4 Ka nn en ku va : O lli Se pp äl ä 11 4. vu os ik er ta 00 43 59 5– 19 –2 2 21 Karjalan lennosto on aina valmiina Sotilaspappi Tommi Wihisen erilainen seurakunta 10 Kirkkoneuvoksen valinta herättää kritiikkiä Rakkaus syttyi seurakunnan takkatilassa
Välillä lähetän kirjeen, ystävänpäiväkortin tai Lastenkirkko-lehden, joskus puhelimella kuvaviestin tai videon. 2 Miten pidät yhteyttä kummilapsiisi. Helsinkiläisellä varhaiskasvatuksen ohjaajalla Sanna Yli-Koski-Mustosella on yhteensä seitsemän kummilasta. 3 Mitä sinulle tarkoittaa olla jonkun lapsen kummi. Niistä löytyy kaikki, mitä ihminen tarvitsee. 4 Mitä suunnitelmia sinulla on kumminpäiväksi. Jouluisin lähetän Lähetysseuran kuvakalenterin. Se on sopiva apu hetkiin, jolloin maailma huolineen tuntuu liian raskaalta. – Ei mitään erityistä. FReiJA ÖzcAn Toimituspäällikkö haltioituu Tolkienista. Edellisenä päivänä on reissu nuorimman kummilapsen luo. Ne ovat muutakin kuin ajan tappamista. Tämä on kunniatehtävä ja luottamuksenosoitus. Niitä kaipaa nykymaailmassa, joka välillä näyttää olevan silkkaa riitaa, ahneutta, pahaa tahtoa ja mielensäpahoittamista. Niihin voi peilata itseään ja omaa elämäänsä. Osa on meidän sukulaistemme lapsia. AnTTi BeRg Lisätietoja kummipäivän tapahtumista: www.kumminkaa.fi/ kummipaiva. Haaveilen, että olisi enemmän aikaa viettää kummilasten kanssa. – He asuvat pitkin poikin pääkaupunkiseutua ja muutama kauempana. Valtakunnallista kummipäivää vietetään sunnuntaina 2.6. | Kuva: Jukka Granström SAnnA Yli-KoSKi-MuSTonen Seitsemän lapsen kummi KOTIMAA | 29.5.2019 2. Ja jos jotain, niin sivistystä ja viisautta nykyään tarvitaan. Arjen pieniä tekoja on sekin, että lukee kirjoja. Hänen elämäänsä pohdin tässä lehdessä enemmän sivulla 16, sillä hän on nyt ajankohtainen Dome Karukosken ohjaaman elokuvan ja keväällä ilmestyneiden kirjojen myötä. Kirjan ytimessä on yleviä asioita kuten kunnia, jalous, toveruus ja toisten puolesta uhrautuminen. Ennen kaikkea minusta kannattaa lukea Tolkienin kirjoja. Häneltä, tai oikeastaan velho Gandalfilta, olen oppinut, että tavallisten ihmisten arjen pienet teot ovat se, mikä pitää pimeyden loitolla. – Kummilapseni ovat pääasiassa ystävieni toisia lapsia. Tolkien oli syvästi viisas. Meillä on juuri alkanut työja päiväkotielämä, niin nyt aika menee lähinnä arjesta selviämiseen. Tolkien oli syvästi katolilainen. Osa näistä ystävistä on sellaisia, joiden kanssa olen tehnyt ulkomailla vapaaehtoistyötä. Vähintään koetamme nähdä lomilla ja synttäreinä, ja niiden välillä nähdään, jos on mahdollista. aluksi | viikon henkilö | Arjen pienet teot T aru sormusten herrasta on niitä kirjoja, joihin palaan aina uudestaan. – Ajattelen, että kummin tehtävänä on rukoileminen. Moni on pyytänyt meitä toisen lapsensa kummiksi, kun olemme kuulemma olleet niin kiinnostuneita esikoisen elämästä. Viestit voi tietysti laittaa kaikille. Ajattelen, ettei tämä kummius lopu ikinä. Se on hyvä ja toivoa antava oppi silloin, kun taantumus, jota pimeydeksikin voi sanoa, uhkaa, ihmisoikeudet ovat vaarassa, pientä sorretaan ja ihmisiä nostatetaan toisiaan vastaan. Epäilemättä kirjan jalot aatteet ovat kristillistä perua, sillä kirjailija J.R.R. Niistä oppii, sivistyy ja viisastuu. En ikinä halua kieltäytyä. Kummin tehtävänä on myös olla kiinnostunut kummilapsesta ja hänen perheestään ja tukea heitä mahdollisuuksien mukaan. Toivon myös, että yhteys heihin säilyy aikuiseksi asti. En rukoile vain kummilapsen puolesta vaan koko perheen puolesta. ”Toivon, että yhteys kummilapsiin säilyy aikuiseksi asti” Sanna Yli-Koski-Mustonen tapaa kummilapsiaan lomilla, synttäreinä ja mahdollisuuksien mukaan muutenkin. 1 Miten sinulle on siunautunut näin monta kummilasta
Kirkon virkavalintojen uskottavuuden kannalta on tärkeää, että Aulikki Mäkinen valittaa päätöksestä hallinto-oikeuteen. Euroopan jakautuminen jatkuu. Toisen ihmisen tuskaa ei saa kukaan ulkopuolelta selittää pois. Maan multa ei armoa peitä. Vaikka populistiset puolueet eivät yltäneet eurovaalissa ennakoituihin voittoihin ainakaan koko Euroopan tasolla, niiden saama kannatus on kuitenkin merkittävä. Onnea jääkiekkoilijoille ja heidän taustajoukoilleen! Onnitella pitää myös europarlamenttiin valittuja 13 suomalaista – 14:ää, jos Brexit tulee voimaan. KOTIMAA | 29.5.2019 3. Kotimaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Hietalahden ranta?13, 00181 Helsinki asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora WikmanHaavisto (virkavap.) Graafikot: Gun Damén, Ritva KaijasiltaHeinonen Valokuvaaja: Jukka Granström toimittajat: Antti Berg, Emilia Karhu, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Meri Toivanen aikakauslehtien Liiton jäsenlehti iSSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy toimitusjohtaja: Matti Koli Lukijamäärä: 50?000 KMT 2018 Kotimaa 27.5.1919. 1919 ???????. Vanhan testamentin psalmilaulajien väkevään ylistykseen on jo helpompi suhtautua. He laulavat usein kiitosta kansojen ja koko maailman Herralle, jonka vallassa ovat myös maan mahtavat. On ihanaa, että joku löytää kotinsa sieltä. Erään pääkaupunkilehden kirjeenvaihtaja, kuvaillee laivamatkaansa Sortavalasta Aunukseen, ja kertoo laivalla olleen useampia vanhempia, jotka olivat matkalla rajan taakse etsimään sieltä vastoin vanhempien tahtoa Aunuksen vapaajoukkoihin karanneita poikia. minulla on aina ollut vaikeuksia suhtautua ylistämiseen. EU-kriitikot ja populistit eivät näytä ymmärtävän sen asian merkittävyyttä, että Euroopan Unioni on onnistunut rauhanpyrkimyksessään. Kaikille Herra ei anna yhtä paljon kuin ottaa, ja sitä ei voi käsittää. Ihminen voi kuvitella päättävänsä, mutta lopulta Jumala säätää. Suuri Afrikka ja sen ongelmat, jotka osaltaan vaikuttavat Eurooppaan pyrkivien määrään, eivät poistu rajoja sulkemalla. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | 27.5. Poliittiset ratkaisut koskevat aina ihmisiä, joista jokainen on Luojan luoma. Minulle se maailma on vieras. ?. Kristinusko asemoituu aina uskon, toivon ja rakkauden puolelle niin suhteessa luomakuntaa koskeviin uhkiin kuin jokaiseen maanpiirin ihmiseen. Viikko sitten oli suuressa maaseutulehdessä julkaistu varta vasten koululaisille osoitettu värväys-ilmoitus, missä joku toimisto intomielisin sanoin kiihotti nimenomaan koululaisia mukaan retkikuntaan aunuslaisten vapauttamiseksi bolshevistien hirmuvallasta. aivan äskettäin olen tajunnut, että myös Jobin kirjasta löytyvä lempi raamatunkohtani on lopulta ylistystä: Herra antoi, Herra otti, kiitetty olkoon Herran nimi. Iso osa Eurooppaa koskevista kysymyksistä liittyy siihen, että se on osa maailmaa. Hyvä, että Mäkinen valittaa Kirkkohallituksen täysistunto valitsi äänin 7–5 Petri Määtän uudeksi kirkkoneuvokseksi Kolme kirkkohallituksen täysistunnon jäsentä jätti eriävän mielipiteen päätöksestä. Valintaperusteet eivät ole julkisia, mutta on vaikea kuvitella että kirkkohallitus olisi päätynyt tähän ratkaisuun, jos Määttä olisi ollut nainen ja Mäkinen mies. Siitä tulee ensimmäiseksi mieleeni karismaattinen kokous, jossa ihmiset heiluvat kädet ylhäällä, puhuvat kielillä tai laulavat nykyaikaisia, monotonisen yksinkertaisia ylistyslauluja. Aidoimmin kiitollinen mieli soi minussa silloin, kun veisaan vanhoja virsiä: Soi kunniaksi Luojan tai Herraa hyvää kiittäkää. Liian usein menneinä vuosisatoina ongelmia on yritetty ratkoa sodilla. Sukupuolella näyttää olevan väliä. Pitää pysyä valveilla S uomen voitto jääkiekon MM-kisoissa antoi oivan mahdollisuuden yhteisölliseen iloon yksilöllisyyttä painottavana aikana. Kun teologian tohtori ja kirkkoneuvoksen virkaa vt:nä hoitanut Aulikki Mäkinen ohitettiin ja virkaan valittiin vähemmän koulutettu ja kokemusta omaava mies, on selvää, että päätös herätti kysymyksiä ja tyrmistystä. Eurooppa on jälleen suurten ratkaisujen ja ongelmien edessä, niistä vapaata ajanjaksoa ei ole koskaan ollutkaan. Kristittyjen pitää pysyä valveilla ympärillä tapahtuvan kehityksen suhteen ja sanoa väärä vääräksi. Omassa elämässäni olen kuitenkin kokenut, että lopulta minun osani on kiittää. Sanoa riittävän kovalla äänellä, että kristillisyyttä ei ole toisiin ihmisryhmiin tai uskontoihin liittyvien pelkojen lietsominen. Vihreiden vaalivoitto Suomessa sekä laajemmin eurovaaleissa todistaa, että ilmastonmuutos otetaan tosissaan. EmiLia Karhu Kirjoittaja on Kotimaan toimittaja
