A 11 5. . 5 3 20 N:o 29 | 24. heinäkuuta 2020 | hinta: 3,90 € Ka nn en ku va : ?. vu os ik er ta 00 43 59 5– 20 –3 Roskasakki siivoaa Suomea Kaija ja Ilkka Erkkilä ovat keränneet isoja roskia sekä miljoona tupakantumppia. 10 Suomen ja Namibian yhteys täytti 150 vuotta Radiojumalan palvelukset uudistuvat elokuussa
–?Omalta osaltaan se innosti. VESA KEINONEN Toimittaja on alkanut jälleen uskoa television voimaan. aluksi | viikon henkilö | | viikon henkilö | Kannonkoskelainen Milja Kemppainen, 16, on aloittamassa 4H-yhdistyksen Satosankarina. 3 Tänä vuonna on ollut puhetta siitä, saadaanko marjoja kerättyä metsistä. Kyseessä on nuorten työllistämiseen liittyvää toimintaa, jossa nuoret ostavat ja välittävät kotimaisia mustikoita ja puolukoita eri puolilla Suomea. Chernobyl taas tuo esille Neuvostoliitossa vuonna 1986 tapahtuneen ydinvoimalakatastrofin. Olen kuitenkin aina marjastanut ja sienestänyt, ja itselleni marjojen poimiminen onkin itsestäänselvyys. Lisäksi perustetaan nuorten marjankeruurinkejä. Brittisarja The Crown puolestaan käy huolella läpi kuningatar Elisabeth II:n pitkän hallitsijakauden. Innostiko tämä sinua lähtemään Satosankareihin. Sarjoissakin laatu ratkaisee. Satosankareissa minua kiinnostaa lisäksi se, että pääsen näkemään ihmisiä ja saan sisältöä kesääni. 2 Millaisia työtehtäväsi ovat. –?Olen marja-asemalla palkattuna töissä maanantaisin, keskiviikkoisin ja lauantaisin. En ole kyseistä sarjaa vielä katsonut, mutta se vaikuttaa kiinnostavalta. 4 Millaista kokemusta uskot saavasi Satosankareiden kautta. JANICA PÖRHÖNEN “Marjojen poimiminen on minulle itsestäänselvyys” Milja Kemppainen arvelee, että koulujen alettua hän voisi jatkaa Satosankareissa esimerkiksi lauantaisin. Oivaltavasti käsikirjoitettu ja herkullisen vähäeleisesti näytelty tuotanto vie katsojan vakoilun kiehtovaan ja petolliseen maailmaan. Opin varmasti myös metsässä olemisesta. Kuten niin moni muukin tämän hetken televisiosarja. Parhaimmillaan tv-sarja on tasokasta viihdettä, joka laittaa oikeasti myös ajattelemaan. America. Paljon plussaa tulee siitäkin, että väkivallalla ei mässäillä liikaa. Yritän saada myös ystäviäni mukaan keruurinkiin. Lisäksi olen mukana keruuringissä, jossa poimitaan mustikoita ja puolukoita. Tv-vinkit sivulla 13. Koronakeväänä on tullut tehtyä ainakin kahta asiaa tavallista enemmän. Uskon, että tämä on hyvin mielenkiintoinen kokemus. 1 Miten lähdit Satosankareiden toimintaan. Mansikanmyyntikokemukseni kautta lähdin Satosankareiden toimintaan. Teemme myös marjanpoimintaretkiä, joihin voivat osallistua kaikenikäiset. Pitkään olin sitä mieltä, että televisio on nurkassa pölyä keräävä turhake, joka aktivoidaan käyttöön lähinnä urheilun arvokisojen aikana. –?Saan kerrytettyä itselleni työkokemusta. Järjestämme kilpailuja ja tapahtumia sekä metsässä että marjapisteellä. Kiehtovien draamatuotantojen myötä omia käsityksiä pitää tarkistaa. Ne ovat luontoretkeily ja tv-draamojen seuraaminen. Työtehtäviini kuuluu esimerkiksi ottaa vastaan poimittuja marjoja, maksaa niistä poimijoille ja tehdä laaduntarkastusta marjoille. Samalla katsoja pääsee perehtymään pintaa syvemmältä Brittiläisen kansainyhteisön monivaiheiseen historiaan. Kokemus tulee antamaan varmasti tietoa ja taitoa erilaisissa tilanteissa toimimisesta. 2 KOTIMAA | 24.7.2020. | Kuva: Milla Virnes MILJA KEMPPAINEN 4H-järjestön Satosankari Kuvaruudun ääressä T ämän lehden kulttuurisivulla esitellään HBO:n historiallinen minisarja Mrs. Vierailun innoittamana perustin oman 4H-yrityksen, jonka kautta olen tehnyt niin mansikanmyyntiä kuin ruohonleikkaamista. –?Koulullamme oli ennen korona-aikaa käymässä toiminnanjohtaja Tarja Alainen Suomenselän 4H-yhdistyksestä kertomassa järjestön toiminnasta. Moni tuttavapiirissä on koukuttunut Yle Teeman ranskalaissarjaan Le Bureau
Hyvin sanottu. Jumala meitä siitä varjelkoon. Se oli ensimmäinen YK-operaatio, johon kuului perinteisen rauhanturvaamisen lisäksi siviileihin liittyvä osio, joka muun muassa avusti itsenäistyvää maata vaalien järjestämisessä. Mikko Juva LML:n presidentiksi. YK:n rauhanturvajoukoissa Namibiassa palveli noin tuhat suomalaista. Olen kuullut sanottavan myös, että kristillisenä ihanteena on mahdollisimman ehyt ja täysipainoinen elämä. Sama elämä, monta roolia. Suhtautuminen paikallisiin ihmisiin ei aina kestä nykyajan kriteereitä. 1960-luvun alussa tänne tulleet ensimmäiset stipendiaatit, usein vierailleet kirkon johtajat sekä Suomessa asuneet namibialaiset pakolaiset ovat syventäneet kahden kansakunnan välisiä yhteyksiä. Hautajaisissa ajatus tulee joskus todeksi, sillä paikalla saattaa olla ihmisiä, jotka tunsivat vainajan monissa eri rooleissa. Viime vuosikymmeninä kehitysyhteistyöhankkeet sekä yliopistojen välinen yhteistyö ovat laajentaneet entisestään Suomen ja Namibian välistä yhteyttä. Enimmillään Namibiassa, silloisessa Lounais-Afrikassa, oli yhtäaikaa yli sata suomalaista lähetystyöntekijää. Hautajaisissa vuosia sitten kuulin ajatuksen, joka on mietityttänyt paljon: Jokainen elämä on monta elämää. Suomen yhteydet Namibiaan ovat paljon muutakin kuin paikallisen kirkon ja suomalaisen lähetysjärjestön välisiä. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Porkkalankatu?7 B, 00180 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 Toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikot: Gun Damén, Ritva Kaijasilta-Heinonen Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu (virkavap.), Vesa Keinonen, Janica Pörhönen, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Tuija Pyhäranta (virkavap.), Meri Toivanen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Otto Mattsson Lukijamäärä: 50?000 K Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Kristitty ei voi elää vain jompaa kumpaa, vaan arkisen ja hengellisen välille on löydyttävä yhteys. Koulutusmahdollisuuksien myötä luotiin pohjaa maan itsenäistymiselle 30 vuotta sitten. Suomalaisten toimesta perustettiin kouluja, rakennettiin sairaaloita ja koulutettiin kirkolle työntekijöitä. OLLI SEPPÄLÄ Kirjoittaja on Kotimaa24:n julkaisupäällikkö. Namibia-yhteyksissä Suomi on saamapuolella S uomen ja Namibian yhteys syntyi jo kauan ennen kuin kumpikaan maista oli itsenäinen. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | 30.11. Luterilainen yleiskokous suurten kysymysten paineessa. Monet ministerit ovat aikanaan käyneet suomalaisten perustamia kouluja. 1917 MARI TEINILÄ päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi ???????. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Myöhään keskiviikkoiltana valitsi huomenna päättyvä Luterilaisen maailmanliiton viides yleiskokous maailmanliiton uudeksi presidentiksi professori Mikko Juvan. ?. Tämä kokous on ollut liikkuvampi, kriitillisempi, enemmän eteenpäin suuntautuva kuin edelliset yleiskokoukset, totesi maailmanliiton nyt eroava ensimmäinen varapresidentti, arkkipiispa Martti Simojoki arviointinaan kokouksen kallistuessa loppuun. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Äänestyksessä Juva sai 148 ääntä ja Birkeli 59. Yhteys syntyi tasan 150 vuotta sitten kun ensimmäiset suomalaiset lähetyssaarnaajat saapuivat nykyisen Pohjois-Namibian alueelle. Suomi on saamapuolella suhteessa Namibiaan. Sama ihminen, monta elämää. 3 KOTIMAA | 24.7.2020. 150 vuotta kestänyt yhteys ja täällä asuneet namibialaiset ovat osaltaan auttaneet suomalaisia ymmärtämään, etteivät ihmiset ole toisilleen vieraslajeja, vaan ihmisiä suhteessa toisiin ihmisiin. On perheenjäseniä, sukulaisia, naapureita, työtovereita, ystäviä kouluajoilta, politiikasta, seurakuntariennoista ja harrastuksista. Ja että siinä yhdistyisivät arkinen elämä ja hengellinen elämä. 1970 Kotimaa 24.7.1970. Jälkikäteen osaa lähetystyöntekijöiden toimista ja asenteista on arvioitu syystäkin kriittisesti. Samalla on muistettava, että satojen lähetystyöntekijöiden joukosta löytyy erilaisia asenteita. 24.7. Erilliselämänä hengellisyys on vaarassa muuttua suvaitsemattomuuden kuplaksi tai jonkinlaiseksi teologiseksi fantasiaksi. Martti Ahtisaari johti vähän yli 30 vuotta sitten YK:n operaatiota Namibian itsenäistymisprosesissa. Juvan ohella oli ehdolla Norjan kirkon piispa, Oslon piispa Fridtjof Birkeli
