vu os ik er ta 00 43 59 5– 19 –0 9 9 Tunturipappi tavattavissa Juhana Tarvainen vietti lomaviikon pappina Saariselällä 12 Islamilaisen teologian opiskelu laajenee Helsingissä Katolinen kirkko Suomessa on rahavaikeuksissa. 4 Ka nn en ku va : Li is a Ku itt in en 11 4
Jokaisella paikkakunnalla on vielä tänä karsimisen ja säästämisen aikanakin tarjolla jumalanpalveluksia sekä pappi, diakoni tai muu kirkollisen alan ammattilainen, johon seurakuntalainen saa tarvittaessa yhteyden. – Väite on kärjistävä mutta pohtimisen arvoinen. aluksi | viikon henkilö | Tällä viikolla ilmestyi Anni Tsokkisen toimittama kirja Taantuvan tasa-arvon kirkko. 2 Kenelle kirja on tehty. EMilia Karhu ”Elämä pakotetaan kirkossamme opin raameihin, jopa väkivalloin” Tämä kirja tarjoaa välähdyksiä erilaisista tavoista ymmärtää kristillistä uskoa. Tarvitsemme kirkossa herätystä, joka lopettaa ihmisten erottelun ja syrjinnän ainoaan oikeaan oppiin ja raamatuntulkintaan vetoamalla. Feministiteologiassa kuten muissakin vapautuksen teologioissa ensin tulee elämä, ihmisten kokemukset ja tämä hetki. Yliopistoissa kasvaa uusi teologimiesten sukupolvi, joka vastustaa naisten pappeutta, ja arkkipiispaehdokkaaksi pääsi mies, joka kieltäytyy alttariyhteistyöstä naisten kanssa. – Se, kuinka kirkon syrjimät ja marginaaliin sysäämät ihmiset luovat omaehtoista ja tavattoman koskettavaa teologiaa, jonka keskiössä on vahva usko rakastavaan Jumalaan. 1 Onko taantuma totta. Tämän lehden sivuilla 12–15 kerrotaan Saariselällä työskentelevästä tunturipapista ja siitä työstä, mitä hän tunturikappelissa ja muuallakin tekee. Kirja voi myös tuoda ymmärrystä ja ehkä lohtuakin heille, joita kirkko on kohdellut kaltoin. Neljätoista kirjoittajaa pohtii siinä henkilökohtaisesti tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tilaa kirkossa. Myös sukupuolija seksuaalivähemmistöjen tilanne kirkossa on yhä vaikea. – Kirja ei ole suunnattu vain kirkon aktiivijäsenille, vaan kaikille niille, jotka hämmästelevät, miksi naisten pappeudesta yhä puhutaan tai miksi kirkko ei vihi samaa sukupuolta olevia pareja. 3 Mikä on tärkein oivallus, jonka feministiteologia on sinulle antanut. Etelän aurinkorantojen turistipapit ovat jo tunnettu ilmiö, mutta matkailijoita palvelevia suomalaisia pappeja on paljon lähempänäkin. Toivon kirjan herättävän keskustelua siitä, keitä varten kirkko on olemassa ja keiden puolelle se asettuu, minkälaista kristinuskoa ja Jumalaa se julistaa. Iloon sekoittui pettymystä ja harmitusta. KOTIMAA | 28.2.2019 2. Tämän lisäksi Suomen evankelis-luterilainen kirkko on joskus paikalla myös siellä, missä ihmiset viettävät vapaa-aikaansa. Jutun luettuaan tulee mieleen Pietarin sana Vapahtajalle: ”On hyvä, että me olemme täällä.” Jussi ryTKönEn Artikkelitoimittaja ihailee kaikkialla työtään tekevää kansankirkkoa. Tarkoituksena ei ole markkinoida tai moukaroida kirkkoa, vaan tarkastella sitä omien kokemusten kautta, anni Tsokkinen sanoo. Lapin talven iloihin menevät matkailijat eivät ehkä ensisijaisesti etsi hartautta ja mahdollisuutta jumalanpalveluksiin, mutta tunturipappi voi hartauden järjestäessään tarjota turistille ”hetken hengähdyksen päivän päätteeksi”. Niistä käsin tulkitaan Jumalaa ja kristinuskoa. Kirja syntyi naisten pappeuden 30-vuotisjuhlien jälkitunnelmissa. | Kuva: Jukka Granström anni TsOKKinEn Feministiteologi, FT, pappi, kouluttaja Katse tunturiin, revontuliin ja ristiin K ansankirkko on parokiaaliperiaatteen mukaisesti läsnä isänmaan jokaisella hehtaarilla: mikä tahansa paikka kuuluu jonkun seurakunnan alueeseen. Sairaalat, vankilat ja puolustusvoimat ottavat huomioon sen, että myös niissä olevilla ihmisillä on mahdollisuus uskonnonharjoitukseen. 4 Mikä tämän kirjan teksteissä puhutteli sinua erityisesti. – Kirkossamme korostetaan oikeaa oppia ja elämä pakotetaan sen piirtämiin raameihin, jopa hengellistä väkivaltaa käyttäen
Molemmilla puolilla iso osa väestöstä toivoo rauhanomaista ratkaisua tilanteeseen. Toukokuussa Tel Avivissa järjestetään euroviisut, sillä viime vuonna kilpailun voitti israelilainen Netta Barzilai. Myös siinä suhteessa, että ymmärtää, miten monimutkaisesta tilanteesta Israelissa ja koko Lähi-idässä on kysymys. Laskiaissunnuntaina luettavan profeetta Jesajan tekstin edessä paastoaja kuitenkin vavahtaa. Alkuvuodesta Haifan taidemuseo nousi uutisaiheeksi, kun joukko kristittyjä mielenosoittajia vaati taitelija Jari Leinosen pilkkaavaksi koetun McJesus-teoksen poistamista museosta. Oikeaa paastoa on siis nostaa katse omasta navasta ja tehdä hyvää toisille. Kotimaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Hietalahden ranta?13, 00181 Helsinki asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora WikmanHaavisto (virkavap.) Graafikot: Gun Damén, Ritva KaijasiltaHeinonen Valokuvaaja: Jukka Granström toimittajat: Antti Berg, Emilia Karhu, Jussi Rytkönen, Meri Toivanen aikakauslehtien Liiton jäsenlehti iSSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy toimitusjohtaja: Matti Koli Lukijamäärä: 49?000 KMT S2017/2018 Kotimaa 28.2.1919. Pääministeri Benjamin Netanjahun johtama hallitus ajautui viime vuonna kriisiin ortodoksijuutalaisten asevelvollisuuden laajentamiseen liittyvässä kysymyksessä. Lisäksi kyseinen laulukilpailu on järjestetty lukuisia kertoja maissa, joissa demokratiatilanne on vähintään arveluttava. Myös osa suomalaisista kulttuurielämän vaikuttajista on vaatinut boikottia. Pyhälle maalle matkustavista suomalaisista kristityistä valtaosa keskittyy Israeliin eikä kohtaa palestiinalaiskristittyjä saati kuuntele heidän kokemuksiaan. Käytäntönä on, että voittajamaa järjestää seuraavat viisut. Ristiriitatilanteissa kulttuuri saattaa olla ainoa jäljellä oleva lähentymisen lähde. Monilla suomalaisilla on voimakas näkemys Israelista ja Palestiinasta, minkä seurauksena henkilö seuraa tilannetta vain jommankumman näkökulmasta. Sillä saa hetkeksi edes jotain elämästä hallintaan. Näitten tuhoavien voimain valtaan pääsyä voidaan vastustaa vaalipäivänä, ei siten, että jäädään vaaleista pois. Jotkut heistä nääntyivät nälkään. Tiedämme, että suuri osa Suomen kansaa uskoo sen miehille ja naisille, joille kaikki henkiset arvot, niihin luettuna kristinusko ja isiemme kirkko, ovat arvottomat. Paasto on keino hallita omaa kehoa, kurittaa sitä. ?. Näillä keinoin 300-luvun hengelliset hifistelijät saivat polvensa horjumaan ja epäilemättä mielenkin näkemään kaikenlaista hurmoksellista. Yhä edelleen paastotaan, kuka terveydellisistä, kuka hengellisistä syistä – ei nyt toki niin rankasti kuin Hieronymuksen oppilaat, mutta toisaalta usein samasta syystä. Tällainen ulossulkeva pyhiinvaellus on epäkristillistä. T änä keväänä parlamenttivaalit sekä euroviisut nostavat Israelia uutisiin, mahdollisesti muutkin aiheet. Kun boikottia alkaa kannattaa, johdonmukaisuus lisäisi uskottavuutta. Israel nousee taas otsikoihin ” Pyhälle maalle matkustavista kristityistä valtaosa ei kohtaa palestiinalaiskristittyjä saati kuuntele heidän kokemuksiaan. Miehille hän salli lisäksi vähän kalaa. ”Silloin sinun valosi puhkeaa näkyviin kuin aamunkoi”, hän lupaa. Gazan ja Länsirannan palestiinalaiset elävät monin tavoin epätoivoisessa tilanteessa, mutta kulttuuriyhteistyöhön kohdistuva boikotointi Israelissa ei muuta tilannetta. Osa kansainvälistä viihdemaailmaa on vaatinut Israelissa järjestettävien euroviisujen boikotointia vastalauseena Israelin toimille palestiinalaisia kohtaan. 1919 ???????. Jos tällaiset edustajat saavat enemmistön, odottaa Suomea siirtyminen viralliseen pakanuuteen. Huomenna ja maanantaina tapahtuvien eduskuntavaalien kautta ratkaistaan keiden käsiin uskotaan Suomen tulevaisuuden luominen. Yrttejä ja vettä, määritteli kirkkoisä Hieronymus aikoinaan paasto-ohjetta naisille. KOTIMAA | 28.2.2019 3. Tällä viikolla pitäisi myös ratketa, nostetaanko pääministeri Netanjahua vastaan korruptiosyytteitä. FreiJa ÖzcaN Kirjoittaja on Kotimaan toimituspäällikkö. Kuuntelemalla eri osapuolia oma mieli saattaa avartua. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | 28.2. Silloin hämärtyy se, että sekä israelilaisissa että palestiinalaisissa on eri tavoin ajattelevia ihmisiä. Tavoite on ihan hyvä, mutta paasto ei kelpaa konstiksi, jos muuten elää piittaamattomasti ja itsekkäästi. Loogisempaa olisi vaatia, ettei Israel saisi lainkaan osallistua euroviisuihin. Jotta rukoukset nousisivat Jumalan korviin, hän odottaa ihmiseltä oikeudenmukaisuutta, toiset huomioivaa ja avuliasta toimintaa. ”Paastopäivänäkin te ajatte omia etujanne”, Herra raivoaa kansalle, joka paastoaa saadakseen Jumalan puolelleen ja harrastellakseen hänen teitään. Leinonen itsekin pyysi teoksensa poistamista vastalauseena Israelin harjoittamalle politiikalle palestiinalaisalueilla. Siksi maassa järjestetään ennenaikaiset parlamenttivaalit huhtikuussa
Viime vuonna sen riveihin palkattiin ensimmäinen islamilaisen teologian yliopistonlehtori. fi-sivuston ristiäisopas, jota kirkko on ollut toteuttamassa. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan islamilaisen teologian koulutuksessa tarjotaan ensi lukuvuonna opintojaksot seuraavista teemoista: Islamin peruskurssi, Johdatus Koraaniin ja sunnaan, Islamin tulkintaperinteet, Islamin monimuotoisuus, Muslimit ja maailmanlaajuinen islam, Islam ja sukupuoli sekä Islam, yksilö ja yhteisö. Opiskelijat pyrkivät tiedekuntaan tavalliseen tapaan ja voivat kandidaatin tutkintoa tehdessään valita opintosuunnakseen islamilaisen teologian. Teologinen tiedekunta on avannut ovea islamilaisen teologian suuntaan vähitellen. Yliopiston mukaan opintosuunta toimiikin läheisessä yhteistyössä humanistisen tiedekunnan islamin ja Lähi-idän tutkimuksen kanssa. Aluejärjestöjen erosta päättivät tammikuun lopussa HeSetan hallituksen puheenjohtaja Juha Kilpiä ja toiminnanjohtaja Aaro Horsma yhteistapaamisessa Malkus ry:n ja Malkus-ryhmän edustajien kanssa. ” Sitähän me emme vielä tiedä, miten opintosuunta vetää ja keitä siihen hakeutuu. Opintosuunta alkaa teologian ja uskonnontutkimuksen kandiohjelmassa. Yksittäisiä kursseja voivat valita myös muut opiskelijat kuin opintosuunnan valinneet. Opintosuuntaan ei haeta erikseen eikä siihen ole omaa kiintiötä. Lain on määrä tulla voimaan mahdollisimman pian. Yliopiston mukaan koulutuksen tavoitteena on moniulotteinen ymmärrys islamista niin uskonnon keskeisten tekstien kuin muslimien arjen kautta. Tutkinnon 25 opintopisteen laajuiset perusopinnot ovat kaikille opiskelijoille yhteiset, ja ne sisältävät eksegetiikkaa, kristinuskon historiaa, systemaattista teologiaa, käytännöllistä teologiaa ja uskontotiedettä. Malkus ja HeSeta välirikossa Sateenkaariyhdistys Malkuksen ja sateenkaari-ihmisten oikeuksia ajavan Setan alueellisen jäsenjärjestön välit ovat tulehtuneet Helsingin seudulla. Helsingin Malkus-ryhmä ja Malkus-raamattupiiri eivät ole enää Helsingin seudun Setan (HeSeta) alaista toimintaa. Lindstedt pitää hyvänä sitä, että teologisessa tiedekunnassa islamilainen teologia voi käydä vuoropuhelua eksegetiikan, kirkkohistorian ja uskontotieteen kanssa. Nummela kehuu molempia sivuja tyylikkäiksi ja toteaa, että ne tarjoavat arvokasta käytännön tietoa lapsen kastetilaisuuden ja -juhlan järjestämisestä. Opintosuunnassa on mahdollista suorittaa myös islamin aineenopettajan pätevyys. Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen julkaisemassa lehdessä arvostelua saa osakseen myös vauva. Sen mukaan avioliiton solmimisen ikärajan asettaminen 18 vuoden ikään on keino suojella alaikäistä ja osaltaan varmistaa lapsen oikeutta lapsuuteensa. Malkuksen edustajat pettyivät päätökseen. Opetussuunnitelmaa kehittävää työryhmää johtaa tiedekunnan opetuksesta vastaava varadekaani, uskontotieteen professori Tuula Sakaranaho. Opinnoissa yhdistetään historiantutkimusta, antropologiaa ja sosiologiaa, ja kokonaisuus voi valmistaa monenlaisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin. Ryhmään kuuluvat myös lehtori Mulki Al-Sharmani sekä humanistisesta tiedekunnasta seemiläisten kielten ja kulttuurien professori Hannu Juusola ja islamin tutkimuksen ja arabian kielen lehtori Sylvia Akar. Aiemmin oikeusministeriö on voinut erityisestä syystä myöntää alle 18-vuotiaille luvan avioitumiseen. Al-Sharmani on taustaltaan kulttuuriantropologi, joka on tehnyt tohtoriopintonsa Yhdysvalloissa. Vuodesta 2010 hän on työskennellyt Helsingin yliopistossa. Tehtävään valittu Mulki Al-Sharmani on opettanut tiedekunnassa yksittäisiä kursseja jo meneillään olevan lukuvuoden aikana. Ensi syksynä aloittava opintosuunta toteutetaan opetusja kulttuuriministeriön Helsingin yliopistolle myöntämällä strategisella rahoituksella. – Eksegetiikassa on kehitelty työkaluja, joita ei ole vielä sovellettu esimerkiksi Koraanin tutkimukseen, Lindstedt sanoo. uutiset | lyhyesti | Eduskunta hyväksyi alaikäisten avioliitot kieltävän lain Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen, joka kieltää alle 18-vuotiaiden avioliitot. – Olen tutkinut muun muassa islamilaista laintulkintaa ja perhelakia, avioliittoon liittyviä normeja ja käytäntöjä sekä islamia tutkivien musliminaisten suhdetta uskontonsa teksteihin, Al-Sharmani kertoo. Islamin koulutus laajenee teologisessa koulutuspolitiikka | Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa voi valita ensi syksynä islamilaisen teologian opintosuunnan. Aiemmin islamin opettajia on koulutettu Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa. Nummelan mukaan sivuilla ei kuitenkaan kerrota kunnolla, mistä kasteessa on kysymys. | yhteiskunta | H elsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aloittaa ensi syksynä islamilaisen teologian opintosuunta. Ilkka Lindstedtin tausta on humanistisessa tiedekunnassa, arabian kielen ja islamin tutkimuksessa. Hän on tehnyt väitöskirjansa arabiankielisestä historiankirjoituksesta. – Varadekaani Tuula Sakaranaho KOTIMAA | 28.2.2019 4. Aineopintojen kokonaisuus painottuu islamilaisen teologian opintosuunnassa islamin ymmärtämiseen. Yliopistonlehtoreina opintosuunnassa työskentelevät Mulki Al-Sharmani ja Ilkka Lindstedt. Kirkkohallitus sanoi viime elokuussa lausunnossaan oikeusministeriölle, että poikkeuslupamenettelystä tulisi luopua. Leif Nummela suomii uutta kastesivustoa Päätoimittaja Leif Nummela moittii Uusi tie -lehden pääkirjoituksessa kirkon uutta kaste.fi-sivustoa keveydestä. Tällä hetkellä ministeriö on myöntänyt koulutukselle rahoitusta vuoden 2021 loppuun saakka
