vu os ik er ta 00 43 59 5– 24 –4 ”Joku varjelee tääl” Poliisi ohjasi kirkkoon, ja nyt entinen jenginuori on Räppäri PapiPike, futisvalmentaja ja perheenisä 16 4 Kirkkohallituskin valmistautuu tekoälyn tuomaan suureen muutokseen 6 Espoossa valmennusryhmät auttavat eläkkeelle jääneitä tutkimaan identiteettiään 12 25 vuotta sitten purjelaiva Viking vei lähetystyöntekijöitä Etelä-Afrikkaan. tammikuuta 2024 | hinta: 3,90 € | www.kotimaa.fi Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n 11 9. N:o 3 | 19
Tästä joulukortista puuttui lähettäjän nimi. Odotukseni kaiken suhteen ylittyivät. Palestiinalaisia hyvin vahvasti tukeva Etelä-Afrikka syytti Israelia palestiinalaisiin kohdistuvasta kansanmurhasta ja pyysi tuomioistuimelta väliaikaista määräystä Israelin sotatoimien lopettamiseksi. Yhdysvalloissa osataan juhlallisuuksien järjestäminen. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. viikon henkilö ”Suomalaiset ovat jättäneet Floridaan vahvan jäljen” Floridan Lake Worthissa sijaitseva Pyhän Andreaan suomalainen seurakunta täytti 70 vuotta. – Ensimmäisen ja toisen polven suomalaisia asuu Floridassa noin 26 000. 2 Miten kuvailet Floridan suomalaisyhteisöä. Se ei välttämättä liity suoraan uskonnollisuuteen. Yksi niistä jäi erityisellä tavalla mieleen. En ole aiemmin käynyt Floridassa. Syvimmillään tuomareiden edessä on tässä oikeudenkäynnissä kaksi kansaa, jotka etsivät olemassaololleen oikeutusta kansainvälisen yhteisön edessä: historiansa aikana useammankin kansanmurhan kohteeksi joutuneet juutalaiset ja olemassaolostaan taisteleva juutalaisvaltio sekä alistetussa asemassa elävät palestiinalaiset, joiden kohtalo näyttää olevan kaikkien muiden kuin heidän itsensä käsissä. Molemmat ovat juuttuneet väkivallan kierteeseen, jota kukaan ei enää osaa katkaista. Kauniilla käsialalla kirjoitettuun korttiin toiselle puolelle oli piirretty seimi ja sen alle kirjoitettu teksti Kristus syntyy, kiittäkää. Näyttää kuitenkin siltä, että Israel suhtautuu vakavasti Kansainvälisen tuomioistuimen käsittelyyn eikä tällä kertaa boikotoi sitä, vaikka se muuten pitää YK:n tutkimuksia itsensä kannalta epäreiluina ja puolueellisina. 1 Mitä matkasi piti sisällään. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Jotain tuttua siinä on. Syyte koskettaa syvästi juutalaisen kansanmurhan jälkipuinneista syntynyttä Israelin valtiota. Nyt on kuitenkin kyse Israelin maineelle merkittävästä syytteestä. Sunnuntaina vietimme kahta messua. Vuosi vuodelta niiden määrä on vähentynyt, yhä harvempi lähettää postin kautta joulukortteja. siivosin joulukortit pois näkyvistä. Lauantaina järjestettiin gaala. Palestiinalaisille Etelä-Afrikan tuki ja kansanmurhasyytteen vieminen Kansainväliseen tuomioistuimeen on merkittävä asia jo sinänsä. Salaisuudesta huolimatta oleellista ovat korttiin kirjoitetut sanat: Kristus syntyy, kiittäkää. – Usea lumilintu kertoi käyvänsä kirkossa Suomessa ainoastaan Kauneimmissa joululauluissa, mutta Floridassa istuu kirkon penkissä melkein joka sunnuntai. Kuka on tämä henkilö, joka on osannut piirtää yksinkertaisen, mutta taitavan seimipiirroksen. – Juhlallisuudet huipentuivat viikonloppuna. – Minulla on piispojen työnjaossa ulkosuomalaistyön nimikko piispan tehtävä ja vierailukäynti kuului siihen. Seurakunta on sosiaalisen elämän keskus monelle suomalaiselle. Hän taitaa jäädä salaisuudeksi niin kuin niin moni muukin asia tässä elämässä. | Kuva: Sami Ettanen Kotimaa kuuluu Julkisen sanan neuvoston itsesääntelyn piiriin ja on sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita. 2 ~ ~ 3 Kotimaa | 19.1.2024 Kotimaa | 19.1.2024. Siinä on paljon tiivistettynä kolmeen sanaan. Toimeenpanokeinoja tuomioistuimella ei kuitenkaan ole. Kansainvälisen tuomioistuimen päätöksillä on painoarvoa, ja ne sitovat YK:n jäsenmaita. 3 Millaista on paikallisen seurakunnan toiminta. Postileimassa lukee Helsinki, sekään ei paljoa kerro kortin lähettäjästä. Jokunen joulukortti oli kuitenkin vielä tullut ja iloitsin jokaisesta. Venäjä ei ole noudattanut määräystä. Tarvittaessa se voi viedä asian YK:n turvallisuusneuvoston käsittelyyn. päivän hyökkäystä kansanmurhana juutalaista kansaa vastaan. Vuosi sitten tuomioistuin määräsi Venäjän lopettamaan hyökkäyksen Ukrainaan. Olen yrittänyt arvuutella kenen käsialaa on sinisellä mustekynällä kirjoitettu, kiittämään kehottava teksti. Asian lopulliseen käsittelyyn kuluu vuosia. Väestö jakautuu karkeasti jakaen kahteen osaan: jatkuvasti asuviin sekä niin kutsuttuihin ”lumilintuihin”, jotka asuvat talvet Floridassa ja muun vuoden Suomessa. tammikuuta 2024 20 radio ja tv Radiohartaudet ja jumalanpalvelukset 24 Pyhän Henrikin muistopäivä Piispa Henrikin kallon löytymisestä tulee sata vuotta 27 elämäni papit Maija Ala-Heikkilä asuu samalla mäellä kuin Karijoen kirkko, ja on aina palvellut pappeja 22 tutkimusmatkailija ja pappi Savonlinnalaissyntyinen Erik Laxman oli merkittävä tiedemies Oulun piispa Jukka Keskitalo vieraili tammikuun alussa Floridassa Pyhän Andreaan suomalaisessa seurakunnassa. – Suomalaiset ovat jättäneet Floridaan vahvan jäljen. Piispa Jukka Keskitalo kävi tutustumassa yhteisöön. Suomalaisia yrityksiä on runsaasti ja yhteisö on vahva ja virkeä. Suomalaisille löytyy myös oma lepokoti, jossa on tällä hetkellä lähes 100 asukasta. Niiden kantavana voimana on papin puoliso Tarja Ettanen vapaaehtoisten kanssa. Tuomioistuimen väliaikaista määräystä sotatoimien lopettamisesta odotetaan luultavasti viikkoja. Pappi on seurakunnan ainoa työntekijä ja messun lisäksi seurakunnassa järjestetään muun muassa lounaita kahtena päivänä viikossa. Ehdin nauttia yhteisön vieraanvaraisuudesta kuuden päivän ajan. Se kiisti syytteet, vetosi oikeuteensa puolustaa kansalaisiaan ja piti puolestaan terroristijärjestö Hamasin lokakuun 7. Päätoimittaja: Freija Özcan 040 683 8431 freija.ozcan@kotimaa.fi toimitussihteeri: Noora Wikman 040 178 8423 noora.wikman@kotimaa.fi toimittaja: Emilia Karhu emilia.karhu@kotimaa.fi toimittaja: Niilo Rantala niilo.rantala@kotimaa.fi toimittaja: Jussi Rytkönen (virkavap.) artikkelitoimittaja jussi.rytkonen@kotimaa.fi toimittaja: Tuija Pyhäranta tuija.pyharanta@kotimaa.fi toimittaja: Mari Teinilä mari.teinila@kotimaa.fi perustettu 1905 Toimitus: | tuhat merkkiä taivaasta | Nuutinpäivänä 13.1. Päivät olivat täynnä merkityksellisiä kohtaamisia. – Pastori Sami Ettanen on hyvin aktiivinen ja jumalanpalveluksiin kerääntyy mukavasti väkeä. Mikäli tuomioistuin antaa väliaikaisen määräyksen sotatoimien lopettamisesta, se lienee palestiinalaisille ja samalla myös terroristijärjestö Hamasille hetkellinen moraalinen voitto. Kirkko on Yhdysvalloissa enemmän arkipäivän keskellä. Matka ylitti kaikki odotukset. ASIAKASPALVELU: asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00131 Helsinki www.kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Graafikko: Jesperi Virtanen Valokuvaaja: Jukka Granström Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Sisältömyyntipäällikkö: Riikka Kettunen,040 400 860 862 Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Sacrum -Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: 79 900 kokonaistavoittavuus (painettu + digi viikko, KMT 2023) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Luvassa oli muun muassa seurakunnan kuoron upea konsertti. MARI TEINILÄ Pääkirjoitus | Freija Özcan, päätoimittaja Kaksi kansaa etsii olemassaolon oikeutusta I srael ja Etelä-Afrikka kohtasivat viime viikolla Kansainvälisen tuomioistuimen edessä Haagissa. NIILO RANTALA JUKKA KESKITALO – Oulun hiippakunnan piispa N:o 3 | 19. Kirkon lisäksi suomalaisyhteisöllä on Suomi-talo, jossa he viettävät aikaa ja järjestävät esimerkiksi tansseja. Kansainvälisen tuomioistuimen käsittelyssä on parhaillaan kaksi Ukrainan syytettä Venäjää kohtaan. He olivat saaneet vahvistusta myös muualta amerikanja kanadansuomalaisten joukosta
Naatus ei ole vielä varma. Sitä pitää käyttää välineenä. Kirkon on siis sekä osattava hyödyntää tekoälyä että tunnistettava sen aiheuttamat yhteiskunnalliset murrokset ja reagoitava niihin. Mitkä sitten tulevat olemaan tekoälyn vaikutukset ihmisten käyttäytymiseen, hyvinvointiin ja yhteiskuntaan. – Kehitys teki pienessä ajassa valtavan harppauksen. – Olemme keskittyneet käynnistämään tekoälykeskustelua kirkossa. Mielestäni tämän asian merkityksestä ei keskustella tarpeeksi, varsinkin jos otetaan huomioon, että yritykset rakentavat tekoälyjä täyttä häkää ja valtiotasolla käydään kehittelyssä kilpajuoksua. Siksi sekä tapahtumien että talouden suunnittelemisessa siitä voi olla Naatuksen mukaan suuri apu. Tekoälyn kehitys tulee vielä kasvattamaan tätä tehokkuutta. Naatus kollegoineen häkeltyi. Kirkon on myös koneiden aikakaudella muistutettava siitä, että kone ei ikinä korvaa toista ihmistä. Uskon, että kirkko voisi käyttää tekoälyä hyvään. – Kirkon viesti tekoälyn aikakaudella voisi olla esimerkiksi se, että inhimillisen elämän hienous piilee juuri sen hauraudessa ja ohimenevyydessä. Naatus pitää tällaista kehitystä mahdollisena jo lähitulevaisuudessa. Myös yhteiskunnalliset vaikutukset olivat laajoja. Naatus painottaa, että tekoäly ei tietenkään saa päättää asioista. – Sen vaikutus työmarkkinoihin ja koulutusjärjestelmään tulee olemaan suuri. Eikö tässä ole kuitenkin uhkana, että toiminnasta tulee laskelmoitua. Sitten tuli Darwin ja nyt puhutaan siitä, että kone on ihmistä älykkäämpi. Mitä tekoälystä tarvitsee tietää ja voisiko kirkko käyttää tekoälyä apunaan työssään ja viestinsä välittämisessä. – Da Vinci näytti aidolta, vaikuttavia olivat myös Fransisco de Goya, J.M.W. | Kuva: Jukka Granström 4 ~ ~ 5 Kotimaa | 19.1.2024 Kotimaa | 19.1.2024. Näin myös informaatiovaikuttamisesta tulee helpompaa. Vuosi sitten sosiaalisessa mediassa alkoi leviämään erilaisia tekoälyn tekemiä ”väärennöksiä”. – Tekoälyn tuotokset herättävät samanlaista ihmetystä kuin sähkön käyttömahdollisuudet aikanaan. – Tekoäly ei saa tulla ihmisten väliin. Ryhmää vetävän Stiven Naatuksen mukaan tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet ovat kirkon työssä moninaiset, mutta se ei voi korvata ihmistä. Hyvä ja kontrolloitukin kehitys johtaa muutoksiin ihmiskuvassa ja murroksiin työelämässä. Sen käsityksen murruttua luotimme sentään ihmisen uniikkiuteen. Tällainen neuvontabottihan on jo ihan arkista realismia. Naatus kertoo, että OpenAI:n tavoitteena on luoda yleinen tekoäly, joka korvaa keskiverron työntekijän usealla eri alalla joidenkin tehtävien hoitamisessa. T ekoäly tuli ryminällä ihmisten tietoisuuteen viimeistään viime vuonna. – Malttia tarvitaan. Tässä kohdin kirkon sanoma ja rooli muuttuu jälleen erityisen merkitykselliseksi. Tekoälyn avulla voitaisiin siis käytännössä räätälöidä seurakuntalaisten profiilin mukaista ohjelmaa ja toimintaa. – Kyseessä on internetin leviämiseen rinnastettava ilmiö. Siitä hän on vakuuttunut, että muutos on suuri. Se omaksuu ja käsittelee suuria määriä tietoja. Loputtomat valmiudet tekstin, kuvien, äänen ja videoiden tuottamiseen mahdollistavat järjettömän informaatiotulvan. Kirkkohallitus perusti viime kesänä tekoälyä pohtivan työryhmän. Kirkon on muistutettava, että vähäisyyden voimaa ei voita optimointi tai tehokkuus. – Tekoäly on helppokäyttöinen ja nopea. Kirkkohallitus haluaa perehtyä tekoälyyn teknologia | Tekoälyyn liittyvät innovaatiot, odotukset ja uhkakuvat löivät leimansa vuoden 2023 mediakeskusteluihin. Naatus kertoo huolestuneena, että niin kutsuttua ”synteettistä tietoa” voi tulvia internetiin jatkuvalla syötöllä. Muita uhkia ovat esimerkiksi botit. Kirkkovuotta seuraten Naatus pyysi tekoälyä tuottamaan kuvia itämaan tietäjistä eri aikakausien huipputaiteilijoita jäljitellen. Naatus ei myöskään usko, että tekoäly ratkaisisi maailman ongelmat. Turner tai Frida Kahlo -jäljennöksetkin. – Nykymaailma perustuu tehokkuuteen ja optimointiin. Seurakuntien nettisivuilla voisi kuitenkin hyödyntää esimerkiksi keskustelubottipalvelua, joka osaisi ohjata apua tai tietoa etsivän oikeaan paikkaan tai oikean ihmisen luo. Miksi juuri Kirkkohallituksella on oltava oma tekoälytyöryhmänsä. Kristillisen teologian ytimessä on kuitenkin vähäinen ja pieni ihminen ja suuri Jumala. Yhtäkkiä tekoäly kykeni tuottamaan nappia painamalla todella uskottavia jäljennöksiä ja laittoi vaikka Johnny Cashin laulamaan Barbie Girl -kappaleen. Kuvaan, ääneen tai videoon ei esimerkiksi enää oikein voi luottaa. Monet yritykset hyödyntävät tätä jo nyt. Kuvat olivat niin uskottavia, että ensisilmäyksellä on mahdotonta erottaa oikeaa väärennöksestä. Se herättää valtavasti kysymyksiä esimerkiksi tiedon uskottavuudesta. Siksi kirkon täytyy olla perillä tekoälyn uhista ja mahdollisuuksista. Naatus muistuttaa, että kone on kone ja ihminen on ihminen. – Yhteyden ja toisten ihmisten merkitys on korvaamaton. – Ihminen on hiileen perustuva yhdistelmä, joka elää maapallolla kohtuullisen lyhyen ajan. Tekoälyä käytetään jatkuvasti myös esimerkiksi ajoturvallisuuden parantamiseen. Naatuksen mukaan tekoälyn tarjoamat työkalut tavalliseen seurakuntatyöhön ovat moninaisia. Tekoälyä voi käyttää neuvonantajana myös toiminnan ja prosessien suunnittelussa. Naatuksen työryhmä on järjestänyt yhteistyössä seurakuntayhtymien kanssa webinaarin seurakunnille, jossa aihepiiristä jaettiin perustietoa. Se korostaa ihmisen elämän ainutkertaisuutta ja muistuttaa kylmistä realiteeteista. Tekoäly kykenee kirjoittamaan putkeen vaikka 5 000 twiittiä ja laskemaan reaktioiden perusteella, mitkä tarinat ihmisiin vetoavat. Naatus huokaisee ja pohtii. Naatus pitää tärkeänä, että kirkossa ja kirkon aloilla perehdytään ajankohtaisiin teemoihin, myös paljon puhututtavaan tekoälyyn. Naatus tähdentää, että kristillistä ihmiskäsitystä tarvitaan. Viisainta on tutkia arjen kautta, miten tekoälyä voi hyödyntää. – Tällöin aidon asiantuntemuksen ja uniikin tiedon arvo tietysti nousee. Myös maailmankuvat tulevat Naatuksen mukaan muuttumaan. Muuallakin tätä on sovellettu: esimerkiksi eräässä sähköhammasharjassa on jo sellainen tunnistin, että se tietää, mitä hammasta se harjaa. – Esimerkiksi esitteen tekemisestä tai tapahtumamainonnasta tulee huomattavasti näppärämpää ja nopeampaa. Lopputulos oli ällistyttävä. – Tekoäly kykenee hyödyntämään dataa Suomen laajuisesti ja arvioimaan sen perusteella esimerkiksi sitä, millainen toiminta seurakunnan alueella voisi olla tarpeellista. Tätä ryhdyttiin pohtimaan kesällä 2023 Kirkkohallituksen tekoälytyöryhmässä, jonka johtajana toimii Kirkkohallituksen asiantuntija Stiven Naatus. – Se ei saa eikä voi korvata ihmistä. Myös Kirkkohallitus perusti oman tekoälytyöryhmänsä. NIILO RANTALA ajankohtaista ” Viisainta on tutkia arjen kautta, miten tekoälyä voi hyödyntää. – Ensin kuvittelimme, että maa on maailmankaikkeuden keskus. Sosiaalinen media muutti ihmisten kanssakäymistä ja elämää valtavasti. Katteettomaan intoiluun Naatus ei silti lähde, vaikka ilmiön merkittävyyden tunnustaakin. Naatus käsittää tekoälyn eräänlaiseksi ihmiskunnan peiliksi. Viimeksi Naatus hämmästyi suorittaessaan loppiaisen kunniaksi kuvataiteellisia kokeiluja tekoälyllä. Entä tekoälyn soveltaminen kirkon työssä. Naatuksen mukaan tekoäly tulee muuttamaan radikaalisti työelämää ja yhteiskuntaa yleensäkin