Kaskisen runo on herättänyt keskustelua ja jakanut mielipiteitä myös Ilmajoen seurakunnan sisällä. Lapuan hiippakunnan hiippakuntavaltuutettu Piia Katte lus (ps.) on tehnyt hiippakunnalle kantelun Ilmajoen seurakunnan sunnuntaisesta messusta. Seurakunnan Facebook-sivujen kommentit ja kommentointimahdollisuuskin on sen takia jouduttu sulkemaan. Tässä vaiheessa ei voi kuitenkaan vielä tietää, millaisia tarpeita tulee eteen. Kirkon johdolta tiedoksianto kokoontumisrajoituksista Piispat ja Kirkkohallituksen ylin johto ovat 7.7. Rakennuksen hinnaksi on arvioitu 3,5 miljoonaa euroa. Päätimme järjestää keräyksen Kotimaanavun välityksellä, koska se on luotettava taho. Ihmishenkien menetyksiltä säästyttiin. Evakuoitujen auttamisprojekti on Itkosen mukaan pitkäaikainen. Maksusitoumuksilla pystytään vastaamaan räätälöidysti ihmisten tarpeisiin. mennessä keräys oli tuottanut 6 663 euroa. Sanoituksen on tulkittu viittaavan Ilmajoella asuvan kansanedustaja Juha Mäenpään (ps.) runsas vuosi sitten eduskunnan täysistunnossa esittämään vieraslajiviittaukseen, jota on ruodittu ankarasti julkisuudessa ja eduskunnassa. uutiset | lyhyesti | vasti: Ei ole vieraslajia, ei täällä eikä siellä. pidettyssä jumalanpalveluksessa esitetty runo on herättänyt kohua. Seurakuntien käyttöön tehty Kaskisen tuore runo alkaa seuraaIlmajoen kirkossa 12.7. Teksti ei ole siis suunnattu Juha Mäenpäätä vastaan. Seurakunta kerää apua Palokan palosta evakuoiduille senioreille 4 KOTIMAA | 24.7.2020. I lmajoen kirkkoherra Jani Latva-Nikkola sanoo, että seurakunta seisoo täysin Ilmajoen kirkon 12.7. Jos olisin ollut vastuussa kyseisestä messusta, näin ei olisi tapahtunut.” Kirkkoherra Jani Latva-Nikkola toivoo, että seurakunnan viesti tässä asiassa olisi yhteneväinen. jumalanpalveluksessa laulettuna esitetyn, vieraslaji-sanan sisältäneen An naMari Kaskisen runon takana. Muun muassa Ilmajoen seurakuntapastori RistoPekka Alhai nen kommentoi 15.7. Turvavälit pidetään sisätiloissa, vaikka se ei enää ole elokuussa pakollista alle 500 hengen tapahtumissa. Seurakunta käynnisti hankkeen tulevia poikkeusoloja varten Oulun seurakuntayhtymä on kesäkuun alussa käynnistänyt OuluToivo2020 -hankkeen, jossa luodaan ohjausja koordinaatiomalli mahdollisia tulevia poikkeusoloja varten. Keräys toteutetaan Kirkkopalvelut ry:n omistaman Kotimaanapu-palvelun nettisivuilla. JANICA PÖRHÖNEN Kirkkopalvelut on Kotimaata julkaisevan Kotimaa Oy:n suurin omistaja. Maanantaihin 20.7. Juha Mäenpään Facebook-sivulla: ”Olen edustamani yhteisön puolesta todella pahoillani. Entiseen seurakuntataloon oli rakennusvirheiden takia tullut kosteusvaurioita. Kaskisen runo on synnyttänyt melkoisen hässäkän. Kohderyhmänä ovat työikäiset oululaiset, jotka ovat työelämän ulkopuolella ja vailla koulutuspaikkaa. talouspäällikkö Martti Komu kertoo, että seurakunta on hanketta rahoittaakseen myynyt rantatontteja Päijänteen varrelta ja ottanut 1,5 miljoonaa euroa lainaa. Täytyy sanoa, että rimanalitus. – Korostan myös sitä, että vaikka tämä runo on laulettu jumalanpalveluksessa, niin tarkoitus ei ole ollut käydä poliittista peliä tai lynkata jotakin yksittäistä ihmistä. Hän kertoo käyneensä Alhaisen kanssa keskustelua kommentista. voimaan tulevia kokoontumisrajoitusten muutoksia. Ei ole muukalaisia, kun yhteen saapuu kansa, ja jakaa tuliaisia ja vaiheet matkaltansa. Asikkalan seurakunnan vs. Tulipalo sattui perjantaina 10.7. | Kuva: Olli Seppälä Asikkalaan uusi seurakuntakoti Asikkalan seurakunta saa uuden seurakuntakodin. Jani LatvaNikkola toteaa, että some-keskustelu asiasta on saanut epäterveitä piirteitä. Jyväskylän Palokassa ja tuhosi kolmesta senioritalosta kaksi. Jyväskylän seurakunta on aloittanut keräyksen Palokan senioritalojen tulipalossa evakuoiduille 168 ihmiselle. OuluToivo2020 -hankkeessa tuotetaan muun muassa neuvontapalveluita. antaneet tiedoksiannon, jossa linjataan kirkon osalta 1.8. – Tekstin tavoite on puolustaa jokaisen ihmisen ihmisarvoa ja kutsua heitä seurakunnan yhteyteen. Rahalla saadaan kohdennettua apua juuri niihin tarpeisiin, mitä ihmisillä on, kertoo Palokan alueen diakoniatyöntekijä Päivi Itkonen Jyväskylän seurakunnasta. Latva-Nikkola miettii, että hän olisi harkinnut ehkä parikin kertaa Kaskisen runon käyttöä jumalanpalveluksessa. Keräyksen tavoitesumma on 36 000 euroa. heinäkuuta. Olemme vaeltajia ja kulkijoita Tiellä. VESA KEINONEN ”Seurakunnassa ei ketään voi rinnastaa vieraslajiin” Kirkkoherran mukaan kirkossa laulettuna esitetty Anna-Mari Kaskisen runo ei ole suunnattu kansanedustaja Juha Mäenpäätä vastaan. Piispat suosittelevat, että viranomaisohjeita korona viruksen leviämisen estämiseksi noudatetaan edelleen jumalanpalveluksissa, seurakunnan tiloissa järjestettävissä kirkollisissa toimituksissa ja muissa seurakuntatilaisuuksissa. Vääksyn keskustaan rakennettavan seurakuntakodin peruskivi muurattiin perjantaina 10. – Heti lauantai-aamuna seurakuntalaisemme alkoivat soittaa meille ja kysyä, miten evakuoituja voisi auttaa. Oulun seurakuntayhtymän lisäksi hankkeessa on mukana muun muassa Diakoniaammattikorkeakoulu ja yrityksiä
Niitä kuullaan elo-lokakuussa joka toinen sunnuntai 9.8. alkaen. Uudenlaisia radiojumalanpalveluksia kokeillaan 9.8. Perässä toimittaja Marjo Kiljunen lukee rukousta. – Tavoitteena on, että Ylen tarjoamassa radiojumalanpalveluksessa on otettu huomioon väline, tarinallisuus, dramaturgia ja että se on helposti saavutettavissa ja tukee spiritualiteettia, Saares sanoo. Jumalanpalveluksen äänimaailmaa voi olla esimerkiksi ehtoollisvälineiden tuttu kolina tai papin sanat, kun hän jakaa ehtoollista alttarilla. alkaen. Uudistus alkaa sarjalla kokeilevia radiojumalanpalveluksia. Syynä kehittämishankkeeseen on radiojumalanpalvelusten laskeva kuuntelijamäärä, kertoo ohjelmapäällikkö Kimmo Saares Kirkkohallituksesta. | Kuva: Hilkka Nevala ” Radio on tunneväline. Kahdessa jumalanpalveluksessa lähdetään pyhiinvaellukselle. lähetettävä ensimmäinen kokeilu, toteutetaan vanhan tradition mukaisella pyhiinvaellusreitillä Turussa, toinen Itä-Suomessa vaeltamalla luonnossa. Radion ottaminen huomioon välineenä tarkoittaa sitä, että radiosta kuulijalle välittyy myös oikeanlainen äänimaailma ja mielikuvia. Sunnuntain kello kymmenen radiojumalanpalveluksella oli vielä vuonna 2013 keskimäärin 190 000 kuulijaa, kun nyt luku on 152 000. – Television puolella olemme pystyneet vaikuttamaan tähän niin, että perinteisen katsojakunnan rinnalle tulee enemmän nuorempia ja enemmän miehiä, Saares kommentoi. Lisäksi radiojumalanpalvelusten kuuntelijaprofiili painottuu vanhempaan väestöön ja etenkin naisiin. Kolmantena tyyppinä on kirkkokahvijumalanpalvelus, jossa annetaan tilaa keskustelulle ja pohdinnalle. Määrä on Saareksen mukaan vielä tyydyttävä, mutta jatkuva lasku huolestuttaa sekä Yleisradiota että Kirkkohallitusta. Radiojumalanpalvelusta äänittämässä Koloveden kansallispuistossa. Televisiojumalanpalveluksissa uutta katsojakuntaa on Saareksen mukaan saatu tuottamalla formaattijumalanpalveluksia, kuten nojatuolikirkkoa, reissukirkkoa ja riemulauluja. Soutajana ekopappi Pauliina Kainulainen ja tuhdolla äänellä itkijä Emilia Kallonen. Hän painottaa, että uudentyyppiset radiojumalanpalvelukset eivät korvaa suorana lähetyksenä kirkoista tulevia radiojumalanpalveluksia, mutta tarjoavat siihen rinnalle jotain uutta. FREIJA ÖZCAN Äänimaiseman pitäisi tuntua joltain uudistus | Kuuntelijalukujen lasku pakottaa kehittämään Ylen tarjoamia radiojumalanpalveluksia. – Yksi toive onkin, että löytyisi seurakuntia, jotka tekisivät entistä pidempiä sarjoja jumalanpalveluksia. Saares huomauttaa myös, että radio on väline, jossa tuttuudella on merkitystä. – Kuulijoilta saadun palautteen, tilastoinnin ja kuuntelijatutkimuksen perusteella arvioidaan sitten, miltä nämä ovat tuntuneet, Saares sanoo. Elolokakuussa kokeillaan nyt kolmentyyppisiä radiojumalanpalveluksia. Toinen niistä, 9.8. 5 KOTIMAA | 24.7.2020. Sama koskee Saareksen mukaan myös radiohartauksia. – Radio on tunneväline, Saares muistuttaa. Samalla Saareksen mukaan mietitään, löytyykö näistä kokeellisista toteutuksista elementtejä, joita voidaan hyödyntää myös perinteisten radiojumalanpalvelusten kehittämisessä. Näitäkin tehdään kaksi, joista toisessa vietetään myös ehtoollista. Toiset kaksi radiojumalanpalvelusta tehdään musiikki edellä. | radio | S unnuntain kello kymmenen radiojumalanpalveluksia kehitetään. Radio voi viedä kuulijan tilaan tai paikkaan, jonne hän ei ehkä muuten pääsisikään. Televisioon sopivat tilaisuudet, kuten puolustusvoimien kenttähartaus, Jukolan viestin metsäkirkko tai partiolaisten nuotiohartaus kokoavat laajemmin eri-ikäisiä katsojia
