0 04 3 59 5 –14 – 4 9 Tähti on syttynyt Tiernapoikien perinne elää Oulussa muutoksista huolimatta. 1 09. Sivut 30–31 ?48 Avioliittolaki Eduskunta äänestää avioliittolain muutoksesta. Sivut 3 ja 9 Jumalan kuva Arkkipiispa korostaa ihmisarvoa puhuessaan tästä ajasta. | . jaani föhr 2 7. | . m a r r as ku u ta 20 1 4 . v u os i k e rta . Sivu 14. Sivu 6 Köyhän joulu Diakoni näkee paineet, joita jouluvalmistelut tuovat vähävaraisille perheille. h i n ta: 3,70 € . Tänä vuonna tyttöjen joukkue voitti yleisen sarjan. Myös Roope Seppänen ja Aarni Mikkola osallistuivat kisaan. Mitä lainmuutos tarkoittaisi kirkolle. |
Meidän ei pidä olla ylpeitä siitä, jos eettis-moraaliset arvot eivät ole meillä vahvemmin mukana. Joulun mietteet s. Olemme Suomessa liian sekularisoituneita tajutaksemme, kuinka keskeisiä vaikuttajia kirkot ja uskonnot sikäläisessä yhteiskunnassa ovat. Meidänkin sodissamme kirkolla oli merkittävä rooli. 8 Joulun keräyksillä autetaan äitejä ja aidsorpoja. ”Kirkkoliitosta voisi tulla Etyjin yhteistyökumppani Ukrainassa” viikon henkilö Kirkoilla on suuri rooli ihmisten arjessa, Etyjin presidentti Ilkka Kanerva sanoo. KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde Sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Toimituspäällikkö Tuija Tiihonen Uutispäällikkö Johannes Ijäs (virkavapaalla) Toimitussihteerit Leena Hietamies, Anna-Kaisa Pitkänen Graafikko Gun Helminen Toimittajat Emilia Karhu, Danielle Miettinen, Laura Mäkelä (virkavapaalla), Jussi Rytkönen (virkavapaalla), Olli Seppälä, Meri Toivanen Valokuvaaja Matti Karppinen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Hämeen Paino, Forssa Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen www.kotimaa.fi Liiketoimintajohtaja Jarmo Lipiäinen Levikki 29 508 kpl (LT 2013) 69 000 lukijaa (KMT Lukija 2013) Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse asiakaspalvelu@kotimaa.fi YK kertoi viime viikolla, että Ukrainan kriisissä on kuollut 4 300 ihmistä, joista tuhat syyskuussa alkaneen tulitauon aikana. Uskonnolla on Euroopassa yleisesti huomattavasti isompi merkitys. Miten tämä vaikuttaa asiaan. Lahjakuusi s. Meri Toivanen. Mitä pitäisi tapahtua, jotta Ukrainassa voitaisiin edetä kohti rauhaa. 4 Yhdessä laulaminen vetää Kauneimpiin joululauluihin. Armon selittäjä s. – Osapuolet pitäisi saada noudattamaan Etyjin johdolla allekirjoitettua Minskin sopimusta. kuva: Sami Halinen / Lehtikuva Halu auttaa s. 1 1 . Näen vakaumukseni kautta niin, että kirkolla täytyy olla arkeen liittyviä elämän suuntaviittoja annettavana. – Kirkkojen rooli pitää nähdä isossa, koko kulttuuripiiriä koskevassa kuvassa. 24 Elina Vettenranta sai apua itsetunnon ongelmiin. Erilaisia operaatioita on meneillään 6–7. 18 Säveltäjä Jüri Reinvere: Armon käsitettä ei enää tunneta. Julmuuden ja ihmisarvon rikkomisen keskellä uskonnollisten yhdyskuntien täytyy esittää oma sanansa asiaan. 2 0 1 4 Ilkka Kanerva on kansanedustaja ja Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen presidentti. Se tarjoaa asiaan yhteisen näkemyksen. 2 TÄ N Ä Ä N TÄSSÄ NUMEROSSA Virsi yhdistää s. Olemme valmistavasti katsoneet, saataisiinko Euroopan kirkkojen konferenssista yhteistyökumppania Ukrainan rauhanprosessille. 26 Tito Collianderia sanotaan Suomen Dostojevskiksi. Olet julkisessa puheenvuorossa kutsunut Euroopan kirkkojen konferenssia (EKK) mukaan Etyj-johtoiseen prosessiin Ukrainassa. 12 Turun tuomiokirkon kuusi on lahjoitus kotipihalta. Me suomalaiset emme ole tässä parhaita esimerkkejä. Lähes puoli miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa. Euroopan kirkkojen konferenssi on ekumeeninen kirkkoliitto, johon kuuluu 125 jäsenkirkkoa kaikista Euroopan maista. Millainen on Ukrainassa vaikuttavien kirkkojen rooli kriisin lopettamisessa. Etyj on koko maata ajatellen huomattavasti suurempi toimija kuin Euroopan unioni ja ketterämpi kuin YK. Sopimuksen tärkeimpiä osia ovat muun muassa tulitauon pitävyyden valvominen, rajavalvonnan toteutus ja kansallisen dialogin aikaansaaminen. Olet toiminut heinäkuusta lähtien Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) yleiskokouksen presidenttinä. Sama ilmiö koskee kirkkoja: Uk- rainan sisäinen raja kulkee myös niiden välillä. uusi katse s. K o t i m a a 2 7. 17 Kotimaan toimitus laati adventin mietekalenterin. Euroopan uskonnollinen kartta on kuitenkin viime vuosikymmeninä muuttunut, samoin uskonnon asema monissa maissa. – Kirkkojen linjaukset ovat ihmisille tärkeitä suuntaviittoja. – Etyjin vastuu on erittäin keskeinen, sillä se on Ukrainan arjessa mukana voimakkaammin kuin muut järjestöt. – Ukrainassa kirkoilla on erittäin olennainen rooli tavallisten ihmisten arjessa. Millainen rooli Etyjillä on tällä hetkellä Ukrainassa. – Uskonto on olennainen osa ihmisten identiteettiä. Mitä kirkkojen osallistuminen prosessiin voisi käytännössä tarkoittaa. Millainen merkitys eurooppalaisilla kirkoilla ja uskontokunnilla on Euroopan turvallisuutta ja rauhaa koskevissa kysymyksissä. Ne voisivat antaa osviittaa prosessiin, jossa haetaan sovittelua. Ukrainalainen yhteiskunta on kuitenkin syvästi kahtiajakautunut. Kutsumus s. Kirkot voivat olla vaikuttamassa ihmisten mieliin rauhan puolesta
Noin puolet papeista vastustaa tätä muutosta. Potkulauta koukkaa mukana, tyttö kääntyy takaisin menosuuntaan. Tässä vaiheessa kyse ei ole kuitenkaan pelkästään kirkon avioliittoa koskevasta opetuksesta, vaan koko yhteiskuntaa koskevasta lainsäädännöstä. Paljon suurempi uhka avioliitolle on se, että yhä harvempi aikuinen ihminen tahtoo sitoutua loppuelämäkseen toiseen ihmiseen. Tällä tietoa äänestyksestä tulee tiukka. On jo nyt laitakaupungin kansakouluissa oppilaita jotka nälän tähden eivät jaksa seurata opetusta. Muuta emme puhu. -Sen vuoksi rohkenevat eräät asiaa harrastavat Helsingin suomalaisen kansakoulun naisopettajat ehdottaa paikkakuntamme parempiosaisille, että kukin avaisi kotinsa jollekulle köyhälle lapselle, tarjoamalla hänelle joko pitemmän tai lyhyemmän ajan kuluessa yhden lämpimän aterian päivässä. Nuorimmaiseni kiitää alamäkeä potkulaudallaan pinkki takki ja liian iso pipo päässään. Viime vuosina on solmittu vuosittain noin 29 000 avioliittoa. Annan pienet hetket rakkautta, jossa ei ole pelkoa eikä vaatimusta. Tässä muutoksessa kaikkien ei ole helppoa pysyä mukana. Eduskunta äänestää huomenna aloitteesta tasa-arvoiseksi avioliittolaiksi. Kirkon akateemisten kesällä julkistaman kyselyn mukaan 44 prosenttia papeista ja 30 prosenttia kanttoreista kannattaa avioliittolain muuttamista sukupuolineutraaliksi. Jos muutoksen myötä pelkää koko avioliitto-instituution murenevan, on viisasta katsoa mittasuhteita ja lukuja. Heteroseksuaalin ihmisen pitäisi puolestaan kuunnella homoseksuaalin ihmisen kokemuksia todellisuudesta niin sanottujen normaalien ihmisten keskellä. Hän vastaa: keltainen auto ja tökkää minua käsivarteen. Käsitys ihmisen seksuaalisuudesta ja siihen liittyvästä tasa-arvosta on muuttunut huimasti viime vuosikymmenien aikana. Varmaa on vain se, että tulos herättää voimakkaita tunteita. ¶ Kun sinä aasilla ratsastava kuningas saavut, annan lahjaksi nämä kirkkaat pisarat. 3 Katse Lakialoitteen voi tulkita merkitsevän kunnioitusta avioliittoa kohtaan. Lakialoitteen voi tulkita merkitsevän kunnioitusta avioliittoa kohtaan. jukka fordell Oikeus avioliittoon uoreessa videossa esiintyy joukko pappeja, jotka peukaloa ylös nostamalla kannattavat avioliittolain muutosta. Rekisteröityjen parisuhteiden osuus kaikista liitoista on ollut noin prosentti. Yhtä iso joukko pappeja voisi tehdä videon, jossa he nostaisivat peukaloaan nykyisen avioliittolain puolesta. Päälle puhumisen sijaan muutosta tahtovalla pitäisi olla viisautta kuunnella sitä, jonka on ollut vaikeaa sopeutua nopeisiin muutoksiin. Mutta tänä talvena uhkaa yhä useampia koteja kurjuus ja nälkä. Liian usein unohtuu, että seksuaalisuuteen liittyvässä keskustelussa puhutaan aina ihmisestä. Erityisesti kristityiltä voi edellyttää kunnioittavaa ja arvostavaa puhetta lähimmäisistään. Pelkään haavoja, ennakoin menetyksiä. Pysähdyn halaamaan tytön, pussaan nenälle ja sanon, että nähdään kahden viikon päästä. Katson tyttären perään juuri kun hän kääntyy katsomaan minua kohti. Ei ole mikään yllätys, että aloite tasa-arvoisesta avioliittolaista jakaa kirkkoa ja sen johtoa. Raskain sydämin saavat opettajat nähdä, miten kalpeiden lapsiraukkojen voimat ravinnon niukkuuden tähden jo päivän ensi tunneilla vähenevät. Kuuntelua tarvitaan puolin ja toisin. Tässä on vielä parannusta tehtävänä. Lapsi lähtee potkimaan ylämäkeen ja minä nousen aseman portaat. Usein en sellaiseen pysty. TÄN Ä ÄN K o t i m a a 2 7. Katson lähestyvän äänen suuntaan. Niin saa nimittäin tehdä, jos näkee keltaisen auton. 2 0 1 4 PÄÄKIRJOITUS TUHAT MERKKIÄ TAIVAASTA T Kahden samaa sukupuolta olevan ihmi- sen avioliitto ei uhkaa perinteistä avioliittoa. Siksi siihen liittyvä keskustelu saattaa ajoittain tuntua väsyttävältä asianomaisten lisäksi myös niistä, joita lakialoite ei henkilökohtaisesti koske. Yllättävää sen sijaan on ollut se, miten nopeasti pappien mielipiteet etenkin eteläisessä Suomessa ovat muuttuneet myönteisiksi. Tämä luku, yksi prosentti, kuvaa myös siitä, että monelle suomalaiselle ja seurakunnan työntekijälle avioliittolain muutos ei ole keskeisin arkea sävyttävä asia. Lahjoja vastaanotetaan kiitollisuudella.. Tämän heijastavan prisman harmaassa arjen kankaassa annan sinulle, harmaakylkisen aasin selässä ratsastava kuningas, hetken pelkkää rakkautta. Vieläkin pahempi, jos näin toimitaan tietoisesti ihmistä loukkaamalla. Kirkon sisällä avioliittoa koskeva keskustelu on vasta alkamassa. Uimakassi heiluu rytmikkäästi vauhdissa. 1 1 . mari teinilÄ Päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi Alitan junarataa harmaana arkiaamuna, kun takaa rupeaa kuulumaan rämisevää kolinaa. Vilusta väristen ja huonosti ravittuina saavat lukuisat lapsilaumat joka päivä kulkea kouluun. Myös kirkolla on vielä monta kuuntelemisen paikkaa. Kun tämä unohtuu, seurauksena on loukkaavaa ja ala-arvoista keskustelua. Asian merkitystä se ei kuitenkaan vähennä. Arkkipiispan heinäkuussa esittämä anteeksipyyntö oli hyvä alku, mutta vasta alku. Ei ole puu- te ja köyhyys harvinainen vieras tavallisinakaan vuosina monessa Helsingin laitakaupungin köyhälistökodissa. Suomen Lähetysseuran myyjäiset ovat joulukuun 2 ja 3 pvä Seuran talossa Tähtitorninkatu 16. Kaisa Kariranta Helsingin piispan erityisavustaja KOTIMAA SATA VUOTTA SITTEN 27.11.1914 Lämmintä ruokaa köyhille kansakouluoppilaille
