sivu 4 lähi-idän kristityt Kristittyjen elintila pienenee jatkuvasti Israelissa ja palestiinalaisalueilla. Sivut 10–17 kehitysvammaiset Suomi ei ole ratifioinut YK:n yleissopimusta vammaisten oikeuksista. sivu 6 Ma t tI Karpp Inen. toukokuuta 2015 | hinta: 3,70€ | 110. 21 28. Kouvolalaiset Hannu Karonen ja Heini Ahtiainen pyörähtelivät Yhteisvastuun tansseissa. vuosikerta | 0043595–15–22 kirkkopäivien parhaat palat Kouvolan Kirkkopäivillä oli ohjelmaa yhteiskunnallisesta keskustelusta hengelliseen ohjaukseen ja katutansseihin
Kirkossa keskitytään hengellisyyteen. 2 TÄNÄÄN Kotimaa 28.5.2015 TÄSSÄ NUMEROSSA KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde Sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Toimituspäällikkö Tuija Tiihonen Uutispäällikkö Johannes Ijäs Toimitussihteerit Leena Hietamies, Anna-Kaisa Pitkänen, Noora Wikman Graafikko Gun Helminen Toimittajat Emilia Karhu, Danielle Miettinen, Laura Mäkelä (virkavapaalla), Tuija Pyhäranta, Joona Raudaskoski, Jussi Rytkönen (virkavapaalla), Olli Seppälä, Meri Toivanen, Valokuvaaja Matti Karppinen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen www.kotimaa.fi Myyntija markkinointijohtaja Jarmo Lipiäinen Levikki 29 508 kpl (LT 2013) 55?000 lukijaa (KMT 2014) Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse asiakaspalvelu@kotimaa.fi ”Olen nauttinut heteromiehen etuoikeutetusta asemasta” viikON hENkilö Samuli Suonpää koki teologisessa tiedekunnassa feministisen herätyksen. JANI LAUKKANEN SUviviRSi s. Vasta kun palasin yliopistolle pari vuotta sitten, törmäsin siihen tosiasiaan, että maailmassa on minua paljon fiksumpia naisia. Se on harvinaista, mutta sitä tapahtuu. Se ei ollut mukava huomio. 20 Romaanit antavat Ambomaasta oudon kuvan. Olen kuullut, että opettajat saattavat edelleen olettaa naisopiskelijoiden tähtäävän uskonnonopettajiksi. Teologian opiskelija, tuomittu syntinen ja ehkä joskus vielä pappi.” Miten sinusta tuli teologian opiskelija. – Pidän tätä roolia vieraana ja yllättävänä jopa itselleni. Olen elänyt maailmassa, jossa mies johtaa ja naiset ovat alaisia. Olin viime vuosiin asti sitä mieltä, että naispappeuden yhteydessä hyväksytty ponsi oli fiksu tapa toimia. 21 Kuoro tilasi itselleen viisi uutta teosta. – Kirkossa pitäisi lopettaa naispappeudesta puhuminen. Olisimme voineet tehdä saman päätöksen kaikessa hiljaisuudessa, mutta halusin kertoa siitä julkisesti. TUijA PyhÄRANTA Samuli Suonpää palasi takaisin teologian opintojen pariin saatuaan talousrikostuomion. 5 Kohuvirsi kevättapahtumien keskiössä. – Kun aloitimme puolitoista vuotta sitten toisen päätoimittajan Ella Luoman kanssa, tavoitteenamme oli ryhtyä tekemään vähän tylsempää lehteä. Minkälainen pappi sinusta tulee. Tarkoituksena ei ole ollut tehdä lehdestä räväkämpää. Vasta ison elämänmuutoksen ja romahduksen jälkeen ymmärsin palata takaisin. kiRjAlliSUUS s. Vähitellen alan tunnustautua feministiksi. Olen vähän lipsunut siitä. Aloitin teologian opinnot vuonna 1995. – Kyllä tarvitaan. – Olen tämän tiedekunnan pitkäaikaisimpia opiskelijoita. Ennen aina oikeassa. 22 Vapaaehtoiset siivoavat hautausmaan keväisin. Mies vastaa kodin ulkopuolisesta ja nainen kodin sisäpuolisesta elämästä. EvANkEliUMi s. Mihin suuntaan haluat kehittää Kyyhkystä. Esittelet itsesi Twitterissä näin: ”Entinen yrittäjä, entinen poliitikko. Olen Tyrväällä keskellä naispappeuden vastustajia kasvanut keski-ikäinen, poliittisesti oikeistolainen konservatiivi. Kun kerroin pääkirjoituksessa, ettei lehdessä julkaista naispappeutta vastustavan Suomen Teologisen Instituutin mainoksia, ei ollut kysymys konfliktihakuisuudesta vaan avoimuudesta ja rehellisyydestä. Nyt koen olevani oikeassa paikassa ja tähtään pappisvihkimykseen. Oletko feministi. Halusimme kertoa kirkosta ja yhteiskunnasta. 27 Kalevi Virtanen kaipaa epävarmaa ihmettä.. – Olen sitä mieltä, että kirkon tehtävä ei ole kertoa ihmisille, miten heidän tulee elää. Olen huomannut, että jos opettaja esittää luennolla kysymyksen ja useampi viittaa, aikuinen mies saa puheenvuoron ensimmäisenä ja nuoret naiset vasta hänen jälkeensä. Minulle feminismi merkitsee sitä, että kyetään tunnistamaan ja tunnustamaan niiden rakenteiden olemassaolo, jotka yhteiskunnassa ohjaavat sukupuolia. POhjOiS-kOREA s. Kirkko on paikka, johon virheitä tehnyt ja arkeen väsynyt voi tulla hiljentymään. kOlUMNi s. Hän on nykyään opiskelijalehti Kyyhkysen päätoimittaja. Saarnastuoli ei ole oikea paikka sellaiselle julistukselle, jota teen tällä hetkellä lehdistössä. Vasta viime vuosina olen havainnut, kuinka paljon se on hidastanut rakenteiden muuttumista. Kaksi ja puoli vuotta sitten sain tuomion talousrikoksista. Lupasimme, ettemme tee seksijuttuja. Haluan olla sellainen pappi, joka istuu vieressä tunnin ajan, kuuntelee kun toinen puhuu ja ymmärtää pitää turpansa kiinni. Viime aikoina olet ollut paljon esillä naisten asemaan liittyvissä kysymyksissä. Opiskelin silloin vuoden, mutta lähdin sen jälkeen muihin töihin. Tarvitaanko teologisessa tiedekunnassa tai kirkossa feminismiä. 18 Onko diktatuurissa elävillä toivoa. Olet Helsingin yliopiston teologian opiskelijoiden lehden Kyyhkysen vastaava päätoimittaja. 9 Kersti Juva pohtii, missä menee suvaitsevaisuuden ja silmien ummistamisen raja. kökkÄ s. Olen nauttinut valkoisen heteromiehen etuoikeutetusta asemasta. kiRkkOMUSiikki s
Sen johdosta mainitaan Saksan julistaneen Belgian lopullisesti Saksalle kuuluvaksi, julistus, joka, jos se on tottakin, ei kuitenkaan käytännössä mitään merkitse. Ihmisten arkeen keskittymisestä ei ole pois se, että joka toinen vuosi joukko seuottelu hävitään, jos joukkueen yksikin jäsen jättää kantamatta oman vastuunsa. Konsertteihin osallistui niitäkin, jotka eivät muutoin ole mukana seurakunnan toiminnassa. Ojala viittasi jalkapalloilijaystäväänsä, joka oli kertonut joukkueensa menestymisen salaisuudesta. Kun teen niin, tunnen itseni harhaoppiseksi teknologiauskon valtakunnassa. Jäljelle jää vielä yli 700 päivää elää ihmisten kanssa arkea ja juhlaa. Sinun jälkeesi niin on aina tehty kirkon olemassaolon aikana ja varsinkin kriisiaikoina. PAUlIINA KAINUlAINEN kontiolahtelainen pappi ja vapaa tutkija jukka f ordell K ouvolan Kirkkopäivillä puhuttiin jalkapallosta. Sivistynyt säätymme, etenkin sen miehinen aines, on koko vieras kirkollensa. Kuuleeko Turku?. Turku järjestää seuraavat Kirkkopäivät kahden vuoden päästä. Kansanjuhlaa siitä ei tavoitteista huolimatta ole koskaan syntynyt. Älä lähde tämän maailmanajan mukaan. TÄNÄÄN 3 Kotimaa 28.5.2015 mari teinilÄ Päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi PÄÄKIRJOITUS TUHAT MERKKIÄ TAIVAASTA KOTIMAA SATA VUOTTA SITTEN 28.5.1915 Saksan kerrotaan taasen tarjonneen Belgialle erikoisrauhaa verraten edullisilla ehdoilla, mutta belgialaiset ovat tarjouksen nytkin hylänneet. Kirkkopäivät päättyivät sunnuntaina. Aika ajoin minua paheksutaan. ¶ Mutta kuuntelen mitä sydän sanoo: Varjele mustasukkaisesti aikaasi ja yksityisyyttäsi. Huomaan miten kaipaan vetäytymistä. Kotimaa esittää yhden parannusehdotuksen kohta satavuotiaille Kirkkopäiville. Kirkkopäivät järjestettiin ensimmäisen kerran Helsingissä Kallion kirkossa vuonna 1918. Saanko jättää joka toisen teknologisen keksinnön väliin. Erämaasta palataan palvelemaan Jumalaa ja Jumalan maailmaa antaumuksessa ja ylistäen. Parempaa jälkeä syntyisi järjestämällä ainakin pari huipputilaisuutta, jotka kokoavat yhteen koko kirkkopäiväyleisön. Simolan mukaan Kirkkopäivät ”kiinnostavat vain kirkollista eliittiä ja kristillisten tapahtumien hevijuusereita”. Se oli niin yksinkertainen, että joukkueen jokainen jäsen teki oman osuutensa, kukaan ei yrittänyt vetää välistä. Lähes sadan vuoden aikana päivillä on ollut erilaisia vaiheita ja tavoitteita. Onko minulla oikeus valita miten paljon tai vähän olen tavoitettavissa. Tilaisuudet käsittelivät muun muassa avioliittolakia, diakoniaa, uskontojen radikalisoitumista, rukousta, ilmastonmuutosta, uskoa ja häpeää sekä seniorien seksuaalisuutta. Ohjelmassa oli runsaasti konsertteja ja jumalanpalveluksia. Hän esitti näkemyksiään pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymien Valomerkki-sivustolla sekä Kirkko ja kaupunki -lehden pääkirjoituksessa. Happosade Helsingistä rakuntien työntekijöitä, luottamushenkilöitä ja muita asianharrastajia kokoontuu kahdeksi päiväksi yhteen. Kirkolliskokousedustaja Sami Ojala nosti tämän aiheen esille muutosjohtamista käsitelleessä tilaisuudessa. Belgian kohtalo kun ei suinkaan vielä ole ratkaistu. Yksinäisyyden erämaa palauttaa yhteyden Lähteeseen ja antaa selkeän näön. Ottelu hävitään, jos yksikin jäsen jättää kantamatta oman vastuunsa. Simola kehotti kirkkoa keskittymään ”joutavien juhlien” sijaan siihen, miten ihmisiä autettaisiin elämään paremmin arjen keskellä. Käytä teknologiaa, mutta rankasti valikoiden. Tänä vuonna ei näet saatu anniskeluvoittovaroja, jolla tointa on ylläpidetty. Älä anna sielusi samentua. Kouvolaan oli kokoontunut seurakuntien eri tavoin ajattelevia työntekijöitä, luottamushenkilöitä ja aktiiveja yli 70 tapahtumaan. Harhaoppinen Lämmitän mökin saunaa, tuijottelen tulehen, annan ajatusten laukan tasoittua. Ehdotus on paluuta vanhaan. Maanantaina Helsinki heitti Kirkkopäivien päälle happosadetta. Päiviä tarjottiin Helsingille, mutta Simolan sanoin kirkkoherrat ja muu kirkollinen johto ”ei halunnut panna tällaisiin joutaviin yhden viikonlopun pippaloihin seurakuntalaisten riihikuivaa rahaa.” Kirjoituksensa päätteeksi Simola nosti esiin ihmisen arkisia murheita ja iloja: yksinäisyyden, lasten ja nuorten kasvun, parisuhteet ja taloudelliset vaikeudet, elämäntavat ja asetti tämän ihmisten arjen vastakkain Kirkkopäivien kanssa. Kyselen, saanko vetäytyä. Kirkkopäivien eri puolille hajautettu, päällekkäinen ohjelma muodostaa nyt liian sirpaleisen kokonaisuuden. Oulun poikainkaitsijan toimi on varojen puutteessa lakkautettu. ¶ Jeesus, evankelistat mainitsevat kerta toisensa jälkeen, miten sinä kaipasit vetäytyä yksinäisyyteen. Sanotaanpa ulkomaalaisten, etenkin englantilaisten matkaillessaan täällä ihmettelevän sitä välinpitämättömyyttä, jota he huomaavat maamme sivistyneessä väestössä evankelista uskontoansa ja omaa kirkkoansa kohtaan. Tai niin ainakin saa rukoilla. Helsingin seurakuntayhtymän viestintäjohtaja Seppo Simola määritteli päivät joutaviksi
