helmikuuta 2020 | hinta: 3,90 € Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 5. 18 12 8 Omaishoitajana loppuun asti Geriatri Gustaf Molanderin kokemuksen mukaan omaishoitaja tarvitsisi enemmän tukea KUA suunnittelee avustustoimintaa Pohjois-Koreassa Kirkon 1920-luku: Uskonnonvapautta ja uusia kirkkoja Kalevala on suomalaisuuden myyttinen sielunmaisema 20 N:o 8 / 28. vu os ik er ta 00 43 59 5– 20 –0 9
Keskuksessa voisi olla myös hiljentymiseen liittyviä luentoja ja seminaareja. 1 Miksi keskus tulee Turkuun. Nyt rumina saatettaisiin pitää 80-luvun kirkkoja. aluksi | viikon henkilö | Aika on purkaa K ivenheiton päässä kotioveltani Helsingin Pohjois-Haagassa on Hakavuoren kirkko, jonka ovi on ollut jo vuosia tiukasti säpissä. – Pyhiinvaelluskeskus on Turun kaupungin ja kirkon yhteinen hanke. Keskuksessa on kaksi kärkeä: kaupunki haluaa kehittää Turun vanhaa kaupunkia ja kirkko vastata pyhiinvaellusten suosion kasvamiseen. Mikäpä siinä, maku muuttuu kirkkoarkkitehtuurissakin. 4 Onko pyhiinvaeltaminen tässä hankkeessa nimenomaan kristillistä. Eri puolilla Suomea on runsaasti muitakin purku-uhan alla olevia kirkkoja ja seurakuntataloja. On vielä auki, minne keskus tulee ja millainen tila on. 3 Mikä pyhiinvaelluksissa kiinnostaa. Helsingin Sanomien neljä vuotta myöhemmin järjestämässä äänestyksessä menestyivät myös 70-luvun kirkot. Pyhiinvaellukseen liittyy olennaisesti matka, mutta matka voi olla lyhytkin. – Suomessa pyhiinvaellus on perinteisesti kristillistä. 2 Mitä keskuksessa tehdään. Pyhiinvaelluksista ja erilaisista reiteistä tarvitaan tietoa. Sillä, mitä juuri nyt pidetään rumana, on kuitenkin aivan erityistä merkitystä, sillä pienenevällä kirkolla on paineita hankkiutua eroon mittavasta rakennuskannastaan. Lisäksi se yhdistää kotimaiset reitit kansainvälisiin. Pyhiinvaellus voi vastata kaipuuseen. Hanketta johtamaan on valittu FM Annastiina Papinaho. Hankkeessa tehdäään tutuksi sekä perinteistä että uuden tyyppistä pyhiinvaeltamista, ja mukaan ovat tervetulleita kaikki. Kirkolliskokous myönsi syksyllä 40 000 euron vuotuisen määrärahan vuosille 2020–2022 pyhiinvaellustoiminnan kehittämiseen ja pyhiinvaelluskeskuksen valmisteluun. Sivuilla 4–6 kerrotaan Kouvolan Anjalankosken seurakunnasta, jossa on jouduttu luopumaan sisäilmaongelmien takia kahdesta seurakuntatalosta. Kaikkein vähiten arvostetaan sitä, mikä ei ole aivan uutta mutta ei vielä riittävän vanhaakaan. – Ihmiset ovat kiinnostuneita kokonaisvaltaisesta toiminnasta, johon liittyvät matkanteko, luonto, hiljentyminen ja yhteisöllisyys. Sopii toivoa, että muuttuville esteettisille mieltymyksille ei päätöksiä tehtäessä anneta kovin suurta painoarvoa. – Keskus koordinoi erilaisia pyhiinvaelluksiin liittyviä palveluita ja tuo näkyvyyttä koko Suomen reiteille. TuijA PyhärAnTA Toimittaja kasvoi Keravalla, jonka kirkko on vuodelta 1963. Pyhiinvaellus kiinnostaa ihmisiä, jotka etsivät hiljentymistä ja kokonaisvaltaista kokemusta, ja se voi olla myös väylä kristillisen hengellisyyden pariin. Sisäilmaongelmien vaivaama rakennus aiotaan myydä tai purkaa. Toista oli sata vuotta sitten 1920-luvulla, jolloin kirkkoja ei purettu, vaan rakennettiin. Siinä yhdistyvät lähimatkailu, vaeltaminen ja kestävä elämäntapa. | Kuva: Harri Nurminen AnnAsTiinA PAPinAhO Pyhiinvaellustoiminnan projektipäällikkö KOTIMAA | 28.2.2020 2. hän aloittaa tehtävässään 23.3. TuijA PyhärAnTA ”Tässä yhdistyvät matkailu, luonto ja hiljentyminen” – Koen hiljaisuuden liikkeen ja luontohengellisyyden läheisiksi, pyhiinvaellustoiminnan projektipäälliköksi valittu Annastiina Papinaho sanoo. Koen hiljaisuuden liikkeen ja luontohengellisyyden läheisiksi. Lisäksi pyhiinvaeltajat haluavat tietoa paikallisista palveluista. Tavoitteena on, että se avattaisiin vuonna 2021. Hakavuoren kirkko (1963) on rakennettu vuosikymmenellä, jonka kirkkoarkkitehtuuria ei aina ole osattu arvostaa. Siitä kerrotaan sivuilla 12–17. Turku on keskeinen osa kotimaisia pyhiinvaellusreittejä. Retriiteissä ja pyhiinvaelluksissa on molemmissa kyse hiljentymisestä ja läsnäolosta. Kun Kotimaa kymmenen vuotta sitten järjesti äänestyksen Suomen rumimmasta kirkosta, koko kolmen kärki oli 1960-luvulta
YK:n arvioiden mukaan nyt saattaa olla syntymässä tämän vuosituhannen pahin humanitaarinen kriisi, jos tulitauosta ei synny nopeasti sopua. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Valtaosa heistä on joutunut lähtemään Afganistanista tai Syyriasta. Lapset ovat kaikissa olosuhteissa haavoittuvimmassa tilanteessa. Emerituspiispa Wille Riekkinen kirjoitti viime viikolla Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa toivovansa myös kirkkojen ryhdistäytyvän lasten auttamiseksi. Emmekö veisaisi toivossa vielä silloinkin, kun helvetin portit ovat uhkaamassa. Siinä ihminen tarvitsee voidakseen hyvin ensin olemassaolon fyysiset tarpeet, kuten ruoan ja juoman. 175 on vasta hyvä alku K reikan saariston pakolaisleireillä on kymmeniä tuhansia turvapaikanhakijoita. Sotaa pakenevien ihmisten hätään heikosti vastaaminen voi olla se asia, josta seuraavat sukupolvet tuomitsevat nyt elävät ihmiset, etenkin poliittiset päättäjät. Poikien keskus viettää 50-vuotisjuhlaansa Oulussa poikien talvipäivien yhteydessä. Keskuksen toiminnanjohtaja, pastori Pentti Tapio kertoo, että pyrkimyksensä on, että poika olisi kaikkina ikäkausinaan Jumalan kuuloetäisyydellä, että hänelle aina olisi tarjolla Jumalan sanaa ymmärrettävässä muodossa. Morian leirin olosuhteita on kuvattu helvetillisiksi. arjen pyörityksessä ja ihmiselämän murheiden keskellä joutuu usein ajattelemaan kaiken tämän merkitystä ja päämäärää. Kun elämä sitten satuttaa, ihminen voi olla pohjimmiltaan ahdistuksessaan kovin yksin. Sen lisäksi on pulaa sellaisista elämää ylläpitävistä asioista kuin vedestä ja ruuasta. Psalmissa sanotaan ahdistetulle: ”Sinä, Herra, olet linnani ja turvapaikkani.” Ja vielä: ”Hän levittää siipensä yllesi, ja sinä olet turvassa niiden alla.” Olisiko jopa niin, että hyvä ja rakastava Jumala täyttää minkä tahansa tarvehierarkian jokaisen kategorian. YK:n mukaan vauvoja ja pieniä lapsia on tälläkin pakolaismatkalla kylmettynyt kuoliaiksi. 27.2. Niiden jälkeen on saatava turvallisuutta, yhteenkuuluvuuden tunnetta, rakkautta ja kunnioitusta muilta. Osin se johtuu siitä, että leirillä on monta kertaa enemmän ihmisiä kuin sinne on suunniteltu. Hän muistutti siitä, että Jeesuksen korostama kultainen käsky koskee myös niitä lähimmäisiä, joiden nimet eivät löydy kirkonkirjoista. amerikkalainen psykologi abraham maslow julkisti vuonna 1943 kuuluisaksi tulleen tarvehierarkiansa. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Sitä ei voi ymmärtää, mutta siihen voi vain uskoa ja luottaa. Kun hätä on suuri, on perimmäinen turva ikiaikojen Jumalassa. Heistä 60 prosenttia on lapsia ja 20 prosenttia naisia. Hallituksen päätös tuoda Suomeen 175 erittäin haavoittuvassa asemassa olevaa lasta sekä yksinhuoltajaperhettä Välimeren alueen pakolaisleireiltä on oikeansuuntainen. Turvaa hakevista noin 5 000 on vailla vanhempiaan olevia alaikäisiä. ?. Huipulla ovat itsensä toteuttamisen tarpeet. KOTIMAA | 28.2.2020 3. Hän uskoo poikatyön vastaavan joihinkin poikien perustarpeisiin, se luo turvallisuutta, jonka lähteenä ovat kerhoissa viljelty Jumalan sana, ohjaajien veljellinen mukanaolo ja toveripiiri, jossa he saavat läheisiä yhteyksiä. 1970 Kotimaa 27.2.1970. Kreikan pakolaisleirit ovat kuitenkin vain yksi pieni osa Syyrian sodan synnyttämää humanitaarista kauhukertomusta. Se on hyvä päätös, mutta sen vaikutus on pieni kokonaisuuden suhteen. Ylen haastatteleman lääkärin mukaan lapsia on joutunut Morian leirillä prostituution uhreiksi. JuSSi RytKöNeN Kirjoittaja on Kotimaan artikkelitoimittaja. Kahden viimeisen kuukauden aikana pelkästään Idlibin kaupungin seudulta Pohjois-Syyriassa sotaa on paennut noin miljoona ihmistä. Leireillä on kylmä. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | ???????. Kotimaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Porkkalankatu?7 B, 00180 Helsinki asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora WikmanHaavisto (virkavap.) Graafikot: Gun Damén, Ritva Kaijasilta-Heinonen Valokuvaaja: Jukka Granström toimittajat: Emilia Karhu (virkavap.), Vesa Keinonen, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Meri Toivanen aikakauslehtien Liiton jäsenlehti iSSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy toimitusjohtaja: Matti Koli myyntijohtaja: Otto Mattsson Lukijamäärä: 50?000 KMT 2018 Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä
Kerhoille etsitään uutta vuokratilaa. Ovien sulkemisen jälkeen viikkotoimintaa on siirretty vuokratiloihin, jotka eivät ole täysin esteettömiä. Myös 1980-luvulla laajennetun lippulaivan, Inkeroisten seurakuntatalon, yksitoista työntekijää muutti tammikuussa vuokratiloihin. Kirkolliskokoukseen haetaan valiokuntien sihteereitä Kirkkohallitus on avannut haettavaksi kirkolliskokouksen valiokuntasihteerien ja notaarin paikat. Ehdotus sai kannatusta. Nyt paikat ovat avoinna. Ryhmästä saa tukea myös silloin, jos nuori päättää palata liikkeeseen. Ensi adventtina vihitään käyttöön noin 600-neliöinen Myllykosken kirkon laajennus, jolloin alueen väliaikaisesta seurakuntakodin vuokratilasta voidaan luopua. Eija Murto tietää, että työnantajan velvollisuus on tarjota työntekijöille terve työympäristö. Joukkoon liittyivät kaikki kuusi työntekijää Myllykosken tilapäistoimistosta. uutiset | lyhyesti | | kouvola | S isäilmaongelmat ovat koetelleet homeitiöiden ja kuitupölyn muodossa jo pitkään Kouvolan seurakuntayhtymään kuuluvaa Anjalankosken seurakuntaa. Vaikka seurakuntatoimisto onkin muuttanut pois Inkeroisten seurakuntatalolta, tiloissa toimii yhä päiväkerho ja partiokolo. Omien tilojen jäädessä pois käytöstä Eija Murto näkee verkostoitumisessa yhden tulevaisuuden mahdollisuuden. Sippolan seurakuntatalon tasakatto muutettiin loivaksi aumakatoksi vuosikymmeniä sitten, mutta talon rakenteissa ilmeni kosteusvaurioita ja ilmanvaihdossa ongelmia. Työpaikkailmoituksen mukaan Kirkkohallitus ottaa kirkolliskokouksen toimikaudelle 1.5.2020–30.4.2024 valiokuntasihteereitä ja notaarin toimeksiantosuhteeseen. Kirkolliskokouksen työjärjestyksessä asiasta todetaan vain, että kullakin valiokunnalla on sihteeri tai tarvittaessa useampi. Asiasta kertoi ensimmäisenä Oulun seudun seurakuntalehti Rauhan Tervehdys. Myllykosken seurakuntatalo on jo purettu ja Sippolan seurakuntatalo on tarkoitus purkaa tämän vuoden aikana. Edustaja tuija Kruus ehdotti täysistuntosalissa käydyssä keskustelussa, että tehtäviin järjestettäisiin avoin haku. KOTIMAA | 28.2.2020 4. Anjalankosken seurakunnan tilanne ei ole omalla alueellaan mitenkään poikkeuksellinen, sanoo Kosteus ja kuitupöly ajavat evakkoon sisäilma | Kouvolan Anjalankosken seurakunnassa kärsitään sisäilmaongelmista. Anjalankosken seurakunnan kirkkoherra Eija Murto tuntee muutoksessa elämisen omakohtaisesti. Niinpä ratkaisuja on pakko tehdä, kun silmiä kirvelee, tulee päänsärkyä tai hengitystieoireet kertovat altistumisesta. teKsti ja Kuvat | Martti Kivistö Myllykosken kirkkolaajennus vihitään käyttöön ensimmäisenä adventtina, jolloin voidaan luopua nyt käytössä olevista väistötiloista. Työhuoneen nurkassa muhineet sädesienet ja muut ilman epäpuhtaudet ovat ajaneet hänet evakkoon jo kolmasti eri tiloista, ensin Anjalassa, sitten Myllykoskella ja nyt Inkeroisissa. Vuokratilat antavat pelivaraa nopeisiin käänteisiin. Ryhmää ohjaavat Oulun tuomiokirkkoseurakunnan nuorisotyönohjaaja Mono Kuoppala ja Oulun seurakuntayhtymän erityisnuorisotyönohjaaja ansku saukkomaa. Inkeroisten seurakuntatalon tulevaisuus on vielä auki. Tilaisuuksia voisi joskus järjestää yhteistyökumppanien tiloissa mutta myös yksityiskodeissa, kuten seuroissa ja kinkereillä on ollut tapana. Kaksi 1970-luvulla rakennettua seurakuntataloa Myllykoskella ja Sippolassa on menetetty. Kuoppalan mukaan tuki on nuorille tärkeää elämäntilanteessa, jossa he ovat ottaneet etäisyyttä kenties hyvinkin tiiviistä lähiyhteisöstään. Mono Kuoppala sanoo lehdessä, että toiveita ryhmän perustamisesta on tullut koulujen oppilashuollosta ja nuorilta itseltään. Oulussa aloittaa ryhmä lestadiolaisesta liikkeestä irtautuneille tytöille Oulun seurakunnissa aloittaa maaliskuussa ryhmä vanhoillislestadiolaisesta liikkeestä irtautuneille ja irtautuville tytöille. Myllykosken seurakuntatalossa tasakatto vuoti talvisin ja kosteutta imeytyi myös alhaalta rakenteisiin. Luottamuksellinen EXL-ryhmä on tarkoitettu 15–19-vuotiaille. Myös seurakuntasalissa voidaan pitää lyhytkestoisia tilaisuuksia. Seurakuntataloista kaksi on poistettu käytöstä ja kolmannen väkeä on siirtynyt yhteisen vuokrakaton alle. Käytäntö on uusi, sillä paikat on tavattu täyttää ilman julkista hakua. Valiokuntasihteerien valintaprosessi herätti keskustelua viime kevään kirkolliskokouksessa
Kyse on paljolti tasakattoisesta rakennustyylistä, räystäiden puutteesta sekä alapohjan rakenneratkaisuista. Edla Mäkelä Anjalankosken seurakunnan kirkkoherra Eija Murto joutui työtilastaan evakkoon sisäilmaongelmien takia jo kolmatta kertaa, kun seurakuntatoimisto muutti pois Inkeroisten seurakuntatalosta. Laitteiden suodattimet vaihdetaan kaksi kertaa vuodessa, mutta vanhoista äänenvaimentimista irtoava kuitupöly aiheuttaa ongelmia. Myös tiukkeneva talous on yksi selitys ongelmille. Samaan aikaan rakennuskanta vanhenee ja kunnossapitorahoja leikataan. Jukka Reijon mukaan seurakuntien jäsenmäärä vähenee, mikä supistaa verokertymää. – Muistutan vuosittain, että kaiken seurauksena uusien investointien hintalappu kasvaa. Lehtomäki onkin miettinyt, voisiko vapaaehtoisten rinki ottaa KOTIMAA | 28.2.2020 5. ” Työnantajan velvollisuus on tarjota työntekijöille terve työympäristö. arvelee, että sillä tavoin ”halutaan olla trendin harjalla, erottua vanhasta ja tehdä taidetta”. Osaltaan ongelmia voi kasvattaa ilmastonmuutos ja lisääntyneet sateet. Kouvolan seurakuntayhtymän kiinteistöpäällikkö Jukka Reijo. Kotimaa-lehden tuplanumero ilmestyy 3.4. Varaa paikkasi! Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Mainos Kotimaassa tavoittaa 50 000 lukijaa. Kouvolan yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja, Sippolan alueella asuva Elina Lehtomäki muistaa hyvin ajan, kun lähes jokaisella kiinteistöllä oli oma, siitä huolehtiva työntekijä. Viime keväänä vettä valui rakenteisiin pitkiä aikoja. » Mitä teet pääsiäisenä. Kosteus ja jäätyminen rassaavat rakenteita. Jukka Reijo sekä Kiinteistöpalvelujen kiinteistökehityssuunnittelija, arkkitehti Edla Mäkelä toteavat, ettei miljoonaremontti ole järkevää talossa, jonka tilajärjestelyt eivät edusta tätä päivää. Inkeroisten seurakuntatalon jo 40 vuotta palvelleet ilmanvaihtokoneet ovat työnsä tehneet. Miksi arkkitehdit sitten piirtävät ongelmakattoja. Nyt talot ovat tulleet elinkaarensa päähän. Katon muoto tuottaa ongelmia lumitalvina
Kouvolassa Ummeljoen kyläkirkko on esimerkki alhaisista kuluista ja tehokkaasta vapaaehtoistyöstä. Ensisijaisia kunnostuskohteita ovat Kouvolan seurakuntayhtymän viisitoista kirkkoa ja kymmenen siunauskappelia. Tilaratkaisuja suunniteltaessa tilojen esteettömyys on tärkeä arvo. – Tyylipuhdas uusgoottilainen kirkko menee piloille, jos sinne tuodaan vessa, astianpesukone, hissi ja keittiö. Kirkossa poikkeava saa itselleen myös mielenrauhaa, Korjala sanoo. Tärkeä haaste kaikille rakentamisessa ovat uudet, vähemmän tunnetut materiaalit. Silloin tehdään merkinnät siitä, mitkä asiat vaativat välitöntä puuttumista ja mitkä laitetaan investointisuunnitelmaan. Kirkon sivuparvia voisi hyödyntää viikkotoiminnassa. Edla Mäkelä arvelee, ettei henkilöstö halua enää asua seurakuntataloissa niin, että ollaan ympäri vuorokauden töissä. Sen edustalla Anjalankosken seurakuntaneuvostossa puhetta johtava Tero Suutari, seurakuntalainen Eila Korjala sekä yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Elina Lehtomäki. Metsärinne kuitenkin vakuuttaa, että tasakattoja voidaan rakentaa edelleen myös kestävästi. Inkeroisten seurakuntatalossa toimii yhä päiväkerho, ja siellä voidaan järjestää lyhytkestoisia tilaisuuksia. Onhan Anjalankosken seurakuntaan hiljan nimetty oma vapaaehtoistyötä koordinoiva teologi. Paljon vaikuttaa myös hintalappu. Käyttötarve on vähentynyt. Sippolan seurakuntatalo aiotaan purkaa. Kiinteistöpuoli ei tunne tarvetta palata entisiin toimintatapoihin, sillä aika ja kulttuuri ovat muuttuneet. Jukka Reijon mukaan nyt asioita hoidetaan tekniikan avulla asentamalla erilaisia hälytyksiä ja seurantalaitteita. Israel 16.10.–24.10.2020, Finnairin reittilennot. Matkan perushinta ph 1399 € (1hh 480 €). Toisinaan esitettyyn arvosteluun arkkitehtien osuudesta kustannusten karkailuun hän toteaa, että projektia tilattaessa tulisi määrittää kaikki reunaehdot tarkasti. Viime syksynä Sippolassakin pyörähtänyt Museovirasto näytti alustavasti muutokselle vihreää valoa. Kiinteistöja hautauspalvelujen johtokunta on perustanut ohjausryhmän selvittämään Sippolan tilaratkaisuja. vastustaa toimintatilojen sijoittamista kirkkoon. Monitoimikirkon toteutus sisältää sekin isoja haasteita. Maaseudulla toimivia vuokratiloja kirkon läheltä on vaikea löytää, joten uudisrakentaminen voisi olla paikallaan. Seurakuntayhtymän kiinteistötoimisto ja kirkkoherra Eija Murto pitävät ensisijaisena, että Sippolan korvaavat toimintatilat sijoitettaisiin saman katon alle kirkkoon. Sippolassa vuonna 1879 valmistuneen kirkon ylläpito vaatii katon laittamista kuntoon, esteettömyysvaatimuksien huomioimista sekä öljylämmityksen vaihtamista. Kirkko ei ole mikä hyvänsä rakennus, se on pyhitetty Jumalan huone, jossa viipyvät esi-isien rukoukset ja menneiden julistajien saarnavirret. ” Miljoonaremontti ole järkevää talolle, jonka tilajärjestelyt eivät edusta tätä päivää. Matkan perushinta ph 1650 € (1hh 490 €). Esimerkiksi ahkerasti jumalanpalveluksiin Sippolan kirkossa osallistuva Eila Korjala KOTIMAA | 28.2.2020 6. Asia on nostanut seurakunnassa vilkkaan mielipiteenvaihdon, sillä osa kokee hankkeen olevan ristiriidassa kirkon pyhyyden kanssa. Opas Ram Laor, JerusalemAkabaPetra-Amman-Tiberias. Investoinneissa on otettava huomioon myös tulevat käyttökulut. Seurakuntalehti Rauhan Tervehdys Oulun ev.lut. Matkoja IsraelJordania 24.4.