Islamia koskevan akateemisen kentän laajenemista pitää myönteisenä myös Suaad Onniselkä. Lisäksi islamin opettajille on kasvava tarve, sanoo opetusneuvos Armi Mikkola opetusja kulttuuriministeriöstä. ” Tarkoituksena on kouluttaa muslimiyhdyskuntien käyttöön ihmisiä, jotka tuntevat hyvin ympäröivän yhteiskunnan. Onniselkä huomauttaa, että Suomesta lähdetään tälläkin hetkellä opiskelemaan islamilaista teologiaa esimerkiksi Saudi-Arabian yliopistoihin. Mulki al-Sharmani ja ilkka Lindstedt työskentelevät yliopistonlehtoreina islamilaisen teologian koulutussuunnassa. Mikkolan mukaan ministeriössä on seurattu vastaavan koulutuksen kehittämistä Pohjoismaissa, Saksassa ja Hollannissa. – Olisi parempi, että opiskelumahdollisuus olisi täällä, hän sanoo. Meri Toivanen Lue kolumni teologisen koulutuksen muutoksesta sivulta 25. Imaameilla ei ole Suomessa kelpoisuusehtoja. |K uv a: Ju kk a G ra nst rö m |K uv a: O lli Sep pä lä KOTIMAA | 28.2.2019 5. Onniselkä toivoo, että jossain vaiheessa Suomessa olisi tarjolla imaamin virkoja, joihin pystyttäisiin esittämään kelpoisuusvaatimukset. Hänen mukaansa koulutus edistäisi myös muslimien uskontodialogia suomalaisten kristittyjen kanssa. – Eihän se ole dialogista, jos lukuja kirjoitustaidoton keskustelee uskonnosta teologian tohtorin kanssa, Onniselkä kärjistää. – Opetusneuvos Armi Mikkola Uuden opintosuunnan taustalla on yhteiskunnallinen muutos. Harva moskeija pystyy Suomessa maksamaan imaamille palkkaa, Onniselkä sanoo. Erityisasiantuntija Tuomo Laakso toteaa, että kelpoisia islamin opettajia on tällä hetkellä tarpeeseen nähden liian vähän ja opetusta annetaan nyt varsin kirjavalla koulutustaustalla. Onniselkä pitää mahdollisena, että jotkin Suomessa toimivista islamilaisista yhdyskunnista voisivat kelpuuttaa palvelukseensa suunnitteilla olevan koulutuksen käyneitä. – Jos imaamiksi kelpaa kärjistetysti rekkatai metallimies, miksei akateemisesti koulutettu ihminen, hän kysyy. Onniselkä tuntee hyvin islamin hajanaista kenttää Suomessa ja tietää, että kaikki eivät kuitenkaan kannata länsimaista koulutusta. Hän on helsinkiläisen Vesalan peruskoulun johtava opettaja, joka osallistuu islaminopetuksen kehittämiseen Suomessa. Se on suuri ongelma, sillä kukaan ei halua käyttää korkeakoulutustaan vapaaehtoistyöhön. Teologinen tiedekunta moniarvoistuu, Sakaranaho sanoo. Tehtäviin saattaisi tulla nuoria, jotka tietävät islamista ja sen soveltamisesta suomalaisessa ympäristössä enemmän kuin nykyiset imaamit. al-Sharmani on taustaltaan kulttuuriantropologi, Lindstedt puolestaan historiantutkija. – Se voi olla pelottava ajatus. Teologinen tiedekunta on käynyt neuvotteluja islamilaisen teologian koulutuksesta niin sisäministeriön kuin rahoituksen myöntäneen opetusja kulttuuriministeriön kanssa. Teologisen tiedekunnan varadekaanin Tuula Sakaranahon mukaan opintosuunta on osa suomalaisen teologisen koulutuksen laajempaa kehityskulkua. Onniselkä on ollut mukana myös islamilaisen teologian koulutusta koskevissa kuulemisissa. – Sitähän me emme vielä tiedä, miten opintosuunta vetää ja keitä siihen hakeutuu, hän huomauttaa. – Tarkoituksena on kouluttaa muslimiyhdyskuntien käyttöön ihmisiä, jotka tuntevat hyvin ympäröivän yhteiskunnan. Uusi akateeminen opintosuunta toivotetaan tervetulleeksi ainakin Opetusalan ammattijärjestössä OAJ:ssä
Siihen uskoo joka kolmas protestantti ja alle joka neljäs katolilainen. Pappiskoulutettavien osalta korostetaan myönteistä näkökulmaa selibaattiin ja varmistetaan, että papisto ei ole koukuttunut pornografiaan. Sen sijaan protestantit ovat katolilaisia taipuvaisempia uskomaan esimerkiksi astrologiaan. Aivan ensimmäiseksi hän vaati asenteen muutosta: instituution suojelemisen sijaan on keskityttävä suojelemaan lapsia. Vastaajista 33 prosenttia kertoi saaneensa protestanttisen kasvatuksen ja 28 prosenttia kertoi olevansa protestantteja. oli kutsuttu katolisen kirkon piispainkokousten puheenjohtajat sekä muita keskeisiä vaikuttajia kuten sääntökuntien yleisesimiehiä ja Rooman kuurian osastojen johtajia. Kaikkiaan 1,5 miljardia ihmistä on vielä omankielistä Raamattua vailla. Molemmista ryhmistä suunnilleen yhtä suuri osuus rukoilee päivittäin ja uskoo Jumalaan ehdottoman varmasti. Pew’n hiljattain tehdyssä selvityksessä tiedusteltiin saksalaisilta täysi-ikäisiltä heidän uskonnollista vakaumustaan. Franciscus nimitti lapsia hyväksikäyttäviä katolisia pappeja ”Saatanan välikappaleiksi”. Kodaijin temppelissä 195-senttinen ja 60-kiloinen robotti piti Sydänsutra-puheen. Catholic News Agencyn mukaan kokouksen tuloksena paavi Franciscus esitti kahdeksankohtaisen ohjelman, jonka avulla kirkko ryhtyy ratkomaan tilannetta. Noin neljännes protestanteista ja kuudennes katolilaisista luottaa horoskooppeihin, tarot-kortteihin tai ennustajiin. Muut kohdat painottivat sääntöjen tarvetta ja itsekritiikkiä. Katolilaisista vastaavat luvut olivat 45 prosenttia ja 43 prosenttia. Protestanttien osuus on laskenut Saksassa Protestanttien määrä on pienentynyt merkittävästi reformaattori Martti Lutherin kotimaassa Saksassa. Kokoukseen 21.– 24.2. Mindar-niminen robotti on muotoiltu erään valaistusolennon (bodhisatvan) mukaan. Yli puolelle maailman kielistä ei ole käännetty yhtään raamatuntekstiä. helmikuuta robotti, joka selittää Buddhan opetuksia. Japanissa Kiotossa medialle esiteltiin 23. Uutistoimisto CNN:n analyysin mukaan Vatikaanin kokous oli täynnä uudistusta lupaavaa retoriikkaa, mutta se ei kuitenkaan tuottanut konkreettisia uudistustoimenpiteitä. Asiasta uutisoi yhdysvaltalainen tutkimuskeskus Pew Research Center. | Kuva: Lehtikuva / Jiji Press / Shigesato Imaizumi maailmalta KOTIMAA | 28.2.2019 6. Maailman 7 350 kielestä koko Raamattu on nyt käännetty 692 kielelle, joita puhuu 5,6 miljardia ihmistä. Robotin tarkoitus on herättää kiinnostusta ja tehdä tunnetuksi Buddhan opetuksia myös niiden keskuudessa, joilla on vain vähän yhteyksiä buddhalaisuuteen. 1,5 miljardilta puuttuu omankielinen Raamattu Uusia raamatunkäännöksiä valmistui viime vuonna 66 kielellä, Suomen Pipliaseura kertoo tiedotteessaan. Paavi nimitti hyväksikäyttäjiä ”Saatanan välikappaleiksi” Vatikaanissa pidetty historiallinen kokous alaikäisten suojelemisesta kirkossa päättyi paavin koviin sanoihin
Piispainkokous luottaa papiston hyvään makuun. Hauska yksityiskohta Hintikan piispaksi vihkimistilaisuudessa olivat erään naispuolisen papin pienet korvakorut. T arkkasilmäinen tv-katsoja tai paikan päällä Espoon tuomiokirkossa ollut saattoi kiinnittää 10. Vihkimysmessu oli espoon tuomiokirkossa 10.2. Eikä hän suinkaan ole ainoa pappi, jolle kellon (ja korujen) riisuminen albaan ja liturgisiin vaatteisiin pukeutuessa on ikään kuin yksi osa rituaalia ja siirtymistä roolista toiseen. Lisäksi virkapukeutumisessa on otettava huomioon kulloisenkin tilaisuuden luonne. Koruista, kelloista tai lävistyksistä ei ohjeissa puhuta mitään. helmikuuta huomiota arkkipiispa Tapio Luoman ranteessa olleeseen suurikokoiseen urheiluja monitoimikelloon. Ne olivat pingviinit, mikä on kirkollinen sisäpiirivitsi. Sen verran tilannetajua lienee jokaisella. Se oli ilmeisen mieluinen lahja. ”Viran tunnusten käyttäminen ja virkatehtävien hoitaminen edellyttävät aina huoliteltua pukeutumista. Sen tunnetuimpia käyttäjiä ovat olleet ulkoministeri Alexander Stubb ja pääministeri Jyrki Katainen. Jo aiemmin Kotimaassa on kerrottu Luoman saaneen kellon lahjaksi Espoon hiippakunnan työtovereilta siirtyessään Turkuun uusiin tehtäviin. Sinänsä Luoman käyttämä suomalainen urheilukello ei ole tavaton näky julkisuuden henkilöidenkään ranteessa. Olli Seppälä Suljetusta Facebook-ryhmästä lainattujen kommenttien käyttöön on pyydetty lupa. Sen tarkoitus ei ole mitenkään runnoa tai ruhjoa miehiä tai syventää vastakkainasettelua, kommentoi pappi, joka tahtoo esiintyä nimettömänä välttääkseen leimautumista. Esimerkiksi Karjalan prikaatin sotilaspappi Jaakko Lievonen kommentoi, että vainajan siunaustilaisuudessa hän ottaa kellon pois, sillä iäisyyden äärellä ei kelloa tarvita. Kirjoitin Luoman kellosta alan harrastajille suunnattuun blogiini ja jaoin kirjoituksen kirkon työntekijöiden Facebook-ryhmässä, jossa sitä kommentoitiin ahkerasti. Luoma vihki Kaisamari Hintikan Espoon hiippakunnan piispaksi. Somessa syntyi vastavetona pingviiniliike. Kommenteista avautui kiinnostava maisema liturgiseen pukeutumiseen ja papin rooliin ikuisuuden näköalan edustajana. KOTIMAA | 28.2.2019 7. Liiallinen yksityiskohtaisuus esimerkiksi kellotaulun leveydestä, korvakorujen pituudesta tai kynsilakan väristä tuntuisi koomiselta. Käytännössä kukaan naistai miespuolinen pappi tuskin käyttää näyttäviä tai ”kiliseviä” koruja kaulassaan, korvissaan tai ranteissaan kirkollisissa toimituksissa tai liturgisissa tehtävissä. Siinä sanotaan, että papin pukeutumisen lähtökohta on, että pappi on aina virkaa toimittaessaan tunnistettavissa papiksi. | uutisessee | Papin ja piispan liturginen asu on symbolinen vaate. Arkkipiispa Tapio luomalla oli Kaisamari Hintikkaa piispaksi vihkiessään ranteessaan musta urheilukello. Se poikkesi räikeästi muutoin juhlallisesta ja perinteitä korostavasta liturgisesta asusta. Nimittäin pari vuotta sitten pastori Jaakko Tölli kritisoi julkisuudessa naispappeutta ja vertasi naispapin ehtoollisen toimittamista lasten kirkkoleikkeihin ja ”pingviinin kastamiseen”. Piispainkokous antoi 2010 ohjeen papin ja lehtorin virkapukeutumisesta. – Pingviinikorvisten käyttö on naisia voimauttamaan tarkoitettu pikku yksityiskohta tai ”tsemppi”. Sopiiko urheilukello liturgiseen asuun. Miten sen kanssa sopivat yhteen modernit kellot ja korut. ”Joskus liturginakin olen riisunut kellon pois palveluksen ajaksi”, Lievonen sanoi. Kello alttarilla voi poikia myös palautetta seurakuntalaiselta: ”Kerran olen saanut ehtoollisen vastaanottajalta palautteen, että liian porvarillinen kelloni häiritsi häntä”, kommentoi eräs pappi ja lähetti kuvan kyseisestä kellostaan: se oli asiallinen metallirannekkeellinen peruskello, sveitsiläinen tosin. Arkkipiispa Luoman lisäksi myös Kuopion piispa Jari Jolkkonen on esiintynyt julkisuudessa toisen suomalaisen urheilukellovalmistajan laite ranteessaan. | Kuva: Olli Seppälä ” Koruista, kelloista tai lävistyksistä ei ohjeissa puhuta nykyisin mitään. Klassinen, hillitty pukukello tuskin olisi herättänyt huomiota. Muutenkin viranhaltijan tulee olla olemukseltaan siisti ja huoliteltu”, ohjeissa sanotaan
Kansan tuntojakin toki kysyttiin, mutta toimittajat suodattivat vastaukset ja valikoivat näkökulmat. Kollektiivisen surun voi laukaista myös traaginen tai odottamaton kuolema. Emilia Karhu Mediassa neuvotellaan jatkuvasti siitä, mitä kuolleista saa sanoa kuolema | Julkisuuden henkilöiden kuolemaa seuraava kollektiivinen suru on saanut sosiaalisen median myötä yhä intensiivisempiä muotoja. Media meni surumoodiin ja lähti vyöryttämään muistoja. On vaikeaa kuvitella naista, jonka kuolema synnyttäisi Suomessa vastaavan mediailmiön. Sumialan mukaan julkkiksen kuollessa media ei palvele ensi sijassa tiedonvälittäjänä vaan yhteisön rakentajana. matti Nykästä muisteltiin muutama päivä hänen kuolemansa jälkeen Salpausselän kisoissa lahdessa. Meemikuvat lähtivät kiertämään, ja ilmiön kiihkeät kriitikotkin vahvistivat sitä kannanotoillaan. Julkisen suremisen rituaalinen sykli on myös nopeutunut. Nykäsen rikkinäisyys teki hänestä inhimillisen. Tämä korostui Olli Lindholmin kuoltua. uutiset | julkisuus | M äkihyppylegenda Matti Nykäsen hautajaiset järjestetään Jyväskylässä lauantaina 2.3. Nykyisessä mediaympäristössä käydään jatkuvaa neuvottelua siitä, mitä kuolleista saa sanoa ja mitä ei, Johanna Sumiala sanoo. Elämäntarinat puhuttelevat ja niihin voi samaistua. Johanna Sumialan mukaan kollektiivinen kuolemansuru kohdistuu henkilöihin, jotka ovat antaneet muille jotakin erityistä. Mediatalot kilpailivat nopeudessa ja juttujen tunteisiin vetoavuudessa. Nykäsen urheilusuorituksia valtaosa kansasta jännitti vielä saman televisiokanavan ääressä. Toimittajat haastattelivat myös toisiaan. Toiset siitä, kuinka media hyväksikäytti Nykästä, ja toiset siitä, että hänestä tehtiin hyväksikäyttöpuheissa uhri. Jo tutkiessaan Mika Myllylän kuolemaan liittyvää julkisuutta viestinnän apulaisprofessori Johanna Sumiala mietti, mitä mahtaa tapahtua, kun Matti Nykäsestä joskus aika jättää. Yhteisten muistojen jakaminen voi olla myös jäähyväisten jättämistä nuoruudelle ja surua omasta kuolevaisuudesta. Journalismin etiikka joutui koetukselle, kun Nykäsen lähes 90-vuotiaalta äidiltä pyydettiin heti kommentteja. Heti Nykäsen kuoltua esiin nostettiin myös urheilusankarin elämän nurjat puolet. – Uhkaavaa aihetta on käsiteltävä rituaalisesti, vaikka nykyihmisen on tätä vaikea myöntää. Oli selvää, että ennen hautajaisia ei lausuttu julkisesti mitään kriittistä vainajasta. Nykänen voitti urallaan neljä olympiakultaa. Hautajaiset maksaa Suomen valtio, mutta ne järjestetään pienimuotoisesti läheisten kesken. KOTIMAA | 28.2.2019 8. Nykäsestä julkaistiin myös perinteisessä mediassa nopeasti valtava määrä juttuja, teemanumeroita ja liitteitä. Kun presidentti Urho Kekkonen kuoli, perinteinen media toimi portinvartijana asian käsittelylle. Aika ei ollut kypsä näin nopealla syklillä esiin nousseelle vainajan kritisoimiselle, vaikka viime aikojen me too -keskustelut tarjosivat siihen mahdollisuuden. Ihmiset myös närkästyivät julkisuudessa. Kuolemaan liittyvien rituaalien tärkein tehtävä myös mediassa on viestiä, että elämä jatkuu. | Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva ” Toiset närkästyivät siitä, kuinka media hyväksikäytti Nykästä, ja toiset siitä, että hänestä tehtiin uhri. Kollektiivinen suru on Sumialan mukaan sukupuolittunutta. Moni on pohtinut, suriko kansa Nykäsen kuoltua myös kadonnutta yhtenäiskulttuuria. – Kriitikot joutuivat kuitenkin perääntymään ja pyytämään anteeksi. Kun Matti Nykänen ja laulaja Olli Lindholm menehtyivät helmikuussa, kansalaiset käsittelivät asiaa heti sosiaalisen median kanavissa ja latasivat YouTubeen suruvideoita. Ihminen, jolla meni huonosti, lohduttautui sillä, että Nykäsellä meni vielä huonommin. Jotkut provosoituivat Nykäsen glorifioinnista ja palauttivat mieliin hänen väkivaltaisen historiansa erityisesti suhteessa naisiin. Rituaalinen surunkäsittely vastaa syvään inhimilliseen perustarpeeseen. Media nostaa esiin sankareita, muttei rakenna heitä tyhjästä
– Tosin projekteihin vaaditaan myös oma rahoitusosuus, jota hiippakunnalla ei useinkaan ole käytössään, joten projektit uhkaavat silloin jäädä toteuttamatta, sanoo viestintäjohtaja Marko Tervaportti Kotimaalle. Kurosen arvion mukaan ”kaikki ylimääräinen” on myyty nykymenolla pois kolmen neljän vuoden päästä. Katolinen kirkko Suomessa saa valtaosan tuloistaan jäseniltään vapaaehtoisina jäsenmaksuina ja lahjoituksina sekä kolehtituottoina. Pääkirjoituksessa viitattiin Fidesissä aiemmin julkaistuun artikkeliin, jossa hiippakunnan ekonomi Peter Kuronen käy läpi kirkon talouslukuja. Aikuista kirkon jäsentä kohti summa on 90 euroa vuodessa. Tällä hetkellä katolisen kirkon taloudellinen tilanne on pitkälti sen varassa, kuinka jäsenistölle tammikuussa lähetty jäsenmaksukirje tuottaa tulosta. Koska kirkolla on runsaat 15 000 jäsentä, voidaan laskea, että se saa yhdeltä jäseneltään keskimäärin 50 euroa vuodessa. Tervaportin mukaan kirkon taloudellinen tilanne huononi merkittävästi, kun verottaja tulkitsi pari vuotta sitten, että myös papisto on työsuhteessa ja heille on maksettava palkkaa ja heistä kaikki sosiaalimaksut. Laskelmaan eivät sisälly erilaiset investoinnit, kuten rakennusten korjaukset, joita kirkolla on edessään alustavan arvion mukaan lähitulevaisuudessa ainakin kolmen miljoonan euron edestä. Aiheesta kirjoittaa katolisen kirkon hiippakuntalehden Fidesin pääkirjoituksessa päätoimittaja, Katolisen tiedotuskeskuksen viestintäjohtaja Marko Tervaportti. Suurin ongelma on Kurosenkin mukaan se, että kirkko ei saa riittävästi tuloja seurakuntalaisilta ja kirkon tukijoilta. ” Tilanne huononi merkittävästi, kun verottaja tulkitsi pari vuotta sitten, että myös papisto on työsuhteessa ja heille on maksettava palkkaa. | katolinen kirkko | K atolisen kirkon taloudellinen tilanne Suomessa on ajautunut yhä syvempään kriisiin. Lisäksi katolinen kirkko saa opetusministeriöltä avustusta noin 120 000 euroa vuodessa. Kirkon ekonomi Kuronen arvioi, että tulevina vuosina tukien määrä vähenee ja kymmenen vuoden päästä ne ovat Saksan osalta ”pelkkä muisto vain”. Antti Berg, Olli Seppälä Katolisen kirkon taloudellinen kriisi syvenee Suomessa talous | Kirkon taloudellinen tilanne on pitkälti sen varassa, kuinka jäsenistölle tammikuussa lähetty jäsenmaksukirje tuottaa tulosta. Kirje on myös herättänyt närkästystä. Katolisissa seurakunnissa kolehti kerätään pääsääntöisesti seurakunnan omaan toimintaan, yleisavustuskohteita on vain muutama vuodessa. Nykyisellään kirkko tekee joka vuosi tappiota, jota pienentävät kirkon saamat avustukset. Jäsentulojen lisäksi Kuronen väläyttää artikkelissa mahdollisuutta, että katolinen kirkko Suomessa hakisi kaupungeilta avustuksia esimerkiksi maahanmuuttajien integrointiin. – Viestimme kuitenkin on, että jos ansaitset alle 15 000 euroa vuodessa tai sinulla on muutoin rahan kanssa tiukkaa, ei tarvitse maksaa. Seuraamuksia ei tule. Tähän on katolisessa kirkossa arvioitu päästävän niin, että jokainen jäsen maksaa 1,5 prosenttia bruttotuloistaan kirkolle. Katolinen kirkko Suomessa toivoo nyt, että sen jäsenet maksaisivat 1,5 prosenttia tuloistaan jäsenmaksua kirkolle. Kirkon koko budjetin eli 2,7 miljoonan euron kattamiseksi jokaisen jäsenen pitäisi maksaa kirkolle arviolta 340 euroa vuodessa. Hänen mukaansa hiippakunta tarvitsee lisää tukea jäseniltään heidän uskonnollisesta aktiivisuudestaan riippumatta. Jos tukea ei vastaisuudessakaan tule, toimintaa on karsittava ”jopa voimakkaasti”. Nykytilannetta pääkirjoitus kuvaa sellaiseksi, että ”seurakunnat ja hiippakunta elävät säästöliekillä”. Valtaosa niistä on tullut Saksasta. Nollatulokseen kirkko pääsee paitsi oman varallisuutensa turvin myös myymällä omaisuuttaan, ottamalla lainaa tai supistamalla toimintaansa. | Kuva: Olli Seppälä KOTIMAA | 28.2.2019 9. Talous nojaa neljään rahoituskeinoon: jäsenten ja kirkossa kävijöiden antamiin tuloihin, vuokratuottoihin ja korkotuloihin, ulkopuolisten organisaatioiden antamiin avustuksiin ja omaisuuden myyntiin. Viime vuoden ennusteen mukaan tällaisia tuloja olisi tullut noin 700 000 euroa. ”Vaikka mukaan tuloihin lasketaan avustukset, ei vielä päästä edes nollatulokseen”, Kuronen summaa. Ilman avustuksia tappiota olisi tullut toissa vuonna noin 600 000 euroa, viime vuonna arviolta 830 000 euroa. Mutta jos tienaat enemmän ja tilanne sallii, 1,5 prosenttia tuloista on sopiva summa, Tervaportti kertoo. Saksalaisilta katolisilta avustusjärjestöiltä saadaan rahaa erilaisiin projekteihin