Salomäki toivoo, että virsitutkimuksen tuloksia hyödynnettäisiin eri työntekijäryhmissä. Kirkkoon tullaan rauhoittumaan ja olemaan yhdessä eri sukupolvien kesken. Sonkajärven kirkkoherra Markku Suokonautio oli pyytänyt tuomiokapitulia jatkamaan virkasuhdetta vuoteen 2023 saakka. Tulevien tutkimusten pohjaksi on kertynyt kaksi merkittävää aineistoa. Siksi huomio kiinnittyy virsikirjan lisävihkon vastaanottoon. Virrellä on yhteisen muistin rooli ja sil- lä on yhteiskunnassa edelleen iso painoarvo, todettiin laajan virsitutkimushankkeen päätösseminaarissa viime perjantaina Helsingin yliopistossa. K o t i m a a 2 7. Huokuna muistuttaa, että seurakunnissa kokoonnutaan nykyään enemmän ”heimoittain” kuin yhtenäisenä joukkona. Annmari Salmela Virsitutkimushankkeen artikkelit on julkaistu Tapani Innasen ja Veli-Matti Salmisen toimittamassa kirjassa Virsi ja laulu Suomessa – tekstit, kokemus ja kasvatus, Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisusarja.. Elokuvaa kehuttiin vanhempien avioeron kuvaamisesta lapsen näkökulmasta sekä monikulttuurisuuden näyttämisestä luontevana ja luonnollisena perheiden arjen rikkautena. Suunnitelmat kirkkosalin laajemmasta käytöstä ovat Ylen mukaan jakaneet myös seurakuntalaisten mielipiteitä. – Tradition ja uudistamisen välinen jännite on kiinnostavaa: Millä tavoin ihmiset ottavat virsiä omakseen. Kirkon tutkimuskeskuksen virkavapaal- la oleva johtaja Hanna Salomäki puhui seminaarissa. Kirkossa harvoin käyvät tulevat sinne musiikin perässä. Miten ne vastaavat tämän ajan ihmisen todellisuutta. Hän täyttää 68 vuotta ensi vuonna. Viraston vastustus tuli seurakunnan tietoon vasta Yle Satakunnan ja paikallisen lehdistön uutisoitua asiasta. 4 TÄ N Ä Ä N LYHYET Kirkon Mediasäätiön palkinto Fatima-elokuvalle Kirkon Mediasäätiö myönsi vuoden 2014 Katso minuun -palkinnon Naima Mohamudille elokuvastaan Fatima. Sekä vuonna 2013 että 2014 tähän aikaan vuodesta oli kirkosta eronnut noin 38 000 jäsentä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tänä vuonna eronneiden kokonaismäärä ohittaisi viime vuoden luvut, sillä vuoden 2013 joulukuussa kirkosta eroaminen oli tavallista vilkkaampaa. Seurakunnissa käytetyimmät virret ovat Jumala loi auringon, kuun (135), Me kiitämme sinua (126) ja Vaiti kaikki palvokaamme (228). Pian on alkamassa yhdessä laulamisen huippusesonki. Se on vastavoima kaiken pirstaloitumiselle. Vaikka viisivuotinen hanke on päättynyt, kuusi tutkijaa jatkaa vielä väitöskirjatöiden parissa. kuva: Matti Karppinen Museovirasto vastustaa Kokemäen kirkon muutoksia Museovirasto arvostelee voimakkaasti Kokemäen kirkon muutossuunnitelmia. Hän pitää tärkeänä, että tutkimusta jatkettaisiin. Innanen kertoo, että tapahtumaan osallistutaan emotionaalisista syistä. Siksi lisävihkoehdotuksessa on paljon tavoitetta tukevia virsiä. – Virsikasvatuksen yhtenä tehtävänä on saada seurakuntalainen tuntemaan osallisuutta. Ne ovat melodioiltaan helppoja eikä niissä ole opillisesti vaikeita asioita. Kirkkoherra ei saanut jatkoaikaa Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli on päättänyt, ettei se tee kirkkoherra Markku Suokonaution kanssa sopimusta hänen virkasuhteensa jatkamisesta. Virret madaltavat kirkon kynnystä Virsitutkimus Viisivuotinen virsitutkimushanke todisti, että virrellä on yhdistävä voima. – Ihmiset hakevat joulun tunnelmaa, eivät niinkään kristillistä sanomaa. Mitä virsiä jumalanpalveluksessa käytetään. – Sillä on ihmiset yhteen liittävä vaikutus. Kokemäellä on harkittu muun muassa kirkkosalin tilojen muuttamista osittain muuhun käyttöön sopivaksi. Hänen mukaansa virsi on käytännönläheistä uskonnonharjoitusta. Teologian maisteri Teija Pitkänen on koonnut tiedot kirkkovuonna 2009–2010 päiväjumalanpalveluksista lauletuista virsistä. Musiikin maisteri Jenni-Kristiina Liiri on toimittanut virsitutkimuksen bibliografian. Virsitutkimusta tehdään Helsingin yliopiston lisäksi Itä-Suomen yliopistossa, Taideyliopisto Sibelius-Akatemiassa ja Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Innasen mukaan nykyinen Kauneimpien joululaulujen konsepti on toimiva. Kirkosta eroaminen viime vuoden tasolla Kirkosta on erottu tänä vuonna samaan tahtiin kuin viime vuonnakin. 2 0 1 4 Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan uskonnonpedagogiikan yliopistonlehtori Tapani Innanen on vetänyt eri korkeakoulujen ja Kirkon tutkimuskeskuksen yhteistä virsitutkimushanketta. Suurin osa kävijöistä toivoo, että teokset säestetään nimenomaan uruilla. Hankkeen päärahoittajia ovat olleen kirkkohallitus ja Helsingin yliopisto. Palkinto jaettiin viikonloppuna päättyneillä Oulun kansainvälisillä lasten- ja nuorten elokuvien festivaaleilla. Tapahtumaan kohdistuvia laatuodotuksia tutkinut Laine sanoo, että kirkkoon tullaan laulamaan yhdessä, ei kuuntelemaan pitkiä puheita tai katsomaan esityksiä. Tutkimushankkeen vetäjä, teologian tohtori Tapani Innanen ja teologian kandidaatti Noora Laine tutkivat Kauneimmat joululaulut -tapahtumaa. – Virsi tarjoaa välineen pohtia menossa olevaa yhteiskunnan ja kirkon roolien muutosta. Palkinnon tarkoitus on kannustaa elokuvantekijöitä kristillisen arvomaailman ja vastuun pohdintaan. Museovirasto arvostelee esimerkiksi lehtereiden siirtämistä toimisto- ja kokoustilojen tieltä. Kirkkoneuvos Pekka Huokuna pitää tärkeänä sekä nyt saavutettuja tuloksia että tutkimuksen jatkamista. Vastaukset tuottivat 40 820 virren aineiston 105 seurakunnasta. Sitä kautta traditio myös siirtyy. 1 1
Se palvelee meitä myös sisäisessä jumalanpalveluselämän kou- lutuksessa. Suorasta monikameraohjauksesta vastaa tv-jumalanpalvelusten ohjaajanakin työskennellyt Siilinjärven kappalainen Satu Väätäinen. Strategiatyöryhmän sihteeri Timo-Matti Haapiainen otti kuvan tilkkutäkistä, joka päätyi sittemmin kansikuvaksi kirkon strategiaan. Ne me olemme heille velkaa. Käytössä on moderni monikameratekniikka ja lähetyksiä on noin kaksi kertaa kuukaudessa. Seurakunnassa jännitetään, paljonko katsojia nettilähetykset lopulta saavat. Alussa maksetaan oppirahat ja laatu kehittyy vähitellen. Kamera on lahjomaton väline, Väätäinen sanoo. Kirkkoon varataan aina myös kuvaukseton alue. Osa seurakunnista viettää pikkujouluja vasta alkuvuodesta, jolloin joulukiireet ovat takana. TÄN Ä ÄN K o t i m a a 2 7. Projekti yhdistää upeasti paikallisia ihmisiä ja osaajia. Yleensä mennään syömään pitopöydän äärelle seurakunnan tiloihin tai ulkopuoliseen paikkaan. Kappelineuvosto päätti keväällä, että pehmentäminen aloitetaan hankkimalla kirkkoon sohva. Marraskuun lopussa Neuvostoliitto hyökkäsi. Siilinjärven verkkokirkkolähetyksissä ei kuvata vain puhuvia päitä vaan myös kirkon kauniita yksityiskohtia. Hän kaatui jatkosodassa. klo 19.00 NOORMARKUN KIRKKO PORI LA 20.12. Yllättäen hänen kuvansa on Suomen luterilaisen kirkon strategian kannessa. MA 1.12. Videoinnit tehdään yhteistyönä Pohjois-Karjalan ammattiopiston kuva- ja äänituotannon opiskelijoiden, paikallislehti Uutis-Jousen sekä yrittäjien kanssa. Työntekijöiden pikkujouluja vietetään puolestaan monin eri tavoin. Opiskelijat käyttävät kameroita, rakentavat lähetyksen ääntä ja miksaavat. On tärkeää, että muistamme hinnan, jonka edelliset sukupolvet maksoivat itsenäisyydestä. Emilia Karhu 5 TEOLOGIASSA TAPAHTUU Toimittajalta TOIMITTAJALTA Itsenäisyysvelka Talvisodan syttymisen muistopäivä 30.11. The Guardianin mukaan yksi vakavasti otettava ehdokas Englannin anglikaanisen kirkon ensimmäiseksi naispiispaksi on Philippa Boardman. Kaiken kaikkiaan lähes 64 prosenttia kyselyyn vastanneista lapsista oli sitä mieltä, että on tärkeää tuntea muita uskontoja. klo 19.00 LAKEUDEN RISTIN KIRKKO SEINÄJOKI MA 22.12. Seurakunnat ovat joulujuhlien ammattilaisia. Veteraaneille juhlapuheita ja arvomerkkejä tärkeämpää on se, että he voisivat asua omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. Kirkossa oli esillä seurakuntalaisten tekemä värikäs tilkkutäkki, jossa yhteen tilkkuun oli kuvattu kirkkoherra. klo 19.00 JÄMSÄN KIRKKO JÄMSÄ KE 17.12. klo 19.00 KESKUSKIRKKO KOUVOLA * TI 2.12. Paul’s Old Ford -kirkossa, jonka kirkkoherrana Boardman oli tuolloin. muistuttaa hetkestä, joka määräsi satojentuhansien sotilaiden, heidän omaistensa ja koko Suomen kohtalon vuosikymmeniksi eteenpäin. Nuoret keräävät kolehtia ja lukevat tekstejä, toivottavat kirkkoon tulijoita tervetulleeksi ja jakavat virsikirjoja tai pesevät messun jälkeen ehtoollispikareita ja järjestävät myös kirkkokahvit kirkon eteisessä kerran kuussa. Nivalan seurakunnassa taas juhlitaan joulua edeltävänä keskiviikkona rennolla tunnelmalla. Säännöllinen jumalanpal- velusten videointi Siilinjärvellä on Kuopion hiippakunnassa pilottihanke. – Päätöstä jatkomäärärahoista ei vielä ole, mutta ei näitä lähetyksiä äkkiä kannata lopettaa. Itäisen naapurin uhkaavat aikeet olivat jo käyneet selviksi. Tulevaisuusselontekotyöryhmä vieraili piispa Jari Jolkko- sen johdolla huhtikuussa 2013 Lontoossa ja kävi St. Tuija Tiihonen tuija.tiihonen@ kotimaa.fi VIIKON POIMINNAT VERKOSTA Englannissa ja Walesissa toteutetun tutkimuksen mukaan useampi kuin yksi kahdeksasta lapsesta ajattelee, että uskonnolliset henkilöt tai eri uskonnon edustajat kuin lapsi itse, ovat uhkaavia tai vaarallisia. kuva: Siilinjärven seurakunta – Esitin idean verkkokirkosta toukokuussa. Nuoren miehen pettymykseksi mutta muiden huo- jennukseksi sota ehti loppua, ennen kuin hän pääsi rintamalle. Oppilaitosyhteistyön kannaltakin olisi ihanteellista, että täsmäyhteistyö voisi jatkua pidempään, sanoo Siilinjärven seurakunnan kirkkoherra Seppo Laitanen. klo 19.00 MIKAELINKIRKKO TURKU * TO 18.12. Isolla investoinnilla palvellaan niitä, jotka eivät kirkkoon pääse. Savonlinnan seurakuntaan kuuluvassa Punkaharjun kappeliseurakunnassa on otettu todesta nuorten toive saada kirkkoon pehmustettuja penkkejä. 2 0 1 4 Siilinjärven verkkokirkko yhdistää alueen osaajia Siilinjärven seurakunta aloittaa ensimmäisenä adventtisunnuntaina suorat Verkkokirkko-lähetykset internetissä. Esimerkiksi Helsingin Roihuvuoren seu- ODOTETTU JATKO VIIME VUODEN MINUN JOULUNI -KONSERTEILLE! rakunnassa joulujuhlaa vietetään vasta loppiaisen jälkeen ruokailuineen, lauluineen ja lahjoineen. Kuten kymmenettuhannet nuoret, myös enoni oli hankkinut maanpuolustustaitoja suojeluskunnan poikajärjestössä. 75 vuotta sitten Suomessa elettiin lisääntyvän jännityksen, pelon ja määrätietoisen valmistautumisen aikaa. Lähetykset ovat katsottavissa myös arkistosta puolen vuoden ajan. Keskellämme elää noin 30 000 sodissa palvellutta miestä ja naista, joiden keski-ikä on jo yli 90 vuotta. Kirkkoherra ja piispa antoivat siunauksensa. Siihen tarvitaan kuntoutusta, apua ja palveluja. Muissa hiippakunnissa säännöllisiä jumalanpalveluksen videolähetyksiä on toteutettu ainakin Oulussa, Turussa, Liedossa ja Helsingissä. klo 19.00 ALEKSANTERIN KIRKKO TAMPERE LIPUT TOIMITUSKULUINEEN ALK. Tämän lisäksi kuusi prosenttia vastanneista piti tällaista ihmistä ”uhkaavana”. Punkaharjulla on panostettu seurakunnan nuorisotyössä viime aikoina muutenkin siihen, että myös nuoret kokisivat seurakunnan yhteisen sunnuntaimessun omakseen. Kuitenkin noin seitsemän prosenttia vastaajista kuvaili uskonnollista henkilöä tai jonkun muun kuin oman uskontonsa edustajaa vaaralliseksi. Juhlaan saatetaan yhdistää myös jokin arjesta poikkeava tapahtuma tai ansiomerkkien jakaminen. Uusi tilaisuus tuli kuitenkin pian ja nuorukainen sai sotia tarpeekseen. Enoni oli 17-vuotias ja halu- si sotimaan isänmaan puolesta. 1 1 . 27,50 EUR LIPPUPALVELU.FI, MERKITYT PAITSI * WWW.OLLILINDHOLM.FI WWW.LIKAISETLEGENDAT.COM. Siilinjärven seurakunta on panostanut ensi vuoden loppuun kestävään hankkeeseen 18 000 euroa. Suomi on täynnä vastaavia tarinoita
