siVu 8. siVu 2 kirkon uudistajat kirkon tulevaisuuskomitean tehtävänä on ehdottaa uudistuksia kirkon organisaatioon. Sivu 4 VihaPosti aki kekkonen tutki gradussaan piispa irja askolan saamaa loukkaavaa postia. elokuuta 2015 | hinta: 3,70€ | 109. 34 27. Hän odottaa, että piispat ottaisivat yhdessä kantaa hyvinvointieroihin. vuosikerta | 0043595–15–35 jani l a ukkanen PaPit barrikadeilla Minna Mannert vastusti hallituksen leikkauksia Helsingissä viime viikonloppuna
hURMiO S. Tein kandidaatintyöni Marja-Sisko Aaltoa käsittelevistä lehtiteksteistä. Onko itsesi tehnyt koskaan mieli lähettää ilkeää palautetta tai kommentoida ilkeästi verkkokeskustelussa. Halusin tehdä myös graduni jostain ajankohtaisesta aiheesta. Vihapuheen tunnistaminen on vaikeaa. Naisten esittämä vihapuhe oli peitellympää. Miten uskonnollinen vihapuhe eroaa muusta vihapuheesta. Puhutaan ikään kuin Jumalan suulla tai Jumalan puolesta, minkä vuoksi ihminen uskaltaa seisoa sanojensa takana nimellään. Aihe on kiinnostanut laajemminkin. JOONA RAUdASkOSki Aki Kekkonen opiskelee Helsingin yliopistossa teologisessa tiedekunnassa ja työskentelee stuerttina. Miehet olivat selkeästi aktiivisempia kirjoittajia kuin naiset. yhTEiNEN pARAS S. Mukana on myös niitä, jotka kertovat olevansa ateisteja tai kirkon opista eroavia. Sitä saa tuntea, mutta sitä on myös osattava käsitellä oikein. Lähettäjät usein tiedostavat tämän, mutta heillä on yliluonnollisen motiivin takia pakottava tarve ilmaista arvonsa. 17 Kuvataidenäyttely pureutuu uskonnollisuuteen. Vastuu vihasta siirretään ainakin osittain kolmannelle osapuolelle. Heidän käyttämänsä kieli oli myös aggressiivisempaa ja rivompaa. 14 Kristilliset kirjat ovat olleet Pertti Kaikusalon elämäntyö. 5 Kirkon kampanja kannustaa hyviin tekoihin. Arvot saattavat olla ristiriidassa muiden yleisesti hyviksi koettujen arvojen kanssa. Sen ja kielteisen palautteen raja on yhtä häilyvä kuin itse termi. – Palautteet ja niiden kieli kertovat arvojärjestyksestä ja -järjestelmästä. Hallitsemattomana ja toistuvana viha aiheuttaa paljon pahaa. Viha on ihan normaali tunne. Mikä motivoi kristittynä itseään pitävät henkilöt lähettämään vihapostia naispuolisille papeille. MESSiAS S. – Olen ottanut opintoihini mukaan paljon kursseja, jotka käsittelevät seksuaalisuutta. – On tehnyt ja varmasti kaikilla tekee joskus. Se edistää tai oikeuttaa vihaa. Mitä tutkielmasi pohjalta tiedetään vihapostin lähettäjistä. 12 Millainen olisi kaikille reilu yhteiskuntasopimus. MUSTikkA S. 24 Lukijoiden mustikkakuvat kertovat luontosuhteesta.. kiRJAkAUppiAS S. 2 TÄNÄÄN Kotimaa 27.8.2015 TÄSSÄ NUMEROSSA KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde Sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Toimituspäällikkö Tuija Tiihonen Uutispäällikkö Johannes Ijäs Toimitussihteerit Leena Hietamies, Anna-Kaisa Pitkänen ja Noora Wikman Graafikko Gun Damén Toimittajat Emilia Karhu, Danielle Miettinen, Laura Mäkelä (virkavapaalla), Tuija Pyhäranta, Joona Raudaskoski, Jussi Rytkönen, Olli Seppälä, Meri Toivanen Valokuvaaja Matti Karppinen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen www.kotimaa.fi Liiketoimintajohtaja Jarmo Lipiäinen Levikki 29 508 kpl (LT 2013) 54 000 lukijaa (KMT syksy13/kevät14) Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse asiakaspalvelu@kotimaa.fi ”Vastuu vihasta siirretään kolmannelle osapuolelle” viikON hENkilö Aki Kekkonen tutki pro gradu -tutkielmassaan Irja Askolan saamaa vihapostia. Gradun tekeminen kuitenkin venyi ja pelkäsin aiheen vanhenevan. JEESUS S. Oma tulkinta vaikuttaa siihen, mikä tulkitaan vihapuheeksi. Laajemmin katsoen se on herjaavaa tai vähättelevää puhetta kestä tahansa yksilöstä tai mistä tahansa ryhmästä. Minut yllätti se, että mukana oli paljon palautteita, joissa naiset parjasivat omaa sukupuoltaan papin tehtävässä. Puhe ymmärretään Jumalasta lähtevänä, jolloin kirjoittaja on välikappaleena. Tätä perustetta käytettiin monessa palautteessa hyväksi. Tieto miespariskunnan lähettämisestä lähetystyöhön herätti mielenkiintoni. 18 Voisiko Pro Jeesus -liike pelastaa Israelin. Mitä on vihapuhe. 16 Uusi kirja purkaa Jeesushuijauksia. – Moni Askolalle vihapostia lähettänyt tunnustautui teksteissään uskovaksi ja kristityksi. Aineistossa on poikkeuksellisen törkeää vihapuhetta, jossa uskontoa käytetään muiden vihailmaisujen verukkeena. Keskustelu tasa-arvoisesta avioliittolaista on kuitenkin nostanut sen ajankohtaisemmaksi kuin koskaan ennen. – Uskonnollinen vihapuhe esitetään tyypillisesti omalla nimellä toisin kuin muu vihapuhe. Puheen oikeuttaa yliluonnollinen motiivi. Määrittely ei ole yksiselitteistä edes oikeuslaitokselle. – Vihapuhetta on hankala määritellä, koska sille ei ole yleismaailmallista määritelmää. Miten kiinnostuit piispa Irja Askolan saamasta vihapostista. KUVA: JUKKA GRANSTRöM TUNTi hyvÄÄ S. Se on uhkaavaa, loukkaavaa ja vihaa sisältävää puhetta tai kirjoitusta. Heidän ajattelussaan on Jumala, joka on Raamatussa sanonut, että nainen vaietkoon seurakunnassa
Kuten ei löydy monen muunkaan vastaavan ”tosielämän havainnon” tueksi. Aina maailma ei ole niin epäoikeudenmukainen kuin sosiaalisen median päivitysten pohjalta voisi luulla. Huhuille rakennetut mielipiteet, asenteet ja jopa viholliskuvat ovat helposti kerrottavissa eteenpäin. Viime päivinä julkisuudessa on kohistu esimerkiksi turvapaikanhakijoiden määrästä ja siitä, kuinka monta prosenttia heistä on nuoria miehiä ja kuinka moni tulee samaan kielteisen päätöksen. Perinteisen median tehtäväksi jää usein kaivaa esiin somekohujen tosiasiat ja taustat. Huhun levittäjälle asia voi muuttua faktaksi, joka tukee hänen maailmankuvaansa. Joku on mahdollista vetää vastuuseen, on mahdollista valita toisin. Kun sitten tulee erikoinen juhlatilaisuus, jossa messukasukan käytäntöön ottaminen olisi paikallaan ja hyvinkin suotava, niin siitä siellä täällä repaleet roikkuvat, kultaja hopeakirjailut ovat aivan kelvottomiksi kuluneet, sametti on nukkavierua jne. Perinteisen median tehtäväksi jää usein kaivaa esiin some kohujen tosiasiat ja taustat. Hullunkurisimmat ”kristilliset huhut” – kuten se, että presidentti Obama on oikeasti muslimi – liikkuvat yhdysvaltalaisten fundamentalistien ja maailmanlopun haikailijoiden keskuudessa. Käsikirjoittajaa, ohjaajaa, itseäni. Vuosi sitten julkisuudessa kohistiin silloisen kansanedustajan lausunnoista, jossa hän ihmetteli, miksi maahanmuuttajaperheen pitää hankkia sosiaalituella uudet lastenvaunut, jos suomalaisperhe kierrättää vanhoja vaunuja. Minusta se tulisi piilottaa yön pimeisiin tunteihin, väkivallan ja pornon seuraksi. Kaupunginvaltuutettu perusteli ulostuloaan muun muassa sillä, että oli kuullut vuosien varrella monilta suomalaisilta tarinoita maahanmuuttajien lastenvaunukäytännöistä. 27.8.1915 Ja sitten ystäväni kertoi, miten hän oli tehnyt useassa maalaisseurakunnan kirkossa sen surullisen havainnon, että varsinkin pappien ns. Taideteos sisältää aina perspektiivin. LAURI KEMPPAINEN Rap-artisti ja rukoileva kädellinen jukka f ordell Olli seppälÄ Julkaisupäällikkö olli.seppala@kotimaa.fi M aahanmuuttoja monikulttuurisuuskeskustelussa kuulopuheet ja satunnaiset havainnot kelpaavat valitettavan usein perusteluiksi. Mehevän huhun kohdalla vaatii moraalista suoraselkäisyyttä ja älyllistä ponnistelua katkaista siltä siivet eikä kaakattaa sitä eteenpäin. Senaatti on esittänyt, että lukukausimaksut lukuvuodeksi 1914– 1916 korotettaisiin kaikissa oppikouluissa 30 mkaan ja että lukukausimaksu lukuvuodesta 1916–1917 alkaen on oleva 30 mk oppikoulujen kaikilla keskikoululaisilla sekä 60 mk lyseojen lukiolaisilla ja niitä vastaavilla muilla korkeammilla luokilla.. ¶ Mutta Avara luonto vain on. Papin on ihan vastenmielistä sellaisessa asussa esiintyä seurakunnan nähden toimittamaan toimitusta, jolle muuten tahtoisi antaa erikoisen pyhyyden leiman ja jota tarkoitusta toivosi kaiken ulkonaisestikin palvelevan. Kuinka kykenen väittämään, ettei verikyntinen uhrijärjestelmä kelpaisi jumalaksi. Elinvoimainen huhu on tarina, kertomus. Vastaväitteitä hän ei enää pysty ottamaan vastaan. Raamatussa ei puhuta huhuista paljonkaan. Mainittakoon, että lastenvaunutarinan tueksi ei löytynyt faktoja. Oletetuista prosenteista tulee lyömäaseita. messukasukat ovat jääneet hoitoa vaille. Katkaise huhulta siivet Mutta myös Suomessa on levitetty ”kristillisiä huhuja”, kuten sitä, että eräs piispoista kuuluu vapaamuurareihin. Yksi viheliäisen inhimillisen toiminnan muoto kuitenkin on tahallinen ja pahansuopa perättömien tietojen levittäminen. ¶ Miten on mahdollista, että minä – luonnon tuote itsekin – viritän valitusvirren. TÄNÄÄN 3 Kotimaa 27.8.2015 KOTIMAA SATA VUOTTA SITTEN PÄÄKIRJOITUS TUHAT MERKKIÄ TAIVAASTA Veren vangit En kestä katsoa Avaraa luontoa. Huhu voittaa tiedon ja tarina tutkimuksen. Raajarikko eläinlapsi raahautuu epätoivoisesti äitinsä ja laumansa perässä, hylättynä ja yksin, ja tulee tapetuksi elävältä – eikä kukaan kyseenalaista, paheksu tai tuomitse. Siellä halu nähdä salaliittoja on pohjaton. Toisen Mooseksen kirjan pitkässä säädösluettelossa tosin sanotaan: ”Älä levitä perättömiä huhuja äläkä suostu auttamaan väärintekijää todistamalla vilpillisesti hänen puolestaan.” Huhu ei aina välttämättä ole valehtelemista. Totuuden kanssa sillä on usein vähän jos lainkaan tekemistä. Kun katson elokuvaa ja kavahdan, tiedän, ketä syyttää. En ymmärrä, miten ohjelmasta on tullut koko perheen viikonloppuviihdettä. Kuin vanhassa rikkinäinen puhelin -leikissä. Huhupuheet ovat kaikkien yhteisöjen riesa – myös kirkon. Tarinat olivat silloin ja ovat vieläkin vahvasti esillä asenteista puhuttaessa. Että Jumalan täytyisi pikemminkin olla kuin Isä, joka herätti Jeesuksen kuolleista. Keskustelupalstat ja kommenttien jakaminen esimerkiksi Facebookissa on otollinen maaperä huhuille, joiden väitetään perustuvan silminnäkijähavaintoihin. Mutta ketä kiinnostavat faktat, kun tarjolla on herkullisia huhuja ja meheviä juoruja. Sosiaalisessa mediassa huhu on usein tieto, varsinkin monistuessaan eteenpäin. Tahallisuutta on myös laiskuus pysähtyä miettimään huhun alkuperää tai paikkansapitävyyttä. Sosiaalinen media on tuonut huhuihin ja ”tositapauksiin” uusia ulottuvuuksia. Välinpitämättömän neutraalisti se kuvaa maailmaa, joka (Joseph de Maistren sanoin) kylpee ikuisesti veressä ja on alttari, jolla kaikki elävä määrättömästi ja lakkaamatta uhrataan. Elämä on