Oikeanlaisen tuen avulla palkkatöihin pystyisi kuusinkertainen määrä. Tämä kertoo, että ollaan menossa oikeaan suuntaan. Kehitysvammaisella pitäisi olla oikeus päättää myös siitä, missä ja kenen kanssa hän asuu. KUVA: LEHTIKUVA / VESA MoILANEN Taskumartti aloitti vaelluksen ympäri suomea Reformaation juhlavuoden 2017 hittituotteeksi on nousemassa Luther-ukko. seurakuntalaisten morsiuspuvut esillä pop-up-näyttelyssä Vanhat morsiuspuvut pääsivät päivänvaloon Yli-Maarian seurakuntatalolla Turussa lauantaina. Keski-Korhosen mukaan viimeksi kuluneet kuukaudet ovat olleet suuren yleisön asennemuokkausta. Myöskään nuorisotakuu ei Ohtosen mukaan ole kohdentunut riittävästi kehitysvammaisiin nuoriin. Kehitysvammaisten miesten punkyhtye valloitti ison osan suomalaisista. Yhtyeelle järjestettiin viime sunnuntaina Helsingissä jopa julkiset paluujuhlat, vaikka bändi ei edennyt laulukilpailussa semifinaalia pidemmälle. Suomessa on 25 000 työikäistä kehitysvammaista. Tuki tarkoittaa työhönvalmennusta, jossa autetaan sekä kehitysvammaista että tämän työnantajaa. Työhönvalmentaja osallistuu työpaikan etsimiseen, työnkuvan räätälöimiseen ja työtehtävien opetteluun. Valtakunnallisen Kehitysvammaisten asumisohjelman tavoite on, ettei yksikään kehitysvammainen asuisi laitoksessa enää vuonna 2020. Ohtonen huomauttaa myös, että eläkettä ja palkkaa on hankala sovittaa yhteen. Palkkaa heistä ansaitsee korkeintaan viisisataa. PKN:n valitseminen Euroviisuihin kertoo liikahduksesta suomalaisten asenneilmastossa, Marianna Ohtonen uskoo. Ohtosen ja Keski-Korhosen mukaan on ensisijaista, että Suomi ratifioisi nopeasti YK:n yleissopimuksen vammaisten oikeuksista. Heikki Halinen esiintyi Juhanan roolissa. Pop-up-morsiuspukunäyttely koottiin seurakuntakuntalaisten omista ”vain vähän kellastuneista” hääpuvuista. – Kehitysvammaiset ihmiset ovat eläkkeellä tai avotyötoiminnassa, mutta eivät palkkatyössä. – Laitosta ei määrittele yksikön koko, vaan se, ettei ole mahdollisuutta omannäköiseen elämään, sanoo vaikuttamistoiminnan päällikkö Jutta Keski-Korhonen Kehitysvammaisten Tukiliitosta. suomen euroviisuedustaja Pertti Kurikan Nimipäivät on herättänyt tänä keväänä suurta innostusta. Playmobil-reformaattori on seikkaillut Suomessa jo pääsiäisestä. Tapahtumaan osallistui myös paikallinen kukkakauppias, joka taiteili kunkin puvun vuosikymmenen mukaisia kukkalaitteita nähtäväksi. Siitä seuraa, että monet kehitysvammaiset ovat köyhiä, Kehitysvammaliiton toiminnanjohtaja Marianna Ohtonen sanoo. Kehitysvammaisten toimeentuloa vaikeuttaa se, että eläkettä ei saa, jos tuloja kertyy yli 746 euroa kuukaudessa. Arjen tasolla Suomella on kuitenkin kehitysvammaisten yhdenvertaisuudessa paljon parannettavaa. Kuvia löytyy Facebookista, Twitteristä ja Instagramista tunnisteella #taskumartti ja #martinmatkassa. Tapahtuman tuotosta 10 000 euroa lahjoitetaan suomalaisen Pia Rendicin työn tukemiseen Kyproksella. run For Freedom tuotti 17 000 euroa Hyväntekeväisyysjuoksu järjestettiin Helsinki City Runin yhteydessä lauantaina. Sopimusta ei ole voitu saattaa voimaan, vaikka Suomi on allekirjoittanut sen jo kahdeksan vuotta sitten. Näyttely oli osa Maarian seurakunnan kevättapahtumaa. Monelle kehitysvammaiselle viesti on ollut, että kun on mahdollisuus tehdä omaa juttua, se voi viedä vaikka minne! MEri ToivaNEN Punkyhtye Pertti Kurikan Nimipäivät edusti Suomea viime viikolla Wienissä järjestetyissä Euroviisuissa. Jyväskylän seurakunnan tiedottaja Kaarina Heiskanen on kuvannut sympaattista reformaattoria muun maussa Jyväskylän ja sen ympäristön kirkoissa. oikaisu Viimeiset kiusaukset -oopperan musiikin johdosta Kouvolan kirkossa vastasi kapellimestari Esa Heikkilä. – Kehitysvammaiset eivät ole oman elämänsä sankareita samalla tavalla kuin me muut, vaan heidän puolestaan tehdään ratkaisuja. Vanhin esillä ollut hääpuku oli 1950-luvulta. Sen ensimmäinen tuotantoerä myytiin Saksassa ennätysajassa loppuun. PKN ei kuitenkaan ole ollut ensisijaisesti kehitysvammaisten bändi, vaan punkbändi, jolla on sanoma. Esillä oli hääpukuja sekä kastemekkoja eri vuosikymmeniltä. Pertti Kurikan Nimipäivät on monelle vammaiselle todiste siitä, että oma juttu voi viedä vaikka minne. Yksi iso epäkohta on kehitysvammaisten työllistyminen. Keski-Korhonen toivoo ihmisten sisäistäneen, mitä PKN laulaa Euroviisujen edustuskappaleessaan Aina mun pitää. Loput lahjoitussummasta ohjataan Valo – ei orjuudelle ry:n työhön Suomessa. – Biisissä otetaan kantaa juuri niihin asioihin, jotka kehitysvammaisten elämässä mättävät. Run For Freedom -joukkueessa juoksi yhteensä 140 juoksijaa eri puolilta Suomea. Hänen mukaansa kansa teki valinnan, ja nyt on poliitikkojen vuoro ryhtyä tekoihin. (Kotimaa 21.5.). 4 TÄNÄÄN Kotimaa 28.5.2015 LYHYET Edustuskappale tiivisti puutteet kehitysvammaisten asemassa YHdENvErTaisuus Oikean tuen avulla töihin pystyisi kuusi kertaa nykyistä useampi kehitysvammainen. Ohtosen mukaan Kehitysvammaliitto yrittää vaikuttaa hallitusohjelmaan, jotta työhönvalmennus tulisi lakisääteiseksi. Joukkueeseen ilmoittautunut Juha Tapio joutui jättämään osallistumisen tänä vuonna väliin parin viikon takaisen tapaturman vuoksi. Suomessa Luther-ukkoja myy Sacrum. Tämä johtuu siitä, että kansallinen lainsäädäntö, kuten laki itsemääräämisoikeudesta, on laahannut perässä
Pilottihankkeen taustalla on Kirkkohallituksen oppilaitosyhteistyö, Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuurija urheiluliitto SAKU ry ja Omnian Ammattiopisto. Yijälän mukaan tämän tapauksen esitutkinta on vielä kesken. Lähes kahdensadan seurakunnan lähteminen mukaan todistaa, että tempauksella on kaikupohjaa. Viime sunnuntaina, helluntaina, seurakunnissa eri puolilla Suomea vietettiin Suvivirren sunnuntaita. TÄNÄÄN 5 Kotimaa 28.5.2015 VIIKON POIMINNAT VERKOSTA TEOLOGIASSA TAPAHTUU TOIMITTAJALTA TOIMITTAJALTA Idea Suvivirsi-tapahtumista syntyi hyisessä pakkassäässä rommitotin ääressä. Viime vuonna virren tulkitsi Vuokko Hovatta, tänä vuonna äänessä on Tommi Kalenius. Helsingin Lauttasaaren ruotsinkielisen alakoulun kuudennen luokan oppilaat esittävät päihteiden myyntiin ja käyttöön merkittäviä rajoituksia. Suvivirsi-tapahtumat ovat saaneet julkista tunnustustakin. Nykyään Suvivirsi-tilaisuuksia koordinoi Kirkon Ulkomaanapu. Kahtena vuonna Suvivirrestä on tuotettu myös musiikkivideo. Hoosianna-hymnin kaikuessa ollaan joulunodotuksen kynnyksellä, Suvivirsi on herkkä silta keväästä kesään. Ensinnäkin Suvivirrestä on yhteislaulutilaisuuksien myötä kehkeytymässä keväinen Hoosianna. Kumpikin virsi on yhdistelmä vuodenkiertoa, muistoja ja rukousta. Verkosto levittää tietoa seksuaalija sukupuolivähemmistöjen hyvinvointiin vaikuttavista asioista ja edistää uudistuksia. Ammattiopiston sosiaalija terveysalan oppilailla on ollut mahdollisuus maaliskuun alusta saada keskusteluseuraa vapaaehtoisilta senioreilta. Toiset tänäkin keväänä järjestettävistä tapahtumista sisältävät enemmän sirkushuveja, toiset ovat luonteeltaan hartaampia. Lisäksi lapset ihmettelevät, miksi terveydelle haitallisia aineita saa mainostaa. Tutkinnanjohtaja Ismo Yijälä Sisä-Suomen poliisilaitokselta kertoo, että työntekijää epäillään kahdesta törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja kolmesta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Liikenteessä tulisi lasten mukaan olla täysi nollatoleranssi, eivätkä päihteet heidän mielestään kuulu myöskään urheilutapahtumiin. MERI TOIVANEN Suvivirsi heläjää piknikillä ja urheilukentällä Kirkon Ulkomaanavun Suvivirsi-tapahtumia järjestetään 180 seurakunnassa. Kansanedustajat ovat perustaneet verkoston seksuaalija sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksien edistämiseksi. Toinen syy pitää tapahtumaa onnistuneena on se, että kiistelyn kohteena ollut Suvivirsi on kaapattu takaisin positiiviseen yhteyteen. Alakoulun oppilaiden kannanotot koottiin osana ehkäisevän päihdetyön Ånni-hanketta.. Alkuvuodesta Kansallisoopperan taiteelliselle johtajalle, oopperalaulaja Lilli Paasikivelle myönnettiin Kirkon viestintäpalkinto. Ikärajaksi myynnille koululaiset ehdottavat 20 tai jopa 25 vuotta. Siihen on kaksi syytä. Esitutkinta alkoi viime vuoden marraskuussa. Kymmenen espoolaista senioria kulkee koulussa nimityksellä Vaparit. Suvivirsi-tapahtumissa laulavat ne, jotka haluavat – ja heitähän riittää. Paasikivi sai sen järjestettyään viime vuonna lähes 3 000 ihmistä keränneen Suvivirsi-tempauksen Helsingin Töölöntorilla. Nyt järjestettävissä tapahtumissa Suvivirttä pääsevät laulamaan nekin, joilla ei ole syytä osallistua koulujen ja muiden yhteisöjen kevätkirkkoihin tai -juhliin. Ensimmäinen Stadin Suvivirsi -tapahtuma järjestettiin toukokuussa 2011, Simola muistelee. Kevään riemua hehkuvat tilaisuudet tuovat virren kontrollin piiristä takaisin iloa tuomaan. Sisä-Suomen poliisilaitos on saanut valmiiksi esitutkinnan