vu os ik er ta 00 43 59 5– 19 –4 19 Yhdessä hyvän puolella Bo-Göran Åstrand vihittiin Porvoon hiippakunnan piispaksi 4 Ilmastonmuutos on hengellinen kriisi Kotimaan podcast kertoo Torinon käärinliinasta Tässä lehdessä liitteenä:. 8 Ka nn en ku va : O lli Se pp äl ä 11 4
Ongelmaksi muodostuu, jos lähdetään kopioimaan toisen kielen rakenteita ja unohdetaan oman kielen ilmaisukeinot. Omistaminen ilmaistaan paikallissijalla: Sinulla on onnea. | Kuva: Jukka Granström KersTi juva kääntäjä hyvin tehty, piispat! K ummallista kyllä, guruille ja auktoriteeteille on taas tilausta. Tänä syksynä ilmestyi Juvan suomen kieltä käsittelevä tietokirja Löytöretki suomeen. Englantiin tartutaan aivan turhaan tilanteissa, joissa on osallistujina suomenpuhujia. Tyypillinen esimerkki on sanajärjestys. – Kieli muotoutuu kanssakäymisessä, eikä sitä voi hallita ulkopäin. Aina voi kuitenkin yrittää. 1 Mikä suomen kielessä on sinulle erityisen rakasta. Uusia sanoja kieleen kyllä mahtuu, uralilaisesta kantakielestä meillä on käytössä niitä vain nelisensataa. Ihminen voi juosta jonkun perässä tai jonkun perään, eikä se ole sama asia. Mutta ei. Minuun sattuu. Mutta suomeksi sekä Jim söi omenan että Omenan söi Jim ovat mahdollisia. aluksi Freija Özcan Toimituspäällikkö ilahtui piispojen ilmastokommenteista. Sitä luulisi länsimaisena nykyihmisenä olevansa vapaa sellaisista ja kykenevänsä toimimaan oman mielensä mukaan. Ja edelleen: Minulta pääsi nauru. Tässä tarjoutuu tietenkin tilaisuus niille, jotka haluavat guruksi tai joiden asemansa puolesta pitäisi sitä olla. Se on tuntunut hyvältä. Heidänhän kuuluu olla maallisen ja taivaallisen asiantuntijoita. Englannissa lauseen sanajärjestys on melkein aina subjekti-verbi-objekti: Jim ate the apple. Arjessa on paljon päätettävää lähtien siitä, onko voi terveellisempää kuin margariini vai ei ja uskoako vai eikö uskoa ilmastonmuutokseen. Ja Ahon puheeseen nojaava kieli on vertaansa vailla. Myös Canterburyn arkkipiispa justin Welby on sanonut sanansa. Jos tilaisuuden käyttää hyvin, samalla voi luoda hyvää kuvaa kirkosta. Kerromme siitä tässä lehdessä sivulla 8. – Juhani Ahon valloittava Papin tytär (1885) ja lyyrinen Papin rouva (1893) ovat edelleen täyttä tavaraa. Kirjakieli on sitten vähän toinen juttu, se pitää erikseen opetella, koska sitä ei kukaan puhu äidinkielenään. – Erityisesti rakastan paikallissijoja. KOTIMAA | 3.10.2019 2. Tuija PyhäranTa ”Kieli muotoutuu kanssakäymisessä, eikä sitä voi hallita ulkoapäin” Kersti juva puhuu suomen kielestä Turun kirjamessuilla, joita vietetään 4.-6.10. – Suurin vaara on se, että ihmiset eivät ymmärrä arvostaa omaa kieltään ja toisaalta yliarvioivat kykynsä käyttää vierasta kieltä ilmaisuvoimaisesti. Kirkon piispoille on suorastaan tilausta. Voin tukeutua siihen. Muutosta aikaan saavia guruja on harvassa, jos edes on. – Rakastan konventioita, jotka me kaikki suomenpuhujat hallitsemme mutta harvoin osaamme pukea säännöiksi. Näissä lauseissa monissa muissa kielissä minä olisi subjekti. 2 Mitä ajattelet suomen kielen muutoksesta. Helpottaa, kun joku viisaana pitämäni sanoo mielipiteensä. Ei voi sanoa The apple ate Jim. Minulle maistuisi voileipä. 3 Mitä kirjaa haluaisit suositella Kotimaan lukijoille. Nuorten ilmastoahdistuksen kulminoituessa viime viikkoina arkkipiispa Tapio Luoma ja Espoon piispa Kaisamari hintikka käyttivät tilaisuutensa yhdessä Ruotsin piispojen kanssa. Kaikki puhuvat omaa kieltään oikein. Gurun kaipuun syyksi epäilen sitä informaatiotulvaa, jossa elämme. Piispat ovat kunnioittaneet nuorten hätää. Kielioppia, joka kertoo millainen kieli on ja miten se toimii, pikemminkin kuin knoppikokoelma, jossa patistetaan käyttämään kieltä tietyllä tavalla. Kukin kaipaa tietysti oman mielensä mukaisia guruja sanomaan sellaista, mikä vahvistaa omista lähtökohdista nousevaa näkemystä. | viikon henkilö | Kersti Juva tunnetaan monien brittiklassikoiden suomentajana
Toimenpiteiden aika on tänään. Ehkä yli ymmärryksen käyvä kärsimys on kuivattanut kyyneleet, mutta silmissä ja sanoissa on vielä paloa. Suhteessa maailman kaikkiin ihmisiin pysymme aina pienenä kansana. Suomalaisten osuus kaikista maailman ihmisistä on noin 0,7 promillea, vähemmän kuin yksi tuhannesosa. Tuskien tuttavan viereen istuu Toinen, hänkin kipujen mies. Kotimaa 3.10.1919. Vastaa ystävilleen ja purkaa kohtaloaan Jumalalle. KoTiMaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Hietalahden ranta?13, 00181 Helsinki asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 Toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora WikmanHaavisto (virkavap.) Graafikot: Gun Damén, Ritva Kaijasilta-Heinonen Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu (virkavap.), Vesa Keinonen, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Meri Toivanen aikakauslehtien liiton jäsenlehti iSSn 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Matti Koli Myyntijohtaja: Otto Mattsson lukijamäärä: 50?000 KMT 2018 ”Silloin sinä kutsuisit minua, ja minä vastaisin, sinä kaipaisit jälleen sitä, minkä oma kätesi on luonut.” Näitä Jobin sanoja edeltää kuvaus elämän levottomuudesta ja lyhyydestä. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | 3.10. Tämä uhka on niin iso asia, että siitä johtopäätösten tekeminen edellyttää päättäjiltä yhtä aikaa viisautta ja rivakkuutta. Mikä onkaan elää sillä, joll´ on Herra turvanaan. – – Loistaa tähdet lempeästi, näkee unia kulkija, kuinka taivaan enkeljoukot viittoo tietä kotia. Sumentunein silminkin Job osuu maaliin. Maailmassa on tällä hetkellä noin 7,7 miljardia ihmistä. Hän on kumartunut maahan ja istuu nyt jätekasassa. Seppo R. Uuden ennusteen mukaan Suomen väkiluku alkaa pienentyä jo vuonna 2031, kun edellisen vajaa vuosi sitten tehdyn ennusteen mukaan tämä käänne olisi tapahtunut vuonna 2035. Puhuakin hän jaksaa. Elinkeinoelämän keskusliitossa esitetyn arvion mukaan syntyvyyden laskun seurauksena koko eläkejärjestelmä uhkaa romahtaa. Syntyvyyden lasku Suomessa vaikuttaa monin tavoin kansalaisten elämään. Suomessa vauvoja syntyy liian vähän, maailmassa riittävästi T ilastokeskuksen maanantaina julkistaman ennusteen mukaan syntyvyys Suomessa laskee aikaisempia ennusteita nopeammin. Lähes kaiken menettänyt, ystävien puheen paljouden piirittämä tuskien tuttava on kadottanut horisontin. ?. Huoltosuhteen pitäisi pysyä riittävän korkeana, että yhteiskunta pystyy pitämään kaikista huolta. Inhimillisten syiden lisäksi sitä voi perustella kansallisella itsekkyydellä. KOTIMAA | 3.10.2019 3. Luoja onkin se, joka kaipaa luotuaan. Kärsivä mies kaipaa enää kuolemaa – niin kuin kukka kuolee ja varjo haihtuu. Asiantuntijoiden mukaan etenkin työperäistä maahanmuuttoa pitäisi kasvattaa huomattavasti, jotta syntyvyyden laskua saataisiin tasapainotettua. Hallitukselta voi odottaa nopeita toimenpiteitä myös työperäisen maahanmuuton helpottamiseksi. 1919 Mari Teinilä päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi ???????. Kenelläkään ei ole lopullista totuutta siitä, mikä on suomalaisten ihanteellinen väkimäärä. PäiVi PuhaKKa Kirjoittaja on Kotimaan toimittaja. Mikkelinpäivänä. Eläkejärjestelmän kestävyyteen vaikuttaa myös se, että vuoteen 2040 mennessä elinajanodote kasvaa miehillä viisi vuotta ja naisilla neljä vuotta. Tyyntyy tuulet, myrskyt lakkaa, rinnan riehut levon saa, kun on Herra paimen parhain, taivas lapsen kotimaa. Jumala kaipaa, kutsuu, etsii, juoksee vastaan, kun oma poika palaa jäteastioilta isän syliin ja pitoihin. Tämän lisäksi yhä useamman hakijan pitäisi saada myönteinen turvapaikkapäätös. Tilastokeskuksen asiantuntijan mukaan huomenna ei ole vielä huolta eläkkeiden suhteen, mutta lähivuosikymmeninä huoli on todellinen. Job raapii paiseista ihoaan ruukun palalla ja heijaa itseään hiljaa. ”Sinä kutsuisit ja kaipaisit ja minä vastaisin.” Kääntääkö Job ikävänsä suunnan ja siirtää sen Toiselle. Lämmin on ja rauha syvä, kuin ois koito kotonaan. Yksi keskeisimmistä kysymyksistä on, kuka maksaa jatkossa eläkkeet. Suomen näkökulmasta tämä on ongelma, mutta maailmanlaajuisesti väestönkasvu on riittävää suhteessa maapallon kantokykyyn
Porvoon hiippakunnan piispaksi. Vihkimysmessu oli yhdistelmä perinnettä ja modernia otetta Viisi Porvoon hiippakunnan piispaa asettuivat messun jälkeen yhteiskuvaan: John Vikström (vasemmalla), Erik Vikström, Bo-Göran Åstrand, Björn Vikström ja Gustav Björkstrand. Vihkimysmessu osui mikkelinpäivään, joten Bo-Göran Åstrand puhui saarnassaan enkeleistä. Saarnan aikana Åstrand ei noussut saarnatuoliin. Moderni vaikutelma syntyi välittömyyteen pyrkineen saarnan lisäksi myös musiikista, jossa paukkuivat niin rummut kuin bassokitarakin. Tarvitaan arkienporvoo | Ensimmäisessä saarnassaan Porvoon uusi piispa puhui arkienkeleistä. | Kuvat: Olli Seppälä uutiset KOTIMAA | 3.10.2019 4. Hän puhui arkienkeleistä elämän eri tilanteissa. Saarnan loppupuolella Åstrand korosti, että niin kuin enkeli Mikael taisteli Jumalan puolesta, mekin tarvitsemme heitä, jotka asettuvat Jumalan ja hyvän puolelle. | piispanvihkimys | B o-Göran Åstrand vihittiin viime sunnuntaina 29.9. Vihkimyksen toimitti arkkipiispa Tapio Luoma avustajineen. Vihkimyksessä Luomaa avustivat Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka, Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala, piispa Thomas Petersson Ruotsista, piispa Peter Fischer-Møller Tanskasta, Solveig Fiske Norjasta ja arkkipiispa Michael Jackson Irlannista. Saarnan aluksi hän keskusteli tovin 10-vuotiaan Mahira Paukun kanssa alttarin edessä. – Yhteiskunnassa, jossa sekä nuoret että vanhat kokevat itsensä hylätyiksi, masentuneiksi ja olevansa avun ulkopuolella, tarvitaan heitä, jotka asettuvat hyvän puolelle vaikuttamaan solidaarisuutta sanoin ja teoin
