maaliskuuta 2026 | hinta: 14,50 € | www.kotimaa.fi KOT_260304_01.indd 1 KOT_260304_01.indd 1 27.2.2026 10.33.13 27.2.2026 10.33.13. 11 Kahden maan tytär Irakissa ja Suomessa kasvaneen Sara Al Husainin mukaan islamin valtarakenteita ei uskalleta kritisoida niin suoraan kuin pitäisi. 50 N:o 3/26 | 4
Kirkossa on tehty pitkään työtä Hiilineutraali kirkko 2030 -kärkihankkeen eteen. Päivän aikana oli päivitetty tietoa meneillään olevista kriiseistä ja turvallisuuskysymyksistä. Voi jopa sanoa, että helpompaa kuin vaikuttaa Yhdysvaltojen politiikkaan, on tehdä jotain hiilineutraaliuden eteen. Kirkon 240 seurakuntataloudesta satakunta on hankkinut jo ympäristödiplomin. Sitten puheenvuoron käytti Vuorimäki. Vaikka meneillään olevat sodat ovat kauheita ja ne on saatava päätökseen, vaikka suurvallat toimivat arvaamattomasti, ihmiskunnan todellinen ongelma on sittenkin ilmastonmuutos. Saliin lankesi hiljaisuus. Toivoa sopii myös, että seurakuntien kiinteistöjen energiaratkaisuja mietitään edelleen ja turhista kiinteistöistä luovutaan. Se on hengellisyyttä käytännössä. Se vain tahtoo jäädä helpommin ratkottavien asioiden alle. pääkirjoitus Freija Özcan päätoimittaja |K uv a: Ja ni La uk ka ne n KOT_260304_03.indd 3 KOT_260304_03.indd 3 24.2.2026 15.40.01 24.2.2026 15.40.01. Työkalut ovat kuitenkin käytössä ja vastuu hiilineutraaliuden saavuttamisesta on nyt seurakunnilla. Siksi niitä on tärkeää hoitaa ja hyödyntää viisasti. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat pahimmillaan niin mittavat, että kyse on paitsi viljelemisestä ja varjelemisesta, myös lähimmäisen rakkaudesta. Joku saattaa kysyä, eikö seurakunnilla ole hengellisempää tehtävää kuin pyrkiä hiilineutraaliksi. Kärkihanke on nyt päättynyt, eikä vähenevien resurssien Kirkkohallituksesta enää ehditä kiertää seurakuntia innostamassa hiilineutraaliuteen. 22 KOT_260304_02.indd 2 KOT_260304_02.indd 2 27.2.2026 10.33.58 27.2.2026 10.33.58 3 Hiilineutraaliudessa on kyse lähimmäisen rakkaudesta U lkoministeriön ilmastoasiantuntija Petteri Vuorimäki hätkähdytti taannoin MTS:n maanpuolustusseminaarissa. Rauhasta voidaan neuvotella, ihmisiä vastaan voidaan kapinoida, mutta luonnon voimia vastaan vaaditaan sellaista ihmiskunnan yhteistä ponnistusta, etteivät voimat ja keinot tunnu siihen riittävän. Myös seurakuntien metsillä on oma tehtävänsä hiilineutraaliuden tavoittelussa. Toivoa sopii, että loputkin niin tekevät. On innostettu ja luotu työkaluja, joilla seurakunnat voivat tarkkailla omia päästöjään ja hiilinielujaan ja tehdä toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi. Silti keinoja on
Vaikka meneillään olevat sodat ovat kauheita ja ne on saatava päätökseen, vaikka suurvallat toimivat arvaamattomasti, ihmiskunnan todellinen ongelma on sittenkin ilmastonmuutos. Se vain tahtoo jäädä helpommin ratkottavien asioiden alle. Silti keinoja on. Myös seurakuntien metsillä on oma tehtävänsä hiilineutraaliuden tavoittelussa. Päivän aikana oli päivitetty tietoa meneillään olevista kriiseistä ja turvallisuuskysymyksistä. Kirkon 240 seurakuntataloudesta satakunta on hankkinut jo ympäristödiplomin. Voi jopa sanoa, että helpompaa kuin vaikuttaa Yhdysvaltojen politiikkaan, on tehdä jotain hiilineutraaliuden eteen. Rauhasta voidaan neuvotella, ihmisiä vastaan voidaan kapinoida, mutta luonnon voimia vastaan vaaditaan sellaista ihmiskunnan yhteistä ponnistusta, etteivät voimat ja keinot tunnu siihen riittävän. pääkirjoitus Freija Özcan päätoimittaja |K uv a: Ja ni La uk ka ne n KOT_260304_03.indd 3 KOT_260304_03.indd 3 24.2.2026 15.40.01 24.2.2026 15.40.01. Joku saattaa kysyä, eikö seurakunnilla ole hengellisempää tehtävää kuin pyrkiä hiilineutraaliksi. Se on hengellisyyttä käytännössä. 33 Hiilineutraaliudessa on kyse lähimmäisen rakkaudesta U lkoministeriön ilmastoasiantuntija Petteri Vuorimäki hätkähdytti taannoin MTS:n maanpuolustusseminaarissa. Kärkihanke on nyt päättynyt, eikä vähenevien resurssien Kirkkohallituksesta enää ehditä kiertää seurakuntia innostamassa hiilineutraaliuteen. Työkalut ovat kuitenkin käytössä ja vastuu hiilineutraaliuden saavuttamisesta on nyt seurakunnilla. Sitten puheenvuoron käytti Vuorimäki. Kirkossa on tehty pitkään työtä Hiilineutraali kirkko 2030 -kärkihankkeen eteen. Toivoa sopii myös, että seurakuntien kiinteistöjen energiaratkaisuja mietitään edelleen ja turhista kiinteistöistä luovutaan. On innostettu ja luotu työkaluja, joilla seurakunnat voivat tarkkailla omia päästöjään ja hiilinielujaan ja tehdä toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi. Toivoa sopii, että loputkin niin tekevät. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat pahimmillaan niin mittavat, että kyse on paitsi viljelemisestä ja varjelemisesta, myös lähimmäisen rakkaudesta. Saliin lankesi hiljaisuus. Siksi niitä on tärkeää hoitaa ja hyödyntää viisasti
14 Krimin vainottu tataarijohtaja nousi siperialaisesta vankilasta suurlähettilääksi 18 Sotilaspappi muistuttaa sodan karuudessa ihmisyydestä 22 Tikkakosken talviluontoa ja historiaa ihmettelemässä 24 Parisuhteeseen panostaminen onnistuu herkutellenkin 25 Näkökulma: Vähemmän mielikuvitusta, kiitos Teologia 30 Lutherin kahdet kasvot 32 Paavit reformaatiossa ja uuden ajan alussa 35 Kolumni: Että he kaikki yhtä olisivat Isoja ajatuksia 29 Kolumni: Kun koirien talvitakit raivostuttavat 36 Yritysmaailmasta papiksi 50 Islamista irtautunut kirjailija ja feministi 56 1800-luvun taiteilijanaiset maalasivat uskon kuvia Kulttuuri 44 Näyttely: Esivanhemmista hengellisyyteen 46 Suhde isovanhempaan voi kantaa läpi elämän 47 Kirkon bestseller päivittyi 49 Kolumni: Musiikki virittää paastoon Pyhä 60 Luomakunta: Oivallus puun latvassa 62 Yhteiseloa metsän kanssa 65 Hartaus: Paastonaika on osa meitä 66 Ensi pyhänä 70 Ison kirkon arkkitehti 78 Ohjelmaopas 80 Ristikot 82 Mitä kuuluu, Tuula Sääksi. Eanangiella – Maan kieli -näyttely kertoo saamelaisen kulttuurin kauneudesta, sitkeydestä ja elinvoimasta siihen kohdistuneista paineista ja uhista huolimatta. 3/26 |K uv a: M in na m ar ia Ko sk ela 44 Saamelaisten taide on näyttävästi esillä Oulussa kulttuuripääkaupunkivuoden aikana. KOT_260304_04.indd 4 KOT_260304_04.indd 4 24.2.2026 15.36.49 24.2.2026 15.36.49. 44 sisällys 3/26 Tässä numerossa Uutiset 6 Vankilasielunhoitajat saivat työnsä tueksi eettisen linjauksen 8 ”Seurakunnat voisivat olla tiennäyttäjiä suojelualueiden lisäämisessä” 10 Kokkola on metsiensä ansiosta hiilinegatiivinen 12 Näkökulma: Totuus hyväksikäytöstä tulee nyt pintaan
Päätoimittaja: Freija Özcan 040 683 8431 freija.ozcan@kotimaa.fi tuottaja: Noora Wikman 040 178 8423 noora.wikman@kotimaa.fi tuottaja, Askel: Emilia Karhu emilia.karhu@kotimaa.fi toimittaja: Niilo Rantala niilo.rantala@kotimaa.fi artikkelitoimittaja: Jussi Rytkönen jussi.rytkonen@kotimaa.fi toimittaja: Tuija Pyhäranta tuija.pyharanta@kotimaa.fi perustettu 1905 Toimitus tuhat merkkiä taivaasta PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi toimittaja: Seppo Kemppainen seppo.kemppainen@kotimaa.fi Seuraava Kotimaa ilmestyy 1.4. Miksi hädässä olevan kokemus voi olla, että Jumala on hänet hylännyt tai vähintäänkin Hän vaikenee. Tässä liitytään myös ihmiskuntaa aina vaivanneeseen ja vaikeasti selitettävään kärsimyksen ongelmaan: miksi hyvä Jumala sallii pahan. 14 Krimin vainottu tataarijohtaja nousi siperialaisesta vankilasta suurlähettilääksi 18 Sotilaspappi muistuttaa sodan karuudessa ihmisyydestä 22 Tikkakosken talviluontoa ja historiaa ihmettelemässä 24 Parisuhteeseen panostaminen onnistuu herkutellenkin 25 Näkökulma: Vähemmän mielikuvitusta, kiitos Teologia 30 Lutherin kahdet kasvot 32 Paavit reformaatiossa ja uuden ajan alussa 35 Kolumni: Että he kaikki yhtä olisivat Isoja ajatuksia 29 Kolumni: Kun koirien talvitakit raivostuttavat 36 Yritysmaailmasta papiksi 50 Islamista irtautunut kirjailija ja feministi 56 1800-luvun taiteilijanaiset maalasivat uskon kuvia Kulttuuri 44 Näyttely: Esivanhemmista hengellisyyteen 46 Suhde isovanhempaan voi kantaa läpi elämän 47 Kirkon bestseller päivittyi 49 Kolumni: Musiikki virittää paastoon Pyhä 60 Luomakunta: Oivallus puun latvassa 62 Yhteiseloa metsän kanssa 65 Hartaus: Paastonaika on osa meitä 66 Ensi pyhänä 70 Ison kirkon arkkitehti 78 Ohjelmaopas 80 Ristikot 82 Mitä kuuluu, Tuula Sääksi. Kun Jumala vaikenee, ihmisen tehtävä on kuunnella mustalta tuntuvaa, mutta toivottavasti sittenkin puhuvaa hiljaisuutta. Herra vie Sinut perille. 