ja sanomaan, että tuo on väärin. uuT viittaa ympäristönsuojeluun, jossa ”saastuttaja maksaa” -periaate on todettu hyväksi ennaltaehkäiseväksi keinoksi. Yhteisyyden ja erillisyyden tasapainon löytäminen on parisuhteessa tärkeää. Perheasiain neuvottelukeskuksissa samaa sukupuolta olevia pareja ja heidän perheitään palvellaan täsmälleen samoin kuin muitakin. Perheneuvonnan keskeinen tehtävä on auttaa puolisoita kuulemaan ja ymmärtämään toisiaan. Mies on tekijä, joka laitetaan vankilaan, ja nainen uhri, joka sijoitetaan turvakotiin. KOTIMAA 5 3 0. uskontojen uhrien tuki UUT ry tapasi viime viikolla eduskunnan uskonnonja omantunnonvapausryhmän. ”Vaikuttaisi oikeudenmukaiselta, että yhteiskunta tai uhri eivät joudu maksamaan hengellisestä väkivallasta aiheutuvia huomattavia kustannuksia, vaan kustannukset lankeaisivat sen maksettavaksi, joka on aiheuttanut ongelmat.” OLLI SEppäLä UUT: Uskonnollisen yhteisön pitäisi korvata terapiakuluja Ympäristösuojelussa ”saastuttaja maksaa” -periaate on todettu hyväksi ennaltaehkäiseväksi keinoksi.. Viron tiuhaan vaihtuneet vallanpitäjät ovat kukin vaikuttaneet virolaisten käsityksiin perheestä, lapsista ja kasvatuksesta. Virossa suhtautuminen perheväkivaltaan on suomalaisittain katsoen vanhakantaista. – Kysymys on siitä, voiko väkivallantekijää myös hoitaa vai pitääkö häntä vain rangaista. Esimerkiksi laillisuuskysymykset eivät ole kulttuurikysymyksiä. Esimerkiksi, jos on selvästi osoitettavissa, että henkilö joutuu turvautumaan terapiaan sen vuoksi, että hän on kokenut uskonnollisen yhteisön taholta hengellistä väkivaltaa, olisi yhteisö velvoitettu maksamaan terapian kustannukset”, UUT:n lausunnossa todetaan. UUT yhtyi ryhmälle antamassaan lausunnossa monien aihetta käsitelleiden viranomaisten havaintoon, jonka mukaan kyse on moni-ilmeisestä ja vaikeasti hahmotettavasta ongelmasta. – On tärkeää selvittää, mitä kaikkea ja ketä kaikkia perheen ongelmien taustalta löytyy. Yhteiskunnalliset tilanteet ovat traumatisoineet ihmisiä ja traumat näkyvät myös tämän päivän perheissä. Nykyisessä tulehtuneessa kirkollisen avioliittokeskustelun ilmapiirissä perheneuvojien osaamista keskustelun mahdollistajana hyödynnetään, kun eri hiippakunnissa ja seurakunnissa järjestetään kunnioittavan keskustelun mallin pohjalta keskustelutilaisuuksia. Anssi Tietäväisen mukaan monikulttuurisissa perheissä käsitykset perheja sukupuolirooleista tai siitä, ketä kaikkia perheeseen kuuluu, voivat olla erilaisia kuin suomalaisissa perheissä. EMILIA KArhu Omat ongelmat on jokaisen selvitettävä itse. Tällaista väkivaltaa olisi esimerkiksi perheestä, suvusta ja ystävistä eristäminen hengellisen yhteisön määräysten vuoksi. Tästä huolimatta UUT esitti lausunnoissaan ”saastuttaja maksaa” -periaatetta. 2 01 7 tuttavaa konservatiiville on, että avioliittolaki ylipäätän uudistui. Ensin pyritään aina tutkimaan, mistä kaikesta siinä on kyse ja mitä apua pariskunta tai perhe tarvitsee. Neuvottelupäivillä käsiteltiin myös Viron kirkon perheneuvonnan tilannetta. Keskustelunaiheena oli hengellinen väkivalta. Perheneuvojat ovat laajentaneet kulttuurista ymmärrystään ja saaneet vertaistukea ja työnohjausta monikulttuuristen perheiden erityiskysymyksissä niin sanotussa Moku-ryhmässä. Viron kirkon perheneuvonta on herättänyt nyt Virossa yhteiskunnallista keskustelua siitä, pitäisikö sielläkin siirtyä perheväkivallan käsittelyssä suomalaiseen malliin. 3. Puolison tai lapsen pahoinpitely on aina rikos
Kuntaliitoksen jälkeen hän on ollut Raaseporin kaupunginhallituksen jäsen. RKP oli Ilanderille luonnollinen puoluevalinta kaksikielisyyden vuoksi. Ilander kotiutui Mustioon jo vuonna 1978. Kerstin Ilander asuu Raaseporin Mustiolla. Hänelle RKP oli luonnollinen puoluevalinta kaksikielisyyden vuoksi. Puolue on kuitenkin hänelle paljon muutakin kuin kaksikielisen identiteetin äänitorvi. Ilander on toiminut Karjaan kaupunginhallituksessa ja kaupunginhallituksen puheenjohtajana 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2008. Suomen ruotsalainen kansanpuolue RKP perustettiin vuonna 1906 edustamaan suomen ruotsinkielistä vähemmistöä. RKP:n rikkaus on Ilanderin mielestä se, että puolue ei aseta edustajiaan samaan muottiin. – Ajattelen, että on etuoikeus, kun saan olla mukana edistämässä yhteisöllisyyttä ja yrittää toimia ihmisten hyväksi. KunTAvAAlIT KunTAvAAlIT. Puolue korosti arvopohjassaan fennomaanisesta puolueesta poiketen liberaaleja arvoja, jotka näkyvät edelleen sen toiminnassa. • Harrastukset: Paikallishistoria ja kirjoittaminen. – En puhu RKP:n edustajana vain kaksikielisyydestä, vaan monikielisyydestä ja samalla monikulttuurisuudesta. Puolue on monissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä muihin puolueisiin verrattuna hajanainen ja sallii jäsenilleen suuren liikkumatilan, sillä sen kannattajakunta tulee monista erilaisista yhteiskunnallisista todellisuuksista. • Kerstin Ilander, 73 • Kotipaikka: Mustio, Raasepori (Karjaa) • ammatti: kirjanpitäjä, maanviljelijä ja Mustion linnan opas. Nykyisellään RKP on historiassaan poikkeuksellisesti oppositiopuolue. Toivon, että Suomeen mahtuisi monia kieliä, kulttuureja ja monella eri tavalla ajattelevia ihmisiä. Puolueen linjassa kielikysymys ja ruotsin kielen aseman säilyttäminen on edelleen tärkeä, mutta sen rinnalle on tullut myös yleinen monikulttuurinen painotus. Historiaa harYhteisöllisyyden asialla RKP Kerstin Ilander on viime viikkoina huomannut seurakunnan diakonian merkityksen kuntalaisten hyvinvoinnille kasvaneen, kun Kelan toimeentulotuki on ruuhkautunut. 6 KOTIMAA 3 0. Kotimaa esittelee kuntavaalikeväänä eduskuntapuolueiden kuntavaikuttajia, jotka ovat näkyvässä roolissa myös seurakuntien päätöksenteossa. Kannatusprosentti on 4,8 (HS-gallup). RKP:n jäsenistö on keskittynyt ruotsinkielisille rannikkoalueille ja suuriin kaupunkeihin. Kun toimii seurakunnassa tai kunnassa, voi lisätä lähiseudun ja oman itsen hyvinvointia, Ilander pohdiskelee. 2 01 7 M ustiolainen Kerstin Ilander (rkp) luonnehtii yhteisten asioiden hoitamista kunnassa ja seurakunnassa kunniatehtäväksi ja voimavaraksi. Kuva: juKKa GRanstRöM SuOMen RuOTSAlAInen KAnSAnPuOlue RKP . Eläkkeellä, mutta vetää edelleen sivutoimisesti opastuksia. Ilanderin perheessä ja suvussa on ollut paljon puolueen kannattajia. Hän toimi jonkin aikaa kirjanpitäjänä Helsingissä, mutta ajatus suvun pientilalla asumisesta alkoi kiinnostaa perheen perustamisen myötä. • Perhe: Mies ja kaksi aikuista tytärtä. 3. – Puolueessamme saa ajatella itse, asioista ei tehdä ryhmäpäätöksiä. KuKA. Eristäytyneisyys ja piittaamattomuus yhteisistä asioista ovat yksi suurimmista ongelmistamme nykyään
Se tuo tasa-arvoa, työtä ja terveyttä. LAHJOITA NYT! 10 € tekstaa PIPLIA 10094 nroon 16499 20 € tekstaa PIPLIA20 10094 nroon 16499 Agricola-leivos muistuttaa kansainvälisen lukutaitotyön merkityksestä. 3. Samalla puolue korostaa uskonnonvapautta ja muiden uskontokuntien mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskuntaan. Nykyisen pakolaistilanteen takia arvioimme, että kirkon merkitys yhteiskunnassa on entisestään korostunut. KOTIMAA 7 3 0. www.piplia.fi /lahjoita . Elfvingin mukaan puolueella on hyvät suhteet piispa Björn Vikströmiin, ja häneen ollaan usein yhteydessä politiikkaa tehtäessä. – Kun katselee taaksepäin niin huomaa, että vaikka meillä on tänä päivänä Suomessa suuria haasteita, ovat menneet sukupolvet selviytyneet vielä isommista vaikeuksista. – En huomaa mitään erityisiä muutoksia puolueemme kirkkosuhteessa. Aktiivinen seurakuntalainen pyydettiin Karjaan ruotsinkielisen seurakunnan seurakuntavaaliehdokkaaksi vuonna 2010. Kouluttamalla naisia lukutaidottomuus voitaisiin ratkaista parin sukupolven aikana. Ilander pääsi läpi, ja nyt hän on toista kautta luottamushenkilönä kirkkovaltuustossa ja seurakuntaneuvostossa. – Kun Kelan toimeentulotuki on ruuhkautunut, on seurakunta tullut monille välttämättömäksi avuksi toimeentuloasioissa. Lukutaito on perustava ihmisoikeus. AnnA-KAIsA PITKänen RKP:n kirkollisasioista vastaava poliittinen sihteeri Andreas Elfving toteaa, että puolueessa ollaan edelleen hyvin iloisia siitä, että se oli puolueista lähinnä kirkon hallitusohjelmatavoitteita Kotimaan viime eduskuntavaalien yhteydessä tekemässä kyselyssä. Kunta ja seurakunta tekevät Raaseporin alueella paljon yhteistyötä. Ilander kirjoittaa parhaillaan Mustion kansakoulun historiikkia. Silloin on vaarana, että kirkko ajautuu yhteiskunnassa marginaaliin. Virit täydy Agricolan päivään 9.4. Piplia. P voimasanoja IPLiA. Oman aikamme Agricola Uusi ohjelma! 