Åstrandien perheeseen kuuluu myös Dora-koira. syyskuuta. Henrikssonin miestä Åstrandilla on ihmisläheinen ja vastuullinen tapa hoitaa asioita. Vain tällä tavalla saatamme uskoa parempaan huomiseen sekä inhimillisempään yhteiskuntaan, Åstrand sanoi. tä, että riippumatta eriävistä mielipiteistä ja kannoista eri kysymyksissä, he seisoivat yhdessä Jumalan puolella, hyvän puolella. Mutta näin sen on oltava. Bo-Göran Åstrand on keskellä, hänen edessään tuomiorovasti Mats lindgård kantaa ehtoollisastioita. Bo-Göran Åstrand liittyy ainakin osin edeltäjänsä Björn Vikströmin ja Turun piispa Kaarlo Kallialan kanssa samaan joukkoon, joka suhtautuu kriittisesti hiipan eli mitran käyttöön. Vihkimysmessun jälkeen kaikki sen toimittamiseen osallistuneet kokoontuivat yhteiskuvaan alttarin eteen. KOTIMAA | 3.10.2019 5. Mutta jos menen Pohjanmaalle kotiseuduilleni Purmoon tai Pedersöreen, niin en ole varma hiipan käytöstä. Hän on kotoisin Pietarsaaresta, missä Bo-Göran Åstrand oli pitkään ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherrana. Messun jälkeen oli vuorossa ennakkoon mainostettu ja odotettu kohtaaminen, kun viisi elossa olevaa Porvoon hiippakunnan piispaa asettuivat riviin. Ristikulkue järjestäytyi porvoon tuomiokirkon pihalla. Karin Åstrand on ammatiltaan diakonissa, ”vanhanajan diakonissa”, kuten hän painotti. Paikalla olivat arkkipiispa emeritus John Vikström, joka oli Porvoon hiippakunnan piispana 1970–82 ennen kuin tuli valituksi arkkipiispaksi Turkuun, Erik Vikström, Porvoon piispana 1983–2006, Gustav Björkstrand, piispana 2006–2009, Björn Vikström, piispana 2009–2019 ja luonnollisesti hiippakunnan yhdeksäs piispa Bo-Göran Åstrand, joka aloitti viranhoidon 1. Henriksson muisteli lämmöllä Pietarsaaressa viime kesänä järjestettyä ulkoilmajumalanpalvelusta, johon sai ottaa koiran mukaan. Saarnan lopussa Åstrand viittasi itseensä ja piispanvihkimykseen. Åstrand muistuttaa, että piispan hiippa on keskiaikaista perua ja sen käytössä voidaan sallia erilaisia käytäntöjä. Nuorimmainen jäi Pietarsaareen käymään lukion viimeisen luokan ja kirjoittamaan ylioppilaaksi. Uskon, että hän löytää oman tapansa olla piispa kirkossakin vallitsevan vastakkainasettelun keskellä. Tajuan, että minun ei ole tarkoitus toimia omassa voimassani tässä tehtävässä. Åstrand muistutti kuulijoita sii” Hän on hyvä kuuntelemaan ja keskustelemaan. – Käytän sitä vain silloin kun se on luontevaa ja perusteltua esimerkiksi korkeakirkollisissa yhteyksissä. Seurakuntalaiset kokoontuivat piispansa kanssa kirkkokahveille Porvoon suomalaisen seurakunnan seurakuntakotiin. Kirkkokahvien jälkeen Åstrandit siirtyivät seitsemän kilometrin päähän Haikon kartanoon kutsuvieraiden seuraan. Yhtenä tekstinlukijana messussa oli oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r). Åstrand on kastanut yhden Henrikssonin lapsista. Olli Seppälä lucas Snellman kirkon ruotsinkielisen työn viestintäyksiköstä otti selfien itsestään sekä oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonista ja piispa Bo-Göran Åstrandista. keleitä, jotka menevät sinne missä hätä on suurin ja pysähtyvät tarvitsevan kohdalle havaitsemaan sekä toimimaan. Siellä Bo-Göran ja hänen vaimonsa Karin Åstrand ottivat vastaan onnitteluja ja siunauksia. Karin Åstrand sanoo, että muutto Pietarsaaresta Porvooseen tuli heille hyvään elämäntilanteeseen, sillä perheen neljästä lapsesta kolme on jo aikuisia. – Hän on myös hyvä kuuntelemaan ja keskustelemaan. Karin ja Bo-Göran Åstrand. Seurakunta taputti, kun Bo-Göran Åstrand oli vihitty piispaksi. Tehtävä tuntuu suurelta, liian suurelta. Henriksson tuntee Åstrandin – tai BeeGeen, kuten hän itse sanoi – pitkältä ajalta. – Tänään minut vihitään Porvoon hiippakunnan piispaksi. Hän on aloittanut työnsä Loviisan seurakuntayhtymään kuuluvassa Agricolan ruotsinkielisessä seurakunnassa. Uskon, että hän löytää oman tapansa olla piispa kirkossakin vallitsevan vastakkainasettelun keskellä
Piispan keskeisin tehtävä on huolehtia kirkon yhtenäisyydestä. – Kirkko ei ole samanmielisten klubi, vaan toisenlainen yhteisö, jonka pitää kasassa Kristus itse. Seutukunta on hänelle entuudestaan tuttua ystävien ja sukulaisten kautta. Bo-Göran Åstrand luottaa keskusteluun ja kaipaa malleja olla yhdessä mielipide-eroista huolimatta. | Kuva: Olli Seppälä KOTIMAA | 3.10.2019 6. – Kymmenen vuotta on minulle hyvä aika. kaksi päivää ennen vihkimystä. Paitsi kerran. Åstrand kertoo kuitenkin tehneensä kesällä pari kuukautta surutyötä. – Violetin piispanpaidan ostin jo pari viikkoa sitten. Mutta meidän on osattava tulla toistemme kanssa toimeen mielipide-eroista huolimatta. Muutto Porvooseen tuntui Åstrandista luontevalta. Sen teemana on meri, valo ja tuuli. Åstrand ilmoitti heti valintansa jälkeen, että on piispana kymmenen vuotta, eli hän jää eläkkeelle 65-vuotiaana. Åstrand muistuttaa, että kirkko ei ole yhteisö, jonka päämääränä on olla kaikesta samaa mieltä. Jotkut pietarsaarelaiset taisivat sanoa, että ovat minusta pikkuisen ylpeitäkin. Kun Jeesus rukoili Getsemanessa ja sotilaat lähestyivät. Bo-Göran Åstrandilla on pikkutakin alla musta papinpaita. Silloin opetuslapset olivat yksimielisiä, että nyt lähdetään pakoon, Åstrand kertoo kuulemansa humoristisen tarinan. – Tällä kertaa mietin pitkään, keskustelin vaimon kansa ja rukoilin, ennen kuin lähdin mukaan. Bo-Göran Åstrand oli viime keväänä jo kolmatta kertaa ehdolla Porvoon piispaksi. Tarvitsemme malleja siitä, miten elämme yhdessä, kun yhteisössä on samanaikaisesti monia näkökohtia ja mielipiteitä. Ilmassa oli yhtä aikaa kiitollisuutta, haikeutta ja odotusta uuden edessä. Tämä tehtävä vaatii niin paljon energiaa ja paneutumista. Todellinen valmistautuminen piispan tehtävään toki alkoi vasta kun vaalin lopputulos selvisi. Tosin hän pystyi ikänsä vuoksi siirtymään toisiin töihin. Tämä musta papinpaita on minulle tuttu, sillä tulen suoraan kentältä eli paikallisseurakunnasta. Piispantalo sijaitsee Vanhassa Porvoossa, joka muistuttaa Skatan kaupunginosaa Pietarsaaressa. uutiset | porvoo | P iispan työhuoneen seinällä Porvoon tuomiokapitulissa roikkuu vaaleansininen piispankaapu. – Kun katsomme kirkon historiaa taaksepäin ja luemme Uutta testamenttia tarkkaan, niin huomaamme, että koskaan ei ole ollut tilannetta, jolloin kaikki kristityt ovat olleet samaa mieltä kaikesta. – Vastakkainasettelujen keskellä meidän on löydettävä kolmas tie. Tässä mielessä ymmärrän hyvin edeltäjäni Björn Vikströmin ratkaisua siirtyä pois kymmenen vuoden jälkeen. Kaftaani on pappien musta juhlapuku, johon kuuluvat liperit. Puutalokaupungin piispa Bo-Göran Åstrand ottaa käyttöön Ahvenanmaalta kotoisin olevan tekstiilitaiteilija Margit Holmbergin vuonna 1995 suunnitteleman piispankaavun. Suomeksi sanottuna piispa yrittää pitää porukan kasassa. Tämä haastattelu tehtiin perjantaina 27.9. Uskoisin, että Vikström on tulevaisuudessa esimerkkinä nuoremmille, nelikymppisinä piispaksi valituille. – Minulle tämä oli luonteva valinta, koska meri merkitsee paljon sekä symboliikkana että paikkana, missä pohdiskelen elämän asioita, Åstrand sanoo. Ajattelin vaihtaa sen violettiin vasta maanantaina. Heti vihkimisen jälkeen käytän kaftaania. Hän näyttää vielä hieman Pietarsaaren ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherralta, vaikka on hoitanut piispan virkaa syyskuun alusta. – Tunteet nousivat pintaan niin minulla kuin varmaan seurakuntalaisillakin
Åstrand huomauttaa, että parhaillaan oikeuslaitos tekee linjauksia pappien virkamiesoikeudellisista valtuuksista. Lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa. Kansanedustaja päivi Räsänen (kd) kiitteli puheenvuorossaan al-Taeen kauniita sanoja lähimmäisenrakkaudesta. Björn Vikström antoi tällaisen signaalin. KOTIMAA | 3.10.2019 7. Tiedetään, että meidän on pidettävä yhtä, ettei hiippakunnan yhteisöllisyys menisi rikki. Raamatusta käy myös ilmi, miten meidän täytyy kohdella tosiamme ja elää yhdessä. – Seurakunnissa on yleinen tieto, että piispalle saa soittaa vaikka iltamyöhään. Myös suhtautuminen samaa sukupuolta olevien avioliittoihin on kasvattanut näkymätöntä muuria nuoruuden taustayhteisöön. Bo-Göran Åstrand sanoo tietävänsä ja arvaavansa pappeja, jotka ovat toimineet vastoin piispojen toivetta pidättäytyä sateenkaariparien vihkimisestä. Seurauksena on ollut rangaistuksia, sillä kirkko pitää virallisesti avioliittoa vain miehen ja naisen välisenä. Miltei kaikissa muissa hiippakunnissa tuomiokapitulille on tehty kanteluita papeista, jotka ovat vihkineet sateenkaaripareja tai siunanneet heidän liittonsa. Varmasti näiden riittävän ajoissa käytyjen keskustelujen ansiosta moni ongelma saatiin niin sanotusti poistettua päiväjärjestyksestä ennen kuin siitä ehti kehittyä kriisi. arkkipiispa emeritus Kari Mäkistä. Uusi kirkkolaki korvaa vuonna 1993 annetun nykyisin voimassa olevan kirkkolain. Nykyisin Åstrand sanoo lukevansa Raamattua niin, että se synnyttää hänessä turvallisen olon ja tietoisuuden siitä, että hänen elämänsä on Jumalan käsissä. Siellä hän omaksui kirjaimellisen suhtautumisen Raamattuun. Porvoon hiippakunnassa kanteluita ei ole tehty. Olli Seppälä ” Kirkko ei ole samanmielisten klubi. Siellä koolle kutsutaan työntekijät, luottamushenkilöt ja vapaaehtoistyöntekijät. Silloin asianomaisen kanssa käytävä keskustelu olisi ensisijaisen tärkeää. Vapaaehtoisten asema ja rooli on Bo-Göran Åstrandin mielestä ensiarvoisen tärkeä, kun puhutaan kirkon tulevaisuudesta. Kyse ei ole suurista muutoksista, vaan lain johdonmukaistamisesta ja selkiyttämisestä. – Tässä käsiteltävässä kirkkolaissa, toisessa pykälässä todetaan, että kirkko julistaa Jumalan sanaa ja toimii kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisen rakkauden toteuttamiseksi. | lyhyesti | Lapsena ja nuorena Åstrand oli mukana evankelisessa liikkeessä. – Sen enempää ei uskontoa ja valtiota pidä sekoittaa, al-Taee painotti. Piispalle voi soittaa ja puhua suoraan. Kaksi vuotta kävin lävitse prosessia, jonka aikana minun oli muutettava ajatuksiani naisten pappeudesta. Pian kuitenkin seurakuntaan tuli papiksi nainen, Kerstin Granvik. eduskunta