Jos saa jostakin asiasta uutta, parempaa tietoa, on järkevää muuttaa ajatteluaan. Pipsa Wilhelms oli aiemmin » Kirkkovaltuutettu Pipsa Wilhelms Jyväskylästä painottaa, että omia näkemyksiään ei kannata valaa sementtiin. E ri ryhmien väliset kiivaatkin keskustelut ovat jyväskyläläisen kirkkovaltuutetun Pipsa Wilhelmsin mukaan luottamustehtävien suola ja sokeri. | Kuva: Olli Seppälä 1 18 TEEMa: Seurakuntavaalit. – Vain yhdessä puhuen ja paineessa hioutuu timanttisen hyviä päätöksiä. Partioyhteisö on edelleen tärkeä osa koko Wilhelmsin perheen elämää. ”Paineessa hioutuu timanttisen hyviä päätöksiä” päätöksenteko | Kokeneet luottamushenkilöt Jyväskylästä, Hyvinkäältä, Iisalmesta, Kuusamosta ja Alavudelta kertovat, mikä motivoi heitä osallistumaan seurakunnan elämään ja päätöksentekoon. Kahden lapsen äiti ja yhteisöpedagogiikan opiskelija on ryhmädynamiikasta kiinnostunut ryhmätyöihminen. Ryhmässä toimimisen saloja hän on oppinut partiossa 7-vuotiaasta saakka
Wilhelms kokee pystyneensä Jyväskylän seurakunnan luottamushenkilönä ja keskusta-alueen alueneuvoston puheenjohtajana vaikuttamaan omassa kotiseurakunnassaan. Wilhelmsin mukaan kirkon on syytä keskittyä siihen, missä se on hyvä: auttamaan ja kulkemaan ihmisten rinnalla ilossa ja surussa, hädässä ja perusarjessa. Ideana on edistää hyvää johtamista ja laadukasLisäksi kirkon on elettävä ajassa ja uskallettava joissain asioissa myös muuttua. Toisaalta kirkkomme on vähän turhankin karu. Helttusen mukaan kirkossa on menty hyvään suuntaan siinä, että seurakuntien päätöksentekoa on siirretty enemmän virkamiehille ja hallintoa on virtaviivaistettu. – Vaikutukset alkavat vähitellen näkyä. Kaipaisin enemmän sellaisia uskonnollisia tapoja, jotka vetoavat tunteisiin ja aisteihin. 12 vuotta sitten hän päätti, että haluaa ymmärtää myös seurakunnan näkökulmia sisältä päin ja lähti ehdolle seurakuntavaaleihin. – Kukaan ei saa joutua pelkäämään seurakunnan tilaisuuksissa. – Jos joku tehtävä lakkautetaan ja henkilö irtisanotaan, se vaikuttaa aina monin tavoin myös jäljelle jäävään työyhteisöön. Ihmisiä koskevissa päätöksissä on vaikeampi tehdä korjausliikkeitä kuin materiaalisia asioita koskevissa päätöksissä. Hänellä on puolisonsa Liisan kanssa viisi aikuista poikaa ja seitsemän lastenlasta. Jumalanpalvelusten ja kirkollisten toimitusten samanlaisina toistuvat osat tuovat hänelle turvaa ja tunteen jatkuvuudesta. Oppi kirkkaana, lähetystyö keskiöön Hyvinkään seurakunnan kirkkovaltuuston puheenjohtajalle Pentti Helttuselle on tärkeää, että seurakunta toteuttaa Jeesuksen antamaa lähetyskäskyä lähellä ja kaukana. Seurakunnan luottamustehtävistä hänellä on kaikkiaan vajaan 30 vuoden kokemus. Henkilöihin liittyvät päätökset ovat Wilhelmsin mukaan luottamushenkilölle kaikkein vaikeimpia. – Olen usein törmännyt seurakunnassa siihen, että hyvin erilaisista taustoista ja erilaisin tavoittein mukana olevat ihmiset voivat löytää toisensa ja yhteisen sävelen. Jos saa jostakin asiasta uutta tietoa ja uudet näkökulmat vakuuttavat, on järkevää muuttaa ajatteluaan. Usko kolmiyhteiseen Jumalaan on eläkkeellä olevalle rakennusinsinöörille ja merkonomille elämän tärkein asia. – Pipsa Wilhelms pitkään mukana kunnallispolitiikassa. – Usko on minulle hyvin arkinen asia. Kyse ei ole takinkääntämisestä vaan viisaudesta. – Omassa nuoruudessani pappeja pelättiin, mutta nykyisin haluan käydä keskusteluja papin kanssa tasaveroisena ihmisenä. Kirkon ja yhteiskunnan välinen vuoropuhelu on Wilhelmsin mukaan erittäin tärkeää. Sen sijaan häntä huolestuttaa se, että kirkko on osittain luopunut Raamatun ilmoituksesta ja omasta tunnustuksestaan yrittäessään ehkäistä jäsenkatoa ja säilyttää verotulonsa. Wilhelms painottaa, että omia näkemyksiään ei kannata valaa sementtiin. Usko merkitsee Pipsa Wilhelmsille jo lapsena syntynyttä tietoisuutta siitä, että kaiken taustalla on jotakin suurempaa. – Haluan puolustaa avointa, suvaitsevaista ja tasa-arvoista kirkkoa. | Kuva: Olli Seppälä ta toiminnan arvioimista sekä tehdä päätöksenteon prosesseista selkeämpiä. Kirkolla on tulevaisuus niin kauan, kun se on matalan kynnyksen kansankirkko, jossa kaikki ihmiset hyväksytään mukaan, uskoo Pipsa Wilhelms. – Jäsenkatoon pitäisi kyllä reagoida tosissaan, mutta ei niin, että Pentti Helttunen: | luottamushenkilönä | 27.9.2018 2. Wilhelms iloitsee siitä, että kirkko ja sen työntekijät ovat nousseet julkisuudessa esiin yhteiskunnallisina keskustelijoina ja vaikuttajina. Hän uskoo, että kirkolla on tulevaisuus niin kauan, kun se on matalan kynnyksen kansankirkko, jossa seinät ovat leveällä ja katto korkealla ja kaikki ihmiset hyväksytään oikeasti mukaan. Papin ei kuulu opettaa muita ylhäältä päin, vaan olla auttamassa ja palvelemassa seurakuntalaisia yhteisellä matkalla. Ihmiset ymmärtävät, missä vaiheessa mihinkin päätökseen voi parhaiten vaikuttaa. – Lähetystyön ja perhetyön lisäksi olen kiinnostunut taloudesta ja hallinnosta. Pari vuotta sitten Wilhelms teki kirkkovaltuustolle aloitteen budjettiprosessien uudistamisesta ja aloite meni läpi. – Näin tapahtuu, kun ei anna ensivaikutelman hämätä, vaan kiinnostuu aidosti toisista ihmisistä. » Omassa nuoruudessani pappeja pelättiin, mutta nykyisin haluan käydä keskusteluja papin kanssa tasaveroisena ihmisenä. Hän painottaa, että kirkon on myös itse näytettävä esimerkkiä esillä pitämissään asioissa, kuten suvaitsevaisuudessa tai nollatoleranssissa kiusaamisen suhteen. Alueneuvosto on tukenut aluekappalaista toteuttamaan vahvasti avoimen kirkon ajatusta. On ollut mukavaa tuoda omaa työkokemustaan ja osaamistaan seurakunnan käyttöön. Esimerkiksi sunnuntaiaamun kello 10 messu saa Wilhelmsin kysymään: Tavoitammeko me todella sen kautta ihmisiä parhaalla mahdollisella tavalla. Lähetystyön tulisi hänen mukaansa läpäistä seurakunnassa kaikki työalat ja olla punaisena lankana kaikessa kirkon työssä
Turunen kokee, ettei elämän eri osa-alueita voi erotella. Joskus niissä on onnistuttu ja toisinaan taas ei. Meidän olisi hyvä muistaa tämä joka päivä. – Minulla on vahva usko hyvän tekemiseen ja sitä kautta paremman tulevaisuuden rakentamiseen. – Pentti Helttunen » 27.9.2018 3. Luottamushenkilöuransa parhaat ja haastavimmat hetket Pentti Helttunen on kokenut ollessaan mukana tekemässä henkilövalintoja. Tavoitteenani on seurakunnan kynnysten madaltaminen niin, että ihmisten on helpompi lähestyä seurakuntaa, lähteä mukaan ja kokea yhteisöllisyyttä. – Savonlinnan lyseon silloinen uskonnonlehtori Pentti Laasonen piti meille pojille Uskon veljet -nimistä kerhoa. Luottamustehtäviin tarvitaan eri-ikäisiä, eri elämänpiireissä eläviä naisia ja miehiä, joita seurakunnan asiat kiinnostavat. Eläkkeellä oleva peruskoulun rehtori istuu kirkkovaltuustossa ja -neuvostossa nyt ensimmäistä kauttaan. Tavoitteisiin päästään kärsivällisellä yhteistyöllä. Parhaiten ajatuksiaan saa läpi. Uskonto ja politiikka ovat kattavasti läsnä elämässä joka tapauksessa. – On myös hyvä tiedostaa, että luottamustehtävien hoitaminen vie oman aikansa. Uusia päättäjiä hän rohkaisee toteamalla, että seurakunnat kouluttavat ja opastavat hyvin tehtäviin ja vanhoilta konkareilta voi aina kysyä neuvoa. Luottamushenkilöiltä vaaditaan Turusen mukaan vastuullista sitoutumista, aktiivisuutta, kokonaisvaltaista ja tulevaisuuteen suuntautuvaa ajattelua sekä vuorovaikutustaitoja. Hän haluaa rakentaa avointa, välittävää ja armollista seurakuntaa, jossa jokainen seurakunnan jäsen voi kokea kuuluvansa arvostettuna yhteisöön. – Kirkko pärjää kyllä murroksen keskelläkin, kun se sopeutuu. Helttunen ei enää aio asettua ehdolle tämän syksyn seurakuntavaaleissa. » Minulla on vahva usko hyvän tekemiseen. – Martti Turunen » Luottamustehtävien hoitaminen vie oman aikansa. Lapsuudessa saatu kristillinen kasvatus on kantanut Martti Turusta läpi elämän. Hän suostui ehdolle, koska on kokonaisvaltaisesti kiinnostunut yhteisten asioiden hoitamisesta. Monenlaisia opaskirjojakin on saatavilla. Luottamushenkilöiltä vaaditaan Helttusen mukaan ennen kaikkea kristillistä vakaumusta, yhteistyökykyä, sitkeyttä, sitoutumista, paneutumista, vastuullisuutta ja kykyä ottaa kantaa. Kirkolla on vankka rooli jatkuvuuden ja arvopohjan ylläpitäjänä ja elämän tarkoituksen pohtijana. Kuusamon seurakunnassa Martti Turunen on iloinnut eri työalojen positiivisesta ja innovatiivisesta otteesta asioihin, vaikka talouden raamit ovat haastaneet niiden toimintamahdollisuuksia. Hän jatkoi joka tapaamisella myös jännityskertomusta, joten kerhosta ei voinut koskaan olla pois, Turunen naurahtaa. Uskon ja elämän rakennuspuita hän sai perheeltään, Eeva-mummolta, pyhäkoulusta, seurakunnan partiosta ja koulusta. Seurakuntalaisten puheeksi ottamia asioita kanMartti Turunen: nattaa kuunnella avoimin mielin ja viedä niitä eteenpäin. – Katekismus opettaa, että ”Jumalan ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen tunteminen ja Jumalan lapseksi pääseminen on elämämme kallein asia”. – Tarjottavaan koulutukseen kannattaa tarttua. Hänellä on kokemusta molemmista ja lisäksi hänellä on esimerkiksi metsänhoitoon, maakuntahallintoon, senioritoimintaan ja maanpuolustukseen liittyviä luottamustehtäviä. kun toimii maltillisesti, sanoo Martti Turunen | Kuva: Juha Tervo tingitään opista jäsenten enemmistön toiveiden mukaan. Parhaiten ajatuksiaan saa Turusen kokemuksen mukaan läpi, kun toimii maltillisesti, eri näkökulmat huomioiden, myönteisesti ja kaikkia kunnioittaen. Avoimuus, maltti ja kunnioitus vievät tuloksiin Seurakunnan luottamustehtäviin kannattaa hakeutua ruuhkavuosinakin, koska ne työllistävät vähemmän kuin kunnallispolitiikka, kannustaa Martti Turunen Kuusamosta
Valtion pitää kohdella kaikkia uskontoja tasapuolisesti. Silloin ajatusta pidettiin pöyristyttävänä. Lisäksi se tekee arvokasta työtä diakoniapuolella. Emilia Karhu alina heywood on juuri valittu Suomen Nuorisovaltuustojen liiton puheenjohtajaksi. Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen on todella tärkeää. Jos jostakin yksittäisestä asiasta tehdään kynnyskysymys kirkkoon kuulumiselle, takerrutaan mielestäni lillukanvarsiin. – Konfliktien purkaminen on helposti rikkirepivää ja siinä saatetaan juuttua ihmisiin, vaikka kyse olisi pohjimmiltaan asioista. Vastoinkäymisistä ei saa lannistua. Draamaryhmän mukana hän kiertää näyttelemässä erityisesti jouluisin ja pääsiäisenä kouluissa, palvelutaloissa ja seurakunnan tilaisuuksissa. Jo eläkeikäinen Muilu tekee edelleen työtä yrittäjänä ja on myös seurakunnassa todella monessa mukana. Lisäksi Muilu toimii – Pikkuhiljaa asiaa on kypsytelty ja nyt olemme vihdoin mukana vapaaehtoistyö.fi-järjestelmässä. Pitää olla luotettava ja tasapuolinen ja välttää Sirkku Muilu: ehtoollisavustajana ja tekee toisinaan käsitöitä lähetystyön hyväksi. – Lisäksi minulle on sydämen asia, että seurakunnassa ei lokeroiduttaisi työaloittain, vaan kaikki puhaltaisivat yhteen hiileen, Muilu kertoo. – Kirkko on etääntynyt valtiosta, ja se on hyvä suunta. Erityisesti halu kehittää seurakuntaelämää niin, että jokainen seurakuntalainen löytäisi sieltä paikkansa nimenomaan toimijana. Yritän kannustaa muitakin nuoria sekä ehdolle että äänestämään. Modernissa, monikulttuurisessa yhteiskunnassa valtio ja uskonnot on syytä pitää erillään. – Halusin selvittää, mihin isoäitini uskoi. Rippileirin jälkeen elämä oli rankkaa. – Yhdessä turkulaisseurakunnassa valittujen vaikuttajien keski-ikä oli lähes 90 vuotta. Katseltuaan neljän vuoden takaisten seurakuntavaalien tilastoja Heywood järkyttyi. Mieluisinta Muilulle on ollut edistää päätöksiä, jotka ovat auttaneet seurakuntaa avaamaan uusia ovia ulospäin. Seurakunnasta tuli hänelle tärkeä yhteisö. Vaikeimpia hetkiä luottamustehtävissä ovat Muilulle olleet työyhteisön ristiriitojen selvittelyt. Muilu on pitänyt kotipyhäkoulua 40 vuotta ja jatkaa edelleen. Esimerkiksi eräs lukion luokkakaverini menehtyi. Tavoitteisiin pyrkiminen ei aina ole ollut helppoa tai suoraviivaista. Muilu on asettunut uudelleen ehdolle tämän syksyn vaaleissa. Hän toivoo pääsevänsä yliopistoon opiskelemaan yhteiskuntatieteitä. Isoäidin kuolema sai Heywoodin aikanaan ilmoittautumaan rippikouluun. – Kirkko on hyvä kasvattaja lapsille ja nuorille. – Olen halunnut kantaa korteni kekoon, jotta polut seurakuntaan olisivat helppokulkuisia ja kynnykset matalia. Solmujen aukominen on kuitenkin välttämätöntä. Jäin mukaan seurakuntanuoriin ja Ensi kertaa ehdolla | luottamushenkilönä | sain paljon tukea. Lisäksi hän on aktiivinen Suomen nuorisovaltuustojen liitossa. Lisäksi tarvitaan tietysti kiinnostusta seurakuntaa kohtaan ja halua tuoda sinne rohkeasti uusia ajatuksia. – Olen kasvanut Partaharjun leirikylässä, ja hengellisyys on kuulunut elämääni lapsesta asti. – On mahtavaa, että kirkko on edelläkävijänä mahdollistanut äänestämisen jo 16-vuotiaille. Hänelle on tärkeää, että kirkollinen vihkiminen olisi mahdollista seurakuntalaisille sukupuolesta riippumatta. Hän on vihreiden varavaltuutettu kuntapuolella. Hän ohjaa pyhäkouluja myös päiväkodeissa ja leikkipuistoissa. Sirkku Muilun mukaan luottamushenkilöllä on oltava objektiivinen ote asioihin. – Sirkku Muilu T urussa asuva suomalais-englantilainen Alina Heywood, 20, liittyi kirkkoon aloitettuaan lukion. Politiikka ja vaikuttaminen kiinnostavat Heywoodia monipuolisesti. Heywood pitää tärkeänä kuntien ja seurakuntien yhteistyötä, mutta vierastaa puolueiden tai valtion läsnäoloa kirkon päätöksenteossa. Elän uskon varassa, ja kirkon jäsenyys on minulle koti. Vähitellen vapaaehtoiset uskaltavat käyttää uutta nettisivustoa, josta löytyy monenlaisia tehtäviä kaikille innokkaille. Jo 25 vuotta sitten Sirkku Muilu viritteli kotiseurakunnassaan ajatusta siitä, että kaikkien työalojen vapaaehtoiset saataisiin yhteiseen rekisteriin. Hänellä ei ollut yhteyksiä kirkkoon, ja koulussa hän oli osallistunut aina elämänkatsomustiedon tunneille. Hän vaikuttaa Ylä-Savon seurakuntayhtymän yhteisessä kirkkovaltuustossa ja -neuvostossa sekä Iisalmen seurakuntaneuvostossa, johtaa puhetta kotiseurakuntansa kasvatuksen toimintaryhmässä ja osallistuu monenlaisiin seurakunnan projekteihin. | Kuva: Veikka Partanen 27.9.2018 4. Työalojen rajat mataliksi Sitkeys ja kärsivällisyys palkitaan, kun riittävän kauan jaksaa ajaa tärkeitä asioita ja uudistuksia eteenpäin, vakuuttaa pitkän linjan luottamushenkilö Sirkku Muilu Iisalmen seurakunnasta. Sittemmin Heywood osallistui myös kerhonohjaajakoulutukseen ja isoskoulutukseen. Se motivoi ehdolle. Toivon, että kirkko voisi olla ennakkoluulottomampi myös muissa asioissa. Nyt hän on ensi kertaa ehdokkaana seurakuntavaaleissa Turun tuomiokirkkoseurakunnassa. Nyt hän seuraa innokkaasti esimerkiksi leirikeskuksen kehittämishanketta, joka on saatu pitkän taistelun jälkeen käyntiin. kaikkea klikkiytymistä. Koska Iisalmen seurakunnan työntekijöistä iso osa on vaihtumassa, hän kokee tärkeäksi, että osa luottamushenkilöistä tuntee hyvin seura» Minulle on sydämen asia, että kaikki puhaltaisivat yhteen hiileen. Mikä on motivoinut jo vuosikymmenien ajan neljän lapsen äitiä ja 11 lapsen isoäitiä vaikuttamaan kotiseurakunnassaan. Näiden asioiden säilyttämisen ja kehittämisen puolesta haluan työskennellä päättäjänä. Naisille hän toivoo kirkossa enemmän myös muodollista valtaa. Toisaalta Alina Heywood toivoo kirkkoon myös uudistuksia, modernimpaa ajattelua ja avoimuutta. Aina löytyi joku, jonka kanssa sai puhua