Tampereen hiippakuntaan kuuluvan seurakunnan entiseen työntekijään kohdistuneista rikosepäilyistä. Seurakunnan toista työntekijää epäillään lastensuojelulaissa säädetyn ilmoitusvelvollisuuden laiminlyömisestä ja siihen liittyvästä virkavelvollisuuden rikkomisesta. MERI TOIVANEN meri.toivanen@ kotimaa.fi Espoolaiset eläkkeelle jääneet vapaaehtoiset ovat jakaneet elämänkokemustaan sosiaalija terveysalan opiskelijoille. Viime vuosina julkinen väittely on keskittynyt siihen, saako virren laulaa vai ei. Tänä vuonna Suvivirsi soi niin kirkoissa, piknikillä ja leirikeskuksissa kuin vanhainkodeissa, kahviloissa, ostoskeskuksissa, kävelykaduilla ja urheilukentillä. Suvivirsimessulle on tehty valmiiksi kaava, joka alkaa tietenkin – Suvivirrellä. Asiat siirtyvät syyteharkintaan. Suvivirsi-teemaisiin messuihin ja yhteislaulutilaisuuksiin kokoonnutaan myös tällä viikolla ja pitkin kesää. Suvivirsi madaltaa varmasti kynnystä osallistua myös ihan oikeaan messuun. Ilmiöksi nousseiden Suvivirsi-tapahtumien alkuperäinen taustahahmo on Helsingin seurakuntayhtymän viestintäjohtaja Seppo Simola. Oppilaat toivovat muun muassa alkoholimyynnin poistamista ruokakaupoista ja ettei ravintoloissa ja baareissa anniskeltaisi lainkaan enää puolen yön jälkeen. Yhteensä 180 seurakuntaa järjestää tapahtumia, joissa lauletaan Suvivirttä ja kerätään Kirkon Ulkomaanavun kautta varoja koulutuksen järjestämiseen Kambodžassa. Lisäksi esimerkiksi sateenkaarinuorten hyvinvointi, yhdenvertaisuus vanhuuspalveluissa ja intersukupuolisten henkilöiden kohtelu ovat tärkeitä teemoja. Sitten menimme läheiseen kapakkaan rommitotille ja mietimme, miksi yhteislauluja lauletaan vain kylmässä. KUva: KIrKon UlKomaanapU Kevään Hoosianna! Suvivirren sunnuntai on kirkolta onnistunut tempaus. – Muutama vuosi sitten olimme laulamassa Kauneimpia joululauluja Helsingin Narinkkatorilla. Verkoston mukaan tällä vaalikaudella ajankohtaisia lainsäädäntöasioita ovat muun muassa translain uudistaminen, äitiyslain säätäminen ja moninaisten perheiden huomioiminen perhevapaajärjestelmässä
Lupia ei kuitenkaan myönnetä lainkaan 16–35-vuotiaille, ei edes perheenjäsenten tapaamiseen, Tarazi selittää. Vaikka luvat vierailulle kristittyjen tila kapenee pyhällä maalla lÄhi-iTÄ Länsimaisten kristittyjen tukema miehityspolitiikka vaikeuttaa kristityn vähemmistön elämää Israelissa ja palestiinalaisalueilla. Heistä vain tietyn ikäiset ihmiset saavat kulkuluvan tiettyinä aikoina vuodesta. Olemme samassa veneessä muslimiväestön kanssa. Ei ole työpaikkoja, Tarazi jatkaa. – Sekä kristittyjen että muslimien toimeentulo on erittäin vaikeaa. Pyhillä paikoilla rukoileminen on tärkeää etenkin pääsiäisen aikaan. Saarto on näivettänyt alueen taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen. Vieraileminen Jerusalemin uskonnollisilla paikoilla on Gazan kristityille merkittävä asia. 6 TÄNÄÄN Kotimaa 28.5.2015 Palmusunnuntain messu ortodoksisessa kirkossa Gazassa. Israelin asettamat rajoitukset tekevät kaikkien palestiinalaisten liikkumisen hankalaksi. kuva: LEHTIkuva / REuTERS / SuHaIb SaLEm Israelin miehityksen aiheuttamat ongelmat näkyvät köyhyytenä ja arjen haasteina. – Monilla kristityillä on sukulaisia Länsirannalla. kuva: LEHTIkuva / REuTERS / SuHaIb SaLEm. Israel myöntää lupia vierailuihin pääsiäisenä ja jouluna, mutta juhlapyhien ulkopuolella lupien saaminen on hyvin hankalaa. Israel on saartanut Gazan, eli se kontrolloi ihmisten ja tavaroiden liikennettä alueelle ja sieltä pois. Meillä on samat saarrosta johtuvat ongelmat, toteaa tohtori Issa Tarazi Lähi-idän kirkkojen neuvostosta. Palmusunnuntain messu ortodoksisessa kirkossa Gazassa. Erittäin vaikeaa liikkuminen on gazalaisille. Tarazi on neuvoston palestiinalaispakolaispalvelun Gazan-osaston toiminnanjohtaja. Palestiinalaisteologi ei usko, että Gazassa on tulevaisuudessa enää kristittyjä
Hänen mukaansa ajatus osoittaa selvästi, että Israelin nykyhallitus on siirtokuntamyönteinen ja sen päätöksiä ohjaa rasistinen ajattelu. – En kysy tätä niinkään omalla kohdallani, mutta toisinaan mietin, millainen tulevaisuus lapsiani odottaa täällä. Hänellä on Israelin passi eli länsimaalaisittain ajateltuna häntä voisi kutsua israelilaiseksi. Israelin pääministeri veti kuitenkin päätöksen takaisin painostuksen vuoksi. Itse asiassa suurin osa koulujemme oppilaista on muslimeja. Kristittyjen syntyvyysluvut eiKorkeasti koulutettuina meillä on ollut paikka yhteisössä, Elias Hussain selittää. – Israel liittää koko ajan lisää alueita hallintaansa ja perustaa uusia siirtokuntia, jonne palestiinalaiset eivät pääse. – Monilla ei ole työtä eikä näin ollen taloudellista mahdollisuutta vierailla Gazan ulkopuolella. – Olemme erittäin huolissamme kristittyjen määrästä, Tarazi sanoo. TÄNÄÄN 7 Kotimaa 28.5.2015 Valo varjot hajottaa Valtakunnalliset Lähetysjuhlat Rovaniemellä 12.–14.6.2015 www.lahetysjuhlat.fi vät ole perinteisesti olleet korkeita, mutta tilanne on vaikuttanut ihmisten haluun saada lapsia. Ihmisistä tuntuu, ettei heillä ole mahdollisuutta tarjota lapsille normaalia, saati hyvää elämää. – Israelilaiset poliitikot eivät arvosta sionistikristittyjen ajattelua ja teologiaa, mutta ovat valmiita ottamaan vastaan taloudellisen ja poliittisen tuen, jota heiltä saavat, sanoo Mitri Raheb. Mutta kristillinen toivo on eri asia. Rahebin mukaan hallitus ei näytä ymmärtävän, että erottelupolitiikka ja apartheid eivät ole enää hyväksyttäviä käytäntöjä. Vaikka kristittyjä on vähän, he ovat perinteisesti olleet näkyvä osa yhteisöä. Välillä hän joutuu kuitenkin kysymään, onko alueelle jääminen sen aiheuttaman uhrauksen arvoista. – Aina kolmen vuoden välein Israel käy sotaa Gazaa vastaan. Hänestä on ironista, että Israelin miehityspolitiikka saa tukea nimenomaan muiden maiden kristityiltä. – Tässä tilanteessa en voi olla optimistinen tulevaisuuden suhteen. Kristittyjen määrän vähenee ja konfliktit jatkuvat Gazassa. Korkeasti koulutettuina meillä on ollut paikka yhteisössä, hän selittää. Husain näkee, että kristityillä on tärkeä rooli sekä israelilaisessa että palestiinalaisessa yhteiskunnassa. Hän luonnehtii hankalaksi asemaansa Israelin valtion kansalaisena sekä arabija palestiinalaisyhteisön jäsenenä. Onko heillä enää tilaa elää täällä hyvää elämää. Hussain on Israelissa asuva arabikristitty. Mielestäni voi sanoa, että olemme kolminkertaisesti marginalisoitu ryhmä: arabeina israelilaisessa yhteiskunnassa, kristittyinä palestiinalaisten ja arabeina kristittyjen joukossa. Kuva: Riitta LuumE Rahebin arvio Gazan kristittyjen tulevaisuudesta on vieläkin surullisempi: heitä on tuskin enää olemassa. Mikään muu taho ei enää voi hyväksyä näin räikeitä ihmisoikeusja kansainvälisen oikeuden rikkomuksia. Hän toivoo, että erottelupäätös kannustaisi toimimaan entistä voimakkaammin miehityksen lopettamiseksi. Luulen, että tämä on saanut meidät turvautumaan koulutukseen. Palestiinalaisalueilla ja Israelissa elävien kristittyjen koulutustaso on korkea. Ajattelen sekä omiani että kaikkia kristittyjä lapsia. – Ajatus erillisistä busseista on syntynyt muutama vuosi sitten ja sitä on yritetty saada läpi useita kertoja, sanoo Raheb. – Toivon, että tämä saa kirkot ja ihmisoikeusjärjestöt sitoutumaan nykyistä enemmän toimintaan miehityksen lopettamiseksi, hän sanoo. Hän toteaa, ettei kristittyjen määrän hiipuminen liity muslimien ja kristittyjen suhteeseen, vaan Israelin politiikkaan. Viime viikolla Israelin puolustusministeri päätti ottaa käyttöön erilliset bussit palestiinalaisille ja israelilaisille. MARiA PAlMusAARi israelilaiset poliitikot eivät arvosta sionistikristittyjen ajattelua ja teologiaa.. Kuitenkin Hussainin mukaan voidaan puhua marginalisoidusta ryhmästä. Israelissa asuva Tarazin kollega Elias Hussain sanoo, että koulutus on ollut kristittyjen tapa vaikuttaa. – Lukumäärämme vuoksi parlamentaariset vaikutusmahdollisuutemme ovat vähäiset. Ahtaalle joutuminen ei ole pelkästään Länsirannan kristittyjen kokemus, mutta sen vaikutukset ovat olleet suuret suhteessa vähemmistön lukumäärään. Kristittyjen lukumäärä palestiinalaisalueilla on vähentynyt viimeisten vuosikymmenten aikana. Israelissa elävät arabikristityt eivät kohtaa samoja miehityksestä johtuvia taloudellisia ongelmia kuin palestiinalaiset Gazassa ja Länsirannalla. Se kannattelee kristittyjä mahdottomiltakin tuntuvissa tilanteissa, Raheb sanoo. – Koen, että olemme ahtaalla, vaikka emme niin konkreettisella tavalla kuin Länsirannan ja Gazan kristityt. Vieläkö Pyhällä maalla on kristittyjä 20 vuoden kuluttua. Tämä saa väistämättä pohtimaan alueen tulevaisuutta. Niin sanotut kristilliset sionistit Euroopassa ja Yhdysvalloissa ovat viimeiset, joilta Israelin valtio saa tukea. – Israelin valtion toimet saavat yhä vähemmän hyväksyntää kansainvälisesti. Kouluissa ja muissa kirkon laitoksissa, esimerkiksi sairaaloissa, palvellaan yhtä lailla muslimeja kuin kristittyjä. Tässä tilanteessa identiteettiimme kohdistuu paineita. Kun katson Betlehemin, kotikaupunkini, nykyistä karttaa, olen hyvin surullinen, sanoo tohtori Mitri Raheb, Betlehemin seurakunnan kirkkoherra. Sitä on perinteisesti pidetty alueen kristittynä kaupunkina, mutta viime vuosikymmeninä kristittyjen lukumäärä on vähentynyt sielläkin. – Gazan parhaat koulut ovat kristittyjä. Betlehemin kaupunki sijaitsee palestiinalaisten asuttamalla Länsirannalla. Päätös olisi merkinnyt sitä, että Israelin puolella töissä olevat palestiinalaiset eivät olisi enää voineet matkustaa kotiin israelilaisten kanssa samoissa busseissa. järjestyisivätkin, taloudellinen tilanne estää yhä useammin lähtemisen Gazasta
