Ihmistä suurempi Katolinen kirkko viettää riemuvuotta. maaliskuuta 2025 | hinta: 14,50 € | www.kotimaa.fi 120 v.. Suomessa sen messut täyttyvät väestä eivätkä tilat tahdo riittää. 36 N:o 3/25 | 5
Aktia FI82 4055 0010 4148 41 Nordea FI16 2089 1800 0067 75 OP FI14 5000 0120 2362 28 Saaja: Yhteisvastuu Viite: 309002 MobilePay Tee maksu MobilePay-sovelluksella numeroon: 85050 tulevaisuuden mahdollisuuksia. – 31.12.2025.. Yhteisvastuukeräys 2025 tukee nuoria, jotka ovat rakentamassa tulevaisuutta itselleen ja tuleville sukupolville. Tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksellä tuetaan Suomen Partiolaisten valtakunnallista toimintaa. Pienikin apu oikealla hetkellä voi muuttaa elämän suunnan – ja mitä tahansa hyvää voi tapahtua. Tekstiviesti Lahjoita 20 euroa lähettämällä tekstiviesti numeroon 16588 ja kirjoita viestikenttään: APU20 Partio vahvistaa nuorten toimijuutta, uskoa omiin taitoihin ja vastuunkantoon. Mitä tarvitaan, jotta nuorilla säilyisi toivo ja usko siihen, että tulevaisuus voi olla hyvä. Yhteisvastuukeräyksellä tuetaan nuoria ja heidän kohtaamistaan kautta Suomen. Yhdessä voimme tarjota nuorille mahdollisuuden uskoa tulevaisuuteen ja tavoitella unelmiaan. Yhteisvastuukeräyksellä tuetaan Kirkon Ulkomaanavun työtä maailman katastrofialueilla mahdollistamalla ja tukemalla nuorten koulunkäyntija koulutusmahdollisuuksia. Tulevaisuususko on nuorten kohdalla elintärkeää, jotta he voivat luottaa oman elämänsä mahdollisuuksiin. 2 Tarvitaan mahdollisuuksia. Jokaisella maamme paikkakunnalla toimii myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta, jonka nuorisoja sosiaalityö kohtaa, kuuntelee, auttaa ja tukee oman paikkakunnan nuoria. Ilman tasavertaisia mahdollisuuksia rakentuu epätasa-arvoinen ja polarisoitunut yhteiskunta, jossa toisilla on mahdollisuuksia ja toisilla ei. Myös maailman kriisitilanteiden keskellä elävät nuoret tarvitsevat Tee tilisiirto kertalahjoituksena tai määrittelemällä siitä verkkopankissasi toistuva maksu. Partio tukee myös rauhankasvatusta ja erilaisuuden hyväksyntää. Keräysluvat: RA/2020/639, voimassa toistaiseksi ja ÅLR 2024/7687, voimassa 1.1. Yhteisvastuukeräyksen tuella partioharrastus voidaan mahdollistaa yhä useammalle nuorelle ilman, että nuoren ja hänen perheensä taloudellinen tilanne on esteenä
Kolmanneksi hakkuiden määrä on kasvanut 2010-luvun alusta – tosin viimeiset kolme vuotta määrä on laskenut. Sen sijaan seurakunnat kamppailevat nyt kiinteistöjensä, niiden remontoimisen ja lämmittämisen kanssa. – 31.12.2025. Yhteisvastuukeräyksen tuella partioharrastus voidaan mahdollistaa yhä useammalle nuorelle ilman, että nuoren ja hänen perheensä taloudellinen tilanne on esteenä. Yhdessä voimme tarjota nuorille mahdollisuuden uskoa tulevaisuuteen ja tavoitella unelmiaan. Keräysluvat: RA/2020/639, voimassa toistaiseksi ja ÅLR 2024/7687, voimassa 1.1. Seurakunnat omistavat paljon metsää ja monille pienemmille metsästä saatava tulo on elinehto. Miten paljon kevyempää seurakuntien talouden hoitaminen olisikaan. Suomen ja myös kirkon hiilineutraaliushankkeet ovat nojanneet vahvasti metsään ja sen kykyyn toimia hiilinieluna. Yhteisvastuukeräyksellä tuetaan Kirkon Ulkomaanavun työtä maailman katastrofialueilla mahdollistamalla ja tukemalla nuorten koulunkäyntija koulutusmahdollisuuksia. Tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksellä tuetaan Suomen Partiolaisten valtakunnallista toimintaa. Ilman tasavertaisia mahdollisuuksia rakentuu epätasa-arvoinen ja polarisoitunut yhteiskunta, jossa toisilla on mahdollisuuksia ja toisilla ei. Seurakuntien metsänhoitoon kohdistuu erityinen moraalinen odotus: on hoidettava metsää paremmin ja kunnioittavammin, koska kristilliset arvot vaativat viljelemään ja varjelemaan huolella. Tämä johtuu Luonnonvarakeskuksen mukaan kolmesta syystä. Sitten tulikin uusi mittaustapa ja uusimmat luvut, joiden mukaan puuston hiilinielu ei riitä kattamaan metsämaan päästöjä. 3 Tarvitaan mahdollisuuksia. Mutta eivät metsätkään päästä seurakuntia helpolla. Ehkä meille olisi kirkkorakennusten sijaan syntynyt kirkkolehtoja ja -metsiköitä jumalanpalveluspaikoiksi. pääkirjoitus Freija Özcan päätoimittaja |K uv a: Ja ni La uk ka ne n. Tekstiviesti Lahjoita 20 euroa lähettämällä tekstiviesti numeroon 16588 ja kirjoita viestikenttään: APU20 Partio vahvistaa nuorten toimijuutta, uskoa omiin taitoihin ja vastuunkantoon. On hoidettava ja hyödynnettävä seurakunnan luonnonperintöä niin hyvin ja vähin vahingoin kuin mahdollista. On suojeltava metsää, kun se vain on mahdollista. Aktia FI82 4055 0010 4148 41 Nordea FI16 2089 1800 0067 75 OP FI14 5000 0120 2362 28 Saaja: Yhteisvastuu Viite: 309002 MobilePay Tee maksu MobilePay-sovelluksella numeroon: 85050 tulevaisuuden mahdollisuuksia. Mitä metsille nyt sitten pitäisi tehdä: vähentääkö hakkuita vai hakatako, koska talous sitä vaatii ja sekin on tärkeää. Lisäksi kirkon uusimmassa kulttuuriperintöstrategiassa on huomioitu seurakuntien luonnonperintö: maat, metsät ja vedet vahvistavat kulttuurista ja hengellistä kestävyyttä. Keskustelu metsänhoidosta on usein repivää, mutta lopulta siihenkin pätee ajatus kohtuudesta. Tulevaisuususko on nuorten kohdalla elintärkeää, jotta he voivat luottaa oman elämänsä mahdollisuuksiin. Partio tukee myös rauhankasvatusta ja erilaisuuden hyväksyntää. Mitä tarvitaan, jotta nuorilla säilyisi toivo ja usko siihen, että tulevaisuus voi olla hyvä. Entä mihin tutkimustuloksiin pitäisi luottaa, kun ne näyttävät olevan usein ristiriitaisia. Yhteisvastuukeräyksellä tuetaan nuoria ja heidän kohtaamistaan kautta Suomen. Ehkäpä niitä metsäkirkkoja kannattaa siis perustaa seurakuntalaisille rakkaisiin metsiköihin. Hiilinielujen hävitessä metsä kirkkoni olla saa J ospa kristinuskon Suomeen aikanaan tuoneet olisivat ymmärtäneet suomalaisen metsäsuhteen merkityksen. Ilmaston lämpeneminen on lisännyt hajotusta ja elävästä puustosta on syntynyt vähemmän uutta kariketta. Yhteisvastuukeräys 2025 tukee nuoria, jotka ovat rakentamassa tulevaisuutta itselleen ja tuleville sukupolville. Pienikin apu oikealla hetkellä voi muuttaa elämän suunnan – ja mitä tahansa hyvää voi tapahtua. Myös maailman kriisitilanteiden keskellä elävät nuoret tarvitsevat Tee tilisiirto kertalahjoituksena tai määrittelemällä siitä verkkopankissasi toistuva maksu. Viisautta on myös ymmärtää seurakuntalaisten metsäsuhteen syvyyttä. Jokaisella maamme paikkakunnalla toimii myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta, jonka nuorisoja sosiaalityö kohtaa, kuuntelee, auttaa ja tukee oman paikkakunnan nuoria. Lehtien, oksien, rungon ja juuriston kasvu on pienentynyt