– Peräänkuulutan optimistisempaa asennetta. Mukaan seurakunnan päätöksentekoon Murtomäki-Kukkola päätyi aikanaan melko perinteisellä tavalla. – Liitos toi tarvittavan piristysruiskeen Töysän seurakunnan nuorisotyöhön, jonka resurssit olivat pienet. Sirkku Muilua hiertää kirkossa se, jos vain itketään jäsenten lähtemistä ja määrärahojen vähenemistä. Meidän pitää avata ovia maailmaan ja tehdä kirkko ja seurakunta näkyväksi. Kylältä tarvittiin ehdokas seurakuntavaaleihin ja minua pyydettiin. Avioliittolain muutoksen jälkeen linjasimme, että kirkkomme ovat kaikkien parien käytössä. Niitä ovat jumalanpalvelukset, lapsityö ja diakoniatyö vanhusten parissa. Tätä olen yrittänyt pitää esillä. Tutuiksi tulivat aikanaan niin tyttökerhot, kerhonohjaajana toimiminen kuin nuorisokuorokin. Seurakunnan päättäjäksi sopii Hanna Murtomäki-Kukkolan mukaan kuka vain seurakunnan asioista kiinnostunut tavallinen seurakuntalainen. Murtomäki-Kukkola ei usko ennusteisiin, joiden mukaan viimeinen lapsi kastetaan Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon 2030-luvulla. Olemme kiitollisia talousvastaaville ja koko kirkkoneuvostolle, että rohkenitte viedä korjausurakan loppuun. Murtomäki-Kukkola kannustaa kaikkia osallistumaan myös päätösten valmisteluun eri työalojen vastuuryhmissä, joissa asioita käsitellään epävirallisesti ja keskustellen. Jäsenkato on puhuttanut seurakunnan päätöksentekijöitä Pohjanmaallakin. Kun on rohkea, kysyy ja ottaa selvää, pystyy myös vaikuttamaan. Seurakunta on ollut hänelle merkittävä osa elämää lapsesta asti. Seurakuntaneuvoston kyky paneutua syvällisemmin eri työalojen teemoihin jäi toimintaympäristön muutosmyllerryksessä vajaaksi. Pidän tärkeänä, että päätettävät asiat on valmisteltu hyvin ja pöydällä on vaihtoehtoja, joista valitaan paras mahdollinen. Pelkkä valtuustossa istuminen ei kuitenkaan riitä. Muun muassa leirikeskuksen laajennus ja peruskorjaus pohdituttivat. Liitos toteutui vuonna 2013. Sekä omat että Tulkaa kaikki -ryhmämme tavoitteet liittyivät seurakunnan uudistumiseen, yhdenvertaisuuteen, lapsiin ja nuoriin sekä vapaaehtoistoiminnan edellytyksiin. Lisäksi itsenäisen seurakunnan täytyy koko ajan varmistella, että toiminta ja talous ovat tasapainossa. Kautta värittivät johtavien viranhaltijoiden vaihdokset. Kauden aikana keskusteltiin kahden seurakunnan kolmen kirkon tulevaisuudesta ja selvitettiin myös seurakuntaliitosta. Niinpä olen pyrkinyt erityisesti budjettien ja tilinpäätösten yhteydessä nostamaan keskusteluun myös toimintasuunnitelmaa ja -kertomusta, eli puitteiden lisäksi sisältöä. Iloitsen, että seurakuntamme on kiinni ajassa ja alueemme yhteisöjen elämässä. Oulunkylän seurakunnassa merkittävimmät talouden tasapainotuspäätökset oli tehty viisaasti jo edellisellä vaalikaudella, mutta yhtymätason ratkaisujen odottelu ja siihen liittyvä tempoilu toi epävarmuutta tulevaisuuden suunnasta. EMiLia Karhu kunnan organisaation ja työtavat. Vaikeimpia päätöksiä luottamushenkilöuralla ovat Murtomäki-Kukkolalle olleet työntekijöiden lomauttamiset ja osa-aikaistamiset taloudellisen pakon edessä. Rakenteissa ja instituutioissa tapahtuu varmasti muutoksia, mutta Jumalaan uskovia ihmisiä on tulevaisuudessakin ja seurakuntia tarvitaan. – Vuonna 1995 olin nuori perheenäiti ja tuore töysäläinen ja tohninkyläläinen. Murtomäki-Kukkolalla on yli 20 vuoden kokemus seurakunnan luottamushenkilönä. Murtomäki-Kukkola on neljän nyt jo aikuisen lapsen äiti ja Alavuden kaupungin maaseutupäällikkö. » Uskon että jäsenkato loivenee jossakin vaiheessa. Rakenteellisia korjausliikkeitä tarvitaan ja ainoana toivomuksena meillä kappeliseurakunnassa on, että seurakuntaelämän ydintehtävät säilytetään. – Usko ja kirkon jäsenyys ovat antaneet suunnan koko elämälHanna Murtomäki-Kukkola: | luottamushenkilöraati | Mikä puhutti eniten kuluneella kaudella. Lähdin mukaan, koska seurakuntatyö ja varsinkin lapsija nuorisotyö ovat aina olleet lähellä sydäntäni. Taloudesta puhuminen saa välillä ehkä turhankin ison tilan. Toivottavasti investointi osoittautuu jatkossakin oikeaksi ja on iloksi niin seurakuntalaisille kuin työntekijöille. Meidän pitää pohtia mitä voimme tehdä toisin, niin että osallisuus voisi kasvaa. Elämä olisi kovin turvatonta ilman Taivaan isän johdatusta. – Sisäilmaongelmaisten rakennusten purkaminen harmittaa, koska mielestäni kestävään kehitykseen kuuluu, että rakennusten pitäisi kestää pidempään kuin 40–50 vuotta. Jaakko Weuro, Oulunkylän seurakunta, Helsingin hiippakunta Vaalikautta leimasi Helsingin seurakuntayhtymässä toteutetut tiukat säästöt ja toimintakulttuurin muutosprosessi. – Uskon, että jäsenkato loivenee jossakin vaiheessa. Hän laulaa myös seurakunnan projektikuorossa ja toimii messuissa ehtoollisavustajana ja tekstinlukijana. leni. Jalat maassa ja ajatus taivaassa on hyvä periaate. vaikuttaminen | Luottamushenkilöraatilaiset kertovat, mikä herätti eniten keskustelua heidän kotiseurakuntansa päätöksenteossa, ja mihin he halusivat itse vaikuttaa. Meille kappeliseurakuntalaisille kauden tärkein kysymys oli Kannonkosken seurakuntatalon remontti. Johannes Leppänen, Marjatta Pulkkinen ja Jaakko Weuro Johannes Leppänen, Saarijärven seurakunta, Kannonkosken kappeliseurakunta, Lapuan hiippakunta Saarijärven seurakunnan taloustilanne puhutti tällä nelivuotiskaudella eniten. Marjatta Pulkkinen, Kiuruveden seurakunta, Kuopion hiippakunta Yksittäistä keskustelua herättänyttä asiaa on vaikea nimetä. Itse asun 1700-luvulla rakennetussa talossa. Muutenkin saimme enemmän liikkumavaraa, monipuolisuutta ja taloudellista vakautta seurakuntaelämään. Nyt hän on Alavuden seurakunnan kirkkovaltuuston puheenjohtaja. – Hanna MurtomäkiKukkola On tärkeää osallistua jo päätösten valmisteluun Seurakuntaelämän kannalta tärkein päätös, jota Hanna Murtomäki-Kukkola on ollut tekemässä, oli Töysän seurakunnan liittyminen Alavuden seurakuntaan. Tällä hetkellä ikävät päätökset koskevat Alavudella huonokuntoisia rakennuksia. TEKsTiT: EMiLia Karhu 27.9.2018 5
Erityisesti sosiaalidemokraatit lähtivät mukaan, mutta myös SKDL [vasemmistolainen Suomen Kansan Demokraattinen Liitto]. Siitonen sanoo, että seurakunnan hallinto on näyttäytynyt hänelle sekavana niin väitöskirjaa tehdessä kuin muutenkin. P oliittisten puolueiden osallistuminen kirkollisiin vaaleihin herättää ristiriitaisia ajatuksia. Äänestysprosentti jäi myös odotettua alhaisemmaksi, se oli hieman alle 20. | tutkimus | taamassa. Toisaalta moni arveli puolueiden mukanaolon kiinnostavan äänestäjiä sankoin joukoin eli lisäävän kiinnostusta kirkon asioiden hoitoon. Siitosen väitöskirjan esimerkkikunnissa poliittiset listat saivat kuitenkin selvän edustuksen. Viime keväänä Virpi Siitonen väitteli Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa seurakuntavaalien politisoitumisesta. Arkkipiispa Martti Simojoki sanoi, ettei kirkkoa saa käyttää puoluepoliittisiin tarkoituksiin. Moni pelkäsi seurakuntavaalien politisoituvan. Toisien mielestä se on outoa ja sopimatonta, sillä uskontoa ja politiikkaa ei pidä sotkea keskenään. Vuoden 70-seurakuntavaalien alla poliittiset puolueet alkoivat laatia myös omia kirkkopoliittisia ohjelmiaan. Pyrin äänestämään kaikissa vaaleissa, joissa minulla suinkin on äänioikeus. Lisäksi yksittäisiä puolueiden jäseniä ja aktiiveja on tullut valituksi myös niin sanotuilta seurakuntaväen yhteislistoilta. Mutta joskus on ollut tilanne, etten ole oikein tuntenut ketään ehdokkaista, ja äänestäminen on ollut vaikeaa. Seurakunnan hallinto näyttäytyi sekavana Virpi Siitonen väitteli käytännöllisestä teologiasta jäätyään eläkkeelle. Eri yhteiskuntaluokista tulleiden henkilöiden asettuminen ehdolle kirkollisiin vaaleihin kuvasi sekä arvostusta että kiinnostusta kirkkoa kohtaan. Ehdokaslistoissa sallittiin vain roomalainen numero. Olen kuvitellut, että voin vaikuttaa edes pieneltä osin, jos käyn pudottamassa äänestyslippuni. Päätöksenteko demokratisoitui Virpi Siitonen summaa väitöskirjassaan, että puolueiden aktiivinen osallistuminen 70-luvun seurakuntavaaleihin ilmaisi vahvaa yhteyttä kirkon ja muun yhteiskunnan välillä. Ja niin ne myös tekivät. Mistään uudesta ilmiöstä ei ole kyse, sillä poliittiset puolueet ovat olleet mukana seurakuntavaaleissa omilla listoillaan jo vuodesta 1970. Suomalaisten kirkkoon kuuluminen pysyi yli 90 prosentin aina vuoteen 1982 saakka. Esimerkkipaikkakunnat ovat Forssa, Merijärvi ja Vihti. Aiemmin Kokoomus ja Keskustapuolue olivat itsestään selvästi kirkollisia puolueita, Siitonen kertoo. Merijärvellä vuoden 1970 vaalit olivat sopuvaalit, mikä johtui Keskustapuolueen ja vanhoillislestadiolaisten vahvasta asemasta. Poliittisten puolueiden mukaantulo kirvoitti vilkasta keskustelua ennen vuoden 1970-vaaleja. – Olen seurakuntavaaleissa äänestänyt aina henkilöä, en mitään ryhmää. Hän on ensimmäiseltä koulutukseltaan agronomi ja tehnyt 36-vuotisen työuran MTK:n palveluksessa. Vasemmistopuolueet vahvasti mukaan Vuosi 1970 oli ensimmäinen, jolloin seurakuntavaaleissa toteutettiin suhteellista vaalitapaa. Virpi Siitonen tutki teologian väitöskirjassaan seurakuntavaalien politisoitumista 1970-luvulla. Seurakuntavaalit valikoituivat väitöskirjan aiheeksi vähän sattumalta. Forssan, Merijärven ja Vihdin seurakuntien luottamustoimiin valituista monilla oli vahva kytkentä puolueisiin. Siinä tarkastellaan kirkon ja yhteiskunnan suhteita vuosina 1970, 1974 ja 1978 pidettyjen seurakuntavaalien valossa. Väitöskirja Puolueet kirkkoa valtaamassa. on luettavissa verkossa: helda.helsinki.fi/handle/10138/233306 Olli SePPÄlÄ Ei politiikka kirkkoa pahenna » Koen äänestämisen velvollisuudeksi. Onneksi on vaalikoneita, sanoo nykyisin Töölön seurakuntaan kuuluva Siitonen. Seuraavissa eli vuosien 1974 ja 1978 seurakuntavaaleissa poliittisten puolueiden läsnäolo kirkossa vakiintui. 2000-luvun alkupuolella hän päätti opiskella teologiaa, valmistui teologian maisteriksi ajallaan ja pääsi jatko-opiskelijaksi. Edellisissä seurakuntavaaleissa 2014 poliittisten puolueiden edustus kirkkovaltuustoissa ja seurakuntaneuvostoissa heikkeni. Äänestysprosentti ei kohonnut odotetusti Seurakuntavaalit marraskuussa 1970 eivät politisoineet kirkkoa läpikotaisin, kuten pelättiin. Monet vuoden 1970-vaalissa valituista olivat luottamustoimissa koko vuosikymmenen. Merkittävästä joukosta on silti kysymys. Huolimatta 1960-luvulla kirkkoon kohdistuneesta kritiikistä ja vuonna 1969 helpottuneesta kirkosta eroamisesta mitään varsinaista eroaaltoa ei nähty. Eniten edustajia meni läpi listalta, joka oli Kokoomuksen, Keskustan ja Evankeliumiyhdistyksen (SLEY) yhteinen. Toisten mielestä politiikka kuuluu luontevasti seurakuntien luottamustoimiin, sillä ihmisten asioita siinäkin hoidetaan. Käytännöllisen teologian väitöskirja on nimeltään Puolueet kirkkoa valhistoria | Poliittiset puolueet ovat olleet mukana seurakuntavaaleissa jo liki puoli vuosisataa. Seurakuntien luottamushenkilöistä merkittävä osa on siitä lähtien ollut ”poliittisia”. 27.9.2018 6. Kirkon talous nousi etukäteiskeskusteluissa vahvasti esiin vaaliteemana. Vihdissä kokoomuslaiset ehdokkaat menestyivät, samoin sosiaalidemokraattiset. Mutta tämä ei Simojen mukaan merkinnyt sitä, että puolueiden kiinnostus kirkon asioihin olisi tulkittavissa vain pelkäksi valtapolitiikaksi. Koen äänestämisen velvollisuudeksi. – Vaikka poliittisen taustan ihmisiä oli aiemminkin ollut mukana seurakuntien hallinnossa, oli vuoden 1970 tilanne uusi. Vaalit myös järjestettiin samanaikaisesti koko maassa. Ei-sosialistiset puolueet muodostivat vaaliliittoja, SDP sen sijaan esiintyi omalla listallaan. Forssassa leimallista oli sosiaalidemokraattien hyvä menestys, se sai toiseksi eniten ehdokkaitaan läpi kirkkovaltuustoon. Puoluetunnuksia ei ollut lupa käyttää, mutta poliittiset puolueet saivat kasata omia listojaan. Virpi Siitosen mukaan seurakuntavaalit 70-luvulla viitoittivat tietä päätöksenteon demokratisoitumiseen kirkossa. – En ole itse ollut koskaan mukana seurakunnan luottamustoimissa, mutta olen äänestänyt seurakuntavaaleissa. Niihin valituista ehdokkaista hieman alle 30 prosenttia tuli poliittisilta listoilta. Siitonen halusi tutkia kirkosta käytyä keskustelua sanomalehdissä ja törmäsi vuoden 1970 seurakuntavaalista käytyyn laajan keskusteluun. SMP eli Suomen maaseudunpuolue sai yhden ehdokkaansa läpi kirkkovaltuustoon
