vu os ik er ta 00 43 59 5– 21 –3 1 Kirkolliskokous käsittelee jälleen avioliittoa Kohtaamisen paikka Jan-Erik Nylund toimii vapaaehtoisena Vadstenan pyhiinvaeltajien keskuksessa 10 Miten puhua lastenlapsille ilmastonmuutoksesta?. heinäkuuta 2021 | hinta: 3,90 € Ka nn en ku va : Ka j Aa lto 11 6. 14 4 N:o 30 | 30
Yksi kirkolliskokouksen viime vuosien kestoaihe on ollut avioliitto. Ehkä sinäkin tiedät. Varsinainen antimme on rakennettu samoin kuin aiemminkin. Aloite esittää, että kirkolliskokous pyytää piispainkokousta tekemään esityksen kirkollisesta vihkimisestä ja siunaamisesta samaa sukupuolta oleville pareille. Heidän tulee ilmoittautua ennakkoon. Vähemmistöjen ihmisoikeuksia loukkaavan tilanteen muuttaminen edellyttää sitkeyttä muutosta ajavilta kirkolliskokousedustajilta. Suurin osa nuorisostamme on sydämestään hylänneet sen pelastuksen ja autuuden, jonka Jumalan sana osoittaa ja kääntänyt sen sijaan kulkunsa maailman teille. Meihin jää jälki eletystä elämästä. Hän virvoittaa niin, että uskallat täyttää tuon paikkasi. kesätapahtumansa, KesäSpiritin. 1921 Kysymys, jonka edessä hurskaat vanhemmat tänä aikana kaikkein enimmin huokailevat lienee tämä: Millä tavalla voisi saada nuoren kansan sydämet taivutetuiksi rakastamaan Jumalan sanaa. Niiden parien määrä, jotka ylipäätään toivovat kirkollista vihkimistä, vähenee jatkuvasti. Kirkko ja minä -juttu Espoon tuomiokirkosta on luettavissa tämän lehden sivulla 23. Hän kuulee, mitä tarvitset. Kirkkoon ja hengellisiin seuroihin sitä vastoin ei mitenkään riitä aikaa. Tavoitteena on kohtaaminen, ei eri tavalla ajattelevien tai uskovien torjuminen. Hän antaa sinulle asioita oikeassa suhteessa. Se voi saada monenlaisia muotoja. Kirkossa asian käsittely on jatkunut ratkaisemattomana vuodesta toiseen. Edellistä on vaikea ymmärtää niin etteikö kirkon avioliittokäsitys olisi kannanotto seksuaaliseen suuntautumiseen tai parisuhteisiin. Kirkko nimittäin on hallinnollinen käsite, joka tarkoittaa rakennusta, jonka rakentamisesta on päätetty kirkkolain määräämässä järjestyksessä, ja joka on piispan erikseen Herran huoneeksi julkisesti vihkimä ja pyhittämä. Maa janosi vettä, mutta oliko jo liian myöhäistä. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Porkkalankatu?7 B, 00180 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa.fi : Olli Seppälä 040 587 7411 Toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikot: Pupu Design Oy Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Tuija Pyhäranta (virkavap.), Meri Toivanen Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: Kotimaa 74 000 (2020 KMT) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. 29.7. Ei sinusta ja minusta vaaleanvihreää tule. Mitä eroa on virallisella ja ei-virallisella kirkolla. Kokonaisuudessa käsitellään muun muassa meditaatiota ja enkel eitä. Se on suurin kasvun ihme. Toiminnallisesti ei useinkaan mitään. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Nurmi kuivui keltaiseksi, ruskeaksi melkein. Hengen uudistus kirkossamme -liike järjestää Lempäälän Ideaparkissa 30.7–1.8. Nykytilannehan on edelleen se, kirkon avioliittokantaa määrittää kirkollista vihkimistä toivovan seksuaalinen suuntautuminen. OLLI SEPPÄLÄ Julkaisupäällikkö pohtii kirkkorakennusta. Jumala katsoo puoleesi ja kysyy, miten voit. Toivomme Henkisyyden talon tapahtumiin osallistuvilta avointa mieltä. Sitä ei voinut tietää, kun ajankohdan siirtämisestä päätettiin. Toukokuun alussa, jolloin kirkolliskokous tavallisesti järjestetään, tilanne olisi ollut parempi. Iltaisin on hieman perinteisempää kristillistä ohjelmaa. OLLI SEPPÄLÄ ”Kokemuksellisuuden avulla voimme rakentaa siltaa uushenkisyyteen päin” KesäSpritiin voidaan ottaa paikalle enintään tuhat ihmistä. 3 Henkisyyden talo ei kuitenkaan ole KesäSpiritin ainoa aihe. Kuivuisiko maa kokonaan, näivettyisi ankariin oloihin. MERI TOIVANEN 2 3 KOTIMAA | 30.7.2021 KOTIMAA | 30.7.2021 aluksi. Kaikkialla pidetään tanssikouluja ja tanssisaleihin juostaan kepein jaloin. Eduskunta päätti jo vuonna 2014, että samaa sukupuolta olevat parit voivat solmia avioliiton. Viralliset kirkot saattavat tosin olla arkkitehtonisesti kiinnostavampia kuin muut kirkolliset rakennukset kirkkosaleineen. Päälle tulevat kappelit, kyläkirkot ja seurakuntakeskusten kirkkosalit, jotka eivät kuitenkaan virallisesti ole kirkkoja, vaikka niitä kansan suussa sellaisiksi kutsutaan ja sellaisina pidetään. Minä kerron, millainen kuvittelen sen olevan. 1 Mistä Henkisyyden talossa oikein on kyse. Tiedän, miltä nurmikentästä tuntuu. Ensi viikolla sitä käsitellään 44 edustajan tekemän aloitteen pohjalta. Kotimaassa on vuoden 2019 alusta lähtien julkaistu viikoittain sarjaa Kirkko & minä. 2 Onko Henkisyyden talo aiheuttanut ennakkoon keskustelua Hengen uudistuksen piirissä. Kirkkohäät ovat toisellakin tapaa muutoksessa. Me odotamme sadetta. Karismaattisuus tarjoaa mielestämme tähän hyvän lähestymistavan. | tuhat merkkiä taivaasta | Jälleen kerran avioliitto asialistalla K irkolliskokousta vietetään myös tänä vuonna poikkeuksellisena ajankohtana elokuun ensimmäisellä viikolla. Kirkon omilla sivuilla todetaan, että ”kirkon avioliittokäsitys ilmaisee kirkon näkemyksen kristillisestä avioliitosta miehen ja naisen liittona, eikä ole kannanotto seksuaaliseen suuntautumiseen tai parisuhteisiin”. Ohjelmaan kuuluu kokonaisuus, jollaista ei kristillisillä kesäjuhlilla ole aiemmin ollut: uushenkisyyden ja kristillisyyden kohtaamispaikka eli Henkisyyden talo. | Kuva: Prokuvat TIMO PÖYHÖNEN Hengen uudistus kirkossamme ry:n toiminnanjohtaja Virallinen rakennus S uomessa on noin 800 evankelis-luterilaista kirkoksi vihittyä rakennusta. ?. Pandemia on kehittynyt kesän aikana huonompaan suuntaan. Näemme edessämme surullisen tosiasian, jota emme voi kieltää. Saat itkeä, valittaa, antaa pois ja ammentaa tilalle, omassa rytmissäsi. Saat levätä. Millainen olisi siunaava sade. Hän muistuttaa, mikä on paikkasi maailmassa. Ehkä tunnet sen luissasi. Sellaista on olla tyhjiin puristettu. Porotus oli liian ankara. Raamatussakin sade on vuoroin pelottavaa, rankkaa, virvoittavaa, siunaavaa. Heidät on kastettu siellä, he ovat päässeet ripille, heidät on vihitty ja heidät siunataan hautaan siellä. On kyselty, onko sille tarvetta ja ehkä pelätty, että kristinuskon sanoma jotenkin vesittyy. – Ei, se on oheisohjelma ja kokeilu. Tapahtumaa voi seurata myös Hengen uudistuksen verkkosivulta, sanoo toiminnanjohtaja Timo Pöyhönen. On mahdollista, että lähivuosina ja vuosikymmeninä pieni vähemmistö avioliiton solmivista ylipäätään enää toivoo kirkollista vihkimistä. Kyse ei ole uskontojen sekoittamisesta vaan sydämemme on edelleen selkeästi kristillinen. Olemme pohtineet Hengen uudistuksen piirissä kirkon suhdetta uushenkisyyteen asiantuntijoiden, ja myös kokemusasiantuntijoiden kanssa, ja tulleet näkemykseen, että kokemuksellisuuden avulla voimme rakentaa siltaa uushenkisyyteen päin. – Kyse on pitempään jatkuneen prosessin yhdestä käytännön toteutuksesta. Joillakin kyse on aina samasta rakennuksesta. Siinä ihmiset eri puolilta Suomea – ja joskus vähän kauempaakin – kertovat itselleen rakkaasta ja merkityksellisestä kirkkorakennuksesta tai -salista. Tätä kehitystä kuvaa se, että viime vuonna vain vajaa kolmannes kaikista avioliitoista solmittiin kirkollisesti, kun vielä kymmenen vuotta sitten vastaava määrä oli noin puolet. Aina on esteitä silloin, kun olisi niihin lähdettävä. Mutta rutikuivasta maasta nousee uutta alkua. Hän tekee sen, koska on luonut sinut kuvakseen. – Kyllä. Kirkko on läsnä monille ihmisille erityisesti elämän suurissa käännekohdissa. Aamupäivisin käsitellään yhteisöllisyyttä, jolle on erityinen tarve koronarajoitusten jälkeen. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Iltapäivät on omistettu karismaattisuudelle, mutta ei akateemisesti vaan kokemuksellisesti. | viikon henkilö | | pääkirjoitus | MARI TEINILÄ päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi ???????
Molemmat lait sitovat kirkkoa työnantajana. Mithiku huomauttaa, ettei kirkossa ole esimerkiksi nimettyä henkilöä, jolle ilmoittaa, jos havaitsee puutteita yhdenvertaisuudessa. Asia lähetettiin piispojen pöydälle kirkolliskokouksesta viimeksi toukokuussa 2018, jolloin kirkolliskokous oli hylännyt aloitteen kirkon avioliittokäsityksen laajentamisesta äänin 59–46. Lainsäädäntö määrittää yhdenvertaisuuskysymyksiä selkeästikin, mutta kirkossa elää vahvana käsitys siitä, ettei lainsäädäntö sido uskonnonharjoitusta. Aloitteen allekirjoittajat esittävät nyt, että kirkolliskokous pyytää piispainkokoukselta esityksen kirkollisesta vihkimisestä ja kirkollisesta siunaamisesta samaa sukupuolta oleville pareille. Edustaja-aloitteen on allekirjoittanut 67 kirkolliskokousedustajaa. Toiseksi pyydetään, että piispat huomioivat pappien synodaalikokousten valmistelussa sen, miten papisto ja muut seurakunnan työntekijät voisivat löytää työssään lisää tilaa hengelliselle kasvulle ja rukoukselle. Aloitteessa todetaan, että vaikka yhdenvertaisuuslaki ei koske uskonnonharjoitusta, kirkko voi itsenäisesti soveltaa sitä myös uskonnon harjoittamiseen, kuten jumalanpalveluksiin, muihin uskonnollisiin tilaisuuksiin sekä opetusja julistustoimintaan. Se sisältäisi mallin seurakuntien käyttöön. Koska yhteen tulemisen mahdollisuuksia on rajoitettu, hengellisyydestä on tullut entistä yksilöllisempää ja hengellisen elämän tarpeet ja mahdollisuudet ovat muuttuneet. Allekirjoittajien mielestä kirkon on määriteltävä, miten ja missä uskonnonharjoituksen yhteyksissä se päättää sallia syrjivää kohtelua tai opetusta. Entä miten kirkolliskokousedustajat itse rukoilevat. Nyt käsittelyyn tulevassa edustaja-aloitteessa huomautetaan piispojen todenneen, että asiaa ei voi sivuuttaa pitämällä kirkon avioliittokäsitystä ratkaistuna. Piispat totesivat vastauksessaan kirkolliskokoukselle vuosi sitten, että ykseys voidaan turvata vain hyväksymällä erimielisyys. Suunnitelmassa yhdenvertaisuuden vaatimus voitaisiin ulottaa koskemaan uskonnonharjoitusta. Aloitteen perusteluissa todetaan, että sen tarkoituksena ei ole sielunhoidon tai uskonnonvapauden harjoittamisen kieltäminen ”niin kauan kuin se ei muutu perusoikeuksia ja terveyttä loukkaavaksi ’eheyttämiseksi’”. elokuuta osana kulttuurija ihmisoikeustapahtuma Oulu Pridea. MERI TOIVANEN Kirkolliskokousedustajat tervehtivät toisiaan Turun kristillisen opiston pihassa elokuussa 2020. Aloitteessa todetaan, että Suomessa ihmisten yhdenvertaista kohtelua ohjaavat erityisesti laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta sekä yhdenvertaisuuslaki. – Nyt kirkossa puhutaan yhdenvertaisuudesta, mutta ei sidota konkretiaan, mitä se tarkoittaa. Kotimaan tähtijuttu Yli puolet kirkolliskokousedustajista on allekirjoittanut aloitteen rukouselämän vahvistamiseksi kirkossa. Aloitteen on allekirjoittanut 44 kirkolliskokousedustajaa, jotka haluavat piispainkokouksen valmistelevan esityksen samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä ja siunaamisesta. Kiellettäviksi halutaan hoidot, ”jotka tähtäävät seksuaalija sukupuolivähemmistöjen niin kutsuttuun ’eheyttämiseen’ eli muuttamiseen siten, että henkilöistä saadaan cissukupuolisia heteroita”. Aloite pitää evankelis-luterilaisen kirkon itsestään käyttämää brändiä sisällöltään ajastaan jääneenä ja ekumeenisesti kyseenalaisena. He totesivat olevansa kysymyksestä eri mieltä ja esittelivät kuusi vaihtoehtoa, joiden mukaan vihkikäytäntöjä voitaisiin hahmottaa tulevaisuudessa. EU-parlamentti on kehottanut jäsenvaltioitaan kieltämään eheytyshoidot. Aloitteen mukaan lopputulos on kuitenkin informatiivisesti hämärä ja ekumeenisesti tahditon, jopa arrogantti, ja perustuu luterilaisen kirkon historiallisesti vahvaan kuvitelmaan omasta erityisasemastaan. Aloitteeseen kertyi ensimmäisen viikon aikana yli 29 000 allekirjoitusta. Kotimaan tilaajille tarkoitetussa tähtijutussa Kirsi Hiilamo, Eija-Riitta Korhola ja Joni Kumlander