Myös tässä asiassa hän piirtää mieluummin suurta linjaa yksittäisen kannanoton sijaan. Monissa seurakunnissa pitää ratkaista tärkeitä kysymyksiä. Hän määritteli kirkon tehtävän näin: ”Rukous on avautumista toiseen maailmaan, toisen maailman äänen kuuntelemista. Arkkipiispa katsoo tässäkin mieluummin laajempaa kuvaa. Mäkinen muistuttaa, että oleellista on se, tarjoaako koulun ihmiskäsitys jatkossakin tilaa ihmisen kokemukselle pyhästä tai uskonnollisesta. 3 Uskonnonopetus Kari Mäkinen ei tahdo ottaa kantaa siihen, pitäisikö kouluissa olla oman uskonnon opetusta vai kaikille yhteinen uskonnon opetus. Ilahduttavina kirkkoa koskevina asioina arkkipiispa suostuu kuitenkin nimeämään sen, miten keskustelussa ja kansalaistoiminnassa on noustu puolustamaan arkipyhiä ja Suvivirttä. Arkkipiispan terveiset luottamushenkilöille ja työntekijöille ”Onnea tärkeään tehtävään! Toivottavasti jaksatte paneutua asioihin ja nähdä tehtävänne mielekkäänä. Samaan aikaan kirkon tehtävä on tuoda esille perusturvallisuutta, joka ei ole riippuvainen ympäristön nopeista muutoksista. Siksi keskustelu uskonnonopetuksesta ei saisi kaventua vain opetusmallien väliseen taisteluun. myös iloa. Arkkipiispan terveiset diakonianviranhaltijoille: Toivottavasti jaksatte tehdä hyvillä mielin kirkon ytimestä nousevaa työtänne. Kysymys on siitä, miten opetusta kehitetään niin, että tulevaisuudessakin uskonto nähdään osana ihmistä, eikä vain erillisenä maailmankatsomuksena, jota katsotaan etäältä. – Sukupolveni on tottunut elämään turvallisessa maailmassa, mutta nyt siihen on tullut varjoja. Hän pohtii, millaisia kansalaisia koulu kasvattaa. 1 1 . Kulunutta vuotta arvioidessaan hän puhuu mieluummin uutisvirrasta ja pitkistä kehityskuluista. Jos kukaan ei rukoilisi, maailma olisi suljettu ja kylmä. kuva: Matti Karppinen Arkkipiispa Kari Mäkinen käy läpi kulunutta vuotta nostamalla esiin kuusi tärkeää taustavirtaa yhteiskunnasta ja kirkosta. – Kirkolla pitää olla sietokykyä kestää sitä ristiriitaa, että omalla elämäntavallamme olemme osa ympäristöön liittyvää ongelmaa. Näin on tahdottu tukea ja arvostaa sitä perinnettä, jota kirkko osaltaan kantaa. – Turvattomuuden tunnetta on lisännyt kansainvälinen kehitys Ukrainassa, Venäjällä sekä Lähi-idässä. – Eriytymistä kyllä tapahtuu, mutta ennen kaikkea sosiaalisissa maailmoissa, ei niinkään maantieteellisten rajojen vuoksi. Toivon myös, että seurakunnissa arvostettaisiin tekemäänne työtä ja sitä kautta toteutuisi Raamatun sana ”Teidät tunnetaan siitä, että te rakastatte toisianne.” Arkkipiispa korostaa sitä, että kirkon pitää ottaa vakavasti ihmisten kokemukset elämän arvaamattomuudesta. A rkkipiispa Ka- ri Mäkiselle ei ole mieluista nostaa esille yksittäisiä uutisia tai yksityiskohtia. Maailma ei olekaan ratkaisevasti toinen kuin aikaisempien sukupolvien aikana. Seurakuntavaalien tulos osoitti, että kirkossa jatkuu uskonnollisen kentän jakautuminen liberaalimpaan etelään ja konservatiivisempaan pohjoiseen. Kristillinen usko ei kuitenkaan säästä meitä pahoilta kokemuksilta, esimerkiksi sairauksilta, mutta tarjoaa suojaa paljon syvemmällä tasolla. – Myönteistä on esimerkiksi se, että talouselämän puolella on aitoa kiinnostusta ottaa huomioon ympäristöasioita. – Epävarmuuden kokemukset ja turvattomuus näyttävät vahvistuneen. Mäkisen mukaan Suomi on eriytymisen sijaan yhtenäistynyt esimerkiksi median, elokuvien ja kirjojen myötä. Arkkipiispa näkee myös paljon myönteistä kehitystä ilmastokysymyksissä. Hän pitää sitä erinomaisena kirjana. 4 Uskonto julkisessa tilassa Arkkipiispa ottaa esille meneillään olevan kehityskulun, jossa yhä useammin kyseenalaistetaan. 2 0 1 4 ”Tässä ajassa on paljon hyvää” Kaunokirjallisuutta harrastava Kari Mäkinen harmittelee, että hän on ehtinyt lukea Finlandiaehdokkaista vain Tommi Kinnusen teoksen Neljäntuulen risteys. – Tässä tilanteessa kirkon tehtävä on pitää ovia auki. – Se ei ole pelkästään kirkon edunvalvontajuttu, vaan se on paljon laajemmin yhteydessä uskonnon tosissaan ja vakavissaan ottamiseen. Kirkko pitää yllä toivoa olemalla rukoileva kirkko.” 2 Vaurauden taakka Arkkipiispa pitää keskeisenä asiana sovintoa ympäristön ja luomakunnan kanssa. Yhä useammalla on kokemuksia elämän arvaamattomuudesta. Ei pidä ajatella niin, että esimerkiksi luterilainen kirkko on nyt saavuttanut uskonnonopetuksen suhteen jonkinlaisen lakipisteen, josta pidetään kiinni kynsin hampain. Arkkipiispa tahtoo korostaa sitä, että kysymys uskonnonopetuksesta liittyy koko yhteiskuntaan. 1 Kirkon luoma perusturva Arkkipiispa muistuttaa, että Suomessa elää ensimmäinen ikääntyvä sukupolvi, jolla ei ole omakohtaista kokemusta sodasta eikä nälästä. – Tämä keskustelu on välittänyt viestiä: Näpit irti näistä. Tarvitsemme entistä enemmän myös toisten traditioiden tunnistamista. 6 TÄ N Ä Ä N K o t i m a a 2 7. Hän sanoo, että elämme nyt historiallisesti poikkeuksellisen yhtenäiskulttuurin aikaa. Kokemus pysyvästä rauhasta on järkkynyt. Tätä se voisi toteuttaa esimerkiksi olemalla aktiivisempi maahanmuuttajien vastaanottamiseen liittyvissä kysymyksissä. Nämä kokemukset ovat syntyneet työpaikkojen menettämisen myötä ja toimeentulon epävarmuudesta. Toivottavasti saatte tehtävästä itsellenne Yhtenäistyt kulttuuri on kuluneen vuoden aikana muuttunut epävarmempaan suuntaan. Arkkipiispaa mietityttää kuitenkin se, osataanko ympäristöä ja ilmastonmuutosta koskevissa kysymyksissä paneutua köyhimpien valtioiden ja ihmisten asemaan. Arkkipiispan mukaan turvattomuudessa on vaarana kääntyä sisäänpäin. – Kirkossa me elämme suojassa. Hän muistutti kirkolliskokouksen tämän vuoden avajaispuheessa myös siitä, mi- ten vauras kirkko on Suomessa yhä. – Uskonnonopetuksen kehittämisessä pitää ottaa huomioon myös uskontojen moninaisuus. Oman uskonnonopetuksen asemaa arkkipiispa pitää ”monitahoisena juttuna.” – Joka tapauksessa uskonnonopetusta pitää kehittää. Tätä teemaa hän on nostanut väkevästi esille muun muassa kirkolliskokouksen avauspuheessa. Vaurauteen liittyy kääntöpuoli, jota hän muotoili puheessaan näin: ”Kirkkomme on globaalissa perspektiivissä vauras kirkko siitä huolimatta, että monet seurakunnat kamppailevat niukkenevien resurssien kanssa. Siunatkoon teitä hyvä Jumala. Olemme sellaisen kulttuurin ja elämäntavan kirkko, joka syö ihmiskunnan yhteisestä kakusta suuremman osuuden kuin kuuluisi.” Tähän Suomen luterilaisen kirkon vaurauteen hän saa uusia näkökulmia tutustuessaan parhaillaan Namibian, Botswanan ja Etelä-Afrikan luterilaisen kirkkojen tilanteeseen. Vuosi sitten arkkipiispa piti ilmastonmuutosta käsittelevän puheen kirkolliskokouksen avajaisissa
2 0 1 4 uskonnon näkyminen ylipäätään julkisessa tilassa. Hänen mielestään kirkon pitää olla kuitenkin tarkkana toimiessaan ajan hengessä. Tämä sama kysymys on hänen mielestään myös kirkon seurakuntarakenneuudistuksessa. Globaalisti ja histo- Ikään kuin uskonto olisi ebola, joka tarttuu, jos sen kanssa joutuu tekemisiin. – Ne kaikki ovat osaltaan yrittäneet mitätöidä kirkkoja ja kristillistä perintöä. Hän nostaa esiin kuitenkin yhden keskeisen näkökulman. Sen tunnustamisen, että jokaisella ihmisellä on luovuttamaton ihmisarvo. Niitä ovat olleet Ranskan vallankumouksen aika, neuvostoateismin aika ja osin natsi-Saksan aika. 1 1 . – Ikään kuin uskonto olisi ebola, joka tarttuu, jos sen kanssa joutuu tekemisiin. Mäkinen korostaa sitä, että historiallisesti katsottuna Suomessa eletään nyt kuitenkin tavattoman hienoa aikaa. TÄNÄÄN K o t i m a a 2 7. Sen vahvistamisella, että toinen ihminen on minulle aina lahja ja Jumalan kuva. Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen on hänestä vaikuttanut pitkä kristillinen historia ja opetus. Mari Teinilä. 6 Jumalan kuva ja järjestelmä Arkkipiispa ei ota kantaa siihen, miten sote-uudistuksessa pitäisi edetä. – Ihmisarvon tunnustamisen suhteen on tapahtunut valtavan isoja asioita. riallisesti ajateltuna Suomessa on tavattoman hyvä tilanne. Arkkipiispa muistuttaa siitä, ettei rakenteilla tai järjestelmillä koskaan luoda tapaa, jolla työntekijä kohtelee toista ihmistä. Toki yhä on ongelmia, jotka pitää nostaa esille. Sen, onko työntekijällä edel- 7 lytyksiä nähdä edessään oleva ihminen aina kokonaisuutena, eikä vain järjestelmän ehdoilla lokeroitavana yksilönä. – Paratiisin jälkeen emme ole koskaan eläneet paratiisissa. Arkkipiispan mukaan sillä pitäisi olla kuitenkin tahtoa tarkastella myös ajan kielteisiä ilmiöitä. – Siihen asiantuntemukseni ei riitä. – Tässä kirkolla on keskeinen tehtävä. Osaltaan se banalisoi uskontoa. Uskonto kilpailee samoilla markkinoilla kaikkien muiden tarjolla olevien kulutushyödykkeiden kanssa. Uskonnoista poimitaan se siivu, mikä sattuu miellyttämään. Järjestelmä sen sijaan voi rikkoa ihmisarvoisen kohtelun, jos se ei esimerkiksi salli riittävästi aikaa yhden ihmisen kohtaamiseen. – Suomi on edelleen turvallinen maa. Jos seurakunnat esimerkiksi analysoivat jäsentensä erilaisia ryhmiä, niin se pitää tehdään vain siksi, että tunnettaisiin paremmin ihmisten todellisuus. Onnistutaanko myös uudistuksen jälkeen näkemään ihminen kokonaisuutena. Hyvinvointiyhteiskunnasta on pidettävä kiinni. Arkkipiispa listaa Euroopan historiasta uskontoa kyseenalaistaneita aiempia ajanjaksoja. 5 Hyvinvointiyhteiskunnan kohtalo Kirkko elää aina osana yhteiskunnallista ja kulttuurillista todellisuutta. Arkkipiispa korostaa, ettei tästä kielteisestä kehityksestä pidä syyllistää yksittäistä ihmistä. – Onhan meillä kehittynyt sukupuolten välinen tasa-arvo, vammaisten oikeudet otetaan huomioon ja lasten asema on parantunut huomattavasti. Nyt tämä kyseenalaistaminen toteutuu kuluttavan kulttuurin ja elämän ihannoimisena