Niissä myös poliittiset puolueet olivat mukana, vaikka ehdokaslistoilla ei saanut tunnuksia ollakaan. Virpi Siitonen tutki väitöskirjassaan 1970-luvun seurakuntavaaleja. | Kuva: Olli Seppälä Ei politiikka kirkkoa pahenna 27.9.2018 7
Camilla Tuominen: Johda tunteita. Freija Özcan johtajalle luvassa kättä pitempää Johtamiseen liittyvää kirjallisuutta julkaistaan paljon. Tekstiä on siis helppo lukea ja omaksua kiireessäkin pala kerrallaan. Lisäksi vielä asian ydin on selkeästi korostettu. Moitteita kirjalle sen sijaan voisi antaa liiallisesta englannin kielen käytöstä. Luottamushenkilöitä kouluttava Tytti Pietilä Kirkkopalveluista kuitenkin kysyy, kuka ryhmän perustaisi tai toimisi sen ylläpitäjänä ja moderaattorina. – Minä olen kotiseurakuntaani vastaan. Sen sijaan kirkollisen johtamisen erityispiirteistä kerrotaan kirjoissa ja kansissa selvästi vähemmän, josko mitään. Voisi kuvitella, että luottamushenkilöillä olisi paljonkin yhteistä riippumatta siitä, missä päin Suomea he katsovat kirkon rahojen perään tai linjaavat seurakuntien toiminnan painopistealueita. 27.9.2018 8. Kirjan kirjoittajina ovat Heikki Arikka ja Laura Kujala. – No siinä tapauksessa en lähde. – No, kun siellä ollaan niin... Helpotusta asiaan on tulossa, kun ensi vuoden elokuussa on määrä ilmestyä Kirjapajan kustantamana kirja Hyvin johdettu kirkko, joka antaa visioita ja näkökulmia kirkolliseen johtamiseen. Olli Seppälä luottamushenkilöillä ei ole Facebook-ryhmää Facebookista löytyy monenlaisia kirkon sisällä ja sen liepeillä olevien ihmisten ryhmiä. Ollakseen mielekäs ja hyödyllinen ryhmä nimittäin tarvitsisi tiukkaa otetta. Yhtä vain ei joukossa näy. Entistä miestä kysyttiin ehdolle seurakuntavaleissa. – Kotiseurakunnan puolesta. – Anteeksi. Arkkihiippakunnassa sentään on Facebookissa yhteinen ryhmä työntekijöille ja luottamushenkilöille. (koska vitsillä ei haluta loukata ketään, lukija voi lisätä oman mielihalunsa mukaan: konservatiiveja tai liberaaleja). – Kuinka niin. pettyneenä äänestyskopista: – Mutta eihän Seurakunnan Herra ole edes ehdolla! . Seurakuntavaleissa äänestyspaikalle tuli nainen, joka kysyi: – Haluan äänestää Seurakunnan Herraa. Se vie vielä syvemmälle työyhteisön vuorovaikutuksen kehittämiseen ja tunteiden johtamiseen. Jos haluaa nopeasti ja selkeästi saada käsityksen siitä, mitä tunteiden johtaminen työelämässä on ja miten sitä tehdään, kannattaa tarttua Camilla Tuomisen teokseen. Suomenkielisessä kirjassa sen suomentamatta jättäminen ei kuitenkaan ole paikallaan. Sitten se jo suuntaakin kärjen lukijaan itseensä. . Evankelis-luterilaisen kirkon luottamushenkilöt ovat ilman yhteistä sisäpiiriä. Vaalivirkailija ei häkeltynyt: – Menkää äänestyskoppiin ja kirjoittakaa mieleisenne ehdokkaan numero. Tunteita ei nimittäin voi johtaa tunnistamatta ja kohtaamatta ensin omia tunteitaan. Siinä on hieman yli 300 jäsentä. Se on oma lajityyppinsä. – Mikä on listan nimi. Tammi 2018. Kerran eräs neuvoston jäsen huokaisi kesken monipolvisen hartauspuheen: – Minä olen tullut tänne tekemään päätöksiä, en päättelemään, mitä kirkkoherra kulloinkin haluaa sanoa. Hetken kuluttua nainen tuli Opettele johtamaan tunteita Huumoria, luottamuksella... Olli Seppälä Kirkkoherralla oli tapana pitää seurakuntaneuvoston kokouksen alussa pitkä hartaus. Sen sapluuna on selkeä: kuva vasemmalla, asia oikealla ja asiakokonaisuus on mahdutettu yhteen sivuun. Kirja kuvaa ensin tunteiden merkitystä työelämässä ja sitä, mitä niiden vääristymät aiheuttavat. Englanti toki on monelle johtajalle luonteva kieli nykyään. Menesty työelämässä. Kuinka se käy päinsä. 205 sivua. Kun tämän on lukenut, kannattaakin hankkia käsiinsä hieman vanhempi johtamisopas, Sari Kuuselan Esimiehen vuorovaikutustaidot (AlmaTalent 2013)
lähes puolella oli jokin itselle tärkeä hengellinen taustaliike Kirkkovaltuustoihin valittiin 6 551 edustajaa Seurakuntaneuvostoihin valittiin 1 953 edustajaa Ehdokkaita oli 19 300 Keski-ikä 54,2 Yli 60-vuotiaita 43 % Alle 30-vuotiaita 6 % kristillinen kasvatus 59 % jumalanpalveluselämä ja rukous 49 % heikompien auttaminen n. Kirkon tutkimuskeskus. kolmannes osallistui säännöllisesti jumalanpalveluksiin . 25 % Valittujen mielestä tärkeää on: 27.9.2018 9. Seurakunnan luottamushenkilö Äänestäjiä 503 000 . Hylättyjä ääniä: seurakunnissa 0,4 % seurakuntayhtymissä 4 % Miehiä 46 % Naisia 54 % Valittu on: . – Löytyy verkosta. Lähde: Veli-Matti Salminen: Seurakuntavaalit 2014. 30 % palveluja eri ikäryhmille n. Äänestysprosentti 15,5 % . yleensä aktiivinen seurakuntalainen
Toki olisin toivonut hänen ajatelleen toisin. Hän korosti erilaisten ihmisten hyväksymistä. Ihmisarvo ei riipu asemasta vaan kuuluu tasapuolisesti kaikille. Emme tarvitse sellaisia leimoja kuten liberaali tai konservatiivi, sanoo eläkkeelle jäänyt seurakuntapastori Tarja Seppänen. – Äitini oli vahva ja rakastava ja toimi varmaan omasta näkökulmastaan oikein, kun ei antanut minun koskaan tavata isääni. Hän opetti tyttärelle myös iltarukouksen. Sain kuitenkin äidiltä perinnöksi hyvät arvot enkä ole katkera. Vanhemmat erosivat hänen ollessaan yksivuotias. Ensimmäisen kerran Seppänen näki isänsä kuvan perunkirjoituksissa 1970-luvulla tämän kuoltua. Seppäsen äiti oli eronnut kirkosta, mutta kasvatti lapsensa peruskristillisesti. elämänkokemus | Otsaamme ja rintaamme piirretty risti riittää kristitylle leimaksi. J uuri eläkkeelle jäänyt Järvenpään seurakuntapastori Tarja Seppänen kasvoi Jyväskylässä yksinhuoltajaperheen ainoana lapsena. TeksTi | emilia karhu kuva | Jukka GransTröm | hiljaista tietoa | vastuu ja luottamus kannattelivat läpi työelämän 27.9.2018 10. 1950–60-luvuilla eroperheet olivat harvinaisia
– Tammikuussa 1991 Järvenpään kirkkoherra kysyi yllättäen, tulisitko meille papiksi. – Haaveilin seurakuntatyöstä, minulla oli valtava hinku ja kutsu siihen. Tarja Seppänen on ollut aina innokas opiskelija. – Olen oppinut, ettei minulla tarvitse olla vastauksia. Yhteisöllisyyden ja ihmisten luona pysähtymisen merkitys kirkastui Tarja Seppäselle erityisesti lähetyspapin työssä. Olen aina halunnut olla avaran kansankirkon pappi. Täällä sitten palvelin pappina kaikkiaan 27 vuotta. Monipuoliset kohtaamiset niin seurakuntalaisten, luottamushenkilöiden, työtovereiden kuin kaupungin ja järjestöjen työntekijöidenkin kanssa ovat antaneet paljon. Lopuksi he vielä sanoivat, että te papit teette arvokasta työtä. Elämä voi yllättää hyvässä ja pahassa. Kun Seppänen sai vielä lukiossa uskonnonopettajakseen Suomen ensimmäisen teologian tohtoriksi väitelleen naisen, legendaarisen Eira Paunun, alkoi oman elämän suunta olla selvä. Seppästen kolme tytärtä syntyivät 1980-luvulla, ja osan vuosikymmenestä Tarja oli kotiäitinä. Olen saanut käyttää työurallani kaikkia lahjojani ja niitäkin, joita minulla ei ole, Tarja Seppänen hymyilee. Työläisäiti antoi hyväksyntänsä tyttären ratkaisulle mennä oppikouluun ja rippikouluun. Otsaamme ja rintaamme piirretty risti riittää kristitylle leimaksi. Eläkevuosille Seppäsellä ei ole vielä muita tarkkoja suunnitelmia kuin viettää paljon aikaa neljän lastenlapsen kanssa. – Olen saanut käyttää kaikkia lahjojani ja niitäkin, joita minulla ei ole, Seppänen hymyilee. Tarja Seppänen aloitti teologian opinnot vuonna 1972 ja valmistui teologian maisteriksi 22-vuotiaana vuonna 1976. Mietin toista viikkoa ja vastasin myöntävästi. Vaikka näitä tilanteita oli uran aikana useita, niihin ei koskaan tottunut. Pappi ja lehtori antoivat nuorille vastuuta ja luottivat heihin. Hän kokee tärkeäksi pysähtyä ja kuulostella kaikessa rauhassa, mitä elämällä on nyt annettavanaan. Seppänen palveli kahdeksan vuotta Helsingin NNKY:n toiminnanohjaajana ja ainoana palkallisena työntekijänä. Tämä on rohkaissut ottamaan vastaan monia haasteita ja oppimaan uutta läpi elämän. Jälkeenpäin ajattelen, että onneksi sain kerätä ensin työkokemusta ja elämänkokemusta muualta. – Tämä työ on tuonut tajun elämän hauraudesta. Vaikeaa on ollut myös se, kun joku ihminen sairastaa vuosikymmeniä ja häneltä vedetään toistuvasti matto jalan alta, juuri kun toivo paremmasta hiukan nostaa päätään. Luotan tässäkin johdatukseen. » Työssä jaksaa, kun tuntee itsensä, rajansa, vahvuutensa ja heikkoutensa. Opiskelijajärjestössä ja kesäteologinakin hän sai kokea, että hänelle annettiin vastuuta ja häneen luotettiin. – Olen todella iloinen, että taloudellisesti haastavinakin aikoina seurakunta on pysynyt koulutusmyönteisenä. Seurakuntanuorissa oli ekumeeninen, hyväksyvä henki. – Kerran lenkkipolulla kaksi parikymppistä poikaa pysäytti minut. Myös dekkareiden lukeminen auttoi irrottautumaan työasioista. Hartauspuhujakoulutuksessa opin äänenkäytön salat ja kirkon johtamistaidon koulutuksessa opin erityisesti alaistaitoja. Seppänen kertoo ottaneensa vielä viimeisenä työvuotenaankin ilolla vastaan myös sellaisia työtehtäviä, joita hän ei vielä ollut koskaan tehnyt. Siellä Kristuksen maailmanlaaja kirkko näyttäytyi moninaisena mutta vahvasti läsnä olevana ja ihmisistä välittävänä. Voin olla vierellä, kuunnella ja auttaa kysymyksilläni kovia kokenutta kertomaan tilanteestaan ja tunteistaan. Tasapainoilu työn, perheen ja vapaa-ajan välillä oli jatkuvaa, vaikka Seppänen pyrkikin pitämään lomista ja vapaista kiinni. Osa-aikaisesti hän työskenteli myös NNKY:n liitossa, jossa tutustui moniin vahvoihin teologinaisiin. – Aivojani olen tyhjentänyt aina liikkumalla luonnossa kävellen, hiihtäen tai rullasuksilla. Kun vastasin myöntävästi, he kertoivat tarinoideni jääneen mieleen. Rippikoulun jälkeen Tarja Seppänen liittyi kirkkoon ja jäi aktiivisesti mukaan seurakuntanuoriin. Jalat voivat mennä alta koska tahansa. – Keskeisintä uskossa on Kristus ja kaikenlaisten kristittyjen yhteys. Oma rajallisuus tuli tutuksi tässä rakkaassa koulussa. Työssä jaksaa, kun tuntee itsensä, rajansa, vahvuutensa ja heikkoutensa, Seppänen ajattelee. Sen jälkeen hän toimi myös Tuusulan pyhäkoulusihteerinä. Tulisitko meille papiksi. – Onneksi puolisoni on aktiivinen luottamushenkilö ja kirkkokuorolainen, joten hän on ymmärtänyt seurakuntatyön arkea ja tukenut minua aina. – Äiti luotti minuun ja antoi vastuuta. Suurinta viisautta papin työssä on olla kunnioittavasti kuunnellen läsnä muille, samalla tasolla. – Olen tiennyt, että oven takana on surun murtamia ihmisiä, joille mitkään sanat eivät riitä. Haasteita työelämään toivat myös papin työn työajattomuus ja rajattomuus. Parasta papin työssä ovat Seppäsen mukaan ihmiset. Valmistumisvuotenaan Seppänen vihittiin avioliittoon meteorologian opiskelijan kanssa. Rohkaisuksi kollegoille Seppänen kertoo, että papin sanat saattavat jäädä ihmisille mieleen yllättävissä tilanteissa. Kohtuuttomaan kärsimykseen ei totu Työuransa vaikeimmat hetket Tarja Seppänen on kokenut seistessään oven takana kohdatakseen kohta lapsensa menettäneet vanhemmat tai äidin ja puolison menettäneen nuoren perheen. Sittemmin he ovat ohjanneet paljon parisuhdeleirejä, -iltapäiviä ja -vaelluksia. – Parisuhdekoulutuksessa opin valtavasti vuorovaikutustaidoista, mikä on auttanut kaikessa työssä. Vuonna 1988 hän aloitti työuransa seurakunnassa sijaistaen lähetyssihteeriä ensin Tuusulassa ja sitten Järvenpäässä. NNKY:n aikaan hän kävi miehensä kanssa parisuhdekoulutuksen. Emme tarvitse sellaisia leimoja kuin liberaali tai konservatiivi. He kysyivät, piditkö sinä meille aamunavauksia alakoulussa. Olen nyt kiitollisin, uteliain ja haikein mielin uuden elämänvaiheen edessä. Työ toi tajun elämän hauraudesta Seppänen huomauttaa, että ihminen aistii herkästi, jos häntä katsotaan ylhäältä päin. Teologisia tulkintoja voi olla monia. Hän pääsi vierailemaan lähetyskentillä Namibiassa, Senegalissa, Tansaniassa ja Nepalissa. 27.9.2018 11