Aulikki Mäkinen vahvisti Kotimaalle, että hän aikoo valittaa virantäytöstä hallinto-oikeuteen. Hän on ollut kirkolliskokousedustaja ja kirkkohallituksen täysistunnon jäsen. Mäkinen kertoo saaneensa päätöksen jälkeen kymmeniä yhteydenottoja. Tarja Kantola, Kalervo Salo ja Åsa Westerlund epäilivät, että Mäkisen valitsematta jääminen saattoi johtua pappiin kohdistuvasta syrjinnästä sukupuolen perusteella. Oman juonteensa viime viikon keskusteluun toivat tulkinnat virkavalinnan esitelleen Pekka Huokunan ja tehtävään valitun Petri Määtän väleistä. Huokunan mukaan haastatteluryhmä totesi, että kukaan sen jäsen ei ollut hallintolain määrittelemä ”erittäin läheinen henkilö” kenenkään hakijan kanssa. Loppusuoralla vastakkain olivat teologian tohtori Aulikki Mäkinen ja teologian maisteri Petri Määttä. Aulikki Mäkinen on työskennellyt virkaa toimittavana kirkkoneuvoksena vuoden alusta lähtien. uutiset | kirkkohallitus | K irkkohallituksen toiminnallisen osaston johtajanimityksestä kehkeytyi vyyhti viime viikolla. Petri Määttä työskentelee Lahden seurakuntayhtymässä diakonian ja sairaalasielunhoidon johtajana. Aulikki Mäkinen huomauttaa, että hänen kokemuksensa muutosjohtamisesta ja osallistavasta työotteesta testattiin jo kansliapäällikön virantäytön yhteydessä. Kirkkoneuvoksen virantäyttö poikii valituksen oikeuteen nimitykset | Kirkkohallituksen toiminnallisen osaston johtajaksi valittiin täpärän äänestyksen jälkeen Petri Määttä. Ryhmään kuuluivat puheenjohtajana toimineen Huokunan lisäksi kirkkohallituksen täysistunnon jäsen Pirjo Sariola, kirkkoneuvos Kimmo Kääriäinen ja henkilöstöpäällikkö Sari Kiili. Nyt täytetyn viran hoidossa tärkeiksi kriteereiksi katsottiin johtamisote sekä vuorovaikutukseen, yhteistoimintaan ja verkostoitumiseen liittyvät kyvyt ja valmiudet. Meri ToivAnen KOTIMAA | 29.5.2019 4. – Olen tavannut hänet harvakseltaan, pari kertaa vuodessa, kirkkoon liittyvissä yhteyksissä. Tällä Mäkinen viittaa viimesyksyiseen prosessiin, jossa hän kisasi Kirkkohallituksen ylimmän virkamiehen, kansliapäällikön, paikasta Pekka Huokunan kanssa. Huokuna valittiin lopulta virkaan kirkolliskokouksen äänestyksessä luvuin 58–47. Pekka Huokuna sanoo ymmärtävänsä valinnasta noussutta kritiikkiä. Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Pekka Huokuna (kesk.) toimi esittelijänä toiminnallisen osaston johtajan valinnassa. Huokuna sanoo Kotimaalle tuntevansa Petri Määtän työyhteyksistä. Kolme kirkkohallituksen täysistunnon jäsentä jätti päätökseen eriävän mielipiteen, jonka mukaan pätevin hakija oli Mäkinen. Nimitys herätti tuoreeltaan voimakasta kritiikkiä sosiaalisessa mediassa. Helsingin Sanomat kirjoitti saamiinsa tietoihin viitaten, että Huokuna ja Määttä olisivat ystäviä. Kirkkohallituksen täysistunto valitsi keskiviikkona äänin 7–5 kirkkoneuvoksen tehtävään teologian maisteri Petri Määtän. Mäkisen mukaan Kirkkohallituksen tulee olla edelläkävijä hallinnollisessa osaamisessa, sillä sen päätöksenteon tavat toistuvat hiippakunnissa ja seurakunnissa. Hän on toiminut Lahdessa myös kappalaisen ja seurakuntapastorin viroissa sekä kasvatuksen johtajan sijaisena. – Minusta se on tehtävä tämän kirkon, sen hallinnon läpinäkyvyyden ja meidän pappisnaisten tähden, hän totesi. Äänestyksessä Määtän vastaehdokkaana oli kyseistä virkaa tällä hetkellä hoitava teologian tohtori Aulikki Mäkinen. Tällä perusteella hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää arvioi lehdessä, että Huokuna olisi saattanut olla esittelijänä esteellinen. Erityisesti painotettiin johtamiskokemusta organisaatiomuutostilanteissa. Lisäksi hänellä on kokemusta kansainvälisistä sotilaspastorin tehtävistä. Hän siirtyi kansliapäälliköksi nyt täytetyltä toiminnallisen osaston johtajan paikalta. Emme ole perhetuttuja, en ole koskaan käynyt hänen kotonaan, emme soittele toisillemme tai lähettele sähköpostia. Hänen mukaansa Petri Määttä oli kuitenkin ansioitunein hakija kokonaisarviossa, joka pohjautui hakemuksiin, haastatteluihin ja soveltuvuusarviointiin. Sitä ennen hän on toiminut Kuopion Männistön seurakunnan kirkkoherrana. | Kuvat: Timo Hartikainen, Jukka Granström, Lahden seurakuntayhtymä ” Kolme valitsijaa epäili, että Aulikki Mäkisen valitsematta jääminen saattoi johtua syrjinnästä sukupuolen perusteella. Mäkinen on työskennellyt myös Kuopion hiippakuntasihteerinä ja suomalaisten pappina Saksassa. Kansliapäällikkönä Huokuna toimi esittelijänä valinnassa, jossa olivat vastakkain Määttä ja Mäkinen
Mikkelin hiippakunta saa yhden pappisedustajan ja kaksi maallikkoedustajaa lisää. Helsinki 12 . Hiippakuntarajojen muutokset tulevat voimaan ensi vuoden Kirkolliskokouksen paikkajako muuttuu uusien hiippakuntarajojen myötä Kirkolliskokouksen paikkajako menee uusiksi hiippakuntarajojen muutosten myötä. Emilia Karhu Yhteisvastuukeräys 2020 tukee vanhemmuutta alussa. Yhteistyöhön kannustetaan kuntia, seurakuntia, järjestöjä ja yhdistyksiä. Vanhemmuuden tukemiselle on Pajusen mukaan tarvetta toisaalta perheissä, joissa lasten erityislaatu vaatii vanhemmilta paljon, ja toisaalta perheissä, joissa vanhemmat oirehtivat omista syistään ja lapset jäävät vaille riittävää tukea. Mikkelin ja Oulun hiippakunnat saavat uusia edustajapaikkoja. Tampereen ja Kuopion hiippakunnat menettävät paikkoja. Muutos johtuu kirkolliskokouksen aiemmin tässä kuussa tekemästä päätöksestä, jonka mukaan hiippakuntien rajoja muutetaan maakuntarajoja vastaaviksi. Myös Kuopion hiippakunta menettää yhden pappisedustajan. Kuopio 9 . Seuraavassa kirkolliskokouksessa eniten edustajia on Oulun hiippakunnalla. Kouluterveyskyselyissä moni lapsi ja nuori on kertonut kaipaavansa rinnalleen turvallista aikuista. | Kuva: Olli Seppälä Vuoden 2020 Yhteisvastuukeräyksen kohde on vanhemmuuden tukeminen Suomessa ja kehitysmaissa. Lapua 10 . Uusi kirkolliskokous aloittaa ensi vuoden toukokuussa. Oulu 13 . Turku 12 . Oulun hiippakunta saa yhden pappisedustajan lisää. Suurin muutos koskee Päijät-Hämeen maakunnan alueen seurakuntia, joista osa kuuluu Mikkelin ja osa Tampereen hiippakuntaan. Kuopion hiippakunnalla on 9 edustajapaikkaa ja Porvoon hiippakunnalla 6 edustajapaikkaa. Yhteisvastuukeräyksen keräysjohtaja Tapio Pajunen kertoo, että järjestöt valittiin mukaan pitkän prosessin päätteeksi. Työelämä imee monista vanhemmista voimat ja vie ajan. Muutosten jälkeen Oulun hiippakunnalla on kirkolliskokouksessa 13 edustajapaikkaa ja se on hiippakunnista suurin. – Meidän piti saada kumppaneiksi valtakunnalliset toimijat, jotta toiminta ei keskittyisi vain suuriin kaupunkeihin. Yhteisvastuukeräys haluaa viritellä laajaa vaikuttamistoimintaa tilanteen parantamiseksi. Alustavia neuvotteluja on käyty lukemattomiin suuntiin. Helsingin, Mikkelin, Tampereen ja Turun hiippakunnilla on 12 edustajapaikkaa kullakin. Juhlavuonna keräyksen esimiehenä toimii arkkipiispa Tapio Luoma. Porvoo 6 KOTIMAA | 29.5.2019 5. Tuija PYhäranTa Edustajapaikkojen määrä hiippakunnittain seuraavassa kirkolliskokouksessa . Hiippakunnista valittavien edustajien määrä jaetaan hiippakuntien kesken niiden väkiluvun mukaisessa suhteessa. Mukaan on tulossa suuri joukko valtakunnallisia järjestöjä, Pajunen kertoo. Yhteisvastuukeräyksen edustajat ovat jo pohtineet Kirkkohallituksen kanssa keinoja vauhdittaa seurakuntien osallistumista uusiin yhteistyöverkostoihin. Kirkolliskokoukseen valitaan 96 edustajaa, joista 32 on pappeja ja 64 maallikoita. Seuraavat kirkolliskokousedustajien vaalit toimitetaan 11.2.2020. K irkolliskokouksen paikkajako hiippakuntien välillä uudistuu ensi helmikuun kirkolliskokousvaaleissa. Vuodenvaihteessa Lahden seurakuntayhtymä sekä Asikkalan, Hollolan ja Orimattilan seurakunnat siirtyvät Tampereen hiippakunnasta Mikkelin hiippakuntaan. Jokaisesta hiippakunnasta valitaan vähintään kaksi pappia ja neljä maallikkoa. Meillä on paljon pro bono -kumppaneita, jotka tulevat pitämään teemaa esillä omalla kustannuksellaan. Espoo 10 . Nykyiseen kokoonpanoon verrattuna Tampereen hiippakunta menettää tulevassa kirkolliskokouksessa yhden pappisedustajan ja kaksi maallikkoedustajaa. – Juhlavuonna keräyksen näkyvyys tulee olemaan julkisuudessa tavallista suurempi. Resursseja yhdistämällä avun tarpeessa olevat saavat laadukkaamman avun kustannustehokkaasti. Keräyksen avulla on tarkoitus saada aikaan verkostomallista yhteistyötä vanhemmuuden tukemiseksi eri puolilla Suomea ja kaiken kokoisilla paikkakunnilla. Rajojen muutokset vaikuttavat eri hiippakuntien edustajapaikkojen määrään kirkolliskokouksessa. Tampere 12 . Myös kirkkohallituksen täysistunto näytti kokouksessaan vihreää valoa keräyksen 70-vuotisjuhlavuoden teemalle. Keräystuotosta 60 prosenttia jaetaan Kirkon Ulkomaanavun kautta, 20 prosenttia seurakuntien diakoniatyön kautta ja 20 prosenttia Pelastakaa Lapset ry:n (PeLa) ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) kautta. Mikkeli 12 . PeLa ja MLL olivat selkeästi vahvimmat järjestöt sekä valtakunnallisuuden että ammatillisuuden näkökulmasta, Pajunen sanoo. Espoon ja Lapuan hiippakunnilla on kummallakin 10 edustajapaikkaa. Yksi maallikkoedustajista valitaan Ahvenanmaan seurakunnista