Tili: FI57 2084 3800 0057 29, viite 8808. Kauneimmat Joululaulut tukee äitejä Nepalin lisäksi useissa muissa kehitysmaissa. Tekstiviesti: PIPLIA 8836 (10 e) tai PIPLIA20 8836 (20 e) numeroon 16499. – Koska summa on niin suuri, lahjoituksilla tuetaan monia hankkeita ympäri maailman. Vaikka niillä ei ole miehitystä, ne ovat liikkeiden valvovan silmän alla, Jukka Salmi kertoo. Tili: FI33 1572 3000 5005 04, viestiksi Adventtikeräys. Tällöin seura ja yleisö voivat antaa lahjansa joulupataan pelin aikana, Salmi kertoo. Soita: 0600 11315 (15,36 e + pvm), www. Soita: 0600 18010 (10,01 e + pvm) tai 0600 19090 (20,45 e + pvm). Lähetysseuran Kauneimpia Joululauluja lauletaan adventista loppiaiseen kehitysmaiden äitien hyväksi. Tekstiviesti: LAHJOITUS numeroon 16499 (20 e). Viite 2231, www.caritas.fi nut Suomessa jo 125 vuotta ja sen patoja on porissut kaduilla vuodesta 1906. Helsingin rautatieaseman juhlalla, jonne Pelastusarmeija tuo maailman suurimmaksi sanotun joulupadan. Soita: 0600 9 5126 (20,11 e + pvm), www. Hänen lapsensa sairastavat nyt aiempaa vähemmän. – Lisäksi jokaisen suomalaisen jääkiekkoseuran yksi kotiottelu on pataottelu. Kristilliset auttamisjärjes- töt kertovat, että taloudellinen taantuma ei lamaannuta suomalaisten auttamishalua, vaan usein käy päinvastoin. Patakausi avataan 12.12. Kristillisten järjestöjen adventti- ja joulukeräykset tarjoavat tänäkin vuonna monta tapaa auttaa. – Äiti, jolla on valtaa perheensä talouteen ja mahdollisuus hankkia tuloja, ei lähetä lastaan töihin tai naita tätä alaikäisenä. ja toimii koko joulukuun. Tekstaa: JOULU5 (5 e) tai JOULU10 (10 e) numeroon 16155. Tänä vuonna Kauneimpia Joululauluja lauletaan kehitysmaiden äitien hyväksi, ja adventtikolehti menee aids-orpojen tukemiseen. 8 TÄ N Ä Ä N K o t i m a a 2 7. 1 1 . Teeman tulee koskea koko Lähetysseuran työtä. Osta ohjelma-aikaa: viisi minuuttia 30 e, koko radio-ohjelma 90 e. Sarita sai tietoja Lähetysseuran kumppanin kurssilla hygieniasta, ruoasta ja työelämästä. Kirkkohallituksen adventtikolehti kerätään aids-orpojen hyväksi Lähetysseuran kautta. piplia.fi Suomen Evankelis-luterilainen Kansanlähetys ke- rää tänä jouluna varoja lähetystyölle Bulgariassa. Viime vuonna padat tuottivat noin 900 000 euroa. Viite: 10078 89200 41410 01518, www.sley.fi/freda Katolisen Caritaksen adventtikeräys auttaa Irakin pakolaisia Lähi-idän eri maissa. Tili: FI 37 5062 0320 0320 18, viite 7111 00752. Nettipata aukeaa verkossa heti ensimmäisen adventin jälkeen 1.12. Joululaulut tuottavat vuosittain noin miljoona euroa, kampanjapäällikkö Henriika Lindroos kertoo. Sakari Sarkimaa. – Valtaisa, 5–6 metriä korkea pata symboloi kasvanutta hätää ja avun tarvetta, patakoordinaattori Jukka Salmi Pelastusarmeijasta kertoo. 2 0 1 4 Auttaminen kiinnostaa taantumasta huolimatta joulumieli Kristilliset joulukeräykset auttavat miljoonilla euroilla vuosittain. Joulupatoja nähdään myös jääkiekkoliigan otteluissa nyt toisena vuonna. Pelastusarmeija tuo patansa myös jääkiekkoliigaan ja kauppoihin. Rautatieasemien lipunmyyntipisteisiin ja Citymarkettien kassoille tulee 100 uutta miehittämätöntä pataa. Kirkko nähdään suureksi lähetyskentäksi Kampissa. Tuen avulla välitetään ohjelmia Indonesiassa, Kiinassa, Mongoliassa, Thaimaassa ja Intiassa, joissa monet kuulevat jouluevankeliumin vain median välityksellä. Tili: FI58 8000 1800 0557 83, viite 8828. Myyntituotto käytetään Pelastusarmeijan työhön, viestintäpäällikkö Eija Kornilow Pelastusarmeijan päämajasta kertoo. Summasta reilu viidesosa kertyi nettipadan kautta. Hän kertoo, että äideillä ja isoäideillä on valtava vaikutus yhteisöissään, erityisesti lasten elämään. Äiti, joka selviää synnytyksestä ja välttää hiv-tartunnan, on lastensa turvana näiden varttuessa, Lindroos korostaa. Esimerkiksi Zimbabwessa ryhmä isoäitejä pitää huolta sadoista aids-orvoista. Kauneimpien Joululaulujen keräyskohteen valintaan vaikuttavat entiset kampanjat ja maailman tapahtumat. Liigakeräystä suojelee jääkiekonlegenda Jari Kurri. Teemme työtä äitien hyvinvoinnin eteen kaikissa maissa, joissa työskentelemme, Lindroos toteaa. – Lahjoitetut avarat jaetaan ilmaiseksi tai myydään. Soita: 0600 18808 (15,36 e + pvm), www.sansa.fi Suomen Pipliaseura, keräys käytetään raamatunkäännöstyöhön Kiinan vähemmistökansoille. Tili: FI83 2070 1800 0283 25, viite 6300 78101. Soita: 0600 5504 10 (11,93 e + pvm), 0600 5504 20 (23,37 e + pvm), www.pelastusarmeija.fi Kirkon ulkomaanapu tukee kehitysmaiden lasten koulutusta. KUA:n Toisenlainen joulu- lahja on myös suosittu tapa auttaa, www.kirkonulkomaanapu.fi Medialähetys Sanansaattajat (Sansa). Nettikeräys: http://suuressamukana.fi/www.sekl.fi Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (Sley) ke- rää varoja yökerhosta kirkoksi palautettavan Luther-kirkon hyväksi Helsingissä. Oikeat padat päivystävät kaduilla 15.–23.12., ja niihin voi tuoda myös tavaraa. Vuonna 2013 laulut kajahtivat vammaisten ihmisten oi- keuksien puolesta ja 2012 korostettiin oman äidinkielen ja lukutaidon merkitystä. Lippaiden, kolehtien, netin ja pankkitilien lisäksi voi antaa apua soittamalla tai lähettämällä tekstiviestin järjestöjen keräysnumeroihin. – Ne ovat patasia, joihin voi lahjoittaa rahaa, mutta ei tavaraa. kauneimmatjoululaulut.fi ja www.suomenlahetysseura.fi Pelastusarmeija Nettipata www.joulupata.fi 1.–31.12. Pelastusarmeija on toimi- kuva: Heikki Takko / Suomen Lähetysseura Kristillisiä joulukeräyksiä Suomen Lähetysseura Ti- li: FI 38 8000 1400 1611 30, BIC DABAFIHH, viestiksi JOU14. Tili: FI13 8000 1500 7791 95. Pelastusarmeija auttaa hädänalaisia Suomessa tarjoamalla ruokaa, yösijan ja monenlaista tukea. Tili: FI73 8000 1270 1545 04
1790 1990 Son of God Juhava-kynttilät Juhava kirkkokynttilöitä on valmistettu käsityönä Suomessa vuodesta 1942 alkaen. Tiimin lista avioliittolaista on kärjistänäkemys oli esillä muun muasnyt kirkollista keskustelua. Maailma lämpenee raita kerrallaan. Jukka Keskitalo pitää kirkon vihkioikeudesta luopumisesta toistaiseksi spekulointina. loitteen puolesta niin sanotun Asia ratkaistaan eduskunnan peukutusvideon. 020 754 2350 Maija Paavilainen 1730 Villasukkavoimaa Villasukkailu on lepppoisuuden taidetta. kiksi joukko papjui (äänin 9–8) kansalaisaloitteen peja julkaisi lakiatasa-arvoisesta avioliittolaista. äänestyksessä. Reilu kauppa takaa kehitysmaiden tuottajille ja työntekijöille oikeudenmukaisen korvauksen heidän tekemästään työstä. Mielipidemittaukset puoltavat Ennakkotietojen mukaan äälain muuttamista, ja yhteiskunnestyksestä on tulossa tiukka, nalliset paineet lakimuutoksen mutta esimerkiksi Helsingin puolesta ovat kovat. Tervetuloa ostoksille Liberialainen Kaymah pääsi Kirkon Ulkomaanavun tukemaan maatalouskoulutukseen, jossa hän oppi kasvattamaan kanoja sekä viljelemään tuottoisammin kassavaa ja vihanneksia. Kirkkohallitus kuitenkin ilmoitti, että sillä ei ole virallista kantaa siihen, onko sukupuolineutraalin avioliittolain toteutuminen vääjäämätöntä vai ei. 2 0 1 4 9 Mitä uusi avioliittolaki toisi mukanaan. Lisäksi yksi vaihtoehto on se, että kirkko laajentaa avioliittokäsitystään ja alkaa vihkiä myös samaa sukupuolta olevia pareja. nä, että muutos on lähitulevaiKeskustelu sukupuolineutraasuudessa vääjäämätön. Visa Kotimaa24:ssä. Pituus138 min. Puhtain 100 % steariinikynttilä on myös valinta puhtaan huoneilman puolesta. Täyteläinen ja miellyttävä Reilun kaupan kahvi on tuotettu Tansanian ylängöillä. Niitä on Eduskunnan latuotu myös julkijä pyrkii välttäkivaliokunta torsuuteen: esimermään kärjistystä. Jotkut kirkossa ovat sitä mieltä, että kirkon tulisi luopua vihkioikeudestaan. Laki Avioliittolain muutos ei heti tuottaisi kirkolle mullistuksia. Jo yleisen elämänkokemuksenkin pohjalta voin todeta, että isojen asioiden pohtimiseen tarvitaan aikaa. myymälään ja verkkokauppaan! Kaikkea maan ja taivaan väliltä. Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo on edelleen samaa mieltä. Ennen päätöksen tekoa piispainkokous antaisi tällaisesta asiasta lausunnon. 17,30 (19,30) www.sacrum.fi. K 7. dvd 19,90 blue-ray 21,90 MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI Matkalla Betlehemiin dvd Voimakas, ajaton ja visuaalisesti upea elokuva joulun ajan tapahtumista. AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. Piispainkokouksen ohje pastoraalisesta rukouksesta on niin ikään voimassa. Keskitalo on tietoinen siitä, et- tä keskustelu kirkon avioliittokäsityksestä saattaa synnyttää jakolinjoja. Lue lisää: www.reilukauppa.fi Myyjä: 3 50 Kirkon Ulkomaanapu Hyvän Joulun kahvi Ostamalla Hyvän Joulun kahvia, tuet Kirkon Ulkomaanavun työtä ja olet mukana tärkeänä lenkkinä toivon ketjussa. K 16. KirkkohalSanomien kokoaminen tietolituksen luotaus- ja analyysitiijen mukaan kyllä-äänet saattamissä arvioitiin jo viime syksyvat voittaa. En näe tarvetta uusille ohjeille, Keskitalo sanoo. Koulutuksen päätteeksi Kaymah sai kanoja, siemeniä ja työkaluja päästäkseen alkuun toimeentulon hankinnassa. Puhtain 100 % steariini palaa kirkkaalla liekillä nokeamatta j a savuttamatta ja on näin turvallisin valinta myös kotiin. tärkeää, Kirkon sisällä tä avioliiton voiettä sivat solmia myös asiasta on kuitensamaa sukupuolta jokainen vastuulli- kin erilaisia mieolevat. Asian liikkeelle sysäävä esitys tai aloite voisi tulla eri suunnista – kirkkohallitukselta, piispainkokoukselta, hiippakuntavaltuustolta tai kirkolliskokousedustajalta. – Kirkossa on olemassa avioliittokäsitys, jota seurakunnissa noudatetaan. Kristittynä ajattelen, että on myös tosi tärkeää rukoilla, että kirkkomme pysyisi mahdollisimman yhtenäisenä, olivat päätökset mitä tahansa. 1 1 . Reilu kauppa -sertifioitu raaka-aine Reilun kaupan tuottajilta: kahvi, yhteensä 100 %. Uusi, vaikuttava ja raamatullinen suurelokuva Jeesuksen elämästä. – Siksi on tärkeää, että jokainen vastuullinen kirkon päättäjä pyrkii välttämään kärjistystä. Olli Seppälä Laajan valikoiman ja hyvän 100 g palvelun kristillinen kirjakauppa, KIRKON ULKOMAANAVUN SUODATINJAUHATUS josta löydät kaikkien kustantajien kristilliset kirjat. Lakinaisen avioliiton On muutoksen myökannalla. Kirjan piirrosaforismit ovat kotoilun ja kiireettömyyden juhlaa. Lapsityövoiman hyväksikäyttö tuotteiden tuotannossa on kielletty. Se voisi kuitenkin kiihdyttää keskustelua kirkon vihkioikeudesta. Laaja valikoima eri kokoja ja malleja. Aloite ei puutu uskonnollis- ten yhdyskuntien avioliittolain 16 §:ssä säädettyyn oikeuteen määrätä kirkollisen vihkimisen ehdoista ja muodoista, Keskitalo muistuttaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos lakiesitys menee läpi, seuraukset eivät heti ole lu- terilaisen kirkon kannalta mullistavia. Pääosissa Keisha Castle-Hughes, Oscar Isaac, Hiam Abbas. – Kirkon vihkioikeus säilyisi, kuten kansalaisaloitteessa ehdotetaan ja mietinnössä todetaan. Suodatinjauhatus 100 g. Eduskunta äänestää perjantai- rallisissa linjauksissaan evanna 28.11. – Vihkimisoikeudesta luopumisesta päättäisi viime kädessä kirkolliskokous. kansalaisaloitteesta, kelis-luterilainen kirkko on seljoka tähtää avioliittolain muutkeästi perinteisen miehen ja tamiseen. TANSANIAN YLÄNGÖILLÄ KASVANUT HYVÄN JOULUN KAHVI ON TÄYTELÄISTÄ, PEHMEÄN MAKUISTA MILD ARABICA – KAHVIA. nen kirkon päättä- lipiteitä. Tätä vaihtoehtoa on pitänyt esillä muun muassa Porvoon hiippakunnan piispa Björn Vikström. TÄN Ä ÄN K o t i m a a 2 7. – Yhteiskunnallisen lainsäädännön aikataulujen arvailu ei ole kirkon toimijoiden asia