Hagia Sofia on UNESCON maailmanperintökohde. FREIJA ÖZCAN Hagia Sofia on nyt moskeija pyhäkkö | Vuosia jatkunut kiista Hagia Sofian asemasta ratkesi Turkin korkeimman hallintooikeuden päätöksellä. Jo aiemmin 14. Kirjeessään Erdoganille 350 kirkkoa ja yli 500 miljoonaa kristittyä edustava Kirkkojen maailmanneuvosto sanoo päätöksen tuottaneen ”surua ja tyrmistystä”. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan hallituksella ei vuonna 1934 ollut kuitenkaan valtuuksia muuttaa uskonnollisen rakennuksen asemaa. I stanbulissa sijaitseva historiallinen Hagia Sofia on nyt moskeija. Kristikunta on ilmaissut surunsa ratkaisusta. – Kuten ennenkin, se tulee olemaan avoin kotimaisille ja ulkomaisille turisteille. heinäkuuta Diyanet ilmoitti tiedotteessaan, etteivät Hagia Sofian kristilliset ikonit ole este muslimien rukoushetkille. lupasi omasta puolestaan. ” Hagia Sofia palvelee edelleen koko ihmiskuntaa. vain muutama minuutti sen jälkeen, kun Turkin korkein hallinto-oikeus oli kumonnut vuoden 1934 päätöksen, jolla Hagia Sofia aikanaan muutettiin museoksi. Armenian ortodoksisen kirkon patriarkka Sahak II sen sijaan tviittasi kannattavansa ajatusta Hagia Sofian palauttamisesta pyhäköksi ja huomautti Hagia Sofian olevan niin tilava, että sinne mahtuisi oma paikka myös kristityille. – Hagia Sofia palvelee edelleen koko ihmiskuntaa, Erba. Vatikaanin ensimmäisenä reaktiona paavi Franciscus sanoi olevansa ”hyvin ahdistunut” Turkin päätöksestä. Myös Moskovan patriarkka Kirill kommentoi asiaa jo ennen Turkin päätöstä ja totesi, että ”Hagia Sofiaan kohdistuva uhka uhkaa koko kristillistä sivilisaatiota”. heinäkuuta. Vuonna 537 valmistunut Hagia Sofia oli alkujaan kirkko ja itäisen kristikunnan keskipiste lähes tuhat vuotta. Se perusti päätöksensä siihen, että Hagia Sofia oli Fatih Sultan Mehmet Hanin säätiön omaisuutta ja rekisteröity käytettäväksi vain moskeijana. maailmalta | | turkki | Diyanetin päällikkö Ali Erba. Moskeijaksi se muutettiin vuonna 1453, kun ottomaanit valloittivat silloisen Konstantinopolin, nykyisen Istanbulin. E n s i m m ä i n e n muslimien perjantairukous Hagia Sofiassa pidetään 24. UNESCO on ilmaissut suurlähettiläälle syvän surunsa Turkin viranomaisten päätöksestä ja esittänyt toiveen, että maailmanperintökohteen universaalia arvoa edelleen vaalittaisiin. heinäkuuta, kun Turkki edellisenä päivänä oli tehnyt päätöksen rakennuksen palauttamisesta moskeijaksi. | Kuva: Ozan Kose / Lehtikuva / AFP. Ortodoksisen kirkon ekumeeninen patriarkka Bartolomeus kommentoi jo ennen Turkin päätöstä, että Hagia Sofian muuttaminen moskeijaksi kääntää ”miljoonat kristityt kaikkialla maailmassa islamia vastaan”. ”Ikonit tulee verhota ja varjostaa sopivin keinoin rukoushetkien ajaksi”, ministeriö totesi. Nopeutamme restaurointeja hyvin merkittävillä budjeteilla, kulttuurija turismiministeri Mehmet Nuri Ersoi sanoi 16. Lisäksi, presidenttimme määräyksestä restaurointitöitä ja -budjetteja on kasvatettu massiivisesti. uutiset 6 KOTIMAA | 24.7.2020 6. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan antoi asiasta asetuksen perjantai-iltana 10.7. heinäkuuta tilaisuudessa, jossa Ersoi ja uskontoministeriön Ihmisiä kerääntyi ottamaan selfieitä Hagia Sofian eteen lauantaina 11. Sopimuksen mukaan Diyanet vastaa Hagia Sofian protokollasta ja uskonnollisista palveluista, kulttuurija turismiministeriö taas rakennuksen vaalimiseen liittyvistä toimenpiteistä. Museostatuksen rakennukselle antoi presidentti Mustafa Kemal Atatürk vuonna 1934. Kirkkojen maailmanneuvosto puolestaan pyysi Erdogania pyörtämään päätöksensä. allekirjoittivat yhteistyösopimuksen Hagia Sofian suojelusta, kehittämisestä ja hoidosta
Se on myös arvostellut hallitusta vanhusten suojelemisen epäonnistumisesta. Hän on aiemmin työskennellyt myös vankeinhoidossa ja sairaanhoidossa. Lif on 51-vuotias teologi ja kirjailija, joka on kokenut aamuhartauspuhuja sekä keskustelija Ruotsin radiossa. | Kuva: Marcus Gustafsson/ Kyrkans Tidning ” Aion nostaa esiin ihmisarvoa, arvokkuutta, surutyötä, henkistä ja hengellistä hyvinvointia ja rituaaleja koskevia kysymyksiä. Muut jäsenet tässä Ruotsin valtion toimia ruotivassa totuuskomissiossa ovat valtiotieteilijöitä, kansantalouden, gerontologian ja johtajuuden asiantuntijoita. Raportin pitää valmistua helmikuun 2022 loppuun mennessä. Kirkollisen edustuksen taustalla on Ruotsin kristittyjen neuvosto, joka on aktiivisesti pitänyt yhteyttä hallitukseen ja tuonut esiin kirkkojen näkemyksiä pandemian hoidossa. | koronan vaikutukset | K asvava arvostelu Ruotsin poikkeavaa koronalinjaa kohtaan on pakottanut maan hallituksen perustamaan ”koronakomission”. Puheenjohtaja Mats Melin palkkaa kesän aikana työhön sihteeristön, joka tukee komission työtä, ja lomien jälkeen käydään toimeen. Se käsittää kaikki Ruotsin yhteiskunnan toimet covid-19-viruksen torjunnassa. marraskuuta 2020 mennessä. Kirkkoherra Camilla Lif on tottunut keskustelemaan ihmisarvosta ja surusta. Kahdeksan eri alojen asiantuntijaa muodostaa työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää, mitä on tehty sekä arvioida, mikä on mennyt pieleen ja miksi. – En ole siis aivan kokematon, mitä tulee ihmisten kanssa tehtävään kouriintuntuvaan käytännön työhön, hän sanoo. Toimeksiannossa pyydetään selvittämään, miten julkisen sektorin yhteistyö elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan kanssa on toiminut. Koronakomission määrä on kaivaa esiin totuus Ruotsin pandemiatoimista. Olisin mielelläni ottanut mukaan myös filosofin ja ihmisoikeusasiantuntijan, Lif vastaa Kotimaalle kysymykseen, miksi kirkollinen läsnäolo on tärkeätä. Yksi jäsenistä on Tukholman Katarinan kirkon vt. Komissio arvioi hallituksen toimet, viranomaisten, kuntien ja aluehallinnon kyvyn hyödyntää valtion tarjoama apu, sekä miten tarkoituksenmukaista tuki kansalaisyhteiskunnalle on ollut. En ole asiantuntija, vaan edustan eri sidosryhmiä, Camilla Lif toteaa. – Aion nostaa esiin ihmisarvoa, arvokkuutta, surutyötä, henkistä ja hengellistä hyvinvointia ja rituaaleja koskevia kysymyksiä, Lif jatkaa. Siis tänä syksynä. Puheenjohtajana on entinen oikeusasiamies ja Korkeimman hallinto-oikeuden puheenjohtaja, Mats Melin. Näitä asioita voin tuoda [komission työskentelyyn], Lif toteaa. Ensimmäinen väliraportti käsittelee koronaviruksen leviämistä vanhustenhuollossa, ja se pitää koota jo 30. Tänä kesänä hänet pyydettiin tekemään oma ohjelma suosittuun ”Sommar”-sarjaan. Koronakomission tehtävä on laaja. – On tärkeätä, että komissiossa on kansalaisyhteiskunnan edustus. 7 KOTIMAA | 24.7.2020. – Edessä on iso työ kerätä kaikki se viisaus, mitä löytyy eri uskonnollisista yhteisöistä ja vapaaehtoisjärjestöistä. – Olen tottunut keskustelemaan ihmisarvosta ja surusta ja olen miettynyt paljon rituaaleihin ja kuolemaan liittyviä kysymyksiä. KAJ AALTO Pappi nimitettiin Ruotsin koronakomissioon pandemia | Kirkkoherra Camilla Lif sanoo edustavansa komissiossa kaikkia uskonnollisia yhdyskuntia. kirkkoherra Camilla Lif, joka mieltää olevansa paitsi työnantajansa Ruotsin kirkon myös kaikkien uskonyhteisöjen edustaja
Ammattiauttaja kirjoittaa sormet syyhyten anamneesiin ”uskonnollisen kodin kasvatti”. Mitä se oikeastaan tarkoittaa. Siltähän se näyttää, kun pintaa raaputtaa. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. RISTO MOISIO Tampere Historiaa on tarkasteltava aikansa lähtökohdista käsin 8 mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Yritän päästä irti siitä pelosta, että joku pettyy minuun. korvaa J okainen meistä on oman aikansa lapsi. Rakasta itseäsi niin kuin lähimmäistäsi. Minun ja monen muun uskonnollisuuden (ja elämän) ydintä on ollut haudata omat toiveensa, tarpeensa ja halunsa, olla kiltti ja reipas, ajatella toista ennen kuin itseä, olla kriittinen maailmaa ja kaikkea muutakin kohtaan, noudattaa perinnäissääntöjä ja toimia yhteiskunnallisesti. Pitkään luulin, että uskonto on ongelma. Näen sen erityisesti, kun katson itseäni, veljiäni, isääni, setiäni ja tätejäni, serkkujanikin. Tiedätkö, miltä tuntuu elää oma henkinen murrosikänsä 20–30-vuotiaana. Toisilla haavat siirtyvät vielä sukupolvia eteenpäin, vaikka oma isä ei olisikaan pappi. Minusta tuntuu, että röyhkeän ja egoistisen ihmisen on helpompi oppia toisten kunnioitusta kuin kiltin ja muita ajattelemaan tottuneen ihmisen oppia omien tarpeiden huomioon ottamista. Ne ovat niitä, joiden takia minun ikäiset ja minua nuoremmat ihmiset jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle. ”Kunnioita isääsi ja äitiäsi”. Olemme suoraan vastuussa vain omista teoistamme, aiempien sukupolvien teoista vain niin, että tuomme ne totuudenmukaisesti esiin huonoine ja hyvine puolineen ja keiden kannalta. Mutta mitä on oireiden taustalla. Hänet palkittiin patsaalla, koska hän toi vaurautta maahan, ilman perillistä lahjoitti suuria summia hyväntekeväisyyteen ja toimi parlamentin jäsenenä. Lukuisat lapset ja nuoret ovat joutuneet kasvamaan ”isättöminä” tai melkein isättöminä isän palvellessa seurakuntaa. Itsenäisyys on kasvamista, irrottautumista. Aikani lapsena, ajan hengessä päädyn kuitenkin kysymään, oliko vaarillani aidosti mahdollisuutta valita. Orjiksi otettujen kannalta hän oli kauhistus, siirtomaakauden brittien kannalta suurmies. Sitten näin ja koin elämää ja ymmärsin, että monien kotien ja monien kristittyjenkin kotien kasvatus on ollut aivan erilaista kuin itsellä. On muistettava, että ymmärtäminen ei tarkoita hyväksymistä. Orjakauppias Edward Colstonin (1636–1721) patsaan heittäminen jokeen oli ymmärrettävää, mutta osa orjakaupan historiaa vajosi joenpohjaan. Oireet me kaikki tiedämme. Onko tuonpuoleisuuden varjolla laiminlyöty tämänpuoleista elämää. Esimerkiksi tulee ymmärtää, että aina 1800-luvun jälkipuoliskolle asti orjuus ja maaorjuus oli yleistä ja hyväksyttyä maailmassa, vaikka me