–2.5.2020, Toiviomatkat. Vaihtoehtona onkin maalailtu pientä, kohtuuhintaista seurakuntataloa. seurakunnat | Hailuoto | Liminka | Lumijoki | Muhos | Tyrnävä ILMOITUSVEDOS RT 6/2020 ilmestyy 13.2. Jerusalem-Tiberias. uutiset näitä tehtäviä hoitaakseen vahtimestareiden ja suntioiden apuna toimien. Talon tulevaisuus on auki. Lehtomäki on myös tiedostanut muutokset ympäristön tilatarpeissa: suuria tilaisuuksia on aiempaa vähemmän, ja pienryhmätoiminta ja perhejuhlat ovat siirtyneet pois seurakuntien tiloista. Finnairin reittilennot. Seurakunnan paikallisena yhteistyökumppanina toiminut diplomi-insinööri Kaisu Metsärinne on suruissaan menetetyistä taloista. Lisätiedot Urpo Karjalainen p. Hyvät hotellit. Johtokunta kiertää kesäisin kiinteistöt läpi. Anjalankosken seurakuntaneuvostossa puhetta johtava varapuheenjohtaja Tero Suutari on valmis hyväksymään kumman tahansa ratkaisun. Seurakunnan nettisivujen kautta kuka tahansa voi kirjata havaitsemiaan vikoja. 040 725 7786, urpo.karjalainen@h-y.fi Opastuksissa erinomainen asiantuntemus
Koulutuksen järjestämiseen Suomessa osallistuivat LFF, Esikoiset ry, Suomen Raamattuopisto, Ryttylän Kansanlähetysopisto ja Karkun evankelinen opisto. Kirkkojen kesken on sovittu keskeisistä tapahtumista tiedottamisesta toiselle. – Tässä ovat olleet mielessä vain lähetystyön tarpeet Venäjällä. Määrä oli poikkeuksellisen suuri. – Sitä varten meillä on yhteistyösopimus, ja muutenkin yhteydenpito kirkkojen välillä on tiivistä. Pöyhtärinkään mukaan virkaan vihityt eivät esiinny papillisessa roolissa Suomen kirkossa. – Saimme siitä tietoa Inkerin kirkon Facebook-sivuilta ja muutamien yksityishenkilöiden kautta. Ongelmallista Häkkisen mukaan sen sijaan on se, mikäli Inkerin kirkkoon vihitty tosiasiallisesti työskentelee Suomessa ja jos syy vihkimykseen on vain pappisviran saaminen. Uudet suomalaiset pappisdiakonit tulevat ruotsinja kaksikielisen rauhansanalaisuuden (LFF) sekä esikoislestadiolaisuuden (Esikoiset ry) piiristä. Esikoiset ry:n tiedotusvastaava Eero Nieminen kertoo, että herätysliikkeellä on jo vuosikymmenet ollut toimintaa Venäjällä. LFF:n ulkomaanlähetyksen toiminnanjohtajan Vesa Pöyhtärin mukaan suurin syy näin monen pappisdiakonin vihkimiseen ja sitä edeltäneeseen koulutuksen järjestämiseen oli Inkerin kirkon työntekijäpula. Mikkelin piispan Seppo Häkkisen mukaan suomalaisten vihkimykset Inkerin kirkon papeiksi tai diakoneiksi ovat ongelmaton asia, jos kyseiset henkilöt tosiasiallisesti työskentelevät Inkerin kirkossa. Esikoiset ry:n työssä Suomessa vihkimyksellä ei Niemisen mukaan kuitenkaan ole ollut erityistä merkitystä. Piispa Ivan Laptev vierailee Suomessa maaliskuussa. Vihityt saivat ensimmäistä kertaa kaksivuotisen koulutuksen. – Nyt vihkimyksessä oli viisi liikkeemme jäsentä. Olen itsekin Inkerin kirkon diakoni. Tosin tiedottamisessa on kummallakin kirkolla parantamisen varaa, Häkkinen toteaa. Diakonien vihkimys järjestettiin kelton kirkossa. Mikkelin piispan mielestä on tärkeää, että kaksi sisarkirkkoa voivat avoimesti ja rehellisesti keskustella suhteistaan. Nyt Inkerin kirkko ei tiedottanut etukäteen diakonien vihkimyksestä. | Kuva: Jukka Granström ” Seppo Häkkinen korostaa, että Inkerin kirkko tekee itsenäisesti päätökset siitä, mihin tehtäviin ja keitä se vihkii. Näin vältetään epäluulot nurkanvaltaamisista tai myyräntyöstä toisessa kirkossa. Inkerin kirkon diakonin toimenkuva vastaa suomalaista seurakuntapastoria. Erityisesti koska oli kyse näin suuresta joukosta suomalaisia, olisi etukäteistiedottaminen ollut hyvä asia. Inkerin kirkossa vihittiin diakoneiksi 11 suomalaista keltto | Piispa Seppo Häkkisen mielestä vihkimyksien tarkoitus on tukea Inkerin kirkkoa. | pappisdiakonit | I nkerin kirkon piispa Ivan Laptev vihki 16.2. – Inkerin kirkon diakoneilla ei ole edes kirkkoherran luvalla mahdollista hoitaa papillisia tehtäviä meidän kirkossamme, päinvastoin kuin Inkerin kirkon papeilla. Inkerin kirkko ei maksa suomalaisdiakoneille palkkaa, mutta tarjoaa seurakunnissa vierailtaessa ylöspidon. – Tästä syystä he ottavat mielellään vastaan suomalaisia papeiksi ja diakoneiksi. Häkkinen korostaa, että Inkerin kirkko tekee itsenäisesti päätökset siitä, mihin tehtäviin ja keitä se vihkii. Jussi Rytkönen Lue lisää Kotimaa24:stä. – Pyrkimys on tukea ja auttaa Inkerin kirkkoa. Häkkisen mielestä kirkkojen välisissä neuvotteluissa olisi hyvä avata virkateologisesti Inkerin kirkon diakonin asemaa, siis sitä millaisesta virasta on kyse. KOTIMAA | 28.2.2020 7. Inkerin kirkon diakonit ovat pappisdiakoneja, joiden työtehtävät liittyvät jumalanpalveluksiin ja kirkollisiin toimituksiin. Kelton kirkossa diakoneiksi 12 miestä, joista 11 on Suomen kansalaisia. Pyhän Marian kirkko Pietarissa on inkerin kirkon pääkirkko. Kirkkojen neuvotteluissa pitäisi kuitenkin avata Inkerin kirkon diakonien asemaa: minkälainen virka se on
Pohjois-Korea on yksi kuudesta ydinasevallasta, jonka ohjukset voivat lentää valtamerien yli. Toinen Pohjois-Korea-uutisointia hallinnut teema ovat olleet huipputapaamiset. Lähes puolet väestöstä on aliravittuja ja viidennes lapsista alikasvuisia. Vuodesta 2006 lähtien se on tehnyt kuusi ydinkoetta, viimeisimmän syyskuussa 2017. Hän toimi tuolloin ympäristöja kehitysyhteistyöministerinä. Kansainvälisen juristijärjestö IBA:n sotarikoskomitean vuonna 2017 julkaistun raportin mukaan Pohjois-Koreassa tapahtuvien “sanoinkuvailemattomien julmuuksien vakavuus, laajuus, kesto ja luonne paljastavat totalitaarisen valtion, jolle ei ole vertailukohdetta.” Pakotteet haittaavat avustustyötä totalitarismi | Huipputapaamiset ja ohjuskokeet ovat vieneet huomion Pohjois-Koreaa vaivaavalta ruokapulalta ja ihmisoikeusrikkomuksilta. Ojalan tiedot perustuvat paitsi käynteihin kentällä myös YK:n viime elokuussa julkaisemaan raporttiin, jonka mukaan pohjoiskorealaisten ruokaturvallisuus on hälyttävällä tasolla. Pohjois-Korean viranomaiset ottivat Kirkon Ulkomaanapuun yhteyttä ensimmäisen kerran vuonna 2010, ja järjestö kävi maan kanssa vakavat neuvottelut. Tämä on se iso asia, sanoo Kirkon Ulkomaanavun (KUA) erityisedustaja Jussi Ojala. YK:n raportti nostaa esille myös humanitaarista työtä tekevien järjestöjen vaikeudet Pohjois-Koreassa. – Nämä vaikuttavat mitä suurimmassa määrin myös KUA:n toimintaan. Meidän on noudatettava kansainvälisen yhteisön asettamia sääntöjä ja rajoitteita ja oltava tietoinen miten prosessi toimii. Hän myös lisäsi, että maa aikoo lähiaikoina esitellä uuden ”strategisen aseen”. Maahan ei raportoijia päästetty. Kirkon Ulkomaanapu suunnittelee avustustoiminnan käynnistämistä. Ohjuskokeita maa on tehnyt yli sata. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on tavannut Kim Jong-unin kolmesti ydinaseriisunnan merkeissä. Aliravitsemusta on, ja sen vaikutukset ovat peruuttamattomat. Puhe nousi välittömästi kansainväliseksi uutiseksi. – Hankkeille, jotka liittyvät ihmisten peruselämiseen ja elämän edellytyksiin, pitäisi antaa kaikissa oloissa mahdollisuus. Viime vuonna se teki kaikkiaan kymmenen ohjuskoetta tasaisin väliajoin. Fidan mukaan nykyiset pakotteet tekevät Pohjois-Korean hankkeeseen liittyvän rahaliikenteen mahdottomaksi. Fida ehti toimia maassa yli 20 vuotta parantaen muun muassa maan ruokaturvaa ja sairaanhoitoa. Sekä YK:n että IBA:n raportit perustuvat ensisijaisesti Pohjois-Koreasta paenneiden haastatteluihin. – Pohjois-Koreassa on krooninen ruokapula. Vaikka talouspakotteet eivät suoranaisesti koskekaan humanitaarista toimintaa, kehitysapujärjestöt törmäävät jatkuvasti “vakaviin, ei-tarkoitettuihin seurauksiin, kuten varojen puutteeseen, toimimattomiin pankkiyhteyksiin ja vaikeuksiin humanitaaristen tuotteiden perilletuonnissa.” Näihin vaikeuksiin ovat törmänneet myös suomalaiset avustusjärjestöt. Vapaiden suuntien kehitysyhteistyöjärjestö Fida lopetti hankkeensa Pohjois-Koreassa Yhdysvaltojen asettamien entistä tiukempien talouspakotteiden takia. Vierailut liittyvät KUA:n suunnitelmiin aloittaa Pohjois-Koreassa humanitaarinen avustus. Vakavuuteensa nähden aivan liian vähän huomiota saa myös maata vaivaava ruokapula. | pohjois-korea | P ohjois-Korean johtaja Kim Jong-un julisti