Se perustettiin vuonna 2004 sen jälkeen, kun Hollannin reformoitu ja luterilainen kirkko yhdistettiin Hollannin protestanttiseksi kirkoksi. uutiset | hollanti | S unnuntaina Opheusdenissa, pienessä itähollantilaisessa kylässä, on hiljaista ja kaupat ovat kiinni. HKK:n kirkko on pienin, sinne mahtuu noin 700 kävijää. Diakonit tekevät sosiaalityötä sekä seurakunnassa että sen ulkopuolella. Vain hurskaat kristityt voivat käydä ehtoollisella, pastori J. HHK päätti silloin jättää kirkon, koska Hollannin luterilainen kirkko hyväksyy samaa sukupuolta olevien avioliitot. Alueen kristillisyys näkyy esimerkiksi kauppojen aukioloajoissa. Noin viisi prosenttia hollantilaisista on muslimeja. Yhteistä niille on, että ne eivät hyväksy naisten pappeutta, naisdiakoneita ja naisvanhimpia tai samaa sukupuolta olevien parien vihkimisiä. Seurakunnissa on yritetty saada useampia osallistumaan ehtoolliselle, mutta heikoin tuloksin. ” Opheusdenissa vain harva asia teologiassa ja perinteissä on muuttunut viimeisen sadan vuoden aikana. Moni käy molemmissa. HKK on seurakunnista myös nuorin. Olivatko he ehkä saaneet Jumalalta erityisen ilmestyksen. Ihmiset lepäävät, sillä on pyhäpäivä. Diakoneita ja vanhimpia on jokaisessa seurakunnassa 30–60. Jumalanpalvelukset muistuttavat toisiaan kaikissa kolmessa seurakunnassa. Ne kestävät tavallisesti puolestatoista kahteen tuntiin ja ovat matalakirkollisia esimerkiksi Suomen luterilaisiin jumalanpalveluksiin verrattuna. Sunnuntain aamujumalanpalveluksessa GGiN:n seurakunnassa ei ole pastoria, vaan yksi vanhimmista lukee jonkun pastorin kirjoittaman saarnan. raamattuvyöhyke | Pienessä Opheusdenin kylässä on koko Hollannin suurin kirkko. Opheusdenissa lähes kaikki kuuluvat kirkkoon KOTIMAA | 29.5.2019 6. Vanhimmilla ei ole oikeutta saarnata, mutta he voivat lukea valmiita saarnoja. Sinne mahtuu jopa 2 850 ihmistä. Yksinkertaistaen voi sanoa, että HHK on konservatiivinen, GG konservatiivisempi ja GGiN konservatiivisin. Sunnuntaisin kirkkokäyntejä kertyy Opheusdenissa enemmän kuin kylässä on asukkaita. Vanhimpien tehtävänä on muun muassa valvoa saarnoja. Siellä toimii kolme kalvinilaista kirkkoyhteisöä, joihin lähes kaikki kylän 6 000 asukasta kuuluvat. den Ouden HKK:n seurakunnasta kertoo. Seurakunnat järjestävät kaksi jumalanpalvelusta joka sunnuntai: yhden aamulla ja yhden illalla. Muut seuraavat, kuka uskaltaa tunnustaa olevansa riittävän hurskas ehtoolliselle. Opheusden kuuluu Hollannin raamattuvyöhykkeeseen, joka kulkee maan halki länsirannikolta itään. Tarkoituksena on jatkaa vanhojen saarnojen lukemista, kunnes sopiva uusi pastori löytyy. Opheusdenin kaikki seurakunnat ovat konservatiivisia. – Ihmiset tekevät eron ei-kristittyjen, kristittyjen ja hurskaiden kristittyjen välillä. Kirkot on sisustettu yksinkertaisesti eikä alttaritauluja ole. GGiN:n kirkko Opheusdenissa on koko Hollannin suurin. Hollannin kristillinen vyöhyke poikkeaa maan muista alueista merkittävästi. Vaikka Opheusdenin kirkot ovat isoja, ne ovat sunnuntaisin aina täynnä. Kaikista hollantilaisista noin puolet on uskonnottomia. Saarna kestää usein kolme varttia, ja virsinä lauletaan vain Raamatun Psalmeja. Runsas viidennes on katolilaisia ja toinen viidennes kuuluu protestanttisiin kirkkoyhteisöihin, joista suurin on reformoidut. Ehtoollisella kirkossakävijöistä käy vain murto-osa. Suurin Opheusdenin seurakunnista kuuluu on GGiN:ään (Gereformeerde Gemeenten in Nederland), toiseksi suurin GG:hen (Gereformerde Gemeenten) ja kolmanneksi suurin HHK:hon (Hersteld Hervormde Kerk). Opheusdenissa tilanne on kuitenkin toinen. Koska kirkossa kävijöitä on paljon ja kirkot sijaitsevat lähellä toisiaan, seurakunnat ovat sopineet ruuhkien välttämiseksi, että jumalanpalvelukset alkavat eri aikoihin. Jos lasketaan yhteen Opheusdenin yhden sunnuntain kirkkokäynnit, saadaan noin 4 000 käyntiä aamulla ja 4 000 illalla eli yhteensä 8 000. Seurakunnan oma pastori on joutunut jättämään tehtävänsä, sillä vanhinten mielestä hän ei saarnannut Raamatun mukaisesti. C. Jumalanpalveluksen jälkeen heiltä saatetaan udella, miten he rohkenivat. Pastorin asuna on tumma puku. GG:n kirkkoon mahtuu 1 900 ihmistä
Ouden sanoo. Niin on myös monissa muissa raamattuvyöhykkeen seurakunnissa. Esimerkiksi GGiN:ään kuului koko Hollannissa vuonna 1954 noin 9 000 jäsentä, mutta nykyään siinä on jäseniä jo noin 24 000. Esimerkiksi Opheusdenissa valtion koulun lisäksi kaikilla kolmella seurakunnalla on oma koulu. Yleisesti Opheusdenin seurakunnissa suhtaudutaan negatiivisesti muutoksiin. Ihmiset istuvat Opheusdenin HHK:n seurakunnan jumalanpalveluksessa tummanpuhuviin vaatteisiin pukeutuneina. | Kuva: Vidiphoto ” Ihmiset tekevät eron ei-kristittyjen, kristittyjen ja hurskaiden kristittyjen välillä. Vaikka seurakuntien koulut ovat yksityisiä, ne ovat valtion rahoittamia. Yksi merkittävä syy siihen, ettei Opheusdenissa tai muualla raamattuvyöhykkeellä maallistumista ole juuri havaittavissa, lienee se, että suurimmalla osalla seurakunnista on oma yksityinen koulunsa. C. kuvassa on GGin:n seurakunnan kirkko, johon mahtuu 2 850 ihmistä. C. – Calvin vietti ehtoollista joka sunnuntai, mutta koska Hollannissa on ollut perinne viettää ehtoollista näin harvoin, sitä on vaikea muuttaa, J. – Huolimatta hyvistä teoistamme olemme kaikki syntisiä. Niinpä vain harva asia seurakuntien teologiassa ja perinteissä on muuttunut viimeisen sadan vuoden aikana. C. Ehtoollista myös vietetään Opheusdenissa vain harvoin, noin neljä kertaa vuodessa. Ihmiset kuuntelevat keskittyneinä pastori Oudenin saarnaa. Miehillä on puvut ja naisilla hameet. Myös GG on viime vuosikymmenten aikana kasvanut merkittävästi: vuonna 1930 siihen kuului 26 000 jäsentä, mutta nykyään sillä on noin 108 000 jäsentä. Ainoa tie pelastukseen on uskoa, että Jeesus on kuollut puolestamme ja siten sovittanut kaikki syntimme Golgatan ristillä, J. den Ouden toteaa. Seurakunnat niin Opheusdenissa kuin muualla Hollannin raamattuvyöhykkeellä kasvavat jatkuvasti muun muassa siksi, että niihin kuuluvat perheet ovat suhteellisen suuria. HHK:lla on Hollannissa noin 60 000 jäsentä. Vain hurskaat kristityt voivat käydä ehtoollisella. den Oudenin mukaan 5–8 lapsen perheet ovat kylässä edelleen tavallisia. Perinne jatkuu yhä, vaikka laki ei enää ole voimassa. Naisten päät on peitetty hienoilla hatuilla, ja pienillä tytöilläkin on jonkinlaiset lakit. J. KOTIMAA | 29.5.2019 7. Silti opetusta räätälöidään omien arvojen mukaan. Perinne juontaa juurensa aiemmin Hollannissa vallalla olleesta laista, joka rajoitti ehtoollisen viettämistä. Isak snIckars sunnuntaisin kirkkokäyntejä kertyy Opheusdenissa enemmän kuin kylässä on asukkaita
kustelussa. Siinä sain mahdollisuuden esimerkin avulla osoittaa, miten media on aseeton kansanedustaja Laura Huhtasaaren valehtelun edessä. Joten luovuimme boikotista. Sitä se on parhaimmillaan. Kaikki tyhjä tila vallattiin säännöistä välittämättä. Minun lisäkseni tässä vaiheessa mukana oli lähinnä kokoomuslaisia tai kokoomustaustaisia. mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Tämä tuli ilmi päivien aikana, kun se teki mainonnassaan Kirkkopäivistä osan EU-vaalikampansa Jyväskylän tapahtumia. Tulimme siihen tulokseen, että boikotoimme päiviä. Näin taattiin suosionosoitukset Halla-ahon puheenvuoroille. Vain pieni osa ulkopuolella odottavista voitiin päästää sisään, kun salia ei tyhjennetty välillä. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Tähän arkeen, arjen keskelle sopivat uudet teemat ja tempaukset. Julistus ei enää ole luontevaa, vaan usein se kätketään vaikeasti käsitettäviin vertauksiin, asia viedään pois ytimestä. Keskustelukulttuuri puhututtaa laajasti niin kirkossamme kuin muutenkin yhteiskunnassamme. kirkkopäivät | Kirkkopäivien ohjelma oli korkeatasoinen ja monipuolinen. Kirkko avaa ovet ja sallii erilaiset teemat ja tempaukset kirkkosaleihin. Elämme online-kulttuurissa, jossa offline on vieras käsite. Paljon ansiokkaampi olisi ollut vaikkapa professori Hanna Wassin keskustelu arkkipiispa Tapio Luoman ja Ylen Jouko Jokisen kanssa. Se oli ymmärrettävää. Seurakuntalaisia lähestytään arjessa. Valtakirkkona ja valtionkirkkona laki edellyttää tiettyjä toimia. Itselleni se tuli tutuiksi kamppaillessamme taistolaisten kanssa. Hän oli huomannut, että piispa Teemu Laajasalo oli kutsunut perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon keskustelemaan Kirkkopäiville. Ihmiset halusivat tukea niitä, jotka olivat tehneet paljon työtä päivien eteen. Hanke näyttikin lähtevän hyvin liikkeelle, kun Suomen Kirkon Seurakuntatoiminnan Keskusliiton satavuotisjuhlan keskeiset alustajat Ilkka Huhta ja Mikko Malkavaara ilmoittivat boikotoivansa päiviä. Valitettavaa oli, että se jäi suurelta osin varjoon, kirjoittaa Tapio Lampinen. Terhi JuuSOLa Ylitornion kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston jäsen KOTIMAA | 29.5.2019 8. Toivottavasti kirkolliset järjestäjät oppivat tästä jotain. Paikalla olleiden havaintojen mukaan tapahtui myös niin, että perussuomalaisten kannattajat osallistuivat yliopiston juhlasalissa ennen Laajasalo-Nordman-Halla-aho-keskustelua järjestettyyn ohjelmaan. Valitettavaa oli, että piispa Laajasalon harkitsemattomuuden vuoksi se jäi suurelta osin Laajasalo-Nordman-Halla-aho-keskustelun varjoon. Ihmiset halusivat antaa tukensa niille, jotka olivat tehneet paljon valmistelutyötä päivien eteen. Se kuuluu perussuomalaisten innokkaasti viljelemiin valheisiin. Se oli myös ainoa keskustelu, jonka Yle lähetti Areenassa. Markkinavoimat jylläävät ja tekevät kirkon toiminnasta pyristelevää, henkensä kaupalla pinnalle pyrkivää toimintaa, jossa suunta on hukassa keskustelussa ja toiminnassa. Keskustelukulttuuri on kaksijakoinen. Aiemmin kirkon työntekijä uskalsi myös puheissa olla kirkon asialla. Kiertoilmaukset, laajat viittaukset ja kaartelu asian ytimen ympärillä on mielestäni valitettavasti arkipäivää kirkollisessa kesKahtiajako, yksinkertaistaminen ja provosoituminen on ajan henki K irkkopäiviä ennen minulle soitti huolestunut henkilö. Pohdimme yhdessä, miten tähän tulisi reagoida. Niiden esiintuominen rakentavasti keskusteluun olisi markkinataloudellinen myyntikeino, joka kristillisessä keskusteluissa aika ajoin vilahtaa – varsinkin kirkollisveron määrää tai korotusta suunnitellessa. Oma kokemukseni asiaan on, että kahtiajako, asioiden yksinkertaistaminen ja provosoituminen on ajan henki. Pohdimme eri mahdollisuuksia. Emme voi elää menneessä vaan tässä ja nyt. Olimme yhteydessä muihinkin henkilöihin. TapiO Lampinen professori, Jyväskylä Kirkkopäivät jäi Jussi Halla-ahon varjoon ” Boikotti ei saanut riittävää kannatusta. Kirkko puhuu yhtenäisyydestä ja yhteisöllisyydestä. Niinpä saatoin osallistua yhteen keskusteluun. Järjestäjät olivat naiiveja. Boikotti ei saanut riittävän laajaa kannatusta. Kirkkopäivien ohjelma oli korkeatasoinen ja monipuolinen. Halla-ahon julkisuudessa esittämä väite, että kyseessä olisi ollut puna-vihreä hyökkäys, ei siis pidä paikkaansa. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Pahalta tuntui, kun kirkkotorilla kävellessäni kaikki puhuivat vain siitä, miten he odottivat tuota keskustelua. Sääntöjennoudattamattomuus on historiasta tuttua totalitarismiin pyrkivistä liikkeistä. Kirkko ansaitsee kuulua ja tulla kuulluksi, jotta se osaisi paremmin vastata arjen haasteisiin ja nykypäivän seurakuntalaisen online-arkeen. Kirkon jalkautuminen arkeen on mielestäni uusi tapa toimia. He eivät ymmärtäneet sitä, ettei Perussuomalainen puolue noudata samoja sääntöjä kuin muut puolueet
Merimieskirkossa päädyimme sellaiseen ajatusmalliin, että tuossa työssä useimmiten kirkon työ ei saa perinteisiä ”ilmiasuja”. Ystävällisyys ja kohteliaisuus satunnaisessakin tapaamisessa antaisi hyvää mieltä kummallekin. Jos vielä erehtyy lukemaan niin sanottuja hengellisiä palstoja, niin silloin ihminen on oikeassa karvassaan. Olen ollut meppinä viimeiset kymmenen vuotta ja sitä ennen kansanedustajana 30 vuotta. Nouseva nationalismi, oli sen nimi mikä tahansa, on vaarallista ja pelottavaa. Uskon, että hän sanoisi paljon ja myös pahasti. Mutta monien halveksima ja demonisoima hän olisi edelleen, sillä ikävien totuuksien kuuleminen tekee ihmiselle myös nykyään kaikkein kipeintä. Sen sijaan on paljon ihmisten kanssa kohtaamista ja olemista sekä käytännön palvelua. Tuo kansalaisia vieraannuttava käsitys on suuri virhe ja väärinkäsitys. ” Maapalloa ei saa jättää Kiinalle, Venäjälle eikä Yhdysvalloille. Onko hajalleheittäjä niin vahvasti vallan kahvassa, että ihmiset eivät tahdo sietää toisiaan. Työn iloa uusille mepeille! oodi ilolle Mitä Jeesus sanoisi tämän päivän suomalaisille, jos hän nyt eläisi ihmisenä. maailmansodan jälkeen. Samasta ajattelusta kumpusi aikoinaan kolonialismi, minkä haavat aiheuttavat kriisejä vielä tänään Afrikassa. Toivo Loikkanen 25.5. Kotimaa24:n blogeissa sanottua KOTIMAA | 29.5.2019 9. – – Olisiko tällaisesta vahvasta spiritualiteetista ja siitä nousevasta työotteesta jotakin avaavaa siihen, kun tuskailemme kirkon työn muutoksen parissa. Niitä polkemalla ei ole reilua hankkia kilpailuetua. O odi ilolle on Beethovenin 9. Euroopan parlamentissa päätetään työhön, liikkumiseen, opiskeluun ja ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvistä asioista. Ehkä pää on pilvissä sellaisella, joka odottaa vieläkin tapahtuvaksi hyviä asioita ihmisten kesken, että toisiamme siunaisimme, hymyilisimme toisillemme ja näin saisimme itse siunauksen. Harmillista, että tärkeissä arvokysymyksissä EU rapautuu sisältäpäin. Harmittavaa on myös nationalismin nousu. Ei auta, jos sana nationalismi on ristitty ”kansallismielisyydeksi”. Enkä tarkoita, etteivätkö toimitukset ja messut ja rukous olisi edelleen tärkeitä. Eurooppa-politiikka ei ole mitään mystistä ”ulkopolitiikkaa” vaan itse asiassa sisäpolitiikkaa. Mikko k. Maapalloa ei saa jättää Kiinalle, Venäjälle eikä Yhdysvalloille. HeikkiLä dosentti, Tampere Mitä Jeesus sanoisi armottomuuden vuonna 2019. Lauri Lahtinen 22.5. Myös digijättien ja digikapitalismin kesyttäjiä tarvitaan. Jeesus olisi toistuvasti oikeudessa syytettynä vihapuheesta, kun hän kovin sanoin puolustaisi niin uskontojen, ateismin, sovinismin kuin feminisminkin uhreja, ajaisi lähimmäisenrakkautta ja varoittaisi hallitsemattoman himon vaaroista. Oodista ilolle tuli myös Euroopan unionin kansallishymni, tosin ilman sanoja, sillä jäsenmaat tuskin olisivat päässeet yksimielisyyteen, millä kielellä kuoro runon laulaisi. Tempaus työllistää kovasti osaa kristikunnasta, ja toinen osa opponoi yhtä kiivaasti. Myös digijättien ja digikapitalismin kesyttäjiä tarvitaan. Jeesusta ei nykyään toki ristiinnaulittaisi, koska teloittaminen ristiinnaulitsemalla kiellettiin Rooman valtakunnassa 300-luvulla kristinuskon ansiosta. Myös työelämään liittyvät kysymykset ovat keskeisiä. Liisa Jaakonsaari Kirjoittaja on europarlamentaarikko. Tarkkaa tietoa ei ole, mutta arviolta noin puolet eduskunnan lainsäädännästä saa alkunsa EU:n asetuksista tai direktiivistä. Reilut sisämarkkinat edellyttävät reiluja työmarkkinoita, kuluttajansuojaa ja yhteisiä ympäristöön liittyvä normeja. Uskon, että eräs Jeesuksen kritiikin kohde olisi oman aikamme pyhien ja sinänsä hyvin kannatettavien arvojen kuten tasa-arvon ja ihmisoikeuksien ympäröimän pyhyyden verhon suojista tapahtuva vallan väärinkäyttö. Kuvitellaan, että mepit ”siellä Euroopassa” ovat jollain toisella planeetalla kuin missä tavalliset kuolevaiset. Lisäksi Jeesus varmaan toteaisi Jerusalemin toisenkin temppelin tuhoutuneen ja uhritoimitusten Kirjoitusten mukaisesti päättyneen, mutta iloitsisi, niin ikään Kirjoitusten mukaisesti toteutuneesta, kaikkien kansojen edustajien vaeltamisesta Jerusalemiin. Mistä tahansa saadaan vääntö aikaan. Ihan samoja asioita siellä käsitellään kuin Suomen eduskunnassa. Jeesus varmaankin kiittäisi Isäänsä Israelin uudelleenperustamisen Kirjoitusten mukaisesta sallimisesta ja Jumalan valtakunnan hyvän sanoman kiirimisestä miltei kaikkialle maailmaan. Silloin jo sairas ja kuulonsa menettänyt säveltäjä jätti maailmalle tuon unohtumattoman ilon ylistyslaulun. Siellä arvoihin kuten ihmisoikeuksiin liittyvät asiat ovat keskeisiä. Ei ole paljoa rukousta, jumalanpalvelusta, tilaisuuksia eikä kirkollisia toimituksia. Mutta tärkeää olisi huomata, mitä muuta voimme tehdä ja että aivan tavallisessa ihmisten kohtaamisessa on vahvasti hengellinen elementti mukana. Siellä lyödään kuin vierasta sorkkaeläintä. Nationalismi on sytyttänyt Euroopassa kaksi maailmansotaa. Etenkin Unkariin ja Puolan johto ovat pullikoineet EU:n arvoja oikeusvaltiokäsitystä vastaan. Vain yhtenäinen Eurooppa pystyy siihen. sinfonian loppu, joka huipentuu kuoron laulamaan Friedrich Schillerin runoon. Euroopan parlamentti on kuin Euroopan omatunto. Nyt oli jo aika luopua, mutta ei luovuttaa, sillä Eurooppaa arvoineen tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan 2. Katuvia ja lyötyjä hän ei löisi nytkään, mutta kehottaisi oikeamielisyyteen
Isänmaan taivaan vartijat reportaasi KOTIMAA | 29.5.2019 10
TeksTi | Jussi RyTkönen – kuvaT | Olli seppälä F/a-18 Hornet on huipputekninen hävittäjä, jonka huoltaminen on tarkkaa työtä. Hornet-hävittäjät ja niiden aikanaan hankittavat seuraajat eivät pysy ilmassa ilman Ilmavoimien eri henkilöstöryhmien saumattomaksi harjoiteltua yhteistyötä. kapteeni Janne korhonen karjalan lennoston lentotekniikasta tarkastaa vielä ennen lähtöä, että mikään silmin havaittava seikka ei estä tulevan tehtävän suorittamista. Kuopiossa toimiva Karjalan lennosto valvoo ja kouluttaa päivin ja öin vuoden jokaisena päivänä. KOTIMAA | 29.5.2019 11