vastaavat kysymyksiin. Kevään kirkolliskokous siirrettiin viime vuonna koronatilanteen takia toukokuulta elokuulle, ja samoin kävi tänä vuonna. Tuomiorovasti Satu Saarinen sanoo tiedotteessa pitävänsä kirkon ja seurakunnan mukanaoloa Pride-tapahtumassa tärkeänä. Aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja, kirkolliskokousedustaja Hanna Mithiku uskoo, että suunnitelman laatiminen auttaisi kartoittamaan tämänhetkisiä yhdenvertaisuusongelmia kirkossa ja löytämään niihin ratkaisuja. ”Rukous yhdistää erilaisista taustoista, hengellisistä kokemuksista ja teologisista näkemyksistä ammentavia kristittyjä”, aloitteessa kirjoitetaan. Myös allekirjoittajissa on hyvin erilaisista taustoista tulevia ihmisiä – niin suuri joukko, että aloitetta on selvästi pidetty tärkeänä. Allekirjoittajat esittävät, että kokonaiskirkolle tehdään toiminnallinen tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelma. Sateenkaarimessu järjestetään Oulussa nyt ensimmäistä kertaa. Taustalla ovat koronapandemian aiheuttamat muutokset ihmisten hengellisessä elämässä. Piispat vastasivat kirkolliskokoukselle elokuussa 2020. Ei ole kuitenkaan selkeää, mitä uskonnonharjoitus tarkoittaa ja haluammeko, että uskonnonharjoituksen varjolla saa toimia yhdenvertaisuuden vastaisesti. Toistaiseksi Malta on tehnyt niin. Aloitteessa pyydetään, että piispainkokous pohtii keinoja ihmisten rukouselämän vahvistamiseksi ja ihmisten kutsumiseksi rukoilemaan uusilla tavoilla. Saarinen on mukana toimittamassa messua. Henki & Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Kotimaa, Askel, Kirkko ja kaupunki, Henki & elämä, Kirkonseutu, Kirkkotie ja Pääsky Verkkoon: kotimaa.fi ja kirkkojakaupunki.fi Kesän merkityksellisin medianäkyvyys Kotimaan mediamyynnin kautta printti-ilmoitukset seuraaviin lehtiin: Soita ja kysy tarjous omasta peittopaketistasi! | kirkolliskokous | T urussa 3.–6.8. Aloitteessa todetaan, että muotoilulla on pyritty viestin selkeyteen ja tiiviyteen. Kirkolliskokouksessa on piispat mukaan lukien 108 jäsentä. Juttu on luettavissa Kotimaa.fi-sivustolla. Aloitteen mukaan tietä eteenpäin on etsittävä edelleen aktiivisesti. Toinen elokuun kirkolliskokoukselle jätetty edustaja-aloite koskee rukouselämän vahvisUusi kierros avioliittoa ja ekumeenisesti arrogantti brändi puheenaiheet | Kotimaa poimi esittelyyn edustaja-aloitteita, joita kirkolliskokous käsittelee ensi viikolla. 4 5 KOTIMAA | 30.7.2021 KOTIMAA | 30.7.2021 uutiset. kokoontuvan kirkolliskokouksen käsittelyyn tulee edustaja-aloite, jolla haetaan uutta vauhtia keskusteluun samaa sukupuolta olevien kirkollisesta vihkimisestä. Allekirjoittajat myöntävät, että tavoite on ollut hyvä ja viestinnällisesti perusteltu. Millaista rukouselämää kirkko tarvitsee. Kirkolliskokous pui myös edustaja-aloitetta, jossa perätään kirkkoon kokonaisvaltaista tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Kolmannessa edustaja-aloitteessa ehdotetaan Kirkko Suomessa -nimityksen lakkauttamista kirkon viestinnässä. | Kuva: Aarne Ormio / Kirkon kuvapankki | lyhyesti | Oulussa ensimmäistä kertaa sateen kaarimessu Oulun tuomiokirkossa vietetään sateenkaarimessua 4. Sateenkaarimessut ovat seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluville ja heidän läheisilleen suunnattuja luterilaisia jumalanpalveluksia. Aloitteessa todetaan, että hätä opettaa rukoilemaan ja niin on käynyt myös koronapandemian aikana. Aloitteessa todetaan, että Suomessa on lukuisia kirkkokuntia ja kristillisiä yhteisöjä, joista Suomen evankelis-luterilainen kirkko on yksi. Kansalaisaloite vireillä eheytyshoitojen kieltämiseksi Verkossa kerätään parhaillaan nimiä kansalaisaloitteeseen, jonka tavoitteena on kieltää lailla niin kutsutut eheytyshoidot. 2000-luvulla tämä yksi yhteisö on ottanut itsestään käyttöön nimityksen ”Kirkko Suomessa”, josta moni seurakuntayhtymä on tehnyt omia sovelluksiaan, kuten ”Kirkko Helsingissä” tai ”Kirkko Turussa”. tamista kirkossa
| Kuva: Pasi Ahola 6 7 KOTIMAA | 30.7.2021 KOTIMAA | 30.7.2021 uutiset. Voisi jopa ajatella, että kirkon koneiston pitäisi olla laajemminkin ehdokkaiden käytössä. Tiedot löytyvät EVAn eli Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuoreesta arvoja asennetutkimuksesta, jonka yhteenvetoanalyysi on nimeltään Lommo onnessa. Yksittäisen vastaajan kannalta ”suhde Jumalaan” saattaa tuntua vaativalta onnen avaimelta. Hengellisyys ja suhde Jumalaan ei kuitenkaan ole täysin mitätön onnen osatekijä suomalaille, sillä yhdeksän prosenttia vastaajista piti niitä onnellisen elämän kannalta erittäin tärkeänä ja kahdeksan prosenttia melko tärkeänä. Ala-Prinkkilä sanoo, että hän pyysi Hannusaarta mukaan tiimiin pohjalaisessa talkoohengessä. Yksilön kohdalla hengellisyys ja usko Jumalaan voi olla tärkeä osatekijä onnellisuuden kokemisessa. – Kaikki vaaliin liittyvä tekeminen on vapaaehtoista, eikä se toistaiseksi ole hirveästi vienyt aikaani. – Jouko on hyvä tyyppi ja olisi erinomainen valinta hiippakunnan piispaksi. On kuitenkin hyvä, että uskonnollinen ulottuvuus ylipäätään on mukana Evan kysymyspatterissa. Varsinkin niiden osuus, jotka eivät näe uskonnolla – miten se määritelläänkään – omalla kohdallaan mitään merkitystä, on kasvanut. Lapuan hiippakunnan piispanvaali käydään marraskuussa ja ensimmäiset ehdokkaat ovat jo aloittaneet vaalityön. Minua ei siis tarvinnut erityisesti pakottaa lähtemään mukaan kampanjaan. Kysymyksenasettelusta johtuen EVAn kysely ei tarkemmin kerro, painottiko vastaaja erityisesti hengellisyyttä – ja kenties myös henkisyyttä – vai (kristillistä) jumalauskoa. Tiimissä on pohdittu, pitäisikö luoda vaaliin liittyen erilliset gmail-sähköpostit. EVAn kyselyn tulokset perustuvat 2 019 henkilön antamiin vastauksiin. Pudotusta uskonnollisen ulottuvuuden merkityksessä on siis tapahtunut. Tiedot kerättiin 16.–28.10.2020. – Se tuntuisi kuitenkin liioittelulta, sillä vaali käydään kirkon sisällä ja siinä toimitaan kirkon hyväksi. Ehdokassivut ja seurakunnan sivut on pidettävä erillisinä. Asiaa käsiteltiin etukäteen seurakunnan johtoryhmässä eikä periaatteellista ongelmaa nähty, kunhan vaaliviestintä ei vie liikaa aikaa Hannusaaren muilta työtehtäviltä. Ylimäki-Hemminki sanoo, että olisi voinut kieltäytyä osallistumasta Salomäen vaalikampanjaan, jos se olisi tuntunut vaikealta. Lapuan tuomiokirkkoseurakunnan verkkosivuille ilmestyi muutama viikko sitten lomake, jolla saattoi ilmoittautua kirkkoherra, tuomiorovasti Matti Salomäen tukijaksi Lapuan piispanvaalissa. Ainakin kirkkoherra on jo nyt 24/7 ympäri vuoden kirkon palveluksessa, joten persoonan jakaminen vaalija virkaminään ei ole oikein mahdollista. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä. Hannusaari sanoo, että piispanvaalin viestintä on toistaiseksi vienyt häneltä aikaa runsaat parikymmentä tuntia. OLLI SEPPÄLÄ Esimies ja alainen vaalityössä viestintä | Somekeskusteluissa kysytään, ovatko piispaehdokkaat samalla viivalla, jos yksi voi käyttää seurakunnan resursseja ja toinen ei. – Minulla on omat kotisivut, ja maksan kaikki niistä koituvat kustannukset. Huomioarvoista on, että enemmistö kaikissa väestöryhmissä kokee itsensä vähintään melko onnelliseksi, työttömiä lukuun ottamatta. Jennika Hannusaari kertoo yllyttäneensä työpariaan lähtemään mukaan piispanvaaliin. ” Kirkon koneiston pitäisi olla laajemminkin ehdokkaiden käytössä. Kauhajoen seurakunnan kirkkoherralla Jouko Ala-Prinkkilällä on vaalitiimissään viestintävastaavana seurakunnan viestijä Jennika Hannusaari. Vähiten tärkeitä onnen osia olivat hyvät tulot, korkea elintaso, hyvä asema, sosiaalinen arvostus sekä vähiten tärkeänä hengellisyys ja suhde Jumalaan. – Jokainen on kampanjassa mukana omasta vapaasta tahdostaan. T oisinaan kuulee kirkollisissa piireissä sanottavan, että tärkeintä elämässä ovat Jumala, puoliso ja lapset – vieläpä tässä järjestyksessä. Minna Ylimäki-Hemminki sanoo olevansa mukana Matti Salomäen taustatiimissä viestinnän asiantuntijana. Asetelma on piispanvaaleissa harvinainen, ja sosiaalisen median keskusteluissa se on nähty jossain määrin ongelmallisena. Hannusaari kertoo pohtineensa, pitäisikö vaaliviestinnässä käyttää muita sähköpostiosoitteita kuin kirkon työntekijöiden evl. Salomäen mukaan kyseessä oli hänen vaalisivujensa rakentamisen yhteydessä sattunut erehdys. EVAn arvoja asennetutkimuksen mukaan 76 prosenttia suomalaisista kokee elämänsä vähintään melko onnelliseksi. Vuonna 2005 EVAn kyselyssä 14 prosenttia piti hengellisyyttä ja suhdetta Jumalaan onnellisuuden kannalta erittäin tärkeänä ja 13 prosenttia melko tärkeänä. Analyysin on kirjoittanut Ilkka Haavisto. – Mutta olen alusta asti rohkaissut Salomäkeä lähtemään ehdolle ja luvannut tukea häntä. Tämä on kirkon kannalta huolestuttavaa ja tärkeää havaita. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Suurimman osan vaalityöstä hän on tehnyt vapaa-ajalla, mutta jonkin verran myös työajalla, mihin on seurakunnan johtoryhmän lupa. Tuolloin onnellisiksi itsensä koki 80 prosenttia ja onnettomiksi 17 prosenttia suomalaisista. Onnettomaksi itsensä kokevia on 20 prosenttia. Ala-Prinkkilän mukaan seurakunta ei voi ”hygieniasyistä” olla kokonaan tietämätön kirkkoherransa ehdokkuudesta piispanvaalissa. OLLI SEPPÄLÄ Uskonnolla on tekemistä onnellisuuden kanssa, mutta vain vähän | kommentti | ” Yksittäisen vastaajan kannalta ”suhde Jumalaan” saattaa tuntua vaativalta onnen avaimelta. He ovat Lapuan tuomiokapitulin palveluksessa. Niiden jälkeen tulevat sekalaisessa järjestyksessä muut elämänlaatuun ja onnellisuuteen vaikuttavat asiat, kuten taloudellinen tilanne tai asuinympäristö. Asiaa ei ole pohdittu seurakunnan hallinnossa virallisesti tai periaatteellisesti, Salomäki sanoo. Salomäen mukaan piispanvaali on kokonaisuudessaan nähtävä kirkon työnä. Kuvassa Lapuan tuomiokirkko. Toistaiseksi on pitäydytty evl-päätteisissä. Lomake poistettiin sivuilta sen jälkeen, kun asia huomattiin sosiaalisessa mediassa. – Ehdokkaan ei tarvitse ottaa virkavapaata omasta virastaan vaalin ajaksi, vaan vaalikampanjointia hoidetaan omassa virassa. – Vaalikampanjan aikana ehdokkaat tuovat julkisuudessa esiin kirkon näkökulmia. Ei lainkaan tai ei kovin tärkeänä asiaa piti 48 prosenttia. Ala-Prinkkilän ja Salomäen lisäksi vaaliin ovat lähdössä rovasti Jukka Jämsén ja hiippakuntadekaani Terhi Kaira. Ylipäätään piispanvaali vaatii nykyään ehdokkaalta entistä enemmän viestintäosaamista. Salomäen vaalisivujen tekijä on seurakunnan viestinnän asiantuntija Minna Ylimäki-Hemminki. Suomalaisille onnellisuuden tärkeimmät osatekijät olivat hyvä terveys, perhe-elämä, turvattu perustoimeentulo, hyvät ystävyysja ihmissuhteet, kokemus rakastamisesta ja rakastetuksi tulemisesta, mielenkiintoinen ja pysyvä työ, vapaa-aika, luonto, uuden oppiminen ja itsensä kehittäminen. Lapuan piispanvaali käydään marraskuussa. Kyselyn analyysissa arvellaan, että koronakriisi kolhaisi suomalaisten henkistä hyvinvointia. Sitä joukkoa ei kaanaankielellä tavoiteta. Toisin sanoen asia oli tärkeä 17 prosentille eli yli 900 000 suomalaiselle. Olen tehnyt verkkosivut ja osallistunut palavereihin. Hän pitää kampanjassa mukana olemista myös koulutuksena itselleen. | Kuva: Olli Seppälä | piispanvaali | L apuan hiippakunnan piispanvaalissa on ehdolla kaksi kirkkoherraa, joista kummankin kampanjaviestintää hoitaa alainen, seurakunnan viestijä. Vastaajista 64 prosentille hengellisyys ja suhde Jumalaan olivat onnellisuuden näkökulmasta ei lainkaan tai ei kovin tärkeitä. Kirkollinen hahmotustapa suhteellistuu, kun sitä vertaa siihen, mitkä asiat suomalaiset asettavat etusijalle, kun heiltä kysytään onnellisuuden osatekijöitä. Toki seurakunta tiedottaa yleisistä vaaleihin liittyvistä asioista. Suomalaisten onnellisuus on hieman laskenut EVAn edellisestä onnellisuusmittauksesta vuodelta 2016. – Jo pelkästään vastaaminen toimittajien yhteydenottoihin on opettanut viestinnästä enemmän kuin moni koulutus. Yksilön kohdalla uskonnollisessa viitekehyksessä merkitys voi olla suurikin, jopa ratkaiseva. Uskonnolla on merkitystä, kun elämän yleistä merkitystä, onnellisuutta ja tarkoitusta arvioidaan. fi-päätteisiä
