Kristiina Kontoniemi 2 8. | . v u os i k e rta . n Sivu 9 Sota ja teologia Miten ensimmäinen ja toinen maailmansota muuttivat teologiaa. Sivuilla 6–8 ?35 Kuusi teesiä Piispat avasivat yhteysteeseillään keskustelun kirkon sisäisestä yhteydestä. h i n ta: 3,70 € . | . 0 04 3 59 5 –14 –3 6 Vastuu luonnosta Ympäristöasiat ovat aktivisti Sini Saarelan mielestä aikamme tärkeimpiä moraalisia kysymyksiä. Hän ja Pentti Linkola puhuivat Kirkon ympäristöpäivillä Jyväskylässä. n Sivulla 12. e lo ku u ta 20 1 4 . | . n Sivuilla 3 ja 5 Kilpa ratkesi Kilpailu innosti sadat ottamaan selfie-kuvia tiekirkoissa. 1 09. Voittajat on valittu
TÄSSÄ NUMEROSSA . 22 Oululaisessa hoivakodissa viljellään asukkaiden iloksi. Voi miettiä esimerkiksi sitä, mikä on ehdottomasti tehtävä ja missä voi sanoa, että tähän en enää riitä. Kolumni s. Uudelle työntekijälle tulee aika paljon materiaalia, josta on vaikea poimia tärkeitä ja arvokkaita ydinasioita. Mikä motivoi sinua tehtävään. – Työ on iso osa elämää. Joskus riittää lyhytkin tapaaminen, kerta tai pari. Kysyn uusilta työntekijöiltä, onko heillä kiinnostusta tällaiseen tukeen ja vastaan siihen tarpeen mukaan. Jos työntekijä tarvitsee myöhemmin lisää tukea, hän voi ottaa yhteyttä. Palkintoa kutsutaan leikkisästi Tamburiinipalkinnoksi. Ihmisenvirassa s. Värikäs messu s. 11 Kirsti Ellillä kirjoittaa pyhimyksistä ja idoleista. 27 Kari Kuula kirjoittaa epätäydellisistä ihmisistä. Etelärantaan! s. – Hengellisen työn tekeminen ei ole uusille työntekijöille aina ihan helppoa. Sakari Sarkimaa. – Nuorisotyöntekijä on usein varsinkin pienessä seurakunnassa alansa ainoa työntekijä, jolloin työsarka on monen asian sekamelska. . 8. Haluan antaa tukea erityisesti työn hengelliseen näkökulmaan, koska se on itselleni tärkeää. Tässä mentorin näkökulma tulee avuksi. . Samalla arkkihiippakunnan muihinkin rovastikuntiin valittiin nuorisotyön mentoreita. Se ei ole niin suunniteltua ja tavoitteellista kuin työnohjaus. – Moni miettii, kuinka hengellistä nuorisotyön pitää olla, pitääkö hengellisyyden näkyä työssä ja kuinka paljon. Hartaat sanat s. Epäonnistunut. Minua pyydettiin tehtävään työkokemukseni takia kolme vuotta sitten. KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde Sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Toimituspäällikkö Tuija Tiihonen Uutispäällikkö Johannes Ijäs Toimitussihteerit Leena Hietamies, Anna-Kaisa Pitkänen Graafikko Gun Helminen Toimittajat Emilia Karhu, Danielle Miettinen, Laura Mäkelä (virkavapaalla), Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Annmari Salmela, Olli Seppälä, Meri Toivanen Valokuvaaja Matti Karppinen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Hämeen Paino, Forssa Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen www.kotimaa.fi Liiketoimintajohtaja Jarmo Lipiäinen Levikki 29 508 kpl (LT 2013) 69 000 lukijaa (KMT Lukija 2013) Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse asiakaspalvelu@kotimaa.fi Nuorisotyönohjaaja-diakoni Kaisa Lahdenkauppi, sinut valittiin vuoden 2014 mentoriksi ja nuorisotyön mentoroinnin kehittäjäksi kirkossa. 5 Kirkkohallituksen uudet tilat ovat aiempaa toimivammat. – Arkkihiippakunnassa nuorisotyön mentorointi aloitettiin vuonna 2009. . 14 Rovaniemeläinen Anneli Laine elää vapaaehtoistyölle. Pasi Leino . Mitä mentorointi on ja miten sitä toteutetaan. Vihreä vanhuus s. Työasiat vaikuttavat kaikkeen ihmisen elämässä. Lisäksi esiin nousevat käytännön kysymykset ajankäytöstä ja rutiineista alkaen matkalaskuista aina yhteistyöhön kirkkoherran kanssa. Onko mentorointi hyödyllistä kaikille. 21 Maailmojen messussa kuultiin eksoottisia soittimia. s. Miten päädyit mentoriksi. – Aina on annettu naapuriapua ja pidetty huolta työtoverista, mutta sitä kutsutaan nyt mentoroinniksi kirkossakin. Monella nykyisellä työntekijällä on hyviä kokemuksia siitä, kuinka opiskelujen alussa mentorit tai tutorit antavat apua ja ohjausta hyvin käytännöllisissä asioissa. Olen tehnyt nuorisotyötä kohta 20 vuotta. – Tähän työhön ei käydä kursseja, vaan siinä jaetaan kokemuksia, vinkkejä, linkkejä ja tunteita. – Mentorointi tuo voimavaroja ja iloa työntekoon ja liittää paremmin työyhteisöön. Mitä hyötyä mentoroinnista on. 2 014 Nuorisotyönohjaaja-diakoni Kaisa Lahdenkauppi, 45, Liedon seurakunnasta palkittiin tänä vuonna nuorisotyön mentoroinnista. On tärkeää jakaa jonkun kanssa työn painotuksia. – Mentori ohjaa hiippakunnan toimintaan ja jakaa virikkeitä koko kirkon toiminnasta. Mentori jakaa kokemuksiaan, rohkaisee ja ohjaa työyhteisöön sisälle. Tuki on lyhytaikaista ja nousee hetken tarpeista. 2 TÄ N Ä Ä N Ko t i m a a 2 8. Monilla ei välttämättä ole taustalla vahvaa seurakuntanuoriaikaa, kuten itselläni. Mentorointi vahvistaa sitoutumista kirkon työhön VIIKON HENKILÖ Kaisa Lahdenkauppi Liedosta haluaa vahvistaa nuorisotyöntekijöiden hengellistä osaamista ja antaa tukea arjen ongelmiin työyhteisöissä. On tärkeää, että mentori pystyy luomaan ilmapiirin, jossa on lupa kysyä mitä tahansa. – Käytän Paimion rovastikunnan nuorisotyöntekijöiden mentorointiin 1–3 tuntia kuukaudessa, se on osa työtäni. 18 Radiohartaus saa suosiota vuosikymmenestä toiseen. Perinteinen käsityöammattien mestari–kisälli-järjestelmä kuvaa mentoroinnin luonnetta hyvin. . Meillä on yhteisiä palavereita pari kertaa vuodessa. – Kyseessä on uusien työntekijöiden vertaistuki, jossa kokeneempi tukee nuorempaa. Minusta mentoroinnin keskeinen hyöty on, että se vahvistaa sitoutumista kirkon työhön. . Tehtävä voi alkaa lapsityöstä ja jatkua nuoriin aikuisiin. Tämä kantaa omaa hedelmäänsä koko kirkon hyväksi
Ja mitä pyhempinä ja oikeaoppisempina kristilliset ryhmät itseään pitävät, sen vaikeampi niiden on tulla toimeen muiden kanssa, varsinkaan emokirkon. päivän vastaisena yönä suomalainen upseeri, aliratsumestari Raul August Göran Spåre. Hänen äänensä kaikuu ovenpielessä Ilmestyskirjan sanoin: Minä seison ovella ja kolkutan. 28.8.1914 Sodan uhriksi joutui t.k. Kun Viipurin ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherra rovasti G.J. Kirkko on matkalla kohti yhteyttä. Se on piispojen puheenvuoro kuuden teesin muodossa. Mitä kirjaimellisempaa tulkintaa halutaan, sen vaikeampi on sietää erilaisuutta. Japani aikoo lähettää Välimerelle eskaaderinsa.. Yhteys, josta kirkossa puhutaan, ei ole ensisijaisesti paikka, vaan tie, yhteinen matka. Teeseissä ei puhuta mitään Raamatus- ta tai ”raamatullisuudesta”, joiden suojiin monet linnoittautuvat. Mitä odotan oven takana olevan. Harva ovi nykyään on auki. 2 014 PÄÄKIRJOITUS pääkirjoitus TUHAT MERKKIÄ TAIVAASTA Jukka fordell Kuusi hyvää teesiä V iime vuosina kirkon sisäinen keskustelu – varsinkin verkossa – on ollut monin paikoin epämiellyttävää seurattavaa. 8. Vakoilijat olivat jo paluumatkalla, kun he äkkiä kohtasivat väijyksissä olevan vihollisen. Ja siksi Jeesuskin löytää uuden näkökulman. Vaikka kirkossa mieluusti hoetaan, että kyse on totuusyhteisöstä, ei totuus ole kenenkään omaisuutta. Yhteys ei nouse mielipiteitten samanlaisuudesta, vaan paljon syvemmistä asioista – kirkon itseymmärryksen mukaan kaikki kastetut ovat yhtä Kristuksessa. Ilman erilaisuuden kohtaamista ei yhteydestä kannata puhua. Vastakkainasettelun aika on elänyt lihavia vuosia. Mutta minne minä olen menossa. Pitää etsiä oikea avain nipusta. Heidän mielestään erilaisuudesta koostuvaa yhteyttä ei 3 Ääni ovenpielessä Pysymällä omissa oloissaan ja ampumalla puskasta ei synny mitään rakentavaa. Kutsu yhteyteen näyttää tekstimäärällä mitattuna kovin niukalta paperilta, mutta sen viesti on sitäkin tuhdimpaa. voi saavuttaa, jos Raamatun merkitys ja luonne ymmärretään eri tavoin. Tämä edellyttää vaivannäköä. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen hänen luokseen, ja me aterioimme yhdessä, minä ja hän. Kirkon konservatiivit ovat samaan aikaan kokeneet, että heidän elintilansa on käynyt ahtaaksi. Yhteys on myös konkreettista osallistumista jumalapalveluksiin ja toimintaan, jota innoittaa lähimmäisenrakkaus. Heidän, jotka puhuvat yhteydestä, on kunnioitettava erilaisuutta. Ratsumestari Spåre oli 9-miehisen osaston johtajana lähtenyt öiselle tiedusteluretkelle tutkimaan saksalaista rautatielinjaa. Ei siis ihme, että vuonna 2011 kirkolliskokous antoi piispainkokouksen tehtäväksi pohtia, miten edistää kirkon sisäistä yhteyttä. Tästä ovat osoituksena muun muassa Luther-säätiön irtiotot, erillisten jumalapalvelusyhteisöjen syntyminen, yltiöpäiset puheet ”klassisesta kristinuskosta” ja ”piispaboikoteista”. Piispojen teesien ehkä oivaltavin kiteytys on siinä, että yhteyden uhkana eivät ole erimielisyydet, vaan kyvyttömyytemme tulla niiden kanssa toimeen. Kirkon on pysyttävä avoimena elämän erilaisuudelle. Olli SeppälÄ Julkaisupäällikkö olli.seppala@kotimaa.fi Gräsbäck piti vaivaishoitohallituksen määräämää nuhde- ja ojennuspuhetta vapautetulle kuritushuonevangille Juho Härmälle, tämä hyökkäsi äkkiä rovasti G:n kimppuun, paiskasi hänet maahan ja tarttuen toisella kädellä hänen kurkkuunsa ja toisella puukkoon ja yritti leikata rovasti G:n kurkun poikki. Tuntea sen kiertyvän ennen kuin saranat antavat periksi. Piispojen teeseissä todetaan, että kristittynä eläminen merkitsee sen kyselemistä, miten Jumala haluaa meidän tässä ajassa toteuttavan tahtoaan. Pysymällä omissa oloissaan ja ampumalla puskasta ei synny mitään rakentavaa. 16. Kirkolliseen tapaan asiaa pohti työryhmä, jonka työn tuloksista on nyt puristettu kiteytys nimeltä Kutsu yhteyteen. ¶ Ehkä ovi ei olekaan Jeesus vaan minä. Sisään ei päästä noin vaan. Isojen seurakuntayhtymien päätökset olla antamatta lähetysavustuksia järjestöille, jotka suhtautuvat torjuvasti naispappeuteen ja nihkeästi sukupuolivähemmistöjen oikeuksiin, ovat osaltaan olleet kiristämässä ilmapiiriä. Pitää tietää oikea ovikoodi ja näppäillä se. Tämä on piispojen ensimmäinen teesi. Odotetaan meritaistelua Japanin ja Saksan sekä Itävallan laivastojen välillä. Tärkeintä ei ole olla oikeassa, vaan luottaa Jumalaan. Laura Mäkelä KOTIMAA SATA VUOTTA SITTEN Piispojen teesit liikkuvat luonnollisesti var- sin yleisellä tasolla, mutta ovat silti ilahduttava yritys nostaa äkäinen kissa pappilan pöydälle. -- Aamulla Spåre löydettiin kuolleena 4 kuulan lävistämänä. Kirkkokansan konservatiivisia tuntoja ei pidä vaimentaa, mutta ne eivät voi ohjata kirkollista päätöksentekoa. Haluanko kolkuttaa vai pysyä mieluummin siellä missä jo olen, missä tunnen huoneitten muodon ja määrän, ikkunasta näkyvän kuvan rajat, kaappien sisällön. ¶ Kolkuttakaa niin teille avataan, sanoo Jeesus. Vankkurit kulkevat, sillä se on kirkon olemus. Pitää painaa summeria ja odottaa rahisevaa ääntä, kuulla oman vastauksensa kaiku ovenpielessä. Piispat muistuttavat oikein, että yhteys kirkossa ei voi olla vain ylevää puhetta, vaan sen on väistämättä näyttävä myös käytännössä. TÄN Ä ÄN Ko t i m a a 2 8