tuomitsemme orjuuden ja kaikenlaisen sorron. Tulisiko evankelis-luterilaisen kirkon pyytää anteeksi vaille isää jääneiltä aikuisilta lapsilta. KOTIMAA | 24.7.2020. Onko jälkiviisaus parasta viisautta. Pikkuhiljaa asiat saavat nimiä, 32-vuotiaana. Siinä prosessissa oppii kipujen kautta itse päättämään sen, mikä itselle on hyväksi – toisin kuin että antaisi muiden määritellä sen. HEIKKI MUSTAKALLIO Musiikinopettaja, Hyvinkää ”Isien pahat teot seuraavat useisiin sukupolviin asti” keskustelu | Tulisiko evankelis-luterilaisen kirkon pyytää anteeksi vaille isää jääneiltä aikuisilta lapsilta, kysyy Heikki Mustakallio. Hämmästyttävää historiantulkintaa nykyajan arvoista käsin. Se johtaa hyvään, vaikka pelkäänkin. Patsaiden poistaminen, edes uudelleen nimeäminen, puistoista ja kirkoista ei tuota tavoitetta edistä, mutta valistuskilvet vaietuista teoista patsaissa edistäisivät. Kirjoitukseni käsittelee omaa kasvuprosessiani pappien Olavi Huhtisen (1909–1990) ja erityisesti Lauri Mustakallion (1923–1985) lapsenlapsena, perheeni ja sukujeni jäsenenä. Siksi en vaadi muutosta keneltäkään. ”Ei kukaan voi seurata minua ellei synny uudesti ylhäältä”, ”Sen tähden mies jättää isänsä ja äitinsä ja yhtyy vaimoonsa ja he tulevat yhdeksi lihaksi”. Elämme anteeksipyyntöjen aikakautta. Kotimaa24 kertoo 8.7., että Canterburyn arkkipiispa Justin Wel by pohtii Black Lives Matter -protestien myötä, pitäisikö anglikaanikirkon nimetä uudelleen tai poistaa patsaita katedraaleistaan. Tiedätkö, miltä tuntuu herätä aamulla kasvattajan työhön oman sisäisen lapsensa vaikeroidessa äitiä. Entisajan kirkkoherra saattoi asettaa seurakuntalaiset oman perheensä hyvinvoinnin edelle, toki usein tiedostamatta. Tiedätkö, miltä tuntuu antaa työssään positiivista palautetta samalla kun oma sisin huutaa kaivaten kannustusta. Mitä ihmettä se tarkoittaa. ” Lukuisat lapset ja nuoret ovat joutuneet kasvamaan ”isättöminä” tai melkein isättöminä isän palvellessa seurakuntaa. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Näitä haavoja nuollaan edelleen. Poliitikot, tahot, instituutiot ja organisaatiot pyytävät anteeksi menneiden vuosisatojen ja vuosikymmenten tekemisiä, joita tarkastellaan tämän ajan mittapuilla. Koen niin, että psyykkinen toipuminen on hengellinen prosessi. Sitäkö, että hymyilee ja pitää mölyt mahassaan. Olisiko hänellä tuolloin ollut mahdollisuutta toimia toisin, olla läsnä lapsilleen ja hoitaa paimenen työ vasta sen jälkeen. Auttajan varjo on usein se, että on helpompi kohdata hieman vieraampia ihmisiä – sellaisia, joilta saattaa saada kiitosta, ylistystäkin – kuin olla läsnä omien perheenjäsenten kanssa. Historiaa tulee tarkastella oman ajankohtansa lähtökohdista käsin, ei nykyajan olosuhteiden ja arvojen perusteella, jotta historiaa ei tulkita väärin. Jos olisin tiennyt, kuinka raskas tie on lähteä irrottautumaan monien sukupolvien aikaisista, häiriintyneistä käytösja kasvatusmalleista, en olisi tälle tielle lähtenyt
Minulle rippikoulu on tietynlainen todellisuustarkastus. Rukoile, rakasta ja tee rippikoulutyötä edelleenkin. Nuo yhteisöt perustuvat tosiasiassa lähes täysin rippikoulutyön varaan. Jotkut puhuvat Jumalan tuulesta. Viime vuosina rippikoululaisten parissa on yleistynyt kaksi trendiä. Kyse on paitsi rakkaiden sakramenttien, julistusten, oikean uskon ja sen oikean harjoittamisen muotoiluista, toteuttamisesta ja niihin luottamisesta. Aarteista, jotka on meille uskottu, ei saa luopua liian helpolla. Rippikoululeireille tulee päästää vastuullisiksi vain motivoituneimmat, innokkaimmat ja rakkaudentäyteisimmät työntekijät. Seurakuntien nuorisoyhteisöjen on oltava avoimia kristillisiä yhteisöjä. Ottamalla rippikoululeirien lahja kiittäen vastaan, saamme yhä muodostaa suhteen lähes koko 15-vuotiaiden ikäluokkaan. Monimutkaisiin ja päällekkäisiin, aikaa varastaviin, hallinnollisiin kirkko-organisaatioihin turvautuminen elävän kehityksen sijaan tulee purkaa. Ja ai niin, kymmenen pistettä kaikille teille kirkkoherroille ja muille päättäville tahoille, joilla riitti rohkeutta pitää huolta, että rippikoululeirit saatiin järjestettyä poikkeuksellisesta keväästä huolimatta. Kimmo Jaatila 15.7. Rippikoululeirien yhteydessä haastattelen aina nuoria. Kotimaalehdessä käydään perusteellista keskustelua Suomen luterilaisen kirkon tulevaisuudesta. Kun pidämme tuosta lahjasta huolta, kirkollamme on tulevaisuutta. Kuva on ahdistava ja sietämätön. Ennakkoluulottomasta teologisesta työskentelystä Törmänen kysyy, missä Jumala on. Tänä vuonna ehdin jo säikähtää, jääkö tämä kokemus koronan takia väliin, mutta onneksi kirkkoherraltani löytyi rohkeutta päästää ryhmäni rippileirille viettämään unohtumaton viikko. Ilman rippikoululeirejä meillä ei käytännössä enää olisi uusia seurakuntalaisia. Kuten digimahdollisuuksilla. Avaruusaluksessa, joka lähtee etsimään asuttuja planeettoja, ilmastonmuutostieteessä, jossa tieteilijät osoittavat, että olemme riistäneet ihanaa planeettamme ahneudella ja yliajavalla hyvinvoinnilla. Erilaisuudesta voisi oppia näkemään suurempia kokonaisuuksia niin, että ymmärrämme Kristusruumiissa olevan liikkuvia osia, jotka toimivat eri tehtävissä ja ne tehtävät voivat olla todella moninaisia, koska tarpeitakin on moninaisia. otsikolla ”Jumalanpalveluselämän etsikkoaika”. Onneksi pääsin riparille MATTI HERNESAHO Kirjoittaja on turkulainen pappi ja Hengen uudistus kirkossamme -liikkeen puheenjohtaja. Tässä olisi sen paikka. Tai sinun elämääsi. On uskomatonta, että meillä on yhä kulttuuri, joka mahdollistaa viikon mittaisen intensiivisen kristillisen kasvatuksen ja rakkaudellisen yhdessäolon nuorten ryhmällä. Lauri Lahtinen 15.7. Epäonnistuneelta vaikuttanut ripari voi kantaa onnistuneen ja kypsäksi jalostuvan siunauksen hedelmän jonkun nuoren elämään. Itse kokemani luterilainen kirkko, johon vanhempani laittoivat minut kastettavaksi, on turvallinen merkkipaalu elämässäni. Itse en ole kyennyt ratkaisemaan ongelmaa ehtoollisen nauttimisesta Kristuksen verenä ja lihana. Kun on tahtoa, löytyy keinot. 9 KOTIMAA | 24.7.2020. Pyydän siksi siunauksen, jonka jälkeen suoranaisesti itken, pala on kurkussa, mutta myös jonkinlainen pyhyyden tunne. Samalla kun tämän päivän kirkon on aktiivisesti rakennettava uudenlaisia ja kokeilevia yhteisöjä, on vaalittava sitä lahjaa, joka meillä yhä on. Jeesus rukoili, että he yhtä olisivat! Me lihallisina ihmisinä tulkitsemme, että jokaiselle erilaiselle on lyötävä luu kurkkuun niin syvälle että pysyy. Ehkä näet sen vasta myöhemmin tai ehkä sitä ei näytetä sinulle. Isoskoulutuksesta ja nuorisokulttuurista tulee pitää viimeiseen asti huolta. Oikeastaan rippikoululeiri on eräänlainen reliikki. ARJA SAHLBERG YTT, Korpilahden alueneuvoston aktiivi Jyväskylässä Kirkkomme myös hengellisessä murroksessa Kotimaa24:n lukijablogeissa sanottua Vaikein asia kuitenkin taitaa olla erimielisyydet uskon elämän elämisessä ja tulkinnassa. Ensinnäkään lähes kellään kaupunkiseurakunnan nuorella ei ole enää minkäänlaista kokemusta seurakuntayhteydestä ennen rippikoulua. Toinen trendi on se, että nuoret ovat lähes poikkeuksetta hyvin avoimia ja suvaitsevaisia hengellisyyteen ja uskoon liittyvien asioiden suhteen. Otsikko on rohkea. Se on tapakulttuuriimme liittyvä riitti, joka kuin vahingossa pitää yllä kirkon ja suomalaisen kansan välistä suhdetta. Tuomo Törmänen kirjoitti Kotimaassa 10.7. Leirit peruneiden seurakuntien edustajat voivat katsoa peiliin ja tehdä parannusta virkamiehen perussynnistä: ylivarovaisuudesta. Armon, osallisuuden ja yhteyden kokemusta voisi tavoittaa osallistumisen tapaa muuttamalla. Mitä Jumalan läsnäolo tarkoittaa. Kommentoin ehtoollisen nauttimista hengellisellä tavalla. Jumalanpalveluksen etsikkoaika on todella käsillä. Kastettujen lasten vähenevä määrä, rippikoulut, kirkosta eroaminen nuorena aikuisena ja kirkon toimintaan osallistuvien miesten vähenevä määrä ovat hankalia tilastollisia mittapuita kirkon tulevaisuuden ennustamiselle. Kaikessa eikö. Sitä tulee jatkuvasti kehittää. Jos olet tänä kesänä tai aiemmin ollut rippikoulussa, joka vaikuttaa inhimillisesti ajateltuna epäonnistuneelta, älä murehdi. ” Oikeastaan rippikoululeiri on eräänlainen reliikki. Kyselen heiltä, mikä on heidän suhteensa uskoon. | kolumni | R ippileiri on minulle vuosittainen kohokohta ja etuoikeus. En kuitenkaan näe, etteikö asioihin voisi tulla muutoksia ja että ne muutokset johtaisivat parempaan. Mitä se todella tarkoittaa. Teen työtä varsin tiiviissä seurakuntayhteisöissä, joten vuosittaiset rippikoululeirit ovat mielenkiintoinen sukellus tavallisten nuorten maailmaan