Voimme olla varmoja, että yhteisissä ja henkilökohtaisissa rukouksissa on satoja vuosia rukoiltu myös seksuaalisesti – tai muiden vallitsevien käsitysten mukaan – poikkeavien ihmisten puolesta. Seurakuntayhteisöt historian käänteissä. Tätä yhteiskunnallista ja ihmisten mielissä tapahtunutta muutosta eivät kaikki koe rukousvastaukseksi. Tehtävänantoon kuuluu näkökulman valinta ja lähteiden käyttö. Minä olen saamaa mieltä. 25 €. Veijo Koivula: Kohti ykseyttä. En voi ohittaa ajatusta, että ne, jotka pakkaavat äärettömän Jumalan Raamatun kansien väliin unohtaen elävän Jumalan ja Pyhän Hengen vaikutuksen tässä ajassa, kokevat turvalliseksi ajatella, ettei mikään, joka ylittää heidän Raamatun tulkintansa, voi olla Jumalan tahto. Toisaalta syy piilee meitä ympäröivien tekstilajien moninaisuudessa, toisaalta taas siinä, että nuoret lukevat yhä vähemmän sellaisia tekstilajeja, joiden osaamisesta koulussa palkitaan. Näkyykö tässä rukousvastaus. Selitys on vanha tuttu: nuorison väärät mielipiteet. Riski epäonnistumisesta on tietysti olemassa, mutta nykyisellä kuihtuvalla seurakuntaelämän trendillä ei myöskään ole tulevaisuutta. EEVA LIISA HELLSTEN Luokanopettaja, eläkeläinen Tapahtukoon se, minkä ajattelemme olevan sinun tahtosi keskustelu | Onko yhteiskunnissa tapahtunut sukupuolien moninaisuuden hyväksyminen rukousvastaus. Lähetysseura tekee työtä uskon, toivon ja rakkauden puolesta ympäri maailmaa. Kätkössä olevaa minuutta etsimässä. Siinä on kuitenkin aikaa kestävää viisautta ja suuren mittakaavan sanoma, muuten ei kristittyjä ja kirkkoja olisi. ” Minä olen nähnyt muutoksen tuottaneen hyvää hedelmää ja vanhaan ajatteluun pitäytymisen enemmän pahaa. Vika ei ole seurakuntalaisissa, vaan ohjelmassa. Kysymys heräsi taas mieleeni. Miten joku voikaan niin lyhyessä ajassa ja vieläpä stressaavissa koeolosuhteissa tuottaa niin valmiita ja punnittuja tekstejä! Tänä vuonna SK:n valiotekstit valitsi sensorikollegani Elina Jokinen, joka sai työstä palkakseen vihapostia ja naureskelua sosiaalisessa mediassa. Onko suuri ja kaikkivaltias Jumala rajoitettavissa ihmiskielin kirjoitettuihin kuvauksiin ja kertomuksiin, jotka ovat meille opiksi ja ohjeeksi tallennettu Raamattuun. Suosittu uutuus! 24 €. Kuten kirkoissamme näemme, jumalanpalveluksissa on vain iäkkäitä vakioseurakuntalaisia. 24 €. 24 €. Tunnemme omien ja toisten kokemusten sekä lääketieteen kautta kuinka ihmeellinen on ihminen. 724 s. 27 €. korvaa | kolumni | O len viime vuosina miettinyt kristittyjen luottamusta jatkuvasti toimivaan Jumalaan. Saako kirkkomme aikaiseksi panna se toimeen jäseniään herkällä korvalla kuullen. Jotain on ehdottomasti tehtävä, jotta seurakuntiin saataisiin lisää uusia ihmisiä, elinvoimaa kasvuun ja Jeesuksen lähetyskäskyn toteuttamiseen, sekä tehoa väsähtäneen ja ajasta jälkeen jääneen, uinuvan seurakuntaelämän saamiseksi uudenaikaisemmalle ja aktiivisemmalle rai teelle. Runous, spiritualiteetti ja teologia. Isä meidän rukouksen lausuvat kristityt ovat pari tuhatta vuotta luottaneet siihen, että Jumalan tahto tapahtuu niin maan päällä kuin taivaassa. Uskontunnuksen vaikea kohta avautuu. Sen sijaan, että olisivat miettineet kansallisessa kulttuurissamme tapahtuvia muutoksia, joita abit teksteissään tarkasti analysoivat, somen irvileuat pilkkasivat nuorten tunteita ja kokemuksia. 20 €. Lukutaidon kokeesta nuo twitterin pahanilmanlinnut saisivat improbaturin. Maallikkoryhmät myös saisivat paremmin esiin seurakuntalaisilla olevia ideoita, tietotaitoja ja energisyyttä. Sellaisia ovat nuorille aikuisille, työikäisille, sinkuille ja muille laiminlyödyille ryhmille kohdistetut palvelut. Osa teksteistä voidaan julkaista myös Kotimaa.fi -sivustolla.. Siksi koen, että Isä meidän -rukoukseen voi luottaa. Työikäisiä on vähän ja nuoria aikuisia ei juuri yhtään. Jukka Keskitalo: Pyhästä ja pohjoisesta. Kuten tiedämme, Raamattu on ihmisten hyväksymä kirjakokoelma, joskin saamme uskoa Pyhän Hengen olleen vaikuttamassa kirkkoisien ja kirkolliskokousten päätöksiin sen tekstejä valittaessa. Hän viesteilee jatkuvasti hyvällä menestyksellä ystäviensä kanssa mutta ei tiedä, miten virallisissa kirjeissä kuuluu puhutella vastaanottajaa. Esko Miettinen: Astui alas tuonelaan. Esipuhe piispa Matti Repo. Kevään 2021 kirjoitustaidon kokeiden teemana oli kansallisuus. Päivitellään nuorison kyvyttömyyttä kirjoittaa korrektia suomea, ja tästä todisteeksi esitetään jonkin knoppityyppisen virheen yleistyminen kielenkäytössä. Oulun kirkkohist, II. 15 €. syysk. Minä olen nähnyt tapahtuneen muutoksen tuottaneen hyvää hedelmää ja vanhaan ajatteluun pitäytymisen enemmän pahaa. Ä idinkielen ylioppilaskokeilla on arvostettu asema suomalaisessa kulttuurissa. Kansanlähetyksen johtajan ajatuksia siteerattiin Kotimaassa (9.7.) järjestön kesäjuhlien jälkeen. Yhtä muottia kaikille ei ole. Jotta maallikkoryhmät voisivat menestyä, niiden toimintaa ei tule puristaa perinteisen seurakuntatyön vanhanaikaiseen monokulttuuriin, mikä varmasti panisi ne pian hiipumaan. Kokeessa mitataan ennen muuta argumentointitaitoja eli sitä, miten kirjoittaja osaa perustella väitteensä. Piispojen, professoreiden ja mystikoiden hyvässä seurassa. Nuori saattaa ymmärtää monimerkityksistä rap-lyriikkaa ja lukea kriittisesti mainosten lupauksia mutta ei osaa tulkita TE-toimistolta saamansa kirjeen sisältöä. Paavo Kettunen: Kuka minä todella olen. Jouko N. Ne voisivat jumalanpalveluselämän lisäksi johtaa myös muiden tärkeiden työmuotojen uudistamiseen. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Pyhiä tekstejä somen ja algoritmien viitekehyksessä. Äidinkielenopettajien kannustuksella on ollut monille tärkeä merkitys elämän valinnoissa, mutta on niitäkin, joilta opettajan ankara kielikäsitys on estänyt kirjoittamisen ilon. Lapuan emeritus piispan muisteluksia. Jorma Laulaja: Kurkistuksia. Risto Kormilainen: Minä vaan kysyn. 30 €. Sain nauttia näiden taitureiden kirjoituksista usean vuoden ajan, kun valitsin Suomen Kuvalehdessä kesäisin julkaistavat valiotekstit. Muutos on tuonut monille ihmisille paljon mahdollisuuksia, jonka toiset ovat halunneet heiltä Jumalan nimessä kieltää. Kommenttiensa perusteella he eivät itse asiassa edes ymmärtäneet tekstien ajatuksenjuoksua vaan tarttuivat lähinnä otsikoihin. Kokeen kriteerien perusteella tämänvuotiset valiotekstit olivat häikäisevän hyviä. Martikainen & Anniina Mikama: Kirkkovuosi ja sen pyhien tunnuskuvat. Aina on kuitenkin myös niitä abeja, jotka osaavat kirjoittaa pyörryttävän taitavasti. Monet kielitaidot ovat epäilemättä rapautuneet. Kun mainitsen olevani yo-sensori, ihmiset alkavat yleensä muistella oman ylioppilasaineensa otsikkoa. piispavuodesta (2019). Lue lisää ja tilaa ilmainen testamenttiopas: suomenlahetysseura.fi/testamentti Lähetysseura on kirkon lähetysjärjestö ja yksi Suomen suurimmista kehitysjärjestöistä. Piispa Teemu Laajasalo ja kappalainen Petri Patronen näkivät Kotimaan (23.7.) artikkelin mukaan paljon potentiaalia kodeissa kokoontuvissa maallikkovetoisissa ryhmissä Englannin tapaan. Jaakko Ripatti: Alusta alkaen. Tämä sukupuolien moninaisuuden hyväksyntä on mahdollistanut Suomessa pysyvän parisuhteen ja perheen perustamisen tasa-arvoisena kaikille. 39 €. 27 €. Useimmista kuulemistani muistoista hohkaa arvostus äidinkielen tunneilla opetettuja taitoja kohtaan. Matka syvimpään minussa. Kokoelma on ajalta, jossa kukaan meistä ei enää elä. Pyhä Ristin Johannes: Hengellinen laulu. Asiaa ovat rukouksissa pitäneet esillä varmasti myös uskonnolliset yhteisöt ja eri kirkkokunnat kautta aikojen. Hannu Mustakallio: Seurakunta Pohjois-Suomen keskuksessa. Atte Korhola: Ovista ja ikkunoista. Nykyinen, seurakunnan työntekijöiden ympärille rakennettu systeemi passivoi seurakuntalaisia, eikä huomioi heidän ajatuksiaan tai yhteiskunnan muutoksia. Abimuistot kääntyvät helposti kielitaitojen nykyiseen rappioon. Puheita ja kirjoituksia 1. Liitä viestiin myös yhteystietosi. Potentiaalinen kehittämisidea on kuultu. Mikko Heikka: Someta hartaasti. Lukutaitoa tarvitaan myös somessa OLLI LÖYTTY Kirjoittaja on tutkija ja tietokirjailija. Suomen Lähetysseura on laatinut testamenttioppaan sinulle, joka haluat jatkaa hyvän tekemistä oman ajallisen elämäsi päätyttyä. Ekumeenisia pohdintoja. Mikä on Jumalan vastaus heille ja meille. VELI-JUSSI JALKANEN Sarjatuottaja ja hyvinvointiasiantuntija Maallikkoryhmistä potkua uinuvaan seurakuntaan ww Jätä maailmaan rakkauden jälki Testamenttilahjoitus on sijoitus tulevaisuuteen – siihen, millaista maailmaa haluat olla tekemässä vielä oman elämäntyösi päätyttyä. 22 €. 20 €. Vapaamuotoiset, kaavoista ja perinteisistä muodoista vapaat, maallikkojen vetämät koulutetut ryhmät voisivat viisaasti resursoituna antaa uutta potkua seurakuntatyölle. Tiedämme myös kuinka moninaisilla tavoilla meidän sukupuolisuutemme määrittyy ja ilmenee – ei ainoastaan näkyvissä olevin elimin, kuten Uuden testamentin aikaan kaipaavat ehkä toivoisivat. ” Somen irvileuat pilkkasivat nuorten tunteita ja kokemuksia. Ilm. Eri käännökset on jouduttu muokkaamaan kuhunkin kieleen ja kulttuuriin sopiviin sanamuotoihin, mutta silti sisältö on evankeliumin osalta sama. Monessa yhteiskunnassa hyväksytään ihmisten synnynnäinen tai kehityksen muokkaama erilaisuus. 8 9 mielipiteet KOTIMAA | 30.7.2021 KOTIMAA | 30.7.2021 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki. Ajattomien kolumnien kokoelma. Rukoukset ovat nousseet heiltä, jotka kärsivät, ja heidän läheisiltään, ehkä myös tuomitsijoilta
Asenteemme on kontemplatiivinen ja hetkirukoukset ovat koko tämän toiminnan elämänsyke. – Kristillinen usko on tämän toiminnan ytimessä. Siitä, miten hän päätyi asumaan Vadstenaan. Siinä mennään sisään pyhyyteen, vaelletaan pyhiin, siis pyhä vaellus. Se oli kuuman kesän unohtumaton vaellus Pyhän Olavin jalanjäljissä Ruotsin tuntureilta Norjan Trondheimiin ja Nidarosin tuomiokirkkoon. Aikamatkalla pyhyyden vihreillä niityillä – Kaikkihan me olemme matkalla, elämänmatkalla. Keskuksessa painotetaan pyhiinvaelluskäsitteen laaja-alaisuutta. Tienviitta näyttää suuntaa Vadstenan pyhiinvaelluskeskukseen. Esittäydyn Ruotsin kirkon ensimmäisen pyhiinvaeltajien keskuksen johtajalle Rickard Borgenbackille Vadstenassa näyttämällä hänelle Kotimaan juttua ”Tämä hetki tunturissa” kesältä 2018. Siksi siellä järjestetään retriittejä, kursseja, eri pituisia ohjattuja vaelluksia ja tehdään mahdolliseksi vaeltaminen ratsastaen tai pyöräillen. Se on Ruotsin pyhiinvaeltajien keskuspaikka, kasvupaikka ja risteyspaikka, jossa erilaisten ihmisten tiet kohtaavat. Useimmat kirkot Ruotsissa ovat kuitenkin olleet kiinni. Se rakennettiin 1400-luvulla. Nyt on kesäinen iltapäivä Vadstenassa 2021. Iltapäivän hetkirukouksessa luetaan Psalmista 23. Pyhiinvaeltajien keskus Pyhän Birgitan piirtämän Vadstenan luostarikirkon vieressä on Ruotsin pyhiinvaeltajien lähtö ja maali. – Ihmiset haluavat jotain sellaista, jota kulutusyhteiskunta ei pysty tarjoamaan. ” Ihmiset haluavat jotain sellaista, jota kulutusyhteiskunta ei pysty tarjoamaan. Pyhiinvaeltajien keskus ei ole luostari eikä suurten tapahtumien keskus. Itä-Göötanmaan viljava luonto on vehreimmillään. Osin tämä noin sadan kilometrin pituinen reitti seuraa Götan kanavaa, tunnettua vesireittiä halki Ruotsin Itämereltä Atlantille. Jumalan valtakunta on kuin valtavan suuri vihreä niitty, jossa ei ole aitoja. Idästä tullaan Söderköpingistä alkaen halki Itä-Göötanmaan suurten lakeuksien. – Nämä edellä mainitut pyhiinvaeltajan seitsemän avainsanaa ovat täydellinen vastakohta kulutusyhteiskunnalle. – Tämä on paikka, jossa menneisyys ja nykyisyys kohtaavat, Borgenback sanoo, kun istahdamme pihapöydän ääreen. Seuraavana päivänä henkilökunta käy katsastamassa Pyhän Birgitan reitin Söderköpingistä Vadstenaan. Nylund