KUMMI SUOMESTA Espoolainen Mikko Manninen matkusti Keniaan tapaamaan 16-vuotiasta kummipoikaansa Victoria. SIvUT 12–13 KUMMI SUOMESTA Espoolainen Mikko Manninen matkusti Keniaan tapaamaan 16-vuotiasta kummipoikaansa Victoria. Osa järjestöistä välittää kummilapsia, osa kummikohteita. vuosikerta | 0043595–16–18 17. SIvUT 4–5 Teologian tohtori Veli-Matti Kärkkäinen työskentelee professorina Kaliforniassa. Osa järjestöistä välittää kummilapsia, osa kummikohteita. Sivut 6–7 s a r a p ih la ja Kirkon työntekijät saavat oppia EU-avustusten hakemisessa. Sivut 6–7 28. hUhTIKUUTA 2016 | hinta: 3,70€ | 111
Vaikka omaishoitaja tietää, ettei hän enää jaksa, niin hän ei aina tule kuulluksi. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon.” (Jer. Omaishoitajille lisää tukea Vaikka omaishoitajasta tuntuisi, ettei hän enää jaksa, niin hän ei aina tule kuulluksi.. He olivat erilaisia tavalla, joka sai melkein kateelliseksi. Omaishoitajien työn helpottamiseksi pitää tehdä kaikki mahdollinen. Se on kuin taide ja hyvyys: ne on koettava. Vapaapäivien toteutuminen käytännössä edellyttää kuitenkin monipuolisempia mahdollisuuksia tilapäishoitoon. Katselin ja kuuntelin heitä uteliaana. Paikkakunnasta riippumatta yhteinen kysymys omaishoitajuudessa on, saako hoitaja työhönsä riittävästi lepoa ja tukea. Liitto ihmettelee kuitenkin, miten sijaisjärjestelyt saadaan voimaan nyt kaavaillulla nopealla aikataululla jo heinäkuusta, kun ne eivät ole aiemminkaan toimineet. Omaishoitajien tehtävien tukemisessa yhteiskunnalla on vielä paljon tehtävää. Omaishoitajan työ on raskasta. Vaativaa hoitotyötä tekeville omaishoitajille kuuluisi uudistuksen jälkeenkin kolme vapaapäivää. Syntyneitä. Jälkeenpäin ajatellen olen itsekin ollut melkoinen puupää, kun en aikaisemmin kiinnostunut oikeasta elämästä.” Johanna Kare Sana-lehdessä 21.4. Omaishoitajien eriarvoisuutta lisää se, että kunnat päättävät hoidon kriteereistä ja palkkioista. Jostain syystä lähelleni alkoi tupsahtaa uskovia ihmisiä. Profeetta Joona halusi mennä oman tahtonsa mukaan – mahdollisimman kauas Ninivestä. Pelkkien sanojen avulla sitä on mahdotonta ymmärtää. Ja kantoi hyvän sadon. Hallituksen laskelmien mukaan kasvavan omaishoitajien määrän myötä laitoshoitoon ja muihin palveluihin on odotettavissa noin 180 miljoonan euron säästöt. Saima ja Kristian Tammio. 2 KOTIMAA 2 8.4 . hallitus pyrkii korjaamaan tilannetta sosiaalija terveysministeriön valmistelemalla lainmuutoksella. Lainmuutoksen myötä omaishoitajien terveyttä ja jaksamista kartoitettaisiin ja tuettaisiin aiempaa paremmin. Jaappani, Nagano-ken, Akaho. Omaishoitajien jaksamisen rajoja pitää kuunnella entistä herkemmällä korvalla. Suomessa on tällä hetkellä 43 000 sellaista omaishoitajaa, jotka ovat tehneet omaishoitajasopimuksen kunnan kanssa. Haudasta nostettu Kristus kantaa juuri nyt kaiken, minkä uskallan hänelle antaa. Joissakin tilanteissa myös viranomaisten asenteissa on parantamisen varaa. Joona on uskollisimman esirukoilijan vertauskuva. Ja miksi en uskaltaisi, kun hänkin antaa kaiken. Heinäkuusta lähtien omaishoitajille pitäisi pystyä takaamaan vähintään kaksi vapaapäivää kuukaudessa. Veikko Lailalle. Vuoteen 2020 mennessä Suomessa on arvioiden mukaan 4 500 uutta omaishoitajaa. Omaishoitajat ja läheiset -liiton mukaan hallituksen toimet ovat oikeansuuntaisia. Kaikki eivät huomaa sitä tai ovat niin kovapäisiä, että pistävät viimeiseen asti hanttiin. Rukous on elämää, jota Jeesus kuvaa vertauksella vehnänjyvästä. 29:11) DAnIeLLe MIeTTInen 28.4.1916 Valkonauha-yhdistys on Uudenmaan läänin kuvernöörille jättämässään kirjelmässä anonut, että viranomaisten puolelta yhä jyrkemmin alettaisiin vaatia senaatin aikoinaan elävien kuvien näytännöistä kuvernööreille antamia ohjeita sopimattomien kuvien esittämisestä. Heistä huokui jännää rauhaa ja heidän silmistään loisti ilo. E lämän arvaamattomuuteen kuuluu, että jossakin vaiheessa ihmisen osana voi olla eläminen omaishoidettavana tai omaishoitajana. Mitä rukoilija sitten kantaakaan, hän tuo sen Isän eteen ja huokaa Getsemanessa itkevän Jeesuksen kanssa: ”Älköön tapahtuko minun tahtoni, vaan sinun.” ¶ Murtamatta vain harva taipuu. ”Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sanoo Herra. Lisäksi perustettavat omaishoitokeskukset koordinoisivat ja auttaisivat omaishoitajia palvelujen etsimisessä. -Nykyään niin suuren suuri määrä maatiloja luistaa pois niitten käsistä, joitten tulisi niitä rakkaudella ja tunnollisesti hoitaa. 23.III.1916 Maatilatko keinottelijain käsiin. Kiinnostuin heidän uskostaan ja aloin hieman tutustua siihen. Siitä huolimatta syntyy tilanteita, joissa tästä työstä on oltava mahdollisuus luopua. Usein se merkitsee 24 tunnin jatkuvaa valmiutta avustaa omaista. Kalan sisuksissa mereen heitetty profeetta kuoli ja heräsi kuolleista. Lainmuutoksen taustalla ovat inhimillisten tekijöiden lisäksi säästöt. – Jumala kutsuu meitä eri tavoin, mutta kutsuu jokaista. 2 01 6 KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde Sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@ kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Uutispäällikkö Johannes Ijäs (virkavapaalla) Tuottaja Tuija Tiihonen Toimitussihteerit Leena Hietamies Anna-Kaisa Pitkänen (virkavapaalla) Noora Wikman-Haavisto Graafikko Gun Damén Toimittajat Emilia Karhu Danielle Miettinen Jussi Rytkönen Olli Seppälä Meri Toivanen Valokuvaaja Matti Karppinen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen www.kotimaa.fi Myyntija markkinointijohtaja Jarmo Lipiäinen Lukijamäärä 58 000 (KMT 2015) Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse asiakaspalvelu@kotimaa.fi Pääkirjoitus SATA VuOTTA SITTen TuhAT MerKKIä TAIVAASTA MArI TeInILä päätoimittaja, mari.teinila@kotimaa.fi LAInA Sinun tahtosi M itä on rukous. -Myös anoo yhdistys kuvernöörin toimenpidettä, että mauttomat ja räikeät suuret ilmoitusmaalaukset elävienkuvien edustalla kiellettäisiin. Oman tahdon sivuun laittamista ja kaiken sen esiin kutsumista, mikä on Isässä
Yli sata vapaaehtoista on ilmoittautunut kantamaan Luther-kirkon lähes 30 vuotta sitten kadonnutta ja nyt löytynyttä ristiä Turusta Helsinkiin. Elokuvassa käytetään Petersonin englanniksi kääntämiä versioita psalmeista. Myös muita kuin Sleyn omia kannattajajäseniä on saatu liikkeelle. Pysyvien talojen rakentaminen olisi tärkeää aloittaa viipymättä, SLS:n Nepalin aluetiedottaja Anni Takko sanoo. Todennäköisyys on pysynyt samalla tasolla viime vuosikymmenen ajan. Eroon päättyneiden ensimmäisten avioliittojen keston tyypillinen pituus oli 10 vuotta. Sley kertoo, että tempauksesta on tullut innostunutta palautetta ja kyselyitä. toukokuuta Helsingin Luther-kirkon avajaisissa. Kannettava risti on 1,9 metriä korkea, 1,1 metriä leveä ja painaa viitisen kiloa. Maanjäristyksessä tuhoutui tai vaurioitui myös neljä tuhatta koulurakennusta ja 1,2 miljoonaa lasta on jäänyt ilman koulua, kertoo Kirkon Ulkomaanapu. Opettaja Jenni Jokela, Juuso Huttu, Annukka Hiltunen ja Juulia Huttu. Tavoitteena oli uuden opetussuunnitelman mukainen toteutus. Ensimmäinen avioliitto päättyy eroon 39 prosentin todennäköisyydellä . – Maanjäristyksessä kotinsa menettäneet ovat viettäneet jo yhden sadekauden ja hyytävän kylmän talven väliaikaisissa asumuksissa. Vitriini oli suojannut kasukkaa lopulliselta tuhoutumiselta. Bono ystävystyi Raamattua nykyaikaiselle puhekielelle kääntäneen Petersonin kanssa U2:n kiertueella vuonna 2010, kertoo New Boston Post. Raamattuvisa uudistui tänä vuonna pedagogisesti. Pohjois-Pohjanmaan museon tutkijat löysivät Ylivieskan kirkon raunioista keskiviikkoiltana vanhimman kirkossa säilytetyn messukasukan. kuVA: JuHAni tuRPeinen Ylivieskan raunioista löytyi messukasukka vuodelta 1683 Pysyvien talojen rakentaminen olisi tärkeää aloittaa viipymättä.. Finaalissa oli mukana kaksitoista joukkuetta. Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (Sley) ilmoitti muutama viikko sitten etsivänsä kadonneelle ristille vapaaehtoisia kotiin kantajia patikkamatkalle. Konservoinnin jälkeen vaate on tarkoitus asettaa esille seurakunnassa. Kotimatka alkaa 6. nepalissa 2,5 miljoonaa asuu edelleen teltoissa Yli sata ristinkantajaa ilmoittautui . Suomen Lähetysseuran mukaan kotien jälleenrakennus on ollut hidasta. U2-yhtyeen keulakuva Bono ja The Message -raamatunkäännöksestään tunnettu kirjailija eugene Peterson julkaisivat tällä viikolla dokumenttielokuvan psalmeista. Bono teki elokuvan psalmeista . Myöhemmin se viedään konservoitavaksi Jyväskylään. Samettista kasukkaa säilytettiin sitä varten rakennetussa vitriinissä kirkon sakastissa. Raamatun kertomusten tuntemuksen lisäksi kilpailussa tarvittiin kuvanlukutaitoa, tiedonhakutaitoja, tiimityötä ja strategista ajattelua. Tulipalossa puinen vaateripustin oli palanut, ja kasukka oli pudonnut osittain palaneen vitriinin pohjalle. Tilastokeskuksen väestömuutostietojen mukaan ensimmäinen avioliitto päättyy vuoden 2015 tilaston perusteella eroon 39 prosentin todennäköisyydellä. Sen on lahjoittanut Ylivieskan ensimmäiseen kirkkoon vuonna 1683 tuomari Erik Tawaststjerna. Kasukka lähetettiin homehtumisriskin takia pakastettavaksi. Voittajajoukkue Lukkarin koulusta. 2 01 6 uuTIsvIIKKO KOOnnuT: nOOrA wIKMAn-hAAvIsTO valtakunnallisen 5.ja 6.-luokkalaisten Raamattuvisan on voittanut Lukkarin koulun joukkue Kittilästä. kolmannen kirkon rakentamiseen valmistuvalle seurakunnalle messukasukan löytyminen merkitsee rohkaisevaa toivon viestiä ensimmäisen kirkon ajoilta. Jaetulle toiselle sijalle kilpailussa sijoittui Suomen kristillisen yhteiskoulun joukkue Kaarinasta ja Haapa-Kimolan koulun joukkue Iitistä. Joukkueessa kilpailivat Annukka Hiltunen, Juulia Huttu ja Juuso Huttu. Väliaikaisiakin kouluja tarvitaan edelleen syrjäisille seuduille, koska koulujen jälleenrakennus tulee Ulkomaanavun mukaan kestämään kolmesta viiteen vuotta. viime sunnuntaina järjestettiin eri puolilla Suomea noin 20 yhteisöllistä #KylläKirkoille-tempausta, joissa kerättiin kolehteja tuhopoltossa tuhoutuneen Ylivieskan kirkon jälleenrakentamiseksi. Kaksikymmentä minuuttia kestävässä elokuvassa Bono ja Peterson keskustelevat psalmien merkityksestä ystävyydelleen. Pohjoisimmat tapahtumat toteutettiin Oulussa ja eteläisimmät Vantaalla. toukokuuta kello 18 Turun Tuomiokirkon portailta, ja paikalleen risti nostetaan 14. Ristinkantajaksi on ilmoittauduttu jopa Seinäjoelta saakka. Vuonna 2015 avioeroon päättyneitä avioliittoja, joissa kumpikin puolisoista oli ensimmäisessä avioliitossaan, oli 68 prosenttia kaikista avioeroista. Elokuva julkaistaan yhdysvaltalaisen Fullerin teologisen seminaarin Fuller Studio -nettisivulla. KOTIMAA 3 2 8.4 . kuVA: SAtu ReinikAinen Raamattuvisan voitto kittilään Maanantaina tuli kuluneeksi vuosi Nepalin maanjäristyksestä, jossa kuoli lähes 9 000 ja loukkaantui noin 20 000 ihmistä. Edelleen arviolta 2,5 miljoonaa nepalilaista asuu teltoissa tai väliaikaisiksi tarkoitetuissa peltimajoissa