3/25 |k uv a: An tti Rin tal a. Siellä kuunnellaan kun kirkonkellot kajauttavat pyhälevon, eikä uskosta tehdä suurta numeroa. Patrick Tiainen yritti vuosia muuttaa itseään uskon voimalla. Eli mummon rappusille. Nyt hän haluaa levätä uskossa. 4 sisällys 3/25 Tässä numerossa Uutiset 6 Saarijärven seurakunta ennallisti ojitetun suon 10 Juho Saari: ”Suomalaisten elämä on varsin toimivaa” 12 Tasapainoilua turvallisuuden kaltevalla pinnalla 16 Näkökulma: Jumalalla ei ole puoluekirjaa, mutta Trumpilla on Raamattu 18 Kristillisessä koulussa Jumala kuuluu koulupäivään 26 Navetan seinästä löytyi pala aarretta 28 Metsiä hoidetaan viisaasti ja varjellen Teologia 30 Emerituspiispa Riekkinen: Kristinuskon on muututtava tai kuoltava 35 Kolumni: Vähän kateellinen Jeesukselle Isoja ajatuksia 36 Pyhän Marian katolinen seurakunta on kuin yhtä perhettä 42 Kirjailija Antti Hurskainen ja Minilippaan nainen 50 Patrick Tiaisen elämän kaksi iskua 56 Dietrich Bonhoeffer uskalsi taistella Kulttuuri 44 Mikko Kouki ja Paavo Ruotsalaisen viimeinen tilinteko 46 Pohjoinen luonto kosketti tekstiilitaiteilija Maija Lavosta 49 Kolumni: Ich komme vastaan tuoksuvat kielot Pyhä 60 Luomakunta: Vapauden huuto 62 Kuuliaisuudesta ja kiusauksista 65 Hartaus: Muuten minä hukun 66 Ensi pyhänä 70 Suntio & kirkko: Teen työni kuin Kristukselle 72 Kirkkokahvit 50 – Olen ehkä laskeutumassa sinne mistä lähdin
Niin käärme sihisee nytkin epävarmaa maailman tilannetta huutavien uutisotsikoiden takana ja paistattelee päivää kiihtyneiden ihmismielien hehkuvassa energiassa. Kotimaan jakelusta aiheutuu hiilidioksidipäästöjä, mutta Posti neutraloi niiden vaikutuksen rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Pääsiäisnumerossa kerrotaan, kuinka pääsiäistä vietettiin Kotimaan perustamisvuonna 1905 ja pohditaan kärsimystä yhdessä Irakissa, Ukrainassa ja Gazassa työskennelleen Heini Sirenin kanssa. Sillä nimittäin saa aikaan niin pienempiä ihmissuhdesotkuja kuin isompia valtioiden välisiä katastrofeja. Niinpä se näyttää sittemmin mataneen ahkerasti ihmismielissä riivaamassa niitä erityisesti olettamuksilla. Onko hän todella sanonut. Nyt te tiedätte mitä eroa on hyvällä ja pahalla, mutta halussanne olettaa ja tulkita te menetätte voimanne ettekä saa aikaan paratiisin rauhaa, se myhäilee ja päättää etsiä muutaman olettamiskykyisen asiantuntijan lisää. Päätoimittaja: Freija Özcan 040 683 8431 freija.ozcan@kotimaa.fi tuottaja: Noora Wikman 040 178 8423 noora.wikman@kotimaa.fi tuottaja, Askel: Emilia Karhu emilia.karhu@kotimaa.fi toimittaja: Niilo Rantala niilo.rantala@kotimaa.fi toimittaja: Jussi Rytkönen artikkelitoimittaja jussi.rytkonen@kotimaa.fi toimittaja: Tuija Pyhäranta tuija.pyharanta@kotimaa.fi toimittaja: Mari Teinilä mari.teinila@kotimaa.fi perustettu 1905 Toimitus Onko Jumala todella sanonut. Painotalo Punamustan tuotannon ympäristöystävällisyys on tarkastettu ja hiilijalanjälki laskettu. Hedelmä syötiin ja ihmiskunnasta tuli ainaisen spekuloinnin vaivaama yhteisö kaukana paratiisin rauhasta. Käärmeestä tämä oli mainiosti onnistunut taktiikka. Lisäksi selvitimme, ketkä opiskelevat papiksi ja miksi moni haluaa nyt muuttaa ruuhka-Suomesta pohjoiseen. sihisi käärme ja esitti oman oletuksensa siitä, mitä Jumala oikeasti oli ajatellut sanoessaan, ettei kiellettyä hedelmää saa syödä. Mitä hän oikeasti tarkoittaa. ASIAKASPALVELU: asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoita asiavirheestä: toimitus@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00131 Helsinki www.kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Graafikko: Jesperi Virtanen Valokuvaaja: Jukka Granström Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Sisältömyyntipäällikkö: Riikka Kettunen, 040 400 860 862 Mediamyynti: Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 (Kotimaa-lehti) ISSN 2814-6352 (Kotimaa.fi) Paino: Punamusta Oy Kustantaja: Sacrum -Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: 84 200 kokonaistavoittavuus (painettu + digi viikko, KMT 2024) Kotimaa painetaan paperille, jonka raaka-aine on peräisin kestävän kehityksen mukaisesti hoidetuista metsistä. PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi |k uv a: Ka ro liin a Per tam o. 55 78 Radio ja tv 80 Ristikot 82 Mitä kuuluu, Birgitta Rantakari. Kotimaa kuuluu Julkisen sanan neuvoston itsesääntelyn piiriin ja on sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita. Se kuulosti vakuuttavalta, ja niin kävi, että paratiisin pariskunnasta oli viisaampaa uskoja olettajaa kuin sanojaa itseään. FREIJA ÖZCAN tuhat merkkiä taivaasta Seuraava Kotimaa ilmestyy 2.4
6 uutiskatsaus seurakuntien metsät Suomen evankelisluterilaisen kirkon seurakunnat omistavat 147 857 hehtaaria metsätalousmaata. Rahoitus siihen tulee joko yrityksiltä, julkisorganisaatioilta tai yksityisiltä kansalaisilta. Seurakunta ennallisti ojitetun suon – ympäristöteon kustansivat partiolaiset S uot ovat maamme alkuperäisintä luontoa. Monen muun seurakunnan tavoin Saarijärven seurakuntakin omistaa paljon metsää. Se on pyrkinyt tekemään vapaaehtoista metsien suojelua mahdollisimman paljon. Motiivina rahoittajilla ovat luontoarvot ja ilmastohaittojen vähentäminen. Apuun löytyi Hiilipörssi Oy, joka toteuttaa soiden ennallistamista. Hiilipörssin asiantuntijat toivovat, että Etelä-Suomesta laajalti kadonnut riekko voisi jatkossa löytää tiensä Viitalamminsuolle. Kirkkoneuvostomme oli yksimielisesti ennallistamisen kannalla, Jalomäki kertoo. Alueen vesistöihin sillä oli taas negatiivisia vaikutuksia. | Kuva: Risto Sulkava. Noin 35 hehtaarin laajuinen, aikoinaan ojitettu Viitalamminsuo ei kuitenkaan kelvannut suojeltavaksi. Hauska sattuma oli se, että seurakunnan omistaman suoalueen ennallistamisen rahoittajaksi löytyi arvomaailmaltaan hyvinkin läheinen toimija. Alkujaan peräti kolmannes maamme pinta-alasta on ollut suota. Soista kuitenkin yli puolet on ojitettu pääasiassa metsän kasvun lisäämiseksi. Suosta ei ollut seurakunnan talouden kannalta mitään hyötyä. Suurimpia suojelupäätöksiä: Pohjois-Lapin yhtymä 160 ha Jyväskylä 173 ha Lieksa 214 ha Koonnut: Freija Özcan Puuta seurakunnat myivät 2023 yhteensä 435 005 kuutiometriä Suurimmat metsänomistajaseurakunnat Lieksa 5 139 ha Savonlinna 4 080 ha Kokkola 3 808 ha. Luku on peräisin kirkon hautaustoimi ja metsä -tilastoista vuodelta 2023. – Otimme vuonna 2020 Hiilipörssiin yhteyttä ja lähdimme viemään asiaa eteenpäin. He tulivat tutustumaan suoalueeseen ja sitten lähdettiin tekemään sopimusta. – Aloimmekin pohtia, olisiko kyseinen suoalue jotenkin mahdollista ennallistaa alkuperäiseen kuntoonsa, kertoo Saarijärven seurakunnan talouspäällikkö Emilia Jalomäki. – Suomen Partiolaiset ry kompensoi tällä lentopäästönsä, jotka syntyivät, kun 900 partiolaista matkusti luonto | Yhteistyökumppanin avulla Saarijärven seurakunta sai palautettua luonnontilaan muutama vuosikymmen sitten ojitetun suoalueensa