painottaa pyhiinvaelluksen luonteessa sen vaatimattomuutta. Koko ajan täällä on tapahtunut jotakin, Borgenback sanoo ylpeyttä äänessä. – Olemme kokoontuneet hetkirukouksiin rajoitusten puitteissa eli enintään kahdeksan henkeä. – Kaipaus syventymiseen tuo ihmiset tänne. TEKSTIT JA KUVAT | KAJ AALTO Keskus ei ole ollut suljettuna pandemian takia yhtään päivää. Sovitaan, että Nylund kertoo myöhemmin illalla oman elämänsä vaelluksesta. Niitä markkinoidaan kansainvälisesti nimellä St. Normaalina kesäpäivänä Vadstenan luostarikirkossa vierailee jopa 3 000 kävijää. Monesti se liittyy luontoon ja metsään, josta on tullut ruotsalaisten kirkko. – Ihmiset kaipaavat pyhyyden kohtaamista. Hän toimii vapaaehtoisena avustajana pyhiinvaelluskeskuksessa. Vadstenan luostarikirkkoon kaikki ovat tervetulleita. Borgenback kertoo pyhiinvaelluskeskuksen toiminnasta, joka alkoi vuonna 1997. Niihin Ruotsin kirkko on vastannut teRuotsalainen vaikuttaja 1300-luvulta inspiroi 2020-luvun vaeltajat ilmastokävelyyn läpi Euroopan. He saavat leiman passiinsa ja voivat myös kertoa kuulumisia matkaltaan. Pyhiinvaellus ei ole kristillistä luontoretkeilyä, eikä muinaismuisto keskiajalta. Yhteistyössä kuntien ja maanomistajien kanssa reitit on kunnostettu kestävän kehityksen periaatteella. Ei tarvitse vastata esimerkiksi siihen, onko jonain tiettynä hetkenä vastaanottanut Jeesuksen henkilökohtaisena vapahtajanaan. Se tarkoittaa pitkäjänteistä työtä, joka vaatii sitoutumista ja panostuksia. Turisteja ei koronan takia ole ollut. Pyhiinvaeltajien keskuksen kahvila on auki ja vaeltajat majoittuvat keskuksen tiloissa. Rickard Borgenback juttelee pyhiinvaeltajien keskuksen pihalla vapaaehtoistyöntekijöiden ja keskuksen henkilökunnan kanssa. Pyhiinvaellus ei tänä päivänä ole pahojen tekojen sovittamista, vaan etsimistä ja Jumalan kanssa kulkemista, Borgenback sanoo. Borgenback esittelee hänet Helsingistä kotoisin olevaksi Jan-Erik Nylundiksi. – Pyhiinvaellus on myös matka sisimpään. Ruotsissa koetaan Borgenbackin mukaan jonkinasteista henkisyyden ja hengellisyyden kaipuun viriämistä. Vadstenaan saapuvat vaeltajat otetaan vastaan ristinmerkillä. Pihapöydässä kanssamme istuu myös harmaapartainen mies. Birgitta Ways. Etelästä Jönköpingistä vaelletaan Vättern-järven itäpuolta sata kilometriä. Jan-Erik Nylund ajattelee, että tämän päivän ihmisiin tuskin vetoaa torilla herätyslauluja kailottava porukka. Luonnossa vaeltaminen on yksi tapa avautua pyhyydelle. Pyhiinvaellukselle lähtevät siunataan matkaan ja vihmotaan pyhitetyllä vedellä. Vadstenan luostarikirkko, jonka Pyhä Birgitta suunnitteli, on monen pyhiinvaeltajan päämäärä ja maali. Martti Luther tuskin kuitenkaan pitäisi pahana tämän päivän pyhiinvaeltajien pyrkimyksiä. Ei suljeta vaan sopeutetaan. Vain yksittäisiä vieraita ja vaeltajia. Keskiajalla anekauppa liitettiin pyhiinvaelluksiin, ja siksi luterilainen kirkko kielsi ne. i P yhiinvaelluksesta tulee aina jollain tavalla aikamatka. Pyhiinvaeltaja on ihminen matkalla. Vanhat puut ovat täydessä lehdessä ja luostarialueen yrttitarha vihertää ja kukkii. Autoilijoitakaan ei käännytetä pois, koska jokaisella on syynsä valita kulkuneuvo. Pyrkimys kohtuullisempaan elämään on kuin linkki ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin. Tänä kesänä on palattu vähitellen normaaliin. – Minusta reformaatio oli uskonnon parantamista. Eikä pandemia ole suinkaan heikentänyt tätä trendiä, vaan päinvastoin. Ruotsin pilgrim tulee latinan sanasta peregrino, joka tarkoittaa muukalaista. Tärkeintä on ihmisen ja hänen tarpeidensa huomioiminen. Se on matalan kynnyksen paikka niin satunnaisille tulijoille ja määrätietoisesti uutta suuntaa etsiville ihmisille. Se on se kaikkein pisin matka, kuten Dag Hammarskjöld totesi, Borgenback muistuttaa. Se ei tarjoa hiljaisuutta, jakamista, yksinkertaisuutta, vapautta, kiireettömyyttä, huolettomuutta ja hengellisyyttä, koska niillä ei tienaa rahaa, Jan-Erik Nylund puuttuu puheeseen. Siis vaatimusten puutetta. He etsivät vastauksia elämän suuriin kysymyksiin, Borgenback sanoo. 10 11 KOTIMAA | 30.7.2021 KOTIMAA | 30.7.2021 pyhiinvaellus. ” Jumalan valtakunta on kuin valtavan suuri vihreä niitty, jossa ei ole aitoja. Jan-Erik Nylund on pukeutunut keskiaikaisen pyhiinvaeltajan asuun, johon kuulu myös vaeltajan sauva ja laukku. Hän selittää ruotsalaisille, että suomenkielen sana pyhiinvaellus on hieno sana. Katolinen kirkko on läsnä Vadstenassa, onhan siellä katolinen luostari ja kirkko. Vadstenan katukivet ja vanhat rakennukset henkivät historiaa, jota ei voi sivuuttaa luostarialueen muurien ulkopuolellakaan. Niin kuin Ruotsin kirkossa on sanottu pandemian aikana: ”Vi ställer inte in, vi ställer om”. Se on paikka, jossa etsijät löytävät toisen etsijän ja hengellistä syventymistä, lepoa ja hiljentymistä kaipaavat kulkijat voivat löytää tien eteenpäin. He tutustuvat yhteistyökumppaneihin kuten majoittajiin ja ravintoloitsijoihin matkan varrella. ”Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä…” Vadstenaan ja siellä sijaitsevaan keskukseen johtaa monta reittiä. Rickard Borgenback muistuttaa, että hänen johtamansa keskus toimii ekumenian hengessä. Pyhä Birgitta eli 1300-luvulla, siis parisataa vuotta ennen reformaatiota
He olivat käyneet Vadstenassa jo ollessaan nuoripari. Maailmanlaajuinen pandemia on vienyt lähes kaiken huomion. Jumalalla on suuri vihreä niitty, jossa ei ole ihmisten tekemiä raja-aitoja. – Nyt on puhuttava suoraan siitä, miten vakava tilanne oikeasti on. Uppsalassa vuosikymmenet asunut ja eri puolilla maailmaa metsäntutkimuksen asiantuntijana toiminut Nylund pitää sitä johdatuksena. – Koronapandemia on teettänyt meillä kaksikertaisen työn, kun ei ole tiedetty, miten vaellus voidaan toteuttaa, Spalde kertoo. kemällä päätöksiä päästöjen vähentämisestä ja vetoamalla kohtuullisen elämäntavan puolesta. Kesällä muuttokuorma vei Vadstenaan, jossa työt alkoivat heinäkuun alussa. Jan-Erik Nylund kertoo innostuneesti Pyhän Birgitan vaiheista rippikoululaisille ja opastaa Vadstenan luostarikirkkoon tulleita ryhmiä tarpeen mukaan. Miksi sitten Helsingissä syntynyt emeritusprofessori Jan-Erik Nylund muutti eläkepäivillään Vadstenaan. – Aion itse kävellä koko matkan, diakonissana Ruotsin kirkossa toimiva Spalde sanoo. Koska tässä tehtävässä saa tavata eri puolilta tulevia ihmisiä, uskon viihtyväni pyhiinvaeltajien pappina erittäin hyvin, Emma Audas sanoo. Birgitan rukous Osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. – Varmaan se oli se pyhyyden kokemus. | Kuva: Ville Kavilo Sisältö ratkaisee Kampanjakoodi: Avain21 Tilaus on määräaikainen Lisäksi saat tilaajalahjana kaupan päälle ristin muotoisen metalli avaimenperän, jossa on upotettuna 10 stanssia. – Pinnallinen puhe jää äkkiä pois ja päästään olennaiseen. Myös tutkijana viisi vuotta toiminut Emma Audas väitteli tohtoriksi viime vuoden alussa Suomen luterilaisen kirkon avioliittoteologiasta. Hagmanilla on projektityö Linköpingin hiippakunnassa. Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Tämä on vilkas pieni kulttuurikaupunki, jossa on tekemistä. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Ja jotain sisimmässä loksahti paikoilleen. Tänä kesänä Vadstenan luostarimuseon pihalla on nähty harmaapartainen keskiaikaiseen asuun pukeutunut mies, jolla on pyhiinvaeltajan sauva. Ehkä sitten pystyy näkemään todellisen elämäntilanteensakin vähän selvemmin. Ympäristöaktivistina tunnettu Spalde haluaa osaltaan vastata haasteeseen ja tehdä sen yhdessä muiden kanssa. Oli mahtavaa, että Jumala johdatti meidät tänne. Ortodoksikristittynä hän on saanut erityisen läheisen kontaktin syyrialaisiin kristittyihin, jotka ovat vierailleet täällä. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja se päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Ilmastovaellus on noin 2 000 kilometrin matka, joka taitetaan sadan päivän aikana Ruotsin Vadstenasta Tanskan, Saksan, Alankomaiden ja Ison-Britannian läpi COP26 ilmastokokoukseen, joka pidetään marraskuun alussa Glasgow’ssa Skotlannissa. – Uskon, että moni haluaisi syventää hengellistä elämäänsä, mutta on kovin helppo laiskistua ja katsella vain tv-sarjoja, Audas pohtii. Pappina ruotsinkielisissä seurakunnissa Helsingissä, Porvoossa ja Turussa toiminut teologian tohtori kertoo, ettei hän ole koskaan aikaisemmin käynyt Vadstenassa. Emma Audas on innoissaan uudesta työpaikastaan, jossa saa kohdata elämän suuria kysymyksiä pohtivia ihmisiä. Se tukee meneillään olevaa ilmastovaellusta. Se voi olla erittäin antoisaa. Ehkä on tarpeen jättää huono elämä ja aloittaa jotain uutta. Sitten matkan varrella mukaan liittyy saksalaisia, puolalaisia ja lukematon määrä muita eurooppalaisia, jotka ovat huolestuneita maapallon tilasta. Hän sanoo pitkään kokeneensa kaipuuta erottaa enemmän aikaa rukoukseen ja hiljaisuuteen. Pyhiinvaeltajan useita päiviä tai viikkoja kestävä vaellus on kuin eläisi kuplassa. Osallistuminen pyhiinvaeltajien messuun vakuutti heidät. Hänellä on lisäksi läheisiä sukulaisia Ruotsissa ja hänen miehensä kirjailija-teologi Patrik Hagmanilla on ollut runsaasti työtehtäviä länsinaapurissa. Turusta Vadstenaan Emma Audas muutti keskellä kesää Turusta Ruotsiin Vadstenaan pyhiinvaeltajien papiksi. Vadstenan luostarikirkko sijaitsee Ruotsin toiseksi suurimman järven Vätternin rannalla. Toivoa on yhä. Kun lähdetään pyhiinvaellukselle tai tullaan retriittiin, ollaan asian ytimessä. Ruotsin kirkossa ei puhuta asioista suoraan, Annika Spalde sanoo. Pitkästä elämänkokemuksesta ja kielitaidosta on paljon hyötyä ihmisten kohtaamisessa. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. avaimenperä 12 13 KOTIMAA | 30.7.2021 KOTIMAA | 30.7.2021 pyhiinvaellus. – Silloin on mahdollisuus saada katsoa rehellisesti ja raittiisti omaa elämäänsä. Korona-aikana työpaikkahaastattelutkin tehtiin digitaalisesti. ” Aion itse kävellä koko matkan. Muualla Ruotsissa hän toki on vieraillut usein viime vuosina muun muassa luennoitsijana. He olivat olleet naimisissa 50 vuotta, joten Nylund kokee edelleen olevansa kuin amputoitu. – Paljon voidaan vielä pelastaa. Hän sanoo, että kun löytää Jumalan kaipuun, sitä haluaa lisää. Niin päätimme muuttaa Vadstenaan 2011. Sitten he osallistuiIlmastovaelluksen vetäjä Annika Spalde. Linköpingin hiippakunta, joka vastaa Vadstenan pyhiinvaelluskeskuksen toiminnasta, on omalta osaltaan panostanut ympäristöasioihin. Siihen on mahdollisuus Vadstenan pyhiinvaeltajien keskuksessa, jossa päiviä rytmittävät aamumessu ja hetkirukoukset. heinäkuuta. Hän iloitsee mahdollisuudesta päästä kansainväliseen ympäristöön, koska ovathan suomenruotsalaiset piirit melko pieniä. + 6,9 snt/min. Se on sellainen nälkä, joka kasvaa syödessä. – Niin, Jumala kutsui minut tänne. Hän ei silti halua olla synkkä tuomiopäivän profeetta, vaan on sitä mieltä, että pelastetaan se mikä vielä on pelastettavissa. vat messuun luostarikirkossa, jossa he lauloivat Taizé-lauluja ja kuuntelivat päivän tekstiä. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Kaikki se mitä tehdään ilmastonmuutoksen jarruttamiseksi on hyvästä, hän vakuuttaa. Häntä valmistettiin henkisesti rakkaimman poismenoon. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Tilaajalahja toimitetaan kun lehtitilaus on maksettu. 020 754 2333 • asiakaspalvelu@kotimaa.fi Tilaa nyt helposti ja edullises ti! Kesätarjous 3 + 1 kk 29 € sis. Kesällä 2020 Nylundin vaimo kuoli syöpään sairastettuaan jonkin aikaa. Alkumatkalle on tulossa neljä Ruotsin kirkon piispaa. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. Pyhiinvaeltajien keskuksen johtaja Rickard Borgenback keskuksen edustalla Vadstenassa. Nylund kertoo, että ”taivaallinen kotipalvelu” oli liikkeellä paljon aikaisemmin kuin kunnallinen kotiapu, joka auttoi hänen vaimoaan viimeisillä metreillä. Hän etsi vaimonsa kanssa toisenlaista elämää. Ilmastovaellus tai -kävely eli Pilgrims Walk for Future alkoi Vadstenasta 19. Keskus on Ruotsin ensimmäinen ja on toiminut vuodesta 1997 lähtien Turusta Ruotsiin muuttanut Emma Audas aloitti heinäkuun alussa työt pyhiinvaeltajien keskuksen pappina Vadstenassa. Pyhiinvaelluskeskuksessa toimistoaan tänä vuonna pitänyt ilmastokävelyn vetäjä Annika Spalde kertoo, että vaellus on vahva kannanotto ilmastonmuutoksen nostamiseksi jälleen ykkösaiheeksi. Hän kaipaa puolisoaan, mutta hän on löytänyt palveluspaikan pyhiinvaeltajien keskuksessa, jossa ympärillä on ihmisiä ja tekemistä