Ja lopuksi, lähettäminen maailmaan ja Siideripissis. Saati että uskonyhteisöiden lisäksi linkki virkamiehiin oli erittäin vahva. Ihmisen pinta on jo nähty, joten toivoa sopii, että pappien treffiohjelmassa päästäisiin vähän syvemmälle ihmisten mielenmaisemiin. 8 TÄNÄÄN Kotimaa 28.5.2015 Tilaa osoitteessa Kotimaa24.fi, 2+1 kk 9,80 E Playmobil-Luther seikkailee somessa ja Suomessa Lue kasvimaan laidalla. Voimakas vastatuuli menomatkalla kampesi omaa hyvää tuultani pois raiteiltaan vaan ei onnistunut. otin tallistani kulkupelikseni polkupyörän, kun lähdin Helluntain messuun Perttelin kirkkoon tällä kertaa. Irvailu sikseen, varsinkin jos siinä liikutaan hyvän maun rajoilla. Tilaa Kotimaa24.fi kesäksi. suoraan asiaan. Ei – meidän tehtävänä ei ollut tehdä osallistujista terroristeja. Ainakin joidenkin mielestä. Messukaavaa noudateltiin kevyesti mutta kunnioittaen, Henkeä kuunnellen ja koolla olevan seurakunnan läsnäolosta nauttien. Mutta ihan vakavasti kysyn: Eikö virsikirja ole kirkon uskon ilmaisu. Pienessä hetkessä oli tullut niin monta asiaa, jotka eivät olleet kerrassaan totta. Graduaalivirsi: Satumaa. Heikki Hakamies 25.5. Mutta miksi vain Satumaa, miksei myös Mun levikset repee ja Siideripissis. Avioon ensisilmäyksellä. Aaro Rytkönen 23.5.. Viikonlopuksi yhteen asumaan kuin mies ja vaimo. Perustelu: ”Siinä on koskettavaa sanomaa”. Miten monta tosi-tv-formaattia näistä lähtökohdista onkaan viime aikoina onnistuttu siittämään: Ensimmäinen tapaaminen pimeässä huoneessa. Erilaisia hääohjelmia telkussa on jo pilvin pimein. Noista edellä mainituista en ole koskaan niin kauheasti tykännyt, mutta tuota pappijuttua meikäläisen täytyy vissiinkin ruveta seuraamaan ihan viran puolesta. Kyllä – Kirkon Ulkomaanapu oli järjestämässä tuolloin matkaa Yhdysvaltoihin. 3,30 /kuukausi Vain MIELIPITEET K24 BLogEIssa KIrjoITETTua silloin tällöin nousee esille ajatus, että uuteen virsikirjaan liitettäisiin mukaan Satumaa-tango. Ainakin tämän pitäisi olla tarkoitus. Niissäkin on sanomaa. Sen sijaan meidän tehtävänä oli oppia miten paikalliset uskonyhteisön Yhdysvalloissa ovat pystyneet ennaltaehkäisemään väkivaltaista ekstremismiä. Riittääkö uskon ilmaisuksi se, että on epämääräinen kaipaus jonnekin, toiveiden haavemaahan. Haluatteko, että näistä nuorista tulee terroristeja?” Hetken haukoin henkeäni. Kaipaus on, se on selvää, mutta eikö kirkko ole täällä sitä varten, että se näyttää kaipaukselle suuntaa, mitä se sitten sattuu olemaan. Riitta Sillankorva 24.5. Kirkossa oli väkeä ja tunnelma heleän helluntainen, ihan oikeasti. Ja kyllä – sinne oli osallistumassa myöskin muslimitaustaisia nuorisojärjestöjä. Koko kesän tilaus kahden kuukauden hinnalla. Jumalanpalveluksen kulku voisikin joskus, vuosien kuluttua, olla seuraava. Täällä suuressa Salossahan on ainakin kaksitoista kirkkoa mihin mennä. Innostavan saarnan jälkeen vastausmusiikkina: Mun levikset repee. En voi mitään sille, että tällaiset ohjelmat tuovat mieleeni ihmiskokeet. Hannu Kiuru 24.5. Nakupelleinä autiolla saarella... Mies, nainen ja ensitreffit. Kansanedustajaehdokas haastoi minut ja Kirkon Ulkomaanavun: ”Olen kuullut, että lähdette suomalaisten musliminuorten kanssa Yhdysvaltoihin. Mikä teidän agendanne oikein on. Oikotie lakanoitten väliin ja vällyjen alle voi kyllä löytyä, mutta onneen ei oikoteitä ole. Oli sinne osallistumassa paljon muitakin...Näin laajaa uskontojenvälistä delegaatiota ei ollut varmaan koskaan Suomessa ollut tällaisella matkalla. Pidän erittäin valitettavana sitä, että näissä testeissä yritetään ehdoin tahdoin hypätä monen tärkeän vaiheen yli ns. Miksi Yhdysvaltoihin. Olen antanut kertoa itselleni, että Ruotsin suunnalta olisi lähiaikoina rantautumassa Suomeenkin Papille puoliso -formaatti
Tästä muistutetaan joka kerta: ...”tehkää se minun muistokseni.” Messu alkaa johdatuksella: ”Olemme tulleet Pyhän Jumalan kasvojen eteen …” Pyhästä toimituksesta oli tehty meluisaa viihdettä. Mikä on oikeaa kohtaamista ja mikä on väärää, puutteellista tai pinnallista kohtaamista. Kaikki näkevät vain rasistin, kukaan ei näe uhria. PENTTI PELTO Kangasala Vuonna 1980 keskiamerikkalainen El Salvador eli terrorin kourissa. Näin todellinen vuorovaikutus voi alkaa! Kirkko on tehnyt menneisyydessä niin hyvää kuin pahaa, mutta nykykirkko on harkitsevaisen neutraali näkemyksissään. Me ihmiset ja miksei myös instituutiot, kirkko mukaan luettuna, kohtaamme yksilöitä ja yhteisöjä sen mukaan, millaisia psyykkisiä ja fyysisiä voimavaroja meillä kulloinkin on. Kun tuleva hallitus ilmoittaa, että Suomi ei kannata EU-kiintiöitä pakolaisten ottamiseksi Suomeen, minä näen Välimeressä kelluvan lautan täynnä hätää kärsiviä ihmisiä enkä kysy itseltäni, hyväksynkö minä ne suomalaiset, jotka ovat äänestäneet nämä kristityiksi itseään kutsuvat äijät valtaan. maaliskuuta kesken messun pienessä kappelissa lähellä omaa katedraaliaan. Ja kuplahan on yleensä läpinäkyvä, joten vuorovaikutus sen ympärillä perustuu ainakin näköhavaintoon. Mitä kaikkea on peitelty ja lakaistu maton alle täällä Suomessakin sopuun ja kirkon yhtenäisyyteen vedoten. Miksi tämä viive. Messu ei ole mikä hyvänsä kokous. Kun kantasuomalainen komentaa metrossa tummaa tyttöä painumaan sinne, mistä on tullutkin (Vuosaareen?), muut matkustajat pysyvät vaiti, koska eivät uskalla sanoa miehelle mitään. Meille kerrotaan, että ketään ei pidä sulkea pois, on suvaittava, kuunneltava. Lasten ja naisten alistamisesta, jopa hyväksikäytöstä on vaiettu. Jokohan päästään eroon suorien lähetysten vitsauksesta, että virret ja laulut hyvin usein osittain häivytetään toimittajan puheen taustamusiikiksi. Näinhän tätä tarinaa aina kerrotaan. Mutta nyt, kohta neljäkymmentä vuotta myöhemmin, paavi Fransiscus on vihdoin kumonnut esteet Romeron kanonisoimisen tieltä ja julistanut hänet marttyyriksi. Tuon vuorovaikutuksen laadullinen kritisointi tuntuu minusta kyseenalaiselta. Tällaisia tekoja ei voi puolustella. Kupla on parempi kuin muuri, sähköaita tai potero. Romeron seuraaja käynnisti heti prosessin piispan kanonisoimiseksi. KErsTI JUVA Kirjoittaja on suomentaja, joka tarkastelee yhteiskuntaa, kulttuuria ja kirkollista elämää viistosta näkövinkkelistä. Kotimaan ensimmäisellä aukeamalla oli 21.5. Kaikessa muussakin toitotetaan tuota karsinoimatonta, harmaata neutraalisuutta, tosin sitä myös vastustetaan, kun kysymyksessä on kirkko. TÄNÄÄN 9 Kotimaa 28.5.2015 MIELIPITEET KOLUMNI Kersti Juva Virsille tilaa kesäjuhlaradiointeihin Huomioni mukaan hengellisten kesäjuhlien radioinnit ovat nykyään enimmäkseen nauhoitettuja lähetyksiä. Kun osa papistoa sekä munkkeja ja nunnia asettui maatyöläisten puolelle, alettiin heitäkin kiduttaa ja surmata. Palaute: toimitus@kotimaa.fi Sovun nimissä Kristinuskoon ei kuulu silmien ummistaminen toisten polkemiselta.. Eriarvoisuuden syyt eivät ole kiinnostaneet. ”Että he yhtä olisivat”, sepä se. Ihmisen eettisten arvojen herääminen usein puhkaisee kuplan jo ensimmäisten ajatusten kipinöidessä. Syy lienee ollut se, että Romeron olivat murhanneet kristityiksi tunnustautuvat miehet ja kirkon yhtenäisyyttä pidettiin yhden miehen kanonisoimista tärkeämpänä asiana. Pelkkä kirkkosali ilman terapoivia sanoja lohduttaa ja antaa maailmankatsomuksesta riippumatta hetkellisen hengähdyksen arjen ahdingoissa. Lyhyeen radiointiaikaan rajattavan lähetyksen sisältö on tällä tavalla suoraa lähetystä paremmin ennalta suunniteltavissa. Vatikaanin linja oli kuitenkin ehdoton, Romero oli liian kiistanalainen henkilö. Yhteisöllisyys, sosiaalisuus ja niitä seuraava vuorovaikutus eivät mahdu kaavoihin, eikä niitä voi määritellä sanasalaateilla. Vaalien jälkeen on virinnyt kova huoli siitä, että ketään ei haukuta ympäristöstä piittaamattomaksi, naistenvihaajaksi, rasistiksi, homofobiksi. Hädän hetkellä ihminen tarvitsee turvapaikan ja rauhaa, jossa voi koota ajatuksensa ja voimansa. On tietysti herttaista että kaikki samaistuvat syntisiin, mutta ”suvaitsemisen” ja ”keskustelemisen” sijaan olisi huomattavasti tärkeämpää seurata silmä kovana, mitä täällä tehdään. Mediassa syntynyt ”kuplakeskustelu” on minusta erinomaista pohdintaa, jossa erilaiset näkemykset sinkoilevat esille. Olkaamme ihmisiä toisillemme, ja kirkon Suomeen istuttama sivistys auttakoon meitä ymmärtämään toisiamme! AUNE LINNIMÄKI kuvataiteen lehtori, taidehistorian maisteri Kerimäki Kanttorit ajettiin metsään Kouvolan kirkkopäivien messumusiikit järkyttivät mieleni. Puhutaan aidan sijaan aidanseipäistä. Saadaankohan jatkossa kuulla juhlien lauluja ja virsiä puheen niitä häiritsemättä. Kouvolan ja ympäristön kirkoissa oli iloista ja letkeää menoa. ArIMO LÄHdENIITTy Paimio Mitä on oikea kohtaaminen. Kanttoreitten ja kirkkokuorojen yli oli kävelty ja heidät ajettu kirjaimellisesti metsään. Arkkipiispa Óscar Romero murhattiin 24. Kohtaamisissa tapahtuu aina vuorovaikutusta. Liikemiesten ja maanomistajien rahoittamat kuolemanpartiot kylvivät kauhua pitääkseen maan köyhät kurissa. ajatuksia herättävä artikkeli, joka käsitteli muun muassa niin kutsuttua oikeaa kohtaamista. Naispappeutta saatiin odottaa vuosikymmenet (omassa kirkossani odotetaan vielä varmaan sata vuotta), ja nyt jahkaillaan siitä, onko homojen ja lesbojen rakkaus oikeaa rakkautta. Tuossa tilanteessa kristitty menee istumaan tytön viereen, joka on toki tämän näytelmän päähenkilö. Se vietetään Herramme käskyn mukaisesti. Kristinuskoon kuuluu kyllä pahantekijöidenkin näkeminen ihmisinä, mutta siihen ei kuulu silmien ummistaminen toisten polkemiselta