Parhaiten yhteyden saa sähköpostitse: asiakaspalvelu@kotimaa.fi FREIJA ÖZCAN ” Luotettava journalismi ei kuitenkaan synny ilmaiseksi verkkoon niin kuin ei painettuunkaan lehteen. Kotimaa-lehden tilaajilla on oikeus maksullisten verkkojuttujen ja näköislehden lukemiseen. Tällaista suunnitelmaa seurakunnalla ei kuitenkaan ole. Ilomantsissa ei ole totuttu ajatukseen naisesta kirkkoherrana, Heli Kinisjärvi puolestaan toteaa. Se onnistuu rekisteröitymällä sivuille. Lisäksi valituksessa arveltiin, että miespuoliset seurakuntalaiset voivat arastella sielunhoidollisten keskustelujen käymistä naispuolisen papin kanssa ja ripittäytymistä hänelle. Lisänä ovat videot ja podcastit. Niin hänenkin edesmennyt puolisonsa teki, kun Penttinen lähti kirkkoon. Siinä vedottiin jopa #metoo-kampanjaan. Jumalanpalvelusverkossa.fi -sivulta voi seurata sunnuntaisin striimattuja jumalanpalveluksia eri kirkoista eri puolilta Suomea. Digipostilla tarjoaa yli 4 000 saarnaa ja sinne voi tallentaa omia saarnojaan. Kulttuuriosiosta voi nyt poimia parhaat tv-vinkit ja tutustua kirja-arvioihin ajankohtaisista kirjoista. Kun päätös hallinto-oikeudesta tuli, Kinisjärvi kuitenkin kieltäytyi ottamasta virkaa vastaan. Hallinto-oikeus totesi myös, että jos seurakunnalla olisi ollut tasa-arvosuunnitelma, se olisi tasa-arvolain 9 §:n 4 kohdan mukaan voinut suosia suunnitelman mukaisesti aliedustettua sukupuolta, jos molemmat hakijat olisivat pätevyydeltään tasaveroisia. Uudistuksen tarkoituksena on, että sivut palvelisivat entistä paremmin lukijoitamme. Varsinaisen journalistisen sisällön lisäksi Kotimaa.fi tarjoaa muitakin palveluita. Toimittajat ja kuvaajat tarvitsevat työstään palkan ja teknisistä ratkaisuistakin on omat kulunsa. Kilautus Ilomantsiin tuo langan toiseen päähän itse sylttytehtaan. Median kehityssuunta on yleisesti se, että yhä enemmän verkossa julkaistavat jutut muuttuvat maksullisiksi. Syy ei kuitenkaan ollut se tavanomainen eli että kirkkoherraksi olisi valittu kahdesta hakijasta vähemmän pätevä tai että valinnassa olisi syrjitty toista hakijaa hänen sukupuolensa vuoksi. Toki hän saattaa herättää seurakuntalaisissa eroottisia haaveita olipa sitten mies tai nainen – niistä on ehkä hyvä ripittäytyä mieluummin ystäville kuin papille. Sivuilla on mahdollisuus perustaa oma Lukijablogi ja osallistua keskusteluun toisten blogeissa. Uutta on raikastettu ulko asu ja entistä runsaammin luettavaa jo etusivulla. Ja sitten on tämä ongelma, kun seurakunnan työntekijät ovat pääasiassa naisia. Sitä paitsi, kuten Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli hallinto-oikeudelle antamassaan lausunnossa toteaa: pappi on virkansa puolesta sukupuoleton olento. Mutta kirkkoherran tehtävä on kovin vaativa... Kotimaa-lehdessä ilmestyviä mielipidekirjoituksia julkaistaan myös verkossa. Uutisten lisäksi luettavaksi löytyy näkökulmia, kulttuuria, lukemistojuttuja, teologiaa ja hengellistä elämää. Aino-Inkeri Penttinen jää pohtimaan puhelimessa sitä, että jos kirkkoherra kuitenkin olisi nainen, sen toisen papin pitäisi olla mies. Hän toteaa pitävänsä varsinaisesta papin työstä ja seurakuntalaisten kohtaamisesta. Valituksen tekijöiden mielestä molempia sukupuolia pitäisi tasa-arvolain mukaisesti olla seurakunnassa tasapuolisesti. Toisista tulee hyviä kirkkoherroja, toisista huonoja. Painavammat syyt palata Rääkkylään vanhaan virkaan olivat kuitenkin muut. kirkkoherrana valitusprosessin ajan. Luotettava journalismi ei kuitenkaan synny ilmaiseksi verkkoon niin kuin ei painettuunkaan lehteen. Helsingin Sanomien 7.1. Hän palasi entiseen virkaansa Rääkkylän kappeliseurakunnan kappalaiseksi. Neljän seurakuntalaisen tekemässä valituksessa kirkkovaltuuston päätöstä vaadittiin kumottavaksi. Se riippuu ihan ihmisestä ja myös siitä, miten häntä on johtamiseen koulutettu. Kotimaan lukijoille pyhän tekstit ja hartausohjelmat ovat tärkeitä. Hengellisen elämän osiossa uutuutena on nyt sunnuntain evankeliumiselityksen ja tulevien hartausohjelmatietojen lisäksi Kotimaan toimituksen kirjoittama hartaussarja Tuhat merkkiä taivaasta. | Kuva: Seppo Sirkka 6 ~ ~ 7 Kotimaa | 19.1.2024 Kotimaa | 19.1.2024. Lukijatkin saavat äänensä kuuluviin. ilmiö & näkökulma Ilomantsia ympäröivät laajat metsät. Moni tahtoo lukea lehden jutut nyt verkossa joko näköislehdestä tai verkkojuttuina. Ilomantsilaisia voinee lohduttaa sillä, että niin naisia, miehiä kuin muunsukupuolisiakin on moneen junaan. Sivujen sisällön hahmottamista on helpotettu jakamalla juttuja osioihin, jotka aiem masta poiketen näkyvät nyt myös etusivulla. Itä-Suomen hallinto-oikeus hylkäsi ilomantsilaisnelikon valituksen. Kotimaa.fi -sivustolla julkaistaan päivittäin uutisia ja lisäksi perjantaisin ilmestyvän Kotimaa-lehden sisältöä. ”Nykyinen sukupuolittunut yleinen keskustelu #metoo -kampanjoineen aiheuttaa miehissä varovaisuutta vastakkaisen sukupuolen suhteen”, valituksessa todettiin. Siellä on ortodoksisia isiä ja siinä rinnalla on ollut luterilainen isä, hän pohtii. Kirkkoherraksi valittu Heli Kinisjärvi on hänestä ”äärettöJos on liikaa naisia, miehet lähtevät metsään ” Pappi on virkansa puolesta sukupuoleton olento. Jos sivujen käyttämisessä ilmenee ongelmia, asiakaspalvelu auttaa mielellään. uutiset Hyviä lukuhetkiä verkossa – Kotimaa.fi on uudistunut K otimaan si vusto Kotimaa.fi on uudistunut. Soitto Kinisjärvelle kertoo, että hänen päätökseensä ilomantsilaisten valitus toki vaikutti. Papiksi nainen kyllä Penttisen mielestä kelpaa. Tämä on Kotimaa.fi -sivustolla huomioitu. FREIJA ÖZCAN I lomantsissa valittiin viime maaliskuussa ensimmäistä kertaa kirkkoherraksi nainen, Heli Kinisjärvi. Siitä seurasi erikoisempi valitus Itä-Suomen hallinto-oikeuteen. haastattelussa hän arvelee, että myös Ilomantsissa vahvasti elävä ortodoksisuus vaikuttaa ajatteluun. Siksi internetin alkuaikojen ihana juttujen ilmaisjakelu alkaa olla menneisyyttä. Se totesi marraskuisessa päätöksessään, ettei laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta sisällä säännöstä, jonka perusteella työpaikalla tulisi olla tietty osuus sekä naisia että miehiä. Tässä Kotimaakin noudattaa yleistä linjaa. Kumoamisvaatimusta perusteltiin valituksessa sillä, että Ilomantsin seurakunnassa on valinnan jälkeen kaksi naispuolista teologia, ei ainuttakaan miestä. Sitten päästään kiinni syvempään pohjoiskarjalaiseen eetokseen: Penttinen epäilee, että jos kirkko naisistuu liikaa, miehet lähtevät metsälle. Ilomantsiin haetaan siis pian uutta kirkkoherraa. Kahdeksankymppinen leskirouva pohtii puhelimessa pitkään, voiko nainen olla kirkkoherra. Kirkko kun on niitä naisten juttuja. Lisäksi koko henkilökunnasta naisia on seitsemän ja miehiä kaksi. Ilomantsin kirkkoherraksi valittu Heli Kinisjärvi hoiti virkaa vt. Virkaan pitää valita ansioitunein hakija, eikä sukupuolella saa olla vaikutusta valintaan. Se johtuu siitä, että luku tottumukset muuttuvat ja toisaalta Postin palvelut hankaloittavat painetun median kulkua perille koteihin. Lukemaan kirjautumista on nyt yksinkertaistettu. Uutta on myös se, että Kotimaa-lehdessä julkaistavat muistokirjoitukset voi nyt lukea myös verkosta. män hyvä pappi”. Pääosa Kotimaa.fi -sivustolla julkaistavista jutuista on maksullisia. Aino-Inkeri Penttinen tunnustaa reippaasti, että hänen päästään idea lähti
– Eläkkeelle jäävissä on valtavaa osaamista, jota seurakunnatkin voisivat käyttää enemmän. Näin sanoo Mailis Aaltonen, joka jäi muutama vuosi sitten eläkkeelle Oulun yliopiston kehittämispäällikön työstä. uutiset ” Eläkkeelle jäävissä on valtavaa osaamista, jota seurakunnatkin voisivat käyttää enemmän. – Olin itse siinä mielessä onnekkaassa asemassa, että minulla oli mahdollisuus työstää eläkkeelle jäämistäni ennakkoon. – Uusi tapa elää ei vain poksahda eteen, vaan sitä pitää rakentaa. Merikannon mukaan ryhmä toimii parhaiten henkilölle, jonka eläköitymisestä ei ole vielä pitkää aikaa, ehkä puolesta vuodesta pariin vuoteen. Eläkkeelle jäävillä on usein yhteisiä kokemuksia. – Ryhmästämme moni sai itsetunnon vahvistusta, löysi omia voimavarojaan sekä merkityksellisyyttä uuteen elämänvaiheeseen. – Kun eläkkeelle jäädessä alkaa se paljon puhuttu vapaus, niin iso kysymys on, mitä sillä vapaudella tekee. Työn toteuttamisesta vastaa hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä. Voi syntyä kokemus siitä, että eläkeläisenä on ikään kuin toisen luokan kansalainen ja pelkkä yhteiskunnan kuluerä. Hänen mukaansa suomalaisessa yhteiskunnassa on varaa kehittyä siinä, miten eläkkeelle jääneisiin suhtaudutaan. -opas ilmestynyt Kirkkohallitus julkaisi 15.1. Nastakengät voivat vahingoittaa kirkkojen lattioita Nastakenkien käyttöä pyydetään välttämään joissakin kirkoissa nastojen lattiaan aiheuttamien vahinkojen takia. Syntyi ajatus, että eläköitymiseen liittyviä kysymyksiä voisi käydä läpi sitä varten perustetussa ryhmässä seurakunnan järjestämänä. Ehkä luottamuksen syntymiseen vaikuttivat kokoontuminen seurakunnan tiloissa sekä ryhmämme erittäin taitavat vetäjät. -ryhmään Tapiolassa. Aaltosen mukaan yleistämistä pitää kuitenkin välttää, sillä kokemukset vaihtelevat esimerkiksi sen mukaan, jääkö ihminen pois fyysisesti raskaasta työstä vai asiantuntijatehtävistä. -ryhmä käynnistyi syksyllä 2021. Sellainen jossa voi jakaa todellisia tuntojaan ja oppia toisen kokemuksista. Selvitystä laatimaan valittu ulkopuolinen taho on FCG Finnish Consulting Group Oy. Aaltonen alkoi ajatella, että ei varmaankaan ole ainoa, jolla on ollut haastetta kohdata työn päättyminen ja halua jakaa siitä kokemuksia. -ryhmissä on ollut niissä syntynyt luottamuksen ilmapiiri. Jo päättyneille ryhmille on järjestetty joitakin yhteisiä, teemoitettuja tapaamisia. – Enkä ole ainoa, joka tahtoisi jatkossakin käyttää osaamistaan ja tehdä mahdollisesti vielä työtäkin. Hänen mukaansa yhteiskunnan eri toimijat voisivat käyttää eläkkeelle jääneiden ihmisten osaamista paljon enemmän esimerkiksi mentoroinnissa. E läköityminen on siinä mielessä jännä juttu, että vasta sen tapahduttua tietää, miten syvästi se ravistelee identiteettiä. Ilkka Pohjalainen -lehdessä on kerrottu, että nastakengät ovat erityisen haitallisia Palosaaren ja Sundomin kirkoissa. -valmennusryhmän ohjaajan 43-sivuisen oppaan. -valmennusryhmät ovat yksi tapa ottaa seurakunnassa tämä muutos huomioon, Sipola sanoo. Aaltonen kiittää Heroa sekä kappalainen Marianne Tiihosta siitä miten aktiivisesti he ovat olleet järjestämässä ryhmiä. Kirkon taloutta syynätään ulkopuolisin voimin Kirkkohallitus teettää tänä keväänä selvityksen Kirkon keskusrahaston rahoittaman toiminnan ja talouden kehittämisestä ja sopeuttamisesta. Kaikkiaan eläkkeellä on kolmannes väestöstä, noin 1,6 miljoonaa ihmistä. Helsingissä taas Töölön seurakunnassa on ohjeistettu, että Töölön kirkon seurakuntasaliin ei tultaisi nastakengillä. – Eläkkeelle jääminen on kuitenkin ihmisille iso elämänmuutos. -valmennusryhmät tarjoavat äskettäin eläköityneille välineitä käsitellä uutta elämäntilannetta. Valmennusta elämään eläkkeellä elämänmuutos | Mitä vielä. Vattulainen sanoo, ettei tiennyt seurakunnasta löytyvän tämänkaltaista toimintaa. Oppaan voi ladata maksutta verkosta tai tilata suoraan Granosta painettuna. Yleisradiossa sote-asioihin erikoistuneena toimittajana työskennellyt Tiina Merikanto osallistui jäsenenä Tapiolassa ensimmäiseen Mitä vielä. Asiaan on kiinnitetty huomiota myös Vaasan seurakuntayhtymässä. don ja osaamisen katoavan yhdessä yössä tai kuukaudessa. Sen kehittäjät ovat tehneet ison työn kehittämällä konkreettisia työkaluja siihen, miten uudessa elämäntilanteessa päästään eteenpäin. Se on merkityksellistä kaikille osapuolille. Eläköitymisen jälkeen monelle saattaa syntyä tunne siitä, ettei edessä ole enää muuta luonnollista henkilökohtaista etappia kuin kuolema. Papin pääsee valitsemaan oman seurakunnan papeista. – Olen aistivinani, että yhä ajatellaan eläkkeelle jääneen tietotaiMitä vielä. Hänen mukaansa parasta Mitä vielä. Suomessa eläköityy vuosittain yli 70 000 ihmistä. Keskusrahaston tilikauden tuloksen arvioidaan olevan tänä vuonna yli 460 000 euroa alijäämäinen. – Jos on lapsia ja lapsenlapsia, heidän elämäänsä voidaan osallistua eläkkeellä aiempaa enemmän. On myös kokeiltu työpajaa, jossa on kartoitettu osallistujien osaamista mahdollista työhön paluuta ajatellen. – Kun otin yhteyttä kotiseurakuntaani Tapiolaan, seurakuntapastori Katja Hero tarttui heti ideaani. Kolmannesta sektorista esimerkiksi seurakunnista tai järjestöistä voi olla vaikea löytää omaa paikkaa, jos siihen mennessä ei ole ollut niihin yhteyksiä. Jos palvelu on suosittu, on mahdollista että lähes kaikki varaukset voidaan hoitaa netissä, kerrotaan seurakuntien tiedotteessa. Esimerkiksi Turun tuomiokirkon vahtimestarit muistuttavat tiedotteessa, ettei Tuomiokirkossa saa kulkea nastakengillä. Selvitys laaditaan kesäkuun loppuun mennessä. Toiminta käynnistyi pari vuotta sitten Tapiolan seurakunnassa Espoossa. Hän on myös voinut jatkaa työntekoa itselleen sopivassa määrin muun muassa juontamalla sote-alan tilaisuuksia. -ryhmistä on jatkanut itsenäisesti tapaamisiaan. Ensimmäinen Mitä vielä. Tunteista hämmennys ja jopa häpeä voivat tulla vastaan. – Jo ensimmäisestä