3/26 |K uv a: M in na m ar ia Ko sk ela 44 Saamelaisten taide on näyttävästi esillä Oulussa kulttuuripääkaupunkivuoden aikana. Sielläkin Jumala tarjoaa kärsivälle ikiaikaisen armonsa. Painotalo Punamustan tuotannon ympäristöystävällisyys on tarkastettu ja hiilijalanjälki laskettu. KOT_260304_04.indd 4 KOT_260304_04.indd 4 24.2.2026 15.36.49 24.2.2026 15.36.49 5 Eeli, Eeli, lama sabaktani. Suuressa hädässä tai oman elämän raunioilla tuo Psalmin 22 sanoista nouseva parahdus on noussut juutalais– kristillisessä perinteen vuossa elävien huulilta lukemattomien sukupolvien ajan. 5 4 sisällys 3/26 Tässä numerossa Uutiset 6 Vankilasielunhoitajat saivat työnsä tueksi eettisen linjauksen 8 ”Seurakunnat voisivat olla tiennäyttäjiä suojelualueiden lisäämisessä” 10 Kokkola on metsiensä ansiosta hiilinegatiivinen 12 Näkökulma: Totuus hyväksikäytöstä tulee nyt pintaan. Pääsiäisen aiheisiin johdattelevat myös emeritusprofessori Lars Aejmelaeuksen haastattelu ylösnousemuksesta, sekä piispa Jolkkosen dokumentti Jeesuksesta. Eanangiella – Maan kieli -näyttely kertoo saamelaisen kulttuurin kauneudesta, sitkeydestä ja elinvoimasta siihen kohdistuneista paineista ja uhista huolimatta. Mutta jos Jumala vie hänet taivaaseen, kenelläkään toisella ei ole siihenkään mitään sanomista. JUSSI RYTKÖNEN Kotimaa kuuluu Julkisen sanan neuvoston itsesääntelyn piiriin ja on sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita. Kotimaan pääsiäisnumerossa Lauri Kemppainen kertoo, kuinka kohtasi Jumalan majesteettisen hellyyden sairastuttuaan sydäntulehdukseen. Suuren ahdistuksenkin hetkellä ihminen voi uskoa, että jos Jumala vie hänet helvettiin, hänellä itsellään ei ole siihen mitään sanomista. Kotimaan jakelusta aiheutuu hiilidioksidipäästöjä, mutta Posti neutraloi niiden vaikutuksen rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Ahdistettu sydän ei sitä hiljaisuutta vastauksena palaviin rukouksiinsa helposti ymmärrä. ASIAKASPALVELU: asiakaspalvelu@kotimaa.fi 040 546 32 45 (ark. |K uv a: Jen ni Tu ikk a KOT_260304_04.indd 5 KOT_260304_04.indd 5 24.2.2026 15.37.42 24.2.2026 15.37.42. Lisäksi pureudumme koulujen katsomusopetukseen sekä pappien ja kanttorien sivutoimiin. 8–16) Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoita asiavirheestä: toimitus@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00131 Helsinki www.kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Graafikko: Jesperi Virtanen Valokuvaaja: Jukka Granström Ilmoitustrafiikki: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Mediamyynti: Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 (Kotimaa-lehti) ISSN 2814-6352 (Kotimaa.fi) Paino: Punamusta Oy Kustantaja: Sacrum -Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: 84 200 kokonaistavoittavuus (painettu + digi viikko, KMT 2024) Kotimaa painetaan paperille, jonka raaka-aine on peräisin kestävän kehityksen mukaisesti hoidetuista metsistä
Lopullisen päätök sen toimiluvista tekee van kilan johto. Se on Kirkkohallituksen alainen kirkon ja Rikosseuraamus laitoksen yhteistyöelin. TUIJA PYHÄRANTA KOT_260304_06.indd 6 KOT_260304_06.indd 6 24.2.2026 15.34.59 24.2.2026 15.34.59. – Joskus työkaverit voi vat ihmetellä, miksi pappi ei ottanut asiaa puheeksi, kun tiesi. Voimakas tai manipula tiivinen julistus, josta ei vält tämättä aiheutuisi vahinkoa suurimmalle osalle ihmisis tä, ei sovi sinne. Ammattieettisiä haasteita voi liittyä myös vankilasie lunhoitajan omaan hengel liseen vakaumukseen ja hä nen tehtäväänsä vankien us konnonvapauden toteutumi sesta vastaavana henkilönä. Syynä on se, että vangeilla on muuta väestöä selvästi enemmän mielenterveysongelmia. 66 Kasteet 26 565 Kastettujen osuus syntyneistä oli 60,6 prosenttia Koonnut: Tuija Pyhäranta Ennakkotiedon mukaan samaan aikaan syntyi 45 835 vauvaa. Näin kertoo vankilatyöstä Kirk kohallituksessa vastaava asiantuntija Sami Puumala. – Vankiloissa on hyvin hauraita persoonallisuuk sia. Suomen vankiloissa työs kentelee 14 päätoimista van kilapappia, kolme päätoi mista vankiladiakonia sekä kuusi sivutoimista vankila sielunhoitajaa. – Tietääkseni vankiloissa ei ole muita ammattiryhmiä, joilla olisi tällainen julkilau suttu eettinen ohjeistus. Mahdollisia jännitteitä vankiloissa voi liittyä erityi sesti rippisalaisuuteen. Linjaus on ensimmäi nen laatuaan paitsi vankila sielunhoidossa myös van kiloissa ylipäätään. Pap pia sitoo sielunhoidon osalta ehdoton vaitiolovelvollisuus. Hyvä tarkoitus ei kuiten kaan anna papille oikeutta rippisalaisuuden rikkomi seen. Sen sijaan pappi voi tehdä esimerkiksi huoliil moituksen yksilöimättä sen syytä ja tuomatta esiin sie lunhoitokontaktiaan. Papit kuu luvat vankilan eli Rikosseu raamuslaitoksen henkilös töön ja diakonit kirkon hen kilöstöön. Vankilapapilla tai diako nilla on valtaa vaikuttaa sii hen, mitkä yhteisöt voivat tehdä hengellistä työtä van kiloissa. Puumala toivoo, että van kilasielunhoidon eettinen linjaus voisi olla pontime na vastaavalle työskentelyl le myös muissa ammattiryh missä tai koko Rikosseuraa muslaitosta koskevalle am mattieettiselle keskustelulle. Mitä tahansa yhteisöä vankilaan ei päästetä, Puu mala toteaa. Silloin papin täy tyy selvittää muille se, mitä rippisalaisuus käytännössä tarkoittaa, ja se, ettei hän panttaa tietoa, Puumala sanoo. Täl lainen tilanne voi tulla vas taan vangin kuntoutuksesta vastaavassa moniammatilli sessa tiimissä. Vankilapapit ja -diakonit työskentelevät kaikkien vankien hyväksi vakaumuksesta riippumatta. Silloin vastaava luku oli 59,7 prosenttia. | Kuva: Jukka Granström Vankilasielunhoitajan teh tävä on auttaa kaikkia van keja vangin katsomuksesta ja omasta katsomuksestaan riippumatta. uutiskatsaus Vankilasielunhoitajat saivat työnsä tueksi eettisen linjauksen V ankilasielunhoi tajat ovat saa neet uuden eet tisen linjauksen, jossa kuvataan muun muas sa vankilasielunhoitajien tehtäviä ja asemaa ja linja taan toiminnasta jännittei sissä tilanteissa. vauvaa kastettiin Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa vuonna 2025. Vankilasielunhoitajilla tarkoitetaan vankilapappe ja ja diakoneja. Eettinen linjaus laadit tiin Rikosseuraamusalan hengellisen työn neuvotte lukunnan aloitteesta. Tuomioistuin ei voi murtaa rippisalaisuutta, eikä sitä voi rikkoa edes asianomai sen pyynnöstä. Joskus tietojen paljas taminen voisi olla vangin oman edun mukaista. Osuus nousi hienoisesti vuodesta 2024
Kanttori-urkuriliiton mukaan hän on onnistunut yhdistämään ihailtavalla tavalla kanttorin ja tangolaulajan urat. Hankkeessa laaditun Tie kartan mukaan hiilineut raaliuden saavuttamisessa avainasemassa ovat olleet seurakuntien kiinteistörat kaisut. Kirkossa siihen on joka tapauksessa luotu nyt työvälineet seurakuntien käyttöön. Tunnustuksen perusteluissa mainitaan muun muassa, että Raiskinmäki on opiskelijoiden keskuudessa erittäin pidetty opettaja. Kirkon jäsenmäärä väheni, liittyneiden määrä kasvoi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä väheni edelleen viime vuonna. Loppuraportista selviää, että hankkeen myö tä kirkon ilmastotyö eteni merkittävästi. Tuomioistuin ei voi murtaa rippisalaisuutta, eikä sitä voi rikkoa edes asianomai sen pyynnöstä. Toisaalta ta voitteista on vielä jääty. Kirkkohallituksen muu toshankkeen myötä väki vä henee Kirkkohallituksessa, mutta ympäristötyö on otet tu huomioon uusia tehtä vänkuvia laadittaessa. – Tietääkseni vankiloissa ei ole muita ammattiryhmiä, joilla olisi tällainen julkilau suttu eettinen ohjeistus. – Vankiloissa on hyvin hauraita persoonallisuuk sia. Vuosi aikaisemmin osuus oli 62,2 prosenttia. Vankilapapilla tai diako nilla on valtaa vaikuttaa sii hen, mitkä yhteisöt voivat tehdä hengellistä työtä van kiloissa. Kirkkoon liittyneiden määrä on noussut jo useamman vuoden aikana. Työka luiksi valmistettiin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) kanssa Tiekartta ja päästö laskuri ohjaamaan seura kuntia kohti hiilineutraa liutta. | Kuva: Jukka Granström Vankilasielunhoitajan teh tävä on auttaa kaikkia van keja vangin katsomuksesta ja omasta katsomuksestaan riippumatta. Vuoden uskonnon opettaja on Outi Raiskinmäki Suomen uskonnonopettajien liitto SUOL ry valitsi talvipäivillään Outi Raiskinmäen vuoden uskonnonopettajaksi. Syynä on se, että vangeilla on muuta väestöä selvästi enemmän mielenterveysongelmia. Käytän nössä 240 seurakuntatalou desta satakunta on diplomin hankkinut. Lopullisen päätök sen toimiluvista tekee van kilan johto. Vuoden kanttori on Pasi Flodström Suomen kanttori-urkuriliitto on valinnut vuoden kanttoriksi Pasi Flodströmin. Vankilasielunhoitajilla tarkoitetaan vankilapappe ja ja diakoneja. Kolmas työväline on ollut kirkon ympäristödip lomi. Kertomalla ylpeydellä kanttorin työstään hän tuo sen uusien yleisöjen ulottuville. Silloin vastaava luku oli 59,7 