Vähänkin vakavammat häiriöt ovat harvinaisia, Luoma-aho toteaa. – Työssä on samalla imua, mikä on positiivinen asia. Tiedämme ja analysoimme, mitä muut tekevät ja otamme omista vahvuuksistamme kaiken irti, hän sanoo. Nykypilotit liittyvät kunniakkaaseen jatkumoon. Kuu ja pilvet voivat näkyä. On oltava rauhallinen mutta ei flegmaattinen, Luoma-aho sanoo. Ilmavoimat harjoittelee. Hänen mukaansa lennostossa työskentelee motivoitunutta henkilöstöä, jonka haastavat työtehtävät tekevät monelle työstä hyvin merkityksellistä. Miehittämättömät ilma-alukset ovat eri kriisialueilla tuttu näky. Silloin on luja usko siihen, ettei kukaan tahdo kokeilla, Herranen sanoo. ”Herhiläisen” kahden suihkumoottorin valtava jyly poukkoilee maassa ääniaaltoina pinnalta toiselle, mutta heikkenee nopeasti, kun lentokone kohoaa kauemmaksi lähtöpaikastaan. Onko ihmisen ohjaama hävittäjä tulossa tiensä päähän. Hornet on erittäin luotettava ja sen kriittisimmät järjestelmät on kahdennettu. – Normaalioloissa ihan ensimmäinen tehtävämme on ennaltaehkäisy. Kansainvälisestä harjoituksesta huolimatta lennostossa pyörii koko ajan myös sen normaali toiminta: ilmatilan valvonta ja alueellisen koskemattomuuden turvaaminen, harjoittelu ja koulutus. Luoma-aho seisoo hävittäjälaivueen valmiustilojen ruokalassa yllään vihertävä lentohaalari. Jos tulisi lähtö, sen päälle kiskottaisiin g-voimilta suojeleva lentopuku ja muu tarpeellinen. Sotilaan kutsumusammatissa on otettava kantaa myös eettisiin ongelmiin. KOTIMAA | 29.5.2019 12. Lappajärveläispoika tottui näkemään taivaalla Kauhavan Ilmasotakoulun toimintaa, jota hän katseli ihaillen. – Se tunne, kun on yksin pimeällä yötaivaalla. Sitä tunnetta minä olen aina rakastanut ja ajatellut, että tätä minä haluan tehdä, Luoma-aho kertoo. Jos joku kuitenkin kokeilisi, on ilmavoimat valmiina torjumaan vihollisen valtakunnan koko alueella. – Mieleeni tuli kokeilla ja yllätyin, kun monivaiheisen valinnan jälkeen löysin itseni lopulta suorittamassa varusmiespalvelusta Ilmavoimien ohjaajan alkeiskurssilta, Luoma-aho sanoo. Mieleen hiipii väistämättä sotilasilmailun epävirallinen kulttielokuva Top Gun, jossa amerikkalaiset pilotit pukeutuivat samoin. Ilmassa on enemmän suuntia ja ulottuvuuksia liikkua kuin maassa. Pienen viihtyisän huoneen seinillä roikkuu ilmailuhenkistä rekvisiittaa. Monen hävittäjälentäjän mielestä liikennelentokoneen ohjaaminen ei edes ole lentämistä sanan varsinaisessa mielessä. – Tärkeää on kyky tehdä tarvittaessa itsenäisiä päätöksiä kylmäpäisesti ja nopeasti. Periaatteessa monenlaisia asioita voi tapahtua. Toukokuinen torstai on Karjalan lennostossa kiireinen. Laivueen tilojen seinillä on valokuvat Ilmavoimien sodanaikaisista Mannerheim-ristin ritareista: heitä ovat Gustav Magnusson, Jorma Karhunen, Ilmari Juutilainen ja muut sotataivaan legendat. Suomalaisten hävittäjien rinnalle platalle on pysäköity Ranskan ilmavoimien Rafale-hävittäjä. Seuraava kalusto on vielä ihmisen ohjaamaa ja se jatkaa palvelusta ehkä 30 vuoden päähän. Wihinen luonnehtii. Näin pystymme vertaamaan, missä oma kykymme menee. – Siihen liittyy kaikki, mitä me täällä teemme. – Me toimimme yhteisen asian puolesta. Suomessa Hornetille on sattunut vain vähän onnettomuuksia tai edes vaaratilanteita. Siitä alkoi myös majuri Pasi Luoma-ahon hävittäjälentäjän ura. Oma mielipiteeni on, että sitä seuraavasta kalustosta ainakin osa on jo miehittämättömiä. – Ei noita asioita normaalisti mieti eikä lennolla tarvitse surra. Olemme maassa toimivan miehistön kanssa yksi yhtenäinen joukko. Siksi yksi hävittäjälentäjän tarvitsema luonteenpiirre on taito tehdä samanaikaisesti monia asioita. Myös fyysisestä kunnosta ja mielestä on yritettävä pitää huolta, sillä hävittäjän g-voimat ja paineenvaihtelu panevat ihmisruumiin ajoittain koville. Kun hävittäjälentäjä nousee ilmaan, hänen käsissään on kymmenien miljoonien eurojen arvoinen ja moneen tehtävään kykenevä huipputekninen laite. reportaasi K un Suomen ilmavoimien F/A-18 C Hornet -hävittäjä nousee taivaalle, on Kuopion Rissalan lentoaseman äänimaailmassa tuona hetkenä vain yksi kuningas. Majuri pitää alaisiaan ja kollegoitaan ammattimaisina, motivoituneina ja itseohjautuvina. Mutta kovinkaan ammattilainen ei voi tehdä määräänsä enempää. Suomen ilmapuolustuksen vahvuuksiin kuuluu Herrasen mielestä se, että käsitys omasta suorituskyvystä on realistinen. Karjalan lennoston komentaja, eversti Timo Herranen tiivistää Ilmavoimien ja samalla oman joukko-osastonsa tehtävää. Meneillä on jotakin tavallisuudesta poikkeavaa: alueella kulkee paljon ulkomaalaisia sotilaita. Oven takana ovat pesutilat ja sauna. Olemme tekemisissä koneiden kanssa, mutta ihmiset eivät ole koneita. Kerran lentokadetti kävi Luoma-ahon lukiossa kertomassa mahdollisuudesta hakeutua varusmiespalvelukseen Ilmavoimien ohjaajapuolelle. – Mutta me käännämme sen vahvuudeksi. Se perustuu harjoitteluun ja arviointiin. Luoma-aho toteaa. Haluamme ja pystymme osoittamaan oman toimintamme uskottavuuden ja ehkäistä tällä tavalla voimankäyttöä Suomea kohtaan. – Miksi ajaa bussia, jos voi ajaa formulaa. Mutta siinäkin maailmassa osassa toimintoja on varmasti ihminen ohjaamossa, Pasi Luoma-aho pohdiskelee. – Treenaamme myös todella kovassa ympäristössä maailman huippuilmavoimien kanssa. Jos jotakin poikkeuksellista ja ikävää tapahtuu, ei tarvitse shokissa miettiä, että mitäs nyt tehtäisiin. Lentäminen on koukuttavaa ja hävittäjälentäminen erityisesti. Haastattelu tehdään laivueen henkilökunnan taukotiloissa. Pian se on vain etäinen liikkuva piste. – Täällä ollaan aina valmiina ja samoin valmiina on myös sotilaspapin johtama kriisitukiryhmä. Mennään ylös ja sivulle. Hävittäjälentäjän ammattitaitoa ylläpidetään kovalla harjoituksella ja uuden oppimisella. Niitä ja monia muita kysymyksiä pohdiskelee yhdessä sotilaiden kanssa Karjalan lennoston sotilaspappi, sotilaspastori Tommi Wihinen. Rissalan taivaan huippunopeaa lentoa seuratessa muistuu mieleen monen pienen pojan ja tytön toiveammatti. ” Ilmassa on enemmän suuntia ja ulottuvuuksia liikkua kuin maassa. Karjalan lennoston luonne erityisenä valvontatehtävää hoitavana joukko-osastona tuntuu myös sotilaspapin työssä. Ilmapuolustuksen realiteetteihin kuuluu Herrasen mukaan myös se, että osaamisesta ja tahdosta huolimatta Suomen resurssit ovat pienet verrattuina joihinkin lähialueemme toimijoihin. Tietty kansainvälinen ilmavoimien sotilastyyli näkyy ehkä myös siinä, että Herrasen yllä on puolustusvoimien asusteissa harvinainen musta nahkatakki. – Joskus se hetki voi tulla, mutta ei vielä. Kyseessä onkin valmistautuminen kansainväliseen Bold Quest -testaustapahtumaan. Esimerkiksi viime vuonna Yhdysvaltojen Alaskassa Red Flag -harjoituksessa pärjäsimme oikein hyvin
Katse käy kaukaisuudessa, ajatus muotoutuu mielessä. Osa keskustelusta käydään ulkona lentokonesuojien edustalla. Käymme Wihisen kanssa katsomassa lähtövalmiuteen tankattuja hävittäjiä, joita viimeistellään lentoa varten. Tiettyä rohkeuttakin tässä ympäristössä pappi voi oppia. Kaiken jälkeen työtä tehdään myös ilmavoimissa entistä pienemmän joukon voimin. Hänen luokseen hakeudutaan monesta syystä. Organisaation sisällä on hyvät systeemit papista lääkäriin ja sosiaalikuraattoriin. Wihisen mukaan armeijaan hakeutuu ihmisiä, jotka kestävät keskimääräistä enemmän painetta. – Elämän pitää myös kertoa samaa tarinaa, jota puhut. Papin työmaa tämäkin. Muutamien vuosien takainen puolustusvoimauudistus myllersi varuskuntia. – Minun näkökulmastani ylikuormitettujen ihmisten stressi alkaa näkyä työn ilon häviämisenä. Sotilaspappia tervehditään ohimennen. Mutta jos sellainen jatkuu pitkään, kuka tahansa alkaa oireilla. Kenttähenkilökunta tekee viime varmistuksia koneen päällä, sivuilla ja alla. – Se on pyrkimystä elää itse niin jaloa elämää, että se oikeuttaa menneiden sukupolvien tekemät uhraukset. Me pidämme omistamme huolen. Wihinen ei vastaa heti. Wihinen toteaa joukon olevan osaavaa ja oman arvonsa tuntevaa. Lentäjät saapuvat hävittäjän luokse kävellen tamineissaan ja kypärissään. Moni tehtävä siirtyi toiseen varuskuntaan, joidenkin työt loppuivat. Lähistöllä on korkeita koneiden suojaksi luotuja maavalleja. Tekopyhyys ei toimi, eikä uskoa saa häpeillä. – Kyllä he ymmärtävät hakea apua, jos tarvetta on. Se on myös mykistävää kiitollisuutta siitä, mitä meillä on ja tahtoa säilytKarjalan lennoston komentaja eversti Timo Herranen vastaa siitä, että joukko-osasto hoitaa valvonta-, harjoitteluja koulutustehtävänsä. Siinä kaksi sotilasseurakuntalaista temmataan kohta ylös, monen tuhannen hevosvoiman teholla. Matanharmaaksi maalattujen koneiden ympärillä asfaltti hohkaa lämpöä. Miten nuori sotilaspappi näkee tämän päivän isänmaallisuuden. Sotilaspappi pitää oppitunteja ja joskus hartauksia. Kuulemme, että toisella heistä on nyt edessä uran toistaiseksi viimeinen lento Hornet-hävittäjällä. Kuka tahansa Rissalaan lentokoneessa laskeutuva voi huomata myös kallioon louhittuja luolia. » KOTIMAA | 29.5.2019 13. Tommi Wihinen tiedostaa, että hänen odotetaan olevan kiinnostunut ihmisistä ja tarvittaessa olemaan jotakin mieltä eettisistä ja hengellisistä kysymyksistä