uudenvuodenpuheessaan, ettei maan enää tarvitse pitää kiinni sitoutumisestaan välttää asetestejä. | Kuva: AP/Lehtikuva uutiset KOTIMAA | 28.2.2020 8. Tavallisiin ihmisiin eivät pakotteet saisi kohdistua, Haavisto sanoo. Käsien puristelu ja miekkojen kalistelu ovat vieneet huomion humanitaariselta katastrofilta. – Pohjois-Koreaan kohdistuu mahdollisesti ihmiskunnan historian kovimmat pakotteet, Jussi Ojala arvioi. – Silloin emme päässeet yhteisymmärrykseen toimintamme ehPohjois-Koreaan kohdistuu mahdollisesti ihmiskunnan historian kovimmat pakotteet, arvioi KUA:n erityisedustaja Jussi Ojala. Meidän on tarkkaan tiedettävä, mitä tuotteita on mahdollista vielä maahan ja mitä ei, ja on otettava selville, mitä poikkeuslupamenettelyjä on olemassa. Ojala on vieraillut Pohjois-Koreassa kolmesti. Myös KUA:n suunniteltu avustusprojekti Pohjois-Koreassa on törmännyt samanlaisiin vaikeuksiin, jotka johtivat Fidan vetäytymiseen maasta kesäkuussa. Ulkoministeri Pekka Haavisto muistaa, kuinka Fidan ruokaturvahanke Pohjois-Koreassa aikoinaan käynnistyi 90-luvun lopussa. Kuva on Pohjois-Korean pääkaupungista Pjongjangista tämän vuoden tammikuulta. – Ihmisiä ei kuole massoittain kuten 1990-luvulla, mutta maan humanitaarinen tilanne on yhä vakava. Vakavimmat ihmisoikeusrikkomukset tapahtuvat vankileireillä, jonne on raportin mukaan vangittuna 80 000–130 000 ihmistä
Timo VirTala ” Tavallisiin ihmisiin eivät pakotteet saisi kohdistua. Suomi ei osallistunut äänestykseen eikä ole allekirjoittanut sopimusta. Yksi vaihtoehto on kääntää katseet kohti YK:ta ja kysyä, toimiiko sekään ydinasekysymyksissä reilusti ja johdonmukaisesti. doista, kuten humanitaarisista periaatteistamme, toimintamme vapaudesta ja kohderyhmistämme. – Usein annetaan ymmärtää, että Iranin ja Pohjois-Korean johtajat ovat irrationaalisia toimijoita, vaikka tästä näkökulmasta he toimivat täysin rationaalisesti. Myöskään Pohjois-Korea ei kuulu sopimuksen allekirjoittajamaihin. Seuraavaksi haemme YK:n pakotekomitealta hyväksyntää hankkeelle ja pyöräytämme sen jälkeen rahoitushaun toden teolla käyntiin, Ojala summaa tämän hetken tilanteen. Toisaalta vaihtoehtoisia keinoja maan painostamiseksi kohti demokratiaa ei juuri ole esitetty. Miksi ydinsulkusopimuksen viisi ydinasevaltiota – USA, Iso-Britannia, Ranska, Venäjä ja Kiina – ovat myös YK:n turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenvaltiot ja siten maailman vaikutusvaltaisimmassa asemassa. KUA:n delegaatio on käynyt maassa kaikkiaan kolmesti tehden suunnitelmia muun muassa paikallisten opettajien kouluttamisesta ja koulukeskeisen pienviljelyja kasvihuoneprojektien aloittamisesta. ICAN Finlandin markkinatutkimusyritys Kantarilla marraskuussa teettämän kyselyn mukaan 84 prosenttia suomalaisista kannattaa sopimuksen allekirjoittamista ja ydinaseiden täyskieltoa. Ydinasekysymyksistä kirjaa kirjoittava rauhantutkija, Suomen Rauhanliiton puheenjohtaja Tarja Cronberg korostaa Pohjois-Korean toiminnan rationaalisuutta. Yhdysvallat on boikotoinut ja asettanut talouspakotteita Pohjois-Korealle 1950-luvulta lähtien. Tämä ei kuitenkaan yksin ratkaisisi ongelmaa, sillä maan ovet ovat lukossa sisäja ulkopuolelta. Vuonna 2018 KUA kutsuttiin maahan uudestaan. Cronberg onkin viime aikoina kääntynyt vuonna 1968 solmitun ydinsulkusopimuksen kritisoijaksi. – Pekka Haavisto KOTIMAA | 28.2.2020 9. Kesäkuussa 2017 YK:ssa käynnistyi ydinsulkusopimusta täydentävä prosessi, ydinaseiden kieltosopimus. – Se sementoi liiaksi nykyisen tilanteen. Ydinasevalloilla ei ole motivaatiota luopua ydinaseistaan. Keskustelut ovat Jussi Ojalan mukaan olleet tällä kertaa pitkiä ja monipolvisia ja edenneet hyvässä yhteishengessä. Kummallakaan ei ollut ydinasetta ja kumpikin syöstiin vallasta väkivaltaisesti amerikkalaisten toimesta. Avustusjärjestöjen toivelistan kärjessä lienee, että humanitaarinen avustustyö, jonka nykyiset pakotteet sallivat, onnistuisi myös käytännössä. Tällä hetkellä sopimuksen on allekirjoittanut 80 ja ratifioinut 35 valtiota. Miksi joillakin mailla saa olla ydinase ja toisilla ei. Ydinasevarustelua ja ihmisoikeusrikkomuksia ne eivät ainakaan ole estäneet. Kun sopimuksesta äänestettiin YK:n yleisistunnossa, enemmistö maailman maista äänesti sen puolesta. Ydinsulkusopimuksesta se erosi vuonna 2003. – Hankesuunnitelma on jo valmis. Ulkoministeri Pekka Haaviston mukaan Korean niemimaalla ollaan nyt erittäin hankalassa tilanteessa: asevarustelu vie kaikki resurssit. Cronberg nostaa esiin Irakin Saddam Husseinin ja Libyan Muammar Gaddafin kohtalot. – Tilanteesta olisi nyt pakko päästä jotenkin eteenpäin, Haavisto toteaa. YK:ssa vastaava päätös tehtiin Pohjois-Korean ensimmäisen ydinkokeen jälkeen vuonna 2007. Ovatko Pohjois-Koreaan kohdistetut talouspakotteet tuottaneet toivottua tulosta. Sopimuksen voimaanasettamiseksi ratifioijia tarvitaan vähintään 50
luokkien oppilaista 60,8 prosenttia osallistui vuonna 2018 evankelisluterilaiseen uskonnonopetukseen. Jokainen valittu varmaan pyrkii sopuun, kirkon parhaaseen ja Jumalan kunniaan. Näin nykyisen mallin jatkuminen ja sen siilipuolustaminen ovat johtamassa tilanteeseen, jossa merkittävä osa tulevaisuuden kansalaisia ei enää saa riittäviä valmiuksia uskontoihin liittyvään yleissivistykseen ja monilukutaitoon. Toiseksi uskontorauhaa voidaan hyvin, jopa huomattavasti perustellummin edistää yhteisillä oppitunneilla, kuin erillisillä tunneilla. Ylimpien tuomioistuimien ja oikeustieteen edustajat ovat jääneet pois. Kirkon vaalitapaa ja hallintoa uudistettava KOTIMAA | 28.2.2020 10. Kotimaa seurasi kiitettävästi kirkolliskokousedustajien ja hiippakuntavaltuutettujen vaalia. Yhteinen katsomusopetus on ainoa tapa, jolla yhteiskunta voi varmistua siitä, että sen kaikki jäsenet saavat riittävät valmiudet uskontojen ja katsomusten tuntemiseen ja syvälliseen ymmärtämiseen. koulu | Yhä kasvava määrä oppilaita ei osallistu mihinkään yhteiskunnan tarjoamaan uskonnonopetuksen muotoon, kirjoittaa Arto Kallioniemi. Uskontojen ja katsomusten vuoropuheluun liittyvät kommunikaatioja vuorovaikutustaidot ovat erittäin laaja-alaisia ja moninaisia. Lampiselle ja Ruokaselle on ilmeisesti tärkeämpää, että osa kansalaisista saa uskontotieteellisesti orientoitunutta luterilaista opetusta omassa ryhmässään (kuten he esittävät), kuin se, että kaikki kansalaiset saavat ylipäänsä uskontoihin liittyvän yleissivistävän aineksen osana perusopetusta. Tunnetaan lukuisia tapauksia, jossa vanhemmat ovat ottaneet lapsensa pois uskontotunneilta vedoten siihen, ettei opetus ole heidän uskontonsa mukaista. Suomalaisessa yhteiskunnassa vahvasti toimiva kirkko seuraa aikaansa ja ympäristössä tapahtuvia muutoksia. Se saattaa lisäksi loukata kansalaisten yksityisyyden suojaa tekemällä uskontokuntaan kuulumisen näkyväksi, mikä voi olla EU:n lainsäädännön vastaista. Nykymallin puolustajat puhuvat uskonnontunneista usein keitaina, jossa vähemmistöoppilaat voivat turvallisesti keskustella oman uskontonsa perusteista. Aikaa otti, että vastaavuus valitsijoiden toimikauteen saatiin lähemmäksi toisiaan, sillä aiemmin kirkolliskokousedustajien vaali toimitettiin kirkollisvaalien perusteella valittujen edustuskauden viimeisenä vuonna. Lampinen ja Ruokanen esittävät kaksi luovuttamatonta periaatetta: osallistumisen opetukseen samassa koulussa ja uskontorauhan säilyttämisen. Ensinnäkin on epätodennäköistä, että maahamme luotaisiin kovinkaan laaja uskonnollisten yksityiskoulujen verkosto. Tämä tuli ilmi esimerkiksi yleiseurooppalaisessa tutkimuksessa. Outoa Lampisen ja Ruokasen puheenvuorossa on se, että he eivät ole huolissaan siitä, että yhä kasvava määrä oppilaita ei osallistu mihinkään yhteiskunnan tarjoamaan uskonnonopetuksen muotoon ja yhä laajempi joukko oppilaita käy oman uskonnollisen yhdyskuntansa antamassa opetuksessa. Opiskelu erillisillä uskontotunneilla ei palvele oppilaiden tulevaisuutta eikä opeta suvaitsevaisuutta. Kokemuksen siirtymisellä perustellen päädyttiin nykyiseen, vaalikauden toiseen vuoteen. Tutkimuksessa identiteetti kuvataan nykyisin pikemminkin alati muuttuvana ja liukuvana käsitteenä, josta yksilöt käyvät jatkuvia neuvotteluja. Sen tulosten mukaan uskonnollisissa yksityiskouluissa opiskelleet nuoret olivat selvästi muita nuoria suvaitsemattomampia erilaisuutta kohtaan. Uskonnon didaktiikan professorin virkapöydän takaa asia näyttäytyy toisenlaisena. Yleissivistävän koulun tehtävänä ei ole lasten ja nuorten uskonnollisten identiteettien vahvistaminen, mihin Lampinen ja Ruokanen viitannevat vähemmistöidentiteetin vahvistamisella. Jos elämänkatsomustieto avataan valinnaiseksi oppiaineeksi, kuten opetusministeri Li Andersson on esittänyt, on täysin mahdollista, että uskonnonopetukseen osallistuvien oppilaiden määrä laskee Helsingissä jopa useita kymmeniä prosentteja. Kirkossa on uskonluonteensa perusteella herkkyyttä kuunnella auktoriteetteja ja kunnioittaa perinteitä. Kokemus todella jyllää. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. P rofessori Tapio Lampinen ja päätoimittaja Tapani Ruokanen liputtavat oman uskonnon opetuksen puolesta ( Kotimaa 14.2.). Elämänkatsomustieto ei näytä antavan niin laajoja ja syvällisiä valmiuksia, mitä elämä moniuskontoisessa ja -katsomuksellisessa yhteiskunnassa edellyttää. Lasten ja nuorten osallistuminen katsomusopetukseen on pirstaloitunut viime vuosina merkittävästi. Dosentti, Ville Jalovaara ottaa tuorein silmin käsiteltäväksi niin sanotun maallikkoedustajien välillisen vaalin purkamisen. Opiskelijoiden vuoden 1968 varjokirkolliskokouksessa, jossa olin mukana hallintovaliokunnassa, esitettiin kriittistä tarkastelua pappisedustajista, mukaan lukien piispat. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Maamme uskonnolliset vähemmistöt ovat äärettömän moninaisia. Koko näkemys pysyvästä, muuttumattomasta, yhteen uskonnolliseen traditioon liittyvästä identiteetistä on nykyisin haasteellinen. Näin he jäävät ammatillisesti toteutetun uskonnonopetuksen ulkopuolelle eivätkä välttämättä tule osallisiksi laaja-alaisesta uskonnollisesta ja katsomuksellisesta yleissivistyksestä, joka on yhteiskunnan antaman opetuksen päämäärä. On vaikea hahmottaa näiden yksiselitteinen yhteys uskonnonopetuksen järjestämisperiaatteeseen. Arto KAllioniemi TT, uskonnon didaktiikan professori Yhteinen katsomusopetus on välttämättömyys ” Opiskelu erillisillä uskontotunneilla ei opeta suvaitsevaisuutta. mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Piispat ovat toimineet pääsääntöisesti viisaina paimenina. Itseoikeutettujen määrä on kuitenkin vuosikymmenien myötä muuttunut. Kirkon vaalitapaa on hiukan muutettu näiden 50 vuoden aikana, jolloin nykymuotoiseen järjestelmään siirryttiin. Ei ole itsestäänselvyys, että koulussa annettu tietyn uskonnon mukaan nimetty opetus sopisi kaikille kyseiseen uskontokuntaan kuuluville. Sitä, mihin ryhmiin valitut kuuluvat, olisi syytä valaista. Suuri luopuminen, jopa kirkolliskokousedustajien ehdokkuuden jääminen yhteen kertaan, kielii turhautumisesta. Helsingissä peruskoulun 1.– 6. Kaikkien kohdalla se ei ole aivan helppoa. Syvällisiä dialogitaitoja ei opita ryhmissä, joissa on vain omaan uskontokuntaa kuuluvia oppilaita. Eriytynyt katsomusopetus ei edistä yhdenvertaisuutta ja vuorovaikutusta
Hyvän lisäksi se paljastaa raadollisuutemme ja virheemme. Meillä on hyvä tuote. Henkilö, joka uskaltaa vaatia muutosta leimataan kirkon hajottajaksi. Hyvän yrityksen tuote myy, näin ajatellaan. Usein kehotus puhua kirkosta pelkästään hyvää palvelee niitä, joilla on valtaa kirkossa ja joille muutos on uhka. Olen vuosien ajan päässyt läheltä seuraamaan maan parhaiden hallitusosaajien ajattelua ja työtä. Edellä esitettyjen ja niihin liittyvien muutosten käynnistämisellä on todella kiire. Muun muassa kirkkoherran toimiminen neuvoston puheenjohtajana on menettämässä viimeisenkin oljenkortensa, kun suorasta kansanvaalista ollaan yhä enenevästi luopumassa. KOTIMAA | 28.2.2020 11. Kirkko ei mielestäni ole hallinnossaan ajan tasalla. Toimin aikoinani Kirkko ja kaupungin johtokunnassa. Ensimmäinen askel olisi kirkkohallituksen valintakriteerien arviointi sekä hallituksen koon pienentäminen. Kirkon ongelma on ristiriitaisuus sanoman ja toiminnan välillä. Saimme toisinaan palautetta, jonka mukaan lehden ei pitäisi kertoa kirkossa olevasta eripurasta tai nostaa esille epäkohtia. arTo Kouri rovasti, Oulu ” Kirkon ongelma ei ole julkisuuskuva. Meidän pitäisi kertoa enemmän siitä hyvästä, mitä kirkko tekee. Vahvoista puheenvuoroista päätellen Kipa eli kirkon palvelukeskus on ollut taloudellinen floppi. Tämä ei tietenkään tee tyhjäksi kaikkea sitä hyvää, mitä kirkko tekee, eikä tarkoita sitä, etteikö siitä hyvästä pitäisi myös kertoa. Tämä takaa sen, että merkittävissä valinnoissa hallitus ei ole ulkopuolisten eikä talon sisäistenkään asiantuntijoiden armoilla, vaan siinä on henkilöitä, jotka osaavat tehdä oikeita kriittisiä kysymyksiä. Hallituksilta edellytetään ennen kaikkea monipuolista asiantuntemusta, joka määritellään voimassa olevan strategian mukaisesti. Papiston välinpitämättömyys äänioikeutensa vaalimisessa murentaa perusteita pappiskiintiöön. Henkilö, joka nostaa epäkohdat esiin, saa kirkollisessa keskustelussa usein riitapukarin maineen. Ihmiset eivät tiedä siitä. Kirkossa on otettu oppia yritysmaailmasta ja usein vaikuttaa siltä, että tärkeintä on, että kirkko näyttää hyvältä. Hallinto on periaatteessa järkevää maallista toimintaa, johon luonnollisesti kuuluu vahva toimialaosaaminen, kirkon tapauksessa teologia ja kirkon elämä. Sitä ei voi myydä valheella. Samalla varmistetaan, että jäsenten kombinaatio on sopiva yhdistelmä erilaisia osaajia, taustoja ja persoonia. Kirkon ongelma on ristiriitaisuus sanoman ja toiminnan välillä. Tapio aalTonen rovasti, Boardman-partneri Kirkkohallituksen valintatapa vanhentunut Sen sijaan oman viiteryhmänsä äänitorviksi valikoiduista papeista ei voi antaa samaa todistusta. Näitä toiveikkaita ajatuksia toistellaan kirkossa usein. Ainoastaan näkyväksi tekeminen mahdollistaa muutoksen. Totuus on vaikeaa ja pelottavaa. Suurissa yhtiöissä hallituksen nimittäminen on pitkä prosessi. Jos tiedossa on esimerkiksi ICTja digipanostuksia, niin huolehditaan siitä, että hallituksen sisällä on riittävästi ICT-ymmärrystä. Kirkon tehtävä on tehdä hyvää ja toimia oikein. Saimme myös toisenlaista palautetta. On sanottu, että kirkon ei tule ottaa mallia yrityksistä tai ylipäänsä maallisesta hallinnosta. Edustuksellisesti valitulla hallituksella ei lähtökohtaisesti aina ole eikä siltä edes vaadita sen tyyppistä talousosaamista, jota tarvittaisiin Kipan kaltaisten kokonaisuuksien arvioimiseen. Ehkä silloin ihmiset eivät eroaisi kirkosta. Kirkon hallintoa pitäisi kiireellisesti arvioida seurakuntia myöten luterilaisen perinteen pohjalta edelleen maallisen regimentin mukaisesti. Useampi kirkkoa hieman etäämmältä seurannut kertoi, että ilman tuota lehteä ja sen välittämää kuvaa he olisivat jo kauan sitten lähteneet kirkosta. Kaikissa vaiheissa pidetään tärkeänä, että hallituksissa on vahva toimialaja talousosaaminen. Kirkon ongelma ei ole julkisuuskuva. Kirkon tehtävä ei ole näyttää hyvältä. K irkko tekee paljon hyvää. Kandidaatteja haastatellaan ja joskus jopa testataan. Useimmissa muissa organisaatioissa, varsinkin yritysmaailmassa, tällaista valintaperustetta pidetään aikansa eläneenä. Miten tässä näin pääsi käymään. Kirkkohallitukseen kuuluvat arkkipiispa puheenjohtajana, kaksi muuta piispaa sekä kirkolliskokouksen valitsemat kaksi pappia ja yhdeksän maallikkoa, yksi jokaisesta hiippakunnasta. Kirkosta pitäisi puhua kauniisti. Jos heille annetaan vaalikelpoisuus kirkolliskokoukseen, tulee varmaan tämänkin ammattikunnan edustus hoidettua. Lainsäätäminen ja kirkon omien säädösten muuttaminen vaatii paneutumista, viisautta ja tarkkuutta. Helposti itse viesti jää syytösten alle. Ristiriidat eivät poistu muuntelemalla totuutta tai vaikenemalla. Vuosisatojen kuluessa kuitenkin maalliset ja kirkolliset hallinnot ovat oppineet toisiltaan. Puhutaan diversiteetistä. Kirkon yksi keskeisistä tuotteista on totuus. Se antoi toivoa, että myös kirkossa muutos voi olla mahdollista. Se mikä kirkkoa läheltä seuraavasta saattoi vaikuttaa eripuralta, vaikutti laidalta katsottuna rehelliseltä ja raikkaalta keskustelulta. Sen hallintorakenne tulisi uusia perusteitaan myöten. Onhan kirkolliskokouksessa ollut muidenkin kirkollisten ammattiryhmien edustajia. Vaikeinta on totuus Hanna MiTHiKu Kirjoittaja on Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja ja projektipäällikkö. Ehdottipa nykyinen piispa Teemu Laajasalo sitäkin, että lehdestä pitäisi kehittää enemmän asiakaslehden kaltainen markkinointilehti. Vaikenemista vaaditaan kirkon edun nimissä. Jos johto on toiminut huonosti, niin katseet kannattaa kääntää valvovaan tahoon eli hallitukseen sekä viime kädessä hallituksen nimittäjään. Sama kirkko, joka julistaa rakkautta, sallii vilpillisen toiminnan, mahdollistaa vallan väärinkäytön ja syrjii ja jättää puuttumatta syrjintään. Kirkkohallituksen valintaperusteet ovat kiintiöpohjaisia ja edustuksellisia
Väkirikkain lääni oli Viipurin lääni, jossa asui kuudesosa suomalaisista. historia Taulumäen kirkko valmistui Jyväskylän maaseurakunnan kirkoksi 1929. Suurin osa eli 84 prosenttia suomalaisista asui maaseudulla. Vuosikymmenen alussa asukkaita oli 3,1 miljoonaa, vuosikymmenen lopussa 3,4 miljoonaa. Väestönkasvu oli varsin maltillista. | Kuva: Jyväskylän seurakunta KOTIMAA | 28.2.2020 12. Vasara ja nauloja K un uusi vuosikymmen, 1920-luku, sata vuotta sitten alkoi, suomalaisista kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon 98,1 prosenttia. Itsenäinen Suomi alkoi rakentaa kansallista ilmettään. Elsi Borgin piirtämä rakennus on 1920-luvun klassismin merkittävimpiä edustajia Suomessa. Ortodoksien osuus oli tuolloin 1,6 prosenttia, ja muihin uskontoihin kuului vain 0,3 prosenttia
