0 04 3 59 5 –14 – 4 9 Tähti on syttynyt Tiernapoikien perinne elää Oulussa muutoksista huolimatta. 1 09. Sivut 30–31 ?48 Avioliittolaki Eduskunta äänestää avioliittolain muutoksesta. Sivut 3 ja 9 Jumalan kuva Arkkipiispa korostaa ihmisarvoa puhuessaan tästä ajasta. | . jaani föhr 2 7. | . m a r r as ku u ta 20 1 4 . v u os i k e rta . Sivu 14. Sivu 6 Köyhän joulu Diakoni näkee paineet, joita jouluvalmistelut tuovat vähävaraisille perheille. h i n ta: 3,70 € . Tänä vuonna tyttöjen joukkue voitti yleisen sarjan. Myös Roope Seppänen ja Aarni Mikkola osallistuivat kisaan. Mitä lainmuutos tarkoittaisi kirkolle. |
Meidän ei pidä olla ylpeitä siitä, jos eettis-moraaliset arvot eivät ole meillä vahvemmin mukana. Joulun mietteet s. Olemme Suomessa liian sekularisoituneita tajutaksemme, kuinka keskeisiä vaikuttajia kirkot ja uskonnot sikäläisessä yhteiskunnassa ovat. Meidänkin sodissamme kirkolla oli merkittävä rooli. 8 Joulun keräyksillä autetaan äitejä ja aidsorpoja. ”Kirkkoliitosta voisi tulla Etyjin yhteistyökumppani Ukrainassa” viikon henkilö Kirkoilla on suuri rooli ihmisten arjessa, Etyjin presidentti Ilkka Kanerva sanoo. KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde Sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Toimituspäällikkö Tuija Tiihonen Uutispäällikkö Johannes Ijäs (virkavapaalla) Toimitussihteerit Leena Hietamies, Anna-Kaisa Pitkänen Graafikko Gun Helminen Toimittajat Emilia Karhu, Danielle Miettinen, Laura Mäkelä (virkavapaalla), Jussi Rytkönen (virkavapaalla), Olli Seppälä, Meri Toivanen Valokuvaaja Matti Karppinen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Hämeen Paino, Forssa Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen www.kotimaa.fi Liiketoimintajohtaja Jarmo Lipiäinen Levikki 29 508 kpl (LT 2013) 69 000 lukijaa (KMT Lukija 2013) Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse asiakaspalvelu@kotimaa.fi YK kertoi viime viikolla, että Ukrainan kriisissä on kuollut 4 300 ihmistä, joista tuhat syyskuussa alkaneen tulitauon aikana. Uskonnolla on Euroopassa yleisesti huomattavasti isompi merkitys. Miten tämä vaikuttaa asiaan. Lahjakuusi s. Meri Toivanen. Mitä pitäisi tapahtua, jotta Ukrainassa voitaisiin edetä kohti rauhaa. 4 Yhdessä laulaminen vetää Kauneimpiin joululauluihin. Armon selittäjä s. – Osapuolet pitäisi saada noudattamaan Etyjin johdolla allekirjoitettua Minskin sopimusta. kuva: Sami Halinen / Lehtikuva Halu auttaa s. 1 1 . Näen vakaumukseni kautta niin, että kirkolla täytyy olla arkeen liittyviä elämän suuntaviittoja annettavana. – Kirkkojen rooli pitää nähdä isossa, koko kulttuuripiiriä koskevassa kuvassa. 24 Elina Vettenranta sai apua itsetunnon ongelmiin. Erilaisia operaatioita on meneillään 6–7. 18 Säveltäjä Jüri Reinvere: Armon käsitettä ei enää tunneta. Julmuuden ja ihmisarvon rikkomisen keskellä uskonnollisten yhdyskuntien täytyy esittää oma sanansa asiaan. 2 0 1 4 Ilkka Kanerva on kansanedustaja ja Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen presidentti. Se tarjoaa asiaan yhteisen näkemyksen. 2 TÄ N Ä Ä N TÄSSÄ NUMEROSSA Virsi yhdistää s. Olemme valmistavasti katsoneet, saataisiinko Euroopan kirkkojen konferenssista yhteistyökumppania Ukrainan rauhanprosessille. 26 Tito Collianderia sanotaan Suomen Dostojevskiksi. Olet julkisessa puheenvuorossa kutsunut Euroopan kirkkojen konferenssia (EKK) mukaan Etyj-johtoiseen prosessiin Ukrainassa. 12 Turun tuomiokirkon kuusi on lahjoitus kotipihalta. Me suomalaiset emme ole tässä parhaita esimerkkejä. Lähes puoli miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa. Euroopan kirkkojen konferenssi on ekumeeninen kirkkoliitto, johon kuuluu 125 jäsenkirkkoa kaikista Euroopan maista. Millainen on Ukrainassa vaikuttavien kirkkojen rooli kriisin lopettamisessa. Etyj on koko maata ajatellen huomattavasti suurempi toimija kuin Euroopan unioni ja ketterämpi kuin YK. Sopimuksen tärkeimpiä osia ovat muun muassa tulitauon pitävyyden valvominen, rajavalvonnan toteutus ja kansallisen dialogin aikaansaaminen. Olet toiminut heinäkuusta lähtien Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) yleiskokouksen presidenttinä. Sama ilmiö koskee kirkkoja: Uk- rainan sisäinen raja kulkee myös niiden välillä. uusi katse s. K o t i m a a 2 7. 17 Kotimaan toimitus laati adventin mietekalenterin. Euroopan uskonnollinen kartta on kuitenkin viime vuosikymmeninä muuttunut, samoin uskonnon asema monissa maissa. – Kirkkojen linjaukset ovat ihmisille tärkeitä suuntaviittoja. – Etyjin vastuu on erittäin keskeinen, sillä se on Ukrainan arjessa mukana voimakkaammin kuin muut järjestöt. – Ukrainassa kirkoilla on erittäin olennainen rooli tavallisten ihmisten arjessa. Millainen rooli Etyjillä on tällä hetkellä Ukrainassa. – Uskonto on olennainen osa ihmisten identiteettiä. Mitä kirkkojen osallistuminen prosessiin voisi käytännössä tarkoittaa. Millainen merkitys eurooppalaisilla kirkoilla ja uskontokunnilla on Euroopan turvallisuutta ja rauhaa koskevissa kysymyksissä. Ne voisivat antaa osviittaa prosessiin, jossa haetaan sovittelua. Ukrainalainen yhteiskunta on kuitenkin syvästi kahtiajakautunut. Kutsumus s. Kirkot voivat olla vaikuttamassa ihmisten mieliin rauhan puolesta
Noin puolet papeista vastustaa tätä muutosta. Potkulauta koukkaa mukana, tyttö kääntyy takaisin menosuuntaan. Tässä vaiheessa kyse ei ole kuitenkaan pelkästään kirkon avioliittoa koskevasta opetuksesta, vaan koko yhteiskuntaa koskevasta lainsäädännöstä. Paljon suurempi uhka avioliitolle on se, että yhä harvempi aikuinen ihminen tahtoo sitoutua loppuelämäkseen toiseen ihmiseen. Tällä tietoa äänestyksestä tulee tiukka. On jo nyt laitakaupungin kansakouluissa oppilaita jotka nälän tähden eivät jaksa seurata opetusta. Muuta emme puhu. -Sen vuoksi rohkenevat eräät asiaa harrastavat Helsingin suomalaisen kansakoulun naisopettajat ehdottaa paikkakuntamme parempiosaisille, että kukin avaisi kotinsa jollekulle köyhälle lapselle, tarjoamalla hänelle joko pitemmän tai lyhyemmän ajan kuluessa yhden lämpimän aterian päivässä. Nuorimmaiseni kiitää alamäkeä potkulaudallaan pinkki takki ja liian iso pipo päässään. Viime vuosina on solmittu vuosittain noin 29 000 avioliittoa. Annan pienet hetket rakkautta, jossa ei ole pelkoa eikä vaatimusta. Tässä muutoksessa kaikkien ei ole helppoa pysyä mukana. Eduskunta äänestää huomenna aloitteesta tasa-arvoiseksi avioliittolaiksi. Kirkon akateemisten kesällä julkistaman kyselyn mukaan 44 prosenttia papeista ja 30 prosenttia kanttoreista kannattaa avioliittolain muuttamista sukupuolineutraaliksi. Jos muutoksen myötä pelkää koko avioliitto-instituution murenevan, on viisasta katsoa mittasuhteita ja lukuja. Heteroseksuaalin ihmisen pitäisi puolestaan kuunnella homoseksuaalin ihmisen kokemuksia todellisuudesta niin sanottujen normaalien ihmisten keskellä. Hän vastaa: keltainen auto ja tökkää minua käsivarteen. Käsitys ihmisen seksuaalisuudesta ja siihen liittyvästä tasa-arvosta on muuttunut huimasti viime vuosikymmenien aikana. Varmaa on vain se, että tulos herättää voimakkaita tunteita. ¶ Kun sinä aasilla ratsastava kuningas saavut, annan lahjaksi nämä kirkkaat pisarat. 3 Katse Lakialoitteen voi tulkita merkitsevän kunnioitusta avioliittoa kohtaan. Lakialoitteen voi tulkita merkitsevän kunnioitusta avioliittoa kohtaan. jukka fordell Oikeus avioliittoon uoreessa videossa esiintyy joukko pappeja, jotka peukaloa ylös nostamalla kannattavat avioliittolain muutosta. Rekisteröityjen parisuhteiden osuus kaikista liitoista on ollut noin prosentti. Yhtä iso joukko pappeja voisi tehdä videon, jossa he nostaisivat peukaloaan nykyisen avioliittolain puolesta. Päälle puhumisen sijaan muutosta tahtovalla pitäisi olla viisautta kuunnella sitä, jonka on ollut vaikeaa sopeutua nopeisiin muutoksiin. Mutta tänä talvena uhkaa yhä useampia koteja kurjuus ja nälkä. Liian usein unohtuu, että seksuaalisuuteen liittyvässä keskustelussa puhutaan aina ihmisestä. Erityisesti kristityiltä voi edellyttää kunnioittavaa ja arvostavaa puhetta lähimmäisistään. Pelkään haavoja, ennakoin menetyksiä. Pysähdyn halaamaan tytön, pussaan nenälle ja sanon, että nähdään kahden viikon päästä. Katson tyttären perään juuri kun hän kääntyy katsomaan minua kohti. Ei ole mikään yllätys, että aloite tasa-arvoisesta avioliittolaista jakaa kirkkoa ja sen johtoa. Raskain sydämin saavat opettajat nähdä, miten kalpeiden lapsiraukkojen voimat ravinnon niukkuuden tähden jo päivän ensi tunneilla vähenevät. Kuuntelua tarvitaan puolin ja toisin. Tässä on vielä parannusta tehtävänä. Lapsi lähtee potkimaan ylämäkeen ja minä nousen aseman portaat. Usein en sellaiseen pysty. TÄN Ä ÄN K o t i m a a 2 7. Katson lähestyvän äänen suuntaan. Niin saa nimittäin tehdä, jos näkee keltaisen auton. 2 0 1 4 PÄÄKIRJOITUS TUHAT MERKKIÄ TAIVAASTA T Kahden samaa sukupuolta olevan ihmi- sen avioliitto ei uhkaa perinteistä avioliittoa. Siksi siihen liittyvä keskustelu saattaa ajoittain tuntua väsyttävältä asianomaisten lisäksi myös niistä, joita lakialoite ei henkilökohtaisesti koske. Yllättävää sen sijaan on ollut se, miten nopeasti pappien mielipiteet etenkin eteläisessä Suomessa ovat muuttuneet myönteisiksi. Tämä luku, yksi prosentti, kuvaa myös siitä, että monelle suomalaiselle ja seurakunnan työntekijälle avioliittolain muutos ei ole keskeisin arkea sävyttävä asia. Lahjoja vastaanotetaan kiitollisuudella.. Tämän heijastavan prisman harmaassa arjen kankaassa annan sinulle, harmaakylkisen aasin selässä ratsastava kuningas, hetken pelkkää rakkautta. Vieläkin pahempi, jos näin toimitaan tietoisesti ihmistä loukkaamalla. Kirkon sisällä avioliittoa koskeva keskustelu on vasta alkamassa. Uimakassi heiluu rytmikkäästi vauhdissa. 1 1 . mari teinilÄ Päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi Alitan junarataa harmaana arkiaamuna, kun takaa rupeaa kuulumaan rämisevää kolinaa. Vilusta väristen ja huonosti ravittuina saavat lukuisat lapsilaumat joka päivä kulkea kouluun. Myös kirkolla on vielä monta kuuntelemisen paikkaa. Kun tämä unohtuu, seurauksena on loukkaavaa ja ala-arvoista keskustelua. Asian merkitystä se ei kuitenkaan vähennä. Arkkipiispan heinäkuussa esittämä anteeksipyyntö oli hyvä alku, mutta vasta alku. Ei ole puu- te ja köyhyys harvinainen vieras tavallisinakaan vuosina monessa Helsingin laitakaupungin köyhälistökodissa. Suomen Lähetysseuran myyjäiset ovat joulukuun 2 ja 3 pvä Seuran talossa Tähtitorninkatu 16. Kaisa Kariranta Helsingin piispan erityisavustaja KOTIMAA SATA VUOTTA SITTEN 27.11.1914 Lämmintä ruokaa köyhille kansakouluoppilaille
Salomäki toivoo, että virsitutkimuksen tuloksia hyödynnettäisiin eri työntekijäryhmissä. Kirkkoon tullaan rauhoittumaan ja olemaan yhdessä eri sukupolvien kesken. Sonkajärven kirkkoherra Markku Suokonautio oli pyytänyt tuomiokapitulia jatkamaan virkasuhdetta vuoteen 2023 saakka. Tulevien tutkimusten pohjaksi on kertynyt kaksi merkittävää aineistoa. Siksi huomio kiinnittyy virsikirjan lisävihkon vastaanottoon. Virrellä on yhteisen muistin rooli ja sil- lä on yhteiskunnassa edelleen iso painoarvo, todettiin laajan virsitutkimushankkeen päätösseminaarissa viime perjantaina Helsingin yliopistossa. K o t i m a a 2 7. Huokuna muistuttaa, että seurakunnissa kokoonnutaan nykyään enemmän ”heimoittain” kuin yhtenäisenä joukkona. Annmari Salmela Virsitutkimushankkeen artikkelit on julkaistu Tapani Innasen ja Veli-Matti Salmisen toimittamassa kirjassa Virsi ja laulu Suomessa – tekstit, kokemus ja kasvatus, Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisusarja.. Elokuvaa kehuttiin vanhempien avioeron kuvaamisesta lapsen näkökulmasta sekä monikulttuurisuuden näyttämisestä luontevana ja luonnollisena perheiden arjen rikkautena. Suunnitelmat kirkkosalin laajemmasta käytöstä ovat Ylen mukaan jakaneet myös seurakuntalaisten mielipiteitä. – Tradition ja uudistamisen välinen jännite on kiinnostavaa: Millä tavoin ihmiset ottavat virsiä omakseen. Kirkon tutkimuskeskuksen virkavapaal- la oleva johtaja Hanna Salomäki puhui seminaarissa. Kirkossa harvoin käyvät tulevat sinne musiikin perässä. Miten ne vastaavat tämän ajan ihmisen todellisuutta. Hän täyttää 68 vuotta ensi vuonna. Viraston vastustus tuli seurakunnan tietoon vasta Yle Satakunnan ja paikallisen lehdistön uutisoitua asiasta. 4 TÄ N Ä Ä N LYHYET Kirkon Mediasäätiön palkinto Fatima-elokuvalle Kirkon Mediasäätiö myönsi vuoden 2014 Katso minuun -palkinnon Naima Mohamudille elokuvastaan Fatima. Sekä vuonna 2013 että 2014 tähän aikaan vuodesta oli kirkosta eronnut noin 38 000 jäsentä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tänä vuonna eronneiden kokonaismäärä ohittaisi viime vuoden luvut, sillä vuoden 2013 joulukuussa kirkosta eroaminen oli tavallista vilkkaampaa. Seurakunnissa käytetyimmät virret ovat Jumala loi auringon, kuun (135), Me kiitämme sinua (126) ja Vaiti kaikki palvokaamme (228). Pian on alkamassa yhdessä laulamisen huippusesonki. Se on vastavoima kaiken pirstaloitumiselle. Vaikka viisivuotinen hanke on päättynyt, kuusi tutkijaa jatkaa vielä väitöskirjatöiden parissa. kuva: Matti Karppinen Museovirasto vastustaa Kokemäen kirkon muutoksia Museovirasto arvostelee voimakkaasti Kokemäen kirkon muutossuunnitelmia. Hän pitää tärkeänä, että tutkimusta jatkettaisiin. Innanen kertoo, että tapahtumaan osallistutaan emotionaalisista syistä. Siksi lisävihkoehdotuksessa on paljon tavoitetta tukevia virsiä. – Virsikasvatuksen yhtenä tehtävänä on saada seurakuntalainen tuntemaan osallisuutta. Ne ovat melodioiltaan helppoja eikä niissä ole opillisesti vaikeita asioita. Kirkkoherra ei saanut jatkoaikaa Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli on päättänyt, ettei se tee kirkkoherra Markku Suokonaution kanssa sopimusta hänen virkasuhteensa jatkamisesta. Virret madaltavat kirkon kynnystä Virsitutkimus Viisivuotinen virsitutkimushanke todisti, että virrellä on yhdistävä voima. – Ihmiset hakevat joulun tunnelmaa, eivät niinkään kristillistä sanomaa. Mitä virsiä jumalanpalveluksessa käytetään. – Sillä on ihmiset yhteen liittävä vaikutus. Kokemäellä on harkittu muun muassa kirkkosalin tilojen muuttamista osittain muuhun käyttöön sopivaksi. Hänen mukaansa virsi on käytännönläheistä uskonnonharjoitusta. Teologian maisteri Teija Pitkänen on koonnut tiedot kirkkovuonna 2009–2010 päiväjumalanpalveluksista lauletuista virsistä. Musiikin maisteri Jenni-Kristiina Liiri on toimittanut virsitutkimuksen bibliografian. Virsitutkimusta tehdään Helsingin yliopiston lisäksi Itä-Suomen yliopistossa, Taideyliopisto Sibelius-Akatemiassa ja Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Innasen mukaan nykyinen Kauneimpien joululaulujen konsepti on toimiva. Kirkosta eroaminen viime vuoden tasolla Kirkosta on erottu tänä vuonna samaan tahtiin kuin viime vuonnakin. 2 0 1 4 Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan uskonnonpedagogiikan yliopistonlehtori Tapani Innanen on vetänyt eri korkeakoulujen ja Kirkon tutkimuskeskuksen yhteistä virsitutkimushanketta. Suurin osa kävijöistä toivoo, että teokset säestetään nimenomaan uruilla. Hankkeen päärahoittajia ovat olleen kirkkohallitus ja Helsingin yliopisto. Palkinto jaettiin viikonloppuna päättyneillä Oulun kansainvälisillä lasten- ja nuorten elokuvien festivaaleilla. Tapahtumaan kohdistuvia laatuodotuksia tutkinut Laine sanoo, että kirkkoon tullaan laulamaan yhdessä, ei kuuntelemaan pitkiä puheita tai katsomaan esityksiä. Tutkimushankkeen vetäjä, teologian tohtori Tapani Innanen ja teologian kandidaatti Noora Laine tutkivat Kauneimmat joululaulut -tapahtumaa. – Virsi tarjoaa välineen pohtia menossa olevaa yhteiskunnan ja kirkon roolien muutosta. Palkinnon tarkoitus on kannustaa elokuvantekijöitä kristillisen arvomaailman ja vastuun pohdintaan. Museovirasto arvostelee esimerkiksi lehtereiden siirtämistä toimisto- ja kokoustilojen tieltä. Kirkkoneuvos Pekka Huokuna pitää tärkeänä sekä nyt saavutettuja tuloksia että tutkimuksen jatkamista. Vastaukset tuottivat 40 820 virren aineiston 105 seurakunnasta. Sitä kautta traditio myös siirtyy. 1 1
Se palvelee meitä myös sisäisessä jumalanpalveluselämän kou- lutuksessa. Suorasta monikameraohjauksesta vastaa tv-jumalanpalvelusten ohjaajanakin työskennellyt Siilinjärven kappalainen Satu Väätäinen. Strategiatyöryhmän sihteeri Timo-Matti Haapiainen otti kuvan tilkkutäkistä, joka päätyi sittemmin kansikuvaksi kirkon strategiaan. Ne me olemme heille velkaa. Käytössä on moderni monikameratekniikka ja lähetyksiä on noin kaksi kertaa kuukaudessa. Seurakunnassa jännitetään, paljonko katsojia nettilähetykset lopulta saavat. Alussa maksetaan oppirahat ja laatu kehittyy vähitellen. Kamera on lahjomaton väline, Väätäinen sanoo. Kirkkoon varataan aina myös kuvaukseton alue. Osa seurakunnista viettää pikkujouluja vasta alkuvuodesta, jolloin joulukiireet ovat takana. TÄN Ä ÄN K o t i m a a 2 7. Projekti yhdistää upeasti paikallisia ihmisiä ja osaajia. Yleensä mennään syömään pitopöydän äärelle seurakunnan tiloihin tai ulkopuoliseen paikkaan. Kappelineuvosto päätti keväällä, että pehmentäminen aloitetaan hankkimalla kirkkoon sohva. Marraskuun lopussa Neuvostoliitto hyökkäsi. Siilinjärven verkkokirkkolähetyksissä ei kuvata vain puhuvia päitä vaan myös kirkon kauniita yksityiskohtia. Hän kaatui jatkosodassa. klo 19.00 NOORMARKUN KIRKKO PORI LA 20.12. Yllättäen hänen kuvansa on Suomen luterilaisen kirkon strategian kannessa. MA 1.12. Videoinnit tehdään yhteistyönä Pohjois-Karjalan ammattiopiston kuva- ja äänituotannon opiskelijoiden, paikallislehti Uutis-Jousen sekä yrittäjien kanssa. Työntekijöiden pikkujouluja vietetään puolestaan monin eri tavoin. Opiskelijat käyttävät kameroita, rakentavat lähetyksen ääntä ja miksaavat. On tärkeää, että muistamme hinnan, jonka edelliset sukupolvet maksoivat itsenäisyydestä. Emilia Karhu 5 TEOLOGIASSA TAPAHTUU Toimittajalta TOIMITTAJALTA Itsenäisyysvelka Talvisodan syttymisen muistopäivä 30.11. The Guardianin mukaan yksi vakavasti otettava ehdokas Englannin anglikaanisen kirkon ensimmäiseksi naispiispaksi on Philippa Boardman. Kaiken kaikkiaan lähes 64 prosenttia kyselyyn vastanneista lapsista oli sitä mieltä, että on tärkeää tuntea muita uskontoja. klo 19.00 LAKEUDEN RISTIN KIRKKO SEINÄJOKI MA 22.12. Seurakunnat ovat joulujuhlien ammattilaisia. Veteraaneille juhlapuheita ja arvomerkkejä tärkeämpää on se, että he voisivat asua omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. Kirkossa oli esillä seurakuntalaisten tekemä värikäs tilkkutäkki, jossa yhteen tilkkuun oli kuvattu kirkkoherra. klo 19.00 JÄMSÄN KIRKKO JÄMSÄ KE 17.12. klo 19.00 KESKUSKIRKKO KOUVOLA * TI 2.12. Paul’s Old Ford -kirkossa, jonka kirkkoherrana Boardman oli tuolloin. muistuttaa hetkestä, joka määräsi satojentuhansien sotilaiden, heidän omaistensa ja koko Suomen kohtalon vuosikymmeniksi eteenpäin. Nuoret keräävät kolehtia ja lukevat tekstejä, toivottavat kirkkoon tulijoita tervetulleeksi ja jakavat virsikirjoja tai pesevät messun jälkeen ehtoollispikareita ja järjestävät myös kirkkokahvit kirkon eteisessä kerran kuussa. Nivalan seurakunnassa taas juhlitaan joulua edeltävänä keskiviikkona rennolla tunnelmalla. Säännöllinen jumalanpal- velusten videointi Siilinjärvellä on Kuopion hiippakunnassa pilottihanke. – Päätöstä jatkomäärärahoista ei vielä ole, mutta ei näitä lähetyksiä äkkiä kannata lopettaa. Itäisen naapurin uhkaavat aikeet olivat jo käyneet selviksi. Tulevaisuusselontekotyöryhmä vieraili piispa Jari Jolkko- sen johdolla huhtikuussa 2013 Lontoossa ja kävi St. Tuija Tiihonen tuija.tiihonen@ kotimaa.fi VIIKON POIMINNAT VERKOSTA Englannissa ja Walesissa toteutetun tutkimuksen mukaan useampi kuin yksi kahdeksasta lapsesta ajattelee, että uskonnolliset henkilöt tai eri uskonnon edustajat kuin lapsi itse, ovat uhkaavia tai vaarallisia. kuva: Siilinjärven seurakunta – Esitin idean verkkokirkosta toukokuussa. Nuoren miehen pettymykseksi mutta muiden huo- jennukseksi sota ehti loppua, ennen kuin hän pääsi rintamalle. Oppilaitosyhteistyön kannaltakin olisi ihanteellista, että täsmäyhteistyö voisi jatkua pidempään, sanoo Siilinjärven seurakunnan kirkkoherra Seppo Laitanen. klo 19.00 MIKAELINKIRKKO TURKU * TO 18.12. Isolla investoinnilla palvellaan niitä, jotka eivät kirkkoon pääse. Savonlinnan seurakuntaan kuuluvassa Punkaharjun kappeliseurakunnassa on otettu todesta nuorten toive saada kirkkoon pehmustettuja penkkejä. 2 0 1 4 Siilinjärven verkkokirkko yhdistää alueen osaajia Siilinjärven seurakunta aloittaa ensimmäisenä adventtisunnuntaina suorat Verkkokirkko-lähetykset internetissä. Esimerkiksi Helsingin Roihuvuoren seu- ODOTETTU JATKO VIIME VUODEN MINUN JOULUNI -KONSERTEILLE! rakunnassa joulujuhlaa vietetään vasta loppiaisen jälkeen ruokailuineen, lauluineen ja lahjoineen. Kuten kymmenettuhannet nuoret, myös enoni oli hankkinut maanpuolustustaitoja suojeluskunnan poikajärjestössä. 75 vuotta sitten Suomessa elettiin lisääntyvän jännityksen, pelon ja määrätietoisen valmistautumisen aikaa. Lähetykset ovat katsottavissa myös arkistosta puolen vuoden ajan. Keskellämme elää noin 30 000 sodissa palvellutta miestä ja naista, joiden keski-ikä on jo yli 90 vuotta. Kirkkoherra ja piispa antoivat siunauksensa. Siihen tarvitaan kuntoutusta, apua ja palveluja. Muissa hiippakunnissa säännöllisiä jumalanpalveluksen videolähetyksiä on toteutettu ainakin Oulussa, Turussa, Liedossa ja Helsingissä. klo 19.00 ALEKSANTERIN KIRKKO TAMPERE LIPUT TOIMITUSKULUINEEN ALK. Tämän lisäksi kuusi prosenttia vastanneista piti tällaista ihmistä ”uhkaavana”. Punkaharjulla on panostettu seurakunnan nuorisotyössä viime aikoina muutenkin siihen, että myös nuoret kokisivat seurakunnan yhteisen sunnuntaimessun omakseen. Kuitenkin noin seitsemän prosenttia vastaajista kuvaili uskonnollista henkilöä tai jonkun muun kuin oman uskontonsa edustajaa vaaralliseksi. Juhlaan saatetaan yhdistää myös jokin arjesta poikkeava tapahtuma tai ansiomerkkien jakaminen. Uusi tilaisuus tuli kuitenkin pian ja nuorukainen sai sotia tarpeekseen. Enoni oli 17-vuotias ja halu- si sotimaan isänmaan puolesta. 1 1 . 27,50 EUR LIPPUPALVELU.FI, MERKITYT PAITSI * WWW.OLLILINDHOLM.FI WWW.LIKAISETLEGENDAT.COM. Siilinjärven seurakunta on panostanut ensi vuoden loppuun kestävään hankkeeseen 18 000 euroa. Suomi on täynnä vastaavia tarinoita