Wihinen arvioi, että kriisitilanteessa Ilmavoimien tehtävissä on korkea kuolinriski. – Mutta silloinkin on niin, että jos kone päästetään ilmaan, ollaan aika varmoja hyvästä lopputuloksesta. Lievästi jännittäviä voivat Korhosen mukaan joskus olla huollon tai vikakorjauksen jälkeiset koelennot. Kapteeni Janne Korhonen kuuluu Ilmavoimien lentotekniikkaupseereihin. – Jos ilmassa sitten ilmenisi jokin vika tai häiriö, se johtuu siksi hyvin harvoin huollon tekemisistä tai tekemättä jättämisistä. Hänen mielestään varusmiehet pääsevät tekemään lennostossa mielenkiintoisia tehtäviä. Vaikuttaa siltä, että kone numero se-ja-se olisi kenties valmis ja sijaitsisi siellä-ja-siellä. Korhosen mukaan käyttäjämaat vaihtavat säännöllisesti keskenään huoltokokemuksia ja tietoa uusista vikalöydöksistä. Huolto ja lentäjät tekevät yhteistyötä, jonka on Korhosen mukaan oltava saumatonta. Ihmisen toiminta saattaa paljastaa sen, mihin hän perimmältään uskoo. Siinä sotilasarvot eivät ole merkityksellisiä, lentävä majuri kertoo havaintonsa huoltavalle kersantille ja toisinpäin. Nykyisin Suomen, Norjan ja Tanskan taistelukonemäärät ovat suunnilleen yhtä suuret, Ruotsin ylläpitäessä hieman suurempaa konemäärää. Huoltotyössä on edelleen paljon manuaalisia vaiheita, mutta Korhonen kertoo lentokoneiden huoltamisen olevan myös yhä enemmän sitä, että ollaan piuhan päässä ja läppäri kädessä. KOTIMAA | 29.5.2019 14. Yksikään Ilmavoimien lentokone ei nouse ilmaan eikä pysy siellä, jos huoltohenkilöstö ei tekisi töitään. Sellaista riskiä ei oteta, että ”josko se pysyisi tällä kertaa ilmassa”, Korhonen vakuuttaa. – Se kansa ja se maaperä, jolla se asuu, ovat reportaasi Alikersantti Miro Brunou on Ilmavoimissa koulutettu apumekaanikoksi. Niiden sisällöstä sivulliset eivät liikoja ymmärrä, mikä on tarkoituskin. Lentäjien on tunnettava riittävästi koneen rakennetta ja toimintaa. Jokainen huoltotehtävä perustuu kuitenkin johonkin ohjeeseen. Yhdysvaltalainen Hornet on käytössä Yhdysvaltojen ja Suomen asevoimien lisäksi Kanadassa, Espanjassa, Sveitsissä, Kuwaitissa, Malesiassa ja Australiassa. Huoltohenkilökunnalla on suuri vastuu, jonka kanssa on elettävä. – Esimerkiksi Ilmavoimien aikaisemmin käyttämät MiG-21-hävittäjät vaativat enemmän huoltotyötunteja ja työvoimaa, Korhonen sanoo. – Tämä ympäristö pakottaa miettimään omaa kantaa ihmisen peruskysymyksiin, moraaliin, syntiin, kuolemaan ja iankaikkisiin asioihin, Wihinen sanoo. Pohjimmiltaan kysymys on tiedon ja kokemuksien vaihdosta. Samoin huoltohenkilökunnalla on oltava käsitys siitä, miten hävittäjä käyttäytyy ilmassa ja mihin se siellä voi joutua. Puolustusvoimissa on paljon salaista. Niitä kaikkia siniristilippu minulle edustaa, Wihinen toteaa. Niin täytyy pahassa maailmassa olla. Hänen mukaansa teknisesti monimutkainen Hornet on tavallisten kansalaisten näkökulmasta varmaankin työläs huollettava, mutta vertailussa maailman moniin muihin hävittäjiin kuva muuttuu. On myös kryptisempiä kuulutuksia, joiden terminologia ei paljasta viestin sisällöstä koodia ymmärtämättömälle mitään. Vaikka hävittäjän ohjaamoon nousisi kenraali, lähtötarkastusta tekevä tekninen henkilökunta voi tehdä päätöksen koneen maahan jäämisestä. Kylmän sodan aikana Suomen ilmavoimat oli hävittäjämäärältään selvästi Pohjoismaiden pienin. Haastattelua tehtäessä kuuluu taukotilaan välillä kuulutuksia. tää se. Sotilaan isänmaallisuus on Korhosen mielestä sitä, että hän on osa kansaa, jolla on juuret
Majuri Pasi Luoma-aho on yksi suomalaisista Hornet-hävittäjälentäjistä. Konekandidaatteja on viisi: amerikkalaiset F-18 Super Hornet ja F-35 Lightning, eurooppalainen Eurofighter Typhoon, ranskalainen Dassault Rafale ja ruotsalainen Saab JAS Gripen. – Se hieman harmittaa. Hän ei ole valintaansa katunut. Tarkistamme, ettei siellä ole esimerkiksi iskemiä ahtimessa, Brunou kertoo. Ilmavoimat on Brunoun mielestä ollut hyvä palveluspaikka. Meidän on tarvittaessa uskallettava sanoa vastaan ja pitää kiinni saavutetusta, alikersantti Miro Brunou sanoo. Maavoimiin verrattuna ilmavoimissa palvelee vähän varusmiehiä. He ovat olleet Ilmavoimissakin itsenäisen Suomen turvana jo yli sata vuotta. Hän asettaa rynnäkkökiväärinsä hieman sivummalle. Kahvin tuoksu leijuu ilmassa. Suomen ilmavoimat täytti viime vuonna sata vuotta. En haluaisi, että suomalainen kansani sulautuisi johonkin globalisaation uuniin, Janne Korhonen pohdiskelee. » Karjalan lennoston tunnus KOTIMAA | 29.5.2019 15. Jopa lahjoituksena saatu täytetty ilves irvistää laivueen tiloissa. Eversti Timo Herranen toteaa, että mediassa liikkuu asiasta sekä hyvää aineistoa että sellaista, mikä ei perustu kovin syvällisiin analyyseihin. Talvija jatkosodassa osoitettiin kyky sodan olosuhteissa. – On monenlaisia asiaan vaikuttavia tekijöitä, mutta saamme työkuormaa myös jaettua. Varsinkaan avainhenkilöt eivät saa kuormittua liikaa. Ilmavoimiin häntä veti oma vuosia jatkunut ilmailuharrastus. Karjalan lennostossa heitä on parisataa. Varusmiehet myös aseistavat koneen, jos tehtävä niin vaatii. Joukon johtajan vastuu on hänelle jakamaton. Se on ainutlaatuista ja arvokasta. – Se on halua pitää kiinni tästä maasta ja puolustaa tätä. Se vaatii henkilökunnalta, varusmiehiltä ja tarvittaessa joukkoon kutsuttavilta reserviläisiltä paljon. Huollon tehtäviin koulutetut varusmiehet hoitavat vastuullisia tehtäviä. Lentohaalarin rintamuksessa on Hävittäjälentolaivue 31:n tunnus, pesäänsä puolustava ilves. Mitä nuoren varusmiehen näkökulmasta on isänmaallisuus. Taisteluvälineryhmän koulutuksessa ja harjoituksissa tehdään muutenkin juuri sitä, mitä kriisiaikanakin tehtäisiin. Kaupassa puhutaan suurista rahoista. Hintalappu on lopulta jotakin 5 ja 10 miljardin euron välillä. Hävittäjien määrästä käydään vilkasta poliittista kansalaiskeskustelua. – Jotakin käytäntöjä asepalveluksessa varmaan voisi aina muuttaa. Brunou on tullut haastatteluun taisteluvarustuksessa suoraan harjoituksesta. Kaikista alaisista pitää huolehtia, eivätkä johtajat saa vaatia heiltä enempää kuin ovat itse valmiita tekemään, Herranen sanoo. Ilmavoimat on jo pitkään ollut suuren kiinnostuksen kohteena, koska vuonna 2021 päätetään Hornet-hävittäjät korvaavien uusien hävittäjien hankinnasta. Rekrytoinnissa nähdään vaivaa ja henkilöstö on sitoutunutta. Myös tänään valmistaudutaan tarvittaessa puolustamaan Suomea. On priorisoitu ja keskitytty olennaiseen. Mutta täällä pääsee tekemään hyvin mielenkiintoisia ja erityisiä tehtäviä. säilyttämisen arvoiset. Esimerkiksi takavuosikymmenien ilmiötä lentäjien siirtymistä lentoyhtiöiden palvelukseen esiintyy komentajan mukaan nykyisin vain vähän. Viime vuosina puolustusvoimissa on eletty muutoksessa. Savonlinnalaisen nuoren miehen taskussa on kaksi lentolupakirjaa ja liikennelentäjän ura Finnairissa kiinnostaa. Taisteluun valmis petoeläin on maalattu myös osaan kalustosta. Komentajan mukaan Ilmavoimat haluaa jatkuvasti olla kilpailukykyinen työnantaja. – Tarvittaessa lentojen välissä kontataan sisälle suihkumoottorien ahtimiin. Jos kriisi uhkaa maata, hädän hetkellä kansakunta katsoo sotilaisiinsa. He esimerkiksi tekevät Hornet-hävittäjien päivittäisiä käyttöhuoltoja, joissa käydään rutiininomaisesti läpi tietyt koneen osa-alueet. Näkökulmia on monia ja keskustelua on totta kai käytävä, mutta mielellään tietopohjalla. Se on ilman muuta myös ilmapuolustuksen vahvuus, eversti Timo Herranen sanoo. Lopullisesti veri punnittaisiin vasta tositilanteessa, mutta ilves on hereillä. – Suomessa on jatkuvasti luja maanpuolustustahto. Kuulostaa hieman yllättävältä, mutta Herrasen mukaan lennoston henkilöstön kesken valinnasta ei erityisemmin käydä suosikkikeskusteluja. ” Siinä kaksi sotilasseurakuntalaista temmataan kohta ylös, monen tuhannen hevosvoiman teholla. Karjalan lennoston Hävittäjälentolaivue 31:n tunnuksena ei suotta ole pesäänsä puolustava ilves. Lennoston komentajana Herranen miettii myös jaksamisasioita. Materiaalisen ja koulutusvalmiuden rinnalla tärkeintä on halu puolustaa maata. Herranen muistuttaa, että perimmältään puolustusvoimat on poikkeusolojen organisaatio, jonka on kyettävä toimimaan kaikissa olosuhteissa. Olemme laivueen ruokalassa, jossa liikkuu jatkuvasti henkilökuntaa. Apumekaanikoksi koulutettu ja taisteluvälineryhmän johtajana toimiva alikersantti Miro Brunou on yksi heistä. Suomi on pieni maa ja silti se pitää koko ajan pintansa. Niinpä niin. Puolustusvoimauudistuksessa henkilöä supistettiin, mutta tehtävät ovat lisääntyneet
Tolkienin toveruus kolmen koulutoverinsa kanssa on kuin neljän hobittin iloinen seurue. McIlwainen teos sisältää muutaman esseen, joissa katsahdetaan Tolkienin elämänvaiheisiin, kuuluisaan Inklings-kerhoon ja Tolkienin suhteeseen C.S. Dome Karukosken jälki on viipyilevää mutta tyylikästä ja visuaalista. Lewis löysi kristillisen uskon. Kun Tolkienin leskeksi jäänyt äiti muuttaa poikiensa kanssa tehdaskaupunkiin, viittaus Sarumanin helvetilliseksi muuttuvaan Rautapihaan on selvä. Syystäkin voi olla ylpeä elokuvan suomalaisesta ohjaajasta. Tolkienin poika Christopher Tolkien on toimittanut niistä kirjan Condolinin tuho (WSOY 2019). Tolkienin elämästä. Koska Tolkienin ja hänen pikkuveljensä huoltaja, isä Francis Morgan asui pappisyhteisössä, pojat asuivat ensin sukulaisnaisensa luona ja sittemmin asuntolassa. Tämä Oxfordin yliopiston kirjasto oli kirjailijalle rakas paikka, ja hänen kuolemansa jälkeen kirjasto on yhdessä Tolkienin perikunnan kanssa vaalinut kirjailijan henkistä ja kirjallista perintöä. | Kuva: Fox Searchlight Pictures KOTIMAA | 29.5.2019 16. kulttuuri | fantasian mestari | ” Myyteissä on pilkahdus jumalallista totuutta, kun taas kristinuskoon sisältyy totuus. McIlwainen teos valottaa sitäkin. R. Karukosken ohjaus pyrkii luomaan visuaalisuuden kautta yhteyden yleisön tuntemiin Tolkienin teosten elokuvaversioihin. Jännittävää on huomata, että kirjoittaessaan Tarua sormusten herrasta Tolkien laati aikataulukoita rinnakkaisista tapahtumista, jotta tarina pysyisi aukottomasti koossa. Hän merkitsi taulukoihinsa jopa kellonaikoja. R. Freija Özcan nicholas Hoult on nuori Tolkien Dome Karukosken elokuvassa. Teos on koottu Bodleian Libraryn Tolkienia käsitelleen suurnäyttelyn pohjalta. Taistelutantereen huuruisat mielikuvat ennustavat Karukosken tulkinnassa nousevaa pimeyttä aaveratsastajineen. Lewisiin sekä siihen, miten Tolkien loi haltiakieliä ja mitä vaikutteita hän sai kirjoihinsa muinaisnorjalaisesta