20 000 naista oppii lukemaan Naisten opiskelusta hyötyy koko perhe ja kylä Turkanakansa sai Raamatun vuonna 2007. RKP on ollut näkyvästi esillä myös kirkon Arvojen akatemiassa. Hän toimi Mustiossa seurakunnan päiväkerhonohjaajana jo 30 vuotta sitten. Seurakunta järjestää esimerkiksi koululaisten iltapäiväkerhotoimintaa. – Se kertoo, että meillä on hyvät ja ongelmattomat suhteet seurakuntiin. Ohjaajan tehtävien lisäksi hän on ollut muutoinkin aktiivinen seurakunnan jäsen. Ne heijastavat puolueen mukaan suomalaisen yhteiskunnan arvopohjaa, moraalia ja etiikkaa tasa-arvoisuutta tukien. Mutta turkanoista 90 % ei osaa lukea. Ruotsissa asuvat tuttavani ovat kertoneet, että siellä valtion ja kirkon suhde on Suomea etäisempi. Paljon jäseniämme toimii myös seurakunnan luottamuselimissä. Aivan viime viikkoina Ilander on huomannut seurakunnan diakonian merkityksen kuntalaisten hyvinvoinnille. – Mielestäni kirkko ja valtio ovat hyvässä tasapainossa Suomessa juuri tällä tavalla. RKP:n puolueohjelmassa mainitaan erikseen myös kristilliset arvot. Kirkko on ollut Ilanderille aina hyvin läheinen. Kirkolla on kuitenkin Elfvingin mielestä haaste pitää itsensä mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa niin, että sen kannanottoja kuunnellaan vielä kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua. – Koen, että päätöksenteko on joskus kirkollisessa vaikuttamisessa jopa helpompaa kuin kunnassa, sillä yhteinen arvopohja helpottaa sitä. 2 01 7 rastava Ilander löysi myös rakkaan sivutyön Mustion linnan oppaana. Kristillisessä perinteessä Ilander näkee historian jatkumona, joka on hänelle paikallishistorian harrastajana tärkeää. Laitetaan yhdessä positiivinen kierre käyntiin! Lähellä kirkon tavoitteita Päätöksenteko on joskus kirkollisessa vaikuttamisessa jopa helpompaa kuin kunnassa, sillä yhteinen arvopohja helpottaa sitä.. Hän pitää kirkon ja valtion suhteita tällä hetkellä toimivina eikä näe niissä muutostarvetta. Ilander on muun muassa toiminut kirkkopyhän tekstinlukijana jumalanpalveluksissa ja pitänyt esitelmiä seurakunnan tilaisuuksissa. Ilander kertoo pitävänsä myös siitä, että kirkko näkyy valtiollisesti vaikkapa eduskunnan avajaisjumalanpalveluksessa ja monissa isoissa kansallisissa juhlissa. Ilander on tyytyväinen siihen, että kirkko on vielä varsin tiivis osa kaikkien suomalaisten arkea ja juhlaa. Tämä on hyvä muistaa myös nyt kuntavaalien alla, Ilander pohtii
jälkeen. Kapitulin saamat kaksi kantelua liittyvät pastori Kai Sadinmaan toimittamiin avioliittoon vihkimisiin, kertoo lakimiesasessori Ritva Saario. Jos halutaan kehittää messua, katsotaan, keitä kaikkia siellä on. Niiden ihmisten kanssa lähdetään yhdessä rakentamaan. Varsinkin, kun se tehdään yhdessä. He ovat aikuisia ihmisiä. Niiden valmistelutoimikunnan puheenjohtajana toimi Haapajärven kirkkoherra Kari Tiirola. KuVa: Jaani FöHR. Että ilo löytyy sieltä seurakuntaelämän keskuksesta, joka messu on. Uskonnon yo-kokeessa kysyttiin reformaatiosta ja naisten asemasta . Mitä emme osaa arvostaa suomalaisessa messussa. Jyväskylään verrattuna väkimäärä oli Oulussa melkein tuplaantunut. – Väittäisin, että se, mitä kirkon tulevaisuuskomitea on puhunut toimintakulttuurin muutoksesta, on paitsi tulevaisuuden sanoittamista myös jo nyt olemassa olevaa toimintakulttuuria. Palkinto luovutettiin maanantaina Nuori 2017 -tapahtumassa Tampereella. Todennäköisesti paikkana on silloin Helsinki, mutta siitä on vielä päätöksiä tekemättä. Innostus tulee sieltä seurakuntalaisista. Aiheina olivat myös uskonnonvapauden toteutuminen Suomessa itsenäisyyden aikana, naisten aseman ja vaikutusmahdollisuuksien muutos kristillisen kirkon historiassa sekä tottelemattomuus ja tottelevaisuus kristillisen etiikan näkökulmasta. Meidän pitää arvostaa sitä ammattitaitoa, joka meidän työntekijöillä on, oli kyse kirkkomuusikosta, papista tai suntiosta. Olen valmis uskomaan, että tässä on kyse kansanliikkeestä. – Olin tosi iloinen siitä, miten Oulun rauhanyhdistyksen tilat toimivat. Talo oli meidän käytössämme ilmaiseksi ja järjestelyt siellä toimivat loistavasti, erityisesti ruokailu. Hänen metodinsa oli se, että hän kutsui yhden kerrallaan ja nämä kutsuivat lisää. Mikä sujui päivillä erityisen hyvin. – Vaatii vielä enemmän ammattitaitoa, että voisimme olla entistä enemmän seurakuntalaisten mahdollistajia ja sparraajia ja että luottaisimme seurakuntalaisten tekevän sen homman, joka on heille uskottu. vain helsingin kapituliin kanteluja sateenkaariparien vihkimisistä . – Kaksi vuotta sitten Jyväskylän Jaetuissa eväissä minuun kolahti Lapuan piispan Simo Peuran luonnehdinta, että Jaetut eväät on kansanliike. Lisäksi muiden kuin palkattujen työntekijöiden määrä kasvoi kolmasosasta melkein puoleen osallistujista. Evankelis-luterilaisen uskonnon kokeessa piti muun muassa arvioida luterilaisen etiikan näkökulmasta, pitäisikö hoitohenkilökunnalla olla oikeus kieltäytyä abortin tekemisestä. Tämä on se, mitä haluamme viedä eteenpäin. Mitä Jaetut eväät antaa kirkolle. 8 KOTIMAA 3 0. – Periaatteessa kyse on hyvin yksinkertaisesti siitä, mitä Jeesus tekisi. Onko tapahtumalle luvassa jatkoa. Haluaisin peräänkuuluttaa sitä, mistä Linköpingin piispa Martin Modéus puhui: evankeliumin tuoksusta ja pääsiäisen valosta. Se on suuruudeltaan 10 000 euroa ja se myönnetään Veikkauksen tuotoista. Vehkaojan innovatiivisuus tulee esille muun muassa nuorten elokuvatoiminnassa. Miten messuja voisi kehittää entisestään. – Meillä on hirveästi huolipuhetta ja murehtimista jakaantumisesta ja muusta. ”Eihän messussa voi tehdä mitään väärin, vaan toisin” V iime viikonloppuna noin tuhat kiinnostunutta kokoontui Oulussa Jaetut eväät -jumalanpalveluspäiville. Uskon, että siitä ne ympyrät laajenevat sen sijaan, että lähdettäisiin haikailemaan ihmisiä, jotka eivät ole messussa eivätkä haluaisi tulla sinne. Ei tämä liike tähän pysähdy. 3. Palkintoperusteiden mukaan Vehkaoja tunnetaan osallistavan nuorisotyön innovatiivisena ja verkostoituneena kehittäjänä. 2 01 7 vIIKOn henKIlö nuorisotyön tunnustuspalkinto Kari-Pekka vehkaojalle Sotkamoon . – Olen valmis uskomaan, että tässä on kyse kansanliikkeestä, sanoo valmistelutoimikunnan puheenjohtaja, Haapajärven kirkkoherra Kari Tiirola. Opetusja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen myönsi vuoden 2017 nuorisotyön tunnustuspalkinnon nuorisotyönohjaaja Kari-Pekka Vehkaojalle Sotkamon seurakunnasta. Sotkamon seurakunnan nuorisotyöntekijöiden perustama yhdistys Versova Puu tukee nuorten kasvua ja luovuutta elokuvaja elokuvateatteritoiminnalla. – Tämä on noussut seurakunnista eikä jossakin ylhäällä tehdyistä päätöksistä. Kevään ylioppilaskirjoitusten ohjelmassa olivat viime perjantaina uskonnon ja elämänkatsomustiedon kokeet. – Meidän pitää myös uskaltaa kokeilla. Eihän messussa voi tehdä mitään väärin vaan toisin. AnTTI Berg Liki puolet Jaettujen eväiden kävijöistä oli seurakuntalaisia, kuten luottamushenkilöitä ja jumalanpalvelusaktiiveja. – Totta kai seuraavia päiviä vietetään kahden vuoden päästä. Hänellä on rohkeutta kokeilla uusia nuorisotyön menetelmiä. Tai jos oikein ruvetaan hiuksia halkomaan, niin jos pappi jättää ehtoollissanat sanomatta, niin se on väärin. Kotimaa24:n kyselyn mukaan Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli on ainoana kapitulina Suomessa saanut sukupuolineutraaliin avioliittolakiin liittyviä kanteluita 1.3. Siellä on paljon sellaisia ihmisiä, jotka osaavat tehdä käsillä vaikka mitä ja haluavat antaa aikaansa seurakunnan käyttöön yhteiseksi hyväksi. Tämän saman kaavan voi toistaa missä tahansa ympäristössä. Jokeritehtävässä kysyttiin, miten reformaatio on vaikuttanut suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan
Teema on selvästi liikkeellä avoimin mielin. Journalismia, joka käsittelee uskontoa ja siihen liittyviä ilmiöitä, voidaan kutsua uskontojournalismiksi samaan tapaan kuin puhutaan taloustai urheilujournalismista. Lisäksi kyse on paljosta muustakin, kuten vaikkapa tapakulttuurista, taiteesta, ajattelusta, taloudesta sekä hieman vaikeasti määriteltävästä asiasta eli kansan mielenmaisemasta. 3. Jos nimittäin kuvaa Suomessa vaikuttavia uskontoja vain sillä perusteella, mitkä ovat rekisteröityjen uskonnollisten yhteisöjen jäsenmäärät, kuva ei ole todellinen. H atunnosto Teeman tekijöille. Joku voisi pitää UskoTeemaa jopa hampaattomana, sillä erityistä uskontokritiikkiä on vaikea jutuista löytää. Se on samalla länsimaisen kulttuurimme perusta, ja siihen minä uskon ihan varmasti.” Malkavaraa tulee sanoittaneeksi kulttuurikristillisyyttä. Kulttuurikristillisyys – joka herätyskristityille on liki kirosana – sopii reformaatio 500 -merkkivuoteen hyvin. T eeman esipuheessa eli pääkirjoituksessa Helsingin Sanomien liitepäällikkö Lauri Malkavaara, pappilan poika, tekee kiinnostavan tunnustuksen. KOTIMAA 9 3 0. kuvA: Gun DAmén Juttujen monologisuuden voi myös nähdä heijastavan asennetta, että uskonto on yksityinen ja yksilöllinen asia. HS Teema on sen verran tuhti paketti ja monipuolinen yritys hahmottaa, miltä uskontojen Suomi näyttää, että sitä kannattaa lukea hartaudella. Hauska yksityiskohta Teeman grafiikassa on luterilaiseen kirkkoon kuuluvien määrää kuvaava pylväs ja sivun ylälaidassa oleva teksti: ”Tämän pylvään korkeus on lähes kolme metriä, joten se ei mahtunut sivulle”. ”Monologien” takana on yllättäviäkin nimiä, kuten Suomen viimevuotinen euroviisuedustaja Sandhja Kuivalainen, joka on hindulainen, tai Salatut elämät -tv-sarjan vakionäyttelijä Esko Kovero, joka on ortodoksi. Hän sanoo, että Jehovan todistajat ovat joutuneet ”valemedioiden” uhriksi ja että tietty klikki yrittää mustamaalata heitä. Jutussa on äänessä vain haastateltava, hän ikään kuin pitää pienen monologin. Malkavaaran mukaan luterilaisen kirkon sanomalle on juuri nyt kaikupohjaa enemmän kuin vuosikymmeniin, ehkä vuosisatoihin: ”Jos unohdetaan hetkeksi opilliset kysymykset, kirkon sanoman ydin on lähimmäisenrakkaus. Ainoa perinteinen juttu, liitteissä usein käytetty reportaasi, on vierailu Jehovan todistajien Betelissä eli Vantaalla sijaitsevan keskustoimiston vapaaehtoistyöntekijöiden yhteisössä. Juttujen monologisuuden voi myös nähdä heijastavan asennetta, että uskonto on yksityinen ja yksilöllinen asia. Lopputulos ratkaisee, ei toimituksen työnkuvien määrittelyt. Esimerkiksi rekisteröityihin islamilaisiin uskonnollisiin yhdistyksiin kuuluu noin 13 000 jäsentä, mutta Suomessa muslimeita on noin 60 000– 70 000. Viimeistään nyt kirkossa kannattaisi heittää kompostiin takavuosien suosittu hokema, että ”Helsingin Sanomat on suomen kirkkovastaisin lehti”. Vastaavasti rekisteröityyn Helluntaikirkkoon kuuluu noin 8 500 jäsentä, mutta kaikkiaan helluntailaisia on Suomessa noin 45 000. Ratkaisu on kiinnostava ja arvatenkin tietoinen valinta. Määrä on pysynyt suunnilleen samana jo pitkään. Lehti oikaisi virheensä, mutta myös Teeman tilastopylväisiin sisältyy ongelma. Tätä tietoa ei Teemasta löydy kuin epäsuorasti kohdassa, jossa kerrotaan, että Suomen islamilaisten määrä kolminkertaistuu vuoteen 2050 mennessä. Suomessa myös asuu selvästi enemmän buddhalaisia kuin virallinen tilasto näyttää, samoin katolilaisia. Ei sentään. Helsingin Sanomien tuore Teema-lehti on mainio esimerkki uskontojournalismista, olkoonkin, että sitä tekevät muut kuin uskontoaiheisiin erikoistuneet toimittajat. Vanha ekumeeninen ja myös uskontodialogin periaate on, että antaa kirkkojen (ja uskojen) edustajien itse puhua puolestaan ilman, että toimittaja tai hänen edustamansa media tuputtavat sivusta koko ajan omaa (usein valtakirkon) näkökulmaansa. Lehdessä on peräti 16 henkilöhaastattelua, jotka on toteutettu suoran sitaatin periaatteella. Mutta yhteen asiaan hän uskoo. HS Teeman uskontoliite on tuhti ja asiallinen paketti siitä, mitä on uskoa Suomessa juuri nyt. OllI seppälä Kirjoittaja on Kotimaan julkaisupäällikkö.. H elsingin Sanomat kompuroi talvella Suomen uskonnollisten yhteisöjen määriä esittelevässä pylväsgrafiikassa. Kriittinen näkökulma mainitaan, ja tiedottaja Veikko Leinonen saa puolustautua. Ei ole enää aikoihin ollut, jos milloinkaan. Kyseisessä jutussa myös viitataan Jehovan todistajien saamaan kovaan kritiikkiin mediassa muun muassa karttamiskäytännöstä. Jos Lutherin alullepanema liikehdintä olisi vain opinsisäistä pilkunviilausta, se tuskin saisi näin paljon mediahuomiota puolen vuosituhannen jälkeen. Nimittäin kirkkoon. 2 01 7 usKOnTOjOurnAlIsMI U sko on se, mistä uskonnossa syvimmältään on kyse. Hän määrittelee itsensä kepeäksi ja jumalaapelkäämättömäksi ihmiseksi, jolle usko ei ole kovin tärkeä. Muun muassa Uskontojen uhrien tuki UUT ry on Leinosen mukaan osa tätä ”klikkiä”. Usko näyttäytyy monologina Aamukahvi väärään kurkkuun
Näemme hänen perusteluissaan ongelmia. Lutherin näkemys on juuri se, että avioliitto asetetaan Jumalan luoman inhimillisen elämän jatkamiseksi, ylläpitämiseksi ja suojelemiseksi. Ensinnäkin luomisen teologia ja etiikka samastuvat oudosti. Soveltamalla luterilaisia peruserotteluja uskon ja rakkauden sekä Jumalan hengellisen ja maallisen hallinnan välillä on varsin vaikeaa muotoilla vakuuttavaa perustelua sukupuolineutraalille avioliitolle. Onko seurakunnassanne opeteltu uusia virsiä yhdessä. 1:22) Näin kirjoittajat itsekin puolustavat näkemystä, että koko elollinen luomakunta jakaantuu feminiinisiin ja maskuliinisiin olentoihin, jotka toteuttavat Luojan niille antamaa tehtävää jatkaa elämää. Lähetä tekstiviesti numeroon 13526. Asianmukaista olisi luopua vetoamasta Lutheriin tässä asiassa. 1 ja 2) opettaessaan avioliiton perustaa ja sisältöä (Mark. Olin itsekseni miettinyt tätä ohjelmaa, onko se kulttuuria lainkaan. Moos. Ei ainakaan meikäläisiä iäkkäämpiä ihmisiä, jotka ovat tottuneet siistimpään ja älykkäämpäänkin huumoriin. Moos. Viestin hinta on 0,90 euroa. Toimitus pidättää itsellään oikeuden valikoida lehdessä julkaistavat kommentit ja mielipiteet. … Luomiskertomusta ei ole syytä lukea kertomukseksi avioliiton asettamisesta.” Kuitenkin Jeesus tekee juuri näin: hän siteeraa molempia luomiskertomuksia (1. Hyvää jatkoa! Kerttu Häyhä Kiitos, Eeva-Kaisa Rossi. (emer.) AnTTI rAunIO systemaattisen teologian professori Itä-Suomen yliopisto MIIKKA ruOKAnen dogmatiikan professori Helsingin yliopisto Avioliitolla on luterilaisuudessa luomisteologinen perusta AvIOlIITTO Sukupuolineutraalia avioliittoa ei voida perustella historiallisesti eikä teologisesti Lutherilla. Vastaavatko lisävihkon uudet virret näihin tarpeisiin. Tuire Heitto, Sastamala Kotimaa on monipuolinen kirkon tiedotuslehti, kulttuurilehti. Merja Tenetz Kerro kokemuksiasi uusista virsistä! Kotimaa kerää tavallisten seurakuntalaisten kokemuksia uusista virsistä ja niiden veisaamisen helppoudesta tai vaikeudesta. Vastaa joko osaan kysymyksistä tai kaikkiin ja lähetä vastauksesi osoitteeseen: toimitus@ kotimaa.fi (sähköpostin otsikkoon teksti: UUDET VIRRET) tai perinteisellä postilla osoitteeseen: Uudet virret, Kotimaan toimitus, PL 279, 00181 Helsinki. Laskisin tämän ohjelman kyllä pintaviihteen luokkaan, jossa tv-ohjelmissakin sallitaan alkoholin käyttö, alatyyli, sänkyhommat ja katupoikien kieli. Itse asiassa tämä on vahva lisäargumentti luomisteologisesti ymmärretyn naisen ja miehen välisen liiton puolesta. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Miten uuden oppiminen tapahtuisi parhaiten. Millaisia tunteita uudet virret sinussa herättävät. Aivan samalla tavalla ovat teologit ja kirkot argumentoineet vuosisatojen kuluessa. Kiitos kun osallistut!. Vastausaikaa on perjantaihin 7.4. TAIsTO J. 10 KOTIMAA 3 0. Toivomme, että vastauksessa näkyy nimesi ja asuinpaikkasi. Esimerkiksi avioliittokysymyksessä nykyinen moraalitaju edellyttää sukupuolineutraalin avioliiton, ja Heikan käsityksen mukaan luterilaiset kirkot oman etiikkansa mukaisesti omaksuvat tämän käsityksen. 2 01 7 Mielipiteet Kerro mielipiteesi napakasti omalla nimelläsi. 10:6–9; Matt. 19:4–6). Kuten aiempi kannanottomme myös nämä huomautukset koskevat kysymystä, miten luterilaisessa teologiassa perustellaan avioliittokäsitystä. Heikka pyrkii puolustamaan kantaa, jonka mukaan avioliitto instituutiona kuuluu etiikan ja luonnollisen järjen moraalisen harkinnan alueelle. Kun maallinen valta nyt on tehnyt toisenlaisen ratkaisun erilaisessa historiallisessa ja kulttuurisessa tilanteessa, vetoaminen kirkossa sen puolesta Lutheriin on epähistoriallista. 