– On jopa luultu, että seurakunnat eivät olisi hakukelpoisia. Seurakuntien kannalta erityisen mielenkiintoinen saattaa olla Maaseutuohjelma. Monessa seurakunnassa nimittäin haluttaisiin tukea erityisesti vanhojen kirkkojen korjaamiseen. Lisäksi on vielä seitsemän ”lippulaiva-aloitetta”. Euroopan unioni on uskonnollisesti neutraali. kUvA: PAltAmon sEUrAkUntA. Tällaisia ovat esimerkiksi rakennerahastot, koulutus-, nuorisoja urheiluohjelma Erasmus+, aktiivista kansalaisuutta tukeva Kansalaisten Eurooppa ja Maaseutuohjelma. EU-rahoitus tarjoaa niillekin erilaisia mahdollisuuksia. Kuulijoille selvitettiin, että kaikissa hankkeissa olisi oltava jokin uusi toimintamalli tai -tapa. sEUrAKUnTIEn TAlOUs Paltamon seurakunnassa suunnitellaan Paltaniemen vanhan kuvakirkon korjaustöitä. Koulutustilaisuuden vetäjien mukaan kuitenkin sellaiseen tarkoitukseen voi olla vaikeaa saada EU-rahoitusta, tällä hetkellä. Projektiin voisi liittyä esimerkiksi osaamisen ja yhteistyön lisääminen maaseudulla, sekä yritystoiminnan, työllisyyden ja palveluiden parantaminen. Jo tilaisuuden lämmittelypuheenvuoroissa kohtasivat toiveet ja realismi. – Näistä syistä EU voi rahoittaa myös kirkkojen projekteja, koska se haluaa edistää laajasti unionin perusarvoja ja tavoitteita. Vaikka juuri remonttituen saaminen voi olla epätodennäköistä, pyyhettä ei seurakunnissa kuitenkaan kannata heittää kehään. Kajaanin tilaisuuden kouluttajat eivät voineet lonkalta luvata tietyille hankeideoille todennäköistä vihreää valoa. Niistä eräät ovat erityisen relevantteja seurakunnille. Sillä puolestaan on viisi yleistavoitetta, jotka ovat työllisyys, tutkimus ja kehitys, ilmastonmuutos ja kestävä energiahuolto, koulutus sekä taistelu köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan. EU:lla on Eurooppa 2020-strategia. Jokaisen hankkeen, johon seurakunnatkin hakevat EU-tukea, olisi jollakin tavalla kytkeydyttävä asianomaisen ohjelman tavoitteisiin ja täytettävä sen kriteerit. Sen tarjoaman rahoituksen hyödyntämistä neuvovat alueelliset ELY-keskukset ja paikalliset Leader-ryhmät. Käytännön realiteetti on se, että seurakuntien vakiotoimintaan ei tukea ole tarkoitettu. Aikaisemmin EU on tukenut myös kirkkoremontteja, mutta tällä hetkellä voi olla haasteellista saada juuri tällaiseen tarkoitukseen EU-rahaa. 2 01 6 K ajaanin keskusseurakuntakodilla kokoontui viime viikolla joukko EU-rahoituksesta kiinnostuneita kainuulaisia seurakuntien työntekijöitä ja luottamushenkilöitä. Tarvitaan jokin hanke, projekti. Kirkkohallituksen ja Kuopion hiippakunnan järjestämässä koulutustilaisuudessa tutkittiin sitä, miten ja minkälaisiin tarkoituksiin seurakuntien on mahdollista hakea Euroopan unionin rahoitusta. Suomessa on 54 alueellista Leaderia. Sellaisia ovat kansalaisten hyvinvointi, oikeudenmukaisuus ja kestävä kehitys, Kumlin sanoo. Mutta sellainen ei pidä paikkaansa. Remontit ovat kalliita ja voivat ylittää pienten seurakuntien omat resurssit. Kirkkohallituksen EU-asioiden lakimies Lena Kumlinin mukaan EU-rahoitukseen on seurakunnissa suhtauduttu varovasti ja pelätty, että sen hakeminen on vaikeaa. Rahoituskaudeksi 2014–2020 Euroopan unionilla on yli 400 tukiohjelmaa. Ne voidaan tiivistää älykästä, kestävää ja osallistuvaa kasvua tukeviksi hankkeiksi. Kirkon kannalta erityisen tärkeitä voivat olla hankkeet, jotka liittyvät osaamiseen ja toiminnan kehittämiseen, nuorisotyöhön ja nuorisovaihtoon, diakoEU:n eurot koputtavat seurakuntien ovea rAhOITUs Myös seurakunnat voivat hakea Euroopan unionilta rahoitusta unionin tavoitteita ja perusarvoja edistäviin projekteihin. Mitä sitten tuetaan. EU:n rahoituspolitiikan ohjelmakausina painopisteet vaihtelevat, sillä vielä 2000-luvun alussa EU-rahalla on korjattu kirkkoja ja kunnostettu kirkonympäristöjä myös Suomessa, esimerkiksi Hattulassa, Forssassa, Jokioisilla ja Ypäjällä. Se tunnustaa kuitenkin kirkkojen merkityksen ja käy uskonnollisten yhteisöjen kanssa avointa vuoropuhelua. On paljon mahdollisuuksia, Lena Kumlin kertoi kuulijoilleen Kajaanissa. 4 KOTIMAA 2 8.4
Sen sijaan pienissä pukeutumistai tapakulttuurikysymyksissä ihmisten pitäisi antaa rauhassa noudattaa heille luontevia käytäntöjä. Mukana hankkeessa on kuusi eri kyläyhdistystä. JuSSI RyTKönen Lue lisää EU-rahoituksen hakemisesta ja toteutetuista projekteista Kotimaa Prosta ja Kotimaa24:stä. Jos länsimainen nainen ojentaa kätensä eikä mies tartu siihen, nainen kokee tulevansa torjutuksi. Toteutuneita esimerkkejä Leaderien tukemista ei-kirkollisista hankkeista ovat Kainuun alueella esimerkiksi Paltamo-seuran elävä ekomuseo, jossa lapsia ja nuoria huomioiden tallennetaan paikallisia perinteitä ja vanhoja tapoja. Läntinen maailma on kohissut viime aikoina siitä, että jotkut muslimimiehet eivät kättele naisia missään tilanteissa. Kirkkohallituksen määräaikainen EU-rahoitusprojektisihteeri Juha Välilä mainitsi joitakin seurakuntien toteutuneita tai toteutumassa olevia EU-rahoitettuja hankkeita. – Nämä EU-rahastoasiat tuli nyt kerrattua. Maan tapaan vetoaminen pitäisi rajoittaa tähän. Muita rahoitettuja hankkeita ovat esimerkiksi kylätalojen ja vanhan tuulimyllyn kunnostukset, moottoriurheilukerhon radan ja nuorten parkour-radan rakentamisen tukeminen, sekä Puolangalla sähköisten palveluiden ja mobiilisovellusten paikallinen lisääminen. – Jos seurakunnan kaltainen julkisyhteisö hakee Leader-rahoitusta yleishyödylliseen investointiin, omaa rahoitusta on oltava vähintään 10 prosenttia, Oikarinen muistutti. Noin muutoin ajatus yhdestä kulttuurisesta maan tavasta jonkin valtion sisällä on aika teoreettinen. 2 01 6 Hopeiset RIIPUKSET Sydämellinen lahja ystävälle joka kulkee kanssasi Hopeiset riipukset suomalaista käsityötä! Ikuinen ystävä Kuljen kanssasi www piplia fi . Islamin tutkija, Helsingin yliopiston dosentti Irmeli Perho sanoo, että kyse ei ole suoraan uskonnon säätelemästä asiasta vaan kulttuurieroista. ™ Kuljen kanssasi Arabian mukit Mukit Heljä Liukko Sundströmin maalauksilla Kerää koko sarja! Saatavana vain Pipliasta Kevät herää Elämänvirran enkelit Suojassa enkelten Suomen Pipliaseura | myynti | myynti piplia fi | www pipliakauppa fi niaan ja sosiaalisiin toimenpiteisiin, kansainväliseen yhteistyöhön sekä kirkkorakennusten käyttöön ja kirkollisen kulttuuriperinnön vaalimiseen. Se vaatii vain uudenlaista ajattelua ja toimintatapoja. ja tilaa ajoissa kultainen painatus kanteen! ` ???t ????. Irmeli Perhon mielestä tähän argumenttiin pitäisi tarttua suuremmissa kysymyksissä. – Ylipäätään tästä päivästä jäi kyllä erilaisia ituja mieleen, on vain ruvettava tuumasta toimeen, Oikarainen pohdiskelee. Hän arvioi, että voimakas reagointi asiaan johtuu perustavanlaatuisesta väärinymmärryksestä. Kajaanin kaupungin alueella sijaitseva, sisältä kuuluisilla freskoilla koristeltu kirkko on maakunnallisesti merkittävä historiallinen monumentti ja Kajaanin suosituin matkailunähtävyys. Se vaatii vain uudenlaista ajattelua ja toimintatapoja. Myös Heikkisen mielestä vapaaehtoistyöstä kannattaisi nyt puhua uudessa sävyssä. Oikarinen piti Kajaanin tilaisuutta hyödyllisenä. Seurakunnissakin on laajennettava rahoitushorisonttia, sillä verotulot eivät kasva. – Miehen näkökulmasta kyse on kuitenkin kunnioituksesta naista ja hänen fyysistä koskemattomuuttaan kohtaan. – Maisemallisen rakentamisen ja korjaamisen rahoittaminen saattaisi olla mahdollista. Toiminnallisella puolella on monia mahdollisuuksia. Tilaisuuksista ja EU-rahoituksesta on ajanmukaista tietoa kirkkohallituksen ja hiippakuntien nettisivuilla. – Kaikkien pitää kunnioittaa asuinmaansa lakeja, ja tästä ei voida poiketa. Kajaanin kaupungin hallinnoimassa Vuolijoen aluelautakunta vauhtiin -hankkeessa taas kehitetään perustetun aluelautakunnan toimintamallia. Länsimaisten ihmisten loukkaantuneisuus naisten kättelemättä jättämisestä on voimistanut puhetta, jossa vaaditaan maahanmuuttajia elämään ja käyttäytymään maassa maan tavalla. Perhon mukaan fyysisestä kosketuksesta pidättäytyminen sukupuolten välillä ei perustu Koraaniin. Tervehtimistilanteessa mies laittaa kättelykäden sydämensä päälle, katsoo naista silmiin ja huomioi hänet yhtä lailla kuin miehen, jota kättelee tavalliseen tapaan. Nimipainatusraamattu tai Virsikirja Tutustu laajaan valikoimaan nettikaupassamme www pipliakauppa . Esimerkiksi vapaaehtoistoiminnassa voisi avautua uusia mahdollisuuksia. Kajaanissa paikalla ollut Oulujärvi-Leaderin edustaja Pirjo Oikarinen antoi ymmärtää, että Kainuussa tuettavien hankkeiden painopiste on nyt nuorissa aikuisissa. eMILIA KARhu Dosentti: Kättelemättä jättäminen ei liity suoraan uskontoon Miehen näkökulmasta kyse on kuitenkin kunnioituksesta naista ja hänen fyysistä koskemattomuuttaan kohtaan.. Sotkamon seurakunnan talouspäällikkö Anu Heikkinen kertoo myös Sotkamossa pohdittavan kirkon remontoimista ja tuen saamista siihen. KOTIMAA 5 2 8.4 . Jälkimmäisessä yhteistyökumppaneina olivat myös kaupunki ja Diak. Joissakin kulttuureissa naisten ja miesten maailmat pidetään niin erillään, että koskeminen olisi loukkaus, Perho sanoo. Taustalla on kuitenkin islamin opetus siitä, että avioliiton ulkopuoliset sukupuoliset suhteet ovat ehdottoman kiellettyjä. Sellaisia ovat olleet Heinolan seurakunnan siunauskappeli ja hautausmaan kulttuuriympäristö ja Tampereen seurakuntien Tukea pakolaisille -hanke. Kirkkohallituksen ja hiippakuntien EU-rahoituskoulutustilaisuudet jatkuvat kaikissa hiippakunnissa. Heitä maakunnassa on liian vähän. Mutta toiminnallisella puolella on monia mahdollisuuksia. Tietyissä muslimimaissa yhteiskunta varmistelee miesten ja naisten maailmojen lähes täydellisellä erottamisella, ettei tällaisia suhteita pääsisi syntymään. Kirkon remontoiminen EU-tuella voi olla haasteellista, mutta ainakin seurakuntien toiminnallisella puolella tällaisella voisi olla ajatusta. Perhon mukaan kättelemättömyyteen ei liity ajatusta naisen vähempiarvoisuudesta tai ohittamisesta. Kajaanin koulutustilaisuuteen osallistunut Paltamon kirkkoherra Esa Oikarinen esitti tilaisuudessa kysymyksiä seurakunnan omistaman Paltaniemen vanhan kuvakirkon remontoimiseen liittyen. – Seurakunnissakin saattaisi olla mahdollista luoda sellaisia projekteja, joihin myös vapaaehtoiset voisivat lähteä mukaan, Anu Heikkinen sanoo. – Sastamalan seurakunta toteutti maanviljelijöiden työhyvinvoinnin kehittämishankkeen ja toteuttaa Seimi ja kirkkovaellus -hankkeen, Välilä kertoi. Viime viikolla uutisoitiin ruotsalaispoliitikosta, joka kieltäytyi kättelemästä naistoimittajaa. – Sain täällä varmuutta siihen, että EU-rahoitus on aika epätodennäköistä. Siitä seuraa loukkaantuminen ja ärtymys. Kätteleminen nousi otsikoihin, kun sveitsiläisessä koulussa muslimipojille annettiin lupa olla kättelemättä naisopettajia. Kulttuurit ovat monimuotoisia, ja yhden valtion sisällä voi olla todella monia maan tapoja, Perho sanoo. Eräiden suomalaisten seurakuntien kirkon ympäristöjä on kunnostettu myös EU-tuella