Silloin kaikki, jotka tämän näkevät, alkavat pilkata häntä: ’On siinäkin mies! Alkoi rakentaa, mutta kesken se jäi.’ ” (14:28–30). Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Ilman eläimiä eläinten lannassa tuottamat ravinteet katoaisivat. KOTIMAA | 28.2.2019 10. Ilman nurmea syöviä märehtijöitä luonnon monimuotoisuus kaventuisi, hyönteiset vähentyisivät, kasvien määrä vähenisi ja kemiallisten lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttö lisääntyisi. Alueja keskushallinto voisivat nyt vuorostaan kokeilla ohjeitaan omaan toimintaansa. Nyt laiduntavat eläimet mahdollistavat luonnon biodiversiteetin säilymisen ja myös uhanalaisten perinnebiotooppien säilymisen. Suomessa kasvatetut eläimet saavat ja tarvitsevat esimerkiksi lääkkeitä huomattavasti vähemmän kuin ulkomailla kasvatetut eläimet. Suomessa iso osa nurmipelloista ei sovellu viljanviljelyyn. Pelkästään kasviperäisen ruoan syönti yksipuolistaisi koko peltoviljelyn kemiallisten aineiden käytölle. JaakkO HarJuvaara eläkeläisrovasti Hallintohimmeliin ei kirkossa ole varaa K iitos ajatuksia herättävästä artikkelista ”Luterilaisuus hukkasi eläimet” ( Kotimaa 14.2.). Talouden tasapainottamiseksi ylätasoilta on tarjottu paikallistasolle seurakuntien yhdistämisiä, virkojen vähentämisiä, ja vapaaehtoistyön lisäämistä – näin on tehty. Eläinten itseisarvosta puhuttaessa en voi ymmärtää ekoteologi Panu Pihkalan näkemystä siitä, miksi ruoaksi kasvattaminen olisi pulmallista. Minun kasvattamillani lampailla on yksilöllinen arvo. Paikallisyksiköt ovat seurakuntia, aluehallinto kapituleissa ja keskushallinto Kirkkohallituksessa. Minun on myös vaikea ymmärtää väitettä siitä, ettei eläintuotannossa tunnusteta eläimen yksilöllistä arvoa. Nurmentuotanto sitoo hiiltä maaperään, joka on tutkitusti ilmaston kannalta tärkeää. Pakkojäsenyyden ja pakkoveronmaksun päätyttyä on aika miettiä niin kuin Jeesus kehottaa Luukkaan evankeliumissa: ”Jos joku teistä aikoo rakentaa tornin, niin kai hän ensin istuutuu arvioimaan kustannuksia nähdäkseen, onko hänellä varoja rakentaa se valmiiksi. Kirkko on kehittänyt organisaationsa matkien valtion rakennetta. Mielenkiintoinen kysymys on myös se, miten hyvin sisälle lukittu kissa, häkissä elävä marsu tai hihnan päässä kulkeva koira pääsee toteuttamaan omia eläimelle kuuluvia tarpeitaan. Harkittu rakennemuutos on ilmeisesti unelmaa ja kirkko jatkaa Titanicin toimintamallilla, missä orkesteri soittaa ”Sua kohti Herrani…” ja laiva vajoaa keula edellä aaltoihin musiikin soidessa. Valtio voi tehdä monikerroksisen hallintohimmelin, koska valtioon ja kuntaan on pakko kuulua ja maksaa verot. Keskushallinnossa eli Kirkkohallituksessa noin 20 osastoa ja noin 200 viranhaltijaa. Kotimaan jutussa kirkon tulevaisuudesta (17.1.) todettiin, että vielä on hetki aikaa miettiä uudelleen järjestelyjä. Mielenkiintoista on ollut käydä keskustelua tilamme asiakkaina olevien entisten vegaanien kanssa, jotka ovat vuosien jälkeen joutuneet huomaamaan eläinproteiinin puutteen omassa kehossaan. Entä ovatko tehotuotantoa myös eläimet, jotka kasvavat pienemmissä yksiköissä, yksilöllisesti hoidettuna, ulkoilevat ympäri vuoden ja laiduntavat koko kesän. Kaikki kustannetaan seurakuntien keräämillä veroilla. Muuten voi käydä niin, että hän laskee perustuksen mutta joutuu jättämään työn kesken. mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Nyt kapitulilaitoksella on toistasataa työntekijää ja hiippakuntavaltuusto. maatalous | Ovatko tehotuotantoa myös eläimet, jotka kasvavat pienissä yksiköissä, yksilöllisesti hoidettuna, kysyy Jarmo Latvanen. Jos verot keräävää paikallistasoa supistetaan liikaa, tulotkin supistuvat. Kirkossa on alkuvuosistaan lähtien ollut piispan virka ja pienehköt kapitulit. Olisi hyvä määritellä, mitä esimerkiksi termeillä ”tuotantoeläin” ja ”tehotuotanto” tarkoitetaan: Ovatko tehotuotantoa tuhansien eläimien kasvattamot, joissa naudat syövät geenimanipuloitua soijaa tai maissia ja joissa ne on jalostettu kasvattamaan nopeasti isot fileet ja paistit. JarmO Latvanen pastori, maatalousyrittäjä, luomuviljelijä ja lampuri, Akaa Totuus eläintuotannosta on luultua moninaisempi ” Minun kasvattamillani lampailla on yksilöllinen arvo. On ehdottoman tärkeää keskustella eläintuotannosta laajasti siten, että tutustutaan myös lähellä olevaan tuotantoon. Auringonvalon puutteesta johtuen elinolosuhteemme ovat erilaiset kuin muualla. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Kirkolla oli pakkojäsenyys ja veronmaksupakko, mutta sitten tuli uskonnonvapaus ja vapaus kirkollisverosta. Märehtijät ruokitaan Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa pääsääntöisesti nurmirehulla. Siksi nyt on aika rakenteiden muuttamiseen muutaman vuoden siirtymäajalla. Eläinten olosuhteet poikkeavat merkittävästi eri maissa ja tuotantotavasta riippuen. He ovat pohtineet, miten eläinperäinen ruoka vaikuttaa pohjoisella havumetsävyöhykkeellä eläviin ihmisiin ja esimerkiksi aivojemme välittäjäaineisiin. Eläinperäisen ruoan tuottajana haluan kiinnittää huomiota muutamaan siitä puuttuneeseen näkökulmaan. Miten tuotantoeläimen arvo eroaa esimerkiksi myytäväksi kasvatettavan lemmikin arvosta
Euroopan parlamentti on jo itsessään paradoksi. Nyt on hiippakunnissa käsittelyssä kirkkohallituksen valmistelema esitys hiippakuntavaltuustojen lakkauttamisesta ja arkkipiispan vaalitavasta. Parlamentti on väärti lainsäätäjä yhdessä komission ja jäsenmaiden ministereistä muodostuvan neuvoston kanssa. Liisa Jaakonsaari Kirjoittaja on europarlamentaarikko. On huolestuttavaa, että piispa ajattelee luottamushenkilöiden olevan alttiita lyhytnäköisyydelle päätöksissään: he kun päättävät myös seurakunnan strategiasta ja ovat vastuussa siitä, että strategia toteutuu. Vai onko kyse huolimattomasta lainsäädäntötyöstä. Oli kysymys sitten oikeistopopulismista tai vasemmistopopulismista, yhteistä niille on julistautua kansan äänen tulkeiksi. Välillisessä vaalissa kapituli antaa jokaisesta hakijasta lausunnon. Miksi ihmiset eivät kuitenkaan äänestä EU-vaaleissa. Se ratkaistaan vaaleissa. Ne asettavat ehdokkaat kirkkohallituksen maallikkoja pappisjäsenten vaalia varten. Olisi surullista, jos uusien haasteiden edessä oleva parlamentti muuttuisi vain puhujalavaksi ja jäsenmaiden sisäisten riitojen areenaksi. Lisäisin yhden huomionarvoisen seikan. Kapitulia ei ole valittu vaalilla, vaan se on aina osiensa summa. Jokaisen seurakuntaneuvoston tai kirkkovaltuuston tehtäväksi jää pohtia itse, kumpi vaalitapa takaisi paremman ja demokraattisemman valinnan kirkkoherran vaalissa. Ihmettelen syvästi kirkon motiivia tällaiseen toimintaan. Paradoksikokoelmaani liitän vastauksen kysymykseen laskeeko, nouseeko vai pysyykö äänestysprosentti samalla alhaisella tasolla kuin ennenkin. Piispa Teemu Laajasalo kyseenalaisti välillisen vaalin demokraattisuuden ( Kotimaa 21.2.) ja esitti argumentteja suoran vaalin puolesta kirkkoherran valinnan yhteydessä. Tässä käsittelyssä olevassa lakiesityksessä esitetään, että tuomiokapitulin uudessa kokoonpanossa vain kolme maallikkoedustajaa asettaisivat ehdokkaat kirkkohallituksen täysistuntoon. Uskottavuusvaje täyttyy usein ääriajattelulla ja populismilla. Erimieltä olevat julistetaan kansan viholliseksi, kuten pahimmillaan Unkarissa. ” Uskottavuusvaje täyttyy usein ääriajattelulla ja populismilla. kandidaatti, yhteisen kirkkovaltuuston, seurakuntaneuvoston ja kirkolliskokouksen jäsen, Hämeenlinna Kohti harvainvaltaa. ViiVi aLi-Löytty seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja, Helsingin Tuomiokirkkoseurakunta Välillisen vaalin puolesta Suuret kiitokset piispa Teemu Laajasalolle tärkeästä kolumnista ( Kotimaa 21.2). KOTIMAA | 28.2.2019 11. Luottamusjohdon tehtävänä on taata, että kirkkoherran vaali toteutetaan oikeudenmukaisesti ja laillisesti. Euroopan parlamentin vallan kasvu tarkoittaa Euroopan kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääntymistä, mutta jos äänestysaktiivisuus pienenee entisestään, saavat populistit vettä myllyynsä ja vahvistusta väitteelleen, että EU ei edusta kansalaisia. Kuinka tärkeää se onkaan juuri nyt, kun herrat Trump ja Putin ovat hajottamassa sääntöihin perustuvaa maailmanjärjestystä. Viime vaaleissa äänestysprosentti painui Suomessa alle 50 prosentin. Yhdessä haemme yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja ongelmiin, joita yksikään maa ei yksin pysty ratkaisemaan. Haastan piispan pohtimaan, mitä hän voi tehdä kapitulin johtajana, jotta kirkkoherran valintaprosessi olisi kapitulin osalta mahdollisimman läpinäkyvä ja tasavertainen. Kirkkohallituksen täysistunto on se toimielin, joka antaa lausunnot valtionhallinnon lakiesityksiin. P ian kansanvalta ja demokratia joutuvat niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa kansan armottomaan testiin, kun lähestymme huhtikuun jännittäviä eduskuntavaaleja ja toukokuussa jopa dramaattisiksi luonnehdittuja Euroopan parlamentin vaaleja. Seurakuntayhtymissä seurakuntaneuvosto voi delegoida itse itselleen päätösoikeuden kirkkoherran vaalissa. Onko se punainen, vihreä, sininen vai sysimusta. Äänestysprosentti oli tuolloin vain 2,23 %. Helsingin Tuomiokirkkoseurakunnassa valittiin edellinen kirkkoherra suoralla vaalilla. Olipa kevään politiikan muotiväri millainen tahansa, tärkeää olisi äänestämällä säilyttää EU-myönteinen enemmistö. Kuitenkin nykyisillä hiippakuntavaltuustoilla on yksi tärkeä tehtävä. Mikä on kevään muotiväri. Slovakiassa oli pohjanoteeraus: vain 10 prosenttia kansalaisista äänesti. Mikä on kevään poliittinen muotiväri. Nykytilanteessa 14 henkilöä tekee ehdotuksen. Tuomiokapitulin kolmen maallikkojäsenen valinnassa on todennäköistä, että suurien kaupunkien seurakuntien edustajat saisivat maallikkopaikat tuomiokapitulin istuntoon. Demokratia uuden kirkkoherran valinnassa viime keväänä toteutui paremmin välillisellä vaalilla, sillä seurakuntavaalien äänestysprosentti oli ollut paljon korkeampi (10,9). Onko kyse tarkoituksellisesta toiminnasta, jolla kirkko haluaa siirtyä kohti harvainvaltaa. kirsi oJansuu-kaunisto teol. Suorassa vaalissa on ongelmallista myös tuomiokapitulin suuri päätösvalta, sillä kapituli asettaa ehdokkaat. Tämä ei toki ollut ainoa eikä tärkein syy välilliseen vaalitapaan – olimmehan valitsemassa johtajaa ja esihenkilöä kymmenille työntekijöille. Digitalisaatio jakaa työtä ja varallisuutta uudelleen. Suorassa vaalissa äänestäjille ei ole mahdollista jakaa samoja tietoja ehdokkaista kuin välillisessä. En tiedä toista julkioikeudellista toimielintä, joka voisi näin toimia. Populismin seuraava aalto syntyy koulutetun keskiluokan protestista, kun keskiluokka köyhtyy ja kaikkein rikkaimmat rikastuvat. Euroopan parlamentti ei ole mikään tanssiva kongressi, vaan EP:n valta on kasvanut huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana Lissabonin sopimuksen solmimisen jälkeen. Kuinka hienoa onkaan, kun niin erilaiset jäsenmaat pystyvät toimimaan yhdessä ja vastaamaan ilmastonmuutoksen, digitaalisen murroksen ja globalisaation tuomiin haasteisiin. On nimittäin aika outo juttu, että mitä tärkeämmäksi ja vaikutusvaltaisimmaksi EP on tullut, sen vähemmän se kiinnostaa. Teknologinen murros ja globalisaatio yhdessä ovat luoneet pohjan populismille, eikä populismi häviä mihinkään
Tunturin kutsu Lapin-hulluus ja kutsumus tuovat pohjoiseen tunturipappeja, jotka tekevät kirkollista työtä matkailijoiden parissa viikon kerrallaan. Helsinkiläinen Juhana Tarvainen lähti hiihtolomaviikolla Saariselälle tunturipapiksi ensimmäistä kertaa. Ennen sitä hänen piti opetella hiihtämään. reportaasi TeksTi ja kuvaT| Liisa kuiTTinen Tunturipappi juhana Tarvainen kävelee saariselän kylänraitilla tyttäriensä alman (kuvassa keskellä) ja astan kanssa. KOTIMAA | 28.2.2019 12
On hieno mahdollisuus saada olla täällä, Tarvainen sanoo. Tarvainen on keskusteluun tyytyväinen, sillä juuri kohtaamiset matkailijoiden kanssa ovat tunturipapin työn ydintä. Ympärillä vallitsee hiljaisuus. Viikko Saariselällä tuntuu Suomen Luterilaisessa Evankeliumiyhdistyksessä (Sley) kotimaantyön johtajana työskentelevästä Tarvaisesta kuitenkin loman kaltaiselta irtiotolta – niin erilaisessa ympäristössä hän on ja niin paljon tunturipapin tehtävät poikkeavat hänen arkityöstään. Tai ei Tarvainen varsinaisesti lomalla ole, sillä hän tekee vapaaehtoistöitä matkailijoiden parissa tunturipappina. KOTIMAA | 28.2.2019 13. Täällä pääsee tekemään papin perustyötä ihmisten parissa, Tarvainen kertoo. Juhana Tarvainen astelee salin poikki alttarin eteen ja jää katsomaan ikkunasta avautuvaa talvista metsämaisemaa. Viikko Saariselällä tuntuu tervetulleelta hengähdystauolta myös siksi, että alkuvuodesta Tarvaisen työpaikalla käytiin yt-neuvottelut, jotka verottivat voimia. Aamulla Juhana Tarvainen on käynyt hiihtämässä tunnin lenkin Saariselän tunturimaisemissa. Tarvaisen mukaan ladulla harva tosin ottaa kontaktia. Ne päättyivät juuri hiihtoloman kynnyksellä. On helmikuinen tiistaipäivä, ja Helsingissä asuva Tarvainen on saapunut Saariselälle perheensä kanssa hiihtoloman viettoon. Pulkkamäen juurella hänen Tunturipappi-tekstein varustettu anorakkinsa on herättänyt muiden hiihtolomalaisten huomion ja Tarvaisen ja muiden hiihtolomaisten välille on syntynyt keskustelua. Sitten hän on mennyt perheensä kanssa laskemaan mäkeä matkailukylän 1,2 kilometrin mittaiseen pulkkamäkeen. Kun paistellaan makkaraa ja juodaan kuumaa kaakaota, hän kuvailee. Siksi hän hakeutuu paikkoihin, joissa kohtaaminen on helpompaa. Saariselän lisäksi tunturipappeja otetaan läntiseen Lappiin Ylläkselle ja huhtikuussa Kilpisjärvelle. – Sleyssä tehtäviini kuuluu paljon hallinnollista työtä. » Tunturikappelin alttarilta avautuu vaikuttava maisema. Sunnuntai-iltaisin on messu, keskiviikkoisin iltaehtoollinen. – Keskustelut ja kontaktit syntyvät yleensä, kun seisahdutaan jonnekin, esimerkiksi taukopaikalle. Sesonkiaikoina Saariselällä työskentelevät tunturipapit liikkuvat Tunturipappi-anorakit päällään laduilla ja rinteessä ja ovat matkailijoiden käytettävissä. Siitä aukeaa näkymä metsäiseen luontoon. Muina iltoina tunturipappi voi järjestää tilaisuuden haluamallaan teemalla. Tunturipapin tehtäviin kuuluu myös järjestää iltatilaisuuksia Pyhän Paavalin kappelissa Saariselän matkailukylän ytimessä. Saariselän tunturikappelin omistaa Inarin seurakunta, mutta viikkopappijärjestelmää ” Lomalla on aikaa itselle ja omalle hengellisyydelle. – Tämä on puhutteleva paikka, hän toteaa. – Iltatilaisuuksien on tarkoitus tarjota matkailijoille hetken hengähdys päivän päätteeksi, Tarvainen sanoo. Sekä Saariselällä että Ylläksellä ja Kilpisjärvellä on käytössä vapaaehtoisuuteen perustuva tunturipappijärjestelmä, jossa papit vaihtuvat viikoittain. K appelissa on komeat hirsiseinät ja kaunis harjakatto, mutta saliin astuessa huomion varastaa alttaritaulu, joka ei ole perinteiseen tapaan taideteos vaan suuri ikkuna. Tarvainen on Pyhän Paavalin kappelissa Inarin Saariselällä, Pohjois-Lapissa. – Viikko täällä on tärkeä breikki kaiken keskellä