Protestanttisilla kirkoilla ei kuitenkaan ole samanlaista keskitettyä auktoriteettia kuin katolisilla. 2 0 1 4 MIELIPITEET Vaalikone epäonnistui tehtävässään seurakuntavaalit Vaalikone sisälsi paljon epäoleellisia kysymyksiä ja asetti ehdokkaat epätasa-arvoiseen asemaan keskenään. Ei pidä syyllistää evvk-puoluetta. 16-vuotiaille on myönnetty oikeus äänestää kirkollisissa vaaleissa, mutta ennen kuin alle 18-vuotiaat voivat toimia seurakuntien hallinnossa, on Suomen lakiin tehtävä tarvittavat muutokset. ”Kannatan naisten pappeutta.” Tämän kysymyksen esittäminen valtuustoehdokkaalle tulee kumman myöhään. Vai tarkoittaako 2,5 sittenkin ”ei kantaa”. Vaikeasti käytettävän, osittain epäasiallisen, vaalikoneen mahdollisuus lisätä äänestysaktiivisuutta tuskin onnistui. Se on luottanut 1200 luvulla eläneeseen kirkkoisä Tuomas Akvinolaiseen, jonka mukaan totuus ei voi kumota totuutta. Moni protestanttinen kirkko sen sijaan tuomitsi evoluutioteorian sen julkaisemisen jälkeen jyrkästi, ja osa tuomitsee edelleen. ”Kirkon tulee vihkiä avioliit- toon vain eri sukupuolta olevia.” Näinhän asia on. Kirkon päällimmäinen sanoma on sana rististä, ehdottomasta pelastumisen mahdollisuudesta. Paavit ovat osallistuneet keskusteluun alkuräjähdys- ja evoluutioteoriasta laajemminkin, ja monet katoliset oppineet ovat esittäneet niistä toisistaan vahvasti poikkeavia näkemyksiä. Kysymyksen esittäminen ehdokkaille vaalien alla on sopimatonta. Ei siis ole olemassa luterilaisten kirkkojen yhteistä virallista kantaa alkuräjähdykseen tai evoluutioteoriaan. On olemassa äänestysoikeus, mutta on myös oikeus olla äänestämättä. Hauska heitto, mutta harhaan. Lemaitre jatkoi vuonna 1931, että maailmankaikkeus on saanut alkunsa ”esiatomin” räjähdyksestä. Vastaamisaika muuttui ja si- vuille lisättiin sellaista aineistoa, joka saattoi jäädä huomaamatta ajoissa vastanneilta. Kysymykseen ei voinut myöskään olla vastaamatta. Jos 30 000 jäsenen seurakunnasta 300, eli yksi prosentti, käy viikoittain seurakunnan tilaisuuksissa, niin mi- ten äänestysprosentin odotetaan pomppaavan moninkertaiseksi. Ultrakonservatiivinen paavi Pius XII kuitenkin innostui alkuräjähdysteoriasta jo 1951. Puoliväli eli 2,5, tarkoittaisi kai tällöin, ”ettei ehdokas ole ollut puolesta eikä vastaan”, siis liberaali. Vastaillessani vaalikoneen kysymyksiin koin, että minua kuulustellaan. Se jakoikin kosmologit kahteen vastakkaiseen leiriin aina kuusikymmenluvun puoliväliin saakka. Jos halutaan arvioida, kuinka paljon pisteitä kertyy yksittäiselle kysymykselle, asteluvulla 2,5 vastanneet tukevat kyselyä aina haluttuun suuntaan. Yhteinen usko ja yhtenevät tavoitteet haastavat ja lohduttavat. Pekka Kiuttu Hyvinkää Milloin katolinen kirkko hyväksyi alkuräjähdyksen. Vatikaani ei kuitenkaan ole enää vuosisatoihin virallisesti sen enempää tuominnut kuin hyväksynytkään luonnontie- teellisiä teorioita tai tutkimustuloksia. Onko niin, että nolla on ”täysin eri mieltä” ja viitonen ”täysin samaa mieltä”. Toisin kuin monet protestanttiset kirkot, katolinen kirkko suhtautui myös Charles Darwinin evoluutioteoriaan alusta lähtien virallisella tasolla neutraalisti – siitäkin huolimatta, että se on ollut monelle katoliselle, muun muassa Pius XII:lle, selvästi vastenmielinen. Katolinen kirkko oli ottanut opikseen 1600-luvun synneistään, muun muassa Galilein vainoamisesta ja Brunon polttamisesta roviolla. Itse asiassa augustinolaismunkki Gregor Mendelin perinnöllisyystutkimukset antoivat Darwinin evoluutioteorialle alkusysäyksen. Mennäänpä ajassa 87 vuotta taaksepäin. Nämä kysymykset tai väittämät olisi pitänyt esittää eri tavalla, jos ollenkaan, ja sallia ehdokkaiden olla vastaamatta kysymyksiin: ”Alle 18-vuotiailla tulee olla oma edustaja seurakunnan hallinnossa.” Kyseessä on oikeustoimikelpoisuuden ikäraja. lokakuu- ta paavi Franciscuksen todenneen, että alkuräjähdys ja evoluutio ovatkin totta. Alkuräjähdysteoria perustuu kosmologiseen malliin laajenevasta maailmankaikkeudesta, jonka esitti belgialainen katolinen pappi, Georges Lemaitre vuonna 1927. Hän esitti, että kosminen säteily olisi jäännettä tästä räjähdyksestä. Se ei 1700-luvulta lähtien ole esiintynyt luonnontieteellisenä auktoriteettina. Seurakuntavaalien ehdokkaana sain kokea, mitä vaalikoneen kysymyksiin vastaaminen ja vaalikoneen käyttämisyritykset aiheuttivat. Näidenkin vaalien äänestys- prosentti keskusteluttaa uupumukseen asti. Päätös naispappeudesta on tehty kirkolliskokouksessa vuonna 1988! ”Kirkon tulisi saada valtiolta enemmän korvausta yhteiskunnallisten tehtävien hoitamisesta.” Mitä ihmettä! Asia kuuluu eduskunnalle ja kirkolliskokoukselle, ei kirkkovaltuustoehdokkaalle. Kai näiden kysymysten tarkoitus osittain olikin kartoittaa vastaajia, tulevia kirkolliskokousvaalien maallikkovalitsijoita. Nähtäväksi jää, käytetäänkö vaalikoneen tietoja vielä selittämään vaaleja tai jotain ilmiötä kirkon sisällä. Nähtäväksi jää, haluaako joku mittauttaa vaalikonevastaavien luottamusta käräjillä. 10 TÄ N Ä ÄN K o t i m a a 2 7. 1 1 . Ylen uutiset kertoi 28. Teorian vahvisti havainnoillaan amerikkalainen ast- ronomi Edwin Hubble vuonna 1929. Vastaillessani vaalikoneen kysymyksiin koin, että minua kuulustellaan. Noin kahdestakymmenestä kysymyksestä neljä on sellaisia, joita ei olisi pitänyt esittää kirkkovaltuustoehdokkaille. Vaalikone oli epäonnistunut teknisesti ja merkittäviltä osin myös sisällöllisesti. Suuri epäoikeudenmukaisuutta luonut tekijä oli vastaussivujen uudelleen avaaminen ja eriaikainen aukipitäminen. Vaihtoehdoksi on kehitelty tieteelle vieraita teoriarakennelmia kuten kreationismia tai älykästä suunnittelua. Matti Jantunen tutkimusprofessori emeritus Kuopio. Milloin kirkko hyväksyi alkuräjähdysteorian. Jos mielipidejanan merkin jättää keskelle, kuten se oletusarvoisesti täyttämisvaiheessa onkin, vastauksen tulkinta jää lukijalle. Tosin tuleva valtuutettu ei pysty vaikuttamaan asiasisältöihin, joita kysymyksillä haettiin. Kirkon asiat todella kiinnostavat vain pientä vähemmistöä. Tämän asian muuttaminen toisenlaiseksi ei ole vähimmässäkään määrin seurakuntatasolla käsiteltävä asia. Näistä valtuutettujen päätäntävallan ulkopuolelle jäävistä asioista voi yksittäinen ehdokas toki olla jotakin mieltä. Tästä Juha Hurme sai aiheen letkauttaa Ylen ykkösessä, että ihan mukava mies tämä Franciscus, paaviksi – tosin 50 vuotta myöhässä. Sanoma kokoaa niitä ihmisiä, jotka kokevat asiat enimmäkseen samalla tavalla ja jotka hakeutuvat mielellään yhteen. ”Kaikille, jotka ottivat Hänet vastaan, Hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi”. Termin ”big bang” taas loi vuonna 1949 englantilainen astronomi Fred Hoyle, joka itse ei ollut tämän teorian kannattaja
Harjoitusten ei tarvitse olla tylsiä, sillä maailma on täynnä ihania ja jännittäviä kirjoja. Ihmiset saatetaan peilin eteen Nukkunäkemään tilansa syntivan sinä ja Kristuksen armoa tarvitsevina, ja heidän silkansan miensä eteen kuvataan keskellä kirkon Jeesus Kristus ristiinnaulittuna syntien sovittajana tehtävä on olla unilukkari. Terveitä vapaaehtoisia makuutettiin 10 päivän ajan. Nyt heidät voi tavoittaa. Ruotsin esimerkki osoittaa, että järjestämällä kuntoutus, voidaan saada 94 prosenttia yli 75-vuotiasta vanhuksista asumaan kotonaan. Mervi Mustonen kirjastotäti Torniosta Hyvä hoiva luo aktiivisuutta Professori Marja Jylhä on kiitettävästi jatkanut keskustelua vanhuspalveluiden tilasta. Sairaalan vuodeosasto on vaarallinen paikka. Pohjoismaissa pitkäaikaishoito lopetettiin viimeisenä Ruotsissa 1990-luvun puolivälissä. En koe olevani mitenkään väärässä, kun toivon, että kustannuskriisi pakottaisi äärikonservatiivisen sote-väen modernisoimaan palvelujärjestelmäänsä. 1 1 . Ei palvelujen rakenteesta. Jos kirkko ei ymmärrä etsikkoaikaansa eikä huolehdi tehtävästään Jumalan sanan palvelijana, se menettää merkityksensä ja lopulta olemassaolon oikeutuksensa. Asiakas on aina oikeassa. Duodecim lähetti lehdistötiedotteen (3/2007), jossa referoitiin vuodelevon aiheuttamaa toimintakyvyn menetystä. Ville Auvinen Kirkon sanoma ja julistuksen sisältö on oike- Kirjoittaja on evankelinen teologian tohtori ja Suomen teologisen instituutin pääsihteeri. Silloin on kai niin, että seurakunnassa ihmisten kohtaamisessa ei pitäisi noudattaa markkinakulttuurin pelisääntöjä ja tarjota ihmiselle sitä, mitä he tahtovat vaan ennemmin sitä, mitä he oikeasti tarvitsevat. Kirjastolta vaaditaan nykyisin monenlaisia tapahtumia ja erilaista lainattavaa. Elävä Jumala ja hänen tahtonsa unohtuvat. Kauneimmat joululaulut saavat herkistymään heidätkin, joille kristinuskon sanoma on käynyt vieraaksi. Muutaman viikon kuluttua joulunajan tilaisuudet saavat ihmiset liikkeelle ja osallistumaan seurakunnan tilaisuuksiin. Vuodelevon tuloksena on vuoteessa nukkuva vanhus. ja anteeksiantajana. Valot himmenevät ympärillä ja hengellinen uni saa valtaansa. Tulisi muistaa, että lähes kaikki vuoteeseen sidotut vanhukset voidaan palveluasumisessa kuntouttaa käveleviksi ja lisätä heidän ihmisarvoista elämäänsä. Ei ole samantekevää, minkälaista sanomaa heille välitetään. Erkki Vauramo Kirkon etsikkoaikoja E nsi sunnuntai on ensimmäinen adventtisunnuntai, ja suomalaiset kokoontuvat runsain joukoin kirkkoihin laulamaan hoosiannaa, virttä, joka ei koskaan lopu vaan alkaa aina uudelleen alusta. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa edelleen makuute- 11 TÄN Ä ÄN K o t i m a a 2 7. ki nukkuu, väki nukkuu. KOLUMNI Ville Auvinen MIELIPITEET Kirjasto on keidas kiireen keskellä Kiitos Jukka Relanderille hienosta kirjastojutusta (Kotimaa 20.11.)