keskusteli uudesta kirkkolaista Kansanedustaja Hussein al-Taee (sd) kiitteli eduskunnan täysistunnossa tiistaina 24.9. – Minusta tilanne kertoo siitä, että kirkossa ja kirkolliskokouksessa erityisesti ei ole ajoissa osattu löytää tilanteeseen ratkaisua. – Kovin yleistä ei näiden parien vihkiminen Porvoon hiippakunnassa kuitenkaan ole. Eli se on aivan laissakin säädetty kirkon tehtävä, Räsänen totesi. – Raamattu on sitä varten, että saamme luottaa Jumalaan kaikissa olosuhteissa. – Olemme muihin hiippakuntiin verrattuna pieni yksikkö. Al-Taee käytti puheenvuoron eduskunnan jatkaessa aiemmin keskeytynyttä lähetekeskustelua hallituksen esityksestä uudeksi kirkkolaiksi. Jos joku tekisi kantelun, kapitulin pitäisi ottaa asia käsittelyyn. – Tämä vaatii työntekijöiltä uudenlaista asennoitumista. Åstrand sanoo haluavansa edistää kirkossa sellaista ilmapiiriä, että kaikki kokevat olevansa tervetulleita. – Kun menin 1991 töihin Pietarsaaren ruotsinkieliseen seurakuntaan nuorisopapiksi, minulla oli vakaumus, että en tee naispappien kanssa yhteistyötä. Åstrandin mukaan hiippakunnassa on hyvä keskusteluilmapiiri. – Tämä vaatii, että kehitämme ja myös luomme uusia kohtaamispaikkoja seurakunnissamme, missä tämä voi tapahtua. Ensi vuoden alussa Åstrand aikoo käynnistää kiertueen, jossa hän vierailee kaikissa ruotsinkielisissä rovastikunnissa. Lähetekeskustelun jälkeen hallituksen esitys uudeksi kirkkolaiksi lähetettiin hallintovaliokuntaan, jonne perustuslakivaliokunta antaa vielä lausunnon. Ei ole kirkon itsemääräämisoikeudelle hyväksi, että vihkimisasioita käsitellään oikeusistuimissa. Al-Taeen mielestä tärkein oppi, minkä kirkko voi valtiolle antaa, on lähimmäisenrakkaus. Olemme tietoisia tästä ilmapiiristä. – Näiden tapaamisten pohjalta uskon saavani hyvän kuvan siitä, mitä hiippakunnassa on meneillään. Keskustelin Granvikin kanssa ja näin, kuinka hän teki työtään ja miten seurakuntalaiset ottivat sen vastaan. Uudesta vakaumuksesta seurasi, että Åstrandin ja evankelisen liikkeen välille nousi näkymätön muuri, jonka takana on kuitenkin edelleen ystäviä. Tarvitsemme myös uuden strategian, mutta sitä ei voi alkaa tehdä, ennen kuin olemme yhdessä keskustelleet. Minoriteettina meillä ei ole varaa riidellä paljon. – Haluaisin puheenvuorollani kiittää entistä arkkipiispaa Kari Mäkistä siitä, miten hän käytöksellään ohjasi suomalaista kirkkoa niin, että minulle valkeni, mitä lähimmäisenrakkaus on parhaimmillaan, Hussein al-Taee sanoi. Vapaaehtoiset haluavat myös olla päättämässä asioista, he eivät ole vain työntekijöiden apureita. Juuri nyt kukaan ei halua kirkossa ryhtyä keikuttamaan venettä
uutiset | ilmastonmuutos | R uotsin kirkon piispat julkaisivat perjantaina 27.9. Sitä pitäisi kuunnella tarkalla korvalla. Luomakunta on kotimme, Jumalan lahja kaikelle elolliselle. Paimenkirjeen lopussa on vakavia kehotuksia Ruotsin kirkon seurakunnille, joissa on pohdittava paitsi ilmastonmuutoksen vaikutuksia teologisesti myös toimittava konkreettisesti, jotta ilmaston lämpeneminen ei ylittäisi 1,5 astetta. Kun katsoo suurta ja kaunista luomakuntaa, katsoo samalla sen tekijää (Viisauden kirja 13:5)”, arkkipiispa kirjoitti. – Antje Jackelén YK:n viimeviikkoisen ilmastokokouksen ja IPCC:n ilmastoraportin julkaisun jälkeen erityisesti lapset ja nuoret osoittivat mieltään ilmaston puolesta. Arkkipiispa Antje Jackelén osallistui perjantai-iltana Göteborgin konserttitalossa pidettyyn Ilmastoiltaan, jonka järjestäjinä olivat päivälehti Dagens Nyheter, kustannusliike Polaris, Ruotsin luterilainen kirkko ja Göteborgissa kirjamessut järjestävä Bokmässan. Tällä halutaan luoda toivoa ja muistuttaa elämän lahjasta ja luomakunnan ihanuudesta. Ruotsin kirkon arkkipiispa Antje Jackelén (keskellä) osallistui paneelikeskusteluun Ilmastoillassa Göteborgissa. Arkkipiispa tapio luoma muisti perjantaina ilmastolakkoon ryhtyneitä suomalaisnuoria twiitillä: ”Nuorten ilmastoherääminen luo toivoa. – Tämä on ihmiskunnan suurin yhteiRuotsin piispat julkaisivat ilmastokirjeen paimenkirje | Ilmastokriisi on hengellinen ja eksistentiaalinen kriisi, kirjeessä todetaan. Meidän tulee pitää esillä kysymystä vastuusta, mutta kirkolla on myös toivon sanoma siitä, että vaikka nämä ovat todella isoja kysymyksiä ja näyttää siltä, että mennään päin viimeistä takaseinää kovalla vauhdilla, niin kaiken Luoja näkee myös kaiken tämän ja haluaa meille hyvää ja haluaa ylläpitää elämää. Paimenkirje alkaa rukouksella ilmaston puolesta. – Väittäisin, että kirkolla on erityinen lisäanti ilmastokeskusteluun. Piispojen paimenkirje, jota jaettiin 110-sivuisena kirjana illan osanottajille, ottaa ilmastonmuutoksen äärimmäisen vakavasti. Mutta nyt on äärimmäisen kova kiire, hän sanoo. Siellä hän vastasi päätoimittaja Mari teinilän kysymykseen siitä, mitä ajatuksia ilmastoaktivisti Greta thunberg hänessä herättää. Kaikki on nähtävä evankeliumin toivon kautta. Helsingissä Eduskuntatalon edustalle kokoontui poliisin arvion mukaan 5 000 mielenosoittajaa. paimenkirjeen Ett biskopsbrev om klimatet, jossa kehotetaan seurakuntia ja yksityisiä ihmisiä toimintaan maapallon pelastamiseksi. Viime perjantaina monissa kaupungeissa järjestettiin koululaisten ja nuorten ilmastomielenosoituksia. YK:n ilmastopaneelin IPCC:n viime viikolla julkaistut raportit ovat entistä hälyttävämpiä ja ovat saaneet useiden maiden johtajat lupaamaan uusia toimia päästöjen hillitsemiseksi. Espoon piispa Kaisamari Hintikka kommentoi ilmastokysymystä Radion Dein ja Kotimaan yhteisellä Piispan kyselytunnilla. Vasemmalla entinen meppi Anders Wijkman, oikealla Dagens Nyheterin kulttuuriosaston päällikkö Björn Wiman. Meidän tehtävämme on pitää siitä huolta. Mutta kyllä 16-vuotias on vastuunkantaja Piispa Hintikka kehotti kuuntelemaan ilmastosta huolta kantavia nuoria ja vaikuttaja tänä päivänä siinä missä viisitai kuusikymppinenkin, koska 16-vuotiaan todellisuus on aivan yhtä totta kuin viisikymppisen todellisuus. Kirjeessä muistetaan myös ilmastoahdistuksesta kärsiviä ja painotetaan, että toivottomuuteen ei ole aihetta. Ulkopoliittisen instituutin neuvottelukuntaan tiettävästi ensimmäisenä piispana valittu Hintikka näki kirkon tärkeänä tehtävänä olla yhtenä äänenä mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa ilmastonmuutoksesta. | Kuva: Kaj Aalto nen haaste, arkkipiispa sanoi. Kirjeessä todetaan, että ilmastokriisin vaikutukset ovat todellisia. Terveiset menevät myös kaikille maailman valtioille, YK:lle ja kirkkojen johtajille kautta maailman. – Erehdymme usein ajattelemaan, että nuoret ovat tulevaisuuden vaikuttajia, kunhan he tuosta kasvavat. KotIMAA KOTIMAA | 3.10.2019 8. Arkkipiispa osallistui tuhatpäisen yleisön edessä paneelikeskusteluun, jossa ruodittiin ilmastonmuutoksen vakavuutta. – Tutkimustulokset ilmastonmuutoksesta ovat tiedotusluontoinen asia, ne eivät ole uskonasioita, Jackelén sanoi. Arkkipiispa Antje Jackelén on vakava, mutta toiveikas. Ilmastokriisi on myös hengellinen ja eksistentiaalinen kriisi. – Vielä ei ole liian myöhäistä. Siinä kerrotaan luonnontieteen näkemys maapallon tilasta sekä YK:n ilmastopaneelin keräämät tutkimustulokset ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Piispojen paimenkirjeessä on pitkä luettelo konkreettisista toimista kaikille ruotsalaisille, erityisiä terveisiä päättäjille ja viranomaisille sekä yrityksille ja järjestöille. Ne puhuvat karua kieltään siitä, mitä ihminen on saanut aikaan maapallolla. KAJ AAlto ” Tutkimustulokset ilmastonmuutoksesta eivät ole uskonasioita. Seurakuntien on vaikutettava paikallisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ilmastonmuutoksen hidastamiseksi
– Naisten asemaan ei Kansanlähetyksessä muuten kohdistu rajoituksia eivätkä he ole mitenkään alisteisessa asemassa. 1. Näemme Raatihuoneen komean Kultaisen Salin ja tutustumme keskiaikaiseen hyväntekeväisyystoimintaan sekä Fuggerein köyhäintalokorttelistoon. Kotimaan matkaklubin lukijamatka kulkee Lutherin vaikutuspaikkojen ja kulttuurihistoriallisten kaupunkien kautta matkan kohokohtaan, Oberammergaun kärsimysnäytelmään. päivä, Wittenberg Finnairin aamulento Berliiniin, missä opas on ryhmää vastassa. Lehto muistuttaa, että elokuvatapahtuma sujui rauhallisesti ja hautausmaan luonnetta kunnioittaen. Se tapahtui nurmikentällä hautakortteleiden ulkopuolella. 3. Hautausmaa on eläviä varten, Lehto sanoo. osa alkaa klo 20.00, näytös loppuu klo 22.30. Nykyisin lähes puolet 5000 asukkaan kyläläisistä osallistuu tähän harvinaiseen tapahtumaan ja esiintyminen näytelmässä on suuri kunnia. Mutta hän sanoo ymmärtävänsä hyvin Kansanlähetyksen perustelut sille, että papin tulisi olla mies. Omaa aikaa ostoksille ja lounaalle, Finnairin iltalento Helsinkiin. OLLi SeppäLä Kansanlähetyksen puheenjohtajaksi ensikertaa nainen Regina Leppänen | Kuva: Anne Lepikko KOTIMAA | 3.10.2019 9. päivä, München Aamiaisen jälkeen ajamme Müncheniin, missä kävelemme Marienplatz-aukiolle. Heidän on oltava miehiä. Näytöksen jälkeen kokoontuminen ja kuljetus hotellille. +17,17 snt/min. Hautausmaan elokuvaesityksistä rikosilmoitus ja kantelu oikeusasiamiehelle Malmin hautausmaalla Helsingissä elokuussa järjestettyyn kulttuuritapahtumaan kuuluneista elokuvaesityksistä on tehty rikosilmoitus poliisille ja kantelu oikeusasiamiehelle. Lounaan jälkeen ajo Augsburgiin ja majoittuminen keskustahotelliin. Palvelumaksu 26 €/varaus. Kulttuuritapahtuman ideoinut hautausmaapappi Kai Sadinmaa kertoi rikosilmoituksesta Facebook-päivityksessään. Ajamme Lutherstadt Wittenbergin tunnelmalliseen kaupunkiin, missä Luther vaikutti suurimman osan elämästään ja naulasi linnakirkon oveen kuuluisat 95 teesiään anekauppaa vastaan. päivä, Augsburg Aamiaisen jälkeen kaupunkikävelyllä kuulemme Augsburgin historiasta ja reformaatioajasta, vierailemme St. Kanteluasiaa käsitellään seurakuntien omassa hallinnossa. päivä, Coburg Aamiaisen jälkeen jatkamme kohti Baijeria. Iltapäivällä kuljetus Passionsspiele-teatteriin Oberammergauhun. Tutustuminen Coburgiin ja linnoitukseen, jossa Luther oleskeli Augsburgin valtiopäivien aikana. päivä, Oberammergaun kärsimysnäytelmä Aamiaisen jälkeen ajamme Oberammergauhun ja majoitumme lähiympäristöön. Matkanjohtajana on Kotimaa-lehden artikkelitoimittaja Jussi Rytkönen, asiantuntijaopas Sirkka-Liisa Aalto. Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen liittohallituksen uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Regina Leppänen, 51. – Tarkoituksemme oli Malmin kulttuuritapahtuman avulla saada uusia näkökulmia hautausmaakulttuuriin. 010 289 8100 (Tampere), 010 289 8102 (Helsinki) 24 h verkkokaupasta ilman palvelumaksua lomalinja.fi Puhelut 8,35 snt/puh. Hän on mukana myös kotikaupunkinsa Lahden seurakunnallisissa hallintoelimissä. vuosi esitettävän näytelmän perinne johtaa vuoteen 1633 ja kyläläisten pyhään lupaukseen näytelmän toteutuksesta, mikäli he säästyisivät kulkutaudilta. Kevyt lounas. – Olen ennen kaikkea luterilainen, joka toteuttaa uskoaan Kansanlähetyksessä sekä tietysti omassa paikallisseurakunnassa. Jatkamme kävellen reformaatiota käsittelevään Lutherhaus-museoon. Katselen kirkkoa ensisijaisesti Launeen seurakunnan jäsenenä. Hän on ollut kokouksissa, joissa naisia on valittu papin virkaan Launeen seurakuntaan. 5. Hän kertoi saaneensa tiedon asiasta poliisilta. Lutherin kaupungit ja Oberammergaun kärsimysnäytelmä 25.-30.5.2020 Joka 10. Hän korostaa, että tehtävä on ensisijaisesti hallinnollinen eikä siihen liity asemavaltuutusta, joka koskee Kansanlähetyksessä vain pappeja. Käynti Wittenbergin torilla ja raatihuoneella sekä kaupunginkirkossa, jossa sijaitsee Lucas Cranachin kuuluisa reformaatiota kuvaava alttaritaulu. Näytelmä alkaa klo 14.30, illallinen klo 17.30, 2. Annan kirkossa sekä Lutherstege-museossa. Kotimaalle poliisi ei salassapitosäädöksiin vedoten suostunut kuitenkaan tässä vaiheessa vahvistamaan asiaa. Lounaan jälkeen ilta vapaa. Hän on ensimmäinen nainen tehtävässä Kansanlähetyksen 52-vuotisen historian aikana. Kävelykierroksella tutustumme vanhaankaupunkiin, iltapäivällä omaa aikaa. – Minut valittiin yksimielisesti liittokokouksessa puheenjohtajaksi, eikä sukupuolesta käyty salissa keskustelua, hän kertoo. Leppänen on ollut aiemmin liittohallituksen varapuheenjohtaja. 4. Kierroksen jälkeen ajo Erfurtiin, majoittuminen ja yhteinen tervetuloillallinen. Vierailu Lutherin yliopiston asuntolassa ja yhteinen lounas. Vierailemme myös Moritzkirkossa, jossa Luther usein saarnasi. Tutustuminen Augustinolaisluostariin ja sen erikoisnäyttelyyn ”Raamattu – Luostari – Luther”. 2. 6. 2 lippu • näytelmän ohjelmalehti saksaksi/englanniksi • asiantuntijaoppaan ja matkanjohtajan palvelut ja opastukset Tiedot sitoumuksetta, pidätämme oikeuden muutoksiin. Tuomiokirkon mäellä opastettu kierros St. Leppänen kertoo tekevänsä yhteistyötä naispuolisten pappien kanssa. P. Eduskunnan oikeusasiamies ei ottanut elokuvaesityksistä tehtyä kantelua käsittelyyn, vaan palautti sen Helsingin seurakuntien hautaustoimen päällikölle Risto Lehdolle. Hinta: 2 598 € Hintaan sisältyy • reittilennot turistiluokassa • majoitus kahden hengen huoneessa • ohjelman mukaiset ateriat, kuljetukset ja retket • sisäänpääsy Passionsspiele-kärsimysnäytelmään, kat. Marien tuomiokirkossa, missä Luther vihittiin papiksi. päivä, Erfurt Aamiaisen jälkeen tutustumme Erfurtiin. Mukana on paljon päteviä ja taitavia naisia, Leppänen sanoo
Historian kulku saattaa edetä hänen esittämäänsä suuntaan. Eurooppa ei ole mikään erillinen saareke maailmassa, vaan osa kuohuvaa maailmaa, jossa monet kansojen ja kulttuurien väliset rajat ovat hävinneet tai madaltuneet. Risto A. On selvää, että siellä missä kirkkoon on kuulunut koko kansa, kirkkoonkuulumisen korkeista prosenttiluvuista on tultu alaspäin ja nyt ollaan lähestymässä kirkon normaalitilannetta. Syytä uskovilla on tässä maassa heräten kysyä, mistä tulee tämä mustaan viehtyminen! Helluntaiseurakunnissa, suurissa ja liikkeen keulassa olevassa, tehtiin muutama vuosi sitten lavalle kasvojen kohotus ja siinäkin mustalla on sijansa. Miksi kuitenkin pahiten jäsenkadosta ja teologisista riidoista kärsineestä presbyteerikirkosta on kasvanut elämää uudistava Etelä-Korean pääkirkko, tai miksi jäseniään erityisesti Yhdysvalloissa menettäneestä anglikaanikirkosta (episkopaalinen) on tullut puoleensavetävä yhteiskunnallinen vaikuttaja Etelä-Afrikassa ja Nigeriassa. Aasian ja Afrikan kristityt, poikkeuksena Filippiinit, ovat eläneet vähemmistönä enemmistöuskonnon ja -kulttuurin alla. Muuttoliike ja lähetystyö aikaansaavat sen, että varsinkin afrikkalaiset kristityt liittyvät osaksi vanhoihin eurooppalaisiin kirkkoihin tai perustavat omia kirkkojaan. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Monet maallistuneet eurooppalaiset toivovat islamin vyöryessä Eurooppaan, että kristittyjen ydinjoukko uskoisi heidän puolestaan ja pitäisi kirkkoja elinvoimaisina. Länsimaiden ja muun maailman uskonnollinen kehitys näyttäisi kulkevan vastakkaisiin suuntiin. Euroopan uskonnollista tilannetta ei ole mitään syytä kaunistella, mutta kaiken luopumuksen keskellä on näkyvissä myös monia merkkejä uudistuvasta kirkosta. sähköposti: toimitus@kotimaa.fi osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Itse en kuitenkaan usko siihen. Tämän lisäksi salien valaistuksessa on siirrytty käytänteisiin, jossa salit ovat pimeänä ja valaistus vain tällä mustalla areenalla. Suuria eroavaisuuksia löytyykin. Hiljattain Helsingin Sanomat julkaisi varsin laajan artikkelin Seinäjoen Houm church:stä. Ahonen Kirjoittaja on dosentti. Samalla on havahduttu siihen, että kirkon kulttuurinen merkitys on suurempi kuin sen jäsenmäärästä voisi päätellä. Tällaiseen tulkintaan päädytään, jos kirkkoja tarkastellaan vain eurooppalaisesta perspektiivistä käsin. Hengettömälle luterilaiselle kirkolle on ennakoitu synkkää tulevaisuutta Euroopassa samaan aikaan, kun luterilaiset kirkot täyttyvät ääriään myöten nuorista Etiopiassa ja Tansaniassa. Globaali markkinatalous ja ihmiskunnan olemassaoloa uhkaavat tekijät, ennen muuta ilmastonmuutos, vetävät ihmisiä yhteen. tApAni sAvolAinen Mistä tulee viehtymys mustaan kirkkotilassa. Ahonen kirjoittaa. Globaalissa maailmassa kirkot ovat yhä riippuvaisempia toisistaan. Se oli uusissa tiloissa viety jopa niin pitkälle, että wc-pöntötkin olivat mustia! Musta on kuoleman väri ja kirkkovärien joukossa vähiten käytetty, jos ollenkaan siinä skaalassa. Kirkon tulevaisuus on yllätyksiä täynnä ” Kirkon kulttuurinen merkitys on suurempi kuin sen jäsenmäärästä voisi päätellä. Hän asuu uskovissa, mutta ilmaisee itsensä Sanansa ja Pyhän Henkensä kautta niissä tiloissa, jotka palveluspaikoiksi Sanalla ja rukouksella aikoinaan on erotettu. Arffman perustelee näkemystään muun muassa tilastoilla, jotka osoittavat hänen mielestään kirkkojen kulkevan yhä suurempaa marginalisoitumista kohti. Artikkeli oli laadulla kirjoitettu ja tietysti toi esille nuorten aikuisten kirkkokäytänteitä, menoa ja melskettä! Toimittaja oli huomioinut salin mustan ilmeen ja viehtymyksen mustaan. Kirkkojen tila ja tulevaisuus näyttää toisenlaiselta, jos tarkastelukulma laajenee globaaliksi. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Kristittynä eläminen on vaatinut rohkeutta. Kristittyjen nykyiselle suurelle enemmistölle on vieras se länsimainen yhtenäiskulttuuri, jossa kirkko on sulkenut piiriinsä koko kansan ja ollut maan valtajärjestelmän olennainen osa. maailmanlaaja kirkko | Euroopan uskonnollista tilannetta ei ole syytä kaunistella, mutta kaiken luopumuksen keskellä on näkyvissä myös monia merkkejä uudistuvasta kirkosta, Risto A. Nyt tällä pimeyttä symboloivalla linjalla, ei voi ollenkaan olla turvallisella mielellä, että Hän ja Hänen henkensä viihtyisi siinä tunnelmanluonnissa! e. Afrikan ja Aasian kirkot eivät vaikuta vain kaukana syntysijoillaan vaan myös keskellä Eurooppaa. Kristinusko elää Euroopan ulkopuolella ennennäkemätöntä nousukautta, minkä seurauksena kirkot kasvavat voimakkaasti Afrikassa ja Aasiassa ja vetävät puoleensa nuoria. mielipiteet P rofessori Kaarlo Arffman esitti Aholansaaren teologipäivillä huolensa siitä, että protestanttiset kirkot häviävät ennen pitkää, koska ne ovat hukanneet keskeisen uskonperintönsä ja ne koetaan tänä aikana vieraiksi. KOTIMAA | 3.10.2019 10. Kirkosta eroamisesta on usein tehty lännessä yksioikoisesti se mittari, jonka perusteella ollaan valmiita arvioimaan, milloin viimeinen jäsen jättää kirkon. Arffmania on yleensä syytä kuunnella, niin nytkin. Sana sanoo, ettei Jumala asu käsillä tehdyissä temppeleissä, pitää varmaan paikkansa. Hän on käsittelyt aihetta myös kirjassaan Kirkot historian murrosvaiheissa (Väyläkirjat 2019). Focus on keskitetty täysin esiintyviin ja heidän sanomaansa, jos sellainen sattuu vielä olemaan