Erkkilät brändäsivät itsensä varsin nopeasti ”Roskasakiksi”. Näkymä keittiömme ikkunasta siihen suuntaan ei ollut kaunis, Kaija Erkkilä sanoo. – Pandemian aikana ihmiset ovat hakeneet paljon noutoruokaa. Viranomaistenkin suhtautumistapa roska-aktiiveihin on muuttunut penseästä positiiviseksi. Siinä vierellä kulkee vilkas pääväylä. Miten sitten roskaamista voitaisiin vähentää. Vastoin yleistä luuloa niitä edelleen on, tavallisesti hiljaisten metsäteiden varsilla. Erkkilät uskoivat aikaisemmin, että ihmiset kyllä muuttavat käytöstään, kun heitä vain valistetaan riittävästi. Koronakevät on kuitenkin tuonut hyvälle kehitykselle takapakkia. Aina välillä Erkkilät tekevät täsmäiskuja salakaatopaikkojen kimppuun. Huomasimme, että kaistojen välissä oleva viheralue oli todella roskainen. Mutta kun kerromme tarkat lukemat, se kyllä pysäyttää. Hän nappasi mukaansa pari pussia ja lähti puhdistamaan viheraluetta. Loput taas eivät opi, ennen kuin heidän kukkarollaan käydään, roskasakkilaiset linjaavat. Maahan heitetty tupakantumppi vaikuttaa vaarattomalta, mutta sen hajoaminen kestää vuosikausia. Olemme vieneet jäteasemalle esimerkiksi jäteöljyä, vuotavia auton akkuja ja maalipurkkeja, Ilkka Erkkilä luettelee. 10 KOTIMAA | 24.7.2020. 300 merkkiä tässä. Etenkin alkuaikoina ilkeiltiin ja jopa tarkoitusperiämme epäiltiin. Ilmastonmuutoskeskustelukin lienee vaikuttanut siihen, että ympäristön tila huolettaa yhä useampia. Nykyisin he ovat sitä mieltä, että työkalupakkiin olisi Suomessakin hyvä saada järeämpiä keinoja. Niiden lisäksi poimimme pois myös näkemämme tupakantumpit, Kaija Erkkilä jatkaa. – Noin 80 prosenttia ihmisistä ymmärtää enemmin tai myöhemmin, että roskaaminen ei kannata. Kaikenlaista roskien sekä tumppien keräämisen lisäksi Roskasakki on siellä laajentanut toimenkuvaansa. Roskia kertyi jälleen, ja hän keräsi niitä yhä uudelleen. ” Pandemian aikana ihmiset ovat hakeneet paljon noutoruokaa. Esimerkiksi Hyvinkään kaupunki on palkinnut Erkkilät pariinkin otteeseen. Ilkka Erkkilä korostaa tilastoinnin merkitystä. Hyvinkäällä asuvat Erkkilät ovat heinäkuuhun 2020 mennessä noukkineet luonnosta pois miljoona tupakantumppia. Lopulta tumpista muodostuu pahamaineista mikromuovia, joka jatkaa kulkuaan maailman vesistöissä. Ilkka Erkkilän mitta täyttyi ensin. Syömisen jälkeen roskat heitetään tyynesti maahan, vaikka roskis olisi muutaman metrin päässä. Samalla he ovat keränneet noin 3 100 muovikassillista roskaa. haastattelu Kuka. Missiona puhtaampi maailma Lähes yhdeksän vuotta kestänyt Erkkilän pariskunnan roskankeruuprojekti toimii esimerkkinä kaikille. Tampereelta Erkkilät muuttivat Hämeenlinnaan ja sieltä edelleen Hyvinkäälle. KOTIMAA | 24.7.2020 I lkka ja Kaija Erkkilän pahin vihollinen on aika pieni. Elinympäristöstä voi saada puhtaamman, mutta ilman sitkeyttä se ei onnistu. – Puhdistamme erilaisia julkisia kylttejä ja yritysten mainostauluja. – Tämä näkyy siinäkin, että asenteet meitä kohtaan ovat muuttuneet. Syömisen jälkeen roskat heitetään tyynesti maahan, vaikka roskis olisi muutaman metrin päässä, Kaija Erkkilä ihmettelee. Huikea urakka on kestänyt yhdeksän vuotta. Roskaamisen asiantuntijoina Erkkilät ovat huomanneet, että yhdeksän vuoden aikana asenteet ovat kehittyneet parempaan suuntaan. Pariskunnan roskaprojekti sai alkunsa, kun he vuonna 2011 muuttivat Uudeltamaalta Tampereelle. Otettiin myös tavaksi kirjata kerätyt roskat ja tumpit niin sanotun lokikirjan sivulle. – Niistä paikoista voi löytyä melkein mitä vaan myrkkyjä. – Asuntomme oli uudella alueella keskustan tuntumassa. – Kun lähdimme asioille keskikaupungille, otimme vanhat hanskat ja pusseja mukaan ja keräsimme roskia. Kaikkein pahimpiin näkyihin törmää puistoissa ja pikaruokapaikkojen läheisyydessä. Nyt sitä ei enää tapahdu, Kaija Erkkilä sanoo. Puoliso liittyi mukaan ja samalla ”keräystulos” tuplaantui. – Jos sanoisimme ihmisille, että olemme keränneet ”paljon roskia”, niin eihän se ketään hetkauttaisi. Törky on lisääntynyt
Kyllä ihmisen pitää pystyä kävelemään se muutaman metrin matka, Kaija Erkkilä huokaa. Roskaamisesta kyllä puhutaan, mutta aiheeseen liittyy myyttejä, joita Roskasakki haluaa oikaista. Hyvinkääläispariskunta ei suunnittele eläköitymistä huimasta projektistaan. Niiden lisääminen ei siis tuo ratkaisua ongelmaan, joka on pitkälti asennepohjainen. 11 KOTIMAA | 24.7.2020. Päättäväinen toiminta puhtaamman maailman puolesta jatkuu niin kauan kuin voimia riittää. Ensinnäkään roskiksia ei ole liian vähän. Ilkka ja Kaija myöntävät kristittyinä sen, että valtava urakka ei olisi ollut mahdollinen ilman ”apua ylhäältä”. – Ilman muuta näen tämän myös hengellisenä palvelutehtävänä. Viiden lapsenlapsen isovanhempina Erkkilät haaveilevat myös siitä, että tulevat sukupolvet suhtautuisivat ympäristöön viisaammin. Asia vain korostuu, mikäli kyseessä on paljon väkeä vetävä ulkoilmatapahtuma. Tehtävänä on silloin luonnollisesti roskien siivoaminen. Roskasakilla on jäljellä monia unelmia tehtäväänsä liittyen. – Jos roskia alkaa kertyä johonkin paikkaan, niin silloin peli on menetetty. Roskisten pitää olla isompia ja niiden tyhjentämistiheyteen tulee panostaa. Vaihtoehto on sovittaa rike yhdyskuntapalveluna. Yksi niistä on savuton Suomi vuoteen 2030 mennessä. Klassinen esimerkki on Singapore, jossa törkyilystä on jo pitkään sakotettu. VESA KEINONEN ” Jos roskia alkaa kertyä johonkin paikkaan, niin silloin peli on menetetty. Niistä lokki tai muu lintu pääsee helposti levittämään sisällön ympäristöön, Ilkka Erkkilä ihmettelee. KOTIMAA | 24.7.2020 Ilkka ja Kaija Erkkilä eivät säiky isompiakaan roskia. | Kuva: Antti Rintala Iso-Britannian Leedsissä ja Manchesterissa Erkkilät ovat päässeet tutustumaan malliin, jossa roskaamisesta napsahtaa jopa 75 punnan sakko. – Käytössä näkee vielä liian paljon pieniä avoroskiksia. Oikeasti roskaisuuteen pystyy infran osalta vaikuttamaan kahdella asialla. Puhdistamalla ympäristömme toteutamme Raamatun kehotusta maan viljelemiseen ja varjelemiseen, Kaija Erkkilä miettii. – Jo varhaiskasvatuksesta lähtien lapsille pitäisi kertoa näistä asioista. – Eihän roskiksia voi millään olla parin metrin välein. Roska vetää roskaa puoleensa. Roskisten tyhjentäminen riittävän usein on äärimmäisen tärkeää. Roska vetää roskaa puoleensa, Ilkka Erkkilä sanoo. Mekin olemme jonkin verran kierrelleet kouluissa puhumassa roskaamisen typeryydestä. – Jos tupakoitsijat saataisiin pois roskaajien joukosta, niin roskien kokonaismäärä romahtaisi kymmenesosaan nykyisestä, Ilkka Erkkilä arvioi. Ympäristön puhdistaminen on heillä jo verissä
Suomen pohjoisin sisävesihöyrylaiva suuntaa kansallisrunoilija Eino Leinon (1878– 1926) lapsuuden ja nuoruuden maisemiin Kajaaninjoelle ja Oulujärvelle. Esityksen suunnittelua ja käsikirjoitustyötä on tukenut Suomen Kulttuurirahaston Kainuun rahasto. Runoilija Kasimir-veljen saapuminen Pariisista ja ystävyys taiteilija Pekka Halosen kanssa ovat merkittäviä tapahtumia nuorelle miehelle. Elämäni virvatuli -käsikirjoituksen takana ovat viime vuonna Olavi Veistäjä -palkinnon saaneen Vaara-kollektiivin ohjaaja Veikko Lei nonen ja näyttelijä Sami Sainio. Kolmen näytöksen aikana Leino johdattaa seurueen vuorotellen laivan kannelle ja sisätiloihin. näyttelijä William Roberts. Luontosuhde on syventynyt. – En yhtään ihmettele, että moni kirkkoon kuuluva pitää Eino Leinon runoista, sillä ne puhuttelevat sielun tuntoja ja tuovat kuulijansa elämän merkityksen äärelle, Sainio sanoo. Tasainen puksutus täyttää vuonna 1920 rakennetun höyrylaiva Koudan. Leinon vanhempien hauta on lähellä esivanhempieni hautaa, Sainio kertoo. Kymmenen hen gen sisarusparvessa kasvanut Leino kokee kaipuuta lapsuutensa Hövelönlahden maisemissa. syyskuuta asti. Näyttelijä haluaa viedä sitä yhä improvisoivampaan suuntaan. Tunnelma vaihtuu kuin veitsellä leikaten syvästä ahdingosta iloon, Sainio kuvailee. VIRPI KIRVES-TORVINEN Elämäni virvatuli -teatteriristeilyt jatkuvat Kajaanissa 12. Sainio tutustuu kesän aikana lisää Leinolle tuttuihin paikkoihin, kuten Ärjänsaareen. Traagisuus ihmisen henkisten haavojen hoitamattomuudesta on koskettanut Leinon roolissa. Vapaus on ollut siihen aikaan niin iso asia. – Äitini isän isoisä on haudattu Paltaniemen hautausmaalle. Sainion esikuva on elokuvaPaljas kuin palava liekki Elämäni virvatuli -monologin mukana höyrylaiva Kouta vie Eino Leinon lapsuuden ja nuoruuden maisemiin Kajaanissa. – Oulujärven sydän on todella nyt vahva osa minunkin sielunmaisemaani. kulttuuri | teatteri | L ähtövihellys kuuluu kauas Kajaanin Kalkkisillan laiturista. Lähtö Kalkkisillan laiturista osoitteessa Kalkkisillantie 4. Pääteemana on kuitenkin taistelu vapaudesta. Nocturnen voi kuulla lausuttuna ja osin laulaen. Eino Leinoa esittävä Sami Sainio on koulutukseltaan teatteri-ilmaisun ohjaaja ja hän on erikoistunut vankilateatteriin, näyttämötaisteluun sekä naamioteatteriin. Hän huomioi risteilyvieraat ojentaen viittaansa palelevalle matkustajalle. Leinon rooli on vaatinut myös omia pelkoja päin kulkemista. Taustalla soi Leinoakin miellyttänyt Franz Schuber tin Varis (Die Krähe). 12 KOTIMAA | 24.7.2020. – Rooli on niin paljas, kuin palava liekki. | Kuvat: Virpi Kirves-Torvinen ” En yhtään ihmettele, että moni kirkkoon kuuluva pitää Eino Leinon runoista, sillä ne puhuttelevat sielun tuntoja ja tuovat kuulijansa elämän merkityksen äärelle. Runoilijan lempijuoma sherry maistuu, elämän paino tuntuu yhä raskaammalta. Idea Eino Leinosta laivalla on kapteeni Ollis Leppäsen. Esiin tulee myös hauskoja yksityiskohtia Leinon elämästä. Hän on syntynyt Paltamossa perheensä kuopuksena, kuten Leinokin. Tunnelma on hienovarainen, paljas. Sainio haaveilee myös Eino Leino -elokuvasta ja kokoillan näytelmästä. Käsikirjoitukseen on vaikuttanut myös Esko Piippo ja hänen Leino-kirjansa. Eino Leinossa on häntä näyttelevälle Sami Sainiolle paljon samaistumispintaa. On kuin matkaisi ajassa taaksepäin. Se vaatii, että leikin tosissani. Kahden ja puolen tunnin mittaisen näytelmän ovat tuottaneet vapaa ammattiteatteri Vaara-kollektiivi ja höyrylaiva Kouta. Hän on ollut mukana perustamassa Paltamon ensimmäistä koulua yhdessä Leinon Kasimir-veljen kanssa. – Leino oli silloin vielä Venäjän kansalainen. Kuin Leino tarjoaisi paloja elämästään juuri tälle seurueelle. Esityksessä Leino pohtii, miksei Jean Sibelius ole kiinnostunut säveltämään hänen tekstejään. Mukana on Leinon omia tekstejä ja kaksikon elävöintejä. Ensimmäiset risteilyt toteutuivat viime syksynä