– Meidän viikkopapeilla on sesonkiaikoina viikossa kaksi virallista tilaisuutta: torstaisin on viikkomessu ja sunnuntaisin iltahartaus. Se taito jäi minulta kokonaan hankkimatta, Tarvainen kertoo. – Monilla eläkkeellä olevilla papeilla on kyky ja tahto palvella pappina. Juhana Tarvainen kuuli tunturipappijärjestelmästä työkavereiltaan, jotka ovat olleet Saariselällä tunturipappeina aiempina vuosina. Tunturipapit eivät saa viikon pestistään palkkaa, mutta Saariselällä Inarin seurakunta maksaa tunturipapeille pienen matkakorvauksen ja puolipäivärahaa. – He suosittelivat, että lähde kokeilemaan. Nyt Inarin seurakunnassa on kolme papin virkaa, ja toimintaa täydentävät sesonkeina vapaaehtoiset tunturipapit. Vaikka aiempaa kokemusta hiihtämisestä Tarvaisella ei juuri ole, hän ei ole Lapissa ensimmäistä kertaa. Saariselälle Juntumaata vetää halu päästä Lappiin. Juhana Tarvainen työskentelee tunturipappina ensimmäistä kertaa, mutta Rengon kirkkoherran tehtävästä eläköitynyt Soili Juntumaa on ollut tunturipappina Lapissa jo useana talvena. – Olen ainoa turistipappi Suomessa. Aamulla Juhana Tarvainen on hiihtänyt tunnin lenkin Saariselän tunturimaisemissa. – Muuten papit ovat vapaita kulkemaan tunturissa ihmisten parissa. KOTIMAA | 28.2.2019 14. Tänä vuonna Juntumaa suuntaa Kansan Raamattuseuran kautta tunturipapiksi Saariselälle viikolla 10 eli maaliskuun alussa. – Nyt olen hiihtämisestä innostunut. Hän vieraili Saariselällä noin kuudentoista vanhana kaverin ja tämän isän kanssa ja opetteli silloin lautailemaan. Inarin seurakunnassa oli aiemmin vastaavanlainen tunturipapin virka. Kun Tarvainen päätti lähteä tunturipapiksi, hän kävi ostamassa sukset ja alkoi opetella hiihtämistä. – Olen vaihtelunhaluinen ja seikkailunhaluinen, Orivedellä asuva Juntumaa sanoo. ” Papit ovat vapaita kulkemaan tunturissa ihmisten parissa. Ylläksellä ja Kilpisjärvellä viikkopappijärjestelmää koordinoi Tunturi-Lapin turistipapin virkaa hoitava Anu Toivonen. Heille ei myöskään makseta päivärahaa. Tyttäret naureskelivat, kun isä kaatuili ladulla. – Se oli ensimmäisiä lautailukokemuksiani. Turistipappi Anu Toivosen mukaan iso osa Lappiin tulevista viikkopapeista on Juntumaan tavoin eläkkeellä olevia pappeja. Ne vastaavat tunturipappien rekrytoinnista vuoroviikoin talvija ruskasesonkeina sekä joulun aikaan. Kaksio sijaitsee lähellä Saariselän tunturikappelia. Tänä talvena on Helsingissä ollut sellaiset säätkin, että on ollut mukava hiihtää. Myös Ylläksellä ja Kilpisjärvellä tunturipapeille tarjotaan ilmainen asuminen, mutta matkat papit joutuvat maksamaan itse. Levi ja Ylläs ovat reviirini etelälaitaa, vakituisesti Lapissa asuva Toivonen kertoo. Muina aikoina tunturikappelin toimintaa ohjaavat Inarin seurakunnan papit. reportaasi pyörittää kaksi yhdistystä, Sley ja Kansan Raamattuseura. Tämä tarjoaa hienon Tarvaisen perhe on matkalla lounaalle. Lisäksi tunturipappi saa käyttöönsä seurakunnan lomakaksion, jonne voi majoittaa koko perheen. Saariselällä Tarvainen on käynyt joka aamu hiihtämässä yksin ja mennyt lenkin jälkeen jollekin taukopaikalle tapaamaan ihmisiä. – Silloin kun minä olin lapsi, meillä Helsingissä ei opetettu koulussa lapsia hiihtämään. Ja jos tulee tarvetta esimerkiksi vihkimiselle tai muulle, voimme tarvittaessa pyytää heitä avuksi, turistipappi Anu Toivonen kertoo. Etukäteen Juhana Tarvainen jännitti enemmän hiihtämistä kuin varsinaista tunturipapin työtä, sillä Helsingistä kotoisin oleva Tarvainen ei osannut hiihtää. Ensimmäiset hiihtolenkit hän teki vuodenvaihteessa perheen kanssa Helsingin Paloheinässä. Hän myös nauttii siitä, että pääsee eläkkeellä tekemään pieniä työkeikkoja. Lisäksi hän on käynyt hiihtämässä perheensä kanssa. Virka kuitenkin lakkautettiin vuonna 2013 säästösyistä. Hänen työajastaan puolet on papin perustyötä Muonion seurakunnassa; puolet ajasta Toivonen toimii turistipappina neljän Tunturi-Lapin kunnan – Enontekiön, Muonion, Kittilän ja Kolarin – alueella. Tunturipapin pesti on kuitenkin saanut Tarvaisen inspiroitumaan hiihtämisestä, ja taidot ovat karttuneet ladulla. Työtä tehdään yhteistyössä paikallisseurakuntien kanssa. Siihen kuului seurakuntapastorin perustehtävien lisäksi tunturipapin tehtäviä. Edessä vasemmalta Rauli, Alma ja Asta, takana Laura ja Juhana. Saariselällä tunturipappien päämajana toimii Pyhän Paavalin kappeli, Ylläksellä Pyhän Laurin kappeli. – Hiihdin kilometrin lenkkiä
mahdollisuuden heille, Toivonen kertoo. Juhana Tarvainen perheineen saapui Lappiin lauantaina lentämällä. Muoniossa säännöllisesti kirkkoon kokoontuvan seurakunnan kanssa tehtävä työ on pitkäkestoisempaa kuin vaihtuvan turistiseurakunnan. Vuonna 1999 valmistunut Pyhän Laurin kappeli eli Ylläskappeli Äkäslompolon kylässä kuuluu Kolarin seurakunnan alaisuuteen. Tilaisuuksia järjestetään Kilpisjärven monitoimitalolla, jossa on alttarikaappi. Vuonna 2014 kappeli siirtyi Inarin seurakunnalle. Toivonen itse on sopeutunut Lappiin hyvin. Sitten eteen tuli tämä mahdollisuus, Toivonen kertoo. Järjetön kiire on jäänyt etelään, mutta aikaa menee siihen, että siirryn paikasta toiseen. Tunturi-Lapissa Toivosen työtä leimaavat pitkät välimatkat ja etäisyydet. Sekä Saariselällä että Ylläksellä viikkopappijärjestelmä on ollut käytössä jo pitkään. Siksi kalenteria ei voi ahtaa täyteen samalla tavalla kuin etelässä. – Syvällisiä ja vaikeita keskusteluja tulee harvoin, koska ihmiset ovat lomalla. Sekä Saariselällä että Ylläksellä tunturipappien vaihtopäivä on lauantaisin. – Tunturipappitoiminnassa yhdistyy Lapin loma ja luonnossa oleminen sekä työkutsumuksen mukainen elämä, Toivonen sanoo. Hän on tyytyväinen siihen, että nykyisessä työssään hän voi sekä tehdä perinteistä seurakuntapapin työtä että hoitaa turistipapin työtehtäviä. Mutta jos siihen on halua, me tunturipapit tarjoamme ihmisille mahdollisuuden avautua, Juntumaa kertoo. Enontekiön Kilpisjärvellä ei ole omaa tunturikappelia, mutta Kilpisjärvellä käy tunturipappeja huhtikuussa viikoilla 14–18. Toivosen mukaan tunturipapeille on pohjoisessa tarvetta, sillä monet Lappiin suuntaavat matkailijat haluavat hoitaa lomalla omaa hengellisyyttään. Lahdesta alun perin lähtöisin olevan Toivosen toi Muonioon Lapin-hulluus. Anu Toivonen on työskennellyt turistipappina Tunturi-Lapissa kaksi ja puoli vuotta. – Meillä on aika vakiintunut piiri, mutta aina se laajenee, kertoo Kansan Raamattuseurassa tunturipappeja koordinoiva Sisko Vainionkulma. Sunnuntai-iltana Tarvainen piti Saariselän tunturikappelissa messun. – Toinen tytöistä antoi messuohjelman, toinen virsikirjan. Saariselän tunturikappelin iltaohjelmasta vastaavat viikoittain vaihtuvat tunturipapit. Vuonna 1996 vihityn Pyhän Paavalin kappelin eli Saariselän tunturikappelin omisti aiemmin kiinteistöosakeyhtiö Tunturikappeli, jossa olivat osakkaina Inarin seurakunta, Kansan Raamattuseura ja Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys. Kairosmajalla käy viikkovetäjiä, jotka pitävät kappelissa tilaisuuksia, mutta he eivät kulje tunturissa samalla tavalla kuin Saariselän ja Ylläksen tunturipapit. Samaa kerrotaan Kansan Raamattuseurasta. KOTIMAA | 28.2.2019 15. Lapset myös hoitivat suntion tehtäviä. Sekä Lapin-hulluus että pappina toimiminen ovat hänen mielestään vahvoja kutsumuksia. Juntumaasta hienoa on myös se, että tunturipappi saa suunnitella iltatilaisuuksia vapaasti omien kiinnostustensa mukaan ja tehdä viikosta omannäköisensä. Joka vuosi mukaan saadaan kuitenkin myös uusia tulijoita. – Olin ollut aiemmassa työssäni jo pitkään ja halusin nähdä muuta. Messujärjestelyihin osallistuivat myös hänen lapsensa, 10-vuotias Rauli sekä 7ja 5-vuotiaat Asta ja Alma. Vuonna 1986 vihityn Pyhätunturin Revontulikappelin toiminnasta vastaa Kansan Raamattuseuran tunturikeskus Kairosmaja. Vastalahjaksi pappi antaa seurakunnalle osaamistaan. Poika taas keräsi kolehdin. Tämä näkyy iltatilaisuuksissa, joissa riittää väkeä. Usein iltatilaisuuksien jälkeen papin ja kävijöiden välille kehkeytyy mielenkiintoisia keskusteluja. Toivonen uskoo, että myös monet vapaaehtoisista tunturipapeista ovat Lapin-hulluja, jotka haluavat säännöllisesti matkustaa pohjoiseen. Anu Toivosen mukaan monet viikkopapeista ovat vakikävijöitä, jotka palaavat Lappiin yhä uudestaan. – Lomalla pystyy päästämään irti ja on aikaa itselle, Toivonen sanoo. – Ostimme lennot Ivaloon ja sieltä otimme bussin Saariselälle, Tarvainen kertoo. Ne ovat Pyhän Paavalin kappeli Saariselällä, Pyhän Laurin kappeli Ylläksellä, Marian kappeli Levillä ja Revontulikappeli Pyhätunturilla. Leville vuonna 1998 valmistuneessa Marian kappelissa ei ole varsinaista tunturipappijärjestelmää, mutta kappelissa on vapaaehtoisia päivystäjiä, jotka voivat olla pappeja tai seurakunnan muita aktiiveja. – Puskaradio on tehokas, ja sana kiertää, Toivonen sanoo. Koska tilaisuudet ovat painottuneet iltoihin, päivisin tunturipapilla on aikaa hiihtää tunturissa ja liikkua ihmisten parissa. – Työtä on täällä määrällisesti vähemmän, mutta se tapahtuu pitkien matkojen päässä. Tunturikappelit palvelevat matkailijoita Lapissa Lapissa on neljä tunturikappelia. Tänä keväänä Kansan Raamattuseura hoitaa tunturipapit Saariselälle viikoiksi 10, 12, 14, 16 ja 17. Autossa saa ja joutuu istumaan paljon. Soili Juntumaa pitää järjestelyä hyvänä: Tunturipappi saa käyttöönsä lomakaksion, ja hänen matkansa maksetaan. Tunturi-Lapin turistipappi koordinoi sinne vapaaehtoisia tunturipappeja
Kolme sisarta haastaa pohtimaan omaa suhdetta sosiaaliseen mediaan. Yliopistomiehestä tulee pikkukaupungin hallintokoneiston osa, ja siitäkö pitäisi olla ylpeä. Hän ei oikeastaan haluaisi. Perhettä voimakkaasti hallinnut isä on kuollut, on päätettävä mitä nyt tehdään. Mille itse elän. Ihminen haaveilee, elämä asettaa rajoja. Tulin näkemään jotain elämää syvempää, en jokapäiväistä sosiaalista mediaa. Niitä vastaan voi pyristellä, niihin voi alistua. Nyt varuskuntakin on siirtymässä pois. Todellisuuteen törmääminen ajaa aina kriisiin. Olgaa ( Elena Leeve) ollaan valitsemassa koulun rehtoriksi. ruutua ja siloiteltua roolia vai oikeita ihmisiä näyttämöllä. K ansallisteatterissa parhaillaan esitettävä Anton Tšehovin näytelmä Kolme sisarta ottaa kantaa nykyaikaan. Samaan aikaan näyttämöllä tapahtuu. Siellä odottaa onni ja rakkaus. Maša ( Emmi Parviainen) on naimisissa hyvin kiltin ja elämäänsä tyytyväisen opettajan ( Tuomas Tulikorpi) kanssa, mikä kuohuvasta naisesta tuntuu turhauttavalta. Voi myös tyytyä, vapautua ja löytää onnen, jos onnistuu näkemään toiset ihmiset lähellään ja toisaalta löytää elämän mielekkyyden tekemällä työtä yhteisen hyvän eteen. | teatteri | Kolme sisarta on modernisti sovitettu vanha klassikko, joka ärsyttävästi panee miettimään omia elämänvalintoja. Hän rakastuu naimisissa olevaan upseeriin Veršininiin ( Jussi Vatanen). Mitä katsot. Sisarusten olohuoneen isossa televisioruudussa esitetään hiihtokisojen voiton huumaa. KOTIMAA | 28.2.2019 16. Siellä ihmiset näyttelevät itselleen luomaansa roolia eivätkä katso toisiinsa vaan kameraan. Isä on tuonut perheensä aikanaan Moskovasta tähän pieneen varuskuntakaupunkiin. Täällä ei ole mitään, kukaan ei ole mitään. Elämän paino tuntuu näytelmässä. Kolme sisarta kuvaa Venäjän yläluokkaisen elämän joutilasta turhautumista. Nykyihmisen kuplan puhkaisee ilmastonmuutos. Sitten jo vähän suututtaa: Tulin Voi kun pääsisi Moskovaan! katsomaan teatteria, en digitaalista esitystä. Mutta jos haaveilee ja luulee asioiden tapahtuvan vain itsestään, lopulta katkeroituu. Ensimmäistä näytöstä hallitsevat digitaaliset ruudut. Freija Özcan Kolme sisarta Kansallisteatterin suurella näyttämöllä 9.5. Prozorovien maailma on kriisissä. Katsojakin jää pohtimaan omia valintojaan. Kolmituntisen esityksen päätyttyä vahvimmin miettii edelleen ensimmäisen näytöksen ruutuja. Tuolla jossain kaukana, Moskovassa, elämä on parempaa. Kulissit pyörivät ja näyttelijät liikkuvat, purkavat tunteitaan kameroille sen sijaan, että puhuisivat toisilleen. Näyttämöä hallitsevat ruudut vähenevät näytelmässä sitä mukaa, kun henkilöt alkavat kriisin keskellä katsoa toisiaan ja myös itseään. Näytelmän kirjoittamisen aikaan nuoren naisen mahdollisuudet päästä unelmien Moskovaan riippuivat miehestä. Irina ( Marja Salo) yrittää epätoivoisesti lietsoa sisarusten haavetta päästä pois. Niissä hymyilevät, kauniit Prozorovin sisarukset ja heidän lähipiirinsä vuodattavat tunteitaan. Lisäksi sisarten isoveli Andrei ( Eero Ritala) tuo taloon rahvaanomaisen vaimon Natalian ( Anna-Maija Tuokko), joka sisarten mielestä vetää veljeä alaspäin. Mutta juuri siitä on kyse, sosiaalisesta mediasta. saakka. Kiusallisella tavalla katse hakeutuu väkisinkin ruutuihin. Kolme sisarta ovat valintojen edessä. Kumpaa pitäisi katsoa, ruutuja vai näyttämöä. Ohjaaja Paavo Westerbergin mukaan hänen versionsa siitä on ”vastaansanomaton kuva nykyihmisestä, joka on saanut elää kuplassaan niin kauan häiritsemättä”. | Kuva: Tuomo Manninen kulttuuri ” Jos haaveilee ja luulee asioiden tapahtuvan vain itsestään, lopulta katkeroituu. Katsoja hämmentyy. Kameroille vai ihmisille. Mutta kaikilla aikakausilla on omat rajoittavat tekijänsä
Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. Toisilleen vieraat kohtalot yhdistyvät, ohittavat toisensa hengitysetäisyydeltä. klo 20.00 Akuutti: Tosielämän selviytyjät. Hammar matkustaa Annan kanssa New Yorkiin Dag Hammarskjöldin jäljissä. Huomioithan, että osoitetietojasi voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin. Teema & Fem Ti 5.3. Lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, otsikkokenttään viesti Hyvä juttu + lehden numero (löytyy kannesta). Elokuvien lisäksi hän on ehtinyt tehdä uraa muun muassa kirjailijana ja poliitikkona. Ohjaajat ovat kirjoittaneet itsensä sisään elokuvaan, ja pääsemme näkemään senkin, kuinka elokuvanteko uhkaa välillä äityä tappeluksi. Hänet tunnetaan paitsi töistään, kuten tuottamastaan Oscar-palkitusta elokuvasta Fanny ja Alexander, myös piikikkäistä kommenteistaan. vu os ik er ta 00 43 59 5– 19 –0 9 9 Tunturipappi tavattavissa Juhana Tarvainen vietti lomaviikon pappina Saariselällä 12 Islamilaisen teologian opiskelu alkaa Helsingissä Katolinen kirkko Suomessa on rahavaikeuksissa Anna palautetta, kerro mikä on mielestäsi HYVÄ JUTTU Voita kirjapalkinto! Kerro mikä tässä Kotimaan numerossa on mielestäsi hyvä juttu. jari Tervon romaani Aamen antaa äänen monille ihmisille, joita sitoo yhteen kalenteripäivä, sattuma ja Jämämäen asuinalue. Ne jotka kutsuvat minua mukautujaksi, ovat väärässä, Donner sanoo ja katsoja jää pohtimaan, kenelle sellainen arvio voisi tulla mieleen. En film om Jörn Donner) käy läpi Donnerin töitä ja elämää lapsuudesta lähtien. Mukana on muiden mukana useita poliiseja sekä elämän kolhimia ja rikoksen poluilla liikkuvia hahmoja. Väärinkäsitykset ja ennakkoluulot ovat kirjan hahmojen toiminnan polttoaine. Ei ole vaikea havaita, että pappishahmon esikuva on löydetty todellisuudesta – niin selvästi Tuomikin toiminta pakolaisten ja mahanmuuttajien asiassa muistuttaa Marjaana Toiviaisen julkisuudessa kerrottua toimintaa. | viikon kirja | | viikon tv-vinkit | 4 Ka nn en ku va : Li is a Ku itt in en 11 4. G. Miksi hätäkeskukset ovat jatkuvasti alimiehitettyjä, ja minkä takia lähes puolet päivystäjistä harkitsee alanvaihtoa. Kolme romaanin kertojista puhuu mullan alta. klo 10.00 Elämän tarkoitus. Myös Tuomikki joutuu sitkeän ja julman somehäirinnän kohteeksi. TV1 La 2.3. Donnerin piikikäs luonne tulee tunnin mittaisen dokumentin aikana esiin monta kertaa. Voit myös lähettää viestisi postikortilla osoitteeseen PL 279, 00181 Helsinki. 328 sivua. Alberto Herskovitsin ja Olavi Linnan ohjaama Elokuva Jörn Donnerista ( ruots. klo 17.10 Flinkkilä & Tastula. Myös Aamenen henkilökavalkadi on tuttua Tervoa. Toimittaja Tuula Rajavaara on taltioinut elämää muistisairautta sairastavan äitinsä kanssa. Kirkkoa tunteva lukija huomaa yhden virheen: naispapit eivät käytä lipereitä. Päähenkilö – ainoa joka saa kaksi puheenvuoroa – on kahdeksaakymppiä lähenevä Leo Maanvilja, jonka kohtalossa toteutuu sanonta ”on sulla häät ja mulla hautajaiset”. Yksi Aamenen äänenkäyttäjä ja toiminnan keskushahmoista on naispuolinen pappi Tuomikki Tammi. klo 19.00 Dokumenttiprojekti: Olen jossain. Teema & Fem Ti 5.3. Lisäksi äänessä on antiikin tragedioista tuttu kuoro, tällä kertaa sosiaalisen median kommenttiketju, kansan niin sanottujen syvien rivien alhainen kiljunta. Maanvilja saa itse kokea kumpaisenkin itse samana päivänä, ohitse kiitävänä hetkenä. | dokumentti | Jörn Donner on ollut 1950-luvulta lähtien merkittävä kulttuurihenkilö Ruotsissa ja Suomessa. Voit myös perustella valintasi lyhyesti. KOTIMAA | 28.2.2019 17. OLLi SePPäLä Jari Tervo: Aamen. Teologianopiskelija Susanna Rinne. Mukaan on saatu ripaus Kai Sadinmaatakin. Kolme nuorta naista kertoo, miten he ovat selviytyneet, kun elämä muuttuu toisenlaiseksi yhdessä hetkessä. Lukija saa olla tarkkana kun uutta tietoa ropisee henkilöistä ja tapahtumista ohimennen muun kerronnan lomassa. klo 15.05 Pisara. Vieraana legendaarinen toimittaja Eeva Lennon, joka kertoo niin rakkaudesta, feminismistä, Thatcheristä kuin uteliaisuuden voimastakin. | Kuva: Yle kuvapankki yhteen päivään mahtuu paljon, tarvittaessa vaikka koko elämä. Aamen on Tervoa itseään, nopea ja notkeaa, moneen suuntaan juonta heittelevää, mutta lopulta langat saadaan punottua yhteen – ainakin osin. Kotimaan numeron 6 hyväksi jutuksi äänestettiin Espoon uuden piispan vihkimyksestä kertova juttu Valoksi Espoon hiippakuntaan. Vastausaikaa on seitsemän päivää lehden ilmestymisestä. Tuija PyhäranTa Yle Teema & Fem perjantaina 1.3. Elokuva Jörn Donnerista on paitsi dokumentti Donnerista, myös elokuva dokumentin tekemisestä. TV1 Ke 6.3. klo 19.00 Spotlight: Kadonneet hätäkeskuspäivystäjät. Ruotsin entinen arkkipiispa K. Puheet vastakkaisesta sukupuolesta ja maahanmuuttajista ovat sen mukaisia. klo 18.30. TV1 La 2.3. Elokuva Jörn Donnerista Tämän verran voin valehdella, huokaa jörn Donner istuessaan ohjaajan toiveesta sohvalle, jossa hänellä ei muuten ole tapana istua. Kirjapalkinnon voitti Tarmo Heino Laitilasta. TV1 To 7.3. Otava. Mutta pohjimmiltaan kyse on jaritervomaisesta kaunokirjallisesta kudoksesta, jossa tosi saa alistua fiktiolle ja keksitty alkaa tuntuu kiusallisen todelta
essee Fjodor Dostojevskin hyisen tarkat kuvaukset ihmismielen raadollisuudesta, pyhyydestä ja (epä)uskosta osuvat yhä maaliinsa. Venäläiskirjailijan viimeinen teos on synteesi hänen ajattelustaan. Antisankarit suistuvat epäluulojen kuiluun ja synnintekijöiden pariin – löytääkseen uudelleen tiensä. Dostojevskin romaanien pyhin hahmo lienee luostarivanhus Zosima, jonka manttelinperijä on munkin elämään vetoa tunteva, viaton ja hyväsydäminen Aleksei Karamazov ( Juho Uusitalo). Koko elämän kestävä uskonkamppailu oli kirjailijalle kaiken A ja O. ”Millainen kirja onkaan tämä pyhä Raamattu, millainen ihme ja millainen voima sen mukana on annettu ihmisille! Aivan kuin veistoskuvana siinä on maailma ja ihminen ja ihmisten luonteet.” ”Tärkein kysymys, joka esitetään romaanin joka osassa ja joka on piinannut minua tajuisesti ja alitajuisesti koko elämäni, on: onko Jumala olemassa?”, Dostojevski totesi Kirjailijan päiväkirjassaan. Samuli Reunasen ohjaamassa draamassa etsitään kiivaasti uskon kohdetta. Kirjailija suomi älymystöä, jonka jättäessä Jumalan levottomimmat sielut löytävät kehnoksi korvikkeeksi ateismin. Hän kysyy hengelliseltä ohjaajalta Zosimalta, kuinka voisi vakuuttua Jumalasta. Jos Jumala on kuollut, kaikki on sallittua, hän järkeili – ja ennakoi, miltä ateistisen Neuvostoliiton moraalityhjiö tulisi näyttämään. Kaksi katsojaa palauttaa lapun. Karamazovin veljesten yksi keskeinen teema on, mitä tapahtuu ihmisen moraalille, ellei hän tunnusta Jumalan olemassaoloa ja sielun kuolemattomuutta. ”Uskon oikeudenmukaisuuteen.” ”Uskon Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen = rakkauteen”, nihilistinen ateisti-Ivan lukee vastaukset. Pöyhkeä usko tieteeseen ei tee autuaaksi. ”Ihmisen henki kasvaa ja kohoaa saatanalliseen ylpeyteen, ja silloin koittaa aika, jolloin ihmiskunta on Jumala”, Ivan ennustaa Jumalasta irrottautuvan, nietzscheläisen ”yli-ihmisen” tuloa. Kansallisteatterissa Seela Sella tekee Zosiman roolin läpikuultavasti, sisäistä valoa koko olemuksellaan säteillen. Dostojevskia ei ole varaa unohtaa klassikko-osaston uumeniin, sillä psykologisen romaanin suurmestarin parhaita tekstejä sopii luonnehtimaan Karamazovin veljeksistä löytyvä Raamatun ylistys. Terävän älynsä ylpeyteen viekoittelema Ivan ja sairaalloinen velipuoli, ”äpärä” Smerdjakov ( Maruska Verona) katsovat, ettei Jumalasta ole enää ihmisen herraksi. Dostojevskin mielestä moraali on sidoksissa Jumalaan. Fjodor Dostojevskin (1821–1881) romaaneissa tavataan olla perimmäisten kysymysten äärellä. TeksTi | Janne Villa – kuViTus | PäiVi karJalainen KOTIMAA | 28.2.2019 18. M ihin te uskotte. Sen paremmin yksityinen ihminen kuin kansakaan kun ei voi elää ilman tätä ”korkeinta ajatusta”. Ilman uskoa sielun kuolemattomuuteen ja Kristuksen jumaluuteen olemassaolo oli hänestä käsittämätöntä ja sietämätöntä. Muuan sietämättömien epäilystensä uuvuttama nainen ei kykene uskomaan, vaikka haluaisi. Kirjoittakaa se tähän lappuun! Suomen Kansallisteatterin Karamazovin veljekset -näytelmässä veli Ivania varsin vakuuttavasti esittävä näyttelijä Miro Lopari jakaa yleisöön lappuja ja kyniä. Ivanin ateismin syy on se, että hän haluaa asettua Jumalan sijalle. Kuka olet karamazoveista
KOTIMAA | 28.2.2019 19. Jälleen tuntee olevansa vastuullinen, jälleen täytyy toimia ja luottaa vain itseensä.” Taiteilija ymmärsi äärimmäisyysihmisiä, ja osasi kuvata heidän sielunelämänsä synkimpiäkin sopukoita, koska oli itsekin sellainen. Koettakaa rakastaa lähimmäisiänne toimeliaasti ja väsymättä. Katso ihmistä ja katsot Kristusta. Epäeettisiä tekoja ei voi sysätä olosuhteiden syyksi. He saattavat järkensä ja omantuntonsa avulla ja Herran armosta murtaa itseään sitovat synnin ja alhaisimpien viettien lainalaisuudet. Kirjailija käy niillä psyyken alueilla, joille uskaltautuminen ei ole välttämättä terveellistä, eikä palaaminen ”terveenä” taattua. Toisin kuin kaikki pyhät arvot kieltävät nihilistit – tai pelkkään ihmisen perisyntisyyteen keskittyneet Jumalan luomistyön hyvyyden kieltäjät – hän ei vedä johtopäätöstä, että pahuudessa, epäilyssä ja epäuskossa olisi totuus ihmisluonnosta. Hän ei kuvannut vimmaisesti vain ihmisen raadollisuutta vaan myös korkeimpia kristillisiä ihanteita, jotka kaikki tuo patologinen uhkapeluri, kehno puoliso ja vakaumuksellinen ortodoksi tunsi kipeästi omissakin nahoissaan. Tuomisinaan hyvän ja pahan tuolta puolen Dostojevskilla on kaunistelematon kokovartalokuva ihmisestä. Dostojevskille ihmisen kehittyminen ei kuitenkaan riipu yhteiskunnallisesta edistyksestä siinä määrin kuin niille aikalaisilleen, jotka rakensivat sosialistisia utopioita. Kurjin, ahnein ja ylpistynein pikkuporvari, rikollinen, julkisyntinen ja kellariloukkolainen ovat vapaita muuttumaan. Kellariloukko-kirjan puhdassieluinen prostituoitu Sonja rypee monen mielestä moraalisessa alennustilassa, mutta kykenee syvään rakkauteen, josta Raamatun syntiset naisetkin muistetaan. Hän kauhistuu itsekin hurjuuttaan. ” Dostojevski ei vedä johtopäätöstä, että pahuudessa, epäilyssä ja epäuskossa olisi totuus ihmisluonnosta. Kirjailija uskoi, että tervehtyminen alkaa ihmissielusta. Idiootti-romaanin pahantahtoisuuteen kykenemätön nimihenkilö ruhtinas Myškin tahtoo pelkkää hyvää, mutta saa aikaan pahaa. ”Haluaisin vain, että meistä tulisi hieman parempia. Tuo saattaa kestää vain jonkin hetken... Vanhus vastaa: ”Toimivan rakkauden kautta. Se on hyvin vaatimaton, mutta myös hyvin ihanteellinen toive.” Kurjaliston ymmärtäjä näki ihmisen sisäisen kasvun ulkoiset esteet, joita yhteiskunnalliset olosuhteet ja rakenteet tuottavat. Pitäessään ihmistä vastuullisena teoistaan kristinusko tunnustaa hänen persoonallisen vapautensa, eikä vapauta ketään moraalisista velvollisuuksista ja itsenäisyydestä. Monet hullunnerokkaan mielen syvimmistä kerroksista sameaa eliksiiriä ammentavista teoksista kuvaavat rajojaan kokeilevia ihmisiä. Lähimmäisen puoleen omasta navasta kääntyvä, toimiva rakkaus vaatii työtä ja oppimista, mutta sen kautta Luojastaan loitontunut ihminen saattaa yllättäen nähdä yllään ”Jumalan ihmeitä tekevän voiman, Jumalan, joka on koko ajan teitä rakastanut ja huomaamattanne johdattanut”. ”Toisinaan Jumalan läsnäolo on niin ilmeinen, niin kauhistava, niin lempeä, että se irrottaa ihmisen omasta elämästään. Dostojevski näki, että me kaikki onnumme, kuka enemmän, kuka vähemmän. Dostojevski näki, että kristityn tie ulos kellariloukosta kirkkauteen kulkee kärsimyksen ja katumuksen kautta. On hartaasti mutta iloisesti pyhyyttä etsivä, poikkeuksellisen empaattinen ihmisystävä Aleksei, hillitön elostelija Dmitri ja viiltävän kyyninen, rajut ja loogiset johtopäätöksensä ilman kompromisseja tekevä Ivan. Ristiriitaiset dostojevskilaiset hahmot ovat hyviä ja pahoja yhtä antaumuksellisesti. ”Minun ylistyslauluni on käynyt epäilysten tulen läpi”, Dostojevski tunnusti. Sikäli kun edistytte rakkaudessa, te myös tulette vakuutetuksi Jumalan olemassaolosta ja sielunne kuolemattomuudesta.” Etsijän ei siis tarvitse keskittyä oman sieluntilansa kohentamiseen tai kohota jumalallisiin sfääreihin hurskaan mielikuvituksensa siivin. Zosima antaa neuvon myös vanhimmalle veljelle Dmitrille ( Heikki Pitkänen), joka tulee viinaanmenevään irstailijaisäänsä Fjodoriin (huikean roolin tekevä Hannu-Pekka Björkman): ”Varokaa valehtelemasta itsellenne!” Karamazovin veljekset ovat äärimmäisen intohimoisia, kukin tavallaan. Lukija ja teatterin katsoja joutuu miettimään, ketä tai keitä karamazoveista hän itse muistuttaa
TeksTi | janne villa– kuvaT| jukka gransTröm ». Hanna Mithiku kastettiin ja kävipä hän kerran joulukirkossakin ennen rippikoulua. Kukkivatko kaikki kukat jo kirkossakin ” Valtuutettu ei saa olla kumileimasin, jota viedään kuin pässiä narussa. Nuorten Akatemian projektipäällikkönä työskentelevä teologian maisteri Mithiku on johtanut Vasemmistoliiton suurinta piirijärjestöä Helsinkiä ja kuuluu puoluevaltuustoon. Mithikun isä on Etiopiasta, äiti Mäntästä. – Ilmoitin kotona, etten enää mene seurakunnan tilaisuuksiin sen jälkeen kun Pasilan kappelissa pappi kertoi eläväisesti helvetin lieskoista meille lapsille. – En mahdu mihinkään lokeroon. Vasemmistoliittolaisia on Suomessa hyvin vähän seurakunnallisten luottamuselinten johdossa. – Kaikki ihmiset joutuvat hakemaan omaa paikkaansa ja sitä, minkälaisena saa olla missäkin roolissa. Mithiku toteaa, että kirkon jäsenet ovat hyvin heterogeeninen joukko, mutta se ei näy kirkon julkisuuskuvassa, eikä kirkollisia johtajia ole juuri noussut ei-valkoisesta taustasta. Hän on joutunut käsittelemään vähemmistöstatustaan lapsesta lähtien. He tukivat tyttärensä päätöstä hankkia vapautus päiväkodin hartauksista. Vanhemmat tapasivat opiskellessaan Neuvostoliitossa ja muuttivat Suomeen 1970-luvulla. Minä olen joutunut käymään keskimääräistä vaikeamman tien. Mithikun ”suomalaisuus” on kyseenalaistettu tuon tuosta, vaikka hän on asunut Espoossa ja Helsingissä koko ikänsä ja kävi Etiopiassa vasta parikymppisenä. – Näytän erilaiselta kuin suurin osa suomalaisista, olen uskovainen ja vasemmistolainen ja kuulun seksuaalivähemmistöön. Tulen silti aina ulkopuoleltani luokitelluksi milloin miksikin, mutta ihmiset menevät sotkuun minua määritellessään, Mithiku sanoo. – Oikein uskomalla olisi voinut varmaan välttää ne lieskat, mutta ajattelin, että voin olla Rodullistettu ei-valkoinen, seksuaalivähemmistöön kuuluva, vasemmistoliittolainen... Tämä on niin haastava kombinaatio, etteivät ihmiset voi suoraan olettaa, millainen minä olen. Häntä luultiin usein adoptoiduksi lähetyslapseksi siihen saakka kunnes somalipakolaiset tulivat, jolloin hän muuttui monen silmissä somaliksi tai pakolaiseksi. haastattelu KOTIMAA | 28.2.2019 20 V ielä viime vuosituhannen lopussa olisi ollut vaikea nähdä, että pääkaupungin seurakunnallisen elämän tärkein luottamushenkilö on identiteetiltään Hanna Mithikun kaltainen yhdistelmä. Helsingin seurakuntayhtymän yhteisessä kirkkovaltuustossa puhetta johtavaa Hanna Mithikua ei voi lokeroida kirkollisten stereotypioiden mukaan. Steiner-koulun opettajana työskennellyt äiti on syntyjään luterilainen ja diplomi-insinööriksi kouluttautunut isä koptikristitty, mutta vanhemmat eivät olleet aktiivisia uskonnollisesti. 1980ja 1990-luvuilla erivärisiä ihmisiä ei ollut Suomessa paljon
KOTIMAA | 28.2.2019 21 Hanna Mithikun ”suomalaisuus” on kyseenalaistettu tuon tuosta, vaikka hän on asunut Espoossa ja Helsingissä koko ikänsä. Kukkivatko kaikki kukat jo kirkossakin