Asiasta uutisoi Huvudstadsbladet. Vanhat tilat myytiin noin 34 miljoonan euron hintaan. Katajanokalla kirkkohallituksella oli käytössään 10 000 neliötä neljässä eri rakennuksessa. Seurakunta toivoo rakennusta, joissa kirkon lisäksi olisi tilaa papin asunnolle sekä nuorisotoiminnalle. Lausunnossa otetaan kantaa lähinnä niihin esitysluonnoksen kohtiin, jotka sivuavat seurakuntahallintoa. Sen sijaan on otettu käyttöön tiimihuoneita, joissa työskennellään yhteisissä tiloissa ilman seiniä. Toinen laseista avautuu ulos, jolloin viesti näkyy myös ohikulkijoille. Tilan katto tehdään materiaalista, joka valaisee koko salin tarvittaessa kirkkaasti tai hämyisästi. Hankinnan rahoitus on kuitenkin vaikeaa. Ennakkotieto väkiluvusta Tilastokeskuksen ennakkotiedot kertovat, että Suomen väkiluku oli heinäkuun lopussa 5 462 939. Hulppealla näkymällä varustettu huone on kuitenkin kaikkien käytettävissä, hän muistuttaa. Älylasiin voidaan myös projisoida videokuvaa, esimerkiksi Raamatun tekstejä. Kuudennessa kerroksessa on kokoustiloja sekä vastaanotto. Kirkkohallitus muutti Katajanokalta uusiin tiloihin Etelärantaan heinäkuun lopussa. Päätös liittyy Pirkko Jalovaaran juontamaan ohjelmaan, jossa kerrottiin kuolleen henkilön vakavasta sairaudesta. – Täältähän voi vaikka lähettää Saulille valomerkkejä, kun on suora näköyhteys, Pesonen lohkaisee. Tähän saakka seurakunta on vuokrannut messua varten kerran kuussa Västernäsissä sijaitsevan Margaretagårdenin tiloja. Esimerkiksi Kirkon tiedotuskeskus ja toiminnallinen osasto toivoivat tiimitiloja. Ympäristöä on huomioitu sijainnilla, joka ei suosi yksityisautoilua. Oma kirkkorakennus antaisi mahdollisuuksia kehittää toimintaa. Pyöreistä kattoikkunoista voi kurkistella sisäpihalla kulkevia. Pienemmissä tiloissa energiaa kuluu vähemmän. Epäkäytännöllisiin tiloihin olisi tullut noin 15–20 miljoonan euron remontti. Kirkon talo tuo säästöjä eteläranta 8 Kirkon taloksi nimetyt kirkkohallituksen uudet tilat ovat aikaisempaa toimivammat ja ekologisemmat. Edullisemmat tilat ja keskeinen sijainti vaikuttivat merkittävästi. kuvat: Matti Karppinen Katutason koulutustila on nimetty Mikael Agricolan mukaan. Kirkkohallituksessa järjestetään paljon kokouksia, joihin tullaan eri puolilta Suomea. – Paljon on puhuttu siitä, miksi muutimme juuri Etelärantaan. Lisäystä ei tullut yhtä paljon kuin viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla. Viestintäjohtaja Tuomo Pesosen työhuoneesta voisi lähettää valomerkkejä Presidentinlinnaan. Katajanokalta Etelärantaan muuttanut kirkkohallitus työskentelee nyt tiiviimmissä neliöissä ja kehittää työkulttuuria yhteisöllisemmäksi. Noora Wikman Katso video ja kuvat Kirkon talosta Kotimaa Pro:sta.. Uudet tilat Etelärannassa maksoivat 37,7 miljoonaa euroa. Sen toteutuksessa on merkittävänä elementtinä valotaide. Neuvotteluhuoneista löytyvät välineet etäosallistumiseen. Sen mukaan toimintaympäristön muutokset, kuntarakenteen uudistuminen ja sähköisten tietojärjestelmien nopea kehitys haastavat kehittämään kuntien ja seurakuntienkin hallintoa. Suomeen muutti 15 740 ihmistä, ja pois muutti 7 370 ihmistä. Valtiovarainministeriö oli pyytänyt Suomen evankelis-luterilaiselta kirkolta lausuntoa hallituksen valmistelemasta kuntalain esitysluonnoksesta. Radio Dein vastine ei JSN:n mukaan riittänyt korjaamaan aiheutettua vahinkoa. Ahvenanmaalle katolinen kirkko Ahvenanmaan katolinen kirkko haluaa ostaa oman kirkkorakennuksen. – Kyseessä ei ole ainoastaan uusi talo ja uudet tilat, vaan mahdollisuus kehittää työtapaa yhteisöllisemmäksi, Jukka Keskitalo sanoo. Lisäksi kaksi seinää tehdään älylasista, joka muuttuu tarvittaessa maitolasista kirkkaaksi. Kirkon talossa pitävät majaa kirkkohallituksen lisäksi Kirkon Ulkomaanapu, Kirkon eläkerahasto ja Suomen Ekumeeninen Neuvosto. – Pyrimme siihen, ettei oma huone ole kotihuone. 4 TÄ N Ä Ä N Ko t i m a a 2 8. Aulatilat toimivat kirkkohallituksen ”olohuoneena”. Ajanjaksolla syntyi 33 720 lasta. Etelärannassa ministeriöt ja muut yhteistyökumppanit ovat lähellä. Tänne on vaivatonta kulkea esimerkiksi juna-asemalta, Jukka Keskitalo sanoo. Tiiviimmissä tiloissa työntekijät ovat lähempänä toisiaan ja kommunikointi osastojen välillä on helpompaa. Kirkon talon ensimmäiseen kerrokseen tulee kappeli. Kymmenestä kerroksesta yksi on vuokrattu ulkopuolelle. Radio Deille JSN:n langettava Julkisen Sanan neuvosto (JSN) antoi Radio Deille huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta. sista asioista päätetään. Etelärannassa selvittiin pintaremontilla, tilat ovat käytännöllisemmät ja neliömäärä, 5900, sopivampi. 8. Jos tila on tyhjä, sinne saa mennä vaikka palaveria pitämään. Keskitalon mukaan kirkkohallitus haluaa olla läsnä siellä, missä yhteiskunnalli- Viestintäjohtaja Tuomo Pesosen työ- huoneesta avautuu näkymä Kauppatorin yli Presidentinlinnalle ja päävartiostoon. Eniten väestönlisäystä selittää muuttovoitto (8 370 henkeä). – Tämä on toimistotalo eikä kirkko, mutta tämä on kirkon talo ja pidän tärkeänä sitä, että se näkyy myös kadulle, Jukka Keskitalo sanoo. 2 014 LYHYET Kuntalain uudistusta kannatetaan Kirkkohallitus pitää perusteltuna ehdotusta kuntalain uudistamisesta. Omia huoneita ei kaikilla edes ole. Juontaja käytti JSN:n mukaan ohjelmaa henkilökohtaisen riita-asian selvittelyyn ja paljasti arkaluonteisia yksityiselämään kuuluvia seikkoja. Kansliapäällikkö Jukka Keskitalon mukaan muuton ansiosta ylläpitokustannuksissa kertyy 700 000 euron vuosisäästöt. Väkiluku kasvoi tammi–heinäkuussa 11 670 henkeä. Työhuoneet ovat myös kaikkien yhteisessä käytössä
Lisäksi todettiin, että kirkon edellytykset hoitaa tehtäviään heikentyvät vakavasti, mikäli kirkko näyttäytyy riitelevänä ja ristiriitaisena yhteisönä. Se on kuuden teesin tiivistelmä laajemmasta kirkon sisäistä yhteyttä käsittelevästä tekstistä. Kutsu yhteyteen -nimisen paperin. ”Tässä kohtaa jokin hyvin pieneltä näyttävä asia saattaa nousta erittäin ongelmalliseksi ja muodostaa voimakkaita vastakkainasetteluja. Sitä varten laadittiin piispojen teesit. Vaan entä jos stressi on pahanlaatuista: kuluttavaa, voimia imevää, ahdistavaa, ajattelua kapeuttavaa ja lamaannuttavaa. Luoma sanoo havainneensa, että kirkollinen keskusteluilmapiiri on nykyisin parempi kuin vielä muutama vuosi sitten. Se tarkoittaa, että 20 vuotta täyttäneistä seurakuntalaisista 78 prosenttia kuuluu Essen lukijoihin. – Punnitsimme erilaisia vaihtoehtoja, mutta pian päädyimme ratkaisuun, jossa kaikkia kutsutaan mukaan pohtimaan yhteyttä ja sen merkitystä. Esimerkiksi, saako luokkahuoneessa olla krusifiksi tai saako suvivirttä laulaa.” Kotimaa Pro on kaikkien kirkosta kiinnostuneiden verkkopalvelu. Kokeile saman tien: www.kotimaapro.fi. Yhteyttä pohtineen ryh- kemuksen kautta on havaittu, että yhteinen asiamme ei ole kadonnut. – Aika tekee tehtävänsä ja ko- koskee kaikkia kristittyjä. Kun homma on valmis, stressi laukeaa ja aiheuttaa parhaimmillaan suuren mielihyvän. Kaikilla tunteillasi on sinulle viesti, opettele tunnistamaan tunteitasi. 2 014 5 Piispa Tapio Luoma: ”Kirkollinen keskusteluilmapiiri paranee” Piispojen teesit innostavat keskusteluun kirkon sisäisestä yhteydestä. Keskustelun pohjana on vuoden 1987 Kirkkokäsikirja, jossa todetaan että ”vihkimiset piispaksi, papiksi ja diakoniksi ovat samanarvoisia ilmauksia evankeliumin täyteydestä”. Kyselyn toteutti Taloustutkimus. fi-sivuston haastattelussa. Diakonit esittävät näkemyksensä Kyrkans Tidningissä. Kirkolliskokous päätti pyytää piispainkokoukselta selvitystä asiasta. Työryhmän mukaan ykseyden edistäminen on kirkon tulevaisuuden kannalta poikkeuksellisen tärkeä ja teologisesti hyvin perusteltu asia. Pihlströmin mukaan kenellekään yhteiskunnassa ei ole haitaksi, että tietämystä ja ymmärrystä uskonnoista sekä uskonnollisen ajattelun ja toiminnan erityisluonteesta pyritään edistämään. Tällä viikolla julkaistut piispojen yhteysteesit kuuluvat: (1) kirkko kulkee kohti yhteyttä, (2) yhteyden uhkana ei- Espoon piispa Tapio Luoma pitää teeseistä tärkeimpänä kykyä tulla toimeen erilaisuudesta huolimatta. Enää ei tarvitse kuvitella, miten seurakunnan viesti kohdentuu ja otetaan vastaan, vaan käytössä on tietoa. Entä mikä kuudesta teesistä on tärkein. Kotimaa Pro listasi viisi ajatusta stressin kuormittamalle. Pihlström pitää tärkeänä yhteiskunnallisena kysymyksenä sitä, miten eri uskonnollisten ryhmien ja toisaalta uskonnottomien rinnakkainelo onnistuu monikulttuurisessa maailmassa. Mutta jos valita pitää, nostaisin esille toisen teesin: Yhteyden uhkana eivät ole erimielisyydet vaan kyvyttömyytemme tulla niiden kanssa toimeen. TÄN Ä ÄN Ko t i m a a 2 8. Essen lisäksi tänä vuonna on tutkittu ainakin Kuopion Kirkko ja koti -lehteä. Lukijatutkimuksen tekeminen voi avata niin toimituksen kuin seurakunnan päättäjienkin silmät. 8. Uskonnoista tulee keskustella mahdollisimman järkevästi ja kriittisesti, sanoo elokuun alussa uskonnonfilosofian professorina aloittanut Sami Pihlström Teologia. Tunteet tarttuvat ja se, mihin keskityt, lisääntyy. Työryhmä jätti väliraporttinsa alkuvuodesta 2013. Matti Karppinen Espoon piispa Tapio Luoma oli mukana kirkon sisäistä hajaannusta ja yhteyttä pohtineessa työryhmässä. Lukemistutkimusten tulokset ovat usein tarkoitettu sisäiseen käyttöön ja lehden kehittämiseen. Työhyvinvointiin ja stressinhallintaan kannattaa siis panostaa. Jo tämä osoittaa, että erilaisista mielipiteistä huolimatta on mahdollista elää ja toimia yhdessä. Käytännössä puheenjohtajan roolissa toimi piispa Irja Askola. Ryhmällä ei ollut varsinaista piispainkokouksen asettamaa puheenjohtajaa. Löydä kiinnostavaa sisältöä ja poimi keskustelunaiheita. – Tärkeimmän teesin löytäminen ei ole helppoa, koska ne kaikki ovat niin latautuneita. Toisaalta yh- teys on jotakin sellaista, johon tulee jatkuvasti kiinnittää huomiota – se ei ole kirkon toiminnan sivutuote, joka syntyy jos on syntyäkseen. Luterilaisen kirkon piispat julkistivat eilen 27.8. Toimitus ja lehden julkaisija saavat tutkimuksesta tarvitsemaansa tietoa. Hänen mukaansa työskentely on ollut antoisaa ja kitkatonta. vät ole erimielisyydet vaan kyvyttömyytemme tulla niiden kanssa toimeen, (3) yhteys edellyttää tosiasioiden tunnustamista ja tahtoa dialogiin, (4) yhteys sulkee sisäänsä jokaisen seurakuntalaisen, (5) yhteys liittää meidät maailmanlaajaan kristikuntaan ja (6) yhteys vahvistuu tekemällä yhdessä. Kun töissä viihdytään, tulee tulosta. Tuoreen lukijatutkimuksen mukaan Espoon ja Kauniaisten seurakuntien lehti Esse tavoittaa 99 000 seurakuntien jäsentä. Olli Seppälä VIIKON POIMINNAT VERKOSTA Ruotsissa joukko diakoneja on avannut virkakeskustelun kysymällä, olisiko jo aika valita diakoni kirkon johtoon eli piispaksi. Yhteyden vahvistaminen on tehtävä, joka män työskentelyyn osallistuivat piispa Irja Askola, piispa Tapio Luoma, asessori Sirkka Pylkkänen, kirkkoneuvos Pekka Huokuna, piispainkokouksen pääsihteeri Jari Jolkkonen (nykyisin piispa) sekä piispainkokouksen teologinen sihteeri Jyri Komulainen (nykyisin piispainkokouksen pääsihteeri). Kirkolliskokouksessa ilmaistiin vuonna 2011 huoli kirkon sisäisestä hajaannuksesta. Hyvä stressi kannustaa ja ajaa ihmistä eteenpäin tehtävän suorittamisessa
Saarela kertoo, ettei ole koskaan ennen pitänyt puhetta tai osallistunut paneelikeskusteluun. Saarelaa motivoi tunteiden ja tiedon lisäksi se, että ympäristöongelmat ovat suuressa määrin moraalinen kysymys. Harvat korjaavat saastuttavan teollisuuden hyödyt ja suuri joukko kärsii sen seurauksista. Kyllä minua ajaa voimakkaimmin tähän työhön rakkaus luontoa ja eläimiä kohtaan, Saarela aloittaa. Saarela on tietoinen siitä, että Greenpeacen toimintatavat eivät sovi kaikille. Meillä ei ole aikaa odottaa suurta yläpuolelta annettua ratkaisua, vaan jokaisen on tehtävä niin paljon kuin mahdollista. Suomalainen ympäristöaktivisti joutui Venäjälle tutkintavankeuteen kahdeksi kuukaudeksi. Kun uskaltaa kohdata ilmastonmuutoksen pelottavat faktat, ei voi jäädä lepäämään laakereilleen. Tieto motivoi. Nyt Saarelaa on pyydetty kertomaan, mikä voima häntä ajaa ympäristötyöhön, ja mitä hän odottaa kirkolta ympäristöasioissa. Toiminnassa ei tarvitse Saa- relan mukaan jäädä kotitalousjätteiden lajittelun tasolle. Saarela toivoi voivansa tehdä lisää yhteistyötä kirkon kanssa. 6 TÄ N Ä Ä N Ko t i m a a 2 8. Tärkeintä on Saarelan mukaan keskittää huomio energiankulutukseen ja erityisesti energiantuotantoon, joka esimerkiksi Suomessa aiheuttaa 80 prosenttia ilmastonmuu- tosta kiihdyttävistä päästöistä. – Ei ole niin olennaista, kuinka pitkän suihkun otat aamulla. – Kun tänne minua niin lempeästi suostuteltiin, lupasin tulla, Saarela sanoo ja katsoo vieressään istuvaan suostuttelijaan, ympäristöpäivien järjestelyistä vastanneeseen rovasti Ilkka Sipiläiseen. Viime syksy todisti, että maailmassa on valtavasti tukea ilmastonmuutoksen torjunnalle ja valmiutta vihdoin myös tehdä konkreettisesti jotakin. – Elämme tilanteessa, jossa on pakko toimia. 