Sulkava suosittelee lämpimästi muillekin seurakunnille soiden ennallistamista. Vuosi on prosessille minimiaika, yleensä menee parikin. Viestit kulkevat myös toiseen suuntaan. Kyläradion tekniikka on yksinkertaista, kertoo hanketta Lopella ideoinut kirkkoherra Tuomas Hynynen. Tukiaseman kantama voi olla pitkän antennin avulla parhaimmillaan kymmeniä kilometrejä. Saarijärven seurakunnan metsätyöryhmän puheenjohtaja Jussi Halttunen pitää talousmetsäksi kelpaamattoman alueen palauttamista luonnontilan järkevänä tekona. Kannattaa kuitenkin varautua siihen, että prosessi ei ole kovinkaan nopea. Lopella idean toteuttamiseen juuri nyt Hynystä motivoi maailmanpoliittinen tilanne. Hiilipörssi Oy:n asiantuntija Risto Sulkava on mielissään siitä, kuinka hyvin yhteistyö Saarijärven seurakunnan kanssa sujui. Onkin hankala löytää kokonaista suoallasta, jonka pystyisi hyvin ennallistamaan. Radiopuhelimen kantama on maastosta riippuen noin 10 kilometriä. Puhutaan aina vuosikymmenistä. Seurakunta sai Viitalamminsuolle ilmaisen ennallistuksen ja hieman tuloakin energiapuusta. Samalla tehtiin erittäin konkreettinen ympäristöteko. – Myös tulvariskit ovat lisääntyneet, koska suot ovat pidätelleet tulvia. – Näin tieto esimerkiksi vesitankkiauton saapumisesta saadaan kulkemaan lähelle ja kauas, Hynynen sanoo. Yhden tukiaseman hinta asennuksineen on hieman alle 1 000 euroa. Aikoinaan oltiin optimistisia, ajateltiin että kyllä suollekin voi syntyä metsää, Halttunen toteaa. Kyse on varautumisen keinosta, jolla voidaan varmistaa tiedonkulku erilaisissa häiriötilanteissa ja kriiseissä. Kun apua tarvitseva saa radiopuhelimella yhteyden tukiasemaan, voidaan viesti sen kautta välittää eteenpäin. | Kuva: Lopen seurakunta Etelä-Koreaan kansainväliselle suurleirille. Hynynen kuitenkin arvelee, että todennäköisin tarve kyläradiolle voisi tulla myrskyn aiheuttaman pitkäkestoisen sähkökatkon myötä. Niitä monilla harrastajilla on Lopella Hynysen mukaan jo valmiiksi. Halttunen on sitä mieltä, että sinänsä tärkeiden metsätulojen ohella seurakunnan pitää ajatella myös ympäristöja virkistysarvoja. – Ennen kuin sopimus ennallistamisesta päästään tekemään, niin on monenlaista pohjatyötä. Tukiasemien hankitaan tarkoitus on hakea Leader-rahoitusta. TUIJA PYHÄRANTA Lopen seurakunnan toimistosihteeri Leena Vesto, johtava lastenohjaaja Varpu Takatalo ja kirkkoherra Tuomas Hynynen esittelevät seurakunnan radiopuhelimia. Toimintaan tarvitaan metsästäjien yleisesti käyttämiä radiopuhelimia sekä kiinteitä tukiasemia. Seurakunnissa on lisäksi osaamista vapaaehtoistyön organisointiin, jota kyläradiotoiminnassa tarvitaan. Jalomäki kannustaa muitakin seurakuntia harkitsemaan soiden ennallistamista Hiilipörssin kanssa. – Ympäristöhyödyn lisäksi tämä on myös loistava tapa saada pisteitä ympäristödiplomiin. Yleinen epävarmuus on lisääntynyt ja varautumista erilaisiin poikkeustilanteisiin mietitään aiempaa enemmän. Hynysen mielestä kyläradio on yksi tapa toteuttaa kirkkolain velvoitetta tarjota henkistä huoltoa. – Ennallistamisen keskeinen ongelma on pirstoutunut maanomistusrakenne. Sulkava muistuttaa siitä, että suon palautuminenkaan ei tapahdu nopeasti. Rahoituksen varmistuttua laitteet voitaisiin hankkia ja vapaaehtoisia alkaa kouluttaa myöhemmin keväällä. 7 Kyläradio tavoittaa myös kriisioloissa Lopella seurakunta rakentaa kyläradiota, jonka kautta viestit kulkisivat syrjäkylille esimerkiksi pitkäkestoisen sähkökatkon aikana. Lopella moni on jo ilmoittanut halukkuutensa kouluttautua vapaaehtoiseksi päivystäjäksi. Asioita helpotti se, että seurakunta omistaa koko Viitalamminsuon. – Tällaisia ojitettuja suoalueita on Suomessa paljon. Seurakunnalta odotetaan monenlaista vastuullisuutta. Paikallisten radioharrastajien tekemä kuuluvuuskartan mukaan asemia tarvitaan viisi. – Ei toiminta voi olla pelkästään kovaa metsätalousbisnestä. Lisäksi tarvitaan radiopuhelimia. Hankkeen aikana syntyi yhteisöllisyyttäkin, koska erityisesti vesitalous kiinnostaa monia paikallisia ja mökkiläisiä. Hänen mukaansa takavuosien metsänojitusbuumi on aiheuttanut vesistöissä paljon ongelmia. Vesistöt ovat liettyneet ja veden laatu järvissä huonontunut. Jos yhdellä suolla on kymmenen maanomistajaa, niin silloin onnistumisen mahdollisuus on pieni, Sulkava sanoo. VESA KEINONEN. – Toki jo muutamassa vuodessa suolinnut palaavat ja vesi puhdistuu, eli saadaan aikaan paljon näkyvää parannusta. Seuraavaksi suunnitelmana on kartoittaa tarkemmin tukiasemien sijoittelua
Teologisesti mallit ovat hänestä ”erittäin syvästi” erilaiset. Kari Kopperin mukaan näiden kahden vaihtoehdon välinen ero on pieni. Kirkon diakoneja ja diakonissoja edustava Diakoniatyöntekijöiden Liitto (DTL) kannattaa puhtaasti kolmisäikeistä virkaa. TUIJA PYHÄRANTA Kirkon eri ammattiryhmien välillä koettu hierarkia näkyy diakonaattiuudistuksen valmistelussa. Selvitys sisälsi myös neljä erilaista mallia uudistuksen toteuttamiseen. Hänestä diakonaatin jumiutumisessa on osin kyse siitä. Kuvassa diakoniatyöntekijöiden vihreä ja kasvatuksen työntekijöiden sininen virkapaita. Laine kysyy. Mallit eroavat toisistaan teologisilta perusteiltaan mutta ovat käytännössä suurimmalta osalta samanlaiset. Tavoitteet diakonaattiuudistukselle eivät KNT:ssä koske ensisijaisesti viran teologiaa vaan sitä, keitä virkaan vihitään. Kirkon hierarkian nostaa esiin myös Tiina Laine. Diakonaatilla tarkoitetaan virkauudistusta, joka toisi kirkkoon piispan ja papin viran rinnalle kolmannen erityisen vihkimysviran. Henkilökohtaisesti Lusa kertoo kannattavansa työryhmänkin ensisijaisena pitämää vaihtoehtoa. Liiton toiminnanjohtaja Arja Lusa kertoo, ettei KNT ole toistaiseksi valinnut suosikkiaan työryhmän esittelemistä malleista. | Kuva: Jukka Granström Ammattiliitoissa uudistuksen valmistelu herättää toiveita mutta myös huolta.. Kullakin säikeellä on omat erityiset tehtävänsä. Kasvatuksen ja nuorisotyön asiantuntijat KNT ry edustaa korkeakoulutettuja kirkon kasvatuksen työntekijöitä eli nuorisotyönohjaajia ja varhaiskasvatuksen ohjaajia. 