Veli-Matti Värri alkoi paneutua ekologiseen kriisiin kymmenen vuotta sitten. Vaikka ilmastonmuutos näkyy monin tavoin jo nyt, eniten se tulee vaikuttamaan tulevien sukupolvien elämään. RA/2020/1302 A hdistun, kun luen uutisia maailman tilasta. Nuoret ovat yhä varhaiskypsempiä ja yhä aikaisemmin he joutuvat vertaamaan itseään toisiin: kelpaanko, olenko riittävä. Jos koulussa ei tätä tiedosteta, se osaltaan osallistuu ihmisen muokkaamiseen tuotemaailmaa varten. Samaan aikaan kasvatuksessa on täysin luovuttamatonta pitää yllä toivoa. Aikuiset ovat päätöksillään lyhentäneet lapsuutta ja lasten julkinen tila on muuttunut. fiin johtavaa vyyhteä, koska lapset opetetaan pitämään ylikulutusta normaalina. Elämässäni olen ylpeä: Yritän välttää ylpeilyä, mutta olen tyytyväinen siitä, että olen pääosin saanut elää arvojeni mukaista elämää. Olemme kumpikin isoisiä. Me kaikki voimme olla yhdessä maailmanparantajia. Eikö kaiken lähtökohta ole se, että ihminen syntyy autettavana. – Kuitenkin olen aika mykkä, Värri toteaa huokaisten hahmottaessaan vastauksia kysymykseeni siitä, miten voisi tukea lasten valmiuksia kohdata ekologinen kriisi. Ihmisestä on tulossa alituisessa ”jonkin paremman” puutteessa elävä halusubjekti. Juuri nyt: kolmen tyttären isä ja Alvarin ja Aatoksen pappa, joka viettää kesää Merja-vaimon kanssa Oriveden mökillä. Yhteinen pyrkimyksemme ekologiseen muutokseen on kollektiivinen, kurinja tahdonalainen hanke ilman takuita onnistumisesta. Rukoilen, etten menettäisi läheisiäni; etteivät he sairastuisi tai joutuisi onnettomuuksiin. Kasvatuksesta ja koulutuksesta on tullut kilpailun väline, sen pääoma on elinikäiseen oppimiseen sidottu ihminen ja päämäärä aina jatkuva talouskasvu. Tänä päivänä kasvatus kietoutuu osaksi ekokatastroIlmastokriisi haastaa kasvattajat Vanhemmat, isovanhemmat ja muut kasvattajat ovat uuden edessä, kun ilmastokriisin vaatimat muutokset haastavat vallitsevat kulutuskeskeiset arvot ja rakenteet, sanoo professori Veli-Matti Värri. Nuoria vainoaa alituinen erinomaisuuden vaatimisen eetos. Nyt Värrillä on lapsenlapsia jo kaksi, ja jotain on sanottava. Ole mukana tekemässä hyvää ja lahjoita www.abilis.fi/lahjoita/ Voit tehdä myös lahjoituksen Abilis-säätiön MobilePay-numeroon: 25090. On myös kysyttävä, kuka on toinen ihminen. Erityisesti somemaailma vääristyneine ihanteineen vahvistaa riittämättömyyden tunnetta. Näiden kysymysten noustessa aikuisten kannattaa kysyä, miten omalta osaltaan voi vahvistaa jälkikasvulle kasvurauhaa. Värrin mukaan lapsi ansaitsee elää lämmintä, turvallista, rakastavaa lapsuutta, jossa hänet tunnustetaan ja nähdään sellaisena kuin hän on. Ei riitä, että maailma ympärillämme muuttuu, myös meidän ihmisten on sisäisesti muututtava. Elämän ja vaatimusten rytmi on yhä nopeampi. 14 15 KOTIMAA | 30.7.2021 KOTIMAA | 30.7.2021 haastattelu. – Pitkälle häntä tulee varjella maailman murheilta, kunnes hän aikanaan vääjäämättä itse ” Mitä tehdään silloin, kun yhteiskunnan arvot ja rakenteet ovat osa ongelmaa ja ylläpitävät katastrofaalista kehitystä. Suomessa kehitys ei ole näin pitkällä, mutta vaivihkaa täälläkin ollaan menossa mukaan. Lapsen kysyessä kriisistä aikuinen voi todeta, että ongelma on olemassa, mutta ei voi lähteä toitottamaan maailmanloppua. En niinkään itseni puolesta, vaan ajatellessani viiden lapsenlapsemme tulevaisuutta. Me aikuiset ja lapsenlapsemme joudumme luopumaan uskosta, että selviämme tästä esimerkiksi uuden teknologian avulla. – Edessä on suurten muutosten ja kriisien ajat. Pitkän, välillä katkeilleen ja polveilleen tutkimusprojektin tulokalkaa hahmottaa maailman ristiriitaisuutta. Tästä isovanhempi voi kertoa omalla olemuksellaan ja asenteellaan. – On luotava sivistysprojekti, joka on yhtä suuri kuin aikanaan hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen oli. Värrin mukaan sivistymismahdollisuuksien ohella niitä ovat haavoittuvuus ja särkyvyys. Kasvattajan tehtävään sisältyy aina jännite, Värri jatkaa. Voiko yhteiselämä lähteä siitä, että taistellaan toista vastaan. Toisaalta vastuullisten aikuisten on Värrin mukaan tunnistettava syntinsä. Erityisen voimakkaasti tämä näkyy Kiinassa, Intiassa ja USA:ssa, joissa koulua käydään testaamista ja niissä menestymistä varten. Vanhimmat lapsenlapsemme ovat tuolloin keski-ikäisiä ja nuorimmatkin lähestyvät kolmeakymmentä ikävuotta. Vanhemmat ja isovanhemmat voisivat oman elämänkokemuksensa perusteella viestittää, että ei tarvitse olla erinomainen, riittää, että olet sinä. Ihmiskunta ei voi jatkaa samanlaista elämänmuotoa. Kehitysmaiden vammaiset ihmiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, johon koronapandemia ja muut kriisit iskevät eniten. Kuitenkin kulttuurillemme on ominaista asettaa tulevaisuuteen yhä suurempia ja suurempia odotuksia täydellisyydestä. – Tarvitsemme toisten ihmisten apua läpi elämämme, koska olemme haavoittuvaisia emmekä koskaan tule täydellisiksi. Miten sosiaalistetaan kasvatettava sellaiseen, mitä tietoisesti kyseenalaistetaan ja puretaan. Paneutumisen ekologiseen kriisiin Värri aloitti kymmenisen vuotta sitten. Samankaltaisen tietoisuuden tulisi olla läsnä myös suhteessamme ei-inhimilliseen luontoon. Lapset ja nuoret joutuvat usein jatkuvan riittämättömyyden tunteen valtaan. Abilis toimii maailman köyhimmissä maissa ja tarvitsemme sinun tukeasi. TEKSTI | KALEVI VIRTANEN – KUVA | RAMI MARJAMÄKI Kuka. Värri näkee, että koko koulutusjärjestelmä on valjastettu ylläpitämään teknologisen maailmankuvan läpäisemää tuotemaailmaa, jossa suhde itseen, toiseen ja luontoon on välineellinen, hyötykeskeinen ja kulutuskeskeinen. Yksi uutinen kertoo, että vuoteen 2050 mennessä yli miljardi ihmistä joutuu taistelemaan veden ja leivän eteen, mikäli ilmastonmuutos jatkuu nykyisellä vauhdilla. Ihmisten maailma täyttyy tuotteista, joiden tehtävänä on lisätä nälkää yhä vimmaisempaan kulutukseen. Emme voi koskaan lähteä siitä, että peli on menetetty. Kiitos, että välität! . Kasvatuksen yhtenä tehtävänä on auttaa uutta sukupolvea sisäistämään vallitsevat arvot ja sopeutumaan yhteiskunnan rakenteisiin. Vielä täytyy kysyä, mitkä ovat ihmisyyden keskeisiä rakennusaineita. Tässä tilanteessa yhteiskunnan kasvatusyhteisöjen tehtävät on Värrin mielestä ajateltava uusiksi. Viimeksi olen lukenut Jyrki Lehtolan Tunteista ja Risto Ahdin Itse. Minua ei olisi ilman toista, olen toisista riippuvainen olento. sena Kasvatus ekokriisin aikakaudella ilmestyi lokakuussa 2018 kaksi päivää ensimmäisen lapsenlapsen syntymän jälkeen. Värrin lapsenlapset ovat Alvar ja Aatos. Näitä miettiessäni tartun Tampereen yliopiston kasvatusfilosofian professori Veli-Matti Värrin kirjaan Kasvatus ekokriisin aikakaudella. Ei, vaikka olisi itse kuinka ahdistunut. Miten me vanhat voisimme tukea lapsenlapsiamme kasvamaan ihmisiksi, jotka pystyvät toimimaan vastuullisina ihmisinä ja elämään edes jotenkin onnellista ja turvallista elämää tulevien isojen kriisien keskellä. Enää Suomessa ei kuolla nälkään, mutta väsymys ja ahdistus ovat seuralaisia. Pian Värrin lapsenlapset lähtevät mukaan yhteiskunnan varhaiskasvatukseen ja aloittavat aikanaan koulun. Luen ja kommentoin työssäni pääasiassa toisten kirjoittamia keskeneräisiä tekstejä, mutta mieluummin lukisin laaja-alaisesti kaunokirjallisuutta sekä filosofista ja yhteiskuntateoreettista kirjallisuutta. Nyt ihmiskunta on suurten haasteiden edessä. Kirja Kasvatus ekokriisin aikakaudella ilmestyi vuonna 2018. Mitä tehdään silloin, kun yhteiskunnan arvot ja rakenteet ovat osa ongelmaa ja ylläpitävät katastrofaalista kehitystä. ABILIS-SÄÄTIÖ I H M I S E L T Ä I H M I S E L L E www.abilis.fi Vammaisjärjestöjä kehitysmaissa tukeva Abilis-säätiö on voittanut kaikkien aikojen ensimmäisen Vuoden maailmanparantaja -palkinnon. Ihminen ei ole täydellisyysolento vaan vajavuusolento. Onko toinen ihminen jotain joka minun on voitettava, jota parempi on oltava. Veli-Matti Värri, FT (filosofia), kasvatusfilosofian professori. Sen luettuani puhun pitkään Värrin kanssa. – Meidän on puhuttava lapsille ja nuorille rehellisesti ja totuudenmukaisesti siitä, millainen maailma on. Yhtenä päivänä hän myös tajuaa, ettei kukaan ole täällä ikuisesti. Siinä ihmiselle syntyy kriittinen arvotajunta, jossa on sijansa kohtuullisuudelle, lempeydelle ja vastuulliselle luontosuhteelle
Rebekka Kuukan tulkinta tempaisee mukaansa. Potilaiden ikäjakauma oli alle kymmenvuotiaasta 80–90 -vuotiaisiin, osalle Harjamäki oli koti. Eipä ollut, mistä täydet pisteet kaikille asianosaisille. Omat muistot hengellisistä tilaisuuksista vuosien varrelta alkavat nousta mieleen melodioiden kautta. | viikon kirja | | museo | Harjamäen sairaalamuseo Siilinjärvellä muistuttaa hyvästä ja pahasta psykiatristen potilaiden hoidon historiassa. Siinä auttaa vastakin japanilainen gambaru, jota suomalainen sanoisi sisuksi. Museo kertoo Harjamäen mielisairaalan historiasta vuosilta 1926–1997. Myös makuuhoito, pitkät kylvyt sekä käärehoito olivat tavallisia alkuaikoina. Kirjan mukaan voimala-alueen raivaustoimet ovat vasta aluillaan, rauniot levittävät yhä ympäristöuhkaa. elokuuta saakka, jonka jälkeen se on auki tilauksesta ja yhtenä päivänä viikossa. Saunassa mieleen eivät nouse häpeä tai katumus, vaan itsetukistelun sävy on myönteinen. Askarteluterapia alkoi 1950-luvulla, ja potilaiden näytelmäkerho sen loppupuolella, erilaiset taideterapiat 1960-luvulta alkaen. Työterapia oli Harjamäellä merkittävin hoitomuoto 1950-luvun puoliväliin saakka. 10min. Insuliinishokkihoito oli käytössä Harjamäessä 1930-luvulta 1960-luvun alkuun, sähköshokkihoito tuli sinne 1946. Kuukka eläytyy tekstiin ja tulkitsee tavallista äänikirjalukijaa vahvemmin. Tuhon jälkiä näkyi kaikkialla, ihmisiä sinnitteli tilapäismajoituksissa, osa oli evakuoitu. – Harjamäkeen sijoitettiin potilaita, joilla ei ollut muuta hoitopaikkaa. ?ále, Jesus, iežat gova -albumin virret ovat pääosin pohjoissaamenkielisen virsikirjan alkupäästä. Ne ovat satoja vuosia vanhoja. Naistentalo toimi myös sotilassairaalana ennen kuin se saatiin tarkoitustaan vastaavaan käyttöön, Pärnänen kertoo. Tänä kesänä museon näyttelyssä Vuoropuhelua on KYSin kokoelmien taideteoksia, henkilökunnan muotokuvia ja entisten potilaiden tekemiä kuvia. Siellä voi tutustua esimerkiksi potilaiden osastohuoneeseen, päiväsaliin, eristyshuoneeseen, leikkaussaliin, shokkihoitoihin ja työtoimintaan. Kodittomaksi jäi 400 000 ihmistä. Harjamäen sairaalassa aloitti 1960-luvulla työskentelynsä sairaalapastori, ja sielunhoidolliset keskustelut yleistyivät. Kirja on erityisen kiinnostava äänikirjana, sillä runo ammentaa afroamerikkalaisesta spoken word -perinteestä ja myös sen suomentajilla on tausta lavarunoudessa. Sähköiskun antoaikaa säädettiin ajastimella. Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen väitöskirjatutkija Anu Rissasen mukaan luterilaisen kirkon papit vierailivat Harjamäessä alkuun kaksi kertaa kuukaudessa pitämässä jumalanpalveluksia. Levyn laulaja kuljettaakin kuuntelijoiden lisäksi myös säestäjäänsä 26 minuutin mittaiselle kotiseuturetkelle pohjoisen kristillisyyden perintöön. 