3. sePPänen Lohja Luen Kotimaa-lehden kannesta kanteen suurella innolla. Mitä toivot yhteiseltä virrenveisuulta. Sitä ei voida perustella historiallisesti eikä teologisesti Lutherilla. Etiikka on tämän perustavan uskon käytännöllinen sovellutus, jonka periaatteet Luoja on kirjoittanut järjelliseen omaantuntoomme ja ilmaissut Raamattuun tallennetuissa käskyissään. Tässähän oli erilaisia sketsihahmoja, muutamat huonolla maulla tehtyjä, nimenomaan tuo Ankeinenkin meni jotenkin ironian puolelle, irvikuva valittajasta, epämiellyttäviä äännähdyksiä. Avioliiton tehtävä ulottuu maallisesta fyysis-psyykkisestä ja yhteisöllisestä elämästä aina tulevaan, ikuiseen elämään asti, kuten Luther Genesis-luennoissaan selittää. Kirjoittajat aivan oikein korostavat, että Raamatun luomiskertomukset kuvaavat kaiken elämän syntyä, ei vain ihmisen. Vuosikausien karismaattisuuden ja fundamentalismin jälkeen olen löytänyt lehden, joka asiallisen teologisesti käsittelee kristillisyyden osa-alueita. Toiseksi Heikka näyttää olettavan, että moraalinen harkinta eli luonnollinen moraalilaki ja järki ottavat sisältönsä suoraan kulloinkin vallitsevasta moraali-ilmastosta. Ja tämän tehtävän ytimessä on Jumalan sana, johon kirjoittajat viittaavat: ”Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää…” (1. Vastaavasti avioliitto, puoliso ja lapset ovat Jumalalta tulevia lahjoja, joiden tunnistaminen ja tunnustaminen sellaisiksi edellyttää uskoa. Vastauksia voidaan käyttää aiheesta tehtävissä lehtijutuissa. Onko uusiin virsiin helppo yhtyä. Tv-katsojia on tosin paljon, mutta sehän voi johtua tarjonnan puutteesta. Ei kiihkoa, ihanaa! Kiitos tosi hyvästä lehdestä. Ei varmaan mitenkään, paitsi että joitakin perheen jäseniä tai sukulaisia saattaa olla saman viihteen parissa. Tämä tuskin kuitenkaan on luterilaisen teologian alkuperäinen näkemys. Kirjoita viestin alkuun Kotimaa Mielipide (muista välilyönti!) ja sen jälkeen vapaasti se, mitä haluat sanoa. JuhAnI FOrsberg TT, ekumeniikan dos. saakka. Kirkolliskokousedustajat toteavat: ”Luomisteologiaan sidottu avioliittoteologia kapeuttaa avaimenreiän tavoin todellisuutta. Millaisia kokemuksia sinulla on. Pakko kysyä, mikä kansa tässä oli myyty. Jos on, niin se on kyllä alakulttuurin laitaa hipoen. Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Piispa (emer.) Mikko Heikka ja kirkolliskokoukselle avioliittokäsityksen laajentamista koskevan aloitteen tehneet edustajat esittävät ( Kotimaa 16.3.) kannanotostamme ( Kotimaa 9.3.) kommentteja, jotka vaativat muutamia jatkohuomautuksia. Kenet on myyty. … Tämä rajoittuminen ei ole älyllisesti eikä eettisesti kestävää. Kirjoitit yksiselitteisen ja ymmärrettävän kolumnin ”Sulhanen tulee!”. Kirjoittajat tekevät tässä tietoisen irtioton suhteessa Raamatun ja kirkon luomisteologisesti perusteltuun avioliittokäsitykseen. Miten tämä liittyy seurakuntaväkeen ja kirkon henkilöstöön. lehdessänne oli teksti ”Suomen kansa oli myyty” kulttuurikulmassa (16.3.), joka käsitteli viihde-ohjelmaa Putous. Luomisen teologiahan ilmaisee uskomme siihen, miksi mitään on ylipäätään olemassa. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Ihmisen järki ei ole vailla tiettyä sisältöä, joka sanoo jotakin siitä, mikä on luonnollisen järjen mukaista. Vaikka uskon ja rakkauden ”korien” välillä tulee tehdä distinktio, ne eivät ole irti toisistaan: Rakkauden toteutuminen edellyttää uskoa, joka ottaa vastaan Jumalan lahjoittaman elämän ja tunnustaa sen Jumalalta tulevaksi. Heikka kaventaa olennaisella tavalla luomisteologiaa supistamalla sen etiikkaan. ”Luomisopissa ei ole kyse vain ihmiskuvasta vaan koko luomakunnalle annetusta tehtävästä.” Juuri näin
ju k k a g r a n s tr ö m. Emme ole muuttaneet kantaamme emmekä muuta, ja siihen meillä on perustuslaillinen oikeutemme. ”Tätä toivoa tulevasta jokaisen meistä – poliitikkojen, vanhempien, pappien – tulisi tarjota nuorillemme, koska se vie tätä maata eteenpäin joka päivä. Se, että kirjoittajat sivuuttavat syntiinlankeemuksen, joka ei ole vain myytti tai metafora, kapeuttaa myös avaimenreiän tavoin todellisuutta. 3. Toivon voima on uskoa siihen, että parempaa on luvassa, jos on valmis tekemään työtä ja taistelemaan paremman puolesta. ”Lapsi on antanut minulle toivon”, Ahmad kertoi kirkkoväelle hyvällä suomella. Eli uuden lain myötä itse asiassa kaikki entinen voi muuttua. Kirkon avioliittoteologiasta TL Jukka Hautala, TT Aulikki Mäkinen, TM Markku Orsila, TM Olli-Pekka Silfverhuth ja TM Rolf Steffansson kirjoittivat avioliiton teologisista perusteluista ( Kotimaa 16.3.). Älkää yrittäkö vaientaa toisin ajattelevia. Tämä näkymä on toteutunut huikealla tavalla ja näkyy siinä, miten Suomi on 120 vuoden aikana kehittynyt. MIKAeL PeNTIKäINeN Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja. Se on heräävä unelma, kuten Aristoteles kiteytti jo satoja vuosia ennen ajanlaskumme alkua. Jos se unohdetaan, ollaan todella pienen avaimenreiän kohdalla vai pitäisikö pikemminkin sanoa sellaisen rannattoman meren kohdalla jossa lopulta mikä tahansa näkemys voidaan istuttaa kirkkoon. ”Meidän vahva uskomme toivon voimaan on nostanut meidät yli sen epäilyn, riitelyn, vihan ja pelon, jota olemme kohdanneet omassa elämässämme ja maamme vaiheissa”, Obama sanoi. Tähänhän juuri pyritään lainmuutoksilla. MArTTI TUUre TM, pastori, Tampere JUhANI räsäNeN TM, pastori Luhanka V iime viikolla keskustelimme Liedon kirkossa isän kaipuusta. Puheen lopussa Obama pohtii toivon voimaa, joka on kantanut presidenttiparia Valkoisessa talossa ja muutenkin elämässä. Avioliittolaki vaikuttaa moniin muihin lakeihin, jotka ovat niin sanottuja liitännäislakeja. Emme ymmärrä, mitä lisäarvoa Vanhan testamentin vaihtelevat ja moniavioiset käytännöt voisivat tuoda nykyiseen avioliittokeskusteluun ja Jeesuksen kannattaman yksiavioisuuden malliin. He uskoivat, että sivistyksessä on paremman toivo. Jälleennäkemisen väkevä toivo on kantanut isää – ja varmasti myös äitiä ja poikaa Syyriassa. 2 01 7 KOLUMNI Mikael Pentikäinen Lain säätämisestä ja mielipiteen vapaudesta Pastori Eeva-Kaisa Rossi toteaa kolumnissaan Sulhanen tulee! ( Kotimaa 16.3.) seuraavaa: ”Te, jotka vastustitte uutta lakia, älkää pelätkö: mikään ei muutu.” Tähän liittyen en voi olla nostamatta esiin muutamaa olennaista asiaa. Hän ei ole nähnyt koskaan omin silmin poikaansa, koska tämä syntyi isänsä maastalähdön jälkeen. On todella naiivia kuvitella, että mikään ei muuttuisi. Eräs vieras sanoi nähneensä illan aikana keskustelijoiden tuolien äärellä alttarilla oman isänsä arkun. Tällä tiellä päädymme lopulta tilanteeseen, jonka voi otsikoida: mielipiteenja ilmaisunvapaus menee! ANTTI KIvIMäKI KD Pieksämäki, pj. Väkevä toivo on elämän kantavia asioita. 3), jota selvitetään keskeisenä opinkohtana myös luterilaisen kirkon Tunnustuskirjoissa. Mikään ei tule olemaan niin kuin ennen. Isä oli siunattu samassa kirkossa. Halutaan muutosta ja se saadaan aikaan tämän uuden lain kautta. Sitä tarvitaan paljon ja monissa tilanteissa. Tunnelma kosketti; kirkkosalissa oli paljon isän kaipuuta. Oman perheeni kesäkoti on kyläkoulu, joka on rakennettu 1890-luvulla. Se johtaa yksien totuuksien Suomeen, joka Suomi on jo osittain tälläkin hetkellä. Isän kaipuu näkyi sielun silmin. Ensiksikin uusi laki muuttaa aina entistä lakia. Jäin pohtimaan erityisesti kirkossa puhuneen, syyrialaisen Ahmad Salehin kaipuuta. Se on vaarallinen tie. Nyt on toivo perheen yhdistymisestä jo tulevana kesänä uudessa kotimaassa. Sivistys ja kova työ on nostanut maamme köyhyydestä maailman rikkaimpien joukkoon. Jokaisella on tämä oikeus yhä edelleen nyky-Suomessa. Ei ollut oppivelvollisuutta eikä koulupakkoa, mutta oli väkevä toivo paremmasta. Kirjoittajat jatkavat, että nykyajan kysymykset ja haasteet avioliiton sisällöstä jäävät vajaalle käsittelylle ja avioliittoteologian sanoittaminen vaatii avaimenreiästä katsomisen sijaan laajempien näkökulmien avaamista. Hän kiitti heitä työstä lasten hyväksi. Hän puhui yleisölle, josta valtaosa oli oppilaanohjaajia. Suuri joukko lähikylien vanhempia oli vakuuttunut siitä, että heidän lapsillaan on parempi huomen, jos he pääsevät kouluun. silmiini sattui jokin aika sitten Michelle Obaman viimeinen puhe Yhdysvaltain presidentin puolisona. Tämä toivo innostaa kovaan työhön”, Obama sanoi. He toteavat, että luomisoppiin sidottu avioliittoteologia kapeuttaa avaimenreiän tavoin todellisuutta, jolloin käsittelemättä jäävät Vanhan testamentin avioliittokuvaukset ja kirkon historiassa tapahtuneet avioliittoymmärrystä koskevat muutokset. Siksi juuri uusi laki astuu voimaan. Tämä koulu on rakennettu toivon perustalle. Tähän laajempaan näkökulmien avaamiseen tulee sisällyttää myös kristilliseen ihmiskäsitykseen kuuluva lankeemus (1. Jos teemme kovasti työtä ja uskomme itseemme, tämä toivo saa meidät saavuttamaan unelmamme huolimatta esteistä, joita eteemme asetetaan, Obama rohkaisi. Toiseksi, me, jotka vastustimme uutta lakia, vastustamme sitä yhä edelleen. Uuden sukupuolineutraalin avioliittolain kohdalla on kyse juuri tästä. Kyse on todellakin siitä, että kieltäytyy näkemästä lainmuutosten aiheuttamaa kokonaisvaikutusta yhteiskuntaan. Toivon väkevyys Toivon voima on uskoa siihen, että parempaa on luvassa, jos on valmis tekemään työtä ja taistelemaan paremman puolesta. Hyvin monet asiat muuttuvat. Toivo on ihmeellinen voima, joka liikuttaa maailmaa ja saa tekemään hyvää. Kun istun koulun entisessä luokassa – nykyisessä pirtissämme – ja katselen sen jylhiä hirsiseiniä, mietin usein aikaa, jolloin koulu päätettiin perustaa. On aivan turhaa puhua siitä menneessä aikamuodossa. Moos. KOTIMAA 11 3 0