Kummilapsityötä 13 maassa tekevän Fidan kummikohteista noin puolet on yhteisöpohjaisia. Yksittäisiä kummilapsia väTuki kummilapselle auttaa koko yhteisöä järjeSTöT Kehitysyhteistyön rahoitushaasteet eivät ole merkittävästi vaikuttaneet suomalaisten suosimaan kummitoimintaan. Puhtaan veden myötä myös kotieläinten ja maanviljelysten hoitaminen on helpottunut ja perheiden sadot parantuneet. 2 01 6 K enialaisen koulun suurelle nurmikentälle kiikutetaan nopeasti yksi puutuoli lisää. Kummien tuella järjestö voi esimerkiksi hankkia lapsen kotiseudulle lisää kouluja tai terveyspalveluja ja opettaa kummilasten vanhemmille uusia ammattitaitoja ja tulonhankkimiskeinoja, jolloin muutos on kestävämpää ja periytyvää. Alueen lapset joutuivat aiemmin opiskelemaan savimajoissa, mutta Meibekin kummien tuella alueen koululle saatiin vuosien aikana rakennettua muun muassa kolme kunnollista luokkahuonetta sekä esikoulu. World Vision on maailman suurin kummilapsijärjestö, jolle kummitoiminta on myös päätoimintamuoto. Tuoli on Victorille, sillä poika on venähtänyt vuosien varrella niin pitkäksi, ettei tämä mahdu Mannisten syliinkään. Suurin muutos on ollut kuitenkin vesijohtoverkostolla, joka oli yksi keskeisimmistä tavoitteista Meibekin aluekehitysohjelmassa. Lähetysseuran kummityö on maailmanlaajuista ja sen tuki tulee sekä kuukausittaisilta tukijoilta että kertalahjoitusten tekijöiltä Lasten Pankkiin. Victorin lisäksi yli 7 000 lapsella on mahdollisuus käydä koulua, koska aikaa ei enää kulu vedenkantoon.. 6 KOTIMAA 2 8.4 . KuMMITOIMInTA Manniset vierailivat Meibekissä vammaisten lasten asuntolassa ja koulussa, jota kummit ovat myös tukeneet. Kummien tuki mahdollistaisi osaltaan alueen vesiongelman ratkaisemisen. Kummien kuukausittaisella tuella mahdollistetaan järjestön pitkäjänteinen kehitysyhteistyö, jonka hyötyjänä ei ole vain kummilapsi, vaan myös muut saman yhteisön lapset ja jäsenet. World Visionin kummimatkalaiset Mikko ja Riitta-Leena Manninen ovat saapuneet Keniaan Meibekin alueelle tapaamaan 16-vuotiasta kummipoikaansa Victoria. Lapset valitaan kummihankkeisiin taloudellisista syistä tai muun heikon aseman, esimerkiksi vammaisuuden, vuoksi. Varsinainen kummituki käytetään vähävaraisten lasten ja nuorten koulunkäynnin kuluihin ja joissakin kummihankkeissa tuella voidaan myös kattaa lasten terveydenhuollon kustannuksia. Yhteisöpohjainen työ on vaikuttavaa, koska se puuttuu ongelmien juurisyihin ja aktivoi yhteisöä ratkomaan ongelmia itse. Kohtelias nuori mies ottaa tuolin vastaan ja istuutuu Mannisten väliin. Järjestö toivoo tällä hetkellä kummeja Kenian Ngoswetiin, jonka alueen lapset kärsivät puhtaan veden puutteesta. World Visionin kummilapsihankkeet ovat samalla myös aluekehitysohjelmia. Joka toinen vuosi kummi voi lahjoittaa kummilapsen perheelle rahalahjan, joka käytetään esimerkiksi kotieläimen hankintaan. Kummivaroilla järjestetään myös lasten koulunkäyntiä tukevia toimia, jolloin kummin maksama tuki ohjataan välillisesti suoraan lapsen ja hänen perheensä hyväksi. World Vision aloitti toimintansa Meibekin maaseudulla vuonna 2004. Kummimaksuja ei käytetä muihin hankkeisiin. Lasten Pankkiin ohjatut lahjoitukset järjestö voi käyttää esimerkiksi vammaisten lasten tai erityiskoulujen lisävarusteluihin tai lastensuojelutoiminnan kehittämiseen. Kuivuudesta kärsivän Ngoswetin alueen koululaiset odottavat innolla millaisia parannuksia alueelle on luvassa uuden projektin myötä. Niissä tavoitteena on kohentaa esimerkiksi koko kylän tai slummin elinoloja. Ensitapaaminen on täynnä paitsi riemua, niin myös haikeutta. Mikko ja Riitta-Leena Manninen ovat tukeneet Victoria alusta alkaen ja nyt heidän on tullut aika jättää toisilleen hellät hyvästit. Monet kumppaneista ovat kirkkoja, mutta kirkkoon kuuluminen tai uskonnollinen vakaumus ei ole ehto avun saamiselle. Yksittäisen lapsen tukemisesta Lähetysseuran kummitoiminta on siirtynyt ryhmätukimuotoiseksi, jolloin kummien tuki auttaa tiettyä lapsiryhmää. Victorin lisäksi yli 7 000 lapsella on tänä päivänä mahdollisuus käydä koulua, koska aikaa ei enää kulu vedenkantoon. Kummimaksut eivät näin ollen mene suoraan kummilapselle tai tämän perheelle. Suomen Lähetysseuran kummityö on pitkäkestoista ja siitä syystä se luetaan hallinnollisesti kirkolliseksi työksi
Suomessa Plan on suurin kummijärjestö ja sillä on tällä hetkellä noin 18 000 suomalaiskummia. 2 01 6 littää Suomessa World Visionin lisäksi kansainvälinen lastenoikeusjärjestö Plan. Rakenteelliset muutokset ovat muuttaneet monen elämän konkreettisesti. – Olen ajatellut kummiutta etenkin projektitukena. World Visionin toiminnassa Mannisia on aina miellyttänyt nimenomaan se, että kummilapsen lisäksi he ovat tukeneet samalla suurempaa toimintakokonaisuutta. Kummius sitoo perheet kylän kehittämiseen ja järjestöt edellyttävät yhteisöjen osallistumista esimerkiksi paikallisen koulun rakentamiseen. Viimeisen vuoden aikana uusia kummeja on Pelastakaa lapset -järjestölle tullut eniten tukemaan kotimaan vähävaraisten perheiden lapsia ja nuoria. Yli 20 vuoden ajan kummeina toimineet Mikko ja Riitta-Leena Manninen ovat saamassa uuden kummilapsen. Suomen vanhin kummijärjestö Pelastakaa Lapset ry tarjoaa maakummiutta, eikä järjestöllä ole yksittäisiä kummilapsia. Kehityshankkeen siirtyminen tarkoittaa Mannisille myös sitä, että heidän kummiutensa lääkärin ammatista haaveilevan Victorin kanssa päättyy. Mannisten uusi kummilapsi on kolmevuotias Sandra-tyttö, jolle pariskunta vei tuliaisina muun muassa koulutarvikkeita. Sen vuoksi onkin ollut hienoa nähdä omin silmin, mitä esimerkiksi Meibekissä on saatu aikaiseksi. Kyse on myös vastavuoroisuudesta. Kummien tuki ohjautuu kylien kautta lasten tarpeisiin, kuten ruokaan, vaatetukseen, koulutukseen, terveydenhuoltoon ja muuhun huolenpitoon. Tällöin kehityksen jatkuvuudelle on paremmat edellytykset, kun yhteisö itse on toimijana aktiivinen. kuVat: saRa pihLaJa entistä suuremmalla innolla. Kummius päättyy viimeistään lapsen täyttäessä 23 vuotta. World Visionin kehityshanke Kenian Meibekissa päättyy ensi vuonna ja sen myötä järjestö siirtää katseensa kuivuuden kurittamaan Ngoswetin aluekehitysohjelmaan, jossa työ alkaa jälleen alusta. LIndA MArTIKAInen Rakenteelliset muutokset ovat muuttaneet monen elämän konkreettisesti.. Maakummi tukee kyseisessä maassa toteutettavaa hanketoimintaa, joka kohdistuu syrjäisimpiin ja köyhimpiin lapsiin ja alueisiin. Kummitoiminnalla tuetaan lapsikylissä asuvia lapsia, joista jokaisella on enintään 12 kummia. Suomen SOS-Lapsikylän kautta on mahdollista ottaa kummilapsi yli 80 maasta. Pidämme World Visionista myös sen kristillisen viitekehyksen vuoksi, Mikko Manninen toteaa. Kohdemaissa toimivat järjestöjen työntekijät valitsevat lapset yhdessä yhteisön jäsenten kanssa. Lapset asuvat kylissä niin kauan, kunnes heillä on edellytykset itsenäiseen elämään. Planin suomalaiskummeja on tällä hetkellä eniten Ecuadorissa, Keniassa sekä Kambodžassa. – Jatkamme kummiutta nyt Jalkapallo oli mieluinen tuliainen Victorille, joka tapasi suomalaiset kumminsa, Mikko ja Riitta-Leena Mannisen ensimmäistä kertaa. On mielenkiintoista seurata, miten pikkuinen Sandra kasvaa ja miten Ngoswetin projekti kehittyy jatkossa, Riitta-Leena Manninen sanoo. Meibekin tavoin Ngoswetin suurimpia haasteita on veden puute. KOTIMAA 7 2 8.4 . Lapsikylistä he saavat turvallisen kodin. Lapset ovat hylättyjä, orpoja tai muutoin menettäneet vanhempiensa huolenpidon. Miten sitten kummiohjelmiin valikoituvat varmasti ne kaikkein köyhimmät lapset. Kummitoiminta muovautuu maailmassa vallitsevan tilanteen mukaan
OllI SEppälä Teologien osaamista tarvitaan tulevaisuudessakin, ja myös uudenlaisissa tehtävissä, sanoo dekaani Ismo Dunderberg. Uskontojen akateemisen tutkimuksen tarve on juuri nyt erityisen ilmeinen. Tutkimus kattaa Euroopan unionin sekä 14 muuta maata. Metropoliitan mukaan nyt on toisin. Piispa Zsifkovicsin mukaan ei ole evankeliumin hengen mukaista rakentaa aitaa, joka estää apua tarvitsevien ihmisten maahan pääsemisen. Koulutusohjelma on uudistuksen keskeinen käsite. Kuinka suuresta vähennyksestä on kyse. Uusia kirkkoja, luostareita ja teologisia oppilaitoksia avataan. Samaan aikaan lännessä kirkkoja suljetaan ja joitakin kirkkoja jopa myydään. – Ilahduttavaa on, ettei näin ole käynyt. Tuoko se jotain muutoksia teologian opintoihin. Ohjelmien suunnittelua tehdään kuitenkin tiedekunnassa. Hilarion sanoi ohjelmassa kuluneella viikolla, että venäläisen ja eurooppalaisen sivilisaation roolit ovat tietyssä mielessä vaihtuneet. kUvA: jAnI lAUkkAnen vIIKON HENKIlö. Suunnitellun aidan tarkoituksena on pakottaa turvapaikanhakijat käyttämään virallisia rajanylityspaikkoja. Usko ja kirkko on elvytetty Venäjällä. – Tällä hetkellä näyttää siltä, että tiedekunta säilyy tiedekuntana ja tarjoaa teologian ja uskonnon tutkimuksen koulutusohjelmaa. Nykyisestä 190 aloituspaikasta on harkittu vähennettävän 10–20 paikkaa. Venäjän ortodoksisen kirkon ulkoasiain osaston johtaja, metropoliitta Hilarion on venäläisen Rossiya24-televisiokanavan ohjelmassa verrannut Eurooppaa Neuvostoliittoon. Diakista valmistuneille ei kuitenkaan ole suunnitteilla erillistä maisteriohjelmaa, mutta osa heidän opinnoistaan voidaan hyväksilukea teologitutkinnossa. Pitävätkö huhut teologisen tiedekunnan lakkauttamisesta paikkansa. Itävaltalaispiispa ei halua raja-aitaa kirkon tontille . Maisteriohjelmat ovat moderneja koulutuspolkuja. Tiedekunnassa on myös entistä enemmän opiskelijoita, jotka eivät tähtää perinteisiin teologiammatteihin. – Teologien työllistyminen on tällä hetkellä yllättävänkin hyvällä tasolla. Hiljattain tehdyssä selvityksessä on kuitenkin ennakoitu, että teologian alan työtehtävät vähenevät tulevaisuudessa jonkin verran. Onko teologian asemaa kyseenalaistettu yliopistossa hallintomyllerryksen aikana. Onko esimerkiksi pohdittu diakonia-ammattikorkeakoulusta valmistuneille omaa maisteriohjelmaa. Onko vähennyksiin syynä teologien huono työllisyystilanne. Kansainvälinen Eettisen journalismin verkosto on julkaissut tutkimuksen, joka perehtyy median tapaan käsitellä siirtolaisuutta. Maahanmuutto medialle ylivoimainen haaste . Aikaisemmin Neuvostoliitto oli virallisesti ateistinen maa, ja venäläiset pitivät länttä kristillisenä alueena. – Teologian ja uskonnontutkimuksen koulutusohjelmille on valittu omat johtajat, jotka vastaavat ohjelmien sisällöstä. Heidän tarpeensa ja odotuksensa on otettava paremmin huomioon. Samassa selvityksessä todetaan myös, että teologien osaamista tarvitaan tulevaisuudessakin, ja myös uudenlaisissa tehtävissä. Tähän vaikuttavat resurssipula ja aihetta tuntevien toimittajien puute. Uskonnon asiantuntemusta tarvitaan aiempaa enemmän esimerkiksi maahanmuuton ja pakolaisuuden esiin nostamissa haasteissa. 8 KOTIMAA 2 8.4 . Tosin tiedekunnan hallintoa siirretään yliopiston uuteen palveluorganisaatioon. Mediassa ei osata käsitellä turvapaikanhakijoihin liittyviä kysymyksiä kaikista näkökulmista. – Tiedekunta on jo pitkään kouluttanut laaja-alaisesti uskonnon asiantuntijoita. – Tässä vaiheessa tiedekunta vasta suunnittelee sisäänoton maltillista vähentämistä. Sen mukaan media ei tarjoa luotettavaa tietoa turvapaikanhakijatilanteesta. Lisäksi yhteiskunnallinen tilanne on Suomessa ja muuallakin muuttunut niin, että uskontoon liittyvät teemat ovat nousseet aivan uudella tavalla esille. Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta on vähentämässä sisään otettujen opiskelijoiden määrää. Teologisella tutkimuksella ja opetuksella on yliopistossa nähdäkseni tällä hetkellä hyvä maine. Itävallan katolisen piispan Aegidius Zsifkovicsin mukaan Itävallan ja Unkarin rajalle suunniteltuun raja-aitaan on tulossa vähintään kaksi aukkoa – kirkon omistamien tonttien kohdalla. Tähän ovat vaikuttaneet sekä tiedekunnassa toimivat suuret tutkimushankkeet että hyvin järjestetty koulutus. 2 01 6 Hilarion: Eurooppa on uusi ateistinen Neuvostoliitto . Journalistit lankeavat myös usein populististen poliitikkojen asettamiin propaganda-ansoihin, väittää eettisen journalismin verkoston johtaja Aidan White. – Helsingin yliopistossa käynnissä oleva koulutusuudistus antaa mahdollisuuden tehdä uudenlaisia maisteriohjelmia. ”Uskontojen tutkimuksen tarve on juuri nyt erityisen ilmeinen” T eologian asemaa ei yliopiston hallintomyllerryksessä ole kyseenalaistettu, sanoo tiedekunnan dekaani Ismo Dunderberg. Helsingin yliopistossa on menossa suuri hallinnon ja koulutusrakenteen uudistus. Uudessa koulutusohjelman nimessä halutaan nostaa tämä laaja-alaisuus entistä paremmin esille