8 uutiskatsaus Diakonaatin valmistelussa kaikki on vielä mahdollista Diakonaattiuudistuksen perusteita selvittänyt työryhmä esitteli tammikuussa piispainkokoukselle työnsä tuloksia. Kanta muodostetaan sitten, kun työryhmä on saanut työnsä ensimmäisen vaiheen valmiiksi ja piispainkokous lausunut siitä näkemyksensä. – Teologinen perusta on se, joka ratkaisee, että mikä tämä virka on – myös käytännössä. Olen luottavainen, että sitten kun mennään seuraaviin vaiheisiin ja käytännön kysymyksiin, niin meitä kuullaan. Ammattiliitoissa diakonaatin valmistelu herättää toiveita mutta myös huolta. Hänen mukaansa kentällä koetaan epätasa-arvoisena se, että vastaavan tasoisen ja osin yhteisen koulutuksen käyneet diakonit ja diakonissat vihitään virkaan mutta kasvatuksen työntekijöitä ei vihitä. – He haluavat keskustella teologisista perusteista, ja se on kirkossa piispojen hallussa. Aiheesta on keskusteltu vuosikymmeniä, mutta yhteisymmärrystä viran luonteesta tai siitä, keitä se koskisi, ei ole löytynyt. Se on tarkoitus tuoda uudestaan piispainkokouksen käsittelyyn myöhemmin tänä keväänä. – Meidän on tehtävä valinta, ja valinnan vaihtoehtoja käydään nyt piispainkokouksessa lävitse. – Tavoitteemme on, että kasvatuksen viranhaltijat, nuorisotyönohjaajat ja varhaiskasvatuksen ohjaajat voitaisiin vihkiä virkaan, Lusa sanoo. Hahmottelemistaan vaihtoehdoista työryhmä piti kuitenkin ensisijaisena mallia, jossa diakonaatti olisi pappisviralle rinnasteinen mutta siitä selvästi erillinen itsenäinen hengellinen virka. Tässä mallissa kirkolla olisi yksi vihkimysvirka, johon kuuluvat piispan, papin ja diakonian viran säikeet. Samaan aikaan käytännössä diakoniatyöntekijöitä vihitään virkaan jo nyt. Piispainkokouksen pääsihteerin Kari Kopperin selvityksen tärkein tulos onkin se, ettei kysymykseen ole olemassa yhtä selkeää vastausta. – Meidän näkemyksen mukaan se on teologiselta ytimeltään selkein malli, liiton toiminnanjohtaja Tiina Laine sanoo. – Onko kyse siitä, että tietyllä tavalla pukit kaalimaan vartijoina eivät halua jakaa valtaa ja tilaa sekä hengellisiä oikeuksia. Tällaisia lupauksia on annettukin. Hän arvelee, että se on myös nuorisotyönohjaajille tutuin malli. Tiina Laineen mielestä viran teologista perustaa ja käytäntöä ei voi erottaa toisistaan. DTL:n kannattama malli on siis eri kuin se, jota työryhmä piti ensisijaisena. Arja Lusa pitää perusteltuna sitä, että työryhmässä asiasta keskustelevat tässä vaiheessa vain teologit. Nyt uudistusta pohtivat keskenään teologit, vaikka myös DTL:ssä olisi Laineen mukaan ollut asiantuntemusta ja halukkuutta osallistua työskentelyyn. Toistaiseksi mitään ratkaisuehdotusta ei Kopperin mukaan ole suljettu pois. Selvitys palautettiin valmisteluun
Kotimaa tarjoaakin kampanjallaan uskonnonopetuksen tueksi uskonnollisiin yhteisöihin liittyvää Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen toimii kampanjan suojelijana. – Kaikkein merkittävintä se on kirkolle itselleen ja meidän omalle kristilliselle identiteetillemme. Seuraavaksi tavoitteena on Tammiston mukaan luoda työkaluja, joita seurakunnat voisivat hyödyntää kulttuuriperinnön kohtalosta päätettäessä. – Emme voi panna päätä pensaaseen. Koulut voivat myös itse tilata lehden Kotimaan sponsoroimaan hintaan. – Kun haluamme ymmärtää tätä maailmaa ja toisia ihmisiä, tarvitaan kykyä ymmärtää myös erilaisia uskontoja ja katsomuksia. Rakennusten osalta kirkon kiinteistöstrategiamallissa on jo mukana karkean tason työkalu rakennusten kulttuuriperintöarvojen pisteytykseen. Kotimaa avaa nyt uskontojournalismikampanjan. | Kuva: Jukka Granström ajankohtaista uutisointia, katsomusten monimuotoisuutta ja eettisiä kysymyksiä valottavia haastatteluja sekä artikkeleja ja reportaaseja katsomuksiin liittyvistä ilmiöistä ja arjen käytännöistä. FREIJA ÖZCAN. TUIJA PYHÄRANTA Kotimaa etsii sponsoreita uskonnonopetuksen tueksi U skonnot eivät katoa maailmasta vaan päinvastoin vaikuttavat vahvasti ihmisten toimintaan. Tammisto toivoo, että työkalua voitaisiin edelleen kehittää. Kansallisesta kulttuuriperinnöstä kuten arvokkaista kirkkorakennuksista huolehtiminen saatetaan kokea seurakunnissa jonkinlaisena taakkana erityisesti nyt, kun kirkon yhteiskunnallisten tehtävien hoitoon tarkoitettua valtionrahoitusta on leikattu. Tavoitteeksi strategiaan on kirjattu, että luopumiset toteutetaan avoimesti, suunnitelmallisesti, vastuullisesti ja kestävästi. – Tämä aika, jossa nuoret saavat paljon tietoa uskonnoista ja uskonnollista ihmisistä sekä ilmiöistä sosiaalisesta mediasta ja TikTokista korostaa lähdekritiikin ymmärrystä, millaisia ilmiöitä on uskontoja koskevien uutisten ja ihmisten takana, Leppänen sanoo. Se ei olisi vastuullista. Yleisesti Tammisto toivoo, että kirkossa ymmärrettäisiin kirkon kulttuuriperinnön arvo kirkolle itselleen. Tänä vuonna 120 vuotta täyttävä Kotimaa haluaakin juhlavuotensa kunniaksi olla tukemassa nimenomaan uskonnonopetusta. Yksinkertaisia työkaluja tarvitaan, sillä Kirkkohallituksessa työskentelevä Tammisto on kirkon ainoa palkattu kulttuuriperinnön asiantuntija. – Mistä luovutaan, miten luovutaan ja miltä pohjalta valintoja tehdään, ne ovat isoja kysymyksiä. Tammisto kuitenkin muistuttaa, että vaikka kirkon kulttuuriperinnöllä on kiistatta kansallista arvoa, ennen kaikkea se on kirkon omaa perintöä. Uskontolukutaito on tosi tärkeä kansalaistaito, jossa on kysymys siitä, että ymmärtää uskontoon liittyviä ilmiöitä, uskontojen poliittista roolia, uskontojen näkymistä julkisessa tilassa ja uskontojen merkitystä yksilön elämässä, kampanjan suojelija Mari Leppänen toteaa. Sen tavoitteena on tarjota uskonnonopettajille Kotimaa-lehti opetuksen tueksi sponsorituella. Siksi kyky ymmärtää niitä ja niihin liittyviä ilmiöitä on tärkeä taito nuorten elämän kannalta. Luopumisen teeman mukaan ottaminen koettiin strategiaa valmistelleessa työryhmässä velvollisuudeksi, kertoo työryhmässä mukana ollut kulttuuriperintöasiantuntija Saana Tammisto Kirkkohallituksesta. Kotimaa etsii halukkaita sponsoreita, jotka voisivat lahjoittaa kouluille lehtitilauksen. Uskontojournalismikampanjan suojelijana on Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen. Vastuullista on sen sijaan Tammiston mukaan hallittu muutos. 9 Kirkossa kulttuuriperintöä vaalitaan nyt myös luopumalla K irkon kulttuuriperintöstrategiassa nousee nyt ensimmäistä kertaa esiin kysymys arvokkaasta kulttuuriperinnöstä luopumisesta
Suomalaisten päivittäisiin työmatkoihin kuluu keskimäärin vähemmän aikaa kuin monissa muissa maissa. – Isossa kuvassa voi sanoa, että työelämä on vakaata. Tutkimusprofessori Tuomo Alasoinin kirjoittama luku käsittelee kuitenkin työhyvinvoinnin parantumista. 10 ”Suomalaisten elämä on varsin toimivaa” Alkuvuodesta ilmestynyt Juho Saaren toimittama teos Hyviä uutisia Suomesta – menestyvän yhteiskunnan tilannekuva tarjoaa näkökulmia siihen, miksi Suomella menee hyvin monella eri alueella. Siitä selittyy tilastollinen kasvu, mutta itse asiassa arki on muuttunut turvallisemmaksi. Heillä ei ole kuitenkaan käsitystä siitä, miten kiireistä on ollut aikaisemmin. – Piilorikollisuus on vähentynyt ja uusia asioita on tuotu rikoslain piiriin. Esimerkiksi murhien määrä on romahtanut. Lisäksi tapaturmaja liikenneturvallisuus ovat parantuneet huomattavasti. 