Sökandena till kyrkoherdetjänsten i Esbo svenska församling kaplanen i Ekenäsnejdens svenska församling Monica Cleve, kaplanen i Esbo svenska församling Kira Ertman, kyrkoherden i Lovisa svenska församling Karl af Hällström och stiftsdekanen vid Domkapitlet i Borgå stift Magnus Riska har förklarats behöriga för tjänsten. Mauri Pihlajamaa irtisanoutuu Kihniön seurakunnan kirkkoherran virasta 1.11.2019 samasta syystä. | hiippakuntauutisia| Oulujoen seurakunnan kanttorille Lauri Nurkkalalle myönnettiin director musices -arvonimi. Marja Rämänen Karstulan seurakunnan osa-aikaiseen seurakuntapastorin virkaan 22.10.2018 lukien. Sydämen asiana urkuimprovisaatio |K uv a: Ki rs ti Nu rk ka la 27.9.2018 12. Staven och de övriga insignierna förknippade med biskopsämbetet återlämnas i högmässan 25.8.2019. 13 i alla prosterier i stiftet och valresultatet fastställs 20.3.2019. kappalaiseksi 1.1.2019–31.10.2020. Pirjo Kuula määrättiin Nurmijärven seurakunnan vt. Helsingin hiippakunta Porvoon suomalaisen seurakunnan II kappalaisen virka on julistettu haettavaksi 10.10. Biskopen i Borgå stift Björn Vikström avgår på egen begäran från 31.8.2019. Tapani Renko irtisanoutuu sairaalapastorin virasta 1.1.2019 eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Sofia Lintusalo määrättiin Messukylän seurakunnan seurakuntapastorin virkaan 1.1.2019 lukien toistaiseksi. Kirkkoherra valitaan välillisellä vaalilla, jonka toimittaa seurakunnanseurakuntaneuvosto. » Rakkain urkuteos. » Mikä asia kanttorin työssä vaatisi parantamista. Sari Vauhkonen määrättiin Savonlinnan seurakunnan VI kappalaisen virkaan (Punkaharjun kappeliseurakunnan kappalainen) 1.10.2018 lukien. Tf. Henrik Koponen määrättiin Savonlinnan seurakunnan vt. Mikkelin hiippakunta TM Ville Malm ja TM Tuuli Kotisalo kutsuttiin ordinaatiovalmennukseen. Val biskop förrättas 19.3.2019 kl. – Olen ennen kaikkea jumalanpalvelusurkuri, erityisosa-alueena urkuimprovisointi, jota olen myös opettanut. Tampereen hiippakunta Jussi Houttu määrättiin Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntapastorin virkaan 1.8.2018– 31.7.2020. Kyrkoherden i Johannes församling Johan Westerlund har valts till prästassessor i domkapitlet 1.10.2018-30.9.2021. Pekka Aallolle on myönnetty virkavapautta Keski-Porin seurakunnan kappalaisen (I) virasta ajalle 1.11.2018–31.1.2020. Anne Sippolalle Keski-Porin seurakunnan seurakuntapastorin viransijaiseksi ajalle 1.11.2018– 31.1.2020. Miina Karasti Jyväskylän seurakunnan seurakuntapastorin virkaan (Korpilahden alueseurakunta) 1.10.2018 lukien. Espoon hiippakunta Julistetaan haettavaksi Kirkkonummen suomalaisen seurakunnan III kappalaisen virka 18.10. Teologie magistrarna Jussi Meriluoto, Jimmy Österbacka, Eija Grahn, Ville Kavilo och Patrica Strömbäck har godkänts för ordination till prästämbetet. Kyrkoherden i Matteus församling Stefan Forsén har beviljats tjänstledighet från kyrkoherdetjänsten 1.11.201831.12.2021. Aino Pieskä irtisanoutui Limingan seurakunnan kappalaisen virasta 13.8.2018 ja Heini Kesti Rovaniemen seurakunnan oppilaitospastorin virasta 1.9.2018. V seurakuntapastoriksi 2.9.2018– 30.4.2023. kaplanen i Jakobstads svenska församling TD Mia Anderssén-Löf och kaplanen i Nykarleby församling Ulf Sundstén har förklarats behöriga för tjänsten. Jukka Tuppurainen Lapuan tuomiokirkkoseurakunnan osa-aikaiseksi vs. En kaipaa muutoksia. Julistettiin Sonkajärven seurakunnan kirkkoherran virka haettavaksi 8.10. Janne Hatakka määrättiin Heinolan seurakunnan kirkkoherran virkaan 1.12.2018 lukien. Ville Päivänsalo Nurmijärven seurakunnan ma. osa-aikaiseksi (50 %) IX seurakuntapastoriksi 1.–30.9.2018 ja osa-aikaiseksi (50 %) vs. Saku Toiviainen Helsingin seurakuntayhtymän vs. Jaani Vilkkilä Helsingin seurakuntayhtymän poliisipapiksi 1.10.2018 alkaen. Prästvigningen äger rum i Borgå domkyrka 7.10. Oulun hiippakunta Oulujoen seurakunnan kanttori Lauri Nurkkalalle myönnettiin director musices -arvonimi. Sara Toivanen määrättiin Porvoon suomalaisen seurakunnan vs. mennessä. mennessä. » Mitä tämä sinulle merkitsee. Kirkkoherra Hannu Haikonen määrättiin Lappeenrannan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajaksi 1.1.2019–31.12.2020 ja kirkkoherra Kimmo Ylikangas Kouvolan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajaksi. Yhteisten kirkkoneuvostojen puheenjohtajat 2019–2020: Helsingin seurakuntayhtymä: Vartiokylän kirkkoherra Jukka Pakarinen, Vantaan seurakuntayhtymä: Tikkurilan kirkkoherra Janne Silvasti, Sipoon seurakuntayhtymä: Sipoon suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Juha Ilonen, Loviisanseudun seurakuntayhtymä: Agricolan suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Seppo Apajalahti, Porvoon seurakuntayhtymä: Borgå svenska domkyrkoförsamlingin kirkkoherra Mats Lindgård. I samband med prästvigningen förordnas Österbacka till församlingspastor i Pedersöre församling från 8.10.2018 tills vidare, Vid diakonvigningen i Borgå domkyrka 9.9.2018 har Ann-Christin Snellman, My Ström och Kaisa Söderholm vigts till diakonämbetet. mennessä. – Mieltäni lämmittää kovasti, kun työ, jota olen saanut tehdä eri kollegoiden ja kuorojen kanssa, on saanut tunnustusta. – Olen ollut kanttorin virassa vuodesta 1981 ja viihtynyt tässä musiikin monitoimiammatissa hyvin. I seurakuntapastoriksi 1.10.2018 alkaen siihen sakka, kunnes viran osa-aikajärjestely jatkuu. Vihtori Leskelä Isonkyrön seurakunnan seurakuntapastorin virkaan 1.3.2019 lukien. Hiippakuntauutisissa julkaistaan vähintään vuoden kestävät viranhoitomääräykset. Urkumusiikki on minulle tärkeää ja olen kaikkiruokainen urkuteosten suhteen. sairaalapastoriksi 1.10.2018– 31.8.2021. Kuopion hiippakunta Rovasti Juha Heikkilä irtisanoutuu Lapinlahden seurakunnan kappalaisen virasta 1.1.2019. Sofia Flinckille Keski-Porin seurakunnan seurakuntapastorin virasta ajalle 1.11.2018–31.1.2020. Lapuan hiippakunta Raimo Lähteenmaa määrättiin Seinäjoen seurakunnan sairaalapastorin virkaan 1.1.2019 lukien. kyrkoherden i Brändö-Kumlinge församling Kent Danielsson har förordnats att fortsättningsvis sköta kyrkoherdetjänsten i samma församling på halvtid 1.131.12.2019 eller högst tills tjänsten blir ordinarie besatt. mennessä Limingan seurakunnan kappalaisen virka. Borgå stift Sökandena till kyrkoherdetjänsten i Nykarleby församling tf. 13. Jussi Hokkanen Mäntsälän seurakunnan vs. Haettavaksi julistettiin 4.10. Sofia Flinckille on annettu viranhoitomääräys Keski-Porin seurakunnan kappalaisen (I) viransijaiseksi ajalle 1.11.2018–31.1.2020. En eventuell andra valomgång förrättas 10.4.2019 kl. Salminen saa viranhoitomääräyksen Harjavallan seurakunnan seurakuntapastoriksi 1.10.2018 lukien. I kappalaiseksi 1.9.2018 alkaen siihen asti, kunnes viran valintapäätöksestä tehty valitus on ratkaistu. IV kappalaiseksi 1.10.–31.12.2018 ja VI seurakuntapastorin virkaan 1.1.2019 lukien. Turun arkkihiippakunta 30.9.2018 piispa Kaarlo Kalliala vihkii Laitilan kirkossa papeiksi Riikka Juhantalon, Anniina Salmisen ja Matti Tanelin. I seurakuntapastoriksi 10.9.2018–25.5.2020
Mansora Malke ja Milad Abdoush tutkivat kirkon varastoa. KOTIMAA | 27.9.2018 13. Erik Boström on seurakunnan pappi. Bergsjönin alue rakennettiin osana Ruotsin ”miljoonaohjelmaa” 1970-luvun taitteessa
Viralliset luvut eivät kuitenkaan täsmää todellisuuden kanssa. – Erik Boström joonalle ihmiselle koti ja vastata samalla asuntopulaan sekä parantaa ihmisten asuinoloja. Bergsjönin rivitaloalueella asuu myös Ulla-Britte Wiedel. Virallisesti Bergsjönissä asuu noin 17 000 ihmistä. Kirkkosalissa käydään samalla myös läpi tulevan sunnuntain jumalanpalvelusmusiikkia. Hän toimii myös kirkkoneuvostossa. – Heidän matkaansa sitten lähdin keskusteltuani vanhempieni kanssa. Hän on työskennellyt Bergsjönin seurakunnan pappina kaksi vuotta. Kirjastosta tulee ulos parrakas mies. Lastenhoidon jälkeen hän sai töitä Göteborgissa sijaitsevalta Volvon tehtaalta. Keskellä arkipäivää Bergsjönin kaduilla on tyhjää. Kysyn, mikä saa hänet tulemaan kirkolle. Siellä hän on koonnut ja maalannut autoja ja toiminut palovahtina päiväja yövuoroissa. Sen jälkeen alueelle on muuttanut irakilaisia, somalialaisia ja entisen Jugoslavian alueelta tulevia. Suomalaiset olivat Bergsjönin ensimmäisiä maahanmuuttajia. Täällä halataan paljon, nähdessä ja lähtiessä. Sunnuntaisin Wiedel toivottaa ihmiset tervetulleiksi jumalanpalvelukseen ja avustaa pyhäkoulussa. reportaasi ” Bergsjönissä on materiaalisesti köyhää, mutta hengellisesti rikasta. Kittilän seudulta kotoisin oleva Järvenpää on asunut Ruotsissa 61 vuotta, joista Bergsjönissä samalla kadulla 38 vuotta. – Se on se tunne, jonka täältä kirkolta saa. Hän on toiminut muun muassa kirkkoväärtinä, ja nyt hän on varajäsenenä kirkkoneuvostossa. – Kirkko oli ennen aina tyhjillään. – Täällä on paljon hyvää. Hän on myös aktiivinen Göteborgin kirkon ruotsinsuomalaisessa toiminnassa. Alueella on enimmäkseen kerrostaloja, mutta myös omakotitaloja ja rivitaloja. Alueella asuu myös sukulaisten ja ystävien luokse muuttaneita ihmisiä, jotka eivät ole Bergsjönissä kirjoilla. Vaihtoehtoina oli muun muassa matalapalkkaisten töiden tarjoaminen vasta maahan tulleille sekä rajojen sulkeminen turvapaikanhakijoilta kokonaan. Ihmisten monenlaiset taustat tarkoittavat myös sitä, että meiltä löytyy valtavan paljon erilaista osaamista ja taitoja. Puolueet tarjosivat erilaisia ratkaisuja eriytymisen tuomiin haasteisiin ja maahanmuuttajien kotouttamiseen yleensä. KOTIMAA | 27.9.2018 14. Hän on asunut Bergsjönissä 20 vuotta. Wiedel toteaa, että liian usein Bergsjönistä nostetaan esille vain negatiiviset asiat. Osa heistä on paperittomia. Jutellessani Oili Järvenpään kanssa hän ehtii samalla halata montaa ihmistä. Alueen lasten ja nuorten määrä kasvaa koko ajan. Seurakunnassa on tehty pitkäjänteistä työtä sen eteen, että kaikilla olisi sinne tervetulIsä meidän -rukous on kirkon seinällä 14 eri kielellä, myös suomeksi. Tuon ajan tyypillisen rakennustavan seurauksena Bergsjönissä on paljon vihreää, metsää ja autottomia alueita. Alueelta löytyy kauppa, parturi, terveyskeskus ja apteekki. Yhtenä esimerkkinä on mahtava luonto, joka ympäröi BergsjöKittilän seudulta kotoisin oleva Oili Järvenpää on asunut Bergsjönissä jo 38 vuotta ja Ruotsissa 61 vuotta. – Olen opetellut sanomaan minulta apua pyytäville tahoille kaksi kirjainta: E ja I, Järvenpää naurahtaa. Järvenpää joutui aikoinaan Suomessa työttömäksi, eikä hän saanut mistään rahaa. niä. Moni suomalaisista on jo muuttanut alueelta pois, mutta osa myös jäänyt. Hän on ollut useita vuosia mukana seurakunnan toiminnassa. Viereisen koulun välituntikello on imaissut oppilaat pihoilta luokkahuoneisiin. Bergsjön heijastelee maailman tilaa, sitä missä soditaan. Sitten kotikulmille tuli käymään Ruotsissa asuva suomalainen perhe, joka tarvitsi lastenhoitoapua. Järvenpää laittaa käden sydämelleen. Syksyllä Ruotsissa käydyissä vaaleissa asuinalueiden eriytyminen ruotsalaisten ja maahanmuuttajien asuinalueiksi sekä kotouttaminen nousivat yhdeksi puhutuimmista teemoista. Yksi heistä on ruskeasilmäinen ja hopeatukkainen Oili Järvenpää. Nyt viimeisimpänä alueelle on muuttanut syyrialaisia. Istun kirkkosalissa Erik Boströmin kanssa. Kirkolle Järvenpää löysi 15 vuotta sitten ja aloitti vapaaehtoistyön. Raitiovaunu vie Göteborgin keskustaan noin 20 minuutissa. Sitten uusi kirkkoherra kirjaimellisesti avasi ovet. Ja sillä reissulla olen edelleen, Järvenpää kertoo
– Tämä kaikki ei olisi mahdollista ilman sitoutuneita vapaaehtoisia ja laajaa yhteistyöverkostoa, joka meillä alueella on, toteaa Boström. Työntekijät alkoivat myös tarkastella lähemmin, miltä yhteiskunta kirkon ympärillä näyttää, millaisessa todellisuudessa ihmiset elävät ja mitä haasteita alueella on. Bergsjönistä löytyy eniten lapsiperheköyhyyttä Göteborgissa. Lapsille on musiikkileikkikoulu ja nuorille on oma kuoro, jossa he laulavat soulia, pop-musiikkia ja gospelia. Kirkonpenkkien täyttäminen vaati toki muutakin kuin ovien avaamisen. Tämä on paikka, joka antaa merkitystä elämään, mutta myös konkreettista apua, Boström sanoo. – Olemme luterilainen kirkko emmekä pelkää näyttää sitä. » KOTIMAA | 27.9.2018 15. Heistä valtaosa on siellä suuren osan elämästään asuneita eläkeläisiä tai opiskelijoita. Bergsjönin seurakunta on yksi Ruotsin kirkon köyhimmistä ja alueen asukkaista vain noin 14 prosenttia on seurakunnan jäseniä. Modernien tulkintojen lisäksi seurakuntalaiset kaipaavat usein myös perinteisiä toimituksia. Kirkko tarjoaa myös työharjoittelupaikkoja vaikeasti työllistyville bergsjöniläisille. Pitkäaikaistyöttömiä asuu alueella paljon. Boström kuitenkin painottaa, että vaikka kirkko tarjoaa konkreettista apua ihmisten tarpeisiin, on työn ensisijainen tarkoitus kertoa Jeesuksesta ja antaa ihmisille toivoa. Odotettavissa oleva elinikä on nyt Bergsjöniin syntyvillä pojilla yhdeksän vuotta lyhyempi kuin Göteborgin yhdellä vauraammista alueista. Musiikista on tullut tärkeä keino tavoittaa alueen asukkaat. Tämä kaikki pitää ottaa huomioon seurakunnan toimintaa suunniteltaessa. Alueella asuu enää vain vähän sellaisia ihmisiä, joiden vanhemmatkin ovat syntyneet Ruotsissa. – Kirkon tehtävä on olla kohtauspaikka Bergsjönissä. Kirkolla toimii tekstiiliateljee yhteistyössä kansanopiston kanssa, ja vapaaehtoiset pyörittävät viikoittaista ruotsin kielen ryhmää. Haasteita alueella riittää. ” Bergsjönistä lähtee esirukouksia maailman jokaiseen kolkkaan. He osallistuvat myös jumalanpalveluksiin soittamalla ja laulamalla. lut olo taustasta, uskonnosta tai oleskeluluvista riippumatta. Musiikkia käytetään apuna myös ruotsin kielen opetuksessa. Bergsjönin kirkolla ovet ovat auki. Viime vuosina lasten ja nuorten määrä alueella on kasvanut. Erik Boströmin mukaan alueelle on tyypillistä, että sieltä muutetaan paremmille alueille heti, kun se on mahdollista