32 sivua. Utsjoen kirkossa äänitetty albumi on erittäin pelkistetty ja sellaisena vaikuttava. Suukapula esti potilasta puremasta kieltään. Levyn on rahoittanut Oulun hiippakunta. Teatteri Vivateksen Harjamäkiset -näytelmää voi katsoa omasta mobiililaitteesta, mikä elävöittää museokokemusta. – Potilaat ovat hyötyneet sielunhoidollisista keskusteluista tullessaan kuulluksi. Sauna on hiljentymiselleni vähintään yhtä tärkeä paikka kuin kirkko, kertoo pappi Marjut Mulari Kotivinkissä (14/21). Kuluneiden kymmenen vuoden aikana ihmisiä on menehtynyt katastrofin aiheuttamaan stressiin ja itsemurhiin. Kokonaisia kaupunkeja oli noussut tuhkasta, turvallisesti kauemmas merestä. Kanki Press 2021. Myös esimerkiksi epileptikot, kehitysvammaiset ja homoseksuaalit saattoivat saada paikan sieltä. Alun perin Harjamäki tunnettiin Siilinjärven piirimielisairaalana. ”Omassa elämäntilanteessani saunominen yksin on valtavaa luksusta. 164 sivua. Vuonna 1939 valmistuneen, naistenosastona toimineen sairaalamuseon tiloissa voi yrittää samaistua potilaan tai työntekijän arkeen. – Hoitopäivämaksut ovat olleet Harjamäessä maamme alhaisimpia. Lapsuuden saunahetkien turvalliset ja onnelliset muistot kannattelevat taustalla. Ensimmäiset potilaat sijoitettiin perhehoitoon maatiloille 1958. Sen jälkeen potilaskertomuksissa alkoi näkyä myös uskonnon lohduttava puoli. Runon konteksti on hyvin amerikkalainen, mutta avautuu silti suomalaisellekin lukijalle tai kuuntelijalle. Kun on pienet lapset, pieni koti ja täysi elämä, saunassa istuminen muistuttaa minulle kirkossa olemista.” Mulari on keksinyt varata itselleen taloyhtiön saunasta perhevuoron lisäksi ihan oman saunavuoron vähintään joka toinen viikko. | virsimusiikki | ”Olemme nähneet voiman, joka meidät mieluummin hajottaisi kuin kokoaisi.” Yhdysvaltalaisen Amanda Gormanin runo Kukkula jolle kiipeämme nousi maailman tietoisuuteen presidentti Joe Bidenin virkaanastujaisissa. Harjamäen sairaala-alue on nykyisin yrityskeskus Innocumin käytössä. Paaso ja Näkkäläjärvi-Länsman työstivät levyään puolentoista vuoden ajan. Joitakin tuttuja sanoja erottuu muuten vieraasta kielestä: Jesus, sielu, Hearrá. Mannerlaattojen liikkeen aiheuttama jättitsunami tuhosi muutamassa minuutissa Japanin itärannikon, kokonaisia kaupunkeja ja yli 20 000 ihmistä. Äänikirjan kertoja: Rebekka Kuukka. Pohjoiskalotilta on yllättävän lyhyt matka kesäjuhlien virrenveisuuperinteeseen. Todellista tuhon määrää tuskin vieläkään tiedetään. Harjamäen potilaat tekivät myös retkiä Siilinjärven seurakuntaan 1950-luvulta lähtien. H arjamäki ei ole tunnettu Nikkilän ja Kellokosken mielisairaaloiden tavoin, mutta se on kuitenkin jättänyt oman jälkensä suomalaisten psykiatristen sairaaloiden historiaan. Jotain hyvääkin seurasi: Fukushima käänsi energia-ajattelun maailmanlaajuisesti täysin uuteen, uusiutuvaan suuntaan. Levyn nimikappale on suomalaisessa virsikirjassa nimeltään Piirrä, Jeesus, sydämeeni. Matemaatikkona Tapani Jussila pohjaa kirjansa faktaan ja tilastoihin, ja lukijan onneksi myös jalkatyöhön paikan päällä. Oulun hiippakunta 2021. Synnytyksen jälkeiTyöterapia ja luonto auttoivat mielisairaalassa sestä masennuksesta kärsiviä äitejä tuli myös Harjamäkeen asian tunnistamisen myötä. Hoitopaikkoja oli ensin 150, mutta parhaimmillaan potilaita oli lähes tuhat ja henkilökuntaa yli 600 henkeä. Sauna hoitaa hänen mukaansa sekä ruumista, sielua että henkeä. Japani oli palaamassa taas ruotuun, vaikka tuskin koskaan ennalleen. Pientä kulttuuria ei pidetä hengissä sulauttamalla sitä suurempaan kulttuuriin. VIRPI KIRVES-TORVINEN Harjamäen sairaalamuseo on kesällä auki tiistaista sunnuntaihin 14. – Ennen 1950-lukua uskonto näyttäytyi Harjamäessä jyrkkänä, ahdistavana ja tuomitsevana. Suuret potilashuoneet mahdollistivat hyvin potilaiden tarkkailemisen. Jotkut kävivät sairaalassa ollessaan rippikoulun. Kirkkokaiku on maltillinen. Teoksesta välittyy tekijänsä laaja asiantuntijuus, niin Japanista kuin energia-alasta. Äänikirjaksi runon on tulkinnut räppäri Rebekka Kuukka. Toiminnassa ratkaisevaa on ollut suuri maatilamiljöö ja työterapian kehittäminen, Siilinjärven nuorisoja kulttuuritoimenjohtaja Tuula Pärnänen luonnehtii. Siellä Mulari pohtii rukouksen hengessä, kuka hän on ja mitä hän elämältä haluaa. PETRI VÄHÄSARJA Anna Näkkäläjärvi-Länsman & Raimo Paaso: ?ále, Jesus, iežat gova. Se on ollut 33 kunnan omistama, tärkeä alueen piirimielisairaala ja on seurannut muiden mielisairaaloiden esimerkkiä. Mielen järkkymisissä uskonto näyttäytyi hyvin voimakkaasti 1920–1940-luvuilla. Tammi 2021. | Kuva: Virpi Kirves-Torvinen ” Potilaat ovat hyötyneet sielunhoidollisista keskusteluista tullessaan kuulluksi. Sähköshokkilaitteet olivat alkuun yksinkertaisia. Tsunamin alle jäi myös yksi maailman suurimmista ydinvoimaloista, Fukushima Dai-Ichi, levittäen määrättömästi radioaktiivisia aineita Japania huomattavasti laajemmalle alueelle. NOORA WIKMAN-HAAVISTO Amanda Gorman: Kukkula jolle kiipeämme. Harjamäen potilaista 70 prosentilla oli skitsofrenia. Saunassa silppuiset ajatukset rauhoittuvat ja ahdistus kaikkoaa. Harjamäessä ei ole ainakaan virallisen tiedon mukaan tehty lobotomialeikkauksia, mutta sterilisaatioleikkauksia melko paljon. Tässä levyssä ei ole mitään teennäistä. Suomentaneet Aura Nurmi ja Laura Eklund Nhaga. Julkaisuformaattina on vanha kunnon cd-levy, jota avatessani odotin, että sanoitusvihkosessa olisi sanat käännetty myös suomen kielelle. EMILIA KARHU 16 17 KOTIMAA | 30.7.2021 KOTIMAA | 30.7.2021 kulttuuri. HANNELE NIEMI Tapani Jussila: Mannerlaatta ei tottele. Japania 11.3.2011 ravistellut kolmoiskatastrofi on ehkä jo monilta unohtunut, vaikka sen vaikutukset ulottuvat koko pohjoiselle pallonpuoliskolle. Taas kerran Luojan luonto muistutti, miten pieni ja rajallinen on ihminen. | painettua sanaa | | äänikirja | Tapani Jussilan Mannerlaatta ei tottele on pieni suuri kirja, jonka sisältöä oivaltavasti avaa kansikuva; mukaelma japanilaisen mestari Hokusain tunnetusta puupiirroksesta Kanagawan suuri aalto. Fukushima 10 v. Kuminauhapantaan kiinnitetyt elektrodit asetettiin potilaan ohimoille. Se on näinä aikoina harvinaista. Pärnäsen mukaan miehet tekivät ulkotöitä pellolla, metsässä ja pihassa, naiset auttoivat enemmän sisätöissä. Potilailla oli voimakkaita synnintunnon kokemuksia, saarnaamisja näkykokemuksia. ?ále, Jesus, iežat gova on saamenkielinen virsilevy, jonka Nuorgamissa työskentelevä saamelaismuusikko Anna Näkkäläjärvi-Länsman (laulu) ja Oulun hiippakunnan hiippakuntasihteeri, musiikin maisteri ja kanttori Raimo Paaso (urut) ovat yhteistyössä tehneet. Paaso on kertonut joutuneensa prosessin aikana heittämään romukoppaan hänelle tutut tavat tehdä musiikkia. Vuosia myöhemmin Jussila palasi todistamaan jälleenrakennuksen ihmettä. Intiimi tunnelma säilyy. Japanissa pitkiä aikoja asunut Jussila matkusti tuhoalueelle jo lokakuussa 2011, säteilyriskin vähennyttyä. Muuten kuuntelukokemus kuuluu osastoon ”aistit ja intuitio”, mikä on sinänsä oivallinen osasto taiteelliselle elämykselle. Samalla voi perehtyä psykiatrian ja psykiatristen hoitojen historiaan sekä niiden kehitykseen Suomessa. – Harjamäen sairaala on ollut paikkakunnalle hyvin merkityksellinen. Kappaleissa kuuluvat ainoastaan urut ja laulu, jossa Anna Näkkäläjärvi-Länsman antaa joikuperinteenkin kuulua. Viimeisen kappaleen tunnemme nimellä Oi Herra, luoksein jää. Henkilökohtaiset matkakokemukset keventävät kummasti kovin asiapitoista teosta. Runo on julkaistu suomeksi omana pienenä kirjasenaan, jossa on Oprah Winfreyn esipuhe
Kappelissa on myös 1950-luvulla tehty saarnastuoli, joka on peräisin Kauhajoen Kauhajärven kirkosta. Vastaus kuului: – Kun herään valvomaan, tulen ja autan, olen sanasaattaja, jolle tärkeintä on kirkko ja kaupunki, sillä kuljen uutta tietä sanan voimalla kohti kotimaata. Alttaritaulu poistettiin kirkosta vuonna 1902 remontin yhteydessä. Nyt tehtyä kesäkappeliuudistusta seurakuntalaiset ovat pitäneet kirkkoherra Jouko Ala-Prinkkilän mukaan erittäin onnistuneena. Siunauskappeliin sisään astuessa huomio kiinnittyy ensimmäisenä K.F. Voit perustella valintasi lyhyesti. Vastaukset löytyvät tästä lehdestä. Lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, otsikkokenttään viesti Hyvä juttu + lehden numero (löytyy kannesta). Kauhajoen kesäkappeli on avoinna arkisin kello 9–15 syyskuun loppuun saakka sekä pyynnöstä muinakin aikoina. Palo sai todennäköisesti alkunsa paloherkän vernissan käytöstä remontissa, sillä vernissa on aine, joka voi syttyä itsestään. Sieltä se palautettiin vuonna 1970 kirkkomuseoon. – Kaikkiaan erilaista materiaalia on neljästä eri kirkosta. Vastausaikaa on seitsemän päivää lehden ilmestymisestä. TOMI OLLI ” Kappelissa saatetaan jatkossa järjestää myös jouluaaton hartauksia. 1. Mysteerikuva-sarjassa Kotimaa ja Kotimaa.fi julkaisevat kuvia arkistostaan. ”Erikoisen hyvä historiallisuutensa perusteella ja Orasen suhde uskontoon oli myös mielenkiintoinen”, eräs vastaaja perusteli. Siunauskappelissa on esillä palaneesta kirkosta muun muassa penkkejä, kaksi puuristiä, palanutta hirttä sekä kirkon ukkosenjohdatin. Eräs yksityiskohta on vuodelta 1820 peräisin oleva sakastinovi, joka oli päätynyt remontin yhteydessä eräälle maatilalle. Matti Björklundin (myöh. Tunnistatko kuvan henkilöitä. 3. Piispanristi ei näytä arkkipiispan ristiltä, joten kuva lienee Salomiehen Viipuri-Mikkelin ajalta. Tämän viikon kuvassa ollaan koolla pappisjoukolla – tosin yksi nainenkin näkyy kuvassa, eikä hänellä ole papillisia tunnuksia, mikä saattaa viitata kuvausajankohtaan eli aikaan ennen naispappeutta 1988. OLLI SEPPÄLÄ Viime viikon mysteerikuvaan ruokailevasta herraseurueesta tuli vain niukalti tunnistuksia. Huomioithan, että osoitetietojasi voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin. Kesäkappelissa saatetaan jatkossa järjestää myös jouluaaton hartauksia. Mikä hiippakunta vastaa Vadstenan pyhiinvaelluskeskuksen toiminnasta. Palkinnon voitti Pekka Mantere Raumalta. Orasta haastatteli Janne Villa ja kuvasi Pete Lehto. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se viestillä osoitteeseen: kotimaa24@kotimaa.fi tai Kotimaan Facebook-sivulla, jossa kuva myös julkaistaan. KanKesäkappeli henkii historiaa kaalle maalattu taulu käärittiin rullalle ja vietiin kirkon ullakolle. Kesäkappelia hallitsee vuonna 1820 valmistunut alttaritaulu. | Kuvat: Tomi Olli Kirkkoherra Jouko Ala-Prinkkilä sekä seurakunnan tiedottaja Jennika Hannusaari istahtivat mukaan iltapäivähartauteen. Kuvat kertovat pääosin oman aikansa kirkollisesta elämästä ja tapakulttuurista. Kotimaan nro 27-28 paras juttu -äänestyksessä eniten ääniä sai Raija Orasen haastattelu ”Jättiläisten jäljittäjä”. 2. kirkkokahvit | vastaus | | kasku | | paras juttu | | 3 kysymystä | 18 KOTIMAA | 30.7.2021 Anna palautetta, Voita palkinto! Kerro mikä tässä Kotimaan numerossa on mielestäsi paras juttu. Kauhajoen seurakunnan kirkkomuseo laajeni kesäkappeliksi. Mitkä ovat Veli-Matti Värrin lastenlasten nimet. 18 19 KOTIMAA | 30.7.2021. Blomin vuonna 1820 maalaamaan alttaritauluun. Minkä niminen on mestari Hokusain tunnettu puupiirros. Todellinen onni oli, että se siirrettiin kuitenkin lopulta seurakuntakotiin. Kan aga wan suu ri aal to | Kauhajoki | Kirkkomuseon toiminta laajeni, kun se siunattiin kirkolliset tilaisuudet mahdollistavaksi kesäkappe liksi. Voit myös lähettää viestisi postikortilla osoitteeseen PL 279, 00181 Helsinki. Toinen piispa on luultavasti Max von Bonsdorff (Porvoon piispa 1923–1954).” | Kuva: Kotimaan kuva-arkisto / Jukka Granström E ntiseltä sanavalmiilta rovastilta kysyttiin, mitä kirkollisia tai hengellisiä lehtiä hän lukee. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan palkinto. Siellä järjestetään myös koko kesän torstai-iltapäivisin hartaus sekä iltaisin laulutilaisuus. 1. Lin köp ing in hiip pakun ta 2. Alv ar ja Aat os 3. Mistä tilanteesta on kyse. – Se säästyi siirron ansiosta, sillä kirkko tuhoutui vuonna 1956 räjähdysmäisessä tulipalossa. Lauri Lempinen kirjoittaa: ”Kuvassa oikealla oleva piispa on Ilmari Salomies (Viipuri-Mikkelin piispa 1943–1951, arkkipiispa 1951–1964). Vuodesta 1965 lähtien rakennus eli hetken hiljaiseloa, kunnes se avautui vuonna 1970 kirkkomuseona. Visanti) suunnittelemalla rakennuksella on pitkä historia, sillä se valmistui vuonna 1927 siunauskappeliksi. K auhajoen seurakunnan omistama kirkkomuseo sai piristysruiskeen, kun se siunattiin kesäkuun alussa kesäkappeliksi. Missä ja milloin kuva on otettu. – Noin viisikymmentä istumapaikkaa tarjoava kesäkappeli sopii erinomaisesti perhejuhlien viettoon, ja siellä on jo pidetty häät. | vastaus | Mysteerikuva K otimaan valokuva-arkistossa on monta laatikollista vanhoja kuvia, joissa ei ole kunnollista tietoa siitä, milloin ja missä tilanteessa kuva on otettu