3 Mikä selittää väkivallan tosiasiallista vähentymistä, vaikka tilastot väittävät toista. Hyvien uutisten suhteen kirja käy läpi muun muassa terveyttä, luottamusta, turvallisuutta, nuorten tilannetta, eliniän pidentymistä, ilmansaasteiden vähentymistä ja lisääntynyttä työhyvinvointia. kuukauden henkilö Juho Saari – Sosiaalija terveyspolitiikan professori. Hänen mukaansa työelämän huonontumispuhetta ovat pitäneet yllä näkyvimmin lukijanälkäiset mediat ja globalisaatiokriittiset tutkijat. Kirjan esipuhe muistuttaa Suomen olevan monella tapaa globaali esikuva ennen kaikkea sosiaaliseen ja kestävään kehitykseen liittyvissä teemoissa. – Ensinnäkin meillä on hyvin yhteen sovitettu hyvinvointivaltio ja elinkeinoelämä. – Kolmanneksi yhteiskunta on organisoitunut tavalla, joka tuo poikkeuksellisen suurta luottamusta esimerkiksi poliisiin. Suomi on myös yksi maailman turvallisimpia maita, meillä lapset voivat mennä kouluun saattamatta. Toiseksi meillä on onnea instituutioiden suhteen, eli suomalaisten elämä on varsin toimivaa. Yhtenä osana työhyvinvoinnin parantumiseen ovat vaikuttaneet sopimuspohjaiset ratkaisut. 2 Työhyvinvointiin liittyvä keskustelu on ollut viime vuosina ongelmakeskeistä. Samaten palvelujen ja tulonsiirtojen organisointi on kaikkiaan varsin toimivaa muihin maihin verrattuna. Sähköä on saatavilla, ei ole korruptiota ja pankkipalvelut toimivat. Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet työhyvinvoinnin parantumiseen. Palkoissa ja työvoimassa on liikkuvuutta. 1 Mistä johtuu, että suomalaiset ovat keskimääräistä tyytyväisempiä kun meitä vertaa saman bruttokansantuotteen omaaviin muihin maihin . Mielikuvaa työhyvinvoinnin huononemisesta vahvistanee se, että monella työntekijällä on esimerkiksi kokemus kiireen lisääntymisestä työpaikalla
– Ensinnäkin pitkällä aikavälillä sodat ja sotakuolleisuus ovat vähentyneet. Nyt on kyse, siitä löytyykö hallituksella seuraavassa budjettiriihessä kykyä löytää kasvua. Viime vuonna asunnottomien määrässä tapahtui itse asiassa vähän nousua. Niiden kuolemien, jotka olisivat olleet estettävissä ja ovat tapahtuneet ennen 80 ikävuotta, eli ennenaikaisesti menetettyjen vuosien määrä, on vähentynyt. Miten asunnottomuus voitaisiin poistaa kokonaan Suomesta. Millä tätä voi perustella. 11 Jokainen väkivallan teko on toki liikaa. – Asunto ensin -hankkeella on ollut voimakas vaikutus asunnottomuuden vähenemiseen. Esimerkiksi se, että suomalainen innovointi on hyvässä iskussa ja elinkeinoelämän tuottavuudessa on nähtävissä nousua. Väkivaltarikosten väheneminen selittää osin sitä, mutta enimmäkseen kyse on itsemurhien sekä saasteisiin, onnettomuuksiin ja kansansairauksiin kuolleisuuden vähentymisestä. Toiseksi suomalaiset elävät aiempaa säädellymmässä todellisuudessa Natoon liittymisen myötä sekä puolustusvoimiin tehtyjen investointien myötä. – Nykyinen määrä alkaa laskea kun kovassa asunnottomien ytimessä elävien eli pitkäaikaisasunnottomien määrää saadaan vähennettyä. – Hyviä merkkejä siitä on jo. | Kuva: Rami Marjamäki. Asunnottomien profiili on muuttunut jossain määrin nuoremmaksi ja joukossa on enemmän maahanmuuttajataustaisia ihmisiä. 6 Kirjan lopputeksteissä toteat, että parhaassa tapauksessa Hyviä uutisia Suomesta -kirja ei ole lähivuosina nostalgiaa vaan yksi uuden ajan saumakohtaa kartoittavista teoksista. Tätä työtä esimerkiksi Diakonissalaitos on tehnyt erinomaisella tavalla. MARI TEINILÄ Professori Juho Saari uskoo, että jos hallitus onnistuu siirtymään leikkauksista kasvuun, olemme uuden ajan saumakohdassa. Asunnottomuuden väheneminen toteutuu sitkeän ja kovan työn kautta niiden ihmisten parissa, joilla kaikki arjen perusasiat ovat sekaisin. – Itsemurhien määrä on myös laskenut. Kumpaan uskot itse enemmän. Osaltaan ne ovat tuoneet vakautta. 5 Kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsbergin kirjoittamassa luvussa löytyy ehkä kirjan yllättävin väite siitä, että rauha on vahvistunut. 4 Vuonna 1987 Suomessa oli asunnottomia vielä yli 18 000 ja toissa vuonna alle 4 000. – Kansalaisten huomio on ollut leikkauksissa, mutta jos hallitus onnistuu siirtymään leikkauksista kasvuun ja uudistuksiin ja kasvua saadaan aikaan, niin olemme uuden ajan saumakohdassa
– Turvallisuuskäsitykseemme ei tällä hetkellä oikein mahdu sellainen asia kuin esimerkiksi lähisuhdeväkivalta. – Termi tarkoittaa sitä, että turvallisuus tunkeutuu sellaisille alueille, joita emme perinteisesti ajattele turvallisuuden kautta. koska joudumme investoimaan paljon aseisiin, yhteiskunnan muilla sektoreilla pitäisi tehdä vielä paljon enemmän ilmastotoimia. Mutta TEKSTI | VESA KEINONEN – KUVAT | JUKKA GRANSTRÖM ajankohtaista Johanna Vuorelma arvioi, että Nato-jäsenyyden myötä Suomen on vaikea olla enää rauhantuottaja, vaikka pyrkisimme edelleen sitä kautta profiloitumaan. Vuorelma pahoittelee sitä, että nyt ilmastotoimissa ollaan menossa aivan toiseen suuntaan. Turvallisuuden korostuminen johtuu helmikuussa 2022 Venäjän käynnistämästä hyökkäyssodasta Ukrainaa vastaan. H elsingin yliopiston politiikan tutkija Johanna Vuorelma on seurannut viime vuosien politiikkaamme hiukan kriittisemmästä näkökulmasta kuin moni muu. Vuorelman mukaan nykyisessä ilmapiirissä voi olla olemassa vaara, että turvallistaminen leviää laajallekin yhteiskuntaan. Suomessakin tätä Turvallisuus tunkeutuu sellaisille alueille, joita emme perinteisesti ajattele turvallisuuden kautta.. Hän huomauttaa, että turvallisuudella perustelluille väitteille ei tällä hetkellä Suomessa oikein löydy vasta-argumentteja. Olemme siitä riippuvaisia, koska turvallisuustilanne on mikä se on. Ilmastoja ympäristökriisi ei ole hävinnyt minnekään, vaikka muut asiat valtaavat otsikot. Esimerkiksi kansalaiskeskustelua alettiin tarkastella turvallisuuden näkökulmasta. Ongelma on sekin, että turvallisuuteen viitataan pitkälti perinteisessä, militaristisessa mielessä. Hän näkee ilmassa tiettyjä huolestuttavia merkkejä liittyen turvallisuuden painottumiseen muiden yhteiskunnan alueiden kustannuksella. Kyseistä ilmaisua käytettiin silloin, kun tutkittiin sitä, mitä USA:ssa tapahtui syksyn 2001 terrori-iskujen jälkeen. Vuorelma nostaa esille eräänlaisen tasapainottelun sotaan varautumisen sekä ympäristön välillä. – Toki ymmärrän sen, että aseteollisuutta tarvitaan Eurooppaan lisää. Onko olemassa vaara, että turvallisuuden ylikorostaminen rapauttaa inhimillisyyttämme ja omakuvaamme. Turvallisuus on kiistämätön argumentti. Johanna Vuorelma huomauttaa yhdestä erittäin merkittävästä uhasta, joka on viime vuosina jäänyt aika lapsipuolen asemaan. Sehän kohdistuu valtavaan määrään ihmisiä ja on konkreettinen turvallisuusuhka. – Emme voi puhua sodista ja muista kärsimyksistä ilman että otamme puheeksi myös niiden erittäin haitallisen vaikutuksen ilmastoon ja ympäristöön. Koko Euroopassakin ilmastopoliittinen kunnianhimo on tällä hetkellä laskussa. 12 Tasapainoilua turvallisuuden kaltevalla pinnalla kriisit | Dramaattisesti viime vuosina muuttunut toimintaympäristö on saanut Suomenkin panostamaan vahvasti puolustukseensa