2 Teologia Kirkon oppia määrittelevät tunnustuskirjat, erityisesti Augsburgin tunnustus. Luther itse suosi nimitystä evankelinen. Säädöksiä ei todennäköisesti muutettaisi heti vain kirkon nimen yhdysmerkin vuoksi. Kirkkolain ja kirkkojärjestyksen muuttaminen vaatii kirkolliskokouksessa kolmen neljäsosan määräenemmistön hyväksynnän. Yksi näkökulma on kirkon kaksikielisyys. Kielellinen kehitys puoltaisi siis nimen yhdysmerkitöntä muotoa. Vaikka Kirkkohallitus haluaa pitäytyä yhdysmerkin käyttämisessä, se ei pidä ongelmana, että nimeä käytetään yleiskielessä viivattomassa muodossa. Tavallisesti yhdysmerkkiä käytetään oikeinkirjoitussääntöjen mukaan yhdyssanoissa, joiden osat ovat rinnasteiset eli samanarvoiset. 4 Kieli Suomen kielen lautakunta on suositellut kirkon nimelle viivatonta kirjoitusasua evankelisluterilainen jo vuodesta 1986. Nimen virallisen kirjoitusasun muuttaminen edellyttäisi, että kirkolliskokous päättäisi esittää muutosta kirkkolakiin ja hyväksyä muutoksen kirkkojärjestykseen. Kielitoimiston mukaan yksityiskohta on saanut kokoaan suuremman symboliarvon. Siihen yhtyneitä kutsuttiin aikanaan evankelisiksi. MErI TOIvAnEn Teksti perustuu Kotimaisten kielten keskukselle toimitettavaan lausuntoon, jonka Kirkkohallituksen täysistunto hyväksyi viime viikolla. Läheisistä sisarkirkoista muoto poikkeaa vain Ruotsin ja Norjan kirkoissa, joista kummassakaan ei mainita sen paremmin evankelista kuin luterilaistakaan. Kirkon nimen ruotsinkielisessä kirjoitusasussa käytetään yhdysmerkkiä, eikä ruotsinkielisen nimen uudistamiselle ole ilmennyt tarvetta. Sen poistaminen voisi aiheuttaa virheellisen käsityksen kirkon opin muutoksesta. Toisaalta pyrkimys yhtenäisyyteen puoltaa kirkon mielestä yhdysmerkin käyttämistä myös suomenkielisessä nimessä. Kirkko perusteli. Koska samaa termiä alkoivat suosia muutkin katolisesta kirkosta eronneet protestanttiset ryhmät, luterilaisista alettiin erottautumisen vuoksi käyttää tarkempaa määrittelyä evankelis-luterilaiset. Luterilainen oli alun perin haukkumanimi Lutherille ja hänen kannattajilleen. Nimi esiintyy nykyisessä viivallisessa muodossaan jo niin sanotussa Schaumanin kirkkolaissa vuodelta 1869. Sanojen kirjoitusasu on toki kielisidonnainen, joten muihin kieliin vertaileminen ei ratkaise kysymystä väliviivasta. Muutokset näihin valmistellaan ministeriöissä. Kirjoitusasun uudistaminen voitaisiin sinänsä sijoittaa meneillään olevaan kirkkolainsäädännön kokonaisuudistukseen. KuVa: gun damén. 2 01 6 KOTIMAA 9 Viisi kirkon syytä käyttää yhdysmerkkiä 1 Historia Suomen evankelis-luterilainen kirkko on saanut nimensä uskonpuhdistaja Martti Lutherin ja reformaation ydinsanoman, evankeliumin, mukaan. Suomen kielen lautakunta ja kirkko ovat vuosikymmeniä olleet eri mieltä kirkon nimen kirjoitusasusta. Kirkon nimi on kirjoitettu viivallisessa muodossaan perustuslakiin ja yli 70 muuhun lakiin tai asetukseen. Kirkkohallituksen mielestä nimi kertoo täsmällisesti ja avoimesti, mistä kirkollisesta suuntauksesta on kysymys. KIrKOn nIMI Kotimaisten kielten keskus kysyi Suomen evankelis-luterilaiselta kirkolta, miksi se kirjoittaa nimensä yhdysmerkillä. 5 Juridiikka Kirkon nimi ja sen virallinen kirjoitusasu on määritelty kirkkolaissa. 2 8.4 . Kirkko on monien ekumeenisten organisaatioiden jäsen. Suomen kielen lautakunta käsittelee asiaa kokouksessaan ensi kuussa. Kirkon nimi on kirjoitettu viivallisessa muodossaan myös perustuslakiin ja yli 70 muuhun lakiin tai asetukseen. 3 Ekumenia Suomen evankelis-luterilaisen kirkon nimi tunnetaan kansainvälisissä ja ekumeenisissa yhteyksissä. Kirkon mukaan sanat sen nimessä eivät ole täysin samanarvoiset, vaan kyse on määritesuhteesta. Näin ollen kirkkolakiin tulisi sisällyttää siirtymäsäännös, jonka nojalla kaikkea evankelis-luterilaisesta kirkosta säädettyä sovellettaisiin evankelisluterilaiseen kirkkoon. Kirkko puoltaa siis sitä, että määrite evankelinen säilyy nimessä – siitäkin huolimatta, että se saatetaan käsitteenä sekoittaa angloamerikkalaisessa kristillisyydessä esiintyvään evankelikaalisuuteen. Nimitys tarkoittaa, että luterilaiset kuuluvat luterilaisella tavalla evankelisiin kirkkokuntiin. Yhdysmerkin käyttäminen on ruotsin kielen oikeakielisyyssääntöjen mukaista. Yksi näistä on Luterilainen maailmanliitto. Sana evankelinen perustuu siis tunnustukseen ja oppiin. Koska asiaan kuuluu sisällöllisiä ja periaatteellisia pohdintoja, kyseessä ei olisi pelkkä tekninen korjaus. Ekumeeniset syyt puoltavat kirkon mielestä sitä, että nimessä esiintyvät sanat evankelinen ja luterilainen. Suomea ja ruotsia eivät sido samat säännöt, joten kirjoitustavat voivat poiketa toisistaan. Useimpien sen jäsenkirkkojen nimissä evankeliumi esiintyy luterilaisen rinnalla
Arvovaltaakaan ei saa arvovaltaiseksi ilmoittautumalla, vaan toisten arvostamalla toiminnalla. Yleisvaliokunnan mietintöteksti, jota Kujala nyt pitää ”kirkolliskokouksen hyväksymänä”, on pelkästään valiokunnan tuottamaa tekstiä, johon kirkolliskokous ei ole ottanut mitään kantaa. Mielestäni kirkossa kannetaan liikaa huolta siitä, että homoseksuaalisuutta koskevat erimielisyydet synnyttäisivät hajottavia riitoja. Opetusta antanut rippikoulupappi kertoi, että hänen mielestään homoseksuaalisuuden toteuttaminen on Jumalan tahdon vastaista. Näin ei ole. Seksuaalikasvatusta annetaan kaikissa rippikouluissa. Erkki Kujala luulee kirkolliskokouksen tehneen viime syksynä päätöksen tai ”päivityksen”, että kirkko pitää avioliittoa edelleen miehen ja naisen Onko rippikoulun seksuaalikasvatus turvallista. Hyväksyessään samaa sukupuolta olevien kirkollisen vihkimisen Suomen ev.lut. Kirkko ja uusi avioliittolaki Päätoimittaja Mari Teinilä toteaa Kotimaan pääkirjoituksessa (14.4.), että uusi avioliittolaki ei tullut yllätyksenä. Piispainkokoukselta tulossa oleva selonteko kirkon avioliitto-opetuksesta kirkolliskokousta varten tuskin näillä näkymin tuo selkeää ratkaisua pappien ja tuomiokapitulien asemaan avioliittoon vihkimisessä edes asian nykyvaiheessa. Päätoimittaja Teinilän mainitsema hämmennys ja hankala tilanne kirkossamme ja laajemminkin ovat siis kirkon itsensä aiheuttamia. Sen sijaan seksuaalivähemmistöihin kuuluvista itsestään, esimerkiksi rippikoulunuorista, kannetaan paljon vähemmän huolta. On huolestuttavaa, että joissain rippikouluissa opetetaan, että homoseksuaalisuus on synti. Samalla asialla olivat monet nykyiset ja entiset piispatkin, elleivät avoimesti kannattaen, niin ainakin vaikenemalla muutokseen myötävaikuttaen. Toimitus otti yhteyttä Kirkkohallitukseen, kasvatuksen ja perheasioiden yksikön apulaisjohtaja Jarmo Kokkoseen. Pääkaupunkiseudun seurakunnan rippikoulussa oli opetettu, että homoseksuaalisuus on synti. Jo nykyinen tilanne on merkittävästi vaikeuttanut muun muassa kirkkojen välistä ekumeniaa maailman valtakirkkojen pysyessä vahvasti raamatullisen avioliittokäsityksen kannalla. Kirkossa ei ole yhtenäistä linjaa siitä, mitä homoseksuaalisuudesta opetetaan, ei liioin kattavaa tietoa siitä, mitä opetus käytännössä sisältää. Mitään muuta kirkolliskokous ei avioliittoon liittyen päättänyt. Mistä Raamatun kohdasta hän mahTodelliset päätökset erotettava kuvitelluista Kirkolliskokousedustajien pitäisi ymmärtää, mistä he ovat päättäneet ja mistä eivät ole. Kirkkojärjestyksen ja kirkkokäsikirjan sanomisilla tai sanomatta jättämisillä saivartelu sen suhteen, keitä Suomen kirkossa kristillisen avioliiton solmijoilla tarkoitetaan, on suorastaan lapsellista. Se johtaa varmasti Suomen kirkon jakautumiseen. Ei todellakaan tullut ainakaan niille, jotka seurasivat Kotimaan käymää kampanjaa kristillisen avioliittokäsityksen mitätöimiseksi. Kun selkeää Raamatun mukaista kannanottoa ei kirkon taholta kuulunut, oli ennakoitavissa, että enemmistö kansanedustajista kannattaa lakiesitystä kovan kampanjoinnin johdosta vain tasa-arvokysymyksenä, vaikka juridiset tasa-arvoasiat olisi hyvin voitu ratkaista perinteistä avioliittoinstituutiota romuttamatta. Jotkut valiokunnat ovat toki pyrkineet esiintymään ”arvovaltaisina asiantuntijaeliminä”, joiden teksteillä olisi velvoittavuutta vaikka kirkolliskokous ei olisi niistä mitään päättänytkään. Jokainen kirkolliskokousedustaja pääsee tai joutuu jäseneksi johonkin valiokuntaan aivan asiantuntemuksestaan tai asiantuntemattomuudestaan riippumatta. Näin voitaisiin estää kärsimyksen tuottaminen nuorille ihmisille eikä vähemmistöihin kuuluvia nuoria karkotettaisi kristinuskosta ja kirkon yhteydestä. Lisäksi se päätti pyytää (3) kirkkohallitukselta keskustelumateriaalia ja (4) tutkimuksen avioliittoja perhekäsitysten yhteiskunnallisista, kulttuurisista ja kirkollisista muutoksista. Olisi hyvä, jos kirkossa tutustuttaisiin tähän tietoon, ja myös sovellettaisiin sitä seksuaalikasvatuksessa. OSMO PyLväNäINeN välisenä. SArI rOMAN-LAgerSPeTz VTT, Vantaan yhteisen kirkkoneuvoston jäsen Keskustelu avioliitosta jatkuu AvIOLIITTOLAKI Kirkolliskokous ei ole päättänyt, että avioliitto on miehen ja naisen välinen, kirjoittaa Johanna Korhonen. Emme ole sitä hyväksyneet emmekä hylänneet. Se päätti pyytää (1) kirkkohallitukselta oikeudellisen selvityksen ja (2) piispainkokoukselta selonteon. kirkko liittyy maallistuneiden pohjoismaisten kirkkojen joukkoon. Synnistä pitäisi kuitenkin osata puhua nuorten kanssa ”rakkaudellisesti”. Homoseksuaalisuudesta, seksuaalisuuden tukahduttamisesta ja syrjinnän seurauksista on kuitenkin olemassa tutkittua tieteellistä tietoa. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Herkässä iässä olevat, haavoittuvaiset nuoret kun eivät ole mikään merkittävä ”mielipidetaho”. Kokkosen mukaan kirkkoherrat ovat vastuussa rippikoulujensa opetuksesta. Kotimaa24.fi-uutissivusto kertoi toissa viikolla huolestuneen vanhemman yhteydenotosta. 10 KOTIMAA 2 8.4 . Noin 83 prosenttia suomalaisnuorista käy rippikoulun. Tämän mukaan opetus homoseksuaalisuudesta syntinä ei ole pedagogisesti viisasta. taa saada tukea Jumalan siunauksen pyytämiselle muille kuin miehen ja naisen välisille avioliitoille. Päätoimittajan linjan mukaista on, että hän pyytää vain ”tasa-arvoista kirkollista vihkimystä vastustavia ajattelemaan asian kaikkia puolia, kun kaksi täysi-ikäistä ihmistä pyytää kirkollista vihkimistä”! Päätoimittaja korostaa aivan oikein, että ”kirkollisessa avioliittoon vihkimisessä keskeistä on siunauksen pyytäminen”. Kovin suuri yllätys ei myöskään ollut eduskunnan enemmistöpäätös. Seurakunnan kirkkoherra totesi, että herkässä iässä olevien nuorten mielissä rippikoulun opettajien sanat saavat suuren painon. On selvää, että hoiti kirkko jatkossa tämän asian niin tai näin, kirkon jättävien määrä lisääntyy. Kirkolliskokous käsitteli yleisvaliokunnan mietintöä, mutta päätti vain neljä asiaa. 2 01 6 Mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Tällaista päätöstä ei ole olemassa. Työntekijöiden keskuudessa on erilaisia näkemyksiä kuten kirkossa yleensäkin. Yksi arvostettava asia on totuudessa pysyminen. JOhANNA KOrhONeN Kirkolliskokousedustaja, Vantaa On selvää, että hoiti kirkko jatkossa tämän asian niin tai näin, kirkon jättävien määrä lisääntyy.. Koska kirkolliskokousedustajilla piispoja myöten on ilmennyt erheellisiä käsityksiä erilaisten valiokuntatekstien oikeusvaikutuksista, toivon myös kokouksen viranhaltijoilta alkavalla kaudella entistä suurempaa rohkeutta puuttua näihin virhekäsityksiin viipymättä. Ainoa korkean tahon kannanotto, joskin hieman myöhässä, tuli presidentti Niinistöltä, joka julkisesti vastusti sanan avioliitto väärinkäyttöä. Keskitytään huolehtimaan eri mielipidetahojen keskinäisistä suhteista. Todellisten ja luultujen päätösten välinen ero on pidettävä kirkkaana. Tämä ajatus ei perustu mihinkään