2 014 ”Elämän voimat ovat vo Kirkon ympäristöpäivät Ympäristöaktivisti Sini Saarelan ja kalastaja-filosofi Pentti Linkolan kutsuminen mukaan Kirkon ympäristöpäiv Pentti Linkola, Pauliina Kainulainen ja Sini Saarela osallistuivat Laajavuoren kylpylässä järjestetyillä Kirkon ympäristöpäivillä paneelikeskusteluun, jota juonsi Ilkka Sipiläinen (oik.) Kuvat: kontoniemi kristiina Sini Saarela ja Pentti Linkola pitävät kirkon ääntä tärkeänä ympäristökysymyksissä. Sipiläinen toimii kirkkohallituksessa yhteiskunnallisten asioiden ja kestävän kehityksen asiantuntijana. Hän viittaa Venäjällä vangituiksi joutuneiden ilmastoaktivistien saamaan laajaan kansainväliseen tukeen ja tapausta seuranneeseen julkiseen keskusteluun. Hän haastaa kirkkoa tarjoamaan vaihtoehtoisia mahdollisuuksia tehdä jotakin konkreettista luomakunnan puolesta. Olennaisempaa on, miten se energia tuotetaan, jolla suihkuvetesi lämpiää. Saarela kannustaa kirkkoa eettiseen sijoittamiseen ja investointiensa siirtämiseen pois fossiilisista polttoaineista. – On yksiselitteisesti väärin edistää elämäntavoillaan il-. Suomessa Saarela arvostaa kirkon aktiivisuutta metsäalueidensa luontoarvojen kartoituksessa. Saarela tuli tunnetuksi syksyllä 2013, kun hän oli mukana Greenpeacen mielenosoituksessa Venäjän arktisen alueen öljynporauksia vastaan. Vaikka intuitiivinen, synnyn- näinen tunne ajaa Sini Saarelaa taisteluun, vaikuttavat taustalla muutkin seikat. Tätä on jo tapahtunut esimerkiksi Ruotsin kirkossa, Polynesian kirkoissa sekä joissakin yhdysvaltalaisissa kirkoissa. Kun ympäristöaktivisti Sini Saarela saapuu yleisön eteen Kirkon ympäristöpäivillä Jyväskylässä, hän vaikuttaa jännittyneeltä ja ujolta. Aivan tavalliset ihmiset voivat myös vedota alueensa energiayhtiöön uusiutuvan energiantuotannon puolesta tai ehdottaa energiatehokkuuden parantamista seurakunnan tiloissa. Tämä antaa toivoa, Saarela sanoo. Suuri osa ilmastoa lämmittävistä kasvihuonepäästöistä syntyy pohjoisessa, jossa ei vielä jouduta kärsimään ilmastonmuutoksen seurauksista. Muualla maailmassa nouseva merenpinta peittää asutut saaret, hirmumyrskyt aiheuttavat kärsimystä ja aavikoituminen lisää nälänhätää. 8. Nyt seurakuntien pitäisi päästä askel eteenpäin ja suojella merkittäviä luontoarvoja kantavat metsänsä. – Nyt ajattelen toisin. Aiemmin Saarela ajatteli, kuten varmasti monet meistä: ilmastonmuutos on liian laaja ja vaikea asia, jotta siihen voisi ja osaisi kunnolla tarttua. – Läheiseni eivät ole koskaan kysyneet motivaationi perään, koska palo ympäristönsuojeluun on ollut minussa aina. Linkola kannusti nuorta ympäristöaktivistia liittymään kirkon jäseneksi
Silloin Kannustuksen lähellä omaansa, ihminen antaa kirkkoon liittymivaikkei hän kuuseen Saarela saa pahan tapahtua. Minua ajaa toimintaan myös huono omatunto ja moraalinen velvollisuudentunto. – Kun tämä luonto on jo niin raadeltu, ajattelen joskus niinkin katkerasti, että onko sillä enää väliä, millainen ilmasto tulee. Hän suree, että mokansalaistottelemattomuus on raalitaso puuttuu usein ilmaskuitenkin aina väkivallatontokeskustelusta, ta. Se viedään kaikkine allekirjoituksineen syksyn kirkolliskokoukseen. Hän haluaisi olla uskovainen, muttei voi. kansalaisaktivismiin ilman väkivallan uhkaa. Linkolan asenne tulevaisuuteen ei ole kovin positiivinen. Ihmisiä ei saa Tosivaikka kyse on siivahingoittaa eikä tä, mikä on oikein omaisuuttakaan asioija mikä väärin. Ilden Saarela kertoo kivaltaa en hyväksivuuttaminen on sy, Saarela linjaa. TÄN Ä ÄN Ko t i m a a 2 8. Skeptisyydestään huolimatta Linkola uskoo, että luonnon yläpuolella on jotakin korkeampaa. Silloin ihminen antaa pahan tapahtua. Meidän ei pidä torjua tietoa ilmastonmuutoksesta pelon vuoksi, vaan uskoa, että parempi, inhimillisempi ja kohtuullisempi maailma on mahdollinen. Saarela kertoo äitinsä kyselleen, miksi juuri Sinin pitää aina olla kiipeämässä jonnekin tai käyttää niin paljon aikaansa ympäristökamppailuun. 2 014 7 imakkaimmat” ille herätti yleisössä intoa ja syvää epäluuloa. Emilia Karhu Linkola itse liittyi kirkkoon kolmisen vuotta sitten, vaikka kertookin yhä kärsivänsä skeptikon tragediasta. osallistuva kalastaja-filosofi Lakeja ja niiden noudattaPentti Linkola toteaa Saaremista Saarela pitää tärkeinä, lan elävän nuoruuden elämänmutta painottaa, että lait ovat vaihetta ja jatkaa: ihmistä varten eikä ihminen – Vielä sinä kerkiät kirkon jälakeja varten. Kirkkoon hän liittyi, koska arvostaa sen toimintaa ja työntekijöitä. – Ajattelen, että ympäristökysymykset liittyvät vahvasti maailman epäoikeudenmukaisuuteen. Linkolan mielestä ihmisellä pitäisi olla Jumala, koska vapaa ihminen on täydellinen hirviö. Saarelan mukaan Suomessa koetaan myönteisenä puolueettomuutena se, että ihminen ei ota kantaa ympäristökysymyksiin. Monissa muissa maissa tätä mahdollisuutta ei ole. – Kun olen joutunut reissuillani hätään tai pulaan, olen saanut usein kokea lähimmäisenrakkautta uskovaisissa kodeissa. Tosiasioiden sivuuttaminen on pelottavaa. lukaan kirkkoon. Esimerkiksi taistelu orjuutta ja rotuerotSini Saarelan mielestä kirktelua vastaan on edellyttänyt ko voisi osaltaan tuoda moraakansalaistottelemattomuutta linäkökulmaa ympäristökesja lakien rikkomista. Pentti Linkola sanoi Jyväskylän seurakunnan ylipuutarhuri Olavi Kivelle, että olisitte jättäneet ne hautausmaan vanhat lehmukset vaan kaatamatta. – Kristittyinä uskomme ylösnousseeseen Kristukseen ja siihen, että elämän voimat ovat voimakkaimmat. Myös paneelikeskusteluun osallistunut ekoteologi Pauliina Kainulainen pelkää kovia aikoja, muttei kuitenkaan usko, että tulevaisuus olisi peruttu. seneksi. Laajat avohakkuut tulisi lopettaa seurakuntien mailla kokonaan. Saarelan kanssa ympäristöasioissa myös kirkon samaan paneelikeskusteluun kanssa. Jos sairaus tai nälkä on yllättänyt, olen saanut hoitoa, ruokaa ja huolenpitoa osakseni, Linkola kiittää. Kansainvälisen työn asiantuntija Anssi Almgren Espoon hiippakunnasta kiitti vierailevia puhujia siitä, että he antoivat paljon ajattelemisen aihetta. Ekoteologi Pauliina Kainulaisen mukaan luomisen huipennus ei ole ihminen vaan sapatin lepo. mastonmuutosta tai heikentää luonnon monimuotoisuutta. Linkolalla on hyviä henkilökohtaisia kokemuksia uskovaisista ihmisistä. tarkoituksella. Miksi kirkko haluaa veljeillä ja tehdä yhteistyötä ääriainesten kanssa. Emilia Karhu. Pelkkä armosta puhuminen ei riitä. Selän kääntäminen niille on tuon epäoikeudenmukaisuuden hyväksymistä. kirkon arvomaailman olevan hyvin pelottavaa. Kirkolta Linkola toivoo jämäkkyyttä tuomita vääriä asioita. – Luonto on minulle pyhä, se on enemmän kuin vain lajien aineenvaihduntaa. ympäristöpäivilHänestä olisi hienoa tehdä jatlä ehkä hieman yllättävälkossa enemmän yhteistyötä tä henkilöltä. – Totta kai se olen minä, jonka pitää toimia. Idea pohjautuu Raamatun periaatteeseen, jonka mukaan Luojalle tulisi antaa kiitollisuuden osoituksena kymmenys myös maan sadosta. – Mitä vapaampi ihminen on, sitä enemmän se maailmaa tuhoaa. Haaste: Kymmenykset metsistä Luojalle Kristillinen luonnonsuojelujärjestö A Rocha ja Humppilan seurakunnan kirkkoherra Ilkka Wiio ovat haastaneet seurakunnat ja yhtymät rauhoittamaan 10 prosenttia metsämaastaan luonnonsuojelualueeksi. Minulle kusteluun. 8. – Joskus, kun pyritään estämään suurempaa pahaa tapahtumasta, on mielestäni oikeutettua rikkoa lakia. Hyviä ympäristökäytäntöjä jaettiin yli hiippakuntarajojen. Jos haluat tukea ajatusta, haaste löytyy allekirjoitettavaksi adressit.comista nimellä Metsähaaste seurakunnille. Haasteessa vedotaan riittävän suurien ja yhtenäisten alueiden suojelun puolesta, jotta lajikato ja metsän köyhtyminen pysähtyisivät. Elän yhteiskunnassa, jossa on oikeus ja mahdollisuus puhua ja kirjoittaa näistä asioista ja osallistua Ympäristöpäivien yleisö esitti aktiivisesti näkemyksiään ja kysymyksiään
kia päätöksiä siitä näkökulKerber ei näe masta, miten ne talouskasvua pavaikuttavat lapHyvä holaisena, mutsiimme ja lasaskel on ta korostaa sen tenlapsiimme. Tämä ei ole ykannettavaa ekologisen kriisinkertaista. Asia vaikuttaa ratkaisevasti ihmisoikeuksiin ja hyvinvointiin, Kerber kertoo. Kerber kokee tehtäväkseen ol- la etelän ääni rikkaassa pohjoisessa. Hänen mukaansa maailman ekologinen kriisi ja ilmas- tonmuutos johtuvat pohjoisa on oltava tarkkana, ettei tasen asukkaiden ja etelän eliitin louskasvusta tinkiminen johda liiallisesta kulutuksesta. Uskon erityinen tehtävä on tarjota ihmiselle inspiraatio, toivo ja rohkeus taistelussa luonnon ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Kerber ajattelee, että Jeesuksen opetusten mukainen elämä ei edellytä lisää kuluttamista ja määrällistä talouskasvua vaan laadullista kasvua. Guillermo Kerber on havain- nut, että kirkkojen suhtautuminen ilmastonmuutokseen tai yleensä ympäristökysymyksiin ei riipu kirkkokunnasta vaan alueesta, jolla eletään. Toisaalta Kerber pitää vahingollisena politiikan liiallista hengellistämistä. Samalla he jakavat ajatuksia siitä, mitä he ovat konkreettisesti valmiita itse tekemään omissa uskonnollisissa yhteisöissään. – Rikkaiden maiden pitäisi antaa köyhille mahdollisuus Kirkoilla ja uskonnollisilla johsaavuttaa inhimillisesti arvotajilla on Kerberin mukaan kas elintaso. – On hyvä, että uskonnollisilla johtajilla ei ole nykyään samanlaista päätösvaltaa taloudellisissa ja poliittisissa kysymyksissä kuin muutama vuosikymmen tai vuosisata sitten. Jeesus kehottaa meitä etsimään elämän täytetyttä ja mieltä ennen kaikkea hyvästä suhteesta lähimmäisiin, Jumalaan ja luontoon. – Kun sadekausi ja kuiva kausi eivät enää seuraakaan toisiaan säännöllisesti kuten ennen, ihmiset eivät tiedä, milloin kylvää ja milloin sato on valmista korjattavaksi. lakeja ja poliittisia päätöksiä. 8. Syyskuun lopulla New Yorkissa järjestetään uskontojenvälinen ilmastokokous, jonne odotetaan uskonnollisia johtajia noin 30 uskonnollisesta yhdyskunnasta. 2 014 Usko innostaa taistelemaan ekokatastrofia vastaan Kirkon ympäristöpäivät Teologian tohtori Guillermo Kerber vaatii oikeudenmukaisuutta ja tulevien sukupolvien huomioimista. – Kokouksessa johtajat lausuvat julki, mitä odottavat YK:n ja kansainvälisen yhteisön tekevän hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi tai uusiutuvan ja kestävän energian käytön edistämiseksi. Ilmastonmuutoksen torjunta on yhteinen asia myös eri uskontojen edustajille. jälkeen ihminen on siirtynyt Lisäksi Guillermo Kerber luomakunnan viljelystä ja varvaatii sukupolvien välistä oijelusta yhä enemmän luonnon keudenmukaisuutta. oman suhteuttamista Pohjoisen asunnon lämpötilan asukkaita ja etemuihin tärkeisiin elämän pelän eliittiä Kerlaskeminen parilla riaatteisiin. Suomeen Kerber saapui rovasti Ilkka Sipiläisen kutsumana. Guillermo Kerberin mukaan Jeesuksen opetusten mukainen täyteläinen elämä ei edellytä lisää kuluttamista. Ihmiset joutuvat muuttamaan pakon edessä kotiseuduiltaan. Kyse on hyvin jallisia, yhden maan taloudelarkisista päätöksistä. Myös Suomen evankelisluterilainen kirkko on laatinut ilmasto-ohjelman Kiitollisuus, kunnioitus, kohtuus. Muilla alueilla asiaa ei pidetä yhtä tärkeänä, vaikka monien eri kirkkokuntien johtajat ovat toki yhdessä ja erikseen ilmaisseet huolensa ilmastonmuutoksesta ja sen seurauksista. riistämiseen ja ilmakehän tu– Meidän pitäisi ajatella kaikhoamiseen. 