mytologiasta. Siinä on heidän mielestään otettu liikaa vapauksia. R. Karukosken Tolkien ei käsittele kirjailijan hyvin vahvaa suhdetta katoliseen uskoon. Tolkienin perikunta ja kirjailijan tekijänoikeuksia hallinnoiva taho ovat kuitenkin tehneet pesäeron elokuvaan. Juuri hän vaikutti siihen, että aiemmin ateistiksi tunnustautunut C.S. Tottahan se onkin, elokuva on osin fiktiota. Pakanoiden myyteissä on pilkahdus jumalallista totuutta, kun taas kristinuskoon sisältyy totuus, Tolkien opetti Lewisia. Keskellä ensimmäistä maailmansotaa Tolkien kirjoitti ensimmäisen kertomuksensa Keski-Maasta. Lapsuuden vehreä maisema vie mielen Kontuun. Condolinin tuhosta syntyi useita kesken jääneitä versioita. Teos esittelee myös valikoiman Tolkienin omia kuvituksia tarinoihinsa, valokuvia, juonimuistiinpanoja ja kirjeitä, ja avaa niiden merkitystä kirjailijan työprosesseissa. Ystäviensä kanssa Tolkien haaveili paremmasta maailmasta, jossa myös katolilaisuus kukoistaisi. Tolkien on nyt ajankohtainen elokuvana ja kirjoina. Hobittien luoja J. E lokuvateattereissa nyt nähtävä Tolkien on kaunis tulkinta kirjailija, professori J. Se on kertomus kätketystä kaupungista, jonka haltiakuningas Turgon rakentaa turvapaikaksi kansalleen. Karukoski on rajannut näkökulmansa selkeästi: elokuva piirtää taiteellisen kaaren siitä, miten orvoksi jääneestä Tolkienista ( Nicholas Hoult) kypsyi kirjailija, jonka kynästä syntyi lause: ”Kolossa maan sisällä asui hobitti.” Siitä lähtivät ne rakastetut tarinat, joista Tolkien tunnetaan: Hobitti eli sinne ja takaisin, Taru sormusten herrasta ja Silmarillion. Sittemmin hän arvosteli sitä, miten ilmiselvästi Lewis omiin fantasiatarinoihinsa sisällytti kristillistä viittausta – Tolkien itse kutoi ne tarinoihinsa verhotummin. Joka aamu he kävivät messussa kirkossa ja söivät sitten aamiaista pappien kanssa ennen kuin lähtivät kouluun. Jos kirjailijan todellinen tarina oikeine yksityiskohtineen kiinnostaa, Tolkien-elokuvaa kannattaa täyMies, joka loi Keski-Maan dentää Catherine McIlwainen teoksella Tolkien – Mies joka loi Keski-Maan (WSOY 2019). Sota tuo siihen toisen sävyn. R. Se esittelee tarinan sen kaikissa muodoissa ja tarjoaa samalla näköalan siihen, miten Tolkien kertomuksiaan rakensi
klo 12.00 Wozzeck. TV1 La 1.6. klo 17.10 Lippujuhlan päivän paraatin 2019 kohokohdat. Kirjapalkinnon voitti Tarja Räsänen, Hyllykallio, Seinäjoki. Cookilta Peter Jamesin uutuusdekkarissa Kiistaton todiste. Asian erikoisuuden ja arkaluontoisuuden vuoksi hänen on tehtävä kaikkensa saadakseen totuuden selville. Suom. KOTIMAA | 29.5.2019 17. Dokumentissa tavataan muun muassa Judith Arcia, joka pyörittää soppakeittiötä pääkaupunki Caracasin slummissa. klo 17.10 Flinkkilä & Tastula. Sotilaspojat ja lottatytöt palvelivat isänmaata sodan ja jälleenrakentamisen aikoina. Alma Laukkanen. TuiJa PyhäRanTa Ulkolinja: Nälkäpeliä Venezuelassa TV1 torstaina 6.6. Tästä puhelinsoitosta alkaa mielenkiintoinen tarina, joka kuljettaa Hunterin mielikuvitukselliseen seikkailuun. Paria edellistä Peter Jamesin dekkaria on leimannut pakollisen välityön maku, mutta nyt hän on tavoittanut tiheätunnelmaisen kerronnan ja rakentanut taitavan juonen. Jotain löytyykin, mutta onko se malja, jota Jeesus käytti viimeisellä ehtoollisella. klo 14.05 John Ford, Amerikan syvä ääni. | Kuva: Yle kuvapalvelu / Ademar Dona Kotimaan numeron 19 hyväksi jutuksi äänestettiin Kalevi Virtasen essee Kun lapsenlasta ei kastettu. Ulkolinjan toimittaja Pertti Pesonen kiersi kuvausryhmän kanssa Venezuelaa yli kahden viikon ajan kuvaten maan valtavia ongelmia. klo 13.45 Isänmaan nuoret puolustajat. TV1 Ti 4.6. Hunterin kujanjuoksu on kiihkeä ja uhkaa jopa hänen avioliittoaan. | dokumentti | Venezuelan humanitaarinen kriisi on syvä. klo 15.05 Pisara. ”Tiedän, että tämä kuulostaa oudolta, mutta olen vähän aikaa sitten saanut haltuuni vedenpitävät todisteet Jumalan olemassaolosta – ja saamieni ohjeiden mukaan jossakin on olemassa arvostettu journalisti nimeltä Ross Hunter, joka voisi auttaa minua viemään tätä asiaa uskottavasti eteenpäin.” Tällaisen viestin saa huippujournalisti Ross Hunter tohtori Harry F. James on kirjoittanut väkevän dekkarin aiheesta, jolla on vahva todellisuuspohja totuuden ja huijauksen välimaastossa. Voit myös lähettää viestisi postikortilla osoitteeseen PL 279, 00181 Helsinki. Venezuelassa kuollaan sairauksiin, jotka voitaisiin hoitaa lääkkeillä. klo 20.55 Itse asiassa kuultuna: Jacob Söderman. Kylässä asuu myös muita nuoria. Oikaisu kotimaassa (23.5.) väitettiin virheellisesti, että Ylen suurdokumentissa 24 tuntia Euroopassa esiintynyt Ville olisi Kuhmon Iivantiiran kylän viimeinen nuori asukas. Voit myös perustella valintasi lyhyesti. Venezuelan hätä mielenosoittajat kannattelevat Venezuelan lippua. TV1 To 30.5. Kriisistä huolimatta presidentti Nicolás Maduro ottaa ulkomaista apua vastaan kitsaasti. TV1 Ti 4.6. Jacob Söderman oli sekä poliitikkona että virkamiehenä omien polkujensa kulkija. Peter James käsittelee asiantuntevasti uskon ulottuvuuksia ja myös pastori Wenceslasin kaksinaamaisuutta. Huomioithan, että osoitetietojasi voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin. Minerva Kustannus 2019. Hunterin löydöistä kiinnostuu niin Vatikaani kuin saarnaajana miljonääriksi itsensä keinotellut pastori Wesley Wenceslas. Peter James: Kiistaton todiste. Sirpa Saari. YK:n maaliskuussa julkaiseman raportin mukaan 94 prosenttia venezuelalaisista elää köyhyydessä. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. 590 sivua. Vastikään sähkökatkos surmasi kaikki hengityskoneessa olleet potilaat. Caracasin yliopistosairaalassa erikoislääkäri Julian Castro kertoo epävarmuudesta. Lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, otsikkokenttään viesti Hyvä juttu + lehden numero (löytyy kannesta). Jamesin teos vertautuu jossain määrin Dan Brownin teoksiin Enkelit ja demonit sekä Da Vinci -koodi, vaikka James kirjoittaakin omaäänisesti. Vesijohtoverkko on huonossa kunnossa, ja maassa on jatkuvia sähkökatkoja. Vastausaikaa on seitsemän päivää lehden ilmestymisestä. Hän oli EU:n ensimmäinen oikeusasiamies. Pulaa on ruuasta ja lääkkeistä. Juonenkäänteet ovat monimutkaisia, pohdinta väliin hyvin teologista. RisTO kORmiLainen | viikon kirja | | viikon tv-vinkit | 4 Ka nn en ku va : O lli Se pp äl ä 11 4. Ohjaaja John Ford on elokuvissaan tulkinnut amerikkalaista sielunmaisemaa. Teema & Fem Pe 31.5. Dokumenttiin haastateltu Juan Francisco Cabezas sanookin, että maan hallitukselle ihmisten kärsimykset ovat yhdentekeviä. klo 22.05. Tiivistämistä liki kuusisataasivuinen kokonaisuus olisi toki kaivannut. vu os ik er ta 00 43 59 5– 19 –2 2 21 Karjalan lennosto on aina valmiina Sotilaspappi Tommi Wihisen erilainen seurakunta 10 Kirkkoneuvoksen valinta herättää kritiikkiä Rakkaus syttyi seurakunnan takkatilassa Anna palautetta, kerro mikä on mielestäsi HYVÄ JUTTU Voita kirjapalkinto! Kerro mikä tässä Kotimaan numerossa on mielestäsi hyvä juttu. Vahva ja vaikuttava tarinankertoja hän on. Kirja vie lukijan miettimään syvällisesti elämän ja olemassaolon kysymyksiä. Sinne ei ole tullut vettä lähes vuoteen. TV1 La 1.6. Hunterin saamat koordinaatit vievät hänet etsimään Graalin maljaa paikalta, jossa Jeesukselle hautakammion luovuttaneen Joosef Arimatialaisen oletettiin käyneen. Zürichin ooppera esittää Alban Bergin klassikon. Teema & Fem To 6.6. Thaimaan luolasukeltaja Mikko Paasi ja pelastussukeltaja Patrik Grönqvist Maarit Tastulan haastattelussa
Helena päätyi ohjaamaan ensin seurakunnan tyttökerhoa ja sittemmin päiväkerhoa. Häitä juhlittiin pienellä joukolla Otaniemen vanhassa kappelissa jouluna 1962. Seurakunta ja vapaaehtoistyöt ovat kulkeneet pariskunnan mukana pitkin elämää. Leikimme lasten kanssa paljon. Yhä he emännöivät ja isännöivät kerran viikossa kokoontuvaa käsityöpiiriä Tapiolan kirkolla. Helenan lapsuus Viitasaarella oli rankka. Vuonna 1952 Helena nimittäin voitti Viikkosanomain suuressa piirustuskilpailussa kolmipäiväisen matkan Helsinkiin. – Kävi ilmi, että olin vieraillut perheessä jo tuolloin palkintomatkalla. Päiväkerhoa hän ohjasi yhdessä Hellin Nykäsen kanssa, joka oli paikallisen SOS-lapsikylän ensimmäisiä äitejä. Ihastuin heti Helenaan, joka lausui niin hienosti runoa, Raimo muistelee. – Koulun kotitalousopettaja suositteli minua, ja niin minä lähdin. Nuoret alkoivat tehdä yhdessä pitkiä pyöräretkiä. Nyt Helenan sisaruksista on elossa enää velipuoli Reino, jonka kanssa Helenalla on yhteinen äiti. Työt aloittaessani en ollut vielä päässyt edes ripille. Raimon muistisairaus hidastaa elämää, mutta rakkaus ei ole vuosikymmenten aikana hiipunut. – Reino on minulle hyvin rakas. – Minä ihastuin Raimon iloisuuteen ja kiltteyteen, Helena kertoo. Kilpailun voittajia kierrätettiin Ateneumissa, Eduskuntatalossa, Kansallismuseossa, elokuvateatterissa, Fazerin makeistehtaalla ja Linnanmäellä. Espoon Tapiolassa Helena hakeutui rippikouluun. haastattelu Kuka. Ensimmäisten joukossa piiriin löysivät silloin noin 15-vuotiaat Helena ja Raimo. 