kerrasta syntyi luottamus ja puhuimme hyvinkin henkilökohtaisia asioita. Silti eläköityneellä saattaa olla kaipuuta vielä muuhunkin. Osa Mitä vielä. Kastetilaisuuden voi netissä varata mihin tahansa tarjolla olevista kirkoista tai kappeleista. Aaltonen on ollut Heron ohjaajaparina kolmessa ryhmässä. Merikanto sanoo, että vaikka eläkkeelle jääminen ei ollut hänelle varsinaisesti shokki, iso merkitys?oli sillä, että yhdessä muiden kanssa työsti siihen liittyviä asioita. Sen ovat laatineet Mailis Aaltosen ja Tiina Merikannon lisäksi Kirkkohallituksessa asiantuntijoina työskentelevät Virpi Sipola ja Irene Nummela. Kaikki me tahdomme tehdä jotain merkityksellistä, jotain järkevää jonkun toisen hyväksi. Asiantuntijatehtävistä eläköitynyt Marja Vattulainen osallistui viime vuoden lopussa päättyneeseen Mitä vielä. Hänen mukaansa eläköityminen on paljon isompi elämänmuutos, mitä osasi etukäteen kuvitella. Mitä vielä. Kirkon keskusrahasto rahoittaa Kirkkohallituksen, hiippakuntien ja Kirkon palvelukeskuksen toimintaa. Niitä on ollut tähän mennessä seitsemän ja niissä on ollut kuudesta kymmeneen jäsentä. Hän painottaa sitä, että jokainen ryhmäläinen voi kuitenkin itse päättää, miten henkilökohtaisia asioita itsestään kertoo. MARI TEINILÄ Tiina Merikanto ja Mailis Aaltonen ovat olleet mukana Mitä vielä -toiminnan alkutaipaleella. Virpi Sipola sanoo, että ainakaan hänen tietojensa mukaan seurakunnissa ei ole ollut vastaavia eläköitymiseen liittyviä valmennusryhmiä. Oppaassa käydään yksityiskohtaisesti läpi valmennusryhmien järjestämiseen liittyviä asioita, muun muassa kokoontumiskertojen teemoja. Marja Vattulaisen ryhmässä oli yhdeksän toisilleen ennestään täysin ventovierasta jäsentä. Mitä vielä. – Se oli iloinen löytö ja olen todella tyytyväinen, että kävin tämän ohjelman läpi. Ryhmästä hän oli kuullut ystävältään. Sen jälkeen hän on ollut vetämässä yhdessä Marianne Tiihosen kanssa kolmea ryhmää, ja ohjaa tänä keväänä mahdollisesti jo neljättä ryhmää. | Kuva: Jukka Granström Espoossa voi varata kasteen ja valita kastepapin netissä Espoossa suomenkielisten seurakuntien jäsenet voivat nyt varata kasteen netin kautta. lyhyesti 8 ~ ~ 9 Kotimaa | 19.1.2024 Kotimaa | 19.1.2024. Irrotettavat nastat pitää poistaa tai nastakengät riisua heti kirkkoon tultaessa. Sähköisesti on varattavissa kuitenkin vain osa ajoista ja paikoista. -ryhmään. Monelle saattaakin tässä uudessa elämänvaiheessa tulla kuolemaan liittyviä ajatuksia ikään kuin verhon takaa
Messuun osallistuvia uskalletaan kuvata, ainakin takaapäin. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa.fi-verkkosivustolla. Selaan sieltä pyhän videoitavia kirkonmenoja. Nykyinen presidentti on näin menetellyt. Papin pitää ilmoittaa toimituksesta keskusrekisterille tai muulle uskonnolliselle yhdyskunnalle, jos vainaja oli sellaisen jäsen. Tätä lankeamista seurasi kirous, jonka alla me kaikki yhä kuljemme. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Kirkon seiniä, kaukana olevaa alttaria ja etummaisia tyhjiä penkkejä kuvataan. Ihmisellä on kuitenkin vapaus valita, sillä Jumala ei pakota. Vedotaan anonymiteettiin. Kun apostoli Pietari oli suuren neuvoston tutkittavana, hän sanoi: ”Ennemmin tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä.” Kun Jumala rakkaudessaan lähetti Poikansa tänne maailmaan syntymään neitseestä, sovittamaan syntimme Golgatan ristillä ja lopulta herätti hänet kuolleista, on se selvä osoitus pyhän Jumalan kaikkivaltiudesta ja voimasta. Vuoden 1951 uudenvuodenpuheensa Paasikivi lopetti: ”Nykyinen aika ei ole helppo pienille kansoille. Tällainen toivotus tuntuisi mielestäni samalta kuin latteat ruokalorut, joihin ruokarukoukset on joissakin päiväkodeissa jouduttu vaihtamaan. mielipiteet Hautaan siunaamiseen on liitetty turhaa byrokratiaa kirkkolaki | Uuden kirkolliskokouksen olisi viipymättä muutettava kirkkolakia, vetoavat keskusrekisterinhoitajat. Poikkeuksia onneksi joskus on. (Tosin osa Kallion suuhun laitetuista sanoista on ilmeisesti myöhempää perua.) Itseäni on eniten koskettanut presidentti Paasikiven uskonnollisuus. Olemmeko unohtaneet lähetyskäskyn. Voimia, ymmärrystä ja Jumalan siunausta kilvoitukseesi ja elämääsi armon vuonna 2024. Vain yksi perhekunta pelastui. Messuista on tullut salaisia! Kameran kuvauspaikka on jossain ylhäällä parvella. Samoin jossain laitetaan virsien sanat kuvaruutuun. 3:9). ”Missä sinä olet?”, on todella akuutti kysymys meille kristityille tänä päivänä. Hän oli presidenttinä tunnetusti äreä äijä, joka ei suuttuessaan kirosanoja säästellyt. ” Kuitenkaan se, että ihminen on tai ei ole uskovainen, ei automaattisesti määrittele hänen sopivaisuuttaan valtiollisiin toimiin. Mutta useimmiten tulen surulliseksi näiden messujen katselusta. Hautaan siunaaminen on puhtaasti kirkollinen toimitus, johon ei liity juridisia ja viranomaistoimintaan liittyviä vaikutuksia, toisin kuin avioliittoon vihkimiseen tai kasteeseen. Jotkut papit tosin ovat lähettäneet vastaavia ilmoituslomakkeita Digija väestötietovirastoon, mitä siellä suuresti ihmetellään. Tuosta ilmoituksesta oli ainakin se hyöty, että jos seurakunta tai muu uskontokunta ei ollut muuten saanut tietoa jäsenensä kuolemasta, viimeistään vainajan hautaan siunaamisen ilmoittaminen toi sen ilmi. Virsien numerotaulua ei myöskään näytetä kuin joskus ohimennen. Presidentti ja Jumalan siunaus JANNE KAISANLAHTI toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on lappilainen lakimies ja kirkolliskokousedustaja. Myös vaikeilla Moskovan neuvottelumatkoilla Raamattu oli hänellä mukanaan. Sille tielle taivaallinen Isämme meitä kuitenkin kutsuu, kulkemaan tietämme nöyryydessä ja kuuliaisuudessa hänen sanalleen. Kirkkohallituksen ja uuden kirkolliskokouksen tulisi viipymättä ryhtyä toimeen tämän pykälän muuttamiseksi. Kysymys ”Missä sinä olet?” kehottaa meitä pohtimaan, olenko maailman tiellä, vai elämän tiellä. Suomalainen sananlasku sanoo: Eletty eilinen päivä, tämä päivä tähän saakka, neuvon Jumala huomisesta pitää.” Joskus on keskusteltu siitä, pitäisikö presidentin toivottaa vain yleisesti siunausta tai kaikkea hyvää, viittaamatta persoonalliseen Jumalaan. Itsekin olen nähnyt hyvinkin kristillisiä ja varmasti uskossaan vilpittömiä ihmisiä, jotka ovat kuitenkin vilpittömästi aivan väärässä paikassa. Kuinka paljon on kyse kuvaajasta, siitä onko hän itse kirkossakävijä. Kenenkään ei ole pakko lähteä kulkemaan pelastuksen tietä, ristin kantamisen ja syntejään vastaan kilvoittelemisen tietä. Pykälän oltua voimassa muutaman kuukauden on käynyt ilmi, että vain osa seurakunnista ja papeista toimii sen mukaisesti. Kuitenkaan se, että ihminen on tai ei ole uskovainen, ei automaattisesti määrittele hänen sopivaisuuttaan valtiollisiin toimiin. Sitä seurasi Jumalan lupaus, jonka merkkinä tuli olemaan sateenkaari. Haluan tällöin paitsi kuunnella Jumalan sanaa, myös kokea kristittyjen yhteyden, ikään kuin istuisin itse mukana kirkossa. KESKUSREKISTERINJOHTAJAT Sari Anetjärvi, Espoo Miia Gabel, Kuopio Emilia Launonen, Helsinki Hanna Lehto, Turku Seija Lesell, Vantaa Tom Levlin, Rannikko ja Ahvenanmaa Leena Pekola, Pori Kari Salonen, Tampere Sirpa Sirén, Kouvola Heli Vepsäläinen, Kokkola Sanni Väisänen, Rovaniemi Ketä varten messut videoidaan. Hautaan siunaamisesta ilmoittaminen työllistää turhaan pappia, seurakunnan virastoa ja keskusrekisteriä. Tämän vuoksi on tarpeetonta tuottaa siitä tietoa jäsenrekisteriin. Mutta ihmeellisesti on Kaitselmuksen käsi kansamme kohtaloita tähän asti ohjannut. Satunnainen katsoja saattaa luulla, että kirkkomme ovat tyhjiä ja siis tarpeettomia. Nykyään etenkin herätyskristillisissä piireissä on tuotu esiin Kyösti Kallion uskonelämä ja rukoukset. E dellisessä kirkkolaissa oli säädös, jonka perusteella papin piti ilmoittaa, jos hän oli siunannut hautaan henkilön, joka ei kuulunut hänen seurakuntaansa. HELENA METSO-RAJALIN Turku ” Vain osa seurakunnista ja papeista toimii pykälän mukaisesti. Pitkään keskitytään kuvaamaan myös kanttorin soittoa hänen selkänsä takaa tai hänen yksinlauluaan. Työnjaon pitäisi edelleen olla sellainen, että hautaan siunaamiseen, hautaamiseen ja hautoihin liittyvät tehtävät ja niiden kirjaamiset eivät kuulu keskusrekisterille, vaan seurakunnan hautatoimelle. Pitkän kirjoituksen maksimipituus on 2000 merkkiä välilyönteineen ja lyhyen 1000 merkkiä. UNTO NISKANEN pastori | kolumni | P residentinvaalien alla ehdokkailta kysytään heidän uskontosuhteestaan ja toivottaisivatko he uudenvuodenpuheessaan Jumalan siunausta. Harvassa kirkossa uskalletaan kaukaa takaapäin näyttää, että kirkossa on ihmisiä. Kuka on tällaista päättänyt. Tämä on turhaa byrokratiaa. Hallinnon hedelmät olivat sen mukaisia. Samoin kansamme historia kertoo, että meitä on siunattu myös monen sellaisen valtiomiehen työn kautta, jotka eivät ole olleet henkilökohtaisesti uskovia kristittyjä. Ketä me kuuntelemme ja ketä meidän tulisi kuunnella. Vanha Testamentti kertoo Juudan kuninkaista, joista osa noudatti Herran tahtoa ja osa ei. Tämän kaiken valossa pitäisi olla helppo uskoa, että Jumala on tahtonsa mukaisesti ohjannut profeettansa ja apostolinsa tallettamaan meille kirjoitettuna sen, mikä kuuluu pelastukseen. Heinäkuussa 2023 voimaan tullut uusi kirkkolaki sälytti papille vastaavan ilmoitusvelvollisuuden jokaisesta hautaan siunaamisesta. Niin myös sen, mikä on väärin ja synnin tekemistä. Usean monikulttuurisen ja moniuskontoisen valtion päämiehenä ei varmaankaan ole nykyaikana helppoa tunnustautua Jeesuksen seuraajaksi. Silti hän sen teki. Mitä napakammin kirjoitat, sitä todennäköisemmin tekstisi julkaistaan. Monet presidenttimme ovat tuoneet Jumalan ja kristillisen uskon puheissaan esiin eri tavoilla. Onko sinulla mielipide. 10 ~ ~ 11 Kotimaa | 19.1.2024 Kotimaa | 19.1.2024. Tosin pappi uskalletaan kuvata lähietäisyydeltä puhuessaan. Yhdessä turkulaisessa kirkossa kuvaruutuun tulee lappu, jossa lukee: kirkossa vietetään ehtoollista. Näin vuoden alussa on hyvä pysähtyä luotaamaan sisintään ja samalla paikkaansa Jumalamme edessä. Samalla tavalla Jumalan armosta on tehty verho synnin tekemisen sallimiseksi. Pykälässä on myös se epätasa-arvoinen piirre, että kirkkoon kuulumattomien vainajien osalta vastaavaa ilmoitusvelvollisuutta ei ole. Näyttää siltä kuin messu olisi järjestetty tyhjässä kirkossa. Missä sinä olet. Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00131 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Ehtoolliset ne vasta salaisia ovatkin. Otsikon kysymys on Jumalan kysymys piiloon menneelle Aadamille syntiin lankeamisen jälkeen (1.Moos. Edellisen kirkolliskokouksen jäsenet eivät uutta kirkkolakia säätäessään varmaan olleet tietoisia siitä, kuinka työllistävän kirkkolain pykälän he tässä kohti tulivat kirjoittaneeksi. Nöyrät saavat armon, meille luvataan. J os olen sairas, liikuntakyvytön tai minulla on vaikeuksia päästä sunnuntain jumalanpalvelukseen, avaan netin. Onko kirkkoon tuleminen meidän kristityssä maassamme muuttunut salattavaksi. Seurakunnan ja hautausmaan rekistereihin kirjataan tarpeelliset tiedot hautaan siunaamisista. Suotavaa silti olisi, että presidentti jatkossakin toivottaisi Jumalan siunausta kansalleen – ja että myös me rukoilemme uudelle presidentille voimia ja viisautta, kuka tämän geopoliittisesti vaikean ajan keskellä tehtävään sitten valitaankaan. Mutta vaimonsa todistuksen mukaan hän luki säännöllisesti Raamattua, erityisesti Jesajan kirjaa. On hyvä, jos maalla on kristittyjä vallankäyttäjiä, jotka sydämessään tuntevat vastuunsa, ei vain äänestäjille, vaan Kaikkivaltiaalle Jumalalle. Hautaan siunaamisen päivämäärää tai hautaan siunanneen papin nimeä ei tarvita mihinkään sellaiseen todistukseen, jota keskusrekisteristä annetaan. Ihmiskunnan väärää vaellusta seurasi Nooan aikana vedenpaisumus, joka hukutti kaiken alleen. Mutta mitä saankaan kokea. Kun nyt tulemme tähän omaan aikaamme, on ihmisen epäusko tehnyt tästä Jumalan liiton merkistä synnin sallimisen merkin, luvan kulkea Jumalan sanan yli. En siis saa osallistua virrenveisuuseen. Edesmennyt kuningatar Elisabet II toi monissa puheenvuoroissaan rohkeasti julki uskonsa
