8 Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 4. vu os ik er ta 00 43 59 5– 19 –4 8 24 Pietari on taiteilijoiden paratiisi Reetta-Sofia Maunumaa päätyi Venäjälle opiskelemaan taidetta 18 Arkkipiispa Tapio Luoma: Ei kirkko mihinkään katoa Kuukausi Jerusalemissa muutti helsinkiläispappia
Jumala on ollut elämässäni aina siitä asti, kun tulin uskoon nollayhdeksän. Vaikka ympärillä on pahoja asioita, niin Jumalan kanssa selviän ongelmistani. Papeilla saattaa olla hiippakunnassa vain kaksi ehdokaslistaa, joiden vastakkainasettelu on selvä. Haluan, että ihmiset tietää sen ja että silti olen rento ja elän niin kuin muut. Maallikkovaalien kenttä on villi ja eri hiippakunnissa hyvin erilainen. Se oli hyvä kokemus, parasta mitä minulle on tapahtunut. 4 Mistä artistinimesi Pastori juontuu. Kun taivaalta sataa mustia rakeita, maailmassa on aina yksi henkilö, joka jaksaa pitää huolen. Silti jyrkimmät mielipiteet – ainakin konservatiivipuolella – ovat maallikoilla. Maallikkopuolellakin jyräävät paikalliset kirkkovaikuttajat. 6 Miten valmistaudut lähestyvään jouluun. KOTIMAA | 28.11.2019 2. Menin helluntaikirkkoon, ja siitä se lähti. Mitään erityisiä jouluperinteitä minulla ei ole. Ensiesitys on keskiyöllä 1.12. Ainakin helpommin kuin pappi, joiden vaalissa on vähemmän paikkoja ja kovempi kilpailu. – Laulan sitä, jos menen kirkkoon, mutta en kuuntele virsiä muuten. Ja kun maallikko on paikkansa kirkolliskokouksessa saanut, hän voi sen myös pitää. – Nuorena minulla oli paljon ongelmia. – En tavallaan valmistaudu jouluun mitenkään, se tulee itsekseen. Meri TOivanen Toimittaja kävi läpi kirkolliskokouksen ehdokaslistat. Yhden poliisin kanssa käytiin niitä läpi, ja hän kertoi, että moni on saanut apua kirkosta. Sinne eivät riitä meriitiksi valtakunnallinen tunnettuus tai ura valtakunnanpolitiikassa. – Muistot liittyvät siihen, kun skidinä joululoma lähestyi ja kavereiden kanssa laulettiin Hoosiannaa. Listoja selaillessa näyttää siltä, että vallankumousta ei ole luvassa. Tuija PyHäranTa ”Poliisi kertoi, että moni on saanut apua kirkosta” rap-artisti PastoriPike on sanoittanut uudelleen Hoosianna-hymnin jouluradioon. Mutta joulukoristeet on tärkeitä. | Kuva: Joanna Tzortzis / Universal Music PasTOriPike rap-artisti kirkkopoliittista satiiria T ämän lehden sivuilla 4–5 tehdään selkoa kirkolliskokousvaalien ehdokaskaartista. 1 Minkälaisia muistoja sinulla on Hoosiannaan liittyen. Mistä sanoituksesi kertoo. 2 Mitä pidät alkuperäisestä Hoosianna-hymistä. Ja adventtina sytytettiin ensimmäinen kynttilä. aluksi | viikon henkilö | Jouluradion Hoosianna-version esittää tänä vuonna rap-artisti PastoriPike gospelkuoron kanssa. Kerromme vaalin erityispiirteistä eri hiippakunnista ja nostamme esiin kiinnostavia nimiä. 3 Olet sanoittanut Hoosiannan uudelleen. Asetelmien tulkintaa eivät helpota listat, joiden nimet ovat tälläkin kertaa kuin suoraan kirkkopoliittisesta satiirista: täynnä yhteyttä, siltoja ja onnellisia tuulia. – Meillä oli aiemmin kristillinen rap-ryhmä Pastorit. Kahden porukan erilaisuuden huomaa muutenkin. 5 Miten tulit uskoon. Useimmat tunnetuista ehdokkaista ovat merkittävässä asemassa kirkossa tai muualla yhteiskunnassa. Julkkiksen asema ei kuitenkaan ole oikotie kirkolliskokoukseen. Uskovia pidetään usein hihhuleina. Odota, muistelen riimejä: Sillonku taivaalt sataa mustii rakeita, Eikä sun jalat oikein kanna aamulla, Muista et valo ei voi varjoksi muuttua, Ja et joku varjelee tääl myös sun polkua. Siksi valitettavan suuri enemmistö heistä on miehiä. Kautensa päättäneessä kirkolliskokouksessa naisia on kolmannes. – Miten sen selittäisi
KOTIMAA | 28.11.2019 3. Kun nyt vihdoinkin on ruvettu suunnittelemaan näiden epäkohtien korjaamista, on maamme kirkkokansallakin syytä kiinnittää huomiota ehdotettuihin uudistussuunnitelmiin. Kotimaa 28.11.1919. Ei Räsäsen tapauksessa sen ihmeellisemmästä asiasta ole kyse. Parannusta on odotettu, mutta enimmäkseen turhaan. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Ei arkisesta rukouksesta voi nauttia, ellei tiedä rukoilemattomuuden ja ylenpalttisen hihhuloinnin eroa. Liika valo johtaa ylivirittyneeseen mieleen, joka on kuin viulunkieli. Elämme identiteettisensitiivistä aikaa. Liika valo vie näkökyvyn. Erityisesti jos siteeraa samaa kohtaa toistuvasti ja rakentaa sen ympärille opilliseksi mielletyn ajatusrakennelman, voi syyllistyä vihapuheeseen – ainakin kohteena olevan ihmisryhmän mielestä. Mihinkään puhdistukseen viihdearkistoissa ei kuitenkaan ole aihetta, sillä se olisi historian tietoista vääristelyä. Harmaa ei ole laimea kompromissi, vaan jumalallinen oivallus. Eikä selityksesi enää riitä, että on kyse raamatuntulkinnasta tai huumorista. Viime päivien puheenaihe on ollut myös kansanedustaja Pirkka-Pekka Peteliuksen (vihr.) anteeksipyyntö vuosien takaisten saamelaissketsien vuoksi. Raamatun tulkitseminen ylipäätään on vastuullista toimintaa, jota tehdessä on otettava huomioon myös laajempi vastaanotto julkisuudessa kuin vain samanmieliset. Tapaukset ovat toki lähtökohtaisesti hyvinkin erilaisia, mutta niitä yhdistää sama ajassa ilmenevä piirre: Räsäsen siteerausten ja Peteliuksen saamelaissketsien koetaan halventavan ihmisryhmän identiteettiä. ?. Tiettyjen ihmisten syntisyyden jatkuva esillä pitäminen on myös psykologisesti vähintään outoa kristillisyyttä. Ihmiset ovat tarkkoja siitä, miten heistä puhutaan. Poliisi tutkii kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd.) vanhaa pamflettia ja viimekesäistä tviittiä: onko Räsänen mahdollisesti syyllistynyt kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Ensinnäkin tapaus Räsänen. Voimakas tulkinta voi herättää voimakkaan vastareaktion vuosienkin päästä. Oma viesti menee perille ja taivaasta kuluu merkityksellistä kohinaa. Myös vanhoista viihdeohjelmista ja niiden sisällöstä on tehty rikosilmoituksia. Ja hyvä niin. oLLi SePPäLä Kirjoittaja on Kotimaa24:n julkaisupäällikkö. Pimeys jäädyttää mielen. Rukoilijan maailma on mustavalkoinen. Jos hän rukoilee lakkaamatta, hänen maailmansa vaalenee ja tulee lopulta polttavan kirkkaaksi, kuin aurinko. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | 28.11. 1919 ???????. Tosin niitä ei voi kokonaan välttää, eikä pidäkään, sillä ne kuuluvat harmauden dynamiikkaan. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Ainoastaan jumaluusopillisessa tiedekunnassa on aivan viime vuosina olot tässä suhteessa järjestyneet Suomen suomalaisten kansan tarpeita tyydyttävälle kannalle. Aika ja asenteet ovat muuttuneet. Ennen kuin antautuu enemmän kauhistelun valtaan, kannattaa pysähtyä miettimään nyt julkisuudessa olleita tapauksia erikseen. Yliopistomme kieliolot ovat jo kauan aikaa herättäneet kansassamme oikeutettua tyytymättömyyttä. Toisekseen monet vanhat viihdeohjelmat sisältävät varmasti paljon sellaista materiaalia, joka ei enää naurata. Pimeys hautaa ihmisen. Itse asiassa rukoilijan elämä on enimmäkseen harmaata, mutta siinäkin on sävynsä, kiitos Herran. Kotimaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Hietalahden ranta?13, 00181 Helsinki asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora WikmanHaavisto (virkavap.) Graafikot: Gun Damén, Ritva Kaijasilta-Heinonen Valokuvaaja: Jukka Granström toimittajat: Emilia Karhu (virkavap.), Vesa Keinonen, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Meri Toivanen aikakauslehtien Liiton jäsenlehti iSSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy toimitusjohtaja: Matti Koli myyntijohtaja: Otto Mattsson Lukijamäärä: 50?000 KMT 2018 Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Räsänen itse on mielestään vain siteerannut Raamatusta kohtaa, jossa näytään suhtauduttavan tuomitsevasti homoseksuaaleihin. Raamattua on vaikea siteerata julkisuudessa neutraalisti ikään kuin ilman mitään syytä. Voiko pyhien kirjoitusten siteeraaminen olla vihapuhetta tai ovatko vanhat tv-sketsit muuttuneet sellaiseksi. Kyse on paitsi raamatuntulkinnasta myös tarkoitushakuisuudesta. Jos hän ei sydämessään käänny Jumalan puoleen, hänen maailmansa tummenee ja muuttuu ennen pitkää mustaksi. oLLi SePPäLä julkaisupäällikkö olli.seppala@kotimaa.fi Raamatun tulkinta vaatii aina vastuuta O lemmeko tulleet herkkähipiäisiksi ja tosikoiksi, kysyy moni näinä aikoina. Vain harmaa, arkinen rukous pelastaa ihmisen hengellisen elämän ääri-ilmiöiltä. Rukous on tasapainoilua pelottavan Jumalan poissaolon ja rakastavan Jumalan läsnäolon välillä. Hengellistä viisautta on ymmärtää ero mustan ja valkoisen välillä sekä tajuta, että myös harmaa on väri