Sittemmin Pipe työskenteli naisteologina ja seurakuntalehtorina Raumalla ja viimeksi Kotkassa. Alavudella hän myös kuoli 93-vuotiaana 11.6.2021. Alma omaksui sen, välitti opiskelijoista, kannusti heitä ja oli ymmärtävä äitihahmo. 24 %. 23.12.1931 Alavus k. Perinteinen ”kansanopistokoti-idea” oli koko maassa vielä voimissaan. Vuonna 1944 alkoi toinen evakkomatka. 30.6.2021 Alavus Kaivaten ja kiittäen Sukulaiset ja ystävät Oi Herra, suothan sä minulle sun armos voimaksi matkalle. JORMA SILANDER Työtoveri ja ystävä työkyvyttömyyseläkeläisten yhdistystä ja Turun seudun työttömien yhdistystä. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. Diakoniakeskuksen yhteiskunnallisen työn papin virkaan Ojanen siirtyi vuonna 1986 ja toimi siinä eläkkeelle jäämiseensä 2010 saakka. Kaikesta kiitollisena vietän elokuun syntymäpäivän perheen kesken. Hän oli aloitteellinen ja aktiivinen myös ympäristöja pakolaistyössä. Niinpä hän tilitti myöhemmin evakkolapsen ajatuksia: ”Sen tuntee, etten ole mistään kotoisin. Maskun seurakunta on taloudellisesti omillaan toimeentuleva. Edustajien oli turha yrittää kaunistella sanomisiaan jälkikäteen. Ojanen oli perustamassa Turun Pirkko (Pipe) Taivainen Rovasti Pirkko Tuulikki Taivainen syntyi evakkomatkalla Orivedellä 14.8.1940. Opettajan taitojaan Alma kehitti kesäyliopistokursseilla ja ohitti lukeneisuudessa monet maisterit. Rovastin arvo hänelle myönnettiin vuonna 1995. 24 %. Alma kuului evankelisen liikkeen vahvojen naisvaikuttajien ryhmään. Hän suoritti kaksivuotisen Kirkko ja yhteiskunta -erikoistumiskoulutuksen vuonna 1976 ja toimi Olkiluodon ”atomivoimalatyömaalla” työmaapappina 1976–79. LEO L. Velkuan mökki oli hänelle kuitenkin tärkeä, ja siellä hän hakkasi ”klapialttarillaan” seuraavan talven klapit. Siellä haluttiin panostaa erityisesti nuorisotyöhön. Rovasti Raija Korhonen on yhteiskunnallisen työn pappi Helsingin seurakuntayhtymässä ja Sakarin kollega ja pitkäaikainen ystävä. Kolmivuotias lapsenlapsi seurasi mummiaan tämän jättäessä puolisolleen kukkajäähyväisiä. | kuolleet | ASIAKASPALVELU tilaukset ja osoitteenmuutokset: puhelin 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@ kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. Työpaikkapappina hän solmi yhteyksiä työelämätoimijoihin, ammatillisiin aluejärjestöihin ja ammattiliittoihin. Ihmiset olivat ystävällisiä. Niissä oli, paitsi onnittelu tahi tervehdys, myös jokin henkilökohtainen ja puhutteleva runo tai ajatelma. Vuosikaudet Alma toimi kirkolliskokouksen pöytäkirjan tarkastajana. Anteeksi anna, mua nosta, kanna, vie perille! (Virsi 631: 5) Siunaus toimitettu lähimpien läsnä ollessa. Kun papin virka avautui myös naisille, Pipe – vahvan harkinnan jälkeen – päätti pyytää pappisvihkimystä. Mutta meitä onnisti!... Lämpimät kiitokset osanotosta. Sakari Ojanen oli valtakunnallisessa yhteiskunnallisen työn verkostossa arvostettu ja pidetty työtoveri. Sairaalassa Alma joutui viettämään vain elämänsä viimeiset seitsemän viikkoa. Isä ja veli olivat sodassa. Äitini kertoi, miten hän siinä tilanteessa koki olevansa joukkonsa kanssa orjamarkkinoilla, todella nöyryytettynä. Ilmoitusvalmistus 80,00 € + alv. jumalanpalvelusverkossa.fi palvelusta löydät tulevat lähetykset kuin myös kaikki yli 1200 palvelussa julkaistua jumalanpalvelusta yli 140 seurakunnasta. Pipe oli runojen ja ajatelmien ystävä. Nämä kuten muutkin Alman keräämät tiedot kotiseudun ja suvun vaiheista on talletettu Kansallisarkiston Vaasan toimipisteeseen. Pääsimme pikkuiseen taloon, jossa oli nuori perhe ynnä mummo. Pipeä jää kaipaamaan suuri läheisten, ystävien ja tuttavien joukko. Turun Martinseurakunnan pappina 1979–86 Ojanen toimi oman virkansa ohella myös seurakuntayhtymän yhteiskunnallisessa työssä. Alman uskon pohjana oli kodin evankelinen perintö ja sodanjälkeinen evankelinen herätys, johon liittyi toiminnallisuus, ilo ja kiitollisuus. Hän herätti luottamusta ja loi ympärilleen rauhaa ja levollisuutta. Ystävänä hän oli uskollinen. Syvällä sisimmässä on pienen pieni kaiho, ettei ole tiettyä rakasta, turvallista paikkaa, johon voisi palata muistelemaan…” Opiskelujen ollessa vielä kesken, Pipe hakeutui työhön Helsingin Kallion seurakuntaan. Me jäimme viimeiseksi koulun pihalle. Langinkosken seurakunnan vahva nuorisotyö imi mukaansa ja ylioppilaaksi tulon jälkeen oli halu pyrkiä Helsingin yliopiston teologiseen tiedekuntaan. Kappalaisen virassa hän ehti toimia Kotkassa viitisentoista vuotta aina eläkkeelle jäämiseensä saakka vuonna 2003. Hiihto, lenkkeily, pyöräily, retkeily, jumppa, marjankeruu ja Lapin vaellukset pitivät yllä kuntoa. Opistotyön lisäksi Almalla oli aikaa vaativiin luottamustehtäviin, niin kunnallisiin kuin seurakunnallisiin, hiippakunnallisiin ja kokonaiskirkollisiin. Perhe oli kasvanut kahdella pikkuveljellä ja Rauha-äiti odotti neljättä lastaan. Kyllä yritystä oli, mutta Alma oli lahjomaton. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: edellisen viikon perjantaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Tilaushinnat: Koko Kotimaa -tilaus (sis. Hän luki ahkerasti runoja mietekirjoja. Jäätyään 1992 eläkkeelle Alma palasi Alavudelle. Heidän kanssaan pidettiin yhteyttä vuosia sodan jälkeenkin.” Vuonna 1945 perhe muutti Raumalle, mistä vanhemmat olivat saaneet opettajan virat. Seurakuntien yhteiskunnallisen työn keskiössä ovat ihmiset muuttuvan työn maailmassa. Sinun kädessäsi ovat elämäni päivät.” Ps. Siellä hänen seurakuntaansa olivat niin työntekijät, reppumiehet kuin johtokin. Evankelisuus toi Pipen puheisiin valoisan perussävyn. Hän ei koskaan tuonut itseään esille, mutta esitti aina pitkälle ajateltuja ja perusteltuja näkemyksiä käsiteltäviin asioihin. Maskun seurakunnassa on haettavana TALOUSPÄÄLLIKÖN VIRKA Viranhakuilmoitus on luettavissa seurakunnan kotisivuilta www.maskunseurakunta.fi ja sivustolta www.oikotie.fi /avoimet työpaikat. Pipe saatettiin iäisyysmatkalle Kotkassa siinä samassa Parikan kappelissa, missä hän oli toiminut lukemattomat kerrat siunaajana. Ennen opiskeluaikaansa Helsingissä Pipe oli ehtinyt muuttaa kuusi kertaa. Silti Alma ei päässyt oppikouluun. Tämä evakkomatka kesti viikon päätyen Jalasjärven koululle. Lapsi taputti arkkua, jäi istumaan katafalkin reunalle ja nojasi päätään arkkuun, jossa Sakari-taatto lepäsi. Ilmiömäinen oli Alman kyky vielä vuosien kuluttua tunnistaa oppilaansa ja muistaa heidän ilojaan ja surujaan. NORJA KYLLIKKI TIENSUU Alma Saaren ystäviä ja kirkolliskokoustovereita Sakari Ojanen Turun seurakuntayhtymän yhteiskunnallisen työn pastorin virasta eläköitynyt Sakari Ojanen menehtyi 15.5. Pipe kertoo itse muistelmissaan, että ”siellä paikalliset emännät ja isännät kävivät ’valitsemassa’ koteihinsa evakkoja. Saarnaajana ja puhujana Pipe oli selkeäsanainen valmistautuen aina huolella kaikkiin tehtäviinsä. Masku on elinvoimainen, 9500 asukkaan paikkakunta Turun läheisyydessä. Sakaria jäi kaipaamaan puoliso ja kolme aikuista poikaa perheineen sekä kymmenien kollegojen ja ystävien verkosto. Alma oli niitä apulaisrehtoreita, jotka rehtorien tiheästi vaihtuessa pitivät opistoa pystyssä. Piispa Kaarlo Kalliala toimitti siunauksen Turun Martinkirkossa lähimpien omaisten istuessa Sakarin arkun ympärillä. | hiippakunta uutiset | Kuopion hiippakunta Viranhoitomääräykset: Miia Gabel Kuopion Kallaveden seurakunnan II kappalaiseksi 1.7.21 lukien, Anne Pulkka Sonkajärven seurakuntapastoriksi 1.8.21 lukien. Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaa-lehdessä: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi 040 750 3036 Rakkaamme | kuolleet | 20 21 KOTIMAA | 30.7.2021 KOTIMAA | 30.7.2021 tiedoksi. Halutessasi voit tukea Kelton instituutin koulutustyötä: Inkerin ev.lut.kirkon edustusto Suomessa ry, viestiin ”Pertti 80v.” FI69 5620 0920 3202 22. Niistä hän tallensi parhaat helmet kauniilla käsialallaan omiin runokirjoihinsa. Ojanen oli perustamassa myös Varsinais-Suomen Attacia ja toimi sen puheenjohtajana useita vuosia. Hän muisti usein laajaa ystäväpiiriään sekä kummilapsiaan postikorteilla. Hyvän fyysisen kunnon pohjana oli opiskeluajan aktiivinen urheiluharrastus, joka johti vuoden 1952 kisojen olympiavalmennettavaksi keihäänheitossa. Alma oli aktiivinen pohjalaisessa naisjärjestöjen verkostossa ”Vastuun naiset”, joka kokosi haastatteluin muistitietoa kotirintaman naisten panoksesta Pohjanmaalla 1938–1950. Pipen perhe ja suku toimi innokkaasti evankelisessa herätysliikkeessä. Pertti Huttunen 80 vuotta Sain palvella pappina lähetystyössä Israelissa ja Venäjällä, sotilaspappina, rauhanturvaajana Golanilla, Heinolan, Jaalan ja Lappeenrannan seurakunnissa sekä vapaaehtoisena Kanadan Hannajärvellä ja kirkon lähetysja miestyössä. Alueella asuu paljon eri-ikäisiä lapsiperheitä. | kuolleet | Sairaanhoitaja, diakonissa Ellen Eini RUUHELA s. Elämän antaja päätti toisin kuin me ystävät inhimillisesti ajattelimme. Koko työuransa, 38 intensiivistä sisäoppilaitosvuotta, hän toimi Karstulan evankelisen opiston apulaisrehtorina, suomen kielen ja kirjallisuuden sekä liikunnan opettajana. Kesällä 1942 perhe sai palata Kannakselle, Räisälän pitäjään. Turun telakan ja Hellaksen työmaapappina Sakari Ojanen oli pidetty ja arvostettu. Siellä Pipe aloitti lukion. Kiitos! huttusen.pertti@gmail.com. Rauhanpuolustajien piirijärjestön johtokunnan puheenjohtaja hän oli kymmenisen vuotta. | merkkipäivä | Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa.fi/tyopaikat-ja-virat Paikkoja avoinna Alma Saari Seurakuntaneuvos Alma Annikki Saari syntyi Alavuden Rantatöysässä 13.2.1928. Sakari Ojanen oli seurakuntapappina Helsingin Kalliossa 1971–76. Kotimaa vain diginä -tilaus (sis. Alma oli 22 vuotta Lapuan hiippakunnan kirkolliskokousedustaja monien uudistusten vuosina. Hän iloitsi pappisviran avaamisesta naisille. Ei ole lapsuuden kotiseutua, jossa olisin saanut kasvaa lapsena ja nuorena – kohti aikuisuutta. Ojanen sai Kirkon diakoniaja yhteiskuntatyön kultaisen ansiomerkin 2000-luvulla. Toijalan kautta perhe muutti Kotkaan, mikä oli äidin kotiseutua. Hän oli syntynyt Helsingissä 14.12.1946. Yhteys opistoon säilyi. Niin aukeni tie Raahen opettajaseminaariin ja sitä myötä Karstulaan. Yritämme ymmärtää sitä viisautta, minkä Pipe ilmaisi omana tervehdyksenään jälkeen jääville: ”Minä turvaan sinuun, Herra. Sakari sanoi itse, että hän ei harrasta mitään. RAIJA KORHONEN KAARLO KALLIALA Piispa emeritus Kaarlo Kalliala toimi Sakari Ojasen esimiehenä diakoniakeskuksessa. Usko ei ole synkkää, vaan täynnä elämän rohkeutta, toivoa ja iloa. Kuopion tuomiorovastikunnan lääninrovastiksi Siilinjärven seurakunnan kirkkoherra Olli Kortelainen 12.9.21–31.8.25. Pipen kuolema tuli suurena yllätyksenä 4.6.2021. 31:15-16. Kotimaa painettuna, KotimaaPro-liite painettuna, näköislehdet, digitaalinen arkisto, kalenteri) 12 kk 156 € kestotilauksena. nopeasti edenneeseen sairauteen. Alma toi Turun opiston käytäville jotakin hyvin turvallista, hyväntuulista ja sydämellistä. Alma suoritti keskikouluaineita, kävi kansanopiston ja kansankorkeakoulun. Hän oli järjestyksessä toinen yhteiskunnallisen työn pappi, jolle se myönnettiin. Kotimaa ja KotimaaPro-liite näköislehtenä sekä digitaalinen arkisto) 12 kk 132 € kestotilauksena• Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidämme oikeuden hintojen muutokseen. Masku koostuu kolmesta alueesta – Maskusta, Lemusta ja Askaisista omine kivikirkkoineen. Kaikkien työpanosta tarvittiin kotona. Saaren yhdeksänlapsisessa perheessä arvostettiin koulutusta. Hän kirjoitti runoja, ja olipa yksi esitetty kirkkonäytelmäkin hänen käsikirjoittamansa. Alma oli myös maailmanmatkaaja – maanosista taisi vain Etelä-Amerikka jäädä puuttumaan Alma Saari oli ryhdikäs pohjalainen nainen, valoisa kristitty, viisas kasvattaja ja uskollinen rukoilija. Hän joutui yksin huolehtimaan katraastaan, kun Arvo-puoliso oli rintamalla