Myös tässä asiassa hän piirtää mieluummin suurta linjaa yksittäisen kannanoton sijaan. Monissa seurakunnissa pitää ratkaista tärkeitä kysymyksiä. Hän määritteli kirkon tehtävän näin: ”Rukous on avautumista toiseen maailmaan, toisen maailman äänen kuuntelemista. Arkkipiispa katsoo tässäkin mieluummin laajempaa kuvaa. Mäkinen muistuttaa, että oleellista on se, tarjoaako koulun ihmiskäsitys jatkossakin tilaa ihmisen kokemukselle pyhästä tai uskonnollisesta. 3 Uskonnonopetus Kari Mäkinen ei tahdo ottaa kantaa siihen, pitäisikö kouluissa olla oman uskonnon opetusta vai kaikille yhteinen uskonnon opetus. Ilahduttavina kirkkoa koskevina asioina arkkipiispa suostuu kuitenkin nimeämään sen, miten keskustelussa ja kansalaistoiminnassa on noustu puolustamaan arkipyhiä ja Suvivirttä. Arkkipiispan terveiset luottamushenkilöille ja työntekijöille ”Onnea tärkeään tehtävään! Toivottavasti jaksatte paneutua asioihin ja nähdä tehtävänne mielekkäänä. Samaan aikaan kirkon tehtävä on tuoda esille perusturvallisuutta, joka ei ole riippuvainen ympäristön nopeista muutoksista. Siksi keskustelu uskonnonopetuksesta ei saisi kaventua vain opetusmallien väliseen taisteluun. myös iloa. Arkkipiispan terveiset diakonianviranhaltijoille: Toivottavasti jaksatte tehdä hyvillä mielin kirkon ytimestä nousevaa työtänne. Kysymys on siitä, miten opetusta kehitetään niin, että tulevaisuudessakin uskonto nähdään osana ihmistä, eikä vain erillisenä maailmankatsomuksena, jota katsotaan etäältä. – Sukupolveni on tottunut elämään turvallisessa maailmassa, mutta nyt siihen on tullut varjoja. Hän pohtii, millaisia kansalaisia koulu kasvattaa. 1 1 . Kulunutta vuotta arvioidessaan hän puhuu mieluummin uutisvirrasta ja pitkistä kehityskuluista. Jos kukaan ei rukoilisi, maailma olisi suljettu ja kylmä. kuva: Matti Karppinen Arkkipiispa Kari Mäkinen käy läpi kulunutta vuotta nostamalla esiin kuusi tärkeää taustavirtaa yhteiskunnasta ja kirkosta. – Kirkolla pitää olla sietokykyä kestää sitä ristiriitaa, että omalla elämäntavallamme olemme osa ympäristöön liittyvää ongelmaa. Näin on tahdottu tukea ja arvostaa sitä perinnettä, jota kirkko osaltaan kantaa. – Turvattomuuden tunnetta on lisännyt kansainvälinen kehitys Ukrainassa, Venäjällä sekä Lähi-idässä. – Eriytymistä kyllä tapahtuu, mutta ennen kaikkea sosiaalisissa maailmoissa, ei niinkään maantieteellisten rajojen vuoksi. Toivon myös, että seurakunnissa arvostettaisiin tekemäänne työtä ja sitä kautta toteutuisi Raamatun sana ”Teidät tunnetaan siitä, että te rakastatte toisianne.” Arkkipiispa korostaa sitä, että kirkon pitää ottaa vakavasti ihmisten kokemukset elämän arvaamattomuudesta. A rkkipiispa Ka- ri Mäkiselle ei ole mieluista nostaa esille yksittäisiä uutisia tai yksityiskohtia. Maailma ei olekaan ratkaisevasti toinen kuin aikaisempien sukupolvien aikana. Seurakuntavaalien tulos osoitti, että kirkossa jatkuu uskonnollisen kentän jakautuminen liberaalimpaan etelään ja konservatiivisempaan pohjoiseen. Kristillinen usko ei kuitenkaan säästä meitä pahoilta kokemuksilta, esimerkiksi sairauksilta, mutta tarjoaa suojaa paljon syvemmällä tasolla. – Myönteistä on esimerkiksi se, että talouselämän puolella on aitoa kiinnostusta ottaa huomioon ympäristöasioita. – Epävarmuuden kokemukset ja turvattomuus näyttävät vahvistuneen. Mäkisen mukaan Suomi on eriytymisen sijaan yhtenäistynyt esimerkiksi median, elokuvien ja kirjojen myötä. Arkkipiispa näkee myös paljon myönteistä kehitystä ilmastokysymyksissä. Hän pitää sitä erinomaisena kirjana. 4 Uskonto julkisessa tilassa Arkkipiispa ottaa esille meneillään olevan kehityskulun, jossa yhä useammin kyseenalaistetaan. 2 0 1 4 ”Tässä ajassa on paljon hyvää” Kaunokirjallisuutta harrastava Kari Mäkinen harmittelee, että hän on ehtinyt lukea Finlandiaehdokkaista vain Tommi Kinnusen teoksen Neljäntuulen risteys. – Tässä tilanteessa kirkon tehtävä on pitää ovia auki. – Se ei ole pelkästään kirkon edunvalvontajuttu, vaan se on paljon laajemmin yhteydessä uskonnon tosissaan ja vakavissaan ottamiseen. Kirkko pitää yllä toivoa olemalla rukoileva kirkko.” 2 Vaurauden taakka Arkkipiispa pitää keskeisenä asiana sovintoa ympäristön ja luomakunnan kanssa. Yhä useammalla on kokemuksia elämän arvaamattomuudesta. Ei pidä ajatella niin, että esimerkiksi luterilainen kirkko on nyt saavuttanut uskonnonopetuksen suhteen jonkinlaisen lakipisteen, josta pidetään kiinni kynsin hampain. Arkkipiispa tahtoo korostaa sitä, että kysymys uskonnonopetuksesta liittyy koko yhteiskuntaan. 1 Kirkon luoma perusturva Arkkipiispa muistuttaa, että Suomessa elää ensimmäinen ikääntyvä sukupolvi, jolla ei ole omakohtaista kokemusta sodasta eikä nälästä. – Tämä keskustelu on välittänyt viestiä: Näpit irti näistä. Tarvitsemme entistä enemmän myös toisten traditioiden tunnistamista. 6 TÄ N Ä Ä N K o t i m a a 2 7. Hän sanoo, että elämme nyt historiallisesti poikkeuksellisen yhtenäiskulttuurin aikaa. Kokemus pysyvästä rauhasta on järkkynyt. Tätä se voisi toteuttaa esimerkiksi olemalla aktiivisempi maahanmuuttajien vastaanottamiseen liittyvissä kysymyksissä. Nämä kokemukset ovat syntyneet työpaikkojen menettämisen myötä ja toimeentulon epävarmuudesta. Toivottavasti saatte tehtävästä itsellenne Yhtenäistyt kulttuuri on kuluneen vuoden aikana muuttunut epävarmempaan suuntaan. Arkkipiispaa mietityttää kuitenkin se, osataanko ympäristöä ja ilmastonmuutosta koskevissa kysymyksissä paneutua köyhimpien valtioiden ja ihmisten asemaan. Arkkipiispan mukaan turvattomuudessa on vaarana kääntyä sisäänpäin. – Kirkossa me elämme suojassa. Hän muistutti kirkolliskokouksen tämän vuoden avajaispuheessa myös siitä, mi- ten vauras kirkko on Suomessa yhä. – Uskonnonopetuksen kehittämisessä pitää ottaa huomioon myös uskontojen moninaisuus. Oman uskonnonopetuksen asemaa arkkipiispa pitää ”monitahoisena juttuna.” – Joka tapauksessa uskonnonopetusta pitää kehittää. Tätä teemaa hän on nostanut väkevästi esille muun muassa kirkolliskokouksen avauspuheessa. Vaurauteen liittyy kääntöpuoli, jota hän muotoili puheessaan näin: ”Kirkkomme on globaalissa perspektiivissä vauras kirkko siitä huolimatta, että monet seurakunnat kamppailevat niukkenevien resurssien kanssa. Siunatkoon teitä hyvä Jumala. Olemme sellaisen kulttuurin ja elämäntavan kirkko, joka syö ihmiskunnan yhteisestä kakusta suuremman osuuden kuin kuuluisi.” Tähän Suomen luterilaisen kirkon vaurauteen hän saa uusia näkökulmia tutustuessaan parhaillaan Namibian, Botswanan ja Etelä-Afrikan luterilaisen kirkkojen tilanteeseen. Vuosi sitten arkkipiispa piti ilmastonmuutosta käsittelevän puheen kirkolliskokouksen avajaisissa
2 0 1 4 uskonnon näkyminen ylipäätään julkisessa tilassa. Hänen mielestään kirkon pitää olla kuitenkin tarkkana toimiessaan ajan hengessä. Tämä sama kysymys on hänen mielestään myös kirkon seurakuntarakenneuudistuksessa. Globaalisti ja histo- Ikään kuin uskonto olisi ebola, joka tarttuu, jos sen kanssa joutuu tekemisiin. – Ne kaikki ovat osaltaan yrittäneet mitätöidä kirkkoja ja kristillistä perintöä. Hän nostaa esiin kuitenkin yhden keskeisen näkökulman. Sen tunnustamisen, että jokaisella ihmisellä on luovuttamaton ihmisarvo. Niitä ovat olleet Ranskan vallankumouksen aika, neuvostoateismin aika ja osin natsi-Saksan aika. 1 1 . – Ikään kuin uskonto olisi ebola, joka tarttuu, jos sen kanssa joutuu tekemisiin. Mäkinen korostaa sitä, että historiallisesti katsottuna Suomessa eletään nyt kuitenkin tavattoman hienoa aikaa. TÄNÄÄN K o t i m a a 2 7. Sen vahvistamisella, että toinen ihminen on minulle aina lahja ja Jumalan kuva. Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen on hänestä vaikuttanut pitkä kristillinen historia ja opetus. Mari Teinilä. 6 Jumalan kuva ja järjestelmä Arkkipiispa ei ota kantaa siihen, miten sote-uudistuksessa pitäisi edetä. – Ihmisarvon tunnustamisen suhteen on tapahtunut valtavan isoja asioita. riallisesti ajateltuna Suomessa on tavattoman hyvä tilanne. Arkkipiispa muistuttaa siitä, ettei rakenteilla tai järjestelmillä koskaan luoda tapaa, jolla työntekijä kohtelee toista ihmistä. Toki yhä on ongelmia, jotka pitää nostaa esille. Sen, onko työntekijällä edel- 7 lytyksiä nähdä edessään oleva ihminen aina kokonaisuutena, eikä vain järjestelmän ehdoilla lokeroitavana yksilönä. – Paratiisin jälkeen emme ole koskaan eläneet paratiisissa. Arkkipiispan mukaan sillä pitäisi olla kuitenkin tahtoa tarkastella myös ajan kielteisiä ilmiöitä. – Siihen asiantuntemukseni ei riitä. – Tässä kirkolla on keskeinen tehtävä. Osaltaan se banalisoi uskontoa. Uskonto kilpailee samoilla markkinoilla kaikkien muiden tarjolla olevien kulutushyödykkeiden kanssa. Uskonnoista poimitaan se siivu, mikä sattuu miellyttämään. Järjestelmä sen sijaan voi rikkoa ihmisarvoisen kohtelun, jos se ei esimerkiksi salli riittävästi aikaa yhden ihmisen kohtaamiseen. – Suomi on edelleen turvallinen maa. Jos seurakunnat esimerkiksi analysoivat jäsentensä erilaisia ryhmiä, niin se pitää tehdään vain siksi, että tunnettaisiin paremmin ihmisten todellisuus. Onnistutaanko myös uudistuksen jälkeen näkemään ihminen kokonaisuutena. Hyvinvointiyhteiskunnasta on pidettävä kiinni. Arkkipiispa listaa Euroopan historiasta uskontoa kyseenalaistaneita aiempia ajanjaksoja. 5 Hyvinvointiyhteiskunnan kohtalo Kirkko elää aina osana yhteiskunnallista ja kulttuurillista todellisuutta. Arkkipiispa korostaa, ettei tästä kielteisestä kehityksestä pidä syyllistää yksittäistä ihmistä. – Onhan meillä kehittynyt sukupuolten välinen tasa-arvo, vammaisten oikeudet otetaan huomioon ja lasten asema on parantunut huomattavasti. Nyt tämä kyseenalaistaminen toteutuu kuluttavan kulttuurin ja elämän ihannoimisena
Tili: FI57 2084 3800 0057 29, viite 8808. Kauneimmat Joululaulut tukee äitejä Nepalin lisäksi useissa muissa kehitysmaissa. Tekstiviesti: PIPLIA 8836 (10 e) tai PIPLIA20 8836 (20 e) numeroon 16499. – Koska summa on niin suuri, lahjoituksilla tuetaan monia hankkeita ympäri maailman. Vaikka niillä ei ole miehitystä, ne ovat liikkeiden valvovan silmän alla, Jukka Salmi kertoo. Tili: FI33 1572 3000 5005 04, viestiksi Adventtikeräys. Tällöin seura ja yleisö voivat antaa lahjansa joulupataan pelin aikana, Salmi kertoo. Soita: 0600 11315 (15,36 e + pvm), www. Soita: 0600 18010 (10,01 e + pvm) tai 0600 19090 (20,45 e + pvm). Lähetysseuran Kauneimpia Joululauluja lauletaan adventista loppiaiseen kehitysmaiden äitien hyväksi. Tekstiviesti: LAHJOITUS numeroon 16499 (20 e). Viite 2231, www.caritas.fi nut Suomessa jo 125 vuotta ja sen patoja on porissut kaduilla vuodesta 1906. Helsingin rautatieaseman juhlalla, jonne Pelastusarmeija tuo maailman suurimmaksi sanotun joulupadan. Soita: 0600 9 5126 (20,11 e + pvm), www. Hänen lapsensa sairastavat nyt aiempaa vähemmän. – Lisäksi jokaisen suomalaisen jääkiekkoseuran yksi kotiottelu on pataottelu. Kristilliset auttamisjärjes- töt kertovat, että taloudellinen taantuma ei lamaannuta suomalaisten auttamishalua, vaan usein käy päinvastoin. Patakausi avataan 12.12. Kristillisten järjestöjen adventti- ja joulukeräykset tarjoavat tänäkin vuonna monta tapaa auttaa. – Äiti, jolla on valtaa perheensä talouteen ja mahdollisuus hankkia tuloja, ei lähetä lastaan töihin tai naita tätä alaikäisenä. ja toimii koko joulukuun. Tekstaa: JOULU5 (5 e) tai JOULU10 (10 e) numeroon 16155. Tänä vuonna Kauneimpia Joululauluja lauletaan kehitysmaiden äitien hyväksi, ja adventtikolehti menee aids-orpojen tukemiseen. 8 TÄ N Ä Ä N K o t i m a a 2 7. 1 1 . Teeman tulee koskea koko Lähetysseuran työtä. Osta ohjelma-aikaa: viisi minuuttia 30 e, koko radio-ohjelma 90 e. Sarita sai tietoja Lähetysseuran kumppanin kurssilla hygieniasta, ruoasta ja työelämästä. Kirkkohallituksen adventtikolehti kerätään aids-orpojen hyväksi Lähetysseuran kautta. piplia.fi Suomen Evankelis-luterilainen Kansanlähetys ke- rää tänä jouluna varoja lähetystyölle Bulgariassa. Viime vuonna padat tuottivat noin 900 000 euroa. Viite: 10078 89200 41410 01518, www.sley.fi/freda Katolisen Caritaksen adventtikeräys auttaa Irakin pakolaisia Lähi-idän eri maissa. Tili: FI 37 5062 0320 0320 18, viite 7111 00752. Nettipata aukeaa verkossa heti ensimmäisen adventin jälkeen 1.12. Joululaulut tuottavat vuosittain noin miljoona euroa, kampanjapäällikkö Henriika Lindroos kertoo. Sakari Sarkimaa. – Valtaisa, 5–6 metriä korkea pata symboloi kasvanutta hätää ja avun tarvetta, patakoordinaattori Jukka Salmi Pelastusarmeijasta kertoo. 2 0 1 4 Auttaminen kiinnostaa taantumasta huolimatta joulumieli Kristilliset joulukeräykset auttavat miljoonilla euroilla vuosittain. Joulupatoja nähdään myös jääkiekkoliigan otteluissa nyt toisena vuonna. Pelastusarmeija tuo patansa myös jääkiekkoliigaan ja kauppoihin. Rautatieasemien lipunmyyntipisteisiin ja Citymarkettien kassoille tulee 100 uutta miehittämätöntä pataa. Kirkko nähdään suureksi lähetyskentäksi Kampissa. Tuen avulla välitetään ohjelmia Indonesiassa, Kiinassa, Mongoliassa, Thaimaassa ja Intiassa, joissa monet kuulevat jouluevankeliumin vain median välityksellä. Tili: FI58 8000 1800 0557 83, viite 8828. Myyntituotto käytetään Pelastusarmeijan työhön, viestintäpäällikkö Eija Kornilow Pelastusarmeijan päämajasta kertoo. Summasta reilu viidesosa kertyi nettipadan kautta. Hän kertoo, että äideillä ja isoäideillä on valtava vaikutus yhteisöissään, erityisesti lasten elämään. Äiti, joka selviää synnytyksestä ja välttää hiv-tartunnan, on lastensa turvana näiden varttuessa, Lindroos korostaa. Esimerkiksi Zimbabwessa ryhmä isoäitejä pitää huolta sadoista aids-orvoista. Kauneimpien Joululaulujen keräyskohteen valintaan vaikuttavat entiset kampanjat ja maailman tapahtumat. Liigakeräystä suojelee jääkiekonlegenda Jari Kurri. Teemme työtä äitien hyvinvoinnin eteen kaikissa maissa, joissa työskentelemme, Lindroos toteaa. – Lahjoitetut avarat jaetaan ilmaiseksi tai myydään. Soita: 0600 18808 (15,36 e + pvm), www.sansa.fi Suomen Pipliaseura, keräys käytetään raamatunkäännöstyöhön Kiinan vähemmistökansoille. Tili: FI83 2070 1800 0283 25, viite 6300 78101. Soita: 0600 5504 10 (11,93 e + pvm), 0600 5504 20 (23,37 e + pvm), www.pelastusarmeija.fi Kirkon ulkomaanapu tukee kehitysmaiden lasten koulutusta. KUA:n Toisenlainen joulu- lahja on myös suosittu tapa auttaa, www.kirkonulkomaanapu.fi Medialähetys Sanansaattajat (Sansa). Nettikeräys: http://suuressamukana.fi/www.sekl.fi Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (Sley) ke- rää varoja yökerhosta kirkoksi palautettavan Luther-kirkon hyväksi Helsingissä. Oikeat padat päivystävät kaduilla 15.–23.12., ja niihin voi tuoda myös tavaraa. Vuonna 2013 laulut kajahtivat vammaisten ihmisten oi- keuksien puolesta ja 2012 korostettiin oman äidinkielen ja lukutaidon merkitystä. Lippaiden, kolehtien, netin ja pankkitilien lisäksi voi antaa apua soittamalla tai lähettämällä tekstiviestin järjestöjen keräysnumeroihin. – Ne ovat patasia, joihin voi lahjoittaa rahaa, mutta ei tavaraa. kauneimmatjoululaulut.fi ja www.suomenlahetysseura.fi Pelastusarmeija Nettipata www.joulupata.fi 1.–31.12. Pelastusarmeija on toimi- kuva: Heikki Takko / Suomen Lähetysseura Kristillisiä joulukeräyksiä Suomen Lähetysseura Ti- li: FI 38 8000 1400 1611 30, BIC DABAFIHH, viestiksi JOU14. Tili: FI13 8000 1500 7791 95. Pelastusarmeija auttaa hädänalaisia Suomessa tarjoamalla ruokaa, yösijan ja monenlaista tukea. Tili: FI73 8000 1270 1545 04
1790 1990 Son of God Juhava-kynttilät Juhava kirkkokynttilöitä on valmistettu käsityönä Suomessa vuodesta 1942 alkaen. Tiimin lista avioliittolaista on kärjistänäkemys oli esillä muun muasnyt kirkollista keskustelua. Maailma lämpenee raita kerrallaan. Jukka Keskitalo pitää kirkon vihkioikeudesta luopumisesta toistaiseksi spekulointina. loitteen puolesta niin sanotun Asia ratkaistaan eduskunnan peukutusvideon. 020 754 2350 Maija Paavilainen 1730 Villasukkavoimaa Villasukkailu on lepppoisuuden taidetta. kiksi joukko papjui (äänin 9–8) kansalaisaloitteen peja julkaisi lakiatasa-arvoisesta avioliittolaista. äänestyksessä. Reilu kauppa takaa kehitysmaiden tuottajille ja työntekijöille oikeudenmukaisen korvauksen heidän tekemästään työstä. Mielipidemittaukset puoltavat Ennakkotietojen mukaan äälain muuttamista, ja yhteiskunnestyksestä on tulossa tiukka, nalliset paineet lakimuutoksen mutta esimerkiksi Helsingin puolesta ovat kovat. Tervetuloa ostoksille Liberialainen Kaymah pääsi Kirkon Ulkomaanavun tukemaan maatalouskoulutukseen, jossa hän oppi kasvattamaan kanoja sekä viljelemään tuottoisammin kassavaa ja vihanneksia. Kirkkohallitus kuitenkin ilmoitti, että sillä ei ole virallista kantaa siihen, onko sukupuolineutraalin avioliittolain toteutuminen vääjäämätöntä vai ei. 2 0 1 4 9 Mitä uusi avioliittolaki toisi mukanaan. Lisäksi yksi vaihtoehto on se, että kirkko laajentaa avioliittokäsitystään ja alkaa vihkiä myös samaa sukupuolta olevia pareja. nä, että muutos on lähitulevaiKeskustelu sukupuolineutraasuudessa vääjäämätön. Visa Kotimaa24:ssä. Pituus138 min. Puhtain 100 % steariinikynttilä on myös valinta puhtaan huoneilman puolesta. Täyteläinen ja miellyttävä Reilun kaupan kahvi on tuotettu Tansanian ylängöillä. Niitä on Eduskunnan latuotu myös julkijä pyrkii välttäkivaliokunta torsuuteen: esimermään kärjistystä. Jotkut kirkossa ovat sitä mieltä, että kirkon tulisi luopua vihkioikeudestaan. Laki Avioliittolain muutos ei heti tuottaisi kirkolle mullistuksia. Jo yleisen elämänkokemuksenkin pohjalta voin todeta, että isojen asioiden pohtimiseen tarvitaan aikaa. myymälään ja verkkokauppaan! Kaikkea maan ja taivaan väliltä. Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo on edelleen samaa mieltä. Ennen päätöksen tekoa piispainkokous antaisi tällaisesta asiasta lausunnon. 17,30 (19,30) www.sacrum.fi. K 7. dvd 19,90 blue-ray 21,90 MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI Matkalla Betlehemiin dvd Voimakas, ajaton ja visuaalisesti upea elokuva joulun ajan tapahtumista. AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. Piispainkokouksen ohje pastoraalisesta rukouksesta on niin ikään voimassa. Keskitalo on tietoinen siitä, et- tä keskustelu kirkon avioliittokäsityksestä saattaa synnyttää jakolinjoja. Lue lisää: www.reilukauppa.fi Myyjä: 3 50 Kirkon Ulkomaanapu Hyvän Joulun kahvi Ostamalla Hyvän Joulun kahvia, tuet Kirkon Ulkomaanavun työtä ja olet mukana tärkeänä lenkkinä toivon ketjussa. K 16. KirkkohalSanomien kokoaminen tietolituksen luotaus- ja analyysitiijen mukaan kyllä-äänet saattamissä arvioitiin jo viime syksyvat voittaa. En näe tarvetta uusille ohjeille, Keskitalo sanoo. Koulutuksen päätteeksi Kaymah sai kanoja, siemeniä ja työkaluja päästäkseen alkuun toimeentulon hankinnassa. Puhtain 100 % steariini palaa kirkkaalla liekillä nokeamatta j a savuttamatta ja on näin turvallisin valinta myös kotiin. tärkeää, Kirkon sisällä tä avioliiton voiettä sivat solmia myös asiasta on kuitensamaa sukupuolta jokainen vastuulli- kin erilaisia mieolevat. Asian liikkeelle sysäävä esitys tai aloite voisi tulla eri suunnista – kirkkohallitukselta, piispainkokoukselta, hiippakuntavaltuustolta tai kirkolliskokousedustajalta. – Kirkossa on olemassa avioliittokäsitys, jota seurakunnissa noudatetaan. Kristittynä ajattelen, että on myös tosi tärkeää rukoilla, että kirkkomme pysyisi mahdollisimman yhtenäisenä, olivat päätökset mitä tahansa. 1 1 . Reilu kauppa -sertifioitu raaka-aine Reilun kaupan tuottajilta: kahvi, yhteensä 100 %. Uusi, vaikuttava ja raamatullinen suurelokuva Jeesuksen elämästä. – Siksi on tärkeää, että jokainen vastuullinen kirkon päättäjä pyrkii välttämään kärjistystä. Olli Seppälä Laajan valikoiman ja hyvän 100 g palvelun kristillinen kirjakauppa, KIRKON ULKOMAANAVUN SUODATINJAUHATUS josta löydät kaikkien kustantajien kristilliset kirjat. Lakinaisen avioliiton On muutoksen myökannalla. Kirjan piirrosaforismit ovat kotoilun ja kiireettömyyden juhlaa. Lapsityövoiman hyväksikäyttö tuotteiden tuotannossa on kielletty. Se voisi kuitenkin kiihdyttää keskustelua kirkon vihkioikeudesta. Laaja valikoima eri kokoja ja malleja. Aloite ei puutu uskonnollis- ten yhdyskuntien avioliittolain 16 §:ssä säädettyyn oikeuteen määrätä kirkollisen vihkimisen ehdoista ja muodoista, Keskitalo muistuttaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos lakiesitys menee läpi, seuraukset eivät heti ole lu- terilaisen kirkon kannalta mullistavia. Pääosissa Keisha Castle-Hughes, Oscar Isaac, Hiam Abbas. – Kirkon vihkioikeus säilyisi, kuten kansalaisaloitteessa ehdotetaan ja mietinnössä todetaan. Suodatinjauhatus 100 g. Eduskunta äänestää perjantai- rallisissa linjauksissaan evanna 28.11. – Vihkimisoikeudesta luopumisesta päättäisi viime kädessä kirkolliskokous. kansalaisaloitteesta, kelis-luterilainen kirkko on seljoka tähtää avioliittolain muutkeästi perinteisen miehen ja tamiseen. TANSANIAN YLÄNGÖILLÄ KASVANUT HYVÄN JOULUN KAHVI ON TÄYTELÄISTÄ, PEHMEÄN MAKUISTA MILD ARABICA – KAHVIA. nen kirkon päättä- lipiteitä. Tätä vaihtoehtoa on pitänyt esillä muun muassa Porvoon hiippakunnan piispa Björn Vikström. TÄN Ä ÄN K o t i m a a 2 7. – Yhteiskunnallisen lainsäädännön aikataulujen arvailu ei ole kirkon toimijoiden asia
Protestanttisilla kirkoilla ei kuitenkaan ole samanlaista keskitettyä auktoriteettia kuin katolisilla. 2 0 1 4 MIELIPITEET Vaalikone epäonnistui tehtävässään seurakuntavaalit Vaalikone sisälsi paljon epäoleellisia kysymyksiä ja asetti ehdokkaat epätasa-arvoiseen asemaan keskenään. Ei pidä syyllistää evvk-puoluetta. 16-vuotiaille on myönnetty oikeus äänestää kirkollisissa vaaleissa, mutta ennen kuin alle 18-vuotiaat voivat toimia seurakuntien hallinnossa, on Suomen lakiin tehtävä tarvittavat muutokset. ”Kannatan naisten pappeutta.” Tämän kysymyksen esittäminen valtuustoehdokkaalle tulee kumman myöhään. Vai tarkoittaako 2,5 sittenkin ”ei kantaa”. Vaikeasti käytettävän, osittain epäasiallisen, vaalikoneen mahdollisuus lisätä äänestysaktiivisuutta tuskin onnistui. Se on luottanut 1200 luvulla eläneeseen kirkkoisä Tuomas Akvinolaiseen, jonka mukaan totuus ei voi kumota totuutta. Moni protestanttinen kirkko sen sijaan tuomitsi evoluutioteorian sen julkaisemisen jälkeen jyrkästi, ja osa tuomitsee edelleen. ”Kirkon tulee vihkiä avioliit- toon vain eri sukupuolta olevia.” Näinhän asia on. Kirkon päällimmäinen sanoma on sana rististä, ehdottomasta pelastumisen mahdollisuudesta. Paavit ovat osallistuneet keskusteluun alkuräjähdys- ja evoluutioteoriasta laajemminkin, ja monet katoliset oppineet ovat esittäneet niistä toisistaan vahvasti poikkeavia näkemyksiä. Kysymyksen esittäminen ehdokkaille vaalien alla on sopimatonta. Ei siis ole olemassa luterilaisten kirkkojen yhteistä virallista kantaa alkuräjähdykseen tai evoluutioteoriaan. On olemassa äänestysoikeus, mutta on myös oikeus olla äänestämättä. Hauska heitto, mutta harhaan. Lemaitre jatkoi vuonna 1931, että maailmankaikkeus on saanut alkunsa ”esiatomin” räjähdyksestä. Vastaamisaika muuttui ja si- vuille lisättiin sellaista aineistoa, joka saattoi jäädä huomaamatta ajoissa vastanneilta. Kysymykseen ei voinut myöskään olla vastaamatta. Jos 30 000 jäsenen seurakunnasta 300, eli yksi prosentti, käy viikoittain seurakunnan tilaisuuksissa, niin mi- ten äänestysprosentin odotetaan pomppaavan moninkertaiseksi. Ultrakonservatiivinen paavi Pius XII kuitenkin innostui alkuräjähdysteoriasta jo 1951. Puoliväli eli 2,5, tarkoittaisi kai tällöin, ”ettei ehdokas ole ollut puolesta eikä vastaan”, siis liberaali. Vastaillessani vaalikoneen kysymyksiin koin, että minua kuulustellaan. Se jakoikin kosmologit kahteen vastakkaiseen leiriin aina kuusikymmenluvun puoliväliin saakka. Jos halutaan arvioida, kuinka paljon pisteitä kertyy yksittäiselle kysymykselle, asteluvulla 2,5 vastanneet tukevat kyselyä aina haluttuun suuntaan. Yhteinen usko ja yhtenevät tavoitteet haastavat ja lohduttavat. Pekka Kiuttu Hyvinkää Milloin katolinen kirkko hyväksyi alkuräjähdyksen. Vatikaani ei kuitenkaan ole enää vuosisatoihin virallisesti sen enempää tuominnut kuin hyväksynytkään luonnontie- teellisiä teorioita tai tutkimustuloksia. Onko niin, että nolla on ”täysin eri mieltä” ja viitonen ”täysin samaa mieltä”. Toisin kuin monet protestanttiset kirkot, katolinen kirkko suhtautui myös Charles Darwinin evoluutioteoriaan alusta lähtien virallisella tasolla neutraalisti – siitäkin huolimatta, että se on ollut monelle katoliselle, muun muassa Pius XII:lle, selvästi vastenmielinen. Katolinen kirkko oli ottanut opikseen 1600-luvun synneistään, muun muassa Galilein vainoamisesta ja Brunon polttamisesta roviolla. Itse asiassa augustinolaismunkki Gregor Mendelin perinnöllisyystutkimukset antoivat Darwinin evoluutioteorialle alkusysäyksen. Mennäänpä ajassa 87 vuotta taaksepäin. Nämä kysymykset tai väittämät olisi pitänyt esittää eri tavalla, jos ollenkaan, ja sallia ehdokkaiden olla vastaamatta kysymyksiin: ”Alle 18-vuotiailla tulee olla oma edustaja seurakunnan hallinnossa.” Kyseessä on oikeustoimikelpoisuuden ikäraja. lokakuu- ta paavi Franciscuksen todenneen, että alkuräjähdys ja evoluutio ovatkin totta. Alkuräjähdysteoria perustuu kosmologiseen malliin laajenevasta maailmankaikkeudesta, jonka esitti belgialainen katolinen pappi, Georges Lemaitre vuonna 1927. Hän esitti, että kosminen säteily olisi jäännettä tästä räjähdyksestä. Se ei 1700-luvulta lähtien ole esiintynyt luonnontieteellisenä auktoriteettina. Seurakuntavaalien ehdokkaana sain kokea, mitä vaalikoneen kysymyksiin vastaaminen ja vaalikoneen käyttämisyritykset aiheuttivat. Näidenkin vaalien äänestys- prosentti keskusteluttaa uupumukseen asti. Päätös naispappeudesta on tehty kirkolliskokouksessa vuonna 1988! ”Kirkon tulisi saada valtiolta enemmän korvausta yhteiskunnallisten tehtävien hoitamisesta.” Mitä ihmettä! Asia kuuluu eduskunnalle ja kirkolliskokoukselle, ei kirkkovaltuustoehdokkaalle. Kai näiden kysymysten tarkoitus osittain olikin kartoittaa vastaajia, tulevia kirkolliskokousvaalien maallikkovalitsijoita. Nähtäväksi jää, käytetäänkö vaalikoneen tietoja vielä selittämään vaaleja tai jotain ilmiötä kirkon sisällä. Nähtäväksi jää, haluaako joku mittauttaa vaalikonevastaavien luottamusta käräjillä. 10 TÄ N Ä ÄN K o t i m a a 2 7. 1 1 . Ylen uutiset kertoi 28. Teorian vahvisti havainnoillaan amerikkalainen ast- ronomi Edwin Hubble vuonna 1929. Vastaillessani vaalikoneen kysymyksiin koin, että minua kuulustellaan. Noin kahdestakymmenestä kysymyksestä neljä on sellaisia, joita ei olisi pitänyt esittää kirkkovaltuustoehdokkaille. Vaalikone oli epäonnistunut teknisesti ja merkittäviltä osin myös sisällöllisesti. Suuri epäoikeudenmukaisuutta luonut tekijä oli vastaussivujen uudelleen avaaminen ja eriaikainen aukipitäminen. Vaihtoehdoksi on kehitelty tieteelle vieraita teoriarakennelmia kuten kreationismia tai älykästä suunnittelua. Matti Jantunen tutkimusprofessori emeritus Kuopio. Milloin kirkko hyväksyi alkuräjähdysteorian. Jos mielipidejanan merkin jättää keskelle, kuten se oletusarvoisesti täyttämisvaiheessa onkin, vastauksen tulkinta jää lukijalle. Tosin tuleva valtuutettu ei pysty vaikuttamaan asiasisältöihin, joita kysymyksillä haettiin. Kirkon asiat todella kiinnostavat vain pientä vähemmistöä. Tämän asian muuttaminen toisenlaiseksi ei ole vähimmässäkään määrin seurakuntatasolla käsiteltävä asia. Näistä valtuutettujen päätäntävallan ulkopuolelle jäävistä asioista voi yksittäinen ehdokas toki olla jotakin mieltä. Tästä Juha Hurme sai aiheen letkauttaa Ylen ykkösessä, että ihan mukava mies tämä Franciscus, paaviksi – tosin 50 vuotta myöhässä. Sanoma kokoaa niitä ihmisiä, jotka kokevat asiat enimmäkseen samalla tavalla ja jotka hakeutuvat mielellään yhteen. ”Kaikille, jotka ottivat Hänet vastaan, Hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi”. Termin ”big bang” taas loi vuonna 1949 englantilainen astronomi Fred Hoyle, joka itse ei ollut tämän teorian kannattaja