Hän muutti sinne Turusta nauvolaisen puolisonsa perässä. Hän opiskeli työhönsä aikuisiällä, sijaistettuaan ensin diakonia Nauvossa.. 12 KOTIMAA 3 0. 2 01 7 Apuna saariston asukkaille Apuna saariston asukkaille Eeva Granström on ollut Nauvossa diakonina 13 vuotta. 3
Tunkeudun pelastusrenkaiden ja -liivien ohi ja palaan hampaat kalisten ja märkänä takaisin autoon. Lautta jyskyttää onneksi vakaasti niiden läpi. Vaahtopäistä ei ole tietoakaan pienten salmien, lahtien, niemien ja kallioisten luotojen joukossa, vaikka meri on auki siltojen alla. Ajan Saaristotietä eteenpäin, ohitan metsiä, peltoja ja punamullalla maalattuja saaristolaistaloja. Runsaan kymmenen kilometrin jälkeen ylitän kolme siltaa: jätän Lillandetin taakseni, ajan Biskopsön ja Ernholmin läpi, päädyn Storlandetiin. – Seurakunnalla ei ole omaa venettä, eikä sellaista ole myöskään Korppoon tai Houtskarin kappeliseurakunnissa. Meri on auki silmänkantamattomiin. Etsin punaisen talon, jonka kyljessä on suuri valkoinen risti. Vastarantaa ei näy. Takakannelta näkyvät Paraisten puolen etääntyvät valot. Vaikka Nauvo on Sterna on yksi Nauvon ja Paraisten väliä liikennöivistä lautoista. Syy on käytännöllinen. Nauvo koostuu 3 000 saaresta, joissa asuu noin 1 500 vakituista asukasta. Sää on ollut monta päivää aurinkoinen ja keväinen, mutta tänään saaristo näyttää hurjimpia puoliaan. teksti: Maria kesti & kuvat: pasi leino L ossimies heilauttaa kättä kuin tuttavalle, kun ajan autolla keltaisen saaristolaislautan kannelle. – No enpä juuri koskaan, hän naurahtaa. 2 01 7 Apuna saariston asukkaille Apuna saariston asukkaille On kevättalvi Nauvossa Turun saaristossa. KOTIMAA 13 3 0. Yleensä kuljen kävellen, autolla, lautoilla tai yhteysaluksilla. Juon seurakuntatalolla teetä ja kysyn, kuinkahan paljon Granström kulkee työssään veneellä. Autoni ryömii maihin muiden autojen perässä, ja oikealle jää toinen, pienempi lautta, jolla pääsisi Haveröhön. Myös harmaakivikirkko häämöttää rännän keskellä. 3. Diakoni Eeva Granström on minua jo vastassa. – Nauvolaiset ovat aina tottuneet ottamaan vieraat avosylin vastaan, kertoo Eeva Granström.. Se odottaa näkymättömissä valkoisen sumun takana. Kymmenen minuutin kuluttua koneen ääni muuttuu. Sterna pääsee perille Nauvon Prostvikiin. Nousen autosta, ja raju merituuli riipii väkisin huppua pois päästäni. Tuuli piiskaa räntää ja vettä lautan sisäosiin saakka. Lautan nimi on Sterna, tiira. Jää on epäluotettavan näköistä ja vaaleaa kevätjäätä. – Kyllä saaristolaisuus meidän työssämme paljon näkyy. Toisaalta työmme muistuttaa paljon muiden pienten maaseutuseurakuntien työtä, Granström, 59, kertoo. Nauvon keskustassa tulee vastaan Sale, apteekki, pankki ja ravintoloita. Merellä on vaahtopäitä, jotka nuolevat nälkäisinä lautan keltaisia kylkiä. Silloilta näkee, että jää peittää Nauvon sisäosissa yhä meren. – Tärkeintä on antaa aikaa ja yhteisöllisyyden tunnetta, Granström sanoo. Joskus harvoin olemme käyttäneet taksivenettä. Diakoni Eeva Granström käy tapaamassa yksin asuvaa sotaveteraania sekä turvapaikanhakijaperhettä
Nyt torppaa ympäröi uusi omakotitaloalue. Tärkeintä on antaa aikaa ja yhteisöllisyyden tunnetta. Ruotsinkielisiä, lauttayhteyksien taakse mieliviä kanttoreita ei löydy hetkessä. Sijaista diakonille ei ole. Granström kertoo, että keskeinen osa hänen työtään ovat nimenomaan asiakaskäynnit sekä erilaisten kahvitupien, iltakirkkojen ja tapahtumien järjestäminen. – Käynnit pitää silloin vain suunnitella hyvin. Venematkojen taakse ovat uskaltautuneet jättäytyä vain ne, jotka asuvat lastensa kanssa ja joilla ei ole suurta tarvetta diakoniavulle. saaristolaispaikkakunta, diakoniatyön asiakkaat ovat useimmiten iäkkäitä tai turvapaikanhakijoita, jotka asuvat säännönmukaisesti kirkonkylällä, joko palvelukodeissa tai omissa asunnoissaan. Kuulumisia aletaan turista saaristoruotsilla keittiön pöydän ääressä. Hätätapauksessa lisäapua saadaan Länsi-Turunmaan ruotsinkielisestä seurakunnasta, johon Nauvon seurakunta liittyi kahdeksan vuotta sitten. Granström pukee takin päälleen ja etsii sateenvarjon mukaan. Nötössä pidetään esimerkiksi kolme kertaa kesässä jumalanpalvelus. Pienen seurakunnan työntekijöiden kesken ei ole jyrkkää työnjakoa. Tulevaisuudessa venematkoja saattaa olla enemmän edessä. Itse asiassa hänen kotinsa on Nauvon kirkon maihin kuulunut vanha torppa, jonka ympärillä oli aiemmin kirkon hevoshaka. Granström sijaistaa silloin tällöin kanttoria, leipoo ja tiskaa vapaaehtoisten kanssa, tekee koulukäyntejä ja menee rippileirille, joka on Nauvon, Korppoon, Houtskarin ja Iniön yhteinen. Fagerlund on 95-vuotias sotaveteraani. Tuvassa on lämmin. Puuliedessä on ollut hiljattain tuli, ja kekäleet hehkuvat avoimesta lieTulevaisuudessa tarvitaan enemmän venematkoja. Meillä oli esimerkiksi aiemmin Nötössä asiakas, ja hänen tapaamiseensa meni yhteysalusmatkoineen koko päivä. Kanttorinkin virka olisi, mutta työtä on hoidettu kohta vuoden verran sijaisjärjestelyin. Kerran viikossa Nauvossa on myös kanslisti, ja tuntipalkallisena on palkattu eftistant eli iltapäiväkerhon ohjaaja. Rahallista apua hän jakaa vain harvoin. Fagerlund ottaa hänet iloisena vastaan. Hän on syntynyt tässä samassa torpassa. Kappeliseurakunnassa on Granströmin lisäksi ainoastaan kappalainen, joka sattuu olemaan myös hänen puolisonsa, sekä vahtimestari. Silloin koko Nauvokin liitettiin Paraisiin, yhdessä Nauvoa huomattavasti pienempien Korppoon, Houtskarin ja Iniön kanssa. Fagerlund asuu lähellä. – Jos joku asiakas asuisi venematkan takana tai meitä pyydettäisiin saareen, kyllä me sinne menisimme, Granström pohtii. Granström kopistelee sisään kuin vanha tuttu, ja tuttu hän onkin. Lastenohjaajaa, nuorisotyöntekijää tai emäntääkään ei ole, vaan jokainen seurakunnan työntekijä auttaa kaikessa, missä ehtii. Ulkona räntäsade on lakannut ja muuttunut pieneksi tihkuksi. Siksi yhdistimme käyntiin muita asioita. 3. – Aika vähän ehdin istua tietokoneen tai työpöydän ääressä. Toisaalta sähköposti ja sosiaalinen media ovat todella hyviä työkaluja, joilla saa nykyään helposti yhteyden kaukanakin asuviin ihmisiin. Puhelintai vastaanottoaikojakaan ei ole, vaan Granström tai joku muu seurakunnasta on aina tavoitettavissa. 14 KOTIMAA 3 0. Kunnat ja valtio pyrkivät pitämään iäkkäät yhä pidempään omissa kodeissaan, ja diakonin asiakaskäyntimatkat pitenevät.. 2 01 7 95-vuotias sotaveteraani Jarl Fagerlund kertoo, että ennen vanhaan hänen perheensä piti tehdä kirkolle vuodessa 24 taksvärkkipäivää saadakseen asua tässä torpassa. Kunnat ja valtio pyrkivät pitämään iäkkäät yhä pidempään omissa kodeissaan, mikä tarkoittaa, että diakonin asiakaskäyntien matkat pitenevät. Hän on lähdössä käymään Jallen eli Jarl Fagerlundin luona