8 TÄ N Ä Ä N Ko t i m a a 2 8. esimerkiksi räjähdysmäiseen Teollisen vallankumouksen työttömyyteen. Tarvilinen kasvu vähentää toisen taan myös uusia kansainvälisiä maan mahdollisuutta samaan. Koska maailman resurssit neiston lämpötilan laskeminen ja luonnon kantokyky ovat raparilla asteella. Hän on kantanut päävastuuta Jyväskylässä alkuviikolla järjestetyistä Kirkon ympäristöpäivistä. Tämä johtaa ruokapulaan ja pahimmillaan hallitsemattomaan muuttoliikkeeseen. poliittisia päätöksiä. Tarvitaan tähdättävä oila haastamasmyös uusia kansainkeudenmukaisa elämäntapavälisiä lakeja ja seen kasvuun, muutokseen. Ilmastokriisi on myös eettinen ja hengellinen kriisi, jossa ollaan syvästi tekemisissä arvojen kanssa. – Jokaisen YK:n ilmastokokouksen jälkeen olen ajatellut turhautuneena, että seuraavaan en enää osallistu. Kerber on väitellyt tohtoriksi Brasiliassa vapautuksen teologiasta. – Uskonnollinen kääntymys haastaa meitä mielenmuutokseen, asennemuutokseen ja elämäntapojen muutokseen suhteessa muihin ihmisiin, Jumalaan ja koko luomakuntaan. Kerber puhui päivillä kirkkojen maailmanlaajasta ympäristövastuusta sekä siitä, millaisiin asioihin kirkot maailmalla ottavat kantaa. Koska maailman resurssit ja luonnon kantokyky ovat rajallisia, yhden maan taloudellinen kasvu vähentää muiden mahdollisuutta hyvinvointiin, muistuttaa ekologiaan erikoistunut teologi Guillermo Kerber. Hän tekee joka vuosi painokkaan päätöksen. Sipiläinen toimii kirkkohallituksessa yhteiskunnallisten asioiden ja kestävän kehityksen asiantuntijana. Emilia Karhu. He edustavat esimerkiksi kristillisiä kirkkokuntia, muslimeja, hindulaisia, buddhalaisia ja juutalaisia. On ber haluaa olasteella. Kristittynä havahdun kuitenkin yhä uudestaan tajuamaan, että usko ja toivo velvoittavat jatkamaan taistelua luomakunnan puolesta ja ilmastonmuutosta vastaan. Maallinen etiikkakin voi tarjota hyviä arvoja. Myös Afrikassa ilmaston- muutoksen torjuminen on kirkkojen asialistan kärjessä, koska siellä ilmastonmuutoksen seuraukset aiheuttavat nälänhätää. Matti Karppinen Uruguyalaissyntyinen Guil- lermo Kerber on entinen katolinen pappi, josta tuli naimisiin mentyään katolinen maallikko ja kolmen lapsen isä. – Tyynenmeren alueella ilmastonmuutoksen torjuminen on kaikille kirkkokunnille aivan ykkösasia, koska siellä monet saaret katoavat merenpinnan nousun seurauksena. Rikkaissa maissin torjunnassa, vaikkei ym- päristöbiologia kuulukaan uskontojen ydinalueeseen. Nykyisin hän työskentelee Sveitsissä Kirkkojen maailmanneuvoston ympäristökysymysten ja ilmasto-oikeudenmukaisuuden koordinaattorina. Se sopii Kerberin mukaan hyvin ohjeeksi pohjoisen asukkaille ja etelän eliitille. – Hyvä askel joka edellyttää solidaarisuuton vaikka huota
Kuva sai olla yksilöstä tai ryhmästä. Kotimaan juhannusnumeros- sa julistettiin Tiekirkkoselfie-kilpailu. Jari ja Memmi Nousiaisen perhe Iisalmesta tutustumassa Oulun tuomiokirkkoon. Hänet ja Seppo Pietiläinen vihittiin siellä avioliittoon heinäkuussa 2003. Kuvan nappasi alareunassa näkyvä lippalakkipäinen kesä- Kunniamaininta. Viitasaarelainen Maria Kaisa Aula nappasi kunniamaininnan saaneen kuvan Kemijoen varrella Tervolassa vieraillessaan isovanhempiensa haudoilla 22.6. Kolmospalkinnon saa ryhmäkuva Valkeakosken seurakunnan riparilaisista, jotka tutustuivat Sääksmäen kirkkoon 11.6. Hän latasi selfiensä Twitteriin. Kunniamaininta. Vaimo nappasi aurinkolasikuvan meistä tabletilla Oulun tuomiokirkon edustalla. Hän kirjoittaa, että riparilaisten ilo oli kuvassa todellista, eikä ollenkaan lisättyä. Sinitaivas luo kuvaan ilmavuutta. 2. Puolisot ovat työtovereita Iisalmen seurakunnassa, jossa Jari toimii nuorisotyönohjaajana. Kuvassa on iloinen ja leppeä kesäpäivän tunnelma. Kisan järjestivät Kirkkopalveluiden Tiekirkot ja Kotimaa-lehti. 6. Saarnaa elävöitti 3. 3. Iisalmen lähetyssih- teeri Memmi Nousiainen nappasi perheestään hienosti asetellun kuvan Oulun tuomiokirkon edustalla 28.6. Vanhan kirkon edustalla kirkon portailla vilkuttavat lapset Lauri ja Anni. – Riparilaiset aloittivat jo oman isosuransa Startti-leirillä, jonne osallistui lähes 100 nuorta, Itkonen kertoo. TÄN Ä ÄN MAT KALLA Ko t i m a a 2 8. – Ajattelin, että olisi mukava loppuhuipennus ottaa vielä tällainen selfie. 4. Latasin sen Instagramiin konfirmaation jälkeen, kertoo kännykällä kuvannut Tuomisto. Uuden kännykän saavat toiseksi sijoittunut Sirkku Tuomisto sekä kolmanneksi tullut Jarno Jalonen. Hän toteaa kuvasta, että ”illalla oli nosturihäät”, jotka liittyivät Down By The Laituri -festivaaliin. – Samalla innostuimme tiekirkkoselfiestä. Vanha puukirkko on Aulan vihkikirkko. Hän toimii nuorisotyönohjaajana Tampereen seurakuntayhtymässä ja johtaa kristillistä moottoripyöräkerhoa nimeltään Sons of Abraham. Kanala on Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä työskentelevä kasvatusasiain teologi. Moottoripyöräkerho Sons Of Abraham tutustumassa Vähäkyrön kirkkoon. Tuomisto toimi rippikoulun ohjaajana ja piti konfirmaatiossa elämänsä ensimmäisen saarnansa 5.7. Voiton vei Memmi Nousiaisen perhekuva, joten pääpalkinto iPad matkaa Iisalmeen. Rippileiriläiset vaelsivat kanooteilla ja apostolin kyydillä reilun kilometrin matkan kirkkoon. Kuvaraati valitsi kolme parasta ja neljä kunniamaininnan saajaa. 1. Turun tuomiokirkko näkyy pikkuruisena taustalla. kennellyt Aula ei ole nykyisin päivätyössä, mutta toimii Väestöliiton puheenjohtajana. Hän opiskelee Ylivieskassa ja oli kesätöissä Seinäjoen seurakunnassa nuoriso-ohjaajaharjoittelijana. Valkeakosken ripariryhmä tutustumassa Sääksmäen kirkkoon 11.6. Sakari Sarkimaa. 5. Tuuli heiluttaa hiuksia ja kirkontorni jatkaa visuaalisesti ihmistornin ryhmää. 2 014 9 Kuusi parasta selfietä Kilpailu Tiekirkkojen selfie-kisasta tuli todellinen menestystarina. Lakeuden Ristin kirkossa. 8. Kisan ideana oli ottaa selfie, omakuva, niin että tiekirkkoa näkyi taustalla sisältä tai ulkoa. Kuva oli teknisesti taitava ja tunnelmaltaan hyvä. Lapsiasiavaltuutettuna tämän vuoden kevääseen asti työs- Kunniamaininta. Puoliso Jari Nousiainen latasi sen Twitterin kautta kisaan. Kisassa kakkoseksi kiri yhteisöpedagogiksi valmistuva Sirkku Tuomisto, 19, Laihialta. 2. 1. Tuomiston perustama riparin Instagram-kuvatili. Se toimii aktiivisesti muun muassa koulukiusaamista vastaan. Turun tuomiokirkko häämöttää joen varrella oikealla lähellä horisonttia. Hän kuvasi itsensä ja ystävänsä Petra Harjun 5.8. Maria Kaisa Aula nappasi kuvan Tervolan vanhan kirkon edustalla. Kari Kanala kuvasi selfien nosturissa 103 metrin korkeudessa, mukana Ylen kesätoimittaja Marjut Mäntymaa. Tyttöjen ilmeet peilissä ovat valloittavan riemulliset. nappaamastaan kuvasta, joka julkaistiin Twitterissä. kanttorin urkupeilin kautta urkuparvelta. Santaharju välitti tablettikuvan kisaan Facebookin kautta. teologi Jarno Jalonen. Kuvia ropisi Facebookiin, Twitteriin, sähköpostiin ja Instagramiin tunnuksella #tiekirkkoselfie yli 400. Kunniamaininnan saa myös pastori Kari Kanala Aurajoen yllä Turussa 25.7. Kuva on otettu 103 metrin korkeudesta. Koulutus antaa pätevyyden sekä seurakunnan että kunnan nuorisotyöhän. Hän kertoi napsineensa paljon selfie-kuvia. Sirkku Tuomisto ensimmäistä kertaa mukana saarnaamassa rippikirkossa Lakeuden Ristin kirkossa Seinäjoella. Niinpä hän sai myös kunniamaininnan toisesta tiekirkkoselfiestä Vaasan kirkossa. Seurakunnan kesänuorisotyöntekijät perustivat Instagramin seurakunnalle, ja siellä kuva julkaistiin ensimmäisen kerran, nuorisonohjaaja Marko Itkonen kertoo. Viimeinen kun- niamaininta osui tamperelaiselle liivijengille, jonka kuvasi Ari Santaharju Vähäkyrössä 5.7. – Olimme kahden päivän matkalla Oulussa ja muistin kisan
Stola Maa Kotimainen, maanläheinen stolasarja Lucia-kankaasta, joka on 100 % viskoosia. Keski-Lahden entisenä kirkkoherrana olen seurannut läheltä esikoislestadiolaisia, joiden keskuspaikka Suomessa on Lahti. Mikäli asia jää seura- kunnan kanssa selvittämättä, ei kaste näy kirkonkirjoissa eikä lapsesta tule evankelis-luterilaisen kirkon jäsentä. Mielestäni luterilaisen kirkon herätysliikkeiden tulisi pysyä kirkon piirissä ja välttää sisäänpäin kääntyminen sekä kuihtuminen. Kasteen kautta otetaan kirkon yhteyteen ja kasteen toimittaa pappi. Pappi toimittaa myös ehtoollisjumalanpalveluksen. Liikkeen johto Ruotsin Lapissa on kehottanut esikoislestadiolaisia myös Suomessa ottamaan kasteen ja ehtoollisen vieton omiin käsiin. Sakramentit, kaste ja eh- toollinen, edustavat kirkollista yhteyttä Kristukseen, joka on yksi. Ei konepesua. Suomi on tässä ajassa muuttunut valtavasti. Pekka Särkiö kenttäpiispa, Lahti Luottamushenkilöiden rooli jää kapeaksi Syksyn seurakuntavaali- Intinktiomalja Judit Tyylikäs intinktiomalja suojaavalla kannella. Monia kirkkomyönteisiä esikoislestadiolaisia käy seurakuntien jumalanpalveluksissa, avustaa pappia ehtoollisenjaossa ja on seurakuntien luottamushenkilöinä. Herätysliikkeillä on annettavaa kirkolle. Luterilaisen seurakunnan hallinnossa on yhä piirteitä, jotka periytyvät 1800-luvun loppupuolelta, jolloin kunta ja seurakunta erotettiin toisistaan. 10 M AT K AL L A Ko t i m a a 2 8. Sanoman sisältö on välillä ohentunut. 270 00 MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI Ma–pe 9–17 puh. Kuvat on kirjottu käsin stolan väriin sävytetyllä muliinilangalla. Moni pohtija arvioi varmaankin sitä, missä määrin seurakunnan luottamuselinten kautta voi vaikuttaa kirkon asioihin. Seurakuntien kirkkoherrat ovat vuosien ajan neuvotelleet yhdessä liikkeen saarnaajien kanssa yhteisten jumalanpalvelusten toimittamisesta sekä rippikouluista. Kirkko haluaa pitää kiinni jäsenistään ja kuuluttaa ilosanomaa Jumalan armosta siinä muodossa, kuin ihmiset voivat sen ottaa vastaan. Kullatut sisäosat. 2-puoleisena 248,00 / stola 1-puoleisena 159,00 Diakoniatyöntekijän malli 1-puoleisena 159,00 2-puoleisena 240,00 Puinen kasukkahenkari 107 00 Kotimainen kasukkahenkari on tukeva a siitä saa pitävän otteen kasukkaa käsitellessä. MIELIPITEET Esikoislestadiolaisten hajaannus huolettaa kirkkoa Herätysliikkeet Esikoislestadiolaisessa liikkeessä pohditaan kasteen ja ehtoollisen ottamista omiin käsiin, kenttäpiispa Pekka Särkiö kirjoittaa. Kirkossa on tilaa erilaisille jäsenille, jotka haluavat sitoutua siihen. Kun saman kir- kon sisällä ei tunnusteta seurakunnan pappien toimittamia sakramentteja, ollaan hajaannuksen tiellä. Niiden mukaan maallikoiden toimittamat sakramentit olisivat mahdollisia. Suomessa taas kirkkojärjestys on tässä asiassa yksiselitteinen. Näin on voitu edistää liikkeen yhteyttä seurakuntiin ja kirkkoon. Ville Jalovaara dosentti, kirkon luottamushenkilö, Helsinki. Kirkon konservatiivisiipi pitää kirkkoa liian maallistuneena. Samalla on tärkeää, että kirkko elää tässä päivässä kaikkien jäsentensä rinnalla. Asia herättää Suomessa ymmärrettävää hämmennystä ja huolta. Tämän tulisi näkyä nykyistä enemmän myös siinä, miten kirkkoamme johdetaan paikallistasolla. Tämä merkitsisi sitä, että liikkeen maallikkosaarnaajat toimittavat kasteita ja ehtoollisia. Tulevaisuudessa olisi tärkeää siirtää myös seurakuntaneuvostojen puheenjohtajuus luottamushenkilöl- le ja säilyttää kirkkoherralla tärkeä esittelijän rooli. Heille kotiseurakunta on esikoislestadiolaisen liikkeen ohella rakas. Perinteistä julistusta kuullaan harvemmin. Hajaannus näkyy jo nyt perheiden ja sukujen sisällä, kun toiset liikkeen jäsenet haluavat pysyä kirkon piirissä ja toiset seurata liikkeen johtoa. Esikoislestadiolaista liikettä koettelee parhaillaan kiista sakramenteista. Viinimalja on irrotettava, eli malja on helppo puhdistaa. Sakramenttien omiin käsiin ottaminen johtaa väistämättä vakaviin seurauksiin. 8. Tällä on haluttu varjella järjestystä ja estää hajaannusta. Kirkossa on toki puutteensa. Jos maallikkosaarnaajat ryhtyvät kastamaan, koituu ongelmaksi se, ettei lasta liitetä minkään seurakunnan yhteyteen. Keskustelu sakramenttien ottamisesta liikkeen käsiin on heille raskas asia. 2 014 Kaikkea maan ja taivaan väliltä. Koivua, petsattu ja lakattu. Seurakuntavaalien aikana olisi toivottavaa keskustella siitä, miten luottamushenkilöiden rooli kirkossamme nähdään tänä päivänä. Se rikkoo kirkollisen yhteyden. Jäsenistön etääntyminen kirkosta on vaikuttanut myös kirkon sanoman kohdentamiseen. Itse pidän tärkeänä, että kirkko on uskollinen omalle sanomalleen ja tuo sen selkeästi esiin. 020 754 2350 www.sacrum.fi en ehdokaslistat sulkeutuvat parin viikon päästää. Nykyisessä mallissa luotta- mushenkilöiden vaikutusmahdollisuudet ovat pitkälti kiinni siitä, missä määrin yhtymän ja seurakunnan virkamiesjohto on valmis ottamaan huomioon heidän näkemyksensä. Leveys 120 cm. Kotimaan elokuun lopun numerossa (21.8.) kerrottiin, että moni harkitsee vielä lähtöä mukaan vaaleihin. Tänä päivänä luterilaisessa seurakunnassa on hieman liiaksi uskonnollisen ammattiorganisaation piirteitä, kun painopiste tulisi olla jäsenten osallistumisessa toimintaan palkattujen työntekijöiden kanssa. Liikkeen johto Pohjois-Ruotsissa tarkastelee asiaa Ruotsin ja Norjan kirkkojärjestysten valossa