prosenttia. FREIJA ÖZCAN |K uv a: Kir kk oh alli tu s KOT_260304_06.indd 7 KOT_260304_06.indd 7 24.2.2026 15.35.00 24.2.2026 15.35.00. Tavoitteena oli, että kirk ko olisi hiilineutraali vuo teen 2030 mennessä. Hän innostaa opiskeluun tekemällä ryhmiensä kanssa paljon vierailuja ja kutsumalla myös oppitunneille vierailijoita järjestökentältä ja yliopistolta. uutiskatsaus Vankilasielunhoitajat saivat työnsä tueksi eettisen linjauksen V ankilasielunhoi tajat ovat saa neet uuden eet tisen linjauksen, jossa kuvataan muun muas sa vankilasielunhoitajien tehtäviä ja asemaa ja linja taan toiminnasta jännittei sissä tilanteissa. Se ei kuitenkaan ole ollut niin vakava syy, että Paaso olisi voitu irtisanoa ilman varoitusta. Siihen käytettävän työvoiman mää rä kuitenkin pienenee. Paaso toimii nykyään Kittilän seurakunnan vt. Sellainen löytyy nyt kolmeneljäsosalla seura kunnista. Vahvistettujen jäsentilastojen mukaan kirkkoon kuului viime vuoden lopussa 3,46 miljoonaa suomalaista. Osuus nousi hienoisesti vuodesta 2024. Ammattieettisiä haasteita voi liittyä myös vankilasie lunhoitajan omaan hengel liseen vakaumukseen ja hä nen tehtäväänsä vankien us konnonvapauden toteutumi sesta vastaavana henkilönä. Näin kertoo vankilatyöstä Kirk kohallituksessa vastaava asiantuntija Sami Puumala. Sen sijaan pappi voi tehdä esimerkiksi huoliil moituksen yksilöimättä sen syytä ja tuomatta esiin sie lunhoitokontaktiaan. Pap pia sitoo sielunhoidon osalta ehdoton vaitiolovelvollisuus. Hallinto-oikeus kumosi irtisanomisen Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on kumonnut Raimo Paason irtisanomisen Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin hiippakuntasihteerin virasta. – Joskus työkaverit voi vat ihmetellä, miksi pappi ei ottanut asiaa puheeksi, kun tiesi. TUIJA PYHÄRANTA KOT_260304_06.indd 6 KOT_260304_06.indd 6 24.2.2026 15.34.59 24.2.2026 15.34.59 7 Kirkolla vielä matkaa hiilineutraaliuteen Kirkkohallituksen kolmivuotinen Hiilineutraali kirkko 2030 kärkihanke on päättynyt. Kirkkohallituksen asian tuntija Ilkka Sipiläinen ar vioi Kotimaalle, että seura kunnat ovat ottaneet kirkon ilmastostrategian vakavas ti. Rippikoulun yhteydessä kirkkoon liittyi 2 200 henkilöä, kun vastaava luku vuonna 2024 oli 1 900. Eettinen linjaus laadit tiin Rikosseuraamusalan hengellisen työn neuvotte lukunnan aloitteesta. Täl lainen tilanne voi tulla vas taan vangin kuntoutuksesta vastaavassa moniammatilli sessa tiimissä. Haaveena oli, että kai killa seurakunnilla olisi vuo den 2025 loppuun mennessä ympäristödiplomi. Vankilapapit ja -diakonit työskentelevät kaikkien vankien hyväksi vakaumuksesta riippumatta. Flodström on Harjavallan seurakunnan kanttori ja tangokuningas vuodelta 2023. Joskus tietojen paljas taminen voisi olla vangin oman edun mukaista. kanttorina. Rippikoulun kautta liittyneiden määrä jatkoi myös kasvuaan. Hallinto-oikeus katsoo, että Paaso on ylittänyt toimivaltansa Matteus-passio -hankkeen rahoituksessa, mikä on ollut painava ja asiallinen syy irtisanomiselle. Linjaus on ensimmäi nen laatuaan paitsi vankila sielunhoidossa myös van kiloissa ylipäätään. Positiivinen Flodström toimii lähettiläänä kirkkoja viihdemusiikin välillä. Kirkkoon liittyi viime vuonna 25 000 henkilöä, mikä on hieman enemmän kuin edellisvuonna, jolloin liittyjiä oli 23 000. Flodströmiä kiitetään erityisesti siitä, miten hän rakentaa siltoja kirkkomusiikin ja viihdemusiikin välille. 7 6 Kasteet 26 565 Kastettujen osuus syntyneistä oli 60,6 prosenttia Koonnut: Tuija Pyhäranta Ennakkotiedon mukaan samaan aikaan syntyi 45 835 vauvaa. Jäsenmäärä väheni noin 50 000 henkilöä. Puumala toivoo, että van kilasielunhoidon eettinen linjaus voisi olla pontime na vastaavalle työskentelyl le myös muissa ammattiryh missä tai koko Rikosseuraa muslaitosta koskevalle am mattieettiselle keskustelulle. Papit kuu luvat vankilan eli Rikosseu raamuslaitoksen henkilös töön ja diakonit kirkon hen kilöstöön. Silloin papin täy tyy selvittää muille se, mitä rippisalaisuus käytännössä tarkoittaa, ja se, ettei hän panttaa tietoa, Puumala sanoo. lyhyesti Hiilineutraali kirkko 2030 loppuraportissa to detaan, että hiilineutraaliu den tavoittelu on niin kir kolle kuin muillekin yhteis kunnan toimijoille pysyvä tehtävä. Suomen vankiloissa työs kentelee 14 päätoimista van kilapappia, kolme päätoi mista vankiladiakonia sekä kuusi sivutoimista vankila sielunhoitajaa. Hän on työskennellyt lähes 20 vuotta helsinkiläisessä musiikin ja tanssin erityistehtävän saaneessa Sibelius-lukiossa uskonnon, filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajana. Mitä tahansa yhteisöä vankilaan ei päästetä, Puu mala toteaa. vauvaa kastettiin Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa vuonna 2025. Tavoitteena onkin ollut, että kaikilla seurakun nilla olisi Kirkkohallituksen mallin mukainen kiinteis töstrategia. Jäsenten osuus koko väestöstä oli 61,1 prosenttia. Käy tännössä Kirkkohallituksen ympäristötyö tulee olemaan päätöksentekoon kohdistu vaa tukea ja vaikuttamistoi mintaa. Mahdollisia jännitteitä vankiloissa voi liittyä erityi sesti rippisalaisuuteen. Hyvä tarkoitus ei kuiten kaan anna papille oikeutta rippisalaisuuden rikkomi seen. Voimakas tai manipula tiivinen julistus, josta ei vält tämättä aiheutuisi vahinkoa suurimmalle osalle ihmisis tä, ei sovi sinne. Se on Kirkkohallituksen alainen kirkon ja Rikosseuraamus laitoksen yhteistyöelin
2 Miten suojelupinta-alan lisääminen ja hakkuutaso liittyvät toisiinsa. Kyse on noin 10– 15 prosentin vähennyksestä, ei todellakaan hakkuiden lopettamisesta. Ongelma on siinä, että Suomessa 60 prosenttia korjatusta puusta menee melko suoraan energiantuotantoon, jolloin hiili ei sitoudu. 3 Mikä merkitys metsillä on luonnon monimuotoisuuden kannalta. Kokonaislajimäärä Suomessa on noin 48 000, joten merkittävä osa kaikista lajeista on riippuvaisia metsistä. Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja, Jyväskylän yliopiston professori Janne Kotiaho sanoo, että ilmastoja luontoasioita pitää tarkastella samanaikaisesti. − Hakkuiden taso tulisi laskea noin 60 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Pitkäikäiset puutuotteet sitovat hiiltä, vaikka puu onkin metsästä jo kaadettu. 1 Mahdollistaako Suomen nykyinen hakkuutaso ilmastoja luontotavoitteiden saavuttamisen. – Nykyinen hakkuutaso, joka on runsaat 70 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, ei mahdollista Suomen asettamien ilmastoja luontotavoitteiden samanaikaista saavuttamista. Vain noin 15 prosenttia koko puumäärästä menee pitkäikäisiin tuotteisiin. Meillä on noin 20 000 lajia, jotka tarvitsevat metsää jossain muodossa elääkseen. − Suomen koko pinta-alasta on metsää 70–80 prosenttia. Tämä johtaa intensiivisempään metsänkäyttöön ja heikentää monimuotoisuutta talousmetsissä. 4 Mikä merkitys hakkuilla on hiilen sidonnassa. Useat selvitykset, myös raportin jälkeen julkaistut, tukevat tätä johtopäätöstä. Tämä johtuu siitä, että korkea hakkuutaso heikentää metsien hiilinieluja ja estää monimuotoisuudelle tärkeiden rakennepiirteiden, kuten lahopuun ja vanhojen metsärakenteiden, kehittymisen. Hakkuiden maltillinen vähentäminen mahdollistaa suojelun laajentamisen jopa 20 prosenttiin metsämaan pinta-alasta ilman, että kokonaisvaikutus muuttuu kielteiseksi. Sekin on merkittävää, että meillä on noin 5 000 lajia, jotka eivät selviä ilman lahopuita metsissä. Tällä maltillisesti alennetulla hakkuutasolla voidaan saavuttaa ilmastotavoitteita, lisätä suojelupinta-alaa ja samalla vähentää metsälajistoon kohdistuvaa painetta talousmetsissä. Sillä tavalla saadaan esille sekä nieluja että luonnon monimuotoisuutta hyödyntäviä asioita ilman, että kokonaiskuva vääristyy. − Meidän pitäisi tehdä arkuukauden henkilö Janne Kotiaho − Luontopaneelin puheenjohtaja KOT_260304_08.indd 8 KOT_260304_08.indd 8 24.2.2026 15.31.40 24.2.2026 15.31.40. 88 ”Seurakunnat voisivat olla tiennäyttäjiä suojelualueiden lisäämisessä” Suomen ilmastopaneeli ja Suomen Luontopaneeli julkaisivat tammikuussa raportin, jossa arvioitiin metsien käytön kokonaishiilitaseen ja luonnon monimuotoisuuden kehittymistä tulevien 50 vuoden aikana. − Pitkäikäiset puutuotteet sitovat hiiltä, se on totta. − Jos suojelua lisätään ilman, että hakkuumääriä samalla vähennetään, hakkuupaine kohdistuu entistä voimakkaammin jäljelle jääviin talousmetsiin