Granström pohtii, että todennäköisesti maahanmuuttajien on ollut tavallista helpompi sopeutua näin pienelle paikkakunnalle, jossa kaikki oppivat – ainakin talviaikana – tuntemaan nimeltä. 3. KOTIMAA 15 3 0. Lisäksi Nauvon väkiluku seitsenkertaistuu kesällä mökkiläisten vuoksi. Abeerin perheen lapset Noor ja Jannat eivät enää muista, millaista oli asua Irakissa. Me seurakunnan työntekijät olemme korvanneet heille suurperhettä ja äitiä, ja hän pyysi minua. Suojaisa sisälahti vaikuttaa enemmän järveltä. He tulevat mielellään auttamaan käytännön töissä. Hänellä itsellään oli kolme veljeä, ja he kaikki olivat sodassa. Tuvan ikkunasta avautuu upea näkymä Kyrkvikenille, joka on vain kymmenisen metrin päässä. Meri on paksussa, vahvalta näyttävässä jäässä. Kesämökkiläisten tulo näkyy Gramströmin työssä siinä, että häntä tarvitaan vähemmän. Hänestä tuntuisi samalta kuin meistä, jos joku näkisi meidät alasti, Granström kertoo. Joku on kaivanut Fagerlundin pihalta kevään ensimmäisen krookuksen ja asettanut sen purkissa keittiön pöydälle. Valokuvaaja on kuvannut, toimittaja on kysellyt, Granström ja Fagerlund ovat jutelleet, kodinhoitaja kolistellut astioita. – Migri Raisio. Perheen isä on juuri tänään Migrin kuultavana Raisiossa. – Tag i din vård och hägnad oss alla, stora, små, hän laulaa äänettömässä torpassa. Tuvassa on tähän mennessä ollut hälinää ja vilskettä. Granström ei heti päästä sisälle miespuolista valokuvaajaa eikä tämän miespuolista apulaista, vaan pujahtaa eteiseen, sulkee oven perässään ja viittoo perheen äidille Abeerille, että tämä laittaa hiuksilleen huivin. Fagerlund ei enää näe kunnolla, mutta vielä hän pystyy lämmittämään kotinsa puilla. Nauvon vierasvenesatama on Turun saariston suurin ja suosituin, ja matkailijoita vyöryy paikalle sekä vettä että maantietä pitkin. – Ja ehkä nauvolaiset ovat aina tottuneet ottamaan vieraat avosylin vastaan. Miehet kopistelevat sisään. – Synnytyksessä avustaminen ei oikeastaan kuulu toimenkuvaani, mutta menin silti mukaan, Granström kommentoi. Olemme päässeet perille rivitalon ovelle. Naapuriapua löytyy, ystävät käyvät auttamassa, ja kodinhoitajakin pistäytyy paikalle tuomaan ostoksia ja tiskaamaan. Useimpien elinkeino on riippuvainen turismista. Fagerlund kuitenkin hymähtää, että kyseessä ei ole mikään oikea meri. Granström kysyy Abeerilta, ja taas nyökätään. Pitkän juttelutuokion päätteeksi Granström ottaa esille laulukirjan ja aikoo laulaa tutun psalmin, ”Bred dina vida vingar” (Mua siipeis suojaan kätke). Kuvassa näkyvä äiti, Abeer, pyysi Granströmiä mukaan nyt kahden kuukauden ikäisen Sandran synnytykseen. Nauvossa asuu Fagerlundin lisäksi kourallinen sotaveteraaneja sekä muutama lotta. Monella heistä on sukua Nauvossa, Granström hymyilee. – Tiedän, että hän ei haluaisi näyttäytyä ilman huivia. Hän oli mukana tämän syntyessä. Granströmillä on sylissään kahden kuukauden ikäinen Sandra, joka imeskelee nyrkkiään ja katselee vieraita tummilla suurilla silmillään. Moni niistä, jotka eivät muuten ole seurakunnan toiminnassa mukana, ovat nyt halunneet auttaa, iloitsee Granström. Nauvon seurakunnan jokamaanantaisessa kahvituvassa kuuleekin nykyään melkein yhtä paljon arabiaa kuin ruotsia tai suomea. – Mökkiläiset ovat odotettuja muuttolintuja. – Irakilaiskulttuurissa ei ole tapana, että miehet tulisivat synnytykseen, eikä Abeerilla ole täällä ketään läheistä naissukulaista. On harras hetki. – Kaikki Nauvon turvapaikanhakijat joko odottavat Migrin päätöstä tai ovat saaneet kielteisen päätöksen ja valittaneet siitä. Apuun tulee 8-vuotias Jannat, joka tulkkaa kysymyksen. Hän kuitenkin putosi sähkötolpasta ja joutui ennenaikaisesti eläkkeelle. Granström halaa vielä Fagerlundia, jatkaa sitten matkaansa irakilaisen perheen luokse. Nauvo on päässyt otsikoihin poikkeuksellisen lämpimällä suhtautumisellaan turvapaikanhakijoihin. Abeerin odotusaikana Granström tuli myös Moni niistä, jotka eivät muuten ole seurakunnan toiminnassa mukana, ovat nyt halunneet auttaa. Granströmin laulaessa tulee kuitenkin täysin hiljaista. Heinäkuu on hänelle hyvä hetki pitää kesäloma. Yhteistä kieltä ei ole. Abeer hymyilee ja nyökkää. – Vastaanottokeskus toi paljon uutta yhteishenkeä ja teki Nauvosta avoimemman kuin ennen. Vastaanottokeskus toi paljon uutta yhteishenkeä ja teki Nauvosta avoimemman kuin ennen.. Keskustelun aikana selviää, että Fagerlund oli aikoinaan töissä sähköalalla. 2 01 7 Huoli turvapaikan saamisesta varjostaa Nauvossa asuvien irakilaisperheiden arkea. Granström tuntee Sandran poikkeuksellisen hyvin. Granström kysyy elekielellä, onko sopivaa, että kotiin tulee miehiä, mutta ei tule ymmärretyksi. Nauvossa todella on tottumusta avata ovet tuntemattomille. Nauvossa oli hiljattain vastaanottokeskus, jonka sadasta asukkaasta vajaa kolmekymmentä jäi paikkakunnalle odottamaan turvapaikkapäätöstä sen jälkeen, kun vastaanottokeskus lakkautettiin. Islaminuskoisista maahanmuuttajista on nyt tullut vakiintunut osa kristillisen seurakunnan vapaaehtoistyötä. denkannesta. Nauvoon jääneet kuusi irakilaisperhettä saivat asunnot kunnalta, seurakunnalta ja yksityisiltä, ja nauvolaiset tekevät keräyksiä ja talkoita saadakseen heidän vuokransa ja muut tarpeensa maksettua. Tilanne on heille hyvin raskas, Granström kertoo. Maahanmuuttajat ovat saaneet myös töitä: monille käsipareille riittää sekä ankarissa olosuhteissa että sesonkiaikana jotain tekemistä
Puolentoista vuoden aikana on kuitenkin tullut huomattua, että yhdessä voi puuhata ilman sanojakin. Nauvon ja Paraisten välisestä sillasta on puhuttu vuosia. Hän nauraa ja puistaa päätään. Kysyn, muistaako hän mitään Irakista tai heidän kotikaupungistaan, Bagdadista. Ovi käy. 2 01 7 Käveleminen on osa Granströmin työtä. Abeer hymyilee taas ja nyökkää. Kauniista näkymistä huolimatta saariston realiteetit ovat yhä jäljellä.. 16 KOTIMAA 3 0. Jos se sattuu olemaan Houtskarissa, usean lautan takana, apua voi joutua odottamaan todella kauan. Paljon on silti yhä opittavaa. 10-vuotias Noor tulee kotiin. Pitkän ajan kuluttua on aika lähteä. Toisaalta nämä perheet tulevat mielellään mukaan iltakirkkoihin ja muihin seurakunnan tapahtumiin, joiden ohjelma on yksiselitteisen kristillistä. 3. Nauvossa on ruokakauppoja, mutta kaikki muut ostokset ovat tuntien matkan päässä. Kulttuuritörmäyksiä ei ole ollut. Hän puhuu ja ymmärtää suomea huomattavasti sujuvammin kuin muut perheessä ja kertoo iloisesti, että koulussa oli tänään uintia. – Suurin osa asiakkaistani on kävelymatkan päässä. Tuulikin on tyyntynyt, ja kevätlinnut livertelevät. Granström tietää sen: hän toimii vapaa-ajallaan saaristo-oppaana. Vähitellen irakilaisperheet tulivat tutuiksi suomalaistapojen kanssa ja alkoivat noudattaa niitä. Mistähän hän pitää eniten suomalaisessa koulussa. Suunnitelmat kaivetaan aika ajoin esiin ja keskustelu sillasta herätellään henkiin uudestaan. Granströmin mukaan seurakunnan työntekijät kunnioittivat sitä, että muslimimiehille voisi olla kiusallista vaikkapa kätellä vierasta naista. Granström ei nyt laula virttä tai pidä hartautta, muslimiperheessä kun ollaan. – He ovat ihailleet meidän kirkkoamme, joka auttaa ihan ventovieraitakin. Matkalla tulee usein tavattua ihmisiä. Granström on käynyt opettamassa perhettä, miten vauva puetaan Suomessa: pakkasella tarvitaan toppapuvut ja makuupussit, ja vastaavasti sisällä lämpimässä ne on riisuttava ajoissa. Tarvittaessa saatavilla on puhelintulkkausta. Kauniista näkymistä huolimatta saariston realiteetit ovat yhä jäljellä. Lisäksi lautta on tärkeä saariston turismin kannalta. – Aina huomaa muutoksen tunnelmassa, kun linja-auto ajaa ensimmäisen kerran lautalle. – Täällä asuvana on tottunut lauttayhteyksiin ja siihen, että niiden aikatauluista on riippuvainen. Jouluakin on vietetty. Hän käy koulua pitkän bussija taksimatkan takana Paraisten keskustassa. Abeer tarjoaa kääretorttua ja jääkylmää, hyvää mehua. Aluksi moni irakilaismies lähtikin pois, jos samaan pöytään heidän kanssaan tuli vieras nainen. Oma terveysasema on, mutta Nauvossa, Korppoossa ja Houtskarissa on yhteensä vain yksi ambulanssi. Ulkona aurinko on alkanut pilkottaa. Alakouluja sekä ruotsinkielinen yläkoulu löytyy, mutta suomenkielinen yläkoulu on kaukana Paraisten keskustassa. Granström pyytää arabiaksi, että hänelle vain yksi palanen. Lauttarannassa ja -matkalla voi myös tavata ihmisiä ja levätä, Granström kommentoi. Nauvo vaikuttaa auringonpaisteessa idylliseltä ja pittoreskilta. Saariston arki ja eksotiikka tulee lauttamatkalla kouriintuntuvasti lähelle. Suomi on hänen kotimaansa nyt. Lapsia ei voi päästää lumihankeen varvastossuissa. neuvolakäynneille mukaan. Harrastusmahdollisuuksia on vähän, toisen asteen koulutusmahdollisuuksia ei lainkaan. Iltaja viikonloppupäivystyskin on Turussa saakka. Granström kertoo, että kun turvapaikanhakijat tulivat Nauvoon, aluksi oli paljon epävarmuutta jo kieliongelmien vuoksi. – Piirtää ja musiikki, hän vastaa pohdittuaan hetken. Kävellessä ehtii myös rukoilla hiljaa mielessä jonkun puolesta ja suunnitella päivää. Varsinkin säähän varautumisessa on vaikeuksia, ja sukat ja tumput ovat olleet irakilaisille uusia tuttavuuksia