Ihminen kestää huonosti 24/7 -elämää. KAISA-LIISA pIrKKANEN Rautalampi kotimaa24:n blogit: ”Tiedän , että tullessani 61 vuotta sitten tähän maailmaan minä itkin, mutta ympärilläni olleet ihmiset hymyilivät. Virheitähän voi myös yrittää korjata. Taloudellisen hyödyn takia uhrataan paljon arvokkaita asioita. Jotenkin pitäisi arvioida sitäkin, miten tehdyt liitokset ovat vaikuttaneet seurakuntayhteyteen ja seurakuntalaisten hyvinvointiin. Se lyö takaisin, kuten ilmastonmuutoksen seurauksista jo näemme. Kauppareissuja tekevien kuluttajien lisäksi sunnuntaina ovat liikkeellä myös kuljetusautot. Turussa vuorohoidon tarve kaksinkertaistui pääsiäisenä edellisvuoteen verrattuna. Toivo kuitenkin syntyy pienistä puroista, jotka ovat alkaneet taas virrata, päivä päivältä voimakkaammin. Osaammeko me arvostaa ja antaa anteeksi elämälle?” Liisa Laurila 25.4. Minulla on vapaus olla ostamatta. Jos tällä kertaa ei saatu niin paljoa aikaan, ei se mitään. Leipomoala ei perinteisesti ole työskennellyt sunnuntaisin. Katekismus opastaa: ”Isä meidän -rukous ohjaa meitä toisten tarpeiden huomioon ottamiseen ja kohtuulliseen elämäntapaan. Se on tärkeä kannanotto yksinkertaisemman elämäntavan puolesta. Retoriikka on tehokasta, mutta onko lopputulos päinvastainen. m a t ti k a r p p in en Seurakuntaliitoksista tarvitaan tutkimusta Osallistuin tammikuussa entisessä kotiseurakunnassani siunaustilaisuuteen. Elämän kohtuullistaminen on välttämätöntä niin luonnonvarojen turvaamisen kuin hyvän elämän edellytysten oikeudenmukaisen jakamisen kannalta. Nyt kun kaupan ovet saavat olla auki kaikkina päivinä, pitäisi myös tuoretta leipää saada joka päivä. Jos taas halutaan ottaa seurakuntalaiset huomioon, pitäisi heitä kuulla myös näin jälkeenpäin. Tilastoja seurakunta-aktiivisuudesta ja osallistumisesta on varmaan tehty ja niillä on saatu perusteltua liitoksen jälkeiset resurssien vähentämiset. Nämä kaksi uutisaihetta kietoutuvat mielestäni yhteen. Yksi puro on epäilemättä naisten nauru, kun he päättelevät kokoustaan. Pyhäpäivien muuttamista kauppapäiviksi perusteltiin vapaudella. Ja tutkimuksen tulokset pitäisi julkistaa, vaikka ne osoittaisivatkin tehdyt liitokset virheratkaisuiksi. Jumalan hyvyys velvoittaa meidät jakamaan omastamme ja huolehtimaan siitä, että kaikilla on riittävä toimeentulo.” Luontoliitto järjestää kerran vuodessa Älä osta mitään -päivän. Päiväkodeissa joudutaan miettimään, miten lisääntyneeseen sunnuntaihoidon tarpeeseen vastataan. Jos työntekijöitä vähennetään ja jumalanpalveluksia nykyisessä ”sivukirkossa” jätetään pitämättä, sillä on suoria vaikutuksia seurakuntalaisten elämään. Rajoituksista ja normeista on vapauden nimissä päästävä irti. Lepopäivän kadottamisen myötä ihminen ja luonto alistetaan talouden ja kulutuksen orjuuteen. Onko tehty tutkimusta, miten seurakuntalaiset ovat kokeneet tehdyt seurakuntaliitokset. Saman päivän toinen uutinen: ”Kauppojen laajentunut aukiolo saa asiakkailta kiitosta, mutta sunnuntain suppeampi saatavuus erityisesti tuoretuotteissa on alkanut suututtaa.” Uutisessa vakuutetaan, että sunnuntaista tulee vielä täysiverinen kauppapäivä. Mutta miten on sielujen ja kokemusten laita. 2 01 6 KOLUMNI Seppo Häkkinen U utinen 17.4.2016: ”Suomalaiset ylittivät luonnonvarojen kulutuksessa tänään maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja tämän vuoden aikana, kertoo Maailman luonnonsäätiö WWF.” Ylikulutuspäivä on aikaistunut vuosi vuodelta, nyt se oli jo pari viikkoa sitten. Kauppojen hyllyille pitää saada tavaraa myös sunnuntaiksi, jotta siitäkin saataisiin vilkas ostospäivä ja kulutus kasvaisi. Muitakin kuin kaupan henkilökuntaa haastetaan sunnuntaitöihin. Osaammeko me, jälkipolvet, meidän lapsemme, löytää saman ilon. Suunnitelmia luotiin. ”Ei ole liioiteltua sanoa, että Nepalin pahiten tuhoutuneista kylistä – joita on surullisen paljon – on toivoa ensisilmäyksellä vaikea löytää. Kirkko pistää vielä paremmaksi, kun sillä on Älä osta mitään -päivä vähintään kerran viikossa. Ei katkeruutta, vaan reilua ylpeyttä siitä, mitä isänmaan puolesta voitiin tehdä ja mitä yhdessä saatiin aikaan. Muistoja, joissa aina myös annos iloa mukana. Suunnitelmatkin ovat hyviä, sillä niiden avulla on helpompaa katsoa tulevaisuuteen.” Anni Takko 25.4.. Pienen seurakunnan toiminta tulee aina näyttämään kalliilta tilastojen valossa, kun sitä verrataan suuremman seurakunnan määriin. Hän tarvitsee arjen ja pyhän vaihtelua, työtä ja lepoa sopivassa suhteessa. Idea on mainio. ”Kun veteraanit kokoontuvat yhteisiin juhliinsa, puetaan parhaat päälle, kunniamerkit rintaan ja tuike syttyy silmiin. Myöskään luomakunta ei enää kestä lisääntyvää kulutusta. SEppO HäKKINEN Kirjoittaja on Mikkelin hiippakunnan piispa Vapaus olla ostamatta Lepopäivän kadottamisen myötä ihminen ja luonto alistetaan talouden ja kulutuksen orjuuteen. KOTIMAA 11 2 8.4 . Seurakunta liitettiin muutama vuosi sitten seurakuntalaisten vastustuksesta huolimatta suurempaan seurakuntaan ja sitä kutsutaan nykyisin lähikirkkoalueeksi. Se puolestaan kiihdyttää entisestään luonnonvarojen kuluttamista ja lisää ympäristöongelmia. Vanhan sotilaan ryhdin voi yhä tunnistaa, vaikka keppi tai rollaattori sitä verottaisikin. Suomessa on viime vuosina tehty niin monta seurakuntaliitosta, että materiaalia kunnollista tutkimusta varten on jo olemassa. Kolmas käsky on voimakas protesti ylenmääräistä kulutusajattelua vastaan. Toivon voivani elää seuraavat 61 vuotta sillä tavalla, että kun aikani tulee täältä lähteä, se olen minä, joka hymyilen, kun taas ympärilläni olevat ihmiset voisivat ihan hyvin vähän itkeä tirauttaakin...” Hannu Kiuru 24.4. Jos tarkoituksena on vain ajaa pieniä seurakuntia tarpeettomina alas, ei asiassa ole mitään tutkimista – siinä onnistutaan. Keskustelin muistotilaisuudessa muutamien seurakuntalaisten ja työntekijöiden kanssa muutoksesta ja heidän palautteensa oli hyvin yhtenäistä
Hän ei mielellään vertaile amerikkalaisen ja suomalaisen teologisen tutkimuksen instituutioita. Hieman itämurteisiin vivahtava puheenparsi sopii sekin kuvaan. Vaikka hän itsekin suhtautuu kriittisesti joihinkin isäntämaansa piirteisiin, Kärkkäinen on kriittinen luulojen varaan rakentuvaa, asenteellista USA-kritiikkiä kohtaan. Jakautuminen on Kärkkäisen mukaan viime vuosina pahentunut, mutta vastoin eurooppalaisten luuloja se ei johdu viimeaikojen presidenteistä tai muista johtajista, vaan syvällä kansan mielessä olevista ideologisista ennakkoluuloista eritoten konservatiivien republikaanien ja vapaampimielisten demokraattien välillä. Suomessa on Kärkkäisen mukaan paljon Yhdysvaltoja koskevia luuloja. Hän toimii osa-aikaisena apulaisena Kalifornian ja Teksasin suomalaisen luterilaisen kirkon seurakunnissa, jotka toimivat Yhdysvaltojen evankelis-luterilaisen kirkon (ELCA) alaisuudessa. Hän toteaa kuitenkin, että Yhdysvalloissa professorikin joutuu joka vuosi osoittamaan, että on pätevä tehtäviinsä. 12 KOTIMAA 2 8.4 . Jättiläiskansakunnan sisällä on kaksi aivan eri suuntaan menevää ajattelutapaa. Luterilaiset ovat yli 300-miljoonaisen kansakunnan monien kirkkojen joukossa pieni vähemmistö. – Muutos ei ylipäätään katkaissut suhdettani luterilaisuuteen. Yhdysvalloissa kaikki kirkot ovat vapaakirkon asemassa. Sen alta paljastuu monipuolisesti sivistynyt ja maailmaa nähnyt tutkija, pedagogi, kirkonmies ja ekumeenikko. – Olen lapsena kastettu ja nuorena konfirmoitu luterilainen ja vasta teini-ikäisenä suomalaiseen helluntaiseurakuntaan liittynyt. Opetustyöhön panostetaan. Kärkkäinen työskentelee systemaattisen teologian oppituolin haltijana eteläkalifornialaisessa Fullerin teologisessa seminaarissa. 2 01 6 Kaliforniassa professorina työskentelevä Veli-Matti Kärkkäinen kuuluu niihin harvoihin teologeihin, jotka voivat kokemuksesta tehdä vertailuja Suomen ja Yhdysvaltojen välillä. Yhdysvalloissa en ole koskaan kuulunut helluntaiseurakuntaan. – On oikeastaan karmeaa, miten vähän ihmisiä Suomessa käy luterilaisessa jumalanpalveluksessa. Erikoista on se, että kolme vuotta sitten Kärkkäinen palasi helluntailaisuudesta takaisin luterilaiseksi. Kärkkäinen vaikutti suomalaisessa helluntailiikkeessä yli kolmen vuosikymmenen ajan. – On niitä, joiden mielestä hallituksen pitäisi tehdä tai sallia kaikenlaista. Uutisvirran ja varsinkin amerikkalaisen populaarikulttuurin leviämisen vuoksi miltei jokaisella maapallon asukkaalla on jokin mielikuva Yhdysvalloista. Kärkkäisen mukaan asiaan ei liity dramatiikkaa. Yhdysvallat on länsimaisen kulttuurin johtomaa. On esimerkiksi käsittämätöntä, että Suomessa vieläkin vastustetaan luterilaisia henkilöseurakuntia. Niitä on myös kirkossa. Suuri ero systeemeissä on siinä, että amerikkalainen opettaja joutuu tekemään suomalaista paljon enemmän pedagogista työtä. Eihän esimerkiksi elämä Suomessa mitään helppoa ole, Kärkkäinen vertaa. Kärkkäinen on ollut tekemisissä näiden suomalaisyhteisöjen kanssa jo vuosia. Sakramentaalinen elämä on minulle myös tärkeää, Kärkkäinen sanoo. Kärkkäisen julistus ei ole kirkkokunnan vaihtuessa muuttunut. Kuitenkin Suomessa on paljon hengellistä pahoinvointia. No, tämäkin on tietysti luuloa. Helluntailiikkeen hän löysi hyvin uskonnollisen äitinsä kanssa. Monet kokevat, että kirkolla ei ole heille annettavaa. ELCA:n papiksi hänet vihittiin marraskuussa 2015. Jo nuorena harjoitteEkumeeninen suomalainen On käsittämätöntä, että Suomessa vieläkin vastustetaan luterilaisia henkilöseurakuntia.. Kärkkäinen on myös Helsingin yliopiston dosentti. Suomen kirkon tila voi kaukaa katsottuna näyttää erityisen kriittiseltä. Totuus on, että tällä hetkellä Yhdysvallat on teologisen oppineisuuden ja julkaisutoiminnan keskus maailmassa, Kärkkäinen lataa. Jossakin vaiheessa Suomessa olisi Kärkkäisen mielestä tehtävä hyvin syvältä luotaava luterilaisen identiteetin arvioiminen ja kysyttävä, mitä on olla tämän kirkon jäsen. Amerikkalainen yhteiskunta on nykyisin Kärkkäisen mukaan harvinaisen jyrkästi kahtia jakautunut. – Suomessa evankelis-luterilainen kirkko on yhteiskunnallisesti aktiivinen, mikä on sinällään hyvä, mutta se ei näytä keskittyvän olennaisimpaan. – Olen edelleen korostetusti Sanan selittäjä. Kärkkäisen mukaan ELCA korostaa evankeliointia, lähetystä ja vapaaehtoista uhraamista enemmän kuin Suomen luterilainen kirkko. – Yhdysvallat on edelleen aivan eri tavalla mahdollisuuksien maa kuin Eurooppa. – Tiettyjä käytännön muutoksia pitäisi myös tehdä. Kirkon virkahan on nimenomaan evankeliumin virka, Kärkkäinen pohdiskelee. – Amerikkalaiset ajattelevat, että vanhassa maanosassa vain laiskotellaan ja lomaillaan. Suomessa toki tehdään Kärkkäisen mukaan myös hyvää teologiaa, mutta joskus itsekritiikki olisi paikallaan. Hän toimi vuosien ajan sekä luterilaisessa että helluntaiseurakunnassa ennen kuin vasta nuorena aikuisena erosi kirkosta. Yksi harmituksen aihe hänelle on se amerikkalaiselle teologialle naureskeleva omahyväinen hype, jota suomalaisissa teologeissa joskus esiintyy. Lait ovat samat mereltä merelle. – Amerikkalaisen teologian väheksyminen kertoo eniten suomalaisesta nurkkakuntaisuudesta. Ensivaikutelma on kuitenkin pettävä. P rofessori Veli-Matti Kärkkäinen antaa helposti ensivaikutelman hajamielisestä professorista. Se on suurempi, siellä on yksi kieli ja tapakulttuuri. Se on taloudellisesti, sotilaallisesti ja poliittisesti ylivoimainen mihin tahansa muuhun maahan verrattuna. Yhdysvalloissa 25 vuotta elämästään asunut Kärkkäinen ymmärtää ilmiötä. Jos ihminen on ahkera, opettelee englantia ja noudattaa maan sääntöjä, mahdollisuuksia on valtavasti, Kärkkäinen tiivistää. Sanottiinpa mitä tahansa, yhdysvaltalainen elämänmuoto vetää muuta maailmaa puoleensa kuin magneetti. Ja toisten mielestä paras hallitus on se, joka vähiten hallitsee. Kärkkäisen mukaan monet amerikkalaiset sisimmässään hieman hymyilevät eurooppalaisille