Ennen Ukrainan sotaa vain ani harva suomalainen oli kiinnostunut siitä, kuinka monta prosenttia puolustusbudjettimme on maan bruttokansantuotteesta. Puolustuksen etusija ja Ukrainan tukeminen hyväksytään Suomessa yleisesti poliittisista kannoista riippumatta. Tämän ovat lukuisat kansalaiskyselyt osoittaneet. Olemme erittäin riskialttiissa tilanteessa ja on pidettävä todella tarkkaan huolta siitä, että meillä on mahdollisimman vahva oma puolustus. Vyöryi esiin kaikki se kärsimys, mitä olemme historiamme aikana joutuneet kokemaan. – Ymmärrän itsekin Suomen geopoliittisen aseman. Johanna Vuorelma Koulutus: filosofian tohtori ja valtio-opin dosentti Työ: Yliopistotutkija Helsingin yliopiston monitieteisessä Eurooppa-tutkimuksen keskuksessa Kiinnostaa: Käveltävä kaupunki, lukupiirit, ekologisesti kestävä tulevaisuus. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, niin historiallinen muisti ja kulttuurinen tarina tuli pintaan tosi vahvana. 13 » keskustelua pitäisi käydä paljon enemmän. Presidentti Mauno Koivisto kiteytti aikoinaan eräälle venäläiselle toimittajalle Suomen idean hyvin ytimekkäästi: selvitä hengissä. Kuka. Hyvin paljon rahaa. Kuinka paljon varustelua voi sitten olla yhteiskunnan kestokyvylle liikaa. – Olen itse syntynyt 1980-luvulla ja saanut elää rauhan aikana. – Se on vaikeaa, koska talouden ja turvallisuuden vallitseviin kehyksiin ei ilmastoasiakaan tällä hetkellä oikein mahdu. Vuorelma ei usko, että puolustusbudjetin nousemiselle olisi mitään etukäteen määriteltyä ylärajaa. Vuorelmakin tunnistaa realistisesti maamme eksistentiaalisen selviytymisen tarpeen. Nyt kyseinen numero on tullut median kautta osaksi arkista todellisuutta. Ukraina on ahtaalla ja sen tukeminen vaatii Euroopan muilta mailta konkreettisia panostuksia
– Suomessakin voidaan alkaa uudessa ilmapiirissä toimimaan tavalla, joka vain muutama vuosi aikaisemmin olisi ollut meille moraalisesti vieras. – Tiedämme jo paljon siitä, mitä se tarkoittaa maamme puolustuksen kannalta. Hän kehottaa puheen ohella kiinnittämään huomioita ennen kaikkea tekoihin. Hän ottaa esille yhtenä isona kokonaisuuteen liittyvänä kysymyksenä ydinasepolitiikan. Venäjä käyttää liikkeellä olevia ihmisiä poliittisesti hyväkseen. Kylmän sodan aikana maamme myös pyrki luovimaan eri tavoin suurvaltablokkien välillä. – Suomi ja myös Ruotsi ovat pitkään profiloituneet ydinaseriisunnan kannattajina. Suomeakin arvioidaan jatkossa eri tavalla, ja se on vain kohdattava. Ilmaisulla tarkoitetaan sitä, miten ymmärrämme itsemme ja millaisia asioita viime kädessä koemme edustavamme. Heinäkuussa 2024 voimaan astunutta rajalakia Vuorelma pitää yhtenä kaikkein huolestuttavimpana asiana maamme poliittisessa ilmapiirissä. Ei enää muisteta, että jokaisella maahamme pyrkivällä on oma tarinansa. Missä määrin olemme silloin enää sitoutuneet arvoihin, jotka perinteisesti yhdistämme suomalaisuuteen. – Suomen päätös raja-aidan rakentamisesta itärajalle ei juurikaan herättänyt keskustelua, vaikka sen kustannukset ovat satoja miljoonia euroja. Vuorelma näkee yhtenä merkittävänä kansalliseen omakuvaan vaikuttavana tekijänä maamme varsin tuoreen Nato-jäsenyyden. Visaisia pähkinöitä riittää, kuten olemme huomanneet esimerkiksi presidentti Trumpin Grönlantia koskevista vaatimuksista. Ihmisiä työnnetään väkivaltaisesti ja täysin epäinhimillisesti rajalta pois. Raja-asioihin liittyy olennaisesti kieli, jolla puhutaan turvapaikkaa Suomesta hakevista ihmisistä. ajankohtaista Suomen kansallisessa tarinassa kerromme olleemme altavastaajia, jotka ovat eri tilanteissa toimineet oikein.. Se ei kuitenkaan ole samalla tavalla näyttävää ja käsin kosketeltavaa kuin fyysinen aita, Vuorelma huomauttaa. Heillähän ei ole juuri muuta vaihtoehtoa. Hän muistuttaa siitä, että jokaisella kansalla on taipumus tuoda itsensä esille mahdollisimman positiivisesti. Vuorelma toteaa, että Puolan ja Valko-Venäjän rajalla on jo nähty, mitä tämä asia voi käytännössä olla. – Emme voi ohittaa esimerkiksi Afrikassa sitä tulkintaperinnettä, että puolustusliitto kuitenkin edustaa siellä sellaisia valtioita, joilla on imperialistinen perintö. – Se on EU-oikeuden ja kansainvälisten sopimusten vastainen. Vuorelma on valmistelemassa uutta tutkimushanketta, jonka fokuksessa on suomalaisten kansallinen omakuva. Asia on voitu todentaa. Puhumattakaan siitä, miten kyseinen asia vaikuttaa yksilöihin. Voidaan hyvästä syystä kysyä, onko tällainen projekti kustannustehokas tai esteenäkään toimiva. Laine on kritisoinut raja-aitaa voimakkaasti. 14 Turvallisuuden merkityksen nouseminen kansallisella agendalla merkitsee vallanpitäjille usein tarvetta antaa äänestäjille konkreettisia näyttöjä. Todennäköisesti on niin, että mitä heikommassa asemassa oleva henkilö on kyseessä, niin sitä alttiimpi hän on tällaiselle. Esiintyy kielikuvia, joiden mukaan nämä ihmiset ovat jonkinlaisia ”Putinin aseita”. – Mutta tämähän ei kerro vielä mitään kyseisten ihmisten tilanteesta. Joku rajavartija antaa tulijalle oikeuden hakea turvapaikkaa, ja joku toinen taas ei. Vuonna 1975 isännöimme Helsingissä ETYK-kokouksen, ja sinibarettisia YK:n suomalaisia rauhanturvaajia on nähty monissa maissa. Nähdäänkö enää jatkossa. Nyt olemmekin itse ydinasepelotteen omaavan puolustusliiton jäseniä. Me olemme historiallisesti toimineet tavalla, joka tuottaa meille ylpeyttä. Tämä asia on vielä aika pitkälle selvittämättä. Vuorelma arvioi, että jo lähiaikoina voidaan olla tilanteissa, jossa ylpeyttä rakentavan omakuvan tuottaminen osoittautuu vaikeaksi. Jos valitsemmekin jatkossa eettisesti arveluttavia vaihtoehtoja, niin alkaako kansallinen omakuvamme sitten tuottaa meille häpeää. Ja jos rajalakia todellisessa tilanteessa sovellettaisiin, niin voi syntyä mielivaltaisia tilanteita. Mutta mitä se tekee kansalliselle identiteetillemme. – Suomen kansallisessa tarinassa kerromme olleemme altavastaajia, jotka ovat eri tilanteissa toimineet oikein. Muun muassa Itä-Suomen yliopiston rajatutkimukseen erikoistunut professori Jussi P. – Tässä puhuntatavassa yksilöllisyys ja inhimillisyys unohtuvat. Suomi on opittu vuosikymmenien mittaan tuntemaan myös alttiina rauhanrakentajana. – Käytettävissähän olisi monenlaista modernia teknologiaa, joka on kehitetty rajaturvallisuuden varmistamiseksi. Vuorelma nostaa esiin suomalaisessa keskustelussa syntyneen vinoutuneen tulkinnan. – Meiltä vaaditaan todella huolellista harkintaa joka ikisen eteen tulevan kysymyksen äärellä. – Ontologinen eli valtiollisen omakuvan turvallisuus voi olla vaikuttamassa vielä enemmän valtion toimintaan, kuin niin sanottu kova turvallisuus. Muurin tai aidan rakentaminen epämieluisia ihmisiä vastaan lienee niistä konkreettisin. Nato-jäsenelle sellainen ei tietenkään enää onnistu. Puhutaan myös massoista ja virroista