Joka toinen vuosi pidettävää tapahtumaa järjestää Kirkkopalvelut. Kouvolassa myös visailtiin virsistä, kuunneltiin Remu Aaltosen ja Anna Puun esittämää romanimusiikkia ja tanssittiin pappien kanssa. Yleisömenestyksiä olivat myös Viimeiset kiusaukset -ooppera sekä anglikaanipastori Henry Morganin luennot. Kohtaamisia Kouvolan Kirkkopäivillä Kirkkopäivät tarjosi monipuolisen kattauksen kiinnostavia keskusteluja ja kulttuurielämyksiä oopperasta romanimusiikkiin. Hetkeä ennen avajaisia Turun piispaa Mikael Agricolaa esittänyt Niilo Rantala ja hänen äitinsä Jaana Rantala tapasivat ystäviä.. – Saamamme palautteen perustella olemme onnistuneet välittämään kirkosta uudenlaisia ja rohkeitakin näkökulmia, Kupiainen sanoo. Yleisömagneetteja olivat emerituspiispa Eero Huovisen ja kansanedustaja Olli Rehnin sekä näyttelijä Ville Haapasalon ja toimittaja Riku Rantalan tähdittämät keskustelutilaisuudet. Huovisen ja Rehnin keskustelu herätti niin paljon kiinnostusta, etteivät kaikki halukkaat mahtuneet sisälle. Vaikka kävijämäärä jäi hieman tavoitteen alle, monet tapahtumapaikat tulivat ääriään myöten täyteen. Kirkkopäivät keräsi viime viikonvaihteessa noin 25 000 tilaisuuskävijää. Seuraavat Kirkkopäivät järjestetään vuonna 2017 Turussa. Kirkkopäivät on evankelis-luterilaisen kirkon suurtapahtuma, joka on suunnattu niin aktiiviseurakuntalaisille, työntekijöille kuin luottamushenkilöillekin. Kotimaa 28.5.2015 10 MATKALLA T unnelma Kouvolan Kirkkopäivillä oli Kirkkopalvelujen kehityspäällikön Jari Kupiaisen mukaan iloinen
Virsivisan voittajat tulivat Vantaan Korsosta, hopeasija meni Luumäelle ja pronssi Tuusulaan. JOHA nn ES Wi EH n JOHA nn ES Wi EH n JOHA nn ES Wi EH n JOHA nn ES Wi EH n M ARK u S M ä K i O LL i S EPP ä Lä JOHA nn ES Wi EH n O LL i S EPP ä Lä M A T Ti K ARPP in En M A T Ti K ARPP in En. Eino Leinon näytelmä Kirkon vihollinen esitettiin Kouvolan teatterissa. Kotimaa 28.5.2015 MATKALLA 11 Kohtaamisia Kouvolan Kirkkopäivillä Olavi Sydänmaanlakka Sari Palm Tapani Ruokanen Juha Luodeslampi Playmobilin Luther-hahmo oli myyntihitti Kirkkopäivillä. Mustafa Kara Tampereen islamilaisesta yhdyskunnasta ja Heikki Kerkkänen Väestöliitosta tarjosivat lääkkeitä nuorten radikalisoitumiseen. Laulaja Anna Puu esiintyi romanimusiikin konsertissa Suora Lähetys-yhtyeen solistina. Kuvassa näyttelijät Panu Poutanen ja Tytti Vänskä
Kotimaa 28.5.2015 12 MATKALLA Kirkko on eristäytynyt muusta yhteiskunnasta lähes rinnakkaiseksi todellisuudekseen, kirkkokuplaksi. Keskustelijat toivoivat kirkon sisäisen valtakoneiston heräävän vallan rakenteiden muuttumiseen. Jos kirkko haluaisi kasvattaa omaa vaikutusvaltaansa, niin sen tulisi tutustua päättäjiin ja kuunnella heidän näkemyksiään. Arkkipiispan köyhyystyöryhmä sai kehuja keskustan kansanedustaja Olli Rehniltä, joka piipahti Kirkkopäivillä hallitusneuvottelujen keskellä. Siellä kuunnellaan kaiken maailman huru-ukkoja mettäperältä ja hommat pysähtyy siihen. – Kirkko osaa käyttää asiantuntijavaltaa, totesi entinen kristillisdemokraattien kansanedustaja, erityisopettaja Sari Palm. Pitäisi ottaa esiin niitä piileviä vallankäytön välineitä, joita rakenteissa on. Monessa muussa organisaatiossa tehtäisiin nopeita johtopäätöksiä, jos päätöksenteko olisi näin onnetonta. Ma t ti Ka R ppin En. Kuuntelemalla opittaisiin, miten vaikkapa taloudesta voisi puhua. Viestintäalan yrittäjänä toimivan Tapanisen mielestä kirkon pitäisi muistaa, että yritysten tuottamalla vauraudella rahoitetaan myös kirkon tekemä työ. Sosiaalinen media ja uudenlaiset yhteiskunnan verkostot haastavat perinteisiä rakenteita. Perjantaina järjestettiin myös seminaari, jossa pohdittiin kirkon erityistyöalojen kohtaloa. Meneillään olleista hallitusneuvotteluista hän totesi, ettei niissä hänen käsityksensä mukaan ole ollut esillä kirkon yhteiskunnalliseen asemaan ratkaisevasti vaikuttavia tekijöitä. Suomen Kuvalehden ja Kotimaan entinen päätoimittaja Tapani Ruokanen nosti kirkolliskokouksen esimerkiksi valtakoneiston kankeudesta. JoonA RAudAsKosKi Kiitelty ja pölvästi kirkko Olli Rehn vastasi emerituspiispa Eero Huovisen kysymyksiin yhteiskunnan ja kirkon suhteista Kirkkopäivien keskustelutilaisuudessa lauantaina. Samalla Ruokanen kuitenkin muistutti, että kirkko on muuttunut puhtaasti miesvaltaisesta organisaatiosta kohti naisvaltaisuutta hämmästyttävän nopeasti. Hän nosti esimerkeiksi kirkon köyhyystyöryhmän ja kansanedustajille tarjotut raportit. Nämä ratkaisut nopeuttaisivat esimerkiksi naisten saamista piispoiksi. – Pelko on aiheeton, Rehn sanoi . Panelistien näkemykset hajaantuivat, kun puhuttiin kirkon roolista yhteiskunnassa. Ruokanen kysyi, miksi kirkko matkii valtion ja kuntien huonoimpia puolia päätöksenteossaan. Puhujat nostivat esiin huolen siitä, että kirkolta saatetaan tulevaisuudessa lyödä yhteistyön ovia kiinni riippumatta sen omasta yhteistyöhalukkuudesta. Olli Rehn ei uskonut, että kirkolta ollaan sulkemassa mitään ovia, vaikka yhteistyön muodot elävätkin jatkuvasti. Näin uskoi Kotimaa Oy:n entinen toimitusjohtaja Jaakko Tapaninen Kirkkopäivien yhteydessä järjestetyssä Kenellä on vallan avaimet kirkossa. -paneelissa. Ruokanen toivoi piispojen virkojen muuttamista määräaikaisiksi ja arkkipiispan viran lakkauttamista. Sari Palm huomauttikin, että hän olisi enemmän huolissaan julkisen sektorin ja yritysten tasa-arvokehityksestä. – Kirkon kannanotot esimerkiksi taloudellisiin kysymykseen ovat naurettavan pölvästejä. – Monessa muussa organisaatiossa tehtäisiin nopeita johtopäätöksiä, jos päätöksenteko olisi näin onnetonta. Paikalla olleita luottamushenkilöitä ja työntekijöitä huolestutti erityisesti kouluyhteistyön vaikeutuminen. – Ne päätökset voisi tehdä piispa viidessä minuutissa. Kirkon päätöksentekoon ja näkyvyyteen kaivattiin Kirkkopäivillä pikaista remonttia, mutta samalla sen työtä myös kehuttiin. Hän kuitenkin toivoi kirkon pysyttelevän kannanotoissaan ensisijaisesti hengellisen elämän alueella
Kirkko ei Hazardin mukaan näytä kilvoittelua tarjoavan. Edessä on aiempaa useammin myös kielimuuri: niin Virossa, Inkerissä kuin Unkarissakin osataan suomea yhä huonommin. MeRi ToivANeN Vain vilpitön voi kohdata Kohtaaminen vaatii samalla tasolla olemista, rooleista luopumista – ja köyhyyttä. Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että vieraassa ympäristössä on helpompaa olla nöyrä kuin kotoisissa kuvioissa. – Meillä kysymyksiä ovat herättäneet Suomessa muodostuneet ryhmät, jotka järjestävät omaa jumalanpalveluselämää, Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi sanoi. – Lähetystyössä opin, että jos vilpittömästi kuuntelee, toinenkin saattaa kuunnella. Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtajan Olavi Sydänmaanlakan mielestä kohtaamisen voi pilata se, että auttaminen on auttajalle tyydyttävä kokemus. Vapaa kirjoittaja Kaarina Hazard totesi, että ihmiset etsivät merkitystä ruokavalioon ja liikuntaan liittyvästä kilvoittelusta. Seurakunnissa kohtaamisen esteeksi voi nousta se, että seurakuntien yhdistyessä ystävyyssopimuksia on uusittava. Madventures-matkailuohjelmasta tuttu toimittaja Riku Rantala väitti, että kohtaamista syntyy sitä enemmän, mitä riippuvaisempia olemme toisistamme. Merkityksellisyyden katoamista paikkaa terveydenhuolto. – Tämä tarkoittaa, että jokainen kirkko tekee omat ratkaisunsa myös virkakysymyksessä, Kääriäinen totesi. Hän viittasi kritiikkiin, joka Suomessa on virinnyt Inkerin kirkon virkakäsitystä kohtaan. – Köyhyys synnyttää yhteisöllisyyttä, Venäjällä asuva näyttelijä Ville Haapasalo sanoi. – Taantumisessa hyväntekeväisyysyhteiskuntaan on juuri tämä vaara, Hazard lisäsi. Oman pääni ympärillä olevan lasipallon on rikkonut se, jos toinen ihminen on ruvennut auttamaan minua, totesi asiantuntija Pekka Y. Hiltunen Kirkkohallituksesta. Vuosi sitten Kopakkala arvosteli julkisesti masennuslääkkeiden käyttöä psykiatrisessa hoidossa. Monissa tapauksissa työ on liikaa yksittäisten ihmisten varassa. Suomen kirkkoa edustaneen kirkkoneuvos Kimmo Kääriäisen mukaan isolle enemmistökirkolle tekee hyvää huomata, miten vähemmistökirkot toteuttavat perustehtäväänsä pienemmillä resursseilla. Keskustelijat totesivat, että seurakuntien välillä on päästävä sisarusasetelmaan. Hän lisäsi Kotimaalle, että Inkerin kirkon yhteistyömahdollisuudet lähetyshiippakunnan kanssa olisivat selkeämmät, jos hiippakunta perustaisi oman kirkon. Rehellisyys ja samalta tasolta lähestyminen ovat kohtaamisen avaimet myös kulttuurien välillä, todettiin keskustelussa, joka paneutui kirkon paikkaan kansainvälisessä todellisuudessa. – Kun muutin 25 vuotta sitten Neuvostoliittoon, eläkkeitä ei ollut maksettu, mutta mummojen verkostoissa tomaatit ja suolakurkut vaihtoivat omistajaa. Kopakkalan mukaan ihmiset janoavat merkitystä elämälleen, mutta eivät koe kirkon vastaavan kaipuuseensa. Vieraassa ympäristössä on helpompaa olla nöyrä kuin kotoisissa kuvioissa. Sen jälkeen hänet irtisanottiin Mehiläisen kuntoutusjohtajan tehtävästä. Pastori Marjaana Toiviainen huomautti, että epäonnistuneita kohtaamisia ei ole olemassa, sillä kiusallisetkin kohtaamiset muuttavat ihmistä. Näin totesi psykologi Aku Kopakkala Kirkkopäivien paneelissa, jossa keskusteltiin kohtaamisesta yhteiskunnassa ja kirkossa. Niukkuuden opetuksiin viitattiin myös seminaarissa, jossa päivitettiin ystävyysseurakuntatyön tilaa Suomen, Viron, Inkerin ja Unkarin kirkoissa. Kohtaamista voi syntyä vain, kun ollaan alastomia sosiaalisista rooleista. Kotimaa 28.5.2015 MATKALLA 13 Kohtaaminen estyy, kun aletaan ajatella toisen puolesta. K u V a t: Johanne s Wiehn Ville haapasalo ja Marjaana toiviainen keskustelivat Kirkkopäivillä kulttuurienvälisestä kohtaamisesta.