On huolehdittava, että jokaista alueella asuvaa kutsutaan. Hyvässä seurakunnassa on käsitys arjesta, mutta erityisesti pyhästä. Paavin viesti pähkinänkuoressa: Hyvästi adjektiivit, tervetuloa substantiivit! Jos se siis on hänen näppylöistään kiinni. Meidän ei tule sopeutua synkkyyteen ja lamaantua luvuista, vaan toimia. Siitä mikä on tuttua, mutta erityisesti siitä mikä on vierasta. Seurakuntarakenteemme on parokiaalinen eli alueellinen. Silloin kynnys on matalalla. Kaipuun kohde, ”hän”, voi nojailla aitaan kaurapellon laidassa tai sijaita taivaallisissa sfääreissä. Ei pidä kasvaa, koska kasvun tavoitetta toistetaan kaikessa maailmassa. Tältä pohjalta on kirkko päässyt hyvään vuoropuheluun paikallisten toimijoiden kanssa ja se on mahdollistanut paremmat toimintamahdollisuudet vammaisten ja pitkäaikaissairaiden parissa. Kristuksesta puhuminen on maailmalle vierasta. eRkki VeTTenniemi YTT, historioitsija ersavett@jyu.fi 040 164 8274 ” Pitää huolehtia, että alueella on tilaa monenlaiselle kristillisyydelle. Ei pidä kasvaa hallinnollisena organisaationa. Hannu Kiuru 25.9. Norjan perustuslaki ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset takaavat oikeuden harjoittaa uskontoaan. Silloin seurakunta on kiinnostunut ihmisistä, seurakunta menee ihmisten luo, toiminta on iloista ja kutsuvaa. Siellä on jo viime vuosikymmenellä kirkon taholta alettu lähestyä tilannetta ihmisoikeusnäkökulmasta. Jumalankieltäjät tietysti sanoisivat, että ei, ei. Metsässä olen monet huudot, kuiskaukset ja ylistykset Jumalalle osoittanut. Teemu LaajasaLo Kirjoittaja on Helsingin hiippakunnan piispa. Millaiset olivat odotukset, miten saarna otettiin vastaan, entä sen jälkeiset tunnelmat. Usein vain mennään helpoimman kautta ja luritellaan rakkaudesta. kerro kristuksesta. Varmaankin yhtä vaikeaksi kuin jos pitäisi luopua kokonaan vokaalien käytöstä. En siis ihmettele lainkaan, että monet Raamatun henkilöt kohtasivat Jumalan luonnon keskellä, kuten Mooses, Daavid ja Jeesus. kasva. Joku on silti pielessä. Pitää huolehtia, että alueella on tilaa monenlaiselle kristillisyydelle. Numerot paljastavat kuitenkin meille jotain sellaista, jolta haluamme sulkea silmämme. Tehtävä on palvella ja puhutella kaikkia seurakuntalaisia, tuoda heidät Hyvän Jumalan luokse. Seurakunnan pitää kasvaa, koska ilosanoma kuuluu kaikille ja sen jakaminen on jokaisen kristityn tehtävä. Seurakunnan pitää kasvaa, kuulua kaikille ja kertoa Kristuksesta. Juha Yli-Jaakkola 27.9. Norjassa on sama henkinen ilmapiiri kuin Suomessa, eli asumispalveluyksiköiden ja sosiaalija terveydenhuollon laitosten tulee olla uskontoneutraaleja ympäristöjä. syyskuuta 1970. Nyt kirkko on ollut haastamassa, kuinka palveluja järjestävät tahot turvaavat tämän ihmisoikeuden toteutumisen. Kotimaa24:n blogeissa sanottua KOTIMAA | 3.10.2019 11. muistatko Richard Wurmbrandin vierailun Helsingissä 1970. Seurakunnan arki ei tyhjene tilastoihin. Minulle luonnossa kävely on parhaimmillaan hyvin hengellinen kokemus. Seurakunnan pitää kertoa Kristuksesta. Suomessa on alueita, joilla rippikouluun osallistuvien osuus ikäluokasta on romahtanut, ja alueita, joilla nuorista miehistä neljännes kuuluu kirkkoon. Nämä luvut herättävät suurta huolta. Voisiko tässä olla yksi tapa, jolla saataisiin tavoitettua paremmin ihmisiä hengellisten asioiden piiriin, niin että ei tehdä hengellisyydestä ja Raamatun sanomasta vesitettyä. Tarmo Pyykkönen 25.9. kuulu kaikille. Seurakunnan pitää kuulua kaikille. Tästä välttämättömyydestä pitää tehdä hyve. Erinomainen teema gospeleihinkin. Mietin sellomusiikin tärisyttäessä rintakehää hengellisen musiikin ja sen velipuolen, kevyen musiikin eroja. Suomessa on alueita, joilla kasteiden ja vihkimisten määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana puolittunut. Seurakuntien olemukseen kuuluu tahto kasvaa. Laadin suomalaisesta näkökulmasta kirjaa romanialaisen pastorin Richard Wurmbrandin elämästä huipentaen tarkastelun hänen ensimmäiseen Suomen-vierailuunsa. Nyt kun on ilmastoviikko ja luontoteemaa pukkaa joka paikasta, niin tarvitsee jakaa hieman omaa näkökulmaa tähän teemaan siitä vinkkelistä. Ei pidä kasvaa rahan vuoksi. Olen siksi kiinnostunut kuulemaan lähemmin Helsingin jäähallikokouksesta 27. Kevyen iskelmän puolella asia on tavallaan toisin päin, muoto sävelmälle on tiukasti raamitettu, mutta sanoitukset voisivat, periaatteessa, käsitellä mitä vain. Kieli köyhtyy, jos Jumalastakin voisi todeta vain sen, että Jumala on, on. Jukka Sariola 27.9. O len seurannut seurakuntien avainlukuja. Tulisiko vielä mieleen erityisiä episodeja, löytyisikö jopa valokuvia. Olen saanut kokea pyhää rauhaa ja levollisuutta luonnon keskellä. Kasvutahdosta seuraa monia hyviä asioita. Kymmenen viime vuoden aikana seurakunnissa on tehty paljon tärkeää työtä: kuunneltu yksinäisiä ja autettu elämässään murtuneita, julistettu väkevästi, soitettu komeasti, rukoiltu yhdessä ja tehty arvokasta lapsija nuorisotyötä. Ei vain tietynlaisia ihmisiä, vaan kaikenlaisia ihmisiä. Kun kepeän musiikin popparit pohtivat, pitääkö lauluissa olla sanomaa, gospeleissa sanoma on jo etukäteen varmistettu. – – Aika vaikeaksi kommunikointi menisi, jos ei ollenkaan voisi käyttää laatusanoja, jotka vastaavat kysymykseen, millainen jokin tai joku on. Muoto, sovitus, sanottavalle onkin sitten vapaa, ja kaikkea mahdollista afrikkalaisista vaikutteista räppiin on kokeiltu. Useat muutokset ovat tapahtuneet kymmenessä vuodessa. Lopulta seurakunnan erottaa kaikista muista hyvistä yhteisöistä se, että se tuo pyhää arjen keskelle ja tekee etäistä tutuksi
Hän vieraili Suomessa syyskuun lopulla. Tehtävämme on tarjota ääni äänettömille, sanoo sudanilaisessa vankilassa yli vuoden viettänyt Petr Jasek. Hän joutui juuri siihen tilanteeseen, josta hän oli työssään vuosikausia puhunut ja johon hän oli kristittyjä valmentanut. Tämä valmensi häntä myös siihen, mitä hän myöhemmin työssään marttyyrien hyväksi teki. Tavatessaan Tšekin konsulin hän kertoi järkyttyneenä kohtelustaan. Vartija otti peittoni pois ja puhalsi selliin koko yön jääkylmää ilmaa. Muutenkin he kohtelivat minua ynseästi ja hakkasivat minua käärityillä vuodevaatteilla ja puukepeillä. Selleissä voi olla hyvin kuumaa ja yöllä jäätävän kylmää. haastattelu ” Tällä hetkellä muslimimaissa tapahtuvista kristittyjen vainoista ei oikein haluttaisi puhua. Kansainvälisen Voice of the Martyrs -järjestön (suom. Kerran terroristit päättivät vesikiduttaa Jasekia. Vuodesta 2002 hän on matkustanut laajalti ympäri maailmaa järjestön tehtävissä. Jasek on luterilaisen papin poika. Tappelu oli melkoinen. Tutkintavankeudessa Jasekille näytettiin salaisen poliisin yön pimeydessä valonvahvistimella ottamia valokuvia hänen tapaamisistaan maanalaisen seurakunnan kanssa. Ylikansoitetuissa, siivoamattomissa selleissä ja muissa tiloissa juoksentelevat myrkylliset hyönteiset, hämähäkit, rotat ja muut riesat. Pidätetyksi tuleminen ja kolkon sudanilaisen vankilan sellin ovien sulkeutuminen olivat Jasekille shokki. Näin hän tekikin. Sudanilainen vankila avasi marttyyriuden Petr Jasek oppi vainottujen keskellä itsekin vangittuna, että Kristus on seurakuntansa keskellä myös tyrmän helvetillisissä olosuhteissa. – Minua epäiltiin vakoilusta, hallituksen syrjäyttämispyrkimyksistä ja sodanlietsonnasta Sudania vastaan. Lisäksi minulle luettiin aikanaan vielä neljä muutakin syytettä. Lisäksi hän on opiskellut terveydenhuollon ammattilaiseksi hematologiassa ja hallinnossa. Sudanilaiset vankilat ovat järkyttäviä paikkoja. Vartijat kostivat hänelle paljastuksen uusilla pakkasilmakäsittelyillä. – Vartija kuuli metelin ja minut siirrettiin yksityisselliin, jonka nimi oli ”jääkaappi”. – Siksi en voinut itsekään kysyä Jumalalta, miksi minua vainotaan. Hänen nuoruutensa kului sosialistisessa Tšekkoslovakiassa, jossa ateistinen valtiovalta suhtautui kirkkoon syrjien ja kontrolloiden. Pidätyksestä alkoi melkein 15 kuukautta kestänyt fyysisesti ja psyykkisesti raskas matka todellisten marttyyrien maailmaan. Jasek joutui vaihtamaan vankilaa ja selliä useita kertoja 445 päivää kestäneen vankeutensa aikana. Ruoka on huonoa. Kysyin rukouksessa Häneltä vain sitä, kuinka kauan minun on täällä oltava, Jasek kertoo. Mutta öisin, kaupungin köyhien kortteleiden, talopahasten ja kujien läpitunkemattomassa pimeydessä hän tapasi myös maan alla elävän, epävirallisen ja evankelioivan kirkon edustajia. | Kuva: Jukka Granström TekSTi | JuSSi RyTkönen – kuvaT | Jukka gRanSTRöm KOTIMAA | 3.10.2019 12. T šekkiläisen Petr Jasekin elämä muuttui kertaheitolla Sudanin pääkaupungin Khartumin lentoasemalla joulukuussa vuonna 2015. Hänen tarkoituksenaan oli avoimesti tavata muslimienemmistöisen maan kristityn vähemmistön virallisten seurakuntien edustajia ja palata sitten takaisin kotimaahansa. Hän työskenteli kotimaassaan sairaalan johtajana kymmenen vuoden ajan. Marttyyrien ääni) palveluksessa oleva Jasek oli saapunut Sudaniin neljän päivän vierailulle. Vuonna 1992 Jasek oli mukana perustamassa Marttyyrien äänen Tšekin osastoa. Liian innokkaasti evankelioivien seurakuntien kirkkoja on Sudanissa tuhottu. Ensimmäiset kuukaudet kuluivat samassa sellissä kuuden Isis-taistelijan kanssa. – Kun he tajusivat minun olevan kristitty, he pakottivat minut rukouksiensa aikana seisomaan nurkassa wc-pytyn luona ja tuijottamaan seinää. Jasek, 56, on koulutukseltaan analyyttisen ja fysikaalisen kemian maisteri. Hän oli jo nousemassa lentokoneeseen, kun poliisit yhtäkkiä ilmestyivät ja veivät hänet vankilaan. – Halusin nähdä myös tuhottuja kirkkoja, Hasek kertoo. On ihmisen eritteistä lähteneitä tahroja
Silloin kuulin Pyhän Hengen sanovan, että minun pitäisi jakaa evankeliumi heidän kanssaan, Jasek vastaa. Osa pojista osasi englantia. – Lopulta tuomioksi luettiin elinkautinen, mikä Sudanissa merkitsee 20 vuotta, Jasek kertoo. Oikeudenkäynti kesti puoli vuotta. Jasek ja pojat rukoilivat yhdessä, ja pojat avasivat sydämensä. Syytteet luettiin lopulta elokuussa 2016. Huonosta ravitsemuksesta johtuen hän laihtui vankeuden alkukuukausien aikana 25 kiloa. Minulla oli myös masennusta enkä voinut keskittyä. Jasek jakaa vankilakokemuksensa osiin. » KOTIMAA | 3.10.2019 13. Mutta häntä jäyti se, miten kauan hän joutuisi olemaan vankilassa kuumuuden, vaaran, saastan ja huonon ilman keskellä. Pian sen jälkeen Tšekin konsuli toi Jasekille tšekinkielisen Raamatun. – Seuraavana päivänä heidät siirrettiin toiseen vankilaan. Jasek tiesi, että hänen vapauttamisestaan käytiin koko ajan neuvotteluja. Lisäksi hän sai sisäisiä verenvuoroja. Hemoglobiini oli vain 81. Jasek todisti heille koko yön ajan. Hyvin erikoiset asiat antoivat ahdistuksissa voimaa jaksaa. Sitten hän luki sen uudelleen ja uudelleen, koska pelkäsi, että se voitaisiin riistää häneltä. Vangin alakuloisen mielenmaiseman muutti eräs kummallinen tapahtuma. – Salainen poliisi kuulusteli minua neljä kuukautta. En esimerkiksi muistanut raamatunjakeita, vaikka osaan niitä paljon ulkoa. Hän luki Raamatun läpi kolmessa viikossa seisten, ikkunalautaan nojaten. – Ennestään täpötäyteen selliin tuotiin kymmenen eritrealaista teini-ikäistä poikaa. – Silloin hengitys vaikeutuu ja aivot alkavat kärsiä. Silloin silmäni avautuivat: Jeesus halusi minun olevan täällä siksi, että jakaisin evankeliumin myös toisten vankien kanssa, enkä ajattelisi vain itseäni! Jasek ryhtyi evankelioimaan sellinsä muslimivankeja, mutta tästä syystä hänet siirrettiin viikkoa myöhemmin yksityisselliin. Sitten oli neljän kuukauden jakso, jossa keskustelin juristien ja syyttäjän kanssa. Jasek joutui sairaalaan, missä hänen todettiin menettäneen puolet verestään