Harjoitusten ei tarvitse olla tylsiä, sillä maailma on täynnä ihania ja jännittäviä kirjoja. Ihmiset saatetaan peilin eteen Nukkunäkemään tilansa syntivan sinä ja Kristuksen armoa tarvitsevina, ja heidän silkansan miensä eteen kuvataan keskellä kirkon Jeesus Kristus ristiinnaulittuna syntien sovittajana tehtävä on olla unilukkari. Terveitä vapaaehtoisia makuutettiin 10 päivän ajan. Nyt heidät voi tavoittaa. Ruotsin esimerkki osoittaa, että järjestämällä kuntoutus, voidaan saada 94 prosenttia yli 75-vuotiasta vanhuksista asumaan kotonaan. Mervi Mustonen kirjastotäti Torniosta Hyvä hoiva luo aktiivisuutta Professori Marja Jylhä on kiitettävästi jatkanut keskustelua vanhuspalveluiden tilasta. Sairaalan vuodeosasto on vaarallinen paikka. Pohjoismaissa pitkäaikaishoito lopetettiin viimeisenä Ruotsissa 1990-luvun puolivälissä. En koe olevani mitenkään väärässä, kun toivon, että kustannuskriisi pakottaisi äärikonservatiivisen sote-väen modernisoimaan palvelujärjestelmäänsä. 1 1 . Ei palvelujen rakenteesta. Jos kirkko ei ymmärrä etsikkoaikaansa eikä huolehdi tehtävästään Jumalan sanan palvelijana, se menettää merkityksensä ja lopulta olemassaolon oikeutuksensa. Asiakas on aina oikeassa. Duodecim lähetti lehdistötiedotteen (3/2007), jossa referoitiin vuodelevon aiheuttamaa toimintakyvyn menetystä. Ville Auvinen Kirkon sanoma ja julistuksen sisältö on oike- Kirjoittaja on evankelinen teologian tohtori ja Suomen teologisen instituutin pääsihteeri. Silloin on kai niin, että seurakunnassa ihmisten kohtaamisessa ei pitäisi noudattaa markkinakulttuurin pelisääntöjä ja tarjota ihmiselle sitä, mitä he tahtovat vaan ennemmin sitä, mitä he oikeasti tarvitsevat. Kirjastolta vaaditaan nykyisin monenlaisia tapahtumia ja erilaista lainattavaa. Elävä Jumala ja hänen tahtonsa unohtuvat. Kauneimmat joululaulut saavat herkistymään heidätkin, joille kristinuskon sanoma on käynyt vieraaksi. Muutaman viikon kuluttua joulunajan tilaisuudet saavat ihmiset liikkeelle ja osallistumaan seurakunnan tilaisuuksiin. Vuodelevon tuloksena on vuoteessa nukkuva vanhus. ja anteeksiantajana. Valot himmenevät ympärillä ja hengellinen uni saa valtaansa. Tulisi muistaa, että lähes kaikki vuoteeseen sidotut vanhukset voidaan palveluasumisessa kuntouttaa käveleviksi ja lisätä heidän ihmisarvoista elämäänsä. Ei ole samantekevää, minkälaista sanomaa heille välitetään. Erkki Vauramo Kirkon etsikkoaikoja E nsi sunnuntai on ensimmäinen adventtisunnuntai, ja suomalaiset kokoontuvat runsain joukoin kirkkoihin laulamaan hoosiannaa, virttä, joka ei koskaan lopu vaan alkaa aina uudelleen alusta. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa edelleen makuute- 11 TÄN Ä ÄN K o t i m a a 2 7. ki nukkuu, väki nukkuu. KOLUMNI Ville Auvinen MIELIPITEET Kirjasto on keidas kiireen keskellä Kiitos Jukka Relanderille hienosta kirjastojutusta (Kotimaa 20.11.)! Itse olen ollut kirjastotätinä yli 40 vuotta ja toiminut lähes koko urani lasten ja nuorten parissa. Perheessämme kulkee hyvänä muistona tapaus, kun alakoululainen isosisko luki lehdestä horoskooppeja ja tokaisi vieressä legoilla rakentavalle pikkuveljelle: ”Sinä olet rapu”. Pikkuveljellä ei ollut aavistustakaan, mitä sisko tarkoitti, mutta häneltä tuli vastaus kuin automaatista: ”Ja sinä hummeri”. Soihtujen sammuessa ja maailman pimetessä kirkon tehtävä on olla valonkantaja, joka nostaa Jumalan sanan valon korkealle kaikkien nähtäväksi valaisemaan ja näyttämään tietä Jumalan luo hyvään iankaikkisuuteen. Esimerkiksi näin: Soihdut sammuu, kaikki vä- ma tt ik ar pp ine n. Hän on huolissaan väestön vanhentumisesta ja palvelujen määrän pienenemisestä. Lapselle jokainen kirja on tietokirja, josta hän oppii jotakin. Se voidaan oppia vain harjoittelemalla. Sellainen rikkoisi tunnelman eivätkä ihmiset tulisi enää toista kertaa. Lue ääneen myös kouluikäiselle niin kauan, kunnes hän sanoo lukevansa mieluummin itse. Mutta eihän silloin voi lakia julistaa, kun ihmiset kerrankin tulevat kirkkoon! Heitä pitää kohdella hellävaraisesti ja silittää myötäkarvaan, etteivät he loukkaannu. Iäkkäiden koehenkilöiden lihasmassa kärsi 10 päivän vuodelevosta yhtä paljon kuin nuorempien neljän viikon aikana. Monissa joululauluissa on ilmaistu terä- västi hengellisen elämän totuuksia. Yksinkertaista teoriassa mutta käytännössä vaikeaa. Kirkkovuodessa on taas se aika, jolloin kirkolla on erityinen etsikkoaikansa. Kuitenkin moni arvostaa vieläkin rauhallista paikkaa, jossa voi lukea, kuunnella tai vain olla rauhassa. Heistä 1 000 oli ollut siellä noin 5,5 vuotta odottamassa kuolemaa. Ihmiset odottavat lämpimiä ja miellyttäviä kokemuksia, ja sellaisiahan heille on tarjottava. Pitkäaikainen vanhusten sairaalahoito lopetettiin Länsi-Euroopassa jo 1970 -luvulla. Tämän päivän kirjasto on muuttunut kovasti oman lapsuuteni ”lainastosta”. Lutherkin kutsuu suorastaan Raamatun tohtoriksi sitä, joka osaa lain ja evankeliumin oikein erottaa. Ristiinnaulittua ja ylösnoussutta Kristusta he kaikki pienimmästä suurimpaan tarvitsevat elämänsä Herraksi ja Vapahtajaksi. Tässä kirjasto on ehdoton asiantuntija. Tässä on meille isovanhemmille hyvä tehtävä! Yhdessä lukeminen on läheisyyttä ja vuorovaiku- tusta parhaimmillaan. Luterilaisittain ilmaistuna se on lakia kaikessa ankaruudessaan ja tuomitsevuudessaan ja evankeliumia koko avaruudessaan ja armahtavaisuudessaan. Palaute: toimitus@kotimaa.fi astaan aika yksinkertainen. Tosin arkkipiispan kirkolliskokouksessa pitämän puheen mukaan Jumalan edessä ei olla asiakasrajapinnalla. Lastenkirjailija Richard Scarryn kirjoja pikku yksityiskohtineen oli luettu ahkerasti. Vuoden 2013 lopussa yli 7 000 vanhusta oli edelleen terveyskeskusten vuodeosastoilla yli kuukauden, keskimäärin lähes kaksi vuotta. Kirjastolla on yhä tuhannen taalan paikka kiireisen elämän keskellä. Olen aina korostanut yhdessä lapsen kanssa lukemisen merkitystä. Aate on kuitenkin sama: Voidakseen opiskella ja tulla toimeen jokaisen on osattava lukea ja ymmärtää lukemansa. Usko syntyy sellaisen julistuksen kuulemisesta. 2 0 1 4 taan vanhuksia. Ihmiset tulevat ja kuuntelevat. Eikä joulunaikaan voi puhua ristiinnaulitusta Jeesuksesta. Jouluaamun jumalanpalvelusten sijaan kirkot ja kappelit taitavat täyttyä jo aaton hartaustilaisuuksissa. Tätä hoitojärjestelmää ei voida pitää inhimillisenä eikä hyväksyttävänä. Nukkuvan kansan keskellä kirkon tehtävä on olla unilukkari, joka Jumalan sanan terävällä kärjellä tökkii nukkuvia kylkeen ja pakottaa heidät heräämään senkin uhalla, että syvästä unesta herätetty voi olla ärtynyt
Merja Leppänen (vas.) ja hänen vanhempansa Anja ja Eero Eero Kuorilehto Kuorilehto lahjoittavat Turun tuomiokirkon edustalle taustalla näkyvän joulukuusen. 1 1 . Tänä vuonna muotovalio löytyi Kuorilehtojen ja Leppästen pihasta. 2 0 1 4 Oi kuusipuu! Turun tuomiokirkon edustalle pystytetään joka joulu valtakunnan ykköskuusi. kuva: Pasi Leino. 12 M AT K AL L A K o t i m a a 2 7. Joulupuun on oltava tuuhea, sopusuhtainen ja vähintään 20-metrinen. Kuusi seisoi Kuorilehtojen tontilla eiliseen keskiviikkoon asti, jolloin se kaadettiin ja haettiin pois Turun kaupungin nosturirekalla
sä kuusta yksityisen tontilta, Juhlapuuta aikovat käydä siitä myös maksetaan. sakari sarkimaa Kuusen valojen sytytysjuhla alkaa lauantaina 29.11. Puheen asukas välttyy puun kaatamipitää pastori Milla Mäkitalo sen kuluilta ja vaivalta. Tilaisuuden järjestävät Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Turun kaupunki, Turun Suurtorin Keskiaika ry ja kuusen valaistuksen lahjoittava Turku Energia. Näin kuusi loisti viime vuonna. Turun ja Kaarinan seurakunYksityiset ihmiset ilmoittayhtymästä. Joulupuu ei horju, sillä kivetyksen alla piilee kahden metrin syvyyteen ulottuva betoninen kuusenjalka. UUdet joUlUkortit ja taidekalenterit 2015 verkkokaupasta www.minnakortti.fi ja jälleenmyyjiltä.. Kuusi kantaa oksiensa suojassa myös perheen historiaa. Lisäksi kuusi tuetaan kolmella vaijerilla. Sellaisiljen sytyttämisjuhlakin on kala kaupungin tonteilla, joille lenterissa. Koskaan se ole ollut lähelläkään kaatumista, Timo Kajava toteaa. voi ajaa rekalla, sopivia kuusia – Totta kai oma kuusi kirkon ei enää ole, Kajava sanoo. marras- kuuta Kuorilehdot ja Leppäset luovuttivat kuusen kaupungille, ja se pystytettiin tuomiokirkon edustalle. Käydystä polemiikista kertoo se, että 13 vuotta sitten Leppäsen perheen tuolloin 10-vuotias tytär Maria Leppänen piirsi kortin, jossa luki, että kuusta ei saa kaataa. Valojoittaja voi olla ylpeä. Kuusi pysyy kirkon edustalla Nuutinpäivään 13. Kuusessa on mustarastaan laululatva, mutta lähelle jää muita kuusia lintujen laulupuiksi. He omistavat tontin edelleen, vaikka muuttivat jo parikymmentä vuotta sitten lähemmäs Turun keskustaa. 1 1 . – Saimme Malawista luvan kuusen kaatamiseen, äiti Merja Leppänen toteaa. Muuten katsomassa myös tämänvuotikuusi on lahjoitus, josta lahsen kuusen lahjoittajat. – Kuusen alla on leikitty, ja kuusi on nähnyt elämää ja kuolemaa. Vuodesta 2009 kuusi on valaistu hehkulamppujen sijaan kestävillä led-lampuilla. Myös hänen mielestään kuusen kaataminen on haikeaa mutta välttämätöntä. Siksi puusta haluttiin nyt eroon. TuomiokirkkoseurakunnasKaupungin kuntatekniikan ta. kello 17. Tontilla sijaitsi metsäkuusi, joka oli kookas jo tuolloin. Kun Leppänen oli 12-vuotias, hänen isänsä Eero Kuorilehto rakensi talon metsän reunaan Turun Moision kaupunginosaan. Kuuset tulevat lahjoituksina perheiltä, jotka haluavat luopua tontillaan kasvavasta jättikuusesta. joulupuuksi ymTänä vuonKuusen päri vuoden. Joulupuuksi pääseminen kirkon viereen on hyvä päätös kuusen elämälle, Leppänen toteaa. Kuusijärjestely on sekä kauJuhlassa yhdistyvät iloisesti pungin että asukkaiden etu. Nyt taloa hiponut 22-metrinen muotovalio seisoo Turun tuomiokirkon edustalla. Kasvupaikan pitää lisäksi olla hyvän tien varressa, jotta paikalle voi ajaa ison nosturirekan. Turun itseoikeutettu kuusi- Keskiviikkona 26. Puun suuri koko on myös taakka. Vain mieskuoro LauSiellä on kissan lu-Miehet. kuva: Timo Jakonen mankin kerran! Kuorilahdet toteavat. Paikalle tulee satavat kuusiaan tuomiokirkon toja perheitä. kirkossa, missä odottaa lasten – Jos itse käymme pyytämästekemä jouluseimi. sen juurella. Siellä on kissan hauta, ja pari kissapoikuetta on siellä myös syntynyt. vieressä on nähtävä useam- 13 Tuomiokirkon kuusen valot sytytetään adventin aattona ja ne palavat Nuutipäivään saakka. Kuusi on seurannut paikaltaan historian vaiheita tsaarin ajoista asti. Rungon elinkaari voi olla jopa neljäsataa vuotta, ja sen jälkeen samasta juurakosta voi versoa uusi puu. tammikuuta asti. Tänä vuonna kuusen lahjoittivat Merja Leppäsen yli 80-vuotiaat vanhemmat Eero ja Anja Kuorilehto. Puun tarkkaa ikää ei tiedä kukaan. Nyt kotikuusen kohtalo ja puun elämän uudestisyntyminen kirkon joulupuuksi kiinnostaa Maria Leppästä Afrikassa, missä hän tekee vapaaehtoistyötä. Tänä vuonna hanke kuusen kaatamiseksi sai päätepisteen, isoisä Eero Kuorilehto kertoo. Valot kuuseen sytytetään seurakunnan järjestämässä kuusijuhlassa adventin aattona 29.11. Valojen 25-metrinen, viimeksi siitä on sytyttyä voi vierailla tuomiomaksettu 1980-luvulla. Se parhaan yksilön hauta, ja pari kissakonsertoi kirhän kelpuuttaa poikuetta on siellä kirkon kuuseksi. keskenään joulun satumaa ja Kaupunki saa puun maksutta, kristinuskon sanoma. Kortti oli määrä ripustaa kuuseen. Kana tapahtuma java käy tarkason tavallistakin alla on tamassa jokaileikitty, ja juhlavampi, silsen tarjokkaan, lä siinä esiintyy silmäilee kuusen kuusi on nähnyt satavuotiskierelämää ja kuolemaa. Askarteluun käytettyjä käpyjä kuusi on tuottanut kottikärryittäin. – Perheessämme on riittänyt polemiikkia kuusen kohtalosta vuosikaudet. Kuusi on Suomen pisin puulaji. M AT KAL L A K o t i m a a 2 7. Kuorilehdot ja Leppäset ovat pelänneet, että paha myrsky voisi kaataa kuusen talon päälle. Perhe ei tosin ollut kaatamisesta aivan yksimielinen. laadun ja mittaa tueellaan oleva pituuden. tapaan satuhahmot Naakka ja Parhaimmillaan kuusi on ollut Kirkonrotta Rouskis. Turun kaupunki etsii tuomiokirkon joulupuuksi vuosittain kuusen, joka on tuuhea, sopusuhtainen ja vähintään 20-metrinen. 2 0 1 4 M erja Leppänen on asunut 46 vuotta suuren kuusen juurella. mestari on Turun seudun kuntatekniikan työpäällikkö Timo Kuusen valojen sytyttäminen Kajava. kossa ennen Kakkosvaihto- myös syntynyt. Hän on vastannut tuo- on suuri kansanjuhla, kertoo miokirkon kuusen hankkimitiedottaja Henri Kirkanen sesta noin 15 vuotta. kuusen valojen ehdot voivat jääsytyttämistä ja dä odottamaan seuraavaa joulaulaa myöhemmin myös kuulua. Tästäkin perheestä se on nähnyt jo neljä sukupolvea. Yhteisymmärrys puun kaatamisesta saavutettiin vähitellen. Myrskyllä Leppästen pihakuusesta on kuulunut kova humina, ja oksat ovat raapineet taloa. – Säilytimme korttia pitkään, isoisä kertoo. Hänen avustajinaan kuutyöpäälliköt ovat pitäneet kuusijuhlan juontavat aiempaan sista tilastoa 1950-luvulta asti. – Viime vuoden myrskyissä kuusi hiukan kallistui, mutta vinssasimme sen taas suoraan. Puolentoista kuukauden aikana se valaisee Turun keskustaa tuhat tuntia. Lamppuja on 714 eli yhtä monta kuin kirkolla on vuosia
Tämä voi koskea myös kahden henkilön talouksia. Ahdistus alkaa jo alkusyksyllä ja lisääntyy pikkuhiljaa, kun ensimmäiset joulupukit ilmestyvät kauppoihin. Mieluummin ostaisin halvalla uuden, jossa on takuu voimassa, Leena pohtii. – Silloin hävetti, etteivät lapset voineet kertoa mitään. Emme voineet laittaa poikaa lähimpään seuraan, vaan hänet pitää kuljettaa bussilla keskustaan, Leena kertoo. Leenan lapsuudessa kirppisvaatteiden käyttämisestä sai ison leiman otsaansa. – Kerran poika kysyi minulta, että saadaanko me edes kinkku. Esa Iivosen mukaan lasten kokemusmaailmaan ja sosiaalisiin suhteisiin liittyy kuluttaminen. Leenaa sosiaalivirasto on kehottanut etsimään vaatteita kirpputoreilta, mikä ei kuitenkaan ole ihan helppoa. Lapsen hyvinvoinnille merkittävä tekijä on se, miten muut samanikäiset näkevät hänet. Lapsista kaksi on täysi-ikäisiä ja kaksi kouluikäisiä. Sanoin tytölle, että kerro siitä, kun me grillasimme ja kävimme Mustasaaressa. Eriarvoisuudesta voi seurata ulkopuolisuutta ja jopa kiusaamista. – Asuminen ja ruoka ovat kallistuneet niin paljon, ettei tavallinen palkka riitä kulujen hoitamiseen. Suomessa on Mannerheimin Lastensuojeluliiton asiantuntijalakimies Esa Iivosen mukaan noin 100 000 köyhää lasta. Mistä niistä tietää, miten hyväkuntoisia ne ovat. – Köyhyys voi periytyä tai yllättävä tilanne voi tuoda mukanaan talousongelmia. Siihen latautuu tiettyjä odotuksia. Lapsiperheiden köyhyyden taustalla on usein vanhempien työttömyys, matalapalkkaisuus ja pätkätyöt. Silloin heille oli helppo löytää leluja kirppikseltä. Työttömyys on yksi köyhyyden syy. Toimeentulotuella elävän yksinhuoltajan taloudessa karsitaan ihan kaikesta. Jos etsii pojalle takkia, saattaa löytyä oikea koko, mutta vaaleanpunaisena. – Sanon, että kyllä me olemme. Leenan mielestä lasten harrastukset ovat tärkeitä, sillä ne pitävät heidät poissa huonosta seurasta. – Minulle sanottiin, että uusi televisio pitäisi ostaa tori.fi -palvelusta. Joskus kirppisvaatteet ovat todella huonokuntoisia. Sosiaalivirasto maksaa lapsille yhden harrastuksen. Vaikka molemmat vanhemmat käyvät töissä, yllättävä sairastuminen tai kriisi voi romahduttaa tulotason. Kuluneet vaatteet tai vanhat kännykkämallit huomataan. Joka kymmenes lapsi siis elää pienituloisessa perheessä. Jaakonaho mainitsee myös huolestuttavana ilmiönä työssäkäyvien aikuisten toimeentulo-ongelmat. Perhe joutuu kierteeseen, jossa ei käytännössä nähdä käteistä rahaa ja pienetkin hankinnat vaikeutuvat. Äidin mukaan lapset ovat jo tottuneet siihen, että kaupasta ostetaan halvinta. – Löysin kerran pojalle kirppikseltä merkkihupparin. Kaikesta, mitä muilla on, Esa Iivonen sanoo. Toimeentulotuki menee pe- rusasioihin, siitä ei osteta joululahjoja. Leena pelkää jo joululoman päättymistä, kun lapset menevät kouluun ja joutuvat sanomaan kavereilleen, etteivät he saaneet joululahjaksi uusimpia puhelimia tai mitään muutakaan. Yleensä pienituloisena pidetään perhettä, jonka tulot ovat alle 60 prosenttia suomalaisten keskituloista. Tällöin perheillä voi olla näennäisesti omaisuutta tai materiaa, mutta kaikki rahat menevät erilaisten velkojen ja lainojen maksuun. Vähävaraisuus vaikuttaa myös perheen vapaa-aikaan, sillä toimeentulotuella ei lomailla, käydä leffassa tai hampurilaisilla. Esa Iivosen mukaan koulutuksen tuoma suojavaikutus on murenemassa. Harrastuksista, lomista, vaatteista, leluista. Hän oli esitellyt sitä onnellisena opettajalle, että katso, äiti osti uuden hupparin. Joulunodotuksesta ei oikeastaan voi edes puhua. Kun toimeentulo on niukkaa ja vanhempien voimavarat kuluvat selviytymiseen, ei joulunodotuskaan tuo iloa. kannattanut, sillä syksyn aikana poika on saanut jo kahdesti parhaan pelaajan palkinnon. Lähestyvä joulu tarkoittaa Leenalle tavallistakin suurempaa ahdistusta ja rahahuolia. Silloin heille oli helppo löytää leluja kirppikseltä. Vaivannäkö on kuitenkin Kaikki meni ihan hyvin, kun lapset olivat pieniä. Molemmat lapset harrastavat liikuntaa. Lapset myös tunnistavat taloudellista eriarvoisuutta ulkoisista tunnusmerkeistä. Kyllä me kinkut ja ruuat saamme, mutta kamalinta on koulujen alku. Vähävaraisuus estää lapsia osallistumasta tavallisena pidettyyn sosiaaliseen toimintaan. – Kaikki menee vaikeimman kautta, kun ei ole rahaa. – Kaikki meni ihan hyvin, kun lapset olivat pieniä. 14 MAT K AL L A K o t i m a a 2 7. Heillä on onneksi aika hyvä itsetunto, sitä ei rahalla osteta. Ne saattavat toimia pitkään tai ne voivat hajota ensi kuussa. Leenaa harmitti, kun tytön piti kesäloman jälkeen koulutehtävässään kertoa, mitä perhe oli tehnyt kesälomalla. Suurin köyhyysriski on yksinhuoltajaperheissä, pienten lasten perheissä sekä monilapsisissa perheissä. Puhumattakaan. Nyt kun he ovat isompia, pitäisi olla älypuhelimia ja pelejä. Silloin tulee paha mieli lasten puolesta, kun muut esittelevät joululahjojaan, Leena kertoo. Viime vuosina selkä- ja hartiaongelmat, nivelrikko sekä vanhimman lapsen kuoleman aiheuttama masennus ovat vieneet työkyvyn. teksti: Noora Wikman & kuvat: jukka granström H elsinkiläinen viiden lapsen äiti Leena saa vastata usein lastensa kysymykseen siitä, ovatko he köyhiä. Viime kesänä Leenan poika innostui vanhan harrastuksen lisäksi jalkapallosta, jota Leena maksaa nyt lasten isän kanssa toimeentulotuestaan. – Pienituloisissa perheissä joudutaan tinkimään menoista kautta linjan. Varsinkin pääkaupunkiseudulla tavallinen palkkatyö ei välttämättä riitä asumisen korkeisiin kustannuksiin ja elämiseen. Olimme koko kesän kotona. En voi mennä ruokakauppaan ja ostaa mitä haluan, vaan täytyy aina katsoa halvin vaihtoehto. Kun rahaa ei ole, sitä on saatava jostain velkojen maksuun, elämiseen ja muihin menoihin. He eivät enää edes pyydä suuria. Kirsi Jaakonahon mukaan erilaiset kulutusluotot ja pikavipit ovat olleet jo useamman vuoden ajan suuri ongelma. Pohjanmaalta Helsinkiin 1980-luvulla muuttaneen Leenan elämään on kuulunut yläja alamäkiä: työttömyyttä ja hyviä aikoja. Ei edes uutta lamppua palaneen tilalle, Leena kertoo. – Tässäkin piti tehdä iso työ ja etsiä halvin seura. Jos jotain menee rikki, ei voi ostaa heti uutta. Eniten Leenaa harmittaa se, miten perheen taloudellinen tilanne vaikuttaa lapsiin. 2 0 1 4 Toimeentulotuella ei saa joululahjoja Kymmenen prosenttia suomalaisista lapsista elää vähävaraisissa perheissä. 1 1 . Onneksi kirpputorit ja kierrätys ovat nykyään muodikkaita. Malmin seurakunnan perhetyön ja nuorten aikuisten diakoniatyöntekijä Kirsi Jaakonaho kertoo, että talousongelmien taustalla on monenlaisia elämäntilanteita. – Diakoniatyössä tällaisten lainojen helppo saatavuus on näkynyt jo pitkään. Matala koulutustaso voi johtaa heikompaan asemaan työmarkkinoilla, mutta nykyisin työttöminä on paljon myös korkeasti koulutettuja
Jatkuva ponnistelu toimeentulon eteen vie vanhempien voimavaroja.. 1 1 . K o t i m a a 2 7. Diakoniatyö välittää toiveet lahjoittajille ja lahjat saajille. Malmin seurakunnassa lahjan saajat valitsee sosiaali- ja terveystoimen yhteistyökumppanit. Kirsi Jaakonaho näkee diakonian ennen kaikkea rinnalla kulkijana. Joulun aikaan monet seurakunnat käynnistävät Lahja lapselle -kampanjan, jossa lahjoittajat hankkivat lapselle tämän toivoman joululahjan. – Työttömyys näkyy välittömästi lasten arjessa. Seurakunta voi esimerkiksi antaa maksusitoumuksen vaikkapa ruokaostoksia varten johonkin tiettyyn kauppaan. M AT KAL L A 15 Joulunakin voisi pitää vain pyhäpäivät. Kirsi Jaakonaho toteaa, että seurakunnan keinot auttaa perheitä rahallisesti ovat melko vähäisiä. 2 0 1 4 Helsinkiläinen Leena toivoo, että joulu voitaisiin viettää ilman lahjarumbaa. Jos ongelmissa ovat jopa työssäkäyvät vanhemmat, pienituloisten on entistä vaikeampi selviytyä. Silloin köyhäkin pääsisi helpommalla. siitä, että saisi jotakin myös säästöön. Diakoniassa käsitellään yhdessä perheen tilannetta ja sen herättämiä tunteita. Diakoniatyöntekijät myös opastavat ja neuvovat käytännön tilanteissa, kuten hakemaan velkaneuvontaa ja erilaisia yhteiskunnan tarjoamia tukimuotoja asumiseen ja toimeentuloon. Jaakonaho kuvailee talousongelmien olevan perheille salaisuus, josta on vaikea kertoa muille ja joka aiheuttaa turhaa häpeän ja epäonnistumisen tunnetta. Kirsi Jaakonaho kertoo, että toimeentulotuki ei tällä hetkellä riitä kattamaan kaikkia elämisen perusmenoja. Lapsiperheiden tilannetta vaikeuttavat Esa Iivosen mukaan työmarkkinoiden epävarmuus ja palveluihin samanaikaisesti tehdyt leikkaukset. Joissakin seurakunnissa diakoniatyö valitsee mukana olevat perheet. Kun samanaikaisesti leikataan lapsilisää ja palvelut heikentyvät, perheet ovat ahdingossa, Iivonen sanoo
8.12. Kaamos on peitto, jossa on kaksi puolta. Valtaosa maailman kristityistä menee tänäkin vuonna joulukirkkoon lämpimässä säässä. Jaettu leipä ei homehdu. 9.12. Joulu tuli silti. Nurjalla puolella on loskaa ja pimeyttä, raskautta ja alakuloa. Älä odota. On ihanaa tulla töistä kotiin, kun muuten pimeästä asunnosta kajastavat parvekkeen jouluvalot. Joka joulu on armo uus.. 22.12. 17.12. Ole siinä. Matka taittui tänäänkin, riippumatta siitä, mitä sait aikaan. Varsinkin Jouluradio. Naapurien kriisit kirkastavat itsenäisyytemme merkityksen. Mietin menneitä adventteja. Joulukortti on hintaansa arvokkaampi, painoaan painavampi. 20.12. Kunpa joulu muuttuisi suorituksesta lahjaksi, aikuisellekin. Rakkaus karkottaa pelon. ”Joulukuusi hohtaa, tuttu valo tuo sydämemme johtaa Seimen lapsen luo.” Sakari Topeliuksen sanat pätevät vielä 157 vuotta kirjoittamisensa jälkeen. Niin hyvä syy sytyttää kynttilä. 18.12. Älä kiusaa lähimmäistäsi valittamalla kiireestä, älä varsinkaan jouluna. Älä kiirehdi. 21.12. Joulun odottaminen on paluuta lapsuuteen – ja samalla tulevaisuuteen. Uusi joulu, uudet muistot. Samoin valo. Isä, varjele meitä ja kaikkia naapurimaitamme. 1.12. Ihmeiden Isä: siunaa kaikkia joulunviettopaikasta ahdistuneita aivan erityisellä rauhalla ja levolla. 5.12. Rakas Isä, löydät meidät muuttajat tänä jouluna uusista pesistä. Joulupukin antimet jaetaan talouden ehdoilla, Lucian valosta riittää kaikille. 3.12. 30.11. Tänään valo saa voittaa. 19.12. Parasta pyhässä on odottaminen: että arki taas alkaa, jotta voi odottaa uutta pyhää. 1 1 . Lapset lentävät pesästä, äiti samoin. Toiselta puolelta löytyy pehmeää hämärää, jossa vilkkuu tuikkuja kuin toivon pilkahduksia. Olen aina pitänyt Luciasta enemmän kuin joulupukista. Radio tuo joulun tunnelman. 15.12. 4.12. Minä en ollut valmis. 13.12. Juuri nyt sinua kannetaan. Sitä, mikä minussa on vuodesta vuoteen samaa, missä olen muuttunut. 2.12. Siivoa jouluksi kaapit – jos haluat asua niissä. Ole luonamme. M AT KAL L A Margaretha Lindholm / Vastavalo K o t i m a a 2 7. 25.12. Marttojen ohje korostaa lepoa. 23.12. 2 0 1 4 17 Päivä päivältä lähempänä adventtikalenteri Kotimaan toimittajat kirjoittivat mietteitään adventin ajaksi. Pian pääsee taas laulamaan Kauneimmat joululaulut! 12.12. 24.12. 10.12. Missä ovat muutoksen idut tänä vuonna. 11.12. 16.12. 6.12. 7.12. 14.12. Onnellinen se, jonka kodissa jouluaterialla ruokapöytää pitää jatkaa, että kaikki mahtuisivat istumaan. Adventti. Jopa kaamoksen pimeä valo antaa turvaa, auttaa jatkamaan matkaa kohti kirkkaampaa
1 1 . Iloisen perusolemuksen ei kannata kuitenkaan antaa hämätä. 2 0 1 4 Säveltäjä, esseisti Jüri Reinvere on peruspositiivinen ja optimistinen ihminen, jonka seurassa aika kuluu kuin siivillä. 18 MAT K AL L A K o t i m a a 2 7. Hän on aina valmis viemään keskustelun pintaa syvemmälle ja itsekkäitä näkökulmia laajemmalle, haastaen keskustelukumppaninsa mukaan pohtimaan elämän suuria kysymyksiä.