Vasara ja nauloja Sata vuotta sitten 1920-luvulla luotiin pohja sille, millainen kirkko itsenäisessä Suomessa on tänään. Suomi oli 1920-luvulla uskonnollisesti yhtenäinen kansa, vaikka sisällissota horjutti varsinkin monen punaisten puolella olleen kirkkosuhdetta. Lisäksi rakennettiin paljon kirkkoja. Haavat olivat syvät, mutta niitä pyrittiin myös parantamaan. Koko vuosikymmenen arkkipiispana oli Gustav Johansson, joka suhtautui omaksumansa biblisismin eli kirjaimellisen raamatuntulkinnan pohjalta kielteisesti erityisesti kulttuurisiin muutoksiin. Evankelisluterilaisen kirkon 1920-lukua voi luonnehtia sisäänpäin katsomisen ajaksi. Kirkollinen rakenne kuitenkin uudistui » | Kuva: Veljekset Karhumäki / Museoviraston Historian kuvakokoelma KOTIMAA | 28.2.2020 13. TeksTi | Olli seppälä Ylivoimaisesti suurin kaupunki oli Helsinki, jossa vuonna 1928 asui 227 000 asukasta, kun toiseksi suurimmassa kaupungissa Turussa asukkaita oli 64 000
Vuonna 1923 voimaan tullut kansakoululaki sisälsi näkemyksen myös uskonnonopetuksesta: se tapahtui enemmistön mukaan. Kirkon piirissä pelättiin, että uusi laki saa aikaan laajaa kirkosta eroamista. Oppilailla oli mahdollisuus vapautua uskontotunneilta ja saada opetusta uskonnonhistoriassa ja siveysopissa. Monet rakennusprojektit saatiin valmiiksi vuosikymmenen kahtena viimeisenä vuonna. Opetuksesta tuli tunnustuksellista. Katolinen kirkko vakiintuu Katolisella kirkolla oli Suomessa 1920-luvun alussa vain kaksi seurakuntaa, Helsingissä ja Viipurissa. Vuosi 1923 toi mukanaan muutoksia, kun Kuopion hiippakunnan nimeksi tuli Oulun hiippakunta. Katolilaisten määrä Suomessa pysyi pitkään vähäisenä. Lisäksi Uskonnon opetus puhutti Kysymys uskonnonopetuksen järjestämisestä oli koko 1900-luvun alun kiihkeä keskustelunaihe varsinkin kirkon sisällä. Seurakunnat kuuluivat Venäjän katoliseen hiippakuntaan. ” Kirkon piirissä pelättiin, että uusi laki saa aikaan laajaa kirkosta eroamista. Porvoon hiippakunta siirrettiin 1923 hallinnollisesti Tampereelle, jonka seurauksena Porvooseen syntyi uusi ruotsinkielisten hiippakunta. Työväenliikkeessä oli myös entuudestaan kirkonvastaisuutta. Tästä esimerkkei| Kuva: Olli Seppälä Siilinjärven kirkko valmistui 1923, ja sen on suunnitellut Pekka Väänänen. Kirkkoja valmistui yli 40. Kirkoista tuli haluttuja suunnittelukohteita arkkitehtien keskuudessa. Suomesta tuli vikariaattikunta, jonka johtajalla oli piispan arvo. uudet vapaakirkolliset ryhmät halusivat toimintavapauksia. Itsenäistyneen Suomen hallitusmuotoon vuodelta 1919 sisältyi uskonnonvapaus. Tämä näkökulma vuosikymmeneen usein unohtuu. Vuonna 1925 Savonlinnan hiippakunnasta tuli Viipurin hiippakunta, kun piispanistuin sijoitetaan sinne. Monia hankkeita myös aloitettiin 1920-luvulla, mutta valmista kirkkoa päästiin vihkimään vasta seuraavan vuosikymmenen puolella. Viime vuosisadan 20-luku oli kirkon kannalta myös mitä suurimmassa määrin kirkkojen rakentamisen aikaa. Niin aluksi tapahtuikin. 1920-luvulla kirkosta erosi yhteensä 47 876 suomalaista. KOTIMAA | 28.2.2020 14. Sen toteutuminen tarvitsi lainmuutoksen. Katolinen kirkko Suomessa merkittiin uskonnollisten yhdyskuntien rekisteriin 1929. 1920-luvulla syntyi tärkeä periaate, joka nosti ratkaisevasti suomalaisen kirkkoarkkitehtuurin tasoa. Sotilaissa oli ollut paljon Puolasta ja Liettuasta kotoisin olevia katolilaisia perheineen. Sen voittaja oli ensi kertaa nainen. Asia konkretisoitui, kun 1921 säädettiin oppivelvollisuuslaki, joka koski kaikkia 7–13-vuotiaita lapsia. Nykyinen Kuopion hiippakunta perustettiin vasta seuraavan vuosikymmen lopussa. Eduskunta hyväksyi uuden lain 1922 ja se astui voimaan vuoden 1923 alussa. Piispaksi hänet vihittiin 1923. historia 1920-luvulla, sillä vuosikymmenen alussa luterilaiset seurakunnat olivat osana vain neljää hiippakuntaa eli Turun, Porvoon, Kuopion ja Savonlinnan hiippakuntia. Myös muilla kuin luterilaisilla oli periaatteessa mahdollisuus saada oman uskontonsa mukaista opetusta, jos ryhmä oli riittävän suuri eli yli 20 oppilasta. Suomen valtiovalta asettui tukemaan katolisten seurakuntien irtautumista Venäjästä. Nykyisin samanlaisiin ja paljon suurempiinkin lukuihin on päästy vuosittain. Hallitus antoi asiasta esityksen 1920. Käytännössä mahdollisuus koski lähinnä ortodokseja. Luterilaista valtakirkkoa ja sen itseymmärrystä muovasi 1920-luvulla uskonnonvapauslaki, joka salli kirkosta eroamisen. Nykyinen Mikkelin hiippakunta puolestaan on hallinnollisesti Viipurin hiippakunnan jatkaja. Kirkko on tunnettu erityisesti sisätilan maalauksista, jotka ovat Bruno Tuukkasen käsialaa. Vuonna 1926 Jyväskylän maaseurakunnan kirkosta järjestettiin yleinen arkkitehtikilpailu. Vuosina 1924–1929 kirkosta erosi vuosittain 3 300– 5 400 ihmistä. Vatikaani irrottikin 1920 Suomen alueen venäläisestä Mohilevin katolisesta arkkihiippakunnasta. Kun kirkosta oli mahdollista erota, sitä käytti hyväkseen ensimmäisen vuoden aikana lähes 23 000 suomalaista. Taulumäen kirkkoa pidetään 1920-luvun klassismin monumentaaliarkkitehtuurin yhtenä edustavimpana rakennuksena Suomessa. Esimerkiksi sisällissodan aikana kirkko samastui paikoin valkoisiin tavalla, joka aiheutti katkeruutta. Ensimmäisenä katolisena piispana sitten reformaation Suomessa aloitti hollantilaissyntyinen Johannes Buckx. Suomessa vaikutti 1920-luvulla niin sanottu pohjoismainen klassisismi, johon tuli vaikutteita muun maussa Italiasta. Alettiin järjestää suunnittelukilpailuja. Sittemmin oli hiljaisempaa. Itsenäistymisen myötä kahden seurakunnan jäsenmäärä romahti, sillä venäläinen sotaväki poistui maasta. Elsi Borgin suunnittelema kirkko valmistui 1929. Niin aluksi tapahtuikin, sillä paineet valtakirkon jättämiseen olivat kovat
1920 Alahärmän kirkko palaa Karttulan kirkko palaa Valkealan kirkko palaa Näsbyn rukoushuone Närpiössä palaa Vahvialan kirkko valmistuu Täktomin kirkko Hangossa valmistuu 1921 Kauhavan kirkko palaa Sundin kirkko palaa Joutsenon kirkko valmistuu Pirkkalan (vanha) kirkko valmistuu 1922 Koijärven kirkko valmistuu Taalintehtaan metodistikirkko valmistuu Tervon kirkko valmistuu Valkjärven kirkko valmistuu 1923 Koijärven kirkko valmistuu Punkaharjun kirkko valmistuu Siilinjärven kirkko valmistuu 1924 Padasjoen kirkko ja kellotapuli palavat Pornaisten kirkko valmistuu Savitaipaleen kirkko valmistuu 1925 Jämsän kirkko palaa Taivalkosken kirkko palaa Seutulan kappeli Helsingin maalaiskunnassa valmistuu Syväniemen kirkko Karttulassa valmistuu 1926 Raudun kirkko valmistuu Tuohikotin kirkko Valkealassa valmistuu Radio tuli kirkkosaliin Ensimmäiset radioidut jumalanpalvelukset lähettiin Tampereen tuomiokirkosta syyskuun alussa 1926. Myös rukoushuoneita ja kyläkirkkoja rakennettiin pitkin 1920-lukua. 1920-luvun pohjoismaista yksinkertaisuuteen pyrkivää klassisismia edustaa myös Olaus Petrin ruotsalaisen seurakunnan kirkko Helsingissä, josta järjestettiin arkkitehtikilpailu 1926 Ruotsissa, sillä vaikka seurakunta sijaitsi Suomessa, se oli hallinnollisesti osa Ruotsin kirkkoa. Asialla oli Tampereen radioyhdistys. Kirkko valmistui 1932. Myös jo 1800-luvulla vaikuttanut uusgotiikka tuotti vielä 1920-luvulla muutamia kirkkoja Suomeen. Ensimmäinen lähetys tuli Helsingin Johanneksenkirkosta, josta jumalanpalvelukset radioitiin muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta seuraavan puolentoista vuoden ajan. 1920-luvulla radiovastaanottimet alkoivat yleistyä ja radiojumalanpalvelukset tavoittivat yhä laajemman kuulijajoukon. 1920-luvun arkkitehtuurissa vaikuttivat vielä vahvasti niin sanotut kertaustyylit eli historismi, jossa katsottiin vanhoihin kirkkoihin, ihannoitiin niitä ja oltiin tietoisia menneisyyden tyylivirtauksista, joita eri tavoin sovellettiin uusiin rakennuksiin. Birger Federleyn suunnittelema Aitolahden vanha kirkko puolestaan on kuin keskiaikainen harmaakivikirkko, vaikka se on valmistunut 1928. 1928 lähetyspaikaksi tuli myös Helsingin Vanhakirkko, joka vuorotteli Johanneksenkirkon kanssa lähetyspaikkana liki kymmenen vuotta. Esimerkkeinä Kauhavan kirkko ja ruotsinkielisen metodistiseurakunnan Kristuskyrkan Helsingissä. Ajattelun taustalla oli lisäksi nuorkirkollisen liikkeen vaikutus, joka korosti kansankirkkoihannetta, isien ja koko kansan kirkkoa. Jo syykuun lopussa vastikään toimintansa aloittanut Yleisradio alkoi lähettää jumalanpalveluksia omana tuotantonaan. KOTIMAA | 28.2.2020 15. Aamuja iltahartauksien lähettäminen Yleisradiossa alkoi vasta 1932. Yhtenä esimerkkinä tästä historian kuvastoon katsomisesta on Kaarlo Borgin piirtämä Mäntän kirkko. | Kuva: Olli Seppälä nä ovat Muuramen vuonna 1929 vihitty kirkko, joka edusti Alvar Aallon varhaiskauden klassisistista suuntausta, sekä Hilding Ekelundin suunnittelema ja 1930 vuoden alussa valmistunut Töölön kirkko Helsingissä. Kirkon sisätilat vahingoittuivat pahasti tulipalossa jouluaattona 1945. Esimerkiksi Olkko» |K uv a: D ar io Sa blja k / Sca nst ock ph oto Pirkkalan vanha kirkko valmistui 1921, ja sen on suunnitellut Ilmari Launis. Arkkitehdit alkoivat 1920-luvun mittaan kiinnittää huomiota myös suunnittelemiensa kirkkojen esineistöön, tekstiileihin ja taiteeseen