Lähtijöitä yhdistää katkeroituminen ja kokemus siitä, ettei tule kohdatuksi. Viestiä uskon oikeasta olemuksesta täytyy toistaa, sanoi Kalliala, joka on kirkko ja islam -työryhmän puheenjohtaja ja USKOT-foorumin varapuheenjohtaja. Kirkon Ulkomaanapu järjesti lauantaina tilaisuuden Mitä uskonnolliset yhteisöt voivat tehdä radikalisoitumisen estämiseksi. – Saan rauhoitella ihmisiä ja vastata kysymyksiin. Lääke radikalisoitumiseen on lisää islamia, eli perehtyminen siihen, mitä islam oikeasti opettaa. Uskonnot yhteisellä asialla Jo HA nne S Wie H n. Kristitty Rissanen luki kohdan Johanneksen evankeliumista ja kertoi perustietoa siitä, millainen kirja Raamattu on. Monikulttuurisuuskeskus Saagassa vietetyn tilaisuuden toteutti kirkon ulkoasiain osaston Kirkko ja juutalaisuus -työryhmä, jonka puheenjohtaja Lindqvist on. Scriptural reasoning -menetelmän ideana on, ettei keskustelusta lähdetä voittajina, vaan voidaan olla eri mieltä. Saan rauhoitella ihmisiä ja vastata kysymyksiin. Hän toivoo yhteiskunnalta voimavaroja nykyisin vapaaehtoispohjalta tehtyyn työhön. Valtaväestöllä on paljon tietämättömyydestä johtuvaa pelkoa islamia kohtaan. Pyhien kirjojen esittelyn ohella Rissanen, Hajjar ja Zewi lukivat toisetkin näytteet kirjoistaan. Kotimaa 28.5.2015 14 MATKALLA Hanna, mitkä ovat sinun pyhät kirjoituksesi. Kerkkänen vaati uusia nuorten tavoittamisen tapoja sosiaalisessa mediassa. Piispa Kaarlo Kalliala painotti osallisuuden merkitystä. Siinä mielessä se eroaa tuonpuoleiseen katsovista islamista ja kristinuskosta. Jonkinlainen yhteinen pohja uskonnoilla on kuitenkin hyvä olla, koska sen varassa on turvallista liikkua. Tärkeintä on oman uskonnon tuntemus. Se nähdään liiaksi uskonnollisena kysymyksenä. Monikulttuurisuuden asiantuntija Heikki Kerkkänen Väestöliitosta toteaa, että media vääristää kuvaa radikalisoitumisesta. Keskustelua veti uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanvälitysverkoston sihteeristön päällikkö Aaro Rytkönen. Kyseessä on Scriptural reasoning -menetelmä, jossa ei niinkään kysytä, mikä uskontoja yhdistää, vaan sitä, mikä niissä on erilaista. Sekä islamissa, kristinuskossa että juutalaisuudessa esimerkiksi katsotaan, että itse kukin on Jumalan ilmoituksen vastaanottaja. Suomen Ekumeenisen Neuvoston puheenjohtajan Heikki Huttusen mukaan radikalisoituvien musliminuorten ongelmana on usein itse rakennettu ”Google-islam”. Köyhyys itsessään ei ole syy lähteä sotimaan. – Erilaisuudesta voi oppia. Tampereen islamilaisen yhdyskunnan puheenjohtaja Mustafa Kara kertoi, että maahanmuuttajaperheiden vanhemmat ovat huolissaan radikalismista. Tämän jälkeen omista pyhistä kirjoistaan puhuivat imaami Anas Hajjar ja Mikael Zewi, joka on Turusta ja juutalainen. Ne piti valita kummastelijalle eli sellaiselle ihmiselle, joka ei tiedä, mitä esimerkiksi kristitty tai muslimi tarkoittaa. kysyi teologian tohtori Pekka Lindqvist teologian maisteri Hanna Rissaselta Kirkkopäivien Aabrahamin lapset-tilaisuudessa perjantaina. – Uskonto tarjoaa tarinan siitä, keitä me olemme ja mikä on paikkamme maailmassa. JohAnnes IJäs TuIJA TIIhonen Uskontodialogia käytiin Kirkkopäivillä useassa tilaisuudessa, joissa kysyttiin mitkä asiat erottavat ja yhdistävät kristittyä, juutalaista ja muslimia. Mikael Zewi (vas.), Hanna Rissanen ja Anas Hajjar vertailivat Kirkkopäivillä omien uskontojensa pyhiä kirjoituksia. Valtaväestöllä on paljon tietämättömyydestä johtuvaa pelkoa islamia kohtaan. Mikael Zewi sanoo juutalaisen uskonnon keskittyvän pikemminkin tämän puoleiseen elämään. –Myös sosio-ekonomisen taustan merkitystä liioitellaan. Karan mukaan muslimien yhteisöllä on keinoja lähestyä omia nuoriaan ja vaikuttaa heihin myönteisesti
SyKähdyTTäviä hETKiä ”Tällä hetkellä sykähdyttävin ajatus oli mainoksessa, jonka näin tien poskessa. Avioliiton solmiminen on paitsi kahden ihmisen välinen sopimus myös julkinen ja yhteisöllinen tapahtuma, ei puhdas yksityisasia. Siksi siitä ei pitäisi käyttää avioliitto-nimitystä. Ketä minun rakkauteni uhkaa, Mäntylä kysyi. Luterilaisena kirkkona voimme kulkea uskonpuhdistajan askelissa seksuaalisen vähemmistön ihmisoikeuksia toteuttaessamme, Tuovinen vetosi. Vestin mielestä homoseksuaalinen suhde on erilainen instituutio kuin miehen ja naisen välinen avioliitto. Luterilaisen maailmanliiton komissio suosittelee, että erilaisista avioliittonäkemyksistä ei tehtäisi yhteyden estettä tai kynnyskysymystä kirkkojen välisissä suhteissa. Hänen mukaan homoseksuaalinen suhde ei sovi kristinuskoon, koska Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi, joiden tulee avioliitossa liittyä yhdeksi. Monet kokevat, että asian pitäisi olla selvä. Luterilaisena kirkkona voimme kulkea uskonpuhdistajan askelissa seksuaalisen vähemmistön ihmisoikeuksia toteuttaessamme. Avioliiton teologiasta väitellyt kirkkoherra Antti Yli-Opas totesi, että kirkossamme on ollut hyvin vähän avioliiton teologiaa. Pastori Aino Vesti puolusti puheenvuorossaan biologisen vanhemmuuden merkitystä ja kertoi, että hänen on vaikea hyväksyä tasa-arvoista avioliittolakia. Mäntylä muistutti, että kaikki ihmiset eivät synny edes biologisesti tytöiksi tai pojiksi. Kotimaa 28.5.2015 MATKALLA 15 Liisa Tuovinen (vas.) ja Aino Vesti keskustelivat tiukasti mutta ystävällisesti avioliiton teologiasta. – Vihkikaavoista puuttuu realismi. Piispa Kaarlo Kallialan mukaan keskustelussa käsitellään avioliittoa symbolisena ja kulttuurisena asiana, joten se herättää vahvoja tunteita. Hautauskaavoissa sentään on versioita erilaisten tilanteiden, jopa itsemurhan varalle. Yli-Opas totesi, että äkkiratkaisut eivät ole mahdollisia, kun puhutaan kirkon suhtautumisesta samaa sukupuolta oleviin pareihin. Minusta on kiinnostavaa, että alkukertomusten mukaan Jumala loi ihmiset mieheksi ja naiseksi, ei mieheksi tai naiseksi, Mäntylä sanoi. ’Tsiisus mitkä bileet’.” Kylli Kylliäinen, luottamushenkilö ”Kirkon pitäisi olla mukana arkipäivässä ja ottaa huomioon ihmiset ja palvella heitä ja saada ihmiset yhteyteensä.” Ritva Pohjola, luottamushenkilö ”Hiljaisuuden talossa oli kiva käydä mietiskelemässä elämää.” Sampsa Nelimarkka, opiskelija ”Merkittävin ajatus on oikeastaan se, että rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Piispainkokouksen sihteeri Jyri Komulainen oli samaa mieltä. Hänestä keskustelussa pitäisi keskittyä kirkon ydinsanomaan. EMiLiA KArhu Vihkiikö kirkko. M A T Ti K A rpinen. Toinen on rauha kaikille.” Niilo Aalto, vapaaehtoinen ”Keskustelussa kirkon erityistyömuotojen alasajosta nostettiin mielestäni esiin hyvä huomio siitä, että kirkon pitää pysyä omana itsenään.” Jyri Lind, opiskelija ”Helluntaikirkon ekumeniatreffeillä oli rakentavia ajatuksia kristittyjen yhteydestä.” Pentti Taipalus, luottamushenkilö Kotimaa kysyi kirkkopäivävierailta, mikä oli merkittävin ajatus tai sykähdyttävin kokemus Kirkkopäivillä. Vihkikaavassa ei sen sijaan huomioida lainkaan sitä, jos elämä ei ole mennyt niin kuin olisi toivottu, Komulainen sanoi. Kalliala pitää vastenmielisenä Venäjän ortodoksisen kirkon tapaa käyttää kysymystä homosuhteiden hyväksymisestä testinä toisille kirkoille. Jo Martti Luther näki, että seksuaalisuuden kieltäminen johtaa salailuun ja valheelliseen elämään, muistutti rovasti Liisa Tuovinen Kirkkopäivillä. – Mutta hitto vieköön tästä asiasta on keskusteltava kunnioittavasti! Kalliala jyrähti. Meidät kaikki on luotu Jumalan kuviksi. Asiasta on keskusteltava kauan ja sitkeästi. Hänen mukaansa vihkikaavojen kehittäminen on välttämätöntä riippumatta siitä, miten kirkko reagoi tasa-arvoiseen avioliittolakiin. – Pelkään, että yhä suurempi joukko ihmisiä kadottaa uskon hyvään kolmiyhteiseen Jumalaan, kun kirkossa kiistellään homokysymyksestä. – Otammeko tosissaan myös nämä ihmiset, ovatko hekin Jumalan kuvia. Seminaarin kokemusasiantuntija yliopistopappi Laura Mäntylä juhlii ensi kesänä liittonsa virallistamista naisystävänsä kanssa. Symboli on iso asia ja tunteet ovat aina totta. Rakkaus ja armo kuuluvat kaikille. Mäntylää huolestuttaa, meneekö kirkon homokeskustelussa lapsi pesuveden mukana. Tasa-arvoinen avioliittolaki haastaa kirkon pohtimaan avioliittoteologiaansa. – Myös homoseksuaalisten suhteiden kieltäminen on aiheuttanut mittaamatonta kärsimystä. Elämäntyönsä ennakoivan perhetyön parissa tehnyt Tuovinen kertoi, kuinka Luther taisteli aikoinaan sen puolesta, että papistollakin on oikeus elää avoimesti parisuhteessa ja perustaa perhe. Hän käytti asiantuntijapuheenvuoron Vihkiikö kirkko -seminaarissa. Vain naisen ja miehen välistä avioliittoa puolustetaan usein luomisen teologialla
Ohikulkijat saivat lauantaina piirtää oman merkkinsä kymmenmetriseen Liinaan. Kuvataiteilija Remes on samoilla linjoilla. Yhteisöteosta on työstetty myös sosiaalisessa mediassa, minne ihmisiä kutsuttiin jakamaan katumuksen ja pettymyksen, toivon ja armon tunteita. Kotimaa 28.5.2015 16 MATKALLA Joanna Henriksson ja Laura Ramula ovat olleet toteuttamassa tuhkaliina-teosta. Tuhka myös määritti yhteisöteosta, jonka toivottiin syntyvän pääosin pisteistä ja viivoista. Nyt yhteisöteos määritti tekemiselle tarkat rajat. Koulupalon trauma kohdattiin Kirkkopäivillä Kouvolan Hansakeskukseen rakennetussa yhteisötaideteoksessa. Tuhkasta nousi toivo Kirkkopäivien yhteisötaideteoksessa palattiin Kouvolan koulupaloon ja jaettiin sen herättämiä tunteita. Tuhka on kristinuskossa katumuksen symboli. Erilaisten tulkintojen jälkeen voi lopulta syntyä tunne, että tulipalon kokemus antoi paljon hyvääkin. Kouvolan Yhteiskoulu paloi 11.2.2014. Liina siirtyy Kouvolan seurakuntiin muistoksi ja toivon merkiksi. Maisemaan jäi aukko. Silti elämä jatkui. Näin lähti liikkeelle Liina-projekti, jossa yläasteen ja lukion oppilaat toteuttivat taiteilijoiden pyynnöstä kahden kierrätysliinan kuvituksen kuvataideopettaja Antti Arposen johdolla. Lukion kakkosluokkalainen Joanna Henriksson valitsi aiheekseen Feeniks-linnun, kuin muistutuksena siitä, että elämä koululaisten joukossa jatkuu. – Kangasväreinä olivat vain musta, harmaa ja valkoinen, pohjana valkea kierrätysliina, kertoo opettaja Arponen. Tuhkaliina-teos K uv a T: Jo H ann Es Wi EH n. – Nuoret näkevät, että näinkin voi jakaa kriisikokemuksia. – Harmaa väri toi työhön tyyneyttä, ehkä haikeuttakin, Henriksson kuvailee. Tulipaloa oli aiemminkin käsitelty koulun kuvataiteissa. – Olimme kuulleet koulupalosta ja sen vaikutuksesta kouvolalaisiin, etenkin yhteiskoululaisiin, muistelee Remes. Lisäväriä toi hedelmätarjotin, joka katettiin Liinalle kuin ehtoollisena. Kuvataiteilijat tahtoivat löytää tapahtumalle paikallista ja valtakunnallista yleisöä yhdistävän aiheen. Yhteisöteosta pääsivät tekemään kaikki halukkaat Kirkkopäivien kävijät. Kaikesta voi selviytyä. Teoksen tuottamista viesteistä ja paljosta muusta olivat paikalla keskustelemassa niin taiteilijat kuin apuohjaajiksi ilmoittautuneet yhteiskoululaiset eli yhtäriläiset. – Erilaisten tulkintojen jälkeen voi lopulta syntyä tunne, että tulipalon kokemus antoi paljon hyvääkin, lukiolaiset puntaroivat. Idean kehittivät kuopiolainen Ulla Remes ja helsinkiläinen Tero Annanolli. Pinja Porkan, Onna Alhon ja Laura Ramulan kädenjälki näkyy Liinassa linnunsulkina. Pahoin vaurioitunut rakennus piti purkaa maan tasalle, ja oppilaat muuttivat uusiin tiloihin. HAnneLe nieMi Yhteisötaideteos Liina nähtiin Kouvolan Kauppakeskus Hansassa 23.5.15 klo 11–15