Vuonna 2014 seurakuntien päiväkerhoihin osallistui hieman vajaa neljännes päiväkerhoikäisistä eli 42 000 lasta. Kristityt oikeudenmukaisen talouspolitiikan puolesta -niminen ryhmä vastusti suomalaisten hyvinvointierojen kasvamista. Euroopan komission tiedottaja Annika Breidt hardt on sanonut, että EU:n perussopimusten kirjain ja henki torjuvat kaikenlaisen ihmisten erottelun. Bulgaria on niin ikään huolissaan kasvavasta muslimien virrasta maahan. MERi ToiVaNEN Helsinkiläinen pappi Minna Mannert osallistui hallituksen talouspolitiikkaa vastustaneeseen mielenosoitukseen viime viikonvaihteessa. KuVA: JAni LAuKKAnen. Vimparia. Slovakian pääministeri Robert Fico linjasi viime viikolla, että maa ottaa vastaan vain kristittyjä maahanmuuttajia. – Minulla ei ole valtuuksia käyttää kirkon ääntä. Mielenosoitus kokosi viitisen tuhatta ihmistä. Viime lauantaina helsinkiläinen pappi Minna Mannert kantoi väkijoukossa kylttiä, jossa luki: ”Herra, siunaa päättäjiämme”. EU-komissio ei halua erotella pakolaisia uskonnon mukaan EU-komissio ei hyväksy solidaarisuuden rajoittamista kristittyihin maahanmuuttajiin. Seurakunnat ovat kuntien jälkeen suurin koululaisten aamuja iltapäivätoiminnan palveluntarjoaja. Myös Puola on aiemmin sanonut ottavansa vastaan vain kristittyjä. Lukuun ei ole laskettu mukaan Helsingin piispaa Teemu Sippoa SCJ eikä Pyhän istuimen diplomaattipalvelussa työskentelevää monsignore Tuomo T. Kirkko esitteli viime talvena omat tavoitteensa hallitusohjelmaan. Kuusimäen mukaan kirkon ei pidä ottaa puoluepoliittista kantaa. Joukossa oli lukuisia pappeja. Mannert osallistui Helsingissä järjestettyyn mielenosoitukseen, jolla vastustettiin hallituksen leikkauspolitiikkaa. Yhteisvastuun eetoksesta muistuttaminen kirvelee tietysti niitä, jotka ajattelevat lähinnä oman varallisuutensa kartuttamista. 4 TÄNÄÄN Kotimaa 27.8.2015 LYHYET Kerhotoiminta entistä suositumpaa Seurakuntien tarjoaman aamutoiminnan suosio kasvoi viime vuonna 50 prosenttia. Ja jos kirkko vaikuttaa kulissien takana, se olisi hyvä tuoda näkyviin. – Nyt olisi aika lähteä avoimesti teologiseen keskusteluun varallisuuseroista. Tiettävästi Suomessa ei ole reformaation jälkeen työskennellyt samanaikaisesti yhtä monta katolista pappia. Kirkolla on köyhien tilanteesta ruohonjuuritason kokemusta, jota on tärkeää tuoda tietoon, sanoo diakonian ja sielunhoidon johtaja Kalle Kuusimäki Kirkkohallituksesta. Kirkon oikeutus puhua nousee Jeesuksen esimerkistä ja kentän todellisuudesta. Mannertin mukaan tämänhetkinen tilanne hämmentää myös työntekijöitä. Kirkko puolustaa huono-osaisia parhaiten juuri tekemällä diakoniatyötä, sanoo hyvinvointisosiologian professori Juho Saari Itä-Suomen yliopistosta. Kuusimäki huomauttaa, että kirkon yhteiskunnallinen vaikuttaminen ei ole vain viranhaltijoiden puhetta. Listalla oli kehitysyhteistyön määrärahojen lisääminen. Mielenosoitukseen osallistunut Minna Mannert kaipaa kirkolta julkista kannanottoa, sellaista kuin Kohti yhteistä hyvää -asiakirja vuodelta 1999. Hän ilmaisi huolensa siitä, mitä kehitysyhteistyöbudjettiin suunnitellut 300 miljoonan euron leikkaukset kertovat maamme arvomaailmasta. Lähdin mielenosoitukseen, koska minulla ei ole myöskään valtuuksia olla käyttämättä sitä. Viime viikolla kehitysyhteistyörahoja koskeva kannanotto kuultiin myös arkkipiispa Kari Mäkiseltä. Kokkonen pitää ilmiötä kirkolle sekä mahdollisuutena että haasteena. He pohtivat, kuinka paljon voivat sanoa ja mihin voivat nojautua. Kaikkeen seurakuntien varhaiskasvatuksen kerhotoimintaan osallistui yhteensä yli 82 000 lasta. Iltapäivätoimintaan osallistuvista koululaisista noin 20 prosenttia käy seurakuntien ryhmissä. Mannertin kanssa marssi noin 30 kirkon työntekijää ja muuta kristittyä. – Kaikilla foorumeilla käydyt keskustelut eivät myöskään päädy julkisuuteen. Kirkko vetosi hallitukseen myös muun muassa pakolaiskiintiön korottamiseksi ja lapsiperheiden köyhyyden vähentämiseksi. Hänen mukaansa nuorten riparikesä jatkuu pitkälle syksyyn ripariryhmien omissa Whatsapp-keskustelupalvelun ryhmissä. Katolilaisia pappeja ennätysmäärä Suomessa Viime lauantaina papiksi vihitystä Gabriel Salmelasta tuli kolmaskymmenes Suomessa toimiva pappi Helsingin katolisen hiippakunnan papistoon. – Sille ei voi mitään, jos jokin puolue puhuu samalla tavalla kuin kirkko. Asiantuntija kehottaa, että päättäjät viedään tutustumaan diakoniatyöhön. Kirkko vetoaa Jeesuksen esimerkkiin ja arkisiin kokemuksiin LEiKKaUKSET Mielenosoitukseen osallistunut pappi toivoo, että piispat ottaisivat kantaa hyvinvointieroihin. Rippileireillä on ollut hyvä työrauha Mennyt rippikoulukesä sujui hyvin ja leireillä on ollut työrauha, sanoo Kirkkohallituksen asiantuntija Jarmo Kokkonen. Asiasta kertoo Katolinen kirkko Suomessa nettisivuillaan. Saaren mukaan ydinkysymys on, kuinka paljon kirkko osoittaa resursseja diakoniatyöhön aikana, jolloin sen oma talous kiristyy. Mannertin mukaan nyt näyttää kokonaisuutena siltä, että kirkko siunaa leikkauspolitiikan. Lisäksi se arvosteli leikkauksia, joista kärsivät muiden muassa kristitystä arvopohjasta käsin toimivat kansalaisjärjestöt. Seurakuntatasolta Kuusimäki nostaa esiin hyvän tavan vaikuttaa: alueellisia päättäjiä kannattaa viedä tutustumaan diakoniatyön arkeen. Yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen sen sijaan pitää hänen mielestään kannustaa. – Se on kirkon iso arvovalinta seuraavien vuoden tai kahden aikana. Se oli viime laman jälkeen julkistettu piispojen yhteinen puheenvuoro hyvinvointiyhteiskunnan puolesta
TUIJA PyHÄRANTA tuija.pyharanta@ kotimaa.fi Viisi Tukholman tuomiokirkkoseurakunnan työntekijää kutsuu muiden uskontojen edustajia osallistumaan syksyllä Suurkirkon jumalanpalveluksiin. Kotimaa24 ei ole tässä asiassa synnitön. Yhdessä lakanassa käytettiin alatyylistä ilmausta. Nyt Hyvän tekemisen tunti on yhdistetty kirkkovuoden Lähimmäisen päivään, jota vietetään tulevana sunnuntaina. ”Olihan se vanha blogimetsä aika villi, kaikki kukat kukkivat tiellä ja pientareilla. Siihen liittyy vetovoima, jonka vuoksi tekee myöhemminkin hyvää. Gävert ei näe vaaraa siinä, että kampanja rohkaisisi auttamaan vain tiettynä hetkenä pysyvän asenteen sijaan. – Auttaminen avaa silmiä. Samalla media kuitenkin osallistuu keskustelun tyhmentämiseen. Ensimmäisen tunnin aikana ”kasteen pesi pois” ehkä kymmenkunta ihmistä, useimmat heistä naisia. Vastaavankaltaisen yhteyden rakentamista toivottaisiin nyt myös eri uskontojen välille. Asiakkaat saavat myytäväksi tuotujen tuotteiden hinnasta puolet ja puolet menee hyväntekeväisyyteen. Kirkko kutsuu ihmisiä osallistumaan ensi sunnuntaina Hyvän tekemisen tuntiin. On helppo ymmärtää, miksi keskustelukulttuuri leviää perinteiseen mediaan. Hyväntekeväisyyskohde vaihtuu neljä kertaa vuodessa, kertoo idean äiti, Oulun tuomiokirkkoseurakunnan nuorisotyönohjaaja Mari Tuokkola. Hyvän tekemisen tuntia vietetään kello 12–13 siksi, että monessa seurakunnassa jumalanpalvelus loppuu tuolloin. Voi toki tehdä myös salassa ja pienesti, mutta ilon jakaminen leveämmälle on ihan luvallista. Keskustelu toi mieleen heinäkuussa järjestetyn rasismin vastaisen mielenosoituksen. Siitä tuli hitti sosiaalisessa mediassa. Vain toista jutuista jaettiin Facebookissa yli kaksituhatta kertaa. Hänet valittiin aikanaan ensimmäiseksi kuukauden blogistiksi. Se oli tärkeä varoventtiili ja höyrynpoistokanava”, Ryösö muistelee nyt. TÄNÄÄN 5 Kotimaa 27.8.2015 TEOLOGIASSA TAPAHTUU TOIMITTAJALTA VIIKON POIMINNAT VERKOSTA Sankarit suojelevat aina heikoimpia Koulut ovat avanneet ovensa Nepalissa. Ryhdy kummiksi nyt! suomenlahetysseura.fi/kummit Irja Askola Helsingin piispa Jos autat tunnin, autat ehkä pian enemmänkin, uskotaan kirkon uudessa kampanjassa. Yksi jos toinenkin purki siellä patoutumiaan, minä muiden mukana. Yksi kasteenpesulla käynyt on Maija Karjalainen. Se oli ensimmäinen kaikille avoin, laajempi kirkollisen verkkokeskustelun alusta ja sai melko pian merkittävän aseman. Muotinäytöksen mallit ja muusikot ovat hommissa palkatta, samoin tilaisuuden teetarjoiluista, kahvituksesta ja leipomuksista vastaavat nuoret aikuiset. Viime viikolla tuli kuluneeksi tasan kuusi vuotta siitä, kun Kotimaa24 aloitti toimintansa sosiaalisen median ominaisuuksia hyödyntävänä blogisivustona. – Kirkkokahvien jälkeen voi lähteä palvelutaloon laulamaan tai järjestämään lapsille jotain kivaa. – Tätä ei tehdä siksi, että korostetaan omaa erinomaisuutta, vaan koska esimerkki kannustaa ja innostaa toisiakin. Kaipaisin jotain rituaalia kirkosta eronneille samaan tapaan kuin on rituaali kirkkoon liittyessä.” Katso video kasteenpesusta Kotimaa24:stä.. Yhteinen auttaminen antaa tunteen joukkovoimasta. Arvaatte varmaan, kumpaa. Nettikeskusteluissa epäolennaisuuksiin takertuminen on yleistä. Messu kutsuu palvelemaan. Kirjoittajat esittivät kutsunsa Dagens Nyheterin