• Turkulainen gospel-kuoro esiintyi New Yorkissa . Näköislehti aina mukana Oletko jo lukenut nämä jutut :sta. • Kommentti: Nyt on lupa uskontodialogiin. • Nuorin Mummon Kammarin vapaaehtoinen on nelikuinen vauva. • Tiina Laine: ”Diakoniatyö kuormittuu jatkossa äärimmilleen sotepyörteissä”. • Kolmannen polven luottamushenkilö Hirvensalmelta jännittää uuden avioliittolain seurauksia. • Erityisnuorisotyö Lahdessa: Moottoripajassa opitaan hitsaamista ja tunnetaitoja. • Listauksessa kirkolliset Facebook-ryhmät. • Mauri Tervonen: ”Vaikeat vaiheet muuttuivat motivoivaksi työksi lähiökirkossa”. • Turussa saa tavaroiden raivaamiseen tukea seurakunnasta. • Luterilainen ortodoksia väänsi armoa myös armottomuudeksi. • Riita seurakuntasihteeristä koettelee Konneveden seurakuntaa. Perusta oma blogi ja/tai lue/kommentoi muiden blogeja. Kotimaan Digipaketti = + K24 + näköislehti Ajankohtaisia verkkouutisia Kirjautumalla palveluun*) saat kaiken tämän: Seurakunnan työntekijöille ja luottamushenkilöille. • Ikivanha kivikirkko valittiin Lohjalla vuoden digitalisoitujaksi. Sai hyvät arviot. Jos olet unohtanut salasanan, voit pyytää uuden tai olla yhteydessä asiakaspalveluumme asiakaspalvelu@kotimaa.fi , puh. • Vapaaehtoistyö ja ympäristötaide kukoistavat Keiteleen seurakunnassa. • Kirkkomusiikkiliitolta uusi ansiomerkki: Kiitos 60 vuoden palveluksesta! • Kirkon erityisnuorisotyö 50 vuotta – Jengityötä ja ujojen etsintää, pioneeritaistelusta perusasenteeksi. • Kirkolla rohkea tavoite: Tuhat työpaikkaa vaikeasti työllistyville. • Kirkkoherraraati eutanasiasta: Elämä on aina pyhä, mutta saako ihmistä kiduttaa. • Seurakuntamestari Pirkko Lammi: Unelma-ammatissa palkka ei ratkaise. *) Kirjaudu palveluun osoitteessa www.kotimaa24.fi ylälaidassa olevasta kohdasta ”kirjaudu”. • Teemu Laajasalo: Eettisesti tulikivenkatkuinen julistus hämärtää ansiottoman armon. • Kirkkoherraraati: Helsingissä kirkkoherra vihkii samaa sukupuolta olevia, muilla raatipaikkakunnilla ei. Mikäli sinulla ei ole Digipaketin tilausta, voit tehdä sen täällä: www.kotimaa24.fi/tilaa. • Enon seurakunnan vaikuttaja: ”Jokaisen on kannettava yhteiskuntavastuuta”. • Oppilaille koulupappi on salaisuuksien mies – häneen voi luottaa. Seuraa uutisia kirkosta, seurakunnista ja uskonnoista. Kirjautumiseen tarvitset sähköpostiosoitteen ja salasanan. • Suruserenadi-ryhmän musiikki hyvästelee vainajan. • Kairos-kurssin antia: ”Jokainen voi tehdä lähetystyötä”. • Rautjärvellä vaikea saada luottamushenkilöitä: ”Kukapa haluaisi jakaa kurjuutta?” • Tapani Nuutinen: ”Kirkon on avauduttava enemmän maailmalle”. • Vlogipappi: ”YouTube on kirkolle valtava potentiaalinen kohtaamiskanava”. • Joskus perheneuvoja joutuu ottamaan myös moraalisesti kantaa: Tuo on väärin. • Vapaaehtoiset ovat sitoutuneet Tampereen Raamattukouluun vuosikymmeniksi. • Papit vetoavat omaantuntoon – Entä kanttorit. • Kinnulan kirkkovaltuutettu ja 33 lapsen isoisä: ”Lapset ovat ykkösjuttu”. 020 754 2333. • Lapset kutsuivat aikuiset öiseen kirkkoseikkailuun Haapajärvellä. • Monen polven perhekerho tarjoaa Oulussa maallista ja taivaallista hyvää. • Ekumeenisesta jumalanpalveluksesta jäävät pois synnintunnustus ja uskontunnustus. • Heikki Heinonen: ”Seurakunnissa on edelleen liikaa kulissielämää ja suorittamista”. • Nilsiäläinen Hannu Tervonen: ”Alueseurakuntien välille ei ole syntynyt ristiriitoja”. • Uusi seminaarisarja – ”Hengellisiin tarpeisiin vastaava hoitotyö ei vaadi lisärahaa”. • Nuorten erovirta ravistelee kirkon verotuloja ja identiteettiä. • Kirkko päivystää MM-kisoissa aamusta iltaan
Yli puolet Sieversin haastattelemista 20 psykoterapeutista toivoi, että psykoterapeuttikoulutuksessa opetettaisiin myös näiden kysymysten käsittelyä. Kielteinen suhtautuminen uskontoon yhdistyy monen mielessä psykoanalyysin perustajaan Sigmund Freudiin. Viime lokakuussa hän väitteli teologian tohtoriksi Joensuu yliopistossa. Hän oli hyvin kiinnostunut uskonnosta, mutta ei koskaan kertonut, miksei uskonut Jumalaan. – Se on vähän sama kuin jos sinulle sanottaisiin, että voit puhua hoidossasi mistä tahansa, paitsi äidistäsi. Jos matka on tekemättä, psykoterapeutissa voi yllättäen nousta tunteita ja reaktioita, jotka estävät asiakasta jakamasta omaa hengellistä maailmaansa. Hän väitteli syksyllä teologian tohtoriksi uskonnollisista kysymyksistä psykoterapiassa.. Sieversin mielestä on eettisesti ongelmallista rajata jokin elämänalue hoidosta pois. Peppi Sievers on palaamassa kotiin Joensuuhun Kirkon koulutuskeskuksen pastoraalikoulutuksesta Järvenpäästä. – Siellä oli kuitenkin ajattelun vapaus, Sievers kiittelee pitäessään matkanteosta taukoa haastattelua varten. Ne nousevat esille erityisesti häpeän ja seksuaalisuuden äärellä. 2 01 7 H elpotuksen tunne tekee olon kevyeksi ja rentouttaa kehon. kuva: PHiliPPe GueiSSaz Jos psykoterapiassa ei saa puhua Jumalasta, se on yhtä tyhmää kuin kieltäisi puhumasta äidistä, sanoo psykoanalyytikko ja pastori Peppi Sievers. Hänelle Raamatun Jeesus on tuonut nimenomaan vapauden. Jos niistä haluaa puhua, pitäisi mennä papin luokse. Sieversin mukaan tämä on Freudin opetuslasten luoma tulkinta, sillä Freudin potilaat tuottivat paljon uskonnollista materiaalia. Kenelläkään toisella kirkon pastoraalitutkinnon suorittaneella ei varmasti ole samanlaista pätevyysvalikoimaa kuin Peppi Sieversillä. Freud oli ateisti, jonka vakaumuksesta on kasvanut käsitys, ettei uskonto kuulu analyyttiseen psykoterapiaan. – Monet opiskelukaverini olivat sitä mieltä, että uskontoa ei pitäisi käsitellä psykoanalyysissa. Eniten väistelyä on siellä, missä hoidetaan ihmisen mieltä. Sievers on huomannut, että Suomessa uskonnolliset asiat liittyvät kuitenkin aina jollakin tavalla ihmisen kasvuhistoriaan. Työn ohessa hän on opiskellut myös psykoterapeutin, psykoanalyytikon, pastorin ja retriittiohjaajan tutkinnot. Huomiota saa tällä kertaa terrieri Twister. Siksi hän ei tahdo jaksaa sellaista hengellisyyttä, jossa Raamattua luetaan niin, että se rajaa ja karsinoi. Sieversin mielestä uskonto on koko terveydenhuollossa tabu. Aiheena oli uskonnollisten ja hengellisten kysymysten käsittely suomalaisissa psykoterapioissa. 3. Etukäteen Sievers pelkäsi, että kurssi tarjoaisi vain yhdenlaisia tulkintoja, ja kaikki ängettäisiin samaan muottiin. Jotta asiakas voi psykoterapiassa käsitellä omaa hengellistä elämänhistoriaansa ja uskonnollisia käsityksiään, terapeutin täytyy työstää omaa mieltään tällä alueella ensin itse. Ensimmäiseltä koulutukseltaan hän on psykiatrian erikoislääkäri. – Freud kutsui itseään syntiseksi pakanaksi. Aiheena oli raamatuntutkimus. 18 KOTIMAA 3 0. Hyvä terapia antaa tilaa hengellisyydelle Peppi Sievers viettää mielellään aikaa eläinten seurassa myös kyläillessään
Seuraavana päivänä on luvassa suuri ilo, koiran hakeminen hoidosta. Työuupumus ja selkäongelmat saivat Peppi Sieversin hakeutumaan vuonna 2000 retriittiin. Ensi yön Peppi Sievers viipyy vielä matkalla. – Kukaan ei puuttunut siihen. Mielikuvat Jumalasta kertovat terapian kannalta merkittäviä asioita potilaan muista suhteista. • •Yöpöydällä: Wille Riekkisen Piispan Piplia: willejä valintoja Raamatusta (Kirjapaja). Uskovaiset olivat liian hurskaita, mutta Sievers ei kokenut oloaan kotoisaksi juhlijoidenkaan seurassa. – Jumalasuhde kertoo, millainen ihminen kokee olevansa suhteessa vanhempaansa. – Ignatiaaninen rukous auttaa minua elämään kokemuksellisempaa elämää. • •Kiehtova Raamatun henkilö: Johannes Kastaja, tunnisti Jeesuksen jo äidin kohdussa. Retriittien ohjaaminen on hänen mielipuuhiaan. Hengellinen matka jatkuu. – Freud kirjoitti, että uskosta pääsee vapaaksi vain analysoimalla se täysin ja kasvattamalla potilasta tällä tavoin rationaaliseksi olennoksi, Sievers valottaa. DAnIelle MIeTTInen Uskonto on koko terveydenhuollossa tabu. Se tarkoitti, että lapsetkin erosivat. Hän odottaa kunnioittavasti ja palaa psykoterapeuttiseen työskentelyyn sitten, kun potilas on palannut kosketuksestaan Pyhään. 