Näyttelijä Krista Kosonen lukee Markuksen evankeliumin uutta käännöstä. sunnuntai helluntaista on aiheeltaan ”Uskollisuus Jumalan lahjojen hoitamisessa”. Ti 3.8. Se oli pari vuotta sitten Suvisunnuntain iltamusiikkia -konserttisarjassa. | Kirkko & minä | Ku vi tu s: An ni in a M ik am a Luukkaan evankeliumi 12:42–48 Jeesus sanoi: ”Kuka on uskollinen ja viisas taloudenhoitaja, sellainen jonka isäntä asettaa huolehtimaan palvelusväestään ja jakamaan vilja-annokset ajallaan. V aihto-opiskelijana Hollannissa törmäsin entisiin kirkkorakennuksiin, joita käytettiin esimerkiksi ravintolana. Musiikin kautta saa yhteyden pyhään Harpisti Katri Tikka piti ensimmäisen isomman soolokonserttinsa Suomessa Espoon tuomiokirkossa. Toimimmeko vain oman etumme tähden ja perustehtävämme laiminlyöden. Espoon tuomiokirkko on kuitenkin minulle tärkeä. Kuulijana mieleeni on painunut esimerkiksi eräs Händelin Messiaan esitys, jota seurasin kirkon penkissä partituurin kanssa, sekä koskettava Johannespassio, jossa yhtenä solistina lauloi Teppo Lampela. 119:137, Sananl. Pidän myös hautausmaasta kirkon ympärillä. Olen ollut täällä yhden kesän töissäkin. Ti 3.8. Jos palvelija tietää, mitä hänen isäntänsä tahtoo, mutta ei varaudu siihen eikä toimi hänen tahtonsa mukaan, hän saa monta raipaniskua. Alttarilla on kaksi kynttilää. Autuas se palvelija, jonka hänen isäntänsä palatessaan tapaa näin tekemästä! Totisesti: hänen hoitoonsa isäntä uskoo koko omaisuutensa. Kristinusko on elämäni kantava voima ja ilon lähde, joka päivä läsnä sydämessä ja ajatuksissa. Radio 1 klo 10 Jumalanpalvelus Nurmon kirkosta. Sellaisille kirkon johtajille Herralle ei ole lopulta mitään hyvää sanottavana. | ensi pyhänä | | radio & tv | MAIJA P. Jeesuksen vertaus viisaasta taloudenhoitajasta (kr. Aina. Laulan hengellisiä lauluja ja virsiä yksin kotona, mutta erityisen ihanaa on laulaa yhdessä kirkossa. Anna-Maija Raittilan sanoin se on ”revitty uuvuksiin” (virsi 164). Radio 1 klo 11 Pelastusarmeijan jumalanpalvelus Helsingistä. Alakoululaisena pääsin seikkailemaan jopa kirkon ullakolle. Musiikin taika tuo sanoihin lisäarvoa. Tässä toivossa jaksamme uskoa ja tehdä oikeita asioita Herramme kunniaksi ja lähimmäisen parhaaksi. Saarikangas lienee Raamattunsa lukenut mies. Uusinta klo 23. Jotkut Kristuksen kirkon johtajat esitellään tässä Herran vertauksessa vähemmän mairittelevasti, mutta realistisesti: olemmeko täällä varsinaisesti hoitamassa vain ajallisia lahjoja. JOUNI TURTIAINEN Kirjoittaja on Espoonlahden seurakunnan kirkkoherra. Pastori Ville Kalaniemi, Helluntaiherätys, Rovaniemi. Yleisöä oli kivasti ja tunnelma hyvä. Siinä johtajiksi asetettujen Jeesuksen seuraajien tehtävä on pitää huolta siitä, että varsinaisessa kenttätyössä olevat työntekijät saavat käyttöönsä tarvittavat resurssit. Meiltä johtajilta vaaditaan siis paljon. Senkin Herra tuntee. Kolehti on seurakunnan vapaasti valittavissa. Kirkossa kuitenkin varsinaisen mission tekevät sen jäsenet eli ”pyhät”. Yhteiskunnallisen työn pappi Eetu Myllymäki, Turku. Lapsuudesta mieleen ovat jääneet myös joulukirkot. Toimin myös järjestelijänä ja lipunmyyjänä Urkuyö ja Aaria -festivaaleilla. Pastori Juhani Pikkarainen, Suomen Baptistikirkko, Espoo. Tietämättömyydenkään taakse ei voi paeta. Olisiko sen vuoksi kirkossakin tehokasta Herran omaisuuden hoitamista se, että tätä hyvää jaettavaa riittäisi tulevillekin sukupolville. Täällä on paljon erilaisia puita, linnut laulavat ja tunnelma on valoisa. Aina voi ottaa selvää, kehittyä johtajana. Rovasti Tapio Aaltonen, Vihti. Tällainen on Kristuksen paluuta odottava kirkko. Saarna majuri Toni Penttinen, todistuspuheenvuoro sotilas Enni Kulmala. Hän on luonut minutkin ihmeelliseksi. 10:19–25, Ap.t. Messussakin minua puhuttelee ehtoollisen ohella juuri musiikki. Pastori Aki Leskinen, Ortodoksinen kirkko, Riihimäki. Varsinkin niiltä, jotka tie-tävät, mikä kirkon missio on, mutta eivät toimi sen mukaan, vaan ryhtyvät kiistelemään vallasta ja rahasta. Uskonnonopettaja Hanna Kivisalo, Seinäjoki. Siksi uuvuksiin revityssä kirkossa yhä lauletaan: ”sen pyhät vartiossa kuitenkin odottaa, yön valta milloin päättyy ja aamu aukeaa”. Kun paloturvallisuussäädökset tiukentuivat, olemme usein jännittäneet, mahdummeko joulukirkkoon lainkaan. Tässä kirkossa pidin myös ensimmäisen isomman soolokonserttini Suomessa. Professori Janne Saarikivi, Helsinki. Palvelija saattaa kuitenkin ajatella: ’Isäntä ei tule vielä pitkään aikaan!’ Niin hän alkaa piestä palvelijoita ja palvelustyttöjä, syödä ja juoda ja juopotella. Hengellisten laulujen tekstit ovat Raamatun ohella tärkeitä uskon sanoittamisessa. Ei johtajien omaan käyttöön, vaan jaettavaksi koko maailmalle. To 5.8. Mutta päivänä, jota tuo palvelija ei arvaa, hetkenä, jota hän ei tiedä, hänen isäntänsä tulee ja hakkaa hänet kuoliaaksi, ja niin palvelija saa saman kohtalon kuin epäuskoiset. Musiikkiryhmä esiintyy kadetti Kimmo Nordblomin johdolla. Pe 6.8. Pe 6.8. Korona-aikana olen ikävöinyt fyysistä seurakuntayhteyttä. Saarnaajana kappalainen Antti Maunumaa. La 31.7. Kaikkein pysyvin, Jumala, ei ole sidoksissa rakennuksiin. Tekstit: Ps. La 31.7. Ja varoittaa sellaisesta. TV1 klo 10 Pelastusarmeijan Studiokirkko. Iltahartaus klo 18.59 ja la klo 18. Kanttoreina Päivi Kankainen-Martikainen, piano ja laulu sekä Eeva Similä-Suokas, piano ja laulu. Päivän evankeliumi puhuu samasta asiasta: kirkossa johtaja on työntekijöilleen esikuva, jonka tehtävänä on olla Herransa käytettävissä. eivätkä osaa keskittyä kirkon perustehtävän edistämiseen, on joskus vaikeaa uskoa. Oleellista on, että työskennellessä ollaan tehokkaita.” Näin totesi ”Iso-Masa” eli vuorineuvos Martin Saarikangas lehtihaastattelussa jokin aika sitten. 3:27–32, 1.Moos. Pastori Henri Järvinen, Vantaa. sunnuntai helluntaista | Liikaa vaadittu. W Alkuperäisestä kirkosta ovat jäljellä itäja länsiosat. Liturginen väri on vihreä. Toisenlainenkin johtajuuden malli on olemassa. 20:17–24, Luuk. Tällaisessakin kirkossa, jossa johtajat usein epäonnistuvat ja kompuroivat | 10. Esimerkiksi eräässä tuomiosunnuntain messussa kanttorimme Petri Koivusalo kuljetti draaman kaarta voimakkaasta, kohtalokkaasta urkujen pauhusta vähitellen kohti kirkkautta. Pappani on siunattu täällä hautaan. Jos taas palvelija tietämättään tekee sellaista, mistä rangaistaan raipoin, hän pääsee vähillä iskuilla. Suomessa olen tottunut, että kirkkorakennuskin on pyhä. Ei kuitenkaan liikaa – ainoastaan se, mikä on kohtuullista tehtävään nähden. ”oikonomos”) on tähdätty kirkon missioon, sen perustehtävän hoitamiseen. Romanialaisesta poikaystävästäni on hassua, että suomalaisille hautausmaa on ihana paikka. Liturgina pastori Marjo Niskanen. Ma 2.8. Heidät erotetaan – ei vain tehtävistään, vaan Herrasta ja Hänen kirkostaan. Kreikan verbi ”hakata kuoliaaksi” on raju ilmaus erotetuksi tulemiselle. Jolle on paljon annettu, siltä paljon vaaditaan, ja jolle on paljon uskottu, se pannaan paljosta vastaamaan.” ” Johtajan pitää olla käytettävissä kellon ympäri, mutta se ei tarkoita, että töitä tehdään koko ajan. 12:42–48. Meille on paljon uskottu, siksi meiltä myös paljon vaaditaan. Se on vanhempieni vihkikirkko ja minun ja sisarusteni kastekirkko. W Keskiaikaiset maalaukset kalkittiin 1791 ja palautettiin 1931 kirkon korjauksen yhteydessä. Jumalanpalvelukset Sunnuntai 1.8. Johtaminen on siis diakoniaa, hyvän jakamista. EMILIA KARHU ” En pysty rypemään kauaa itsesäälissä, koska tiedän, että armo ei katoa ja Jumalalle kelpaan. Ma 2.8. Kirkkoherra Tuomo Törmänen, Taivalkoski. Yle Radio 1 Aamuhartaus klo 6.15 ja 7.15. Seurakuntapastori Sanna Vuorela, Pirkkala. Viime vuosina olen soittanut harppua jouluyön tai jouluaamun messussa. En kuitenkaan pysty rypemään siinä pitkään, koska tiedän, että armo ei katoa ja Jumalalle kelpaan. Kun minulla on vaikeaa ja mietin kelpaanko, on helppo vaipua itsesääliin. Oivalsin, että lopulta rakennus on vain pyhän kohtaamisen paikka. Musiikin kautta saa yhteyden pyhään. Kreikan ”dikhotomeesei” tarkoittaa kirjaimellisesti ”lyödä kahtia”, mikä voidaan ymmärtää myös kuvaannollisesti tarkoittaen erottamista. 41:46–49, 53–57, Hepr. Korkeakoulupastori Leena Huovinen, Helsinki. Sellaisille, jotka tähän suostuvat, Herra lupaa paljon, koko omaisuutensa hoitamisen. 10. Tänä kesänä esiinnyn samassa sarjassa laulaja Linnéa Casserlyn kanssa. Muistan ajan, jolloin käytävätkin olivat täynnä ihmisiä. Liturgina kapteeni Esa Nenonen, saarnaajana majuri Saga Lippo. To 5.8. Se on hänen lapsuutensa kotikirkko, johon liittyy paljon lämpimiä muistoja. 119:129–136, Ps. 22 23 KOTIMAA | 30.7.2021 KOTIMAA | 30.7.2021 pyhä. Ke 4.8. 119:169, Ps. Nautin luonnonkauneudesta ja myös se viehättää, että täällä ollaan vain odottamassa tulevaa. Ke 4.8. Se tuntui oudolta. | Kuvat: Emilia Karhu Katri Tikka Espoon tuomiokirkko W Kirkko on rakennettu 1480–1490-luvuilla ja nykyinen tapuli 1767
– Mikä on. Tunnettu amerikkalainen julistaja matkusti kehitysmaahan. – Mikä on. Touko-kesäkuun vaihteessa lentävän ensimmäisen sukupolven siivet ovat oranssit. Meidän tulkkimme ei osannutkaan englantia, tunnusti kampanjapäällikkö. Entä jotain muuta. – Ehkä vähän nöyryyttä. Se lennähti hänen matkalaukkunsa päälle ja kysyi: – No, opitko mitään matkasi aikana. Seuraavana iltana paikalle tuli paljon väkeä, mutta se vaikutti jotenkin kylmäkiskoiselta. Oli jopa pelkona, että laji olisi alkanut taantua. Tänä keväänä ei silmiini sattunut yhden yhtä karttaperhosta. Lajin tekee mielenkiintoiseksi se, että sen keväällä lentävä sukupolvi on tyystin eri näköinen kuin sen myöhemmin kesällä lentävä sukupolvi. Jokin ennen yleinen laji katoaa, ja vastaavasti jokin aiemmin hyvin harvinainen laji yleistyy. Eikö työlläni ole Jumalan siunausta, evankelista kyseli. Vasta 2000-luvulla se on levinnyt laajemmin Itäja Etelä-Suomeen. Ilmiölle on oma nimikin: sesonkidimorfismi eli ajankohtaan sidottu kaksimuotoisuus. Anna perhosen lentää ja ukkosen jyristä. Ei siis ihme, jos niitä luullaan kahdeksi eri lajiksi. riltään tummat. Heinäkuun puolivälissä lentonsa aloittavan sukupolven siivet ovat pohjaväKahden maan kansalainen Karttaperhosten kaksi sukupolvea ovat täysin eri näköisiä. Toukokuun lopun ja kesäkuun alun karttaperhosten siipien pohjaväri on oranssi. OLLI SEPPÄLÄ Rukous Puhuva Jumala, ole hiljaa, jotta kuulen äänesi. – Tuskin siitä on kyse. | Kuva: Olli Seppälä 24 KOTIMAA | 30.7.2021 luomakunta. Mutta onneksi tummat muodot ovat lentäneet hyvinkin aktiivisesti, ja ehkä monilukuisemmin kuin koskaan aiemmin mökkini pihassa Siuntiossa. Karttaperhonen viihtyy aukeilla paikoilla metsien reunoilla ja sen toukat käyttävät ravinnokseen nokkosta. – Tuskin siitä on kyse. Yksi yleistynyt laji on täpläperhosten heimoon kuuluva karttaperhonen ( Araschnia levana). Hän rukoili, että tuo valon tullessaan ja että syntyisi suuri herätys. – Perhosetkin puhuvat, jos evankelistat eivät siihen kykene. Ensimmäiseen evankeliointikokoukseen stadionille tuli vain kourallinen ihmisiä. Eikö julistukseni ole Jumalan tahdon mukaista, kyseli evankelista tilaisuuden jälkeen. Aamen Karttaperhosen toisen sukupolven siipien pohjaväri on tumma. Kolmantena päivänä odottaessaan hotellin edessä taksia lentoasemalle evankelista näki perhosen. – Hyvä. Opeta nöyryyttä, viisautta ja tervettä itsetuntoa. Ensimmäisen kerran tämä keskieurooppalainen laji tavattiin meillä Suomessa 1973. P erhosmaailmassa tapahtuu isoja muutoksia, tarvittaessa nopeastikin. Unohdimme laittaa ilmoitukset lehteen, tunnusti paikallinen kampanjapäällikkö