Usko on ihmisille tärkeää. Abdoush on itse Syyrian ortodoksi. Arviolta 150 ihmistä kävi hakemassa kirkolta ruokaa. reportaasi Toisin kuin vuosia sitten, ei kirkko ole enää tyhjä. Ihmisten taustoista ei kysellä, mutta avun tarvitsijoissa on alueen tavallisia lapsiperheitä, vanhuksia, päihdeongelmaisia sekä myös paperittomia ihmisiä. – Mutta ovatko ne sitä oikeasti. Kirkko on avoin ympäröivää yhteiskuntaa, monimuotoisuutta, eri kieliä ja uskontoja kohtaan. Vielä eilen varaston hyllyt notkuivat vihanneksista, leivästä ja äidinmaidonkorvikkeesta. Pöydissä lounastavat yhtä aikaa alueella asuvat eläkeläiset, alakerran kielikurssilaiset, vapaaehtoistyöntekijät ja kirkon työntekijät. Siksi Bergsjönissä on erityisen hienoa työskennellä pappina, Boström sanoo. Täältä he saivat vaatteita ja ruokaa ja tapasivat muita ihmisiä. Tunnustuksen perusteluissa todetaan, että Bergsjönin kirkolla on rikas jumalanpalveluselämä, jossa käytetään musiikkia maailman eri puolilta elävöittämässä jumalanpalvelusta. hän pohtii. Täällä voi mennä mukaan kirkon toimintaan ja oppia luterilaisuudesta tai juoda kupin kahvia omassa rauhassa. Kirkko on tehnyt päämäärätietoista työtä siinä, että ihmiset löytäisivät sinne ja toivoisivat olevansa sinne tervetulleita. Kirkkotilasta on muotoutunut Bergsjönin suosituin kohtauspaikka. Bergsjönin kirkkoon ovat kaikki tervetulleita. Jumalanpalveluksiin tulee viikoittain yli sata ihmistä, usein lähes kaksisataa ihmistä. Bergsjönissä halataan paljon. KOTIMAA | 27.9.2018 16. Erik Boström toteaa, että monet muutkin seurakunnat ja toimijat sanovat olevansa avoimia kaikille. Mukana on myös Syyriasta Bergsjöniin muuttanut Milad Abdoush. Hän tuli kirkolle ensin työharjoitteluun, mutta nyt hän toimii vapaaehtoisena. Työntekijät ovat myös erittäin sitoutuneita työhönsä. He ovat syystä tai toisesta Ruotsissa ilman voimassa olevaa oleskelulupaa. Kun Syyriasta tuli muutama vuosi sitten paljon turvapaikanhakijoita, Abdoush toi heidät Bergsjönin kirkolle. Ruuan lisäksi ihmiset voivat hakea kirkolta lahjoitusvaatteita ja lastentarvikkeita. Palkintoperusteissa nostettiin esiin lisäksi pitkäjänteinen diakoniatyö, joka vastaa myös akuutteihin kriiseihin. Tarjonta vaihtelee aina sen mukaan, mitä kaupoilta saadaan lahjoituksina. Haen pikkubussilla lahjoituksia ja lajittelen ruokia. Seinille on ripustettu paljon ikoneja, jotta katolilaiset ja ortodoksit tuntisivat olonsa tervetulleiksi. Hän käy ortodoksikirkossa, mutta myös Bergsjönin sunnuntain jumalanpalveluksissa. ” Kirkkoon on helppo tulla. Kysyn kirkossa pitkään mukana olleelta vapaaehtoiselta Ulla-Britte Wiedeliltä, mikä hänen mielestään on Bergsjönin kirkon suosion salaisuus. – Bergsjön on erittäin köyhää aluetta. Täällä voi mennä mukaan kirkon toimintaan ja oppia luterilaisuudesta tai juoda kupin kahvia omassa rauhassa. Malke kertoo, että iltojen viiletessä varsinkin lasten talvivaatteet ovat kysyttyjä. Ovien avaaminen ei ole vain yksittäinen projekti. Nyt jäljellä on enää muutama hummus-purkki, vaniljakastiketta ja riisiä. Wiedel vastaa, että yhtenä tekijänä on työn pitkäjänteisyys. On tavallinen torstai ja tarjolla on lounas 20 kruunulla, eli noin kahdella eurolla. Tänään ruokalistalla on spagettia ja jauhelihakastiketta. Mutta vaikka täällä on materiaalisesti köyhää, on täällä hengellisesti rikasta. Keväällä se sai tunnustuksen ”Årets förnyare i Svenska kyrkan” eli Vuoden uudistaja Ruotsin kirkossa. – Milad Abdoush Oili Järvenpää ja Samira halaavat. Palkinnon jakoi Kyrkans Tidning -lehti yhdessä Gotlannin kirkkoviikon ja Visbyn tuomiokirkkoseurakunnan kanssa. Iltaan mennessä suurin osa ruuasta oli jaettu sitä tarvitseville. Abdoush lähtee näyttämään alakerran varastotiloja yhdessä kirkon emännän, Irakissa syntyneen Mansora Malken kanssa. – Kirkkoon on helppo tulla. Monen eri alan opiskelijaryhmät tulevat usein tutustumaan sen toimintaan ja sinne tehdään vierailuja muista seurakunnista ympäri Ruotsia. – Käyn kirkolla auttamassa muutaman kerran viikossa. Bergsjönin kirkon työ on huomattu muualla Ruotsissa. Seurakuntasalissa käy kuhina. Pöydillä on poppanaliinat ja muovikukkia
Bergsjönistä lähtee esirukouksia maailman jokaiseen kolkkaan. Hän kertoo myös 18-vuotiaasta syyrialaisesta uimarista Yusra Mardinista, joka pakomatkallaan Välimeren yli pelasti uppoavan veneen. Pappi kehottaa lukemaan sen äidinkielellään, jos niin haluaa. Kirjoittajien mukaan esimerkiksi Raamatun muuttumattomuus on illuusio: vanhat käsikirjoitukset ovat aina olleet erilaisia sekä kokoonpanoltaan että sisällöltään. Sunnuntain jumalanpalvelus on edennyt saarnaan. Työntekijöiden on oltava valmiita joustamaan työtehtävissään ja aikatauluissaan. Samalla seinälle heijastetaan kuva Berliinin muurista, papin puheen tueksi. Ehtoollisen aikana voi myös käydä pyytämässä diakonilta esirukousta kirkkosalin takaosassa. Laulun jälkeen ihmiset taputtavat, joku pyyhkii silmäkulmiaan. – Olemme onnistuneet muokkaamaan toimintamme alueen asukkaiden ja ympäröivän yhteiskunnan tarpeisiin. www.sacrum.fi MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. Musiikkipedagogia kiitetään monin sanoin hänen tekemästään työstä Bergsjönin kirkossa. – Pyhät perinteet ja tekstit muutoksessa Teos raottaa pyhien tekstien historiaa ja teksteihin tehtyjä perusteltuja ja dokumentoituja muutoksia. – Olemme täällä alueen ihmisiä varten. Noin vartin mittaisiin hartaushetkiin voivat lapset ja aikuiset osallistua yhdessä. Erilaisin menetelmin toteutettavia ja osallistavia hartauksia on teemoista siunaus, rukous, heijastus, luomus, rakkaus, salaisuus, kosketus, lupaus, luottamus, pilkahdus, kaipaus ja vaellus. Ikonimaalari Eeva Zitting on maalannut jokaisesta vertauksesta ikonin ja tietokirjailija rovasti Veijo Koivula avaa teksteissään vertauksen sanomaa ja merkitystä. Haasteita tällaisessa työssä myös riittää. siitä kuinka mahdottomasta tuli mahdollista. Kirkolla käynti antaa merkitystä elämään, mutta myös konkreettista apua sitä tarvitseville, toteaa Boström. Laleh on kasvanut Bergsjönin lähellä Hammarkullenissa. – Elämä Bergsjönissä on todellista. Heidän työlleen on seurakunnassa suuri kysyntä. Ennen Herran rukousta luetaan Isä meidän -rukous. 26,10 (29,00) GAUDEAMUS 26 10 Mikko Heikka Uskonnot kohtaavat – Mahdollisuus parempaan maailmaan Uskonnoista on tulossa yhä tärkeämpi osa erilaisten globaalien kriisien ratkaisua. Pappi kertoo vuoden 1989 tapahtumista ja Berliinin muurin murtumisesta, Kirkon seinällä on maailmankartta. Hän ja hänen siskonsa hyppäsivät aallokkoon ja työnsivät veneen uiden maihin, edessä häämöttävälle Kreikan saarelle. Mahdottomasta tulikin mahdollista. Seinällä olevaan maailmankarttaan saa merkitä pienellä tarralla paikan, jossa asuvia läheisiään haluaa muistaa rukouksellaan. Nuoret laulavat, kuinka heistä tulee vielä suuria ja vahvoja, ja kuinka he tekevät maailmasta yhden ja yhteisen, muuttavat veden puhtaaksi, eivätkä enää ikinä vahingoita ketään. Jumalanpalveluksen jälkeen käyn katsomassa kirkkosalin takana olevaa maailmankarttaa. Tekstit ja perinteet elävät jatkuvasti, tosinaan myös tietoisen valinnan seurauksena. 28,90 (34,00) GAUDEAMUS 28 90 Margit Pulkkinen, Marika Pulkkinen Pulahduksia – Hartauksia perhetyöhön Pulahduksia on monipuolinen paketti valmiita hartauksia ja hartausideoita perhetyöhön. Pappi kutsuu kahden nuoren seurakuntalaisen kanssa ihmisiä ehtoolliselle. Mukana on sekä nykypäivän kohtaamisia että vuoropuhelun juuria vuosisatojen takaa. 25,20 (28,00) VÄYLÄKIRJAT Samaa sanoo myös pappi Erik Boström. – Erik Boström KOTIMAA | 27.9.2018 17. Esimerkiksi avunpyyntöihin vastataan mahdollisimman nopeasti, jolloin muut suunnitelmat pitää laittaa uusiksi. Kirkon yhdelle seinälle rukous on kirjoitettu ja kehystetty 14 eri kielellä. Kirjan tarkoituksena on, että sen lukijat ja katselijat tulisivat ilon yllättämiksi, Jumalan valtakunnan ilon yllättämiksi. 020 754 2350 25 20 Martti Nissinen, Leena Vähäkylä (toim.) Kiveen hakattu. Ajattelemme uudella, luovalla tavalla. Kirja selvittää, miten uskontojen rauhanomainen kohtaaminen on mahdollista, ja esittää, miten eri uskonnot voisivat olla mukana ratkaisemassa ympäristökriisejä eri puolilla maailmaa. ” Olemme onnistuneet muokkaamaan toimintamme alueen asukkaiden ja ympäröivän yhteiskunnan tarpeisiin. Kyydissä olevat pelastuivat. Yhtenä tapana muokata toimintaa oli se, että seurakunta päätti luopua yhdestä papin virasta, jotta tilalle saatiin vielä yksi diakoni lisää. Siihen on merkitty tarralla paikkoja, jossa asuvia läheisiään seurakuntalaiset haluavat muistaa rukouksellaan. Niin ilossa kuin surussakin, hän jatkaa. Nuoret esittävät saarnan jälkeen eläkkeelle jäävälle musiikkipedagogille ruotsalais-iranilaisen tunnetun laulajan Lalehin laulun Goliat. 25,90 (28,80) 25 90 Pulahduksia Hartauksia perhetyöhön LASTEN KESKUS Margit Pulkkinen ja Marika Pulkkinen Veijo Koivula, Eeva Zitting Valtakunnan salaisuudet – Kristuksen vertaukset sanoin ja kuvin Teos esittelee kuvin ja sanoin 29 Kristuksen vertausta
Vesa Keinonen Sovinto-musikaali Tampere-talossa 30.9. Siitä lähtien parivaljakko on perehtynyt taustamateriaaliin ja valmistellut teosta ison tiimin kanssa. Elias Simojoki tuli Pekalle tutuksi vasta lukion jälkeen. Tosin vapautua haluttiin aivan eri asioista. Eniten on noussut esiin Elias Simojoki (1899–1940), eräs suomalaisen oikeistoradikalismin ikoneista. M usiikkimiehet ja ystävykset Lasse Heikkilä ja Pekka Simojoki hoksasivat viime vuoden syksyllä, että heidän sukulaisiaan on aikoinaan toiminut täysin vastakkaisissa poliittisissa liikkeissä. Ja se pitää tehdä. Lassen esi-isä Seth Heikkilä (1863–1938) oli ennen sisällissotaa yksi Suomen johtavia punaisia vaikuttajia. Miksi vielä kerran pitää näyttävästi nostaa esille vuoden 1918 teemoja. Lasse Heikkilä ja Pekka simojoki tekivät yhteistyössä sovinto-musikaalin. – Oli takana sitten mitä tapahtumia vain, niin voimme tehdä sovinnon. Ketään ei saa syyttää siitä, mitä hänen esi-isänsä ovat joskus tehneet. Simojoen suku on puolestaan tunnettu hyvinkin valkoisena. Hän ei aseellisesti osallistunut punaisten vallankumousyritykseen, mutta päätyi kuitenkin vankileirille. Heikkilän mukaan musikaalin pääviesti on kirkas. kulttuuri | musikaali | ” Heikkilä ja Simojoki ovat käyneet yhdessä laskemassa kynttilät sekä Elias Simojoen haudalle Kiuruvedellä että Seth Heikkilän haudalle Turussa. – Olen itse nähnyt millaista on elää, kun kaunat ovat jääneet hiertämään useankin sukupolven ajaksi. Musiikkiteatteri Valkian nuorten esiintyjien voimin nämä hahmot astuvat estradille Sovinto-musikaalissa. Musiikkiteatteri Valkia, Työväenyhdistyksen puhallinorkesteri ja Pirkanpojat. Mutta noiden tekojen syvälliseen käsittelyyn on saatu vain vähän eväitä. Musikaalin tekemistä ehdotti Lasse Heikkilä, ja Pekka Simojoki suostui. Opiskelija-asuntolan emäntä, joka nuoruudessaan oli kuullut Eliasta, suorastaan ylisti hänen puhujalahjojaan. Simojoen mielestä menneisyyden kanssa tulee olla sinut, jotta tulevaisuutta voidaan rakentaa yhdessä. Se on korostaa sovinnon ja anteeksiannon merkitystä. Käsikirjoitus Lasse Heikkilä, musiikki Lasse Heikkilä ja Pekka Simojoki, ohjaus Timo Suomi. Sitä prosessointia haluamme Sovinnon avulla nyt tehdä, Lasse Heikkilä sanoo. Pohdimme sitä, miten vastakkainasetteluun ajauduttiin ja miten sovintoa sitten luotiin. Heikkilä ja Simojoki ovat käyneet yhdessä laskemassa kynttiSovinto on välttämättömyys lät sekä Elias Simojoen haudalle Kiuruvedellä että Seth Heikkilän haudalle Turussa. Simojoki kertoo kunnioittavansa suuresti sekä Seth Heikkilää että Elias Simojokea. klo 17 alkaen. – Hänet on turhaan leimattu joksikin fasistiksi. Minusta Elias Simojoki edusti enemmänkin körttiläisestä maaperästä nousevaa kristillistä isänmaanrakkautta, joka tosin leimahteli aika paljonkin yli. Kahden musiikkisuvun edustajat hautaavat esi-isiensä poliittiset erimielisyydet Tampere-talon Sovinto-musikaalissa. Muusikko Pekka Simojoki luonnehtii Sovintoa teokseksi, ”joka piti tehdä tänä vuonna tai sitten ei koskaan.” – Musikaali kertoo pääosin vuoden 1918 jälkeisistä tapahtumista ja koko sen aikakauden hengestä. He olivat kuitenkin molemmat isänmaanystäviä ja ajoivat suomalaisten vapautta. Pekka alkoi sitten perehtyä kuuluisaan sukulaiseensa. – Tänä vuonna monet teatterija oopperaesitykset sekä näyttelyt ovat käsitelleet tuota aikaa, myös molempien osapuolten tekemiä kauheuksia. Teos esitetään vain kerran. – Näistä miehistä on jälkiviisaasti helppo puhua pahaa. Menneisyyden kanssa tulee olla sinut, jotta tulevaisuutta voidaan rakentaa yhdessä, simojoki sanoo. Molempia ajoi eteenpäin aatteen palava hehku. | Kuva: Pertti Kärki / Tampere-talo KOTIMAA | 27.9.2018 18