Vasta suomalaistamisinto 1800-luvun lopulla koitui pyhimysten kohtaloksi. Tosin hänen isänsä ei ammuntoja suvainnut, vaan otti veistokset talteen pilaten poikien huvit. 8 prosenttia ei osannut ilmaista kantaansa. Hänen huippukohtansa on kansan tahtoon vetoaminen. KusKun taa Vaasa takavarikoi pyhivarat, jotka oli kerätty mykHemmingin pyhäksi julistamista varten. Rahat set unohdetaan, menivät Ruotsin valtyhjiö täyttyy tion kassaan, ja se siitä. Almanakka puhdistettiin pyhimyksistä vasta 1900-luvun puolella. Lehdessä mainitaan rippikoulut ja nuoren sukupolven saama ohjaus. Erityisen erikoista on todistella kansan kantaa iltapäivälehden kyselyyn vetoamalla. Piispat muka myötäilevät kansaa. Kirkossa käydessään he lausuvat muiden mukana apostolisen uskontunnustuksen, jonka yhtenä kohtana nimenomaan mainitaan usko pyhien yhteyteen. Valinta piispaksi tapahtui yksimielisesti huutoäänestyksellä. Tosin pyhäksi julistamisen hanke oli hänelläkin ensin hyvässä vauhdissa. Todellisuudessa kansa muka vastustaa seksuaalivähemmistöjä. Ilman humalassa aiheutettuja rikosvahinkoja, huostaanottoja ja sikiövaurioita laskelmat liikkuvat 1 ja 13 miljardin välillä. taiteen, tieteen, Pyhimykset eivät silti kadonneet kokonaan politiikan, urheilun vielä reformaation myö- ynnä muiden tarjoatä. Paavi vahvisti Hemmingin kultin, kunnioite- nostaa edes sen verran että vaivautuvat kommentoimaan. Kirsti Ellilä Kirjoittaja on turkulainen kirjailija, uskontotieteilijä ja katolisen kirkon jäsen. Tutkimuksen teetti Tahdon2013 -kampanja, mutta se ei ole voinut vaikuttaa riippumattoman Taloustutkimuksen tutkimustuloksiin. Tein virheen. Jumalan myllyt jauhavat hitaasti, mutta pysähtymättä. Kansa on jo itsessään sellainen erilaisista ihmisistä koostuva joukko, että on melko pöljää sanoa kokonaisen kansan olevan jotain mieltä. Huomionarvoista on myös se, että Pesosen kritisoimat piispat ovat puhuneet seksu- aalivähemmistöjen kohtelusta, eivät tasa-arvoisesta avioliitosta. Taloustutkimus Oy teki mielipidemittauksen tasa-arvoisesta avioliittolaista syyskuussa 2013. Hemmingin ystävästä Birgitasta tuli pyhä niin että heilahti vain vajaat parikymmentä vuotta kuolemansa jälkeen, mutta Hemmingille ei käynyt yhtä hyvin. M AT TÄKAL N ÄÄN LA Ko t i m a a 2 8. Kirjoituksissa kerrataan myös alkoholin kemiaa eikä itse aineesta liene tarpeen sanoa enempää. 2 014 KOLUMNI Kirsti Ellilä MIELIPITEET Kansa sitä, kansa tätä Urkutaiteilija Matti Pesonen säestää rovasti Heikki Savolan homofobista saarnaa (Kotimaa 21.8.). Tämän ohjauksen tulos on helppo yhdistää kouluterveyskyselyjen tuloksiin, joiden mukaan nuorisollamme on vanhemman sukupolven antaman tiedon lisäksi taito viedä se käytäntöön. 1600-luvulla ikävä selkkaus. Nuoren sukupolven apuna on sanottu olevan myös muoti, johon ei kuulu alkoholinkäyttö. Pyhimysten nimilistat löytyivät almanakoista ja virsikirjoista vielä 1800-luvulla. Mutta sitten iski reformaatio. Kun pyhimykset unohdetaan, tyhjiö täyttyy taiteen, tieteen, politiikan, urheilun ynnä muiden tarjoamilla idoleilla. Piispa Hemming on tänä vuonna ollut autuaana 500 vuotta. Se ei mittaa vähemmistöjen hyväksymistä tai torjumista. Muutamat naiset pitivät tapana rukoilla pyhäinkuvien edessä, eivätkä kirkkoherran käskyistä huolimatta suostuneet luopumaan rukousnauhoistaan. Hildegard Bingeniläinen kanonisoitiin pyhäksi pari vuotta sitten, vaikka kansa oli pitänyt häntä sellaisena jo 900 vuotta. Mutta katolinen kirkko ei pyhiään unohda. Lakimuutosta kannatti 58 prosenttia ja vastusti 34 prosenttia. Laajentaisinkin keskustelutoivomuksen kulttuurikeskusteluksi, jolla etsitään eri sukupolvikulttuurien taitoja kohdata alkoholin muut kuin kemialliset ominaisuudet. Ihmisten käytössä alkoholi ei jää pelkäksi kemiaksi. Pyhä Birgitta totesi, että Hemming ei koskaan lepää, vaan aina juoksee. Piispat ovat muka ymmärtäneet kansan tahdon väärin puhuessaan sorrettujen puolesta. Tarkkaa lukua asiasta ei ole olemassa, on vain arvioita. Mitä ihmeen virkaa on pyhimyksillä! tuhahtavat ne luterilaiset ystäväni, joita asia kiin-. 8. Ihmiset kaipaavat esikuvia. Jaakko Nikula isoisä, Lappeenranta TARKENNUS: Väitin viime viikon alkoho- lia käsitelleessä jutussani, että alkoholihaitat aiheuttavat Suomessa 14,5 miljardin euron kustannukset vuodessa. Danielle Miettinen Kotimaan toimittaja Voi pyhät ihmiset M onelta on voinut jäädä huomaamatta, että meneillään on juhlavuosi. Hän ehti jo opiskeluaikoinaan Pariisissa koota huomattavan teologisen kirjaston, jonka lahjoitti Turun tuomiokirkolle. Hemming oli ollut eläessään vaikuttava persoona. Jani Tanskanen opiskelija, kirkon luottamushenkilö Jyväskylä Alkoholin haitoista Kotimaa-lehdessä 21.8.2014 kootaan ansiokkaasti alkoholi-keskustelua. Tuolloin on kuitenkin tehtävä tarkkaa tutkimusta. Varttuneempien sukupolvien ongelmat ohittaen kysyisin, löytyykö meiltä tieto-taitoa, jolla nykynuoremme tavoittanut muoti saataisiin sidottua johonkin pysyvämpään ilmiöön kulttuurissamme. Kansalla tuskin yhtä mielipidettä onkaan, mutta enemmistön kantaa toki voidaan selvittää. Olen kysynyt mitä he siinä kohdassa ajattelevat. Näistä 14,5 miljardia on kuitenkin virheelli- 11 nen. Oikeastaan piispat eivät ole vieläkään asettuneet vahvasti seksuaalivähemmistöjä puolustamaan, mutta jo muutamat suvaitsevaiset lauseet kismittävät Savolaa ja Pesosta. Terveyspolitiikan professori Ilkka Vohlosen arvio on 13 miljardia. Kirkkojen vanhoilla pyhimysveistoksil- la lämmitettiin saunanpesiä, mutta kelpasivat ne maalitauluiksikin poikien sotaleikeissä, kuten Karkun kirkkoherran poika C-M Bergroth todistaa omaelämäkerrassaan. Autuas piispa Hemming on joutunut odottamaan pyhäksi julistamistaan vasta 500 vuotta. Heikki Oja kertoo Suomen kansan pyhimyskalenterin esipuheessaan, että kun suomalaiset halusivat omaksi kansakunnaksi, erääksi identiteetin vahvistajaksi valittiin lasten nimet. Huittisissa koettiin milla idoleilla. Palaute: toimitus@kotimaa.fi tun piispan jäännökset siirrettiin reliikkiarkkuun, jota edelleen säilytetään Turun tuomiokirkossa. Riitahan siitä tuli ja kirjeet kulkivat kuninkaalle asti. Pesosen hyödyntämä kysely mittaa juuri tasa-arvoisen avioliittolain kannatusta
Price on todennut, että sinappikaasu- ja juoksuhautakokemusten jälkeen ajatus perisynnin olemassaolosta ei ollut enää niin mahdoton kuin ennen ensimmäisen maailmansodan autereisia päiviä. Monet, varsinkin saksalaiset teologit, nojasivat ennen sotaa vahvasti filosofi G. Tämä usko on murentunut Eusebioksen ajoista. Kristityille oli vain yksi Jumala ja roomalainen yhteisö taas eli keisarikultin alaisuudessa, sanoo Matti Pikkarainen. V altaisa väenpaljous puristuu rautatieasemalla pian lähtevän junan kylkeen. Oli siis valtion ja kirkon yhteinen etu, että Rooman valtakunta pystyi torjumaan hyökkääjät. Sota horjutti liberaaliteologian humaania uskoa ihmisen hyvyyteen. Oikeutettua sotaa väitöskirjassaan tutkinut Oulun tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra, tuomiorovasti Matti Pikkarainen sanoo, että ensimmäistä maailmansotaa räikeämpi ongelma oli kuitenkin kirkkojen pehmeys suhteessa Hitlerin Saksaan. Samalla tuo valtakunnan kirkko yhdessä natsivallan kanssa pyrki tuhoamaan ne kirkonmiehet, jotka aktiivisesti nousivat vastustamaan sokeaa esivalta-ajattelua. Sotaan lähtijöiden riemulla oli kuitenkin syynsä. On kyse siitä miten esivalta toimii ja miten kirkko siihen reagoi. Poliittinen valta on vaientanut, sitonut ja kiristänyt kristillisen teologian ja etiikan ääntä. Maanpuolustuskorkeakoulun dosentin, teologian tohtori Seppo Kankaan mukaan niiden toiminta alkoi kuitenkin harmittavan myöhään. – Samalla meillä on kuitenkin tieto kristityistä sotilaista, jotka hylkäsivät ammattinsa. Teologialle sodat ovat usein olleet käänteentekeviä hetkiä. Tertullianus (n. Islamin synty, sen sotilaallinen kehitys ja toisaalta ristiretkien Jumalan rauhanteko -perustelu ovat ajaneet monoteistisen idealismin karille. Konstantinolainen kristinusko, kirkon ja valtion liitto, on saanut tähän päivään saakka mennessä erilaisia muotoja. siitä lähtien sama. Laajalle levinnyttä valtakuntaa uhkasivat useat hyökkääjät. Sen sijaan usko yhteen Jumalaan tuottaa rauhan. Tämä sai monet vaikutusvaltaiset teologit tukemaan keisari Vilhelm II:n imperialismia ja militarismia, sodan alkusyitä. 8. Jos alkukirkko keskittyi eniten Kristuksen paluun odotukseen, suhde yhteiskunnan vallankäyttöön tuli myöhemmin tärkeämmäksi. Oppi oikeutetusta sodasta syntyi vasta kirkkoisä Augustinuksen (354–430) luotua idealle selkeät perustelut. Kirkko oli saanut keisari Augustinus Suuren aikana hyväksytyn aseman. Juuri tällöin kirkko ja valtio löysivät toisensa.. – Kirkko oli sokeasti esivalta-ajattelun vallassa ja hyväksyi ihmisyyttä sortavan politii- Teksti: Janne Könönen & Kuva: Lehtikuva/AFP Photo kan. Tuomiorovasti kuitenkin muistuttaa, että luterilaisuuden esivalta-ajattelu pitää sisällään paljon hyvääkin. 12 M AT K AL L A Ko t i m a a 2 8. Nykyään maailmansotaan lähteneiden rie- mua on vaikea ymmärtää, kuten myös niitä kristillisiä kirkkoja ja yksilöitä, jotka halki vuosisatojen ovat kokeneet sodat ensisijaisesti myönteisiksi tapahtumiksi yhteisöilleen. Kirkon tulisi Pikkaraisen mukaan aina olla yhteiskunnan kriittinen tarkastelija. Sodan ja teologian problemaattinen suhde on lähes yhtä vanha kuin kristikunta itse. Artikulointi valtionkirkosta tai kansankirkosta ovat konstantinolaisen kehityskaaren jäänteitä, myös meillä, Kangas sanoo. Kysymys sodan oikeutuksesta teologian näkökulmasta konkretisoitui jo 300-luvulla, jolloin Konstantinus Suuri ja Theodosius Suuri yhdistivät kirkon ja hallitsijan vallankäytön. Samalla se muistaa, että mikäli maallinen hallinto ei toimi niin, että jokaisella ihmisellä on oikeus tasavertaiseen elämään, kirkon tulee nousta vastustamaan harjoitettua politiikkaa. Ilma on täynnä kukkakimppuja, lentosuukkoja ja isänmaan lippuja. Silloin ainoa yhdistävä tekijä oli kaikkialle levittynyt kristillinen kirkko, Pikkarainen kuvaa. Hegelin ajatukseen, jonka mukaan Jumalan ilmoitus oli mahdollista nähdä heidän omassa pitkälle kehittyneessä kulttuurissaan, eli Saksan valtiossa itsessään. – Molemmat syntyivät reaktiivisesti! Suuri vahinko oli jo tapahtunut ja teologiset kannanotot jäivät lähinnä jälkiviisaudeksi, Kangas kuvaa maailmansotien jälkeistä tilannetta. Syy ei ollut pasifistinen vaan ennen muuta uskonnollinen. – Luterilaisuus on järjestäytyneen yhteiskunnan tukipylväs. – Poliittiseen imperialismiin liittyi kristillinen imperialismi, jota muun muassa poliittisen teologian isä, Kesarean piispa Eusebios kannatti. Esivalta-ajattelu on Pikkaraisen mukaan yhä ajankohtainen. Kangas toteaa, että juuri niin sanotun konstantinolaisen kristinuskon ongelma on ollut Kirkko oli sokeasti esivalta-ajattelun vallassa ja hyväksyi ihmisyyttä sortavan politiikan. Amerikkalainen teologi Robert M. Ollaan menossa ensimmäiseen maailmansotaan, sata vuotta sitten. 155–230) puhui kuinka kristityt täyttivät sotilasleirit. Länsimaisen teologisen keskustelun pohjalta syntyivät toisen maailmansodan jälkeen Kirkkojen Maailmanneuvosto (1948) ja Luterilainen Maailmanliitto (1947), jotka teologisissa linjauksissaan kantoivat huolta sotien tuhoista ja hallitsemattomuudesta. – Jotta ymmärtäisi oikein tuo ajattelun taustaa, on hyvä tunnistaa historiallinen tilanne, jossa Rooman valtakunnassa elettiin. Pyhävaatteisiin sonnustautuneet ihmiset huiskuttavat kiivaasti nuorille miehille, jotka asepuvut päällä tervehtivät vaunuista saattajiaan itsevarmoin elein. Sivummalla pappi siunaa sotaan lähtijöitä. Sommen, Gallipolin ja Verdunin luotien ja kranaattien puhkoma mutahelvetti on osa tulevien päivien ankeaa todellisuutta. – Ehkä voisi sanoa, että usein kirkko kuitenkin silittää liikaa myötäkarvaan, arvioi Pikkarainen. 2 014 Sodat muuttavat teologiaa Sata vuotta sitten alkanut ensimmäinen maailmansota kyseenalaisti uskon ihmisen hyvyyteen. W.F. Sen ajattelun pohjaksi sopii vain Raamattu ja tunnustus. Imperialistinen kirkko ajattelee polyteismin johtavan sotiin