kirjoituksessa. Paikalla ollut ystäväni kertoi kuulleensa buuauksista ensi kertaa iltauutisista. Kun tietää, ettei ole yksin auttamisen kanssa, uskaltautuu auttamaan. Sen uutisoinnista kohtuuttoman siivun nappasi pieni perussuomalaiselle puhujalle buuannut joukko. Ensimmäisten joukossa bloggaamassa ja keskustelemassa oli nykyinen Sleyn ja Inkerin kirkon pappi Manu Ryösö Lappeenrannasta. Tempauksen Facebook-sivuille tai Twitter-tilille voi lähettää tiedon ja kuvia omista hyvistä teoista. ”Kun luin tapahtumasta, ajattelin heti että tänne täytyy tulla. He muistuttivat, miten Uppsalan arkkipiispa Nathan Söderblom sai 90 vuotta sitten eri kirkkokuntien edustajat koolle Tukholmaan. Kirkolliseen perinteeseen on kuulunut ajatus, ettei hyvän tekemisestä juuri huudella. Jos keskustelukumppaniaan ei edes yritä ymmärtää, keskustelusta tulee huutamista, jonka tavoitteena on todistaa, että toinen on väärässä. Helsingin taiteiden yön tapahtumiin kuuluva vapaa-ajattelijoiden kasteenpesu-tempaus alkoi Kallion Karhupuistossa rauhallisesti, jopa verkkaisesti. Taustalla on ajatus, jonka mukaan Jumalan luokse on useita teitä. Gävert painottaa, että tapahtuma on tarkoitettu kaikille. Sitä kutsuttiin myös nimillä blogimetsä tai sähköinen kirkonmäki. En kuulu kirkkoon. DOM kokoaa vapaaehtoisia tekemään hyvää. Ilta-Sanomat teki mielenosoituksesta kattavan reportaasin ja plakaatista kauhistelevan jutun. Oulun tuomiokirkkoseurakunnan nuorten ja nuorten aikuisten toiminnassa on keksitty DOM second hand eli laadukkaiden, uudenveroisten vaatteiden ja sisustustuotteiden putiikki. Kun argumentit oman asian puolesta loppuvat, keskustelun voi ohjata sivuraiteille tarttumalla toisen keskustelijan sivulauseen puolikkaaseen. Yhdistäminen on Kirkkohallituksessa diakonian asiantuntijana työskentelevän Titi Gävertin idea. Ajatuksen juuret ovat Kirkkopalvelujen organisoimassa Hyvän tekemisen tunnissa ja viime vuoden seurakuntavaalien teemassa, joka oli Usko hyvän tekemiseen. JOHANNES IJÄS Tempaus kutsuu tekemään hyvää tunnin ajan Hyvän tekemisen tunti on yhdistetty kirkkovuoden Lähimmäisen päivään Pilkusta asiaa Viime viikonloppuna viisituhatta ihmistä osoitti mieltään hallituksen kaavailemia leikkauksia vastaan. Klikkauksista elävät lehdet pyrkivät kilpaa kanavoimaan some-kuhinan liikenteeksi omille sivuilleen. Hyvää voi tehdä yksin tai ryhmässä
Kriittisen orientaation sijaan olen alkanut omaksi yllätyksekseni fanittaa apostolista uskontunnustusta. uskontunnustuksessa on hyvä olla loogisessa, tieteellisessä ja rationaalisessa mielessä hieman epäjärkeviä osia juuri siitä syystä, että rationaalisuus ankarimmissa muodoissaan ei näytä tekevän ihmisestä yksinomaan rauhanomaista ja tasapainoista olentoa. 6 TÄNÄÄN Kotimaa 27.8.2015 Dialogi vaatii erojen tunnistamista Mielipiteessäni Kirkko elää monista kulttuureista -otsikon alla otin kantaa uskontodialogiin ( Kotimaa 6.8.). Jos ihminen haluaa ylittää ajan, paikan ja järkensä rajat, mikäli hän kaipaa todellista vapautta suhteessa omaan elämäänsä ja sen lainalaisuuksiin, täytyy olla olemassa vapauden mahdollistava todellisuus. Se ei tarkoita samaa kuin tunnustaa niitä. Olen alkanut pitää sen sanamuotoja hengellisessä mielessä tinkimättömän arvokkaina ja luovuttamattoman tärkeinä. Miten Kristus voisi olla vapahtaja, jos Hänessä ei ole mitään, mikä murskaisi kahleet. käskyä rikkomatta. Hän puhuu omasta lempeästä ja nöyrästä luonteestaan. HANNu IHAlAINeN Uskontunnustus koetuksella TeologIA Miten uskontunnustuksen voisi sanoittaa tämän ajan ihmiselle ymmärrettävästi, pohtii Simo Parni. En voi vieläkään väittää ymmärtäväni Nikean tunnustusta sen koko filosofisessa majesteetissa, mutten ole kokenut vian olevan uskontunnustuksessa. Jos on olemassa tällainen vapauden mahdollisuus, on olemassa myös rauhan mahdollisuus. Hän lupaa palvelijoilleen ja seuraajilleen levon. Sama koskee mielestäni myös apostolista tunnustusta. Mielestäni uskontunnustus on myös vapaudentunnustus. En ottaisi riskiä, että tämä mahdollisuus hukataan. Se on pyhää, toismaailmallista sielun lepoa, joka voi kuitenkin olla totta jo nyt. Dialogi ei merkitse erojen kieltämistä; ainakin kristinuskon on tuotava ne selvästi esiin. Valitettavasti lehden toimitus oli lyhentänyt kirjoitustani, joten siitä ei välittynyt koko kuva. Sen tien päässä häämöttää synkretismi. Tällainen uskontodialogi sopii islamille ja muillekin uskonnoille. Jutussani ihmettelen samaa kuin Jani Tanskanen ( Kotimaa 20.8.): Mitä mahtaa tuo dialogi ja uskontojen kanssakäymisen edistäminen tarkoittaa käytännössä. Ei kuulosta tieteelliseltä, mutta kuitenkin hiukan houkuttelevalta. Lisäksi se on rauhantunnustus ja rakkaudentunnustus. Nyt tarvitaan sankareita Oletko sinä yksi heistä. Eikö uskontunnustuksen kautta ihminen tunnusta, että tietyt asiat ovat hänen maailmassaan mahdollisia. SIMo PArNI nuorisoja rippikoulutyön pastori, Pielisensuun seurakunta MIelIPITeeT . Tuo lepo voidaan käsittääkseni aistia uskontunnustuksen kuvailemassa todellisuudessa. Raamatun valossa on vaikea käsittää, mitä Tanskanen tarkoittaa sillä, että uskontojen, siis eri jumalien Jahve mukaan lukien, on pidettävä yhtä. Kirjoituksessani sanon, ettei teologisesti ole mitenkään perusteltavissa eikä hyväksyttävissä, että kristitty tai kirkko tasavertaisena ja edustaen yhtä monista uskonnoista ja yhtä monista jumalista, voisi käydä uskontodialogia toisten uskontojen kanssa 1. On todellakin tärkeää tunnistaa muita uskontoja ja niiden sisältöjä. Jussi Rytkönen kirjoittaa muutama sivu myöhemmin ( Kotimaa 20.8.), että rauhan vuoksi kirkkojen tärkeimpiä tehtäviä on valmistautua kertomaan evankeliumi kielellä, jota 2000-luvun kiehuva muslimimaailma voisi kuulla ja ymmärtää. Kyllä, haluan ryhtyä kummiksi Nepalin lapsille x Tukisumma: 15 €/kk 25 €/kk 30 €/kk 50 €/kk Haluan maksaa: suoramaksulla tili-ja viitetiedoilla e-laskulla Yhteystiedot: Nimi: Katuosoite: Postinumero ja –toimipaikka: Puhelinnumero: Sähköposti: Haluan saada lisätietoa Suomen Lähetysseuran työn tuloksista ja kampanjoista: postitse sähköpostitse Manner-Suomi POL-2014-10091, voimassa 2015-2016, myönnetty 23.10.2014, Poliisihallitus. Kristus ei sano: ”Ottakaa ikeeni harteillenne, jotta voitte piirtää neliön päättelyketjunne perään”. Kun aikoinani täysin huoletonna luin teologiaa, joskus illanvieton kuluessa lausuin pontevasti teologiystävilleni: ”Minä se en ryhdy papiksi, ennen kuin käsitän Nikean uskontunnustuksen kokonaan!” Mikäli olisin säilyttänyt jyrkkyyteni ja silloinen Kuopion piispa Wille Riekkinen olisi ollut yhtä jyrkkä uskonsa kanssa hapuilevan pappiskandidaatin suhteen, en varmaankaan olisi pappina tätä tekstiä kirjoittelemassa. Senkin suhteen voin usein samaistua kriittisiin puheenvuoroihin koskien sanamuotojen vastaavuutta nykyisen maailmankuvan kanssa. Aihetta huoleen on yhteiskunnan sekularisoituessa ja kirkon seuratessa perässä uusine oppineineen, jotka julistavat uskoa ilman Kristusta ja sovitusta, ja näin montaa tietä taivaaseen. On outo ajatus, että dialogin vastakohtana olisi vihanpito ja väkivalta, se ei kuulu ainakaan kristinuskoon. Ahvenanmaa 2014/6610, voimassa 2015, myönnetty 25.8.2014, Ahvenanmaan maakuntahallitus. Tosin nämä samaistumisen kokemukset ovat olleet vähenemään päin. Sillä eikö viha pääty vain vapautumalla siitä ilman kostoa. Rationaalisuus järkevissä, ihmisen hengellisyyden kohtaavissa muodoissa on eri asia. Tässä on sama kysymys kuin alussa, mitä tuo yhtä tarkoittaa, samoin kuin mitä uskontodialogi on käytännössä. SuOMeN LäHeTYSSeurA Kummityö Tunnus 5001637 00003 Vastauslähetys Kiitos avustasi ja tervetuloa kummiksi! lahetysseura.fi/kummit Suomen Lähetysseura maksaa postikulut. Siinä on uskontodialogin ydin
Joku hakee moraalista ponnistusvoimaa kansakunnan edusta, toinen siitä, mikä on luonnollista, lain takaama oikeus tai Jumalan tahto. Kaikki merkittävät kehitysyhteistyöjärjestöt ovat jo käynnistäneet yhteistoimintaneuvottelut. Sekö, että antoi vähän vai se, että antoi koko omaisuuden. Paavali kertoi muun muassa, että hänen aikanaan eräs köyhä leski antoi kaiken omastaan. Leikkaukset on järkevämpää tehdä valtioiden kahdenvälisistä tukiosuuksista, jolloin kohdemaa voi itse etsiä uuden kumppanin jatkamaan projektia, eikä varsinainen auttaminen vähene tai keskeydy. ruotsin kirkon entinen piispa Caroline Krook kertoi televisiohaastattelussa kokeneensa työuransa alkuvaiheissa kirkon kaksijakoisuuden omassa kehossaan. Maskin tärkein merkitys on sen kyvyssä tarjota turvapaikka arvojen uudelleenmuokkaukselta. Mikä on äskeisen tekstin ydinasia. Väkivalta ja riisto eivät muutu muuksi sillä, että ne oikeutetaan jollakin, joka muistuttaa arvokasta ja pyhää. Kritiikittömyydestä oman ajattelun sokeita pisteitä kohtaan seuraa haluttomuus niiden ihmisten kohtaamiseen, joiden elämässä omien aatteiden heikkoudet tulevat todeksi. Osallistujat syttyvät ja ovat tosissaan, koska he ammentavat näkökulmansa omasta, kestämään tarkoitetusta arvopohjastaan. On tarpeen osata kuunnella ja kysyä. JoHaNNa HurTig Kirjoittaja on yhteiskuntatieteen tohtori ja sosiaalityön dosentti. Kuka määrittelee tekstin ytimen. Jos pitää omaa maailmankuvaa määrittävät reunat ennallaan, saattaa kohdella kylmästi toisenlaisesta todellisuudesta tulevaa ihmistä. Eettisillä ja uskonnollisilla sumuverhoilla voidaan kätkeä moraalisesti kestämättömät näkemykset ja toiminta. Vaikutusten lisäksi myös ideologioiden rakennuspuut ovat tärkeitä. Tämä ei liene kristillisen ihanteen mukainen lähtökohta ihmisenä olemiselle. Pahimmat teot naamioidaan kauneimmilla argumenteilla. Vetoomukset jonkin hyvän tai pahan toteutumiseen voivat kummuta myös