Sen sijaan ne eivät ole tuttuja niille miehille, jotka ovat autoja ja älypuhelimia suunnitelleet ja testanneet. Ståhlbergin. America katsottavissa HBO Nordicilla. Edustajainhuone ja senaatti olivat hyväksyneet perustuslakiin lisäyksen (ERA), joka takaisi sukupuolten välisen tasa-arvon. Miksi näin, Caroline Criado Perez kysyy ja saa vastaukseksi tekosyitä. Kesken illallisen arvostettu kirkonmies menehtyy. klo 17.10 Afrikan tähden maailma. Mitä väliä sillä sitten on, jos naisten jalat eivät kunnolla yllä polkimille tai puhelin on vähän liian suuri. Toivanen kuitenkin lohduttaa lukijoita sillä, että Suomi on edelleen vahva ja luottamukseen pohjautuva maa. Arto Schroderus. Teema & Fem La 25.7. Sen lisäksi, että naiset sivuutetaan kuluttajina ja laajemmin taloudessa tai poliittisessa päätöksenteossa, sukupuolidatan puute voi olla naiselle hengenvaarallista. Poirot on kutsuttu vieraisille Cornwalliin. Yle Radio 1 Ke 29.7. klo 20.05 Dok: Fasismia mustassa autossa. Cate Blanchettin esittämä Schlafly on raivostuttavan koukuttava hahmo. klo 19.00 Hercule Poirot: Murhenäytelmä. America sukeltaa 1970-luvulla Yhdysvalloissa käytyyn taisteluun naisten oikeuksista. Kuva: HBO Nordic Informaatiovaikuttamisesta edes hiukan hajulla oleminen alkaa kuulua yleissivistykseen. klo 21.09 Kino: Matteuksen evankeliumi. Suom. Teema & Fem Su 26.7. Cate Blanchettin esittämä Phyllis Schlafly hankki poliittista vaikutusvaltaa vastustamalla sukupuolten tasa-arvoa. 411 s. WSOY 2020. Lääkkeitä saatetaan testata vain miehillä ja naisten sydänkohtausta ei osata diagnosoida, koska naisten oireet ovat ”poikkeavia”, eli erilaisia kuin miehillä. Feministien keskinäisiä kahnauksia ei kaunistella. Lisäystä alkoi vastustaa konservatiivivaikuttaja, kotirouva Phyllis Schlafly. Vuosikymmenen aikana Schlafly loi naisten kansanliikkeen, jonka onnistui pysäyttää ERA:n ratifiointi. Valtioneuvoston viestintäosaston johtava viestintäasiantuntija Jussi Toivanen ennustaa, että jatkossa toden ja valheen erottaminen tulee olemaan entistäkin vaikeampaa. Paljonkin, Criado Perez toteaa. 13 KOTIMAA | 24.7.2020. Kokemukset ovat todennäköisesti tuttuja valtaosalle naisista. J. Ohjaus Pier Paolo Pasolini. NOORA WIKMAN-HAAVISTO Caroline Criado Perez: Näkymättömät naiset – Näin tilastot paljastavat miten maailma on suunniteltu miehille. Naisten kokemus unohdetaan tai ohitetaan esimerkiksi kuluttajina, lääketieteessä, sosiaalipolitiikassa, teknologiassa, kaupunkisuunnittelussa ja politiikassa. Dokumentti luotaa nelinkertaisen olympiavoittajan uran ja elämän painopisteet. Tullakseen voimaan, ERA piti ratifioida 38 osavaltiossa. | viikon kirja | | viikon tv-vinkit | | painettua sanaa | | viikon tv-vinkit | | painettua sanaa | | draamasarja | Naisten asialla HBO:n historiallisiin tapahtumiin perustuva minisarja Mrs. Tutkija toisensa perään väittää, että naiset ovat liian mutkikkaita mitattaviksi. America näyttää hienosti, kuinka politiikassa pelataan tunteilla. Teknisesti taitavasti tehdyt väärennökset, syvävaleet, asettavat kansalaisten arvostelukyvyn koetukselle. Afrikan tähti -pelissä matkustaminen vaikuttaa suurella mantereella vaivattomalta ja nopealta. Koska istumme autossa vääränlaisessa asennossa, riski loukkaantua kolarissa on huomattavasti suurempi kuin miehellä. Kaikkien aikojen parhaana pidetty elokuva Kristuksen elämästä ja opetuksista. Schlafly oli koulutukseltaan ydinasesopimusekspertti ja pyrki aktiivisesti vaikuttamaan politiikassa. Yllä olevat esimerkit ovat vain murto-osa Caroline Criado Perezin Näkymättömät naiset -tietokirjasta, joka näyttää konkreettisesti, kuinka maailma on suunniteltu keskimääräisen miehen kokemuksen perusteella. Kirja ei väitä, että meneillään olisi naisvastainen salaliitto, vaan osoittaa faktoihin perustuen, kuinka päätöksiä yhteiskunnan eri osa-alueilla tehdään ilman sukupuoleen perustuvaa dataa tai naisia kuulematta. klo 16.55 Lasse Virén Jälkikaikuja. Kirja avaa silmät sille, kuinka mieheyttä edelleen pidetään ihmisyyden perusoletuksena ja naiseutta jonakin poikkeavana. Tämä korkeasti koulutettu nainen siis reissasi ympäri maata saarnaamassa, että naisen paikka on perheen luona. VESA KEINONEN Jos olet koskaan autoa ajaessasi joutunut siirtämään penkin niin lähelle rattia kuin mahdollista ylttääksesi polkimiin tai tuskaillut älypuhelimen kanssa, joka on liian suuri käteesi tai taskuusi, et ole yksin. TV1 Pe 31.7. Sarja ei keskity vain Phyllis Schlaflyyn, vaan esittelee kussakin jaksossa yhden naisliikkeen keskeisistä hahmoista, kuten Gloria Steinemin ja Betty Friedanin. On jo toteutettu videoita, joissa henkilö pitää vakuuttavan puheen, jota ei ole oikeasti pitänyt. Kun oma (etuoikeutettu) elämäntapa nähdään uhattuna, faktat ja vähemmistöjen oikeudet lentävät romukoppaan. Syksyllä 1930 radikaalit oikeistoaktivistit sieppasivat Suomen tasavallan ensimmäisen presidentin K. Sellainen on informaatiovaikuttamiselle aina vaikeampi pala kuin hauras ja hajanainen yhteiskunta. Todellisuudessa Afrikassa matkustaminen vaatii runsaasti aikaa, kärsivällisyyttä ja varovaisuutta pitkien ja osittain vaarallistenkin välimatkojen vuoksi. Turvallisuusalan ammattilaisille tarkoitetun Turvallisuus & Riskienhallinta -lehden numeron 3/2020 juttu avaa pätevästi informaatiovaikuttamisen tavoitteita, keinoja ja trendejä. TV2 La 25.7. Mrs. NOORA WIKMAN-HAAVISTO Mrs. Lisäksi turvavöitä testataan mieskehon mukaan mallinnetulla nukella
historia Kirkkomaalari maalasi miten huvitti historia Vaikka Haukiputaan kirkon maalauksia on myöhemmin muutostöissä tuhoutunut, on kirkko kuitenkin ainutlaatuinen taidonnäyte Mikael Toppeliuksen kuvitustöistä. 14 KOTIMAA | 24.7.2020 14
15 KOTIMAA | 24.7.2020. Siinä seisoivat tiedonpuun juurella Aatami ja Eeva katsoen kaunista omenaa ja kuunnellen käärmeen mielistelevää puhetta. Hänen tuotantonsa edustaa viimeistä vaihetta Suomessa 1400-luvulla alkaneessa perinteessä, johon kuului kirkkosalin kattoja seinäpintojen peittäminen raamattuaiheisilla kuvilla. Toppeliuksen töitä löytyy vielä noin neljästäkymmenestä kirkosta, jotka suurimmaksi osaksi sijaitsevat Oulun läänissä sekä Pohjois-Savossa. Uusi Suometar kirjoitti vuonna 1905: ”Toisinaan poikamaisen veitikkamaisuutensa valtaamana Toppelius ei malttanut olla sekoittamatta pientä pilaa muutoin niin vakavahenkisiin kirkkomaalauksiin.” Toppelius itse totesikin, että hän maalasi miten häntä huvitti. Heidän ohitseen kiisi pulkkaansa sidottuna lappalainen poronsa vetämänä, peski päällä ja kintaat käsissä. Närkästyneenä tämä tokaisi ihmettelynsä, miten joku voi olla niin tyhmä, että maalaa tuollaista! – Nämä viat minä myönnän ja annan niiden päästä näkyviin. Tunnettu ja tuottelias kirkkomaalari Mikael Toppelius saattoi käyttää tuntemiaan ihmisiä näiden tietämättä malleina. Mutta te kätkette omat erehdyksenne maan multiin, totesi Toppelius hämmentymättä. Se on yksi Toppeliuksen tunnetuimmista teoksista ja taiteellisilta ansioiltaan yksi parhaista. Maalauksen näki vanha saksalainen lääkäri, jonka kerrottiin ihmispotilaita hoitaessaan käyttävän varsin epäinhimillisiä menettelytapoja, ja usein huonolla menestyksellä. Usein hän käytti myös muuta taiteilijan vapautta. TEKSTI JA KUVAT: TARJARIITTA LEHTOLA Simsonin kamppailu leijonan kanssa on yksi Haukiputaan kirkon kuvaaarteista. » ” Toppeliuksen sanottiin olevan iloinen, ystävällinen, työteliäs ja jumalaapelkääväinen, mikä kuitenkaan ei estänyt häntä huvittelemasta maalaustensa kanssa. Vähän matkan päässä lystikkään pienet alastomat pojat luistelivat liukkaalla jäällä ihanassa paratiisissa. Toppeliuksen kuvituksia maalattiinkin piiloon niiden aiheuttaman järkytyksen tai epäsovinnaisuuden vuoksi. Mikael Toppelius kuuluu tunnetuimpiin suomalaisiin kirkkomaalareihin. i M ikael Toppelius maalasi seinän kokoista paratiisia Lumijoen kestikievarissa