! Itse olen ollut kirjastotätinä yli 40 vuotta ja toiminut lähes koko urani lasten ja nuorten parissa. Perheessämme kulkee hyvänä muistona tapaus, kun alakoululainen isosisko luki lehdestä horoskooppeja ja tokaisi vieressä legoilla rakentavalle pikkuveljelle: ”Sinä olet rapu”. Pikkuveljellä ei ollut aavistustakaan, mitä sisko tarkoitti, mutta häneltä tuli vastaus kuin automaatista: ”Ja sinä hummeri”. Soihtujen sammuessa ja maailman pimetessä kirkon tehtävä on olla valonkantaja, joka nostaa Jumalan sanan valon korkealle kaikkien nähtäväksi valaisemaan ja näyttämään tietä Jumalan luo hyvään iankaikkisuuteen. Esimerkiksi näin: Soihdut sammuu, kaikki vä- ma tt ik ar pp ine n. Hän on huolissaan väestön vanhentumisesta ja palvelujen määrän pienenemisestä. Lapselle jokainen kirja on tietokirja, josta hän oppii jotakin. Se voidaan oppia vain harjoittelemalla. Sellainen rikkoisi tunnelman eivätkä ihmiset tulisi enää toista kertaa. Lue ääneen myös kouluikäiselle niin kauan, kunnes hän sanoo lukevansa mieluummin itse. Mutta eihän silloin voi lakia julistaa, kun ihmiset kerrankin tulevat kirkkoon! Heitä pitää kohdella hellävaraisesti ja silittää myötäkarvaan, etteivät he loukkaannu. Iäkkäiden koehenkilöiden lihasmassa kärsi 10 päivän vuodelevosta yhtä paljon kuin nuorempien neljän viikon aikana. Monissa joululauluissa on ilmaistu terä- västi hengellisen elämän totuuksia. Yksinkertaista teoriassa mutta käytännössä vaikeaa. Kirkkovuodessa on taas se aika, jolloin kirkolla on erityinen etsikkoaikansa. Kuitenkin moni arvostaa vieläkin rauhallista paikkaa, jossa voi lukea, kuunnella tai vain olla rauhassa. Heistä 1 000 oli ollut siellä noin 5,5 vuotta odottamassa kuolemaa. Ihmiset odottavat lämpimiä ja miellyttäviä kokemuksia, ja sellaisiahan heille on tarjottava. Pitkäaikainen vanhusten sairaalahoito lopetettiin Länsi-Euroopassa jo 1970 -luvulla. Tämän päivän kirjasto on muuttunut kovasti oman lapsuuteni ”lainastosta”. Lutherkin kutsuu suorastaan Raamatun tohtoriksi sitä, joka osaa lain ja evankeliumin oikein erottaa. Ristiinnaulittua ja ylösnoussutta Kristusta he kaikki pienimmästä suurimpaan tarvitsevat elämänsä Herraksi ja Vapahtajaksi. Tässä kirjasto on ehdoton asiantuntija. Tässä on meille isovanhemmille hyvä tehtävä! Yhdessä lukeminen on läheisyyttä ja vuorovaiku- tusta parhaimmillaan. Luterilaisittain ilmaistuna se on lakia kaikessa ankaruudessaan ja tuomitsevuudessaan ja evankeliumia koko avaruudessaan ja armahtavaisuudessaan. Palaute: toimitus@kotimaa.fi astaan aika yksinkertainen. Tosin arkkipiispan kirkolliskokouksessa pitämän puheen mukaan Jumalan edessä ei olla asiakasrajapinnalla. Lastenkirjailija Richard Scarryn kirjoja pikku yksityiskohtineen oli luettu ahkerasti. Vuoden 2013 lopussa yli 7 000 vanhusta oli edelleen terveyskeskusten vuodeosastoilla yli kuukauden, keskimäärin lähes kaksi vuotta. Kirjastolla on yhä tuhannen taalan paikka kiireisen elämän keskellä. Olen aina korostanut yhdessä lapsen kanssa lukemisen merkitystä. Aate on kuitenkin sama: Voidakseen opiskella ja tulla toimeen jokaisen on osattava lukea ja ymmärtää lukemansa. Usko syntyy sellaisen julistuksen kuulemisesta. 2 0 1 4 taan vanhuksia. Ihmiset tulevat ja kuuntelevat. Eikä joulunaikaan voi puhua ristiinnaulitusta Jeesuksesta. Jouluaamun jumalanpalvelusten sijaan kirkot ja kappelit taitavat täyttyä jo aaton hartaustilaisuuksissa. Tätä hoitojärjestelmää ei voida pitää inhimillisenä eikä hyväksyttävänä. Nukkuvan kansan keskellä kirkon tehtävä on olla unilukkari, joka Jumalan sanan terävällä kärjellä tökkii nukkuvia kylkeen ja pakottaa heidät heräämään senkin uhalla, että syvästä unesta herätetty voi olla ärtynyt
Merja Leppänen (vas.) ja hänen vanhempansa Anja ja Eero Eero Kuorilehto Kuorilehto lahjoittavat Turun tuomiokirkon edustalle taustalla näkyvän joulukuusen. 1 1 . Tänä vuonna muotovalio löytyi Kuorilehtojen ja Leppästen pihasta. 2 0 1 4 Oi kuusipuu! Turun tuomiokirkon edustalle pystytetään joka joulu valtakunnan ykköskuusi. kuva: Pasi Leino. 12 M AT K AL L A K o t i m a a 2 7. Joulupuun on oltava tuuhea, sopusuhtainen ja vähintään 20-metrinen. Kuusi seisoi Kuorilehtojen tontilla eiliseen keskiviikkoon asti, jolloin se kaadettiin ja haettiin pois Turun kaupungin nosturirekalla
sä kuusta yksityisen tontilta, Juhlapuuta aikovat käydä siitä myös maksetaan. sakari sarkimaa Kuusen valojen sytytysjuhla alkaa lauantaina 29.11. Puheen asukas välttyy puun kaatamipitää pastori Milla Mäkitalo sen kuluilta ja vaivalta. Tilaisuuden järjestävät Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Turun kaupunki, Turun Suurtorin Keskiaika ry ja kuusen valaistuksen lahjoittava Turku Energia. Näin kuusi loisti viime vuonna. Turun ja Kaarinan seurakunYksityiset ihmiset ilmoittayhtymästä. Joulupuu ei horju, sillä kivetyksen alla piilee kahden metrin syvyyteen ulottuva betoninen kuusenjalka. UUdet joUlUkortit ja taidekalenterit 2015 verkkokaupasta www.minnakortti.fi ja jälleenmyyjiltä.. Kuusi kantaa oksiensa suojassa myös perheen historiaa. Lisäksi kuusi tuetaan kolmella vaijerilla. Sellaisiljen sytyttämisjuhlakin on kala kaupungin tonteilla, joille lenterissa. Koskaan se ole ollut lähelläkään kaatumista, Timo Kajava toteaa. voi ajaa rekalla, sopivia kuusia – Totta kai oma kuusi kirkon ei enää ole, Kajava sanoo. marras- kuuta Kuorilehdot ja Leppäset luovuttivat kuusen kaupungille, ja se pystytettiin tuomiokirkon edustalle. Käydystä polemiikista kertoo se, että 13 vuotta sitten Leppäsen perheen tuolloin 10-vuotias tytär Maria Leppänen piirsi kortin, jossa luki, että kuusta ei saa kaataa. Valojoittaja voi olla ylpeä. Kuusi pysyy kirkon edustalla Nuutinpäivään 13. Kuusessa on mustarastaan laululatva, mutta lähelle jää muita kuusia lintujen laulupuiksi. He omistavat tontin edelleen, vaikka muuttivat jo parikymmentä vuotta sitten lähemmäs Turun keskustaa. 1 1 . – Saimme Malawista luvan kuusen kaatamiseen, äiti Merja Leppänen toteaa. Muuten katsomassa myös tämänvuotikuusi on lahjoitus, josta lahsen kuusen lahjoittajat. – Kuusen alla on leikitty, ja kuusi on nähnyt elämää ja kuolemaa. Vuodesta 2009 kuusi on valaistu hehkulamppujen sijaan kestävillä led-lampuilla. Myös hänen mielestään kuusen kaataminen on haikeaa mutta välttämätöntä. Siksi puusta haluttiin nyt eroon. TuomiokirkkoseurakunnasKaupungin kuntatekniikan ta. kello 17. Tontilla sijaitsi metsäkuusi, joka oli kookas jo tuolloin. Kun Leppänen oli 12-vuotias, hänen isänsä Eero Kuorilehto rakensi talon metsän reunaan Turun Moision kaupunginosaan. Kuuset tulevat lahjoituksina perheiltä, jotka haluavat luopua tontillaan kasvavasta jättikuusesta. joulupuuksi ymTänä vuonKuusen päri vuoden. Joulupuuksi pääseminen kirkon viereen on hyvä päätös kuusen elämälle, Leppänen toteaa. Kuusijärjestely on sekä kauJuhlassa yhdistyvät iloisesti pungin että asukkaiden etu. Nyt taloa hiponut 22-metrinen muotovalio seisoo Turun tuomiokirkon edustalla. Kasvupaikan pitää lisäksi olla hyvän tien varressa, jotta paikalle voi ajaa ison nosturirekan. Turun itseoikeutettu kuusi- Keskiviikkona 26. Puun suuri koko on myös taakka. Vain mieskuoro LauSiellä on kissan lu-Miehet. kuva: Timo Jakonen mankin kerran! Kuorilahdet toteavat. Paikalle tulee satavat kuusiaan tuomiokirkon toja perheitä. kirkossa, missä odottaa lasten – Jos itse käymme pyytämästekemä jouluseimi. sen juurella. Siellä on kissan hauta, ja pari kissapoikuetta on siellä myös syntynyt. vieressä on nähtävä useam- 13 Tuomiokirkon kuusen valot sytytetään adventin aattona ja ne palavat Nuutipäivään saakka. Kuusi on seurannut paikaltaan historian vaiheita tsaarin ajoista asti. Rungon elinkaari voi olla jopa neljäsataa vuotta, ja sen jälkeen samasta juurakosta voi versoa uusi puu. tammikuuta asti. Tänä vuonna kuusen lahjoittivat Merja Leppäsen yli 80-vuotiaat vanhemmat Eero ja Anja Kuorilehto. Puun tarkkaa ikää ei tiedä kukaan. Nyt kotikuusen kohtalo ja puun elämän uudestisyntyminen kirkon joulupuuksi kiinnostaa Maria Leppästä Afrikassa, missä hän tekee vapaaehtoistyötä. Tänä vuonna hanke kuusen kaatamiseksi sai päätepisteen, isoisä Eero Kuorilehto kertoo. Valot kuuseen sytytetään seurakunnan järjestämässä kuusijuhlassa adventin aattona 29.11. Valojen 25-metrinen, viimeksi siitä on sytyttyä voi vierailla tuomiomaksettu 1980-luvulla. Se parhaan yksilön hauta, ja pari kissakonsertoi kirhän kelpuuttaa poikuetta on siellä kirkon kuuseksi. keskenään joulun satumaa ja Kaupunki saa puun maksutta, kristinuskon sanoma. Kortti oli määrä ripustaa kuuseen. Kana tapahtuma java käy tarkason tavallistakin alla on tamassa jokaileikitty, ja juhlavampi, silsen tarjokkaan, lä siinä esiintyy silmäilee kuusen kuusi on nähnyt satavuotiskierelämää ja kuolemaa. Askarteluun käytettyjä käpyjä kuusi on tuottanut kottikärryittäin. – Perheessämme on riittänyt polemiikkia kuusen kohtalosta vuosikaudet. Kuusi on Suomen pisin puulaji. M AT KAL L A K o t i m a a 2 7. Kuorilehdot ja Leppäset ovat pelänneet, että paha myrsky voisi kaataa kuusen talon päälle. Perhe ei tosin ollut kaatamisesta aivan yksimielinen. laadun ja mittaa tueellaan oleva pituuden. tapaan satuhahmot Naakka ja Parhaimmillaan kuusi on ollut Kirkonrotta Rouskis. Turun kaupunki etsii tuomiokirkon joulupuuksi vuosittain kuusen, joka on tuuhea, sopusuhtainen ja vähintään 20-metrinen. 2 0 1 4 M erja Leppänen on asunut 46 vuotta suuren kuusen juurella. mestari on Turun seudun kuntatekniikan työpäällikkö Timo Kuusen valojen sytyttäminen Kajava. kossa ennen Kakkosvaihto- myös syntynyt. Hän on vastannut tuo- on suuri kansanjuhla, kertoo miokirkon kuusen hankkimitiedottaja Henri Kirkanen sesta noin 15 vuotta. kuusen valojen ehdot voivat jääsytyttämistä ja dä odottamaan seuraavaa joulaulaa myöhemmin myös kuulua. Tästäkin perheestä se on nähnyt jo neljä sukupolvea. Yhteisymmärrys puun kaatamisesta saavutettiin vähitellen. Myrskyllä Leppästen pihakuusesta on kuulunut kova humina, ja oksat ovat raapineet taloa. – Säilytimme korttia pitkään, isoisä kertoo. Hänen avustajinaan kuutyöpäälliköt ovat pitäneet kuusijuhlan juontavat aiempaan sista tilastoa 1950-luvulta asti. – Viime vuoden myrskyissä kuusi hiukan kallistui, mutta vinssasimme sen taas suoraan. Puolentoista kuukauden aikana se valaisee Turun keskustaa tuhat tuntia. Lamppuja on 714 eli yhtä monta kuin kirkolla on vuosia