muualta. Moraalisiin argumentteihin vetoaminen voi olla vilpitöntä ja niiden käytössä voidaan pyrkiä ajatusten avaamiseen ja perusteluihin. on välttämätöntä kyetä käymään vuoropuhelua erilaisissa moraalisissa maastoissa ja niiden risteämissä. Ainoa keino moraalisissa maastoissa selviämiseen on olla sokaistumatta. Maailma on luotu pitkän ajan kuluessa.” On tärkeää, että Kotimaa pitää esillä tuota näkemystä, jossa tehdään oikeutta sekä tieteelle että uskolle. Leikkausten uudella kohdistamisella voitaisiin työ säilyttää Suomessa, neuvottelut perua sekä säilyttää suomalaisten ammattimainen ja tuloksellinen kehitysyhteistyö. KaariNa KarHapÄÄ pastori Joensuu Viisaasti luomisesta Kotimaan kolumnisti Eero Junkkaala kertoi osuvin sanoin pääasiat kristillisen luomisuskon ja evoluutioteorian suhteesta: ”Kreationisti tulkitsee väärin sekä Raamattua että luonnontiedettä. Mitäpä jos kukaan ei tulkitse pyhiä kirjoituksia niin kuin niiden Luoja on tarkoittanut. Moraalista toimijuutta tutkinut Kimlyn Bender käyttää maskin eli naamion käsitettä kuvaamaan tilannetta, jossa moraalinen argumentointi ei ole kestävällä pohjalla. Toivon, että Katja jatkaa yhteisen ihmisyyden sanoittamisen haastavalla ja syvästi palkitsevalla tiellä. Se, mikä on Raamatun tulkinnassa ristiriitaista, johtuu tulkitsijasta. Se löytyy myös muiden kestoaiheiden, kuten tasa-arvoisesta avioliittolaista käytävän debatin taustalta. Toinen toteaa asian sanoen, mitä sitten! Muutkin antoivat, mutteivät kaikkea. Kun olemme käännetyn sanan äärellä, on ymmärrettävä sekin, että kääntäjät, tavalliset ihmiset ovat tehneet monta tiedostamatonta ja jopa tietoista virhettä. aNTero lauKKaNeN kansanedustaja (KD) Moniselitteistä tulkintaa Helena Huotari Kuhmosta toi esiin Raamatun totuuksien hämärtymisen ( Kotimaa 13.8.). Tästä esimerkkinä toimii lakialoite tasa-arvoisesta avioliitosta kahden aikuisen välillä. Pyhää kirjaa ole kirjoitettu suomeksi, vaan kreikaksi ja hepreaksi. Hän toteaa, että sen johdosta monet nykyajan keskustelut vaikuttavat ristiriitaisilta. Naamion takana on usein ihminen, joka kohtaa ajattelunsa rajallisuuden. Lyhyin, paikoin runollisin lausein etenevä kirjoitus sanoitti elämästä olennaisen. Yhtenä hetkenä hän oli pappina pidetty työntekijä ja seuraavana ulossuljettu ja väärä. Lisäksi emme kurjistaisi kaikkein heikoimmassa asemassa olevien maiden elämää. MielipiTeeT KoluMNi Johanna Hurtig. Raamattua tulkittaessa on tajuttava myös, että kirjoitukset ovat muodostuneet noin tuhannen vuoden aikana. Kirkko tasapainoili naispappeuden vastustajien kanssa, koska nämä perustelivat mielipiteensä teologisesti. Maskin avulla hyvät arvot muovataan parhaiksi. MarKKu NiKu rovasti (eläkkeellä),Liminka Kuluneen kesän keskusteluja monikulttuurisuudesta, yhteiskuntasopimuksesta tai veropakolaisista yhdistää moraalinen ulottuvuus. Jos leikkausten painopiste kohdistetaan suomalaisten kansalaisjärjestöjen toimintaan, niin kuin hallitus on päättänyt, johtaa se myös kotimaisen työttömyyden lisääntymiseen ja valtion menojen kasvuun. Espoon piispa Tapio Luoma vaati tuoreessa Kotimaan kirjoituksessaan näkökulmia, jotka auttavat iskusanoja syvällisemmin hahmottamaan ideologioiden vaikutusmekanismeja. Ehdottamallani leikkausten uudelleen kohdistamisella vältettäisiin irtisanomiset Suomessa sekä säilytettäisiin kehitysyhteistyön korkeatasoinen osaaminen maassamme. SaNNa Kerola Rovaniemi Järjestöiltä ei saa leikata Hallituksen esittämät leikkaukset kehitysyhteistyöhön tulee kohdistaa niin, ettei suomalaisten kansalaisjärjestöjen toimintaa ja projekteja jouduttaisi kohdemaissa supistamaan. Hyville projekteille, joita Suomen avustamat projekti yleensä ovat, on jatkajia jonkun muun maan toimesta. TÄNÄÄN 7 Kotimaa 27.8.2015 Syövästä koskettavasti Katja Hyryn kirjoittama Viisi vuotta syövästä ( Kotimaa 20.8.) oli pitkään aikaan kaunein ja todellisin lukemani teksti. Palaute: toimitus@kotimaa.fi Kurkkiminen sallittu Kritiikittömyydestä oman ajattelun sokeita pisteitä kohtaan seuraa haluttomuus niiden ihmisten kohtaamiseen, joiden elämässä omien aatteiden heikkoudet tulevat todeksi. Moraalisista perusteista tulee naamioita silloin, kun niiden taakse kurkkiminen , eli argumentoinnin avaamista ja tarkentamista edellyttävä keskustelu nähdään tuomittavana
Yhdellä silmäyksellä kirkon hallinto on sellainen häkkyrä, että se ei voi olla toimiva. Seurakunnissakin jokaisesta asiasta pitäisi kysyä, hoitaako tämä kirkon tehtävää ju KK a g R a NS tR ö M. tekstit: Joona Raudaskoski KuKa. Asioissa on kyse hirveän paljon siitä, miltä ne näyttävät. Kotimaa 27.8.2015 8 MATKALLA Reetta Meriläinen: ”Pitää toimia ennen katastrofia” K uvittelen olevani tässä komiteassa yhtäältä viestinnän asiantuntijana. Reetta Meriläinen on eläkkeellä oleva Helsingin Sanomien päätoimittaja. Kirkon sisältä pitää viestiä jollain tavalla yhtenäisesti ja vuorovaikutteisesti. Mikä on se puhelinnumero, johon soitetaan, kun halutaan kirkon kanHe maalaavat kirkon tulevaisuuden Kirkon tulevaisuuskomitea sai tehtäväksi ehdottaa, miten kirkko toimii ensi vuosikymmenellä. Silloin monet asiat on mietitty järkevästi myös jäsenen puolesta. Kuusi komitean jäsentä kertoo, minkä kirkon hallinnossa pitää muuttua. Toisaalta edustan alaa, joka on kokenut voimakkaita rakennemuutoksia. Hallinto toimii hyvin, kun se ei näy eikä kuulu. Median tilannetta ei voi suoraan verrata kirkon tilanteeseen, mutta yhtymäkohtia on. Yleensä toimiva organisaatio on selkeä ja matala. ta. Hän on Kirkon ulkomaanavun hallituksen jäsen ja Naisten Pankin ohjausryhmän puheenjohtaja. Kirkko on siitä omalaatuinen organisaatio, että sen sanoma on keskeinen osa sitä itseään. Kun tilanne repeää, pitäisi olla käytettävissä kannanotto. Minulla on kokemusta siitä, kuinka kipeää tekee leikata kaikesta
Hallinnon näkökulmasta voi pohtia, ajatellaanko seurakunnat kunnallishallinnon jatkeena, jossa jäsenyys määräytyy asuinpaikan perusteella vai uskomisen tavan kautta. Juristin näkökulmasta kirkon hallinto on tuottanut joskus surkuhupaisia tilanteita. Jos hallinto on tämän työskentelyn jälkeen samanlainen, olemme epäonnistuneet. Siihen kutsutaan todennäköisesti ainakin luottamushenkilöitä ja kirkon päätöksentekijöitä ympäri Suomea. Laitetaan palaset pöydälle ja kootaan niistä tarkoituksenmukainen kokonaisuus. Vakituisina asiantuntijoina toimivat valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen ja ekumeniikan professori Risto Saarinen. Siellä mietimme keinoja, joilla kirkko voi ylläpitää paremmin suhdetta aikuisiin jäseniinsä. Brax on vaikuttanut pitkään useissa liikuntaja ihmisoikeusjärjestöissä. suus. Yksi Kirkko ja aikuiset -neuvottelukunnan johtopäätös on, että kirkon pitäisi paremmin hyväksyä näkemysten moninaiKomitean tehtävä: Suunnitelkaa kirkon organisaatiouudistus Kirkolliskokous asetti keväällä kirkolle tulevaisuuskomitean. Ennen ministerikauttani olin jäsenenä kirkon ulkoasiain neuvostossa. On kauhean vaarallista ihmisten hyvinvoinnin ja kirkon toiminnan kannalta, jos työntekijät vain odottavat lomiaan, pääsyä pois työstä, eikä työ palkitse. Komiteatyöskentelyä tarvitaan jatkossakin. Osa asioista voidaan hoitaa Kirkkohallituksen sisäisten ohjeiden muutoksilla eivätkä ne vaadi pitkiä lainvalmisteluita. Se taas voi ajaa uusia ihmisiä ulos kirkosta. KuKa. Tulevaisuuskomitean tehtävänannon taustalla ovat muun muassa hallinnon pienenevät resurssit. Tuija Brax on oikeustieteen kandidaatti, joka on työskennellyt kansanedustajana 1995–2015 ja oikeusministerinä 2007–2011. Komitean on kuitenkin uskallettava kysyä uusiakin mahdollisuuksia. Komiteatyöskentely, joka ei johda mihinkään, sen sijaan synnyttää vain kyynisyyttä. ja vastaako tämä jäsenten tarpeisiin. Tässä jutussa haastateltavien lisäksi tulevaisuuskomiteaan kuuluvat hiippakuntadekaani Juha Muilu Lapualta, kappalainen Eivor Pitkänen Jyväskylästä, Keskon kehitysjohtaja Jussi-Pekka Erkkola ja liikkeenjohdon konsultti Paula Kirjavainen. Jos Kirkko ja aikuiset -neuvottelukunta onnistuu, ongelmiakin on vähemmän. Minulle on kerrottu, että lähes vuosikymmenen takaiset kokemukseni ovat onneksi osin vanhentuneita. Komitea eroaa neuvottelukunnista ja työryhmistä siinä, että se on suoraan kirkolliskokouksen alainen. Nyt ollaan sen kysymyksen edessä, paljonko kirkolla on kirkollisveroa maksavia jäseniä ja mitä sillä rahalla saa. Esitys kirkon keskushallinnon supistamisesta ja organisaatiorakenteen muutoksesta annetaan kirkolliskokoukselle marraskuussa 2016. Siellä jouduin liian usein kuuntelemaan pohdintoja, onko eteen tullut paperi saapunut oikeilla allekirjoituksilla oikeasta toimikunnasta, osastosta tai yksiköstä. Mahdolliset lainmuutokset menevät eduskunnan käsiteltäviksi. Silloinkin kyse saattaa olla ihmisistä ja pinttyneistä tavoista, joten muutos voi viedä pitkään. Jälkimmäinen seurakuntamalli voisi lietsoa ääripäiden syntymistä. Edellinen nimitettiin 15 vuotta sitten pohtimaan virkarakenteeseen liittyviä kysymyksiä. Komitean työskentelyn tueksi suunnitellaan verkkofoorumia. Jäsenmäärän putoamisesta seuraa ennen pitkää taloudellinen katastrofi, joka viimeistään pakottaa toimimaan. Kotimaa 27.8.2015 MATKALLA 9 Tuija Brax: ”Kirkon hallinto on tuottanut surkuhupaisia tilanteita” O len ollut pari vuotta puheenjohtajana Kirkkohallituksen Kirkko ja aikuiset -neuvottelukunnassa. Pitäisi mieluummin toimia ennen kuin katastrofi tulee. Yhdellä silmäyksellä kirkon hallinto on sellainen häkkyrä, että se ei voi olla toimiva. Yksi valtionhallinnon ongelma on, että siellä on tyydytty selvitysmiehiin ja luovuttu laajapohjaisista komiteoista, joiden ehdotukset yleensä menivät läpi. Komiteat ovat kirkossa harvinaisia. ju KK a gran S Tr öm. Hallinnossa riittää silti virtaviivaistamista. Sen tehtävä on ehdottaa, miten kirkon organisaatio pitäisi uudistaa. Komitean sihteeri on teologian tohtori Juha Meriläinen. Hallinto toimii hyvin, kun se ei näy eikä kuulu. Näin Kirkkohallituksen tai hiippakuntien virkamiehet eivät osallistu suoraan itseään koskevien muutosehdotusten valmisteluun. Tämän vuoden alusta lähtien hän on toiminut Sydänliiton pääsihteerinä. Lisäksi kirkolliskokous edellyttää piispa Irja Askolan esittämän lisäponnen mukaan, että tulevaisuuskomitea liittää työskentelyyn nuorten asiantuntemusta. Silloin, kun vain reagoidaan, valtaa käyttävät kaikki muut paitsi instituutio itse. Komitea teettää selvityksiä kirkon hallinnosta myös muilla ulkopuolisilla asiantuntijoilla. Laaja hallintouudistus edellyttää muutoksia kirkkolakiin