2 01 7 KuKA. Vanhemmat olivat punavihreitä intellektuelleja, jotka pitivät uskovaisia hölmöinä. Viime aikoina psykoterapiapiireissä on alettu puhua siitä, että suhde Jumalaan on ihmisen mielessä olemassa samankaltaisena kuin suhteet tärkeisiin ihmisiin. Katselen elämääni evankeliumin valossa ja lähestyn Jeesusta rakkaana ystävänä. • •Kotipaikka: Joensuu • •Harrastukset: Koiran kanssa ulkoilu, tutkimus ja käytännön spiritualiteetti. Parhaillaan hän vetää ignatiaanista arkiretriittiä toisen pastorin kanssa. Edessä on perusarkea erilaisten roolien välillä taiteillen. • •Psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, psykoanalyytikko, pastori, retriittiohjaaja, työnohjaaja. Kolmena päivänä viikossa Sievers toimii psykoterapeuttina omalla vastaanotolla. Ihan oikeasti. Hänen lapsuudenperheessään oli katolilainen lastenhoitaja, joka vei lapsia mukanaan messuun. Eniten väistelyä on siellä, missä hoidetaan ihmisen mieltä.. Siitä alkoi tervehtyminen ja koulumenestyskin koheni kohisten. 3. Kolmannessa retriitissä paikoilleen alkoi palautua muutakin kuin sijoiltaan luiskahtanut välilevy. Yhtenä päivänä viikossa hän hoitaa psykiatrin tointa etätyönä Rovaniemen keskussairaalan psykiatrian poliklinikalle. • •TT Peppi Sievers, 50. En löytänyt oikeaa paikkaa ja purskahdin itkuun. Luterilaisen vuodenkierron perinteet olivat silti läsnä heilläkin; joulukirkko, evankeliumin lukua joulupöydässä ja visusti kotona vietetty pitkäperjantai. Myös matka kohti Joensuuta jatkuu. • •Unelma: Kohtaamisen kirkko, johon voi tulla ja jossa voi olla ihan ominansa. Hänen jalanjäljissään on syntynyt mietiskelevä hartauselämän muoto, jossa etsitään syvää rukouselämää, luovutaan turhasta ja kasvetaan ihmisiksi itsetutkiskelun ja oikeiden elämänvalintojen kautta. – Mystiikkaa ja spiritualiteettia käsittelevien kirjojen äärellä ihmettelin, miksi täällä oikein ollaan ja mistä kaikessa on kysymys. Mihin älykäs ihminen nyt Jumalaa tarvitsisi. Sellaisessa kirkossa haluaisi olla töissä. Rippikoulun päätteeksi hän liittyi takaisin kirkkoon. Pyhiinvaeltaja vetää takin päälleen reippaasti, sillä Ukinrannassa syttyvät pian iltarukoushetken kynttilät. Sen rakkauden kanssa voin katsoa pimeää ja syntiä itsessäni. On vaikea sanoa, kumpi ilahtuu jälleennäkemisestä enemmän; länsigöötanmaanpystykorva Sisu vai sen emäntä. – Päätin ruveta kunnon äidiksi, ja sellainen olen kyllä ollutkin. Olin yksinäinen lapsi, koulukiusaaminen oli rankkaa. Välitunnilla opettaja näytti, miten hakemistoa käytetään. Kun erehdys selvisi, tyttö potkaisi Pepin alas portaita ja repi tältä paitapuseron auki niin, että napit lentelivät. Raamatun tekstien mietiskelyssä käytetään paljon mielikuvitusta. – Tunnilla luettiin Uutta testamenttia vuorolukuna. Hoitajan erottaminen oli kova paikka pikku Sigmundille. Hän pääsi Turun yliopistoon opiskelemaan lääketiedettä, mutta omaa porukkaa ei tuntunut löytyvän mistään. Freud pohti uskonnollista vakaumusta esimerkiksi kirjeenvaihdossaan luterilaisen pastorin ja psykoanalyytikko Oskar Pfisterin kanssa. Häpeä oli suuri. Uudessa koulussa Peppi sai osallistua uskonnon opetukseen, vaikka oli kirkkoon kuulumaton. Välillä hän myös luennoi kotikaupunkinsa yliopistossa teologianopiskelijoille. Perhe muutti Kymenlaaksosta Rasioon, ja Peppi liittyi partioon. Hengellisessä elämässään Peppi Sievers viihtyy ignatiaanisen spiritualiteetin parissa. – Jumala rakastaa minua henkilökohtaisesti ja käsittämättömän paljon. Tällä hengellisellä matkalla Sieversissä kypsyi kymmenen vuotta sitten halu lähteä opiskelemaan teologiaa. Aluksi hän ajatteli mennä vain lepäämään. Hän yöpyy Kangasalla Ukinrannan retriittikeskuksessa. • •Perhe: Aikuinen tytär ja Sisu-koira. Lisää ongelmia oli luvassa. Sievers toivoo psykoterapeuttina tunnistavansa potilaansa kanssa ne hetket, jolloin tämä on kosketuksissa Jumalan kanssa. – Hengellisyyttä tajuava psykoterapeutti ymmärtää, ettei hänellä ole tälle alueelle psykoterapeuttisin työvälinein asiaa. Kun hän alkoi odottaa vauvaa, usein merkityksettömältä tuntunut elämä sai kiintopisteen. Nimi viittaa jesuiittasääntökunnan perustajaan Ignatius de Loyolaan. Kun kirkolliskokous äänesti naispappeuden nurin toisen kerran vuonna 1976, äiti erosi kirkosta. KOTIMAA 19 3 0. Sievers on usein pyytänyt Jumalalta rohkeutta nähdä itsensä totuuden mukaisesti. – Eräs tyttö ihastui minuun, kun hän luuli minua pojaksi. Papin ammatti ei ollut toivelistalla, kun Pepin vanhemmat miettivät lastensa tulevaisuutta
Kenen nimi kiinnostaa ja myös myy. Hän, joka osaa kirjoittaa uskosta niin, että nykyihminen tempautuu mukaan ja tuntee, että kirjan sanat koskettavat juuri hänen kysymyksiään.. Esimerkkinä enkelikirjoistaan tunnettu Lorna Byrne, jolta on suomennettu paitsi jo useamman vuoden takainen supersuosittu Enkeleitä hiuksissani (2009) myös neljä muuta kirjaa, viimeksi Taivaallinen rakkaus (2014). Kyseessä on Virsikirja, jossa on mukana uusia virsiä eli Virsikirjan lisävihko. Vapaiden suuntien kirjanostajia valikoimallaan puhutteleva Kristillinen Kirjaja Musiikkikeskus (KKJMK) on myös kustantaja. 20 KOTIMAA 3 0. Mutta kuka on tällä hetkellä Se Nimi kristillisessä kirjakentässä. Sen yksikönjohtaja Susanna Mäntyranta sanoo, että oikeastaan tällä hetkellä on vain yksi nimi, jonka uusi kirja herättää aina huomiota, ja se myös myy. KIrjAllIsuus Kristillinen kirjamarkkina on pirstoutunut eivätkä erilaiset ostajaryhmät puhu samoista uskonasioista. Häneltä tulee vuosittain useita kirjoja, joista puolet on sisällöltään ei-kristillisiä. 2 01 7 KrIsTITyn vAellus rajalla käsittelee NDE-kokemusta (Near Death Experience) eli kuoleman lähellä käyneiden ihmisten näkemyksiä tuonpuoleisuudesta. Saarna?-kirjaa ovat ostaneet myös muut puheista kiinnostuneet kuin papit. Häntä ovat kääntäneet ja kustantaneet niin luterilainen Perussanoma kuin vapaakirkon Päivä ja helluntailiikkeen Aikamedia. Kirjaa ostavat isoina erinä seurakunnat, yksittäisiä kappeleita tavalliset veisaajat. Esimerkiksi hänen kirjansa Pappi. Yhtäällä on kirkollinen vakaata kristillistä ja luterilaista näkökulmaa korostava ostajakunta. Pienen pojan taivasmatkasta kertovasta kirjasta on otettu jo 11 painosta. Suomalainen sairaanhoitaja, Englannissa pitkään asunut Sointu Thakur on suosittu kirjoittaja esimerkiksi teoksellaan Arjen siunauksia. ovat nimiltään hyvin sisäänpäin kääntyneitä, mutta ne ovat kiinnostaneet lukijoita. Lisäksi kristillisen kirjan liepeillä on paljon uushenkistä kirjallisuutta, jolla saattaa olla vahva yhtymäkohta kristilliseen perinteeseen. Sen myyntihitti on ollut jo pitempään Todd Burpon ja Lynn Vincentin Taivas on totta (2014). yksiselitteistä vastausta on vaikea löytää, sillä kristilliset kirjamarkkinat ovat pirstoutuneet. Myyvät kirjoittajanimet siis vaihtelevat sen mukaan keneltä kysyy. Herätyskristillisiin alaryhmiin jakautunutta ostajakuntaa puolestaan kiinnostavat esimerkiksi maailmanloppu, henkilahjat tai hengellinen sodankäynti. Häneltä on suomennettu useampikin kirja aikaisemmin, mutta niiden aihepiirit ovat kiinnostaneet lähinnä vapaissa suunnissa. Virsirunoilijanakin tunnettu Kaskinen on ylivoimaisesti tuotteliain kirkkoa lähellä oleva suomalainen kirjailija. Yllättävä nimi Sacrumin myytyjen kirjojen listalla juuri nyt on yhdysvaltalainen pastori John Burke. tai Saarna. Kirja ei ole suinkaan laatujaan ensimmäinen, mutta sen kytkös Raamatun näkemyksiin puhuttelee ostajakuntaa. Markkinoiden pirstaleisuudesta johtuen kristillisistä kirjakaupoista ei saa kaikkia samoja kirjoja, sillä kauppiaat kokevat joidenkin kirjojen olevan liian liberaaleja tai liian konservatiivisia. KKJMK:n varma myyntinimi on yhdysvaltalainen evankelista John Bevere, jolta on suomennettu toistakymmentä kirjaa. kuva: Jukka GRanSTRöm Missä hän on. Yleiskirjakaupoissa taasen kristillisen kirjan valikoimat ovat varsin suppeat ja osin sattumanvaraiset. viime vuosien jonkinlainen myyntinimi Suomessakin on yhdysvaltalainen liki sata kirjaa kirjoittanut Max Lucado. Maamme suurin kristillinen kirjakauppa on Kotimaata julkaisevan Kotimaa Oy:n omistama Sacrum. Ja oikeastaan kirjasta on markkinoilla monta versiota. 3. Osa-aikatyöntekijä Rosa Teräväinen asetteli kirjoja Sacrum-kirjakaupan hyllyyn Helsingissä. Burken tuore teos Taivaan Kenen nimi myy nyt. Huovinen julkaisee harvakseltaan, mutta Anna-Mari Kaskinen sitäkin enemmän. V iime aikojen myydyimmän yksittäisen kristillisen kirjan tekijää on vaikea nimetä. – Emerituspiispa Eero Huovinen