Ylöjärvellä sijaitseva Aurejärven kirkko valmistui 1927 silloisen Kurun seurakunnan rukoushuoneeksi. Alttaritaulu jäi keskeneräiseksi, sillä taitelija Henry Eriksson kuoli auto-onnettomuudessa 1930. Vuonna 1925 ortodoksisen kirkon arkkipiispaksi tuli Herman, joka toimi virassaan seuraavat 37 vuotta aina vuoteen 1960 saakka. Se myönsi Suomen ortodoksiselle arkkihiippakunnalle autonomian 1923. Laki astui voiman 1919 ja peruttiin 1933. Sen tarkoituksena oli huolehtia esikaupunkialueiden sielunhoitotyöstä laajoissa seurakunnissa ja edistää isojen seurakuntien jakamista pienempiin. 1920-luvulla alkunsa saaneita ja rakennettuja kirkollisia rakennuksia olivat myös hautausmaiden kappelit, kuten Ruoveden hautausmaan kappeli vuodelta 1928, Ruskeasannan siunauskappeli Vantaalla vuodelta 1927 tai Paraisten siunauskappeli, joka tosin valmistui vuoden 1930 puolella. Suomen ortodoksisesta kirkosta tuli sisäisesti itsenäinen kirkkokunta eikä sillä ollut enää hallinnollisia kytköksiä Venäjälle. Uudessa valtiollisessa tilanteessa Suomen ortodoksinen hiippakunta anoi kuitenkin Venäjän kirkolta mahdollisimman suurta hallinnollista itsenäisyyttä, autokefaliaa, johon Venäjällä suostuttiinkin 1921. Lain vilpittömänä tarkoituksena oli raitistaa Suomi, mutta sen vaikutus olikin liki päinvastainen. Viinaton vuosi kymmen 1920-luku oli Suomessa alkoholiton, ainakin virallisesti, sillä maassa vallitsi kieltolaki, joka kielsi alkoholin myynnin ja valmistamisen. He kääntyivät asiassa Konstantinopolin patriarkaatin puoleen. Voikkaan rukoushuone valmistui 1925, nykyisin se on Voikkaan kirkko. Noormarkussa seurakunta puolestaan rakensi kirkon vuonna 1921 ostamaansa osuusmeijeriin, jossa se toimi vuoteen 1933 saakka, jolloin valmistui uusi kirkko. Työmuotoon kuului myös vaatimattomien kirkkotilojen käyttöönotto – ne olivat oman aikansa monitoimikirkkoja. historia lan kyläkirkko Haapajärvellä rakennettiin alun perin 1927 lestadiolaiseksi rukoushuoneeksi. Kieltolain taustalla oli laaja huoli alkoholin turmiollisesta vaikutuksesta erityisesti naisiin ja lapsiin, jotka kärsivät miesten juopottelusta. Vanha kirkko oli tuhoutunut 1918 tykistötulituksen seurauksena. Toimintaa tukivat sitä varten eri puolille maata perustetut pikkukirkkoyhdistykset. Ortodoksinen kirkko itsenäistyi Suomen itsenäistyessä 1917 maan rajojen sisällä olevat ortodoksiset seurakunnat muodostivat oman arkkihiippakunnan, joka oli osa Venäjän ortodoksista kirkkoa. Kirkko valmistui kaksi vuotta myöhemmin. Tiukka laki johti laajamittaiseen väkevän viinan salakuljetukseen. Samana vuonna alkoi silloisessa Mikkelin maalaiskunnassa Otavan kyläkirkon rakentaminen. Hilding Ekelund voitti kirkon arkkitehtikilpailun 1927. Kirkon raittiusväki korosti, että raittius on kristillinen hyve. | Kuva: Olli Seppälä |K uv a: Sc an st oc kp ho to Helsingin Töölön kirkko vihittiin alkuvuodesta 1930. Suomalaiset ortodoksit alkoivat kuitenkin pian tavoitella autokefalian sijaan autonomiaa eli täydellistä itsenäisyyttä. Ylöjärvellä sijaitseva vuonna 1921 valmistunut nykyinen Ylisen kirkko on alun perin rakennettu viljamakasiiniksi. Tanskasta alkunsa saanut niin sanottu pikkukirkkoliike rantautui Suomeen 1920-luvulla. KOTIMAA | 28.2.2020 16
Willbergin suunnittelema kirkko on Suomen oloissa poikkeuksellisesti kiinni ympäröivissä rakennuksissa, ei erillään muusta korttelirakenteesta. Nyttemmin tuhkauksesta on tullut vallitseva hautaustapa. Nykyään Suomessa yli puolet hautauksista on tuhkauksia. Eino Murtorinne (päätoim.): Kristinuskon historia 2000. Lähteet: Marja Terttu Knapas: Suomalaista kirkkoarkkitehtuuria 1917–1970. Helluntaiherätys oli levittäytynyt Suomeen jo 1910-luvulla. Kristinusko Suomessa. Helsingissä osuus on yli 80 prosenttia. Vapaiden suuntien esiinmarssi Uskonnonvapauslaki 1923 mahdollisti luterilaisesta kirkosta eroamisen ja uusien uskonnollisten yhdyskuntien perustamisen. 1920-luvulla rekisteröitiin Suomen Vapaakirkko, Suomen Piispallinen Metodistikirkko ja Suomen Baptistiyhdyskunta. Krematorion rakentamista oli edeltänyt vuosikymmeniä kestänyt keskustelu polttohautauksen eli tuhkauksen kristillisyydestä. Kirkoista tuli haluttuja suunnittelukohteita arkkitehtien keskuudessa. Sen piirissä ei kuitenkaan ollut halua rekisteröityä kirkkokunnaksi, vaan seurakunnat toimivat itsenäisinä. 1927 Oravaisten kirkon kellotapuli palaa Posion kirkko valmistuu Säynätsalon kirkko valmistuu Valkealan kirkko valmistuu 1928 Hämeenkosken rukoushuone Harlussa palaa Mäntän kirkko valmistuu Killinkosken kirkko Virroilla valmistuu Aitolahden (vanha) kirkko valmistuu Huhtamon kirkko Huittisissa valmistuu Padasjoen kirkko valmistuu Pyhän Jaakobin kirkko Paimiossa valmistuu Kristuskyrkan Helsingissä valmistuu Pyhäselän kirkko valmistuu Muroleen kirkkoa Ruovedellä aletaan rakentaa 1929 Sääksmäen kirkko ja kellotapuli palavat Muuramen kirkko valmistuu Jämsän kirkko valmistuu Kuusankosken kirkko valmistuu Pelkosenniemen kirkko valmistuu Pertunmaan kirkko valmistuu Taulumäen kirkko Jyväskylässä valmistuu Vuokselan kirkko valmistuu Sundomin kirkko Sulvassa valmistuu Nummijärven kirkkoa Kauhajoella aletaan rakentaa Käkisalmen kirkkoa aletaan rakentaa Äyräpään kirkkoa aletaan rakentaa Käpylän kirkkoa Helsingissä aletaan rakentaa Paavalin kirkkoa Helsingissä aletaan rakentaa Töölön kirkkoa Helsingissä aletaan rakentaa Tyylipuhdasta 1920-luvun klassisismia edustaa myös Bertel Liljeqvistin suunnittelema ja 1926 valmistunut Hietaniemen krematorio kappeleineen. KOTIMAA | 28.2.2020 17. ” Alettiin järjestää suunnittelukilpailuja. Atte V. Museovirasto 2006. | Kuva: Olli Seppälä Ruotsinkielisen metodistiseurakunnan Kristuskyrkan Helsingissä valmistui 1928. Yksityisen yhdistyksen ylläpitämä Hietaniemen krematorio oli 1960-luvulle saakka maamme ainoa krematorio. Weilin+Göös 2000. Seurakuntia perustettiin useita juuri 1920-luvulla. Aiemmin eriuskolaislaki oli mahdollistanut toiminnan protestanttisille vähemmistöille, käytännössä vain metodisteille ja baptisteille
Kalevalan merkitys on ollut suomalaiselle kulttuurille ja identiteetille suuri. Elias Lönnrotin 185 vuotta sitten kokoama Kalevala on edelleen puhutteleva suomalaisuuden myyttinen sielunmaisema. Molemmat myyttiset vedenelävät tunnetaan suomalaisessa kansanrunoudessa ja myös kansalliseepoksessamme Kalevalassa. Suomenkielisen kirjallisuutemme varhainen kevään merkki jäi sittemmin vuonna 1849 ilmestyneen Kalevalan laajemman version varjoon. Sain 1970-luvulla lukea oppikoulussa F. Miksi muuten meillä olisi Kalevalan päivä. Oli tuskin sattumaa, että voitokkaiden teräksenharmaiden sota-aluksiemme nimet olivat Vesihiisi ja Iku-Turso. 1800-luvun kansallisuusaatteen nousun aikana esimerkiksi Ruotsissa ja Venäjällä ei otettu naapureidensa alaisina kauan eläneitä suomalaisia omana kansakuntanaan kovin vakavasti. Maanosan kylmässä periferiassa elävät suomalaiset olivat sittenkin liittyneet niiden kulttuurikansojen joukkoon, joilla oli kansan menneisyyttä peilaava eepos! Varsinkin kansallisen heräämisen aikakauden kirjailijat, kuvataiteilijat ja muusikot imivät eepoksesta vaikutteita. Nykyään tunnemme esimerkiksi Eino Leinon samaan runomittaan runoilemat Helkavirret, Jean Sibeliuksen Lemminkäis-sarjan ja Kullervon sekä Akseli Gallen-Kallelan Aino-triptyykin, Sammon puolustuksen ja Joukahaisen koston. Tehtävä oli ajankohtainen ja pelissä oli paljon, sillä kaikki suomalaisetkaan eivät vastausta tienneet. Suomenkielisten suomalaisten ei uskottu kykenevän luomaan korkeampaa kulttuuria. Se huomattiin myös kaikkialla muualla romantiikan ajan Euroopan oppineiden keskuudessa. Kalevala vaikutti myös arkkitehtuuriin ja nimistöön. Oli tarvetta rakentaa suomalaisuutta, luoda kansalle historia, kulttuuri ja oma identiteetti. Kalevala on hedelmöittänyt myös teatteria, elokuvaa, televisiota ja populaarikulttuuria. Laajemmasta Kalevalasta tuli kansalliseepoksemme. Kalevala muistuttaa Uutta testamenttia siinä mielessä, että molemmat on koottu erillisistä osista. Kansallisen heräämisen johtajat harjoittivat oman aikansa identiteettipolitiikkaa. Väinämöinen tajuaa tappionsa ja työntää purtensa vesille. Kalevala on vain osa suomalaisen kansanrunouden laajaa ja syvää merta. Tänä vuonna on kulunut 185 vuotta