15 Johanna Vuorelma on tutkimusryhmineen tutkinut muun muassa sitä, mitä militaristinen kieli tekee demokratiallemme.
Kokoelmasta löytyy myös lauluja erilaisiin elämäntilanteisiin. Tammi 34,90 (39,90) Heini Kataja-Kantola Katselen taivastasi – Heini Kataja-Kantolan lauluja Laulukirjaan on koottu sata Heini Kataja-Kantolan laulua vuosien varrelta. Perussuomalaisista muutama vuosi sitten lähtenyt Soini on puhunut avoimesti katolilaisuudestaan. Tämä selvisi hiljattain Helsingin yliopiston LegitRel-hankkeessa, jossa tutkittiin politiikan ja uskonnon suhdetta. 040 735 2096 Albasta öylättiin Jussi Lilja Seurakunnan hallintomenettely 2025 Erinomainen opas seurakuntien johtavien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden työvälineeksi! Teokseen on päivitetty uuden kirkkolainsäädännön säädökset muun muassa ajantasaisista tietosuojan vaatimuksista. Irja Askola, Mikko Kuustonen, Reetta Meriläinen, Anna-Stina Nykänen ja Sami Sykkö. Heillä ei vain ole ollut tapana tehdä uskostaan numeroa. Sacrum 38,90 Messusävelmistön säestyskirja Messusävelmistön säestyskirja jälleen saatavana! Säestyskirja jakautuu varsinaiseen sävelmistöön sekä liiteosaan, joka pitää sisällään Psalmin kertosäkeitä, Herran siunauksen sekä Perhejumalanpalveluksen lauluja. Podcastissa Timo Soini kertoo olevansa tarkka siitä, ettei väitä minkään puolueen olevan kristitylle erityisen sopiva tai sopimaton: ”Niin se ei ole, koska ei Jumalalla ole jäsenkirjaa.” näkökulma Tuija Pyhäranta tuija.pyharanta@kotimaa.fi Donald Trump poseerasi Raamatun kanssa St. Esimerkiksi Kontula ottaa liikennekaavoituksen ja luomiskertomuksen tulkinnan. Hän yritti tuolloin vedota kansaan George Floydin kuolemaa seuranneiden mielenosoitusten hillitsemiseksi. Kuuntelin hiljattain kiinnostavan Kansanlähetyksen tuottaman Itse Ajattelijat -podcastin jakson parin vuoden takaa. 370,00 Kalkkiliiina Aspis Kotimainen, Ateljé Solemniksen valmistama kalkkiliina. Säestyskirjan kolmas osa, Virikeaineistoa, tarjoaa vaihtoehtoisia säestysversioita, kuorosovituksia, transponointeja sekä esimerkkejä intonaatioista. Linjaansa hän perustelee sillä, että julkisuudessa poliitikon uskosta tai sen puutteesta tulisi väkisin osa poliittista brändiä ja työväline. Läntisen suurvallan johtoon palasi kiinteistömoguli Trump, josta on poliittisen uran myötä kuoriutunut konservatiivinen kristitty. Mistä löytää voimaa ja resilienssiä niin yksilön kuin perheiden, yhteisöjen ja kansakunnankin tasolla. John’s episkopaalikirkon edessä ensimmäisellä presidenttikaudellaan kesäkuussa 2020. ”Parempi on viisas ja jumalaton hallitsija kuin tyhmä ja hurskas”, kerrotaan Lutherinkin sanoneen. Alkaen 16,00. Soini kertoo määrittelevänsä itsensä kristityksi poliitikoksi, mutta ei poliittiseksi kristityksi. Moni lauluista on syntynyt hänen oman kanttorintyönsä tarpeisiin, jumalanpalvelukseen ja kirkkovuoden aiheisiin. Osassa nuoteista on mukana sointumerkit, osassa pianosäestys sekä kuoroja soitinstemmoja. Suurvaltoja katsoessa tulee mieleen, että paluun on tehnyt pikemmin uskolla poseeraaminen. Kristittyjä on toki aina ollut mukana suomalaisessa politiikassa. Vasemmistoliiton pitkäaikainen kansanedustaja Kontula puolestaan kieltäytyy ottamasta henkilökohtaisesti kantaa uskonkysymyksiin. Kuvia Putinista sytyttelemässä tuohuksia on niin paljon, että niillä voisi varmasti tapetoida Kremlin. 140,00 Ehtoollisleivät Kotimaiset Diakonissalaitoksen ehtoollisleivät ja perinteiset eteläsaksalaiset ehtoollisleivät. Kirkolla on roolinsa valtiollisissa juhlallisuuksissa, mutta se on ennen kaikkea seremoniallinen. Kirjoittaja, Lapuan hiippakunnan lakimiesasessorina toiminut varatuomari Jussi Lilja, on kirjoittanut myös kirjan aiemmat laitokset. Se on hyvä, sillä hengellisyys ei lopulta ole poliittinen mielipide. Yksin kristinuskosta voidaan johtaa kasapäin erilaisia näkemyksiä. 35 x 35 cm / 40 x 40 cm. Lehtitietojen mukaan Trump ei tuolloin käynyt kirkossa sisällä, eikä pappia huolittu paikalle kuvaussessioon. Idässä suurvaltaa on puolestaan johtanut jo pitkään Putin, joka esiintyy mielellään ”perinteisten kristillisten arvojen” puolustajana. Suomeen vastaavaa uskon ja poliittisen vallan sotkemista on ainakin toistaiseksi vähän vaikea kuvitella. Peräti neljä viidestä suomalaisesta ajattelee, ettei valtion lakien tulisi perustua mihinkään uskontoon. Tätä uutta poliitikkobrändiään hän on pyrkinyt vahvistamaan kuvauttamalla itsensä kirkon edustalla Raamattu käsissään. Tutkimustiedon ja terapeuttisen kokemuksen täydentäjinä kirjassa puhuvat useat lohdun asiantuntijat, mm. Siinä konkaripoliitikot Timo Soini ja Anna Kontula hahmottelevat erilaisia tapoja ymmärtää uskonnon ja politiikan suhdetta. Esimerkiksi rauhansanalainen Juha Sipilä ei pääministerikaudellaan mielellään kommentoinut uskoaan mitenkään, vaikka moni kyllä yritti kysyä. Väyläkirjat 22,50 (25,00) Pirkko Lahti & Heli Pruuki Lohtu – Miten selviydyn Mistä ammentaa toivoa ja lohtua monin tavoin raskaana aikana, jona kannattelijatkin tuntuvat uupuvan. Saatavissa kaikissa liturgisissa väreissä. Erikokoisia eriä, myös gluteenittomana. Sacrum 75,00 (79,00) Matkaehtoolliskalusto Paulus Säilytyslaatikko 18 x 17 x 10 cm. 16 Trumpilla on Raamattu, mutta Jumalalla ei ole puoluekirjaa P itkään on puhuttu uskonnon paluusta politiikkaan. | Kuva: EPA-EFE / Shawn Thew Verkkokauppa: www.sacrum.fi | Myymälä: Kalevankatu 20, Helsinki | Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 | Puh. Vakavasti otettavat poliitikot eivät meillä yleensä poseeraa vakaumuksellaan. Tietysti maailmankatsomus vaikuttaa politiikkaan, Soini myöntää, kuten siihen mitä hän ajattelee abortista. Uskovaisena esiintymällä tuskin saavuttaa Suomessa valtavaa poliittista suosiota. Kontulan mielestä abortin ja bensalitran väliin jää iso joukko kysymyksiä, joihin kanta voidaan johtaa kristillisestä etiikasta. Käsitys hyvästä kaavoituksesta on erilainen riippuen siitä, ymmärretäänkö ihminen luomakunnan hallitsijaksi vai tilanhoitajaksi. Ehkä meikäläistä poliittista kulttuuria selittää suomalaisten äidinmaidossa omaksuma kahden regimentin oppi. Niitä hän on puolustanut muun muassa hyökkäämällä toiseen itsenäiseen valtioon. 6 x teräspikari Paulus, leipälautanen terästä, leipärasia terästä, 2 x lasipullo. Mutta ei kristinuskosta löydy vastausta kysymykseen sopivasta bensan hinnasta