Kirkon työn perustehtävä nostettiin kuitenkin tärkeimmäksi. MArKus MäKi Virsivisan voittajat ”Pitkät ja pätkät” eli Minja Vilpponen (vas.), Iita Hietikko ja Wilhelmiina Riihimäki. Elimäen kappalainen Tuula Ylikangas ja tanssinopettaja Jukka Holopainen hallitsevat jiven. Kouvolalainen tanssialan yrittäjä Riikka-Liisa Kuoppa ja kouvolalaislähtöinen muusikko Pekka Laukkarinen keskittyivät enimmäkseen kannustukseen. Remu Aaltonen tunnelmoi romanimusiikin konsertissa Suora Lähetysyhtyeen kanssa. Virsivisan voitti Pitkät ja pätkät Mikkolan koulusta Vantaan Korsosta. Yksittäinen hiljainen arkityö seurakunnissa on jatkuvan kehumisen arvoista. noorA WiKMAn Kova taso Virsivisassa Virsivisan finaali näytti, että virsiä voi käsitellä myös rennolla otteella. Anna Puun omat kappaleet ja Remun rouhea soundi täydensivät hyvin kokonaisuutta. Kilpailijoiden tehtävänä oli tunnistaa virsiä musiikin ja pantomiimi-esitysten perusteella. LeenA HieTAMies Papit samban pyörteissä Tanssii pappien kanssa-tapahtuman yleisö pääsi tanssittamaan pappeja. Yleisö ulvoi hänen tanssiessaan valloittavasti sambaa parinsa Kirsi Iiskolan kanssa. Kallion kirkkoherra Teemu Laajasalo aloitti Kirkon toivot -paneelikeskustelun kehotuksella: Huolestumisen ja ongelmien pohtimisen sijasta kehutaan kerrankin kunnolla! Panelistit pastori Kari Kanala, Tuomasmessun Pirjo Kantala, seurakuntavaalikampanjaa organisoinut Mari Leppänen, Aikuiset kirkossa -neuvottelukunnan jäsen Juha Luodeslampi ja Yhteisvastuukeräyksen johtaja Tapio Pajunen kertoivat menestystarinoista. Kun vain kunto kestäisi, henkäisi Kuusankosken kirkkoherra Kimmo Ylikangas. Erot olivat todella pienet, visan päätuomari Ulla Tuominen kommentoi. Riemulla ei ollut rajoja, kun kirkkoherra taikoi taskustaan marakassit. Joukkueet olivat valmistaneet etukäteen omat esityksensä Sibeliuksen säveltämästä virrestä Soi kunniaksi Luojan. Musiikki ei ehtinyt soida edes täyttä minuuttia, kun Kouvolan kaupungintalon juhlasaliin kokoontunut yleisö jo taputti mukana. – Usein kirkossa hyvin suunniteltu ei oo yhtään tehty, laukaisi Luodeslampi. Vieraileviksi solisteiksi oli pyydetty Anna Puu sekä legendaarinen Remu Aaltonen. Toiseksi tuli Taivaanlinnut Luumäeltä Kangasvarren koulusta. – Hyvin suunniteltu on kokonaan tehty, Laajasalo totesi. Viisi kouvolalaispappia heitti kannat kattoon Kouvolan Terpsikerhon tanssittajien kanssa Kirkkopäivien lauantai-illan tempauksessa Tanssii pappien kanssa. Suuria lukuja löytyi myös radiojumalanpalvelusten kuuntelijoista sekä Tuomasmessun osallistujista. Yhteisvastuukeräystä toteuttaa vuosittain noin 40 000 ihmistä. Vaikka hyinen kevätsade vihmoi kävelykatu Manskia, kevyisiin tanssivermeisiin verhoutuneet kirkonmiehet ja – naiset astelivat urheasti lavalle ja antoivat parastaan Yhteisvastuun hyväksi. Kirkkopäivien perjantai-illan ohjelmaan kuului vauhdikas romanimusiikin konsertti, jonka musisoinnista vastasi lauluyhtye Suora Lähetys. Lavalla nähtiin muun muassa balettia, räppiä ja rokkia. – Kyllähän keikka aina himaolot voittaa, Remu kommentoi ennen konsertin alkua. Hän kertoo kuuntelevansa paljon vanhaa mustalaismusiikkia 1930–40 -luvuilta, jolloin soittajat olivat varsinaisia taitureita. – Treenattu on helmikuusta asti, kerran viikossa. Hän myönsi esiintymisen hiukan jännittävän, mutta arveli selviävänsä koitoksesta hengissä. Laulamisen lisäksi joukkueet ottivat toisistaan mittaa luovuudessa ja virsien tunnistamisessa. Kyse ei ollut kilpailusta vaikka tähtituomarit tansseja kommentoivatkin. Se musa on niin mieletöntä ja siinä on hyvä tunne. nauru, laulu ja musiikki täyttivät Kuusankoski-talon perjantai-iltapäivänä, kun alakoululaiset kisasivat valtakunnallisen Virsivisan voitosta. – Joukkueet olivat valmistautuneet erittäin hyvin. Kilpailussa muistettiin myös juhlavuottaan viettävää säveltäjää Jean Sibeliusta. Kanalan hyvät kokemukset Down by The Laituri -festivaalien yhteistyöstä muiden tahojen kanssa kiteytyi lauseessa: Ehtoollinen festareilla toi uskoa esille jengille, joka ei puhu ”kirkkoa”. suoran Lähetyksen vauhdikkaan rytmikäs musiikki tempasi yleisön mukaansa ja erityisesti kirkkopäiväyleisöä puhutteli kappale Olen kuullut on kaupunki tuolla. Kotimaa 28.5.2015 MATKALLA 17 Kehutaan kunnolla Kirkossa tapahtuu joka päivä pieniä onnistumisia, ja joukosta löytyy myös suuria menestystarinoita. Remun esiintyminen sai juhlasalin yleisön ylös penkeistä ja ottamaan jopa tanssiaskelia. Taso oli kova. Tuusulan Riihikallion koulun Pikku Lihapullat sijoittui kolmanneksi. Teemu Laajasalo K u V A T: Jo HA nn ES W IEH n M ARK u S Mä KI Jo HA nn ES WIEH n M A T TI K ARPPI n En Mari Leppänen Kari Kanala Pirjo Kantala. Onnistumisten takana on aina yhteistyö, ja uskallus toteuttaa hyviä ideoita. HAnneLe nieMi Rytmiä ja vauhtia Remu varasti shown romanimusiikin konsertissa. – En mä pysty sellaista vetää
Sieltä he tukevat pohjoiskorealaisia kristittyjä ja maasta paenneita loikkareita. Se on surullista, että joku kuolee toivon puutteeseen.. Naimisissa olevat kristityt odottavat vuosia ennen kuin paljastavat puolisolleen uskonsa. Pohjois-Koreassa elää myös kääntyneitä, jotka eivät liity mihinkään kristittyjen ryhmään. ”Vain totuus voi kaataa Korean diktatuurin” Ihmisoikeusvaikuttaja Eric Foley ei usko aseiden eikä nälän murentavan Pohjois-Korean diktatuuria. Kirjassaan Kolmen sukupolven usko Foley kertoo, mitä uskollisuus on monille maksanut. Keskimääräinen luku on kuusi. Sinä yönä Eric Foley näki unen, jossa hän palveli Pohjois-Korean kristittyjä vaarallisissa tehtävissä. He yrittävät kertoa evankeliumia toisille, vaikka se on hengenvaarallista. Pohjois-Korean valtion pohjimmainen ideologia on Eric Foleyn mielestä kristinuskon vastustaminen. Kukaan toinen ihminen ei kenties koskaan saa tietää heidän uskostaan. Monet kiinnijääneet jatkavat ilosanoman kertomista myös pelätyillä keskitysleireillä. Osa on luvannut hallitukselle, etteivät he koskaan julkisesti harjoita eivätkä millään tavalla levitä uskoaan. Del Marin paratiisirannat jättänyt Pohjois-Korean asiantuntija juo teetä hotelli Arthurin aamiaissalissa Helsingissä. Eric Foley myös lobbaa Pohjois-Korean ihmisoikeustilanteen parantamiseksi. Meiltä kysytään vain sitä, suostummeko hänen suunnitelmaansa.” Eric Foley ei tiennyt unensa maasta yhtään mitään, mutta ryhtyi ottamaan selvää. – Kim Il-sung kävi lapsena äitinsä kanssa kirkossa joka sunnuntai. Eric ja Hyun Sook Foley asuvat nykyisin Etelä-Korean pääkaupungissa Soulissa. Työkseen Foley konsultoi kristillisiä liikkeitä ja suunnitteli kirkkokuntien yhteisiä tapahtumia. Hän oli onnellinen mies, joka asui Tyynen valtameren rannalla kolmikerroksisessa talossa muotisuunnittelijavaimonsa ja neljän lapsensa kanssa. – Hän ajatteli, että kristinusko nukuttaa ihmiset, mutta juche herättää heidät. VOIcE OF thE MartyrS KOrEa Foley kertoo, että evankeliumi tuli Koreaan ennen lähetystyöntekijöitä: 1500-luvulla korealaiset matkakunnat tutustuivat Kiinassa vaikuttaneisiin jesuiittoihin. Pohjois-Koreassa on edelleen sukuja, jotka ovat säilyttäneet kristinuskon sukupolvesta toiseen jatkuneista vainoista huolimatta. Se kaatuu, kun Kim Il-sungin valhe paljastuu. Suuri johtaja otti kristinuskosta kuoret ja asetti itsensä Jeesuksen paikalle. Samalla matkalla hän vierailee muualla Euroopassa, esimerkiksi Puolan parlamentissa. Juche-kalenteri alkaa ikuisen johtajan syntymästä. Kun hän 16 vuotta sitten meni eräänä iltana nukkumaan, hän ei tuntenut kaipaavansa mitään. Kotimaa 28.5.2015 18 MATKALLA Kuin taivas maan päällä. He kyselevät lauletaanko lapsen kodissa lauluja katsomatta Kim Il-sungin kuvaa, tai onko heidän kodissaan jokin erityinen, salaperäinen kirja. Arviolta 90 prosenttia Kiinan rajan yli tulevista loikkareista on Pohjois-Korean hallituksen lähettämiä vakoojia. Kim Il-sungin hautajaisissa laulettiin tunnettua hengellistä laulua How great though art. Tänä keväänä hän on saanut valmiiksi loikkareiden omaelämäkerrallisia tarinoita käsittelevän väitöskirjansa. He keräävät informaation lisäksi rahaa Kiinan puolella toimivilta lähetysjärjestöiltä ja yrittävät vaikuttaa niiden toimintaan. Maan oloja kuvaa pohjoiskorealainen sanonta: ”Missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, yksi heistä on vakooja.” Koska todistamisessa on oltava hyvin varovainen, yksi kristitty ehtii Foleyn laskujen mukaan välittää evankeliumin elämänsä aikana enintään 19 ihmiselle. Tällä hetkellä kristittyjä on Pohjois-Koreassa arviolta 100 000. Vielä 1900-luvun alussa kristittyjä oli niin paljon, että Pjongjangia kutsuttiin Idän Jerusalemiksi. – Vasta 15-vuotias kykenee tunnistamaan tällaisen urkkimisen ja osaa vastata niin, ettei paljasta perheenjäseniään. Pohjoiskorealaisten on osallistuttava itsekritiikin kokouksiin, joissa lauletaan Kim Il-sungin laulukirjasta. Eteläkorealaisen Doers of the Word -järjestön presidentti, tohtori Foley opettaa maanalaisen yliopiston opiskelijoita. Hän on perustanut vaimonsa kanssa Korean Marttyyrien Ääni -järjestön ja toimii Pohjois-Koreasta paenneiden loikkareiden kristillisen yliopiston dekaanina. Hän on tullut Suomeen Marttyyrien Ääni-järjestön (entinen Stefanus-Lähetys) kutsusta. Maassa toimii muutama virallinen seurakunta julkisuuskuvan vuoksi, ja niiden jäsenet ovat Foleyn mukaan hallituksen naruihin sidottuja nimikristittyjä. Sellainen oli presbyteeripappi Eric Foleyn entinen kotikaupunki, Kalifornian Del Mar. Ylistyksen kohteena oli vainaja, jonka uskotaan olevan ikuisesti kansansa keskellä henkensä kautta. Pienille lapsille ei voi opettaa kristinuskoa oikeastaan ollenkaan, koska opettajat on koulutettu taitaviksi urkkijoiksi. Opiskelijat ovat pohjoiskorealaisia loikkareita, jotka valmistautuvat lähetystyöhön. Ei se ole surullista, että joku kuolee evankeliumin vuoksi. Myöhemmin maahan salakuljetettiin Luukkaan evankeliumi, joka oli jäljennetty erään oppineen miehen viitan sisäliepeisiin. Juche-aatteeseen kuuluu myös 10 käskyä. Kauhuissani herätin vaimoni. Kirjaa levitettiin käsin kopioimalla. He ovat voineet kuulla evankeliumin radiosta tai löytää kuumailmapallon tuoman Raamatun. Kun Kim Il-sung alkoi luoda juche-ideologiaansa, hän tyhjensi kristinuskon ja asetti itsensä Jumalaksi sen kuorien sisään. – Hallitus käyttää heitä vakoojina löytääkseen maanalaisia ryhmiä. Eteläkorealainen vaimo Hyun Sook Foley rahoitteli miestään: ”Jos uni on Herralta, hän toteuttaa sen. Maassa on paljon myös sellaisia kristittyjä, jotka kokoontuvat yhteen opiskelemaan ja rukoilemaan. Suurin käsky on tämä: Sinulla ei saa olla mitään suurempaa uskollisuuden kohdetta kuin Kim Il-sung. Poika ihmetteli, miksi äiti kävi siellä, vaikka hän aina nukahti. – Kun heräsin, olin yltä päältä hiessä. Eräs retkikunta toi mukanaan italialaisen jesuiitan Matteo Riccin teoksen Taivaan Herran todellinen merkitys