Tämä voi koskea myös kahden henkilön talouksia. Ahdistus alkaa jo alkusyksyllä ja lisääntyy pikkuhiljaa, kun ensimmäiset joulupukit ilmestyvät kauppoihin. Mieluummin ostaisin halvalla uuden, jossa on takuu voimassa, Leena pohtii. – Silloin hävetti, etteivät lapset voineet kertoa mitään. Emme voineet laittaa poikaa lähimpään seuraan, vaan hänet pitää kuljettaa bussilla keskustaan, Leena kertoo. Leenan lapsuudessa kirppisvaatteiden käyttämisestä sai ison leiman otsaansa. – Kerran poika kysyi minulta, että saadaanko me edes kinkku. Esa Iivosen mukaan lasten kokemusmaailmaan ja sosiaalisiin suhteisiin liittyy kuluttaminen. Leenaa sosiaalivirasto on kehottanut etsimään vaatteita kirpputoreilta, mikä ei kuitenkaan ole ihan helppoa. Lapsen hyvinvoinnille merkittävä tekijä on se, miten muut samanikäiset näkevät hänet. Lapsista kaksi on täysi-ikäisiä ja kaksi kouluikäisiä. Sanoin tytölle, että kerro siitä, kun me grillasimme ja kävimme Mustasaaressa. Eriarvoisuudesta voi seurata ulkopuolisuutta ja jopa kiusaamista. – Asuminen ja ruoka ovat kallistuneet niin paljon, ettei tavallinen palkka riitä kulujen hoitamiseen. Suomessa on Mannerheimin Lastensuojeluliiton asiantuntijalakimies Esa Iivosen mukaan noin 100 000 köyhää lasta. Mistä niistä tietää, miten hyväkuntoisia ne ovat. – Köyhyys voi periytyä tai yllättävä tilanne voi tuoda mukanaan talousongelmia. Siihen latautuu tiettyjä odotuksia. Lapsiperheiden köyhyyden taustalla on usein vanhempien työttömyys, matalapalkkaisuus ja pätkätyöt. Silloin heille oli helppo löytää leluja kirppikseltä. Työttömyys on yksi köyhyyden syy. Toimeentulotuella elävän yksinhuoltajan taloudessa karsitaan ihan kaikesta. Jos etsii pojalle takkia, saattaa löytyä oikea koko, mutta vaaleanpunaisena. – Sanon, että kyllä me olemme. Leenan mielestä lasten harrastukset ovat tärkeitä, sillä ne pitävät heidät poissa huonosta seurasta. – Minulle sanottiin, että uusi televisio pitäisi ostaa tori.fi -palvelusta. Joskus kirppisvaatteet ovat todella huonokuntoisia. Sosiaalivirasto maksaa lapsille yhden harrastuksen. Vaikka molemmat vanhemmat käyvät töissä, yllättävä sairastuminen tai kriisi voi romahduttaa tulotason. Kuluneet vaatteet tai vanhat kännykkämallit huomataan. Joka kymmenes lapsi siis elää pienituloisessa perheessä. Jaakonaho mainitsee myös huolestuttavana ilmiönä työssäkäyvien aikuisten toimeentulo-ongelmat. Perhe joutuu kierteeseen, jossa ei käytännössä nähdä käteistä rahaa ja pienetkin hankinnat vaikeutuvat. Äidin mukaan lapset ovat jo tottuneet siihen, että kaupasta ostetaan halvinta. – Löysin kerran pojalle kirppikseltä merkkihupparin. Kaikesta, mitä muilla on, Esa Iivonen sanoo. Toimeentulotuki menee pe- rusasioihin, siitä ei osteta joululahjoja. Leena pelkää jo joululoman päättymistä, kun lapset menevät kouluun ja joutuvat sanomaan kavereilleen, etteivät he saaneet joululahjaksi uusimpia puhelimia tai mitään muutakaan. Yleensä pienituloisena pidetään perhettä, jonka tulot ovat alle 60 prosenttia suomalaisten keskituloista. Tällöin perheillä voi olla näennäisesti omaisuutta tai materiaa, mutta kaikki rahat menevät erilaisten velkojen ja lainojen maksuun. Vähävaraisuus vaikuttaa myös perheen vapaa-aikaan, sillä toimeentulotuella ei lomailla, käydä leffassa tai hampurilaisilla. Esa Iivosen mukaan koulutuksen tuoma suojavaikutus on murenemassa. Harrastuksista, lomista, vaatteista, leluista. Hän oli esitellyt sitä onnellisena opettajalle, että katso, äiti osti uuden hupparin. Joulunodotuksesta ei oikeastaan voi edes puhua. Kun toimeentulo on niukkaa ja vanhempien voimavarat kuluvat selviytymiseen, ei joulunodotuskaan tuo iloa. kannattanut, sillä syksyn aikana poika on saanut jo kahdesti parhaan pelaajan palkinnon. Lähestyvä joulu tarkoittaa Leenalle tavallistakin suurempaa ahdistusta ja rahahuolia. Silloin heille oli helppo löytää leluja kirppikseltä. Vaivannäkö on kuitenkin Kaikki meni ihan hyvin, kun lapset olivat pieniä. Molemmat lapset harrastavat liikuntaa. Lapset myös tunnistavat taloudellista eriarvoisuutta ulkoisista tunnusmerkeistä. Kyllä me kinkut ja ruuat saamme, mutta kamalinta on koulujen alku. Vähävaraisuus estää lapsia osallistumasta tavallisena pidettyyn sosiaaliseen toimintaan. – Kaikki menee vaikeimman kautta, kun ei ole rahaa. – Kaikki meni ihan hyvin, kun lapset olivat pieniä. 14 MAT K AL L A K o t i m a a 2 7. Heillä on onneksi aika hyvä itsetunto, sitä ei rahalla osteta. Ne saattavat toimia pitkään tai ne voivat hajota ensi kuussa. Leenaa harmitti, kun tytön piti kesäloman jälkeen koulutehtävässään kertoa, mitä perhe oli tehnyt kesälomalla. Suurin köyhyysriski on yksinhuoltajaperheissä, pienten lasten perheissä sekä monilapsisissa perheissä. Puhumattakaan. Nyt kun he ovat isompia, pitäisi olla älypuhelimia ja pelejä. Silloin tulee paha mieli lasten puolesta, kun muut esittelevät joululahjojaan, Leena kertoo. Viime vuosina selkä- ja hartiaongelmat, nivelrikko sekä vanhimman lapsen kuoleman aiheuttama masennus ovat vieneet työkyvyn. teksti: Noora Wikman & kuvat: jukka granström H elsinkiläinen viiden lapsen äiti Leena saa vastata usein lastensa kysymykseen siitä, ovatko he köyhiä. Viime kesänä Leenan poika innostui vanhan harrastuksen lisäksi jalkapallosta, jota Leena maksaa nyt lasten isän kanssa toimeentulotuestaan. – Pienituloisissa perheissä joudutaan tinkimään menoista kautta linjan. Varsinkin pääkaupunkiseudulla tavallinen palkkatyö ei välttämättä riitä asumisen korkeisiin kustannuksiin ja elämiseen. Olimme koko kesän kotona. En voi mennä ruokakauppaan ja ostaa mitä haluan, vaan täytyy aina katsoa halvin vaihtoehto. Kun rahaa ei ole, sitä on saatava jostain velkojen maksuun, elämiseen ja muihin menoihin. He eivät enää edes pyydä suuria. Kirsi Jaakonahon mukaan erilaiset kulutusluotot ja pikavipit ovat olleet jo useamman vuoden ajan suuri ongelma. Pohjanmaalta Helsinkiin 1980-luvulla muuttaneen Leenan elämään on kuulunut yläja alamäkiä: työttömyyttä ja hyviä aikoja. Ei edes uutta lamppua palaneen tilalle, Leena kertoo. – Tässäkin piti tehdä iso työ ja etsiä halvin seura. Jos jotain menee rikki, ei voi ostaa heti uutta. Eniten Leenaa harmittaa se, miten perheen taloudellinen tilanne vaikuttaa lapsiin. 2 0 1 4 Toimeentulotuella ei saa joululahjoja Kymmenen prosenttia suomalaisista lapsista elää vähävaraisissa perheissä. 1 1 . Onneksi kirpputorit ja kierrätys ovat nykyään muodikkaita. Malmin seurakunnan perhetyön ja nuorten aikuisten diakoniatyöntekijä Kirsi Jaakonaho kertoo, että talousongelmien taustalla on monenlaisia elämäntilanteita. – Diakoniatyössä tällaisten lainojen helppo saatavuus on näkynyt jo pitkään. Matala koulutustaso voi johtaa heikompaan asemaan työmarkkinoilla, mutta nykyisin työttöminä on paljon myös korkeasti koulutettuja
Jatkuva ponnistelu toimeentulon eteen vie vanhempien voimavaroja.. 1 1 . K o t i m a a 2 7. Diakoniatyö välittää toiveet lahjoittajille ja lahjat saajille. Malmin seurakunnassa lahjan saajat valitsee sosiaali- ja terveystoimen yhteistyökumppanit. Kirsi Jaakonaho näkee diakonian ennen kaikkea rinnalla kulkijana. Joulun aikaan monet seurakunnat käynnistävät Lahja lapselle -kampanjan, jossa lahjoittajat hankkivat lapselle tämän toivoman joululahjan. – Työttömyys näkyy välittömästi lasten arjessa. Seurakunta voi esimerkiksi antaa maksusitoumuksen vaikkapa ruokaostoksia varten johonkin tiettyyn kauppaan. M AT KAL L A 15 Joulunakin voisi pitää vain pyhäpäivät. Kirsi Jaakonaho toteaa, että seurakunnan keinot auttaa perheitä rahallisesti ovat melko vähäisiä. 2 0 1 4 Helsinkiläinen Leena toivoo, että joulu voitaisiin viettää ilman lahjarumbaa. Jos ongelmissa ovat jopa työssäkäyvät vanhemmat, pienituloisten on entistä vaikeampi selviytyä. Silloin köyhäkin pääsisi helpommalla. siitä, että saisi jotakin myös säästöön. Diakoniassa käsitellään yhdessä perheen tilannetta ja sen herättämiä tunteita. Diakoniatyöntekijät myös opastavat ja neuvovat käytännön tilanteissa, kuten hakemaan velkaneuvontaa ja erilaisia yhteiskunnan tarjoamia tukimuotoja asumiseen ja toimeentuloon. Jaakonaho kuvailee talousongelmien olevan perheille salaisuus, josta on vaikea kertoa muille ja joka aiheuttaa turhaa häpeän ja epäonnistumisen tunnetta. Kirsi Jaakonaho kertoo, että toimeentulotuki ei tällä hetkellä riitä kattamaan kaikkia elämisen perusmenoja. Lapsiperheiden tilannetta vaikeuttavat Esa Iivosen mukaan työmarkkinoiden epävarmuus ja palveluihin samanaikaisesti tehdyt leikkaukset. Joissakin seurakunnissa diakoniatyö valitsee mukana olevat perheet. Kun samanaikaisesti leikataan lapsilisää ja palvelut heikentyvät, perheet ovat ahdingossa, Iivonen sanoo
8.12. Kaamos on peitto, jossa on kaksi puolta. Valtaosa maailman kristityistä menee tänäkin vuonna joulukirkkoon lämpimässä säässä. Jaettu leipä ei homehdu. 9.12. Joulu tuli silti. Nurjalla puolella on loskaa ja pimeyttä, raskautta ja alakuloa. Älä odota. On ihanaa tulla töistä kotiin, kun muuten pimeästä asunnosta kajastavat parvekkeen jouluvalot. Joka joulu on armo uus.. 22.12. 17.12. Ole siinä. Matka taittui tänäänkin, riippumatta siitä, mitä sait aikaan. Varsinkin Jouluradio. Naapurien kriisit kirkastavat itsenäisyytemme merkityksen. Mietin menneitä adventteja. Joulukortti on hintaansa arvokkaampi, painoaan painavampi. 20.12. Kunpa joulu muuttuisi suorituksesta lahjaksi, aikuisellekin. Rakkaus karkottaa pelon. ”Joulukuusi hohtaa, tuttu valo tuo sydämemme johtaa Seimen lapsen luo.” Sakari Topeliuksen sanat pätevät vielä 157 vuotta kirjoittamisensa jälkeen. Niin hyvä syy sytyttää kynttilä. 18.12. Älä kiusaa lähimmäistäsi valittamalla kiireestä, älä varsinkaan jouluna. Älä kiirehdi. 21.12. Joulun odottaminen on paluuta lapsuuteen – ja samalla tulevaisuuteen. Uusi joulu, uudet muistot. Samoin valo. Isä, varjele meitä ja kaikkia naapurimaitamme. 1.12. Ihmeiden Isä: siunaa kaikkia joulunviettopaikasta ahdistuneita aivan erityisellä rauhalla ja levolla. 5.12. Rakas Isä, löydät meidät muuttajat tänä jouluna uusista pesistä. Joulupukin antimet jaetaan talouden ehdoilla, Lucian valosta riittää kaikille. 3.12. 30.11. Tänään valo saa voittaa. 19.12. Parasta pyhässä on odottaminen: että arki taas alkaa, jotta voi odottaa uutta pyhää. 1 1 . Lapset lentävät pesästä, äiti samoin. Toiselta puolelta löytyy pehmeää hämärää, jossa vilkkuu tuikkuja kuin toivon pilkahduksia. Olen aina pitänyt Luciasta enemmän kuin joulupukista. Radio tuo joulun tunnelman. 15.12. 4.12. Minä en ollut valmis. 13.12. Juuri nyt sinua kannetaan. Sitä, mikä minussa on vuodesta vuoteen samaa, missä olen muuttunut. 2.12. Siivoa jouluksi kaapit – jos haluat asua niissä. Ole luonamme. M AT KAL L A Margaretha Lindholm / Vastavalo K o t i m a a 2 7. 25.12. Marttojen ohje korostaa lepoa. 23.12. 2 0 1 4 17 Päivä päivältä lähempänä adventtikalenteri Kotimaan toimittajat kirjoittivat mietteitään adventin ajaksi. Pian pääsee taas laulamaan Kauneimmat joululaulut! 12.12. 24.12. 10.12. Missä ovat muutoksen idut tänä vuonna. 11.12. 16.12. 6.12. 7.12. 14.12. Onnellinen se, jonka kodissa jouluaterialla ruokapöytää pitää jatkaa, että kaikki mahtuisivat istumaan. Adventti. Jopa kaamoksen pimeä valo antaa turvaa, auttaa jatkamaan matkaa kohti kirkkaampaa
1 1 . Iloisen perusolemuksen ei kannata kuitenkaan antaa hämätä. 2 0 1 4 Säveltäjä, esseisti Jüri Reinvere on peruspositiivinen ja optimistinen ihminen, jonka seurassa aika kuluu kuin siivillä. 18 MAT K AL L A K o t i m a a 2 7. Hän on aina valmis viemään keskustelun pintaa syvemmälle ja itsekkäitä näkökulmia laajemmalle, haastaen keskustelukumppaninsa mukaan pohtimaan elämän suuria kysymyksiä.