Nykyisin matka Helsinki-Vantaan lentokentältä Pohjois-Namibiaan kestää nopeimmillaan alle vuorokauden. Lähtijöiden joukossa oli pappeja, lääkäri, farmaseutti, diakonissoja, sairaanhoitajia ja opettajia. Kun laiva viivytysten jälkeen viimein pääsi Vaasasta liikkeelle, huonojen sääolosuhteiden takia piti jäädä Maarianhaminaan kolmeksi viikoksi. Rohkeutta ja sitoutumista voi vain ihailla. TEKSTI | MARI TEINILÄ – KUVAT | MATKALLE OSALLISTUNEIDEN KOTIALBUMIT lähetystyö ” Siellä nuo kaksi pappia ovat menossa taivaaseen. Matkaa kuvaavissa teksteissä käytetään sellaisia termejä kuin ”Jumalalle mieluista on palaa hänen valtakuntansa asialle”, tai ”kaikessa ottakaa vastaan uskon kilpi, jolla voitte sammuttaa kaikki pahan palavat nuolet ja ottakaa vastaan pelastuksen kypärä ja hengen miekka, joka on Jumalan sana”. Toisen maailmansodan päättymisestä oli vasta pari vuotta. Vain muutamaa vuotta myöhemmin Göteborgista tuli Vikingin pysyvä satama, kun Göteborgin kaupunki osti sen. Siellä ”kaikki oli niin kuin työmiehet sen olivat jättäneet höylälastuineen, seinien ja katon tihkuessa kosteutta ja veden lotistessa lattialla...” Kaikki neljä olivat vakuutelleet toisilleen hytistä tulevan hyvä, kunhan vain siivotaan. Viking oli lähdössä Australiaan Etelä-Afrikan kautta. Se on lähes sata metriä pitkä, ja korkein masto ulottui 50 metrin korkeuteen. Suomen Lähetysseura oli saanut neuvoteltua ahvenanmaalaisen Erikssonin varustamon kanssa, että sen purjelaiva Viking ottaa matkustajiksi 25 lähetystyöntekijää, tosin kallista maksua vastaan. » Hyvällä säällä Vikingillä saattoi nauttia kansielämästä. Jo matkaan lähteminen marraskuussa oli karu kokemus. Uutena vuotena 1947 laiva oli edennyt Göteborgin edustalle. P urjelaiva Vikingillä purjehtineiden lähetystyöntekijöiden päämääränä oli silloinen Ambomaa Lounais-Afrikassa, nykyisen Namibian pohjoisosissa sijainnut alue. Vikingin matkasta kertova kirjanen ilmestyi jo vuonna 1948. He kulkivat läpi pimeiden ja niljakkaiden käytävien merimiesten hyttien viereen kyhättyyn, talven keskellä lämmittämättömään hyttiinsä. Kattokin oli kuiva, eikä vesi loiskunut lattialla. Toisaalta, kuten kirjassakin todetaan, eihän ollut muuta mahdollisuutta kuin sopeutua olosuhteisiin niin lähdön hetkellä kuin matkan aikana. Viisi kuukautta kestäneen matkan vaiheita on taltioitu muun muassa matkalla olleiden kirjeisiin ja päiväkirjoihin sekä Suomen Lähetysseuran vuonna 1948 julkaisemaan kirjaseen Purjelaivalla Afrikkaan. Kun viisi merimiestä osallistui ehtoolliselle, eräs lähetystyöntekijöistä kirjoitti miten ”ihmeellistä on kokea ja tuntea enkelien iloa, jota sydän tuntee kun viisi kallista sielua on voitettu Herralle.” Vikingiltä lähetettyjä kirjeitä ja muuta lähdeaineistoa lukiessani en kuitenkaan juuttunut aikasidonnaisiin ilmaisutapoihin, vaan yritin eläytyä siihen mitä lähetyskutsumus käytännössä edellytti Vikingillä matkaan lähteneiltä. Suomalaisia lähetystyöntekijöitä oli ollut siellä jo vuodesta 1869 lähtien. Osaltaan tekstit kertovat uskonnollisen kielen muutoksesta. Toisen maailmansodan jälkeen matkustajalaivoille jonotettiin jopa vuosia, kun mannerten välinen matkustamisen oli käynnistynyt uudestaan. Purjelaivalla Afrikkaan Myrskyä ja tyyntä riitti kun 25 suomalaista lähetystyöntekijää matkusti purjelaiva Vikingillä Vaasasta Etelä-Afrikkaan 1940-luvun lopulla. Kirja kertoo neljän naislähetystyöntekijän tutustumisesta yhteiseen majoitustilaansa laivalla. Matkasta taltioidut dokumentit kuvastavat aikansa uskonnollisuutta. Matkaan lähdettiin marraskuussa 1946 ja perille päästiin huhtikuussa 1947. Matka kesti lähes viisi kuukautta. Ennen perille pääsyä Ambomaalle vaatimattomiin oloihin kutsumukseen kuului matkustaminen kuukaudesta toiseen alkeellisissa, kosteissa, osin homeisissa ja keinuvissa oloissa, välillä kovissa myrskyissä. Miinavaaran takia laiva ei voinut purjehtia Englannin kanaalista, vaan sen piti kiertää Brittein saaret. Laivalle asti kuultiin kaupungissa vuodenvaihdetta juhlistavat tykinpamaukset. Vikingillä toimi ensin merikoulu, ja sen jälkeen se on ollut hotelli. Kuvassa Elias Pentti toimii ratsuna kaksivuotiaalle Liisa Kanervolle ja Aino Nupponen seuraa tilannetta. Vuonna 1906 Tanskassa rakennettu nelipurjeinen Viking on yksi aikakautensa suurimpia purjelaivoja. Hurskasta kieltä käytetään ylenpalttisesti ainakin nykymittapuun mukaan. Sen jälkeen Viking telakoitui Ruotsin itärannikolla Karslhamnissa, jossa teräksestä valmistettu laiva demagnetisoitiin magneettimiinojen varalta. 12 ~ ~ 13 Kotimaa | 19.1.2024 Kotimaa | 19.1.2024. Purjelaivalla lähetystyöntekijät yrittivät saada merimiehiä mukaan hengellisiin tilaisuuksiin ja onnistuivatkin siinä. Osa heistä oli ensikertalaisia, osa lähti jo kolmannelle työkaudelle. Kun muutama viikko sitten majoituin Viking-hotellin hyttiin pariksi yöksi, sain nauttia lämmöstä ja mukavuuksista
Viking toimii nykyisin hotellina Göteborgissa. Alma Tenkama, Aino Nuppponen, Bertta Puputti ja Rauha Voipio jakoivat viiden kuukauden ajan saman hytin. Laiva oli ajautunut myrskyssä ja ilman toimivaa radioyhteyttä niin lähelle rannikkoa, että se olisi ajautunut karille, jos matka olisi jatkunut vielä yhdenkin tunnin samaan suuntaan. Lähetystyöntekijät seurasivat East Londonin rannalla purjelaivan lähtöä. ” Kaikki oli niin kuin työmiehet sen olivat jättäneet höylälastuineen, seinien ja katon tihkuessa kosteutta ja veden lotistessa lattialla. Mutta etelääkin kohti päästiin viimein, välillä lähellä Brasilian rannikkoa käyden. Suomen Lähetysseura täyttää 165 vuotta 19.1. Eräänä myrskypäivänä lähetystyöntekijät Alpo Hukka ja Aino Nupponen olivat menneet kannelle saadakseen raitista ilmaa. He ovat Alpon [Leena Hukan puoliso] kanssa kuin parivaljakko. Kun sitten seistiin päiväntasaajan kuumuudessa, alkoivat makkarat ja muut herkut pilaantua. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Leena Hukan kokoamassa kirjasessa kerrotaan stuertin kokemattomuudesta, joka näkyi siinä, että hän pelkäsi ruuan loppuvan. Viking on Göteborgissa keskeisellä paikalla, mutta vankina. Silloin iso aalto paiskasi Aino Nupposen myrskyssä irronneen pelastusveneen ja reelingin puristukseen. Lähetystyöntekijät seurasivat tähtitaivaan muutoksia etelää kohti mennessä. Matka oli kestänyt lähes viisi kuukautta. Kun reelingin ulkopuolella roikkunut Alpo Hukka oli kuullut Aino Nupposen valittavan kipuaan, Alpo oli sanonut: ”Älä pelkää Aino, Alpo on tässä ihan lähellä.” Merimiehet saivat molemmat pelastettua hytteihinsä, joissa lääkäri ja sairaanhoitajat hoitivat heidän vammojaan. Päiväkirjamerkinnät eivät kerro milloin purjehdittiin Etelä-Afrikan eteläkärjen ympäri Intian valtamerelle. Jumala on antanut minulle sen, että tunnen olevani kotona näiden ihmisten parissa.” Suomen Lähetysseuran työntekijöitä Namibiassa oli kerrallaan enimmillään toista sataa. ” Alpo Hukka lensi laidan yli ja jäi roikkumaan reelingin ulkopuolelle. asiakaspalvelu@kotimaa.fi • 020 754 2333 Kotimaa – Tarinamme rehellisesti ja tunteella Tilaus on määräaikainen. Lähetit olivat kokoontuneet kahteen vierekkäin sijaitsevaan hyttiin. 1960-luvulla rakennettu Älvsborgsin silta Götajoen suun ja Hisingenin saaren välillä estää purjelaivan pääsyn takaisin merelle. Muutamat ottivat osaa makaavassa asennossa uskaltamatta meritaudin takia nostaa päätään tyynystä. Kirjeissä ja päiväkirjoissa kuvaillaan mereneläviä ja taivaan lintuja, esimerkiksi albatrossia. Merimiesten uskomuksen mukaan albatrossit ovat merellä kuolleiden merimiesten sieluja. Vikingin matkalla Etelä-Afrikkaan vaarallisin tilanne lienee tapahtunut Skotlannin pohjoispuolella lähellä Orkneysaaria. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Myrsky kesti useita viikkoja. Tasan 77 vuotta sitten lähetystyöntekijät pääsivät myrskyn aiheuttaman pitkän tauon jälkeen viettämään yhteistä ehtoollista. East Londonin satamaan saavuttiin viimein kiirastorstaina 3.4. Määrä alkoi vähetä 1980-luvulta lähtien. Päänsä johonkin lyönyt ja tajuntansa hetkeksi menettänyt Alpo Hukka lensi laidan yli ja jäi roikkumaan reelingin ulkopuolelle. Milloin milläkin raakapuulla heidät näkee keikkumassa, tavallisesti iltaisin, kun sisällä ei voi tehdä mitään. Viimein näkyi Etelän risti, yksi eteläisen taivaan tähdistöstä. auringon noustessa oli edessämme Kanarian saaria kokonainen joukko. Yhdessä he innostuvat tutkimaan englannin sanakirjaa tai jotakin Afrikkaa käsittelevää teosta. Etelästä puhaltanut tuuli ajoi suurta purjelaivaa jatkuvasti pohjoiseen vaikka kohti etelää oli tarkoitus päästä. Alpo Hukka sai pidettyä vaijerista kiinni. Näin Linda Helenius kuvasi paluutaan kotikyläänsä, korkeiden puiden Eenhanaan Ambomaalla: ”Ihmeellinen rauha lepää kaiken yllä. Nuori stuertti parka yritti ujuttaa niitä yli laidan. Osaltaan lähetystyöntekijät yrittivät saada syömiseen vaihtelevuutta etenkin Leena Hukan leipoessa erilaisia leipomuksia. Viimeiset kaksi Lähetysseuran työntekijää palaavat Suomeen kesäkuussa. Osa Vikingillä matkanneista lähetystyöntekijöistä jäi vielä muutamaksi kuukaudeksi Etelä-Afrikkaan opiskelemaan, osa jatkoi junalla ja autolla kohti 2 500 kilometrin päässä olevaa Ambomaata. Lopulta on niin kuuma, että kannelta haetaan varjoisia paikkoja. ”Niinpä suurimman osan ajasta söimme vain kuoriperunaa ja kastiketta. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. ”Aamulla 7.2. Palman olimme juuri sivuuttaneet, sen takaa oli tullut yhtä komeana näkyviin Ferro. Näin tilaisuutta kuvaa Purjelaivalla Afrikkaan -kirjassa sairaanhoitaja Linda Helenius: ”Sunnuntaina 19 päivänä tammikuuta vietettiin ensi kerran Herran Pyhää Ehtoollista, laivan kovasti kallistuessa. Yhdessä he myös seikkailevat rikissä. Laskun voi jakaa kahteen erään. Lukiessamme aamuvartioksemme Juudan kansan erämaavaellusta, on minulle tullut vakavaksi varoitukseksi se, että kansan napinan syynä useimmiten oli yksitoikkoinen ruoka.” Monessa kohtaa käy ilmi, miten kauniilla tavalla lähetystyöntekijät yrittivät ilahduttaa ja auttaa merimiehiä, etenkin nuorinta vasta 16-vuotiasta Messi-Kallea. Merimiehet pitivät hetken aikaa lintua kiinni kannella ennen kuin se päästettiin vapaaksi. Hukan perheessä on tähän tapahtumaan liittyvä tarina. Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Toinen saapas oli juuttunut irronneen laudan ja kannen väliin puristuksiin paksun saappaanpohjan estäessä jalan ruhjoutumista. 81,00 €) ~ 15 Kotimaa | 19.1.2024 14 ~ Kotimaa | 19.1.2024. Helmikuun alussa Hukkien päiväkirjaan tallennettiin näkymiä Vikingin oltua lähellä Kanariansaaria. Merimiehet muistelivat niitä vielä vuosien päästä. Hänen syntymäpäivänään leivottiin erilaisia leipomuksia, annettiin lahjoja ja yksi lähetystyöntekijöistä teki messipojan työvuoron, että hän sai viettää vapaapäivän. esuite-kotimaa.atexsoftware.com/add-to-cart/1811 Printtilehtitilaus sisältää näköislehden lukuoikeuden ja pääsyn Kotimaa.fi -sivuston kaikkiin uutisiin ja artikkeleihin. 6 KK LEHTI JA DIGI Tarjoushintaan: 51, 00 € (Norm. Matka jatkui Pohjanmereltä, mutta aluksi väärään suuntaan. + 6,9 snt/min. Sen siipien väli oli melkein kolme metriä. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. Parin viikon päästä Viking jatkoi Etelä-Afrikasta matkaa kohti Australiaa. Paperilaskulisä 5 € + alv 10 %. Niiden välistä näkyi Gomeron saari ja vielä kauempana Teneriffan saaren huippuja, muun muassa suoraan merestä nouseva jyrkkä tulivuori...” Lämpö lisääntyi matkan edetessä. Mutta Herra oli läsnä ja vahvisti ja lohdutti.” Kirjeissä ja päiväkirjoissa kuvataan matkatovereita. Ja kun näen tulien tuikkivan etäämmällä olevista sairasmajoista tai kuun luovan valoaan seudun yli tai auringonlaskun ihanien värien hohtavan laakson vedessä ja meidän ikkunoistamme ja kuulen kyyhkysen kuherruksen ja näen lintujen pitävän tätä paikkaa ikään kuin luonnostaan heille kuuluvana silloin olen kotona. | Kuva: Mari Teinilä Kun päiväntasaaja oli ylitetty, purjeet vaihdettiin lämpimään ilmanalaan paremmin sopiviksi. Suomalaisten lähetystyöntekijöiden 155 vuotta yhtäjaksoisesti kestänyt läsnäolo Namibiassa on päättymässä. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Alpo käy vaihtamassa vanhan lakin päähänsä, ja silmien loisteesta jo näkee, että nyt sitä mennään. Sinne sillan alta päästäkseen mastot pitäisi kaataa. Leena Hukka kirjoittaa 23-vuotiaasta papista, ilmeisen lahjakkaasta Elias Pentistä, että ”Hän on parhaiten edistynyt opinnoissaan, kuten arvata saattaa. Tuota kiipeämistä katsoessaan joku merimiehistä olikin tokaissut, että ”siellä nuo kaksi pappia ovat menossa taivaaseen.” Vikingillä ruoka oli vaatimatonta. Se oli lipunut heidän ohitseen juhlallisen hitaasti ja kääntynyt sivuittain ikään kuin antaakseen heidän vielä kerran ihailla sen kauneutta. Alpo Hukka kertoo miten hän tyynellä säällä nousi mastossa märssykoriin asti
Vuoden 2023 suurin keikka oli Turun Maata Näkyvissäfestareilla, jossa PapiPiken show vierailijoineen ja cheerleadereineen nosti tunnelman kattoon. Työharjoittelu TV7-kanavalla avasi uusia ovia. Jengielämä kiehtoi enemmän. Makumbun perhe muutti Kongosta itä-Helsingin Mellunmäkeen pojan ollessa 2-vuotias. Muiden ulkomaalaisten kanssa tunsin oloni omaksi. Osa entisistä ystävistä on edelleen kuvioissa. Myöhemmin ura jatkui soolona. Faneilta alkoi tulla pyyntöjä; voisitko vihkiä meidät. Aikuisuuden kynnyksellä meno rauhoittui hieman seurustelusuhteen myötä. – Ei siinä vaiheessa kiinnostanut yhtään, teenkö oikein vai vääKuka. Tie jenginuoresta perheenisäksi ja artistiksi teki hänestä vahvan. Lisäksi oli suurempia ryöstöjä ja väkivaltaa. Osa sisaruksista syntyi Suomessa. Poliisi tuli tutuksi, ja rikosrekisteri kasvoi. Se riippuu paljon myös siitä, miten sä itse käyttäydyt. Mutta kaduilla tai kaveriporukassa heikkoutta ei voinut näyttää. Perhe kävi aktiivisesti helluntaiseurakunnassa. Kun taskussa oli tuhansien eurojen kamat, siitä tuli tunne, ettei kukaan voi pysäyttää. Meno on positiivista, hän luonnehtii. Välil tullu turpaa, välil pokaalii, oot ollu aina lojaali. rin. Sopeutumisessa ei ollut kummempia hankaluuksia. Tuo vahvuus huokuu PapiPiken riimeistä. J engi sanoo vapaus ei oo ilmast, siks mä haluun pitää kädet ilmas. Katse suora ja vakuuttava. Kaveriporukka oli niin hyvä. Välit isään katkesivat rötöstelyn vuoksi eikä yhteydenpito äitiin tai sisaruksiin enää onnistunut. Siilitien koulun erityisluokalle hän antaa kuitenkin täydet pisteet. Viidestä lapsesta Makumbu on toiseksi vanhin. Hyviä muistoja on paljon. – Se oli kamalaa ja kipeä asia. Läpimurto oli 2017 julkaistu albumi AitoG. Et saa duunia. Entinen jenginuori elää nyt täyttä elämää artistina, futisvalmentajana ja perheenisänä. Nyt kaikki on ollut hyvin jo vuosia, Makumbu iloitsee. – Mä oon saattanut olla hukassa, mutta en koskaan Jumalalta hukassa, Pierlin Mpaka Makumbu sanoo. En viihtynyt yhtään. Hoosianna. Kotikuri oli kova. Ne ei heti ruvennu ettiin mun ongelmii vaan kyseli, mitkä jutut mua kiinnostaa. Nuoruusvuosien kovuuden sijaan olemuksesta huokuu lämpö. Kymppiluokan jälkeen Makumbu oli vailla tulevaisuudensuuntaa. – Tiedät kyllä, kun näet kongolaisen. Pierlin Mpaka Makumbu räppää äidinkielellään, suomeksi. – Vanhemmat panikoi. Uskoontulon myötä musiikki alkoi kiinnostaa Makumbua yhä enemmän. 