Muista pappislistoista Yhdessä-lista on uudistusmielisin, Satakunnan papit -lista antaa maantieteelle arvon. Kokoomus ja sitoutumattomat -listalla on Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi. Paikkoja on jaossa 96. Ehdokkaita on eniten Turun ja Helsingin hiippakunnissa. Pappisedustajia äänestävät papit ja maallikkoedustajia seurakuntien luottamushenkilöt. Maallikoiden Sillanrakentajat-listalta kirkolliskokoukseen pyrkivät entinen kristillisdemokraattien kansanedustaja Sauli Ahvenjärvi ja Lähetysyhdistys Kylväjän kotimaantyön johtaja Hanna Lindberg. Maallikoilla on liberaalien lista, konservatiivien lista sekä kokoomuksen, keskustan ja sosiaalidemokraattien listat. Tälläkin kertaa ehdokkaita ovat maallikkolistoille asettaneet kokoomus, keskusta ja sosiaalidemokraatit. Eniten edustajia valitaan Oulun hiippakunnasta, mistä paikan saa viisi pappia ja kahdeksan maallikkoa. Oulun hiippakunta Oulun hiippakunnassa on neljä ehdokasasettelu | Kotimaa kartoitti kirkolliskokousvaalien ehdokaslistat ja niillä olevat nimet kaikissa yhdeksässä hiippakunnassa. Hän ei tee alttariyhteistyötä naispuolisten pappien kanssa. Myös partiotyön ystävillä on oma listansa. Paikkansa kirkolliskokouksessa haluavat uusia muusikko Pekka Simojoki ja Kansanlähetyksen Uusi Tie -lehden päätoimittaja Leif Nummela. Ne ovat edelleen myös valitettavan salamyhkäiset. Papeista ehdolla ovat muun muassa entinen hiippakuntadekaani Ari Hukari, Pappisliiton puheenjohtaja Ulla Ruusukallio ja Hengen uudistus kirkossamme -järjestön toiminnanjohtaja Timo Pöyhönen. Pappislistoista yksi on uudistusmielinen ja kaksi eriasteisesti perinteisiä. Melkein 800 ehdokasta lähtee vaaleihin Timo Kaunisto Lyly Rajala Eila Tiainen Ulla-Maj Wideroos Eija-Riitta Korhola Sauli Ahvenjärvi KOTIMAA | 28.11.2019 4. Ensi vuoden alusta voimaan tuleva uusi hiippakuntajako tuottaa muutoksia muutaman hiippakunnan paikkamääriin. Päättyneellä kaudella istuneista edustajista runsaat kaksi kolmasosaa on ehdolla vaaleissa. Kirkolliskokouksen edustajapaikat jaetaan hiippakuntien väkiluvun mukaisessa suhteessa. Maallikoita valitaan 64 ja pappeja 32. Vaalien ehdokasasettelu päättyi 15.11. Vaalit ovat suhteelliset ja salaiset. Entinen vihreiden kansanedustaja Kirsi Ojansuu-Kaunisto luopuu paikastaan kirkolliskokouksessa, mutta ehdolla on hänen puolisonsa, keskustan ex-kansanedustaja Timo Kaunisto. Viimeksi mainitulta listalta on ehdolla Satakunnan entinen maakuntajohtaja Pertti Rajala, joka on yksi kirkolliskokouksen pitkäaikaisimmista edustajista. Vähiten paikkoja on jaossa Porvoon hiippakunnassa, mistä valitaan kaksi pappia ja kolme maallikkoa. uutiset | kirkolliskokousvaalit | K irkon ylimpään päättävään elimeen kirkolliskokoukseen valitaan helmikuussa edustajat uudelle nelivuotiskaudelle. Kirkolliskokousvaalit ja samalla pidettävät hiippakuntavaltuustojen vaalit käydään hiippakunnittain. Pappisehdokkaiden miesvaltainen Sillanrakentajat-lista hätkähdyttää nimellään, sillä listan ensimmäisenä on entinen arkkipiispaehdokas, Sleyn lähetysjohtaja Ville Auvinen. Perinteiseen tapaan ehdokaslistat on tälläkin kerralla koottu hiljaisuudessa ja nimetty pääosin epämääräisesti. Maallikkolistoilla ovat mukana anatomian professori Seppo Parkkila, 1980-luvulla television jumppaohjelman tunnetuksi tekemä Anne Sällylä sekä näyttelijä Eero Herranen. Turun arkkihiippakunta Arkkihiippakunnan kirkollisissa vaaleissa on totuttu poliittisiin listoihin. Tampereen hiippakunta Tampereen hiippakunnassa on kolme pappislistaa ja viisi maallikkolistaa
Mikkelin hiippakunta Mikkelin hiippakunnassa pappisehdokkaat mahtuvat kahdelle listalle. Yhteinen kansankirkko on konservatiivilista. Melin ja RKP:n entinen kansanedustaja ja ministeri Ulla-Maj Wideroos. Maallikoilla on viisi listaa, joista kolme on yhden hengen listoja. Listan ensimmäinen nimi on Harry S. johtamisforum KIRKON 16. Lista haluaa etsiä sovintoratkaisua kirkon avioliittokysymykseen. Niistä kaksi on Ahvenanmaan listoja. Perinteisemmin painottuvalla on mukana Savonlinnan kirkkoherra Sammeli Juntunen, joka oli ehdolla taannoisessa Espoon piispanvaalissa. Pappien puolella Kaikkien kirkko 2020 – Rohkeasti yhdessä -lista on vastavoima uudistusmielisille. Koko kansan kirkko -listalla on SDP:n entinen varapuheenjohtaja ja Helsingin kunnallispolitiikassa pitkään vaikuttanut, nyttemmin Seinäjoella asuva ylihoitaja Tarja Tenkula. KOTIMAA | 28.11.2019 5. Omia listojaan on vanhoillislestadiolaisilla, raamattukonservatiiveilla, uudistusmielisillä ja ”kansankirkollisilla”. Ahvenanmaan yksi maallikkoedustaja valitaan eri vaalilla kuin Porvoon hiippakunnan muut edustajat. Onpa papeissa yksi yhden miehen listakin. Omat valitsijayhdistyksensä on Kajaanin rovastikunnalla, Rautalammin rovastikunnalla ja Pohjois-Karjalalla. 17.1.2020 Kirkollisen johtamisen pro-tapahtumasta tuoreet johtamisen opit ja teesit tiiviissä kahden päivän paketissa! Ajankohtaiset luennot, monipuoliset kanavat ja mielenkiintoisia nimiä. Maallikoiden Mikkelin hiippakunnan yhdistynyt seurakuntaväki -listalla ovat ehdolla Kansanlähetyksen Lahdessa sijaitsevan Kohtaamispaikan toiminnanjohtaja Mika Falk sekä Uusi Tie -lehden toimittaja Vuokko Vänskä. • Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki: Kirkon yhteiskunnallinen rooli • Tuomiorovasti Marja Heltelä ja piispa Jukka Keskitalo: Millaista on hyvä johtaminen. Yli puolet ehdolla olevista hiippakunnan papeista on alueen kirkkoherroja. Pappislistoilla ovat ehdolla sosiaalipolitiikan emeritusprofessori Juhani Laurinkari sekä Kuopion Männistön seurakunnan kirkkoherra Aulikki Mäkinen, joka jäi viime vuonna niukasti kakkoseksi Kirkkohallituksen kansliapäällikön vaalissa. Pappien ehdokasasettelun ovat keskittäneet parhaiten uudistusmieliset, jotka ovat ainoana porukkana saaneet listansa täyteen. Toisen nimi På biblisk grund eli ”raamatullisella pohjalla” viittaa tavallista suoremmin ehdokkaiden raamattukonservatiivisiin arvoihin. Pappisvaalissa ehdolla ovat muun muassa hiippakunnan viimevuotiset piispaehdokkaat Jukka Hautala ja Niilo Pesonen. Maallikkopuolella näkyy konservatiivi-liberaalijaon lisäksi hiippakunnan erityispiirre, alueelliset listat. Edellä mainittujen lisäksi hiippakunnassa on Tulkaa kaikki ja Yhteistyön kirkko -maallikkolistat. Maallikoista ehdolla ovat entinen kokoomuksen europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola, muusikko Jukka Leppilampi, Keskustakirjasto Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaara ja Sleyn Luther-kirkon teologi Soili Haverinen. ” Päättyneellä kaudella istuneista edustajista runsaat kaksi kolmasosaa on ehdolla. Maallikoilla listojen kirjo on suurempi: niitä on viisi. Runsaslukuisemmilla maallikkolistoilla ovat ehdolla muun muassa Kotimaan entinen päätoimittaja Olav S. Toisella pappislistalla on Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja Rolf Steffansson. Ihmisten kanssa elävä kirkko -listalla on muun muassa imatralainen näyttelijä-ohjaaja ja entinen vihreiden kansanedustaja Pekka Räty. Porvoon hiippakunta Porvoon hiippakunnan papeilla on kaksi listaa. Toivoa on -pappislistalla on muun muassa kaksi espoolaista kirkkoherraa: Päivi Linnoinen Tapiolasta on profiloitunut liberaalipuolelle, Jouni Turtiainen Espoonlahdesta hakee yhteyttä konservatiivipuolelta käsin. Toinen valitsijayhdistys Toivoa on – uudistuminen mahdollisuutena tuo ensimmäistä kertaa yhteen entiset Tulkaa kaikki -listalaiset ja niin sanotut maltilliset konservatiivit. Lapuan hiippakunta Lapuan hiippakunnassa papeilla on kaksi listaa, uudistusmielisempi