Reinvere jatkaa samaa kunniakasta linjaa tiputellen keskusteluun raskaita teemoja: ”Kulttuurinen kuolema”. Yhdellä jalalla ei voi kulkea. Teksti: Annmari Salmela & kuvat: Eleanor clarke Jätämme lounaspaikaksi tarkoituksella vali- tun norjalaisravintolan ja lähdemme kävelylle. Holokaustin uhrien muistomerkin läpi käve- leminen ravisuttaa. Meillä on liian paljon valheita ympärillämme. Reinvere kirjoittaa poliittisesti kantaaottavia kolumneja toisen konsernin lehteen, Frankfurter Allgemeine Zeitungiin, mutta silti hän on ehdottoman mediakriittinen. Se on ollut menestyksemme ydin. Hetkeä aiemmin hän on piirtänyt näkyviin maailmantalouden uusjaon ja poliittisten valtatasapainojen muutokset näkyviksi muutamin terävin viivoin. Meillä on liian paljon valheita ympärillämme. Globaalin maailman uusien rakenteiden esiinmarssi näyttäytyy muun muassa yt-neuvotteluina. J üri Reinveren säveltämä ooppera Peer Gynt saa ensi-iltansa Oslossa marraskuun lopussa. Pelko näkyy kaikkialla. – Ihmiset pelkäävät, koska eivät tiedä mitä on tapahtumassa, Reinvere toteaa. Taloudellinen hyöty on huomattavasti kiinnostavampi. – Perehdyin Ibsenin tekstiin. Hänet ammuttiin, mutta hän ei kuollut heti. Ne riittävät lietsomaan pelkoa ja saavat ihmiset kahmimaan itselle sen minkä voivat. Ero on siinä, että aiemmin kokemus oli lokaali. Mitä tarkoitat sillä. Kun sitä toistetaan, me uskomme sen. – Erityisen haastavaa alkuperäistekstin kunnioittaminen oli oopperan lopussa, kun uhoamiskierroksensa maailmalla tehnyt Peer Gynt palaa kotiin. – En näe mitään uutta siinä, miten ihminen osaa olla ja elää. 2 0 1 4 19 ”Jumala ei ole kuollut, vaikka siltä näyttää” Ensin katosi armo ja sitten koko käsitteen ymmärtäminen. Löytääkö hän armon. Niin, mitä sinä taas tarkoititkaan tällä armolla. Nyt se on globaalia, aiheuttaen pahimmillaan dominoefektin. Mikä tahansa tieto voidaan saarnata julkisesti todeksi, mutta mikä on totuus. – Vaan sitä mitä me ollaan. Helsingin-vuosinaan Reinvere joutui valitsemaan aloittamiensa teologian- ja sävellysopintojen välillä. – Se kuva, mitä media luo maailmasta, on olemassa vain median omassa päässä. Hänen kanssaan keskustellessaan onkin varauduttava katsomaan totuttua suurempia kuvia ja ymmärtämään asioiden laajat, historiasta kurottuvat syy-yhteydet, ja mieluiten globaalilla tasolla. – Mikä tahansa tieto voidaan saarnata julkisesti todeksi, mutta mikä on totuus. Selitys vastaanotettiin, mutta sama kysymys toistettiin kuukautta myöhemmin. Aika raju. Ja päinvastoin. Elämä heitti 18-vuotiaan neuvosto-virolaisen pianistin ensin Varsovaan ja sieltä Imatralle kirkkomuusikoksi. Reinvere kirjoitti libreton itse, kunnioittaen sekä Ibsenin että tekstin alla kuultavan Søren Kierkegaardin keskeisiä ajatuksia. Kävelemme Axel Springerin mediakonsernin pihalle. ”Yhteiskunnassa vallitseva armottomuuden kausi”. Kirjassa roolihahmo Peer Gynt kiertää etsikkovuosinaan ulkomaita. Peter Eisenmanin suunnittelemaan, valtavaan persoonattomien kivipaasien muodostamaan sokkeloon voi hukata itsensä, aistia sen, kun menetät vallan omaan elämääsi, sen suuntaan, etkä tiedä missä olet. Tajusin heti, että sen kautta voisin nostaa esiin tämän hetken yhteiskunnallisia kipupisteitä. Tämä havahdutti säveltäjä Jüri Reinveren, jonka mukaan länsimainen yhteiskunta ja kulttuuri ovat kovaa vauhtia katoamassa. Jos jompikumpi romuttuu, koko kroppa romuttuu. Pysähdymme nuoren Peter Fechterin (1944–1962) muistomerkille entisen Itä-Saksan puolelle. Kulttuuri ei tässä keskustelussa tarkoita tilaisuuksia tai palvelukenttää. Jüri Reinvere haluaa avata ajatuksiaan myös asioita näyttäen. Viimeisen sadan vuoden aikana olemme yhteisöinä tai ihmisinä kuitenkin tulleet siihen tulokseen, että se on jotenkin epäkiinnostavaa. Maailma tai ”totuus” ei ole yksioikoinen. Sibelius-Akatemia voitti, mutta: – Moni on sanonut että Puhdistus on hyvin teologinen, Reinvere viittaa Sofi Oksasen romaaniin pohjautuvaan oopperaansa, joka sai menestyksekkään ensi-iltansa Suomen kansallisoopperassa 2012. – Yhteiskunnan jalkoina ovat aina olleet talous ja kulttuuri. M AT KAL L A K o t i m a a 2 7. Kulttuurin kuolemassa on paljolti kyse myös tästä. Tapaan säveltäjän kotikaupungissaan Berliinissä. – Jumala ei ole kuollut vaikka siltä näyttää. – Suurta kuvaa katsottaessa länsimaalaisella ihmisellä on hyvin vaikeaa näennäisen taloudellisen hyvinvoinnin keskellä. Media ei enää heijasta sitä todellisuutta missä ihmiset oikeasti elävät. Harjoituksissa esiintyjät kyselivät säveltäjältä: Mitä on armo. Henrik Ibsenin Peer Gynt toki mainittiin mahdollisena aiheena. Oopperassa Reinvere liittää Gyntin ja maailmanmiesten kohtaamiset tämän hetken globaaliin taloustilanteeseen: taloudellinen hyöty on ainoa arvo, jolle kaikki muut arvot ja ajatukset ovat alisteisia. Reinvere aloittaa perustelut itselleen tyypilliseen tapaan kaukaa. Kuka sen hänelle antaa. Ihmiset ovat todella huolissaan. Eri käänteet piirsivät muuttokarttaa aina etelämmäs, johtaen Lahden ja Helsingin kautta lopulta Berliiniin. Vaatii aikamoista kykyä ja halua ymmärtää ja tarkastella eri ”totuuksia” ja näkökulmia. – Viimeiset tuhat vuotta Eurooppaa on kantanut hyvin vahva kristilliskulttuurinen ajattelutapa. Valtava rakennus heittää varjonsa pienten ihmisten päälle. 1 1 . Reinvere kertoo miten 18-vuotias yritti juosta matalan muurin yli vapauteen. Kukaan ei uskaltanut tehdä mitään. Kun Norjan kansallisooppera pyysi Reinve- reltä teosta, kädet olivat vapaat. Periaate ei ollut aivan ongelmaton, maailma on alkuperäistekstien ajoista muuttunut. Kautta aikain nimenomaan taiteilijat ovat olleet huutavia ääniä yhteiskunnallisen keskustelun erämaassa. Reinvere sanoo negatiivisten ilmiöiden olleen aina osa todellisuutta, syntiinlankeemuksesta asti. Ajateltuja lauseita alati pudotteleva Reinevere vaikenee hetkeksi, kun kysyn mikä on oopperan keskeinen viesti, jonka hän toivoisi ihmisille välittyvän. Uutuutta on harjoiteltu tiiviisti koko syksy. Kulttuurin kuolemassa on paljolti kyse myös tästä. Tätä pelkoa media ei ole verbalisoinut, eikä se ole poliittisina ratkaisuinakaan vielä täysin purkautunut. Virolaissyntyinen Reinvere viihtyy erinomaisesti rennossa kulttuurikaupungissa, mutta sanoo kaipaavansa Suomea, jossa asui 15 vuotta. Sotilaat, kansalaiset, journalistit – kaikki seisoivat seuraamassa hänen kuolemaansa samaan aikaan kun idästä ja lännestä yritettiin saada kiinni. Minkälaisen armon. Jos kulttuuri kaatuu, talous menee perässä, se on selvä
1 1 . Voidaan antaa pyyteettä, ilman että siitä Hän painottaa, että kyseessä ei ole mikään ansaitaan jotain itselle. laitos tarjoaa monipuolisen kokoelman uusia ja vanhoja veisuja teemoista elämä, usko ja rukous. Jos syntyy joku isompi sotku. Nykyinen kotiseurakunta syömähäiriöiset tarvitsevat ruokaa. miettiä millainen olisi ”puhdas”, korruptoituJa tietty itseensä käpertynyt klassisen musiikin maton ihminen. – Lapsuuteni kirkolla oli Neuvosto-Virossa täväni kaipaavat klassista musiikkia, mutta he tärkeä rooli. lä tavalla kirkko voisi olla yhdistämässä ihmisiä – Armo on Jumalan antama, ansaitsematon silloin, kun piti elää kuin Jumalaa ei olisi edes anteeksianto meille. Olemme saapuneet Dietrich Bonhoefferin Reinvere vertaa tilannetta kirkkoon: kirkkoon. silloin, kun sitä nä kirkkoon laumana jota syötetään Mutta tarvitsevatko ihmiset oijostain ulkoa jollain. Reinvere kertoo suomalaispapilta kuulemanReinverestä näyttää, että ihmisten päähuomio sa tarinan siitä, miten jumalanpalveluselämän on keskittynyt siihen, miten voisi keplotella joluonne on muuttunut 15 vuodessa. – Yksityiselämä ja kiitollisuus. päälle liimattu juttu: ”Nyt olen kiitollinen”.. Se muistuttaa, että meidän ei ole pakvoa ei koskaan kannata tappaa itse, eikä antaa ko menettää toivoa. Armo on kadonnut näyttämöiltä laajemminkin. Samalla elämä on muuttunut armotto”tässäkö tää oli?”. Seurakunta olemme me. 2 0 1 4 Kaikkea maan ja taivaan väliltä. Radiosta tutut laulut, mutta myös harvinaisuuksia alun hengellisiä lauluja myöten. haaste. 28,90 (32,90) Kauneimmat JOULULAULUT 1800 Kauneimmat joululaulut Pianosäestyksellinen laulukirja sisältää n. ten tästä puhutaan ihmisille, jotka runtelevat – Hän uskoi, että ihmiset itse kykenevät teketoisiaan eri tavoin mielettömästi; yhteiskunnalmään oikeita asioita, eivätkä vain odottamaan, lisesti, yhteisöllisesti, henkilökohtaisesti. Jüri Reinveren hengelliset juuret ole. Kirkossa ollaan seuraamassa maksi, sekä itseä että toisia kohtaan. – Ihminen ei kykene loppujen lopuksi tekemään yhtään mitään. Reinvere ei usko vuoden 1939 tapahtumien toistuvan sotana, mutta hän aistii samanlaisen ilmapiirin. Reinvere palaa oopperan harjoitusprosessin ydinkysymykseen. Miten me ymmärrämpii löytämään uuden elämän levottomalle itselme toivon tai annamme sen olla läsnä elämäsleen. mus kuolemasta. – Sydämeni on todella raskas, kun – Jos kirkko lähtee miettimään, ajattelen miten vähän näen aitoa onettä ”ihmiset tarvitsevat nyt tätä, nellisuutta. Tämän kaiken ei ihmisten keasti jotain ulkopuolista voimaa, täytyy lähteä meistä itsestämme. sätä. – Tulemme näkemään suuria valtapiirien uusjakoja, tavalla tai toisella. Perhejumatakin hyvää itselleen, tai millaisen aseman saalanpalveluksen lopuksi eräs isä oli tokaissut: vuttaa. Henki– Siitä voi puhua klassisen musiikin tarjosesti Suomen evankelis-luterilainen kirkko on amalla esimerkillä. että joku ulkopuolinen voima muuttaisi kaiken. Siksi olemme menet– Kirkko on syntynyt seurakunToivomalla täneet kosketuksen myös Jumalaan. Ilmestyi juuri! Tilaa heti! 12,50 (13,90) 2890 Juha Tapio Laulukirja Näyttävä, kuvitettu nuottikirja sisältää 66 laulua vuosien varrelta. Ilmestyi! 1250 Nuoren seurakunnan veisukirja Punainen laulukirja uudistui! Kirjan 10. Monissa lauluissa on suomenkielisen tekstin lisäksi ruotsin-, englannin- tai saksankieliset sanat. Miten Jumalan armoilla me todella olemme! Emme me pysty olemaan inhimillisiä. eikä sitä todellisuutta missä elämme. myöskään ulkopuolisten tehdä sitä. Vaikka näemme hienoa visuaalisuutta, teokset jäävät ontoiksi. Sen kieli ei heijastele nyky-yhteiskuntaa, alattomuuden ilmapiirissä, sodan keskellä. Lopussa armon läsnäolon kysymys manisämme, se on meistä itsestämme kiinni. Kirkossa oli mahdollista man kokoinen, ulkopuoliseksi jättävä järkäle. osa ei pysty koskettamaan itsensä ulkopuolelle. itselle järjestettyä esitystä. Teologi ja pappi joutui ennen keski– Miten kirkko voisi ihan oikeasti puhua ihmitysleirille päätymistään elämään pelon ja näkösille. nasta. Mi- olemassa. – Nykyään on tavallista, että sekä vanhojen oopperoiden että näytelmien kristillinen tausta poistetaan, ymmärtämättä sitä kulttuurista perinnettä, mihin teos nojaa. Miten paljon – Ihmiset eivät ymmärrä, että voidaankin löysinussa on ihan oikeaa kiitollisuutta. sen itseemme. En pidä – Bonhoeffer mietti jatkuvasti kirkon roolia myöskään kliseiden käytöstä. malan kuolleena. Se edusti inhimillisyyttä epäinhieivät pääse siihen käsiksi. Yksiääninen ja sointumerkein varustettu. Toifestoituu. Kysymys voidaan jälleen palauttaa kirkkoon: ollaanko siellä katsomassa esitystä vai jonkin muun syyn takia. 70 rakastettua jouluista sävelmää. Kukaan ei uskalla tehdä mitään. Se on niin mahdottomillisyyden keskellä. Sanojen pitää olla aikansa yhteiskunnallisessa tilanteessa. 18,00 (28,90) MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI Ma–pe 9–17, la 10–15 puh. – Toivomalla voidaan löytää Jumalan armo – Jumalatta eläminen on Peer Gyntille kokesilloin, kun sitä ei ihmisten maailmassa ole. Oopperassa nähdään, miten – Hyvän elämän rakennusainekset ovat jatkuPyhän Hengen, tai henkisyyden avulla hän opvasti käytettävissämme. Maailmansota. Mukana on siis jotakin uutta, jotakin vanhaa, jotakin lainattua, mutta kaikki ehtaa punaista. Pivoidaan löytää tää ymmärtää ensin mitä olemme Koska emme osaa olla itsellemme Jumalan armo ja miksi kokoonnumme, eikä menarmollisia, emme osaa asettua vain olemaan Jumalan kanssa. maailmassa Pyhää, enää mihinkään. Armoa ja vapautumista käJüri Reinvere sanoo oppineensa kaksi asiaa, sittelevä loppuratkaisu on ollut tekijöille kova jotka ovat suorassa suhteessa elämisen laatuun. on Berliinin tuomiokirkkoseurakunta. Ihmiset eivät poistu näistä esityksistä kasvaneina, vaan jonkin epämääräisen tunteen vallassa. 020 754 2350 www.sacrum.fi tarpeeksi suuria viskaaleja sanomaan mitä voi tehdä. Kun armoa ei ympärillä enää ollut, jäi jäljelle Peer Gynt -oopperassa päähenkilö kokee Juvain toivo. Miltosia, ei tyhjiä. Liverpoolilaiset skeittari-ys- hänelle läheisin. Miten vähän aitoa varuvetaan tekemään sitä heille”, häpautta! viää kirkon olemassaolon syy ja oi– Olemme menettäneet kosketukkeutus. Rakkaimmat, joka joulu laulettavat klassikot, sekä uudempien joululaulujen aarteistoa. K o t i m a a 2 7. Kaipuusta huolimatta eletään rinnakkaisuniversumeissa. Tuomiotta jättäminen. Vastaus tulee viipymättä: ovat Neuvosto-Viron luterilaisessa – Tarvitsevat! Ihan yhtälailla kuin kirkossa. Poliittinen selkkaus
M AT KAL L A K o t i m a a 2 7. Ihmisistä, jotka odottavat ulkopuolelta vastauksia elämäänsä ymmärtämättä, että niitä ei ulkopuolelta tule. Reinvere torjuu ajatuksen heti. – Tai tyhjää. Poliisihallitus on myöntänyt IRR-TV ry:lle 14.1.2013 rahankeräysluvan 2020/2012/4005. Sehän on ihmisten muodostama yhteisö. – Ellei kirkko löydä itseään, ei se löydä kosketusta ihmisiinkään. Sen sijaan etsimme elämäämme sisältöä tai pyhän läsnäoloa tavoilla, joilla se ei koskaan toteudu. – Ihmisten pitäisi tulla kirkkoon siksi että he itse tarvitsevat sitä. Ja siitä on kysymys. Taivaasta laskeutuva joulukuvaelman tekoenkeli jumalanpalveluksessa ei ole mikään vastaus, kenellekään. Mistä oi- KUKA. – Kaiken alku on tunnistaa oma elämäntodellisuutensa, juuri sellaisena kuin se on, ja miettiä mitä sille voi tehdä. sodan jaloista evakuoituja vammaisia ja hylättyä lapsia. Se on ihmiselle ihan oikeasti mahdoton tehtävä. Kirkkokaan ei täytä enää ihmisten tarpeita. – Miten voisi olla, että kirkko ei heijastaisi ihmisyyttä. Lääkkeiden tai alkoholin sijaan tarjoan ratkaisuksi rakkautta tai parisuhdetta. Nykyihminen ei sitä edes kysy. Mutta koska Jumalaa ei ole tai olemassa oleva ei riitä, sitä pitää itse ruveta tekemään. Ei pyhien. Lupa on voimassa 14.1.2013–31.12.2014 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. – 1800-luvulla taiteessa kysyttiin, onko elämä tarkoituksetonta. Perinteisten yhteiskunnallisten rakenteiden murroksesta. Ei ihminen pysty itse itselleen antamaan merkityksellistä elämää, ihminen vain turhautuu. Jumalalle ei ole tilaa. • Työ: Säveltäjä, runoilija, esseisti • Perhe: ”Lähettelen ja vastaanotan rakkauskirjeitä.” • Merkittävin musiikkiteos: Richard Straussin Rosenkavalier, Ruusuritari • Motto: ”Tärkeintä on elää.” kein olemme puhuneet. Joulukeräys 1.11.14–31.1.15. Reinvere mainitsee myös erilaisten aineiden käytön räjähdysmäisen lisääntymisen. Tämä asenne näkyy kaikkialla: Odotan jonkun toisen täyttävän minun tarpeeni. Koska tarkoitus on elää, antaa mennä vaan! No onko elämällä jokin tarkoitus. Sinun rakkautesi on heidän ihmeensä KIITOS LAHJASTASI! • LÄMMINTÄ JOULUMIELTÄ SINULLE JA LÄHEISILLESI!. • Jüri Reinvere 42 • Asuu: Berliini, Saksa puuskahtaa kysymyksen vääräksi. Sen tunteen kanssa elää valtaosa länsimaista väestöä tällä hetkellä. ”Pikku äiti” -operaation äitejä ja lapsia. Vuonna 2015 keräys jatkuu uudella keräysluvalla numero POL-2014-10503. – No se on siinä Jumalan läsnäolossa! Se on jo riittävän isoa! Siihenkö meidän ihmisten pitäisi vielä jotakin lisätä. Ikään kuin tökkiä pistokkaita puuhun, antaa jotain omia merkityksiä. Lähes kaikki modernit elokuvat käsittelevät oman itsen tyhjyyttä. Lahjasoiton hinta 25,37 € + pvm/mpm. – Jumalan läsnäolo ja armo ovat jatkuvasti olemassa, mutta me olemme tulleet sille sokeiksi. Mariupolin kaupungin yli 3 500 katulasta. Länsimaisen kulttuurin luhistumisesta. Ja katsoa mitä siitä kehittyy. Ja että kirkon pitää ensin itse löytää olemassaolonsa syy, jotta se voi olla olemassa muille. – Kirkon pitäisi kääriä hihat ja ryhtyä olemaan. 2 0 1 4 – Silloinhan se on vain yksi rasite elämässä lisää. PAREMPI ELÄMÄ LAPSELLE -joulukeräys 2014 • parempielamalapselle.fi Ukrainan IRR-TV kärsivät pakolaislapset tarvitsevat apuasi Auta nyt! Apusi tavoittaa työmme kautta: L A H J A S O I T TO 0600-11717 Voit lahjoittaa myös: parempielamalapselle.fi OP FI80 5132 0520 0090 28 Nordea FI85 1063 3000 2104 23 KÄYTÄ VIITETTÄ: 1533 • • • • • Slavjanskin alueen turvakodin yli 100 aikuista ja lasta. Kun kysyn miksi ihmisen pitäisi tulla kirkkoon, tai mitä sieltä pitäisi saada, Reinvere 21 Istumme hetkeksi vielä kahvilaan. 1 1 . Kohde: Ukrainan lapsipakolaiset. Yhdeksi ratkaisumalliksi Reinvere tarjoaa paradoksin. Ihmiset täyttävät itsensä odotuksilla siitä, mitä tuon toisen pitäisi minulle antaa. Reinevere jatkaa: Jumala on kuollut, tai hiljentynyt ihmisille. Niin kauan kuin suljemme sen tietoisuudestamme tai tapamme omantuntomme äänen, oravanpyörä vain jatkuu. Ylisuorittamisesta ei seuraa kuin ylisuorittamista ja väsymystä. lääkkeitä ja ruokaa pakolaisille. Reinvere on silti valmis puolustamaan sitä. Vasta kun seurakunta itse ymmärtää mistä on kyse, kirkko voi elää. Kaikki mahdollisuudet siihen on. – Parisuhteessa on aina kaksi
O letko hyvä odottaja. Tiskikonetta illalla täyttäessäni odotan, että saan sytyttää lukulampun ja ottaa käteeni vuoteen vierellä lojuvan hyvän kirjan. Marian ja Joosefin herkät hymyt aattoluukun alla eivät pysyneet salaisuuksina. Ja joka kahvipöydässä kuuntelee sydämellisesti toisten tarinoita omaa vuoroaan odotellen. Lapsena tirkistelin kaikki adventtikalenterin kuvat ennen aikojaan. Odottaminen on vaikeaa. Sellainen, joka jaksaa tyynenä seistä räntäsateessa kadun reunalla ja odottaa valon vaihtumista vihreäksi. Alakoululaisten opettajat sanovat, että se on nykylapsille aina vain hankalampaa. 1 1 . Mitä isompi asia, sitä tiiviimpää on odotus. 2 0 1 4 päivi karjalainen 22 Odottaja tarvitsee rakkautta Ihmiset, jotka ovat antaneet meille paljon, ovat joutuneet odottamaan paljon. En minäkään. M AT KAL L A K o t i m a a 2 7. Toista on niillä, jotka kärsivät kovista kivuista leikkausjonossa tai odottavat pääsyä evakkomatkalta takaisin kotiin. Ihmiset, joita kutsumme sankareiksi, ovat usein olleet odottamisen sankareita.. Jonottaessa tuntuu, että elämä valuu hukkaan. Nelson Mandelan, Vincent van Goghin ja Nasaretin Marian odotus on tehnyt maailmasta paremman paikan, kirjoittaa toimittaja Danielle Miettinen adventtiesseessään. Hikisen treenin puolivälissä alan odottaa saunaa. Oikeuden päätös, puolison löytyminen, lapsi, tutkinto, vakavaksi epäillyn taudin tutkimustulokset... Joidenkin asioiden odottaminen on helppoa. Töistä kotiin tullessani odotan koiran suukkoa. Koko ajan pitäisi olla oma vuoro