Päivä oli 27. Jos me todistamme Kristuksesta, meidän tulee myös olla valmiita olemaan marttyyreita. Tämän olisi oltava muuttuvan maailman katsomisen yhtenä lähtökohtana. Mikä muu kuin evankeliumi toisi rauhaa sivilisaatioiden vihan keskelle. – Johanneksen evankeliumin mukaan kristityt eivät ole maailmasta, ja siksi maailma vihaa heitä. Suuren amerikkalaisen Fox-kanavan uutisessa haastateltu pastori viittaa tällä väitteellä siihen, että Khomeinin Iraniin rakentama äärimmäisen tiukka ja vanhoillinen islamilainen komento on avannut silmiä ja ajanut joukoittain muslimeita kasteelle ja maanalaisen seurakunnan jäsenyyteen. Jokainen, joka elää Herrassa, voi joutua vainon kohteeksi. – Senkin Jumala ilmoitti minulle etukäteen. | kolumni | Kolme kuukautta myöhemmin Jasek siirrettiin Al-Houdan vankilaan autiomaahan. Kun lukee hänen tarinansa, saa kalpean aavistuksen siitä syrjinnästä ja vainosta, mikä on tänäänkin tuhansien tai miljoonien kristittyjen osa tässä maailmassa. – Harva silti tietää, että rohingat itse vainoavat kristityiksi kääntyneitä yhteisönsä jäseniä, Jasek huomauttaa. Siellä hän oli ehtinyt olla vain kuukauden, kun tieto vapauttamisesta tuli. Heitä ja Jasekia pyydettiin saarnaamaan vankilan sellikappelissa kristityille vangeille. Mutta, entäpä jos. Ja se ottaa suuren riskin. Sinne oli koottu 10 000 vankia, joukossa paljon raakoja väkivaltarikollisia. Ekumeenisia maailmanjärjestöjä vaivaa hänestä kuitenkin poliittinen korrektius. Hän tietää, että myös muslimit ovat joissakin maissa vainottuja, kuten Kiinassa tai buddhalaisenemmistöisessä Burmassa. Kohti Harmageddonia harppova luomakunta tarvitsee tänään uutta ja rohkeaa teologista mallintamista. Toiset ovat kommunistisia maita kuten Pohjois-Korea, Kiina, Kuuba tai Vietnam. Tällä hetkellä taas muslimimaissa tapahtuvista kristittyjen vainoista ei oikein haluttaisi puhua. Mutta jos ilmiö on olemassa ja jos se on kasvamaan päin, on se teologisen analyysin väärti. Petr Jasek palasi Marttyyrien ääni -järjestön palvelukseen maailmaa kiertämään ja puhumaan. ” Se oli ihmeellistä. Siksi konservatiivinen ja oikeistolainen Fox on monelle kirosana a priori. Hän toimii järjestön kansainvälisenä lähettiläänä. Usein arabiasta käännettiin vielä amharaksi ja tigreksi. Parin epävarmuuden täyttämän päivän jälkeen Tšekin ilmavoimien kone odotti lentokentällä. T untemattomana pysyttelevän iranilaisen pastorin mukaan eräs parhaista Jeesuksen evankelistoista on ollut vuonna 1989 kuollut Iranin šiialainen uskonnollinen johtaja Ajatollah Khomeini. Kaiken jälkeenkin voin sanoa, että nuo kuusi kuukautta vankilassa olivat koko elämäni parasta aikaa! Viimeisenä Jasek siirrettiin Khartumin Koberin vankilaan. Istuin vankilan pihalla puun alla varjossa ja luin Psalmia 126: ”Kun Herra käänsi Siionin kohtalon, se oli meille kuin unta. Länsieurooppalaisten kirkkojen pitäisi Jasekin mielestä kiinnittää enemmän huomiota vainoihin. Kristittyjä vainotaan maailmassa enemmän kuin minkään muun uskonnon kannattajia. Mutta eräissä islamilaisissa maissa vainot vain lisääntyvät, Jasek arvioi. Ulkoministeri Lubomír Zaorálek saapui noutamaan häntä henkilökohtaisesti. Tietysti on niin, että valtavassa 80 miljoonan ihmisen pataislamilaisessa maassa tuhansienkaan kääntyminen kristinuskoon ei näy missään. Kirkko maan alla ja naisten johdossa Jussi RytKönen Kirjoittaja ottaa kantaa ajankohtaisiin teologisiin aiheisiin. Ainakin ideoiden maailmassa sillä voi olla maailmanpoliittista merkitystä. Monet niistä ovat muslimimaita, joista pahimmiksi Jasek arvioi Nigerian, Iranin, Somalian ja Egyptin. – Saarnasin vuorollani kerran-pari viikossa. Petr Jasek vieraili Suomessa viikon ajan syyskuun lopussa. Foxin uutisen mukaan Iranissa on tällä hetkellä maailman nopeimmin kasvava kirkko. Jasek selittää asiaa Raamatulla. Jälkimmäisestä islamilaisia rohingoja on joutunut pakenemaan naapurimaihin. Teologisesti ajatellen Pyhä Henki tekee työtään omalla tavallaan – vaikka tätä ei aikuisten oikeasti aina kehdata teologisessa keskustelussa pohdiskella. Puhuin englantia, jonka tulkki käänsi arabiaksi. Suomessa käytävän kulttuurisodan piirteisiin kuuluu se, että jos mielenkiintoinen uutinen on ”väärässä” mediassa, sitä ei kannata noteerata. Tällä iranilaisella kirkolla ei ole kiinteistöjä eikä keskusjohtoa. Petr Jasekin pitkä matka oli päättynyt kotiin ja perheen luokse. Mitä Jumala meille ja meiltä haluaa. Vapaudessa elävien kristittyjen on Jasekin mielestä jaettava vangittujen ja vainottujen veljien ja sisarien tuska. Ymmärrettävästi huuhaa-leiman saaminen pelottaa. – Kylmän sodan aikana nämä järjestöt olivat aika lailla idän kommunistisen propagandan vallassa ja siksi joskus puolueellisia. Silloin suumme hersyi naurua ja riemu kajahti huuliltamme.” Vain muutamaa sekuntia myöhemmin vartija käveli Jasekin luokse kertomaan, että hänet on vapautettu. Kuusi tuntia myöhemmin hieman ennen puoltayötä kone laskeutui Prahaan. Vankien joukossa oli kaksi sudanilaista pappia. Kaiken jälkeenkin voin sanoa, että nuo kuusi kuukautta vankilassa olivat koko elämäni parasta aikaa! ” Eräs parhaista evankelistoista on ollut vuonna 1989 kuollut Iranin shiialainen uskonnollinen johtaja Ajatollah Khomeini. Maassa, jossa islamin jättäminen ja kristityksi kääntyminen voi merkitä kuolemanrangaistusta. – Uskon ihmisten kuuntelevan, kun kerron kokemuksistani. Länsimaissa Marttyyrien äänen sanoma menee Jasekin mukaan silti perille. Kuka meistä tietää, mitä huominen tuo. Seurakunta kasvoi kuukausien aikana 20:stä 200:aan. KOTIMAA | 3.10.2019 14. – Meidän tehtävämme on tarjota ääni äänettömille, Petr Jasek sanoo. Mielenkiintoista on myös se, että uutisen mukaan uudet salaiset kristilliset yhteisöt Iranissa olisivat yleensä naisten johtamia. Jasek näki, miten epätoivoiset vangit löysivät vapautensa Kristuksessa. helmikuuta 2017. Kannattaisiko asialle uhrata ajatus. – Se oli ihmeellistä. Se kokoontuu kodeissa. Kristittyjä vainotaan tänään monissa maissa. Maailman luonne ja ihmiskunnan kriisi on pohjimmiltaan myös teologinen kysymys. Tämän lehden haastattelussa tšekkiläinen Petr Jasek kertoo omakohtaisista kokemuksistaan vainottujen kristittyjen seurassa ja heidän osassaan. Turvallisissa olosuhteissa elävien länsimaalaisten on usein vaikea ymmärtää vainottujen vähemmistöjen todellisuutta
Kuulijoille piirtyi kuva helposti innostuvasta ja vahvasti innostavasta mittavan elämäntyön tehneestä miehestä, joka eli 90-vuotiaaksi. Peruskoulu-uudistuksen yhtenä suurena kysymyksenä oli uskonnonopetuksen asema ja millaisin sisällöin sitä opetettaisiin uudistuksen jälkeen. | Kuva: Matti Karppinen ” Ilmassa oli halua korvata uskonnonopetus eettisillä ja elämänkatsomuksellisilla opetussisällöillä. Tammista itseään kuultiin seminaarissa levylaulajana. Hän valmistui 21-vuotiaana filosofian kandidaatiksi, ja teologian kandidaatin tutkinnon hän suoritti kolme vuotta myöhemmin. Tammisen arvostus näyttäytyy myös siinä, että vuonna 1977 hänet nimitettiin Helsingin yliopisTeologisena ja pedagogisena asiantuntijana arvostettua Kalevi Tammista kuunneltiin uskonnonopetusta koskevissa kiistoissa. Tästä hän sai kansainvälisesti arvostetun William James -palkinnon 1994. Kirkon kasvatusasiain keskuksen johdolle Tammisen ohjaus ja tuki oli hyvin tärkeää. Tamminen selvitti 1960-luvun lopun tutkimuksissaan muun muassa koululaisten suhtautumista uskonnonopetukseen sekä heille mieluisimpia oppiaineita. ton opettajankoulutuslaitoksen puheenjohtajaksi. Uskonnonopettajien lehtorina Tamminen painotti opettajan persoonan merkitystä tiedon ja pedagogisen osaamisen rinnalla. Häntä arvostettiin sekä teologisena että pedagogisena asiantuntijana. Vanhempi polvi on hyödyntänyt hänen ja piispa Osmo Alajan Nuorten rippikouluopasta vuodelta 1965. Hän nosti esille myös yliopiston opettajien pedagogisen kehittämisen tarpeen. Uskonnonopetuksen kysymykset pysyivät keskeisessä asemassa hänen tutkimusja kehittämistyössään. Se käsitteli kansakoulun uskonnonopetusta vuosisadan vaihteesta 30-luvun loppuun. Selvittelyjensä tulokset hän tarjosi kentän toimijoiden käyttöön. Näin saatiin lopulta myös kirkon kannalta onnistunut tulos. Tamminen tunnetaan kansainvälisesti niistä tutkimuksista, joihin hän ryhtyi toimiessaan uskonnon pedagogiikan professorina vuodesta 1969. Tammisen kiinnostus suuntautui jo opiskeluvaiheessa kahtaalle. Seminaari nosti Kalevi Tammisen ansaitusti ”kirkon kasvatuksen ja opetuksen suurmieheksi”, kuten Veikko Pöyhösen esitys seminaarissa oli otsikoitu. Tämä kaikki johti hänen elämäntyönsä pääteokseksi muodostuneen Religious Development in Childhood and Youth julkaisemiseen vuonna 1991. Kirkon kasvatusasian keskuksen sihteerinä hän paneutui rippikoulun ja sen opettajien osaamisen kehittämiseen. Tamminen keräsi vuosina 1974 ja 1976 runsaan aineiston koululaisten uskonnollisesta ja elämänkatsomuksellisesta ajattelusta. Uskonnonopetusta koskevissa kiistoissa Kalevi Tammisen vaikutus oli suuri. Tästä kirkollisesta ja yhteiskunnallisesta kaksoisroolistaan käsin hän vaikutti peruskoulun uskonnonopetusta koskeviin päätöksiin. Aineistostaan hän laati lisäksi 1985 raportin koululaisten ja heidän vanhempiensa uskonnollisuuden yhteyksistä. Tässä tilanteessa kirkko antoi Kasvatusasiain keskukselleen tehtäväksi tuottaa mittava koko kirkkoa