ja perinteisempi. Pappisvaalissa on ehdolla peräti kahdeksan kirkkoherraa, muun muassa istuva edustaja Arto Antturi Pitäjänmäeltä, Kari Kanala Paavalista ja tuomiorovasti Marja Heltelä. Papeilla on neljä listaa ja maallikoilla kuusi. Kuopion hiippakunta Kuopion hiippakunnassa valitsijayhdistyksiä on ehdokasmäärään suhteutettuna runsaasti. Maallikoista jatkokaudelle hakee muun muassa Ylen aluetoimittaja Pekka Niiranen. Kumpikin on istunut kirkolliskokouksessa myös päättyvällä kaudella, mutta viime vaaleissa heidät valittiin eri listoilta. Lisäksi Kuusamon laajapohjainen valitsijayhdistys on asettanut yhden ehdokkaan. Espoon hiippakunta Espoon hiippakunnassa on vain kaksi valitsijayhdistystä. Avara kirkko -listalla on ehdolla muun muassa tv-toimittajana tutuksi tullut vasemmistoliiton entinen kansanedustaja, jyväskyläläinen Eila Tiainen. Maallikkopuolella on lisäksi listat konservatiiveille ja keskitien kulkijoille. • Tapamuotoilija Johanna Kiesiläinen-Riihelä: Uudet työnteon tavat julkisella sektorilla • Tulevaisuuden tutkija Aleksi Neuvonen ja tuomiorovasti Satu Saarinen: Tulevaisuus ja toivo • Paneelikeskustelu: Naiset johtajina kirkossa TAPAAMISIIN! Marina Congress Center Helsinki 16.-17.1.2020 KOKO OHJELMA JA ILMOITTAUTUMISET: kirkkopalvelut.fi/johtamisforum Järjestäjät: Kirkkopalvelut / Agricola-opintokeskus, Kirkkohallitus, Kirkon akateemiset AKI, Kirkon Hallintovirkamiehet ja Kirkon alat. Molemmilla on lista papeille ja maallikoille. OLLi SEPPäLä, MEri TOivanEn Kaikki ehdokaslistat nimineen on julkaistu Kotimaa24:ssä. Myös Espoon piispaehdokkaana ollut johtava oppilaitospastori Leena Huovinen on mukana vaalissa. Liberaaliehdokkaita on sekä pappisettä maallikkovaalissa kahdella listalla, joista Viinipuu-lista on Tulkaa kaikki -listaa teologisempi. Helsingin hiippakunta Helsingin hiippakunnassa on kolme listaa papeille ja neljä maallikoille. Backström, joka oli aiemmin tänä vuonna ehdolla Porvoon piispanvaalissa. Tule verkostoitumaan sekä ammentamaan näkökulmia ja vankkaa tietoa työsi tueksi! Muun muassa: • Arkkipiispa Tapio Luoma, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen ja Elisa Oyj:n toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila: Mikä on tärkeää johtamisessa yhteiskunnan muutoksessa. pappislistaa ja viisi maallikkolistaa. Maallikkovaalin nimiin kuuluvat Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Hänninen, vihreiden entinen kansanedustaja Satu Haapanen, kokoomuksen entinen kansanedustaja Lyly Rajala sekä Sley-Median entinen toimitusjohtaja Hannu Kippo. Keskustalla on maallikkovaalissa kaksi eri listaa
Kaikki yhdeksän piispaa ovat allekirjoittaneet puheenvuoron. Siksi rohkaisemme kristittyjä palvelemaan Jumalaa ja lähimmäisiä harjoittamalla tiedettä.” Freija Özcan | piispojen kannanotto | P iispojen puheenvuoro Tieteiden lahja julkistettiin 27. Niinpä kristittyjen ei piispojen mukaan pidä suhtautua tieteenharjoitukseen välinpitämättömästi eikä vähätellä tieteellistä tietoa. Dogmatismin ja fundamentalismin erilaiset muodot niin tieteessä kuin uskonnoissa ovat piispojen mukaan älyllisten hyveiden, luovan ajattelun ja tiedonjanoisen hämmästelyn vastakohtia. Kristityn kutsumukseen kuuluu oman vakaumuksen asettaminen jatkuvasti avoimeen vuoropuheluun tieteiden kanssa. Samalla se kutsuu vuoropuheluun opiskelijoita, tutkijoita ja muitakin tieteen ja uskon suhdetta pohtivia. Toisaalta piispat eivät näe, että arvoja voisi rajata vain teologian piiriin ja tosiseikkoja tieteen piiriin. Usko siis tukee tieteen tekijöiden eettistä vastuullisuutta. Piispojen puheenvuorossa tieteen arvo nähdään siinä, että se pyrkii kohti totuutta. ”Rohkaisemme kristittyjä näkemään tiedeinstituution hengellisen arvon osana ihmisen ikiaikaista pyrkimystä ymmärtää maailmaa ja tavoitella totuutta”, piispat sanovat. Uskon anti tieteelle puolestaan avautuu piispojen mukaan siinä, että ”ilman uskon tukea järki voi muuttua epäinhimilliseksi ja menettää käsityksensä yhteisestä hyvästä”. Näin linjaavat luterilaisen kirkon piispat yhteistuumin. Tämä ei kuitenkaan saa johtaa tilanteeseen, jossa Jumalaa ajatellaan saavuttamattomana ja Raamattua tulkitaan vain allegorisesti. uutiset ja tiedettä on piispojen mielestä myös vaarana, että usko muuttuu ”subjektiivisiksi, henkilökohtaisiksi kokemuksiksi, joita ohjaavat yksityiset taipumukset, mieltymykset ja tunteet”. marraskuuta. Siinä se tulee lähelle kristinuskoa, joka myös etsii totuutta. Kirkot taas ovat merkittäviä arvoja mielipidevaikuttajia, millä on merkitystä globaalien ongelmien lievittämisessä. | Kuva: Steve Mcsweeny ” Parhaimmillaan tiede voi myös auttaa tulkitsemaan ilmoitusta tuoreella tavalla. Piispat muistuttavat, että tieteenharjoitus kumpuaa samasta ihmettelyn, vaikuttumisen, haltioitumisen ja hämmästelyn kokemuksesta kuin uskonnonharjoituskin. Tieteen tulokset voivat haastaa uskonnäkemyksiä, mutta piispojen mukaan on silti etsittävä avoimesti ymmärrystä niiden valossa. Tässä mielessä piispat rinnastavat tutkijan tehtävän Vanhan testamentin profeettojen kutsumukseen. Piispat muistuttavat, että Raamattua on historian kuluessa tulkittu kulloinkin vallitsevan parhaan tiedon valossa. Ryhmän puheenjohtajana on toiminut Kuopion piispa, dosentti Jari Jolkkonen. Se on tarkoitettu tukemaan kirkon työntekijöitä ja vastuunkantajia heidän työssään. Ne voivat johtaa sulkeutuneeseen järjestelmään, jonka uskottava yhteys todellisuuteen katkeaa. Toisaalta piispat muistuttavat, että uskoon kuuluu myös myöntyminen ja vakuuttuminen siitä, että uskottavat asiat, kuten luominen ja ylösnousemus, ovat totta. Piispat korostavat puheenvuorossaan nöyryyden, tiedon rakkauden, mielenlujuuden, rehellisyyden ja rohkeuden merkitystä. Tiede voi olla avuksi arvokeskustelussa. He muistuttavat, että tieteenharjoitus kumpuaa samasta ihmettelyn, vaikuttumisen, haltioitumisen ja hämmästelyn kokemuksesta kuin uskonnonharjoituskin. Sitä on valmistellut joukko asiantuntijoita: akatemiatutkija, dosentti Aku Visala, evoluutiopaleontologian professori, FT Mikael Fortelius, uskontotieteilijä, dosentti Kimmo Ketola, tutkijatohtori, meteorologi FT Laura Riuttanen sekä dogmatiikan yliopistonlehtori, dosentti Olli-Pekka Vainio. Tieteenharjoittajien ikävänä velvollisuutena on puhua epämukavistakin totuuksista, kuten ilmastonmuutoksesta. KOTIMAA | 28.11.2019 6. ”Parhaimmillaan tiede voi myös auttaa tulkitsemaan ilmoitusta tuoreella tavalla”, piispat lausuvat ja kehottavat: ”Uskomme, että tieteen harjoittaminen on myös hengellinen kutsumus. Tiede pitää piispojen mukaan huolen siitä, ettei usko lipsahda taikauskon puolelle. Piispat varoittavat alistamasta tiedettä poliittisten tai uskonnollisten instituutioiden kontrolliin. Ilman järjestelmällistä tiedonhankintaa Tieteellä on hengellistä arvoa usko ja tiede | Tiede on kirkon liittolainen, ja tieteen harjoittaminen on hengellinen kutsumus. Uskon ja tieteen suhde on usein vaikeimmillaan tulkittaessa Raamattua