Sinun nimesi oli siis silloinkin Tyranni, ystävä kysyi. Hän ei kuitenkaan koskaan kopioi nut esikuviaan orjallisesti; päinvastoin hän usein yhdisti maalauksiinsa etnografisia ja paikallisuutta korostavia yksityiskohtia, jopa siten, että hän alkoi käyttää tapaamiaan henkilöitä maalaustensa malleina. Kristian vastasi, että hän toivoi voivansa viedä nuoruutensa nimen kunnialHaukiputaan kirkon Viimeinen tuomio on vaikuttava, koko seinän kokoinen maalaus, joka aikoinaan järkytti kirkkokansaa. Jälkipolvet voisivat ajatella, että tarina palkanmaksuriidasta saattaa olla tottakin, Toppelius sai nimittäin Piippolassa vaivoistaan palkaksi lähinnä voita. Mutta varsinkin maalatessaan kirkon pyhien muurien ulkopuolella, uskalsi hän antaa leikillisyydelleen vieläkin vapaammat kädet. Toppeliuksella oli hyvä ystävä ja naapuri, varakas Kristian-niminen mies. Silloisen kirkkoherran mielestä irvistävä pääkallo aiheutti pahennusta. Hän esitteli sitä ylpeänä ystävilleen ja ihmetteli, voiko uskoa, miltä hän nuoruudenpäivinään on näyttänyt. 16 KOTIMAA | 24.7.2020 16. Yhden sun toisen aikalaisen kasvot saattoivat löytyä kadotuksesta hänen maalatessaan viimeistä tuomiota. Hän oli päätynyt maalaamaan Iisalmen kirkkoon vain 14-vuotiaana, jonka jälkeen rovasti tarjoutui suosittelemaan Toppeliusta tukholmalaiselle hovimaalarille, joka oli linnanrakennustöissä ja vaikutusvaltainen mies. Omistaja sai muotokuvan jälleen haltuunsa ja taulu somisti hänen talonsa parasta huonetta. Toppeliuksessa yhdistyivät viisaus ja mielikuvitus, hän oli yhtä aikaa sekä taiteellinen että käytännöllinen. la hautaan. Toppeliuksen sanottiin olevan iloinen, ystävällinen, työteliäs ja jumalaapelkääväinen, mikä kuitenkaan ei estänyt häntä huvittelemasta maalaustensa kanssa. Ei ollut viisasta kohdella Toppeliusta epäreilusti. Helvetin roihu oli esitetty niin elävästi palavana, että maalaiseukot pyörtyä kup sahtivat nähdessään käärmeet, jotka siellä pureksivat piirteiltään tutunnäköisiä eukkoja ja ukkoja. Myöhemmin Kristian antoi Toppeliukselle korjattavaksi nuoruudenaikaisen muotokuvansa, jonka alareunaan oli kirjoitettu vain hänen etunimensä. Niin tämä sielunpaimen jäi Rantsilassa elämään ja on noussut saarnastuoliin nyt jo lähes 250 vuoden ajan. Pieksämäen kirkossa Toppelius työskenteli vuosina 1760–1762 maalaten lehterien kaiteihistoria ” Maalaiseukot pyörtyä kupsahtivat nähdessään käärmeet, jotka siellä pureksivat eukkoja ja ukkoja, joilla saattoi olla tuttuja piirteitä. Eräs ystävä arveli, että nimi ei kuitenkaan ilmeisesti ollut sama kuin nykyään. Hän oli rohkea, eikä pelännyt sanoa totuutta häikäilemättä, mutta teki sen niin leikillisellä tavalla, että sanat eivät jättäneet kirveleviä haavoja jälkeensä. Toppeliuksen ollessa työstämässä Rantsilan kirkkoa juuri virkaansa valittu kappalainen ehdotti, että hän elävöittäisi saarnastuoliin vievän portaikon seinää ja maalaisi siihen pappismiehen menossa saarnaamaan. Toppeliuksen esikuvat löytyvät ennen kaikkea Raamatun ja eri hartauskirjojen kuvituksesta sekä Rubensin taiteen piiriin kuuluvasta grafiikasta. Tarinoiden mukaan muutamassa kirkossa tuli palkanmaksusta riitaa, jolloin maalari jätti itsestään muiston maalaten jotain sopimukseen kuulumatonta näkyvälle paikalle. Seuraavana sunnuntaina hän sai saarnaamaan kiivetessään katsella omaa kuvaansa. Kolmen vuoden päästä Toppelius pääsi matkustamaan Tukholmaan ja oli oppipoikana mukana myös Kuninkaanlinnan kirkon koristelutyössä. Voi oli kuitenkin käypää valuuttaa 1700-luvun lopulla, joten historian hämäriin jää, oliko kyse vain hyvästä tarinasta. Hän saattoi välillä esittää opetuslapset suomalaisina kansanmiehinä, Neitsyt Marian vastaanottamassa enkelin ilmoituksen rokokookammiossa ja Elian Keritinpuron rannalla istuskelemassa jalassaan supisuomalaiset lapikkaat. Kristian huomasi korjauksessa ilmestyneen lisänimen, eikä muotokuvaa sen koommin hänen huoneissaan nähty. historia Oman aihepiirinsä Toppelius lienee omaksunut Tukholmassa. Piippolan kirkon saarnastuolin kuvat maalattiin sata vuotta Toppeliuksen vierailun jälkeen piiloon. Syksyllä 1753 hän palasi kotikaupunkiinsa Ouluun, ja vielä saman vuoden lopulla hän teki ensimmäiset työnsä ammattimaisena kirkkomaalarina. Rikas Kristian oli pakottanut köyhän maalarin antamaan periksi naapurisovun vuoksi. He olivat kuitenkin joutuneet kiistaan pihojaan erottavan lauta-aidan paikasta
Piippolan kirkossa vuonna 1888 tehdyissä korjaustöissä Toppeliuksen maalaamaa pääkalloa pidettiin pahennusta herättävänä ja koko saarnastuoli kuvineen maalattiin piiloon. Haukiputaalla luonnollisesti myös saarnastuoli on Toppeliuksen käsialaa. Reilut sata vuotta myöhemmin se entisöitiin alkuperäiseen asuunsa. Se ei varmaan ollut mahdollista, mutta näin hän sai kuitenkin itsensä ikuistetuksi jälkipolville. Kun Toppelius pakkasi pensselinsä viimeisessä kirkossaan Revonlahdella, hän oli uurastanut työssään 63 vuoden ajan ja jättänyt ainutlaatuisen jälkensä suomalaisen kirkkotaiteen historiaan. Maalaus on signeerattu: ”W. Pieksämäen kirkon Syntiinlankeemus-maalausta pidetään yhtenä Toppeliuksen parhaista töistä. Sen maalaukset evankelistoista edustavat perinnettä, joka yltää kristillisen taiteen alkuaikoihin saakka. Arvoituksellisena pidetään profeetta Danielin kuvaa. Paulus) kuvittavat kirkon kuoriosaa. Pääsemme kuvien matkassa mukaan tapahtumapaikoille. Syntiinlankeemuksen kuvaus kirkon länsisakarassa ei ole paikassaan sattumalta. Hänen yllään on väljä viitta ja päässään linnunsulalla koristettu leveälierinen hattu. Toppelius teki ehkä kuuluisimman työnsä Haukiputaan ristikirkossa vuosina 1774–1779. Tarinan mukaan profeetta Danielin mallina on ollut Krogeriuksen puoliso, joka myös olisi halunnut itsestään muotokuvan. 1779 maalattu Michael Toppeliukselda.” 1800-luvulla lukkari Benjamin Snellma nin mielestä kirkko oli liian pimeä kirkkokansan virsien veisuuseen, joten hänen vaatimuksestaan lisättiin ikkunoita. Ensimmäisen joulun tapahtuma on kuvattu Haukiputaan kirkossa kauniilla ja herkällä tavalla. Seinäja kattoholvimaalauksia on ollut alun perin 33, joista sittemmin on tuhoutunut seitsemän. Useita maalauksia tuhoutui, mutta niitä on vielä tässä ainutlaatuisessa kirkossa niin runsaasti jäljellä, että vierekkäin laitettuna niitä riittäisi 150 metrin matkalle. Kuvien joukossa ovat suuret profeetat ja apostolit sekä Syntiinlankeemus-maalaus. Tätä eräät taidehistorioitsijat ovat pitäneet suomalaisen barokkitaiteen merkittävimpänä tuotteena. Puussa Eevan ja Aataminen välissä on suuri käärme, ja sommitelma sisältää useita eläimiä, kuten koiran, kamelin, kaksi jalopeuraa ja kaksi jänistä. Paimenien kanssa seimen äärelle, opetuslasten joukkoon Getsemanen puutarhaan, saamme seisoa yleisön joukossa, kun Jeesus kantaa ristiään Golgatalle. Liimaväritekniikalla hirsija lautapinnalle tehdyt maalaukset perustuvat Vanhan ja Uuden testamentin kertomuksiin. Pyhä Pietari ja Pyhä Paavali (St. Lähteitä ja kirjallisuutta: E.Nervander: Suomalainen kirkkomaalari Michael Toppelius ja hänen teoksensa; Sara Wacklin: Sata muistelmaa Pohjanmaalta; Jouko Vahtola: Haukiputaan seurakunnan historia, A ja O – Toppeliuksen maalaukset Haukiputaan kirkossa; Valfred Vasenius: Xacharias Topelius ihmisenä ja runoilijana osa 1; Selma Lagerlöf: Sakari Topelius. Toppelius oli maalannut onnistuneen muotokuvan kirkkoherra Paul Krogeriuksesta. siin ja saarnastuoliin yli 30 kuvaa. Haukiputaan kirkossa ei ole alttaritaulua lainkaan. tä ottoa ja sivuseinällä ylösnousemusta. Vastapäätä, alttarin yläpuolella kuvataan Jeesuksen ruumiin ristil” Toppeliuksen töitä löytyy vielä noin neljästäkymmenestä kirkosta. Henkikirjan ja kirkossa olevien tekstien mukaan kuvien maalauttajat olivat varakkaimpia haukiputaalaisia talollisia. Viimeisenä valmistui kirkon pohjoisristillä oleva mahtava, viimeistä tuomiota esittävä koko seinän peittävä maalaus. Kirkon voi sanoa olevan todellinen kristillisen taiteen aarreaitta. 17 KOTIMAA | 24.7.2020. Lankeemus ja sovitus käyvät näin vuoropuhelua kirkkosalin ja seurakuntalaisten yli. Petrus ja St