Sain porttikiellon sen järjestön tilaisuuksiin, mutten varsinaisesti kaivannutkaan enää niitä, Mithiku hymähtää. Jumala on mukana ihmisten arjessa. Erään herätysliikkeen raamattupiirin edustaja kysyi pahoitellen, mitä merkitsee Mithikun Facebook-päivitys sateenkaarimessusta. Kirkollisvaaleihin Hanna Mithiku osallistui ensi kerran vuonna 2010 Tulkaa kaikki -liikkeen listalta. – Meidän tulee toimia hyvyydestä käsin ja luottaa, että taustalla vaikuttaa Jumala, jonka varassa kannattaa elää. – Minulle kristinuskon kertomukset puhuvat Jumalan suuresta rakkaudesta meitä kohtaan, ihmisen mittaamattomasta arvosta ja siitä hyvästä, jota kohti saamme Jumalan avulla pyrkiä. Siitä huolimatta, että tämä maailma on raadollinen eikä hyvä toteudu puhtaasti kenenkään elämässä. – Tajusin, etteivät kaikki papit olekaan hulluja tai elämästä vieraantuneita helvettiin tuomitsijoita, vaan he pystyvät ajattelemaan myös syvällisesti. Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä.” Mithiku ajattelee, että kirkon tulee olla yhteiskunnassa se ääni, joka puhuu jokaisen Jumalan luoman ihmisen luovuttamattomasta arvosta. – Meillä oli tilaa pohtia isoja ja vaikeita kysymyksiä ja myös kyseenalaistaa ja epäillä asioita. – Kyllä kannattaa lähteä mukaan kirkkopolitiikkaan ja Lähetysseuran reissuille! Hanna Mithiku suosittelee silmää iskien. Kirkossa Mithiku ei ole salannut seksuaali-identiteettiään. Yhtä lukuun ottamatta kaikki epäonnistuvat. Pidän tärkeänä, että kirkko kutsuu ihmisiä rakastamaan toisiaan. Kansan Raamattuseuran nuorten hupparissa siteerattiin järjestön opetuksessa keskeistä psalmia 139. Nuorten toiminta muodosti turvallisen paikan ja porukan, joka varmasti suojasi minua monelta. Siitä tuli yksi Hanna Mithikun teologian kivijalka: Jumala tuntee perin pohjin luomansa ihmisen ja ohjaa häntä. Hänen seksuaalinen suuntautumisensa johti kirkossa ristiriitaan, kun hän työskenteli neljä vuotta Lohjan seurakunnan lähetyssihteerinä. Jeesus kohtasi ihmisiä ja haastoi heitä hyvään tämän elämän keskellä, Hanna Mithiku muistuttaa. Muistan ahdistavan pohjavireen myös seurakunnan päiväkerhosta, Mithiku kertoo. Meidän lohtumme on, että juuri Jeesus ymmärtää vajavuutemme. ”Sinä olet luonut minut sisintäni myöten, äitini kohdussa olet minut punonut. KOTIMAA | 28.2.2019 22 uskomatta koko tähän juttuun. Mithiku meni saman papin rippikouluun. Häntä harmitti se, että valtavan paljon hyvää tekevä ja puhuva kirkko profiloituu kansan parissa niin taantumuksellisesti tasa-arvokysymyksissä kompuroimisen takia. Hänen asennemuutoksensa suhteessa kirkkoon tapahtui isoveljen konfirmaatiossa Kansan Raamattuseuran (KRS) rippikoulussa Lohjan Vivamossa, jossa pastori Jorma Karanko piti hienon puheen. Sen myötä hän jäi vuosikausiksi KRS:n piiriin: isoseksi, Vivamon kesäemännäksi ja Helsingin nuorisoja opiskelijatoiminnan aktiiviksi. – Vastasin, että naisen kanssa seurustelu on parhaita asioita elämässäni. Hän löysi tyttöystävänsäkin Lähetysseuran järjestämältä matkalta kirkkovaltuutetuille. – Rakkaus on tekoja! Jumalasta puhutaan arjen teoilla, jotka kertovat enemmän kuin tuhat sanaa ja miljoona saarnaa. – Raamattu on täynnä kertomuksia ihmisistä, jotka yrittävät toimia oikein. haastattelu. Hanna Mithiku sanoo voimakkaatkin mielipiteensä suoraan mutta aseistariisuvan avoimella tavalla. Raamatun moneen kertaan läpi lukeneen Mithikun mukaan kristinuskon sanomaa julistetaan parhaiten toimimalla Jeesuksen rakkauden opetuksen mukaan
– Mitä kauemmas kirkko erkaantuu ja jää jälkeen yhteiskunnallisesta tasa-arvokeskustelusta, sitä enemmän se näyttäytyy omituisena rakenteena ja menneisyyden jäänteenä, joka haraa vastaan välttämätöntä ja väistämätöntä kehitystä. Sen sijaan Mithiku sai kirkkovaltuustoon yli 300 ääntä reilusta tuhannesta annetusta äänestä. Silti kirkosta välittyy kuva ihmisten tuomitsijana ja ulossulkijana. Viime syksyn seurakuntavaaleissa Hanna Mithiku sai 295 ääntä kirkkovaltuustoon. Ihmisten annetaan tuoda omaa osaamistaan seurakuntiin, suunnitella ja muokata toimintaa. Eri mieltä monesta asiasta olevat edustajatoveritkin arvostavat sitä, että hän perehtyy asioihin huolellisesti. Vaalien ensikertalainen oli kirkkaasti äänikuningatar. Joko miehet ovat merkittävästi viisaampia ja parempia johtajia ja kaikkinensa kyvykkäämpiä. Ehdokas arveli saavansa seitsemän ääntä Haagan seurakunnan alueelta, ja siinäkin olisi jo mukana kaksi kaverin kaveria. Mithikun nosteelle kirkollisessa päätöksenteossa saattaa kyllä olla suurta kulttuurimurrosta arkisempiakin selityksiä. – Puhun vain yhdestä äärilaidasta. Olen ihminen, joka tykkäisi saada elää ilman että joku tuomitsee sen, mikä minä olen. Valtuutetut valitsivat hänet Helsingin seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi. – Ellei tätä keskustelua tasa-arvosta käydä loppuun, näen uhkana, että kirkko vieraantuu siitä, mitä ympärillä tapahtuu ja näivettyy elämälle vieraaksi instituutioksi. Hän on tehnyt kahdeksan vuotta lujasti työtä luottamuselimissä. Kuka. Mithikun mukaan Helsingissä on menty paljon eteenpäin toimintakulttuurin muutoksessa. Meidän tulisi tunnistaa ne rakenteet, jotka johtavat miesten yliedustukseen kirkon johtopaikoilla, Hanna Mithiku huomauttaa. Hanna Mithiku, 36 Koulutus: Teologian maisteri Työ: Nuorten Akatemian projektipäällikkö, vetää maahanmuuttajataustaisten nuorten kotoutumishanketta Kirkolliset luottamustoimet: Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja, Haagan seurakuntaneuvoston jäsen ja kirkolliskokouksen varajäsen Nähty viimeksi kulttuuririennossa: Tuomari Nurmion keikalla eturivissä KOTIMAA | 28.2.2019 23 – Kirkolla on hyvä sanoma. – Päätöksenteko on superjähmeätä määräenemmistösäännön takia. Eikä liene sattumaa, miksi juuri Mithiku on valittu tässä kirkkohistoriallisessa hetkessä Helsingin seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi. Erotuin varmaan siitä parhaiten, eloisa ja energinen nainen sanoo ja nauraa. Mitä tarkoittaa kaikilla kirkon toiminnan tasoilla ihmisten kunnioittava ja osallistava kohtaaminen. Helsingissä on ollut diakoninen painotus, jonka mukaan eniten apua tarvitsevia ihmisiä pitää auttaa. Sen tulee olla kaikille aidosti avoin, kutsuva ja turvallinen – myös seksuaalivähemmistöille, Mithiku linjaa. Mithiku toteaa, että kun jaamme ihmiset vuohiin ja lampaisiin, kukin oman jakosysteeminsä mukaan, emme näe ja kohtaa hänessä enää toista samanlaista ihmistä vaan omat ennakkoluulomme. Mithiku ei pidä suotavana, että kirkon edustajat esiintyvät julkisuudessa ensisijaisesti huolestuneina jäsenmäärästä – ja vaikutusvallastaan. Kirkossa on oltava tilaa erilaisille ihmisille. Piispakuntaa ja kirkon ylintä johtoa katsellessa ei voi Mithikun mielestä tulla kuin kahteen johtopäätökseen. Mithikun mielestä ”äärilaidan” tasa-arvoa vastustavat kannanotot korostuvat julkisuudessa. Työntekijöiden rekrytoimista tulisi tarkastella tästä näkökulmasta. – Kirkon ei tule olla omaa valtaansa pönkittävä instituutio, vaan ihmisten palvelija, jolle merkitykselliset sisällöt ovat tärkeimpiä. Seurakuntien alueilla jo toimivien verkostojen kanssa tehdään yhteistyötä, mutta vieläkin enemmän voitaisiin olla mukana alueen tapahtumissa ja yhteisöissä. – Halusin edistää ihmisten yhdenvertaisuutta ja vaikuttaa siihen, että syrjintä saadaan loppumaan. Esitteessä oli valkoinen tausta. Enemmän kuin identiteettinsä osien summa Hanna Mithiku on yksinkertaisesti mukava ja ystävällinen ihminen, joka sanoo voimakkaatkin mielipiteensä suoraan mutta jotenkin aseistariisuvan avoimella tavalla. Kirkkoa, jossa ihmiset voivat tulla nähdyiksi ja löytää rinnallakulkijan. Vastuun piiriin kuuluu koko luomakunta, ympäristö ja toiset ihmiset. Ei ole kovin vaikea arvata, kumman vaihtoehdon kannalle Hanna Mithiku – ja Helsingin monenkirjavien ihmisten enemmistö – kallistuu. Sukupuolten tasa-arvossakin on vielä tekemistä kirkossa. – Minulle on täysi mysteeri, mistä ääneni tulivat. Olen ihminen, joka tykkäisi saada elää ilman että joku tuomitsee sen, mikä minä olen.. Minusta oli kuitenkin avartavaa nähdä paikan päällä, miten monta pappia julisti, että jokainen ihminen on rakastettu, eikä tasa-arvoisen avioliittolain toteuttamiselle pidä asettaa kirkossakaan esteitä. Hanna Mithiku haastaa pohtimaan. – Haluan olla rakentamassa seurakuntaa, joka tarjoaa ihmisille mahdollisuuden Jumalan, itsensä ja toisten ihmisten kohtaamiseen. Kirkollinen aktivisti epäilee, että tasa-arvon saavuttaminen vaatii vielä valtavasti työtä. Piispat panevat päänsä pensaaseen kuvittelemalla, että aikamme suuri ihmisoikeusja tasa-arvokysymys ratkeaa odottelemalla kaikkien kirkon jäsenten konsensusta, Mithiku napauttaa. Kirkolliskokouksessa Hanna Mithiku on ollut kaksi kertaa mukana varajäsenenä. Tehtävänä on huolehtia, että valtuutettujen ääni tulee kuulluksi ja että päätettävät asiat on valmisteltu ajoissa niin, että valtuutetut ehtivät tutustua niihin, Mithiku määrittelee. Mithiku muistuttaa, että monet heistä ovat kirkon täysivaltaisia jäseniä ja kaikki he ovat yhtä lailla yhteisönsä jäseniä. – Meillä on avaimet muutokseen, sillä seurakunnissa on valtavasti ammattitaitoisia ja hyviä työntekijöitä sekä sitoutuneita luottamushenkilöitä ja jäseniä. ” En koe olevani mikään ääripää. – Emme voi kristittyinä ajatella auttavamme ulkoapäin tai ylhäältäpäin joitain avuttomia raukkoja kotimaassa tai ulkomailla, vaan meidän täytyy nähdä heidät osallisina samasta yhteisöstä, johon itsekin kuulumme. Ihmisten yhdenvertaisuuden puolelle asettuminen ei voi tehdä kenestäkään äärilaidan edustajaa! – En koe olevani mikään ääripää. – Meidän täytyy rakentaa omista pienistä piireistämme ulospäin suuntautuvaa toimintaa ja tavoittaa niitä, jotka eivät ole löytäneet tietään kirkkoon. Tai sitten kirkon rakenteissa on jotain vanhentunutta ja vialla. Valtuutettu ei saa olla kumileimasin, jota viedään kuin pässiä narussa, puheenjohtaja painottaa. – Toivottavasti olen demokratiaa tuottava johtaja. Patriarkaalinen kulttuuri, jossa lähinnä vain varttuneet valkoiset, heterot herrasmiehet ja rouvat heiluttivat puheenjohtajan nuijaa niin kunnallisessa kuin kirkollisessakin päätöksenteossa, on väistymässä. Se pystyy myös kertomaan, ettei ihmisen arvo ole sidottu suorituksiin, rahaan tai mihinkään ulkoiseen tekijään, joista bisneksessä ja politiikassa puhutaan. – Esimerkiksi ruoka-apua annettaessa on mietittävä, miten tukisimme ihmisiä olemaan toimivana osana tätä yhteisöä ja yhteiskuntaa, ettemme vain anna ruokalappua käteen tai ruokakassia kouraan. – Myös yhteisöllisyyden viesti on keskeinen: Me ihmiset kuulumme yhteen ja olemme vastuussa toisistamme
– Ensimmäinen Henokin kirja on ollut muinoin juutalaisuudessa erittäin merkittävä teos. Näille teksteille on tyypillistä, että ne ovat säilyneet nykyaikaan pääosin kristittyjen kirjurien kopioimina. Tunnetuin ryhmä deuterokanoniset tai apokryfiset kirjat kuuluu katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa Raamatun kaanoniin. Helsingin yliopiston tutkija ja Vanhan testamentin ajan tekstien asiantuntija Mika Pajunen kertoo, että apokryfija pseudepigrafi-termit menevät tutkimuksessakin hieman päällekkäin. Pajusen mukaan esimerkiksi Tertullianus (155–230) piti Henokia jopa Jeesukseen viittaavana profeettana. Pajusen mukaan eri juutalaisryhmissä arvostettiin hieman eri tekstejä. Sittemmin Henok-kirjallisuus on pitkälti unohtunut, vaikka monet kirkkoisät arvostivat Henokia. Pajusen mukaan Henok-kirjallisuus on menneisyydessä vaikuttanut sekä juutalaiseen että kristilliseen ajatteluun. Sittemmin se on pitkälti unohdettu. Kirjat ovat sisällöllisesti varsin erilaisia. Suomentanut Tuomas Levänen. Ensimmäinen Henokin kirja on kokoelma tekstejä: esimerkiksi Valvojaenkelien kirja, Tähtitieteen kirja ja Unien kirja. JuSSi Rytkönen Neljä Henokin kirjaa. Viime vuonna ilmestyi suomeksi englannista käännettyinä Neljä Henokin kirjaa. – Ne ovat yleensä syntyneet siinä vaiheessa, kun suurin osa heprealaisen Raamatun teksteistä Henokin kirjat julkaistaan suomeksi – mutta mitä ne ovat. Deuterokanonisten kirjojen lisäksi on monia muita apokryfisiä (eli ”salattuja”) tai pseudepigrafisia (eli ”väärännimisiä”) juutalaisia tekstejä. teologia | eksegetiikka | Tutkijan mukaan Ensimmäinen Henokin kirja oli muinoin tärkeä juutalainen teksti. Kun juutalaisuus makkabealaiskapinoiden (168–128 eKr.) jälkeen pirstoutui entistäkin enemmän, arvostivat kaikki ryhmät silloin jo pyhinä pidettyjä tekstejä. Siksi hepreantai arameankielisiä kopioita ei juuri ole, mutta kristittyjen käyttämillä kreikan, kirkko slaavin, latinan tai Etiopian ge´ezin kielillä tekstejä on säilynyt. Varsinkin pseudepigrafisissa kirjoissa kerrotaan Pajusen mukaan tyypillisesti enemmän jostakin henkilöstä – Aadamista ja Eevasta, Mooseksesta, Hesekielistä, Jeremiasta, Jesajasta tai Salomosta – kuin Vanhan testamentin kaanonin teksteissä. – Mehän emme enää ajattele Henok-kirjoja pyhinä tai kanonisina, mutta niillä on kuitenkin ollut kaukaista vaikutusta sekä juutalaiseen että kristittyyn ajatteluun, Mika Pajunen arvioi. Osaa sen teksteistä ei ole aikaisemmin suomennettu. KOTIMAA | 28.2.2019 24. Nyt suomennettu Neljä Eenokin kirjaa sisältää tunnetun ja deuterokanonisiin teksteihin laskettavan Helsingin yliopiston Vanhan testamentin tutkijan Mika S. Fariseuksilla oli omat suosikkinsa, Qumranin yhteisöllä omansa. Ne käsittelevät asioita, jotka jäävät näissä arvovaltaisissa esityksissä hieman auki ja joista tehdään tulkintaa, miten asiat olisivat voineet olla. Uuden testamentin Juudan kirjeessä siteerataan Ensimmäistä Henokin kirjaa. | Kuva: Pasi Leino Ensimmäisen Henokin kirjan lisäksi kolme harvinaisempaa kirjaa: Eenokin salaisuuksien kirja, Temppeleiden kirja ja Eenokin ilmestys. Näitä meille lähinnä kreikaksi säilyneitä kirjoja ovat esimerkiksi Makkabilaiskirjat. Kaanonin ulkopuoliset tekstit ovat suhteellisen nuoria. Niissä on myös yleistä viisausopetusta. Pyhän maan kristityt 2018. Jotkut ovat jopa väittäneet, että olisi ollut erikseen moosekselainen ja henokilainen juutalaisuus. ” Ne ovat kuin nykyajan fan-fiction -tekstit, jotka kumpuavat Tolkienin, Harry Pottereiden tai Tähtien sota -kirjojen ja elokuvien ”kaanonista”. Lukija huomaa hieman salaperäisten kirjojen sivuilla paljon Raamatusta tuttua ainesta ja nimistöä, mutta myös aiemmin tuntematonta ja oudolta tuntuvaa. H eprealaisen Vanhan testamentin liepeillä on runsaasti parin viimeisen esikristillisen vuosisadan juutalaista uskonnollista kirjallisuutta. omasi jo arvovaltaisen aseman, Pajunen sanoo. Lisäksi Henok-kirjallisuudessa selitetään varsin seikkaperäisin kertomuksin pahan alkuperää. 213 sivua. Niitä ovat esimerkiksi joidenkin kirkkojen Raamattuihin kuuluvat Neljäs Esran kirja, Jeremian kirje, Ensimmäinen Henokin kirja tai Riemuvuosien kirja. Pseudepigrafisten tekstien joukkoon lukeutuvat esimerkiksi Toinen ja Kolmas Henokin kirja, Jesajan taivaaseenastuminen tai Aadamin ja Eevan elämä. Pajunen hahmottaa asiaa modernilla vertauksella: – Ne ovat kuin nykyajan fan-fiction -tekstit, jotka kumpuavat Tolkienin, Harry Pottereiden tai Tähtien sota -kirjojen ja elokuvien ”kaanonista”. – Rabbiiniset kirjurit lopettivat jo aikaisemmassa vaiheessa näiden tekstien kopioimisen. – Samanaikainen ja myöhempi kirjallisuus ei vaikuttanut enää samalla tavalla. Esimerkiksi lukuisat enkelien nimet ovat melko ainutlaatuisia. Mutta entä itse Henok, tuo Aadamista seitsemäs ihminen. Tämä taas johtuu Pajusen mukaan siitä, että kirkkoisät pitivät monia niistä merkittävinä