Hakkuiden maltillinen vähentäminen mahdollistaa suojelun laajentamisen jopa 20 prosenttiin metsämaan pinta-alasta ilman, että kokonaisvaikutus muuttuu kielteiseksi. – Nykyinen hakkuutaso, joka on runsaat 70 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, ei mahdollista Suomen asettamien ilmastoja luontotavoitteiden samanaikaista saavuttamista. Nykyisen hallituksen ohjelmassa todetaan, että metsälakia uudistetaan yhdessä metsäalan sidosryhmien kanssa. − Meidän pitäisi tehdä arkuukauden henkilö Janne Kotiaho − Luontopaneelin puheenjohtaja KOT_260304_08.indd 8 KOT_260304_08.indd 8 24.2.2026 15.31.40 24.2.2026 15.31.40 9 vokkaampia tuotteita puusta. Useat selvitykset, myös raportin jälkeen julkaistut, tukevat tätä johtopäätöstä. | Kuva: Mikko Siljander KOT_260304_08.indd 9 KOT_260304_08.indd 9 24.2.2026 15.31.40 24.2.2026 15.31.40. − Suomen koko pinta-alasta on metsää 70–80 prosenttia. Tällä maltillisesti alennetulla hakkuutasolla voidaan saavuttaa ilmastotavoitteita, lisätä suojelupinta-alaa ja samalla vähentää metsälajistoon kohdistuvaa painetta talousmetsissä. Sen lisäksi maanomistajat voivat tietysti omilla toimillaan tehdä enemmän. Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja, Jyväskylän yliopiston professori Janne Kotiaho sanoo, että ilmastoja luontoasioita pitää tarkastella samanaikaisesti. Tavoitteena voisi olla esimerkiksi, että 10 prosenttia metsämaista olisi tiukasti suojeltuja ja 20 prosenttia asetettaisiin monimuotoisuutta tukeviksi alueiksi, joissa myös pienimuotoinen luontoa kunnioittava hyötykäyttö olisi mahdollista. Sillä tavalla saadaan esille sekä nieluja että luonnon monimuotoisuutta hyödyntäviä asioita ilman, että kokonaiskuva vääristyy. Kokonaislajimäärä Suomessa on noin 48 000, joten merkittävä osa kaikista lajeista on riippuvaisia metsistä. Mikä on metsien käyttöön liittyvä viestisi seurakunnille. − Hakkuiden taso tulisi laskea noin 60 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. − Seurakuntien toimintahan liittyy ihmiskunnan ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen, jolloin taloudellisen liikevoiton tavoittelu ei pitäisi olla päällimmäisenä. 7 Seurakunnat ovat merkittäviä metsämaan omistajia. 3 Mikä merkitys metsillä on luonnon monimuotoisuuden kannalta. 9 8 ”Seurakunnat voisivat olla tiennäyttäjiä suojelualueiden lisäämisessä” Suomen ilmastopaneeli ja Suomen Luontopaneeli julkaisivat tammikuussa raportin, jossa arvioitiin metsien käytön kokonaishiilitaseen ja luonnon monimuotoisuuden kehittymistä tulevien 50 vuoden aikana. − Pitkäikäiset puutuotteet sitovat hiiltä, se on totta. Onko nykyinen ohjaus riittävää. SEPPO KEMPPAINEN Maltillisesti alennetulla hakkuutasolla voitaisiin saavuttaa ilmastotavoitteita, lisätä suojelupinta-alaa ja vähentää metsälajistoon kohdistuvaa painetta, sanoo Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho. 1 Mahdollistaako Suomen nykyinen hakkuutaso ilmastoja luontotavoitteiden saavuttamisen. 6 Pitäisikö säädöksiä täsmentää tai metsälakia uudistaa. Tämä johtuu siitä, että korkea hakkuutaso heikentää metsien hiilinieluja ja estää monimuotoisuudelle tärkeiden rakennepiirteiden, kuten lahopuun ja vanhojen metsärakenteiden, kehittymisen. Vain metsäalan sidosryhmien kuuleminen on huolestuttavaa, sillä jos puun saatavuutta lisätään entisestään, niin on selvää, että menemme luonnon ja ilmaston kannalta huonompaan suuntaan. 4 Mikä merkitys hakkuilla on hiilen sidonnassa. Ongelma on siinä, että Suomessa 60 prosenttia korjatusta puusta menee melko suoraan energiantuotantoon, jolloin hiili ei sitoudu. 2 Miten suojelupinta-alan lisääminen ja hakkuutaso liittyvät toisiinsa. Vain noin 15 prosenttia koko puumäärästä menee pitkäikäisiin tuotteisiin. Sekin on merkittävää, että meillä on noin 5 000 lajia, jotka eivät selviä ilman lahopuita metsissä. − Metsälakia pitäisi päivittää niin, että siihen tuotaisiin takaisin niitä rajoituksia, joita aikaisemmin poistettiin. Lailla pitäisi turvata edes minimivaatimusten toteuttaminen. Meillä on noin 20 000 lajia, jotka tarvitsevat metsää jossain muodossa elääkseen. − Jos suojelua lisätään ilman, että hakkuumääriä samalla vähennetään, hakkuupaine kohdistuu entistä voimakkaammin jäljelle jääviin talousmetsiin. Tämä johtaa intensiivisempään metsänkäyttöön ja heikentää monimuotoisuutta talousmetsissä. Seurakunnat voisivat olla proaktiivisia ja tiennäyttäjiä suojelualueiden lisäämisessä. Pitkäikäiset puutuotteet sitovat hiiltä, vaikka puu onkin metsästä jo kaadettu. Esimerkiksi tuulen kaatamia säästöpuita haetaan polttopuuksi, vaikka niiden tarkoitus olisi muodostua metsälajistolle arvokkaiksi lahopuiksi metsässä. Kyse on noin 10– 15 prosentin vähennyksestä, ei todellakaan hakkuiden lopettamisesta. − Simulaatiomme osoitti, mikä tilanne luonnon monimuotoisuudelle tärkeiden rakennepiirteiden osalta olisi, jos suosituksia noudatettaisiin täysimääräisesti. 5 Metsien käyttöä ohjataan Suomessa tiukasti lainsäädännöllä ja metsäalan omilla suosituksilla. On kuitenkin tiedossa, että reaalimaailmassa suosituksia ei noudateta. Seurakunnilla – kuten muillakin yksityisillä maanomistajilla – on mahdollisuus tehdä enemmän kuin laki vaatii. Tällöin lyhytikäinen käyttö vähenisi, puumateriaalista saataisiin enemmän taloudellista hyötyä ja samalla se olisi hyödyllistä ilmastolle ja luonnolle
Kokkolan seurakuntayhtymä on merkittävä metsänomistaja. KOT_260304_10.indd 10 KOT_260304_10.indd 10 24.2.2026 15.28.43 24.2.2026 15.28.43. uutiset ympäristö | Kokkolan seurakuntayhtymän metsissä puusto kasvaa enemmän kuin sitä hakataan. Sen jälkeen on kuultu vaihtelevia näkemyksiä ja käyty jopa kiistaa siitä, ovatko suomalaiset metsät hiilinieluja vai hiilipäästöjen lähteitä. Kokkolassa uutiset siitä, että metsät eivät olisikaan hiilinieluja, otettiin vastaan huolestuneina. Päästöihin ja metsien kasvuun liittyvät laskentamallit ovat niin monimutkaisia, että niiden arviointi ilman syvällistä asiantuntemusta on likimain mahdotonta. Tavoitteen saavuttamisessa seurakuntien omistamilla metsillä on suuri merkitys, sillä ne toimivat hiilinieluna ja kompensoivat siten päästöjä. Näin ajateltiin ainakin, kun ilmastotavoitteet julkaistiin vuonna 2019. Se omistaa noin 4 400 hehtaaria metsää. 10 10 Kokkola on metsiensä ansiosta hiilinegatiivinen E vankelis-luterilainen kirkko tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Seurakuntayhtymän ilmastotavoitteet perustuvat nimittäin merkittävästi siihen, että päästöjen kompensointi metsillä olisi edelleen mahdollista. Yhtymän metsät ovat alueellaan tyypillisiä, sillä keskitilavuuden ja keskikasvun perusteella ne vastaavat maakunnan keskiarvoa
Kokkolan seurakuntayhtymän metsät sitovat enemmän hiiltä kuin mitä yhtymän toiminnasta aiheutuu päästöjä. KOT_260304_10.indd 10 KOT_260304_10.indd 10 24.2.2026 15.28.43 24.2.2026 15.28.43 11 Tämän varmistamiseksi seurakuntayhtymä tilasi Tapio Palvelut Oy:ltä selvityksen metsiensä hiilitaseesta. Kiinteistöissä on luovuttu fossiilisten polttoaineiden käyttämisestä lämmityksessä ja sähköntuotannossa. Seurakuntayhtymän ilmastotavoitteet perustuvat nimittäin merkittävästi siihen, että päästöjen kompensointi metsillä olisi edelleen mahdollista. Hakkuita on tehty metsänhoidollisista syistä siten, että metsät pysHakkuut tuottavat noin 400 000 euroa vuosittain. Kokkolassa uutiset siitä, että metsät eivät olisikaan hiilinieluja, otettiin vastaan huolestuneina. Vuonna 2024 puuta myytiin yhteensä 553 000 kuutiometriä. Kirkon tilastojen mukaan vuonna 2024 puun myynti oli 553 000 kuutiometriä. Sen jälkeen on kuultu vaihtelevia näkemyksiä ja käyty jopa kiistaa siitä, ovatko suomalaiset metsät hiilinieluja vai hiilipäästöjen lähteitä. Tämän lisäksi tulee vielä metsien maaperään sitoutunut hiili. Energiapuuksi seurakuntien metsiä hakataan vuosittain 50 000 – 60 000 kuutiometriä. Seurakuntien omistuksessa on noin 0,7 prosenttia Suomen metsistä. Joillakin metsät muodostavat taloudellisen kivijalan, joka mahdollistaa ylipäätänsä toiminnan. Tulos oli huojentava. − Hiilensidonnassa ei varauksetta kannata luottaa valtakunnallisiin laskelmiin, joten kannustan isoja metsänomistajia tekemään vastaavanlaisen hiilitaselaskelman. Näin ajateltiin ainakin, kun ilmastotavoitteet julkaistiin vuonna 2019. Päästöihin ja metsien kasvuun liittyvät laskentamallit ovat niin monimutkaisia, että niiden arviointi ilman syvällistä asiantuntemusta on likimain mahdotonta. Pitkä tarkastelujakso on oleellista, sillä vuositasolla puusto vaihtelee hiilen lähteen ja hiilinielun välillä sen mukaan, mille vuosille hakkuut painottuvat suhteessa kasvuun. Jokaisella seurakunnalla on omanlaisensa tilanne. Laskennassa tarkasteltiin seurakuntayhtymän metsien hiilivaraston ja hiilensidonnan kehitystä sekä hiilivarastojen muutoksia 50 vuoden aikana. Voiko Kokkolan hiilitaselaskelmasta tehdä mitään yleistäviä johtopäätöksiä, kiinteistöpäällikkö