– Valtiolla pyyhkii paremmin kuin aikoihin. Eric Foley ei usko, että mitään arabikevään kaltaista on näköpiirissä. – Kun kerrot pohjoiskorealaiselle kristinuskosta, hän syyttää sinua juchen varastamisesta ja sen väärentämisestä kristinuskoksi. – Nälänhätä ei johdu ruuan puutteesta, vaan kastijärjestelmästä. Eric Foley arvostelee myös ruoka-apua. Länsimaihin levitettävät kuvat nälänhädästä puolestaan saavat kukkarot aukeamaan ja avustusvirta pysyy yllä. • Eric Foley • Korean Marttyyrien Ääni -järjestön perustaja, kansainvälisen Marttyyrien Ääni -järjestöperheen lähettiläs, Pohjois-Korean maanalaisen kristillisen yliopiston dekaani, kirjailija. Moni ei selviä kulttuurishokista koskaan. KUKA. Traaginen esimerkki tästä on pyrkimys saada kristinuskoon kääntyneet jättämään kotimaansa. Se on surullista, että joku kuolee toivon puutteeseen. Ei se ole surullista, että joku kuolee evankeliumin vuoksi. – Vaarallisin paikka pohjoiskorealaiselle on Etelä-Korea. Nälkiintyneet ihmiset palvelevat propagandaa. – Kun Libyassa tapahtui vallankumous, Pohjois-Korean hallitus ei enää päästänyt sinne lähetettyjä kansalaisiaan palaamaan kotiinsa. Miksi. DAnieLLe MieTTinen Kim Il-sung kävi lapsena äitinsä kanssa kirkossa joka sunnuntai. Kotimaa 28.5.2015 MATKALLA 19 KUKA. Kuinka kauan Pohjois-Korean diktatuuri voi pysyä pystyssä. Ihmiset, jotka näkevät nälkää, eivät ansaitse tulla ruokituiksi, koska he eivät ole lojaaleja Kimin perheelle. Keväällä 2014 Pohjois-Korea ilmoitti YK:lle, että se pitää lähetystyötä terrorismina. • Eric Foley • Korean Marttyyrien Ääni -järjestön perustaja, kansainvälisen Marttyyrien Ääni -järjestöperheen lähettiläs, Pohjois-Korean maanalaisen kristillisen yliopiston dekaani, kirjailija. – En minä näitä juttuja itseäni varten kerää. Useat kristityt loikkarit päätyvät itsemurhaan. Hän kokoaa eri puolilla maailmaa julkaistuja juttuja Pohjois-Koreasta. Jokaisesta väitöskirjasta kolmanneksen on käsiteltävä Kim Il-sungia. Onko kansalla mitään toivoa. Heillä on valtavasti harvinaisia mineraaleja, enemmän sotilaita kuin Venäjällä ja enemmän erikoisjoukkoja kuin Yhdysvalloilla. Loikkareiden mielestä kaikkein tärkeintä olisi saada pohjoiskorealaiset ymmärtämään, että koko valtio on rakennettu valheen varaan, Foley kertoo. Hallitus pelkää valheen paljastumista kenties enemmän kuin mitään muuta, ja yrittää siksi vaientaa kristityt. • Paikat: Kotoisin Kaliforniasta, asuu nykyisin Soulissa Etelä-Koreassa. – Vastaukseni on hengellinen, mutta samalla se on myös paras mahdollinen poliittinen vastaus: tarvitaan uusi mieli, jossa pohjoiskorealaiset oppivat erottaman aidon väärennöksestä. Näin Kimin suku suosikkeineen saa ruokaa syödäkseen ja voi jakaa sitä valikoiden pitäen kastilaitostaan yllä. Mies pyyhkäisee silmäkulmaansa aamiaissalin lautasliinaan. Eric ja Hyun Sook Foley ovat katsoneet läheltä pakolaisten kamppailua, kun nämä yrittävät sopeutua maailmaan, jota ei pitänyt olla olemassa. M a t tI K ar PPI n En. He muistuttavat omaa kansaansa vastaan kapinoivien ihmisten kohtalosta. • Perhe: Vaimo ja neljä aikuista lasta. • Paikat: Kotoisin Kaliforniasta, asuu nykyisin Soulissa Etelä-Koreassa. Länsimaalaisten yritykset auttaa pohjoiskorealaisia ovat Eric Foleyn mielestä yleensä epäonnistuneet. Kun haastattelu on tehty, Eric Foley pyytää lähettämään hänen Soulin kotiinsa yhden lehden. Kristinusko voi oikaista juche-aatteen. Ne kertovat kärsiville veljille ja siskoille, että maailmassa on ihmisiä, jotka välittävät heistä. – Kristityt ajattelevat, että rakkauden osoittaminen raivaa tietä Jeesukselle. Heille totuus on sitä, mikä pitää heidät hengissä. Olisi parasta on auttaa heitä omassa kotimaassaan. Jos et raportoi rikkeistä, olet itsekin syyllinen. Foley muistuttaa, että totuus tarkoittaa Pohjois-Koreassa jotakin aivan muuta kuin mitä me länsimaiset ihmiset sillä ymmärrämme. Koska he olivat nähneet, että vallankumous on mahdollinen. Valitettavasti hallitus kertoo kansalle kaikesta selitykset, jotka kääntävät ulkopuolisten toimet heidän ideologiaansa vastaan. – Ei heitä ole opetettu arvioimaan, mikä on totta ja mikä on valhetta. Pirullinen ilmiantojärjestelmä pitää kyseenalaistajat kurissa. Pohjois-Korea ei Foleyn mukaan kaadu talousongelmiin eikä sotilaallisella voimalla. Edes vanhemmat ja lapset eivät luota toisiinsa. – Jokaisen tehtävä on vakoilla muita. • Perhe: Vaimo ja neljä aikuista lasta
Tämän kirjan mukaan Ambomaalla lähetystyöntekijät, naiset ja miehet, ratsastavat hevosilla paikasta toiseen ja heidän kotitaloissaan on portaat. Tämä näkyy esimerkiksi Sofi Oksasen Viroa kuvaavissa kaunokirjallisissa teoksissa. Päähenkilöinä on lähetystyöntekijöitä sekä paikallisia ihmisiä. Myös lähetystyöntekijät ovat itse julkaisseet runsaasti kirjoja Ambomaalta ja muista lähetysalueista. Remeksen kuvaamassa Mupinissa näkee vuoria, joita siellä ei oikeasti ole. Näitä lähetystyöntekijöiden Suomeen aikoinaan jättämiä lapsia on yhä elossa. Aro-Heinilän mukaan Haahti tahtoi osoittaa, ettei Kristuksen seuraaminen vaadi vaimon ja lapsen uhraamista. Maksoi mitä maksoi oli julma lukukokemus. Sellainen, jossa kliseiden sijaan lähetystyöntekijät ja paikalliset ihmiset ovat uskottavia henkilöitä ja ympäristö Etelän Ristin alla vastaa todellisuutta. Uusin Ambomaata käsittelevä kirja on muutama viikko sitten ilmestynyt Lauri Mäkisen Älykkäät kuin käärmeet, viattomat kuin kyyhkyset. Haahti kuvasi kirjassaan kuitenkin tosielämää. Kerrotaan esi-isästä, joka on työskennellyt lähetystyöntekijänä Ambomaalla ja hänen toimittajana työskentelevä pojanpojantyttärestään Ullasta. Rakkauttakin on, sillä myös tässä kirjassa suomalaisella lähetystyöntekijällä on avioliiton ulkopuolinen suhde paikalliseen naiseen. Tosiasiat vaikuttavat uskottavuuteen. Muutama kaunokirjallinen teos käsittelee suomalaisia lähetystyöntekijöitä nykyisen Namibian alueella. Haahdella oli tiiviit yhteydet lähetystyöntekijöihin omasta kiinnostuksesta sekä perhetaustansa vuoksi. Suomessa käydessään perheen tyttäret jätetään vuosiksi Suomeen ja vanhemmat palaavat Ambomaalle toteuttamaan omaa lähetyskutsumustaan. Karjalan lunnaiden päähenkilön Marian tavoin minä en lapsuudessani osallistunut vapautusjärjestö Swapon järjestämiin ampumaharjoituksiin. Toki ymmärsin Etelä-Afrikan harjoittaman rotuerottelupolitiikan olevan väärin, mutta ampumiseen se ei johtanut. Tuskin ne olisivat niin hyviä, jos Oksanen olisi kuvannut väärin ulkoiset olosuhteet. Maksoi mitä maksoi kertoo viime vuosisadan alussa Ambomaalla eläneestä lähetystyöntekijäperheestä. ”Teidän opinnoillenne ja terveydellenikin on välttämätöntä, että kehitysvuosiksenne jäätte Suomeen. Mäkisen teoksessa lähetystyöntekijät ovat uskossaan epämiellyttäviä ja kiivaita ihmisiä. Kenen hoitoon, sitä ei suinkaan ole vielä päätetty. Jännittävintä mitä vapautustaistelussa onnistuin tekemään, oli kaataa merenrantakaupungin rannalta Vain valkoisille -kyltti. Hilja Haahden kirjoittama Maksoi mitä maksoi (Otava 1944) on ensimmäinen ei-lähetystyöntekijän kirjoittama Ambomaa-aiheinen teos. Romaania ei pidä lukea kuin dokumenttia, mutta kirjailijaa voisi olettaa kiinnostavan esimerkiksi se, miten hänen kirjansa kuvaamassa paikassa asuttiin ja elettiin. Hilja Haahdesta väitellyt teologian tohtori Irja Aro-Heinilä näkee teoksessa kuitenkin kritiikkiä juuri tällaista kutsumustietoisuutta vastaan. Kirjan päähenkilönä on Ambomaalta ”Orpolasta” Suomeen adoptoitu lapsi, joka oli aikoinaan saanut nimensä ”paksureisisen” lähetystyöntekijän mukaan. Yhtenä perusteena eri mantereilla asumiseen oli se, että Ambomaan ankarissa oloissa moni lapsi kuoli esimerkiksi malariaan. Mielestäni Haahti yritti todistaa, että lähetyskutsumus on aina omaa lasta tärkeämpi. Kotimaa 28.5.2015 20 YHDESSÄ Ilkka Remeksen jännitysromaani Karjalan lunnaat (WSOY 1998) on tuottanut elämäni oudoimman lukukokemuksen. Kirjan päättyessä ollaan 1970-luvulla. Hilja Haahden pateettisen kirjan loppu on kuitenkin pateettisuudessaankin hieno: ”Oli kolkko ja kylmä Afrikan yö. (Siltala). Kirja alkaa kappelin palamisesta Ambomaalla lähes sata vuotta sitten. Hänen veljensä Hannu Haahti toimi Suomen Lähetysseuran apulaisjohtajana ja johtokunnan puheenjohtajana. Tutkija Olli Löytty on käsitellyt tätä genreä ansiokkaasti teoksessaan Ambomaamme – suomalaisen lähetyskirjallisuuden me ja muut (Vastapaino 2006). Mari tEinilÄ mari.teinila@kotimaa.fi Kuviteltu Ambomaa KirJat Myös uusin romaani Ambomaasta kuvaa lähetystyöntekijät epäsympaattisina tiukkapipoina.. Myös siirtomaavaltojen ja muiden kirkkokuntien edustajilla on keskeinen rooli. Tiedän isäni vierailleen aikoinaan Ala-Harjan lapsuudenkodissa, mutta en tiedä, vaikuttivatko puheliaan isäni kertomukset lähetystyöstä tämän kirjan syntyyn. Kaunokirjallista teosta ei pidä lukea kuin dokumenttia, mutta kirjailijaa voisi olettaa kiinnostavan esimerkiksi se, miten hänen kirjansa kuvaamassa paikassa asuttiin ja elettiin. Ambomaa vilahtaa myös Riikka Ala-Harjan teoksessa Maata meren alla (Gummerus 2003). Mutta yössä miljoonat tähdet säteilivät, ja kirkkain niistä oli Etelän Risti.” Juha Vakkurin kirjassa Neljän sukupolven puu (Weilin&Göös 1980) kuljetaan myös Ambomaalla. Kirjan päähenkilö Maria elää lapsuuttaan pienellä Mupini-nimisellä lähetysasemalla. Mupinissa on vain korkeita puita ja Kavango-virta. Koettakaa rauhoittua ja uskoa, että tämä on parasta ja että se on Jumalan tahto”, äiti sanoo tyttärilleen. Poliittisesti tiedostava Ulla matkustaa eteläiseen Afrikkaan ja kokee kohtalonsa osana itsenäistyvien valtioiden taistelua. Kirjan juonena on selvittää kappelin paloon johtaneita syitä ja syyllisiä. Se on yhtä uskottavaa kuin kirjoittaisi, että Suomessa kaikki kirjailijat ajoivat sata vuotta sitten härkävankkureilla ja asuivat olkikattoisissa majoissa. Malarian lisäksi moni lähetyslapsi on tuttu koti-ikävän kanssa. Kirjan lukeminen oli outoa, sillä kyseinen Namibian ja Angolan rajalla sijaitseva Mupini on oikeasti olemassa ja olen yksi niistä harvoista suomalaisista lähetyslapsista, joka on asunut siellä. Ambomaalla asuneella esi-isällä oli aikoinaan suhde paikalliseen naiseen. Hyvä kaunokirjallinen teos Ambomaasta on vielä kirjoittamatta. Lauri Mäkisen tarjoama kuva Ambomaasta on monin tavoin vino, siellä asuneelle teksti tarjoaa tahatonta hupia