Yllätyskirjan valitsee Kotimaan toimitus. vu os ik er ta 00 43 59 5– 19 –4 7 4 21 Tutkimusmatka pyhyyteen Taiteilija Samuli Heimonen maalaa maisemia Petäjäveden kirkkoon 12 Suomussalmella harkitaan kirkkojen myyntiä Lapset kysyvät teologilta: Kuka on Jeesus. 8 Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 4. Kymmenen suosituimman kirkon joukkoon nousivat Valamon luostari ja Kerimäen kirkko. Postin lakko on viimein ohi! Ka nn en ku va : Kr is tii na Ko nt on ie m i 11 4. 2 Tilaa maksutta kaksi Kotimaan numeroa lahjatilauksena ystävällesi ja Askeleen joulunumero itsellesi. Tiekirkkotoimintaa koordinoi Kirkkopalvelut ry, joka on Kotimaata julkaisevan Kotimaa Oy:n suurin omistaja. Yllätä lahjalla, jolla on merkitystä. 3 Tilaa maksutta yllätyskirjalahja itsellesi. Kerimäen kirkko ja Valamo suosituimpien tiekirkkojen joukkoon Kaikkiaan 269 tiekirkkoa piti ovensa avoinna matkailijoille viime kesänä, ja suosituimpien kirkkojen lista on selvillä. Ota yhteyttä Kotimaan asiakaspalveluun: puhelin 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi. Palkinnon suuruus on 1 500 euroa. Palkinnoksi pitkämielisyydestänne määräaikaistilauksia pidennetään automaattisesti lakon keston ajan eli kolme viikkoa. Suosituimmat kirkot ja niiden ilmoitetut kävijämäärät olivat järjestyksessä seuraavat: Turun tuomiokirkko 58 491, Helsingin Kallion kirkko 36 698, Valamon luostari 27 711, Kerimäen kirkko 20 000, Oulun tuomiokirkko 15 487, Mikkelin tuomiokirkko 12 099, Tammisaaren kirkko 12 052, Tampereen Finlaysonin kirkko – Lasten katedraali 9 262, Sastamalan Pyhän Marian kirkko 8 211 ja Rovaniemen kirkko 7 906. Nahkakantinen Raamattu ja virsikirja Lahja jolla on merkitys tä Kotimaiset Raamat tumme ovat valmistettu laadukkaana käsityönä KOTIMAA | 28.11.2019 7. alennus pipliakaupassa alennuskoodilla IHMELAHJAT Voimassa saakka pipl i akauppa fi . Kestotilaajat taas voivat valita kolmesta vaihtoehdosta: 1 Tilaa maksutta kaksi Kotimaan numeroa ja Askeleen joulunumero lahjatilauksena ystävällesi. vu os ik er ta 00 43 59 5– 19 –4 8 24 Pietari on taiteilijoiden paratiisi Reetta-Sofia Maunumaa päätyi Venäjälle opiskelemaan taidetta 18 Arkkipiispa Tapio Luoma: Ei kirkko mihinkään katoa Kuukausi Jerusalemissa muutti helsinkiläispappia askellehti.fi RIKAS MIES JOKA ANTOI KAIKEN POIS JOULULLE EI OLE VAIHTOEHTOA KOLIN VAARAA VALLOITTAMASSA EIJA-RIITTA KORHOLA: OLLI VALTONEN: MINNA KETTUNEN: Seimellä aasin seurassa 19 levollista adventin askelta JOULU ON JEESUKSEN SYNTYMÄJUHLA IDA ELINA: Kari Kanala: Tarjoan pojalleni turvallisuutta Diakonissan matkassa Sodankylässä Uskoa, toivoa & rakkautta numero 9,50 € Kirkon mediasäätiön palkinto Vedenneito-dokumentille Petteri Saarion ohjaama dokumenttielokuva Vedenneito voitti lauantaina 23.11. Palkinto myönnetään vuosittain kotimaisen elokuvan ohjaajalle. Elokuva kertoo 13-vuotiaan Emikan ja hänen serkkunsa Antin retkistä Saimaan maisemissa. Tiedot kävijämääristä saadaan vain noin joka toisesta tiekirkkona avoinna olleesta kirkoista. Katso minuun… -palkinnolla tuetaan kotimaista lasten ja nuorten elokuvaa sekä kannustetaan elokuvantekijöitä kristillisen vastuun ja arvomaailman pohdintaan. Oulun lastenja nuortenelokuvien festivaalilla Kirkon mediasäätiön Katso minuun… -palkinnon. Se ei uhkaa eikä pelottele, vaan lähestyy aihetta myönteisen kautta. pipl i akauppa fi On aika ihmeiden 9,90€ Vauvan oma Rapinaraamattu Sisältää psalmiin pohjautuvan laululeikin Vastustamattoman mukava ja rapiseva pehmokirja Hopeariipukset IKUINEN YSTÄVÄ Tyylikästä suomalaista muotoilua HERRAN SIUNAUS Laatassa siunaava teksti muinaisella kielellä Tutustu ja tilaa pipliakauppa . Palkintoperustelujen mukaan se on ajankohtainen puheenvuoro ilmastoja ympäristökeskusteluun. | lyhyesti | Kiitoksia kärsivällisyydestänne, Kotimaan lukijat
Arkkipiispan mukaan kirkon ei pidä olla mukana ilmastoahdistuksen lisäämisessä, vaan korostaa sen sijaan toivoa. Pohdiskelu liittyy osaltaan turvapaikanhakijoihin. Kannanotossaan kirkonjohtajat muistuttivat myös siitä, että kristityksi kääntyneiden vakaumuksen arviointi turvapaikkaprosessin osana on erityisen tärkeässä asemassa: ”Syvän huolen vallassa olemme seuranneet, miten osa kirkkojemme aktiivisista jäsenistä on saanut virallisen päätöksen siitä, ettei heidän kristillisyytensä ole aitoa tai heidän on arveltu voivan palata maihin, joissa he saattavat olla hengenvaarassa.” Kirkonjohtajien mukaan vakaumuksen aitoutta on vaikea arvioida ilman riittävää uskonnollista ja kulttuurista asiantuntemusta. Arkkipiispa laajentaa tätä ajatusta koskemaan jokaisen ihmisen hengellisyyden arvioimista. – Kirkolliskokous ei ole pelkästään puhuva ja päättävä yhteisö, vaan myös rukoileva yhteisö. Uusien asioiden kohtaaminen vaatii nöyryyttä. – Uskon radikaali liike kannustaa astumaan epämukavuusalueelle ja todistamaan siellä. – Toinen toisensa kunnioittamisen henki on arvokas asia. – Uskoon kuuluu sen pohtiminen, mitä eri konteksteissa merkitsee se, että Kristus on Herra, miten voin kasvaa Jumalan tuntemisessa ja rakkaudessa Jumalan luotuja kohtaan. Tähän liittyen arkkipiispa kertoo jo vuosia sitten tutustuneensa salvadorilaisen arkkipiispa Óscar Romeron kirjaan The Violence of Love, vapaasti käännettynä Rakkauden väkivalta. Kannanotossa he totesivat olevansa huolissaan useiden turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksista turvattomille alueille ja mahdollisesti jopa kuolemanvaaraan. Väitöskirjani aiheen kautta minulla oli jo ymmärrys luonnon ihmeellisyydestä, miten monimuotoinen ja samalla hauras luomakunta on. uutiset | arkkipiispa | A rkkipiispa Tapio Luoman mukaan on vaikea arvioida toisen ihmisen vakaumusta tai määritellä sitä, kuka on oikea kristitty. – Täytyy olla tietoinen Pyhän Hengen vapaudesta uskon synnyttäjänä. – Tuomas Akvinolaisen mukaan kristitty on se, joka on Kristuksen oma. Hurskainkaan ihminen ei pysty näkemään tai arvioimaan toisen uskoa pohjia myöten. KOTIMAA | 28.11.2019 8. Paavi Franciscus julisti hänet pyhimykseksi vuosi sitten. On tärkeää, että päättäjät ja viranomaiset reagoivat niin, ettei vastaavaa enää tapahdu. – Johtopäätösten tekemiseen tarvitaan nöyryyttä. Hän tahtoo muistuttaa alkuvuodesta valittavia uusia kirkolliskokousedustajia edeltäjänsä Jukka Paarman tavoin, että he ovat siellä nimenomaan kirkon edustajina, eivät edustamassa omaa herätysliikettään tai hiippakuntaansa. Puhumme myös turvapaikanhakijoista ja ilmastonmuutoksesta. Huolta suurempi on luottamus Kirkolliskokous Arkkipiispa Tapio Luoman mukaan kirkolliskokoukseen liitetty jähmeys selittyy kirkon päätöksentekojärjestelmällä määräenemmistösäädöksineen. Neljä vuosikymmentä sitten hänet surmattiin kesken messun. Suomessa toimivien kirkkojen johtajat antoivat elokuussa yhteisen kannanoton turvapaikanhakijoiden palautuskiellon ja uskonnonvapauden kunnioittamisen puolesta. Kirkolliskokouksessa ei ole väliin huutelun kulttuuria. Kun puhutaan luomisesta, ja että alussa oli Sana, ja Sana on Kristus, niin se tarkoittaa nimenomaan sitä, että Hän on mukana luomisessa, luomakunnassa. Kirkon ydin toteutuu paikallistasolla, arkkipiispa painottaa. Romero puhui köyhien ja hallinnon mielivallan uhrien puolesta. – Ilmastoahdistus nousee syyllisyydestä. – Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio vahvisti, että huoleen oli aihetta. – Uskon, että kirkolliskokousedustajilla on ollut vilpitön halu tehdä kirkolle hyvää. Kristillinen usko on arkkipiispa Luoman mukaan radikaali liike, jolla on aina jotain sanottavaa yhteiskunnasta. Syyllisyyteen jääminen lamauttaa, mutta asemoituminen toivon puolelle antaa voimaa toimia. Lisäksi kirkolliskokous kokoontuu vain kahdesti vuodessa muutamaksi päiväksi, mikä rajoittaa edustajien mahdollisuuksia vuorovaikutukseen. ” Ilmastoahdistus nousee syyllisyydestä. Luoma sanoo, että luomakunnassa on kyse Jumalan lahjasta ja siitä, miten ihminen kohtelee tätä Jumalalta saamaansa lahjaa. Arkkipiispan mukaan keskustelun taso on parantunut. Määrittely tapahtuu siis Kristuksesta, ei ihmisestä käsin, hän sanoo. – Tietoisuuteni ilmastonmuutoksesta on laajentunut. Hän toivoo, että kirkko näkyisi enemkirkko ja yhteiskunta | Arkkipiispa Tapio Luoma pohtii Jumalan tahdon toteutumista ja kirkon tulevaisuutta. Ilmastonmuutos on yksi yhteiskunnallinen asia, joka koskee myös kirkkoa. Tässä on nyt epäonnistuttu. Syyllisyyteen jääminen lamauttaa, mutta asemoituminen toivon puolelle antaa voimaa toimia, Tapio Luoma sanoo. – Siksi se on osa hengellistä elämää. Turvapaikkajärjestelmä on olemassa, jotta suojelua tarvitsevat saavat sitä