Vincent van Gogh ansaitsi tauluillaan vain vähän taskurahaa. Vincent van Gogh oli jatkuvasti omaa paikkaansa etsinyt papin poika, joka kokeili nuorena myös hengellistä työtä. Maria uskoi toisin. Jou- lukorttikohtaus ei kestänyt kauan, vaan taas oli lähdettävä vaivalloiseen matkaan ja odotettava – sitä se oli, Marian koko elämä. Mo- net näkivät nuoren naimattoman naisen pyöristyvässä vatsassa skandaalin ainekset. Maria odotti rakennuksen ulkopuolella ja ehkä kuuli, kuinka Jeesus kävi sisällä lainopettajien kanssa kiivasta keskustelua Belsebulista. Mutta palataan vielä Betlehemin ensimmäiseen jouluun. Myrskyn tyynnyttäjä tietää, kuinka paljon vene voi kallistua tuulessa ilman että se kaatuu. Kun Jeesus 30 vuotta myöhemmin aloitti julkisen toimintansa, hän luki Nasaretin synagogassa profeetta Jesajan kirjaa. Tietäjät antoivat kultaa kuninkaiden kuninkaalle, suitsuketta paimenien paimenelle ja mirhaa kiitokseksi uhrista, jolla lapsi sovittaisi koko maailman synnit. Emme tiedä, missä Maria vietti poikansa viimeisen yön ennen ristiinnaulitsemista, mutta pitkäperjantaina tapaamme hänet Golgatalla. Malarian lisäksi olemme odottaneet pitkään rokotteita hiviin, tuberkuloosiin ja dengue-kuumeeseen. Odotin, että liitäisin korkealle kuin poika Raymond Briggsin sadussa Lumiukko. Enemmän kuin omaa vapauttaan hän odotti koko kansansa vapauttamista käsityksestä, jonka mukaan rodut ovat eriarvoisia. Kuolinvuotenaan van Gogh maalasi korjuukypsiä viljapeltoja, joiden yllä roikkui synkkiä pilviä. Mahtoiko Vincent arvata, että hänen kuolemansa jälkeen nuo taivaan kuvat lohduttaisivat ja ilahduttaisivat miljoonia. Nyt hän makasi oljilla ja parkui. Se on yksi kaikkien aikojen kalleimmista taideteoksista. Toistaiseksi se on ollut aina askeleen edellä rokotetutkijoita. Yksi rakastaa tieteellisiä tutkimuksia laboratoriossa, toinen kenttätutkimuksia kehitysmaaolosuhteissa, kolmas rakastaa lapsia ja haluaa pelastaa heitä. Joka jaksaa odottaa, saa kuulla: ”Minä se olen, älkää pelätkö!” Lapsena mietin, että koska Jeesus pystyi käve- lemään veden päällä, hän olisi varmaan osannut myös lentää. Italialainen nero Leonardo da Vinci alkoi 1400-luvun lopulla hahmotella paperille lentäviä koneita, ornitoptereita. Mielenterveysongelmista kärsinyt taiteilija muuttui viimeisinä vuosinaan äkäiseksi ja likaiseksi. Ensimmäisessä saarnassaan hän kertoi Jeesuksesta, joka tuli myrskyä pelkäävien opetuslasten luokse Gennesaretinjärven raivoavilla aalloilla kävellen. He julistivat, että Jeesus palaa taivaasta takaisin, jaksakaa odottaa! Siksi me taas ensi sunnuntaina lausumme messussa ensimmäisen adventtikynttilän loistaessa: ”Ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.” Suokoon adventin Herra, että jaksaisimme odottaa. Monet rokotetutkijat odottavat, että sata vuotta kestäneet ponnistelut malariarokotteen kehittämiseksi tuottaisivat vihdoin tulosta. Hänen piti etsiä monta päivää ennen kuin 12-vuotias Jeesus löytyi temppelistä. Muinaiset Kiinalaiset yrittivät nousta ilmaan leijojen ja ilmapallojen avulla. Maria lähetti Jeesukselle viestin: äiti odottaa täällä. Maria sai täyttymyksen hetkeksi syliinsä. Malaria tappaa erityisesti Afrikan köyhiä lapsia. Minäkin halusin kokeilla. Suljettujen ovien takana opetuslapset tekivät sitä, mitä Jeesus oli ylösnoustuaan käskenyt: ”Älkää lähtekö Jerusalemista, vaan jääkää odottamaan sitä, minkä Isä on teille luvannut ja mistä olette minulta kuulleet.” Helluntaina se sitten tapahtui. Ovet avattiin. Se, joka jaksaa puurtaa rokotteiden eteen vuosikymmeniä, tarvitsee rakkautta. Vaikka ihmiskunnan synnit painoivat kovasti, Jeesus jaksoi vielä huolehtia äidistään ja antoi tämän rakkaan Johanneksensa huomaan. Piti odottaa kuitenkin vielä monta sataa vuotta ennen kuin yhdysvaltalainen Orville Wright teki maailman ensimmäisen, 12 sekuntia kestäneen pyrähdyksen oikealla lentokoneella. Jeesuksen tulkinta Jesajan ennustuksesta kuulosti synagogan miehistä pöyristyttävän radikaalilta. Ihmiset voivat saada kehitteillä olevista rokotteista vakavia haittoja, vaikka narkolepsian. Helpot rokotteet on keksitty, jäljellä on vain vaikeita tehtäviä. Sellaista, joka ilmoittaa köyhille hyvän sanoman, julistaa vangituille vapautusta, sokeille näkönsä saamista ja päästää sorretut vapauteen. Ebola-rokotteen kanssa ollaan vasta lähtöviivalla. Danielle miettinen danielle.miettinen@ kotimaa.fi. Kun tähti pysähtyi Jeesuksen syntymäpaikan ylle Betlehemissä, Marian yhdeksän kuukautta kestänyt odotus päättyi. Jerusalemin pääsiäisjuhlien jälkeen Maria odotti löytävänsä hukkaan joutuneen poikansa. Ikivanha Saara synnytti Abrahamille lapsen, jonka jälkeläisestä piti tulla koko maailman siunaus. Kun Jeesuksesta oli tullut kuuluisa julistaja ja parantaja, Maria ja Jeesuksen veljet luulivat, että Jeesus oli mennyt sekaisin. Hollantilainen taidemaalari Vincent van Gogh puolestaan odotti, että joku ostaisi hänen taulujaan. Mitä sinä odotat tänä adventtina. Se välttelee ihmisen puolustusjärjestelmää monin tavoin. Profeetan suulla Jumala oli 700 vuoden ajan kutsunut kansaansa odottamaan Herran palvelijaa. Sen, joka jaksaa odottaa onnistumisia, on uskallettava kärsiä tappioita. On yksinäistä olla matkalla kohti unelmaa, jota toiset eivät näe. Hänellä oli juuri ja juuri varaa putkilolliseen sinistä väriä, jolla hän maalasi iltataivaita eteläranskalaisten sypressien ylle. Sata vuotta hänen kuolemansa jälkeen japanilainen liikemies osti 82,5 miljoonalla dollarilla muotokuvan lääkäristä, joka hoiti van Goghia mielisairaalassa. Vapahtaja. Homo sapiens on yrittänyt ratkaista lentämisen salaisuutta tuhansia vuosia, mutta lentokoneella olemme osanneet lentää vasta vähän yli sata vuotta. Nuori pastori vakuutti, että kristityn ei tarvitse pelätä. Hyttysen piston kautta leviävä malarialoinen on ovela. Jeesus sanoi: ”Tänään, teidän kuultenne, on tämä kirjoitus käynyt toteen”. 37-vuotiaana hän ampui viljapellolla rintaansa kuolettavan laukauksen. 1 1 . ”Kuka on äitini, ketkä ovat veljiäni?” ”Se, joka tekee Jumalan tahdon, on minun veljeni ja sisareni ja äitini.” Ennen vangitsemistaan Jeesus pyysi opetuslapsiaan valvomaan kanssaan Getsemanessa. Jeesuksen taivaaseen astumisen jälkeen Jerusalemissa kokoontui erään talon yläkerrassa rukouspiiri, johon myös Maria kuului. Nyt toteutuisi se, minkä Jumala oli kaksituhatta vuotta aikaisemmin luvannut Abrahamille. Jo siellä, matkaoppaana taivaalla purjehtineen tähden alla, kolme idän viisasta miestä kertoivat lahjoillaan, ketä tässä oikein oli odoteltu. Joulukorttikohtaus ei kestänyt kauan, vaan taas oli lähdettävä matkaan ja odotettava – sitä se oli, Marian koko elämä. Tähden seisahtumiseen päättyi myös Vanhan testamentin odottajien odotus. ”Olen tuskan vallassa, kuoleman tuskan. Ihmisiä yhdistää kaipaus tietää, millaista olisi lentää kuin lintu. Ja että odottaessamme taistelisimme vääryyttä vastaan kuin Nelson Mandela, maalaisimme tauluja kuin Vincent van Gogh ja tekisimme hyödyllisiä keksintöjä intohimoisesti kuin Leonardo da Vinci. Joukon kärkeen tarvitaan rohkea visionääri, joka uskoo, että me voimme onnistua, vaikka kukaan muu ei ole vielä onnistunut. M ATKA L L A K o t i m a a 2 7. Rokotetutkijan on opittava tappioista kaikki mahdollinen ja katsottava samalla kohua kauemmas. Pojan vastaus oli karu. Yksi heistä kuolee tähän hyttysen levittämään kuumetautiin joka 30:s sekunti. Sillä aikaa kun hän olisi poissa maan päältä, ensin pari päivää tuonelassa ja sitten taivaassa, Johannes huolehtisi Mariasta kuin omasta äidistään. 2 0 1 4 Eteläafrikkalainen rotusorron vastustaja Nelson Mandela joutui viettämään vankilassa 27 vuotta kalkkikaivoksilla raataen. On yksinäistä olla matkalla kohti unelmaa, jota toiset eivät näe. Egyptissä Maria odotti Joosefin ja Jeesuksen kanssa, että raa’an lastenmurhan teettä- Maria sai täyttymyksen hetkeksi syliinsä. Odottakaa tässä ja valvokaa minun kanssani.” Opetuslapset nukahtivat, mutta kuolemanvaarassa olleen nuoren miehen äiti varmasti valvoi. Alas virtasi niin paljon voimaa ja rohkeutta, että opetuslapset lähtivät julistamaan Jeesuksen nimeä maan ääriin saakka. Kaanan häissä Maria odotti, että Jeesus auttaisi häätalon isäntää, jolta oli loppunut viini. Lastauslaiturilta putosin alas, mutta unissani minä vieläkin usein lennän ja katselen, kuinka kaunista on lintujen maailmassa. Sellaista oli myös Jeesuksen äidin elämä. Sen, joka jaksaa odottaa onnistumisia, on uskallettava kärsiä tappioita. Vasta sitten olisi turvallista palata Nasaretiin. 23 nyt Juudean kuningas Herodes kuolisi. Sakarias, Elisabet, Simeon ja Hanna olivat lukeneet kirjoituksista, että Jumala nostaisi Daavidin suvusta mahtavan hallitsijan. Viisivuotiaana kiipesin kaupan lastauslaiturille ja hyppäsin ilmaan kädet siiviksi levitettyinä. Maria lähti toisten poikiensa kanssa hakemaan Jeesusta kotiin, vähän lepäämään
1 1 . Rukouksessa ja terapiassa hän oppi luottamaan rakkauteen. Jouluaattona kynttilöiden ja takan tulien tuoksu yhdistyy perinteisten jouluruokien aromeihin. Laulaja ja sosionomiopiskelija Elina Vettenranta raapaisee liekin tulitikkuun ja sytyttää valkoisia kynttilöitä olohuoneeseensa Tampereen Kämmenniemessä. Idylliin sekoittuu myös jännitystä. – Rakastamme ja kaipaamme. Tunnelmalliseen kotiin kokoontuu suuri joukko sukua, joka ei ole pit- kään aikaan viettänyt joulua yhdessä. Joulukirkon jälkeen aattopöytään istuvat Elinan oman perheen lisäksi isä toisen vaimonsa kanssa sekä Elinan kaksi sisarta perheineen. Hymyjen takana on myös kipeitä muistoja ja jännitystä siitä, miten yhdessäolo sujuu – ristiriidoilta ei ole aina vältytty. Peilistä katsoo kuvat: Philippe Gueissaz kuningatar Hymynsä takana tangokuningatar Elina Vettenranta kärsi kauan huonosta itsetunnosta. Peiliin katsoo nykyisin nainen, joka uskaltaa jo usein olla itseensä tyytyväinen sellaisena kuin on. E nsilumi sataa tänään. Aina se ei ole ollut helppoa. Siinä palaa nyt tuli, lähellä asuvan maanviljelijän hakkaamista hyvistä haloista. Elinan puoliso Timo Vettenranta on juuri pystyttänyt naapuritalosta puretun van- han valkoisen tulisijan omakotitalon olohuoneeseen. 24 MAT K AL L A K o t i m a a 2 7. 2 0 1 4 Elina Vettenranta katsoo itseään jo usein kiitosmielellä
Ilman itsetuntemusta sielu ei voi vapautua eikä olla yhteydessä rakkauteen. Kadulla kävellessäkin hyvä mieli saattoi yhtäkkiä valua hänestä ulos. Ylistysmusiikista tuli Elina Vettenrannalle jokapäiväistä leipää. ihmisiperheen arjesMitä kaikkea olen set sa oli paljon hyja voisin olla. Elina Vettenranta on tällä matkalla välillä kahden Herransa kanssa, välillä yhdessä ystäviensä kanssa. Elleivät ne ole, käännämme selkämme totuudelle, johon kuuluvat sekä sankaruus että heikkous.” Lapsuudenkodistaan Elina Vettenranta muistaa kuitenkin enemmän tuota sankaruutta kuin heikkoutta. Vaikka ulospäin kaikki näytti olevan kunnossa, Elina alkoi harkita avioeroa. Toisaalta, mitä lähempänä olen Jumalaa, sitä paremmin opin tuntemaan itseni. – Hän teki sen, koska syntinen ihminen tarvitsee Vapahtajaa päästäkseen Jumalan luo. – Kun olin lapsi, vietimme kerran kuussa perheen kanssa koti-iltoja, joihin harjoittelimme laadukasta ohjelmaa. Sen jälkeen mikään ei enää koskaan ole entisellään. Isä kannusti kolmea tytärtään uskomaan, että he pystyvät ihan mihin vain. Menestyksen kautta tutustumme vain yhteen puoleen itsessämme. Elina olisi kaivannut syliin eniten juuri silloin, kun hän oli pieni ja heikko. tä the Road -yhtyIso teema oli se, een kanssa. Laulaminen alkoi nostaa esiin pinnan alle painettuja tunteita. Laulussa juhlitaan hiljaa sitä, että Jumalaa voi lähestyä turvallisesti kuin vastasyntynyttä lasta. • Perhe: puoliso Timo Vettenranta, the Road -yhtyeen basisti ja esitystekniikkayrityksen toimitusjohtaja, sekä pojat Samuli, 19, ja Taneli, 16. – Siellä olen kokenut, että rukous on rakastamista ja rakkauden vastaanottamista. Hän uskoo, että hyvälle kannattaa antaa mahdollisuus. Elina Vettenrannan rapsutuksia rakastava pienimünsterinseisoja Lewis viettää emäntänsä kanssa laatuaikaa. siikkilähetystyömeksi vuodeksi. Vaimon jatkuva riittämättömyyden tunne kuormitti avioliittoa. Elina Vettenranta on oivaltanut, että yhteys Jumalaan liittyy olennaisesti itsetuntemukseen. Menestys maistui tettu, vasta terapian aikana Jumakealta, mutta siinä oli pinnallisen viihdemaailman sivumalan rakkaus tuli minulle tomaku. Se kiinnitti hänen katseensa ensin Jeesukseen. Silti hän oli jatkuvasti pettynyt ja tyytymätön. – Nyt minusta oli tullut jota– Aloin keskittyä Jumalan kin ja kuitenkin olin sama riketsimiseen. Kappale vie Betlehemiin katsomaan Jumalan syntymän ihmettä. – Vanhempani menestyivät työssään ja elimme menestyneitten ihmisten keskellä. Koko perhe esitti musiikkia Joulukirkossa Virkkalassa ja vanhemmat saarnasivat kaksikielisesti. Jättäydyin Jumalan ja hänen johdatuksensa varaan. Hän hakee makuuhuoneesta rakkaan matkakumppaninsa, Antonio Mas Arondon ja Ulla Lumijärven kirjan Uskon hiljainen vallankumous. kasvojaan ja vapautta hänen yhteydessään. Vuonna 2007 Elinan isä, pastori Tapio Aaltonen puhui asiasta lehtihaastattelussa: ”Epäonnistumiset ja kielteiset kokemukset ovat tärkeitä, koska niiden kautta näemme itsemme laajemmin. Elina Vettenranta koki oleTummista pohvansa neuvoton javirroista huoliKaikki ja poikki. Etsin vain hänen kinäinen ihminen. • Laulaja, vaatesuunnittelija ja sosionomiopiskelija Elina Vettenranta, 45. oli siinäkin, että jatkuvasti ihHän alkoi tulla Jumalan eteen eri tavalla kuin ennen, misten ympäröimänä hän tunmurtuneena, ilman omaa esisi olonsa pakahduttavan yksityslistaa. Vanhemmat tekivät näkyvää hengellistä työtä Kansan Raamattuseurassa, kodissa kokoontui usein eri alojen taiteilijoita ja visionäärejä. Isä ja äiti innostuivat koko ajan uusista asioista ja suhtautuivat työhönsä intohimoisesti. Kuningas luopui valtansa merkeistä ja laskeutui nöyränä talliin. 1 1 . li yhteiskuntatieteitä TampeRakkauden ja yhteyden koreen avoimessa yliopistossa ja keminen Jeesuksen kanssa alkoi kehittää päämäärätietoiauttoi Elina Vettenrantaa vähisesti myös laulutaitoaan. Avioliittoon alkoi virrata toivoa. Itseensä ja Jumalaan tutus- tuminen on elämän mittainen matka. Kun niin tekee, antaa mahdollisuuden myös epäonnistumiselle. Se mitä hän näki, oli sangen hyvää. salamavaloja, toimittajien yh– Vaikka olin aina tiennyt, etteydenottoja, täpötäysi keiktä olen ainutlaatuinen ja rakaskakalenteri. Hän on mukana kodeissa kokoontuvassa rukouspiirissä ja ryhmässä, joka suunnittelee Kansan Raamattuseuran paikallisia naisteniltoja ja rukoilee niiden puolesta. Elina opetteli poika ja metsän reunaan Tamluopumaan harhasta, että häpereelle nousi oma talo. Tilalle tuli maahan painava tunne, että kaikki ihmiset tässä ympärillä ovat kauniimpia ja älykkäämpiä kuin hän. Riskien ottamiseen häntä on kannustanut isän malli. 2 0 1 4 toisiamme. Ohjelmistoon kuuluu ainakin Pekka Simojoen Seimen luona. danielle miettinen. Elina tiesi, ettei mies voi millään täyttää hänen sisäistä tyhjyyttään. Kotona oli kuitenkin niin kova vauhti, että lapsen sanaton pyyntö jäi usein kuulematta. Tänä päivänä olen kiitollinen monista lapsena oppimistani taidoista. Elina nousee valkoisesta nojatuolista ja kiipeää sähkönsinisessä mekossaan portaat yläkertaan. Teos kertoo 1500-luvulla eläneen katolisen nunnan löytämästä sisäisestä linnasta, jonka suojassa ihminen on turvassa olosuhteista riippumatta. Adventin aikana Elina Vet- tenrannalla on kalenterissaan muutama joulukonsertti ja Tampereen seurakuntien ja Tampere-talon yhteinen joululaulutilaisuus. Kummallinen ristiriita deksi. Suosittu ja sosiaalinen nainen oli yksinäisempi kuin moni tiesi. Ahdistukset ja traumat ovat ystäviämme, eivät vihollisiamme. kuka on vastuussa hänen hySen jälkeen syntyi toinen vinvoinnistaan. ollut vastuussa hänen onnesJa sitten mentiin! Kameroita, taan. Minä olisin mieluummin vain halunnut olla perheeni kanssa saamatta aikaan mitään sen erityisempää. Menetys oli hyväksyttävä. Hän masentui. Vuonna 2006 Elina taipuvainen nainen ymmärVettenranta voitti Tangomarksi, ettei kukaan toinen ihminen kinoiden kuningatarfinaalin. ympärilläni tunvää. Se toi elämääni iloa ja rauhaa. näiseksi. Pikku hiljaa Elinalta katosi luottamus siihen, että hän on rakas ja arvokas omana itsenään, suorituksistaan riippumatta. – Vaikka koko ajan piti tuottaa jotakin toisille, sain tietys- ti paljon itsekin. Perhe vietti Hän löysi krisvuoden Keniassa, tuivat kauniimtityn terapeutin, jossa Timo Vetjonka kanssa riitmilta ja älyktenranta teki muti puhuttavaa kolkäämmiltä. Avilan Teresan seurassa hän on opetellut hiljentymään tässä sisäisessä linnassaan. Elina Vettenranta jatkoi suorittajan elämäänsä, jossa kauniin pinnan alla vaanivat ahdistus ja masennus. Tästä elämästä ja valosta täyttyneenä hän sitten katsoi myös itseään. Nuoresta äidistä katosivat voimat ja maailmasta värit. Ne auttavat minua nykyisissä tehtävissäni. Jouluyö tekee jopa köyhästä paimenesta upporikkaan. Niiden kuuluu olla mukana, kun mietimme omaa tietämme. 6:33 Avioliitossa vahvin tunne oli viha, joka lisäsi toivottomuutta. – Mitä paremmin tunnen itseni, sitä rehellisemmin voin olla yhteydessä Jumalaan. tellen vapauttamaan miehensä Harjoittelu ja lahjakkuus pal- vaatimuksista. Vaikka lapsilta ei varsinaisesti vaadittu mitään, hyvät suoritukset huomioitiin isosti. Samana vuonna kun Elina Vettenranta synnytti esikoisensa, hänen vanhempansa erosivat. • Harrastukset: vaatteiden ompelu ja kuntourheilu. 25 KUKA. • Motto: Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa, niin myös kaikki tämä teille annetaan. Matt. Haluamme olla yhdessä kaikesta tästä huolimatta, Elina Vettenranta sanoo. Takertumiseen kittiin. M AT KAL L A K o t i m a a 2 7. Hän syntyi rakkautta täynnä, jotta hän voisi myös kuolla, harteillaan jokaisen ihmisen epäonnistumiset ja pahat teot. Elinen onnellisuutensa riippuu na teki opettajantöitä, opiskehänen puolisostaan. Samalla matta pikkulaphän tuli uteliaaksi. Kun Elina Vettenranta sytyttää ensi sunnuntaina olohuoneeseensa ensimmäisen adventtikynttilän, hän ihmettelee taas kerran joulun sanomaa
Hän suoritti tutkinnon pappisseminaarissa ja teki vuosina 1950– 1969 pitkän työrupeaman Helsingin ruotsinkielisten koulujen ortodoksisen uskonnon opettajana. Kärpänen laskeutui naisen haavaiselle nännille.” Nähtyään läheltä kärsimyksen ja epätoivon Colliander vieroksui elämänasennetta, joka keskittää kaiken mielenkiintonsa rahaan ja elintasoon. Hän lankeaa kirkossa polvilleen, rukoilee ja saa aavistuksen rauhasta. Yhteiskunnan vanhat rakenteet olivat romahtaneet, eivätkä uudet vielä toimineet. Vasta kristittynä alkaa todellinen taistelu turmiovaltoja vastaan. Hän katsoo kaikkea ulkopuolisena ja tuntee, ettei hänen elämällään ole mitään tarkoitusta. Ristisaatto kulkee kulkuaan. T ito Fritiof Colliander syntyi Pietarissa korkea-arvoisen upseerin perheeseen vuonna 1904. Petserin luostarin tiellä Tomas kohtaa pyhäinkuvia kantavan ristisaaton ja päätyy puolivahingossa kulkemaan sen mukana. Alkoholia kului, ja aviollisessa uskollisuudessa pitäytyminen tuotti vaikeuksia. 1 1 . Collianderin dostojevskilaisessa maailmassa murheet ja ongelmat eivät kuitenkaan pyyhkiydy pois, kun ihminen ”tulee uskoon”. Nälkä ja väkivalta riehuvat, ja ihmishengelle ei anneta mitään arvoa. Se sai hänet kadehtimaan niin sanottuja tavallisia ihmisiä: ”Te onnelliset – te, joiden on helppo olla hyviä! – – Ettekö ole koskaan tunteneet kauhistuttavaa kiusausta, joka asustaa viinalasissa. Ihmiset etsivät läheisiään vankiloiden kurjuuden keskeltä. Uuden elämänsä alkuvuosina hän omisti kaiken aikansa teologisille tutkimuksille ja vaikeni kirjailijana, koska hän pelkäsi kaunokirjallisen työn haittaavan uskonnollista kehitystään. Opettajantyönsä viime vuosina ja niiden jälkeen hän kirjoit- ti laajan ja merkittävän kirjallisen tuotannon; erityisesti hänen karhean rehellinen omaelämäkerrallinen teossarjansa (1964–1973) nosti hänet suomenkielisen lukijakunnan suosioon. Ina Colliander loi ajan mittaan menestyksekkään uran kuvataiteilijana; mutta yhtei- Te onnelliset – te, joiden on helppo olla hyviä! – – Ettekö ole koskaan tunteneet kauhistuttavaa kiusausta, joka asustaa viinalasissa. Vallankumouksen jälkeen hän asettui asumaan Suomeen. 2 0 1 4 Alastomana Jumalan ja ihmisten edessä Tito Colliander (1904–1989) on Suomen syvällisimpiä uskonnollisia kirjailijoita. Tito Collianderin, rauhattoman sielun, arjensietokyky oli huono. Alituinen rahapula johtui osittain siitä, että kahden taiteilijan perheessä ostettiin aikaa luovaan työhön turvautumalla taloudenhoidossa ulkopuoliseen apuun, ja se maksoi. Läpimurtoromaanissaan Ristisaatto (Korståget, 1937) Colliander maalaa järkyttävän kuvan kaoottisen suurkaupungin epäinhimillisistä oloista. 26 MAT K A L L A K o t i m a a 2 7. Tomas astuu ihmisvirran viemänä sisälle luostarin portista. Ettekö ole koskaan nähneet riemun maailmojen avautuvan vieraan naisen silmissä?” Toisaalta hän tunsi, että ne, jotka rakastavat liiaksi turvallisuutta, jäävät vaille elämän haltioituneimpia hetkiä: ”Ettekö ole koskaan halunneet kieriskellä maassa, hakata kasvojanne, kohdatessanne jotain kaunista – kuunnellessanne musiikkia?” K oettuaan syvän uskonnollisen murroksen Tito Colliander liittyi ortodoksiseen kirkkoon ja päätti panna elämänsä järjestykseen. selämän alkuaikoina taiteilijaperheen toimeentulo oli tiukassa. Nälkiintynyt äiti imettää lastaan vankilan odotushuoneessa tuijottaen eteensä ilmeettömin silmin: ”Lapsi imi, rinnan löysä nahka värisi, lapsi alkoi jälleen parkua. Tomas joutuu auttamaan jalkavammaista vanhusta ristiinnaulitun kuvan kantamisessa. Pitkä vaellus Jumalan kunniaa veisaavassa ristisaatossa herättää Tomaksessa kaipuun päästä sopuun Jumalan ja ihmisten kanssa ja tulla osalliseksi häntä ympäröivästä ilosta. Tomas kokee itsensä joukossa muukalaiseksi muutoinkin kuin suomalaisuutensa vuoksi. Colliander paljastaa ihmisen alastomana sekä kaikessa viheliäisyydessään että jumalankuvamaisessa kauneudessaan, kirjoittaa Torsti Lehtinen. Collianderin intohimo ilmaista itseään sanoin eli kuitenkin vahvana. Muistelmateoksessaan Ateria, joka ilmestyi vuonna 1975, hän kuvaa kahden. M urrosikäisenä poikana Tito Colliander joutui kokemaan Pietarissa vallankumouksen aiheuttaman sekasorron. Tito Colliander jättäytyi vapaaksi kirjailijaksi ja kärvisteli pikkuporvarillisen arjen ja boheemin taiteilijaelämän ristipaineissa. Hänet on aiheellisesti rinnastettu Fjodor Dostojevskiin. R omaanissaan Ristisaatto (1937) Tito Colliander kuvaa, kuinka hänen alter egonsa Tomas vaeltelee rauhattomana Etelä-Virossa, jonne hän on paennut pilattuaan elämänsä ja ajettuaan avioliittonsa umpikujaan. Vuonna 1930 hän solmi avioliiton niin ikään Venäjältä emigroituneen Ina Behrsenin kanssa, ja perheeseen syntyi kolme lasta. Viimeiseen asti Colliander etsi kieltä, jonka ilmaisuvoima riittäisi tavoittamaan koko todellisuuden: ”Mutta juuri nyt minä halusin löytää aivan uuden kielen, kielen jonka joka ainoassa sanassa on vehnävainioiden kullankeltainen valo ja kiurujen riemu, jonka joka ainoa sana tavoittaa taivaan, ei vain sitä jonka näen nyt, vaan taivaiden taivaat.” Colliander kirjoitti ruotsiksi. Nainen nosti sen pystyyn; sen suu ja leuka olivat punaiset verestä. Täällä hän hankki taidealan koulutuksen ja toimi joitakin vuosia Porvoossa kuvataiteen opettajana. Hänen tuotantoaan on käännetty suomen lisäksi lukuisille muille kielille, muun muassa englanniksi, venäjäksi, saksaksi, hollanniksi ja norjaksi