Nykyteologian yhdeksi haasteeksi voikin nähdä nousun pragmatistista etiikkaa vastaan, Kangas toteaa.. Kirkot eri puolilla rintamalinjoja antoivat tukensa ensisijaisesti omalle valtiolleen sen sijaan, että olisivat puhuneet ihmisyyden puolesta. – Oikein ymmärrettynä sotavoima on hallitsijan väline pakottaa ihmiset osoittamaan rakkautta toisilleen. – Omasta näkökulmastani ajatellen Tuomas Akvinolaisen linjaus tuntuu läheiseltä. Nykyaikainen piilotettu talousimperialismi ei anna oikeutta sotilasoperaatioihin. Samalla hän vastaa hänelle ratkaisuistaan. Tällä sanaparilla haluttiin korostaa kirkon perinteistä ajattelua yhteiskunnan vastuusta ja tehtävästä, Matti Pikkarainen kertoo. Tämä suurten maiden johtajien 2000-luvulla omaksuma asenne on hänestä pelottava. – Vietnamin ja Irakin sodat ovat pelottavalla tavalla osoittaneet, miten vahva poliittinen toimija käyttää valtaa ohi kristillisen näkemyksen. 2 014 13 Ranskalaisia sotilaita Sommen taistelussa vuonna 1916. jen ajattelua voimakkaasti. – Pragmatistisessa etiikassa totuus on toissijainen ja vallankäyttäjän intressi ensisijainen. Hallitsija käyttää miekkaa Jumalan valtuutuksella. M AT KAL L A Ko t i m a a 2 8. Alisteiset ja riippuvaisuussuhteiset kirkot on helposti vaiennettu, Kangas pohtii. Kylmän sodan kaudella kirkot jäivät liian usein vallitsevien ideologioiden puristuksiin. Seppo Kangas myöntää, että oikeutetulle sodalle tuskin löytyy yhtä ainoaa ja oikeaa teologista perustelua. Siinä käytettiin ensi kertaa laajamittaisesti panssarivaunuja. – Erityisesti toinen maailmansota ja atomipommien tulo sodankäyntiin muutti kirkko- Erityisesti toinen maailmansota ja atomipommin tulo sodankäyntiin muutti kirkkojen ajattelua voimakkaasti. Sama kylmä sota, joka oli idän ja lännen välillä, oli nähtävissä myös kirkkojen keskellä, Pikkarainen harmittelee. Oppi ensi-iskun mahdollisuudesta löytyy niin Naton kuin Venäjänkin sotilasstrategioista. – Se on huonoista vaihtoehdoista eettisesti kestävin ja vastuullisin, Kangas luonnehtii. Luterilainen periaate esivallan päättämästä puolustussodasta on edelleen perusteltu. Pietarin ratkaisu tarttua miekkaan oli omavaltainen ja väärä. – Teologinen väliintulo on tehty epätoivottavaksi ja tehottomaksi. Kirkon suhde hallitsijoiden käynnistämiin sotiin tuli suuremmaksi keskustelunaiheeksi vasta 1800-luvulla kansallisuusaatteen kasvun myötä. – Tästä alkoi vuosikymmeniä kestänyt kirkkojen kylmän sodan taistelu. Jos puolustussodan sanotaan olevan oikeutettu, niin entä sitten niin sanotut ensiiskut, joilla tarkoitetaan vihollisen voimien tuhoamista ennen kuin se ehtii hyökätä. Toisaalta pasifismi voidaan nähdä idealismina, joka sulkee silmänsä pahuuden eli synnin olemassaololta maailmassa, Matti Pikkarainen toteaa. Hän huomauttaa, että sama vaientaminen näkyy myös Ukrainan ja Krimin kriiseissä ja Levantin konfliktissa. Maallistuvassa länsimaailmassa ei kysellä kirkkojen mielipiteitä sotiin lähdettäessä. Jos teologiasta ei enää piitatakaan sotimi- sen motivoinnissa, niin sodat kyllä muuttavat teologiaa. Seppo Kangas pitää kirkkojen tuoreimpana ongelmana niin sanottua pragmatistista etiikkaa. Tuolloin Kirkkojen Maailmanneuvoston piirissä syntyi oppi, joka sai nimen vastuullinen yhteiskunta. 8. Kirkkojen Maailmanneuvoston kokouksissa puheet kovenivat ja asenteet voimistuivat. Kangas toteaa, että pyhän sodan ideologia on kerta kaikkiaan tuomittava syntinä. Esimerkiksi Itä-Euroopassa vaihtoehdoksi nostettiin vallankumouksen teologia. Kirkkojen maailmanneuvoston työ ei ollut ongelmatonta. Teologisia keskusteluja näiden sotien oikeutuksista tuskin on käyty. Taistelu oli ensimmäisen maailmansodan tunnetuimpia
Kun Laine kertoo rukouksestaan, ääni värähtää ja kyyneleet alkavat valua. Kun Anneli oli 8-vuotias hänen vuoronsa tuli Annelin koti oli vaatimaton pientila Patokos- Anneli oli arka lapsi. – Pienellä tilalla leipä oli lujassa. Erkki Heikkinen ilmoitti, että hän hoitaa tämän lapsen loppuun saakka. Ämmi sai vaikutteita lestadiolaisuudesta, mutta hän ei tuputtanut uskoaan. Pian pikkutytöstä tuli aikuisten huolien ja murheiden jakaja. Hän on onnistunut luomaan satojen vapaaehtoisten välittämisen ketjun, mutta unohtanut välittää riittävästi itsestään. lähteä äidinäitinsä eli ämmin nukkumakaveriksi. Saarnamies pauhasi suurella äänellä, että joudutte helvetin tuleen, jos ette täällä yhteen ääneen syntejänne tunnusta. 14 MAT K AL L A Ko t i m a a 2 8. Kotona opetettiin tekemään töitä. – Keskikouluun olisi pitänyt lähteä kaupunkiin, mutta köyhän talon lapsella ei ollut varoja, enkä olisi uskaltanutkaan, hän tunnustaa. Kukaan ei käynyt katsomassa pikkutyttöä. Äiti jäi asumaan tyttärensä vuokra-asuntoon Korkalovaarassa. Iltarukous oli niin pitkä, että pikku-Ankku nukahti usein kesken lampaiden ja muiden maatilan eläinten siunauksen. Kun hoito jäi puutteelliseksi Rovaniemellä, Laineiden perheystävä otti yhteyttä tuttuun lääkäriin Oulussa. Vanhemmuuden alkuvuodet olivat Annelil- le ja Paavolle rankkoja. Hänen mielestään äiti ja isä arvostivat toisiaan, he eivät nalkuttaneet turhasta eivätkä nimitelleet toisiaan, tyytyivät vähään. Tie kylän läpi valmistui vasta vuonna 1969, joten Anneli kulki peninkulman matkat kouluun ylittäen joen veneellä tai kävellen jään yli. Isoimmat sisarukset olivat kokeneet sodan ja evakkotaipaleen Ruotsissa, joten olihan minun maailmani täysin erilainen. Esikoislapsi Päivi sai syntymässään laaja-alaisen, leikkausta vaatineen verisuonikasvaimen. – Se alkoi ravintolatansseista. Päivi oli 9 kuukautta, kun operaatio tehtiin. Hän pyytää iloa, valoa, voimaa ja armoa elämäänsä. Ämmi oli jo yli 80-vuotias vanhus. Anneli ja Paavo liikuttuvat vieläkin, kun he kertovat Päivin jälkitarkastuksesta. Samaa asennetta Anneli on halunnut tuoda myös omaan kotiinsa, jossa asioista on aina puhuttu ja molemminpuolinen luottamus on rakentanut vahvaa tunnesidettä. Anneli kunnioittaa vanhempiensa mallia parisuhteesta. –Kirjoitin avunpyyntökirjeen professorille. Annelin vanhemmat muuttivat maalta kaupunkiin 1970-luvulla, ja Anneli lupasi olla suuressa muutoksessa heidän turvanaan. J Teksti: Maarit Simoska & Kuvat: Kaisa Sirén oka aamu rovaniemeläinen Anneli Laine hiljentyy omaan rukoushetkeensä. Hän pyysi ottamaan yhteyttä lastenklinikan professoriin. Kyse on niin valtavasta avun ja tuen määrästä, jota ilman Rovaniemen kaupunki ei enää pärjäisi.. – Jokainen lapsi joutui hakemaan oman paikkansa. – Kun hankimme rivitaloasunnon Ounasrinteeltä, äiti tuumasi tupaantuliaisissa, ettei vieläkään ole muorille omaa nurkkaa. – Sillä tavalla pääsin muiden joukkoon. Sairaus edellytti ympärivuorokautista hoitoa ja läsnäoloa sekä useita sairaalahoitoja, joissa äiti oli vierellä aamusta iltaan. Kun vanhemmat sisarukset olivat jo osin maailmalla ja kouluissa, pikku-Anneli eli Ankku haki aikuisten seuraa kuuntelemalla heidän tarinoitaan. Rehellisyys ja toisista välittäminen olivat tärkeitä asioita, ja ne kulkevat edelleen mukanani, Anneli miettii. – Ämmi otti minut mukaansa seuroihin, joissa olin pienin kuulija. Kirurgi Heikkinen oli totesi, että lapsi olisi menehtynyt ilman toimenpiteitä. Siinä kehittyi korva olemaan isona ja suu pienenä. Joku saattaisi olla sitä mieltä, että helpompi, mutta ei se niin ole ollut. Sieltä tuli välittömästi tieto, että saamme lentää seuraavana päivänä Ouluun. ”Ihmisenviran” hoitaminen on ollut mielenkiintoinen mutta raskas taival. Ämmiin liittyy myös Annelin lapsuuden kokemus lestadiolaisseuroista, jonka tuomiohenki esti pitkään kirkkoon menemisen ja vaikuttaa negatiivisesti vieläkin. Tämän seurauksena Anneli takertui äitiinsä eikä uskaltanut vuosikausiin lähteä kotipiiristä kovin kauas. Ämmi asui samassa pihapiirissä, matkaa oli vain satakunta metriä, mutta pikku-Ankulle matka oli varsinkin pimeässä pelottava. Jokaiseen aikakauteen kuuluvat omat kipukohtansa, Anneli Laine selittää rauhallisella äänellä. Se oli lapselle kauhean pelottavaa, Anneli huokaisee. Elimme siihen saakka epätietoisuudessa, miten lapsen käy, Anneli muistelee. Koulutie vei kuitenkin Sinetän kansalaiskouluun ja myöhemmin kaupunkiin kauppakouluun ja -opistoon. Hän joutui 6-vuotiaa- kella, Ounasjoen itäpuolella eli väärällä puolella, kuten rovaniemeläiset sanovat. Työpaikka löytyi vuonna 1974 Rovaniemen kaupungin asuntotoimistosta. Tästä saa olla nöyrästi ylpeä. Ämmi ponkaisi vierestä ylös, hän huusi moneen kertaan ”Herra Jeesus olkoon kiitetty” ja lysähti lopulta puolipökerryksissä viereeni. 2 014 Ihmisenvirka – iloa ja uupumusta Rovaniemeläisen vapaaehtoistyönkeskus Neuvokkaan toiminnanjohtaja Anneli Laine on halunnut työssään kuunnella ja auttaa yksinäisiä ja syrjäytyneitä ihmisiä. Ämmin kanssa aiemmin nukkunut isosisko lähti Rovaniemelle kouluun. Saman vuoden elokuussa Anneli tapasi elämänkumppaninsa. Rakensimme vuoden kuluttua paritalon, johon äidille tuli yksiö asuntomme viereen, Anneli kertoo. Illalla nukkumaan mennessämme päätimme, että jos meillä on joskus omakotitalo, niin äidille rakennetaan oma nurkka. Tuolloin ajateltiin, että kirjojen ja lehtien lukijasta ei tule kunnon ihmistä. Se tuntui tosi pahalta. na aasialaisen influenssan jälkitaudin vuoksi kahdeksi viikoksi sairaalaan Rovaniemelle, 50 kilometrin päähän kotoaan. Vapaaehtoistyönkeskus Neuvokkaan toiminnanjohtaja on kulkenut pitkän tien. Yhtä olemme pitäneet siitä alkaen, puoliso Paavo Laine vahvistaa. Anneli Laine syntyi 11-lapsisen Koivuperän perheen kuopuksena vuonna 1951, ikäero esikoissisarukseen oli kaksi vuosikymmentä. Isä nukkui pois vuonna 1976. 8
2 014 Anneli Laine on opetellut soittamaan harmonikkaa korvakuulolta. Ko t i m a a 2 8. M AT KAL L A 15. Metsäkukkia on eräs hänen suosikkisävelmistään. 8
Hän sanoi, että minulla on vahva heimokulttuuri. Pohdittiin sitä, kuinka asukkaat saataisiin osallistumaan vuokrataloissa yhteiseen toimintaan ja miten luotaisiin avoimia kohtaamispaikkoja. – Minusta tuntui, että henki lähtee ja happi loppuu. Myöhemmin Paavon punatulkut valittiin Unicefin korttilajitelmiin ja ujosta Paavosta tuli hetkeksi julki- suuden henkilö. Anneli oli koko avioliiton ajan ollut Paavon tukena. Anneli soitti sairaalaan ja sai vastauksen: työuupumus. Hän jää ensi vuodenvaihteessa Neuvokkaan vetovastuusta eläkkeelle, kirjoittaa Neuvokkaan tarinan kirjaksi ja järjestää vielä 20-vuotisjuhlan huhtikuussa kulttuuritalo Korundissa. Halusin katsoa tuskani itse. – Se on konsertti, jossa rovaniemeläiset ovat pienoiskoossa. Senkin Anneli on oppinut, että kukaan ei ole korvaamaton. Siitä alkoi valtaisa syyllisyys ja häpeä. Hyvästelen siinä sakkini ja jaan kaikille kirjan. Kun Päivin sairaus oli voitettu, hän oli saanut Paula-siskon. • Anneli Laine • Kotipaikka: Rovaniemi • Syntynyt: 1951 Rovaniemen maalaiskunnan Patokoskella, suurperheen kuopus. Mietin, miten olin voinut saattaa itseni tähän tilaan, miksi olin hakannut päätäni seinään, vaikka kukaan ei ollut vaatinut sitä. Jos jollakin oli huolta, nousin jopa yöllä kahden tai kolmen aikaan puhumaan avuntarvitsijan kanssa. Samaan aikaan Suomen Mielenterveysseura suunnitteli Neuvokas-projektia neljälle paikkakunnalle. Aluksi sosiaalitoimessa ja asuntotoimistossa mietittiin maahanmuuttajien sijoittamista. Kyse on niin valtavasta avun ja tuen määrästä, jota ilman Rovaniemen kaupunki ei enää pärjäisi, Anneli Laine toteaa. Kaikki oli valmistautumista vapaaehtoistyötä varten, vaikka en minä sitä vielä silloin tiennyt. Anneli Laine kokosi verkostoa 1,5 vuotta vapaaehtoistyönä virkatyönsä ohella. Hän kirjoitti aluksi perinteisesti kynällä paperille. Ambulanssi kyyditsi minut terveyskeskuksesta suoraan sairaalaan. Neuvokkaan pääajatus oli välittää vapaaehtoisia kaikenlaiseen auttamistyöhön. Vapaaehtoiskeskus Neuvokkaan tarina al- koi itää Annelin työskennellessä Rovaniemen asuntotoimistossa. – Jos Ounasjoki olisi ollut huhtikuussa auki, olisin kävellyt jokeen. Opettajanani toimiva kirjailija Pepi Reinikainen kommentoi tekstejäni. Niitä on nähty julkisuudessa muun muassa Unicefin postikorteissa. Luopumisprosessi on muutos minulle, vapaaehtoisille, työntekijöille ja hallinnosta vastaaville. Se toimisi järjestöjen kotipesänä, vapaaehtoistyöntekijöiden rekrytointi, koulutus-, välitys- ja huoltopisteenä sekä matalan kynnyksen kohtaamispaikkana. Nyt vuorot vaihtuivat. Tavoitteista tärkein oli keskuksen perustaminen. Raha-automaattiyhdistys on päärahoittaja, mutta Neuvokkaalla on sopimukset yhteistyöstä Rovaniemen kaupungin perusturvalautakunnan ja vapaa-ajan lautakunnan kanssa. Paikallinen mielenterveysseura lämpeni ajatukselle ryhtyä kokoamaan järjestöjä ja vapaaehtoistyötä tekeviä yhteen verkostoon. Anneli toimi miehensä managerina ja puhemiehenä. Menin toimistolle aamulla seitsemältä, kotiuduin myöhään. En tiennyt, missä Anneli menee. – Olen hakenut turvaa ja hyväksyntää tekemällä työtä yli rajojeni. Tänä vuonna saamme surra, itkeä ja iloita, jokainen siirtyy tavallaan kohti uutta. En tiennyt sairaudesta mitään, mutta päätin, että lääkkeitä en ota. Se, että pidetään yhtä on minua. 