2009 hän perusti Joonatan Palmin ja räppäri Prinssi Jusufin ( Iyouseyas Bekele Belayneh) kanssa PSTR-yhtyeen (aik. Rukoilen paljon. Esiteiniksi saakka poika kulki mukana, mutta sitten vapaudenkaipuu vei voiton. Elettiin vuotta 2009. Hengellisen musiikin ohella tekee räppäri myös maallista musiikkia. Kone-ja metallialan paikan ammattikoulusta hän otti vastaan pakon edessä. Ajattelen, että tarvin mun tien, että musta tuli näin vahva. Räppäri täynnä lähetys saarnaajavibaa PapiPike sanoo olevansa elävä esimerkki Jumalan parantavasta voimasta. Kädet harovat ilmaa ja osoittavat usein korkeuksiin. Jengi tykkää pitää metelii. Rikokset, agressiivisuus ja jengielämä jäivät pienin askelin taka-alalle. Omantunnon ääni voimistui ja näytti vääryyden vääryydeksi. Se on räväkkää meininkiä. Hän on niittänyt menestystä Suomen Spotify Top50-listalla ja esiintynyt kymmenille tuhansille ihmisille. Ette te tajua, mistä kulmasta mä oon tullu. Oli kovetettava itsensä ja näytettävä, kuka on kingi. – Opettajat uskoi muhun ja osoitti rakkautta. Pastorit). Suuri ilon aihe on uudelleen rakentunut yhteys isään ja lapsuudenperheeseen. Mä olen aika herkkä, Makumbu myöntää. – Kukaan ei ole sanonut mitään negatiivista mun uskosta. – Anteeksianto on ollut täydellistä. – Kapinoin. Mulle oli ihan sama, menin vaan eteenpäin. Otin hatkat ammattikoulusta ja olin varmaan puoli vuotta poissa. Jos jatkat näin, sut karkotetaan Suomesta. Pitää olla viisas ja hengellinen aisti. Hän tietää, että sydän voi muuttua ja puhuu siitä mielellään. Jotain oli tehtävä. Olemus on itsevarma ja rento. Lopullisen stopin rötöstelylle pisti kuitenkin poliisi. Poliisi sanoi, että jotkut ovat saaneet avun uskonnosta. Ei olla piilossa. Pierlin Mpaka Makumbu, 36 Rap-artisti PapiPike, jalkapallovalmentaja ja Next Step -omistaja Juuri nyt työstän gospelmusiikkia ja uutta versiota virrestä 517 Herra kädelläsi. Se on räväkkää meininkiä. Täynnä epäluuloa reilu parikymppinen jenginuori lähti Malmin Saalem -seurakuntaan. Turha vaatimattomuus on pannassa. Joku lämpö ja rakkaus seurakunnassa kuitenki kosketti mua. Tappeluita ja pahoinpitelyitä. ” Tiedät kyllä, kun näet kongolaisen. Siitä seurasi hankaluuksia. Musiikillaan PapiPike haluaa ennen kaikkea kannustaa ja luoda positiivista fiilistä. Kuin mies. Asioiden pitää tulla luonnostaan. – Mä oon saattanu olla hukassa, mutta en koskaan Jumalalta hukassa. Ystäväpiiri muodostui muista maahanmuuttajista ja tiiviistä afrikkalaisyhteisöstä. – Ei se tapahtunut kuin taikaiskusta, mutta pikkuhiljaa aloin katsoa elämää eri tavalla. Mulla on enemmän lähetyssaarnaaja-vibaa ja kirkas visio, mitä mä teen ja mihin suuntaan olen menossa. Oli tappeluita ja rumaa käytöstä. Osa on kuollut tai lähtenyt maasta. Päivät kuluivat hengaillessa kavereiden luona ja kaupungilla. Alkuperäinen artistinimi, Pastori Pike, vaihtui nykyiseksi viime vuonna, koska räppäri halusi välttää väärinkäsitykset. – Ajattelin, että mua ei paranneta ihan nopeesti. Asun Helsingissä. Suuri yleisö tuntee Makumbun artistinimellä PapiPike. – Jäin koukkuun näpistelyyn. – Hän totesi, että rikosrekisterini on ihan hemmetin pitkä. Osa yhteistyökumppaneista jakaa saman vakaumuksen, osa ei. En mene suoraan saarnaamaan, että uskotsä Jeesukseen. Tällä hetkellä tärkein yhteistyökumppani on räppäri Särre ( Miika Särmäkari), jonka kanssa Makumbu työstää uutta musiikkia. Ne kyseli, miten kotona menee. Näin ei ole ollut aina. Mulla on rauha, olen oikealla tiellä. Mene kirkkoon käymään vaikka. Sillon ku taivaalt sataa mustii rakeita eikä sun jalat kanna oikein aamulla Muista, ett valo ei voi varjoksi muuttua ja joku varjelee tääl myös sun polkua. – En ole oikea pastori. Joskus viidennellä luokalla meno alkoi olla tosi aggressiivista. Tästä käynnistyi prosessi, joka eheytti ja paransi. TEKSTI | SANNA TAKALA – KUVAT | JANI LAUKKANEN haastattelu » 16 ~ ~ 17 Kotimaa | 19.1.2024 Kotimaa | 19.1.2024. Jossain vaiheessa valmistuin, mutta kävin sen alan töissä vaan kääntymässä. Aloitan jokaisen päivän ylistämällä
Makumbu kiinnostui musiikista entistä enemmän uskoontulon myötä. ” Kun taskussa oli tuhansien eurojen kamat, siitä tuli tunne, ettei kukaan voi pysäyttää. Psalmi 91:16 on faktaa ja pätee tähän asti mun elämässä. Jo useamman vuoden ajan hän on valmentanut junioreita jalkapalloseura IF Gnistanissa. Jokaisen päivänsä Makumbu aloittaa ylistämällä. Rakkaimmiksi Raamatun kirjoikseen hän nimeää Johanneksen ilmestyksen ja Psalmit. Levylautasella soi esimerkiksi Petri Kososta, Kanye Westiä ja kongolaista ylistysmusiikkia. Yhteen hiileen puhaltaminen kantaisi paljon suuremman hedelmän. Opetan iltarukoukset, mutta rukoilemme myös vapaata rukousta ja päätämme sen aina Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Kristillistä kasvatusta Makumbu toteuttaa arjessaan kokonaisvaltaisesti. Ei saa olla liian ankara. Artistin unelma on järjestää kristillisiä tapahtumia yli seurakuntarajojen. Myös oman Hullutyyli-vaatemerkin toimintaa on tarkoitus kehittää. Eniten artistia työllistää perhe, joka on prioriteettilistassa ykkössijalla. Suomessa Makumbu törmää rasismiin usein. Mä on yksi ja sama ihminen kaikessa mitä teen, vaikka en käytä tiettyjä sanoja joissain yhteyksissä. Hän arvelee, että seurakuntiin saataisiin enemmän nuoria, jos heille annettaisiin vaikutusmahdollisuuksia ja päätäntävaltaa. 18 ~ ~ 19 Kotimaa | 19.1.2024 Kotimaa | 19.1.2024. Suomalaisen vaimonsa kanssa hän on ollut aviossa jo 15 vuotta. Aika tosin on kortilla. – Parasta on, että he näkevät, millainen mä oon. Vanhoihin rikoksiin liittyvät velvoitteet on nyt hoidettu. Se onnistuu hänen mukaansa vain ilon ja nautinnon kautta. Haluan näyttää, kuka Jeesus Kristus on ja mitä hän tekee. – Tulevaisuudessa heitä on ehkä suojeltava julkisuudelta. Lapset esiintyvät avoimesti artistin sometilillä, mutta Makumbu seuraa tilannetta herkällä korvalla. On vain osattava puhua heidän kieltään. Oleellista on, ettei usko tunnu ahdistavalle vaan se on luonnollinen osa elämää. – Sellaista meininkiä löytää harvoin. – Jengi ajattelee, että kun olet musta, et puhu suomea, olet laiska, et tee töitä… , hän luettelee. – Olen kohdannut paljon sellaista epäluuloa, että ei voi olla uskovainen, kun tekee tällaista musiikkia. Passin myötä avautuu mahdollisuus matkustaa Kongoon, jossa Makumbu ei ole käynyt sitten varhaislapsuuden. Maailma on muuttunut. Hiljattain elokuvateattereissa pyörinyt J esus Revolution -leffa on Makumbusta armollisuudessaan ja sallivuudessaan hyvä esimerkki siitä, miten aito lähimmäisen rakkaus ja hyväksyntä koskettavat ja johdattavat ihmisiä Jeesuksen luo. Parilla on kolme lasta; vuonna 2012 syntynyt poika sekä 2015 ja 2021 syntyneet tyttäret. Ylistän ja rukoilen. Se luo yhteyden Jumalaan ja tekee musta vahvan. Makumbun perhe muutti Suomeen tämän ollessa 2-vuotias. On huutelua ja ennakkoluuloja. Älkää tuomitko niin paljon. – Kuunnelkaa nuorten visioita. Se on duunia, joka tuo elannon. Hänen kappaleitaan on päässyt Suomen Spotify TOP50-listalle ja viime vuoden isoin keikka oli Maata Näkyvissä -festareilla. – Rukoilen paljon ja ylistän. Tulevaisuuden suunnitelmissa on järjestää kristillisiä tapahtumia, joissa jokainen kokee olonsa tervetulleeksi, rakastetuksi ja kunnioitetuksi. Oman toimeentulonsa Makumbu saa musiikin lisäksi yksilövalmennusyrityksestä sekä vaikuttamisesta yhteisöissä ja mediassa. Hakaniemen Saalemin pastori Ari Kattainen on Makumbulle hengellinen isä, jonka kanssa hän tapaa säännöllisesti ja keskustelee visioistaan sekä suunnitelmistaan. – Mulle on tosi tärkeää, että en erottele näitä juttuja. – Saan niistä henkilökohtaista voimaa. – Perusasiat on oltava kunnossa ja tiedettävä se, mistä apu tulee! Tuore kiitoksen aihe on Suomen passi, jonka Makumbu sai marraskuussa 2023. Hänestä ongelmallista on se, että seurakunnat pysyvät omissa poteroissaan. Liidatkaa ja opettakaa heitä. Meillä on yksi ainoa Jumala, jota ylistetään ja me ollaan kaikki yhtä. Antakaa nuorten järjestää tapahtumia ja välillä epäonnistua. Esiteininä vapauden kaipuu johti kapinointiin ja kierteeseen, jonka pysäytti poliisi
Sisarusten kautta Jordahl käsittelee sisäistettyä naisvihaa, naisten väkivaltaa ja perheen sisäistä dynamiikkaa. saakka näyttelytila Ahjossa Espoon kulttuurikeskuksessa. Pe 26.1. Myös näyttelyn työt ovat myytävänä. Jordan-joella he seuraavat amerikkalaisten kristittyjen äänekästä kastetapahtumaa ja tulevat itsekin siunatuiksi. MARI TEINILÄ Guddommelig mad – Jumalallista ruokaa katsottavissa Yle Areenassa ja Yle Teema & Fem maanantaisin kello 18.30. Kuvissa esiintyy paljon lempikukkiani kuten jaloleinikkiä, erilaisia krysanteemeja ja tulppaaneja. Kirkon nuorisotyönohjaaja Aki Eväskoski, Kotka. Korvessa eläminen vain on kovaa työtä. Hämmästelin myös hieman joidenkin kuvien rajausta. Motokseen kuvaajana Savela kertoo näyttelytilan esitteessä kauneuden taltioimisen: kauneutta ei ole koskaan liikaa, ja se ruokkii hyvyyttä ja toivoa. Ke 24.1. Jordahlin seitsemän sisarusta ovat kuin vastakohta sille, miten naisia tyypillisesti kulttuurin piirissä kuvataan. Sari Savela myy valokuviaan sekä muun muassa niistä tehtyjä kortteja ja koruja verkkokaupassaan. Sinänsä mainiota, osin kepeää ohjelmaa katsoessa ei voinut olla ajattelematta viime kuukausien todellisuutta Israelissa ja Gazassa. EMILIA KARHU Näyttely on avoinna 27.1. Tarina on samanaikaisesti traaginen ja hulvaton seikkailukertomus. Aikuisuutensa Helsingissä asunut Thesslund matkustaa valokuvaaja Juuso Westerlundin kanssa vanhoilla kotipaikkakunnillaan ja tapaa entisten kotiensa nykyisiä asukkaita. Mitä merkitystä on sillä, mistä ihminen on kotoisin. – Läheltä katsoessa tajuaa, miten kaunis joku kauempaa vaatimattomalta näyttävä kukkakin on. Ma 22.1. Ruotsalaisen Anneli Jordahlin romaani Karhunkaatajan tyttäret on saanut innoituksensa Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä. Ti 23.1. La 20.1. – Ihanaa, että joku on keksinyt omistautua valokuvataiteessaan tällaiselle aihepiirille. Kukat ovat ihmeellisiä. 398 sivua. Suomentanut Jaana Nikula. Näyttelyn nimi on Kukkivan kauneuden kutsu. Radio 1 klo 10 Jumalanpalvelus Tapiolan kirkosta Espoosta. Tel Avivissa he viettävät riehakasta Purim-juhlaa, jossa Meyer pukeutuu naiseksi ja Stender rabbiksi. Johanna yrittää johtaa sisariaan isänsä kovin ottein, Tanja ja Tiina komppaavat esikoista. Näyttelyn kuvat ovat hienoja ja värit todella herkullisia. Ti 23.1. Jerusalemissa he kulkevat Vanhan kaupungin kujilla sekä Machane Yehuda -torilla. Sitä pohtii Imagessa Niklas Thesslund, joka vietti lapsuuttaan isänsä työpaikkojen mukaan vaihtuvilla paikkakunnilla, ensin Hirvaan kylässä Rovaniemellä, sitten Tampereella, Vaasassa ja lopulta Kuopiossa. Miehet tuntevat entuudestaan toisensa. Lopulta sisarukset päättävät lähteä vielä syvemmälle korpeen, kauas kaikesta. Johanna, Tanja, Auni, Sini, Tiina, Laura ja Elina ovat vahvoja ja väkivaltaisia, karvaisia, likaisia ja takkutukkaisia. Savela ammentaa inspiraatiota kuviinsa muun muassa vanhasta asetelmamaalaustaiteesta. Jumalanpalvelukset Sunnuntai 21.1. | Kuva: Emilia Karhu Kokki Claus Meyer ja pappi Poul Joachim matkustavat Kreikkaan ja Israeliin perehtymään raamatullisiin ruoka-aineisiin. Rovasti Heikki Huttunen, ORtodoksinen kirkko, Helsinki. Hengellisen ohjauksen pastori, TT Anni Pesonen, Turku. Teologian tohtori Anneli Vartiainen, Järvenpää. Matkalla keskustellaan myös uskosta. Syvällä suomalaisessa metsässä asuu eriskummallinen perhe. Vierailut lähimmässä kaupungissa päättyvät kahnauksiin. Tulee takaiskuja, nälkä kurnii ja markkinoille lähetetyt pienemmät sisarukset sortuvat viinan himoon ja tuhlaavat turkiksista ansaitut rahat hauskanpitoon. Tuottaja-toimittaja Mari Ahvenjärvi, Ulvila. Opiskelu kukkien parissa on vastapainoa maailman pahuudelle. Valkeakoskella asuva Elina Istolainen on tullut varta vasten katsomaan näyttelyä kuultuaan siitä Radio Deistä. Heistä lukeminen on lähes vaivaannuttavaa ja siksi tärkeää. He ryyppäävät, pierevät, löyhkäävät ja puhuvat ruokottomia. Tapahtumat eivät suoraan seuraile Kiven romaania, mutta yhtymäkohtia voi löytää. klo 15 Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista. Ohjelmassa parasta on rento ja luonteva keskustelu uskon perusasioista. Radio1 klo 10 Jumalanpalvelus | viikon kirja | Seitsemän sisarusta Anneli Jordahl: Karhunkaatajan tyttäret. | Kuva: Yle 20 ~ ~ 21 Kotimaa | 19.1.2024 Kotimaa | 19.1.2024 Kotimaa | 19.1.2024 Kotimaa | 19.1.2024. Kuvia Instagramissa: @sarisavelaphotography Aamuhartaus ma-la klo 6.50. Kun tyttäret löytävät isänsä kuolleena viimeisiä henkäyksiään vetävän karhun viereltä, ja äitikin pian sen jälkeen kuolee, päättää esikoinen Johanna ryhtyä perheen pääksi. Paikka, jossa kaikki olisi aina samanlaista, vaikkei oikeasti olekaan.” TUIJA PYHÄRANTA | painettua sanaa | Sari Savela on saanut inspiraatiota kuviinsa muun muassa vanhasta asetelmamaalaustaiteesta. Ajatusta vahvistaa tieto siitä, että Savela aloitti 2010-luvun alkupuolella valokuvauksen opinnot koettuaan sitä ennen syvän uupumuksen. To 25.1. Rovasti Päivi Vuorilehto, Turku. Elina, Laura ja Sini taas osoittavat kiinnostusta lukemista ja kaupunkia kohtaan. Pastori Virpi Sillanpää-Posio, Oulu. Kuuluisa karhunkaataja, tämän alistettu vaimo ja seitsemän väkivahvaa tytärtä. Istolainen saapui näyttelyyn suoraan koulunpenkiltä ja huomasi tarkastelevansa kukka-asetelmia ja kuvia myös ammatillisesta näkökulmasta. Kuvien perinteinen asetelmallisuus yhdistettynä äärimmäiseen tarkkuuteen ja harkittuun valojen ja varjon käyttöön viehättää silmää. La 20.1. Näyttelijä Krista Kosonen lukee Apostolien tekoja. ” Naiset ovat vahvoja ja väkivaltaisia, karvaisia, likaisia ja takkutukkaisia. Ma 22.1. To 25.1. Pyhälle maalle päästyään kaksikko ei käy Länsirannan puolella. Kirkkokunnan johtaja Hannu Vuorinen, Vapaakirkko, Raisio. Laura on taiteellinen ja Sini uskonnollinen. Matkalla syntyy oivalluksia, jotka liittyvät juuriin ja toisaalta kokemukseen juurettomuudesta: ”Alan ounastella, että juurissa täytyy olla kysymys arkisen mittakaavan pysyvyydestä, ei vain paikallisylpeydestä, hämäläisyydestä, savolaisuudesta tai stadilaisuudesta.” Lapsuudenkodin kaipauksesta Thesslund kirjoittaa riipaisevasti: ”Vasta nyt tällä ovella – – ymmärrän lopullisesti, miten kiva olisi paikka, johon aina palata. Neliosainen tanskalainen sarja Jumalallista ruokaa kertoo tanskalaisen kokin Claus Meyerin ja sekä luterilaisen papin Poul Joachim Stenderin matkasta Kreikkaan ja Israeliin. Seurakuntapastori Visa Viljamaa, Helsinki. Istolaista viehätti näyttelyssä erityisesti kukat ja asetelmat, jotka | radio ja tv | oli kuvattu mustaa taustaa vasten. Kauneus merkitsee hänelle tässä ajassa paljon. Se naurattaa, vähän itkettää ja saa ajattelemaan. Romaani oli vuonna 2022 Ruotsissa ehdolla arvostetun August-kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Karhunkaatajan tyttäret on Anneli Jordahlin viides romaani ja ensimmäinen, joka on suomennettu. Pe 26.1. Korvessa sisarusten keskinäiset erot alkavat tulla voimakkaammin esiin. Johnny Kniga 2023. | Kuva: Sari Savela Elina Istolainen oli tullut näyttelyyn Valkeakoskelta. Iltahartaus ma-to klo 18.50, pe klo 18.30 ja la klo 18. T oimittaja ja valokuvaaja Sari Savelan värikkäät, selkeät, hallitut ja pysäytettyä kauneutta huokuvat kukkakuvat ovat vallanneet Espoon kulttuurikeskuksen valoisan näyttelytilan seinät. Lapset eivät ole päässeet kouluun, ja he ovat oppineet palvomaan isäänsä ja halveksumaan naisellisina pitämiään töitä ja ominaisuuksia. NOORA WIKMAN Papin ja kokin matkassa | tv-vinkki | Jälleen Areenassa on tarjolla herkkua, tällä kertaa ruokakulttuurista. Välillä miehet laittavat ruokaa ja leipovat leipää. – Olisi tehnyt mieli kääntää asetelmasta joku yksittäinen kukka kameraan päin. Toimittaja, muusikko Ariel Neulaniemi, Seinäjoki. Hän seuraa Sari Savelaa Instagramissa ja opiskelee nykyään itse kukkaja puutarhakaupan myyjäksi haaveillen floristin työstä. Savela on myös Seurakuntalainen.fi-uutisverkkosivuston päätoimittaja ja media-alan yrittäjä. Vanha kotitalo on romahtamispisteessä, rahat ovat lopussa, ja saunakin eräänä iltana palaa. kulttuuri Herkullisia värejä ja vastavoimaa taidenäyttely | Kauneus ruokkii hyvyyttä ja toivoa, perustelee valokuvaajamestari Sari Savela intohimoaan kuvata tarkasti harkittuja kukka-asetelmia. Seurakuntapastori Tiia Karvinen, Tampere. Mieleen tulee oitis, että huolellisesti tehdyt kukka-asetelmat ovat väkevä vastavoima kaikelle hektiselle kaaokselle, jota maailma ja mediamaailma nykyään pitävät sisällään. Karhunkaataja-isä on opettanut perheensä suhtautumaan yhteiskuntaan – varsinkin sosiaalitanttoihin – torjuvasti ja pärjäämään luonnossa. Horisontti su 21.1. Kalatai metsästysonni ei aina ole myötäinen, ja rakentaminen on hankalaa ilman kunnollisia työkaluja. Tarkoituksena on perehtyä raamatullisiin ruoka-aineisiin sekä keskustella uskosta. Kauneus kertoo Savelalle Luojasta, joka on luonut kaiken tuhlailevan kauniisti. Liturgina seurakuntapastori Anu Ristimäki Saarnaajana seurakuntapastori Erika Kallio Kanttorina Hannu Jurmu. Ke 24.1. Mutta voi toki olla, että taiteilija on tehnyt omat ratkaisunsa hyvin tietoisesti