Suomalaiset aloittavat uudistukset usein ilman maalia. Tällainen malli vaatisi huomattavasti pienemmät seurakuntayksiköt. Seurakunnat omistavat yhdistyksiä, kuten Kirkkopalvelut, Merimieskirkon ja lapsija nuorisotyön palvelujärjestöjä. Se korostaa kaikkien seurakuntalaisten kuulumista kirkkoon eikä jaottele heitä aktiivisuuden mukaan. Keskushallintoa voidaan keventää ja siltä voidaan siirtää tehtäviä alaspäin. Ilkka Halava: ”Kaikki lähtee ihmisten tarpeista” U skonnottoman kodin kasvattina huomaan katselevani kirkon työtä arvostavammin kuin moni, joka on kasvanut kirkkoon lapsesta. Seurakuntalaisista lähtevässä mallissa ydinjoukon merkitys kasvaa. Kirkolle sopisi paremmin, että se olisi tiiviimpi osa kansalaisyhteiskuntaa. KuKA. Olemukseltaan kirkon päätöksenteko nousee yhteisestä pappeudesta. Pitää uskoa seurakuntien kykyyn hoitaa asioita itse. Aulikki Mäkinen on teologian tohtori ja Kuopion Männistön seurakunnan kirkkoherra, joka on aiemmin työskennellyt muun muassa ulkosuomalaispappina Saksassa. Sen nojalla jokaisella seurakuntalaisella tulee olla mahdollisuus vaikuttaa kirkkonsa ja seurakuntansa elämään. ju KKA gr ANS Tr ö M TIM o HA r TIKAINEN. Nykyisin ihmiset kuitenkin kääntävät halutessaan laivaa todella nopeasti. Organisaatio ei elä ilman ihmisiä. Ensimmäisen kauden kirkolliskokousedustaja luonnehtii itseään yleiskirkolliseksi. puoli on, että henkilökunta on ammattitaitoista. Esimerkiksi ulkosuomalaistyö perustuu vapaaehtoistoimintaan. Se liittyy kirkon olemukseen. Ei saisi käydä niin kuin kävi matkapuhelimien kanssa: tekniikka on jo käytössä, mutta sen käyttämisestä ei ole lainsäädäntöä. Se on tällä hetkellä yksi kirkon aarteista. En muista yhtään merkittävää hanketta, joka olisi onnistunut ilman, että sen lähtökohta on toiminnan tarkastelu. Kaikki lähtee ihmisten tarpeista ja päätyy ihmisten tarpeisiin. Maalin löytymisen jälkeen päätöksenteko ei kuitenkaan ole vaikeaa. Kirkossa kaikki tapahtuu harkiten ja pienin askelin. Löydetäänkö tässä komiteassa malli, jota kohti kirkossa lähdettäisiin innokkaasti. Hän on ollut mukana kirkollisten tahojen kehityshankkeissa vuodesta 2001. Tällainen komitea ei kykene ottamaan kantaa siihen, miten toiminta järjestetään seurakunnissa. Tulevaisuudessa palveluita ei ehkä enää tuoteta työntekijöiltä seurakuntalaisille, vaan seurakuntalaisten kanssa seurakuntalaisille. Komitean tehtävänä on miettiä kuitenkin organisaatiomalleja, ei seurakuntien toiminnan järjestämistä. Osa tehtävistä voidaan hoitaa seurakunnissa myös ilman keskushallintoa. Yhteisen pappeuden toteutumista pitää Aulikki Mäkinen: ”Työntekijöiden on vaikea luopua nykymallista” H allintomalli pitää rakentaa seurakuntien toiminnasta käsin. Hallinnon pitää sopeutua tehtävään ja toimintaan. Nykyinen malli toimii tilanteessa, jossa verotulot pysyvät suhteellisen vakaina. Kirkossa kaikki tapahtuu harkiten ja pienin askelin. Valtion lainsäädännössä iso kysymys on, miten saadaan nopeutettua päätöksentekoa, kun mennään uusille elämänalueille. Se on myös työntekijäkeskeinen malli. Erityisesti keskushallinto on kasvanut merkittävästi vuosikymmenten mittaan. Kirkon rakenne on kopio valtion rakenteesta, ja haasteet ovat samantyyppisiä. Se muuttaa hallinnon rakenteita. Nykyisin ihmiset kuitenkin kääntävät halutessaan laivaa todella nopeasti. Työntekijäkeskeisyyden toinen KuKA. Keskeinen kysymys on, miltä näyttää hyvä organisaatio, jossa ihmiset haluavat kokoontua ja tehdä jotain yhdessä. Ilkka Halava on kauppatieteiden maisteri, soveltava tulevaisuudentutkija ja Prime Frontier ja Future Works -yritysten toimitusjohtaja. Päällekkäistä toimintaa pitää karsia. Kotimaa 27.8.2015 10 MATKALLA Tapio Luoma: ”Yhteisen pappeuden toteutumista täytyy lisätä” N ykyinen hallinto on moniportainen ja vaikeasti hahmottuva kokonaisuus. Halava on toiminut myös Kirkkomonitor-tutkimuksen toteuttajaorganisaation vetäjänä. Vapaaehtoistoiminnan merkitystä voitaisiin kasvattaa. Rakennepäätöksiä ei voi tehdä katsomatta toimintaa. Työntekijöiden on vaikea luopua nykyisestä mallista, vaikka seurakuntalaislähtöisempi malli olisi enemmän kirkon olemuksen mukainen
Komiteatyöskentelyssä yhdistyy useita unelmia ja ajatuksia siitä, millainen kirkon pitäisi olla. Kirkkolaki hidastaa kirkon päätöksentekoa. Pappisviralla ei kuitenkaan ole ehdotonta valtaa sen enempää seurakunnassa, hiippakuntatason päätöksenteossa kuin kirkolliskokouksessakaan. Komitealla on vuoden loppuun aikaa tehdä analyysiä siitä, mikä on huonoa ja mikä on hyvää. Komitea epäilemättä miettii, millainen suhde papeilla ja muilla työntekijäryhmillä on hallinnossa. Se panee haastamaan sen, mitä seurakunnalla tarkoitetaan. Luoma johtaa piispainkokouksen asettamaa työryhmää, joka pohtii tuomiokapitulien tehtäviä. Pitäisi olla tehokas hallinto, jossa saadaan paljon aikaan halvalla. Kirkko ei ole tavanomainen ylhäältä johdettu organisaatio, jossa esimerkiksi kirkolliskokous voisi sanoa kuinka ja mitä teidän pitäisi tehdä. Tuomarin ammatissa on sellainen ohje, että pikainen tuomio on harvoin hyvä. Kirkko ei voi jäädä odottamaan sitä. Siinä ei ole vastakkainasettelua demokratian ihanteen kanssa. Laaja seurakunnallinen itsehallinto asettaa sille rajat. Luterilaisen kirkkokäsityksen mukaan erityisellä pappisviralla on aina ollut merkittävä asema kirkossa. Lisäksi mukana pitää olla lähimmäisenrakkaus eli diakonia ja ylipäänsä kristillisen sanoman levittäminen. ju KKA g RA n S TR öm m IKA AH on En. Savela on Iin Rauhanyhdistyksen puhuja. Siksi komitea voi tehdä ehdotuksia eri hallinnon tasoille. Tulevaisuuskomitean puheenjohtaja Antti Savela on Kemi-Tornion käräjäoikeuden laamanni. KuKA. Peruslähtökohta on seurakuntien näkökulma. Siksi täytyy katsoa, miten kokonaisuus soi nyt ja mahdollisten muutosten jälkeen. Muutoksissa koko kirkon tuki on välttämätön. Kaiken muun tarpeellisuutta voi arvioida. Tapio Luoma on teologian tohtori ja Espoon hiippakunnan piispa, joka on työskennellyt aiemmin muun muassa Seinäjoen seurakunnan kirkkoherrana. Se ja kirkko ovat organisaatioina erilaisia, mutta yhtäläisyyksiäkin löytyy. mahdollisuuksien mukaan lisätä. Kirkko on kirkko niin kauan kuin se hoitaa lain sille määrittämiä ydintehtäviä: sakramenttien jakamista ja Jumalan sanan julistamista. Näitä uudistuksia voi viedä eteenpäin nopeammin. Ehdotetut suuret muutokset tulevat voimaan aikaisintaan ensi vuosikymmenen taitteessa. Miten pystyisimme uudistamisen keskellä viestittämään, etteivät oleellisia ole hallinnon rakenteet, vaan seurakuntalaiset ja heidän vuorovaikutuksensa Jumalan ja toistensa kanssa. Käytännön toteutukseen on monenlaisia malleja. Minulla on kokemusta oikeuslaitoksen KuKA. Toisaalta laaja lainsäädännöllinen asema takaa kirkolle omintakeisen roolin ja hyvät toimintamahdollisuudet yhteiskunnassa. Lainalaisuus näyttää kuitenkin olevan, että hallinto paisuu. Jos kirkolla ei ole lainsäädäntövaltaa, se joutuu toimimaan yleisten lakien ja asetusten varassa. Viime kädessä on seurakunnista kiinni, miten tulevaisuuden haasteisiin osataan vastata. Nähdäkseni voimme sopeutua millaiseen hallinnolliseen rakenteeseen tahansa, kunhan Jumalaa palvova ja rukoileva yhteisö säilyy. uudistamisesta. Kotimaa 27.8.2015 MATKALLA 11 Antti Savela: ”Kirkolla ja oikeuslaitoksella on yhteistä” K irkon keskushallinnossa on valtavasti osaamista, ja organisaatiota on viritetty. Hän on toiminut oikeusministeriön erityisasiantuntijana ja kaikissa oikeusasteissa lakimiehenä ja hallintotehtävissä. Kirkolliskokouksen lakivaliokunnan puheenjohtajalla on luottamustehtäviä seurakuntaja hiippakuntatasolla. Erityinen virka vahvistaa uskoa sanan ja sakramenttien avulla