koskeva kokonaiskasvatusohjelma sekä uudistaa perusteellisesti rippikoulun opetus. Ensimmäisenä ilmestyi 1981 selvitys Lasten ja nuorten uskonnollinen kehitys. Teologia ei ollut hänelle sivuaine, vaan hän toimi työelämänsä alussa pappina Lapualla ja Pöytyällä. Työ paisui niin laajaksi, että hän jakoi sen kahtia ja väitteli sekä kasvatustieteellisessä että teologisessa tieKirkon kasvatuksen ja opetuksen suurmies dekunnassa samana vuonna 1967. Ilmassa oli halua korvata uskonnonopetus eettisillä ja elämänkatsomuksellisilla opetussisällöillä. T eologisen tiedekunnan järjestämä seminaari syyskuussa tarjosi monipuolisen kuvan vuosi sitten kuolleen Kalevi Tammisen elämäntyöstä. Tultuaan käytännöllisen teologian assistentiksi vuonna 1963 Tamminen paneutui väitöskirjatyöhön. Keskustelun päätti vuodelta 2002 oleva äänite, jossa hän laulaa Eino Leinon sanoin ” Oi kiitos sa Luojani armollinen”. Kari PeKKa Kinnunen KOTIMAA | 3.10.2019 15. Puheenvuoroissa häntä kuvattiin paitsi tiedemieheksi ja vaikuttajaksi, myös tilaa antavaksi esimieheksi ja kollegaksi sekä ”ensimmäiseksi tenoriksi”. Ääneen lausumattomana toiveena oli varautua tilanteeseen, jossa uskonnonopetuksessa tapahtuisi kirkon kannalta merkittävä huononnus. Nämä kaksi tutkintoa yhdistyivät hänen persoonassaan ja muodostivat työuran perustan ja suunnan. Myös kirkko oli valmis hyväksymään periaatteen, että maallistuneessa yhteiskunnassa uskonnonopetusta oli kehitettävä koulun ja oppilaiden lähtökohdista. Tästä hankkeesta on käytetty nimeä ”Kustaankartano-projekti”, koska siitä riittäisi aineistoa tutkittavaksi aina vanhainkotiin asti. Näin hänellä oli valmius toimia kirkossa keskeisenä asiantuntijana ja vaikuttajana peruskoulu-uudistuksen yhteydessä. teologia | kalevi tamminen | Kalevi Tammisella oli keskeinen rooli nykyisen uskonnonopetusmallin kehittäjänä
Nummelin tekee, kerää ja soittaa kelloja kotonaan ja kirkoissa. Pienimmät mahtuvat nyrkkiin, mutta suurin kelloista painaa 1 200 kiloa, on miehenkorkuinen ja halkaisijaltaankin yli metrin. haastattelu S upavit Nummelinilla, 20, on kaikkiaan 860 kelloa. Perheen talon pihalle Vantaan Rekolaan Supavit Nummelin on rakentanut kellotornin. Kellot alkoivat kiehtoa Supavit Nummelinia, koska ne osoittautuivat moniulotteisiksi. Sodissa arvokkaita kelloja piilotettiin usein hyökkääjiltä vaikkapa järveen upottamalla. Nyt Nummelinin kellot ja kellojen akselit täyttävät pihan ja omakotitalon viherhuoneen. Rekolassa kumisevat arkipäivinä kirkonkellot, kun Supavit Nummelin soittaa kellojaan. Usein soittajaparina on korsolainen kaveri Akseli Leppänen, koska isompien kellojen soittoon tarvitaan vähintään kaksi ihmistä. Supavit Nummelinin suosikkikello on valettu Venäjällä vuonna 1804. Kun ajat kävivät ankariksi, kello otettiin usein alas kirkontornista. Nummelin harmittelee sitä, että kirkonkelloja soitetaan Suomessa kovin vähän. Se on kumautellut viestejään kirkon tornissa Virossa. Yllättävää kyllä, naapurit eivät ole hermostuneet nuorukaisen tavallista äänekkäämmästä harrastuksesta. Nummelin kuuntelee tarkkaan kellojen sointia ja saattaa säveltää lisää soittaessaan. ” Sulatin metallia pihagrillissämme, ja tiilet sortuivat 700 asteen lämpötilassa. Hän on soveltanut oppimaansa kotona, mutta oppirahat on aina maksettava: – Sulatin metallia pihagrillissämme, ja tiilet sortuivat 700 asteen lämpötilassa, Nummelin virnistää ja laskeskelee, että suurin hänen valamansa kello on ämpärin kokoinen. – Olen automatisoinut soiton, jos en itse pääse paikalle. Se oli palvellut keskisuomalaisessa kartanossa. Helppoa vanhojen kellojen metsästäminen ei ole. KOTIMAA | 3.10.2019 16. Alakerran takkahuoneen ilmatila on täynnä Nummelinin isänsä kanssa rakentamia lentokoneiden pienoismalleja. – Virosta hävisi kelloja sodan aikaan, ja on vaikea sanoa, miten kellot ovat päätyneet Suomeen. Toisaalta isäähän tästä kaikesta pitäisi syyttää. Nummelinia kiinnostavat kellotornien rakenteet, kellojen materiaali, kellojen soittaminen ja se, miksi mistäkin kellosta tulee juuri omanlaisensa ääni. – Kelloissa yhdistyvät historia, fysiikan lait, metalli, puu, ääni ja musiikki, Nummelin sanoo. Seuraavat kaksi huonetta on vallannut seinien läpi kulkeva, hienosti maisemoitu pienoisrautatie. Kellojen historiaa ei aina tiedetä tai niiden historiassa on aukkoja. Ensimmäisen vanhan kellonsa Nummelin osti internetistä. Pihan tsasounassa on siinäkin kellotorni. Sellainen vaatii salapoliisityötä. Uuden vuoden vaihtuessa kaikki kellot soivat kuin hurmiossa. Hän toi kymmenvuotiaalle Supavitille laivalta tuliaiseksi pienen vaskikellon, joka päätyi vellikelloksi alakerran keittiöön. Kellotornin juureen Nummelin on rakentanut pienen kellopajan ja kappelin. Siellä on parinkymmenen kellon sarja. Vanhemmat ovat antaneet siunauksensa kelloihin hurahtaneen poikansa erikoiselle harrastukselle. Kelloja on löytynyt netin lisäksi vaikkapa suomalaisista navetoista. Oppia valamiseen Nummelin haki ja sai kellovalimoista Itävallasta, Saksasta ja Sveitsistä. Suuret kellot ovat kiinnitetty puisiin tukirakenteisiin, joissa niitä voi soittaa käsin tai Nummelinin kehittämällä ja rakentamalla etäohjaimella. Usein soitto Rekolan kellopiipari Supavit Nummelinin kotona Vantaan Rekolassa on kelloja sisällä ja ulkona
Poikkeuksena toki edellisestä ovat luterilaisen Helsingin Kallion kirkon seitsemän pronssikelloa, jotka kajauttavat kahdesti päivässä komeasti Sibeliuksen kirkkoa varten säveltämän kellokoraalin. – Olen päässyt aina kellotorneihin, kunhan soitan ja kerron taustani, Nummelin kiittelee. Nykyään hän soittaakin korvakuulolta lähes mitä tahansa. Tätä kutsutaan katedraalisoitoksi. – Kirkonkelloissa vanha tarkoittaa parempaa. Puuja metallialan artesaaniksi valmistunutta Supavit Nummelinia kiinnostaa yrittäjyys. Soittaessaan Helsingin Uspenskin katedraalin kelloilla ortodoksisia juhlasoittoja hän ihastui valtavien kellojen komeaan ääneen. Valitettavasti tällöin kellon ääni ei ole parhaimmillaan. Kirkonkellojen soiton väheneminen kertoo osaltaan perinteiden hapertumisesta. Vaikka Nummelin onkin menettänyt sydämensä kelloille, hän osaa paljon muutakin. Luterilaisten kirkkojen kellot soivat lähes aina vain ding-dong, kun taas katolisissa kirkoissa yleisiä ovat kellopelit, jotka soittavat tiettyä sävelmää. Kirkon torniin kipuaminen jännittää aina, koska jokaisella kellolla on oma persoonallinen sointinsa. Kuka. Kelloja soittamaan Nummelin astelee aina arvokkaasti puku päällä. JArmo ÖStermAN Supavit Nummelin on rakentanut kotinsa pihaan kellotornin, sen juureen pienen kellopajan ja kappelin. Ortodoksisessa kirkossa kellot ovat myös paikoillaan, ja painava heiluva kieli soittaa kelloa. Hän arvostaa vanhoja perinteitä ja käsityötaitoa. Äänenvoimakkuus on silloin toista luokkaa. | Kuva: Jarmo Österman KOTIMAA | 3.10.2019 17. Hän ei ole koskaan käynyt soittotunneilla, vaan opetellut itse soittamaan. Petersglocken painaa 24 tonnia, ja sen soitto tuntuu vatsassa asti. Suurin jatkuvassa käytössä oleva kirkonkello on Kölnin tuomiokirkon tornissa. Lähes kaikki kirkonkellot ovat nykyään automatisoituja. Ortodoksisissa kirkoissa kellot soittavat usein kellokoraalia, joka kuulostaa vähän säestykseltä tai kompilta. Katolisissa kirkoissa kellot yleensä heiluvat. Esimerkiksi hautajaiskellojen soiton perusteella sai tietoonsa vainajan iän ja sukupuolen, Nummelin kertoo. – Saksassa ja Italiassa voidaan soittaa kirkonkelloja jopa vartin välein, ja kirkkoja löytyy joka nurkalta. Supavit Nummelin, 20 Syntynyt: Thaimaassa Asuu: Vantaan Rekolassa Koulutus: puuja metallialan artesaani Harrastukset: pienoismallit, ilmakuvaus, nikkarointi ja urkujensoitto on luterilaisissa kirkoissa automatisoitu, mutta ortodoksikirkoissa kelloja soitetaan käsin. Nummelinin seuraava suuri projekti on rakentaa Suomen ensimmäinen mekaaninen kellopeli Tikkurilan vuonna 2020 valmistuvaan uuteen kirkkoon. Nummelinilla on absoluuttinen sävelkorva. – Aikoinaan kirkonkelloilla viestittiin kaupunkien välillä ja myös hälytettiin tarvittaessa. Ne olivat tavallaan entisajan puhelimia, joilla välitettiin tietoa. Nummelin on opetellut kellonsoittoa eri tyyleillä. Jo 19-vuotiaana hän oli opettamassa Aalto-yliopiston rakennuspajalla, hän rakentaa 60-senttisellä raideleveydellä kulkevaa veturia ja sähkörautatietä, harrastaa pienoismalleja, ilmakuvausta, nikkarointia ja soittaa iltaisin urkuja muun muassa Rekolan kirkossa. Supavit Nummelin vyöryttää tietopakettia kirkonkelloista, josta lyhyesti voi tiivistää sen, että luterilaisissa kirkoissa kelloja soitetaan yleensä läppäämällä, ikään kuin vasaralla eivätkä kellot heilu. – Ostan ja välitän nykyään kirkonkelloja sekä vellikelloja ja teen rakennustöitä, kuten eri seurakunnissa kirkontornitöitä. Supavit Nummelin on käynyt lukuisissa Suomen kirkontorneissa tutustumassa kelloihin ja myös ulkomailla, aina Japanissa asti. Supavit Nummelin on kehittämässä kirkonkelloille graafista ohjausjärjestelmää, joka antaisi laajemmat mahdollisuudet kellojen soittoon, ajastamiseen ja kauko-ohjaukseen. Niitä käskytetään esimerkiksi tekstiviestillä, mekaanisella kauko-ohjauksella tai älypuhelinsovelluksella