– Kaiken kaikkiaan olen toiveikas. | Kuva: Olli Seppälä KOTIMAA | 28.11.2019 9. – Toivoisin tavallisen elämän näkyvän, sen miten hengellinen yhteisö kohtaa ihmisiä. – Siksikin olisi tärkeää paikallisseurakunnissa järjestää omaan kontekstiin sopivia kuuntelutilaisuuksia eri tavoin ajattelevien kesken ja keskustella yhdessä siitä, minkälaista kirkkoa ja Suomea me rakennamme. Sillä on merkitystä, että joka sunnuntai kirkoissa rukoillaan työntekijöiden ja vastuunkantajien puolesta. Arkkipiispan mukaan eri tavoin ajattelevien kohtaaminen ja dialogi on ainoa rakentava tapa päästä eteenpäin. Huolta liittyy myös kirkkoa jakavaan raamattukysymykseen siitä, kenellä on oikea tulkinta raamatuntulkinnasta. Arkkipiispa toivoo, että vuonna 2030 kirkko olisi toivon, sovituksen ja Jumalan rakkauden julistaja ja toteuttaja suomalaisten elämässä ja yhteiskunnassa. Jumala ei jätä kuulematta tätä rukousta. – Myönteisenä esimerkkinä tässä suhteessa pidän esimerkiksi Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan järjestämiä Toivon dialogi -tilaisuuksia. – En rohkene sanoa, että osaan tehdä Jumalan tahdon mukaisesti. – Minulla on kaipuu Jumalan tahdon ymmärtämiseen. Ei kirkko ole mihinkään katoamassa. Huoltakin on, ja se liittyy siihen, pystyykö kirkko perustelemaan uskon ja kristillisen kirkon merkitystä yhteiskunnassa. – Toivon myös sitä, että kirkko olisi pystynyt kulkemaan oikeaa reittiä nopeiden ja suurtenkin muutosten maailmassa. – Luottamus on huolta suurempi. Kysymykseen siitä, mitä hengellistä aihetta hän on erityisesti pohtinut viime aikoina, hän vastaa, ettei ole mitään yhtä aihetta. Kirkko Suomessa ja kirkot maailmalla ovat joutuneet huomattavasti vaikeampien tilanteiden eteen. Hänen mukaansa yksi hengellisen kilvoittelun aihe on yrittää saada selville, mikä on Jumalan tahto. – Kahtiajakautumisen uhatessa tärkeää on se, miten siihen vastataan paikallistasolla. Hän painottaa eri tavoin ajattelevien kuuntelun tärkeyttä. män julkisuudessa paikallisseurakuntiensa todellisuuden kautta. Toivon kuitenkin, että omissa tekemisissäni voisi ainakin jälkikäteen katsottuna nähdä Jumalan tahdon heijastumisen. Arkkipiispa sanoo mielellään saarnaavansa ja julistavansa sekä puhuvansa hengellisistä aiheista aina kun siihen on mahdollisuus. – Miten onnistumme pitämään kirkon asiaa esillä niin, että se synnyttää torjunnan sijaan luottamusta. Tätä olen vastuideni kasvaessa pohtinut enenevässä määrin. Luoma sanoo, että jokaisella kristityllä pitäisi olla kriittisyys sitä kohtaan, olenko ymmärtänyt Jumalan tahdon oikein. – Yhtenä tärkeimpänä kristittyjen juhlana me pystymme korostamaan sitä, mikä yhdistää meitä ja vielä rauhan teemalla, hän sanoo. Kirkon jakaantuminen on myös todellisuutta, vaikka arkkipiispa Luoma pitää käsitteitä konservatiivinen ja liberaali epätäsmällisinä. – Olen aina pohtinut kysymystä Jumalan tahdosta ja kaikesta siihen liittyvästä. Vaarallisempaa voi kuitenkin olla sanoa tietävänsä, mikä se on, tärkeämpää on kysellä sitä. Tässäkin yhteydessä arkkipiispa tahtoo painottaa, että kirkon tulevaisuus ei ole kiinni siitä, miten ihmiset onnistuvat, vaan siitä, että Jumala on uskollinen. Mari Teinilä Yhtenä joulunajan merkittävimpänä tapahtumana arkkipiispa Tapio luoma mainitsee Turun tuomiokirkossa nauhoitettavan ja jouluaattona televisiossa lähetettävän ekumeenisen joulun. Se on yhtä aikaa velvoite ja armo
Laskemalla ensin hitaasti kymmeneen jää moni harkitsematon teko tekemättä ja sana sanomatta. Ei yksin mutta yhdessä! Raamatussa tuo nykyään niin kovasti ongelmallinen Jeesus sanoi aika viisaasti: ”Ei ihmistä voi saastuttaa mikään, mikä tulee häneen ulkoapäin. Hyvinä vanhoina aikoina sitä pidettiin jopa osana tavallista elämänmenoamme. Kukaan ei ole hyvä kaikessa, mutta yhdessä me osataan jo vaikka mitä. Harri Henttinen kirkkoherra, Vesilahden seurakunta KOTIMAA | 28.11.2019 10. Puhuttiin ”kodista, kirkosta ja isänmaasta” ja vielä yhtä aikaa ja yhdessä. Kun ei tunnu olevan niitä oikeita ongelmia, niin meillä on aikaa ja voimavaroja pohtia, että onko se vaarallista, jos vaikka joulukirkossa rukoiltaisiin ihan yllättäen ja lupaa kysymättä tai tehtäisiin sellainen hullutus, että ruvettaisiin puhumaan Jeesuksesta vähän enemmän kuin laki sallii vaikkapa siellä joulujuhlassa. Pitää olla niin varovainen, ettei haksahda sellaiseen rikokseen, että harjoittaa ihan vain sitä omaa uskoansa ihan yllättäen ja lupaa toisilta kysymättä ja ihan omassa kotimaassaan. Vaikka ei muuten, niin sitten ihan joukon jatkona. Mitenkä ne ihmiset entisaikoina sietivät tuota suomalaista uskonnonharjoitusta. Silloin kun oli todella vaikeaa ja itäinen naapuri halusi muuttaa meille pysyvästi asumaan, silloin osana tuota itsenäisyytemme säilyttänyttä yhteishenkeä oli juuri oman uskonnon harjoittaminen – yhdessä ja muilta lupaa kysymättä. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Eivät ihmiset ennenkään kaikki niihin pappien juttuihin uskoneet. Kukaan ei ole päässyt Himalajan huipulle yksin, mutta kylläkin osana hyvää porukkaa. Silti kuunneltiin yhdessä ja koettiin sitä nykyäänkin suositeltavaa yhteisöllisyyttä. Jokainen meistä ”painii omassa sarjassaan” ja jokaisen sarja on juuri hänelle se paras mahdollinen. Hyvää ja rohkeata joulua kaikille! Yritetään olla loukkaamatta tai loukkaantumatta. Emme kokisi toisiamme uhkina vaan mahdollisuuksina! Ihmisenä voi myös kasvaa, ja siihen meillä kaikilla on aihetta läpi elämämme. Ollaan yhdessä olemassa ja nautitaan siitä. Se loi turvallisuutta, kun sai olla osa jotakin suurempaa ja aiempienkin sukupolvien omakseen kokemaa. 7:15). Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. E letäänköhän me nykyään liian helppoa elämää. Tärkeintä oli, että selvittiin hengissä. Se ihmisen saastuttaa, mikä tulee hänen sisältään ulos” (Mark. ” Hyvinä vanhoina aikoina sitä pidettiin jopa osana tavallista elämänmenoamme. jopa isänmaallisuudeksi. joulukeskustelu | Pitää olla varovainen, ettei haksahda sellaiseen rikokseen, että harjoittaa omaa uskoansa ihan yllättäen ja lupaa kysymättä, kirjoittaa Harri Henttinen. Sitä kutsuttiin Oletko valmis jouluun. Eikä kukaan loukkaantunut ja pahoittanut mieltänsä, ja jos pahoittikin, niin sitten piti mölyt mahassaan. Ympärilläni olevien kanssakulkijoiden erilaisuus toivottavasti rohkaisee meitä jokaista olemaan ”ylpeästi erilaisia”. mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Voisimmeko me keskittyä enemmän ihmisenä ja ihmisiksi toinen toisillemme olemiseen
Tulkoon joulu 2019 tarjoaa iloa ja joulun hyvää sanomaa adventin aikaan ja joulun pyhiksi. Nieletti. Rauhallista rauhan aikaa. Ja tiedän kyllä: näin kerrottuna tämä kuulostaa pöljältä, mutta kyllä se paikan päällä koettuna aika tiivistunnelmainen hetki oli. Alina ja Kati Keski-Mäenpää Hildan haamu Etsiväkaksikko Taimi ja Luka Seppo Rissanen Tehtävä suoritettu Matkani arvojen viidakossa Tulkoon joulu Lähetyssanomien joululehti Kirkonjohtajat eri puolilta maailmaa kertovat, mikä on kirkon elinvoiman salaisuus ja minkä he näkevät oman kirkkonsa tehtäväksi. Sitten mies nosti minulle kättään, moikkasin takaisin ja hän ajoi pois. UUTUUS UUTUUS Suomen Lähetysseuran Basaari Suomen Lähetysseurasta Verkkokauppa: http:// basaari.mission.fi Puhelin 020 712 7222 basaari@suomenlahetysseura.fi Seurakunnille määräalennukset! 29,– 17,– 32,– Sari Lehtelä (toim.) Mitä kirkolle kuuluu. TT Seppo Rissanen kertoo, miten hän on elämänsä aikana joutunut tekemään monia arvovalintoja liittyen mm. Olimme molemmat katulamppujen kiiloissa, taivas haprasteli lumisadetta. Tepastelin pikkupakkasessa kirkkomaalle nousevaa rinnettä, kun takaani purjehti hävyttömän iso citymaasturi. Asiantuntija-artikkeleissa käsitellään lähetystyön näkymiä ja globaalin kirkon suurta murrosta. Tästä on aikaa palttiarallaa vuosikymmen, kun tulin viettäneeksi jouluni yksin. Herra isä, miten kaunis se olikaan. Minä pysähdyin, mies tuijotti minua ja minä häntä. Ihan saatan arastelematta sanoa, jotta kyllähän siinä monenmoista aatosta kävi mielessä. Sen kunniaksi kerron yhden kauneimmista joulumuistoistani. N iinpä se taas hujahti vuosi. se hidasti roimasti, jurruutti kappaleen matkaa kävelyni tahtiin ja kiihdytti sitten ohitseni. Arvatkaas, mitä mies autostaan otti. KOTIMAA | 28.11.2019 11. Seisoimme yhä aloillamme, tuijotimme toisiamme ja laulu soi loppuun. Ajankulusta en osaa sanoa. Silloin opin, ettei joulu muovista synny. Seurakunnan perheleirillä alkaa tapahtua kummia. Kun iltakymmenen kantturoissa vaihdoin siviilit ylleni, olin kypsä lepoasentoon enkä jaksanut ajaa kotipaikalleni mikrottamaan jäähtynyttä lanttulaatikkoa. Sitten mies otti