He uskovat Mammonaan. M AT KAL L A K o t i m a a 2 7. Ei ole. Tainan kehitystarina kasvaa kuvaksi elämän mysteeristä, ihmisen ikuisesta pakolaisuudesta. Hänet on haudattu Helsingin ortodoksiselle hautausmaalle. Yötä päivää heillä on mielessä vain jumalansa, häneen he turvaavat kaikessa, ja Mammonan nimessä tapahtuu kaikki mitä he tekevät.” R omaanissaan Taina (1935), joka sai heti ilmestyttyään valtion palkinnon, Tito Colliander kuvaa vallankumouksen jaloista Suomeen paenneiden ih- misten juurettomuutta ja kodittomuutta. T luostarissa asustavan nuoren miehen keskustelua. Hän näytti isänsä maalauksesta karanneelta Volgan lautturilta. 1 1 . Kesät talvet hän kulki Jeesus-sandaaleissaan ja mumisi rukouksiaan kädet syvälle kauhtanan hihoihin tungettuina. Tulevaisuudenkuva, jossa jätetään huomiotta oma kuolema, on todellisuudelle vieras.” Kärsimys on tosi ja se huutaa taivaaseen, mutta kärsimyksen pakkovaltaan ei tarvitse passiivisesti alistua. Hernberg tulkitsee Tainan kertomusta niin, että Bulagin vetäytyy luostariin. Kuinka me voimme uskoa paholaisen voimaan. Kirjallisessa omakuvassaan Ihmisen ääni (1977) hän kirjoittaa: ”Kaikki mikä seuraa halusta kieltää kuolema, on itsepetosta tai yleistä valhetta. net kään synti ei ole niin paha, etteikö Jumala sallisi sitä. Romaanissaan Alku (1979) Tito Colliander muistuttaa, että Vanhan testamentin Danielin kirjassa Jumala pelastaa kolme nuorukaista ensin tulisessa pätsissä ja vasta sitten pätsistä. 2 0 1 4 Tito Colliander työskenteli elämänsä varrella myös piirustuksenopettajana ja ortodoksisen uskonnon opettajana, mutta piti itseään ennen muuta kirjailijana. 27 eoksissaan Colliander korostaa ihmisen jatkuvaa kamppailua vanhenemista, sairautta ja tuhoa vastaan. Ihmisen ääni torjuu nykyisin niin muodikkaan kuoleman kanssa flirttailun, joka väittää, että kuolema on vain osa elämää. – – Paholainen on Jumalan palvelija ja hänen alamaisensa. Hän syöksyi Pelastusarmeijan yömajan ikkunasta katuun. Hän nostaa esikuvaksi ihmisen, joka kuuntelee omantuntonsa ääntä, vaikka se syrjäyttäisi sovinnaisen moraalin. Sitä vastaan voi ja täytyy taistella; samalla on kuitenkin ymmärrettävä, että kärsimystä ei voi koskaan maailmasta poistaa. Meidän ei tarvitse pelätä häntä, jos me ymmärrämme, että Jumala hallitsee häntä ja että hän tottelee kuuliaisesti Herransa käskyjä.” Eira Hernberg kertoo Tito Collianderia käsittelevässä väitöskirjassaan, että kirjailija käytti Bulaginin mallina kuulun venäläistaiteilijan Ilja Repinin poikaa Juri Repiniä. Ainakaan hän ei jäänyt luostariin pysyvästi. Colliander tunsi hyvin elävän mallinsa isän elämänpiirin. ”Voimmeko milloin-. Romaanin tärkeä sivuhenkilö palavahenkinen Bulagin, Kristuksen tähden houkka, puhuu kuin luojansa sivupersoonan suulla: ”Jumala sallii kaiken. Ei saatu täyttä varmuutta siitä, putosiko hän vahingossa vai tekikö hän hyppäämällä itsemurhan. Tito Colliander kirjoitti Ilja Repinin elämäkerran, joka julkaistiin vuonna 1942. Jos tulkinta on oikea, Juri Repin eli toisin kuin fiktiivinen vastineensa. Hänen armonsa on niin suuri, ettei hän kiellä ihmiseltä mitään. Se on elämän loppu. Ilja Repin asui viimeiset vuosikymmenensä Tainan tapahtumapaikoilla Kuokkalassa, jossa Collianderit viettivät kesiään ja asuivatkin jonkin aikaa. Colliander puolustaa väkevästi tällaista aitoa ihmisyyttä Rööperin köyhälistön maailmassa liikkuvassa romaanissaan Armahda meitä (Förbarma dig, 1939). Romaanin nimi ei ole pelkästään päähenkilön etunimi, vaan se merkitsee myös salaisuutta. Colliander uskoo, että aidon ihmisyyden voi löytää vain kohtaamalla rohkeasti kärsimyksen ja kuoleman. Minulla on uskovaiset, hartaan uskovaiset, jopa kiihkouskovaiset vanhemmat. kuva: Isä Vesa Takala / Isä Sergius Collianderin albumi / Ortodoksi. Niin asia varmasti on. Mammonasta riippuu heidän autuutensa, he uskovat häneen lapsenomaisesti. Keskustelukumppani vastaa epäröimättä: ”Kyllä ovat, kyllä he ovat uskovaisia. Koulun seinustalla kolikkopeliä pelaava meluisa poikajoukko vaikeni kuin kapellimestarin tahtipuikon iskusta, kun hän käveli ohitse. Muistan Juri Repinin lapsuuteni Helsingin katukuvasta. Toinen kysyy toveriltaan, ovatko tämän vanhemmat uskovaisia. Juri Repin kuoli Helsingissä vuonna 1954. Taina pakenee jäätä myöten Suomen puolelle ja löytää paikkansa Karjalan kannaksen Kuokkalasta, pienestä emigranttiyhteisöstä, jossa vilisee originelleja tyyppejä. Collianderin poikkeavissa ja ristiriitaisissa henkilöhahmoissa on syvää sisäistä viisautta, joissakin Jumalan hulluuttakin. Mi- Aidon ihmisyyden voi löytää vain kohtaamalla kärsimyksen ja kuoleman
Sarjan toiseksi viimeisessä osassa Lähellä (1972) hän palaa alastomuuden teemaan ja liittää sen rakkauteen: ”Koska rakastamme, riisuudumme alastomiksi ja levitämme kätemme ottamaan toisemme vastaan. olliander haluaa paljastaa ihmisen alastomana kaikessa viheliäisyydessään ja jumalankuvamaisessa kauneudessaan. Ikonissa tämän- ja tuonpuoleinen kohtaavat. Luotu tapaa Luojansa. Kuolema lähestyy.” Colliander haastaa kristityn päivittäiseen kamppailuun jokaisen sielussa piilevää turmelusta, itsekkyyttä ja henkistä velttoutta vastaan. Tie kuvataan niin kaidaksi ja vaativaksi, että heikkouskoinen lukija joutuu pakokauhun valtaan. torsti lehtinen Kirjoittaja on kirjailija, kääntäjä ja filosofi.. Jos mielii kokea ylösnousemuksen, on suostuttava siihen, että liha haluineen ristiinnaulitaan. Hän halusi alistaa myös oman kuvataiteellisen lahjakkuutensa kirkon palvelukseen. Peter Halldorf kirjoittaa alkusanoissaan: ”Sanat iskevät lihaan kuin seitsemän tuuman naulat. Hän arvosti sitä, että ohjaajavanhus antoi viisaat neuvonsa kietomatta niitä teologisiin fraaseihin: ”Selitykset olivat mutkattomia ja asiallisia, kuin tavallista arkipuhetta. Kirjan lukukokemusta on verrattu ristiinnaulitsemiseen. – – Rakkaus, joka ei yllä näihin syvyyksiin, on pinnallista rakkautta. Kuudenkymmenen vuoden iässä hän ryhtyi julkaisemaan seitsemänosaista omaelämäkerrallista teossarjaa, jossa hän kertoo elämästään emigranttina ja muukalaisena idän ja lännen kulttuurien välissä. Soita viuluasi, anna sen kielten laulaa, anna niiden helistä ja pauhata! Älä kätke sitä! Ei, soita kauneinta säveltä mitä osaat, soita, soita, surullista tai iloista, vakavaa tai vallatonta – mutta soita! Ja viis siitä jos kielet katkeavat. Sen suomennoksessa olisi ollut viisainta säilyttää alkuteoksen nimi Asketernas väg, Askeettien tie. Keihäänterävät lauseet survaisevat ihmisen äänekkään oman tahdon syrjään ja tyhjentävät sen katteettomasta uskosta itseensä. 28 M AT KAL L A kaan ystävystyä ajatukseen, että meidän on kerran sanottava hyvästi kaikelle?” K ovimmat vaatimukset elämän todeksi tekemiseksi Colliander esittää kirjassaan Kristityn tie (1952). Hän näki sen kaikkiallisena valona, voimana ja vahvuutena, joka ei koskenut ainoastaan inhimillistä elämää - - Hän saattoi istuessaan katsahtaa ruohonkorsiin, jotka kurkottivat maasta hänen kömpelöiden saappaittensa välissä: – Katsos, tuossa näet Jumalan luomisteon. C Keskustelujen myötä kirjailija oppii ymmärtämään, mihin Valamon vanhuksen hiljainen, kirkas karisma perustui: ”Hänelle ei ollut olemassa muuta todellisuutta kuin kristityn todellisuus. Yksi igumeeni Johanneksen rippilapsista oli Tito Colliander, joka muistelee keskustelujaan rippi-isänsä kanssa omaelämäkerrallisessa kirjassaan Ateria. T ito Collianderin usko alastomuuteen ihmisten ja Jumalan edessä pysyy läpi hänen tuotantonsa. Jos Colliander olisi kirjoittanut julistuksensa kymmenen vuotta vanhempana, ehkä siinä olisi seisty alastomana Jumalan eikä auringon edessä. On lohduttavaa, että Kristityn tien tekijä on kirjoittanut myös romaanin Armahda meitä, joka suhtautuu armeliaasti lumppureihin, juopporetkuihin ja tapahtumapaikkana toimivan osto- ja myyntiliikkeen monenkirjavaan asiakaskuntaan. Siellä alhaalla kuhisee mustia käärmeensikiöitä. Syvyytemme ovat mittaamattomuudessaan kauhistavat. Taistelu on raskas. Ikonin ikkunan lävitse ihminen katsoo Taivasten valtakuntaan ja Taivasten valtakunnasta katsotaan häntä. Kerrotaan, että hänellä oli hengellisen näkemisen lahja, kyky nähdä ihmissydämeen. 1 1 . Jokainen ruohonkorsi, kaikki mitä on, sisältyy Kristuksen ylösnousemukseen. K un Valamon luostari evakuoitiin sodan aikana Laatokan saarelta, sen munkkien joukossa muutti Suomeen myös skeemaigumeeni Johannes, rakastettu ohjaajavanhus ja sielunhoitaja. Revi ne rikki pala palalta, kunnes seisot alastomana ihmisten ja auringon edessä. Kenties hän varoi sanojaan kuten Violeta Parra rakastetussa laulelmassaan Elämälle kiitos! Violeta Parra on kertonut, että hän kiitti elämää, koska ei rohjennut laulaa kiitosta elämän antajalle. Auliisti vastaan. Syvyytemme ovat mittaamattomuudessaan kauhistavat. kuva: Isä Sergius Collianderin albumi / Ortodoksi. net Colliander kunnioitti syvästi ikoneita jumalallisen viisauden välittäjinä. Ja samalla näemme toistemme sisimpään, syvimpiin syvyyksiin asti. Vuonna 1956 hän maalasi ikonostaasin Jyväskylän Kristuksen ylösnousemisen kirkkoon. Mutta hänen silmistään säteili lämpö, josta ei voinut erehtyä.” K o t i m a a 2 7. Koko luonto on ylösnoussut hänen kanssaan.” Tito Colliander viihtyi Valamon rukouksen ja vanhojen ikonien ilmapiirissä. 2 0 1 4 Tito Colliander vuonna 1956, jolloin hän maalasi valmiiksi Jyväskylän kirkon ikonostaasin. – – Rakkaus, joka ei yllä näihin syvyyksiin, on pinnallista rakkautta.” Colliander vaatii alastomuutta itseltään, mutta kehotus sopii ohjeeksi jokaiselle, joka tahtoo suorittaa vaikeimman tehtävän, mikä ihmiselle on annettu: tulla omaksi itsekseen, Luojan luomaksi ainutkertaiseksi yksilöksi. Esteettisen ohjelmanjulistuksensa hän esittää nuoruudessaan kirjoittamassaan proosarunokirjassa En vandrare (1930): Riisuudu! Revi rikki vaatteesi, olivat ne sitten silkkiä tai säkkikangasta
tojen rinnalla kerkun katolisen kirrotaan myös luonnonuskonkon ”epäkohtia ja turmeltuneinoista, uususkonnollisuudesta, suutta haluttiin juuria”. 1 1 . Almuja esittelevässä vitriinissä on vierekkäin islamilainen kerjuumalja ja Mecca-Cola-pullo, jonka myyntihinnasta viidesosa lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen. Yksi sellainen heilutti käpäläänsä museon vitriinissä onnen amulettien vieressä: alkujaan japanilaisten kissojen uskotaan kutsuvan liiketilaan asiakkaita ja vaurautta. Tuija Pyhäranta Uskontojen maailma Kansallismuseossa 7.6.2015 asti.. Minulle näyttelyn parasta antia oli merkitysten löytäminen muutamille entuudestaan tutuille esineille. Muslimille rukousnauhan helmet symboloivat Jumalan nimiä, tiibetinbuddhalaiselle syntejä ja pyhiä tekstejä. Näyttelyn ensimmäinen huoPääosa esineistöstä on jaettu ne on valitettavasti sen heikoin. Niitä näkee erityisesti itämaisten ravintoloiden ikkunoissa. Vakiin- painottunut tissä kertomalla, tuneiden uskonettä ne syntyivät, islamiin. 2 0 1 4 29 Uskontojen basaari NÄYTTELY Kulttuurien museon näyttely tuo uskonnolliset symbolit näkyviin. puolet totuudesta. Olen pitkään ihmetellyt, mitä mahtavat olla toisinaan suomalaisissakin näyteikkunoissa käpäläänsä heiluttavat kissafiguurit. uskontoja yhdistävien teemoKunnianhimoinen yritys tiivisjen alle. Uusin esillä oleva esineistö on painottunut islamiin, vaikka vastaavia moderneja innovaatioita olisi löytynyt kyllä muidenkin uskontojen piiristä. M AT KAL L A K o t i m a a 2 7. protestanttiset oleva Matka alkaa ussuuntaukset kuitaesineistö on kontojen tiiviillä taan esittelyteksesittelyllä. kiksi sitä, kuinka laajasti tunnettu symboli avonainen kämmen on eri perinteissä. Mikä muotojen, värien ja ennen Esimerkiksi ateismia symkaikkea symbolien aarrearkku! boloi pelkkä oranssi eroakirKulttuurien museon näyttekosta.fi-sivuston t-paita, vaikka ly Uskontojen maailma esitteuskonkritiikki tuskin edustaa lee maailman uskontoperinteiateismin valtavirtaa eikä taatä niiden harjoittusti ole ainoa tapa tamiseen käytetUusin olla ateisti. Se on synkretismistä ja ateismista. Sellaisia ovat esimertää jopa tuhansia vuosia vankiksi juhlat, kuolemanjälkeinen hat ja parhaimmillaan maailelämä sekä rukous. Samalla uskontojen asettaminen rinnakkain tekee näkyväksi myös niitä erottavat tekijät. Rukousta esittelevä vitriini paljastaa, että vaikka rukousnauhoja käyttävät niin hindut, buddhalaiset, muslimit kuin kristitytkin, nauhoille annetut merkitykset eroavat. manlaajuiset perinteet muutaTeemoittelu tuo näkyviin usmaan lauseeseen tai pariin esikontojen jaetun symboliikan. kuva: Kulttuurien museo/ Kansallismuseo malla nykymuslimi voi suorittaa osan almuverostaan. Erilaisten uskontojen lisäk- si näyttely rinnastaa rohkeasti uutta ja vanhaa perinnettä. neeseen ei kaiketi voi kuin epäEn tiennyt etukäteen esimeronnistua. tävän rikkaan esiKristinuskon esillä neistön kautta. Sellaisen osta- Rukouskello edustaa modernia islamilaista esineistöä
Vuonna 2005 perustettu Tiernasäätiö vaalii ja kehittää oululaista tiernaperinnettä. Laulujen poljento veti yleisön mukaansa. Tuomaristo kiitti heitä elävästä tulkinnasta, joka toi myös tekstien sanoman esiin. – Oulussa on vahva omintakeinen tiernapoikaperinne, jota kannattaa vaalia. – Mukaelman tekeminen vaatii eniten työtä. 2 0 1 4 Tiernapoikaperinne kukoistaa Tiernapoikakilpailu Saako tulla laulamaan, kysytään Rotuaarin esiintymislavalta parikymmentä kertaa. Mukaelmasarjaan sopivat kaikki mielikuvituksen tuotokset, kunhan lopputulos kunnioittaa perinteitä. – Poika soitti, että jos tytöt pääsevät finaaliin, niin mummon on mentävä auton rattiin. Aikoinaan oululaiset tiernapojat taistelivat esiintymisreviireistä ja tähden loistosta verisestikin. Knihti asettaa kypäränsä portaalle ja kuuntelijat kiiruhtavat heittämään siihen kiitoslanttinsa. – Kuuntelemme yläasteen laulajia ja saamme itse päättää,. Madetojan musiikkilukion ryhmä Leevin Laulajien hieno ja huoliteltu esitys vei kuulijat perussanoman äärelle. laulaa neliäänisesti, eloisasti ja sointuvasti. 30 Y H DE S SÄ K o t i m a a 2 7. Ryhmän kokoonpano vaihtelee vuosittain, mutta Antti Heikkilän sovitukset pysyvät. Poliisi antoi esityksestä arvosanan. Se tuo jouluun muutakin sisältöä kuin kaupallisuutta. Pikkulapset istuvat lumoutuneina esiintymislavan juurella. Seurauksena oli, että ryhmille määrättiin koelaulu poliisilaitoksella, jotta ne saisivat esiintymisluvan ja reviirin. Mummo oli yhtenä vesilätäkkönä, kun katsoi tyttöjen esitystä videolta. 1 1 . Ensimmäiset tiernapoikakilpailut järjesti Oulun Radioyhdistys 1933. Itku pääsi ilosta, kun hän näki alkukilpailun esityksen. Niissä on käy- tetty muun muassa flamencoa, popmusiikkia, nukketeatteria, oopperaa ja robotteja, muistelee Ukonmaanaho. Satapäinen yleisö vastaa yhtä Kun jouluvalot syttyvät, Oulussa alkaa tierna-aika. Joukkueeseen otetaan uusia laulajia sitä mukaa kun laulajat lopettavat lukio-opintonsa. – Syysloman jälkeen koottiin porukka, mutta viimeinen viikko on harjoiteltu jopa kaksi ker- taa päivässä, kertoo Maunu Nivala, joka on myös vuoden Murjaanien kuningas. Tunnelma oli ajoittain jopa harras. Kilpailua käydään kolmessa sarjassa. kuvat: Jaani Föhr Tornion tiernapoikien äänenkäyttö sai erityiskiitokset. Yleisessä sarjas- Oulunsuun tiernatytöt esiintyivät tosissaan ja sydämellä. Leevin Laulajat on tänä vuonna mukaelmasarjan voittaja. Arviointiperusteet olivat samat kuin tämän päivän kilpailussa: lauluääni, esiintymistaito, varusteiden kunto ja uskollisuus perinnettä kohtaan. Hänen kaksi tyttärentytärtään on mukana Tiernapoikakilpailussa Oulunsuun tiernatyttöjen joukkueessa. sa hyväksytään myös miesten ja tyttöjen äänet. Tänä vuonna mukana on joukkue Sodankylästä. Säätiön asiamies Henna Ukonmaanaho vastaa tiernapoikakilpailun järjestelyistä. Tiernakaupungin perinnesarjassa laulavat vain pojat, joilla ei ole vielä ollut äänenmurrosta. Kilpailuhistorian kaukaisin osallistuja on tullut Eskilstunasta. Esitysten taso ja käytöstavat laskivat, kun rahan himo yllytti mukaan myös vähemmän lahjakkaita esiintyjiä. R iitta Kärkkäinen on ajanut Kiuruvedeltä asti Rotuaarille, Oulun keskustan kävelykadulle
040 415 9416 ely@evankeliset.net Lisätietoa: www.evankeliset.net Oulunsuun tiernatytöt saa ylei- kuka tulee tilalle. Lauletaan yhdessä! Erkki Helteen Viittatiellä on kokoelma lyhyitä kirjoituksia, jotka tahtovat pitää meidät elämän eri vaiheissa oikealla tiellä, Kristus–tiellä. Hänen mukaansa esitysten musiikillinen taso ja näyttämöllinen puoli ovat kehittyneet kymmenessä vuodessa. Parantamisen varaakin on. 2 0 1 4 Oulussa 31 Joululahjaksi Karaoke-dvd Onnelliset vaeltajat jatkoa Kuninkaan lapset-levylle. 8-vuotias Mänkki Inka Vaarala mahtuu tötteröhatussaankin seisomaan suorana tähden sakaran alla. Vanhemmat veljet ovat voittaneet perinnesarjan viisi vuotta sitten. Katso lähin laulupaikkasi www.kauneimmatjoululaulut.fi ja anna lahjasi kolehtihaaviin tai vaikka tekstarilla. Tornion tiernapojille löytyy siis sijaislaulaja läheltä, jos yhdelle tulee muuta menoa tai äänenmurros. Tästä ryhmästä löytyy myös vuoden Knihti ja Mänkki. Tytöt eivät muista, milloin esiintyvät seuraavaksi. Ovh. Joukkue käy esiintymässä muun muassa päiväkodeissa ja yritysten pikkujouluissa. Tuomaristo on yksimielinen päätöksessään: Oulunsuun tiernatytöt voittaa yleisen sarjan ja valitaan myös Tiernakaupungin lähettiläsjoukkueeksi. Nyt niissä vihdoin on alkanut näkyä valoja, sekä oikeita että sähkökynttilöitä. Torniolaisten joukkue koostuu kahden perheen pojista. Lähetä viesti JOULU5 (5 €) tai JOULU10 (10 €) numeroon 16155 Keräysluvat: Manner-Suomi 2020/2012/2695, voimassa 2013-2014, myönnetty 27.9.2012, Poliisihallitus. Ovh dvd 20€, cd 15€ monta kertaa: joo! laistuja tähtiä näkyy vain muutamalla ryhmällä. Huoltojoukossa on mukana muun muassa velipoikia ja äiti Minna Kangastie. 9-vuotias Knihti Adele Okkonen täyttää näyttämön läsnäolollaan ja kumartelee notkeasti. – Tähdet olivat alkuun vaatimattomia. Uusi laulaja tulee ensin Mänkiksi tai Knihdiksi. Sitä tietä kulkeva pääsee varmasti perille. Kolehtirahat he saavat jakaa itse. Kerätyt varat käytetään vuosien 2014-2016 aikana Suomen Lähetysseuran ulkomaantyöhön.. Tornion Tiernapojat voittaa Tiernakaupungin perinnesarjan. Onnelliset huoltojoukot lupaavat, että tytöt pääsevät palkinnoksi ravintolaan ja sisäaktiviteettipuistoon. Edustamme kuitenkin kouluamme, kun esiinnymme. Levy tuotettu yhteistyössä Evankelinen lähetysyhdistys - ELY ryn ja Tampereen seurakuntien kanssa. Ahvenanmaa 2013/8433, voimassa 2014, myönnetty 10.10.2013, Ahvenanmaan maakuntahallitus. 1 1 . Raija Kurki Tervetuloa laulamaan! Tänä jouluna Kauneimmat Joululaulut soivat kehitysmaiden äideille. – Molemmissa perheissä on eskaria käyvä pikkuveli. Adele Okkosella on tärkeysjärjestys selvillä: – Nyt pitää saada hyvät unet, että voi huomenna olla normaali ihminen. Mukana Peter Joukainen, Jussi Laine, Sanna Vihervirta ja Harjun lapsikuoro. 12,90€/kpl Tilaukset ja tiedustelut: Evankelinen lähetysyhdistys - ELY ry Kokkolantie 12, Karstula p. Esityksessä on rytmiä, Knihdin miekka muuttuu oikeaan aikaan veriseksi ja Mänkin tähdessä on loppukilpailun ainoa elävä kynttilä. Nuoremmat oppivat kaikki roolit samalla kun seuraavat vanhempien harjoituksia. Y HD E SSÄ K o t i m a a 2 7. Oskar Kangastie on vuoden Herodes. Holopaisen huomiossa on perää. He esiintyvät tänä vuonna siellä tiernapoikina. – Viime vuonna ei päästy finaaliin, kun meillä oli väärä versio tiernapojista, se oli peräpohjalaisen eikä oululaisen perinteen mukainen, Inka Vaarala harmittelee. – Tiernapoikien parissa kuluu koko perheen jouluaika, kertoo Kangastie. Perinteeseen kuuluvia va- sön myhäilemään. Kolmihenkistä tuomaristoa johtaa Tiernasäätiön puheenjohtaja Tuure Holopainen. – Tämä on oma bisnes ja ollaan tehty paljon työtä sen eteen