Veli-Matti Raappana. SEPPO KEMPPAINEN KOT_260304_10.indd 11 KOT_260304_10.indd 11 24.2.2026 15.29.27 24.2.2026 15.29.27. Samanaikaisesti halutaan kuitenkin panostaa päästöjen vähentämiseen. Puuston kasvu on suurempaa kuin hakkuupoistuma yhteensä, joten puuston keskija kokonaistilavuudet lisääntyvät. Yhtymän metsät ovat alueellaan tyypillisiä, sillä keskitilavuuden ja keskikasvun perusteella ne vastaavat maakunnan keskiarvoa. Se antaa käsityksen hakkuiden oikeasta määrästä myös hiilipäästöjen kannalta. Viiden vuoden jaksojen keskiarvoina puusto toimii hiilinieluna koko ajan. Tulos perustuu ennen kaikkea siihen, että metsistä otetaan puita ainoastaan kohtuullisesti. Myös tulevia vuosikymmeniä koskevassa laskelmassa on tuloutus asetettu samalle tasolle, vaikka kukaan ei voikaan varmasti tietää, miten puun hinta kehittyy vuoteen 2075 mennessä. Seurakuntayhtymän kiinteistöpäällikkö ja ympäristövastaava Veli-Matti Raappana sanoo, ettei näköpiirissä ole mitään tarvetta lisätä hakkuita. Joillakin on varaa jättää hakkaamatta, kuten Kokkolan seudulla. uutiset ympäristö | Kokkolan seurakuntayhtymän metsissä puusto kasvaa enemmän kuin sitä hakataan. Tavoitteen saavuttamisessa seurakuntien omistamilla metsillä on suuri merkitys, sillä ne toimivat hiilinieluna ja kompensoivat siten päästöjä. Pelkästään puuston hiilivaraston muutos sitoo hiiltä niin paljon, että sillä voisi kompensoida päästöt yli kolminkertaisesti, jos päästöt pysyvät nykyisellä tasolla. Kokkolan seurakuntayhtymä on merkittävä metsänomistaja. Seurakuntien omistuksessa on noin 0,7 prosenttia Suomen metsistä. Päästöjen osalta laskenta perustuu Suomen ympäristökeskuksen kehittämään malliin, jossa pohjatietoina käytetään yhtymän ostoja ja hankintakategorioiden keskimääräisiä hiilijalanjälkiä. Jos nykyinen toimintamalli muuttuu, metsien kyky sitoa hiiltä muuttuu siinä samalla. − Meillä ei ole ollut viimeiseen kymmeneen vuoteen tarvetta hakata metsiä rahan takia. Hakkuiden tuotto seurakuntayhtymälle on ollut noin 400 000 euroa vuosittain. Raappanan mukaan seurakuntayhtymässä vallitsee hyvä konsensus siitä, että metsien hyödyntämisessä jatketaan nykyisellä toimintamallilla, jossa puuston määrä metsissä kasvaa. Ilmaston lämpenemisen mahdollisia vaikutuksia metsän kasvuun ei ole siis otettu laskennassa huomioon. 11 10 Kokkola on metsiensä ansiosta hiilinegatiivinen E vankelis-luterilainen kirkko tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä. Oletuksena on ollut, että metsien kasvu pysyy lähes samalla tasolla läpi laskentajakson. Tällainen hiilinegatiivisuus lienee vielä melko harvinaista. | Kuvat: Olli Seppälä tyvät kasvamaan parhaalla mahdollisella tavalla. Hakkuut ovat vastanneet noin 75 prosenttia puuston kasvusta ja samaa osuutta käytettiin myös laskennassa. Tämä on noin 3,5 prosenttia yhtymän kokonaistuloista. Se omistaa noin 4 400 hehtaaria metsää
Lähetysseuran tapaus osoittaa jälleen kerran sen, minkä näen toistuvasti terapeuttina: ongelmat kannattaisi käsitellä heti tuoreeltaan, ei hautoa niitä vuosikausia. KOT_260304_12.indd 12 KOT_260304_12.indd 12 24.2.2026 15.26.59 24.2.2026 15.26.59. Entiset lähetyslapset jakoivat hänelle kokemuksiaan. Tiedotteessa peräänkuulutetaan avoimuutta vaikeiden asioiden käsittelyyn. Avaintekijät taas ovat olleet kovapintaista joukkoa, jonka sanaisen hauta-arkun avaaminen on ollut vaikeaa, liekö suurin syy ryhmäpaine, pelko vai häpeä. Nyt Lähetysseurassa on hyvä aika työstää julkisuuteen nousevia asioita ennakkoon. Sitä avoimuutta ei löytynyt takavuosikymmeninä, kun seuran vaikuttajina oli henkilöitä, jotka halusivat pikemminkin piilottaa likaiset salaisuudet. Totuus on hyväksikäyttöasioissa todella kipeä, mutta lopulta sen kohtaaminen puhdistaa ja vapauttaa. Järjestön hienolla historialla on kuitenkin myös pimeä puolensa. | Kuva: STR / Lehtikuva Ongelmien hautaaminen ei onnistunut, mistä todistaa ihmisten paine purkaa kokemuksiaan vielä tänäänkin. Aiemmin Lähetysseura on selvittänyt Taiwanin oppilaskodin tapahtumia 1970–1990-luvuilla. helmikuuta myöhäisen mutta monen asianosaisen mieltä lämmittävän anteeksipyynnön kaikille seuran piirissä kaltoin kohdelluille lapsille. näkökulma Janne Villa toimitus@kotimaa.fi Suomen Lähetysseura on pyytänyt ihmisiä ilmoittamaan mahdollisista lapsiin kohdistuneista väärinkäytöksistä ja kaltoinkohtelusta järjestön toiminnassa. Monia kysymyksiä on yhä selvittämättä, kuten: miten hyväksikäyttäjät alkujaan löysivät toisensa ja Lähetysseuran toimintakentäkseen. Sen piirissä on kohdeltu kaltoin ja seksuaalisesti hyväksikäytetty monia lapsia ja nuoria. Hyvä. Kuva on vuodelta 2012. 12 12 Totuus hyväksikäytöstä tulee nyt pintaan S uomen Lähetysseura on tehnyt ja tekee tärkeää työtä. Esiin tuli yhä uusia uhreja ja tekijöitä. Perehdyin aiheeseen 2010-luvun alkuvuosina, kun tutkin Taiwanin työkentän ja oppilaskodin tapahtumia. Ehkä joku heistäkin ehtii vielä potea tunnontuskia ja puhuu ennen kuin aika on lopussa. Lähetysseuran puheenjohtajana aikanaan toiminut emerituspiispa Juha Pihkala ja Suomen Kuvalehden entinen päätoimittaja Tapani Ruokanen sivuavat Taiwanin tapahtumia äskettäin ilmestyneissä kirjoissaan. On mielenkiintoista nähdä, millaista tavaraa lentää Lähetysseuran tuulettimeen tulevassa teoksessa. Lähikuukausina ilmestyy kirja, jossa avataan jälleen seuran sisällä piiloteltuja synkimpiä salaisuuksia. Uhrien auttamistakin suorastaan sabotoitiin. Kaikille traumojen yli pääseminen ei onnistunut. Ihmisiä kuunnellaan, asioita selvitetään. Lähetysseuran nykyinen toiminnanjohtaja Pauliina Parhiala aloitti tehtävässään vuonna 2023. Tuore Epstein-tapaus tosin muistuttaa, että tuon alan toimijat osaavat kyllä verkostoitua. Hän sai pian huomata, että vanhoissa hyväksikäyttövyyhdeissä oli yhä purettavaa. Ongelmien hautaaminen ei koskaan onnistunut, mistä todistaa ihmisten paine purkaa kokemuksiaan vielä tänäänkin. Kun hyväksikäyttäjien huono kierre ei kunnolla katkennut, nämäkin jäivät löysään hirteen, jonka itse pystyttivät. Parhiala työtovereineen tarttuikin rivakasti ja rohkeasti toimeen. Uhreista moni puhui ulkopuoliselle ensi kertaa karuista kokemuksistaan. Totuus tapaa myös nousta pintaan ennemmin tai myöhemmin. Nykyiset johtajat ei ole tietenkään vastuussa menneistä synneistä itse, vaan seuran edustajina. Onneksi monista uhreista tuli sen sijaan selviytyjiä, jotka pääsivät elämässään eteenpäin. Suomen Lähetysseura julkaisi 12. Harva kai kehtaa kysyä kaverilta, oletko sinäkin kiinnostunut seksuaalisesti lapsista. Ketään ei ole kuitenkaan syytetty tai tuomittu
Lähetysseuran tapaus osoittaa jälleen kerran sen, minkä näen toistuvasti terapeuttina: ongelmat kannattaisi käsitellä heti tuoreeltaan, ei hautoa niitä vuosikausia. Saattaa se olla vähän hengellinenkin. 3 kk lehti& digitilaus 28 € (Norm. Nykyiset johtajat ei ole tietenkään vastuussa menneistä synneistä itse, vaan seuran edustajina. Tuore Epstein-tapaus tosin muistuttaa, että tuon alan toimijat osaavat kyllä verkostoitua. Sen piirissä on kohdeltu kaltoin ja seksuaalisesti hyväksikäytetty monia lapsia ja nuoria. Aiemmin Lähetysseura on selvittänyt Taiwanin oppilaskodin tapahtumia 1970–1990-luvuilla. Hän sai pian huomata, että vanhoissa hyväksikäyttövyyhdeissä oli yhä purettavaa. Esiin tuli yhä uusia uhreja ja tekijöitä. Sitä avoimuutta ei löytynyt takavuosikymmeninä, kun seuran vaikuttajina oli henkilöitä, jotka halusivat pikemminkin piilottaa likaiset salaisuudet. Perehdyin aiheeseen 2010-luvun alkuvuosina, kun tutkin Taiwanin työkentän ja oppilaskodin tapahtumia. Parhiala työtovereineen tarttuikin rivakasti ja rohkeasti toimeen. | Kuva: STR / Lehtikuva Ongelmien hautaaminen ei onnistunut, mistä todistaa ihmisten paine purkaa kokemuksiaan vielä tänäänkin. Monia kysymyksiä on yhä selvittämättä, kuten: miten hyväksikäyttäjät alkujaan löysivät toisensa ja Lähetysseuran toimintakentäkseen. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. KOT_260304_12.indd 12 KOT_260304_12.indd 12 24.2.2026 15.26.59 24.2.2026 15.26.59 13 SacrumKotimaa Oy maksaa postimaksun Sacrum-Kotimaa Oy Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 Helsinki TILAAJA/MAKSAJA Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti Tilaa netissä Tilauskortti Kyllä kiitos, tilaan Kotimaa-lehden 3kk lehti&digi hintaan 28 € Haluan laskun sähköpostiini ja säästän paperilaskulisän 5 € Tilaa soittamalla 040 546 32 45 Tilaa sähköpostilla asiakaspalvelu@ kotimaa.fi Luotettavasti ja ajankohtaisesti kirkosta ja yhteiskunnasta. Avaintekijät taas ovat olleet kovapintaista joukkoa, jonka sanaisen hauta-arkun avaaminen on ollut vaikeaa, liekö suurin syy ryhmäpaine, pelko vai häpeä. Entiset lähetyslapset jakoivat hänelle kokemuksiaan. Paperilaskulisä 5 € + alv 10 %. Suomen Lähetysseura julkaisi 12. On mielenkiintoista nähdä, millaista tavaraa lentää Lähetysseuran tuulettimeen tulevassa teoksessa. Kaikille traumojen yli pääseminen ei onnistunut. Harva kai kehtaa kysyä kaverilta, oletko sinäkin kiinnostunut seksuaalisesti lapsista. Nyt Lähetysseurassa on hyvä aika työstää julkisuuteen nousevia asioita ennakkoon. Hyvä. Ihmisiä kuunnellaan, asioita selvitetään. Tiedotteessa peräänkuulutetaan avoimuutta vaikeiden asioiden käsittelyyn. Ongelmien hautaaminen ei koskaan onnistunut, mistä todistaa ihmisten paine purkaa kokemuksiaan vielä tänäänkin. Ketään ei ole kuitenkaan syytetty tai tuomittu. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. KOT_260304_13.indd 13 KOT_260304_13.indd 13 24.2.2026 15.23.44 24.2.2026 15.23.44. Onneksi monista uhreista tuli sen sijaan selviytyjiä, jotka pääsivät elämässään eteenpäin. näkökulma Janne Villa toimitus@kotimaa.fi Suomen Lähetysseura on pyytänyt ihmisiä ilmoittamaan mahdollisista lapsiin kohdistuneista väärinkäytöksistä ja kaltoinkohtelusta järjestön toiminnassa. Järjestön hienolla historialla on kuitenkin myös pimeä puolensa. 13 12 Totuus hyväksikäytöstä tulee nyt pintaan S uomen Lähetysseura on tehnyt ja tekee tärkeää työtä. Lähikuukausina ilmestyy kirja, jossa avataan jälleen seuran sisällä piiloteltuja synkimpiä salaisuuksia. Uhrien auttamistakin suorastaan sabotoitiin. Lähetysseuran puheenjohtajana aikanaan toiminut emerituspiispa Juha Pihkala ja Suomen Kuvalehden entinen päätoimittaja Tapani Ruokanen sivuavat Taiwanin tapahtumia äskettäin ilmestyneissä kirjoissaan. Kun hyväksikäyttäjien huono kierre ei kunnolla katkennut, nämäkin jäivät löysään hirteen, jonka itse pystyttivät. 40,50€) Normaali mpm.Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Totuus on hyväksikäyttöasioissa todella kipeä, mutta lopulta sen kohtaaminen puhdistaa ja vapauttaa. Totuus tapaa myös nousta pintaan ennemmin tai myöhemmin. helmikuuta myöhäisen mutta monen asianosaisen mieltä lämmittävän anteeksipyynnön kaikille seuran piirissä kaltoin kohdelluille lapsille. Kuva on vuodelta 2012. Uhreista moni puhui ulkopuoliselle ensi kertaa karuista kokemuksistaan. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Ehkä joku heistäkin ehtii vielä potea tunnontuskia ja puhuu ennen kuin aika on lopussa. Lähetysseuran nykyinen toiminnanjohtaja Pauliina Parhiala aloitti tehtävässään vuonna 2023
Kuva on vuodelta 2018. Krimin miehityksen jälkeen kanavan piti uusien venäläisisäntien painostuksesta siirtyä manner-Ukrainaan. Nariman Dželjalov opiskeli politiikan tutkimusta Odessan yliopistossa, minkä jälkeen hän oli 2010-luvulla toimittajana Krimin tataarien ainoalla omalla ATR-televisiokanavalla. Džheljalovin kohdalla kyse on myös poikkeuksellisesta urasta, joka on vienyt hänet kotoaan Venäjän miehittämältä Krimiltä siperialaiseen vankilaan ja lopulta Ukrainan Turkin-suurlähettilääksi. uutiset TEKSTI JA KUVAT | OUTI SALOVAARA Krimin vainottu tataarijohtaja nousi siperialaisesta vankilasta suurlähettilääksi Nariman Dželjalov asui Simferopolissa aina siihen asti, kun venäläiset viranomaiset vangitsivat hänet tekaistujen sabotaasisyytteiden varjolla 2021. Džheljalovin äiti ja myös hän itse syntyivät maanpaossa Uzbekistanissa, ja vasta vuonna 1989 perhe pääsi palaamaan kotiin. Vuonna 2013 hänet nimettiin Krimin tataarien itsehallintoelimen Joulukuussa 2024 Nariman Dželjalov (oik.) nimitettiin Ukrainan Turkin-suurlähettilääksi. Nariman Džheljalovin isä syntyi Krimillä, mutta karkotettiin kuusivuotiaana vuonna 1944 Neuvostoliiton tataarivainoissa Uzbekistaniin perheensä kanssa. Venäjä pyrkii esittämään venäläiset Krimin alkuperäiskansana, vaikka todellisuudessa Venäjä valloitti Krimin vasta 1780-luvulla. Venäjä ei tuonut Krimille kehitystä, vaan pelkoa, köyhyyttä ja hiljaisuutta, kirjoittaa Kotimaan sähköpostitse tavoittama Džheljalov. » Emme koskaan hyväksyneet valheita ja nöyryytystä ja symboloimme sitä, että pienikin kansa voi pysyä lujana imperiumia vastaan. Dželjalovin mukaan Kreml pyrkii tuhoamaan Krimiltä kaiken tataareihin viittaavaan: ihmiset, kielen ja heidän pyhät paikkansa. Lokakuussa 2025 hän vieraili Turkin kansallisen turvallisuusneuvoston pääsihteerin Okay Memişin luona. Myöhemmin Dželjalov oli bloggaajana ja taustatoimittajana tataarinkielisiä ohjelmia tekevässä Qaradenizeli Mustameri-tuotantoyhtiössä. Islaminuskoisten ja turkinsukuisten tataarien historia niemimaalla taas alkoi jo 1200-luvulla. KOT_260304_14.indd 14 KOT_260304_14.indd 14 24.2.2026 15.21.19 24.2.2026 15.21.19 15 V ainoa ja vankeutta, rohkeutta ja peräänantamattomuutta. Hänen mukaansa kaikkien diktatuurien tavoin myös Kreml pelkää kaikkea, mitä se ei voi hallita. Ennen Venäjän 2022 aloittamaa täysimittaista hyökkäyssotaa Krimillä asui noin 250 000– 300 000 tataaria. Krimin tataarien ylivoimainen enemmistö vastusti miehitystä ja äänesti sitä vastaan. 14 14 vastarinta | Krimin tataarien oikeuksia puolustava ja Venäjän valtausta vastustava Nariman Džheljalov virui syyttömänä Venäjän vankiloissa. Krimin tataarit ilmentävät niitä kumpaakin. Samoin kuin EU ja Yhdistyneet kansakunnat, myös Dželjalov pitää Krimin liittämistä Venäjään maaliskuussa 2014 Kremlin masinoiman kansanäänestyksen jälkeen laittomana. Dželjalovin mukaan presidentti Vladimir Putinin hallinto ei koskaan unohda tataarien vastarintaa. – Olen aina sanonut ja toistan edelleen: vain Ukraina tarjoaa Krimille vapautta, laillisuutta ja ihmisarvoa. Kokemukset ovat kirkastaneet Džheljalovin näkemyksiä. | Kuva: Turkin kansallinen turvallisuusneuvosto KOT_260304_14.indd 15 KOT_260304_14.indd 15 24.2.2026 15.21.21 24.2.2026 15.21.21. Vapauteen päässyt aktivisti on nyt Ukrainan Turkin-suurlähettiläs. – Venäjällä kahta asiaa ei anneta anteeksi: vapautta ja ihmisarvoa. Ukrainalaisen Krimin tataarin Nariman Džheljalovin ja hänen perheensä tarina on kuin läpileikkaus Neuvostoliiton, Venäjän, Ukrainan sekä Krimin vainottujen tataarien vaikeasta historiasta
Myöhemmin Dželjalov oli bloggaajana ja taustatoimittajana tataarinkielisiä ohjelmia tekevässä Qaradenizeli Mustameri-tuotantoyhtiössä. Krimin tataarien ylivoimainen enemmistö vastusti miehitystä ja äänesti sitä vastaan. Venäjä ei tuonut Krimille kehitystä, vaan pelkoa, köyhyyttä ja hiljaisuutta, kirjoittaa Kotimaan sähköpostitse tavoittama Džheljalov. Dželjalovin mukaan presidentti Vladimir Putinin hallinto ei koskaan unohda tataarien vastarintaa. Džheljalovin kohdalla kyse on myös poikkeuksellisesta urasta, joka on vienyt hänet kotoaan Venäjän miehittämältä Krimiltä siperialaiseen vankilaan ja lopulta Ukrainan Turkin-suurlähettilääksi. Ukrainalaisen Krimin tataarin Nariman Džheljalovin ja hänen perheensä tarina on kuin läpileikkaus Neuvostoliiton, Venäjän, Ukrainan sekä Krimin vainottujen tataarien vaikeasta historiasta. Krimin miehityksen jälkeen kanavan piti uusien venäläisisäntien painostuksesta siirtyä manner-Ukrainaan. Krimin tataarit ilmentävät niitä kumpaakin. – Olen aina sanonut ja toistan edelleen: vain Ukraina tarjoaa Krimille vapautta, laillisuutta ja ihmisarvoa. 15 14 vastarinta | Krimin tataarien oikeuksia puolustava ja Venäjän valtausta vastustava Nariman Džheljalov virui syyttömänä Venäjän vankiloissa. Islaminuskoisten ja turkinsukuisten tataarien historia niemimaalla taas alkoi jo 1200-luvulla. Kuva on vuodelta 2018. Ennen Venäjän 2022 aloittamaa täysimittaista hyökkäyssotaa Krimillä asui noin 250 000– 300 000 tataaria. KOT_260304_14.indd 14 KOT_260304_14.indd 14 24.2.2026 15.21.19 24.2.2026 15.21.19 15 V ainoa ja vankeutta, rohkeutta ja peräänantamattomuutta. Džheljalovin äiti ja myös hän itse syntyivät maanpaossa Uzbekistanissa, ja vasta vuonna 1989 perhe pääsi palaamaan kotiin. » Emme koskaan hyväksyneet valheita ja nöyryytystä ja symboloimme sitä, että pienikin kansa voi pysyä lujana imperiumia vastaan. Kokemukset ovat kirkastaneet Džheljalovin näkemyksiä. – Venäjällä kahta asiaa ei anneta anteeksi: vapautta ja ihmisarvoa. Venäjä pyrkii esittämään venäläiset Krimin alkuperäiskansana, vaikka todellisuudessa Venäjä valloitti Krimin vasta 1780-luvulla. | Kuva: Turkin kansallinen turvallisuusneuvosto KOT_260304_14.indd 15 KOT_260304_14.indd 15 24.2.2026 15.21.21 24.2.2026 15.21.21. uutiset TEKSTI JA KUVAT | OUTI SALOVAARA Krimin vainottu tataarijohtaja nousi siperialaisesta vankilasta suurlähettilääksi Nariman Dželjalov asui Simferopolissa aina siihen asti, kun venäläiset viranomaiset vangitsivat hänet tekaistujen sabotaasisyytteiden varjolla 2021. Nariman Dželjalov opiskeli politiikan tutkimusta Odessan yliopistossa, minkä jälkeen hän oli 2010-luvulla toimittajana Krimin tataarien ainoalla omalla ATR-televisiokanavalla. Samoin kuin EU ja Yhdistyneet kansakunnat, myös Dželjalov pitää Krimin liittämistä Venäjään maaliskuussa 2014 Kremlin masinoiman kansanäänestyksen jälkeen laittomana. Hänen mukaansa kaikkien diktatuurien tavoin myös Kreml pelkää kaikkea, mitä se ei voi hallita. Lokakuussa 2025 hän vieraili Turkin kansallisen turvallisuusneuvoston pääsihteerin Okay Memişin luona. Vapauteen päässyt aktivisti on nyt Ukrainan Turkin-suurlähettiläs. Dželjalovin mukaan Kreml pyrkii tuhoamaan Krimiltä kaiken tataareihin viittaavaan: ihmiset, kielen ja heidän pyhät paikkansa. Nariman Džheljalovin isä syntyi Krimillä, mutta karkotettiin kuusivuotiaana vuonna 1944 Neuvostoliiton tataarivainoissa Uzbekistaniin perheensä kanssa. Vuonna 2013 hänet nimettiin Krimin tataarien itsehallintoelimen Joulukuussa 2024 Nariman Dželjalov (oik.) nimitettiin Ukrainan Turkin-suurlähettilääksi