Seksuaalivallankumous on maallistuneissakin yhteiskunnissa syvästi uskonnollinen ilmiö, joka haastaa nimenomaan kristinuskon opetuksen sukupuolisuudesta, ihmisyydestä, pelastuksesta – jopa Jumalasta. Myös katolisessa latinankielisessä messussa ehtoollisen asetussanojen kohdassa ”uusi liitto” käytetään sanaa ”testamentum”. M onella takavuosien jumaluusopin opiskelijalla olisi ihmeteltävää nykypäivän teologisessa tiedekunnassa. Tiedekunnan edellinen dekaani Ismo Dunderberg sanoi Kotimaa24:ssä vuonna 2015, että kysymys imaamikoulutuksesta teologisessa tiedekunnassa nousee esiin aika ajoin, eikä sille ole periaatteellista estettä. Kirjan historiallinen katsaus on laaja. Puolimatka hakee vauhtia muinaisen Babylonian Ištarin palvontakultista sekä siihen kytkeytyneestä seksuaalisesta elostelusta. Pohjimmiltaan kaikessa on Puolimatkan mukaan kyse syyllisyydestä vapautumisesta. Tästä päästään myöhempään synkretistiseen gnostilaisuuteen, johon liittyy kirjoittajan esityksessä edellä kuvattuja ilmiöitä ja pelastusoppeja. Kaikkina aikoina seksuaalisuus on kytkeytynyt eri kulttuureissa myös uskontoon sääntöinä ja kieltoina, tapoina ja uskomuksina. Keksintö ei ole uusi. Imaamejakin, kuka tietää. Onkin yhä enemmän opiskelijan omalla vastuulla, jääkö generalistin tutkinnosta käteen yleishumanistinen työttömyys vai tehokkaasti profiloitu uskonnon asiantuntijan osaamispaketti. Sana ”testamentti” johtuu latinan termistä testamentum, joka tarkoittaa ”liittoa” tai ”sopimusta”. KOTIMAA | 28.2.2019 25. Nykysuomalainen konnotaatio viittaa voimakkaimmin jälkisäädökseen, mikä on semanttisesti hieman ongelmallista, kun puhutaan Raamatusta. KKJMK Oy 2018. Jyväskylän yliopiston kasvatuksen teorian ja tradition professori Tapio Puolimatka on viime vuosina osallistunut näkyvästi ja mielipiteitä voimakkaasti jakaen seksuaalisuutta ja perhettä koskevaan keskusteluun. Varsinaisen viestinsä Puolimatka liittää kirjan loppuosaan, jossa hän analysoi länsimaisen seksuaalivallankumouksen uskonnollisia juuria. Hänen pääväitteensä ansaitsevat tulla kuulluiksi ja keskustelluiksi. Ristiriita on kuitenkin näennäinen. Oman lukunsa saa ateistinen natsismi, jolla oli oma pakanallinen ihmiskäsityksensä. Ikävämpi puoli on, että työnantajat eivät tarvettaan aina ymmärrä. Ihmisen sisäisen avaruuden ytimessä on hamasta muinaisuudesta lähtien ollut hänen seksuaalisuutensa. Niitä, joista ei tule pappeja eikä opettajia, kutsutaan teologipiireissä generalisteiksi. Islamilaisen teologian opintosuunnasta kerrotaan sivuilla 4–5. Menneinä vuosikymmeninä teologit päätyivät lähinnä kahteen ammattiin: evankelis-luterilaisen kirkon papeiksi ja koulun uskonnonopettajiksi. Loputon vapaus ei ihmistä kuitenkaan pelasta tai tyydytä. Toivottavasti opintosuunta saa aikaan ainakin sen, että yhteiskunnan eri tehtävissä ja kirkon töissä on tulevaisuudessa yhä useampia ihmisiä, jotka ymmärtävät islamista edes jotain. 334 sivua. Hän totesi tuolloin, että tiedekunnan tutkimus ja opetus eivät rajoitu kristilliseen traditioon, vaan tavoitteena on kasvattaa uskonnon asiantuntijoita. Tämä kirja on niille, jotka eivät pelkää nuolien osumia. JussI RyTkönen | kirja | | kolumni | Tapio Puolimatka: Seksuaalivallankumouksen uskonnolliset juuret. Kirjoittaja poimii myös suomalaisesta kirkollisesta kentästä paljon esimerkkejä, joiden avulla hän perustelee gnostilaisuuden tunkeutumista kirkon seksuaalieetokseen. Helsingin yliopiston kansleri Ilkka Niiniluoto oli pitänyt islamilaisen teologian opetusta teologisessa tiedekunnassa mahdollisena jo vuonna 2011. Kirjan viesti on Puolimatkan monien edellisten ulostulojen mukaisesti, että suuri seksuaalinen vapaus on lopulta tuhoisaa perheelle ja varsinkin sen puolustuskyvyttömimmille jäsenille – lapsille. Uusin avaus tiedekunnan monimuotoisuudessa on ensi syksynä aloittava islamilaisen teologian opintosuunta. Ehkä se valmistaa islamin opettajia. Monissa eurooppalaisissa kielissä Raamatun kahta pääosaa kutsutaan sanalla ”testamentti”. Jos suomeksi haluttaisiin tehdä Raamatun päiväkohtainen slangikäännös, meillä olisi pyhässä kirjassamme kenties Vanha ja Uusi diili. Lisäksi akateeminen islamin koulutus voisi edistää uskontojen rauhanomaista dialogia ja sitä kautta yhteiskuntarauhaa, Dunderberg totesi. Puolimatka sukeltaa tekstissään syviin, mutta hyvin viileisiin vesiin. Kaikille yhteisiä opintoja tiedekunnassa on enää niukasti. Siksi siitä, että joku on teologian maisteri, voi päätellä hänen osaamisensa sisällöstä kovin vähän. Raamatussa on siis Jumalan ihmisen kanssa tekemät Vanha ja Uusi liitto. Uudessa kirjassaan Seksuaalivallankumouksen uskonnolliset juuret Puolimatka vie lukijan seksuaalisuuden vaiheisiin muinaisissa ja nykyisissä uskonnoissa sekä ideologioissa. Molempien alojen työllisyys on notkahtanut, mutta maan suurimmassa teologisessa tiedekunnassa Helsingissä opiskelijoiden aloituspaikkoja on täytetty vuosittain miltei entiseen malliin. Mitä tarkoittaa Testamentti ” Siitä, että joku on teologian maisteri, voi päätellä hänen osaamisensa sisällöstä kovin vähän. Islamilaisen teologian opintosuunnan aloittaessa on vielä hyvin epäselvää, millaista osaamista koulutus yhteiskunnan hyväksi tuottaa. Hei hei pappiskoulutus, tilalle tulivat generalistit MeRI ToIVanen Kirjoittaja ottaa kantaa ajankohtaisiin teologisiin aiheisiin. Pappiskoulutus on enää vain yksi säie yhteisössä, joka lupaa kouluttaa uskontojen, maailmankatsomusten ja arvojen asiantuntijoita. Tiedekunta valaa uskoa siihen, että yhteiskunta tarvitsee heitä, uskonnon asiantuntijoita, ja tarvitseehan se
Elina Jokipaltio työskentelee yhteisöpappina DiakonissalaitokToimittaja Meri Toivanen osallistui syksyllä huumeisiin kuolleiden muistohetkeen Helsingin Vanhassakirkossa. Ja suostua näkemään ihminen sellaisena kuin hän oli. Tunteiden kalastelulle ei ollut tarvetta. Sen piti ihminen, joka tietää, mistä puhuu. Osalla menetys oli tuore, jotkut kävivät täällä vuodesta toiseen. Päihdepalvelun yksiköt ovat osa hänen työkenttäänsä. Vastaava muistohetki on toteutettu Helsingissä joka syksy 20 vuoden ajan. Sisaruksia, vanhempia. Usein se kuulostaa minusta kuluneelta ja kornilta. Tilaisuuden rakenne oli yksinkertainen. Tänä vuonna hän halusi mennä muistohetkeen ja pyysi minut mukaan. Rinnalla kulkeneita työntekijöitä. KOTIMAA | 28.2.2019 26. Sitä naulat pisti, pahuus ihmisten, anteeksi soi risti kaiken sen, Anna-Mari Kaskisen sanat kaikuivat. Nyt sanat itkettivät 2010-luvun liukastelijoita. Ehkä jotain voisi ottaa opiksi. Pimeästä, kuten kaikki muutkin. Koston maailmaa, elämää yhteiskunnan ulkopuolella. Läheisten tunteissa sekoittuivat ikävä, syyllisyys, viha ja häpeä. Herra kädelläsi, itkeä mä saan, kohonnut ei käsi kostamaan. He eivät olleet seurakunnan vakiokävijöitä. On pimeä korpi ja kivinen tie ja usein se käytävä liukaskin lie. Joku kantoi mielessään yhtä läheistä, toinen useita. Ympärilläni istui ystävänsä menettäneitä, osa heistä päihteidenkäyttäjiä itsekin. Jokainen oli täällä suremassa omiaan ja silti jakamassa jotain. Sitten artisti, joka lauloi Leonard Cohenin Hallelujah-kappaletta. Se ei ole jättänyt minua rauhaan, vaikka tilaisuudesta on kulunut yli kolme kuukautta. Ilta on jäänyt pyörimään mieleeni, sillä en ole pitkään aikaan osallistunut yhtä vaikuttavaan hengelliseen tilaisuuteen. Ensimmäisenä huomioni kiinnittivät huppupäiset ihmiset penkeissä. Ne, joita tuona iltana surtiin, olivat eläneet rikollisessa maailmassa. Monen mielestä he olivat valinneet kohtalonsa itse. On tärkeää muistaa rehellisesti, Jokipaltio sanoi puheessa. Jos tilaisuus kerran oli niin onnistunut, kannattanee miettiä, miksi. Kaaos, johon läheiset vedettiin mukaan. Selkeitä sanoja, ei koreilua. Etukäteen en olisi ikimaailmassa uskonut, kuinka sopivia ne olivat. Jokipaltio liittää vastausviestiinsä puheen, jonka hän piti muistohetkessä. Maailmaamme, jossa Kristuksen ja ihmisten käsiin pistetään pahuus. Nyt ei. Ihminen, josta tunnistaa kaipuun ” Hetkeen oli valittu kaksi virttä. Kauhistuin ennakkoon. Paimenpsalmi tuntui todelta. Etukäteen en olisi ikimaailmassa uskonut, kuinka sopivia ne olivat. Tilaisuus on pyörinyt hänen mielessään siitä lähtien. Silti siinä on kaikki riittävä. Minä hiivin sisään myöhässä. Ehkä tässä kirkossa sai päästää ulos sen ristiriitaisen surun, jota muut eivät ymmärrä. Läheiseni työskentelee huumeidenkäyttäjien kanssa. Tilaisuus, joka ei jättänyt rauhaan sen Hoivan ja Helsingin Diakonissalaitoksen yksiköissä. Samantyyppisiin tilaisuuksiin kokoonnutaan yli kymmenellä muullakin paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Mikä teki illasta niin erityisen. Hetkeen oli valittu kaksi virttä: Suojelusenkeli ja Herra kädelläsi. Oi, pianhan lapsonen langeta vois, jos käsi ei enkelin kädessä ois, kuuluivat kaikille tutut sanat. Helponoloinen lässytys Jumalasta voisi pilata koko illan! Mutta puhe oli rohkea. Niissä Jokipaltio keskittyy pitkälti sielunhoitoon, siis keskustelemaan ihmisten kanssa. Helsingin Vanhassakirkossa järjestettiin marraskuussa huumeisiin kuolleiden muistotilaisuus. Mietin maailmaa, jossa muisteltavat olivat eläneet. Samoin käsiohjelma: musiikkiesitys, läheisen puhe, rukous. Kolme kuukautta huumeisiin kuolleiden muistohetken jälkeen lähetän Elina Jokipaltiolle viestin ja kerron kirjoittavani tilaisuudesta. Asetuin penkkiin ja katselin ihmisiä ympärilläni. ”Herkkä, kipuileva, itsekäs, välillä asiallinen ja osallistuva, toisinaan ihan mahdoton ja rajattava. Tässä kirkossa tarvittiin nähdyksi tulemista ja toivoa. Järjestäjinä ovat pääkaupunkiseudun päihdetyön järjestöt ja Helsingin tuomiokirkkoseurakunta. Ehkä helpotuskin siitä, että pelko, huoli ja tuhoisa elämä olivat ohi. Näen, että se on vain yhden aanelosen mittainen. Käsiohjelmassa luvattiin, että tilaisuudessa kuullaan myös papin puhe. kristityn vaellus S inä iltana kirkkoon oli tullut kaksisataa ihmistä. Mutta tänään he halusivat olla täällä, ja jokin yhdisti heitä. Immi Hellén oli tehnyt ne vuonna 1884
Ainakin se oli rehellinen. Jokipaltio kertoi myös päihdepalveluyksikön muistohetkistä, joita järjestetään asukkaiden kuoltua. ”Jokaisen kuolema hiljentää ja pysäyttää miettimään, onko seuraavaksi minun vuoroni. Valo pääsee sisään”, pappi Elina Jokipaltio oli sanonut puheessaan. Niissä tulee selväksi, että kaikilla on ollut paikkansa yhteisössä. Miksi tilaisuus sitten oli erityinen. ilta päättyy kynttilöiden sytyttämiseen kirkon pihalla. Ne muodostivat sydämen ja ristin. Tuleeko ihminen kirkkoon vailla mitään velvollisuudentunnetta tai sosiaalista painetta vain silloin, kun hän todella tarvitsee Jumalaa. Miksei kaikissa hautajaisissa voitaisi sanoa ääneen, että vainajassa oli rakastettavat ja raivostuttavat puolensa. Meri Toivanen ” Miksi tilaisuus, jossa kukaan ei kietoudu ulkokultaisuuteen, tuntuu kirkossa poikkeukselta. Tilaisuuden loppuvaiheessa halukkailla on mahdollisuus polvistua siunattavaksi alttarille. Heidän apunsa ei riittänyt, mutta työtä on jaksettava jatkaa. Tilaisuudessa kaikki olivat jakamassa. Kaikki täällä tietävät sen. | Kuvat: Sininauhaliitto / Catarina Soidinsalo KOTIMAA | 28.2.2019 27. Lopuksi väki purkautui ulos. Päihdejärjestöjen työntekijät tietävät, että vuotuinen kirkkohetki on muodostunut tärkeäksi huumeisiin kuolleiden läheisille ja huumetyötä tekeville. Lyhyet puheet, raamatunkohta, musiikkia, rukous, siunaus. Pimeys rakoilee. Noita hetkiä on ollut monta ja retkahduksia yhtä monta. Työntekijätkin surevat. Huumeisiin kuolleiden muistohetkiä järjestetään vuosittain eri puolilla maata. Mietin, pitääkö ihmisen joutua pohjalle, jotta hän ei yritä esittää parempaa kuin on. Kaikki yhdessä. Tänä vuonna kirkossa oli enemmän ihmisiä kuin minään aiempana vuonna. Kukaan ei yrittänyt olla mitään muuta kuin on, eivät sen paremmin työntekijät kuin osallistujatkaan. Ehtoollista ei vietetty, mutta eipä se kuulu hautajaisiinkaan. Samalla jokainen oli omillaan ja sai itkeä itsekseen, kaikessa rauhassa. Kymmenet ihmiset tulevat. Miksi tilaisuus, jossa kukaan ei kietoudu ulkokultaisuuteen, tuntuu kirkossa poikkeukselta. Kuulijoille on tärkeää, että myös pappi tietää. Tilaisuudessa oli mukana vain tärkeitä elementtejä. Niitä sytytettiin lisää. Osa hälisten, osa kyynelissä, osa hiljaa. Lupaus pitää itsestään parempaa huolta kantaa hetken.” Puhe ei kaunistele. Kirkon vierellä paloi kynttilöitä. ”Häpeä rakoilee valon voimasta. Muistetaan kohtaamisen hetkiä, jossa valo on rakoillut häpeästä.” Vainajien perheenjäsenille Jokipaltio sanoi, että heistä oli puhuttu, että he olivat kulkeneet sydämessä loppuun asti. Kun ihmiset sitten katosivat pimeään kaupunkiin, valot jäivät jäljelle. Helsingissä tilaisuus on pidetty tavallisesti vanhassakirkossa, mutta ensi syksynä siirrytään Helsingin tuomiokirkkoon. Ilta henki vertaisuutta ja yhteyttä, joka ei pakottanut mihinkään. Tärkeimmät. valoon
tiedoksi www.kuopionseurakunnat.fi Kuopion Puijon seurakunnassa on avoinna Seurakuntapastorin ja kanttorin virat Kanttorin virka edellyttää ylempää korkeakoulututkintoa. » | Kuva: Jukka Granström 2 19 AIHEENA: Päätöksenteko KOTIMAA | 28.2.2019 28. Kirkon on oltava jatkossakin läsnä kaikkialla Suomessa. Ikänsä pappeja kouluttanut professori Tapio Lampinen rakastaa messua ja sosiaalidemokratiaa. Hän kertoo työurastaan, johon kuului myös vaikea vaihe itsemurhan partaalla. Paikkoja avoinna ”Paineessa hioutuu timanttisen hyviä päätöksiä” päätöksenteko | Kokeneet luottamushenkilöt Jyväskylästä, Hyvinkäältä, Iisalmesta, Kuusamosta ja Alavudelta kertovat, mikä motivoi heitä osallistumaan seurakunnan elämään ja päätöksentekoon. Se ei vielä näy verotuloissa, mutta kohta näkyy. Kasteiden määrä on romahtanut ja entistä harvempi avioliitto solmitaan kirkollisesti. 040 5166 332. E ri ryhmien väliset kiivaatkin keskustelut ovat jyväskyläläisen kirkkovaltuutetun Pipsa Wilhelmsin mukaan luottamustehtävien suola ja sokeri. – Vain yhdessä puhuen ja paineessa hioutuu timanttisen hyviä päätöksiä. Riihimäen seurakunnassa on avoinna Nuorisotyönohjaajan virka Viran tehtävät keskittyvät lähinnä työhön kouluikäisten parissa. Työntekijä on osaltaan vastuus» | Kuva: Kristiina Kontoniemi Lehteä jaetaan myös Jaetut eväät -jumalanpalveluspäivillä maaliskuun lopulla Arkkipiispa: Kriisitietoisuus ilman toivoa vie lamaannukseen jäsenyys | Kirkon kaikki mittarit näyttävät alaspäin. Kaikki mittarit näyttävät alaspäin ja pahimmat lukemat koskevat suurimpien kaupunkien nuoria aikuisia. Hakuilmoitus kokonaisuudessaan: www.evl.fi/rekrytointi, www.tyopaikat.oikotie.fi tai www.riihimaenseurakunta.fi/info Kuusamon seurakunnassa on avoinna C-KANTTORIN VIRANSIJAISUUS Hakuaika päättyy 17.3.2019. . AIHEENA: Jumalanpalvelus Työyhteisö voi pahoin – Mikä avuksi. Etsimämme nuorisotyönohjaajan tehtäviin kuuluvat retket ja leirit –ml. Ilmoittautumiset virkaan on jätettävä sähköisesti 15.3.2019 kello 15.00 mennessä KirkkoHR–osoitteessa sakasti.evl.fi/työpaikat. Seurakuntapastorin tehtävään ilmoittautumiset sähköisesti Kuopion hiippakunnan tuomiokapituliin rekry.evl.fi/rekry2/#/joblist Kanttorin virkaan haetaan sähköisesti www.evl.fi/rekrytointi Lisätiedot: kirkkoherra Jaana Marjanen puh. Alimmillaan kirkkoon kuuluminen on perheen perustamisvaiheessa olevien 20–30 -vuotiaiden ikäluokissa. . Partioyhteisö on edelleen tärkeä osa koko Wilhelmsin perheen elämää. Työnantajan vastuulla on luoda työolot, jotka eivät aiheuta vaaraa työntekijöiden fyysiselle tai psyykkiselle terveydelle. Tapio Luoma muistuttaa, että pienenevän kirkon ääni voi myös vahvistua. Seitsemän eri-ikäistä maallikkoa eri puolilta Suomea kertoo, millainen on hyvä saarna. Miten tähän päädyttiin ja millaisia ovat asenteet nyt. Seuraava Pro-liite ilmestyy 7.3. . 040 4848 436 seurakunta Laukaan KESÄKANTTORIKSI LAUKAASEEN Laukaassa tarvitaan kesäkanttoria jumalanpalveluksiin, toimituksiin ja rippileirin pitoon ajalle 26.6.–4.8.2019. Kahden lapsen äiti ja yhteisöpedagogiikan opiskelija on ryhmädynamiikasta kiinnostunut ryhmätyöihminen. Lisätietoja antaa kirkkoherra Harri Romar, puh. Lapset ovat voineet käydä ehtoollisella jo 40 vuotta. Mitä selvisi. T yöhyvinvointi on yksilöllinen kokemus, johon heijastuvat esimerkiksi työpaikan ihmissuhteet, oma ammattitaito ja johtaminen. AIHEENA: Työhyvinvointi 1 19 työyhteisön ongelmat | Kotimaa Pro pyysi sosiaalisen median kautta tietoja seurakuntatyöyhteisöjen ongelmista. Kirkossa eletään sen valoisasta ydinsanomasta. Jumalanpalveluselämän asiantuntija Terhi Paananen on tutkinut ihmisten tunnekokemuksia tavallisissa messuissa. Hakuilmoitus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteissa www.evl.fi/rekrytointi. Saarnakouluttaja Mika Aspinen Kirkon koulutuskeskuksesta vetoaa: olkaa saarnatessanne rohkeita, on vastuullista olla vapaa. Työnantajan tehtävänä on huolehtia muun muassa työturvallisuudesta, hyvästä johtamisesta ja työntekijöiden yhdenvertaisesta kohtelusta. Hyviä uutisia kirkon työntekijöille ja luottamushenkilöille: Kotimaa Pro -liite jaetaan kerran kuukaudessa Kotimaa-lehden välissä. . Viesteistä koostimme viisi tapausta, joita työyhteisökehittäjä, työnohjaaja Pekka Puukko kommentoi ja ratkoo. Sen edistäminen on sekä työnantajan että työntekijöiden vastuulla. Tehtäviin kuuluu myös osallistuminen rippikoulutyöhön. 040 4848 412, kanttorin virasta myös Outi Keskisipilä puh. Ryhmässä toimimisen saloja hän on oppinut partiossa 7-vuotiaasta saakka. Jos saa jostakin asiasta uutta, parempaa tietoa, on järkevää muuttaa ajatteluaan. Lisäksi kirkkoon vielä sitoutuneet suuret » | Kuva: Pekka Nieminen / Otavamedia / Lehtikuva 2 18 AIHEENA: Talous Kirkon hallinto on melkoinen himmeli | vaikuttaminen | Kirkon päätöksentekojärjestelmää kuulee usein moitittavan sekavaksi, eikä väite ole aivan tuulesta temmattu. poikien telttaleiri – , kerho-ohjelmien suunnittelu ja kerhonohjaajien kouluttaminen ja tukeminen, kouluyhteistyö sekä muu 6-14 –vuotiaille järjestettävä toiminta. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa on haettavana II seurakuntapastorin (nuorisopastori) virka , jota koskevat tiedot löytyvät osoitteista www.oikotie.fi, www.evl.fi/rekrytointi ja www.mol.fi. Tarkemmat tiedot osoitteesta www.laukaasrk.fi kohdasta Seurakuntapalvelut/Avoimet työpaikat. Kotimaa Pro tekee siitä nyt selkoa. Pipsa Wilhelms oli aiemmin » Kirkkovaltuutettu Pipsa Wilhelms Jyväskylästä painottaa, että omia näkemyksiään ei kannata valaa sementtiin. J os on Suomi murheellisten laulujen maa, on evankelis-luterilainen kirkkomme murheellisten lukujen kirkko. | Kuva: Olli Seppälä 1 18 TEEMA: Seurakuntavaalit