Vaimoni lähtee usein lenkkikaveriksi. – Nuorena pelasin vuosia jääkiekkoa ja jalkapalloa. Kärkkäinen valmistui kasvatustieteilijäksi Jyväskylässä ja työskenteli ensin siellä yliopistossa ennen kuin suoritti ensimmäisen teologian tutkintonsa USA:ssa. Suomeen palattua työ jatkui Keuruun Iso Kirja -opistossa. 2 01 6 Suomessa on Veli-Matti Kärkkäisen mukaan paljon Yhdysvaltoja koskevia ennakkoluuloja, myös kirkossa. – Helluntailaiset sanovat luterilaisten tavoin, että Pyhä Henki vaikuttaa sanan ja sakramenttien kautta, mutta helluntailaiset korostavat omakohtaisen uskon lisäksi myös hengellisen kokemuksen merkitystä. Ajattelen itsekin, että Jumalan Henki voi toimia myös kokemuksen kautta, Veli-Matti Kärkkäinen sanoo. Vuonna 2000 Kärkkäinen kutsuttiin eteläkalifornialaisen, ekumeenisen, helluntaikirkkojen tukeman Fullerin teologisen seminaarin professoriksi. • •Motto: ei se haittaa, kyllä siihen tottuu! • •Amerikkalainen ja suomalainen teologi, joita arvostan: Ted Peters ja Tuomo Mannermaa. – Vaikka hän pysyykin vankasti helluntailaisena, avustaa hän kuitenkin ahkerasti luterilaisen kirkon työssä. Kärkkäinen pyrkii elämään kurinalaista elämää. Tämä johti helluntaiseurakunnan saarnaajan tehtäviin. JussI RyTKönen Lue lisää Kotimaa24:stä.. Vapaa-aika kuluu vaimon kanssa. Lisäksi käyn lenkillä miltei joka päivä. Kärkkäinen on liikkunut monilla teologian alueilla. Toinen harrastus on urheilu. Amerikkalaiselle teologialle naureskeleminen kertoo hänen mukaansa nurkkakuntaisuudesta. – Olen ylpeä siitä, että en ole siellä opettanut englanniksi, vaan thaiksi. • •Veli-Matti Kärkkäinen • •Syntymävuosi: 1958 • •Perhe: Puoliso Anne-Päivi ja kaksi aikuista tytärtä, nelli-Maaria, 33, asuu Suomessa ja Maiju Karoliina 30, asuu los Angelesissa. KuKA. Hän nousee varhain ja työskentelee puoli viiteen saakka. Erityisen paljon hän on kirjoittanut pneumatologiasta, opista Pyhästä Hengestä. Siellä hän opetti Bangkokissa sijaitsevassa helluntailaisessa Full Gospel Bible Collegessa. Helluntailais-katolista teologista dialogia käsitellyt väitöskirja Helsingin yliopistossa valmistui 1998. Kärkkäinen on taitava pianisti. Soittoharrastus on jatkunut vuosia. Amerikkalaiselle teologialle naureskeleminen kertoo hänen mukaansa nurkkakuntaisuudesta. KOTIMAA 13 2 8.4 . • •Viimeksi luettu romaani: David Baldacci, Guilty. Viikonloppuisin hän ei tee yliopiston töitä. Missiologisen kokemuksen lisäksi noista vuosista jäi hyvä thain taito. Hän on soittanut myös kokoonpanoissa. Tässä Kärkkäinen ajattelee luterilaisena tavallista avarammin. Sen tausta on reformoidussa presbyteerikristillisyydessä. Anne-vaimo toimi pitkään johtavana lastentarhanopettajana Kaliforniassa, kunnes kolme vuotta sitten jäi pois työstä ja voi näin matkustaa miehensä kanssa työja seurakuntavierailuilla. KuVA: Ville PAlonen lin urkujen soittoa Kiuruveden luterilaisessa kirkossa, vaikka olin jo helluntaiseurakunnan jäsen. Vuosina 1990–1994 hän työskenteli perheineen lähetystyössä Thaimaassa. • •Kotipaikka Kaliforniassa: Palm Springs, työpaikka Pasadena. KuVA: Ville PAlonen Suomessa on Veli-Matti Kärkkäisen mukaan paljon Yhdysvaltoja koskevia ennakkoluuloja, myös kirkossa. Lomista ei tingitä
Niinpä tänä keväänä rupesin lukemaan Raamattua alusta alkaen. 14 KOTIMAA 2 8.4 . S ohvaan se lopulta tiivistyi. Se sähköisti vaatteet ja hiukset ja liu’utti istujansa epäergonomisiin asentoihin. Lukulistallani on sattuneesta syystä ollut paljon maastaja maahanmuuttoon liittyviä kirjoja, Chimamanda Ngozi Adichieta ja Zadie Smithiä. T oki Raamatussa ollaan paikoillaankin, mutta merkittävä osa kerronnasta pysyy tien päällä: Israel vaeltaa erämaaspä iv i K a r ja la in en. Se oli keinokuituinen, mahdoton istua, epämääräisen värinen, kenties lohenpunainen, ehkä beige. Tällaista sohvaa en omaan kotiini ottaisi, ajattelin, kun jälleen kerran luisuin istuintyynyjen väliin. Sohva alkoi edustaa kaikkea sitä, mikä oli toisin kuin pitäisi, kaikkea sitä, mistä ikävöin pois. 2 01 6 Keinokuituinen koti-ikävä Muut maat muovaavat maastamuuttajan hengellistä elämää, karsivat kieltä ja opettavat sietämään epämukavuutta, kirjoittaa toimittaja Saila Keskiaho. Olen asunut perheeni kanssa pian pari vuotta ulkomailla: Cambridgessa, Canterburyssa, Roomassa. Mutta siihen perustavanlaatuisimpaan matkakertomukseen en ollut huomannut järjestelmällisesti tarttua. Silti jouduin tekemään oman kotini osittain kalustettuun cambridgelaiseen asuntoon, jossa sohva oli
R ajankäyntiä on lisännyt sekin, että Britanniassa ja Italiassa oman kirkollisen kolon löytyminen on ollut työlästä. Italiallani sanotaan hyvää päivää, kiitos, anteeksi, ostetaan kuppi kahvia ja oikeanlaista leipää, filone lariano. Kunnes sitten tulee töyssy. Juhlien teemana on Kahden maan kansalainen. Jumala kyllä opasti Israelia pilvenja tulenpatsaissa, mutta että Hänen pyhä läsnäolonsakin oli kannettavaa mallia. Aidoin rukous oli: rukoile puolestamme. Lopulta sanoja tarvitaan vain kourallinen, jos lainkaan. Joissakin raamatunlukuoppaissakin kehotetaan eritoten ensikertalaisia kiiruhtamaan vanhatestamentillisen lakihetteikön ohi kohti väljempiä vesiä. Arvelen, että silloin jo entisen maastamuuttajan on syytä pakata matkaan paitsi Siionin virret myös rutkasti nenäliinoja. 2 01 6 sa ja pakkosiirtyy Baabeliin, Ihmisen Pojalla ei ole mihin päätänsä kallistaa ja Paavali se vasta reissaakin. Kreikankieliset yhteisöt ovat hyvin kreikkalaisia, romaniankieliset yhteisöt hyvin romanialaisia, venäjänkieliset hyvin venäläisiä. Jumala kyllä opasti Israelia pilvenja tulenpatsaissa, mutta että Hänen pyhä läsnäolonsakin oli kannettavaa mallia. KOTIMAA 15 2 8.4 . Siitä, jossa veisataan: ”Vaikka vaellus on vaivaista, minä vielä jaksan toivoa”. Jokin läikähti, kun haastattelin neljä vuotta sitten dominikaani-isä Antoine Levya Kirkko & kaupunki -lehteen. Mutta syvempiä tuntoja sillä ei jaeta. Sama pätee ihmisen ja Jumalan suhteeseen. Silloin, jos Jumala suo, olen taas Suomessa. Siellä, elämää suojelevassa laissaan, Jumala oli läsnä kansansa keskuudessa. Seurakunnat ovat olleet monikulttuurisia ja ei-englanninkieliset ovat solahtaneet huomaamatta osaksi joukkoa. Kielipuolisuus on joka tapauksessa jumalasuhteen lähtökohta. Liikuttavaa on, että liiton arkkuunkin Jumala käskee kiinnittää neljä kultarengasta. Miten mahdoton siinä oli olla, miten tavattoman ruma se oli. Rukouksessa on kyse aitoudesta, niin kuin suhteessa aina. Mutta verrattomasti parempi se on kuin keinokuitusohva. Ensi alkuun se halvaannutti. Käteen on jäänyt ikävää, sinnikästä likaa, joka ei lähde pesemälläkään pois. Hän ymmärtää meitä, niin pitkälle, että tuli yhdeksi meistä, mutta meidän sanamme hiertyvät hänen edessään niin ohuiksi, ettei niitä enää näe. Kun matkan vaivat rasittavat kulkijaa, Vanhan testamentin kuivahko lainsäädäntö muistuttaa, että Jumala todella on, niin kuin hepreaksi sanotaan, Immanu-el, Jumala meidän kanssamme. Pyhäkkötelttaan oli myös tuotava akasiapuinen kullattu arkku, johon kivitauluihin hakatut kymmenen käskyä oli sijoitettava. Lähes poikkeuksetta olen tutustunut heti ensi kerralla moniin pappeihin ja seurakuntalaisiin. Näkee sinne, missä eri kirkkojen juuret alkavat kietoutua toisiinsa ja muodostavat suuren juurakon, joka imee yhtä vettä. Toisaalta poikkeukset riemastuttavat aina kun niihin törmää. Kahden vuoden ajan olen yrittänyt etsiä ortodoksista yhteisöä, jonka rukoukseen olisi hyvä yhtyä. Vain aidon rukouksen ja rukoilijalleen tosien sanojen kautta voi ojentautua sen varaan, mitä ei nähdä. Santa Maria, Madre di Dio, prega per noi peccatori. Ensi kesänä, jos Jumala suo, vietetään Herättäjäjuhlia. Tärkeintä on kuitenkin ollut uudelle avoin vastaanotto. Samalla ne kuitenkin tulevat vetäneeksi näkymättömät seitit, jotka määrittävät, miten toisiin kirkkoihin tulee suhtautua. Sen sijaan Roomassa, jossa tämän kevään asun, olen kielipuoli. Tämä on Raamatun kuivin osa, ajattelee moni. Olen säännöllisesti lyönyt päätäni kulttuurija kielimuuriin. Kirkon pitäisi olla se taho, joka jaksaisi jokaisessa yhteiskunnassa ja perinteessä kysyä, ketkä jäävät ulos. Tutuiksi tulleet anglikaaniset seurakunnat ovat oivaltaneet sen, mitä muiden, minunkin, tulisi oivaltaa: kirkko ei ole vain minunlaisilleni. Seurapenkkikään ei ole ergonomian ihme. Ikävää, kun huomaa oman heikon tilansa, ikävää, kun sanat eivät mahdu suuhun tai tule sieltä ulos, ikävää, kun kotoisin olo ei ole täällä vaan toisaalla. Sopivan ortodoksisen porukan puuttuessa olenkin etsiytynyt englanninkielisiin anglikaanisiin yhteisöihin. Pyhä Maria, Jumalan Äiti, rukoile meidän syntisten puolesta. Mainiosti rullannut tarina muuttuu loputtomaksi lainsäädännöksi. Toivon istuvani seurapenkillä vantaalaisella urheilukentällä, siellä ehkä tuoksuu se sellainen oranssi kumi, jolla kentät on usein päällystetty. Muukalaisten läsnäolo siedetään, mutta harva on tehnyt työtä kielellisten ja kulttuuristen esteiden poistamiseksi. Monet puhuvat rakkaudesta omaan kirkkoonsa mutta liian harvat siitä, kuinka käyvät muissakin kirkoissa ja kokevat ne aivan yhtä lailla omikseen. SAIlA KeSKIAhO Kirjoittaja on toimittaja ja kristitty.. K un puhutaan vierauden tunnosta, muistan aina cambridgelaisen keinokuitusohvan. Kun kristittyjen sanotaan potevan Jumalan kansan koti-ikävää, ajattelen sitä kamalaa sohvaa. Kahden vuoden vaivauksen tuloksena uskosta on lirunut paljon pois. Sitäkään en kotiini ottaisi. Koska juuri siitä kirkossa on kyse, erilaisten ihmisten yhteisestä uskosta ja ylistyksestä. Kirkossa on tilaa, vaikka englannin aksentti ei olisikaan sama kuin BBC:n uutisankkurilla, vaikka ihonväri olisi toinen kuin omani, vaikka uskonnollinen tausta, eettiset vakaumukset ja teologiset mieltymykset olisivat erilaisia. Se järisyttää asettumatonta uskovaa. Mutta miten sen kanssa kuitenkin oli elettävä ja toivottava, että tulee vielä aika, jolloin sohvalla ja todellisuudessa on hyvä olla. Sinne Heprealaiskirjeen kirjoittaja kehottaa Kristuksen seuraajiakin menemään, leirin ulkopuolelle, Hänen häväistystään kantaen. Pikku hiljaa yllätin itse itseni luovimasta mitä ihmeellisimmissä tilanteissa. Myönnettävä se on, että teksteissä vilisevä virheettömien uhrisonnien maksaa ympäröivä rasva alkaa jossain vaiheessa kuristaa kurkkua. Eksyin vahingossa 500-luvulla rakennettuun kirkkoon, ja sujuvasti onnistuin yhtymään seurakunnan ruusukkorukoukseen. Sen tähden kirkko ei saa koskaan olla vain niiden, jotka ovat kopioita minusta. Alkumetreillä Abrahamin, Iisakin, Jaakobin, Joosefin ja Mooseksen elämä on vauhdikasta. Silti olen lukenut Exodustani, Numeriani ja Deuteronomiumiani toisin, nyt oman vaellukseni loppusuoralla. Kirkot odottavat, että heidän jäsenensä sitoutuvat kirkon elämään ja opetukseen, ja se on aivan oikein. Tuttu kieli, kaunis liturgia ja huikeat virret ovat tehneet olon kotoisaksi. Liityin aikuisiällä ortodoksisen kirkon jäseneksi mutta osa minusta ei koskaan lähtenyt luterilaisesta perinteestä, johon kasvoin. Renkaisiin saattoi kiinnittää kantotangot, joiden varassa arkkua siirrettäisiin, kun kansan oli aika lähteä eteenpäin. Kirkon pitäisi olla se taho, joka jaksaisi jokaisessa yhteiskunnassa ja perinteessä kysyä, ketkä jäävät ulos. Hän kertoi miettineensä pitkään, liittyäkö ortodoksiseen vai katoliseen kirkkoon. Mooses sai Jumalalta hyvin yksityiskohtaiset jumalanpalvelusohjeet, joiden rinnalla kirkkokäsikirjat kalpenevat. Kerroin huoltomiehelle homeesta ja kysyin dominikaaniveljeltä oikeaa tietä. Siellä ulkona odottaa myös Kristus, Hän, joka vietiin Jerusalemin turvallisten kaupunginmuurien ulkopuolelle pelottavaan, säätelemättömään maailmaan teloitettavaksi. Se on lainaa Jaakko Löytyn samannimisestä virrestä. Vaikka isä Antoinesta lopulta tuli katolilainen, rakkaus ortodoksiseen kirkkoon ei himmennyt. Ne ovat paitsi kirkkoja, myös kokoontumispaikkoja, joissa ruokien maut ovat tuttuja jo lapsuudesta ja vihdoinkin saa puhua ominta kieltä. Jos kirkko ei sitä uskalla tehdä, kuka uskaltaa. Haastattelussa isä Antoine sanoi sen laittamattomasti: ”Koska minun oli vaikea tehdä valintaa katolisen ja ortodoksisen kirkon välillä, ekumenia on aina osa minua itseäni.” Vaikka rajalla on vaikea sanoa, mihin viime kädessä kuuluu, sieltä myös näkee syvälle. Vaikka rajoilla oleminen on minulle luonteva paikka, koen siitä säännöllisesti syyllisyyttä. Kaikki muu valui korvien ohi, mutta ei sillä väliä. Oli ahdistavaa huomata, että tuttavuuksien luominen muuttui monta kertaluokkaa vaikeammaksi. Hän osallistuu säännöllisesti ortodoksisiin palveluksiin. Uusi seurakuntalainen ei ole ollut uhka vaan ilo, jonka mukaan ottaminen ei ole vaatinut strategiatyöskentelyä, vaan kohtaamista. Jumala käski rakentamaan ja varustamaan pyhäkköteltan, hankkimaan papeille parasta ylle ja ohjeistamaan jumalanpalveluksista vastaavat leeviläiset viimeistä piirtoa myöten. B ritanniassa kieli ei koskaan ollut ongelma. J a kun Jumala on liikkeellä, ei häneen uskomisensakaan ole paikalleen lukittua. Siellä ulkona odottaa myös Kristus. Kun minulla ja kaltaisillani alkaa olla kirkossa liian kivaa keskenämme, jokin on pahasti pielessä. Ei siitä, kuinka tyylipuhdasta, tradition mukaista tai tarkkasanaista se on. Ikävää isänmaahan, joka ylhäällä on. Olen aina elänyt uskoani monenlaisilla rajoilla, eri kristillisten perinteiden rajoilla, uskon ja epäuskon rajoilla, yksityisen uskon ja yhteisön uskon rajoilla. Liiton arkku sijaitsi pyhäkköteltan kaikkein pyhimmässä