Mutta entä jos uusi tieto mahdollistaa vanhan synnin. Joen poika Samuel kapinoi isäänsä vastaan ryhtymällä koe-eläinaktivistiksi. 559 s.. Kirjassa on myös omaa, salavihkaista huumoriaan, joka avautunee parhaiten sellaiselle lukijalle, joka tuntee suomalaista yliopistomaailmaa ja/tai on viettänyt pidempiä aikoja ulkomailla. Sen, että tietoa käytetään pahaan tai elämän tuhoamiseen. Neurotieteen professori Joe Chayefski järkyttää vanhempiaan hylkäämällä uran Harvadissa ja muuttamalla rakastettunsa Aliinan perässä Suomeen. Sodan jälkeen Einstein oli allekirjoittamassa tiedemieswww.piplia.fi . Se tehtiin, koska sillä tavoin haluttiin lopettaa sota, vastaa moni ja yrittää nähdä Hiroshimalla ja Nagasakilla jonkin ylevän tarkoituksen. KULTAINEN NIMIPAINATUS Raamatun tai virsikirjan kanteen. Miksi atomipommi tehtiin. . kuva: Tapio Vanhatalo lille syntyy ystävyys, jota näytelupalvelun epäluulo Einsteitelmässä seurataan vuosien nia kohtaan. Anna-Kaisa Pitkänen Jussi Valtonen: He eivät tiedä mitä tekevät. Se on tavallaan vanhanaikainen teksti suurista asioista. Hän tapaa miehen (Santeri Kinnunen), joka muistuttaa kuuluisaa tiedemiestä, joka pakeni vuonna 1932 alkavia natsien lietsomia juutalaisvainoja Yhdysvaltoihin. Valtosen kirjassa käsitellään runsaasti uskontoihin ja maailmankuvaan liittyviä kysymyksiä. Kari Heiskasen ohjaama näytelmä tapahtuu laiturilla, jonka ympäristössä asuu elämän kaltoin kohtelema kulkuri (Pekka Huotari). Saatavana myös digikirjana App Storesta. Jotkut ovat kuitenkin valmiita tekemään suurempia uhrauksia totuutensa eteen kuin toiset. Kari Heiskasen ohjaus ei yritä tarjota temppuja, vaan puolitoistatuntinen esitys on selkeästi rakennettu. Näytelmän kolajan. 1 1 . Sen kantaesitys oli viime talvena Pariisissa ja nyt sitä esitetään Helsingin Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä. Tuoreen romaanin keskeisenä teemana on isien ja poikien suhde, uuden sukupolven irrottautuminen aiemman käsityksistä. Jo Valtosen aiempien romaanien perusteella voi todeta, että ehdokkuus on ansaittu yllätys. Tammi. 49 € . Uskon ja tiedon jännite jää romaanissa ratkaisemattomaksi. mukaan. Tieto ei tuo viisautta ja ymmärrystä. 2 0 1 4 Pommin varjossa KIRJAT Teatteri Einstein ja kulkuri keskustelevat ydinaseita ja Jumalasta. Valtonen nousi tänä vuonna ansiokkaasti Finlandia-kuusikkoon romaanillaan He eivät tiedä mitä tekevät. 32 Y H DE S SÄ K o t i m a a 2 7. Sitä on ilo katsoa ja ottaa dialogista vastaan minkä pystyy. SYDÄMESSÄ KULJEN KANSSASI –riipus Kaksiosainen, hopeinen Kuljen kanssasi –koru yhteiselle matkallenne. sanotun ManhatEinstein oli juutalainen ja se tan-projektin, joka tähtäsi atovaikutti hänen uskontopohmipommin valmistamiseen, dintoihinsa, jotka vanhemmiEinsteinia ei otettu ryhmään ten tulivat kriittisemmiksi. Olli Seppälä Einsteinin rikos Helsingin Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä. Miehet puhuvat muun mas mies on agentti O´Neill muassa elämästä, Jumalasta ja (Joachim Wigelius), joka atomipommista. Toisistaan mittaa ottavat Joen perinteisiin kiinnittynyt, vastentahtoinen juutalaisuus, Aliina-vaimon haparoiva tapakristillisyys ja heitä ympäröivän tiedeyhteisön ja kulutuskulttuurin maailmankuva. Uskonnot pelkistyvät tavoiksi ja rituaaleiksi, joiden keskeltä ihmiset huokailevat epämääräistä hengellistä kaipaustaan. Mutta sodan jälkeen asetta ei laitettu hyllylle, vaan sitä alettiin kehittää ja syntyi varustelukierre, joka uhkasi syöstä maailmaan järjettömään vastakkainasetteluun. ten yhteistä vetoomusta ydinaseriisunnan puolesta. 15 €. Uusi tieto ja sen avaamat mah- dollisuudet vievät tänäänkin tuhansia tieteentekijöitä eteenpäin. vyyden taustalla on ikävänä Einsteinin ideat olivat kuitenvarjona Yhdysvaltojen tieduskin epäsuorasti viittaamassa kohti pommia. Miesten vä- LUOTETTAVAA LAATUA sisÄ- ja uLkokÄyttÖÖn TAiMA XC •• yMPÄrivuotisEEn kEvyt (8,2 kG) ja tukEva ROLLARI taitEttavissa • iLMakuMiPyÖrÄt • kokoon • takuu 2 v, aL-runko 5 v LAAJAN VALIKOIMANSÄHKÖISIÄ APUVÄLINEITÄ LÖYDÄT OSOITTEESTA www.apuajoneuvo.fi OVH: 450,00 Soita 040 1244 282 ja kysy lisää! Maahantuonti, Myynti ja vuokraus: Kuusiluoto oy | Kehittä jänKatu 16 | 04440 järvenpää | info@apua joneuvo.fi Kaksiosainen hopeinen riipus Kuljen kanssasi UUTUUS! JOULU Uskovia ja tietäviä ihmisiä Psykologi, kirjailija Jussi Santeri Kinnunen esittää omantuntonsa kanssa kamppailevaa Albert Einsteinia Helsingin kaupunginteatterissa. telmä Einstein käytti Epäluulo oli paljon uskontoon pohtii niin suurta, etliittyviä vertauktä kun Yhdysvaltiedemiehen sia, kuten ”Jumala lat 1941 aloitti niin vastuuta. ei heitä noppaa”. Kaikki etsivät totuutta, jota kukaan ei saavuta. Merkittävä osa ryhmän jäsenistä oli natsien vaiKulkurin ja Einsteinin ystänoja paenneita eurooppalaisia. Mies ei ainoastaan näytä Albert Einsteinilta, vaan myös osoittautuu täksi. Tuotevalikoima www.pipliakauppa.fi. Koska se oli mahdollista tehdä, kuuluu kyyninen vastaus. Näitä isoja kysymyksiä käsi- tellään ranskalaisen Éric-Emmanuel Schmittin pienimuotoisessa näytelmässä Einsteinin rikos. Valtosen kerronta on vahvaa, ihmiskohtalot aitoja ja eläviä. LÄPPÄKIRJA Hauska tapa oppia Raamattua. Einsteinin ja kulkurin kohtaaminen on keksitty tarina, mutta sen kautta ollaan kiinni todellisissa asioissa, kuten elämän tarkoituksessa. Suomen Pipliaseura | myynti 010 838 6520 | myynti@piplia.fi | www.pipliakauppa.fi | Näytelmä pohtii tiedemiehen vastuuta. houkuttelee kulkurin raporJumala-puhe ei ole vain kirtoiman Einsteinin kanssa käyjailija Schmittin mistään keskusteNäykeksintöä, vaan luista
rin, jännitysromaanin ja rakkauskertomuksen lajityyppejä, joten sen parissa viihtynevät hyvin monenlaiset lukijat. Kesän mittaan hän tekee myös kaivuutöitä kotinsa pihamaalla. Sen verran meitä suomalaisia on nimittäin joululaulu-uskossa. Kirjoituksia joululauluista. Suom. Monia vähän kuultuja tai jo kokonaan unohdettuja lauluja teki- jät nostavat ansiokkaalla tavalla esiin. Kertojan suhdetta uskontoon sävyttää kielteinen koke- Enwaldin ja Esko Karppasen esseekokoelma On ruusu putkahtunna, joka kertoo laulujen syntyhistoriasta, taustoista ja symboliikasta. Nimettömäksi jäävä päähenkilö, kenties Olli, täyttää samana kesänä 18 vuotta. Puolisoni oli oikeassa, tämän kirjan myötä ymmärrys miestä ja ihmistä kohtaan on kasvanut. Verraton opus kaikille joulua rakastaville – ja niillekin, jotka vähemmän siitä viehtyvät. Tammi. Anna-Maija Viitanen. ntamo. Enwald ja Karppanen keskit- tyvät vanhoihin ja melko tuntemattomiin joululauluihin, mutta ottavat kantaa myös uusiin ja kevyempiin lauluihin, vaikkapa tonttujen filosofian muodossa. Tarina sijoittuu amerikkalaiseen Auroran pikkukaupunkiin, jossa nuori kirjailija Marcus ja hänen vanhempi esikuvansa Harry joutuvat keskelle Harryn nuoruudessaan syvästi rakastaman Nola-neitosen murhavyyhtiä. Koukuttavaa lukemista Sveitsiläistä kirjailijaa Joël Dickeriä luonnehditaan myyntipuheissa ranskankielisen kirjallisuuden supertähdeksi. Kirjan yksi teema on koulunkäynnin mahdollinen keskeytyminen ja käyttämättä jäänyt mahdollisuus lähteä stipendiaatiksi Yhdysvaltoihin. Koulun päätyttyä hän menee töihin rakennusfirmaan maksaakseen pois perheen velkaa. Kauneimmat joululaulut -tilaisuudet kokoavat vuosittain reilun miljoonan verran väkeä laulamaan yhdessä joululauluja mitä erilaisimpiin paikkoihin kirkosta kapakoihin. Otava. Isä on menettänyt työpaikkansa sairauskohtauksen seurauksena. Kaunokirjallisuudessa on paljon kuvattu päämäärätöntä tilanteesta toiseen ajautumista. Miljoona suomalaista ei voi ol- la väärässä. Kesän mittaan päähenkilö perustaa ystävänsä Jukan kanssa laittoman radioaseman. 2 0 1 4 33 Syväsukellus joululauluihin Kirja Hauskasti nimetty kirja kertoo, miten joululaulut ovat syntyneet. Uudet joululaulut ovat iskelmällistyneet, mutta joulussa lepääminen on silti myös niissä läsnä. Dicker osaa punoa kirjan juonta koukuttavasti. Joulussa kohtaavat rikkaus ja köyhyys, aineellisuus ja hengellisyys, osattomuus ja yltä- Mari Teinilä Olli Jalonen: Miehiä ja ihmisiä. Dickerin romaani Totuus Harry Quebertin tapaukses- Risto Kormilainen kylläisyys. Sukupuota on laadukkaasti kirjoitettua ja samalla viihdyttävää luettavaa. Teos on moniulotteinen syväsukellus joulun maisemaan. Realistisesti vastakohtaisuudet näkyvät myös lauluissa. mus Ryttylässä pidetystä rippikoulusta. Harvinaista kyllä, tällä kertaa voi sanoa, että mainos ei liioittele paljoakaan. Anna-Kaisa Pitkänen Joël Dicker: Totuus Harry Quebertin tapauksesta. Kirja yhdistelee kiinnostavasti dekka- Liisa Enwald – Esko Karppanen: On ruusu putkahtunna. Uni muuttuu todeksi ja arki ihanteiksi. Jalosen teoksessa on sitäkin, mutta silti Jalonen vie lukijan pidemmälle. Nimensä kirja saa Jesajan kirjaan pohjautuvan Es ist ein Ros´ entsprungen -laulun vanhasta käännöksestä. 215 s. Isoistakaan asioista perheessä ei ole tapana puhua, mutta äidin, isän ja pojan yhteiselämässä on vähäpuheisuudestaan huolimatta silti jotakin hyvin sympaattista. Mutta kuinka moni tietää, miten laulut ovat syntyneet, ketkä niitä ovat tehneet ja mitä symboliikkaa niihin kätkeytyy. Tarina kerrotaan minä-muodossa. Y HD E SSÄ K o t i m a a 2 7. 509 s. Nuori ihminen on oppinut tekemään päätöksiä. Kesän päättyessä kertojasta on kasvanut mies ja ihminen, joka kantaa vastuuta itsestään ja lähimmäisistään. Juonen kuluessa ilmenee, että Nolan monikerroksisen persoonan taustalla vaikuttaa helluntailaishenkinen kristitty lahko, jonka saarnaajalta pappisisä on hakenut vastauksia tyttärensä ongelmiin. 1 1 . Urho Kekkonen, Veikko Vennamo ja Lasse Virén ovat kesän uutisnimiä. Hän alkaa myös seurustella. Se vie menneeseen maailmaan, joka on yhtä aikaa kaukana ja lähellä. liroolit näkyvät niissä selkeinä: taatto noutaa kuusen ja äiti laittaa kystä kyllän. Olli Jalonen on kirjoittanut hienon kirjan. 813 s.. Miehiä ja ihmisiä kertoo kesästä 1972 Hämeenlinnassa. Papin opetus ei jättänyt hänelle jäljelle palastakaan Jumalaa. Oivalliseksi oppaaksi asettuu tähän maastoon Liisa Hieno romaani miehistä Puolisoni sanoi, että tämä kir- ja kannattaa lukea, jos tahtoo ymmärtää paremmin suomalaista miestä. Teos avaa joululauluihin aivan uutta näkökulmaa, sillä tekijät ovat vaivautuneet pintaa syvemmälle tutkiessaan joululaulujen aarteistoa. Keskeiseksi henkilöksi nousee myös työtoveri Rekku, joka jonkin mittapuun mukaan on vammainen ihminen
Jos kylään on tulossa joululauluille allergisia kavereita, kannattaa valita vanhan liiton amerikkalaisia laulajia. Olen sen ilmestymisen jälkeen puhunut hengellisestä häpeästä reilusti yli sadassa tilaisuudessa, useissa eri maissa, Kettunen kertoo. Häpeästä kertovien kirjeiden kirjoittajat ovat syntyneet pääosin toisen maailmansodan molemmin puolin. Oli syy mikä tahansa, minusta on vuosien saatossa kehkeyty- nyt melkoinen joululauluekspertti. Ja mikä sopisikaan piparitalkoisiin paremmin kuin Nissen ja Nassen joulupolkka! Lapsuuteni jouluista muistan kaksi punakantista vinyylile- vyä. Seksuaalisuus ja siihen liittyvät tarpeet ovat siunaus, mutta pahimmillaan melkoinen häpeän lähde. Täällä on kuitenkin aika paljon kauneutta ja rakkautta. Nat King Colen tai Frank Sinatran svengaavat sovitukset tahdittavat glögi-iltamia niin, etteivät vieraat edes tajua kuuntelevansa joululauluja. Moni kokee että ei saa olla totta sellaisena kuin oikeasti on. Hän ei hae anteeksiantoa synteihinsä vaan haluaa tulla nähdyksi ja kohdatuksi. Saan tuosta kertosäkeestä voimaa keskelle pimeintä vuodenaikaa. – Leiman lyöminen on usein vaikuttanut negatiivisesti myös kyseisen ihmisen hengelliseen elämään ja jumalasuhteeseen. P aavo Kettusen tuoreen häpeä-tutkimuksen aineisto koostuu yli neljästäsadasta kirjeestä. Jaksa sinäkin vaeltaa! Noora Wikman noora.wikman@kotimaa.fi K o t i m a a 2 7. Kaikkea ei pidäkään avata julkisuudelle, kuten median paljastusohjelmissa on tapana. Kertosäe menee näin: ”Katso Jumalan maailmaa, katso kauneutta. Sukupolvien väliset erot häpeän kokemisessa nousevat Kettusen kirjassa varsin selvästi esiin. Rauhoittumisen ja tunnelmoinnin taustalla soivat suomalaiset klassikot. 2 0 1 4 Tulla nähdyksi ja kohdatuksi KIRJA Professori Paavo Kettunen avaa uudessa kirjassaan polkuja häpeästä hyväksyntään. Hänen vuonna 2011 ilmestynyt tutkimuksensa Kätketty ja vaiettu – suomalainen hengellinen häpeä nosti kipeän teeman päivänvaloon. – Kirja on tarkoitettu ihmisille, jotka miettivät omaa identiteettiään sekä itsetuntonsa ja häpeänsä kanssa selviämistä. Onko siitä kärsivien auttamiseen paneuduttu. Moni kyllästyy kauppakeskuksissa soiviin joululauluihin jo pitkälti ennen joulua, toiset eivät voi sietää niitä alun alkaenkaan. Täällä jaksat sä vaeltaa, täällä on rakkautta.” Vuoden viimeisenä kuukautena itse kunkin voimat alkavat olla vähissä. Tämän päivän seurakuntalaisella mielen pohjavire on kuitenkin toisenlainen. Itä-Suomen yliopistossa käytännöllisen teologian professorina työskentelevä Paavo Kettunen kantaa epävirallista häpeäprofessorin titteliä. Asiaan on toki herätty, mutta ei vielä riittävästi. En tiedä, miksen itse kyllästy joululaulujen kuuntelemiseen. Mikäli henkilö joutuu valitsemaan kirkon ja rakkaussuhteen välillä, hän todennäköisesti päätyy jälkimmäiseen. Olisiko elämässämme tilaa Jumalalle, joka ei ole kärkäs rankaisemaan. Ehkä se liittyy hyviin muistoihin lapsuuden jouluista tai ehkä olen vähän vinksahtanut. – Heiltä voi päinvastoin puuttua määrätynlaista ”hienotunteisuushäpeää”. Pidän sitä myönteisenä, elämää suojelevana tunteena. Olisiko tilaa Jumalalle, joka ymmärtää ihmisen pienuutta, epävarmuutta ja valintojen vaikeutta. Nuorempien ikäluokkien häpeäidentiteetin Kettunen näkee erilaisena. Monelle ihmiselle ne saattavat olla ainoita tilaisuuksia tavata muita koko viikonloppuna.. – Heillä korostuvat negatiiviset häpeätunteet ja myös seksuaalisuus on paljon esillä. – Sellaiset asiat on kirkkomme piirissä pitkään sivuutettu. Toisella on iloisia ja toisella hartaampia joululauluja lapsilaulajien esittämänä. Toisaalta pohdin kirjassa myös sitä, millä tavalla kirkon työntekijä voisi kohdata kyseisen ihmisen. Hartaampien joululaulujen joukossa on laulu, jota en ole kuullut missään muussa joululaulukokoelmassa. Häpeästä hyväksyntään heittää kirkollemme tiukan haasteen. 1 1 . Suurin osa ihmisistä ei ymmärrä innostustani. 34 Y H D E S SÄ NOJATUOLI Voimaa vaellukseen A dventin aikaani ja joulunodotustani siivittää lähes jatkuvasti soiva joulumusiikki. Kettusen uusi kirja Häpeästä hyväksyntään on konkreettisempi kuin muutaman vuoden takainen tutkimus, joka käsitteli samoja teemoja. – Yllätyin kirjani herättämästä suuresta mielenkiinnosta. Häpeän kokemuksessa olennaista on, millainen on suhteemme toisiin ihmisiin ja Jumalaan. Takana on pitkä vuosi, monella on töissä kiireistä ja pitäisi vielä jaksaa laittaa joulua ja lähettää kortteja. Tutkija käsittelee myös homoseksuaalisuuden ja transseksuaalisuuden leimaamista synniksi. Millä tavalla seurakuntaelämässä tunnistetaan hengellistä häpeää. Messun jälkeen olisi hyvä olla kirkkokahvit tai yhteinen lounas. Huomaan kuitenkin usein hyräileväni mielessäni tätä Petter Ohlsin säveltämää ja sanoittamaa laulua Jouluaamuna. Useinhan nämä kaksi asiaa kietoutuvat toisiinsa. Häpeää on viime vuosikymmeninä tutkittu paljon, mutta teologisena kysymyksenä sitä on käsitelty vain niukasti. Pyrin myös valitsemaan levylautaselle tilanteeseen ja seuraan parhaiten sopivan joululevyn. Se on tuottanut asianosaisille häpeää sekä salailun tarvetta. Kettunen nostaa esiin esimerkiksi yksinelävien seksuaaliset tunteet ja tarpeet. Oikeastaan voisin sanoa, että olen joululaulufanaatikko. Niissä tavalliset ihmiset tuovat esiin ihmisten hengellisyyteen liittyviä, joskus intiimejäkin häpeäkokemuksia. – Jumalanpalvelukseen tulijan ajatellaan kokevan syntisyyttä ja syyllisyyttä. Näiden tarpeiden täyttämiseen Kettunen esittää myös ratkaisuja. – Itselleni on vuosien mittaan tullut yhä tärkeämmäksi ymmärtää ihmisen ja Luojan suhde molemminpuolisena kaipauksena. Kuuntelen mielelläni mitä tahansa joululaulujen hevisovituksista heleä-äänisiin lapsikuoroihin. Musiikkityylien suhteen olen kaikkiruokainen. Professori pitää hengellistä häpeää edelleen jonkinasteisena tabuna. – Jumalanpalveluksen tulisi olla yhteisöllinen liturgialtaan ja muodoiltaan. Kettusen mukaan häpeän näkökulma olisi hyvä huomioida jo kirkon perusteologiassa
Hakeudumme kohti inhimillistä vuorovaikutusta ja keskinäistä kohtaamista. Tämän päivän seurakuntalaisella mielen pohjavire on kuitenkin toisenlainen. Poikatyönohjaajan tehtävän jätettyään hän työskenteli Imatran uuden Päivärannan kurssikeskuksen hoitajana eläkeikään saakka. heelleen mahdollisimman hyvät ja turvalliset puitteet ja kannusti meitä lapsia omissa valinnoissamme ja elämämme vaiheissa. Eläkevuosinaan Juvalla Aate Piisola kiinnostui tutkimaan sukujuuriaan, kotipaikkakuntansa historiaa ja dokumentoimaan elämäänsä lapsuus- ja nuoruusvuosilta sekä myöhemmistäkin elämänvaiheista. – Tärkeää on, että oivallamme olevamme vasta matkalla, emmekä vielä perillä. Viisikymmenluvun puolivälissä hän avioitui ja perusti perheen vaimonsa Saaran kanssa Luumäelle. Isällemme tärkeitä olivat perhe, suku ja yhteiset kokoontumiset juhlapäivien tai muiden tapaamisten yhteydessä. Perhe kasvoi neljällä lapsella ja elämä oli työntäyteistä. Aate halusi suoda per- PERHEUUTISET 80 VUOTTA täyttää entisen Mikkelin maaseurakunnan eläkkeellä oleva talouspäällikkö Esko Laamanen 2.12. Se on vain piilossa. Viimeisiin vuosiin saakka hän eli myönteisesti eteenpäin katsoen, vaikkakin sairaudet ajoittain vaikeuttivat elämää. Espoossa ja Porvoon hiippakunnan piispa Björn Vikström Göran Stenlundille Närpiössä 13.12. Paikka, jossa jokainen hyväksytään omana – joskus raadollisenakin – itsenään. Vesa Keinonen Perheuutiset: Kotimaa, Perheuutiset, PL 279, 00181 Helsinki tai sähköpostitse: toimitus@kotimaa.fi TUNNUSTUKSET Seurakuntatyön kunniamerkillä palkitaan vuonna 2014 ylikonstaapeli Keijo Luostarinen, luokanopettaja Tuula Rikala, toiminnanjohtaja Göran Stenlund ja insinööri Pekka Kiuttu. 1970-luvulla Imatralla asuessaan hän kiinnostui järjestö- ja luottamustehtävistä ja toimi erilaisissa vastuutehtävissä useissa yhdistyksissä ja järjestöissä sekä Imatran kaupungin luottamuselimissä. Pelkkä uskonnollinen puhe ei riitä. Hänellä oli selkeä suunta ja tavoite, jota kohti mennä. Isämme luonteeseen kuului halu tutustua ja kokeilla uusia asioita. Häpeätutkija haaveilee seurakunnasta, joka olisi olemisen yhteisö. – Se voisi toimia myös vastapainona yhteisöille, jotka keskittyvät toimintaan. 2 0 1 4 35 TEOLOGIASSA TAPAHTUU KUOLLEET Aate Piisola kuoli 20. Y HD E SSÄ K o t i m a a 2 7. Perheen menetettyä isänsä varhain Aate joutui ottamaan vastuulleen jo nuorena pienen maatilan työt ja huolenpidon sisaruksista. 1 1 . lokakuuta 2014 Juvalla. Kettunen uskoo, että ihmisen perimmäinen kaipuu on ajasta toiseen aika samanlainen. Isämme Aate Piisola syntyi ja kasvoi Juvalla, kymmenlapsisen perheen vanhimpana. Jumalanpalvelukseen tulijan ajatellaan kokevan syntisyyttä ja syyllisyyttä. Isämme työskenteli nuorisonohjaajan tehtävissä useilla eri paikkakunnilla työuransa aikana. Yhteisöllisyyden luomisessa on hänen mukaansa viime aikoina edistytty. Pisimpään hän vaikutti Kajaanissa ja Imatralla poikatyönohjaajana. Seppo Piisola ,Eija Piisola, Auli Mäenpää, Sari Sume TUNNETTUA, LUOTETTAVAA LAATUA tutustu lAAJAAN MAllistooN: apuajoneuvo.fi KOKO MAAN KATTAVA HUOLTO tilAA EsitE: 040 1244 282 S JA TOIMITU 888WA 2300,- 778NR 2200,Maahantuonti, Myynti ja vuokraus: 889Xl 3300,- PARAS HINTA- / LAATUSUHDE Kuusiluoto oy | Kehittä jänKatu 16 | 04440 järvenpää | info@apua joneuvo.fi S H O P R I D E R® Aate Piisola. Hän oli kuollessaan 87-vuotias. Hän arvosti perinteitä ja halusi vaalia niitä. Kettunen pitää kirkkoa oppimiskykyisenä organisaationa. Eläkkeelle jäätyään Piisolat palasivat takaisin synnyinkuntaansa Juvalle, jossa viettivät kesät lapsuudenkodin läheisyyteen jo 60-luvulla rakennetussa rakkaassa kesämökissään. Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen jakaa kunniamerkit Keijo Luostariselle ja Tuula Rikalalle Mikkelissä 9.12., Espoon hiippakunnan piispa Tapio Luoma Pekka Kiutulle 9.12. Mikkelissä (perhepiirissä). He saivat kulkea yhteistä matkaa lähes 60 vuotta. Kirkon Nuorisotyöntekijöiden Liiton puheenjohtajana hän toimi vuosina 1976–77, Imatran Kristillisen Työväen Yhdistyksen paikallisosaston ja Suomen Kristillisen Työväen Liiton puheenjohtajana 1980–90-luvuilla. Perustelu seurakuntatyön kunniamerkin saamiselle on erityinen ansioituminen kirkon työssä. Hänen kiinnostuksensa ja hengellinen vakaumuksensa veivät hänet kuitenkin monien vaiheiden kautta opiskelemaan Järvenpään Luther-opiston nuorisonohjaajan koulutukseen, josta hän valmistui vuonna 1954. Pitää muistaa, että runsaankin aktiivisuuden keskellä voi olla paljon yksinäisyyttä. Yh- teisöllisyyden eteen pitää ponnistella
Työskentelin aiemmin seurakuntapastorina Rantakylässä ja Salo-Uskelassa. Välillä istun toimistossa, käyn kahdenkeskisiä keskusteluja osastoilla tai ajan toiselle puolelle maa- NIMITYKSET Kirkon akateemiset AKIn syysvaltuusto valitsi AKIn puheenjohtajaksi toiselle kaudelle Alavieskan kirkkoherran Eija Nivalan. Kirkon akateemiset AKIn sekä sen jäsenjärjestöjen Suomen Kanttori-urkuriliiton ja Suomen kirkon pappisliiton syysvaltuustot pidettiin Vantaalla 20.–21.11. Molemmissa seurakunnissa työni painottui nuoriin. Lännessä Outokumpu kuuluu alueeseeni ja idässä kuljen rajaa myöten. Nivala valittiin uudelleen myös Suomen kirkon pappisliiton puheenjohtajaksi, jossa tehtävässä hän on toiminut kolme vuotta. Työpisteeni on Honkalampikeskuksessa, Liperin Ylämyllyllä. Joudun ponnistelemaan etsies- ovat ne, joissa koen kehitysvammaisten viisauden puhutelleen itseäni. Työalueeni alkaa Valtimolta ja ulottuu eteläisimmillään Kesälahdelle. Laura Korhonen on määrätty Kiuruveden seurakuntapastorin virkaan 1.11.2014–31.10.2016. Muutama viikko sitten pohdimme 40–70-vuotiaiden asuntolassa kiitollisuutta. alkaen toistaiseksi. Satu Ruhanen on määrätty Outokummun I seurakuntapastorin virkaan 1.11. Sielunhoito ja pastoraalipsykologia 3 op Moderni uskonnollisuus 3 op Johdatus eksegetiikkaan 5 op Raamatun kreikka 10 op Ortodoksisuus Karjalassa ja Suomessa 3 op Ikoniteologia 3 op Hinta 10 €/op uef.fi/avoinyliopisto avoinyliopisto-ohjaus@uef.fi UEF ADUCATE Avoin yliopisto Olen iloinen työstäni kirkossa, koska työni on lähetyskäskyn ytimessä: Koen tekeväni töitä sellaisten ihmisten kanssa, joita tavoitetaan muuten melko huonosti. Toivottavasti en kuitenkaan yhtä kuiva! torin Eero Annalan toiselle kaksivuotiskaudelle. Tulevaisuudessa olen ryppyinen kuin rusina. Kehitysvammaistyön papin paikka tuntui aluksi aika haastavalta. Niiden hoitajana saan tehdä töitä. Tulin alalle, koska koin kutsun papin työhön ja sain ottaa vastaan pappisvihkimyksen. Tunnen suurta kunnioitusta monien yhteistyökumppaneitteni ammattitaitoa ja sitoutumista kohtaan. Parasta työssäni ovat sana ja sakramentit. alkaen toistaiseksi. Nivala aloitti AKIn puheenjohtajana kaksi vuotta sitten. 36 Y H D E S SÄ K o t i m a a 2 7. 2 0 1 4 kirkon töissä KOULUTUSTA ”Parasta on yhteinen oivallus” Kirkon töissä Kehitysvammatyön pappi Minna Snellman saa palvella erilaisia kirkon jäseniä Joensuun seurakunnassa. Riikka Pääkkönen on määrätty hoitamaan osa-aikaisesti Kuhmon II seurakuntapastorin virkaa 1.1.–31.12.2015. Katso koko ilmoitus kirkon rekrytointisivuilta. Moni mainitsi suurimmiksi kiitosaiheikseen elämän ja Jumalan. messun yhteydessä Kuopion tuomiokirkossa. Mitä siihen voisin lisätä. Samoin Suomen Kanttori-urkuriliitto valitsi puheenjohtajakseen Keravan kant- Yhdessä tekeminen on useimmiten voimaa antavaa. KUOPIO Piispa Jari Jolkkonen avustajineen toimitti papiksi vihkimisen pyhäinpäivänä 1.11. Olen työskennellyt kehitys- On suuri ilo, jos edes hetken verran puolin ja toisin koemme ymmärtävämme toisiamme. kuva: Kari Tanskanen kuntaa kirkkopyhän messua toimittamaan tai vierailemaan koulussa. 1 1 . TEOLOGIAN OPINNOT AVOIN YLIOPISTO JOENSUU | KUOPIO Toteuta haaveesi! Jakso kerrallaan kohti tavoitetta. Jani Vanhala on määrätty hoitamaan Ilomantsin seurakunnan kappalaisen virkaa 1.– 30.11.2014. Teen töitä kehitysvammaisten, heidän perheidensä ja heitä avustavien työntekijöiden parissa. vammaistyön pappina Pohjois-Karjalan alueella kolmen vuoden ajan. Antti Kyytsönen on määrätty hoitamaan osa-aikaisesti Rantakylän II kappalaisen viran sijaisuutta 1.11.2014 – 14.5.2015. Marja Juntunen on määrätty Pyhäselän osa-aikaisen I seurakuntapastorin virkaan 1.11. Haastavaksi hommani tekevät alati vaihtuvat työtoverit esimerkiksi rippikoulutyössä. Pidän myös työni vaihtelevuudesta. Papeiksi vihittiin seitsemän teologian maisteria seuraavin virkamääräyksin: Salla Autere on määrätty hoitamaan Pyhäjärven seurakuntapastorin viran sijaisuutta 1.11.2014–30.4.2015. Mieleenpainuvimpia hetkiä Minna Snellman viittoo kuvassa Jeesus-sanaa. Etänä ja verkkovälitteisesti – opintojaksoittain tai -kokonaisuuksittain. HIIPPAKUNNAT HAAVEENA Anna-Kaisa Pitkänen PAIKKOJA AVOINNA Itäisellä Uudellamaalla Lapinjärven suomalaisessa seurakunnassa ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävä osa-aikainen (52 %) KANTTORIN VIRKA Haku 18.12.2014 kello 15 mennessä. Työn hakua pohtiessani olin kuitenkin miettinyt, kuka toimisi tuntemieni kehitysvammaisten lasten pappina. Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa www.kotimaa.fi/tyopaikat. Uskaltauduin onneksi hakemaan tätä virkaa ja olen viihtynyt tässä hyvin. säni erilaisia tapoja kommunikoida niiden kanssa, joille puhuttu kieli ei ole tärkein kommunikointikanava