Yhteiskuntasopimuksesta. Miksei puhuttu työllisyysja kasvusopimuksesta tai perinteisestä tuposta. Kriitikot totesivat, että se muistutti enemmän uhkavaatimusten esittämistä kuin neuvotteluesitystä. Hobbesin seuraajat eivät nähneet ihmisluontoa yhtä synkässä valossa. Yhteiskuntasopimus kuulostaa sanana ylevältä ja ennen kaikkea riippumattomalta. Unohda sukupuolesi, rotusi, asuinpaikkasi, siviilisäätysi, työsi ja tehtäväsi. SiiYhteiskuntasopimus kuulostaa sanana ylevältä ja ennen kaikkea riippumattomalta. Nimestään huolimatta Sipilän yhteiskuntasopimus oli pitkälti työmarkkinasopimus, joka tähtää yhden valtion taloudellisen kasvun ja vakauden turvaamiseen. Samalla hän kuitenkin tavoittelee oikeudenmukaisuutta ja tuntee empatiaa lähimmäisiään kohtaan. Valtiossa kansalaiset luovuttavat ylimmän vallan yksinvaltaiselle hallitsijalle. Vielä muutama vuosi sitten yhteiskuntasopimus oli yksiselitteisesti uuden ajan yhteiskuntafilosofian peruskäsite, jolla on kytköksiä sopimuseettisen ajattelun kautta myös etiikkaan. Jo toukokuussa Sipilä puhui tuottavuushypystä, jonka avulla taloutemme tuottavuutta pitää nostaa viidellä prosentilla. Sopimuksessa todettiin myös ohjeellisesti, että yritysjohdon palkankorotuksista ja erilaisten lisien korottamisesta olisi syytä pidättäytyä. Vasta sitten voimme aloittaa neuvottelut. Käytännössä tällä tarkoitetaan usein valtion perustamista. Sopimuksessa ei puhuttu yhteiskunnan peruselementeistä, ei esimerkiksi pyritty vastaamaan siihen, kenelle valta kuuluu ja kenellä sitä on oikeus käyttää. Wikipediakin antaa sanalle kaksi merkitystä: yhteiskuntapoliittisen ja filosofisen. Miksi sana yhteiskuntasopimus haluttiin irrottaa alkuperäisestä yhteydestään ja valjastaa uuteen, yhteiskuntapoliittiseen käyttöön. Siinä ei käsitelty kansalaisten oikeuksia ja velvollisuuksia. Unohda, että sinä olet sinä. Siitä lähtien yhteiskuntasopimuksen suomenkielinen merkitys alkoi liudentua. Siinä ei ole etujärjestökielen epämiellyttävää pyyteellisyyttä.. Kiviniemi liitti kenties ensimmäisenä käsitteeseen sellaisia merkityksiä kuin ”kilpailukyvyn turvaaminen” ja ”ostovoima”. Mitä sillä on tähän asti ymmärretty. Keinoina Sipilä esitti työaikajoustoja ja paikallisen sopimisen lisäämistä työpaikoilla. Myös työllistämistä määräaikaisiin työsuhteisiin oli tarkoitus helpottaa ja työntekijöiden koeaikaa pidentää. elokuuta tuloksettomina. Sipilän sopimuksessa puhuttiin työstä ja rahasta, asioista, joista yhteiskuntasopimus ei perinteisesti ole käsitellyt. Alkuperäisen sopimusmallin mukaan suomalaisten työaika olisi pidentynyt. Kun Sipilän yhteiskuntasopimus ei ollut yhteiskuntasopimus, miksi siitä haluttiin käyttää tätä nimeä. Ensimmäinen yhteiskuntasopimus solmittiin Rousseaun käsityksen mukaan rikkaiden ja voimakkaiden eduksi. Käsitteellä perustellaan julkisen moraalin olemassaoloa. Ilmeisesti ei tarpeeksi. Ainoa keino vapautua epäjärjestykseen viehtyneen ihmisluonnon kahleista oli perustaa valtio lakeineen. Yhteiskuntasopimuksen toi keskustalaiseen sanavarastoon Mari Kiviniemi pääministerikaudellaan 2011. Kenties sana miellyttää poliitikkoja, sillä sen filosofinen kaiku tuo sille merkitysvivahteita, jotka saavat sopimuksen kuulostamaan uudemmalta ja paremmalta kuin nuhjuisen kaiun saanut tupo-ratkaisu. Yhteiskuntasopimus-ajattelun klassikko Thomas Hobbes (1588–1679) ajatteli, että ilman yhteistä sopimusta vallankäytön periaatteista ihmiset ajautuvat luonnontilaiseen anarkiaan. Samalla sana menetti alkuperäisen merkityksensä. Kevätkesän aikana Sipilä harjoitteli työmarkkinaosapuolten neuvottelutapoja. Nyt sanaa käytetään jo sujuvasti alkuperäisen asiayhteytensä ulkopuolella. Tämä saavutettaisiin neuvotteluilla, joita käytäisiin työnantajaja työntekijäliittojen kanssa. Vaikka Hobbes oli uuden ajan maallinen filosofi, häneen vaikutti ajatus ihmisen syntiin taipuvaisesta perusluonnosta. Lomat olisivat lyhentyneet, pekkaspäivät ja arkipyhävapaat poistuneet. Entä mitä periaatteita sitä solmittaessa pitäisi muistaa. Ainoa asia, joka sinun pitää säilyttää, on kykysi järjen käyttöön. Brittifilosofi John Locke (1632–1704) väitti, että ihminen on kyllä ahne ja itsekäs. Pääministeri Juha Sipilä vetosi toukokuussa suomalaisiin yhteiskuntasopimuksen puolesta. Oliko pääministeri Juha Sipilän sopimus yhteiskuntasopimus lainkaan, kysyy toimittaja Anna-Kaisa Pitkänen. Elokuussa uudelleen alkaneet neuvottelut raukesivat torstaina 20. Sanan merkitys ei muuttunut yhdellä retorisella loikalla, vaan kyse on hitaasta kehityksestä. Kun näin tehdään, määritellään kansalaisten ja valtion oikeudet ja velvollisuudet. Jätä sivuun yhteiskunnallinen asemasi, koulusivistyksesi, kulttuurimieltymyksesi, jopa kansalaisuutesi. Aivan aluksi sinun on unohdettava kaikki. Tarvittaessa vaikka asein. Yhteiskuntasopimuksen nimifilosofi Jean-Jacques Rousseau (1712–1778) ajatteli, että ihminen oli luontojaan jalo villi, jonka toiminta on kuitenkin sivilisaation myötä rappeutunut moraalittomaksi. Hobbes ajatteli, että ihminen toimii moraalisesti silloin, kun hänet pakotetaan siihen. Mutta mitä sana yhteiskuntasopimus oikeastaan merkitsee. Kotimaa 27.8.2015 12 MATKALLA Verhon takana Yhteiskuntasopimus juurtui kesän kuluessa osaksi suomalaista sanavarastoa. Työnantajapuoli piti sitä heikkona ja epämääräisenä, työntekijäpuoli epäili keinojen toimivuutta ja piti vaatimuksia yksinpuolisesti työntekijöihin kohdistuvina. Ranskan vallankumous käänsi ajatuksen ihmisen pahasta perusluonnosta päälaelleen. Tämä sopimus oli johtanut epätasa-arvoon. Yhteiskuntasopimusta tarvittiin Locken mukaan eritoten tuomiovallan käyttöön, jotta ihmiset eivät suistuisi kohtuuttomaan kostoon ja rangaistuksiin rikoksiin sortuneita kohtaan. Sopimuksen ensimmäinen vaihe kaatui jo keväällä. Sopimuksen oli määrä pelastaa Suomen työllisyysja talouskehitys. Tilalle Rousseau ehdotti uutta yhteiskuntasopimusta, jossa kansa olisi vallankäyttäjä: ”Yhteiskuntasopimus solmitaan yksilöiden vapauden takaamiseksi, ja se perustuu yhteiseen tahtoon, ei yksinvaltiaan oikeuteen käyttää valtaa.” Nämä esimerkit kertonevat, ettei Sipilän yhteiskuntasopimuksella ollut mitään tekemistä sen kanssa, mitä edellä mainitut filosofit käsitteellä tarkoittivat
Kun minkään tahon etua ei ajeta, saavutetaan periaatteita, jotka ovat mahdollisimman oikeudenmukaisia. Rationaaliset yhteiskuntasopijat eivät aja omia etujaan eivätkä minimoi riskejä. Kun vaihtoehtoja punnitessamme käytämme järkeämme ja parasta mahdollista tietämystämme, ymmärrämme päämäärien ja niitä tavoittelevien keinojen väliset suhteet. Tietämättömyyden verhon käsitteestä kirjoitti erityisesti yhdysvaltalaisfilosofi John Rawls (1921–2002). Ellei etujen tavoittelua olisi, ei olisi myöskään mitään sovittavaa. Tietämättömyyden verhon takana kukaan ei ole riskinottaja, mutta ei myöskään riskin välttäjä. Valitettavasti nämä yhteiskuntasopimusneuvottelut eivät olleet lainkaan riippumattomat saati pyyteettömät. Kotimaa 27.8.2015 MATKALLA 13 olla rationaalisia. Jos sitä, olkoonkin sen hengen vastaisesti, sovelletaan nykyiseen suomalaiseen keskusteluun, voisi yhteiskuntasopimusta solmiva ”kuka tahansa” olla toimeentulotuella elävä, fyysisesti tai psyykkisesti sairas, lapsi, romanikerjäläinen, vammainen, perheenäiti, työssäkäyvä, työtön. Kukaan ei ota eikä vaadi, kaikki irtautuvat omasta alkukantaisesta eduntavoittelustaan. Verhon takana kukaan sopijoista ei voi tietää omaa asemaansa tulevassa yhteiskunnassa. Mitä ehtoja moniarvoista yhteiskuntaa rakentavalle sopimiselle pitää asettaa, jotta se on oikeudenmukaista. Entä jos sattuisitkin olemaan henkilö, joka on menettänyt sodassa kotinsa ja paennut turvattomilla kulkuvälineillä tuhansia kilometrejä kohti hyvinvoivaa maailmaa. nä ei ole etujärjestökielen epämiellyttävää pyyteellisyyttä. Niissä ei edes hipaistu modernin yhteiskuntasopimusajattelun perusvaatimusta: tietämättömyyden verhoa. He edustivat suomalaisistakin vain yhtä, koko ajan pienevää osaa, sitä, joka käy töissä tai tarjoaa muille työtä. Hän voisi toisaalta olla pörssiyhtiön toimitusjohtaja, presidentti, huippututkija tai tunnettu pop-artisti. Verhon takana olijat olivat lähtökohtaisesti rajatuissa asetelmissa. Yhteiskuntasopimuksessa meistä suomalaisista tulee jälleen aitoja, isänmaan puolesta taistelevia jaloja suomalaisia. Rawlsin kriitikot huomauttavat, ettei mikään sopiminen ole mahdollista ilman niitä. Toisaalta, voiko yhteiskunnallista keskustelua käydä ilman intressejä. päivi ka R jal ainen. Tällöin toteutuu myös riskin ja hyödyn keskiarvo, joka on Rawlsin mielestä yhteiskunnallinen tasapainotila. Yhteiskuntasopimuksen filosofinen merkitys haastaa neuvottelijat vastaamaan seuraavaan kysymykseen: Millainen olisi meidän kaikkien kannalta tasapuolinen ja reilu yhteiskuntasopimus. Silti Rawlsin malli on kiinnostava lähtökohta. Rawls käytti intressittömästä alkutilasta nimeä tietämättömyyden verho. Tietyn ehdon Rawls kuitenkin oletti verhon takana vallitsevaksi: kaikkien sopijoiden tulee AnnA-KAiSA PiTKänen anna-kaisa.pitkanen@kotimaa.fi Rawlsin mallin mu kaista yh teiskuntaso pimusta solmiva suomalainen voisi olla lapsi, roma nikerjäläi nen, vam mainen, toimitusjoh taja tai pop artisti. Kenenkään edut eivät siis saa olla sopimisen lähtökohtana. Pyritään yhtäläiseen, kaikille tasapuoliseen hyvään. Jos asetelmaa laajennetaan, pohdintaan kuuluu lisätä ihminen Suomen rajojen ulkopuolelta. ”Kun oikeudenmukaisuusperiaatteet valitaan oikeudenmukaisella tavalla, myös prosessin tuloksena syntyvät periaatteet ovat reiluja.” Sipilän yhteiskuntasopimusta ei valmisteltu tietämättömyyden verhon takana. Ihan kaikkien. Rawls korosti, että yhteiskuntasopimuksen on oltava eri osapuolten tavoitteista ja haluista riippumaton. Molemmat ovat tärkeitä rooleja, mutta laajassa katsannossa kovin rajallisia. Hän tarkasteli yhteiskuntasopimusta sopimisen ja sopimusetiikan näkökulmasta