Tilaukset ja osoitteenmuutokset: puhelin 020 754 2333, tilauspalvelut@kotimaa.fi • Ilmoitusmyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. 24 %. Virka täytetään 1.5.2019 alkaen tai sopimuksen mukaan. Opiston tehtävänä on koulutus-, kansalaisja kehittämistoiminnan kautta edistää kokonaisvaltaista kestävää kehitystä, globaalisivistystä. pykälässä mainitut asiat. Herännäishenkinen Raudaskylän Kristillinen Opisto on noin 45 työntekijän ja 240 opiskelijan vireä, joustava ja innostava työja oppimisympäristö. Hakuilmoitukset ovat kokonaisuudessaan nähtävissä Jyväskylän seurakunnan kotisivuilla www.jyvaskylanseurakunta.fi/avoimet-tyopaikat. KOTIMAA | 28.2.2019 29. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 6. 24 %. Kirjalliset hakemukset 8.3.2019 klo 14 mennessä. Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa24.fi/tyopaikat-ja-virat Paikkoja avoinna Herättäjä-Yhdistys hakee pappia tai teologia Ouluun aluesihteeriksi tekemään aluetyötä Pohjois-Suomessa, Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla alkaen 15.8.2019 Hakemukset 15.3.2019 mennessä sähköpostilla simo.juntunen@h-y.fi. kello 12 mennessä. Ilmoitusvalmistus 70,00 € + alv. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: edellisen viikon perjantaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Tilaushinnat: Kestotilaus Kotimaa-lehti 12 kk 132,00 €, jatkuva tilaus 129,00 €, Kotimaa-näköislehti 12 kk 108,00 € • Vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanomatai aikakaus lehtien verokanta on 10?% 1.1.2013 lähtien ja digi lehden 24 % • Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidämme oikeuden hintojen muutokseen. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. Haemme opistokonsernille JOHTAJAA joka toimii opiston rehtorina sekä tytäryhtiön toimitusjohtajana Katso koko työpaikkailmoitus osoitteessa: www.rko.fi Hakemus on täytettävissä osoitteessa: goo.gl/p1Ffjn Hakemus tulee lähettää to 14.3. Palkkaluokka on 403. Johtokunta Työnjohtajan virka www.jyvaskylanseurakunta.fi Hakemukset tulee toimittaa 15.3.2019 klo 12 mennessä sähköisen rekrytointipalvelumme kautta. Jyväskylän seurakunnassa on haettavana Varhaiskasvatuksen ohjaajan virka Hakemukset tulee toimittaa 15.3.2019 klo 16 mennessä sähköisen rekrytointipalvelumme kautta. Hakemus kokonaisuudessaan seurakunnan kotisivuilla www.uuraistenseurakunta.fi/ ajankohtaista. Uuraisten seurakunnassa SEURAKUNTAMESTARIN VIRKA Viran tehtäviin kuuluvat • hautaustoimen tehtävät ja päävastuu • suntion kirkolliset tehtävät • kiinteistönhoitajan tehtävät Haemme Uuraisten seurakunnalle vakinaiseen virkaan seurakunta mestaria. Katso tarkempi ilmoitus: www.h-y.fi. Kokouksia HELSINGIN SEURATUPAYHDISTYS r.y:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään Helsingin Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D 2.krs, sunnuntaina 17.3.2019 seurojen jälkeen noin klo 18. Opisto omistaa myös lastensuojeluja perhetyöhön keskittyneen Raudasmäen Sosiaalipalvelut Oy:n, jossa on noin 35 työntekijää
Mutta kolmantena päivänä hän nousee kuolleista.” Opetuslapset eivät ymmärtäneet Jeesuksen sanoista mitään. 12.05 Horisontti. oppilaitospastori Johanna Tikkanen, Jyväskylä. He eivät ymmärtäneet. Omat käsitykseni voivat olla esteenä rakkaudelle, sille että toinen saa itse määritellä avuntarpeensa, että hän tulee armahdetuksi, että hän tulee pelastetuksi ja ylistää Jumalaa. Näkemykseni voivat olla vääriä, vaikka joku olisikin minulle ne opettanut. Urkurina Anna-Maria Lehtoaho. pyhä Laura MäntyLä Kirjoittaja on yliopistopappi ja seksuaalineuvoja. Iltahartaus klo 18.50, la klo 18.00, uusinta klo 23.00. Hänet annetaan pakanoiden käsiin, häntä pilkataan ja häpäistään ja hänen päälleen syljetään, ja he ruoskivat häntä ja tappavat hänet. Tuhkakeskiviikko ei iltahartautta. 18: 31–43 Jeesus kutsui kaksitoista opetuslastaan luokseen ja sanoi heille: ”Me menemme nyt Jerusalemiin. Jumalanpalvelukset Sunnuntai 3.3. Nuorisotoimenohjaaja Nemanja Balcin, Ortodoksinen kirkko, Tampere. Kuullessaan, että tiellä kulki paljon väkeä, mies kysyi, mitä oli tekeillä. Ja kaikki, jotka näkivät tämän, kiittivät ja ylistivät Jumalaa. Virret: 325: 1-3; 325:4; 298: 1-6. Hänelle kerrottiin, että Jeesus Nasaretilainen oli menossa siitä ohi. pastori Hanna Vanonen, Espoo. Asia pysyi heiltä salassa, eivätkä he käsittäneet, mitä Jeesus tarkoitti. Pe 1.3. Osaanko minä antaa ihmisen itse määritellä oman tarpeensa vai tiedänkö itse paremmin, mitä hän kaipaa. Kun Jeesus lähestyi Jerikoa, tien vieressä istui sokea mies kerjäämässä. Ehkä hänen uskonsa saa minutkin näkemään. Onhan se uskomatonta, että opetuslapset, jotka elivät Jeesuksen kanssa ja hengittivät samaa ilmaa, eivät tajunneet, millainen kohtalo Jeesuksella oli oleva, vaikka tämä kertoi sen heille monta kertaa! He olivat niin täydellisesti jumissa omassa messiaskuvitelmassaan. Luuk. Uskosi on parantanut sinut.” Siinä samassa mies sai näkönsä, ja hän lähti seuraamaan Jeesusta ylistäen Jumalaa. Sen tien varrella kohtaan monta ihmistä. U sein mietin, miten vaikeaa meidän on saada kiinni siitä, millaista oikeasti oli elää Jeesuksen seurassa. Varhaiskasvatuksen opettaja Pihla Keränen, Baptistiseurakunta, Vesilahti. 58:1–9, 1. Liturginen väri on vihreä. En saa vaatia kohtaamaani ihmistä vaikenemaan. seurakuntapastori Tinja-Mari Lammila, Seinäjoki. tekstit: Ps. La 2.3. Kirjanoppineet olivat kertoneet kansalle jotain ihan muuta kuin mistä Jeesus nyt heille puhui. kirkkoherra Mirva Ahola Pyhäjärvi. Siellä käy toteen kaikki se, mitä profeetat ovat Ihmisen Pojasta kirjoittaneet. kirjailija Pia Perkiö, Helsinki. Tämän Luukas toteaa kolmella eri ilmaisulla. Muut ohjelmat Sunnuntai 3.3. Uhritie on nimensä mukaisesti uhritie. Heti tämän jälkeen Luukas kertoo, miten sokea mies huusi Jeesusta avukseen. Kolehti kootaan Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastolle, katastrofirahaston valmiuden ylläpitämiseksi. Ma 4.3. Se on tie, jolla tulee pilkatuksi, häpäistyksi, satutetuksi, jopa tapetuksi. Silti hän kysyy ja antaa sokean itse määritellä oman avuntarpeensa. seurakuntapastori Teija Liukko, Oulu. 18:31–43. Se usko voi saada sokean näkemään, viedä kuolemasta ylösnousemukseen. | ensi pyhänä | | radio | Laskiaissunnuntai (Esto mihi) on aiheeltaan ”Jumalan rakkauden uhritie”. toiminnanjohtaja Timo Pöyhönen, Tampere. Laskiaissunnuntaina meitä kutsutaan Jumalan rakkauden uhritielle. Sillä tiellä saatan joutua uhraamaan jopa kovin rakkaat käsitykseni siitä, mikä on Jumalan tahto. alttarilla on kaksi kynttilää. Ma 4.3. 10.00 Jumalanpalvelus Vanajan kirkosta Hämeenlinnasta. 11.00 Jumalanpalvelus Lahden Adventtikirkosta. 31:2–6, Jes. Silloin hän huusi: ”Jeesus, Daavidin Poika, armahda minua!” Etumaisina kulkevat käskivät hänen olla hiljaa, mutta hän vain huusi entistä kovemmin: ”Daavidin Poika, armahda minua!” Jeesus pysähtyi ja käski tuoda hänet luokseen. La 2.3. Seurakuntapastori Jaana Lehtonen saarnaa. ti 5.3. yle radio 1 aamuhartaus klo 6.15 ja 7.15. Ke 6.3. Jeesus kysyy tältä: ”Mitä haluat minun tekevän sinulle?” Voisi ajatella, että Jeesukselle on selvää, että sokea haluaa näkönsä. Raamatun kertomukset muuttuvat helposti niin tutuiksi, että ne otetaan selviönä, vaikka niiden sisältö on todellisuudessa mullistavan radikaali. to 7.3. Muusikot: Jussi Jaatinen, Minna Koskikunnas. Toivottavasti emme ala enemmän puhua Jeesuksesta kuin elää kuin Jeesus. to 7.3. Mies tuli, ja Jeesus kysyi häneltä: ”Mitä haluat minun tekevän sinulle?” Mies vastasi: ”Herra, anna minulle näköni.” Silloin Jeesus sanoi hänelle: ”Saat näkösi. Mitä Jeesus sanoo sokealle, joka huutaa häneltä armoa, huutaa vaikka häntä vaaditaan vaikenemaan. Kanttorina Minna Koskikunnas. lehtori Olli Viljakainen, Metodistikirkko, Espoo. Minun pitää antaa hänen puhua itse tarpeistaan. Ei ole kyse minun elämästäni vaan hänen elämästään. He eivät pystyneet irrottautumaan oppimastaan näkemyksestä. näyttelijä Katja Aakkula lukee Samuelin kirjaa. Liturgina seurakuntapastori Elias Riikonen. Saarna pastori Veikko Leppänen. Ei siis auttanut, vaikka messias itse kertoi heille, että näin tilanne etenee. ti 5.3. Ei ole kyse minun uskostani vaan hänen uskostaan. Minä kun voin olla sokea kuin opetuslapset aikoinaan. Ke 6.3. Sen tien Jeesus on kulkenut. Pe 1.3. 13, Luuk. | Laskiaissunnuntai | Sokea saa näkönsä | Kuva : Gun Dam én KOTIMAA | 28.2.2019 30. Jeesus ei tiennyt ihmisen puolesta – tai ainakin hän ymmärsi sen, miten tärkeää ihmiselle on saada itse olla oman elämänsä kertoja. Kor
Tunsin, että oli lupa pyytää ylhäältä apua, ja noilla yöllisillä kirkkoreissuillani sain ajatukset ja itseni kasaan. päivi puhakka Eva-Riitta Siitonen helsingin tuomiokirkosta tuli tärkeä Eva-Riitta Siitoselle sekä työn että henkilökohtaisten ilojen ja murheiden kautta. Olo oli epätoivoinen, riittämätön ja ristiriitainen hurjan työkiireen ja iloisen Helsingin juhlavuoden keskellä. Kun en ahdistukseltani Menin lähelle alttaria saanut aamuyöllä unta, saatoin vetää päällystakin yöpaidan päälle ja hipsiä crocseissa torin poikki kirkkoon. Alttaritaulu T. K. Kivet kertovat lasten kuolemat ja valtioiden vaiheet. helsingin tuomiokirkko . Kirkoista läheisin minulle on Helsingin empirekeskustan tuomiokirkko, jonka naapurissa asuin kymmenen vuotta kaupunginjohtajana. Olen osallistunut myös valtiopäivien avajaisjumalanpalveluksiin sekä Kekkosen ja Koiviston hautajaisiin. Rakennettu 1830–1852. Tuomiokirkon historia ja ekumeenisuus puhuttelevat minua. Suunnittelija Carl Ludvig Engel. ” Yöllisillä kirkkoreissuillani sain itseni kasaan |K uv a: Aa rn e O rm io KOTIMAA | 28.2.2019 31. Helsinki oli Euroopan kulttuuripääkaupunki ja täytti 450 vuotta, minkä vuoksi kirkon ovet olivat aina auki. Ensin saatiin viisi vuotta, sitten kymmenen, ja lopulta yhteensä 18 vuotta, kunnes Hanna-Riikka kuoli viime vuoden heinäkuussa. Istuin edessä lähellä alttaria hiljaisessa rukouksessa. von Neffin maalaus Jeesuksen ristiltäotto. Vihkimisen jälkeen yhteiskuvaan asettui myös iso japanilaisturistien ryhmä. . Hän oli vetämässäni pääkaupunkiseudun kehittämisprojektissa, ja itse olin muutaman kerran tuomiokirkossa tekstinlukijana. | Kirkko & minä | O len kirkkofani, joka matkustaessaan etsii aina avoinna olevat kirkot. Näin meille jäi oma uskonto, oman rahan lisäksi. Olen usein ihmetellyt kirkkosalin patsaita, joista yksi esittää Mikael Agricolaa, Raamatun ja Lutherin suomentajaa. Tyttäremme häät olivat siellä, ja isä lauloi hääparille Korinttolaiskirjeen sanoihin säveltämänsä laulun: Vaikka minä voisin vuoria siirtää... Autonomian aikana tsaari lainoitti sen rakentamisen. Samoin pysähdyn hautausmailla, missä historiankirjat ovat levällään. Jo nouseminen kauniin uusklassisen kirkon portaita on vaikuttavaa: ylöspäin askeleet ja mieli! Kirkkoon liittyy myös vahvoja henkilökohtaisia muistoja. Kaupungilla ja kirkolla oli hyvää yhteistyötä, jossa tutustuttiin esimerkiksi Eero Huovisen kanssa. Kun tyttäremme sairastui vakavasti vuonna 2000, kävin tuomiokirkossa välillä yölläkin. Päivittäin siitä ohikulkiessani ajattelin: ”Onpa minulla hieno työmatka!” Kirkko on Helsingin fasadi mereltä päin tultaessa, kuin kaupungin ”pyhäpuoli”. Toki niiden välissä elettiin hyvää elämää. Nyt käyn päivittäin hautausmaalla. Rukoiltiin ja toivottiin, että ehdittäisiin keksiä uusi hoitomuoto. Maija p. Oli paljon tapahtumia ja vieraita, ja samaan aikaan huoli sädehoidoista, leikkauksista ja kontrollikäynneistä
• alk. • 1.295,TAIDEMATKA JA MAALAUSKURSSI SANTORININ SAARELLA 11.-18.10. • alk. Piipahdimme mökillä viikko sitten. | Kuva: Olli Seppälä Hiirten juhla KOTIMAA | 28.2.2019 32. • alk. – Syön talon isäntäväeltä tänne unohtunutta ruokaa. Mutta äkkiä alkoi kuulua rapinaa. Enää ei suklaasta ole mitään jäljellä. Muuten näytti hyvältä, mutta keittiönpöydällä oli syöty suklaalevy. – Mitä sinä täällä teet, se kysyi. 28.9.-5.10. • 31.8.-1.9. Onko sattunut mitään ikävää. Olli Seppälä Oma syy, kun jätin suklaalevyn kesämökin keittiön pöydälle. Sitten enkeli näki keittiönpöydällä hiiren. Jostain syystä se oli jäänyt siihen syksyllä, kun suljimme oven. Vierailu myös Makedoniassa, Ohrid-järven rannalla. Kerran eräs suojelusenkeli pujahti sisään talviseen kesämökkiin. MUSIIKKIA JA TEATTERIA TEEMAJA KIERTOMATKAT SIGULDAN TAIMIMARKKINAT 3.-5.5. Enkeli kulki etsien äänen lähdettä. Enkeli jäi miettimään Luojansa sanoja. 295,Budapestissa: ANDREA BOCELLIN KONSERTTI 14.-17.11. – Mutta se on varastamista, torui enkeli. Siellä on hyvä kauppa, jossa pysähdymme usein ostamaan ruokaa matkalla mökille. Hiiret söivät kesämökin keittiönpöydälle jääneen suklaalevyn. Hyvin näyttää maistuneen. 165,ANDREA BOCELLIN KONSERTTI 20.-21.8. • 1.275,VIRUMAAN KAUNIIT KARTANOT 3.-5.6. • 1.545,K esämökkiläisen totuuden hetki on tulla ensimmäistä kertaa talven jälkeen mökille. Como-järvi, Lago Maggiore, Lugano 27.-31.5. Kuinka paikka on talvehtinut. Ovatko eläimet päässeet sisään tekemään tuhojaan. 298,VALLOITTAVA GEORGIA 25.-30.9. Tykkään hiiristä, vaikka jonkun mielestä siimahännät ovat kuvottavia. 640,SALAPERÄINEN ALBANIA – ja mausteena Makedonia Koe Albanian hienoimmat nähtävyydet: mm. Samassa Jumala otti hiiren ja enkelin kämmenelleen: – Kuulkaas luodut. Kyse on Veikkolan taajamasta Kirkkonummen kunnan pohjoisosassa lähellä Vihdin rajaa. Hiiret ovat syöneet kaiken, mutta jättäneet päällyspaperin miltei ehjäksi. • 16.-18.7. Se tuli seinänraosta. • alk. • 15.-17.11. 164,ERI KLAS –OOPPERAGAALA 8.-9.6. • alk. • 890,ARGENTIINA, BUENOS AIRES JA PAMP A 6.-15.11. • 285,SATUKIRJAN MAISEMIA ITALIASSA JA SVEITSISSÄ mm. Se on Makedonian ”kruununjalokivi”! Suorat lennot Helsingistä, puolihoitoateriat, runsas retkiohjelma. Siellä oli hiljaista ja hämärää. luomakunta HELSINKI, Teollisuuskatu 21 JOENSUU, Kirkkokatu 20 PORVOO, Lundinkatu 16 TURKU, Linnankatu 8 E Matka agentit Suomalainen matkanjärjestäjä Lisää matkavaihtoehtoja www.matka-agentit.fi Varaa matkasi 24 H Vapaa-ajan matkat puh. Hiiret kiittävät. Onko katto kunnossa. Hiiri ei varasta, koska se etsii ruokaa. I Love Veikkola, lukee käärepaperissa. I Love Mouse. 010 321 2800 Puhelut 8,28 snt/min (+alv 24%). Eläimet eivät kaipaa suojelusenkeliä eivätkä omantunnon ääntä, sillä minä olen niiden kanssa ja lähellä koko ajan, Jumala sanoi. • alk. • 2.495,Tallinnassa: WEST SIDE STORY –MUSIKAALI 24.-25.5. 199,Leigo-järvellä: JÄRVIMUSIIKKIFESTIVAALIT 2.-4.8. Tirana, Berat, Durres, Kruja. Hiiri puolestaan jatkoi ravinnon etsintää