Reinvere jatkaa samaa kunniakasta linjaa tiputellen keskusteluun raskaita teemoja: ”Kulttuurinen kuolema”. Yhdellä jalalla ei voi kulkea. Teksti: Annmari Salmela & kuvat: Eleanor clarke Jätämme lounaspaikaksi tarkoituksella vali- tun norjalaisravintolan ja lähdemme kävelylle. Holokaustin uhrien muistomerkin läpi käve- leminen ravisuttaa. Meillä on liian paljon valheita ympärillämme. Reinvere kirjoittaa poliittisesti kantaaottavia kolumneja toisen konsernin lehteen, Frankfurter Allgemeine Zeitungiin, mutta silti hän on ehdottoman mediakriittinen. Se on ollut menestyksemme ydin. Hetkeä aiemmin hän on piirtänyt näkyviin maailmantalouden uusjaon ja poliittisten valtatasapainojen muutokset näkyviksi muutamin terävin viivoin. Meillä on liian paljon valheita ympärillämme. Globaalin maailman uusien rakenteiden esiinmarssi näyttäytyy muun muassa yt-neuvotteluina. J üri Reinveren säveltämä ooppera Peer Gynt saa ensi-iltansa Oslossa marraskuun lopussa. Pelko näkyy kaikkialla. – Ihmiset pelkäävät, koska eivät tiedä mitä on tapahtumassa, Reinvere toteaa. Taloudellinen hyöty on huomattavasti kiinnostavampi. – Perehdyin Ibsenin tekstiin. Hänet ammuttiin, mutta hän ei kuollut heti. Ne riittävät lietsomaan pelkoa ja saavat ihmiset kahmimaan itselle sen minkä voivat. Ero on siinä, että aiemmin kokemus oli lokaali. Mitä tarkoitat sillä. Kun sitä toistetaan, me uskomme sen. – Erityisen haastavaa alkuperäistekstin kunnioittaminen oli oopperan lopussa, kun uhoamiskierroksensa maailmalla tehnyt Peer Gynt palaa kotiin. – En näe mitään uutta siinä, miten ihminen osaa olla ja elää. 2 0 1 4 19 ”Jumala ei ole kuollut, vaikka siltä näyttää” Ensin katosi armo ja sitten koko käsitteen ymmärtäminen. Löytääkö hän armon. Niin, mitä sinä taas tarkoititkaan tällä armolla. Nyt se on globaalia, aiheuttaen pahimmillaan dominoefektin. Mikä tahansa tieto voidaan saarnata julkisesti todeksi, mutta mikä on totuus. – Vaan sitä mitä me ollaan. Helsingin-vuosinaan Reinvere joutui valitsemaan aloittamiensa teologian- ja sävellysopintojen välillä. – Se kuva, mitä media luo maailmasta, on olemassa vain median omassa päässä. Hänen kanssaan keskustellessaan onkin varauduttava katsomaan totuttua suurempia kuvia ja ymmärtämään asioiden laajat, historiasta kurottuvat syy-yhteydet, ja mieluiten globaalilla tasolla. – Mikä tahansa tieto voidaan saarnata julkisesti todeksi, mutta mikä on totuus. Selitys vastaanotettiin, mutta sama kysymys toistettiin kuukautta myöhemmin. Aika raju. Ja päinvastoin. Elämä heitti 18-vuotiaan neuvosto-virolaisen pianistin ensin Varsovaan ja sieltä Imatralle kirkkomuusikoksi. Reinvere kirjoitti libreton itse, kunnioittaen sekä Ibsenin että tekstin alla kuultavan Søren Kierkegaardin keskeisiä ajatuksia. Kävelemme Axel Springerin mediakonsernin pihalle. ”Yhteiskunnassa vallitseva armottomuuden kausi”. Kirjassa roolihahmo Peer Gynt kiertää etsikkovuosinaan ulkomaita. Peter Eisenmanin suunnittelemaan, valtavaan persoonattomien kivipaasien muodostamaan sokkeloon voi hukata itsensä, aistia sen, kun menetät vallan omaan elämääsi, sen suuntaan, etkä tiedä missä olet. Tajusin heti, että sen kautta voisin nostaa esiin tämän hetken yhteiskunnallisia kipupisteitä. Tämä havahdutti säveltäjä Jüri Reinveren, jonka mukaan länsimainen yhteiskunta ja kulttuuri ovat kovaa vauhtia katoamassa. Jos jompikumpi romuttuu, koko kroppa romuttuu. Pysähdymme nuoren Peter Fechterin (1944–1962) muistomerkille entisen Itä-Saksan puolelle. Kulttuuri ei tässä keskustelussa tarkoita tilaisuuksia tai palvelukenttää. Jüri Reinvere haluaa avata ajatuksiaan myös asioita näyttäen. Viimeisen sadan vuoden aikana olemme yhteisöinä tai ihmisinä kuitenkin tulleet siihen tulokseen, että se on jotenkin epäkiinnostavaa. Maailma tai ”totuus” ei ole yksioikoinen. Sibelius-Akatemia voitti, mutta: – Moni on sanonut että Puhdistus on hyvin teologinen, Reinvere viittaa Sofi Oksasen romaaniin pohjautuvaan oopperaansa, joka sai menestyksekkään ensi-iltansa Suomen kansallisoopperassa 2012. – Yhteiskunnan jalkoina ovat aina olleet talous ja kulttuuri. M AT KAL L A K o t i m a a 2 7. Kulttuurin kuolemassa on paljolti kyse myös tästä. Tapaan säveltäjän kotikaupungissaan Berliinissä. – Jumala ei ole kuollut vaikka siltä näyttää. – Suurta kuvaa katsottaessa länsimaalaisella ihmisellä on hyvin vaikeaa näennäisen taloudellisen hyvinvoinnin keskellä. Media ei enää heijasta sitä todellisuutta missä ihmiset oikeasti elävät. Harjoituksissa esiintyjät kyselivät säveltäjältä: Mitä on armo. Henrik Ibsenin Peer Gynt toki mainittiin mahdollisena aiheena. Oopperassa Reinvere liittää Gyntin ja maailmanmiesten kohtaamiset tämän hetken globaaliin taloustilanteeseen: taloudellinen hyöty on ainoa arvo, jolle kaikki muut arvot ja ajatukset ovat alisteisia. Reinvere aloittaa perustelut itselleen tyypilliseen tapaan kaukaa. Kuka sen hänelle antaa. Ihmiset ovat todella huolissaan. Eri käänteet piirsivät muuttokarttaa aina etelämmäs, johtaen Lahden ja Helsingin kautta lopulta Berliiniin. Vaatii aikamoista kykyä ja halua ymmärtää ja tarkastella eri ”totuuksia” ja näkökulmia. – Viimeiset tuhat vuotta Eurooppaa on kantanut hyvin vahva kristilliskulttuurinen ajattelutapa. Valtava rakennus heittää varjonsa pienten ihmisten päälle. 1 1 . Reinvere kertoo miten 18-vuotias yritti juosta matalan muurin yli vapauteen. Kukaan ei uskaltanut tehdä mitään. Kun Norjan kansallisooppera pyysi Reinve- reltä teosta, kädet olivat vapaat. Periaate ei ollut aivan ongelmaton, maailma on alkuperäistekstien ajoista muuttunut. Kautta aikain nimenomaan taiteilijat ovat olleet huutavia ääniä yhteiskunnallisen keskustelun erämaassa. Reinvere sanoo negatiivisten ilmiöiden olleen aina osa todellisuutta, syntiinlankeemuksesta asti. Ajateltuja lauseita alati pudotteleva Reinevere vaikenee hetkeksi, kun kysyn mikä on oopperan keskeinen viesti, jonka hän toivoisi ihmisille välittyvän. Uutuutta on harjoiteltu tiiviisti koko syksy. Kulttuurin kuolemassa on paljolti kyse myös tästä. Tätä pelkoa media ei ole verbalisoinut, eikä se ole poliittisina ratkaisuinakaan vielä täysin purkautunut. Virolaissyntyinen Reinvere viihtyy erinomaisesti rennossa kulttuurikaupungissa, mutta sanoo kaipaavansa Suomea, jossa asui 15 vuotta. Sotilaat, kansalaiset, journalistit – kaikki seisoivat seuraamassa hänen kuolemaansa samaan aikaan kun idästä ja lännestä yritettiin saada kiinni. Minkälaisen armon. Jos kulttuuri kaatuu, talous menee perässä, se on selvä
1 1 . Voidaan antaa pyyteettä, ilman että siitä Hän painottaa, että kyseessä ei ole mikään ansaitaan jotain itselle. laitos tarjoaa monipuolisen kokoelman uusia ja vanhoja veisuja teemoista elämä, usko ja rukous. Jos syntyy joku isompi sotku. Nykyinen kotiseurakunta syömähäiriöiset tarvitsevat ruokaa. miettiä millainen olisi ”puhdas”, korruptoituJa tietty itseensä käpertynyt klassisen musiikin maton ihminen. – Lapsuuteni kirkolla oli Neuvosto-Virossa täväni kaipaavat klassista musiikkia, mutta he tärkeä rooli. lä tavalla kirkko voisi olla yhdistämässä ihmisiä – Armo on Jumalan antama, ansaitsematon silloin, kun piti elää kuin Jumalaa ei olisi edes anteeksianto meille. Olemme saapuneet Dietrich Bonhoefferin Reinvere vertaa tilannetta kirkkoon: kirkkoon. silloin, kun sitä nä kirkkoon laumana jota syötetään Mutta tarvitsevatko ihmiset oijostain ulkoa jollain. Reinvere kertoo suomalaispapilta kuulemanReinverestä näyttää, että ihmisten päähuomio sa tarinan siitä, miten jumalanpalveluselämän on keskittynyt siihen, miten voisi keplotella joluonne on muuttunut 15 vuodessa. – Yksityiselämä ja kiitollisuus. päälle liimattu juttu: ”Nyt olen kiitollinen”.. Se muistuttaa, että meidän ei ole pakvoa ei koskaan kannata tappaa itse, eikä antaa ko menettää toivoa. Armo on kadonnut näyttämöiltä laajemminkin. Samalla elämä on muuttunut armotto”tässäkö tää oli?”. Seurakunta olemme me. 2 0 1 4 Kaikkea maan ja taivaan väliltä. Radiosta tutut laulut, mutta myös harvinaisuuksia alun hengellisiä lauluja myöten. haaste. 28,90 (32,90) Kauneimmat JOULULAULUT 1800 Kauneimmat joululaulut Pianosäestyksellinen laulukirja sisältää n. ten tästä puhutaan ihmisille, jotka runtelevat – Hän uskoi, että ihmiset itse kykenevät teketoisiaan eri tavoin mielettömästi; yhteiskunnalmään oikeita asioita, eivätkä vain odottamaan, lisesti, yhteisöllisesti, henkilökohtaisesti. Jüri Reinveren hengelliset juuret ole. Kirkossa ollaan seuraamassa maksi, sekä itseä että toisia kohtaan. – Ihminen ei kykene loppujen lopuksi tekemään yhtään mitään. Reinvere ei usko vuoden 1939 tapahtumien toistuvan sotana, mutta hän aistii samanlaisen ilmapiirin. Reinvere palaa oopperan harjoitusprosessin ydinkysymykseen. Miten me ymmärrämpii löytämään uuden elämän levottomalle itselme toivon tai annamme sen olla läsnä elämäsleen. mus kuolemasta. – Sydämeni on todella raskas, kun – Jos kirkko lähtee miettimään, ajattelen miten vähän näen aitoa onettä ”ihmiset tarvitsevat nyt tätä, nellisuutta. Tämän kaiken ei ihmisten keasti jotain ulkopuolista voimaa, täytyy lähteä meistä itsestämme. sätä. – Tulemme näkemään suuria valtapiirien uusjakoja, tavalla tai toisella. Perhejumatakin hyvää itselleen, tai millaisen aseman saalanpalveluksen lopuksi eräs isä oli tokaissut: vuttaa. Henki– Siitä voi puhua klassisen musiikin tarjosesti Suomen evankelis-luterilainen kirkko on amalla esimerkillä. että joku ulkopuolinen voima muuttaisi kaiken. Siksi olemme menet– Kirkko on syntynyt seurakunToivomalla täneet kosketuksen myös Jumalaan. Ilmestyi juuri! Tilaa heti! 12,50 (13,90) 2890 Juha Tapio Laulukirja Näyttävä, kuvitettu nuottikirja sisältää 66 laulua vuosien varrelta. Ilmestyi! 1250 Nuoren seurakunnan veisukirja Punainen laulukirja uudistui! Kirjan 10. Monissa lauluissa on suomenkielisen tekstin lisäksi ruotsin-, englannin- tai saksankieliset sanat. Miten Jumalan armoilla me todella olemme! Emme me pysty olemaan inhimillisiä. eikä sitä todellisuutta missä elämme. myöskään ulkopuolisten tehdä sitä. Vaikka näemme hienoa visuaalisuutta, teokset jäävät ontoiksi. Sen kieli ei heijastele nyky-yhteiskuntaa, alattomuuden ilmapiirissä, sodan keskellä. Lopussa armon läsnäolon kysymys manisämme, se on meistä itsestämme kiinni. Kirkossa oli mahdollista man kokoinen, ulkopuoliseksi jättävä järkäle. osa ei pysty koskettamaan itsensä ulkopuolelle. itselle järjestettyä esitystä. Teologi ja pappi joutui ennen keski– Miten kirkko voisi ihan oikeasti puhua ihmitysleirille päätymistään elämään pelon ja näkösille. nasta. Mi- olemassa. – Nykyään on tavallista, että sekä vanhojen oopperoiden että näytelmien kristillinen tausta poistetaan, ymmärtämättä sitä kulttuurista perinnettä, mihin teos nojaa. Miten paljon – Ihmiset eivät ymmärrä, että voidaankin löysinussa on ihan oikeaa kiitollisuutta. sen itseemme. En pidä – Bonhoeffer mietti jatkuvasti kirkon roolia myöskään kliseiden käytöstä. malan kuolleena. Se edusti inhimillisyyttä epäinhieivät pääse siihen käsiksi. Yksiääninen ja sointumerkein varustettu. Toifestoituu. Kysymys voidaan jälleen palauttaa kirkkoon: ollaanko siellä katsomassa esitystä vai jonkin muun syyn takia. 70 rakastettua jouluista sävelmää. Kukaan ei uskalla tehdä mitään. Se on niin mahdottomillisyyden keskellä. Sanojen pitää olla aikansa yhteiskunnallisessa tilanteessa. 18,00 (28,90) MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI Ma–pe 9–17, la 10–15 puh. – Toivomalla voidaan löytää Jumalan armo – Jumalatta eläminen on Peer Gyntille kokesilloin, kun sitä ei ihmisten maailmassa ole. Oopperassa nähdään, miten – Hyvän elämän rakennusainekset ovat jatkuPyhän Hengen, tai henkisyyden avulla hän opvasti käytettävissämme. Maailmansota. Mukana on siis jotakin uutta, jotakin vanhaa, jotakin lainattua, mutta kaikki ehtaa punaista. Pivoidaan löytää tää ymmärtää ensin mitä olemme Koska emme osaa olla itsellemme Jumalan armo ja miksi kokoonnumme, eikä menarmollisia, emme osaa asettua vain olemaan Jumalan kanssa. maailmassa Pyhää, enää mihinkään. Armoa ja vapautumista käJüri Reinvere sanoo oppineensa kaksi asiaa, sittelevä loppuratkaisu on ollut tekijöille kova jotka ovat suorassa suhteessa elämisen laatuun. on Berliinin tuomiokirkkoseurakunta. Ihmiset eivät poistu näistä esityksistä kasvaneina, vaan jonkin epämääräisen tunteen vallassa. 020 754 2350 www.sacrum.fi tarpeeksi suuria viskaaleja sanomaan mitä voi tehdä. Kun armoa ei ympärillä enää ollut, jäi jäljelle Peer Gynt -oopperassa päähenkilö kokee Juvain toivo. Miltosia, ei tyhjiä. Liverpoolilaiset skeittari-ys- hänelle läheisin. Miten vähän aitoa varuvetaan tekemään sitä heille”, häpautta! viää kirkon olemassaolon syy ja oi– Olemme menettäneet kosketukkeutus. Rakkaimmat, joka joulu laulettavat klassikot, sekä uudempien joululaulujen aarteistoa. K o t i m a a 2 7. Kaipuusta huolimatta eletään rinnakkaisuniversumeissa. Tuomiotta jättäminen. Vastaus tulee viipymättä: ovat Neuvosto-Viron luterilaisessa – Tarvitsevat! Ihan yhtälailla kuin kirkossa. Poliittinen selkkaus