1950 TeKsTi | emiLia KaRHu – KuvaT | juKKa gRansTRöm KOTIMAA | 29.5.2019 18. Helena Tynnilä, 77, ja Raimo Tynnilä, 76 Kotipaikka: Espoon Tapiola Perhe: Tytär Satu, tyttärenpoika, Helenan veli Reino ja Raimon sisko Marjo Lempivirret: Käy yrttitarhasta polku ja Ystävä sä lapsien Harrastukset: Vapaaehtoistyöt seurakunnassa sekä monenlaiset käsityöt -luvun lopulla pastori Lenno Järvi perusti nuorten piirin Tapiolaan silloisen Espoon seurakunnan alueelle. Yli 60 vuotta myöhemmin he ohjaavat yhdessä Tapiolan seurakunnan käsityöpiiriä. Helenalle ei annettu samoja mahdollisuuksia kouluttautua kuin toisille tytöille. Hän tunsi itsensä kovin erilaiseksi kuin muut. Elämä kuitenkin kuljetti häntä toisin. Sitten ostimme tämän rintamamiestontin Mankkaan ja Tapiolan rajalta, ja isä rakensi meille oman talon, Raimo kertoo. Päätyikkunasta näkyy myös Satu-tyttären koti. Raimo Tynnilä syntyi Sortavalassa pommitusten keskelle vuonna 1943. Nyt Tynnilän pariskunta on ollut naimisissa jo 57 vuotta. – Lausuin lapsille Lauri Pohjanpään eläinPikapuheluja Jumalalle Helena ja Raimo Tynnilä ihastuivat toisiinsa nuorina seurakunnan takkatilassa Espoon Tapiolassa. Isä oli mukava, mutta kärsi alkoholiongelmasta. – Pääsimme ensin asumaan isän sotakaverin kesämökkiin. Kerhojen ohjelmassa oli lauluja, leikkejä ja keskusteluja. – Takassa paloi tuli. Me olimme ne heikoimmassa asemassa olleet lapset, mutta henkisesti vahvimmat. Hoidin perheen 8-, 9ja 13-vuotiaita lapsia, vaikken itse ollut paljon vanhempi. Isän sotakaveri houkutteli perheen Espooseen luvaten, että sieltä löytyy töitä. Muut kävivät vielä koulua ja Helenakin olisi halunnut opiskella. Hän eli isän, äitipuolen ja äitipuolen tytärten kanssa. Perheen rouvan kanssa puhellessa Helenalle selvisi hämmästyttävä sattuma: he olivat tavanneet aiemminkin. 10-vuotiaasta eteenpäin Helena työskenteli kesät lapsenpiikana alle vuoden ikäisille vauvoille. Hänen ollessaan noin 15-vuotias Kustannusosakeyhtiö Otavalla työskennellyt pariskunta etsi lastenhoitajaa Espooseen. Raimon vanha kotitalo näkyy Tynnilöiden nykyisen kodin ikkunasta
Singaporessa Raimo opetti paikallisia kollegoita. Raimo myöntää ja alkaa laulaa Ystävä sä lapsien. – Sinusta on tullut samanlainen kuin äitisi, laulelet mielelläsi, Helena sanoo ja katsoo miestään hellästi. Työ vaati sekä luovuutta että tarkkuutta. Poikakerhon ohjaaminen oli nuoruudessa Raimolle erittäin mieluista puuhaa. Omassa kellarissa on monipuolinen verstas. » KOTIMAA | 29.5.2019 19. runoja ja puhuin heille Jumalasta. Raimo on aina ajatellut, että Jumala on paitsi isä myös äiti. Välillä se vei miehen myös maailmalle. Työuransa Raimo Tynnilä teki piirtäjänä ja rakennesuunnittelijana. – Mieleeni ovat jääneet erityisesti leirit Hilan leirikeskuksessa Kirkkonummella. Ehkä en olisi kehittynyt tällaiseksi ilman vaikeuksia, Helena pohtii. – Olen kokenut, että Jumala on ymmärtäväinen ja aina lähellä. Siellä oli paljon metsää ympärillä ja hyvä uimaranta. Kerran tuli hillitön ukkonen. Lapset tykkäsivät kovasti. Minulla on kiitollinen mieli siitä, että Taivaan Isä on minut pelastanut. Ajattelin usein, että poikia syytetään helposti sellaisestakin, mihin he eivät ole syyllistyneet. Helena Tynnilä on hoitanut koko ikänsä lap” Me puhumme aina, että muistisairaus on vain hyväksyttävä. Yhteispelillä menemme eteenpäin. Seurakunta myös koulutti meitä. Raimo kävi jo lapsena pyhäkoulua ja kuunteli äitinsä laulamia hengellisiä lauluja. Raimo on harrastanut myös puutöitä, valokuvausta ja tiffany-töitä. Luovat harrastukset pitävät sielun tasapainossa, Raimo sanoo. Monilla kerhopojilla oli ristiriitoja kotona ja isät saattoivat antaa remmiä. Se oli tavattoman hienoa hommaa. Se oli hyvä harrastus, joka opetti vastuunottoa ja piti kaidalla tiellä. – Värit ovat lasitöissä ihana asia, kun valo paistaa lasitaulusta läpi. Iltaisin luettiin iltarukous ja ruoka siunattiin ennen syömistä. Pojat hakeutuivat turvaan lähelleni kuin linnunpojat, kun ympärillä olevat kalliot voimistivat jyrinän niin kovaksi. Olen sitkeä kuin mikä. – Minä kuitenkin pärjäsin hyvin niiden poikien kanssa. – Hänessä on myös äidillinen, huolehtivainen puoli
Että itse jaksaisin ja vaimo jaksaisi. Tulevaisuuteen Helena ja Raimo Tynnilä suhtautuvat luottavaisesti. – Koemme piirissä myös yhteyttä Jumalan lapsina. Hän karkaili usein. Mikäli Helena jää jossain vaiheessa yksin, hän on ajatellut aktivoitua taas seurakuntaan päin. Me pidämme toisistamme huolta, Raimo sanoo. Sitten keitetään toinen pannu kahvia. Kerhossa käy yleensä 15–20 mummoa, joskus enemmänkin. En tapellut edes lapsena poikien kanssa, Raimo sanoo. – Jumalalle saa ottaa pikapuheluja ihan milloin vaan, vaikka autolla ajaessa. – Toivon, etten kovin paljon sairastelisi. – Siellä on oikein kivaa, hyvä henki. Helena meni peiton alle ja pyysi Jumalalta: Anna rakas Jumala Viitasaarellekin kunnon tulvat. Kun tekee hyvää muille, voi paremmin myös itse. Tuntuu hyvältä tajuta, että emme ole täällä maailmassa yksin. Raimo kertoo käyvänsä kerran viikossa Muisti-Centerin keskusteluryhmässä, jota lääkäri on hänelle suositellut. Toisinaan Helena ohjaa pieniä liikuntatuokioita tai virittelee jonkun pelin. Kun Tynnilät menivät naimisiin, he muuttivat Raimon isoäidin kanssa saman katon alle. Runonlausunta on kuulunut Helenan elämään lähes aina. Ja osaan minä kuitenkin elää. Hänen lempirunonsa on Aleksis Kiven Kaukametsä, jota kuunnellessaan Raimo aikanaan ihastui Helenaan nuortenpiirissä. Hän kokee, että apua on hyvin vaikea pyytää tai ottaa vastaan edes nyt vanhemmiten. Niitä minä harrastan, Helena sanoo. Satu ja hänen poikansa huolehtivat kyllä meistä. Helena laittaa kahvit ja kattaa kerholaisille pöydän valmiiksi. Vapaaehtoistyö tekee henkisesti hyvää ja tuo sellaisen tunteen, että kuuluu johonkin joukkoon. Jemmassa on toistakymmentä saunahattua. Helena huolehtii lääkkeistä ja vastaa kärsivällisesti lukuisiin kysymyksiin, joita sairauden myötä nousee jatkuvasti Raimon mieleen. – Olin kansakoulun toisella tai kolmannella luokalla, kun sain opettajan, joka huomasi taiteelliset taipumukseni. Sopivalla lääkityksellä reuma on onneksi saatu hallintaan. Puolilta päivin joku seurakunnan papeista käy pitämässä rukoushetken. Raimo toivottaa ihmiset tervetulleeksi, jakelee virsikirjoja ja järjestelee paikkoja tarvittaessa. – Täytyyhän kirkkokahvit nauttia, Helena hymyilee. Nyt hän kuitenkin haaveilee rauhallisen kotielämän jatkumisesta. Se kuulosti pikkulapsen korviin hienolta. Tynnilät kannustavat lämpimästi kaikkia vapaaehtoistyöhön. KOTIMAA | 29.5.2019 20. – Naisten puuhat ja yhteys käyvät joskus ihan kateeksi. Myös Helena on taitava käsistään. Isoäiti kärsi muistisairaudesta ja tarvitsi paljon huolenpitoa. Helena nyökkäilee vieressä ja liikuttuu hieman. Mutta minä kuuntelen kyllä mielelläni miesten murheita. Helena on koko elämänsä tottunut pärjäämään itse ja auttamaan muita. Sille ei voi mitään ja yhteispelillä menemme eteenpäin. – Muistan, kuinka joskus Sadun ollessa pieni ja istuessa potalla jouduin ryntäämään isoäidin perään. – Me puhumme aina, että muistisairaus on vain hyväksyttävä. – Emme tarvitse mitään ihmeellistä. haastattelu sia ja vanhuksia. Lopulta hänen oli päästävä laitoshoitoon. Mikäpä olisi luontevampi vapaaehtoistehtävä käsistään taitavalle pariskunnalle kuin ohjata seurakunnan käsityöpiiriä. Raimo on onneksi hirveän fiksu, ei yhtään aggressiivinen, Helena sanoo. Kerho kokoontuu kello 10–14. Hän kannusti minua lausumaan runoja ja kuskasi minua Mossellaan esiintymään paikasta paikkaan. Kerho ei ole tauolla edes kesällä, koska se on osallistujilleen niin tärkeä sosiaalinen tapahtuma. Rukous on ollut pienestä saakka luonteva osa Helenan elämää. Ja seurakunnassa on myös aivan ihanat Merita-diakonissa ja Katja-pappi, jotka ovat sanoneet auttavansa, jos tarvitsemme apua. – Tärkeintä on hyvä mieli ja yhteinen jakaminen, Helena linjaa. Toisinaan paikalle saapuu myös pappoja. Hän muistaa varhaislapsuudestaan tapauksen, jossa kuuli radiosta, että Seinäjoella on kovat kevättulvat. – Niin, ei meidän ole tarvinnut elämässä muutenkaan riidellä. – Muistiinpanojen tekeminen auttaa minua. Helena ja Raimo ovat kantaneet vastuuta Tapiolan kirkolla maanantaisin kokoontuvasta piiristä jo yli viisi vuotta. Hän tykkää myös huovuttamisesta. Jumalanpalvelukseen, kolehdinkantajiksi tai seurakunnan keskiviikkokerhoon ei tule lähdettyä niin usein kuin ennen. Se on tärkeintä, Raimo sanoo. Häneltä syntyvät käden käänteessä upeat sukat ja vauvojen kastetossut. Niiden avulla pää ei tunnu niin sekavalta. Mikäli miehiä saapuu paikalle, he juttelevat Raimon kanssa sohvaryhmässä. – Mutta ehkä minä vielä opin. Kunhan yhteisymmärrys säilyy. ” Jumalassa on myös äidillinen, huolehtivainen puoli. Viime aikoina Raimo Tynnilän muistisairaus ja reuma ovat vaikeuttaneet ja hidastaneet pariskunnan elämää. Vapaaehtoistyö tekee henkisesti hyvää, sanovat Helena ja Raimo Tynnilä. Piiriläiset kutovat sukkia rippikouluisosille ja töppösiä kastettaville vauvoille, kertovat kuulumisiaan ja vaihtavat hyviä neulontavinkkejä. Helena käy toisinaan muistisairaiden kerhossa lausumassa runoja. – Olemme taas vähitellen piristymässä, Helena Tynnilä sanoo