Ennen Venäjän valtausta 2014 Kreml lähetti Krimille tunnuksettomia sotilaita valmistelemaan miehitystä. Käsin kirjoitetut kirjeet oli sallittu, mutta niitä sensuroitiin ja jätettiin toimittamatta. Venäjän miehityksen alettua Ukrainan aikana rauhassa eläneiden Krimin tataarien vaino alkoi uudelleen. Tataarit kuitenkin ryhtyivät Mejlisin johdolla rauhanomaisesti vastustamaan Kremlin valtaa ja puolustamaan oikeuksiaan. Noin tusina tunnuksetonta aseistettua miestä tunkeutui varhain aamulla Dželjalovin kotiin, eristi hänen vaimonsa ja neljä lastaan toiseen huoneeseen ja kotietsinnän ja kuulustelun jälkeen vei hänet tuntemattomaan paikkaan. – Vankila on paikka, jossa kaikki ulkoinen riisutaan ihmiseltä. Dželjalov on arvioinut Krimin hybridimiehityksen alkaneen jo Ukrainan itsenäistyttyä 1991, kun niemimaalle Sevastopoliin jäi Venäjän Mustanmeren laivaston tukikohta. 16 16 Mejlisin kakkoshenkilöksi. Mitään todisteita sabotaasin tueksi ei esitetty. Vuonna 2016 Venäjä kielsi Mejlisin ekstremistisenä eli äärijärjestönä muun muassa väitettyjen ääri-islamistiyhteyksien vuoksi, ja Venäjän näkökulmasta Dželjalovista tuli virallisestikin rikollinen. Toinen räjähdyksen toteuttajaksi väitetty tataariveli kertoi tunnustaneensa sähkösokeilla kidutettuna rikoksen, jota ei ollut tehnyt. Krimin tataarien näkökulmasta sekä Ukrainan että maailman reagointi Krimin miehitykseen oli laimea. Hän istui vankiloissa Krasnodarin alueella, Saratovissa, Tšeljabinskissa ja Orenburgissa, kunnes vihdoin päätyi Siperian Minusinskiin, Krasnojarskin alueelle. Vakavaksi tilanne muuttui 2010 Kremliä myötäilleen Ukrainan presidentin Viktor Janukovitšin solmittua Venäjän kanssa niin sanotun Harkovan sopimuksen, joka jatkoi ja laajensi Venäjän sotilaallista läsnäoloa Krimillä. Rangaistus tuli syyskuussa 2021. Venäjä ei piitannut siitä, että ihmisoikeusjärjestö Amnesty International tuomitsi Mejlisin kieltämisen mielivaltana ja että Euroopan unioni vaati Mejlisin laillistamista. Valtauksen jälkeen Venäjän sotilaallisesta läsnäolosta tuli avointa. Venäjän viranomaiset väittivät Dželjalovin värvänneen Ukrainan tiedustelupalvelun kanssa tataariveljekset räjäyttämään sotilastukikohtaan Etelä-Krimillä johtaneen kaasuputken. Painostuksesta huolimatta Nariman Dželjalov pysyi ainoana Mejlisin jäsenistä Krimillä, auttoi tataarivankeja ja heidän perheitään juridisissa ja taloudellisissa kysymyksissä ja järjesti heille terveydellistä ja psykologista tukea. Syyskuussa 2022 Dželjaloville langetettiin 17 vuoden vankeustuomio. Ihmiset, jotka eivät tunne oloaan turvalliseksi kotimaassaan, joutuvat lähtemään miehitysviranomaisten jatkuvan vainon, sorron ja pelottelun vuoksi. Dželjalov istui ensimmäisen vuorokautensa simferopolilaisen vankilan erityisen vaarallisten vankien sellissä käsiraudoissa ja pää säkillä peitettynä, ilman vettä ja ruokaa. Asemat, status, suunnitelmat, tuttu ympärisKrim on venäläistetty vuoden 2014 miehityksen myötä, ja Venäjä esittää niemimaan valtaukseen osallistuneet sotilaansa sankareina. Heidän kunniakseen Simferopolin keskustaan Krimin parlamenttitalon edustalle nousi sotilasta, tyttöä ja kissaa kuvaava Kohteliaat ihmiset -muistomerkki. Erityssellissä ei saanut katsoa televisiota, lukea lehtiä tai kirjoja, saati käyttää puhelinta tai tietokonetta. KOT_260304_14.indd 16 KOT_260304_14.indd 16 24.2.2026 15.21.25 24.2.2026 15.21.25. Heitä vangittiin ja tapettiin, heitä katosi ja heidän yrityksiään ratsattiin perusteetta
Vakavaksi tilanne muuttui 2010 Kremliä myötäilleen Ukrainan presidentin Viktor Janukovitšin solmittua Venäjän kanssa niin sanotun Harkovan sopimuksen, joka jatkoi ja laajensi Venäjän sotilaallista läsnäoloa Krimillä. Tataarit kuitenkin ryhtyivät Mejlisin johdolla rauhanomaisesti vastustamaan Kremlin valtaa ja puolustamaan oikeuksiaan. Käytämme monipuolisesti laserkeilausaineistoja ja arviomme ovat keskimääräistä tarkempia. Käytämme uusimpia toimiviksi varmistamiamme puuston kasvumalleja, joiden avulla voimme selvittää tarvittaessa suurimman kestävän hakkuumäärän. Pyydä tarjous metsäsuunnitelmasta tai kysy lisää! www.silvat.fi p.0440664000 KOT_260304_14.indd 17 KOT_260304_14.indd 17 24.2.2026 15.21.34 24.2.2026 15.21.34. Ei ole niin kauan siitä, kun minulta riistettiin vapaus ja minut erotettiin perheestäni ja kotimaastani, sanoo Dželjalov. Ymmärrät myös, että vapaus ei ole se hetki, kun sellin ovi avautuu. Toinen räjähdyksen toteuttajaksi väitetty tataariveli kertoi tunnustaneensa sähkösokeilla kidutettuna rikoksen, jota ei ollut tehnyt. Venäjä ei piitannut siitä, että ihmisoikeusjärjestö Amnesty International tuomitsi Mejlisin kieltämisen mielivaltana ja että Euroopan unioni vaati Mejlisin laillistamista. Mitään todisteita sabotaasin tueksi ei esitetty. Dželjalov on arvioinut Krimin hybridimiehityksen alkaneen jo Ukrainan itsenäistyttyä 1991, kun niemimaalle Sevastopoliin jäi Venäjän Mustanmeren laivaston tukikohta. Osaamme huomioida asiakkaan tuottovaatimuksen metsäsuunnitelman käsittelyehdotuksissa. Venäjän miehityksen alettua Ukrainan aikana rauhassa eläneiden Krimin tataarien vaino alkoi uudelleen. KOT_260304_14.indd 16 KOT_260304_14.indd 16 24.2.2026 15.21.25 24.2.2026 15.21.25 17 tö – kaikki pysyy lukittujen ovien takana. Dželjalov luonnehtii Venäjän toimintaa Krimillä hybridimuotoiseksi karkotukseksi. Heidän kunniakseen Simferopolin keskustaan Krimin parlamenttitalon edustalle nousi sotilasta, tyttöä ja kissaa kuvaava Kohteliaat ihmiset -muistomerkki. Asemat, status, suunnitelmat, tuttu ympärisKrim on venäläistetty vuoden 2014 miehityksen myötä, ja Venäjä esittää niemimaan valtaukseen osallistuneet sotilaansa sankareina. Hän istui vankiloissa Krasnodarin alueella, Saratovissa, Tšeljabinskissa ja Orenburgissa, kunnes vihdoin päätyi Siperian Minusinskiin, Krasnojarskin alueelle. Krimin tataarien näkökulmasta sekä Ukrainan että maailman reagointi Krimin miehitykseen oli laimea. Ihmiset, jotka eivät tunne oloaan turvalliseksi kotimaassaan, joutuvat lähtemään miehitysviranomaisten jatkuvan vainon, sorron ja pelottelun vuoksi. uutiset Metsän arvioinnin ja metsäsuunnittelun erikoisosaaja Tarkistamme tiedot aina maastossa ja arvioimme metsikölle kannattavimman toimenpiteen ja sen ajankohdan. Erityssellissä ei saanut katsoa televisiota, lukea lehtiä tai kirjoja, saati käyttää puhelinta tai tietokonetta. – Vankeudessa pelottavinta eivät ole kalterit tai vartijat, vaan välinpitämättömyys ja hiljaisuus. – Kontrasti on todella suuri ja samalla syvästi symbolinen. Vankeja nöyryytettiin ja kidutettiin esimerkiksi pakottamalla samaan asentoon pitkiksi ajoiksi. Hänen mukaansa tällaisissa oloissa ihminen joko murtuu tai löytää sisältään jotain syvempää. Valtauksen jälkeen Venäjän sotilaallisesta läsnäolosta tuli avointa. Joulukuussa 2024 presidentti Volodymyr Zelensky nimitti hänet Ukrainan Turkin-suurlähettilääksi. Kuvassa neuvostoaikaisia lentäjäsankareita ylistävä seinämaalaus Jaltalla vuonna 2018. Sinut jätetään yksin itsesi kanssa; sen kanssa, kuka todella olet, Dželjalov sanoo. Muutos siperialaisen vankilan vangista suurlähettilääksi oli dramaattinen. Rangaistus tuli syyskuussa 2021. Painostuksesta huolimatta Nariman Dželjalov pysyi ainoana Mejlisin jäsenistä Krimillä, auttoi tataarivankeja ja heidän perheitään juridisissa ja taloudellisissa kysymyksissä ja järjesti heille terveydellistä ja psykologista tukea. Vakaasti Krimin palautumiseen Ukrainalle uskova suurlähettiläs ei katso muutosta henkilökohtaisen tarinan tai uramuutoksen näkökulmasta, vaan sanoo jatkavansa samaa kamppailua erilaisin keinoin. Todellinen vankimäärä voi Dželjalovin mukaan olla moninkertainen. Venäjän viranomaiset väittivät Dželjalovin värvänneen Ukrainan tiedustelupalvelun kanssa tataariveljekset räjäyttämään sotilastukikohtaan Etelä-Krimillä johtaneen kaasuputken. Jotkut Dželjalovin vankitovereista kuolivat. Ennen Venäjän valtausta 2014 Kreml lähetti Krimille tunnuksettomia sotilaita valmistelemaan miehitystä. Lisäksi vuodesta 2014 lähtien noin 30 Krimin tataaria on murhattu ja parikymmentä on kateissa, ja noin 50 000 on paennut niemimaalta muun muassa Manner-Ukrainaan, Turkkiin ja Euroopan maihin. Vapaus on sitä, kun usko ei katoa sisältäsi. Dželjalov istui ensimmäisen vuorokautensa simferopolilaisen vankilan erityisen vaarallisten vankien sellissä käsiraudoissa ja pää säkillä peitettynä, ilman vettä ja ruokaa. 