taka-askeleen, kurotti kätensä autoon ja minä nielaisita luksautin syvään. Taimin mukanaan kuljettama viljakäärme on päästetty irti, sähköt katkeilevat ja lisäksi saarella on nähty haamu! Kirja soveltuu ala-asteikäisille. Mutta kauniin muiston sen jätti. Värikäs 56-sivuinen lehti sopii hyvin lahjaksi – ystävälle tai itselle. Kohta ollaan joulussa. En vielä tänä päivänä tiedä, mitä siinä tapahtui. Hän laittoi radion päälle. Ei mitään. Autossa oli venäläiset rekisterikilvet ja kohdallani Hetki Antti Heikkinen Kirjoittaja on kirjailija ja teatterintekijä Nilsiästä. En silti kääntynyt takaisin, jatkoin matkaani ja päästyäni parkkipaikan kulmalle nousi maasturista ulos minua kaksi päätä pitempi mies. Ison auton kajarit alkoivat kaikaa venäläisen kuoron tulkintaa Jouluyö, juhlayö -laulusta. Saatoimme mollottaa toisiamme minuutin tai kymmenen. Kuten tiedämme, ne ovat aattoiltana maailman kauneimpia ja rauhallisimpia paikkoja – viimeistään kynttilänviennistä yhytän oman joulumieleni yhä nykyisinkin. islaminpelkoon ja vähemmistöjen oikeuksiin. Pääsyy oli, että kiertelin puolipäivästä iltamyöhään toisten kodeissa tekopartaan, karvalakkiin ja punaiseen nuttuun sonnustautuneena. Näin auton pysähtyvän hautausmaan autiolle parkkipaikalle ikään kuin odottamaan minua. Päällimmäisenä tuuma siitä, että lieköhän tämä nyt hyvän edellä. Pistin pitkälleen silloisen boksini sohvalle, urvahdin aikani ja piristyttyäni lähdin kävellen hautausmaalle. Minä pysähdyin, mies tuijotti minua ja minä häntä. 8,– Basaarista saat jouluja onnittelu kortit sekä adressit ” Olimme molemmat katulamppujen kiiloissa, taivas haprasteli lumisadetta
TeksTi ja kuvaT | liisa kuiTTinen reportaasi KOTIMAA | 28.11.2019 12. Tätä kysyimme adventin alla neljältä muoniolaiselta. He kertoivat suhteestaan valoon ja kaamokseen. Valo on läsnä myös kaamoksessa Millainen on sinun jouluvalosi
Vaikka pidän jouluvaloista ja kynttilöistä, joulun tärkein valo on joulun sanoma eli Jeesuksen syntymä. Olen yhdeksännellä luokalla. Mummo voitti ne joulumyyjäisten arpajaisista noin kolme vuotta sitten. ” Joulun tärkein valo on joulun sanoma eli Jeesuksen syntymä. Tykkään myös jäälyhdyistä, joita isälläni on tapana tehdä talvisin tienlaitaan. Myös kynttilät ovat kivoja. Asun Kangosjärvellä, 16 kilometrin päässä Muonion keskustasta. Minua ei haittaa mennä pimeässä kouluun. Kouluni on Muonion keskustassa. Myös isovanhempani asuvat täällä. Pimeys kuuluu tähän vuodenaikaan. Olin kolmevuotias, kun muutimme Muonioon. Kuljen kouluun linja-autolla. Minulla on tapana ripustaa ne joulun alla sängynlaidalle. Huoneeni ikkunasta näkyy silloin vaaleanpunainen aurinko. Ilman sitä joulussa ei olisi mitään merkitystä.” Siiri Liikavainion jouluun tuovat valoa mummolta saadut jouluvalot. ”Ripustan puiset jouluvalot sängynlaidalle” Siiri Liikavainio, koululainen ”M inusta on mukavaa, että meillä on Lapissa neljä vuodenaikaa. On tietysti hienoa, kun kaamoksen jälkeen aurinko alkaa jälleen paistaa. Joulu on ihanaa aikaa, koska silloin saa olla sukulaisten ja perheen kanssa. En ajattele asiaa sen kummemmin. Mitään kaamosmasennusta en ole kokenut, eikä minua haittaa, että päivä on talvella lyhyempi. » KOTIMAA | 28.11.2019 13. Äitini on kotoisin täältä, ja myös isäni on Muoniosta. Minusta on kivaa, että jouluna on lunta ja pimeää. Tärkeintä joulussa on kuitenkin sen sanoma. Jouluvalotkin loistavat silloin paremmin. Synnyin Kuopiossa, koska vanhempani opiskelivat siellä. Suosikkijouluvaloni ovat puiset sydänjouluvalot, jotka olen saanut mummolta. Kaikissa vuodenajoissa on omat hyvät puolensa, ja on kivaa, että on vaihtelua
Kolme lastamme ovat syntyneet täällä, ja Muonio tuntuu nykyään kodilta. Tutustuimme toisiimme Egyptissä, jossa olin tekemässä laitesukellusoppaan tutkintoa. Hieno hetki kaamospäivänä on, kun taivaan sävy muuttuu vaaleanpunaisesta liilaan. Siitä on nyt 16 vuotta. Kaamos ei ole pilkkopimeä tai pikimusta, vaan siinä on monia vivahteita. Niitä me olemme täällä Muoniossa ihmetelleet. Minusta tuntui, että vietin kaiken ajan liikennevälineissä. Täällä valoon kiinnittää ihan eri tavalla huomiota. Asumme Ruotsin puolella Muoniovaarassa noin neljän kilometrin päässä Muonion keskustasta. Kesällä pääsee patikoimaan, talvella hiihtämään ja laskettelemaan. Pidän Lapissa vuodenajoista, jotka vaihtuvat nopeasti. Minun ei ollut tarkoitus jäädä Muonioon, mutta aloin seurustella täällä asuvan miehen kanssa. Se oli virhe. Olen lähtöisin Vaajakoskelta Jyväskylästä. Tänä jouluna minulla on paremmat mahdollisuudet päästä joulutunnelmaan. Myös harrastusmahdollisuudet ovat täällä upeat. Helsingissä oli pimeää ja loskaista. Olen ollut viimeiset viisi joulua töissä, eikä joulu ole tuntunut erityiseltä. On vain joko valoisaa tai pimeää, ehkä joskus hämärää. Mieheni sanoi, että mieluummin Suomeen, ja päädyimme Muonioon. Olen lähtöisin Turusta ja työskennellyt matkaoppaana ulkomailla. Uskon, että hänen ensimmäinen sanansa on lamppu, koska me vanhemmat hoemme sitä hänelle koko ajan. KOTIMAA | 28.11.2019 14. Kesällä aloitin kasvatustieteen opinnot avoimessa yliopistossa tarkoituksenani siirtyä tulevaisuudessa uusiin tehtäviin. eri sävyt näy samalla tavalla. Kaupungissa valo ei ole yhtä monimuotoista kuin täällä eivätkä valon mihin haluaisimme asettua asumaan – olisiko se Suomi, Englanti vai Etelä-Afrikka. Myös revontulet ovat minulle tärkeitä valoja. Hiihdän jonnekin korkealle paikalle, josta näkee auringon kajon.” Meeri Norrbacka tuli tänä vuonna äidiksi. Maisema on silloin kuin maalaus. Tykkään hiihtää kaamoksessa. Miten kaunis luonto voikaan olla!” ”Elävä tuli on tärkeä valonlähde” Nina Wigley, restonomi ”T ykkään kynttilän valosta ja takkatulen ääressä istumisesta. Hän katselee niitä mielellään. Työskentelin viimeiset reilut seitsemän vuotta kahvila-ravintolayrittäjänä. Tuntuu, että voisin katsella sitä vaikka koko päivän. Elämä kulkee koko ajan kohti seuraavaa vuodenaikaa, ja luonto muuttaa ilmettään vauhdilla. Lapsi tuo jouluun uuden ulottuvuuden. Mieheni on syntynyt Englannissa mutta kasvanut Etelä-Afrikassa. Nautin uusista haasteista. Kaamoksen värit ovat aivan upeat: kylmää pinkkiä, liilaa, sinistä. Koulutukseltani olen matkailualan restonomi. Kun hän hymyilee, sisälleni leviää valoisa tunne. Valosta tulee mieleen myös konkreettisesti lamput, koska lamput kiinnostavat meidän vauvaa. Tänä vuonna olen toiminut tuntiopettajien sijaisena ja kouluttajana. Syksyllä 2017 aloitin eräopasopinnot Muoniossa. reportaasi ”Vauvan hymy tuo valoisan tunteen” Meeri Norrbacka, eräopas ”T änä jouluna tärkein jouluvaloni on meidän vauva, joka on nyt kahden kuukauden ikäinen. Asuin lähiössä, ja liikkuminen kesti. Aloimme perhettä perustaessamme pohtia, Nina Wigley pitää erilaisista sähköisistä jouluvaloista, mutta mieluisin valo syntyy takkatulen tai nuotion loimusta. Matkaopasvuosien jälkeen muutin Helsinkiin. Hyvällä tuurilla revontulet näkee suoraan kotioveltamme, eikä meidän tarvitse lähteä sen kauemmas. Elävä tuli kiehtoo minua. Päätin, että nyt riitti. Joulukuussa 2015 muutin Lappiin ja menin töihin Luoston Ametistikaivokselle
Vaikka joulu on valon juhla, monissa kodeissa surraan: rinnalla ei enää ole sitä läheistä ihmistä. Päinvastoin se on rikastuttanut elämääni. Matti Hirvilammi on ihastunut kaamosmaisemaan ja lumisiin puihin, jotka kantavat valoa. Olen vaikuttunut kaamoksen valosta ja sen vaihtelusta. Meillä on ollut Muoniossa ja Enontekiöllä raskas vuosi. Samalla tavalla on myös elämässä. Vakivirka minulla on Oulaisissa. Sieltä saa avun.” ” Aamulla töihin mennessä kuu saattaa paistaa niin kirkkaasti, että se häikäisee. Toivon, että surun keskelläkin voisi kajastaa valo. Ensimmäinen papinpaikkani oli Pellossa. KOTIMAA | 28.11.2019 15. kirkkoherrana. Ihmisillä on ollut paljon surua. Vaikka voimia ei olisi, kannattaa kohottaa katse ylöspäin. Minun ajatukseni ovat näiden ihmisten luona. Ne näkyvät myös Muonion kirkon ikkunasta. ”Kaamoksen valo tekee vaikutuksen” Matti Hirvilammi, kirkkoherra ”J otkut luulevat, että kaamos on pohjoisessa pimeä, mutta se ei pidä paikkaansa. Tällä hetkellä työskentelen Muonion ja Enontekiön vt. Jeesuksen syntymästä iloitaan ympäri maailmaa, ja ihmiset jakavat saman ilon. Pidän sitä jonkinlaisena työsuhde-etuna. Jos pimeässä metsässä ei näe eteensä, kannattaa nostaa katse puiden latvoihin, sillä ne näyttävät reitin eteenpäin. Jouluun valoa tuo Jesajan 9. Valo on täällä silloin voimakkaasti läsnä, ja se on joka hetki erilainen. Sen jälkeen lähdimme Afrikkaan. luku, jossa jouluaaton profetiassa kirjoitetaan niin kauniisti: kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valkeuden. En ole Lapissa ollessa kokenut kertaakaan, että kaamos olisi jokin taakka. Aamulla töihin mennessä kuu saattaa paistaa niin kirkkaasti, että se häikäisee, ja iltapäivällä taivas värjäytyy vaaleanpunaiseksi. Olemme olleet täällä kaksi ja puoli vuotta