Vastausaikaa on seitsemän päivää lehden ilmestymisestä. Tur uss a. Kuinka monta tupakantumppia Kaija ja Ilkka Erkkilä ovat keränneet. 2. Kuva on otettu Leppävaaran kirkosta, nykyisestä Perkkaan kappelista 1980-luvun alussa. Milj oon a. Niinpä kerran eräs naisihminen nousi telttakokouksessa maaseudulla todistamaan. Viime viikon mysteerikuvan tunnisti muutama lukija. Missä ja milloin se on otettu. Mysteerikuva-sarjassa Kotimaa ja Kotimaa24 julkaisevat kuvia arkistostaan. Vasemmalla on valtakirjaa lukemassa notaari Ove Huhtamäki. Mikä oli Mikael Toppeliuksen naapurin nimi. Keitä he ovat. J oskus herätyskokouksissa on intoa enemmän kuin kohtuutta. 2. 3. Toinen niistä vie helvettiin ja toinen kadotukseen. |K uv a: Ko tim aa n ku va -a rk is to 1. Tämän viikon kuvassa on kaksi pappia ja piispa. Nikolaisen oikealla puolella seisovat Leppävaaran seurakunnan kirkkoherra Vilho Ylijoki ja pastori Thomas Shivute, joka opiskeli Leppävaaran seurakunnan stipendiaattina. kirkkokahvit Mysteerikuva | vastaus | | kasku | | paras juttu | Anna palautetta, Voita kirjapalkinto! Kerro mikä tässä Kotimaan numerossa on mielestäsi paras juttu. JANICA PÖRHÖNEN Kotimaan numeron 26 parhaaksi jutuksi äänestettiin ”Paimen asuu laumansa keskellä”. Lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, otsikkokenttään viesti Hyvä juttu + lehden numero (löytyy kannesta). Puheenvuoronsa lopuksi hän sanoi innosta puhkuen: – On vain kaksi tietä. Huhtamäen kahta oikealla puolella olevaa henkilöä eivät lukijat tunnistaneet. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. Tekstejä saatetaan käyttää osana seuraavia mysteerikuvajuttuja. Kris tia n. 3. Aleksi Ahtolan kirjoittama ja Harri Nurmisen valokuvaama juttu käsitteli Pälkäneen historiallista pappilaa, joka toimii myös kirkkoherra Jari Kemppaisen kotina. Nikolaisen toimesta. Voit myös lähettää viestisi postikortilla osoitteeseen PL 279, 00181 Helsinki. 18. lähetettävän radiojumalanpalveluksen pyhiinvaellus toteutetaan. Missä 9.8. Kirjapalkinnon voitti Sari Mattila Salosta. Voit perustella valintasi lyhyesti. Huomioithan, että osoitetietojasi voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin. | 3 kysymystä | 18 KOTIMAA | 24.7.2020 Mysteerikuva K otimaan valokuva-arkistossa on monta laatikollista vanhoja kuvia, joissa ei ole kunnollista tietoa siitä, milloin ja missä tilanteessa kuva on otettu. Tajuttuaan mitä tuli juuri sanoneeksi, nainen korjasi: – Suosittelen kuitenkin sitä kolmatta! 1. ”Ihanaa nähdä noin avointa vuorovaikutusta papin ja seurakuntalaisten välillä”, perusteluissa mainittiin. Kuvassa selin oleva henkilö on pastori Kauko Mäki, joka asetetaan kirkkoherran virkaan häntä vastapäätä olevan entisen Helsingin hiippakunnan piispa Aimo T. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se viestillä osoitteeseen: kotimaa24@kotimaa.fi tai Kotimaa24:n Facebook-sivulla, jossa kuva myös julkaistaan. Mistä tilanteesta kuva mahdollisesti on
Lammin toinen rakennus pystytettiin Lönnrotin perheen tyttärille. Esikoispoika syntyi vuonna 1850, mutta menehtyi jo kaksivuotiaana. Lönn rotin aikana metsän eläimet saattoivat jolkotella sisätiloihin. | Kuva: Tarjariitta Lehtola Maria ja Elias Lönnrotin perhe 1860-luvulla. Tänä vuonna seurat oli peruttu, mutta se ei veisuuta haitannut. Lammin talon edistyksellisen hellan sisältävän uunin äärellä oli hyvä yhtyä Lönnrotin virteen. Sen jälkeen tyttäristä kolme menehtyi ennen Elias-isää. | Kuva: Wikimedia Commons ” Lammin talon viileään tupaan astuessa mieleen laskeutuu rauha. Kuoleman varjo väijyi perheen kintereillä. Paikalle saapunut, vähäistä osanottoa ihmettelevä seuraväki sai tietää tilaisuuden peruuntumisesta vasta laulettuaan ensimmäisen virtensä. Niinpä koko paikka irtaimistoineen myytiin. Keuhkotauti vei Maria Lönnrotin heinäkuussa 1868. Lammin talon viileään tupaan astuessa mieleen laskeutuu rauha. Mutta laulamalla on hyvä jatkaa. Palaamme 2000-luvulle Lammin tupaan. Me Lönnrotien jäljillä vaeltavat tunnemme menneiden sukupolvien tarinoista rikkaan perinnön. Kodit seurasivat toistaan, Kajaanista muutettiin Helsinkiin ja sieltä Eliaksen juurille Sammattiin. Takapihalle avautuva kaksitasoinen susiovi on suljettu. Metsän suojasta kohoaa esille suuri ja komea Lammin talo, Lönnrotin vanhuudenkoti. Paratiisina se tunnetaan edelleen, alkuperäiseen paikkaansa palautettuna. Elias Lönnrotin esittäessä kosintansa Maria epäröi, tunsi itsensä nuoreksi ja mitättömäksi lähes 50-vuotiaan Lönnrotin rinnalla. Hän koki, että hänen levoton sielunsa rauhoittui siellä. Maria Lönnrot oli läsnä ajatuksissa ja keskusteluissa. Maria Lönnrotin muistoa vaalitaan Sammatissa kulttuurisilla muistoseuroilla. Ilman Aatamia ja Eevaakin tämä paikka näyttäytyy kävijälleen Paratiisina. Nuori oululainen Maria Pi ponius oli alkanut käydä heränneiden seuroissa. TARJARIITTA LEHTOLA 19 KOTIMAA | 24.7.2020. Elias Lönnrot ei halunnut talostaan pyhiinvaelluskohdetta kuolemansa jälkeen. | Kuva: Tarjariitta Lehtola Kun väki vähenee, pidot paranee, ainakin mikäli vanhaa kansaa on uskominen. Mekin haluamme itse nauttia seurakahvitukseen varatut baakelsit. T aas kukkasilla kukkulat, oi Herra kaikki vyötät ja laumat lukemattomat taas laitumilla syötät. Talo nimettiin Paratiisiksi. Tämän riemullisen Elias Lön nrotin kirjoittaman virren hengessä auto kiemurtelee pitkin pientä hiekkatietä. Mutta kaikki kahdella jalalla kulkevat ovat Lammiin lämpimästi tervetulleita. Siihen asettui asumaan piika nimeltään Eeva ja renki, jonka nimi oli Aatami. Edes kirkossa kuulutettuihin tietoihin ei nykypäivänä ole luottaminen. On autuas, ken olla saa Jumalan kartanoissa Sammatissa Lammin talossa on järjestetty Maria Lönnrotin muistoseuroja. Tytärten talo siirrettiin toisaalle Sammattiin
Raportti 100-vuotisjuhlista jatkui: ”Juhla oli kolmipäiväinen. korvaa kirkkokahvit | juhlavuosi | T änä vuonna heinäkuussa tuli kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun ensimmäiset yhdeksän suomalaista lähetystyöntekijää saapui nykyisen pohjoisen Namibian alueelle. Juhla-ajan paras kasku olikin se, kun Suomen Lähetysseuran edustajina tänne saapuneet lähetysjohtaja Alpo Hukka ja oikeusneuvos Jo hannes Leivonen kertoivat Suomessa pidetyn lähetysvuoden pääjuhlan kestäneen vain tunnin ja 15 minuuttia. Kotimaassa julkaistiin 21.7.1970 Kirsti Ihamäen kirjoittama ja kuvaama raportti suomalaisten lähetyssaarnaajien Ambomaalle saapumisen 100-vuotisjuhlasta. Kotimaa raportoi paikan päältä, kun Suomen ja Ambomaan sata vuotta kestänyttä yhteyttä juhlittiin vuonna 1970. Osa niistä on siirtynyt ensi vuoteen, jolloin on tarkoitus juhlia uudestaan Suomen ja Namibian pitkää yhteyttä. Täällä vietetty yhteensä 18 tuntia kestänyt juhla-aika jakaantui seuraavasti: alkajaiset 3 tuntia, jumalanpalvelus 2 tuntia, pääjuhla 4 tuntia, iltajuhla 4 tuntia, raamattutunti 30 minuuttia, lähetysjuhla 2 tuntia ja lopettajaiset 2 tuntia 30 minuuttia.” Alkuvuodesta 1970 Kotimaa-lehdessä oli haastateltu silloisen Ambo-Kavangon kirkon, nykyisen Namibian evankelisluterilaisen kirkon (ELCIN) ensimmäistä piispaa Leonard Aualaa. Kolmipäiväistä juhlaa vietettiin Omandongolla, samalla paikalla, jossa oli toimitettu ensimmäinen kristillinen jumalanpalvelus vuonna 1870. Tarkemmin sanoen istuimme kuuntelemassa ja katselemassa yhteensä 18 tuntia. Raportin mukaan juhlien ”kunniavieraana numero 1” oli Sakeus Iihuhua, joka oli vihitty papiksi vuonna 1925. Namibian ja Suomen 150 vuotta kestänyttä yhteyttä käsitteli sunnuntaina Yle Radio1:n kautta lähetetty ja Areenasta kuultava Horisontti-ohjelma. Hän oli tuolloin ainoa elossa oleva pappi Martti Rautasen vihkimästä ensimmäisestä pappisryhmästä. Suora yhteys ELCIN-kirkkoon on kuitenkin säilynyt sitä kautta, että Lähetysseura tukee muun muassa kirkon työntekijöiden koulutusta. Piispa Auala sanoi Kotimaan haastattelussa, että hänen pitäisi olla profeetta voidakseen vastata siihen, kuinka kauan suomalaisia tarvitaan kirkon palveluksessa. alkuperäisiä suunnitelmia pienimuotoisemmin, mutta silti suomalaista juhlakulttuuria pidemmin ja näyttävämmin. | Kuva: Kotimaan arkisto 20 KOTIMAA | 24.7.2020 20. ”Voi hyvinkin kulua vuosisata tai kaksi, ennen kuin tulemme omillamme toimeen.” Siihen meni puoli vuosisataa, kirkon palveluksessa ei enää ole suomalaisia. Koronan seurauksena 150-vuotisjuhlaa Namibiassa vietettiin 12.7. Namibiassa pitkään työskennelleet Päivi ja Sakari Löytty ovat nykyisin eteläisen Afrikan luterilaisten kirkkojen yhteenliittymän LUCSA:n palveluksessa Suomen Lähetysseuran lähettäminä. Vuonna 1970 Ambo-Kavangon kirkon työyhteydessä oli vielä yli sata suomalaista Lähetysseuran lähettämää työntekijää. Keskustelijoina ovat toimittaja Jimmy Amupala, väitöskirjatutkija Saara Kuoppala sekä musiikin tohtori Sakari Löytty. Ohjelman ovat toimittaneet Kimmo Saares ja Mikko Kurenlahti. Tilaisuudessa johtava piispa Sheku taamba Nambala piti esitelmän kirkkonsa historiasta. | Kuva: Kotimaan arkisto Piispa Leonard Auala ja juhlien kunniavieras, vuonna 1925 papiksi vihitty Sakeus Iihuhua. Hän sanoi toivovansa ja uskovansa, että kirkkojen yhteys säilyy tulevienkin sukupolvien ajan. ilmestyneessä Kirsti Ihamäen kirjoittamassa näyttävässä kuvajutussa. Ennen koronan aiheuttamia rajoituksia 150-vuotisjuhliin Namibiaan oli lähdössä Suomesta useita ryhmiä muun muassa Olle Eriks sonin vetämien Koonono-matkojen sekä Safari-kuoron ja Malmin seurakunnan järjestämien matkojen kautta. Kotimaa-lehti raportoi juhlista 50 vuotta sitten 21.7. Joku epäili, että te siellä Suomessa ette osaa juhlia. MARI TEINILÄ Osaatteko te siellä Suomessa juhlia