Tammi 34,90 (39,90) Heini Kataja-Kantola Katselen taivastasi – Heini Kataja-Kantolan lauluja Laulukirjaan on koottu sata Heini Kataja-Kantolan laulua vuosien varrelta. Kirjoittaja, Lapuan hiippakunnan lakimiesasessorina toiminut varatuomari Jussi Lilja, on kirjoittanut myös kirjan aiemmat laitokset. Tutkimustiedon ja terapeuttisen kokemuksen täydentäjinä kirjassa puhuvat useat lohdun asiantuntijat, mm. Säestyskirjan kolmas osa, Virikeaineistoa, tarjoaa vaihtoehtoisia säestysversioita, kuorosovituksia, transponointeja sekä esimerkkejä intonaatioista. 35 x 35 cm / 40 x 40 cm. 6 x teräspikari Paulus, leipälautanen terästä, leipärasia terästä, 2 x lasipullo. Saatavissa kaikissa liturgisissa väreissä. Osassa nuoteista on mukana sointumerkit, osassa pianosäestys sekä kuoroja soitinstemmoja. Moni lauluista on syntynyt hänen oman kanttorintyönsä tarpeisiin, jumalanpalvelukseen ja kirkkovuoden aiheisiin. Väyläkirjat 22,50 (25,00) Pirkko Lahti & Heli Pruuki Lohtu – Miten selviydyn Mistä ammentaa toivoa ja lohtua monin tavoin raskaana aikana, jona kannattelijatkin tuntuvat uupuvan. Sacrum 38,90 Messusävelmistön säestyskirja Messusävelmistön säestyskirja jälleen saatavana! Säestyskirja jakautuu varsinaiseen sävelmistöön sekä liiteosaan, joka pitää sisällään Psalmin kertosäkeitä, Herran siunauksen sekä Perhejumalanpalveluksen lauluja. Sacrum 75,00 (79,00) Matkaehtoolliskalusto Paulus Säilytyslaatikko 18 x 17 x 10 cm. 040 735 2096 Albasta öylättiin Jussi Lilja Seurakunnan hallintomenettely 2025 Erinomainen opas seurakuntien johtavien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden työvälineeksi! Teokseen on päivitetty uuden kirkkolainsäädännön säädökset muun muassa ajantasaisista tietosuojan vaatimuksista. Irja Askola, Mikko Kuustonen, Reetta Meriläinen, Anna-Stina Nykänen ja Sami Sykkö. Alkaen 16,00. Mistä löytää voimaa ja resilienssiä niin yksilön kuin perheiden, yhteisöjen ja kansakunnankin tasolla. Erikokoisia eriä, myös gluteenittomana. 17 Verkkokauppa: www.sacrum.fi | Myymälä: Kalevankatu 20, Helsinki | Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 | Puh. 370,00 Kalkkiliiina Aspis Kotimainen, Ateljé Solemniksen valmistama kalkkiliina. 140,00 Ehtoollisleivät Kotimaiset Diakonissalaitoksen ehtoollisleivät ja perinteiset eteläsaksalaiset ehtoollisleivät. Kokoelmasta löytyy myös lauluja erilaisiin elämäntilanteisiin
Mahtuvatko evoluutioteoria ja sateekaarioppilaat samoihin luokkahuoneisiin uskon kanssa. uutiset Suomen Kristillisessä Yhteiskoulussa järjestetään aamuhartaus joka päivä. Lisäksi oppilaat ovat itse ideoineet rukousvälitunnin. 18 Kun Jumala kuuluu koulupäivään uskonnonvapaus | Kristillisten koulujen suosio kasvaa tällä hetkellä vauhdilla. | Kuva: Pasi Leino
Tieto kristillisistä vaihtoehdoista on alkanut levitä, luultavasti perheiden havahduttua tavallisen peruskoulun jyrkkään uskontokielteisyyteen. Hälinä käynnistyy. Heidän mukaansa koulun tunnelma on hyväksyvä, avoin ja turvallinen. Koulun aamunavaus kuulostaa varmasti kotoiselta vanhoista sukupolvista, mutta monia nykykoululaisia ajatus rukoilemisesta koulussa hätkähdyttää. Kristinuskoa ei uskalleta vilauttaa oppilaiden näkyviin aina edes osana kulttuuriperintöä. Määrä on historiallinen, iloitsee puolestaan SKYK:in rehtori Anitra Arkko. Uutisten mukaan esimerkiksi Tampereella jonotetaan. Joskus kristillinen koulu sattuu vain olemaan lähellä kotia. Ulko-ovessa on ilmoitus rukousvälitunnista. Taustalla on useita tekijöitä. Saliin pakkautuu yläkoululaisia sekä lukiolaisia. Suomen kouluja alettiin riisua kristillisyydestä vuonna 2003 uuden uskonnonvapauslain tultua voimaan, ja ilmiö on näkynyt viime vuosina yhä voimallisemmin. Seinillä näkyy siellä täällä ristejä. Muutamat suomalaiskoulut kulkevat jyrkästi tätä valtavirtaa vastaan, mutta ne eivät riko lakia. Toisissa ihmisissä ajatus panee kylmiä väreitä kulkemaan selkäpiissä. Viime syksynä yhdenvertaisuusja tasa-arvolautakunta suositteli Hämeenlinnaa maksamaan korvauksen oppilaalle uskonnollisten laulujen kuulemisesta. Sitten hän lukee kappaleen Raamattua ja sanoo: rukoillaan. Kädet menevät salissa ristiin, takarivin pojillakin. Kristillisissä peruskouluissa opiskelee yhteensä kolmisentuhatta nuorta, mikä on pieni osuus Suomen 500 000– 600 000 peruskoululaisesta. Se on oppilaiden itsensä ideoima, kertoo rehtori Anitra Arkko. Kaarinassa Anitra Arkko puolestaan lisäsi koulun markkinointia. Ollaan Varsinais-Suomessa Kaarinassa, Suomen Kristillisessä Yhteiskoulussa eli SKYKissä. Ajatus kristillisestä koulusta herättää monissa ihmisistä lämpöisiä tunteita: iloa siitä, että jälkikasvu saa kokea saman rakkauden ja turvallisen perinnön kuin itse on saanut uskonnosta. Suomessa on tällä hetkellä 14 virallisesti kristillistä peruskoulua. Toisaalta määrä kasvaa vauhdilla. 19 K oulun aamunavaus on alkamassa. Suomen kristillisten koulujen ja päiväkotien liiton puheenjohtaja Jukka Sipilä kertoo, että oppilasmäärä on kasvanut erityisen voimakkaasti Espoon ja Oulun kristillisissä kouluissa. Muut lähtevät, mutta alttarin lähelle jää oppilasryhmä suunnittelemaan näytelmää. | Kuva: Pasi Leino. Lisäksi kristillinen päivälukio löytyy SKYKistä ja aikuislukio Sastamalasta. Usea koulu odottelee hyväksyntää ja toimii toistaiseksi kotikoulun statuksella. Monissa kristillisissä oppilaitoksissa ovat seinät alkaneet tulla vastaan eivätkä kaikki halukkaat pääse sisään. Niille kaikille on annettu erillinen lupa uskonnolliseen pohjavireeseen, mutta lupa ei heltiä helposti. Oulussa koulu lähetti vanhemmille varoitusviestin siitä, että joulujuhlassa tulisi olemaan uskonnollista sisältöä eli joululaulu. Opettaja Marjukka Ostrovljanovic alkaa kertoa tarinaa Saksan kielikurssin kaveristaan. – Auta meitä, että voidaan tehdä sinun tekojasi ja sanoa ystävällisen sanan, kun sitä tarvitaan. Sen jälkeen Kirkkonummella koulu perui viime hetkellä klassisen musiikin konsertin, sillä Händelin Messias-oratorio perustuu Jeesuksen elämään. Uskonnollisen opinahjon voisi olettaa olevan ahdasmielisyyden tyyssija, jossa ei opeteta lapsille mitään evoluutios» Jonatan Arola, 19, Elena Savarelli, 18, ja Lahja Vehkavuori, 16, opiskelevat Suomen Kristillisessä Yhteiskoulussa Kaarinassa. – Ideologinen ilmapiiri on polarisoitunut, ja perusopetus on keskellä tätä jännitettä, Sipilä miettii. Uutisista on luettu järkyttäviä väärinkäytöksiä maailman kristillisistä kouluista. Samoin Järvenpäässä, Kuopiossa ja Jyväskylässä on ollut reipasta kasvua, ja plusmerkkistä suuntaa on myös Porissa ja Helsingissä. Muitakin syitä on. Aamen. Takarivi kansoittuu tuttuun tapaan isokokoisista teinipojista. – Viime lukuvuonna meillä oli 167 oppilasta, tänä vuonna 206. Päät painuvat
– Ihmisistä huomaa, että he ovat oikeasti uskossa. Savarellin perhe ei kuulu kirkkoon, mutta hänen lähin peruskoulunsa sattui olemaan kristillinen ja hän hakeutui itse SKYK:iin. Syyn nuoret arvelevat olevan nimenomaan kristillisyydessä. Oppilaiden täytyy saada sama tiedollinen anti kuin missä tahansa koulussa, evoluutioineen ja seksuaalikasvatuksineen. Suomen Kristillisen Yhteiskoulun lukiossa tällaista ilmapiiriä eivät tunnista ainakaan 16–19-vuotiaat Lahja Vehkavuori, Jonatan Arola ja Elena Savarelli. Koulu on adventtikirkon ylläpitämä, Täällä pidetään arvoja tärkeinä. Nämä pelot eivät voi Suomessa toteutua, ainakaan kokonaan. Tämä voi herättää kristilliseen kouluun hakeutuvissa perheissä yhtä lailla helpotusta kuin harmistumista. Eri asia on myös, jos koulun henkinen ilmapiiri ei hyväksy sateenkaariväkeä tai tunnelma koetaan muulla tavoin hengellisesti painostavaksi. Kristillinen koulu ei saa opetuslupaa, ellei se noudata valtakunnallista opetussuunnitelmaa. Kaikki ovat aina valmiita auttamaan, Vehkavuori pohtii. – Täällä pidetään arvoja tärkeinä. Kaikki miettivät, miksi he toimivat niin kuin toimivat.. 20 ta, kielletään seksuaalisuus ja syrjitään sukupuolija seksuaalivähemmistöjä. Vehkavuoren opintie on ollut kokonaan kristillinen, kun taas helluntailaisesta perheestä tuleva Arola on käynyt tavallisen peruskoulun. Heidän kokemuksensa mukaan koulussa otetaan huomioon se, että ihmisillä voi olla erilaisia katsomuksia. Tulee tilanteita, joissa huomaa, miten Jumala pystyy toimimaan näiden ihmisten kautta. He ovat kokeneet kristillisen lukionsa tunnelman hyväksyvänä, avoimena ja turvallisena. Kaikki miettivät, miksi he toimivat niin kuin toimivat, Savarelli sanoo