16 M AT K AL L A Ko t i m a a 2 8. Hän on oppinut näkemään ihmisten raadollisuuden, mutta myös arvostamaan sitä, mitä hänellä on: Paavo, lapset, ensimmäiset lapsenlapset, kirjoittaminen, liikunta, musiikki ja Neuvokas. –Tästä saa olla nöyrästi ylpeä. Vuosien työ on tuottanut tulosta. Erityisesti se ehkäisee yksilöiden ja perheiden yksinäisyyttä ja syrjäytymistä järjestämällä tukihenkilö- ja ystävätoimintaa sekä monipuolista ja maksutonta ryhmätoimintaa. Lähdin aamulla neljältä lenkille, ja rinnassa tuntui vaikealta. Sitten Anneli löysi kirjoittamisen. KUKA. Samaan aikaan tyttäret muuttivat kotoa. Se on ollut suurta johdatusta.. Mieli oli niin maassa, että hän ei ollut varma, palaako kaupunkiin enää koskaan. – Tuntemuksia oli ollut jo aiemmin. – Aloin purkaa sitä, miltä minusta tuntuu. Ja se näkyy Neuvokkaassakin, kun ihmiset liittyvät tähän välittämisen ketjuun. • Ammatti: itseoppinut ihmisenviranhoitaja, kirjoittanut kirjat: Varjosta vapauteen, selviytymistarina uupumisesta (2005), Vasikkahaikara (2011), työstää Neuvokas-keskuksen tarinaa kirjaksi. • Perhe: Paavo-puoliso, kaksi aikuista tytärtä, kaksi lastenlasta. Tähtisilmät istuivat sylissä ja äidit kertoivat vaikeuksistaan. Anneli Laine on opettanut ihmiset halaa- maan, tulemaan lähelle. Parin päivän tutkimusten jälkeen lääkäri totesi sydämeni terveeksi, mutta kirjoitti sairauslomaa. Paavo jättäytyi vuonna 1994 työelämästä, ryhtyi päätoimiseksi taiteilijaksi ja perusti Taidetuotanto Laineen. 8. Olo oli kuin siemenellä, joka oli kylvetty kylmään maahan. 2 014 Anneli ja Paavo Laineen kodin seiniä koristavat Paavon luontoaiheiset taideteokset. Hän pyysi Anneli Laineen mukaan toimintaan. Vuonna 2003 Anneli Laine huomasi väsyvänsä kasvavien tarpeiden ja voimakkaasti laajentuneen organisaation pyörittämiseen sekä raha-asioista neuvotteluun. Hän sanoo olevansa ihmisenviranhoitaja, sillä toisen ihmisen kohtaaminen on asia, joka monilta puuttuu. Anneli puolestaan sai mahdollisuuden ilmoittautua Rovaniemen kaupungin tukihenkilökoulutukseen, joka kääntyi yllättäen yhdeksän vuotta kestäneeksi sijaisvanhemmuudeksi. Ulkoisesti kaikki oli hyvin, Anneli hoiti kodin ja raha-asiat sairaslomallakin, mutta sisäisesti jokin oli pielessä. Siihen tarvittiin työkaluksi puhelinpäivystys ja kohtaamispaikkoja eri puolille laajaa kuntaa. Jäin aika yksin, Paavo Laine myöntää. Sitten hän oli kahdeksan vuotta virkavapaalla, kunnes uskalsi heittäytyä kokonaan Neuvokkaan toiminnanjohtajaksi. Tekstiä syntyi ympäri vuorokauden, sillä Anneli oli täynnä vuosikymmenien patoutumia. • Palkittu: Saanut muiden muassa Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen Vuoden Kellokas -tittelin vuonna 2012. Neuvokkaan toiminnanjohtaja on rakastanut työtään, sillä se on antanut paljon, nostanut aran pikku-Ankun väärältä puolen Ounasjokea kaikkien tuntemaksi. – Kun vaikeuksissa olevat äidit tulivat täyttämään asuntotoimistoon lomakkeita, sain kuulla kipeitä asioita heidän elämästään. Paavo patisteli lääkäriin, mutta en mennyt heti. Esimerkiksi vuonna 2013 yli kaksisataa ihmistä teki vapaaehtoistyötä ja mukana toiminnassa oli 43 yhdistystä ja järjestöä. – Ei se ollut helppoa. Toiminnanjohtaja Pirkko Lahti halusi aktivoida rovaniemeläisiä. Neuvokas on nykyisellään vapaaehtoistoiminnan keskus, jonka tavoitteena on edistää kaupunkilaisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Vähitellen työuupumus on selättynyt, mikä on tuonut Anneli Laineen elämään uusia ulottuvuuksia. Anneli lähti ensimmäistä kertaa yksin mökille Ounasjoen varteen. Neuvokas ei ole ollut minulle kuin työpaikka, se on ollut ihmisenvirka ja paljon enemmän. Sairausloman syy ei selvinnyt kotona lääkärintodistuksen numeroyhdistelmää tutkaillessa. Aikaisemmin hän ei ollut uskaltanut
Taizé lauluja 1521 Taizé-laulut ovat saavuttaneet merkittävän aseman suomalaisessa hengellisessä musiikissa. 2 014 17 Nykykörttiläinen raamattunäkemys Kirja Herättäjä-Yhdistyksen puheenjohtajan raamattupuheenvuoro on virkistävällä tavalla perinteinen, mutta myös erilainen. 020 754 2350 Sirpa Sironen-Hänninen, Jukka Salmisen, Sirpa Ryyppö Leppäkertun keinutuoli Sirpa Sironen-Hännisen runot ja lorut vievät jälleen monenlaisiin arjen ja juhlan kokemuksiin. Tämä kokoelma sisältää 130 liikkeen parissa syntynyttä, hiljentymään kutsuvaa laulua. 18,00 (20,00) yli 20 kpl 16,90, yli 100 kpl 15,90 PÄIVÄ MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI 18 00 Viisikielinen AVOINNA: ma–pe 9–17 puh. Mukana CD, jossa laulut Jukka Salmisen esittäminä. Laululeikki tukee lasta laulujen oppimisessa. 22,90 (26,00) 18 00 Viisikielinen on viidesläisten herätysliikkeiden yhteinen laulukirja. Hautalan raamattupuheen- vuoro on kauttaaltaan hillittyä ja lukijaa kunnioittavaa. Raamattukeskustelussa esi- matun ”pyhyyden” kritiikit. taan nautittavan onnistuneita Kirjassa esimerkiksi väite- tetään säännöllisesti väitteitä, jotka voi tiivistää nuhtelevaan jeremiadiin: ”Heränneet eivät lue Raamattua”. 1–49 kpl 15,21 (16,90), 50–199 kpl 12,90, yli 200 kpl 11,10 4050 2290 Mari Torri-Tuominen (toim.) Anna-Mari Kaskinen Laula, leiki Lasten virsi Tien kulkijoita Runsas virikekirja Lasten virren lauluihin. Tervetuloa ostoksille myymälään ja verkkokauppaan! Kaikkea maan ja taivaan väliltä. Ne kertovat ihmisistä erilaisissa elämäntilanteissa ja Jumalasta, joka ei ole kaukana kenestäkään. Kaikkiin lauluihin on nuotit ja sointumerkit. M AT Y HD KAL ESSÄ LA Ko t i m a a 2 8. 8. 25,90 (29,00) PÄIVÄ www.sacrum.fi. Herättäjä-Yhdistyksen puheenjohtaja, Raudaskylän opiston rehtori Jukka Hautala osallistuu keskusteluun uudella kirjalla Ilmoitusasiaa. Jukka Salminen on säveltänyt kymmeniä runoista ja kirjan on kuvittanut Sirpa Ryyppö, Vuoden muotokuvaaja 2010. Kierreselkäinen. 40,50 (45,00) Anna-Mari Kaskisen sanoittamia lauluja Raamatun ihmisistä ja heidän elämänvaiheistaan. Miten Raamattuun pitäisi suhtautua. ja ajatuksia herättäviä. tuksi, että kirjassa otetaan Raamatun ymmärtämistä pohdiskellen ja puntaroiden käsitellessään Hautala anakantaa myös kirkkopoliittiseslysoi taitavasti monia raamati kuumaan aiheeseen saman tunkohtia. Eräät hermeneutsukupuolen parisuhteiden hytiset havainnot ovat suorasväksymisestä. Miten Raamattuun pitäisi suhtautua. Kirjaa voi pitää modernina herännäisyyden riveistä nousevana pohdintana. TällaiVasta sitten Hautala luonnossia pedagogisestikin selkeitä telee körttiläisen raamattukäpohdintoja kirjassa ovat esisityksen lähtökohtia. todistus on ihmisten puhetta Tulkoon sanoja Jumalan sana. Kirjapaja. Se tarjoaa kirjan 170 lauluun leikkejä ja liikkeitä, askarteluja ja käyttövinkkejä, alkuja välisoittoja sekä kuoro- ja soitinsovituksia nuotteineen. Kirja on rakennettu mielen- kiintoisella tavalla. Jussi Rytkönen tään, että ”sukupuolineutraalia avioliittolakia vastustetaan paljolti myös tunnereaktioiden pohjalta. Niiden taustana ei ole välttämättä mitään syvempää Jukka Hautala: Ilmoitusasiaa. Ne tiimerkiksi vedenpaisumuksen, vistyvät siihen, Juudan ja Tamaettä kristinusrin tarinan, synSukuko pysyy kristintiinlankeemuspuoliuskona vain, jos kertomuksen ihneutraa- misen sekä Bauskon normatiivisena lähtökoh- lia avioliittolakia bylonin tornin tana pidetään avaamat teologivastustetaan ja Kristusta, josta set, psykologiset, kannatetaan Uusi testamentsosiologiset ja fimyös tunteiden ti todistaa. Laulukirjaan on koottu yli 400 rakastettua ja koskettavaa laulua. Laula, leiki Lasten virsi inspiroi monipuoliseen laulukirjan käyttöön sekä lastenohjaajia ja opettajia että kanttoreita ja kuoronohjaajia. Kaikki Raamattukylän näytelmien laulut vuosilta 2004-2014. Raamatun käytöstä ja merkityksestä puhuessaan kirjan teksti liittyy osittain herätysliikkeen perinteisiin linjauksiin, mutta tarjoaa keskusteluun myös uusia välineitä. Sen aluksi esitellään laajahkosti kirjaimellisen, tieteellisen ja länsimaisen lukutavan sekä Raa- pohdintaa tai argumentointia”. 164 s. Nyt puutetta korjataan. Usein heränneet ovat olleet hitaita vastaamaan. Tämä losofiset näyt. Sävellykset: Tommi Kalenius, Matteus Mykkänen ja Teri Mantere. Tekstissä ei kuitenkaan huomata sitä, että samaa lakia myös kannatetaan paljolti tunnereaktioiden pohjalta, ilman syvempää pohdintaa tai argumentointia. Laajan valikoiman ja hyvän palvelun kristillinen kirjakauppa, josta löydät kaikkien kustantajien kristilliset kirjat. pohjalta
Olin vilpittömästi yrittänyt luoda hieman erilaista hartautta, ainakin omasta mielestäni. Samanlaiseen olen tottunut sittemmin vasta nettikommentoinnin aikakaudella. Säännöllinen radiotoiminta Suomessa oli alkanut viisi vuotta aikaisemmin eli vuonna 1927. Lisäksi Radio Dei ohjelmineen tavoittaa merkittävän osan koko Suomesta. M itä mahtoi ajatella Tampereen piispa Jaakko Gummerus 7. Elokuvat eivät ole uusi kulttuuriteema perjantain hartauksissa, sillä aiemmin ne ovat liittyneet kirjallisuuteen. Tuskinpa hänelle tuli mieleen, että vielä 83 vuotta myöhemmin puhujat valmistautuvat paljolti samanlaisin tunnelmin samankaltaisten aamu- ja iltahartauksien pitoon. Puhujat osaavat ottaa huomioon kuulijajoukon moninaisuuden, myös heidät, jotka eivät ole kirkonpenkkien peruskuluttajia. Hengellinen opetus ja yläviistosta tuleva julistus ovat vaihtuneet sielunhoidolliseen puheeseen ja välillä jopa suorasukaiseen kannanottamiseen. 18 Y DE SÄ MH AT KSAL LA Ko t i m a a 2 8. Kuinka osaan asettaa sanat niin, että tulen ymmärretyksi. Epäonnistuit!” Sitten hän löi luurin korvaani. Teemat myös tuovat jatkuvuutta ja ennakoitavuutta kuulijan kannalta. 2 014 Formaatti, joka toimii Radiohartaus on puhetta yhdelle ihmiselle, vaikka kuulijoita on kymmeniätuhansia. Nyt alkusyksystä pidän kaksi iltahartautta, jotka kuuluvat elokuva-teemasarjaan. Kuka tätä kuuntelee. Minulla on ollut ilo pitää vuosien varrella useita aamu- ja iltahartauksia radiossa. 8. – On kiinnostavaa, miten kristinusko näkyy eri kulttuurimuodoissa. Samanlainen viesti ei tavoita kaikkia – tämä on radiohartauden pitäjän pakko hyväksyä. Tohtori Heikki-Tapio Niemisen mukaan hartauksien sisällöt ovat muuttuneet voimakkaasti vuosien aikana. Siellä oli mies, joka halusi kertoa seuraavaa: ”Sait kymmenen minuuttia aikaa ju- listaa Jumalaan sanaa Suomen kansalle. Musiikki ottaa oman osuutensa ajasta. Samalla mukaan pääsivät muiden kirkkojen hartauspuhujat. Teemalliset radiohartaudet ovat tätä aikaa, sillä ne tavoittavat erityisyleisöjä. Joskus on jopa niin, että tekijäkään ei ole välttämättä tarkoittanut viitata kristinuskoon, ohjelmajohtaja Kimmo Saares sanoi Kotimaa24:n haastattelussa. Nykyisin osuus on vain murto-osa. Viisi minuuttia hartauden päätyttyä soi puhelin. 