Puolen päivän retki Malagaan. Mijas sijaitsee lyhyen matkan päässä, vain 23 kilometriä Torremolinoksesta, Fuengirolan yläpuolella, ja on kaunis, valkoinen andalusialainen kylä. Hotelli: Apartamentos Bajondillo ***, www.bajondillo.com Matka ei sovellu liikuntarajoitteisille, retkillä kävellään. Matkan ajankohta: 1.-8.4.2019 (ma–ma) Matkan hinta: 950 €/ hlö kahden hengen huoneessa. Iltapäivällä lähtö suomalaisen seurakunnan jumalanpalvelukseen Fuengirolaan. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. Kirjapalkinnon voitti Ronja Venesperä Helsingistä. Yksin matkustavan on varattava yhden hengen huone, lisämaksu + 160 €. 010 321 2800, helsinki@matka-agentit.fi KOTIMAA | 27.9.2018 19. Tilaisuuden jälkeen lounas ja pieni kävelykierros kaupungilla ja rantakadulla. Vastausaikaa on seitsemän päivää lehden ilmestymisestä. Koe monipuolinen loma keväisessä Andalusiassa! Kotimaan Matkaklubin matkanjohtajana on Tarja Haapala. Yhteinen lounas. Radiohartauksien pitäjinä kuullaan laajaa kirjoa kirkon työntekijöitä sekä maallikoita. Tiistai 2.4. Retki Mijaksen vuoristokylään. On mukavaa tulla Radio Dein kuulijoille tutuksi omilla mietteilläni. Norwegian Airin lento Helsinki-Malaga klo 14.15-18.15. Koko Andalusian rannikkoalueen, vuoriston ja maaseudun nähtävyydet houkuttelevat erilaisille retkille. Maanantai 8.4. Norwegian Airin lento Malaga-Helsinki klo 10.35-16.10. Kävelyretki Torremolinoksen yläkaupungissa sijaitsevaan Torren Tupaan, tutustumaan paikalliseen, suomalaiseen seurakuntaan. Torren Tupa on avoinna klo 11-13.00. | radio | Radio Dei käynnistää lokakuun alussa uudet aamuhartauslähetykset aiemmin Yleltä tutuksi tulleella arkiaamujen kello 7.50 hartauspaikalla. Vapaata aikaa tutustua omatoimisesti kaupunkiin. Aamiainen. Huomioithan, että osoitetietojasi voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin. Voit myös perustella valintasi lyhyesti. Aamiainen. Kotimaan Matkaklubin matkalla asutaan Torremolinoksen parhaalla paikalla. Se on värikkäiden elämysten cocktail, josta tekee täydellisen elämyksen ihana ilmasto, maukas ruoka, hyvät viinit, uskomattomat nähtävyydet ja monipuolinen, vanha kulttuuri. Myöhemmin päivällä hotellilla tutustutaan Espanjan kulttuuriin ja kieleen: pitkään Espanjassa asunut suomalainen Kristiina tutustuttaa kulttuurin ”saloihin”. Varaukset: Matka-Agentit, p. Iltaa vietetään yhteisellä illallisella hotellissa. – Tuntuu hyvältä aloittaa Radio Deissä hartauspuhujana, Hanna Ekola sanoo. Iltapala hotellilla. Kotimaan numeron 37 hyväksi jutuksi äänestettiin Diakonia-ammattikorkeakoulun lehtorin Kai Henttosen ajatuksista kertova juttu Onnellinen mies. Aamupäivä vapaata. Tapas-lounas. Puolipäiväretki Rondaan, joka on tunnettu kauniista vuoristomaisemasta ja hämmästyttävästä sillastaan. Voit myös lähettää viestisi postikortilla osoitteeseen PL 279, 00181 Helsinki. Pääpaino on luterilaisessa kirkossa, mutta myös muita maamme kristillisen perinteen edustajia kuullaan lähetyksissä aika ajoin. Kello 7.50 aamuhartaus Radio Deissä Hanna Ekola | Kuva: Radio Dei Matkalla noudatetaan Yleisiä Matkapakettiehtoja sekä Suomen Matka-Agentit Oy:n erityisehtoja. Kävelykierros ja vierailu Malagan Katedraalissa. Radiohartaudet alkavat Radio Dein ohjelmistossa 1.10. Lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, otsikkokenttään viesti Hyvä juttu + lehden numero (löytyy kannesta). Varhainen aamiainen, kuljetus lentokentälle. Tervetulotilaisuus hotellilla. – Kun kiertää ympäri maata konsertoiden kappeleissa ja kirkkosaleissa, olen tottunut siihen, että laulujen ympärillä on hengellisiä ajatuksia myös puheen muodossa. Aamiainen. Hintaan sisältyy: • lennot Helsinki-Malaga-Helsinki turistiluokassa • lentokenttäverot ja turistimaksut • 2 x ruumaan menevä matkalaukku (max.23kg) • majoitus jaetussa kahden hengen huoneessa 7 vrk • aamiaiset • 2x lounas • 1 x tapas-ateria • iltapala • 1 x illallinen • ohjelmassa mainitut retket sisäänpääsyineen • ohjelmassa mainitut kuljetukset ja retket suomenkielisen oppaan johdolla Matkaohjelma: Maanantai 1.4. Matkanjohtajan johdolla myös muuta yhteistä ohjelmaa ja kävelyretkiä. klo 7.50 Herätys! -aamulähetyksessä ja Uskon ilta -lähetyksessä klo 17.05. Retkillä tutustutaan Malagaan, upeaan Rondaan sekä Mijaksen vuoristokylään ja käydään jumalanpalveluksessa Los Bolichen kirkossa. Keskiviikko 3.4. Kun radiohartaudet saavat olla omanoloisia ja sielunhoidollisia, niin sitä tuntee olevansa omalla alueellaan. Lauantai 6.4. Aikaa nauttia omatoimisesti kiireettömästä tunnelmasta kylässä kierrellen. Malaga on trendikäs kulttuurikaupunki, onhan se maailmankuulun taidemaalarin Pablo Picasson syntymäkaupunki. Aamiainen. Aamiainen. Sunnuntai 7.4. Torstai 4.4. AURINKOINEN ANDALUSIA 1.8.4.2019 Aurinkoinen Andalusia on tyypillisintä Espanjaa. Anna palautetta, kerro mikä on mielestäsi HYVÄ JUTTU Voita kirjapalkinto! Kerro mikä tässä Kotimaan numerossa on mielestäsi hyvä juttu. Oppaan johdolla kuljetus Torremolinokseen ja majoittuminen hotelliin. Aamiainen. Perjantai 5.4. Radiohartauksien pitäjiksi ovat lupautuneet muun muassa piispa Teemu Laajasalo, muusikot Hanna Ekola ja Laura Sippola, kirjailija Pia Perkiö sekä pastorit Johanna Tanska ja Juha Tanska
Hän avasi minulle oven komerokäytävään, jossa avaimeni roikkuivat komeron ovessa. Ne olivat yleensä oudon surrealistisia, kuin enkelisukukunnan vääristyneitä mutantteja. Kokemus II: Läheinen ihminen oli pahasti sairaana. Rukoilin: ”Jumala, anna enkelin auttaa minua löytämään kirkosta sopiva henkilö.” Kirkkoon tullaan yhdeltä suunnalta jyrkkiä kallioportaita pitkin. Sakari Topelius tunnustaa, että ei ole nähnyt eikä kuullut yliluonnollisia olentoja, mutta oli huomannut niiden läsnäolon ihmeellisessä pelastumisessa tai äkillisessä hyvän tai pahan vaikutuksessa. Mutta ei tilaisuus näköjään ollutkaan ohi. Kun olin portaiden yläpäässä, näin edessäni kirkkokahvituttavan, joka asetteli pyöräänsä kirkon seinää vasten. Tämäntapainen tilanne toistui säännöllisesti, kun esittelin kirjaani Taivaallisia vieraita. Ensimmäiseen kerrokseen tultuani näin, että naapurin tuttu rouva tuli juuri kaupasta. ” Enkelit tulevat osaksi kokemusmaailmaani. Kirkkoon mennessä tuli mieleen, voisinko pyytää siellä jonkun esirukousta. En ole nähnyt enkeliä. Kokemus I: Olin tekemässä muuttoa työhuoneeni kellarissa. Ja syntyihän suomalaisessa kaunokirjallisuudessa 2000-luvun alussa muoti, jossa romaaneihin otettiin mukaan enkelintapaisia hahmoja. Sellaisia on esimerkiksi Anne Leinosen Viivamaalarissa (2013). Hän suostuikin pyyntööni. Joku oli nähnyt yöllä ensin punaisen kajastuksen seinässä, sitten edesmenneen tuttunsa ja enkeleitä hänen molemmilla puolillaan. Hän tulkitsi sen enkeliksi. Toinen muisteli: ”Ensimmäisen kerran näin enkelin kirkon tornin yläpuolella.” Hänestä kehittyi myöhemmin oikea enkelien kanssa seurustelija. Toinenkin paikalla ollut oli nähnyt ”ritarin”. Enkelimuistelijoita oli kullakin kerralla suunnilleen kahdesta viiteen. Kirkon piha näkyy vasta aivan portaiden lopussa. Mutta ehkä enkelin tehtäviä voi pohtia vaatimattomienkin esimerkkien kautta. Rukoilin näin: ”Jumala, tämä on pieni asia, mutta anna enkelin nyt auttaa minua!” Nousin portaita ylös kellarista. Kolmas kertoi nähneensä hengellisen tilaisuuden puhujan vieressä suuren keskiajan ritarin pukuun pukeutuneen hahmon. TeksTi | esko MieTTinen – kuviTus | Päivi karjalainen KOTIMAA | 27.9.2018 20. Ihmettelin tätä hiukan, sillä esitykseni ei mitenkään keskittynyt kokemuksiin, enemmänkin katekismuksiin ja dogmatiikkaan. Kerron tässä kaksi omaa kokemustani. Mika Waltari kiittää Jumalaa siitä, että suojelushenki ”hirveinä öinä istahtaa vuoteeni laidalle lohduttaakseen läsnäolollaan”. Tiesin hänet tehtävään sopivaksi. Ne eivät kylläkään yllä alussa kuvattujen tasolle – en ole nähnyt enkä kuullut enkeliä. Kristillinen enkeliperinne Suomessa (2012). Muutama kuulijoista tuli innostuneesti luokseni ja halusi kertoa enkelinäkynsä. Mutta kestävätkö ne rehellisen itsetutkistelun. Mutta kuka olisi tarpeeksi tuttu. Niin tämän kuin edellisenkin kokemuksen lopussa mieleeni syöksähti ajatus: ”Tämä tapahtui liian sopivasti, ei voi olla vain sattumaa.” ” Tämä tapahtui liian sopivasti, ei voi olla vain sattumaa. essee Treffit enkelin kanssa O lin pitänyt enkeleitä käsittelevän esitelmän. Kirjanteon yhteydessä olin kyllä huomannut, että enkelit ovat osa suomalaista kulttuuria. Taas jäivät avaimet kellarikomeron oveen ja minä olin komerokäytävän ulkopuolella, yhden lukitun oven takana. Nyt se oli lopussa, keräilin kirjojani ja mietin, mitä kautta ajaisin kotiin. Luterilaisen perinteen mukaan pyyntö esitetään Jumalalle, ei enkeleille. Ehkä uskoutujat ajattelivat, että tuo ei ainakaan naura meille, kun on kirjoittanut kristillisistä enkeleistä noin pitkästi. Sen sijaan ”enkelikokemuksia” minulla on
Mitä siitä seuraa. Ja meidän aikanamme munkki Serafim Seppälä kirjoittaa viisaassa kirjassaan Taivaalliset voimat. Eriteltyään ensin tunnettujen teologien enkelikäsityksiä, hän päätti yhden tekstinsä näin: ”Lopulta kaiken ydin on tässä: teologian pitää puhua enkeleistä siksi, että enkelit ovat olemassa.” On kyllä vielä kolmas omien kokemusteni kritiikki. Enkelit varhaiskristillisyydessä ja juutalaisuudessa (2016) näin: ”Usko suojelusenkeliin perustuu niin kokemuksiin, pyhiin kirjoituksiin kuin kirkon traditioonkin. 1989) kirjoitti enkelien todellisuudesta 1970ja 1980-luvuilla. ”Jokaisella uskovalla ihmisellä on kyllä kokemusta enkelien toimesta”, kirjoittaa arkkipiispa Gustaf Johansson (k. Toiseksi olen kysynyt, miksi kutsun näitä tapahtumia nimenomaan enkelikokemuksiksi. Toinen sanoo heidän huolehtivan uskovien ”jokapäiväisistä tarpeista”. Tiivistelmäksi kaikesta sanotusta tulee, että mielestäni enkelikokemukseni kestävät niihin suuntaamani arvostelun ja pidän niitä itselleni tosina. Onko oikein sekoittaa enkelit asiaan, kun on unohtanut avaimet kellarikomeron lukkoon. Ja eikö kristillisen perinMutta miksi minun pitäisi se turhentaa. Tärkeintä on se, mitä tapahtui mielessäni. Kuten olen jo todennut, sekä naapurin rouvan paluu kaupasta että kirkkoystävän polkupyörän lukitseminen tapahtuivat aivan kuin jonkinlaisen tilauksen mukaan. Olen mielessäni toisaalta nimittänyt tapahtumia ”enkelikokemuksiksi”, mutta toisaalta olen myös arvostellut niitä. Sen sijaan teologi Osmo Tiililä (k. Nämä vastaukset eivät mielestäni kuitenkaan kovin vahvasti oikeuta minua kutsumaan tapahtumia enkelikokemuksiksi. He tulevat todeksi aikuisellekin. Minun on vaikea kuvata sitä tunnetta, jonka ne herättivät. 1932). Kokemuksia on loputon määrä eri aikakausilta – nykyajalta enemmän kuin koskaan.” Mieleen tulee myös se, mitä saksalainen Ulrich Mann (k. Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Eivätkö enkelit ole jotain niin juhlavaa, että heitä ei pitäisi häiritä pikkuseikoilla. Tähän arvosteluun vastaan Raamatulla. Jos turhennan tuon tuntemuksen, kiellän oman kokemukseni. Hän ei muuten ollut mikään hurskailla kokemuksilla intoileva mies, vaan erityisesti Raamatun merkitystä korostava kirkon johtaja. 1930). Teologia tunnustaa enkelikokemukset. Jumalan, Kristuksen ja Pyhän Hengen lisäksi on olemassa neljäskin toimija. Tähän vastaan, että ei kai enkelin apu välttämättä näytä yliluonnolliselta, vaikka kristillisessä muistitiedossa jäävätkin elämään erityisesti ”kummat” kokemukset. Vastaus: rukoilin nimenomaan enkelin sekaantumista asiaan. teen mukaan enkeli toimi juuri tuolla tavalla. Oikeastaan se on siis minun sisimpäni, joka on lyönyt tapahtumaan ”enkeli sen teki” -leiman. Niitä voisi nimittää vain rukouksen kuulemiseksi. Samaan sävyyn kirjoittaa myös teologi Antti J. Kristinuskon enkelit, jotka viime aikoina ovat majailleet lastenkamarissa valomiekkojen ja barbie-nukkien seurassa, astuvat olohuoneen, makuuhuoneen ja työhuoneen puolelle. Eihän niissä ollut mitään suoraan enkeleihin viittaavaa. KOTIMAA | 27.9.2018 21. Pietilä (k. Sain sen, mitä pyysin. Silloin joudun ristiriitaan itseni kanssa. He astuvat ilmoituksen ja opin tosin arvovaltaisista mutta hiukan kuivakkaista raameista elämän sekä pienten että suurten ahdistusten keskelle. Se, että enkelit tulevat osaksi kokemusmaailmaani. Eivät enkelit siis pidä sopimattomana ihmisten palvelemista. 1972) on hiukan varautuneempi: ”On varmaan runsaammin niitä uskovia ihmisiä, joilla ei ole mitään persoonallista kokemusta enkeleistä, kuin niitä, joilla on sellaista esitettävänään.” Mutta hänkin siis myöntää enkelikokemukset mahdolliseksi osaksi kristillistä elämää. Ehkä sitä voisi kuvata sanoilla: ”Miten minua kuultiin näin nopeasti?” Tai toisella tavalla: sekä naapurin rouvan tulo että polkupyörän asettaminen seinää vasten ovat jääneet mieleeni ikään kuin kaikki liike olisi äkkiä pysähtynyt ja niistä olisi otettu valokuva, ehkä jonkinlaisen lempeän salaman leimahtaessa. Mutta entä sitten. Olen esimerkiksi kysynyt itseltäni, miksi liitän kokemukset enkeleihin, kun ei kummassakaan tapahtunut mitään yliluonnollista. Heprealaiskirjeen jakeessa 1:14 sanotaan: ”Eivätkö enkelit ole palvelevia henkiä. Heidät lähetetään palvelemaan niitä, jotka saavat osakseen autuuden.” Kun katsoo selitysteoksia, joku kutsuu tämän kohdan perusteella enkeleitä Jumalan ”palvelusväeksi”
Siitä voi tulla pitkä ja vaikea, kardinaali Arborelius sanoi vieraillessaan Suomessa viime viikolla. Kardinaalit ovat siis saranoita taivasten valtakunnan ovessa. Hän tarjosi vettä ja näytti, missä on vessa. Ruotsalainen kardinaali oli mukana pohjoismaalaisten katolisten piispojen seurueessa, joka tapasi paavin kesäkuussa Roomassa. Hän ennakoi, että katolisella kirkolla on edessään pitkä ja vaikea puhdistautuminen. Viime vuonna hänet nimitettiin kardinaaliksi kaikkien aikojen ensimmäisenä pohjoismaalaisena. Anders Arborelius on tukholmalainen katolisen kirkon piispa. | katolinen kirkko | N yt saatte sanoa mitä tahansa, vaikka kritisoida paavia – mutta vain täällä! Paavi Franciscuksen sanat jäivät kardinaali Anders Arboreliuksen mieleen. teologia KOTIMAA | 27.9.2018 22. Keskeistä tarkoittava latinan termi cardinalis on johdettu oven saranaa tarkoittavasta sanasta cardo. Hän kertoo ne ja nauraa päälle. Katolisessa kirkossa tulee ilmi yhä uusia tapauksia, joissa papit ovat käyttäneet lapsia seksuaalisesti hyväkseen. Oli aikaa jutella, Franciscus oli maanläheinen. Toisten mielestä paavin syyttäminen on konservatiivien yritys päästä eroon liberaalista Franciscuksesta. Teorian mukaan nimi juontuu siitä, että Jeesus lupasi Pietarille taivasten valtakunnan avaimet ja paavi piti itseään Pietarin seuraajana. | Kuva: Jani Laukkanen Ruotsalainen kardinaali Anders Arborelius vieraili Suomessa. Joidenkin väitteiden mukaan Franciscus tiesi yhdysvaltalaista kardinaalia Theodore McCarrickia vastaan esitetyistä syytöksistä mutta sulki niiltä silmänsä. Uusimpien tapahtumien valossa paavin arvosteleminen ei ole pelkkä vitsi. Ja sitten letkautti piispoille nuo sanat. – Katolinen kirkko käy läpi puhdistautumisprosessia. Arboreliuksen nimittäminen kardinaaliksi on osa paavi Franciscuksen politiikkaa, jolla hän pyrSarana taivasten valtakunnan ovessa Paavi Franciscus nimitti viime vuonna Anders Arboreliuksen historian ensimmäiseksi pohjoismaalaiseksi kardinaaliksi. Hän on saanut osakseen ankaraa kritiikkiä myös omasta lähipiiristään. Kardinaalit ovat paavin lähimpiä neuvonantajia, eräänlaisia katolisen kirkon prinssejä. Kardinaalit ovat paavin lähimpiä neuvonantajia