Perheen tuttavapiiriin kuului tiedeväkeä. Perheen vähävaraisuus päätti opiskelut Turussa jo kahden vuoden jälkeen, mutta sinnikäs opiskelija sai luettua itsensä papiksi. Laxman oli nykyajan unohtama aikansa yleisnero, monen eri tiedealan taitaja ja pappi. Laxman oli harrastanut kasvien, kallioperän sekä eläinten tarkkailua ja kartoittamista jo varhaisesta nuoruudestaan lähtien. Poikkeuksellisesta arvostuksesta kielii se, että Laxman oli tupla-akateemikko, saatuaan arvonimen myös Tukholmasta. VäliErik Laxman (1737–1796) oli savonlinnalaissyntyinen tiedemies, tutkimusmatkailija ja pappi. Luonteeltaan monitieteilijä ei ollut mikään joviaali tai helppo tapaus, vaan pikemminkin kiivas ja helposti tulistuva. Nertsinskissä Laxman riitautuikin paikallisten kanssa ja sai virka rikossyytteen, josta hänet sittemmin vapautettiin. Isä Gustav oli kauppias, joka kuoli Erik-pojan ollessa vasta nuori. Pappeus korvautui täysin tieteellisellä työllä siinä vaiheessa, kun Laxman sai vuonna 1780 vuorineuvoksen toimen Kiinan rajan läheltä, Nertšinskin kaivoksilta Amurin latvavesiltä. Jälkeen jäi huima tieteellinen työ ja ansiolista. Hänet nimitettiin saksalaisen seurakunnan papiksi Barnauliin keskiseen Siperiaan, Objoen yläjuoksulle. Barnaulin pappi alkoi vilkkaan kirjeenvaihdon Pietarin tiedeakatemian kanssa. Uudesta liitosta syntyi vielä viisi poikaa ja yksi tytär. Suomessa Laxman kävi enää kääntymässä. Toimittuaan parisen vuotta pappina ja Pietarin saksalaisseurakunnan koulun opettajana Laxman kutsuttiinkin sitten paikkaan, jossa hän tuli tekemään merkittävän osan elämäntyöstään. Lintutieteen puolella hän ehti nimetä ruostepääskyn ja pieneläimistön puolella siperianmaaoravan, lännenzokorin ja idänpäästäisen. Uskoa, toivoa & rakkautta askel.fi askel.fi RIITTÄMÄTTÖMYYS VOI OLLA SIUNAUS PARANTAVAN LOHDUN KUVAT MIHIN EMPATIA KATOSI. ELÄMÄNTAITO: JUHA TANSKA: LAURA HONKASALO: irtonumero 9,50 € 9 / 23 Jerusalemin neljä korttelia sykkivät elämää Helka Pärssinen hurahti hunajan tuottajaksi Aziza Hossaini pitää tytöille salaista koulua Afganistanissa Piretta Pietilä: Tuomasyhteisössä voi ajatella ja puhua vapaasti Uutisankkuri Piia Pasanen: Kaipaan kirkolta toivoa, vapautumista ja iloa. Hän julkaisi myös uskontotieteellistä aineistoa ja toi tiettävästi raparperin viljelyn Suomeen. Muun muassa aikansa tunnetuin suomalainen kasvitieteilijä – ja niin ikään pappi – Pehr Kalm oli tuttu vieras Laxmanien kodissa. Muutaman vuoden kuluttua Laxman vihittiin Katarina Ruuthin kanssa. Kasvien, kallioperän ja eläimistön kartoitus vei hänet Moldaviaan, Bessarabiaan ja Mustanmeren rannikolle. Laxman lahjoitti näet aikanaan kirkonkellon Säämingin kirkkoon, josta se sittemmin siirrettiin Savonlinnan tuomiokirkkoon. Laxman vihittiin papiksi vuonna 1762, ja ensimmäinen pesti oli papinapulaisen toimi Karjalankannaksen Uudellakirkolla. Tuleva tutkimusmatkaaja pääsi opintojen pariin Rantasalmella ja Porvoossa, minkä jälkeen hän jatkoi vuonna 1757 Turun Akatemiaan. Tehokkaalla toimijalla oli sormensa pelissä myös bisneksessä, sillä hän pyöritti Irkutskissa tuolloin tuiki harvinaista lasitehdasta. Savonlinnan museossa Riihisaaressa oli syksyllä esillä Laxmanista kertova näyttely, joka avasi suomalaispapin ja -tiedemiehen rikkaan elämän vaiheita. Suomalaisakateemikko ystävystyi kapteeni Kôdayû Daikokuyan kanssa, antoi taloudellista tukea ja lupasi auttaa kotiinpaluussa. Hän oli matkalla juuri Japaniin, kun sai halvauskohtauksen ja kuoli pienellä postiasemalla Dresvjanskassa Siperiassa. Palautusretkikunnan johtajaksi valittiin Laxmanin poika Adam. Säännöllisen kirjeenvaihtonsa myötä Laxman oli hyvässä huudossa niin Pietarissa, Tukholmassa kuin Keski-Euroopan akateemisissa piireissäkin. Laxmanin ensimmäinen vaimo Kristina Runnenberg, joka synnytti pojat Gustavin ja Adamin, kuoli vuonna 1766. Luonnontieteelliset havainnot osoittautuivat niin uraauurtaviksi, että hänet nimitettiin kahdeksan vuoden Siperiassa työskentelyn jälkeen ke mian ja taloustieteen professoriksi Venäjän tiedeakatemiaan ja 33-vuotiaana akateemikoksi. Savonlinnassa Laxmanin elämäntyö on esillä aina kirkonkellojen kumahtaessa. Erik Laxman matkusti uransa aikana laajalti Siperiassa ja Tyynellemerelle saakka. Katariina myönsi vuonna 1791 poistumisluvan maasta. TEKSTI | JANNE KÖNÖNEN A ina kun Savonlinnan tuomiokirkon tornissa kumahtaa kello, voidaan sen sanoa soivan paitsi Jumalan kunniaa, myös kaupungin oman pojan Erik Laxmanin muistoa. historia Savonlinnalaissyntyinen, monen oppisuunnan taitaja teki pitkän ja merkittävän tiedeuran Siperiassa. Barnaul oli lähtöpaikka pitkille ja vaivalloisille matkoille erämaihin ja Siperian aroille. Siperia veti miestä puoleensa, sillä sieltä löytyi vielä seutuja, joissa havaintoja luonnosta ja eläimistä ei ollut tieteellisen menetelmin riittävästi tehty. | Kuva: Anssi Taskinen / Savonlinnan museo 22 ~ ~ 23 Kotimaa | 19.1.2024 Kotimaa | 19.1.2024 Merkityksellistä sisältöä Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Mediamyynti: Kotimaa luotettava silta kirkon päättäjiin ja luottamushenkilöihin maanlaajuisesti Mainosta monipuolisesti! Tarjoamme printtilehtimainontaa, sekä bannereita Kotimaassa ja muissa medioissa. Lopulta Laxman vei Daikokuyan Pietariin, keisarinna Katariina Suuren pakeille. Muotokuvan tekijä on tuntematon. tystehtävä onnistui. Ensimmäisen pidempi tutkimusmatka Siperiassa suuntautui Öskemeniin ja Irkutskiin. Savonlinna oli Laxmanin syntyessä vuonna 1737 pieni Olavinlinnan kylkeen kasvanut kaupunki, joka liitettiin Venäjään vuonna 1743 Ruotsin ja Venäjän sotiman, ruotsalaisittain pieleen menneen Hattujen sodan seurauksena. Myöhemmin hän tutustui myös Volgan alkulähteisiin ja lähempänä kotimaata Äänisjärveen, Aunukseen ja Vienanmereen. Maan ulkomaansatamassa Nagasakissa saivat käydä vain kiinalaiset ja Hollannin kauppakomppanian edustajat. Kohtaaminen sai alkunsa, kun japanilainen Shinshômaru-laiva haaksirikkoutui Venäjän Aleuteille vuonna 1783. Eräs erikoisimmista episodeista oli tutustuminen japanilaisiin merimiehiin ja tuohon aikaan suljetun, hyvin salaperäisen maan kulttuuriin. | Kuva: Wikimedia commons ” Säännöllisen kirjeenvaihtonsa myötä Laxman oli hyvässä huudossa niin Pietarissa, Tukholmassa kuin Keski-Euroopan akateemisissa piireissäkin. Matkat erämaisille seuduille olisivat nykyPappi Erik Laxman oli tutkimusmatkaaja, tupla-akateemikko ja japanilaisten ystävä ajan liikennevälineilläkin raskaat, saati sitten tuolloin, jolloin ne taitettiin yleensä hevosten vetämillä yksinkertaisilla kärryillä ja talvisin rekikyydein. Hänet nimitettiin keisarillisen kabinetin ”minerologiseksi matkailijaksi” Irkutskiin, jolloin hän perehtyi muun muassa Baikalin alueen maaperän tutkimukseen. Kuvan kartta on Savonlinnan museon Erik Laxmanin jäljillä -näyttelystä. Nykyään kelloja Savonlinnan tuomiokirkon tornissa on kolme, joista pienin, Laxmanin kellosta uudelleen valettu, soi muita korkeammalla taajuudella. Japanissa kerrotaan vielä nykyisinkin tarinoita suomalaispapin ja japanilaisten ystävyydestä. Lisää näkyvyyttä 11 mediassa! Tavoita kerralla yli 816 000 taloutta ympäri Suomea. Haaksirikkoiset kuljetettiin odottamaan kotiinpaluuta eri paikkoihin ja lopulta, kuuden vuoden jälkeen, Laxman tapasi heidät Irkutskissa. Laxmanin viimeinen tutkimusmatka alkoi liki 60 vuoden ikäisenä, heinäkuussa 1795. Monipuolisesti lahjakas pappi raportoi muun muassa ensimmäisenä eräästä suomensukuisesta kansasta Uralin takana, Baikalin kuumista lähteistä sekä Viljuin timanttikentistä. Kello putosi alas talvisodan pommituksissa, mutta metalli käytettiin uudelleen. Juuri jälkimmäisellä matkalla Laxmanin ensimmäinen vaimo Kristina sairastui ja kuoli Mongolian rajan lähellä Kjahtassa. Vastineeksi hän sai ongittua harvinaista tietoja Japanin maantiedosta ja kielestä. Merimiesten kotiinpaluu ei ollut helppoa, sillä Japanin yhteydet ulkomaailmaan olivat lähes täysin poikki. Suurenmoisen uran tehnyt akateemikko syntyi vaatimattomissa oloissa, mutta teki mittavan monitieteellisen uran aina Siperiaa ja Tyynenmeren puoleista Venäjää myöten
Ideana on, että silloin uusikin asia jää helpommin tavaksi. Hemmingin pyhäinjäännösarkusta löytynyttä kyynärluuta säilytetään Helsingin Pyhän Henrikin katedraalissa. Niinpä moni uupuu. Tempo on tasainen, nopea, kiihtyväkin. Habit stacking, eli tapojen kasaaminen, tarkoittaa uusien tapojen liittämistä jo olemassa oleviin. – Reliikin oikeaan aikaan osuminen on merkittävää. Kun Henrikin asema vakiintui ja piispainistuin oli siirtynyt Maarian Koroistenniemelle, oli Henrikin luiden siirtäminen Turkuun symbolinen teko ja suuri operaatio. Väitettyjä Henrikin luita löytyy nykyään monesta paikasta. Aika on jana, jolla on alku ja loppu, mutta se on myös luonnon rytmiä mukaileva kehä, jossa erilaiset jaksot seuraavat toisiaan. Nousiaisten kirkosta löytyvän Henrikin sarkofagin kuva-aiheet antavat hyvän käsityksen siitä, miten keskiajan katolisessa Suomessa Henrik käsitettiin. – Se on ollut Turun hiippakunnan pyhiinvaellusten keskuspaikkoja. Siihen rytmiin kuuluvat myös tauot, hiljaiset ajanjaksot, jopa hampaidenpesua pidemmät tyhjät hetket, joista ajassamme pyritään vimmalla eroon. Tiedetään myös, että 1400-luvun lopulla neuvoteltiin Trondheimin tuomiokirkon kanssa, josko joku pyhän Henrikin luu voitaisiin vaihtaa yhteen pyhän Olavin luuhun. Vaikka reliikit väistyivät, kunnioitettiin Henrikiä silti hiippakunnan perustajana ja ensimmäisenä piispana. Mutta jos jokainen mahdollinen hetki pitää täyttää suorituksella ellei kahdella, jääkö elämään minkäänlaisia taukoja. Hiekkasen mukaan ajoittumisen osuminen kohdilleen on jännittävää. Mitä ajattelee Aalto. Vapaaseen ajatteluun kannattaisi kuulemma varata puoli tuntia viikossa. Seuraavaksi ne mainitaan kirjallisesti vuonna 1720, kun Venäjän armeija miehitti Turkua usean vuoden ajan. – Voisin väittää, että Turun Linnaan toimitettiin Hemmingin luuranko. Ajatus on tavallaan houkutteleva. Aalto uskoo, että osaa Henrikin luista säilytettiin Nousiaisissa vielä senkin jälkeen, kun valtaosa luista oli jo viety Turkuun. On syytä olettaa, että pyhiinvaelluksia Henrikin jäännösten luo tehtiin runsain mitoin. Aalto kertoo että luiden vaiheista Turun tuomiokirkossa on jonkin verran mainintoja jo myöhäiskeskiajalta. – Suosiosta kertoo se, että reformaation jälkeenkin Henrikin muisto eli vahvana kansan mielessä. Sääli, että niiden rinnalla ollut paperinpala oli pahoin mädäntynyt. Rinteellä oli heti kallosta omat epäilyksensä. Tuolta ajalta peräisin oleva Pyhän Henrikin legenda on ensimmäinen yritys Henrikin elämän kartoittamiseksi. Ehkä siksi luut säilytettiin. Yllättävää on, että radiohiiliajoitusten mukana kallo ajoittuu 1100-luvulle, siis juuri Henrikin aikaan. Katolinen kirkko vaati jo tuolloin tarkkaan tutkittavaksi sen, onko pyhimykseksi korottaminen oikein. – Sandheimissa sitten väiteltiin, kuinka pyhä Henrik oli. Kun elämään tulee hieman väljyyttä, on mahdollista pohtia myös syitä suorittamiselle. Yhdessä tapauksessa Henrik pelastaa kokemäkeläiset hylkeenpyytäjät myrskystä, toisessa hän toimii esirukoilijana pariskunnalle, joka saa takaisin kuolleen lapsensa. Hurskas miesi Englannin – Piispa Henrikin luiden jäljillä pyhäinjäännökset | Talviheikkiä eli piispa Henrikin kuoleman muistojuhlaa vietetään 19.1. Onko tässä piispa Henrikin pääkallo. Kristillisessä aikakäsityksessä minua viehättää vaihtelu. Varmaan omatkin reisilihakseni kaipaisivat vähän vahvistamista. Kipu lakkasi heti, kun hän lupautui paastoamaan aina Henrikin muistopäivänä ja sen aattona. Kristityn viikossa yksi päivä on omistettu levolle ja kirkkovuoden suurimpia juhlia edeltää paasto. Keskiajan kirkkotuntija professori Markus Hiekkasen mukaan luiden siirtäminen Nousiaisista tapahtui vuosien 1309 ja 1320 välissä. Pääkallo ja käsien luut olivat huolella säilytetyt. Tuolloin miehittäjät päättivät kuljettaa paikallispyhimyksen kuuluisat luut Pietari Suuren kokoelmaan Pietariin. Idea kuulosti hullunkuriselta, mutta sellainen aika tosiaan varmaan täytyy varata, jos kaikki muut hetket on täytetty jollain muulla. Paikallinen pappi vähätteli Henrikiä ja heräsi sitten yöllä hirveisiin vatsanväänteisiin. NIILO RANTALA Pyhän Henrikin muistopäivää vietetään 19.1. Pian tehokas tammikuu