Hakuaika virkaan päättyy 18.12.2014 klo 15.00. Lisätietoja tehtävästä antaa 28.11. 3.10. 13.9. Tilaushinnat 9 1.3. 11 15.3. 29.8. puh. 5 195 390 Matkailu Koulu ja uskonn Yhteisvastuu Kokous-, kurssi- 14.3. tilattavien sanoma- tai aikakauslehtien 18 3.5. Kestotilaus 12 kk 125 € 10 8.3. Hakemukseen on liitettävä nimikirjaote kappalaisen viran hakua varten. 25.7. 4.1. 2 0 1 4 PAIKKOJA AVOINNA JULISTETAAN HAETTAVAKSI Pornaisten seurakunnassa on avoin määräaikainen ja osa-aikainen kirkkoherranviraston TOIMISTOSIHTEERIN TEHTävä Lappeenrannan seurakunnat hakevat Kesätyöntekijöitä nuoriso- ja rippikoulutyöhön kesälle 2015 Etsimme innokkaita kirkon työhön kouluttautuvia kesätöihin Saimaan rannalle etelä-karjalaan. 23.8. SjögårdAndersson. 18.4. 15.2. 12 kk 132 €,5.4. Kesätöiden kesto n 2–3 kk. Herättäjäjuhlat, hintojen muutokseen. 12.9. Vähintään kuukauden11.4. Ti 2.12. KotimaaPro 145 € 12 22.3. 18.7. 6 kk 66 €28.3. 7.3. 18.10. edellisen viikon 3 19.1. Kuoreen merkintä: Toimistosihteeri. aineistot: 2 12.1. 18.30, ”Joulua odotellessa”. 13.6. 21.3. 10. Lisätietoja tehtävistä antaa nuoriso- ja rippikoulusta vastaava pappi Laura Liikanen 040 3126 306 Lähetä vapaamuotoinen hakemus 19.12.2015 mennessä osoitteeseen: lappeenrannan seurakuntayhtymä / keskusrekisteri/kesätyönhakija PL45 53101 LPR tai sähköisesti: laura.liikanen@evl.fi 37 julistaa haettavaksi lohjan seurakunnan ii kappalaisen viran Virka edellyttää suomen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä ruotsin kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa. Määräaikaiset 13 29.3. 23.5. klo 4 14 mennessä 26.1. 6.9. www.kylvaja../lahjoita Tikkupolku 1 49400 Hamina Päätoimittaja: Mari 05-755 Teinilä 6670 Puh. 1.2. 22.2. sallimaan 24 14.6.nointiin 6.6. Musiikki opiston oppilaat. ajaksi 17 26.4. klo 13–15 kirkkoherra Petteri Kerko, puh. Hakemuksia ei palauteta. Ke 3.12. www.sujuu.fi Pirjo Teva 020 754 2292 Aineistot: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi (otsikoksi lehden nimi ja julkaisupäivä) Puh. 20.9. 16.8. 15.8. Konsertti kirkossa klo. 82 214 429 Ilmoit Varaus/aineisto Teema/erikoisp Ilmoitusvaraukset ja28.12.11 1 5.1. KOTIMAA-YHTIÖT Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki PL 279, 00181 Helsinki Puh. 0400-554 615. JEPUAN SEURAKUNTA Ti. 2.12 klo 18.30 Naisryhmä seurakuntakodissa. 08 4639 200 HELSINGIN RAAMATTUKOULU voimasanoja PIPLiA. Sähköpostitse 6 9.2. Ilmoitushinnat 2,50 €/pmm + alv 24?% Julkaisuaikataulu rivi-ilmoitukset (10–30 mm) 2,20 €/pmm + alv 24?% Nro Ilmestyy 2.2. 27.6. 5.9. asiakasmarkki henkilörekisteri25-26 21.6. 20 pe 18.5. Kesän tuplanum 21 24.5. digilehden 24?%. Espoon hiippakunnan tuomiokapituli Työsuhde on 31.12.2017 asti ja viikkotyöaika on 30 tuntia / viikossa. 2.5. Kesämenot & ku 4.7. Tervetuloa! www.lestis.fi. www.kotimaa-yhtiot.fi PALVELUHAKEMISTO MEDIATIEDOT 2012 Lähetysyhdistys Rauhan Sana Ilmoitushinnat Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa www.karjalanevankelinenseura.net Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki PL 279, 00181 Helsinki PÄIVÄN TUNNUSSANA p. Tarvitsemme leirityöhön 2 kesänuorisotyön ohjaajaa ja 3 kesäteologia, sekä kesäkanttori / kanttorin viransijainen. 19.9. Espoon hiippakunnan tuomiokapitulille osoitetut hakemukset toimitetaan osoitteella: Espoon hiippakunnan tuomiokapituli, Kirkkokatu 10, PL 203, 02771 Espoo, espoo.tuomiokapituli@evl.fi. 010 838 6520 myynti@piplia.fi www.pipliakauppa.fi LAHJOITUKSET FI58 8000 1800 0557 83 Suomen Pipliaseura | www.piplia.fi PL 54 | 00241 HELSINKI Ilmoitusmarkkinointi www.helsinginraamattukoulu.fi Kaikkea maan ja taivaan väliltä. 14-15 Pääsiäisen tupla 16 19.4. 8 23.2. lain puitteissa. 9.5. 2.8. 4.10. Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi KOKOUKSIA Seurat Lestadiolaisten ylioppilaskodissa su 30.11.2014 klo 17.00 Vironkatu 7 c 4. 26.7. 1.8. 30.8. 1234 Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaa-lehdessä SEURAKUNNAT Ota yhteyttä ilmoitusmarkkinointi p. lähtien ja verokanta on 10?% 1.1.2013 19 10.5. Haastattelut 15.12.2014, johon erikseen kutsutaan. Kokous-, kurssi-. ti 15.5. 020 754 2000 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Su 30.11. 1 1 . Perhemessu kirkossa 1 adventtipäivänä klo. 9.8. 25.1. hoitamiseen sekä lain30.5. luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen 23 7.6. 8.8. 020 754 2350 www.sacrum.fi Yhteistyössä: Ilmoitusmarkkinointi Pirjo 020 754 2284 2,50Teva €/pmm Minna Zilliacus 020 754 2361 1/2 -sivu vaaka Sähköposti: 1/1 -sivu etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Määräpaikka s. perjantaina 11.1. 13. Kirkon musiikkij Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan 22 31.5. Kestotilaus 12 kk ja 29.2. 18.1. Faksi 020 754 2000 020 754 2343 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Sari Havia 020 754 2284 Jaana Mehtälä 020 754 2309 Kauniit ja nopeat nettisivut Myynti- ja markkinointipäällikkö: Minna Zilliacus 020 754 2361 Ilmoitustrafiikki: Laajan valikoiman ja hyvän palvelun kristillinen kirjakauppa. Hakemukset ansioluetteloineen tulee lähettää 11.12.2014 klo 14.00 mennessä osoitteella: Pornaisten seurakunta, Kirkkopolku 4, 07170 PORNAINEN. 26.9. 10.10. 22.8. Puhujina teol.yo Joona Niemelä ja pastori Lauri Seppänen. Pidätämme oikeudenJuhannuksen tu 27 5.7. 5 oikea alakulma, 2 x 150 mm Ilmoitustrafiikki: Takasivu ½-sivu vaaka Jukka Heinänen 020 754 2292 Takasivu faksi 0201/1-sivu 754 2343 Sähköposti: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Lisäveloitukset viite: ”Kotimaa” Ilmoitusvalmistus 60 €/tunti + alv 23 %. 8.2. Virkaan valitun tulee esittää hyväksyttävä lääkärintodistus. Y HD E SSÄ K o t i m a a 2 7. 05-755 6650 Fax Levikki ja lukijamäärä 38.563 kpl (LT 2010) 76.000 lukijaa (KMT Lukija 2011) Uusheräyksen Keskusliitto ry www.uusherays.fi p. 25.4. tilauspalvelut@kotimaa.fi 7 16.2. 11.10. 27.9. 010 838 6500 info@piplia.fi MYYNTIPALVELU puh. Eläkeläistapaaminen Kosken kylässä, Mikaelintuvassa klo. 040 752 0868 www.lyrs.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 Kustantaja FI57 4405 0010 0212 96 Rahankeräyslupa: 2020/2012/4280 Kts. Silfvergrén, Westerlund, Kalliokoski. 28-29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 12.7
Liturgia Stefan Djupsjöbacka. 38 Y H D E S SÄ K o t i m a a 2 7. Tiistai 2.12. Ristinkirkon kuoro, Helluntaiseurakunnan kuoro, Lahden Bach-kuoro, joht. En kuitenkaan suostu päästämään irti, sillä tuntuu siltä, että jos en itse hoida asioita, niin ne eivät mene niin kuin itse haluan. Samalla tavalla haluaisin heittää kiitokset aina sinne, minne ne kuuluvat. Pitäisi muistaa huokailla enemmän ylöspäin, heittää kaikki murheet kannettavaksi hänelle, joka on luvannut pitää minusta huolen. Haasteeni omassa rukouselämässäni on se, että se voisi kasvaa. En ole varma, onko lyhytsaJos itse tekisin niin, se tuntuisi naisuuteni vain määrittelemäoudolta, eikä se olisi aitoa. Sairaalapastori Jussi Ollila, Hyvinkää. Ruusu Tervaskanto sekä soitinyhtye. Aluekoordinaattori Hanna Räsänen, Lemi. Liturgi Ilari Kinnunen. Kappalainen Marika Huhtasalo, Salo. Jos joskus uskaltaudun porukassa rukoilemaan ääneen jonkun puolesta, voin pyytää esimerkiksi että siunaa Pyhä Ju- En ole tämän asian kanssa yksin. Vikaari Markus Mäkinen-Taina, Suomen Tunnustuksellinen Luterilainen Kirkko, Helsinki. Rovasti Kari Pekka Kinnunen, Tuusula. Laura Siltala klo 18.50, la klo 18.00 Perjantai 28.11. Muu musiikki: Kuolleiden muistolle: Ei mitään multa puutu. 11.00 Ortodoksinen liturgia Helsingin ortodoksisesta seurakunnasta, Lohjan Kaikkien pyhien tsasounasta. sena. (Jes. Jumaseen rukoukseen. On paljon muitakin, jotka kokevat samalla tavalla ja miettivät samoja kysymyksiä. En jaarittele turhia, enkä Tuntuu, että siinä on kaikki, käytä hienoja kielikuvia. Olemmeko me jotenkin hengettömiä. non meditatiivilan kanssa. Keskiviikko 3.12. Torstai 4.12. Jumalanpalvelukset Sunnuntai 30.11. Tiedän, että Jumala pitää minusta huolta. 1 1 . Keskiviikko 3.12. internetissä sekä FM-taajuuksilla: www.jouluradio.fi. vät harhailemaan. Jouluradio Toivontuottajien Jouluradio soi 30.11.–6.1. lalla voisi olla minulle enemEn yksinkertaisesti jaksa pysyä män annettavaa, jos vain antairukouksessa. Maanantai 1.12. Hiippakuntasihteeri Raine Haikarainen, Helsinki. Lauantai 29.11. Saarna ja liturgia seurakuntapastori Kaija Jyrkkä. Nuorisotyönohjaaja Laura Suomela, Tampere. Aini tekosyy sille, ettous ja rehellisyys Pelas- ovat minulle tärten halua antautua enemmän rukouktukse- keitä asioita niin selle. Viestintäjohtaja Seppo Simola, Helsinki. Alkusoitto: G.F. Välillä koen, ihmissuhteissa ni ei että pitäisi antaa kuin hengellisessä ole rukouksen rukoukselle enemelämässäkin. Kanttori ja urkuri Sanna Peltola. Yle Fem 14.05 Ensimmäisen adventin jumalanpalvelus Sipoon kirkossa. TV1 10.00 1. Haluan luottaa Raamatun lupaukseen siitä, että ryövärikin pääsi Taivaaseen, vaikka sanoi vain, että muista minua kun olet kotona. Minun ei tarvitsisi murehtia itse joka asiaa puhki. Toisaalta en jaksa kantaa suurta syyllisyyttä tästä. Saarna Katja Korpi. Yle Radio 1 10.00 Jumalanpalvelus Lahden Ristinkirkosta, Keski-Lahden seurakunnasta. nen, (Saara Aittakumpu). Torstai 4.12. Aurora Ikävalko, Sakari Kokko- MAIJA P. 18.00 Eduskunnan juhlakonsertti Kauhajoen kirkosta. Yle Radio 1 Sunnuntai 30.11. Toiminnanjohtaja Eero Jokela, Helsinki. Olemmeko laiskoja rukoilijoita. Toisaalta tiedostan, että asiat voisivat mennä silloin jopa paremmin. Palveluksen toimittaa pappi isä Kalevi Kasala, avustajana diakoni isä Seppo Pesonen. Lauantai 29.11. 2 0 1 4 Jyväskyläläisen stand up -koomikon Mikko Vaismaan, 43, haasteena on koettaa päivittäin katsoa ristiin, eikä silmät ristissä omaa nenää kohti. Lapsikuorot Liekki ja Valonlähde, joht. sanaisesti, kuin runoa lausuen. Kanttori Aurora Ikävalko. Suora lähetys. pituudesta tai män aikaa, yrittää Vielä koskaan en rakentaa vahvem- sanojen hienouole päässyt kunpaa dialogia Juma- desta kiinni. Huokailen pitkin päivää, mutta liian usein ne huokaukset kääntyvät sisäänpäin. Pastori Jorma Katainen, Adventtikirkko, Tampere. Sanon mitä haluan sanoa. Kanttori Lauri Palin. Ehtookelloina Sievin kirkon kellot. Saarna Sanna Kerola. Nuoret ja vanhat lukevat tekstejä, laulavat ja soittavat. 32:15–20). 75 vuotta talvisodan syttymisestä. kuva: www.k-mikko.fi RADIO & TV Aamuhartaus Yle Radio 1 klo 6.15 ja 7.50 Perjantai 28.11. Raamatun luku, näyttelijä Tarja Keinänen. Jumalalla olisi tarjota minulle vapautuneempi arki, jos vain uskaltaisin päästää irti. Tesktinlukijat Simo Hiilamo. 15.10 Pisara. Aamen” Minun rukoukseni Mikko Vaismaa haluaa olla aito myös rukouksessa. Kaipaan sitä, että uskaltaisin irrottaa langat omista käsistäni. Ajatukseni lähtesin hänelle enemmän tilaa. adventtisunnuntain perhejumalanpalvelus Rovaniemen kirkossa. Maanantai 1.12. Diakoni Titta Hämäläinen, Tallinna. Händel: Riemuitse, tytär Siion. Tiistai 2.12. Minun tapani rukoilla on huokailla pitkin päivää lyhyitä ja ytimekkäitä lauseita. Uskon, että kelpaan Jumalal- mala tämä ihminen, hänen perle juuri sellaisena rukoilijana heensä ja kaikki ne tilanteet, kuin olen: lyhyt- ja suorasanaijotka hänen eteensä tulevat. Esimerkiksi aamulla saatan sanoa että siunaa tämä päivä. Hannele Juutinen, pappi. Iltahartaus ”Siunaa tämä päivä. Hän haluaisi vapauttaa minut monesta taakasta. Pelastukseni ei ole rukouksen pituudesta tai sanojen hienoudesta kiinni. Tiedän, että Jumala ei arvo- ta ihmisiä sen mukaan, miten hyvin he rukoilevat. Muut ohjelmat TV1 Lauantai 29.11. Virret: 13:1; 134:1,4; 15; 1; 6:1–3; 2; 3:1,2,6. vain sen, mikä on päällimmäiJoku toinen rukoilee monisenä mielessä. Avustava pastori Miika Hämäläinen. Urkuri Marjukka Liimatainen
Opetusneuvos, rovasti Kalevi Virtanen on tehnyt elämäntyötään kirkollisessa lapsi- ja nuorisotyössä sekä kirjoittanut useita kirjoja. Tekstit: Ps. miskertomus tojoittaja tai kirjoitteaa, että Jumala Hän sanoo: Maa- tajaryhmä kertoo katsoessaan luoilma on kauniim- vakaumuksestaan, maansa toteaa sen että huolimatpi, kun sinä olet hyväksi. Hän tulee luoksesi ja istuu kanssasi illalliselle. Se kertoo ensin, että Jumala on luonut kaiken, se toistaa uudestaan ja uudestaan sanomaa: Jumala näki, että se oli hyvä. Siinä käärme puhuu kuin vanha tuttu, ihminen luodaan maan tomusta, hänen yksinäisyytensä nousee esiin. Jumata synnistä luosiinä. Kutsu on luottamuksen osoitus, jonka vastaanottaja astuu sisälle huoneisiin, jotka ovat kutsujalle pyhiä. Kiitos, että tahdot tänäänkin tulla jokaiseen kotiin ja sytyttää valosi talven pimeyteen. 1:1–2:3) kerrotaan maailman luomisesta seitsemässä päivässä ja toisessa (1 Moos. Toinen kertomus on maanläheinen. Tä- nään, ensimmäisen adventtikynttilän sytyttämisen päivänä, mielemme täyttyy iloisesta odotuksesta. On huomionarvoista, että neen nykymuotonsa 500- tai tekstien kokoajat, mahdolli400-luvulla eKr., kun taas lusesti Jerusalemin temppelin kujen 2 ja 3 traditio on varhaipapiston jäsenet, ovat halunsempi, ilmeisesti 900-luvulneet säilyttää kummankin kerta eKr. Tulee todeksi, mitä Paavali kirjoittaa: En enää elä minä, vaan Kristus elää minussa (Gal. Mikä on ihmislapsi! Kuitenkin pidät hänestä huolen’’. gun helminen 49:8–10, Ilm. kaunis. naa Jumalasta, joka kolkuttaa ihmisen sydämen ovelle pyytäen asuntoa pojalleen. Alttarilla on kuusi kyntti- lää. Niiden on siis nähty täyHän ei la syntyajaltaan dentävän toisiaan. 39 R aamattu alkaa kahdella luomiskertomuksella, joista ensimmäisessä (1 Moos. Ihminen, sielu, empii, sillä tarvitseehan hän asuntoa myös itselleen. Luomistyönsä päätteeksi Jumala katsoi kaikkea tekemäänRaamatun tutkijat sanovat nysä, ja kaikki oli hyvää. Asettamaltomuksen. On olemassa perisiunaus. Ehkä sitä aikanaan on todella laulettu yhdessä. RUKOUS Jeesus, Vapahtajamme. 3:20–22, Luuk. Kalevi Virtanen Kirjoittaja pohtii viikon Uuden testamentin tekstejä.. Ihmisellä on oikeus sanoa ”minä” iloisin ja vapain sydämin. 24: 7–10, Jes. 2 0 1 4 Siunaus odottaa ovellasi ENSI PYHÄNÄ 1. Tahdomme liittyä iloitsevaan joukkoon ja toivottaa sinut tervetulleeksi. Perisiunauksen tuoja seisoo ovellasi ja kolkuttaa. Luterilaisuudessa on viime vuosikymmeninä nähty, että Kristus asuu uskovassa. 2:4– 3:24) tarkemmin ihmisen luomisesta ja lankeemuksesta. Liturginen väri on valkoi- nen, maanantaista lauantaihin violetti tai sininen. adventtisunnuntai on ai- heeltaan ”Kuninkaasi tulee nöyränä”. Sinä, Herramme Jeesus, saavuit kerran kansasi luo nöyränä ja hiljaisena. Tule, rakas Jeesus. 1 1 . Ilmestyskirja 3:20–22 Minä seison ovella ja kolkutan. Sen toistoista ja rytmistä tulee mieleen hymni tai ylistyslaulu. Silloin uskova ei enää itse usko, vaan Kristus uskoo hänessä. Hän sanoo: Maailma on kauniimpi, kun sinä olet siinä. Ensimmäinen kertomus on hyvin juhlava. Mitä hän minusta haluaa. kyisin Raamatussa ensimmäiMonesti kristillinen julissenä olevan kertomuksen saatus alkaa siitä, miten me kaik- Ihmisten maailmassa kutsu tulla vieraaksi toisen kotiin on paljon enemmän kuin hetken mielenjohde; se on kutsu tulla lähemmäksi, ystäväksi toisen kanssa. Fransiskaanit kertovat tari- ki olemme syntisiä. Mutta Raamattu siis alkaa toisin. Y HD E SSÄ K o t i m a a 2 7. Jo kaikki tämä on Luojan suurta lahjaa, mutta vielä hämmästyttävämpää on se, että hän teki ihmisestä ’’lähes kaltaisensa olennon’’ ja seppelöi hänet ’’kunnialla ja kirkkaudella’’. Kolehti kootaan aids-orpojen tukemiseen Suomen Lähetysseuran kautta. Lauseen voisi muokata muotoon: En enää itse usko, vaan Kristus uskoo minussa. Yrjö Sariola Psalmimietiskelyjä Päivä 1. adventtisunnuntai Ennen kuin uskaltaa avata oven, haluaa tietää jotain hänestä, joka oven takana seisoo. 2:20). Hän siunaa kaiken. Tullessaan vieraaksi Hän jää asumaan kristittyyn ja uskoo hänessä. 19:28–40. Dialogin jatkuessa Jumala sanoo: ”Kun minun poikani tulee tänne asumaan, on sinulla oleva enemmän tilaa kuin ikinä ennen.” Sielu haluaa miettiä, vuokraisiko hän nyt sen huoneen, johon Jumala jatkaa: ”Minulla on kyllä aikaa odottaa.” Ihmisellä on taipumus lähestyä Jumalaa usko edellä, mutta kristikunnan kilvoittelijat nostavat esiin toisenlaisen järjestyksen: armo on ennen uskoa ja Jumala ennen ihmistä. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen hänen luokseen, ja me aterioimme yhdessä, minä ja hän. ”Sen, joka voittaa, minä annan istua kanssani valtaistuimellani, niin kuin minäkin olen voittoni jälkeen asettunut Isäni kanssa hänen valtaistuimelleen. ”Jolla on korvat, se kuulkoon, mitä Henki sanoo seurakunnille. la sanoo: Näin on makunta on hyvä hyvä, maailma on ja pysyy hyvänä. Hän ei vain piipahda, vaan viipyy. myöhemmän envain Yhä uudestaan simmäiseksi Raapiipah- matun tekstin kirensimmäinen luoda, vaan viipyy. Miksi hän kolkuttaa. On siis olemassa alkusiunaus, joka on vahvempi voima ja voimakkaammin olemassa kuin alkusynti tai perisynti. HENGEN AARTEITA Jumalan luomistyön ihmei- tä tarkatessaan psalminkirjoittaja (Psalmissa 8) kyselee, mikä on ihmisten paikka niiden keskellä: ’’Kun minä katselen taivasta, sinun kättesi työtä, kuuta ja tähtiä, jotka olet asettanut paikoilleen – mikä on ihminen! Kuitenkin sinä häntä muistat
Kuvamuisto neljästä kynttilästä rinnakkain sykähdyttää. ”Suo, Herra, toivon kynttilöi- den loistaa,/ tyyneksi, lämpimäksi liekki luo./ Valaiset pimeän, voit pelot poistaa./ Jää keskellemme, Kristus, rauha tuo!” (Virrestä 600) Emilia Karhu. Toivon tulien voima on ihmeellinen. 1 1 . JoKIITÄN pa pikkuruinttilät y ik t t nen kynttilän n e v Ad , o iv o t liekki luo ymn ä eltä ovat nim pärilleen taikkaus rauha, ra kapiirin, jonja ilo. Kun sytytämme ensimmäisen adventtikynttilän, sytytämme toivon liekin. Neljäs adventti on omistettu Marialle, Jeesuksen äidille. Kolmatta adventtisunnuntaita kutsutaan Hengen adventiksi. Ilmassa on toiveikasta, iloista odotusta: se, mitä olemme olleet vailla, se mitä olemme toivoneet, voi ehkä sittenkin toteutua. Liekki lohduttaa, vaikkemme pystyisi uskomaan toivoon. matti karppinen 40 Adventtiaika alkaa ensimmäisestä adventtisunnuntais- ta ja päättyy jouluun. Sellainenkin joulun odottaja, joka ei jaksa lähteä messuun laulamaan hoosiannaa, kaivaa ehkä ensimmäisenä adventtina esiin adventtikynttelikön. Kolmas kynttilä on nimeltään rakkaus. Y H DE S SÄ K o t i m a a 2 7. ka imussa vilkas lapsikin rauhoittuu. Liekkiin katsoessamme näemme esiäitien aikaan. Se tekee omaa hiljaista työtään mielessämme ja maailmassamme. Liekki kutsuu tuijottamaan heiluvaista, häilyväistä ja samalla niin vahvaa valoa. Ihmiset kokoontuvat liekin ympärille yhteen, vaivihkaa. Silloin puhutaan Johannes Kastajasta ja siitä, miten hän kehotti ihmisiä katumukseen ja parannukseen. Neljäs kynttilä on ilon kynttilä. Kansa huutaa hoosiannaa, pyytää apua ja pelastusta Jerusalemiin ratsastavalta Jeesukselta. Toista kynttilää on luonnehdittu myös jouluilon sytyttäjäksi. Pohjoisamerikkalaisessa perinteessä ensimmäisen adventin kynttilä onkin nimeltään toivo. Toinen adventtikynttilä on nimeltään rauha. Adventtikyntteliköt ovat Suomessa vasta muutaman vuosikymmenen ikäinen perinne. Ruotsissa nelikynttiläiset adventtikyntteliköt yleistyivät jo 1920-luvulla. Toisen adventin aiheena on Jeesuksen toinen tuleminen kunniassa aikojen lopulla. 2 0 1 4 Kiitos kyntteliköstä! Elävässä tulessa on jotakin vanTÄSTÄ gitsevaa. Ensimmäisenä adventtina alkaa kirkkovuosi