Viime viikolla Helsingin seurakuntayhtymä ja kaupungin kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa järjestivät festivaalin, joka keskittyi eri uskontojen pyhään musiikkiin. Ymmärsin saarnasta vain kohdan, jossa pappi sanoi, että aamen on kuin hengellinen pin-koodi. Näin Facebookissa konsertista taltioidun videopätkän virrestä Herraa, hyvää kiittäkää. Arborelius uskoo, että syynä on Franciscuksen profeetallinen profiili, paluu evankeliumiin ja yksinkertaisuuteen. Kardinaali totesi myös, että paavi Franciscus on saanut edeltäjiään paremmin puolelleen myös muut kristityt kuin katolilaiset. Viime vuonna Fokus-lehti valitsi Arboreliuksen vuoden ruotsalaiseksi. Hänet on kastettu lapsena luterilaisessa kirkossa. Vatikaanin hallinnossa toimivat kuuriakardinaalit saattavat tavata paavia viikoittain. Arborelius on nyt 69-vuotias. Ne ovat pakolaisten auttaminen ja rukous. – Ei, sitä en usko, Arborelius totesi tavatessaan suomalaisia toimittajia vierailunsa yhteydessä. Arboreliuksen oma kanta on, että seksuaalista hyväksikäyttöä ei ole otettu riittävän vakavasti. Oli aikaa katsella taidetta ja ihmisiä. Määrä kasvaa siirtolaisuuden takia. Histan veisaajien keulakasvo, pastori Tuomas Meurman kertoi ennakkoon Kirkko ja kaupunki -lehden haastattelussa, että yhtyeitä yhdistävät mystiikka ja se, että molemmat porukat suhtautuvat virsiin kansanmusiikkina. Voisiko seuraava paavi olla ruotsalainen. Hän laskeskelee tapaamisia olleen kuitenkin puolen tusinaa. Festivaaliin kuului konsertti, jossa turkkilaista kansanmusiikkia soittava Nefes-yhtye ja virsiä tulkitseva Histan veisaajat liittivät yhteen körttivirret ja islamilaisen mystiikan. Alle 80-vuotiaat kardinaalit, joita on korkeintaan 120, valitsevat seuraavan paavin. Selvitysten tie on käytävä läpi, Arborelius katsoo. P aavin neuvonantaja, kardinaali Anders Arborelius kävi Suomessa kertomassa, että ihmisiä kiinnostaa nyt hengellisyys. Yhdistäviä asioita voi etsiä myös uskontojen väliltä, siltä tasolta, jolle oppi ja äly eivät yllä. Herraa hyvää riemulla, halleluja halulla!” Yhteyttä opin ja älyn tuolla puolen Meri Toivanen Kirjoittaja ottaa kantaa ajankohtaisiin teologisiin aiheisiin. Opillisissa kysymyksissä on yhä erimielisyyksiä. Siinä julkisuus on apuna. Hän nostaa esiin kaksi asiaa, joissa kirkot tekevät Ruotsissa yhteistyötä. Anders Arborelius kääntyi itse katolilaiseksi 20-vuotiaana. Arboreliuksesta tuli pappi vuonna 1979 ja piispa vuonna 1998. Katolilaiset jakavat kirkkoja luterilaisten kanssa. On siis evankelioinnin aika, ja kirkkokuntien kannattaa yhdistää voimansa. Valintaa perusteltiin sillä, että hän osallistuu aktiivisesti julkiseen keskusteluun, toimii pelottomasti vähemmistökirkon piispana ja tuo yhteen maahanmuuttajia ja syntyperäisiä ruotsalaisia. Meri Toivanen ” Oli aikaa jutella, Franciscus oli maanläheinen. Luterilaisessa ja maallistuneessa maassa vähemmistöuskontoon sitoutuminen vaatii vahvaa valintaa. Kardinaali huomauttaa, että hyväksikäyttöä on kaikkialla yhteiskunnassa, mutta kirkossa se johtaa uskonkriiseihin. Vieruskaveri istui minussa kiinni. Maailmanlaajuisesti katolisen kirkon pitäisi nyt löytää tiensä takaisin ykseyteen paavin ympärille, vaikka skandaalit jakavat kirkkoa vahvasti, Arborelius ajattelee. Upotessani Arboreliuksen ajatuksiin mieleeni tuli katolinen messu, johon osallistuin muutama viikko sitten fransiskaaniluostarin kirkossa Kroatiassa. – Joskus media voi käyttää Jumalan ääntä. Omien sanojensa mukaan hän uskoi aina, mutta löysi yhteisön vasta katolisesta kirkosta. Lähikylistä oli tullut paikalle vanhuksia, keski-ikäisiä ja nuoria. Hapuilin korvakuulolta laulun säveltä ja kroaatinkielisiä sanoja. Koska jäin kielestä ulkopuoliseksi, oli aikaa katsella taidetta ja ihmisiä. Arborelius väittää, että ekumeniasta on tullut tässä ajassa erityisen tärkeää. ” Ymmärsin saarnasta vain kohdan, jossa pappi sanoi, että aamen on kuin hengellinen pin-koodi. Paavi myös käytännössä valitaan kardinaalien joukosta. ”Kaikki, joissa henki on, kiittämään jo tulkohon. Arborelius vaikuttaa ulommalla kehällä. Yksilöllisessä yhteiskunnassa on tärkeää ohjata ihmisiä yhteisöihin, Arborelius sanoi Helsingin Ritarihuoneella pitämässään esitelmässä. Ne ovat pakolaisten auttaminen ja rukous, siis sosiaalinen työ ja hengellisyys. Katolisella kirkolla on Ruotsissa kirkon oman ilmoituksen mukaan 119 000 jäsentä. Koin silti enemmän yhteyttä kuin erillisyyttä. Nimitykseen saattoi vaikuttaa sekin, että kaksi vuotta sitten paavi osallistui reformaation merkkivuoden päätapahtumaan Arboreliuksen kotikentällä Ruotsissa. Samaa Kristusta siinä rukoiltiin. – Ihmiset haluavat kuulla todistuksia, toistensa kokemuksia. Marginaalit ovat paaville tärkeitä. Kardinaalin mukaan kristittynä elämisen tekee hankalaksi se, että nykyään kaikki on suhteellista ja tasa-arvon vaatimus on ehdoton. Selityksenä Arborelius piti Franciscuksen paluuta yksinkertaisuuteen. Ja sitten letkautti piispoille nuo sanat. KOTIMAA | 27.9.2018 23. Arborelius nosti esiin kaksi asiaa, joissa kirkot tekevät ongelmitta yhteistyötä hänen kotimaassaan Ruotsissa. Olen laulanut ja kuunnellut körttiversiota virrestä satoja kertoja enkä olisi uskonut löytäväni siitä mitään uutta. Arboreliuksen mielestä se, että Pohjoismaat saivat oman kardinaalin, tiivisti alueen katolilaisten yhteyttä Roomaan. Geelitukkainen nuorukainen hiipi yksin myöhässä takapenkkiin. Se, ettemme kuuluneet samalle ehtoolliselle, tuntui yksinkertaisesti väärältä. Kenenkään ei ole helppo sanoa, että oma vastaus olisi ainoa oikea. Kirkkoja on myös ostettu. Arboreliuksen mukaan Pohjoismaat elävät jälkisekulaaria kautta, jossa kaipuusta Jumalaa kohtaan uskalletaan taas puhua. Hän toistaa paavi Franciscuksen sanat siitä, että kirkossa ilmennyt hyväksikäyttö on paholaisen tekoja. Hän tarjosi vettä ja näytti, missä on vessa. Mutta niin vain kuulin tuorein korvin virren viimeisen säkeistön, kun siihen yhtyivät lyömäsoittimet, luuttu ja ney-huilut. | kolumni | kii tekemään avustajajoukostaan entistä monipuolisemman. Arboreliuksen mukaan katolisella kirkolla on Ruotsissa kuitenkin jatkuva riski jäädä yhden sukupolven kirkoksi. – Hyväksikäyttötapaukset aiheuttavat hajaannusta, sillä ihmiset selittävät asian itselleen eri tavoin, kardinaali toteaa. Kardinaalin mielestä paavi Franciscusta pidetään aiempia paaveja useammin kaikkien kristittyjen edustajana. Kardinaalin mielestä kaikissa kristillisissä kirkoissa on evankelioinnin aika. Kuulin Arboreliuksen viestin näin: käytännön ekumeniaa ei kannata hylätä siksi, että opillisista kysymyksistä ei päästä yksimielisyyteen. Pieni kirkko oli täynnä, ovi oli auki, lämpö tulvi sisään
Julistetaan haettavaksi Seurakunnat Su 27.9. Kiovan patriarkaatti julistautui kuitenkin 1990-luvun alussa Ukrainan itsenäistymisen jälkeen autokefaaliseksi. 040 750 3036 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaa-lehdessä Kuka puhuu. Hän kannustaa katsomaan todellisuutta ja välittämään muista, kuuntelemaan toisia. Juhani Rekola toimi jatkosodassa sotilaspappina. Messun jälkeen kirkkokahvit ja sadonkorjuujuhla Pitäjäntuvassa. Teologian tohtori ja kirjailija Juhani Rekola (1916–1986) oli laajasti sivistynyt ja oppinut luterilainen pappi. Pappi. Juhani Rekolalle elämä näyttäytyi arkisen harmaana. tiedoksi Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@kotimaa.fi ESPOON HIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULI julistaa haettavaksi Kirkkonummen suomalaisen seurakunnan III kappalaisen viran Hakuaika virkaan päättyy 18.10.2018 klo 15.00. Se käsittelee monille ihmisille eteen tulevaa kysymystä; mitä mieltä on minun elämässäni. Ota yhteyttä ilmoitusmyynti p. Älyllistä epärehellisyyttä hän pitää pahana. ”Ellei Jumala auta, Rekola auttaa.” Tämän elämän mieli ei ole Rekolan kirjoista tunnetuin, mutta tärkeä. Hintikan mukaan on eri asia selittää Juhani Rekola: Tämän elämän mieli. Toimiessaan Tukholman suomalaisen seurakunnan kappalaisena hän teki vapaaehtoistyötä alkoholistien ja vankien parissa. klo 10 Mikkelinpäivän messu kirkossa. Pariskunta sai viisi lasta. KOTIMAA | 27.9.2018 24. Kirjan lopussa oleva lähdeluettelo on vaikuttava, ja se kertoo omalta osaltaan Rekolan laajasta lukeneisuudesta. Hintikka ei pidä Valtosen yritystä onnistuneena, ”koska sillä puututaan uskontunnustuksen itsensä sanamuotoon”. ja 20.9.) väitettiin virheellisesti Kiovan patriarkaatin kuuluvan Moskovan patriarkaatin alaisuuteen. Hänen oma kantansa elämän tarkoitukseen tulee kyllä ilmi, mutta ilman mitään suurta julistusta. Eräjärven kirkkoherra rovasti Erkki Gummerus ja hänen puolisonsa Siiri kasvattivat ja kouluttivat lahjakkaan, mutta koulukiusatun pojan papiksi. Rekola siteeraa kirjan lopussa ranskalaista 1800-luvun filosofia Gabriel Marcelia: ”Raamatun hääjuhlakertomus kertoo paratiisista, joka oli, joka on ja joka on tuleva ja jonka porttien voi jo kokea raottuvan. Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa hiippakunnan kotisivuilla osoitteessa: espoonhiippakunta.evl.fi olevan linkin kautta. Kauniista sanoistanne ja muistoistanne kiitollisina Eeva sekä Hanna, Seppo ja Kristiina perheineen. Maailman uutisissa (Kotimaa 13.9. Juhani Rekola tuli tunnetuksi esseistinä ja humaanina pappina, joka myös kritisoi yhteiskunnallisia epäkohtia ja kirkon laitostumista. Talonpoika. Myös monet teologit, psykiatrit, taiteilijat ja kirjailijat ovat käsitelleet elämää ja kuolemaa. LÄMPIMÄT KIITOKSET rakkaamme PAAVO RINKINEVAN muiston kunnioittamisesta ja osanotosta suruumme. Kotimaa 24.fi Lue. 112 sivua. Mitä on kuoleman jälkeen, onko mitään. Kirjapaja. Ensimmäinen painos 1980. Slussenin sisseiksi kutsuttujen suomalaisten alkoholistien keskuudessa hän sai lempinimen Isä Camillo. Yksi tehtävistä oli noutaa komppanian paketit Kittilästä, jonka pappilasta löytyi tuleva vaimo, Eeva Auno. Bloggari. Silti sillä on merkitys ja mielekkyys. Sieltä virtaa syvä mieli tähän elämään, joka on käsittämätön, hyvin käsittämätön.” LEEnA HiETAMiES | kirjat | uskontunnustuksen sisältöä toisin sanoin kuin sanoittaa se uudelleen. | oikaisu | Espoon piispanvaalipaneelista kertovasta jutusta (Kotimaa 20.9.) saattoi saada sen käsityksen, että Kaisamari Hintikka piti Olli Valtosen Tuomasmessussa esittämää uskontunnustusta hyvänä. Pieni orpopoika sai kodin enonsa perheessä. Rekola pohtii kirjassaan elämän mielekkyyden löytymisen selityksiä eri filosofiasuuntien ja kulttuurien kannalta ja kanssa. Lukkari
SEURAKUNTAYHTYMÄ Tampereen tuomiokirkkoseurakunta etsii energiseen ja osaavaan kirkkomuusikkotiimiin KANTTORIA Tarkemmat tiedot: tampereenseurakunnat.fi/tyopaikat Hakuaika päättyy 19.10.2018 klo 15. Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkkinointiin henkilörekisteri lain puitteissa. Ii on luonnonkaunis pitäjä Perämeren rannalla. KOTIMAA | 27.9.2018 25. Tarkempi ilmoitus www.nurmeksenseurakunta.fi/ajankohtaista Iin seurakunnassa haettavana SEURAKUNTAMESTARIN TOIMI: Iin seurakunta kuuluu Oulun hiippakuntaan. Ouluun on matkaa vajaa 40 kilometriä. Hakuilmoitukset kokonaisuudessaan: https://evl.fi/rekrytointi tai http://työpaikat.oikotie.fi www.h-y.fi hy@h-y.fi puh. Sacrum palvelee seurakuntia kattavalla kirkollisten tarvikkeiden, virka-asujen, kirkollisten tekstiilien ja kynttilöiden valikoimalla. Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa24.fi/tyopaikat-ja-virat Paikkoja avoinna Hyvinkään seurakunnassa on haettavana 12.10.2018 klo 15 mennessä TIEDOTTAJAN VIRKA Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa seurakunnan kotisivuilla osoitteessa www.hyvinkaanseurakunta.fi/ajankohtaista/avoimet_tyopaikat TAMPEREEN EV.LUT. Pidämme oikeuden hintojen muutokseen. Iin seurakunnassa on jäseniä noin 8400. Haemme johtajaa Benelux-maiden merimieskirkolle https://merimieskirkko.fi/rekry/ SUOMEN MERIMIESKIRKKO Kumppanisi kotona ja maailmalla Vantaan seurakuntayhtymässä on haettavana Yhteisen seurakuntatyön johtajan virka ja henkilöstöpäällikön virka . Palveluhakemisto Varaa paikkasi Palveluhakemistosta Ilmoitusmarkkinointi Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi www.sacrum.fi Sacrumista saat kristilliset kirjat, hengellisen musiikin ja elokuvat kuten myös Yhteisvastuun tuotteet. 24 % Ilmoitusvaraukset ja aineistot: edellisen viikon perjantaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Tilaushinnat Kestotilaus 12 kk 129,00 € Kotimaa-lehti ja DigiPro-paketti 12 kk 147,00 € DigiPro-paketti 12 kk 120,00 € Vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanomatai aikakaus lehtien verokanta on 10. Hakuaika kumpaankin päättyy 10.10.2018 kello 16.00. Vaatimuksena on kirkon lapsija perhetyön tutkinto tai vastaava alan koulutus. Seurakuntamestarin toimen pääasiallinen sisältö löytyy hakuilmoituksesta Iin seurakunnan kotisivulta osoitteesta: www.iinseurakunta.fi (Avoimet työpaikat Iin seurakunnassa) Hakemukset toimitetaan sähköisesti osoitteeseen: www.iinseurakunta.fi. (Avoimet työpaikat Iin seurakunnassa) Tiedustele lisää: talouspäällikkö Simo Paakkola p. Hakemukset virkaan on jätettävä sähköisesti 12.10.2018 kello 15.00 mennessä KirkkoHR–osoitteessa sakasti.evl.fi/ työpaikat. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa on haettavana nuorisotyönohjaajan virka , jota koskevat tiedot löytyvät osoitteista www.oikotie.fi, www.evl.fi/ rekrytointi ja www.mol.fi. 08 4639 200 Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 tilauspalvelut@kotimaa.fi Ilmoitusmyynti Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Ilmoitushinnat 2,50 € / pmm + alv. NURMEKSEN SEURAKUNTA hakee työntekijää laaja-alaiseen lapsija perhetyöntekijän 3 vuoden määräaikaiseen virkaan. 0400 341 473 tai kirkkoherra Tapani Ruotsalainen p. (06) 433 5700 FI44 4747 1020 0016 55 Uusheräyksen Keskusliitto ry www.uusherays.fi p. 040 515 7633. % 1.1.2013 lähtien ja digilehden 24 ?%