Toisinaan lukijoiden on vaikea päästä kuvan maailmaan esimerkiksi siksi, ettei kuvassa ole kirkollisesti tai muuten tunnettuja ihmisiä. Tekstejä saatetaan käyttää osana seuraavia mysteerikuvajuttuja. Tunnistatko kuvan henkilöitä. Kirkkokahvilla tehdään kolme kysymystä, joihin vastaukset löytyvät käsissäsi olevasta Kotimaa-lehden jutuista sekä tämän palstan alareunasta. Tämänviikkoisessa valokuvassa kolme miestä tutkii kirjoja. Hotellissa uni ei tullut silmään, ja niinpä Soini otti esiin yöpöydän laatikosta Gideonien Raamatun. Huomioithan, että osoitetietojasi voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin. OLLi SEppäLä |K uv a: H eik ki Ter vo ne n L ukijat tietävät ja tunnistavat mysteerikuvista niin ihmisiä, paikkoja kuin ajankohtiakin. Voit perustella valintasi lyhyesti. Katsojan huomio kiinnittyy ainakin c-kasettiin kirjahyllyssä. 1 Eva nke lis en 2 Reg ina Lep pän en 3 Joe nsu un K otimaan valokuva-arkistossa on monta laatikollista vanhoja kuvia, joissa ei ole kunnollista tietoa siitä, milloin ja missä tilanteessa kuva on otettu. Hän avasi kirjan summamutikassa ja luki (Job 11:2): – Onko joku oikeassa vain siksi, että hän puhuu ja puhuu. Kuvan henkilöistä tunnistettiin yksi. 3 Minkä kaupungin alueella Utran kirkko sijaitsee nykyisin. Kotimaa24:ssä. Voit myös lähettää viestisi postikortilla osoitteeseen PL 279, 00181 Helsinki. Teltta kuului Kansanlähetykselle, jonka kesäjuhlista tai nuorisopäivistä 1980–90-lukujen taitteessa oli kyse. Kuvassa kolme nuorta paistatteli päivää ilmeisesti jonkun herätysteltan edustalla. Mysteerikuva-sarjassa Kotimaa julkaisee kuvia arkistostaan. Joku kuva saa salapoliisit liikkeelle, mutta toinen ei. Toki riippuu paljon kuvasta, kuinka se otetaan vastaan. 2 Kuka valittiin Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen liittohallituksen puheenjohtajaksi. Ulkoministeri Timo Soini oli työmatkalla jossain päin maailmalla. | 3 kysymystä | Kotimaan numeron 37 parhaaksi jutuksi äänestettiin tulevan EU-komissaari Jutta Urpilaisen haastattelu Kriisin keskellä EU toimii parhaiten. Valokuvaajaksi on merkitty Heikki Tervonen. Niitä on pöydällä iso kasa. Missä ja milloin kuva on otettu. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se viestillä osoitteeseen: kotimaa24@kotimaa.fi tai Kotimaa24:n Facebook-sivulla, jossa kuva myös julkaistaan. 1 Minkä herätysliikkeen toimintaan Porvoon piispa Bo-Göran Åstrand osallistui lapsuudessaan ja nuoruudessaan. Ylipäätään naisia mysteerikuvista tunnistetaan huonommin kuin miehiä, joilla takavuosikymmeninä oli näkyvämpi asema kirkon elämässä ja hallinnossa. Kirjapalkinnon voitti Riitta Joutsenvirta Joensuusta. 18 KOTIMAA | 3.10.2019. ”Viisas, arvostettu, rehellinen nainen ja äiti, jolla on elämän faktat ja tiedot käsissä”, perusteli eräs lukija valintaansa. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. Edellinen mysteerikuva julkaistiin 7.9. Lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, otsikkokenttään viesti Hyvä juttu + lehden numero (löytyy kannesta). Jutun katsottiin myös edustavan aikaamme. kirkkokahvit Mysteerikuva | kasku | | paras juttu | Anna palautetta, Voita kirjapalkinto! Kerro mikä tässä Kotimaan numerossa on mielestäsi paras juttu. Vastausaikaa on seitsemän päivää lehden ilmestymisestä. Kuvasta tuli vain yksi vastaus
Jerusalemissa Ananias ei lopulta edes päässyt Jeesuksen luo, koska tätä ympäröi niin suuri väentungos. Voit tilata ja kuunnella podcastin myös muun muassa Spotifysta ja Apple Podcasteista. K oko kristikunta joutui pettymään, kun radiohiiliajoitus todisti vuonna 1988 Torinon käärinliinan olevan keskiaikainen väärennös. | Kuvitus: Matteus Pentti KOTIMAA | 3.10.2019 19. Hän oli kuullut Jeesuksen ihmeteoista ja lähetti muotokuvamaalarinsa Ananiaksen Jerusalemiin tapaamaan Jeesusta. Ajatellaan, että Jeesuksen aito käärinliina olisi todellisuudessa ollut esitteillä koko ensimmäisen vuosituhannen ajan, mutta taiteltuna Mandylion-ikonin muotoiseksi. Ehkä tunnetuin ja uskottavin niistä kertoo, että käärinliina olisi sama pyhäinjäännös kuin ennen ristiretkiä Konstantinopolissa säilytetty reliikki Mandylion. Liina sijoitettiin Edessan kaupunginmuuriin, ja legendan mukaan se pelasti kaupungin vielä 500-luvulla persialaisten hyökkäykseltä. Käärinliinan tarinan kertova jakso ilmestyy 3.10. Tehtävä osoittautui kuitenkin lähes mahdottomaksi, sillä Jeesuksen kasvot säteilivät voimakasta taivaallista valoa. ilmestyvässä jaksossa haastattelemme Suomen johtavaa käärinliinatutkijaa Juha Hiltusta. Torinon käärinliinaa pidetään maailman tutkituimpana yksittäisenä esineenä. Sen tarina jaksaa kiehtoa mieliä. Mutta parantuiko kuningas Agbar todella sen avulla leprasta. Teorioita riittää. Nykyisen Turkin eteläosissa sijaitsevan Edessan kuningas Agbar sairasti lepKäärinliina paransi kuninkaan lepran raa. Tämä väärinymmärrys saattaa johtua siitä, että jotkin vanhat lähteet kuvaavat Konstantinopolissa säilytettyä Mandylionia neljästi kaksinkertaiseksi. Agbar oli antanut Ananiakselle ohjeeksi, että jos Jeesus ei lähtisi Edessaan, Ananiaksen pitäisi vähintään maalata hänen kuvansa. Jeesus lupasi silti lähettää opetuslapsensa Taddeuksen parantamaan Agbarin ja muita ihmisiä. Niinpä Ananias alkoi maalata. Mutta liinasta muodostui tärkeä pyhäinjäännös. Mandylion joutui myöhemmin myös muslimien haltuun, mutta se saatiin takaisin. Niinpä käärinliina on yhä mieliä kiihottava mysteeri, joka jakaa mielipiteitä ja jonka selvittämiseen moni tutkija on uhrannut koko elämänsä. Agbar antoi Ananiaksen mukaan kirjeen, jossa hän pyysi Jeesusta luokseen parantamaan lepran. Jeesus lähetti liinan Ananiaksen mukana Agbarille, minkä jälkeen kuningas koki osittaisen ihmeparantumisen. Autenttinen kuva Jeesuksesta paljastui taiteilijan tekeleeksi – vai paljastuiko. Suomessa tunnetuimpia käärinliinatutkijoita lienevät dosentti Juha Hiltunen ja emeritusprofessori Jouko Martikainen. Jeesus sanoi, että matka Edessaan ei ollut nyt mahdollinen, koska hänen täytyi suorittaa tehtävänsä loppuun ja sen jälkeen palata isänsä luo. Sen varhaisemmat vaiheet, jos niitä todella on, jäävät arvoitukseksi. Käärinliinan vaiheet tunnetaan melko hyvin keskiajasta tähän päivään. Tämä pyhäinjäännös, toiselta nimeltään Edessan kuva, katosi ristiretkien aikaan vuonna 1204. Kuningas Agbarin tarina on mitä luultavimmin mielikuvituksen tuotetta. Edessan kuvan alkuperään liittyy värikäs tarina. On esitetty, että Mandylion olisi ollut käärinliina taiteltuna siten, että näkyvillä olivat vain kasvot. Kuningas lupasi vastalahjaksi vainotulle Jeesukselle turvapaikan Edessassa. ” Lopulta Jeesus huomasi Ananiaan ja saneli tälle kirjeen, jossa kiitti kuningas Agbaria tämän uskosta. Lopulta se päätyi Konstantinopoliin. Käärinliinassahan on kuva Jeesuksen koko vartalosta, ei pelkistä kasvoista. Lopulta Jeesus huomasi Ananiaan ja saneli tälle kirjeen, jossa kiitti kuningas Agbaria tämän uskosta. Radiohiiliajoitus ei nimittäin anna vastausta siihen, millä tekniikalla yksityiskohtainen kuva Jeesuksesta on käärinliinaan ilmestynyt. Sen jälkeen liinaan ilmestyi kuva Jeesuksen kasvoista. Sitten Jeesus oli pyytänyt vettä ja liinan, johon hän kuivasi vastapestyt kasvonsa. Torstaina 10.10. Lopullisesti Agbar parantui leprasta vasta Taddeuksen vierailun jälkeen. Heikki Rusama ja eeRo Hietala Kuuntele käärinliinan koko tarina Kirkon ihmeellisimmät tarinat -podcastista osoitteessa www.kotimaa24.fi
Ilm. Suuri tai pieni testamenttilahjoituksesi on mukana pitkäjänteisessä työssämme toivon, uskon ja lähimmäisenrakkauden puolesta. Teologian kandidaatti: Maunu Sanna, Joensuu. Hakemukset tulee jättää viimeistään 21.10. Kakkukahvit juhlapäivänä kotona Alastarolla klo 13–17. tiedoksi | tutkinnot | | perheuutiset | Hakuaika päättyy 18.10.2019 klo 15.00. 26.3.1929 Sotkamo k. Ken armoonsa turvasi kerran, on riemuiten muistava sen. Ortodoksinen teologia: Teologian maisteri : Miilunpohja Antti, Joensuu, Punkki Mikko, Joensuu. | nimitys | KOTIMAA | 3.10.2019 20. Ota yhteyttä lakimieheemme Tarja Larmasuo, varatuomari tarja.larmasuo@suomenlahetysseura.fi 020 7127 204 Voit myös tilata testamenttioppaamme suomenlahetysseura.fi/testamentti Ota yhteyttä ilmoitusmyyntiin 040 750 3036 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaa-lehdessä Paikkoja avoinna 70 VUOTTA täyttää 26.10. Lisätietoja: https://www.martinkoskenseurakunta.fi/info-ja-asiointi/ avoimet-tyopaikat, evl.fi/rekrytointi ja tyopaikat.oikotie.fi Rakas sisareni ja tätimme, teologian maisteri Eeva Martta Kyllikki HÄMÄLÄINEN o.s. 0400-325171. Silloin minut uupuneen noudat kotiin taivaaseen.” Vk 301:6 Kiittäen ja kaivaten Tuula Heikki perheineen Ulla perheineen Sauli perheineen Mikko perheineen veljet ja sisko perheineen Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että läheisemme siunataan haudan lepoon Hyvinkään Puolimatkan kappelissa 12.10.2019 klo 12.00. Hän on hyvä, armollinen, on kätensä laupias, voimallinen. Aurén sai 29.9. Korhonen s. Autamme mielellämme testamenttia koskevissa asioissa. 3.9.2019 Punkaharju Kiittäen ja kaivaten Veikko-veli ja Vuokko sisarten ja veljien lapset perheineen muut sukulaiset ja ystävät Soi, virteni, kiitosta Herran. 18.10. Äänestysprosentti oli noin 10. 17.3.1933 Räisälä k. Hakuilmoitus ja hakuohjeet www.rovaniemenseurakunta.fi/ info-ja-asiointi/avoimet-tyopaikat Rovaniemen seurakunnassa on haettavana VARHAISIÄN MUSIIKINOPETTAJAN VIRKA Martinkosken seurakunnassa on avoinna DIAKONIATYÖNTEKIJÄN VIRKA Martinkosken seurakunta toimii Kosken Tl ja Marttilan kuntien alueilla. suoritetut tutkinnot: Filosofinen tiedekunta / Läntinen teologia: Teologian maisteri : Muje Sonja, Savonlinna, Voittonen Antti, Helsinki. nuorisotyönohjaaja Pertti Frisk Alastarolla. Rakkaamme, rovasti Hannu Taavi PELKONEN s. Mahdolliset muistamiset KUA, Toisenlainen lahja. Lämmin kiitos osanotosta. Muistotilaisuus seurakuntakeskuksessa. Vk 903:1 Siunattu läheisten läsnä ollessa. Äänioikeuttaan käytti 1 532 äänestäjää. mennessä puh. Kiitämme Hoitokoti Helminauhan, Harjulan henkilökuntaa Kyllikin hyvästä hoidosta. toimitetussa vaalissa 670 ääntä. Sastamalan seurakunnan kirkkoherraksi on valittu Maavoimien esikunnan kenttärovasti Vesa Aurén. 21.9.2019 Hyvinkää ”Jeesus, sinun alkamasi usko on ja kilvoitus. Myös on sinun hallussasi matkan päässä vapahdus. Kukkien sijasta on mahdollista muistaa Suomen Pipliaseuraa, tilinumero FI5880001800055783, viite ”Hannun muistolle”. Tiedot ja kuva osoitteella Kotimaa, Perheuutiset, PL 279, 00181 Helsinki tai sähköpostitse: toimitus@kotimaa.fi Itä-Suomen yliopistossa 1.–31.7. Martinus-säätiön toiminnanjohtaja Mika Nokelainen sai 489 ääntä ja Sastamalan seurakunnan kappalainen Jouni Pihlajamaa 373 ääntä. klo 16