Sopivankokoinen tiskarin työasu löytyy helposti. kuVAt: MAri teinilä KrIsTITyn vAEllus. 2 01 6 M etsäiset mäet ja siniset järvet ovat Heinävettä parhaimmillaan. Majapaikka on askeettinen, mutta kaikki tarvittava löytyy joko huoneesta tai käytävältä. Komeat kuusien reunustamat käytävät kutsuvat peremmälle. Viikko on minun, pystykorvaluterilaisen kuuliaisuusharjoitus. Halusin tutustua luostarielämän arkeen ruohonjuuritasolla anonyyminä ilman ennakkokäsityksiä. Päivän aikana ruokailijoita Valamon ravintolassa oli enimmillään 400, kirjoittaa siellä talkooviikon tehnyt toimittaja Aulikki Alakangas. Saan nopean Tiskaajan päiväkirja vAlAMOn luOsTArI Talkoolaisena voi tutustua luostarielämään hieman syvemmin kuin tavanomaisella vierailulla. Täältä löytyy rauhaa, hiljaisuutta ja tilaa ajatuksille. 16 KOTIMAA 2 8.4 . Pihalla musta Nikolai-luostarikissa venyttelee kiiltävää komeuttaan. Viinija lahjatavaramyymälä on täynnä myytävien tuoksua. Ensimmäisenä talkoopäivänä vatsassa on perhosia. Mielessä vain vanha luostariohje ”rukoile ja tee työtä”. Suurkeittiökokemusta ei ole, eikä tiskilinjastosta hajuakaan. Vastaanotossa saan opastuksen vanhaan munkkilaan ystävällisesti venäläisellä aksentilla. Saapuminen Valamon luostariin, joka kuuluu valtakunnallisesti arvokkaimpien kulttuuriympäristöjen joukkoon, herättää tulijassa tunteita. Olen tullut reilun viikon mittaiselle talkoojaksolle luostarin keittiöön tiskariksi. Taustalla soi vaikuttava ortodoksinen kirkkolaulu
Kolmas talkoopäivä on kiireinen. Tuntuu kuin koko ravintolan henkilökunta kulkisi juosten. Talon oman väen lisäksi saapuu kaksi ryhmää ruokailemaan. Vastaanotosta otan hautausmaan tsasounan avaimen ja vietän siellä hetken tuohuksia sytytellen. Kodittomiksi jääneiden jänisten ja oravien säntäillessä hätääntyneinä autojen alle halusin kirota koko ihmiskunnan ja muuttaa yksinäiseen mökkiin ikuisiksi ajoiksi. Työpäivän jälkeen on mahdollisuus ulkoilla ja osallistua jumalanpalvelukseen. Ruokailuissa tapaan muita talkoolaisia. siinä se oli, tienristeys. Kristuksen kirkastumisen muistolle pyhitetty pääkirkko on luostarin keskipiste. Helposti. Toivon puu K orkeaksi varttunut sekametsä oli ollut iloni melkein joka päivä. Luomakuntaa odottaa lopulta pelastuminen ja vapautuminen, vaikka ekokatastrofi tulisikin.” Hänen rohkeutensa toimia, oman rajallisuuden hyväksyminen ja luottamus Jumalaan jättivät jäljen. Kuivina astiat palautetaan paikoilleen. Otamme vastaan tiskattavaa sekä ravintolan luukulta että keittiöstä. Sitten soitin kaupunginpuutarhurille. Palautetta annettiin reippaalla tyylillä, jos asiat eivät menneet nappiin. Kysyin, löytyisikö kaadetun metsän läheltä alueita, joiden voisi antaa kasvaa luonnonmukaisiksi pikku keitaiksi. Minulle se on ulkoilua ja hautausmaalla käyntiä. ”Mistä saat toivoa tällaisina aikoina?” kysyin Suomen ekumeenisen neuvoston pääsihteeriltä. Muuta henkilökuntaa on kolmisenkymmentä ja heidän lisäkseen käy runsaasti talkoolaisia. Vaikka viikon aikana oli kiireisiäkin päiviä, kotiin lähtiessä tunnen itseni levänneeksi ja virkistyneeksi. Parhaimmillaan parkkipaikalla seisoi kolme bussia yhtä aikaa ja ruokailijoita oli 400. Olin soittanut hänelle tehdäkseni jutun ympäristöseminaarista, jonka hän oli johtanut. Kun viime syksynä näin hakkuiden reunamerkit, en nukkunut seuraavana yönä juuri lainkaan. Tänä päivänä luostari on 13 henkisen veljestön kilvoittelupaikka. Halusin tutustua luostarielämän arkeen ruohonjuuritasolla anonyyminä ilman ennakkokäsityksiä. Linjasto ja isoille astioille tarkoitettu tiskikone hoitavat hommat. Päivä päättyy jumalanpalvelukseen. Pääkirkon lähellä on luostarin vanha kirkko. Itse valitsen oman rauhan, hiljaisuuden ja mietiskelyn jättäen yhteisöllisyyden seuraaville päiville. Tietenkin hän voisi. Puutarhuri löysi kartastaan muutamia sopivia paikkoja ja ryhtyi suunnittelemaan puiden istuttamista. Työtehtävissä on valinnanvaraa. neljännelle talkoopäivälle sattuu vapaapäivä. AulIKKI AlAKAngAs VAlAMOn luOsTArI Talvisodan alussa Laatokan saaressa sijaitsevasta Valamosta (nykyisin Vanha Valamo) 200 munkkia lähti evakkoon ja löysi uuden luostarikodin vanhasta kartanosta Heinäveden Papinniemestä. KOTIMAA 17 2 8.4 . Koko päivä omaa aikaa tehdä mitä haluaa. Työparini on oikein mukava ja yhteinen sävel löytyy heti. Kynät korostavat kirjailija Pentti Saarikosken hautaa Valamon hautausmaalla. Mitä minä voisin tehdä. Päivän kruunaa vielä luostarin tunnetusti hyvä ruoka. Kirjoitin paikallislehden mielipidesivulle ja koetin kertoa nätisti oman näkökulmani. Katkeruus ja anteeksiantaminen. Huhtikuun iltavalo Valamossa.. Talkoolaiset on vakuutettu, joten turvallisin mielin voi outoonkin työhön ryhtyä. Kun harvesteri alkoi laulaa ja korkeat puut ryskyivät vasten maata, minusta alkoi pulputa sellaista vihaa, etten ollut moista maistanut. Ihan selvänä edessäni elämän tie ja kuoleman tie. Viikko on minun, pystykorvaluterilaisen kuuliaisuusharjoitus. Noin seitsemän tunnin työpäivään kuuluu puolen tunnin lounastauko ja viidentoista minuutin kahvitauko. Luostarin johtaja on arkkimandriitta Sergei. Veljestön kanssa yhteys oli pinnallista. Mari-Anna Pöntinen vastasi: ”Jumala rakastaa luomaansa maailmaa eikä hylkää sitä. Luostarihan on heidän kotinsa ja kilvoittelupaikkansa, ja me muut olemme vieraita, tukien heidän kilvoituselämäänsä. Tähän aikaan turisteja ei ole niin paljon kuin kesällä, ja talkoolaisia on hommissa vain toista kymmentä. Kun savolainen piällysmies ja pohjoispohjalainen sosiaalinen erakko kohtaavat, kulttuurierot näkyvät. Onnekseni päivä on rauhallinen ja työparini neuvoo ystävällisesti. Matkalaukku tosin oli saanut lisäpainoa matkamuistoista ja tiskari itse hyvän ruuan myötä. Talkoolainen voi toimia opastusja vahtitehtävissä, piha-alueiden ja puutarhan hoitotöissä, sadonkorjuussa, avustustehtävissä ravintolassa, kaupassa, kirjastossa, opistossa tai eri työpajoissa. Onnekseni talon tavat alkavat tulla jo tutuiksi. Herkkähipiäisen hommaa tiskarina työskentely ei ole. Suomen ortodoksisen kirkon suurin hengellinen aarre, ihmeitätekevä Konevitsan Jumalanäidin ikoni, sijaitsee kirkossa. danielle.miettinen@veritasforum.fi Kodittomiksi jääneiden jänisten ja oravien säntäillessä hätääntyneinä autojen alle halusin kirota koko ihmiskunnan ja muuttaa yksinäiseen mökkiin ikuisiksi ajoiksi. Rukoilin koko talven hartaasti, että Jumala tekisi ihmeen ja pieni paratiisini säästyisi. Iltarukouksessa kiitin kaikista, jotka ovat tehneet niin kuin vanha viisaus kehottaa: ”Vaikka huomenna tulisi maailmanloppu, tänään istutan omenapuun.” Nukuin hyvin aamuun asti. Viikonloppua lähestyttäessä kiire lisääntyy. Kulttuurikeskuksen Mestarin jälki -taidenäyttely ja Historiallinen näyttely tekevät vaikutuksen ja kirkko kutsuu hiljentymään. 2 01 6 KOluMnI DAnIelle MIeTTInen opastuksen koneiden käytöstä ja käytännön tutustuminen alkaa välittömästi. Se oli pelottavaa. Toisena päivänä työn luonne alkaa jo hitaasti hahmottua, koneet tulevat tutuiksi ja astioista jo joku alkaa mennä oikeaan osoitteeseen kymmenissä eri kaapeissa ja hyllyissä. Nyt metallikourat nostivat paksuja runkoja pinoihin, jotta kaupunki voisi myydä ensin ne ja sitten kolme tonttia
Mitä ilmoituksesta elävän kirkon ja reaalimaailman suhteisiin tulee, tämän tutkimuksen mukaan Kasper arvioi sekularisaation alimman pisteen jo olevan ohi. Koska Jumalan olemus on rakkaus, hän haluaa jakaa itsensä ihmisolentojen kanssa. Jumalan lihaksi tuleminen muutti kaiken Vuonna 2010 eläkkeelle jäänyt kardinaali Walter Kasper oli Vatikaanin keskeisiä ekumeenikkoja 2000-luvulla. Juutalaisuuden itseymmärrykseen on aina kuulunut kaipuu Jerusalemiin. Englanninkielisen väitöksen lähdemateriaalina on kohteen kirjallinen tuotanto. Eipä ihme. Näin on tehty suomalaisille kirkoille ja hautausmaille luovutetulla alueella. Jos juutalainen teologinen ja historiallinen narratiivi ei pitäisi paikkaansa, katoaisi koko Israelin olemassaolon perusteista jotakin. Vanhassa testamentissa Jerusalem mainitaan 660 kertaa. Näin tehtäisiin mielellään Jerusalemissa ja samalla kaadettaisiin toisen osapuolen ”väärä” Jumala. Mutta entä sitten. Temppelivuoren juutalainen esihistoria on kiistämätön. 2 01 6 KOluMnI jussI ryTKönen M aailman protestanttien kannattaa aina paavin ohella tietää Vatikaanista muutama nimi. Kun sivilisaatiot iskevät yhteen, toisen osapuolen kiinnekohtia samaan maahan helposti tuhotaan. Teologia on tiede, jossa on tämän tästä mentävä takaisin asian ytimeen. Ylipäätään juuri äärellisen ja äärettömän välinen jännite on Huhtasen mukaan Kasperin ilmoitusteologian ymmärtämisen lähtökohta. Koraanissa sitä ei mainita kertaakaan.. Ihmisenkin vapaus ja kyky vastata Jumalan kutsuun perustuu tähän vapauteen. Unigrafia, Helsinki 2016. Jumala on myös vapaus. Ja juuri inhimillisessä historiassa ilmoitus tulee ymmärrettäväksi. Tässä tehtävässä hän oli myös Luterilaisen maailmanliiton ekumeenikkojen vastapeluri Vatikaanissa. Siksi kristillinen vapauden käsite pitäisi tulkita uudelleen meidän aikaamme varten. Ytimessään kiista Temppelivuoresta on erittäin teologinen. Näin tehtiin Jugoslavian hajoamissodissa. jussI ryTKönen Tiina Huhtanen: Event of The radically new: Revelation in the Theology of Walter Kasper. Siinä käytetään Temppelivuoresta vain islamilaista ilmaisua Al-Haram al-Sharif, vaaditaan Israelia päästämään muslimit vapaammin rukoilemaan paikkaan ja lopettamaan arkeologiset kaivaukset alueen läheisyydessä. LEHTIKUVA / AP / PLINIO LEPRI VäITösKIrjA Tutkimus on myös eräänlainen kristillisen pelastushistorian älyllisesti painottunut ja tasokas kertauskurssi. huhtikuuta päivättyä päätöstä. Koraanissa sitä ei mainita kertaakaan. yK:n kasvatus-, tiedeja kulttuurijärjestön Unescon mielestä Temppelivuori ilmeisesti ei kuitenkaan enää edusta muuta kuin islamilaista perinnettä. Kasperia pidetään yhtenä aikamme merkittävimmistä katolisista kirkonmiehistä. Sekularisaation taustalla Kasper näkee väärin ymmärretyn vapauden käsitteen. Yksi heistä on kardinaali Walter Kasper (s. Huhtasen tutkimuksen mukaan ilmoitus on Kasperille ennen kaikkea tapahtuma. Mutta järki ja suhteellisuudentaju olisi retoriikassa säilytettävä: Vanhassa testamentiss a Jerusalem mainitaan 660 kertaa. Väitöskirja on luettavissa myös Helsingin yliopiston verkkosivuilla. Jumala on kommunikoiva, aktiivinen Jumala. Myöhemmin tuhotun temppelin alueelle rakennettiin ensin kirkko, sitten nykyinen Kalliomoskeija. 1933). Hiljattain Helsingin yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassaan Event of The radically new: Revelation in the Theology of Walter Kasper Tiina Huhtanen analysoi Kasperin käsitystä Jumalan ilmoituksesta. Saksalainen Kasper toimi Vatikaanin kristittyjen ykseyden neuvoston puheenjohtajana vuosina 2001–2010. Inkarnaatiosta alkoi uusi aikakausi. Jerusalem ja Temppelivuori saakoot toki rauhan vuoksi olla uskontojen yhteinen pyhä paikka. Sota Temppelivuoresta J uutalaisuuden pyhin paikka on Jerusalemissa sijaitseva Temppelivuori, jolla tuhansia vuosia sitten sijaitsivat kuningas Salomon rakentama ensimmäinen temppeli sekä paljon uudempi, Jeesuksen ajan toinen temppeli. 18 KOTIMAA 2 8.4 . Lopullisesti Jumalan ilmoitus avautuu vasta eskatologiassa, ajan lopussa. Raamattu, traditio ja kirkon opetus yhdessä Pyhän Hengen johdatuksen kanssa varmistavat Kasperin ajattelussa Huhtasen mukaan sen, että kristillinen sanoma saatetaan autenttisena aina uusille polville. Lisäksi syytetään Israelia siitä, että ”bysanttilaisia ja islamilaisia” arkeologisia löytöjä nimettäisiin tarkoituksellisesti juutalaisiksi ja paikan vanhoille hautausmaille ”lisättäisiin” juutalaisia valehautoja. Uskon pyhä topos on aivan tietty piste maailmankaikkeudessa. Jumalan ilmoitus tarkoittaa kristillisessä teologiassa sitä, millä tavoin Jumalan uskotaan ihmiskunnan historiassa ja erityisesti Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa lähestyneen ihmiskuntaa. unescon päätöksestä on noussut Israelin mediassa meteli. Rajallisen ihmisen mahdollisuus käsittää ääretöntä Jumalaa on Kasperin mukaan mahdollista, sillä Jumala ei ole välinpitämätön luomakuntaa kohtaan, vaikka Hän ei fyysisesti olisikaan sen ulottuvilla. Onhan uskontojen ytimessä aina myös väite totuudesta. Suomalainen systemaattisen teologian tutkimus on viime vuosina kurkottanut yhä useammin myös katolisen ja ortodoksisen maailman teologian puoleen. Muuhun tulokseen ei voi tulla, jos lukee Unescon 11. Sen ohessa tutkimus on kuin sivutuotteenaan myös eräänlainen kristillisen pelastushistorian älyllisesti painottunut ja tasokas kertauskurssi. Kasperin ajattelua analysoiva Tiina Huhtasen tutkimus toteuttaa tätä funktiota arvokkaasti. Mitä ei ole, ei ole koskaan ollut – tai vähintään sillä ei ole arvoa. Ekumeenisena aikanamme tässä esitellyn väitöskirjan kaltaiset työt ovat arvokkaita ja ansaitsevat laajan lukijakunnan