Nöyryyttä puolestaan on luottaa kasteessa annettuihin lahjoihin, ei omiin ansioihin. Kolehti kootaan lapsija perhetyöhön, erityisesti pyhäkouluja päiväkerhotyön tukemiseen Nuori kirkko ry:n kautta. 18:1–6 (7–9) 10. Kenties tästä olemme oppineet jotain. Taivasten valtakuntaan päästään sisälle tulemalla lasten kaltaiseksi, ja suureksi kasvetaan nöyrtymällä. Liturgian toimittaa kirkkoherra Marko Patronen. kirkkoherra Satu Saarinen, Oulu. Teksti oli selkeää ja painavaa opetusta, mutta kuulijakunnassa oli toivomisen varaa. Luther totesi, että on vahinko, että tätä evankeliumia pitää aina saarnata ihmisille, jotka eivät ota sitä vastaan ja ahkerasti tutki. Yle radio 1 10.00 Jumalanpalvelus Tapiolan kirkosta Espoosta. Jeesuksen opetus lähtee liikkeelle opetuslasten kysymyksestä: Kuka on suurin taivasten valtakunnassa. 103:19–22, Joos. Se, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, on suurin taivasten valtakunnassa. pastori Tapio Leinonen, Helsinki. 18: 1–6 (7–9) 10 Opetuslapset tulivat Jeesuksen luo ja kysyivät: ”Kuka on suurin taivasten valtakunnassa?” Silloin Jeesus kutsui luokseen lapsen, asetti hänet heidän keskelleen ja sanoi: ”Totisesti: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, te ette pääse taivasten valtakuntaan. Kanttorina Hannu Jurmu. Vokaaliyhtyettä johtaa Britta Ingmarsdotter. piispan erityisavustaja Tuomas Vaura, Turku. Mutta jos joku johdattaa lankeemukseen yhdenkin näistä vähäisistä, jotka uskovat minuun, hänelle olisi parempi, että hänen kaulaansa pantaisiin myllynkivi ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen. viestintäpäällikkö Mikko Hieta, Hämeenlinna. Ke 3.10. Ihmiskunta yleensä tai erityisemmin nekään, jotka työkseen opettavat tämän evankeliumitekstin pohjalta, eivät kykene ottamaan Jeesuksen opetusta todesta ja elämään sen mukaan. Matteuksen evankeliumin kerronnassa evankeliumikohta on sijoitettu edelliseen lukuun ennen tuttua kertomusta siitä, kun Jeesuksen luo tuodaan lapsia siunattavaksi. t. Ti 2.10. La 29.9. Lapsista pitää saarnata Jussi PeräAho Kirjoittaja on Alavuden kirkkoherra. Saamme uskoa, että kasteen lahjat kantavat aikuistakin Jumalan lasta. Lapsista on pidettävä huolta ja heitä on varjeltava. Amen. Yhteiskuntaamme on syntynyt arvojamme heijastelevia rakenteita, jotka pyrkivät huolehtimaan lapsen edusta. Sillä minä sanon teille: heidän enkelinsä saavat taivaissa joka hetki katsella minun taivaallisen Isäni kasvoja.” M ikkelinpäivän evankeliumitekstin äärellä Martti Luther tuntui hieman tuskailevan. Matt. To 4.10. Urkurina Liisa Malkamäki. Virret: 136:1, 334:5-8, 137, 810:2 ja 620:1, 498, 971. Luterilaisen uskonkäsityksemme mukaisesti meistä on tullut Jumalan lapsia kasteessa. Tekstit: Ps. Ma 1.10. Ja joka minun nimessäni ottaa luokseen yhdenkin tällaisen lapsen, se ottaa luokseen minut. Ke 3.10. pyhä | ensi pyhänä | | radio & tv | Mikkelinpäivä (Enkelien sunnuntai) on aiheeltaan ”Jumalan sanansaattajat”. Varsin kovapäisiä kuulijoita olivat myös Jeesuksen aikaiset opetuslapset. Etsimme niin luontevasti omaa etuamme, ettemme huomaa, kuinka sinänsä vilpitön tahtomme ohjaa väärään suuntaan ja saattaa tarkoittaa heikoimpien jäämistä jalkoihin. Surullista. 12:5–11, Matt. iltahartaus klo 18.50, la klo 18.00, uusinta klo 23.00. Lapset ovat esikuvia oikeasta asenteesta suhteessa Jumalaan. Ma 1.10. Viimeaikaisten uutisten äärellä harmittelen samaa kuin Luther. Lapset joutuvat kärsimään aikuisten maailmassa, myös kirkossa. Ekumeniakirkon varajohtaja Sofia Camnerin saarnaa ja Berndt Sehlstedt johtaa jumalanpalveluksen. Avustava pastori Anu Ristimäki. To 4.10. Tällä alueella on kuitenkin havaittavissa ikävä piirre. 11.00 Ortodoksinen liturgia Oulusta Pyhän kolminaisuuden katedraalista. Me aikuiset tavoittelemme usein vahvuutta, suuruutta ja parempaa asemaa. Tuolloin opetuslapset estelivät ja moittivat lasten tuojia. Lapsia pyritään suojelemaan myös hengellisiltä asioilta ikään kuin usko Jumalaan olisi vaarallista. Jumalanpalvelukset sunnuntai 30.9. pastori Usko Blommendahl, Helluntaiseurakunta, Kurikka. Liturginen väri on valkoinen. Jeesuksen opetuksen ensimmäinen ydin on kasvatuksellinen. Onhan parempi, että käsipuolena tai jalkapuolena pääset sisälle elämään, kuin että sinut molemmat kädet ja jalat tallella heitetään ikuiseen tuleen. näyttelijä Jarmo Koski lukee Paavalin kirjeitä. Luther päättää saarnansa rukoukseen, johon hän kiteyttää sen, mistä on yhä edelleen saarnattava: Jumala, Iankaikkinen Isä, Pyhän Henkensä kautta Kristuksen tähden, varjelkoon meitä laupiaasti kaikesta lankeemuksesta ja viettelyksistä ja pitäköön meidät armollisesti oikeassa uskossa ja sanassaan sekä tehköön meidät iäisesti autuaiksi. | mikkelinpäivä | Yle radio 1 Aamuhartaus klo 6.15 ja 7.15. (Voi tätä maailmaa ja sen viettelyksiä! Viettelysten täytyy kyllä tulla, mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta ne tulevat! Jos kätesi tai jalkasi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä pois. Ja jos silmäsi viettelee sinua, repäise se irti ja heitä menemään. pastori Anna-Maria Kupiainen, Joensuu. Pe 28.9. pastori Hannele Juutinen, Tampere. Liturgina Ossi Tervonen. Onhan parempi, että silmäpuolena pääset sisälle elämään, kuin että sinut molemmat silmät tallella heitetään helvetin tuleen.) Katsokaa, ettette halveksi yhtäkään näistä vähäisistä. Kysymyksen taustalla olevissa arvoissa on yksi selittävä tekijä sille, että lapset unohtuvat. 5:13–15, Ap. piispa Tuulikki Koivunen Bylund, Uppsala. Saarnaajana kirkkoherra Päivi Linnoinen. Kysymys paljastaa aikuisten ajattelun kovuuden ja kasvupyrkimykset. Toinen ydin on hengellinen. Ti 2.10. Alttarilla on neljä kynttilää. Pe 28.9. | Kuva: Gun Damén KOTIMAA | 27.9.2018 26. Ei ollut oppi mennyt perille, mikäli kyse oli samoista opetuslapsista. kappalainen Aapo Kaivosoja, Sydney, Australia. nuorisotyönohjaaja Henna Luomala, Jyväskylä. Olemmeko tästä jotain oppineet. diakoniapastori Markku Järvinen, Helluntaiherätys, Helsinki. TV1 klo 10.00 Yhteispohjoismainen jumalanpalvelus Hässelbyn lähetyskirkosta Tukholmasta. La 29.9
Jos elämä olisi ongelmatonta, kaikki aika täyttyisi työllä, etenkin täällä maalla. HanneLe niemi Johanna Pyötsiä ” Maalla vielä ymmärretään, että ihminen on pieni, Jumala suuri. Tapaturman jäljet vaivaavat häntä yhä. Ehkä siksi vaikeudet onkin meille annettu. Aina elokuussa mummo kävi Palavia aikoja, erämaavaiheita Lypsytilan emäntä Johanna Pyötsiä, 52, muistaa kuinka hänen äidinäitinsä luki hänelle ikuisia kertomuksia. Parikanniemen orpokotijuhlassa, johon itsekin jäin koukkuun. Etenkin kesä 2016 oli vaikea. Hän säät ja ilmat säätää. Piskuisella käsialalla kirjasin huomioitani raamattuvihkoihin. Pöytsiä itse on luvannut olla rukoileva mummo. Sen tahtoisin nähdä! E n s i m m ä i s e n Raamattuni sain muistaakseni heti opittuani lukemaan. 43: 18–19 Älkää enää menneitä muistelko, älkää muinaisia miettikö! Katso: minä luon uutta. | Kuva: Hannele Niemi Rakas raamatunkohta Jes. Samassa paketissa tulivat lehmät. Hän säät ja ilmat säätää. Kun tulin rippikoulussa uskoon, aloin lukea Raamattua systemaattisesti luvun päivässä. Varmuuden vuoksi sitä ei monikaan lue. Olisinpa kuin Mooses, Jumalan ystävä, mietin tuolloin pikkutyttönä. Suomessa väännettiin maidonhinnasta, ja kaiken sen keskellä Vesa jäi 600-kiloisen pyöröpaalin alle. Päivääni kuuluu myös Raamatunlukijain Liiton Hetkinen Raamatun lukemiseen -vihko. Maalla vielä ymmärretään, että ihminen on pieni, Jumala suuri. Muistan itsekin, miten karjalainen äidinäitini Lyyli Ahokas luki minulle ikuisia kertomuksia. Vuonna 1987 menimme naimisiin, ja muutin hänen kotitilalleen Toivolaan. Minä teen tien autiomaahan ja joet kuivuuden keskelle. | Raamattu ja minä | R askaina aikoina Raamattua tulee luettua enemmän. Ensi kerran Raamatun teksti kosketti minua lukiessani Mooseksen kuolemasta: Vain Jumala tiesi, missä Mooseksen hauta oli. Kun neljä lastamme olivat pieniä, luin hyvin vähän Raamattua, mutta aina pyhitimme lepopäivän ja kävimme kirkossa. Isosenamme oli silloin Vesa Pyötsiä, jolle oli annettu musiikinlahja. Joku kuulemma jopa viljelee maata Raamatun oppien mukaan. Vaan itsepäisiä kun olemme molemmat, aiomme jatkaa maidontuotantoa. Raamattu on kuin käyttöohje, jonka ottaa esiin vasta, kun on pulassa. Onhan tämä välillä ollut rankkaa tällaiselle terveystarkastajaksi opiskelleelle Valkealan kirkonkylän kasvatille. Suhteessani Raamattuun on ollut palavampien aikojen välissä erämaavaiheensa. Maija p. KOTIMAA | 27.9.2018 27. Iltarukous oli silloin minulle mukava kahdenkeskinen hetki kunkin lapsen kanssa. Raamattua lukee eri-ikäisenä eri tavoin. Nyt se puhkeaa esiin – ettekö huomaa. Kuivalan kylän viimeisenä lypsytilana, silkasta rakkaudesta maaseutuun. Näiden Helena Konttisen Vaihetuspäivien jälkeen luen Raamattua jonkin aikaa ahkerammin. Joskus kuin lakikirjaa, toisinaan keittokirjana, sukuluettelonakin
Aamen luomakunta KOTIMAA | 27.9.2018 28. Tarinan mukaan ainakin osa seurakuntaisista ymmärsi, mitä hän tarkoitti. – Toki sitäkin varten, mutta myös esirukouksia ja mietiskelyä varten, kappalainen sanoi hymyillen. Tarina kertoo vanhasta kappalaisesta, joka tapasi mennä metsään. Myyttinen puu liittyy elämän syntyyn ja kehittymiseen. Niiden esirukoukset ovat sitkeitä ja ne kuullaan taivaassa. Tänä kesänä en ole käynyt metsässä kuin kerran, sieniä vilkaisemassa. Evoluutiotakin kuvataan usein elämänpuulla eli evoluutiopuulla, jossa lajit haarautuvat ja versovat samasta alkupuusta muodostaen tiheän latvaston. | Kuva: Olli Seppälä Rukous Oi Jumala, sinä Taivaan Tammi ja Luomakunnan Ikihonka, anna minun oppia puiden viisaus. Juurtumisen ja kasvamisen, ylöspäin kurkottautumisen viisaus. Painoin laukaisinta. Olli Seppälä puut kohoavat kohti sinitaivasta varsinaissuomalaisella mäntykankaalla. Puihin on liitetty uskomuksia. Jälkimmäistä on perinteessä kuvattu omenapuuksi, josta Eeva otti kohtalokkaan hedelmän ja ojensi sen Aatamille. Lisäksi rinteessä olevia puita on kaatunut muutaman vuoden takaisissa myrskyissä. Kappalainen selitti, että nojaamalla puun runkoon hän tunsi voimaa ja lämpöä, joka on peräisin Luojalta, kaiken elämän antajalta. Ne kohottautuvat kohti taivasta. Ensinnäkin rinne on hyvin jyrkkä, lähes läpitunkematon. Hän etsi korkean puun. Oli sydänkesän lämpöä uhkuva hetki. – Mutta puuthan ovat sahatavaraa ja halkoja varten, ihmetteli eräs seurakuntalainen. Sitten hän asettui puun juurelle istumaan ja rukoilemaan. Vuosien varrella kävely rinteessä on käynyt yhä vaivalloisemmaksi. Taivasta kohti latva vie Puut ja niiden majesteettisuus ovat kiehtoneet ihmistä halki vuosituhansien. Metsä siinä kohtaa lienee suojeltu, sillä se on vanhaa. Korkeat, vanhat ja erikoisen malliset puut ovat herättäneet kiinnostusta. M ökkini lähellä on korkea kallioharjanne, jonka toinen rinne laskeutuu jokivarteen. Tämä ei ole jäänyt ihmiseltä huomaamatta. Isot, vanhat männyt kohosivat upeasti kohti sinitaivasta. Nyt ja sadan vuoden päästä. Toinen oli elämän puu ja toinen hyvän ja pahan tiedon puu. Joskus rinteessä oli hyvin mustatorvisientä. – Hän on tullut hulluksi, huudahtivat seurakuntalaiset. Niitä ei käytännöllisesti ollut lainkaan. Puita ei ole korjattu, joten ne tukkivat ainoan ylös johtavan polun. Itse asiassa käsite elämänpuu – joko yhteen tai erikseen kirjoitettuna – tunnetaan monissa kulttuureissa. Edellä mainittuja syvällisyyksiä en ajatellut, kun kuvasin yllä olevan valokuvan veljeni mökin grillipaikalla. Kun seurakuntalaiset kysyivät kappalaiselta syytä moiseen, hän sanoi, ettei usko pyhimyksiin ja niiden esirukouksiin, mutta puihin hän kertoi uskovansa. Puut kasvavat ylöspäin. Ensin mainittu, eli elämän puu, on se, joka antoi kuolemattomuuden. Maailman tunnetuimmat uskomuspuut lienevät ne kaksi puuta, jotka Jumala Raamatun mukaan istutti Edenin puutarhan keskelle. Hakkuita on tehty lähistöllä, mutta ei jokivarteen laskeutuvassa rinteessä