Taiteessa pitää olla myös leikkimielisyyttä, josta kertovat monet taidemuseon alakerran veikeät teokset. Hänen isänsä oli rovasti ja uskonnollisuus onkin yksi hänen taiteensa kantavista teemoista. kulttuuri | taidenäyttely | Juhani Harrin takautuvassa näyttelyssä Sara Hildénin taidemuseossa on runsaasti viittauksia kristilliseen traditioon. Hänelle kauneus tarkoittaa kauneutta koko kirjossaan, myös julmuuden kauneutta. Monissa teoksissa on tuttuja viittauksia kristilliseen traditioon. Osa teoksista näyttää muistotauluilta. Valokuva kun toistaa teoksen vain kaksiulotteisena. Taidemuseo muistuttaa joskus kappelia, jonka suojassa on hyvä keskittyä katsomaan taidetta ja tunnustelemaan, millaisia kokemuksia teokset meissä herättävät. Jyrki Liikka Näyttely on esillä Sara Hildénin taidemuseossa Tampereella 12.1.2020 asti. Esineet ovat löytyneet sattumalta ja niistä on katsojan iloksi syntynyt yllättävää katsottavaa. Sara osti hänen töitään, rahoitti muutenkin ja ennen kaikkea kannusti. Harrin teosten teemoja ovat syntymä, kuolema, aika ja muistaminen. Lisäksi luonto ja varsinkin linnut ovat Harrille rakkaita aiheita. Harri on törmännyt kirpputoreilla ja kaatopaikoilla esineisiin, jotka ovat laittaneet mielikuvituksen liitoon. Teosten nimet täydentävät kokonaisuutta: Musta neitsyt, Suojelusenkeli ja Sokea enkeli, jonka yhtenä materiaalina Harri on käyttänyt omaa kastemekkoaan. Samalla ne ovat Aikaa ei voi pyydystää Juhani Harri: Sokea enkeli, 1971 | Kuvat: Jussi Koivunen Juhani Harri: Genesis, 1967 herkkiä ja hauraita. Harri on kertonut, että Sara Hildén (1905–1993) oli ensimmäinen ja pitkään myös ainoa, joka ymmärsi häntä. Ajan ja sen luonteen ikuistaminen haastaa katsojaa lempeästi kysymään, mitä aika on, kuinka pitkä on hetki, mistä alkaa ikuisuus. Juhani Harri oli etsijä ja löytäjä. KOTIMAA | 28.11.2019 16. Kristillisyyden ja kuvataiteen synteesi tarjoaa katsojalle lukuisia oivalluksia. Jotain kertoo sekin, että hänen lempilintulajinsa oli tavallinen viiriäinen. Harrilla on kristillinen tausta. Taitelijan taitoa on yhdistää näennäisesti kaukana olevat esineet toisiinsa. T arina kertoo, että pienenä poikana Juhani Harri (1939–2003) kiipesi usein Vaasan Palosaaren kirkon tapuliin ja katseli maailmanmenoa yhdessä siellä asustavien kyyhkysten kanssa. Nämä neronleimaukset antavat katsojalle uutta sisältöä, jota voi pohdiskella hiljaisuudessa myöhemminkin. Esimerkiksi teoksen Viserryskone kantaaottavuus löytyy rivien välistä. Teokset tuovat mieleen keskiajan alttarikaapit, joiden yläosassa on pyhimyksen kuva, alaosassa esitetään tarina. Siinä on Harri itse ja hänen vaimonsa Inge Blomerus, jonka kautta myös romaanikulttuurista kehkeytyi yksi inspiraation lähde. Teoksessa kuvataan oikeastaan avioparia. Teoksen Genesis teemana on Raamatun luomiskertomus, teoksessa Ilmestyskirja kirjoista on mukana vain kannet. Näyttelyn yläkerran neljä salia antavat siihen hyvän mahdollisuuden, sillä ne ovat kuin hiljainen pyhä tila. Harrin teokset ovat jännittävällä tavalla salaperäisiä, ja ne sisältävät vahvoja tunteita. Korkealta näkee kauas, maalle ja merelle, ylös ja alas. Teoksessa Kuningas ja kuningatar Harri on käyttänyt materiaalina entisiä häkkilintujaan, papukaijoja. Harria onkin kutsuttu Suomen Salvador Dalíksi (1904–1989). Kolmiulotteiset teokset heräävät henkiin nimenomaan näyttelyssä, paikan päällä nähtyinä ja koettuina
• 1.495,Amsterdam ja Keukenhofin kukkapuisto 6.-9.4. Maria on raskaana ja Joosefin pitäisi uskoa, ettei lapsi ole syntynyt petoksesta. Runsas retkiohjelma, mm. Lapset säälittävät, aikuisten puolesta hävettää. Tuija PyhäranTa Aikuisten joulukomedia Täydellinen joulu perustuu mustasukkaisuusdraamaan. Outilla on Jannelle toinenkin yllätys, jonka hän paljastaa jouluaterialla koko joukon edessä: heille syntyy lapsi. • 175,Oopperan kummitus –musikaali 25.-26.4. • 985,TALLINNASSA: Luxemburgin kreivi –operetti 1.-2.2. • 165,La Boheme –ooppera 15.-16.2. J ouluidyllin valmistaminen on tunnetusti vaikeaa, sillä elämä on harvoin idylliä eikä se sellaiseksi käskemällä muutu. 1.075,Peking ja Kiinan muuri 13.-20.3. 1.540,Pitkä loma Espanjan aurinkorannikolla, Torre molinoksessa 9.2.-2.3. Kuviossa on eittämättä aineksia komediaan, mutta valitettavasti tässä elokuvassa niistä syntyy lähinnä tragediaa. Tällaisia joulut kai monille lapsille ovat, mutta ei se oikein naurata. Nyt Joosef ei kuitenkaan taivu uskomaan. • 610,TEEMAJA KIERTOMATKOJA MUSIIKKIA JA TEATTERIA Tuntematon Tatarstan UUTUUS! ovat ”kolme viisasta miestä” eli Outin entiset puolisot. Taru Mäkelän ohjaaman Täydellisen joulun käsikirjoitus perustuu ruotsalaiseen elokuvaan Tomten är far till alla barnen (1999), jota on sovitettu nykyaikaan ja suomalaiseen perinnejouluun. Matkanjohtaja mukana koko matkan. Tapahtumien käynnistäjänä on Outin yllätys. • 985,Agatha Christien Englanti 23.-27.4. 010 321 2800 Puhelut 8,28 snt/min (+alv 24%). Outilla ( Elena Leeve) on kuitenkin kova tahto järjestää täydellinen joulu. Koe kiehtova Tatarstan Volgan rannalla, ja sen historiallinen pääkaupunki Kazan. Ongelmana on, että elokuvassa on yksinkertaisesti liikaa tosielämän karua joulunviettoa. | Kuva: Anni Suikkanen / Bronson Club | elokuva | KOTIMAA | 28.11.2019 17. Isäehdokkaiksi epäiltynä Joosef haluaa nyt tietää, kuka on isä Outin äiti (Pirkko Mannola) ottaa kuvan jouluseurueesta. Janne on nimittäin varma, ettei lapsi voi olla hänen. Aikuisten humalainen käytös on sietämätöntä, ja se saattaisi olla hauskaakin, ellei toikkarointia seuraisi sivusta joukko lapsia. • 1.245,Kuninkaallinen Lontoo 4.-7.9. • 179,SAARENMAALLA: Oopperapäivät 22.-25.7. HELSINKI, Teollisuuskatu 21 JOENSUU, Kirkkokatu 20 PORVOO, Lundinkatu 16 TURKU, Linnankatu 8 E Matka agentit Suomalainen matkanjärjestäjä www.matka-agentit.fi Varaa matkasi 24 H Vapaa-ajan matkat puh. Tämän hän on tehnyt kertomatta siitä nykyiselle puolisolleen Jannelle ( Antti Luusuaniemi). kiertoajelu, Kreml, kansallismuseo, tataarikortteli, saarikaupunki Svijazsk Volgalla. 9.-15.4. Niinpä hän on kutsunut aatoksi yhteiseen pöytään kaikki kolme entistä puolisoaan, heidän nykyiset puolisonsa ja kaikkien lapset. Elokuvassa kuviota verrataan ensimmäistä joulua edeltäneisiin tapahtumiin. • 675,24.-26.7. • 155,Viulunsoittaja katolla –musikaali 4.-5.4. (to-ke) • alk. • alk. Aterioita