Muodollista kaupallisen alan koulutusta Kaikusalolla ei ole, vaan hän sanoo oppineensa kaiken tarpeellisen käytännön työssä. Elias-Kirjan liikevaihdosta jopa 80 prosenttia on tullut seurakuntamyynnistä, loput muusta tukkumyynnistä ja kivijalkakaupan kirjamyynnistä. – Esimerkiksi Kirjapajalla on paljon erinomaisen hyviä kirjoja, mutta niin on myös muilla kustantajilla. Olimme ikään kuin puolueeton toimija. Kaikusalo tuli kirja-alalle niin sanotusti pystymetsästä. Monet pitävät Pertti Kaikusaloa vapaiden suuntien miehenä, mutta hän kuuluu yhä Järvenpään evankelis-luterilaiseen seurakuntaan. Arvostan niiden työtä. Kaikusalojen kolmesta lapsesta kaksi kuuluu Vapaakirkkoon. Minä laitoin raksin raamattupiirin kohdalle, kunnes tajusin, että raamattupiirin vetäjän pitää olla uskossa. Pertti ja Salme tapasivat 44 vuotta sitten Lahdessa ”diskoteekissa”, kuten tanssipaikkaa silloin kutsuttiin. Kustantajat myivät niille usein suoraan omia tuotteitaan. Kauppa allekirjoitetaan 31.8. Vahtimestari hieraisi silmiään, että onpas siinä monipuolinen tavarantoimittaja. Kappale järvenpääläistä yrittäjähistoriaa ja luku suomalaisten kristillisten kirjakauppojen tarinaa on tulossa päätökseensä. – Olin perustamassa 40 vuotta sitten siivoustarvikkeiden tukkuliikettä, joka myi muun muassa Helsingin seurakuntayhtymälle alan tarvikkeita tulitikuista vessapaperiin. – Olen kannustanut häntä kirjoittamaan, mutta en suinkaan lue kaikkia hänen kommenttejaan, Kaikusalo sanoo hymyillen. Kaikusalo viittaa kohteliaasti kymmenkunta vuotta sitten Kotimaa Oy:n tekemään ”strategiseen päätökseen” olla myymättä kirjakaupassaan muiden kuin oman kustannusliikkeen eli Kirjapajan tuotteita. Hän on ollut aktiivinen kommentoija ja keskustelija nettipalstalla jo usean vuoden ajan. Jo 34 vuotta toiminut kauppa lopettaa toimintansa, sillä Elias-Kirja Oy:n liiketoiminta on myyty Kotimaa Oy:lle. Samoin voin jättää suosittelematta jotakin teosta. Minä laitoin raksin raamattupiirin kohdalle, kunnes tajusin, että raamattupiirin vetäjän pitää olla uskossa. – Olen Stadin kundi, mutta en haikaile paluuta Helsinkiin. Sitkeällä työllä Kaikusalo sai kuitenkin niin sanotusti pään auki. Ala piti opetella alusta asti. Aluksi minuun suhtauduttiin jopa epäluuloisesti. – Se päätös satoi meidän laariimme. Pikemminkin suuntana voisi olla kesäpaikka Asikkalassa. Myynti on paljolti asiakkaan tarpeiden huomioon ottamista. Ale. Aloimme kehitellä sitä eteenpäin. Kaikusalo määrittelee edustavansa luterilaista karismaattisuutta. – Saimme hyvää palautetta siitä, että meillä oli esillä kaikkien kustantajien kirjoja. Elias-Kirjalla on ollut myös omaa kustannustoimintaa. Pertti Kaikusalon vaimo, sairaanhoitaja Salme Kaikusalo, on varsinkin Kotimaa24:n lukijoille tuttu hahmo. – Meillä on sinne hyvät suhteet, kuten muihinkin vapaisiin seurakuntiin. Yhteistä näkemystä myyntihinnasta ei saatu aikaan. Elias-Kirjan myyntipöytä nähtiinkin seurakunnissa usein muun muassa Sanan ja rukouksen iltojen yhteydessä. Yrittäjyydestä tuli myös pojan elämänura. Alan vaihtamisen jälkeen hän kuljetti samaan paikaan Raamattuja. – Minulla oli idea suoraan seurakunnille suunnatusta myynnistä, mutta se tuntui olevan seurakunnissa uutta ja vierasta. Yleensä kirjapöytien pitäjillä oli aina jonkin herätysliikkeen tai kustantajan tarjonta etusijalla. Elias-Kirjasta tuli Pipliaseuran Raamattujen merkittävä jakelija. En ole koskaan asettanut kyseenalaiseksi niitä uskon perusteita, jotka olen saanut luterilaisesta kirkosta.. Elias-Kirjan toimitusjohtaja ja vähemmistöosakas Juha Kaikusalo otti ostajaan yhteyttä kaupan toteutumiseksi. Myös Lasten Keskus oli tärkeä kumppani. Kotimaa 27.8.2015 14 MATKALLA Järvenpääläisen Elias-Kirjan kirjakaupan ikkunaa peittää keltainen paperi, jossa lukee: Loppuunmyynti. Ehkä voittajiksi valitut tai ehdolla olevat kirjat ovat sellaisia, että ne eivät puhuttele tavallista kadunkristittyä. Kaikusalo ei tietenkään ole lukenut kaikkia kirjoja, joita pitänyt esillä, mutta hän sanoo kuuntelevansa tarkalla korvalla, kun joku kirjan lukenut kertoo näkemyksensä siitä. Erityisesti Järvenpään seurakunnan pappi – sittemmin kirkkoherra – Jaakko Harjuvaara rohkaisi Kaikusaloa. Pertti Kaikusalo käyttää usein sanaa ”puolueeton” kuvaillessaan perheen toimintaa kristillisessä kirjakentässä. – Olen tyytyväinen lopputulokseen, Elias-Kirjan perustaja ja suurin omistaja Pertti Kaikusalo sanoo kotonaan Järvenpäässä. Kysymys hyvästä kristillisestä kirjasta vetää Pertti Kaikusalon hiljaiseksi. – Jos tunnen henkilön ja hänen taustansa, voin sen perusteella suositella kirjaa jollekulle toiselle asiakkaalle. Se on painattanut postikortteja sekä hengellisiä kirjanmerkkejä ja tarroja. Isä ja äiti työskentelivät mattokaupassa. Asuimme silloin Espoossa, ja lupauduimme vaimoni kanssa pienryhmän vetäjiksi. Hän täyttää pian 70 vuotta. Markkinointi-ideana oli kiertää kirjapöytien kanssa seurakuntien tilaisuuksissa. Pertti Kaikusalo syntyi Helsingissä ja asui varhaislapsuutensa Punavuoressa. Jos pitäisin esillä vain yhden kustantajan kirjoja, asiakkaalla ei olisi valinnanvaraa. Kaikusalo muistaa hauskana yksityiskohtana, kuinka toimitti vessapaperia Malmin kirkolle. – Ajatus kristillisestä kirjakaupasta syntyi, kun istuin erään ystävän kanssa iltaa. Puolueeton kauppias Elias-kirja on kristillisen kirjakauppiaan Pertti Kaikusalon elämäntyö. Kaikusalon vanhemmat olivat yrittäjiä. – Jos jokin kirja valitaan Vuoden kristilliseksi kirjaksi, niin siitä on kovin vähän iloa myymälän suoramyynnissä. Usein asiakas kysyy, mitä kauppias suosittelee. Alkoi perehtyminen hengelliseen elämään, johon kuului muun muassa raamattupiirien vetäjille tarkoitettujen kirjojen lukemista. teksti & kuva: Olli seppälä Elias-Kirjaa perustettaessa elettiin vuotta 1982. Hän myy perheensä leipäpuun hyvillä mielin. Kirjakaupan myyntikonttori sijaitsi aluksi Helsingin Kivikossa. Tunsimme hyvin silloin toimineen Kristillisen tarvikekeskuksen ja sen liikeidean. – Tulin uskoon vuonna 1981 pääkaupunkiseudulla järjestetyn Tässä elämä -kampanjan myötä. Kotimaa Oy:n ja Elias-Kirjan välillä käytiin muutama vuosi sitten pitkälle edenneitä yhdistymisneuvotteluja, mutta silloin tiet eivät vielä kohdanneet. Tilanne muuttui, ja nyt oli hyvä hetki laittaa nimet papereihin. Kaupanteon hän osasi ja ymmärsi kannattavan liiketoiminnan periaatteet, mutta kristillinen kirja kaikkine lajityyppeineen oli hänelle vieras
Viime vuonna Elias-kirja teki hyvän tuloksen. Minulle kirjat ovat aina tärkeitä. Aikoinaan sitä edustivat meillä lähinnä vain Irja Kilpeläinen ja Erik Ewalds, mutta nyt alalta löytyy varsinkin amerikkalaista käännöskirjallisuutta. • Motto: ”Herra, älä anna rikkautta, älä anna köyhyyttä, vaan määräosani.” Kaikusalon mukaan kirjoja myydään nykyään hyvin vähän suoraan myymälästä. – Pidän kirjoista, joissa asiaa tarkastellaan riittävän monesta eri näkökulmasta ja vastataan lukijan mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Kaikusalo sanoo, että kirkossa joudutaan ongelmiin, jos Raamatun sana ja kirkon päätökset joutuvat ristiriitaan. Ainoa varma asia on se, että markkinat muuttuvat. – Myynnillisesti seurakuntien jakamat lahjakirjat ovat olleet tärkeitä, ja ovat sitä toki vieläkin, mutta kuinka kauan, Kaikusalo pohtii. ”Olen tituleerannut itseäni yleensä edustajaksi.” • Perhe: Vaimo ja kolme aikuista lasta • Harrastukset: Seurakunta-aktiivi, mökkipuuhastelu • Mielimusiikki: Perinteinen hengellinen musiikki uudella tavalla sovitettuna. Kaikusalo kaivaa kirjahyllystään esiin myös Vittorio Messorin vuonna 1981 ilmestyneen kirjan Jeesus Nasaretilaisen arvoitus. Yrittäjä. Myöskään e-kirja ei ole Suomessa kovin merkittävä kirjamyynnin piristäjä. Kumpikin kirjailija tuottaa teoksia ahkerasti, ja niitä on suomennettu useita. Tuskin olisin saanut samoja mahdollisuuksia missään muussa seurakunnassa. – Jos jotain nimikettä myydään kaupasta kymmenen kappaletta, niin se on tosi paljon. Nykyisin mielilukemista on Raamattu. – En ole koskaan asettanut kyseenalaiseksi niitä uskon perusteita, jotka olen saanut luterilaisesta kirkosta. Jos jostain syytä vaihtaisin kirkkokuntaa, valitsisin sen, missä tosiasiallisesti toimin eniten. Sen sijaan kirjoja ostetaan muualta, kuten netistä ja tapahtumista. Kotimaa 27.8.2015 MATKALLA 15 Pertti KaiKusalo • Ikä: 69 • Syntynyt: Helsingissä • Asuu: Järvenpäässä • Mökkeilee: Asikkalassa • Ammatti: Kirjakauppias. – Olen saanut luterilaisesta kirkosta ja Järvenpään seurakunnalta paljon. Tosin hän lukee selvästi vähemmän kuin takavuosina. Erityisen hyvin myytiin Kotien rukouskirjan uudistettua laitosta, Nuorten veisukirjaa sekä Viisikielistä eli viidennen herätysliikkeen laulukirjaa.. – Pidän erityisesti niin sanotusta sielunhoidollisesta kirjallisuudesta. Kaikusalo sanoo pitävänsä elämäkerrallisista kirjoista, joissa tulee esille se, kuinka usko on muuttanut ihmistä. Aikoinaan esimerkiksi puhekasetit olivat kristillisille kirjakaupoille hyvä myyntiartikkeli, mutta nyt niiden merkitys on kokonaan hiipunut. Kaikusalo mainitsee kiinnostavina niminä kristillisen kirjan alalta Philip Yanceyn ja Joyce Mayernin. – Kristillisen kirjan tulevaisuus on kuitenkin eri asia kuin kristillisten kirjakauppojen markkinakehitys. Myös vanhat iskelmät, ”joiden sanat ovat usein kuin hengellisestä laulusta”. Kristillisen kirjan tulevaisuudesta Pertti Kaikusalolla ei ehdotonta näkemystä, vaikka hän on nähnyt kirjan jos toisenkin sekä kokenut kirjamyynnin nousut ja laskut. On myös hyvä lukea kirjoja, joissa puhutaan käytännön kristillisyydestä. Kirkosta Pertti Kaikusalo ei aio erota ainakaan protestin vuoksi, vaikka sanookin seuraavansa huolestuneena kirkon kompastelua muun muassa tasa-arvoisen avioliittolain kohdalla. Kristillisellä puolella äänikirjat eivät ole lyöneet läpi samalla tavalla kuin muualla