on onneksi ohi ja saapuu helmikuu ja paasto. teologia | kolumni | V uoden alussa opin uuden sanaparin. Kun vuodenvaihteessa elämään haalitaan lisää suorituksia, paaston alkaessa on aika miettiä, mistä luopua. Siksi jokainen pyhäinjäännös on suora välikappale taivaassa olevaan pyhimykseen. | Kuva: Timo Jakonen 24 ~ ~ 25 Kotimaa | 19.1.2024 Kotimaa | 19.1.2024. – Reliikissä ei ole vain osaa pyhimyksestä, vaan koko preesens. Käynnissä oleviin Turun tuomiokirkon restaurointitöihin mahtui monta käännettä, mutta nyt oli koittanut yksi yllättävimmistä. Ehkä Henrikin luihin liittyi erityistä kunnioitusta. – Sarjakuvamaisesti etenevät elämänvaiheet ja dokumentoidut ihmeet välittävät vahvan tarinan ja värittävät hienosti Pyhän Henrikin legendan kertomaa. ” Reformaation jälkeenkin Henrikin muisto eli vahvana kansan mielessä. Aalto kertoo, että luut säilyivät tietoisuudessa vielä 1800-luvun alussakin. Luin tammikuun alussa Helsingin Sanomista toisenkin ajankäyttöön liittyvän vinkin. Millä teologisella vippaskonstilla pyhimyksien luiden levitteleminen ympäri Eurooppaa perusteltiin. – Luita esimerkiksi lahjoitettiin jonkin verran. V uonna 1924 arkeologi Juhani Rinteen nenään osui voimakas suitsukkeen tuoksu. ” Tauoton touhuaminen estää näkemästä, mikä on aidosti tärkeää. Entä mikä ei ole välttämätöntä. Yksi huippukohta saavutettiin 1400-luvun alkupuolella. Tuomiokirkon kallon tarina on yhä kesken. Henrikin reliikkien uskottiin siis toimivan yhteydenantajina pyhimykseen, joka paransi monista sairauksista. Miten Köyliönjärven jäällä legendan mukaan surmatun ja Nousiaisiin haudatun kirkonmiehen kallo päätyi Turun tuomiokirkon sakastiin. Kallo löytyi Turun tuomiokirkon sakastista kunnostustöiden yhteydessä vuonna 1924. Se ei silti vielä suoranaisesti todista, kuuluuko kallo Britteinsaarilla kasvaneelle pappismiehelle. Tietokirjailija ja arkeologi Ilari Aalto toteaa luiden siirtämisen olleen niin merkittävä tapaus, että sitä ryhdyttiin kunnioittamaan omalla muistojuhlallaan, kesäheikillä. Tässä ajassa olisi aidosti tärkeää puhua levon merkityksestä. Pyhän Henrikin kultin kulta-ajat jäivät luonnollisesti taakse reformaation koittaessa. Lupa olla TUIJA PYHÄRANTA tuija.pyharanta@kotimaa.fi Kirjoittaja pohtii ajankohtaisia teologisia asioita. Aallon henkilökohtainen suosikkikertomus liittyy Turun piispan palvelijan Ruotsin matkaan. Teologisessa mielessä mielenkiintoista on, että maallikoiden ruumiiden koskemattomuutta pidettiin ruumiillisen ylösnousemuksen kannalta tärkeänä. Aalto toteaa, että pyhimysten luihin liittyy oma logiikkansa. Radiohiiliajoitus sijoitti sen Henrikin aikakaudelle 1100-luvulle. Radikaali viesti vuonna 2024 voisi kuulua vaikkapa näin: Tule kirkkoon, täällä on välillä lupa vain olla. Lisäksi se estää näkemästä, mitkä ovat aidosti mielekkäitä päämääriä. Pian puolisoni pohdiskeli ääneen, että pitäisiköhän sitä alkaa kyykätä hampaita pestessä. Aalto tietää, että ennen tätä luita tutkittiin Turun Linnassa. – Se liittyi oletettavasti Koroisten piispanistuimen piirissä 1200-luvun lopulla tehtyihin tutkimuksiin ja selvitystöihin. Voisiko se kuulua piispa Henrikille. Suorituskeskeisen yhteiskunnan rytmi muistuttaa teknomusiikkia. Kun paljon myöhemmin ryhdyttiin tutkimaan Turun tuomiokirkossa säilytettyjä pyhän Hemmingin luita, huomattiin että niiden ajoitus ei täsmää. Vuonna 1800 englantilainen professori Edward Daniel Clarke vieraili tuomiokirkossa ja pääsi näkemään sakastin komerossa säilytetyn pääkallon, jota hän kuvasi ”taikauskon välikappaleeksi”. Sakariston länsiseinän pohjoisosasta oli löytynyt umpeen muurattu komero ja sen sisältä pääkallo, sille kuuluvat vihreät ja punaiset silkkisuojat ja valkoiseen silkkiin kiedotut hyvin voidellut olkaluut. Tuomas Heikkilä kertoo artikkelissaan, että vuonna 1674 Henrikin reliikit ovat yhä olleet nähtävillä tuomiokirkossa. Ensin sanapari tuli vastaan Helsingin Sanomissa ja heti perään Instagramissa. Aalto ei pidä tätä sattumana. Esimerkiksi messukirja Missale Aboensen painajalle annettiin kiitokseksi Henrikin kylkiluu. Nyt olisi kirkon äänelle kysyntää. Komero on siis muurattu umpeen vasta tämän jälkeen. Tauottoman touhuamisen suuri ongelma on siinä, että ihminen ei ole rajaton olento. Mitkä asiat ovat niin tärkeitä, että niiden eteen kannattaa nähdä vaivaa. Tutkimusartikkeleita kalloon liittyen on julkaistu viimeksi vuonna 2015. Markus Hiekkanen kertoo, että Henrikin kultti oli keskiajan Suomessa välillä voimakkaampi, välillä vaisumpi. Aineellisen hyvinvoinnin keskellä meillä on kova kiire tehdä jotain edes näennäisesti hyödyllistä. Oletetun Henrikin kallon uudelleenlöytämisestä tulee tänä vuonna sata vuotta. Aalto yhtyy Hiekkasen käsitykseen. – Jostain syystä Henrikin luurankoa ei ikinä viety Pietariin asti
Hän teki herätystyötä hyvillä tuloksilla nuorten keskuudessa, ja tuolloin minäkin läksin mukaan kirkon luottamustoimiin. Mutta nämä asiat aukeavat harvoille. Vahvin vaikutelmani Markuksen evankeliumin alusta on väkevä, kaoottinen ja kahtiajakoinen maailma. Riennetään paikasta paikkaan. (UT2020) ensi pyhänä 3. Neljänneksi elämän merkityksettömyys, sisällön puute. Markuksen evankeliumi 1:29–39 – – Illalla auringonlaskun jälkeen Jeesuksen luokse tuotiin kaikki sairaat ja demonien vaivaamat. On valon puoli eli Jumalan valta. Toisaalta myös nykyinen maailma on ahdistavan kaaoksen maailma. SEIJA VÄRE Maija Ala-Heikkilän, 84, lapsuudenkoti sijaitsee samalla mäellä kuin Karijoen kirkko. Sirkka Aronen oli sellainen ruustinna, ettei pappilasta koskaan tyhjin suin lähdetty. Sain koulussa kympin laulusta, mutta vain lyhyen ajan ehdin maatilan kiireiltäni laulaa kirkkokuorossa. 102:16–23, Ps. Keltainen kirkko ehti aikojen saatossa olla väriltään myös punainen ja valkoinen. Äitini kuoli pian Arosen tulon jälkeen ja hän siunasi äitini. |K uv itu s: G un D am én siksi julmuus. Voi täälläkin olla voimaton, turvaton ja sattuman armoilla. Kolehti kerätään kristittyjen yhteyden edistämiseen Suomen Ekumeenisen Neuvoston kautta. Pahoista hengistä vapautuminen on pelastumista tuhon voimilta. Tuhovoimien riepottaessa ta juaa, miten paljon merkitsee elämän suunnan muuttuminen, uudistuminen, Henki meissä, rakkautensa ilmaiseva Jumala. Markuksen evankeliumin maailmaan on vaikea eläytyä, kun oma elämä ei ole sairautta ja demonien kauhua. Kepon oma flikka kysyi kerran: ”Muistaks Maija, kun sä jo 10-vuotiaana tunsit kaikki karijokiset?” Se johtui siitä, että kiersimme koulukaverini kanssa talosta taloon myymässä Kotimaa-lehtiä, äitiemme luvalla tietysti. Hän oli valinnut kirkosta sellaisen penkin, mistä ei nähnyt mitään. Jeesus paransi ihmisiä monenlaisista sairauksista ja karkotti monta demonia. Ensimmäinen muistoni kirkossa käynnistä syntyi jo alle kouluikäisenä. Aamuyöllä Jeesus tankkaa rukouksessa Jumalan voimaa, ja taas mennään. – – oppilaat lähtivät etsimään Jeesusta. On tungosta, demoneja ja laumoittain sairaita. Ihmisen kyky kivettyä muiden kärsimyksille, pelata niillä, hankkia valtaa niiden kautta. Körttiläisenä hän piti pitkiä saarnoja. Vasta vanhempana tajusin, että hän oli työtaakastaan väsynyt ja siksi valitsi ”huonon” istumapaikan sivummalta. Sitenhän niitä kirkossa luetaan ja kuullaan. Kirkkokaverini oli naapurin taloudenhoitaja. Kotonani odotti aina nisu leivottuna kahvin kanssa häntä varten. – – Kun Jeesus nousi varhain aamulla, oli vielä pimeää. Jos ajattelen nykymaailman kaaosvoimia, mieleen tulee en| 3. Olin myös jo mukulana mukana laittamassa kirkkoon jouluvaloja. Hän kertoi tulleensa kissan perässä ja hänestä tuli meille aivan kuin oma poika. pyhä M a k u s t e l e m m e evankeliumitekstejä yleensä pieni pala kerrallaan. Raimo Mäki astui virkaan 1968 ja hänen aikanaan kävin pappilassa siivoamassa. Ensi kesänä täytän 85 vuotta. Kotini on kaksi vuotta vanhempi kuin pappila. Alttarilla on kaksi kynttilää. Sitten sukelletaan ihmisten maailmaan, joka on lähinnä pahojen henkien maailma. 97:9, 5.Moos 32:36–39, 2.Kor. Edelläkävijä kuuluttaa kääntymystä ja lupaa väkevän julistajan tuloa. Valmista ei tule, sillä sairaita ja demoneja riittää loputtomiin. Elämäni on ollut niin vilikasta, etten ole ehtinyt murehtimaan enkä jännittämään asioita. Sen on tehnyt puuseppä Mikael Sunstedt. Rippikoulun jälkeen palvelin pappissukuisissa perheissä. Pahojen henkien hallitsema maailma tuntuu vieraalta. Sitten Jeesus tulee kasteelle. Jumalan valtakunta, yhteys Jumalan maailmaan, on täysin erilaista kuin kaaoksen myllerrys. Useimmille Jeesus on jotain, joka vilahtaa ohi. Ja se, että ne ottaa vastaan. Saarnatuolia pidetään eräänä koko rakennuksen arvokkaimmista yksityiskohdista. Se oli minun talouskouluni. Jeesus käy erämaassa ja alkaa julistaa, että Jumalan valtakunta on tullut lähelle. Mitä annettavaa tämän kirjan kuvaamalla Jeesuksella on meille, joille pahat henget eivät ole todellisia. Kolmanneksi yksinäisyys, sillä se pystyy tappamaan ihmisestä kaiken toivon. Yksi asia minua jäi harmittamaan. Ilosanoma on siinä, että Jumalan valtakunta on lähellä ja Jeesus on Jumalan rakas Poika. 97:6, Ps. . Voi olla hämmästyttävä elämys lukea monta lukua kerralla, kokonaisuutena, ja miettiä yleisvaikutelmaa. Henki laskeutuu häneen kyyhkysen lailla ja Jumala ilmoittaa rakastavansa häntä. Liturginen väri on vihreä. Pienemmässä (256 kg) on päiväys 12.2.1807 ja isommassa (513 kg) 18.6.1816. Sen jälkeen olen tehnyt koko ikäni vapaaehtoistyötä, kuten karijokiseen ”kökkähenkeen” kuuluu. Vuonna 1812 käyttöön vihityn kirkon suunnitteli Salomon Köykkä. Minun on julistettava ilosanomaa myös niissä. Papeista ensimmäinen, jonka muistan, oli nimeltään Jaakko Keppo. – – ” Niin Jeesus kiersi kaikkialla Galileassa. 1:29–39. Ala-Heikkilää voisi kutsua Raamatun Martaksi, sillä hän on aina palvellut pappeja, muonittanut seurakuntalaisia ja tarttunut ripeästi vapaaehtoistöihin. Ennen metsän kautta tehtyä tietä kuljimme jatkuvasti kirkon ja hautausmaan välistä. Hänen jälkeensä tuli Lauri Jaakkola ensimmäiseen työpaikkaansa ja sitten Asko Aronen. Häpesin häntä, sillä hän nukkui aina. Hän lähti ulos ja vetäytyi syrjäiseen paikkaan rukoilemaan. Yksi haave minulla on juhliani koskien, nimittäin haluaisin kutsua juhliini kaikki elämäni papit. . Kellotornissa on kaksi kelloa. ” Kirkkokaverini oli naapurin taloudenhoitaja. sunnuntai loppiaisesta | Kaaoksen ja Jumalan voimat ANNI PESONEN toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on teologian tohtori ja toimii hengellisen ohjauksen pastorina Turussa. Toiseksi ahneus, piittaamattomuus ja itsekkyys, joihin ympäristö tuhoutuu. He löysivät hänet ja sanoivat: ”Kaikki etsivät sinua.” Jeesus vastasi: ”Lähdetään lähistöllä oleviin kyliin. | Kuva: Seija Väre Karijoen kirkko . |K uv a: Sei ja Vä re 26 ~ ~ 27 Kotimaa | 19.1.2024 Kotimaa | 19.1.2024. Ankkuroituu niihin sen sijaan, että antaa niiden vain välähtää ohi. 1:3–7, Mark. Meistä tuli elinikäisiä ystäviä. Usein menin hänen kaverikseen kuuntelemaan kellon soittoa. Hän opetti synagogissa ja karkotti demoneja. Kellonsoittaja Knut Rantaprosi tuli kirkolle lämmittämään uunia, ja hän odotti aina meillä, että sai pantua pellit kiinni. Tariston vanhin poika Pekka alkoi kouluikäisenä käydä kylässä. Tekstit: Ps. Ilkka Taristo tuli Kainuusta. | kirkko & minä | Pappien palvelija Maija Ala-Heikkilä L ieneekö elämääni vaikuttanut se, että lapsuuskotini, missä asun vieläkin, sijaitsee samalla mäellä kuin kirkko. Yhä useampi on. sunnuntai loppiaisesta on aiheeltaan ”Jeesus herättää uskon”. Kerran hän piti nuhde saarnankin kutsuen meitä harakoiksi, kun punaista ei olisi saanut pukea ylleen. Koko kaupunki oli kerääntynyt talon edustalle
PÄÄSIÄISEN TUPLANUMERO Ilmoitusvaraukset 14.3. Samana vuonna hän myös avioitui Leenan Vuorelan kanssa. Hän vietti yhä enemmän aikaa Längelmäen metsissä moottorisahan kanssa ja ympäri Eurooppaa moottoripyörän selässä yhdessä vaimonsa Elina Paloheimon kera, jonka kanssa avioliitto solmittiin vuonna 1991. Kotimaassa Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Mediamyynti: 16.2. 85 vuoden iässä nopeasti edenneen sairauden seurauksena. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. Rakkaamme Tarmo Veikko Untamo HEINO s. Keskeisiä hänen työssään olivat kuorot. Ilmoitathan meille jakeluhäiriöistä mahdollisimman pian, jotta voimme tehdä siitä selvityspyynnön Postille. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: torstaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Tilaushinnat: Koko Kotimaa -tilaus (sis. Suomen kirkon pappisliitossa Tapani toimi hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana. Kotimaa painettuna, näköislehdet, digitaalinen arkisto, kalenteri) 12 kk 156 € kesto tilauksena. Laaja sävellystyö, esimerkiksi kansanoopperoineen, on ihastuttanut ja lohduttanut tuhansia kuulijoita eri puolilla Suomea. | kuolleet | | valmistuneet | Teologisessa tiedekunnassa myönnetyt tutkinnot 1.10.– 30.11.2023. 25.7.1935 Laitila k.11.12.2023 Laitila Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Nuorisotyö, diakoniatyö ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus olivat lopulta Tapanin työelämän kolme merkittävää ajuria. Kotimaa näköislehtenä sekä digitaalinen arkisto) 12 kk 132 € kestotilauksena • Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidätämme oikeuden hintojen muutokseen. Vuonna 1963 Tapani suoritti teologian kandidaatin tutkinnon, vihittiin papiksi ja määrättiin Helsingin Pitäjän vt. Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa.fi/ tyopaikkailmoitukset EIKÖ LEHTI TULLUT PERILLE PERJANTAINA. Kotimaa vain diginä -tilaus (sis. Tampereen Lyseo vaihtui keskikoulun kolmannella luokalla Ratakadun Norssiin, mistä Tapani kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1957. 24 %. Teologian kandidaatin tutkinto: Ahola Sari, Botty van den Bruele Adelaide, Karttunen Anna, Karvonen Anttoni, Melto Riina, Mikkonen Alisa, Pirhonen Mari-Helmi, Smeds Katarina. Hakavuoren seurakunnan nuoristyössä Tapanin, Heikki ”Panda” Pietilän ja Raili Vihlan yhteistyö synnytti eräänlaisen paikallisen sukupolvikokemuksen. seurakuntayhtymän sairaalapastorin viran Hakuaika päättyy 13.2.2024 klo 15.00 . 24 %. Pentin kirjoitukset, taideteokset ja sävelet elävät. Pappisliitto kutsui hänet kunniajäsenekseen vuonna 1992. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. 1938. Ota yhteyttä ja pyydä tarjous! Pentti Tynkkynen Director musices Pentti Tynkkynen, Sortavalassa 30.9.1943 syntynyt ja Savonlinnan keskussairaalassa 24.11.2023 kuollut, oli täysiverinen musiikin ammattilainen. Pentti toimi Malmin, Laukaan ja Kurun seurakunnissa. Tapani syntyi Helsingissä 27.6. Teos oli samalla opetusministeriön historiasarjan ensimmäinen osa. Näillä suomalaisen sivistyshistorian perusteoksilla Tapani osoitti kykynsä laadukkaaseen historiankirjoitukseen. Hakuilmoitukset on kokonaisuudessaan luettavissa KirkkoRekry-palvelun kautta. Hakuaika päättyy 23.1.2024 klo 15.00 . OLLI HOLMSTRÖM Kirjoittaja on Tapani Vuorelan entinen työtoveri ja Diakonissalaitoksen nykyinen toimitusjohtaja. OULUN HIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULI on julistanut haettavaksi Kärsämäen seurakunnan kirkkoherran viran Hakuaika 12.2.2024 saakka. Olemme koon neet eri puolilta Suomea seurakunnista lähetettäviä jumalan palveluksia, hartauksia ja konsertteja helposti löydet tä väksi kokonaisuudeksi. Perhe muutti pian Antreaan ja hieman myöhemmin Tampereelle ja Viljakkalan pappilaan, missä Tapani myös aloitti koulutiensä. Hän oli älykäs, analyyttinen ja arvostettu persoona, josta huokui harkittua syvää sisältöä ja toisaalta vetäytyvä tarkkailija ja joskus jyrkissä periaatteissaan myös itsepäinen. Paras tapa huolehti siitä on ilmoittaa vaaliehdokkaista Kotimaassa. Ilmoitukset toivomme sähköpostiosoitteeseen: asiakaspalvelu@kotimaa.fi tai numeroon: 020 754 2333 Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Mediamyynti: Vaalit lähestyvät! Hyvä kirkkoaktiivi, hiippakuntasi kirkolliskokousedustajat ja hiippakuntavaltuuston jäsenet ansaitsevat alueesi kaikki äänet. kappalaiseksi. Diakonissalaitoksen työ alkoi Tapanin johdolla suuntautua terveysliiketoiminnan ja koulutuksen lisäksi rohkeaan diakoniatyöhön, johon säätiö myös eri hankkeiden kautta investoi omaa varallisuuttaan. Helsingin seurakuntien diakoniatyötä Tapani uudisti matalan kynnyksen toimintamallin suuntaan. Ilmoitusvalmistus 80 € + alv. Lämmin kiitos myötäelämisestä. Pentti oli monilahjakkuus. Hakuilmoitukset on kokonaisuudessaan luettavissa KirkkoRekry-palvelun kautta. Teologian maisterin tutkinto: Aaltonen Elisa, Eklund Aino, Granström Tiina, Helander Enni, Jarske-Fransas Anna, Kaunetsalo Katariina, Kärkkäinen Porfyrios, Lielahti Riitta, Lyhty Minna, Nuutila Jaakko, Sipinen Janne. Lähetysten katseleminen ja kuunteleminen on palvelussamme on ilmaista. ILMOITUKSET • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi, www.kotimaa.fi/mediamyynti/ • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. Hän toimi muun muassa kirkolliskokousedustajana, kirkon korkeakoulutoimikunnan puheenjohtajana sekä kirkkolain uudistamiskomitean jäsenenä. Pentti tunsi kirjallisuutta ja luki paljon runoja, joita sävelsi paljon. | kuolleet | Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaa-lehdessä: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi 040 750 3036 Rakkaamme Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@kotimaa.fi jumalanpalvelusverkossa.fi Haluamme osaltamme helpottaa ihmisille merkityksellisten tapahtumien saatavuutta ja löydettävyyttä. Useat tunsivat hänet loistavana kanttorina. Virkaa haetaan Kirkkorekryn kautta. KUOPION HIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULI on julistanut haettavaksi Joensuun ev.-lut. Perheeseen syntyi neljä tytärtä: Kaisa, Annamari, Kristiina ja Lotta. Tapani palveli Helsingin yliopistossa kirkkohistorian assistenttina ja sen jälkeen vuosina 1968-1981 Hakavuoren kappalaisena. Tapani suoritti teologian tohtorin tutkinnon vuonna 1976. Kotimaa ilmestyy perjantaisin. Helsingin seurakuntien diakoniakeskuksen johtajana 1981–1987 ja myöhemmin Diakonissalaitoksen johtajana 1987–2002 Tapani uudisti merkittävällä tavalla kaupungistuvan Suomen diakoniatyötä ja vaikutti diakoniatyön uudistumiseen jo ennen 1990-luvun lamaa, joka yleisesti vauhditti diakoniatyön kehittymistä. Väitöskirjansa hän julkaisi Keisarillisen Suomen senaatin uskonto politiikasta. Pariskunta muutti Tampereelle, missä Tapani työskenteli opiskelijapastorina, kunnes kasvava perhe asettui Pohjois-Haagaan. Toisen osan hän julkaisi vuonna 1980. Pystymme puuttumaan vain tiedossa oleviin ongelmiin ja hoitamaan asian kuntoon. Julistetaan haettavaksi MIKKELIN HIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULI on julistanut haettavaksi Valkealan seurakunnan kirkkoherran viran Välitön vaalitapa. Tapanilla oli työelämänsä aikana lukuisia luottamustehtäviä. Kuvataide monine lajeineen, runojen kirjoittaminen, kädentaidot ja luonnontuntemus elivät hänessä koko elämän. KOKOUS-, KURSSIJA LEIRITILAT Ilmoitusvaraukset 8.2. Kirkkokuorojen lisäksi hän johti myös useita mieskuoroja. Isää, pappaa ja appea kaivaten Maria, Mikko ja Anniina Helena Veikko, Kristina ja Ria Tauno-veli ja Salme perheineen Tarmoa lämmöllä muistaen sukulaiset ja ystävät Jäähyväiset jätimme perheja ystäväpiirissä. Tapani viihtyi entistä enemmän rakastamansa klassisen musiikin ja hyvän kirjallisuuden parissa. Hakuilmoitus kokonaisuudessaan on luettavissa Kuopion hiippakunnan kotisivuilla osoitteessa www.kuopionhiippakunta.fi. KIMMO KIANTO Kirjoittaja on Pentti Tynkkysen ystävä Tapani Vuorela Diakonissalaitoksen entinen johtaja, teologian tohtori Tapani Vuorela kuoli 3.11. Tervetuloa verkkojumalanpalveluk seen! Palvelustamme löytyvät viimeisimmät tulevat ja tallennetut lähetykset yli 130 seurakunnasta | kuolleet | tiedoksi 28 ~ ~ 29 Kotimaa | 19.1.2024 Kotimaa | 19.1.2024. 22.3. Uusi vapaus antoi ehkä viimein tilaa sille henkilölle, joka oli johtanut suuria työyhteisöjä ja ollut monessa huomion keskipisteenä. Eläkkeelle jäätyään Tapanin elämässä tapahtui muutos. Tapani oli kriittinen ajattelija ja uudistaja, joka otti kantaa tärkeiksi katsomiinsa diakonian aiheisiin. Sitä lukee seurakuntien päättäjät ja aktiivit
Pakkala. suo mi 3. Tuohimaan tilkkutyöt ovat käyttö esineitä. Tilkkutyöt hän alkoi nähdä uudessa valossa. 3. Tyhjyyttä ja tilaa. Nyt kauniita käyttöesineitä valmistuu itselle ja läheisille. Mikä on Pierlin Mpaka Makumbun äidinkieli. 43 2. Peitto on tälläkin hetkellä käytössä. Olen myös jonkin verran yhteydessä suomalaisiin harrastajiin. – Ne unohtuvat uppoutuessani tilkkutöihin. Hän on tilkkutöissä käsitellyt myös tunteita. Tälle viikolle arkistonhoitaja on valinnut perhekuvan, jossa kirjoilla ja kirjoituskoneella näyttää olevan keskeinen rooli. – Tilkkutyöt ovat siellä iso juttu. – Jos joskus aukeaisi sopiva mahdollisuus yhteisnäyttelyyn, voisin lähteä mukaan. kirkkokahvit | vastaus | Mysteerikuva K otimaan valokuva-arkistosta löytyy monta laatikollista kuvia, joista ei kunnolla käy ilmi keitä kuvassa on ja missä ja milloin se on otettu. – Opin tilkkutöiden kautta myös muuhunkin elämään liittyen ajatuksen: valmis on tärkeämpää kuin täydellinen. On myös hienoa, että sain juuri remontoitua ompeluhuoneeni uuteen uskoon. Niemen isä Turkka Niemi oli aikanaan osallistunut talkoisiin usean vuoden ajan kuuluttamalla kisoissa. Arkistonhoitajan mielestä hiihto onkin parhaita asioita, mitä talvella voi harrastaa. Yksi tilkkupeitto syntyi äidin muistoksi. Sirkku-Liisa Niemi tiesi kertoa, että kyseessä on Yhteisvastuuhiihto Turussa, nykyisellä Paavo Nurmi-stadionilla. Kerhossa hän oppi paljon uutta, mikä oli kiinnostavaa ja haastavaa. – Hän ompeli meille lapsille vaatteet. – Esimerkiksi pojalleni menneeseen sängynpeittoon kätkin sanat ”Henrille rakkaudella, äiti”. Mielessä on myös pieni haave. Hiihtokuvasta useampi vastaaja tunnisti John Vikströmin numerolla 50. 2. Ven äjä n Ale ute ille |K uv a: G un D am én Harrastuksena tilkkutäkit Taina Tuohimaa N okian seurakunnan talousjohtaja Taina Tuohimaa on ollut innokas käsitöiden tekijä lapsuudesta saakka. Tähän asti on rakennettu vain valtiollista ja sivistyksellistä siltaa ja sitä myöten saattaa virrata kiroustakin puoleen ja toiseen. V. – Minulle on tärkeää, että työt ovat eri väreineen esteettisesti kauniita, silloin niitä on mukava pitää arkikäytössä. Tuohimaa kokee tilkkutöiden tekemisen olevan täydellistä vastapainoa työelämän kiireelle ja stressille. Hän on toisinaan piilottanut niihin viestin. Tilkkutyöt syntyvät puuvilla kankaista, puuvillaja villavanusta sekä ompelulangasta. Pääsin myös itse ompelemaan, ja siitä innostus käsitöihin lähti. Tapio Leskinen kertoi, että hiihtoon osallistuttiin Kirkon Ulkomaanavun toimistosta sekä YV-toimistosta. Niinpä päätin lähteä tutustumaan asiaan ja suuntasin tilkkukerhoon. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se sähköpostiviestillä osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, aiheeksi mysteerikuva ja lehden numero, tai kommenttina Kotimaan Facebook-sivulla, jossa kuva myös julkaistaan. Hänen käsistään valmistuu muun muassa sängynpeittoja, tyynyjä sekä seinävaatteita. Tilkkutyöt tulivat mukaan vuonna 2014, kun Tuohimaa asui Englannissa. Yrittäjyyden siivoojan työhön vaihtanut Nita Pihjalamaa Trendi-lehdessä 1/2024 | 3 kysymystä | Vastaukset löytyvät tästä lehdestä. TOMI OLLI ” Valmis on tärkeämpää kuin täydellinen. – Vaihdan toisinaan ajatuksia heidän kanssaan ja kysyn opettajaltakin vinkkejä. 1. Osa vastaajista arveli Paavo Kortekankaan hiihtävän numerolla 80. 1924 Viime tiistaina oli Vanhassa kirkossa Viron kirkon ilta – – Samassa tilaisuudessa puhui vielä khra E. Arkistonhoitaja pyytää Kotimaan lukijoiden apua kuvien tietojen selvittämisessä. Juhani Ehojoki tiesi puolestaan, että kuva on otettu viimeistään vuonna 1988, koska kuvassa näkyvä katsomo purettiin silloin. Hän huomautti puheessaan, miten Tampereen kirkkopäivillä vasta Suomen kristikansa sai itselleen selväksi, että senkin on rakennettava silta Viroon. Taina Tuohimaan tilkkutyöt päätyvät niin itselle kuin läheisille. vuoden 2024 Yhteisvastuukeräyksen. Olin elänyt työn imussa vuosia ja antanut kalenterista lähes kaiken ajan työlleni. Montako sivua on Kirkkohallituksen Mitä vielä. Mekkokankaan lisäksi Tuohimaa sai peittoon sisällytettyä myös taskun. 18.1. 1. -oppaassa. Mitä minulle sitten jäi. Tuohimaan into tilkkutöihin kasvoi nopeasti, ja aiempi näkemys sai jäädä. Suurin innoittaja oli hänen äitinsä. – On sinänsä hassua, että olin aiemmin ajatellut, ettei mitään tyhmempää voi olla kuin leikellä hienot kankaat pieniksi palasiksi, sekoittaa ne keskenään ja liittää sitten yhteen. – Edesmenneellä äidilläni oli mekko, jota hän piti paljon. Mihin Shinshômaru-laiva haaksirikkoutui vuonna 1783. | Kuva: Rami Marjamaa 30 ~ ~ 31 Kotimaa | 19.1.2024 Kotimaa | 19.1.2024. Tunnistaako kukaan kuvassa olevia henkilöitä tai tilannetta. Huomasin, mitä kotona olikaan – lapset ja puoliso. Kuvan teemaan liittyen arkistonhoitaja kertoo pääministeri Petteri Orpon avaavan 4.2. Voit myös lähettää postia osoitteeseen Kotimaa, Eteläranta 8, PL 279, 00131 Helsinki. Ryhmä kokoontui muutamia kertoja viikossa, joten tilkkutyöt tulivat nopeasti tutuksi. Myöhemmin olen ommellut vaatteita niin itselleni, lapsille kuin lapsenlapsille. Mutta se silta, jota rakennetaan yhteisen uskon pohjalla, ei milloinkaan välitä kirousta, vaan koituu aina siunaukseksi. Taina Tuohimaa tutustui tilkkutöihin Englannissa. Hän pitää edelleen satunnaisesti yhteyttä Englannissa toimivaan tilkkukerhoon. Tänä vuonna kerätyt varat käytetään syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemiseen. Vastaavasti paras palaute on nähdä tilkkutöiden menneen käyttöön. Mekossa oli tasku, mistä hän antoi lastenlapsille tikkareita. Annoin lapsille aikaa arjessa ja lähennyimme miehen kanssa uudelleen
Tarina kertoo vanhasta tuomiorovastista. Niin perhe kuljetti tuomiorovastin kesämökille järven rantaan. Varsinkin pesimäaikana se on salamyhkäinen kuusikkojen asukki. Aamen. Mutta kun syksyn pakkaset tulivat, rovastin kunto heikkeni. Mutta lintuja ei kuulunut viikkoon. Pihapiirien odotettu vieras ja kaunistus, punatulkku on ruotsiksi domherre eli ”tuomioherra”. Olen sitä kuullut lukuisia kertoja ulkoiluttaessani koiraa Hietaniemen hautausmaan ympäristössä, mutta vasta hiljattain näin itse linnun. Tavallisimmin punatulkun kuulee äänestä, surumielisestä vihellyksestä. Jälkikäteen suvussa kerrottiin tarinaa, että parvi enkeleitä tuli saattamaan rovastivainaata haudan lepoon. Kuulun töllin poikiin, en kirkon herroihin. Naaras sen sijaan ei ole punainen vaan harmaa, joten se voi jäädä korean ukkonsa varjoon. Maisemanvaihdos virkisti rovastia, ja hän eli vielä monta kuukautta perheen hämmästykseksi. – Mummi, katso isoisän kaverit tulivat, sanoi pieni poika ja osoitti kädellään punatulkkuja. Rovastin kunto heikkeni ja hän kuoli. – Olen rukoillut, että kun näen pihapihlajassa punatulkun, olen valmis lähtemään, rovasti sanoi. Huolimatta räikeästä väristään punatulkkua ei ole aina helppo havaita. Varsinkin koiras, joka on punavatsainen kuin herkullinen omena. Hän sairastui vakavasti ja pyysi päästä maaseudulle ennen kuolemaansa. Auta sieluani nousemaan pihapihlajan latvaan ja sieltä taivaaseen. | Kuva: Martti Santakari luomakunta 32 ~ Kotimaa | 19.1.2024. P unatulkku on yksi helpoimmin tunnistettavimmista linnuistamme. Kun tuomiorovastin arkkua oltiin laskemassa hautaan, suuri parvi punatulkkuja ilmestyi seuraamaan toimitusta lähipuihin. – Sieluni on aina asunut maalla, vaikka mieleni on kaupunkilainen. OLLI SEPPÄLÄ Rukous Punaposkinen Jumala, talven lintujen Herra! Tule luokseni kun lähden viimeiselle matkalle. Mutta päinvastaisiakin tulkintoja on vanha kansa esittänyt: punatulkkua on kutsuttu kuolemanlinnuksi ja kuolinvarpuseksi. natulkkua istui matalassa pensaassa ja katseli epäluuloisesti jalkaansa nostavaa koiraa. Yleensä punatulkun ilmaantuminen pihapiiriin on kansanperinteessä tulkittu hyvänä ja onnea tuovana asiana. – Miksi Jumala ei voinut toteuttaa hänen viimeistä toivettaan, ruustinna harmitteli. Punatulkku ( Pyrrhula pyrrhula) pesii varsin yleisenä Suomessa havumetsäalueella. Mutta talviruokinnalle pelmahtava punatulkkuparvi tuskin jää keneltäkään huomaamatta. Kaksi naaraspuPihapiirin kaunistus Kansanperinteessä punatulkun on nähty edustavan vastakkaisia merkityksiä