1990-luvun alussa pidin iltahartauden, joka oli rakennettu kuvitteellisen nuotiopiirin ympärille. Kuulijapalaute oli harvinaisen suoraa ja kiertelemätöntä. He kertovat uskosta itselleen tutuin käsittein ja omasta vakaumuksestaan käsin. Toivottavasti en takeltele pahasti ja osaan puhua selvästi. Ehkä olen tietoisempi vastuusta, joka hartauksien pitäjällä on. Alkusysäys radiohartauksien käynnistämiseen tuli 1930-luvun alussa Suomen Kirkon Seurakuntatyön Keskusliitolta (SKSK), nykyisen Kirkkopalvelut ry:n edeltäjältä. Ääneen pääsevät eri kirkkokuntien ja seurakuntien puhujat. On elokuvia, jotka ovat tietoisesti uskonnollisia, mutta on myös paljon elokuvia, joissa on uskonnollisia teemoja, vaikkei sitä heti oivalla. Jäin miettimään soittajan kokemusta, mutta en pahentanut mieltäni hänen takiaan. Radio ei vielä ollut mikään vanha ilmiö. Arkielämän kysymykset ovat varsinkin viime vuosikymmeninä tulleet osaksi radiohartauksia. Ensimmäisessä sarjassa puhujat käyttivät kristillisen kirjallisuuden klassikkoja, toisessa sarjassa olivat vuorossa uudemmat kaunokirjalliset teokset. Kristillinen lehdistö tuki SKSK:ta tämän pyrkimyksissä. SKSK kantoi vastuuta radiohartauksista vuoteen 1967 saakka, jolloin Kirkon tiedotuskeskus (KT) ryhtyi huolehtimaan radion hartausohjelmien tuottamisesta Yleisradiolle. Perjantain hartauksissa käytetään lähtökohtana elokuvia. Radiohartaudet tehtiin vuoteen 1939 saakka kirkoissa, mistä siirryttiin studioihin. Puheen kesto on 6–7 minuuttia, mihin ei saa mahtumaan koko maailmaa. Oma hämmästyksen aiheensa on, että radiohartausformaatista tuli niin suosittu, että se yhä vielä kokoaa päivittäin miltei 200 000 ihmistä vastaanotinten ääreen. Todennäköisesti Gummerus puhui paljolti samoin kuin olisi puhunut saarnatuolista. Radiohartauden ehdoton maksimipituus on yhdeksän minuuttia.. Kuinka osaan asettaa sanat niin, että tulen ymmärretyksi. Radiohartauksien perusidea on säilynyt var- sin samantyyppisenä halki vuosikymmenten. Radiohartauksia kuunnellaan esimerkiksi sairasvuoteella, autoradiosta matkalla töihin tai töistä kotiin. Yleisradion aamuhartauksilla on yhteensä noin 200 000 kuulijaa. Säännöllinen radiohartauksien lähetys alkoi vuoden 1933 alusta koelähetysten loputtua. Tuolloin radioaallot ymmärrettiin uudeksi mahdollisuudeksi kristillisen sanoman levittämiseen. Tunnelma on muuttunut, sillä hartauksien valmistelu ja nauhoittaminen tuntuvat kerta kerralta vaikeammilta. maaliskuuta vuonna 1932, kun hän oli puhujana ensimmäisessä radion aamuhartauden koelähetyksessä. Perinteistä puhetta synnistä ja sovituksesta kuulee entistä harvemmin. Pohdin pyhiinvaelluksen ideaa ennen ja nyt. Toivottavasti en takeltele pahasti ja osaan puhua selvästi. Radiohartauksista on tehty väitöskirja vuonna 1999. Tästä ohjelmaformaatista tuli menestys, kirjoittaa Olli Seppälä. Ensimmäinen kerta oli joskus 1970-luvun puolivälissä, kun silloinen Pitäjänmäen seurakunnan nuorisopappi Rauno Elomaa vei joukon seurakuntanuoria studioon ja syntyi keskusteluhartaus. Alkuvuosina hartaus- ja jumalanpalvelusohjelmien osuus radion ohjelmatarjonnasta oli varsin suuri, peräti viisi prosenttia. Monilla ovat tuoreessa muistissa pastori Kai Sadinmaan taannoiset tunteita ja keskustelua herättäneet hartaudet. Yksi tärkeä asia riittää yhteen hartauteen.” Radiohartaudessa ei voi selittää koko Raamattua tai koko kristillistä oppia. Kenelle minä puhun. Siksi häntä ohjeistetaan: ”Radioon sopii konkreettinen, havainnollinen ja yksikertainen puhe yhdelle ihmiselle. Tarkoitukseni oli viedä kuulija keskiaikaisen pyhiinvaelluksen lepopaikalle. Toisaalta hartausohjelmia on myös paikallisradioissa. Iltahartauksilla hieman vajaat 80 000
Superstar on mielestäni säilynyt hyvin. Tätä testaan puhumalla tekstin. Aika on rajattu, joten sivujuonille ei ole tilaa. Kun puhe on äänitetty ja tarvittavat korjaukset tehty, kuuntelen vielä hartauden kokonaisuudessaan musiikkeineen kaikkineen. Silloin se on muutakin kuin vain hurskas puheenpätkä. Päähenkilö kaipaa vapauteen ja päättää paeta. Musiikin valinta tapahtuu yleensä vasta, kun teksti on kasassa. Teksti hautuu hetken – päivän pari – ja mahdollisesti täydennän sitä asiatiedoin. Radiohartaudessa en kuitenkaan keskity niinkään estetiikkaan kuin sisältöön. Hartauden tulee minusta päättyä rukoukseen. Sen kestää katsoa vielä tänään, vaikka toki mukana on hippimäisiä jäänteitä elokuvan syntyajankohdasta. Tarvittaessa myös ”sävellän” eli poikkean hieman kirjoitetusta. Samalla mittaan sen keston. MY AT HD KALL E SSÄ A Ko t i m a a 2 8. Erityisen hatunnoston ovat ansainneet Ylen äänitarkkailijat, jotka vetävät hartauden nauhalle. Sitten kirjoitan sen paperille nopeasti aitouden ja välittömyyden tunnun säilyttäen. Yritän kirjoittaa suuhun sopivasti. Silti teksti ja musiikki ovat lajityypin klassikoita. 19 Vuonna 1967 valmistunut filmi on vankilaelokuvien klassikko. Hänestä tulee elämän lähde, vankiyhteisön innoittaja, positiivinen henkilöhahmo kurjuuden keskellä. Kun kuulin, että iltahartauksien teemana on elokuva, mieleni nousi heti yksi leffa, josta haluan puhua: Jesus Christ Superstar. Puheenrytmin tulee olla rauhallinen, mieluiten hidas kuin liian nopea. Toinen iltahartauteni keskittyy Stuart Ro- senbergin elokuvaan Lannistumaton Luke. Hänestä tulee Jeesus-hahmo. Alun perin se oli musikaali, josta Norman Jewison ohjasi elokuvan vuonna 1973. Seuraavaksi pohdin teemaa. Pääosin luen valmiin tekstin, mutta yritän välttää” ”lukemisen makua”, ulkoluvun pölöttävää soundia. He myös niistävät nauhalta kröhinät ja takeltelut pois. Minä yritän haastaa kuulijan avaamalla kulttuurin kerrostumaa, jossa usko on läsnä. ole kansamme kun vedämme keuhkomme täyteen raitista ilmaa ja tunnemme ohi kiitävän hetken olevamme onnellisia – ja vapaita.” Olli seppälä olli.seppala@kotimaa.fi Olli Seppälän radiohartaudet kuullaan Yle Radio 1:ssä 29.8. Radiohartauden nauhoittaminen on omanlaisensa tapahtuma. Hengellinen opetus ja yläviistosta tuleva julistus ovat vaihtuneet sielunhoidolliseen puheeseen ja välillä jopa suorasukaiseen kannanottamiseen. Harvoin musikaalissa on niin monta hittibiisiä kuin Jesus Christ Superstarissa. Ylen äänikirjastosta löytyy esimerkiksi monista virsistä vaihtoehtoisia versioita, joten lopullinen päätös tapahtuu äänitystilanteessa. Se sujuu yleensä helposti, jos on valmistautunut eli lukenut tekstin riittävän monta kertaa. Heidän ammattitaitoonsa voi luottaa. 2 014 Kun teen radiohartautta, mietin ensin tee- man tai aiheen valmiiksi. Toisaalta liian verkkainen puhetyyli vaikuttaa innottomalta, ja vastaavasti nopea epäselvältä ja hermostuneelta. ja 5.9.. 8. Se kertoo miehestä, joka juovuspäissään hajottaa pari parkkimittaria ja joutuu kahdeksi vuodeksi työleirille. Valkokankaan Jeesus haastaa katsojan. En ole käyttänyt valmiita rukouksia, vaan liitän rukouksen hartauden teemaan: ”Herra... Se on hämmästyttävä Kristus-allegoria. Liian suuret poikkeamat eivät ole hyväksi, sillä teksti voi ajautua epäloogiseksi
Myöhemmin af Klint kiinnostui antro- gin Taidehallissa. saakka. Miksi vietämme juhlaa. Tällä hetkellä arkipyhiä ollaan jälleen viemässä teuraaksi. On hyvä muistaa, että suuressa osassa ”kristittyäkin” maailmaa monet kirkkojen pyhäpäivät eivät ole yleisiä vapaapäiviä. Ollaan myös merkittävän teologisen kysymyksen äärellä: mitä pyhäpäivät, kristillinen ajanlaskun perinne meille merkitsee. Huh, harvoin olen ollut niin olen ollut Eräässä työssä kaksi kättä on vaikutettu taidenäyttelyssä kuin niin vaikutettu taidetarttunut kyyhkystä siivistä. 8. Muutos ei johtunut millään tavalla kirkon omista tarpeista. Tällä kirkko osoittaisi, että sen pyhäpäivät ovat muutakin kuin punaista väriä kalenterissa. kaan. Osa af Klintin töistä on sekoitus esittävyyttä ja abstraktia, värien ja muotojen leikkiä. Onko vappuna örveltäminen kevään kunniaksi vapaapäivän väärti. 2 014 Hilma af Klint Svanen TEOLOGIASSA TAPAHTUU Albin Dahlström Pyhät arkipyhät Suomessa toteutettiin 1970-luvulla työmarkkinakädenvään- nön seurauksena kirkollinen pelleily, jonka tuloksena kaksi ikivanhaa kirkollista juhlapyhää – loppiainen ja helatorstai – siirrettiin vuosina 1972–1992 lauantaihin. Hän maalasi tauluja, joita voi tehdä sitä näkyväksi. toa esittelevä näyttely. Jussi Rytkönen jussi.rytkonen@kotimaa.fi Henkeä kohti Näyttely Hilma af Klintin taide sadan vuoden takaa hämmentää vieläkin. pitää alttarimaalauksina. Jos esivalta muuttaa loppiaisen ja helatorstain työpäiviksi, se voi niin tehdä. Asialla on ollut elinkeinoelämä, jonka mukaan työpäivien lisääminen olisi monella tavalla mitaten hyvä asia. Testamentissaan hän määräsi, etkolmiomuodon ympärille. Mistä af Klintin muoto- ja näyttelyssä! nun pyrstö on viuhkamaisesti ylkuvakieli nousi aikana, jolloin häällä ja pyrstössä näkyy pyhä perhe, Maria, Jooabstraktin taiteen läpimurrosta ei ollut tietosef ja Jeesus. Hilma af Klint – Abstraktin edelläkävijä on puTaiteilijalle itselleen kyse ei ollut leikistä, vaan hutteleva, hengästyttävä näyttely. Voidaan kysyä, jos helatorstai menee, miksi vapun pitäisi pysyä. Eroa edellisiin on perusteltu sillä, että kansalaiset eivät enää tietäisi kirkollisten pyhien merkitystä. kannattaa pysähtyä ja antaa hengityksen tasaantua. Kuvat yrittävät kertoa jotain, ne ovat viesAlun perin Hilma af Klint oli melko perinteitejä voimakkaasta henkisestä kokemuksesta. Kuinkahan moni osaa perustella suomalaisen työn päivän perimmäisen merkityksen. On aika vaikeaa kuvitella, että Suomen talouden kilpailukyky olisi kiinni kahden pyhäpäivän hävittämisestä. neljän muun ruotsalaisnaisen kanssa ryhmään Monet af Klintin maalaukset ovat hämmästytDe Fem, joka harjoitti spiritistiä istuntoja. symbolisena koristeena. Taidehallin näyttejuuri kukaan päässyt tutustumaan siihen hänen lyssä kolme suurikokoista työtä on rakennettu elinaikanaan. Olli Seppälä Istunnoissa saatiin viestejä ja niitä kirjoitettiin Hilma af Klint – Abstraktin edelläkävijä Helsinmuistiin. Yksinkertainen ratkaisu olisi pitää päivät ennallaan ja siirtää niiden jumalanpalvelukset iltaan. symbolit näkyvät myös hänen taiteessaan: tiedon Viime vuonna Tukholman Moderna Museepuu, kyyhkynen, silmä, Daavidin tähti, käärme, tissa järjestettiin laajin Hilma af Klintin tuotansydän, alttari. olivat erityisesti 1800-luvun lopussa muodissa. Kyllä kirkko voi hyvin elää niinkin. Nyt se on Erityisesti risti näkyy monisHuh, sa af Klintin töissä, milloin kunähtävillä Suomessa Helsingin harvoin va-alan rakenteen osana tai Taidehallissa. Ne tävän modernin oloisia. Paljon hyödyllisempää olisi helpottaa yrityksien mahdollisuuksia palkata lisää ihmisiä ja parantaa kansalaisten kulutusmahdollisuuksia sietämätöntä verotaakkaa keventämällä. Monet kristillisen taiteen mieli olleet vielä valmiita ottamaan vastaan hänen näkemystään. Ja eikö itsenäisyyttä voisi juhlia yhtä hyvin lauantaina. Kuvien edessä vakavasta yrityksestä rakentaa siltaa henkisen ja materiaalisen välille. Tässäkään tapauksessa kirkon ei ole mikään pakko mennä mukaan rakentelemaan uusia pyhäpäiviä. Tai itsenäisyyden. Omaa uskonnollista perinnettä kunnioittava vaihtoehto on, että annetaan asioiden niin kuin ne nyt ovat. Hän taiteilija on ikään kuin välikappale. abstraktin taiteen edelläkävijä, vaikka hän itAf Klint edustaa taidefilosofista suuntaa, jossa se ei ajatellut tekevänsä abstraktia taidetta. Näyttely on esillä 28.9. 20 Y H DE S SÄ Ko t i m a a 2 8. Ne oli tarkoitus sijoitErikoiseksi af Klintin tuotannon tekee se, ettei taa esoteeriseen temppeliin. Taiterostavista näkemyksistään, af Klint oli kristillilija oli vakuuttunut, etteivät maailma ja ihmissen kulttuurin kasvatti. tä teoksia saa esitellä yleisölle vasta parikymHuolimatta okkultistisista ja henkisyyttä komentä vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Hän kokeili automaattipiirustuksia ja sai aiheita spiritistiajatteli kuvaavansa henkistä maailmaa ja yritti sissä istunnoissa. Ruotsalainen Hilma af Klint (1862–1944) oli posofiasta ja sen avaamasta henkisyydestä. Ne nen oman aikansa naismaalari. Hänen taidenäsaattavat hyvinkin puhutella modernia, uushenkemyksensä kuitenkin muuttui, sillä hän kuului kisyyteen kallellaan olevaa kirkon jäsentä. Linnyt. Siinä käytäisiinkin varmaan vielä pyhempien asioiden kimppuun