Klassisen taiteen maailma avautui kerralla ja suorastaan imaisi sisäänsä. Nuorella ihmisellä oli nyt edessä ammatti ja ura. Hän kertoo verranneensa itseään venäläisiin, jotka ymmärsivät kaiken ja osasivat. Tämän lehden kansikuvassa hän viimeistelee itse tekemäänsä muotokuvaa. Venäjän kieltä opiskeltiin Taideakatemian valmistavan vuoden aikana päivittäin, samoin kuin maalauksen ja piirustuksen perusteita. Vasilinsaaressa Nevan rannassa seisoo Pietarin taideakatemia. Mutta valmistavan vuoden jälkeen olivat sitten yksitoista päivää kestäneet pääsykokeet itse akatemiaan ja tutkintoa suorittamaan. – Siinä oli paljon sitä, että nuorena jaksaa panna kaiken peliin. Maunumaa ei osannut venäjää ennen maahan tulemistaan ja joutui aloittamaan alkeista. – Samana päivänä sanottiin, että tule vaan. Siellä on erilaisia lyhytkursseja. Myös äitini rohkaisi minua kokeilemaan taidetta. Sen edessä joen partaalla vesien menoa katselevat egyptiläiset kiviset sfinksit. Työkokemusta karttui Sveitsissä au-pairina ja Pariisissa lastenhoitajana. Miljoonien vesikuutioiden joukossa on suuri määrä Suomesta tullutta vettä: Saimaan vesistön vedet laskevat Vuoksea pitkin Laatokkaan ja sieltä Nevaa pitkin tänne. Hyväksyminen ulkomaalaisten valmistavalle vuosikurssille oli yllättävän helppoa. Mutta kunnianhimoisen, yritteliään ja tunnollisenkaan ulkomaalaisen ei Maunumaan mielestä kannata verrata itseään paikallisiin opiskelijoihin. Kielitaidon on oltava syvällinen. Kielestä johtuen opiskelun alkuvuodet ovat Maunumaan mielestä ulkomaalaisille ”tuplasti vaikeampia”. Ylioppilaaksi tulonsa jälkeen Maunumaa oli pyrkinyt Suomessa eri oppilaitoksiin, huonolla menestyksellä. – Ensimmäiset vuodet akatemiassa olivat minulle kielellisesti hankalia. Ne ovat tuhansien vuosien ikäisiä, 1800-luvun tuontitavaraa Niilin varrelta. Ajattelin, että mikä jottei. H iljaa virtaa Neva. Venäjän kieli ja toinen kulttuuri ovat vaatineet suomalaiselta nuorelta kärsivällisyyttä, kyyneliä ja yrittämistä. Öljyvärit, piirustus, klassinen ajattelutapa. Tässä kuvassa taustalla ylhäällä moskovan uudelleenrakenn etun kristus vapahtajan katedraalin veistoksien alkuperäismallien mukaan tehtyjä kipsimalleja. – Monet heistä tulevat opiskelemaan alemman tason taidekouluista ja taidelukioista. Edessä oli yhtäkkiä monivuotinen opiskelu huippuoppilaitoksessa. Meitä ihmisiä on niin monenlaisia. Kaikki alkoi oikeastaan vuonna 2013. Pääosin se tarkoittaa muotokuvamaalausta ja maisemia. Taideakatemian portailla seisoo Reetta-Sofia Maunumaa. – Se on turhaa taistelua itsensä kanssa. haastattelu ” Minusta kaikkein mielenkiintoisinta on juuri muotokuva, ihmisen kuvaaminen. Kieli muodosti muurin, jonka yli täytyi päästä, jotta opiskelu ylipäätään olisi mahdollista. – Päädyin sitten vähän sattumoisinkin Kotkaan, jossa toimii yksityinen taidekoulu Repin-instituutti. TeksTi | jussi ryTkönen – kuvaT | jukka gransTröm reetta-sofia maunumaa opiskelee yhtenä harvoista suomala isista venäjän kuuluisimmassa maalaustaiteen ja kuvanveiston oppilaitoksessa. Luennoilla en aluksi ymmärtänyt paljon mitään. veistokset on tehty Pietarin taideakatemiassa. Kotkassa kaikki opettajat olivat Pietarin taideakatemian käyneitä venäläisiä ja rupesin itsekin haluamaan sinne, Maunumaa kertoo. KOTIMAA | 28.11.2019 18. Lopputuloksena on kokemus, jota hän ei haluaisi vaihtaa pois. Toisin kuin Nevan itäsuomalainen vesi, nuori suomalainen on tullut Pietariin opiskelemaan Etelä-Pohjanmaalta, Seinäjoelta. Hänen oman kurssinsa studiossa on juuPietarin monet värit suomalaisin silmin Reetta-Sofia Maunumaa opiskelee Pietarin kuuluisassa taideakatemiassa. Vain virta on vaihtunut. Ulkomaalaisissa kiinalaisia on runsaasti. Maunumaa opiskelee taideakatemiassa klassista maalaustaidetta ja piirustusta. Seuraavana vuonna hän meni Pietariin tuomaan töitään näytteille akatemian opettajille. Kirjoitin sanoja vihkooni ja käänsin ne myöhemmin. Opinnoissa ei Maunumaan mukaan riitä venäjän hyvä perustaso. Suomalaisia akatemiassa on vain pari. Pietarissa sen suiston pääuoman tummat vedet yhtyvät Suomenlahteen kaupungin merenpuoleisen Vasilinsaaren jälkeen
Kuka. Olemme kaikki täällä taiteilijoita samassa rakennuksessa. Mutta oudolla tavalla se kyllä myös toimii. Kattoikkunan valaisema korkea tila on täynnä telineitä, jakkaroita, värejä, asetelmia ja muuta tarpeellista. Opiskelen klassista maalaustaidetta ja piirustusta Pietarin Valtiollisessa Taideakatemiassa. Opettaja on auktoriteetti, jonka arvovaltaa ei haasteta, eikä vastaan väitetä. Siitä saa niin paljon irti. – Alkuvuosien opiskelijoita ei aina oikein » Reetta-Sofia Maunumaa opiskelee yhtenä harvoista suomala isista Venäjän kuuluisimmassa maalaustaiteen ja kuvanveiston oppilaitoksessa. Reetta-Sofia Maunumaa, 27. Harrastan laulua, ristisanoja ja virkkaamista. Meitä ihmisiä on niin monenlaisia, ja samoin tauluista tulee hyvin monenlaisia. Venäläinen tapa opettaa on yleisesti ja erityisesti Pietarin taideakatemiassa paljon Suomea tiukempaa ja vaativampaa. Myös maisemien maalaaminen on Maunumaasta miellyttävää. – Minusta kaikkein mielenkiintoisinta on juuri muotokuva, ihmisen kuvaaminen. Hyllyköissä ja lokerikoissa on opiskelijoiden valmiita ja puolivalmiita töitä. – Siinä tarvitaan tietysti eri tekniikoita. – Pedagogiikka on aika vanhanaikaista ja olen siihen itse usein aika turhautunut. Täällä oppii tulemaan toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa. Juuri nyt asun Venäjällä. Venäjällä teitittely on yleistä. Maunumaa näyttää, miten hänen maalaamansa naisen muotokuva on edistynyt. KOTIMAA | 28.11.2019 19. Elämässäni olen ylpeä siitä, että yritän yleensä parhaani. ri päättynyt alastonmallin maalaustunti. Tämän lehden kansikuvassa hän viimeistelee itse tekemäänsä muotokuvaa. Veistokset on tehty Pietarin taideakatemiassa. Tässä kuvassa taustalla ylhäällä Moskovan uudelleenrakenn etun Kristus Vapahtajan katedraalin veistoksien alkuperäismallien mukaan tehtyjä kipsimalleja. Opettajat ja opiskelijat eivät sinuttele toisiaan. Rukoilen. Asun avomieheni, kahden undulaatin ja yhden vihervarpusen kanssa. Muotokuvien maalaaminen klassisen realistisesti tarkoittaa Maunumaan mielestä myös sitä, että on otettava huomioon paljon ihmisen faktoja, elämän realismia
Mutta kyllä kaikki tämä ankaruus toimii myös hyvällä tavalla. – Opetuksessa täällä kuitenkin lytätään opiskelija maan rakoon. Kiinassa olen ollut kolme kertaa: Keski-Kiinan autiomaassa, Pekingissä ja Kiinan rannikolla. Pietarin Ilja Repinille nimetty valtiollinen akateeminen maalauksen, arkkitehtuurin ja kuvanveiston instituutti on perustettu keisarinna Katariina Suuren aikana vuonna 1757 keisarilliseksi taideakatemiaksi. – Pietari on taiteilijoiden mekka. Se riippuu tietysti opettajastakin. Eikä tämä ole mitkään vitsi, Maunumaa sanoo. Vaikka vapaa-aikaa Pietarissa ei juuri olekaan, kuuluu ulkomaalaisille opiskeluun kesäisin pitkiä maalausretkiä kaukaisiin paikkoihin. Mutta kun kontakti syvenee opiskeluvuosien myötä, kohtelukin kyllä paranee ja suhteesta voi tulla sydämellinen. Stressiä on paljon. Kipeänäkään ei oikein ole hyvä olla pois. Suomessa minun taas on yleensä selitettävä, mitä ja missä ylipäätään opiskelen. – Olen päässyt parin viikon maalausreissuille Siperiaan ja Mongoliaan. Se on Venäjän korkein kuvataiteiden oppilaitos. Matkat ovat täysin sponsoroituja. Maalaamisen pääopetuspaikka on vuosikurssin oma studio. Teimme siellä enimmäkseen maisemamaalauksia, jonkin verran myös muotokuvia. Opiskelu on tietysti myös elämisen opiskelua. – Usein lahjoitamme rahoittavalle säätiölle tai yksityiselle tukijalle vastineeksi pari kolme taulua. Opiskelussa on ollut myös aivan toisenlaisia vaiheita. Venäjällä se on kunnon ammatti. – Sellaisia normaaleja opiskelijan hankaluuksia ja kaaoksen hallintaa. Oppilaitoksessa ollaan maanantaista lauantaihin. Tämä koulutus on kaiken kaikkiaan hyvin yleissivistävä. kohdella aikuisina ihmisinä. Muulla tavalla ei tule mestareita. KOTIMAA | 28.11.2019 20. Siellä ovat myös Reetta-Sofia Maunumaan omat keskeneräiset maalaukset ja piirustukset. Erilaisia yleisiä luentoja ja taidehistoriaa on paljon, mutta pääasia on koko ajan maalaaminen ja piirtäminen. Erilaisesta kielestä ja kulttuurista johtuen normaalit ongelmat kertaa miljoona, Maunumaa hahmottaa. Ihmisen anatomia on tunnettava. – Opetus on vaativaa. haastattelu Tietty vuosikurssi työskentelee omassa ateljeessaan. Jos olet päivän esimerkiksi sairaana ja poissa, opettajat kysyvät heti, missä olet ollut. Päivät ovat pitkiä. – Paikalla on oltava joka päivä. Ei täällä voi kulkea nenä pystyssä. Tällaiset matkat ovat ainutkertaisia ja opiskelijoiden keskuudessa suosittuja. Haastattelun aikana Maunumaa huokaa parikin kertaa, että opiskelun lisäksi muuta elämää ei oikeastaan paljon olekaan. Jos täällä kertoo olevansa taiteilija, suhtautuminen on erilaista kuin Suomessa. Tässä törmätään erääseen venäläisen yhteiskunnan piirteeseen: Maunumaan mukaan taide on siellä erittäin arvostettua