Haapiainen on kanttorin poika, jonka virsisuhde on saanut lujan alun isän kanssa urkujen äärellä istuessa. Jakaranda-musiikkiryhmässä hän on laulanut vuodesta 2003. PäIvI HäKKInen elohopean lailla Hannu Väisäsen omaelämäkerrallinen tarina on edennyt jo neljänteen osaan. Tästä ”itsensä hajottamisesta” Antero saa kuulla varoituksia. OllI sePPälä. Virsien sisältö aukeaa pikkuhiljaa. Sarja alkoi maaliskuussa ja sitä esitetään sunnuntaisin klo 19. Ilon tunne jumalanpalveluksessa on monikerroksista. TuIjA TIIHOnen Hannu Väisänen: Elohopea. Sarjasta on vielä lähettämättä kolme osaa. 2 01 6 KulTTuurIKulMA Virret opitaan sydämellä Vantaalainen pappi ja Kirkkohallituksen projektisihteeri Timo-Matti Haapiainen laulaa iltarvirsiä pojilleen. Katsoja pääsee mukaan pappien matkaan tai muslimi-isän pohdintoihin lapsensa tulevaisuudesta Suomessa. Kirjan nimi Elohopea kertoo taiteilijanlaadusta, jota ei voi vangita yhteen muottiin, vaan luovuus hakee ilmaisuaan sekä kuvataiteen että musiikin kautta. Sellainen on kristinuskon todellisuus, toteaa ilovirren tuore säveltäjä. Pakko kuitenkin sanoa, että 23-vuotiaan seurakunnanjohtaja Patrick Tiaisen toiminnan seuraaminen tekee hieman häijyä. Kahdeksannen osan oivaltavat leikkaukset Patrickin herätyskokouksen kiihkeydestä MS-tautia sairastavan Marianne Wassbergin kiireettömään olemiseen toimivat. Lopulta hän löytää myös rakkauden ja onnistuu asettumaan kaupunkiin, ”joka ei kaipaa ketään ja jolta mitään ei enää puutu”. Aito ilo nousee yllättävistäkin paikoista. KIrjAT raali tämä ei ole, Haapiainen virnistää. Aistimusten ja mielikuvien vyöry hykerryttää ja yllättää, mutta palvelee aina tarinaa. usKOvAIsTen MATKAssA Yle Femin 12-osainen sarja Uskossa olevat on kiinnostava sukellus erilaisten uskon ihmisten maailmaan. Monenlaiset tunteet kuuluvat kirkkoon. Lapsesta asti Virsikirjaa selailleelle Haapiaiselle oli jännittävä paikka, kun oma sävellys valikoitui mukaan kokoelmaan. Sarja seuraa eri uskontoihin kuuluvia päähenkilöitä vuoden ajan. – Päätin antaa Jakaranda-vaikutteiden päästä läpi ja kas kummaa, ongelmakohdat aukenivat. Jouko Ikolan sanoittama Kohotkoon ilohuuto -virsi löytyy lisävihosta numerolla 904. KOTIMAA 19 2 8.4 . Ihan perinteinen saksalaiskoTähän virteen pääsee parhaiten sisälle kuuntelemalla ja liittymällä mukaan lauluun. Tiaisesta leivotaan seuraavaa karismaattisen liikkeen saarnaajatähteä. Tiaisen puheet esimerkiksi lapsista profeettoina eivät ehkä kestä kriittistä tarkastelua. Hannu Väisäsen omaelämäkerrallisessa sarjassa ovat aiemmin ilmestyneet Vanikan palat (2004), Kuperat ja koverat (2010) sekä Taivaanvartijat (2013). . – Tuota kysymystä olen sittemmin tavalla tai toisella hahmotellut kaikissa työtehtävissäni, toteaa TT Haapiainen, joka seurakuntapastorin tehtävän lisäksi on ehtinyt työskennellä Kirjapajan kustannustoimittajana sekä sihteerinä Kirkkohallituksessa useissa kirkon uudistamiseen tähtäävissä hankkeissa. Sarjan ihmiset kuvataan sympaattisesti. Hyvän aikaa työskenneltyään Haapiainen tajusi, että työ ei etene. – Aikanaan Kirjapajan Uusia virsiä -kirjan toimituskunnassa tutustuin Ikolan teksteihin ja vaikutuin niiden mahtavista kielikuvista. Sieltä Antero kuitenkin löytää ystävyyttä ja hengen lentoa. Otava 2016. Onko Jumala enemmän läsnä hiljaisuudessa vai metelissä. Uskossa olevat on saanut tukea muun muassa kirkon mediasäätiöltä. Sopivaa tahtilajia ei meinannut löytyä ennen kuin säveltäjä uskalsi irrottautua perinteistä. Sitä voi kokea jopa kiirastorstain dramaattisessa messussa. Uudistamisesta ja tulevaisuudesta oli kyse myös Virsikirjan lisävihkoa kokoavassa työryhmässä, jonka sihteerinä Haapiainen toimi alkuvaiheessa vuosina 2012–2013. 363 s. KuVa: Jani LauKKanen vIrsIen TeKIjä Y lioppilaskirjoituksissa vuonna 1996 Timo-Matti Haapiainen vastasi enteellisesti kysymykseen Mikä on kirkko. Mutta löytyy myös ymmärtäjä, viisas kirkkoherra, joka tietää, että särkymistä ei pidä pelätä. ”Meidänhän on mentävä rikki muutamaan kertaan, korjattava itsemme, säryttävä uudestaan ja taas liimattava.” Hänen rohkaisemanaan Antero jättää rajoittavat ympyrät ja lähtee Pariisiin. Sen jälkeen jaksot ovat olleet Yle Areenassa katsottavana 30 päivän ajan. Haapiainen kehottaakin Kohotkoon ilohuuto -virren kohdalta vihon avaavaa kirkkokansaa viisveisaamaan nuottiviivaston erikoisemmista tahtimerkinnöistä. Yllättävältä tuntui nähdä Temppeliaukion kirkossa työharjoittelussa olevan sikhin, Saran Kaurin asettelevan tekstiilejä alttarille. Hienoutta hän näkee yhtälailla ikivanhoissa kuin uusissakin lauluissa. Väisänen näyttää tuokiokuvia metropolin rujosta varjopuolesta: ilotyttökaduilla, metrotunneleissa, teollisuusalueilla ja siltojen alla sykkivästä tummasta elämästä, joka on kaukana matkailumainosten kliseistä. . Sävellys syntyi mutkien kautta. Koen, että virret opitaan pään sijaan sydämellä. Ensi vaikutelma voi muuttua ajan kanssa. Parhaillaan häntä työllistää vuonna 2017 vietettävä reformaation juhlavuosi. Antero etsii omaa tietään tärkeiden elämänvalintojen edessä ja muuttaa Ranskaan. Väisäsen rikas kieli hakee vertaistaan, hän yhdistää erehtymättömällä tyylitajulla ylevän ja banaalin, laajan sivistyksen ja arkiset ilmaukset. – Tähän virteen pääsee parhaiten sisälle kuuntelemalla ja liittymällä mukaan lauluun
Lisätiedot: espoonseurakunnat.fi/tyopaikat Hakuaika päättyy 6.5. Uskon tutkimustuloksiinkin siinä mielessä, että kuorossa laulaminen parantaa elämänlaatua ja on myös eduksi kokonaisterveydelle. Meriläinenkin alkoi käydä kuntosalilla samassa kuorossa laulavan miehen kanssa. PerheuuTIseT. 040 591 8415, kimmo.ylikangas@evl.fi sekä pastori Minna Tanska p. PAIKKOJA AVOINNA KuOrOlAINeN Kirkkokuorossa laulaminen on myös yksi sosiaalisen kohtaamisen paikka. Kuvassa Veikon lisäksi vanhemmat Petri Kyrölä ja Kaisa Alavuotunki sekä siskot Olga (5 v.) ja Veera (4 v.). rIITTA AhONeN Lapin ammattikorkeakoulun lehtori Juha Meriläinen laulaa Karungin kirkon kuorossa Torniossa. Itse olen viihtynyt tämän harrastuksen parissa hyvin. Ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävä kanttorin virka, hakuaika päättyy 10.5.2016 klo 15. Lisätietoja antaa kirkkoherra Kimmo Ylikangas, p. Lisäksi alueen seurakunnat ovat yhdessä muodostaneet Päijät-Hämeen seurakuntien keskusrekisterin. – Haemme sellaisen seisoma-asennon, että saadaan tuki vatsan alaosasta hengittämiselle. – Ne laulut ovat terapiaa sielulleni. Tapaan hyvin mukavia ihmisiä, joista pidän. K irkkokuorossa laulaminen viehättää Lapin ammattikorkeakoulun lehtori Juha Meriläistä, koska hän nauttii kauniista kirkkomusiikkilauluista. Veikko eino Olavi Kyrölä kastettiin 5.3. Kuoronjohtaja painottaa sitä, että ääni tulee muodostaa oikein. pastori sirkka-Maria Manner (s. 050 345 2871, minna.tanska@evl.fi Hakemukset on toimitettava Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituliin viimeistään 19.5.2016 klo 15.00 mennessä, ensisijaisesti sähköisesti KirkkoHr järjestelmän kautta tai toissijaisesti os. klo 15.00. Virka täytetään 1.11.2016 lukien. Meriläinen laulaa tenoria. Meneillään on neljäs vuosi Karungin kirkon kuorossa Torniossa. – Kirkkokonsertit ovat yleensä aina täynnä. Kun palaan kotiin harjoituksista, on olo iloinen ja keventynyt. 2 01 6 FORSSAN SEURAKUNNASSA on haettavana varhaiskasvatuksen ohjaajan virka, hakuaika päättyy jo 29.4.2016. Kirkkomusiikilla voisi olla parempi asema koulumaailmassakin, jotta ihmiset uskaltaisivat enemmän osallistua lauluun seurakunnan yhteisissä tilaisuuksissa. Seurakuntien väkiluku on 82 400. Keskusrekisterin johtaja vastaa myös Lahden seurakuntien seurakuntatoimistoista sekä hautausasioiden asiakaspalvelusta. Kuoroharjoituksiin on aina mukava mennä. Erityisesti häntä puhuttelee Kiitoslaulun sanat ”Meille Taivaan Herra anna nöyrä altis mieli, että puhkeaisi lauluun kiitoksesta kieli.” Sanat on kirjoittanut Sulo Leskelä. PL 122, 50101 Mikkeli tai mikkeli.tuomiokapituli@evl.fi Lahden seurakuntayhtymään kuuluu viisi seurakuntaa, joilla on yhteinen keskusrekisteri. Karungin kirkon kuorossa on 13 aktiivista laulajaa, kuusi miestä ja seitsemän naista, iältään 23-vuotiaasta hiukan yli 70-vuotiaaseen. Kuorolla on esityksiä yleensä kirkollisina juhlapyhinä ja kesätapahtumissa, esimerkiksi viime kesänä kuoro esiintyi Arpelan kyläjuhlassa. Kuorolaisten kesken syntyy ystävyyssuhteita. 050 – 595 5441 tai marja-liisa.heinila@evl.fi. LAHDEN SEURAKUNTAYHTYMÄ Tarkemmat tiedot näet Kirkon Hr-rekrysivuilta. Katso koko hakuilmoitus osoitteesta www.lahdenseurakunnat.fi. Kuorossa laulaminen voimaannuttaa. Kaikkonen) Helsingissä. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa 9.5.2016 klo 12.00 mennessä. mummilassa Vantaan Kivistössä. 20 KOTIMAA 2 8.4 . – Kanttorilta voi kysyä mahdollisuuksista päästä kirkkokuoroon. Kastepappina toimi rovasti Jaakko Simojoki, kummeina Taru Hakala, Annika ja Juha Uutela sekä Ellinoora Vesala. 75 VuOTTA täyttää 9.5. OLLi-PeKKa Rissanen Kirkkomusiikki on terapiaa sielulle Kun palaan kotiin harjoituksista, on olo iloinen ja keventynyt. Meriläinen haluaa rohkaista muitakin laulun harrastamisen pariin. – Se on yksi sosiaalisen kohtaamisen paikka. Virkaan valittavan tehtävänä on johtaa Päijät-Hämeen seurakuntien keskusrekisteriä sekä toimia Lahden seurakuntayhtymän toimistoyksikön esimiehenä. Hausjärven seurakunnassa on haettavana TALOUSSIHTEERIN TOIMI Olarin seurakunnassa Espoossa on haettavana SEURAKUNTASIHTEERIN työsuhteen sijaisuus ajalle 1.6.2016–27.4.2017. Harjoitukset ovat kerran viikossa ja ne alkavat lihasten saattamisella laulukuntoon. Lisätietoja antaa tal.päällikkö Marja Heinilä, gsm. Erityisesti ilahduttaa se, että niissä on kauniit sanat, jotka taitavat sanoittajat ovat kirjoittaneet ja joilla on pitkä ajallinen kantavuus. Tarkemmat tiedot ja hakuohjeet www.forssanseurakunta.fi tai evl.fi/avoimet työpaikat Kuusankosken seurakunnassa on haettavana III KappalaIsen vIrKa Viranhaltija toimii nuorisotyön työalajohtajana. Haemme Lahteen keskusrekisterin johtajaa vakinaiseen virkasuhteeseen 1.7.2016 alkaen