siitä, kun Elias Lönnrot vuonna 1835 julkaisi ensimmäisen versionsa Kalevalasta. Kalevalan julkaiseminen oli aikoinaan iso tapaus Suomessa. Sen hahmot ovat olleet stereotyyppisiä alkusuomalaisuuden myyttisiä kuvia. Onpa koko eepos laulettu ja kirjoitettu omaperäiseen suomalaiseen kalevalaiseen runomittaan, jota myös nelipolviseksi trokeeksi kutsutaan. A. Suomalaisuus on myös Kalevalaa. Heporaudan lyhentämää Kalevalaa. Totta kai sellaiset olivat aina Suomessa asuneilla ihmisillä olleet, mutta kansakunnan rakentaminen vaati niiden nimeämistä ja korottamista. Se on omalta osaltaan vastannut kysymykseen, mitä suomalaisuus on. teksti | Jussi Rytkönen – teksti | Päivi kaRJalainen Väinölän lapset omakuvassa L okakuussa 1942 Suomen merivoimien sukellusveneet upottivat Ahvenanmerellä kaksi Leningradin sulun takaa Itämerelle karannutta punalaivaston vedenalaista. Kahden Kalevalan välissä ilmestyi vuonna 1840 kansanrunokokoelma Kanteletar. ” Ukko Virokannas kastaa lapsen Karjalan kuninkaaksi. Kalevala oli 1800-luvun suomalaisille siis myös itsetunnon kohottaja. Vieläköhän se kaivetaan suomentunneilla esiin. Elias Lönnrot vaelsi Suomen ja Vienan syrjäseuduilla keräten talteen viimeisten runonlaulun mestareiden esittämää kalevalaista virrenpartta. essee KOTIMAA | 28.2.2020 18. Kouluihinkin eepos osasi
Ihminen haluaa kuulua johonkin, mutta vastauksia ei voi enää automaattisesti ammentaa vanhoista leileistä, ei Kalevalastakaan. Mutta Kalevala on olemassa myös esimerkiksi liettuaksi, japaniksi, turkiksi, vietnamiksi, udmurtiksi ja persiaksi. Mutta olisi suuri virhe luulla, että kansalliseepoksemme ei edelleen heijastaisi jotakin, kun me Väinölän lapset itseämme sen valossa peilaamme. Yksinomaan kielitieteeseen aikaisemmin kuuluneen kantasuomalainen-sanan yleistyminen tarkoittamaan etnisiä suomenkielisiä kertoo jonkun erottavan termin tarpeesta. Joillekin kielille se on käännetty monta kertaa. Kalevala on monilahjakkaan mielen vaivannäön hedelmä. KOTIMAA | 28.2.2020 19. Kalevinpoika) näki päivänvalon vuosina 1857–1861. Kansalliseepos on kokoelma runoja, jotka kertovat esimerkiksi maailman luomisesta, Kalevalan ja Pohjolan kansojen kiistoista, Väinämöisestä, Ilmarisesta, Joukahaisesta, Lemminkäisestä ja Sammosta. Väinämöinen tajuaa tappionsa, työntää purtensa vesille ja lähtee, mutta uhoaa mennessään: ”Taas minua tarvitahan, katsotahan, kaivatahan, uuden Sammon saattajaksi, uuden soiton suorijaksi.” Oli aika, jolloin suomalaisuutta identiteettinä ei nykyisessä mielessä ollut. Vaikka sen runous kuvastaakin myös hyvin vanhoja uskomuksia ja käsityksiä, mahdollinen muinainen historia on jo ajat sitten hautautunut mytologian vehreän sammalen alle. Kalevala on antanut suomaisille yhden sommitelman siitä, keitä me Väinölän lapset olemme. Väinämöinen määrää Marjatan pojan suolle vietäväksi ja tapettavaksi. Ukko Virokannas kastaa lapsen Karjalan kuninkaaksi. Asiaan kytkeytyy myös koko joukko aivan uudenlaisia poliittisia intohimoja. Etelänaapuriemme kansalliseepos Kalevipoeg (suom. helmikuuta. Mikä tekee suomalaisista suomalaisia. Myös sen kokosi lääkäri, Friedrich Reinhold Kreutzwald. Olihan Väinämöisen perintö meille kestäväksi tarkoitettu: ”Jätti kantelon jälille, soiton Suomelle sorean, kansalle ilon ikuisen, laulut suuret lapsillensa.” Kalevalan päivää vietetään 28. Kalevala on käännetty yli 60 kielelle. Asiaa tutkimaan tulee vanha šamaani Väinämöinen, tietäjä iän-ikuinen. Aviottoman lapsen kastajaakaan ei oikein meinaa löytyä. Sellaisena se on puhutellut monia suomalaisia sukupolvia ja istuttanut niihin mytologisoidun ja romantisoidun käsityksen siitä, mitä kaikkea kansamme muinaisuudessa kerrottiin, laulettiin ja uskottiin. Runossa 50 metsässä paimenessa ollut tyttönen Marjatta – neitsyt Maria – tulee raskaaksi puolukasta. Globalisoituvassa maailmassa suomalaisuus on valinkauhassa. Nykyisin kansainvälisen ja monikulttuuristuvan maailman keskellä suomalaisuuden määritelmää voidaan jälleen kyseenalaistaa. Silloin kaksiviikkoinen puhkeaa puhumaan ja osoittaa Väinämöisen nuoruuden lankeemukset. Vanhimmat käännökset tehtiin ruotsiksi, ranskaksi, venäjäksi, saksaksi, unkariksi ja englanniksi. Määrittelemmekö sen itse vai tekevätkö sen toiset. Mikä on meidän suomalainen identiteettimme. ” Mikä on meidän suomalainen identiteettimme. Raskaus paljastuu aikanaan ja vanhempien sekä yhteisön reaktiot ovat rajut. Lapsensa Marjatta joutuu synnyttämään tallissa ja kapaloimaan tämän hevosen heinille. Kirjoittaja on Kotimaan artikkelitoimittaja. Lönnrot oli Sammatista lähtenyt lääkäri, kasvitieteilijä, kielimies, virsirunoilija ja suomen kielen professori. Lönnrot muokkasi niitä ja silloitti tarinoiden välisiä rotkoja juonta rakentaessaan. On ollut aikoja, jolloin Kalevala ymmärrettiin liian realistisesti. Määrittelemmekö sen itse vai tekevätkö sen toiset. Lönnrot osoitti hyvää draaman tajua sijoittaessaan Kalevalan loppuun kohtauksen, jossa kansanrunouteemme sekoittunut kristinusko tunkeutuu muinaisten esi-isiemme kalevalaiseen maailmaan. Onko suomalaisuus myös etnisyys – vai vain passi. Usein unohtuu, että kalevalaisella kansanrunoudella on vastineensa myös Virossa. Lopputuloksena on myös jyhkeä ja omaperäinen suomalaisen kansan runollisen luomisvoiman muistomerkki. Mutta identiteetti luotiin ja se muuttui yhteiseksi omaisuudeksi
Sen yleisyys kasvaa voimakkaasti iän myötä. Kari kävi esimerkiksi kaupungin tuKOTIMAA | 28.2.2020 20. Hänen elämänkumppaninsa professori Kari Lindströmin sairauden ensimmäiset oireet alkoivat ilmetä vuoden 2010 aikana. Gilda -koira tuli taloon 2010. teksti | ArjA-LeenA PAAvoLA – kuvAt | jukkA GrAnström Yhdessä suunniteltu talo valmistui 1990luvun alussa. Yhdessä loppuun asti Geriatri Gustaf Molanderin elämänkumppani sairastui Alzheimerin tautiin pian eläkkeelle jäätyään. Lisäksi hoitavien lääkäreiden kannalta oli joskus hankalaa, että omaishoitaja oli geriatri, joka esittää kysymyksiä. Suomalaisten keskuudessa yksin asuvien määrä on lisääntynyt. haastattelu ” Taudin myötä Kari palasi lapsuuden kokemuksiin ja kutsui usein yöllä äitiään. Alzheimerin tauti on aivoja rappeuttava, etenevä muistisairaus. – Minulle sairaus oli järkytys, vaikka olin tavallaan osannut odottaa sitä. Hän itse otti kuitenkin diagnoosin melko rauhallisesti, siinä vaiheessa tunteiden ilmaiseminen vaikutti jo ohentuneen, Gustaf Molander kertoo. Kun hän nosti käsiään katsellen minua, ymmärsin eleestä, että hän halusi kiittää, Molander kertoo. Lopulta löytyi hyvä neurologi, joka hoiti Karia loppuun asti. Varsinkin unenpuute oli rankkaa omaan luopumisprosessiin yhdistettynä. E nsimmäiset muistisairauden oireet tulivat hieman varkain. Se johti molemmin puoleiseen tarkkailuun. He olivat olleet yhdessä vuodesta 1974 ja jakaneet elämässä lähes kaiken. – Aluksi suunnittelin, että hoidan Karia, kunnes hän ei enää hallitse rakon ja suolen toimintaa, mutta sitten kun tilanne tuli eteen, päätös jatkaa omaishoitajana tuntuikin luontevalta. Niinpä Suomen väestön ikääntyessä odotettavissa on yhä enemmän tautia sairastavia potilaita. Toisaalta omaisiakaan ei voida velvoittaa yksin hoitamaan läheisiään. Hän seurasi tarkkaan alan tutkimusta ja osasi ottaa myös omaishoitajan huomioon. – Ajattelin, että kyse olisi ollut depressiosta ja eläkkeelle siirtymisen tuomasta elämänmuutoksesta. – Ongelmia tuli myös palvelujärjestelmän kanssa. Lisäksi tila vaihteli vuorokauden valoisuuden mukaan. – Kari oli työmyyrä ja kärsi lukemisen vaikeutumisesta. Noin vuoden kuluttua aloin käsittää, että kyse on muustakin. Diagnoosin saamista hidasti se, että oirekuvaan liittyi ensin lähinnä näön heikkenemistä. Kuuluimme tiiviisti yhteen ja koin tehtäväkseni ylläpitää hänen persoonaansa. Vanhuslääkärinä tiesin, mitä on edessä: vaikeita aikoja, sillä sairautta ei pystytä parantamaan ja oireiden ilmennyttyä aivomuutokset ovat edenneet jo pitkälle. Kun sanat katosivat, hän pystyi yhä ilmaisemaan itseään kehon kielellä, jota osasin lukea. Ne alkoivat muutoksena olemuksessa ja käytöksessä ja ulkomaailmaan kohdistuneen kiinnostuksen laantumisena. Yhteinen menneisyys auttoi ja tiesin, miten hänen kanssaan olla. Monien tavoin myös minä halusin sulkea pois mielestäni ajatuksen läheiseni Alzheimerin taudista, geriatri Gustaf Molander kertoo. Kotia pidetään usein muistisairaan kannalta hyvänä paikkana, mutta se riippuu olosuhteista. Ajan ja paikan hahmottamisessa tuli ongelmia ja lukeminen tuotti vaikeuksia. Gustaf Molander päätti jäädä eläkkeelle elämänkumppaniaan hoitaakseen. Kognitiiviset taidot hiipuivat, mutta Kari pysyi edelleen Karina. Pitkä yhteinen historia auttoi muistisairaan hoitamisessa, mutta omaishoitajana toiminut Molander joutui myös kokemaan palvelujärjestelmän vallankäyttöä. Usein muistisairaus alkaa depressiolla. Gustaf Molander oli välillä kovilla