17 16 Mejlisin kakkoshenkilöksi. Viranomaisten ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Krimillä oli viime vuonna yli 220 Venäjän vangitsemaa poliittista vankia, joista yli 130 oli Krimin tataareja. – Tänään minulla on kunnia edustaa Ukrainaa, valtiota, joka taistelee vapauden ja ihmisarvon puolesta paitsi itselleen, myös koko demokraattiselle maailmalle. Ukrainalaisia vankeja pakotettiin kuuntelemaan ja laulamaan Venäjän kansallislaulua, ja kamerat kuvasivat heitä jatkuvasti. Dželjalov sanoo niin Ukrainasta kuin ympäri maailmaa vankilaan tihkuneiden tukiviestien olleen hyvin merkityksellisiä. Alkoi päiväkausia kestänyt auto-, lentokoneja helikopterimatka kohti vapautta, tosin kahleissa ja silmät sidottuina. Venäjän miehityksen myötä Krimillä on alettu monin eri tavoin näkyvästi muistaa ja korostaa Venäjän sotilaallista historiaa ja voimaa. Syyskuussa 2022 Dželjaloville langetettiin 17 vuoden vankeustuomio. Käsin kirjoitetut kirjeet oli sallittu, mutta niitä sensuroitiin ja jätettiin toimittamatta. – Ihmiset, jotka eivät tunne oloaan turvalliseksi kotimaassaan, joutuvat lähtemään miehitysviranomaisten jatkuvan vainon, sorron ja pelottelun vuoksi. Noin tusina tunnuksetonta aseistettua miestä tunkeutui varhain aamulla Dželjalovin kotiin, eristi hänen vaimonsa ja neljä lastaan toiseen huoneeseen ja kotietsinnän ja kuulustelun jälkeen vei hänet tuntemattomaan paikkaan. Kesäkuussa 2024 Dželjalov komennettiin siperialaisessa vankilassa pakkaamaan tavaransa. – Vankila on paikka, jossa kaikki ulkoinen riisutaan ihmiseltä. Dželjalov pääsi vapauteen osana Venäjän ja Ukrainan vankienvaihtoa. – Silloin alat arvostaa jokaista sanaa, jokaista kirjainta, jokaista tuen merkkiä. Heitä vangittiin ja tapettiin, heitä katosi ja heidän yrityksiään ratsattiin perusteetta. Täysimittaisen hyökkäyssodan alkamisen jälkeen muuttoaalto on kiihtynyt esimerkiksi sen vuoksi, että Venäjä on pakottanut tataareja Kremlin joukkoihin ukrainalaisia vastaan. Vankeja hakattiin ja piestiin verille, he saivat huonoa ruokaa, kärsivät kylmyydestä eivätkä saaneet tarvitsemaansa lääkärinhoitoa. Vuonna 2016 Venäjä kielsi Mejlisin ekstremistisenä eli äärijärjestönä muun muassa väitettyjen ääri-islamistiyhteyksien vuoksi, ja Venäjän näkökulmasta Dželjalovista tuli virallisestikin rikollinen
P ian kolme vuotta sitten kenttäpiispan tehtävässä aloittanut oululaislähtöinen Pekka Asikainen johtaa yhtä puolustusvoimien erikoisalaa: sotaväen palveluksessa sen kirkollisessa työssä on yhteensä 27 kokoaikaista ja joukko osa-aikaisia sotilaspappeja. On sanottu, että se luo perustan kaikelle muullekin, Pekka Asikainen sanoo. Asikaisen mukaan sotilaspappi toimii nykyisin yhtenä sotilaan toimintakyvystä huolehtivan tiimin jäsenenä. Sotilaspappia sitoo vaitiolovelvollisuus. – Lisäksi myös kykyä tunnistaa omat arvot ja ammentaa niistä voimaa suoritukseen. Sotilaspapit palvelevat varuskunnissa ja eräissä esikunnissa. – Sen rinnalla, sotilaiden vakaumuksesta riippumatta, sotilaspapit ovat kaikkien palveluista suorittavien, siis varusmiesten, henkilökunnan ja reserviläisten henkilöstön käytettävissä keskustelijoina. Erityisesti eettinen toimintakyky on sotilaspappien vastuulla. Puhutaan fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja eettisestä toimintakyvystä, jotta sotilas voisi tehtävänsä hoitaa. » Aiemmin Puolustusvoimien kirkollinen työ saatettiin Pekka Asikaisen mukaan mieltää kirkon työksi Puolustusvoimissa. – Hän tuottaa osaltaan tätä toimintakykyä. Myöskään sotilaiden rinnalla kulkeminen TEKSTI | JUSSI RYTKÖNEN – KUVAT | ESKO JÄMSÄ ajankohtaishaastattelu Kuka Pekka Asikainen, 54 Koulutus: Filosofian tohtori ja teologian tohtori Työ: Kenttäpiispa Kiinnostaa: Kuntoilu, rakentaminen ja tiede Tärkeimpiä yhteistyötahoja ovat toisten Pohjoismaiden, Baltian maiden ja Yhdysvaltojen sotilaspapit. Mielikuva on alkanut 2000-luvun kuluessa vastata paremmin todellisuutta. Asikaisen mukaan keskeistä on edelleen myös perinteinen hengellinen työ, kuten hartaudet. Erityisesti kriisiaikoina sotilaspapin tehtävänä on Asikaisen mukaan muistuttaa kaiken sodan karuuden keskellä toivosta ja ihmisyydestä tilanteissa, jolloin on toivottomuutta ja ihmisyyden rippeetkin näyttää katoavan. – Tämä on se perusajatus. 19 18 KOT_260304_18.indd 18 KOT_260304_18.indd 18 24.2.2026 15.18.42 24.2.2026 15.18.42 19 Sotilaspappi muistuttaa sodan karuudessa ihmisyydestä puolustusvoimat | Kenttäpiispa Pekka Asikainen toivoo ajan uhista huolestuneiden kansalaisten muistavan, että viranomaiset ovat turvallisuusasioissa täysin tilanteen tasalla. KOT_260304_18.indd 19 KOT_260304_18.indd 19 24.2.2026 15.18.43 24.2.2026 15.18.43. Asikainen tarkentaa, että sotilas tarvitsee kykyä arvioida oman ja joukkonsa toiminnan perusteita, oikeutusta ja seurauksia
Kiina uhittelee Taiwanille. KOT_260304_18.indd 20 KOT_260304_18.indd 20 24.2.2026 15.18.53 24.2.2026 15.18.53. Vaikka asiat muuttuvat, on Asikaisen mielestä merkillepantavaa, että ylivoimainen enemmistö varusmiehistä osallistuu edelleen sotilasvalan vannomiseen. – Pikkuhiljaa on tapahtunut sellainen muutos, että tämä työ ymmärretään yhä selkeämmin Puolustusvoimien kirkolliseksi alaksi. Asikainen muistuttaa kuitenkin tärkeästä seikasta, joka on 2000-luvulla enenevästi määrittänyt Puolustusvoimien kirkollisen alan roolia. Hän lisää, ettei asiassa kirkon työstä ole aikaisemminkaan ollut kyse, vaikka mielikuvien tasolla niin on voitu nykyistä enemmän ajatella. – Vaikkapa palvelusta suorittavien muslimien rukoushetkille pitäisi olla mahdollisuuksia. Eli että evankelis-luterilainen kirkko olisi siinä keskipisteessä toimijana. Tämän hetken maailma vaikuttaa olevan monenlaisessa kaaoksessa ja muutoksessa. Suomi muuttuu. – Isänmaallehan se vala vannotaan, mutta se vannotaan kaikkitietävän ja kaikkinäkevän Jumalan edessä. Tehtävät ovat aikojen kuluessa muuttuneet, mutta monet perusasiat ovat pysyneet. Myös Yhdysvaltojen nykyisen hallinPekka Asikaisen mukaan sotilaspappi toimii nykyisin yhtenä sotilaan toimintakyvystä huolehtivan tiimin jäsenenä. Sen töihin myös hakeudutaan Puolustusvoimien tarpeesta käsin. Asikaisen mukaan kirkollisen alan työssä muutos tiedostetaan ja otetaan huomioon. Sotilaspapistolla on Suomessa vuosisataiset perinteet. – Siinä haetaan omaksi selkänojaksi symbolisesti itseään suurempaa. Asikainen muistuttaa, että myös kirkollisen alan tehtäväkenttää tulee kehittää jatkuvasti. Molemmissa kuvastuu Asikaisen mukaan myönteisesti se, että ihminen on tosissaan. Mutta palvelus ja sen vaatimukset edellä kuitenkin aina mennään. – Avoimet paikat eivät jää täyttämättä. Valan vaihtoehtona on sekulaari juhlallinen vakuutus. – Omankin kokemukseni mukaan ulkoapäin on ehkä aiemmin näyttänyt siltä, että monet ihmiset ovat ajatelleet, että tämä työ olisi hieman kuin sairaalapapin työtä. Esimerkiksi asevelvollisten ja reserviläisten joukossa on yhä enemmän muiden kuin luterilaisen kirkon jäseniä – ja tietysti myös uskontokuntien ulkopuolella olevia. Venäjän hyökkäys Ukrainaan jatkuu, lisäksi Lähi-idässä ja muuallakin soditaan. Tämä ei siis enää ole kirkon työtä Puolustusvoimissa, Asikainen tähdentää. Lisäksi nykysäädösten mukaan sotilaspappien on oltava evankelis-luterilaisen kirkon tai ortodoksisen kirkon pappeja. Toisaalta palvelusarvoltaan prikaatikenraaliin rinnastettava kenttäpiispa on virkansa puolesta myös evankelis-luterilaisen kirkon piispainja kirkolliskokouksen jäsen. 20 20 ja kuunteleminen ei ole hävinnyt minnekään. Erityisesti sotilaspapin vastuulla on eettinen toimintakyky. Sotilaspapisto on olemassa myös uskonnonvapauden varmistamiseksi. Ilonaihe on ollut se, että sotilaspapin tehtäviin hakeutuu jatkuvasti motivoitunutta väkeä. Itsenäisen Suomen puolustusvoimissa sotilaspappeja on ollut vuodesta 1918 lähtien