Tuloksena on joukko vääristyneitä Jeesus-kuvia. Muutokset konservatiivisesta opiskelijasta kriittiseksi tutkijaksi ovat kuitenkin jääneet uskon varjoon. 6,50 (7,70) 2250 650 Alk. 50 kpl 11,90 MYYMÄLÄ : HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. Suom. Evans asettuu jämäkästi puolustamaan Jeesuksen elämän, kuoleman ja ylösnousemuksen alkuperäisiä todistajia. 20 kpl 13,00 väh. Evans näet keskittyy vain neljän evankeliumin sanoman varaan. Evansia näyttävät harmittavan sellaiset nykyaikaiset tutkijat ja kirjailijat, jotka ovat valmiita esittämään uskaliaita teorioita vailla todisteita. Kotimaa 27.8.2015 16 YHDESSÄ Marjaana Kanerva, Ritva Kostamo Läheinen on poissa – Sanoja suruun Selkokielinen surukirja etenee lyhyin luvuin ja käsittelee surutyön aikana esiin nousevat mielialat ja kysymykset mietiskellen, lukijaa kunnioittaen. Evans antaa kyytiä vääristyneille Jeesus-kuville ja puolustaa evankeliumien historiallisuutta. Kertomuksille yhteistä on luottamus Jumalaan ja siihen, että elämällä on mieli ja merkitys. Evans, Jeesus huijaus paljastuu. 336 s. Kyytiä saavat muun muassa Dan Brownin Da Vinci -koodi, kolmikon Michael Baigent, Richard Leigh ja Henry Lincoln Pyhä veri, pyhä Graal, Baigentin Ristin salaisuus ja Barbara Thieringin lukuisat teokset. 1990 Tapio Koivukari Unissasaarnaaja Teemoiltaan ajankohtainen uutuusromaani sijoittuu 1940-luvun aloppuun, jolloin ihmisten mieliä askarruttivat niin tuomiopäivän aseet kuin itäisen naapurin uhka. Kirjan suomenkielinen nimi sopisi parhaiten vain Dan Brownia ja hänen hengenheimolaisiaan koskevaan osaan – ja kansikuvaan! WillE RiEKKinEn Craig A. Viimeksi mainituilla Evans tarkoittaa sellaisia valehistoriallisia hengentuotteita, joissa kristinuskon tiettyjä piirteitä höystetään legendoilla (Graalin malja), huhuilla (Magdalan Maria synnytti Jeesukselle pojan), väärennetyillä asiakirjoilla ja apokryfeillä (kuten Marian evankeliumi). Murskaaviin arviointeihin näistä on liberaalinkin tutkijan helppo yhtyä. Tätä epiteettiä ja sen vanhatestamentillisia juuria koskevalle luennolle Evansin kannattaisi vielä kerran pistäytyä. Evans nostaa apokryfisen kirjallisuuden hyvin esille ja antaa perustiedot siitä ajoitusongelmia myöten. Lue lisää Kotimaa24:n blogista. Kääntäjä on onnistunut tehtävässään hyvin. 24,30 (27,00) VäH. Jokaisen kirjaimen takana on jäönnittävä ihmiskohtalo, joka voi olla hyvä esimerkki, mutta myös varoittava. 20 KPL 19,90 Alk. Anna Leu, Perussanoma. Vääristyneisiin Jeesus-kuviin johtavilla kyseenalaisilla teksteillä Evans tarkoittaa gnostilaisia ja apokryfisiä evankeliumeja, joita yleisesti tunnetaan kovin huonosti. uskonnollinen hurmos tuntui vastaukselta tähän. Hänen mukaansa ne perustuvat silminnäkijöiden todistuksiin ja kertovat totuudenmukaisesti ja tarkasti Jeesuksen opetuksesta, elämästä, kuolemasta ja ylösnousemuksesta. Piispat kertovat ihmisistä, tapahtumista, paikoista, kirjoista ja taideteoksista, jotka ovat liittäneet heidät kristinuskon pitkään ketjuun ja tehneet heistä sellaisia ihmisiä, joiksi he ovat tulleet. Sellaisiin johtavat Evansin mukaan muun muassa harhautunut usko ja väärät epäilykset, kyseenalaiset tekstit, jotka ovat peräisin myöhemmiltä vuosisadoilta samoin kuin keksitty historia ja tuulesta temmatut tutkimustulokset. Ne ovat hänen mukaansa silminnäkijäkuvausta – näkemys, jota kriittiset tutkijat eivät purematta niele.. Se on vahinko, sillä ne kuitenkin valaisevat toisen ja kolmannen vuosisadan hengellisiä virtauksia ja auttavat hahmottamaan jännitteisiä polkuja kohti 300-luvun klassista kristinuskoa! Evans sanoo, ettei raamattukritiikki ole vienyt häneltä uskoa, vaikka ”uskoni osa-alueet ovat kylläkin muuttuneet”. Jostain syystä apokryfien osalta jää vähättelevä kuva. KiRja Craig A. 1190 Pi isPan Po lku 10 Jeesus-huijausten jäljillä Kirjassaan Jeesus-huijaus paljastuu Uuden testamentin selitysopin professori Craig A. 020 754 2350 www.sacrum.fi 2970 Jaakko Heinimäki Piispanpolku 10 Suomen evankelisluterilaisen kirkon piispat kirjoittavat kukin omasta hengellisestä tiestään. 14,30 (15,90) väh. Markuksen salaisen evankeliumin hän toteaa moderniksi huijaukseksi, ja muidenkin suhteen Evans on hyvin kriittinen: ne eivät ollenkaan valaise ensimmäisen vuosisadan elinympäristöä. Moni keskustelisi mielellään Evansin kanssa UT:n kertomusten rikastumisprosessista jo ensimmäisten kristittyjen käsissä. 22,50 (25,00) PERuSSANOMA Anna-Mari Kaskinen, Miikka Ruokanen, yrjö Sariola (toim.) Sanan aika 2015–2016 Vuosittain uudistuva Sanan aika elää mukana luterilaisessa kirkkovuodessa ja tarjoaa päivittäisen annoksen Raamatun sanaa arkeen ja juhlaan. 29,70 (33,00) JOHNNy KNIgA Jukka Norvanto Aadamista alkaen – hartaus jokaiselle aakkoselle Hartauksia Raamatun henkilöistä. Ja totta kai Jeesus on Evansille sisältöjä erittelemättä Jumalan Poika
Veistoksen hurmiota on tulkittu myös seksuaalisen hurmion verhottuna esityksenä. Muualla kuin Japanissa ei voi oikeasti elää šintolaisena. Heli Rekula on tuonut työnsä osaksi Amos Anderssonin museon kappelia. Oravan mukaan monet taitelijat välttävät liian lukkoon lyötyä uskonnollista tai opillista määrittelyä. Uskonnollisesti kaikkein selkeimmin tulkittavia ovat Henry Wuorila-Stenbergin työt. Muslimipuolella taas ajatellaan, että islamin valtapiiriin kerran kuulunut muslimien maa on aina muslimien, nyt vain sionistien miehittämä. Vain muslimi voi mennä Mekkaan. Tätä näkökulmaa ei näyttelyssä ole mukana. Näyttelyn keskeisiin teemoihin kuuluu mystiikalle ja taiteelle tunnusomainen minuus ja siitä luopuminen. Kaikkiaan Pyhän Teresan hurmio -näyttelyssä on mukana kymmenen taitelijaa. Siinä tuodaan esille laulaja-muusikko Nico, jonka taiteen tekemisen otteesta löytyy yhtäläisyyksiä Pyhän Teresan mystiikkaan. Teema on syvästi uskonnollinen, mutta useimmat mukana olevat taitelijat ilmoittivat avajaisissa, etteivät heidän työnsä ole uskonnollisia. Kotimaa 27.8.2015 YHDESSÄ 17 TEOLOGIASSA TAPAHTUU Amos Anderssonin taidemuseon näyttelyssä on esillä teemaja ryhmänäyttely Pyhän Teresan hurmio. Nylén ei myöskään määrittele omaa taidettaan uskonnolliseksi tai hengelliseksi, jos se ei sitä tietoisesti ole. Näyttelyn oheisohjelmaan sisältyy myös luentosarja ja konsertti. Kokonaisuus toimii kiinnostavasti. Jukka Korkeilan työ täyttää yhden huoneen. Rajoja ei Lähi-idässä aina tunnusteta, ja niitä halutaan muuttaa. Myös hänen töitään nähdään näyttelyssä. Israelin puolella taas näkyy sankkoja istutettuja mäntymetsiä, moderneja taajamia ja kibbutsien laajoja, hoidettuja hedelmäpuutarhoja. OLLI SEPPÄLÄ Pyhän Teresan hurmio on esillä 21.8.–26.10.2015. Näyttelyn keskeisiin teemoihin kuuluu kuitenkin mystiikalle ja taiteelle tunnusomainen minuus ja siitä luopuminen. Vaikka ortodoksinen Venäjä on joillekin pyhä ja vaikka Karjalaan jääneiden luterilaisten hautausmaiden ja kirkkojen rauniot vihlaisevat suomalaisen rintaa, Jumala ei ole luvannut kristityille tiettyä maallista valtakuntaa. kristittyjen pyhät paikat ovat muistojen, ilmestysten, ihmeiden ja rukouksen sijoja. Viime kädessä maan omistusoikeutta perustellaan uskonnollakin. – Uskonto on kyllä läsnä töissä, mutta ne eivät rajaudu vain kristilliseen teologiaan, sanoo näyttelyn toinen kuraattori Sara Orava. Kuuluisimmat niistä sijaitsevat Lähi-idässä. jussi.rytkonen@kotimaa.fi Maan teologia. Myös uskonnottomia on mukana. Toisella puolella tätä rajaa on nukkavieru, paljas, kivikkoinen ja kärsinyt pienviljelijöiden Libanon. JUSSI RYTköNEN Kirjoittaja on Kotimaan artikkelitoimittaja. Nimestään huolimatta näyttely ei suoraan kerro Pyhän Teresan eli Avilan Teresan eli Jeesuksen Teresan (1515–1582) elämästä. Kiikaroin Libanonia ja Israelia erottavan miinoitetun vetäytymislinjan, niin sanotun Blue Linen, teräsverkkojen ja piikkilankojen yli. Ristiinnaulittu vuodelta 2010 on Wuorila-Stenbergin viimeinen öljyväreillä toteutettu työ. Hurmion hehkussa kUvATAIDE Uskonto ja henkisyys ovat Amos Anderssonin museon näyttelyn keskiössä. Luonnonuskontojen jumalat ja henget saattavat asua vain tietyissä pyhäköissä, metsissä, virroissa tai vuorilla. Teos on saanut innoituksensa Padre Piosta. Jumala on antanut tämän maan Israelin lapsille. Esseistinä tunnetun Antti Nylénin mielestä taitelijat suhtautuvat varovaisesti siihen, että heihin lyödään leimoja – Ehkä kyse on vaistonvaraisesta halusta sanoutua irti uskonnollisesta taiteesta, joka on oma kategoriansa. Kuuluisin esimerkki lienee juutalainen käsitys luvatusta maasta. Tällä paikalla on kauan tutkittu karttoja myös pyhät kirjat kädessä. Mistä on kyse. Mukana on taitelijoita, jotka kuuluvat luterilaiseen, ortodoksiseen ja katoliseen kirkkoon. Modernit työt on sijoitettu osaksi tilan vanhaa sakraalia taidetta. Kuva: Olli SePPälä I stun suomalaisen rauhanturvaajapartion kanssa kuumassa auringonpaahteessa panssariajoneuvon katolla. Hindujen pyhimmät paikat ovat Intiassa. On mielenkiintoista, miten tietty maa-ala voi kuulua monen uskonnon järjestelmään. Hän on tehnyt yhdessä Merja Kokkosen kanssa installaation urkuhuoneeseen. Vai laskevatko kaikki vain aamuja. Ja vastapuoli valloittaja Saladdinin. Tämä maa on jaettu – melkein taivasta myöten. Näyttely tarjoaa jotain jokaiselle, joka on kiinnostunut taiteen uskonnollisista ja henkisistä ulottuvuuksista. Teologisesti ja hengellisesti tärkein on se taivaallinen koti. Seppo Salmisen työ pohtii askeettisuuden ja kivun merkitystä. Mahtavatko rajalla partioivat nuoret israelilaissotilaat ajatella olevansa Joosuan seuraajia. Mutta kristityt tulisivat hyvin toimeen myös ilman niitä. Näyttelyn nimi viittaa Gian Lorenzo Berninin kuuluisaan veistokseen Pyhän Teresan hurmio, jossa enkeli lävistää Teresan sydämen keihäällä
Järjestön koulutusjohtaja Yoel Ben David arvioi, että Israelissa olisi noin 10 000 Jeesuksen messiaakseen tunnustavaa juutalaista. Juhlat syntyivät, kun kutsu lähettiin maailmalle ja kaikki olivat tervetulleita. Tässä yhteydessä meidän hauska iltamme puistossa oli vakava tapahtuma ja kannanotto. Kun poika alkoi murrosiässä kysyä suuria kysymyksiä totuudesta ja Jumalasta, hänestä tuntui, ettei äiti ollut luotettavan tiedon lähde. Poika asui suurimman osan lapsuuttaan ja nuoruuttaan Karibialla, Englannissa ja Ranskassa. Meille levyjä soitellut ranskalaismies oli ajanut puistoomme neljäntuhannen kilometrin matkan. New Age -festivaaleilla Yoel Ben David sai osakseen vihaisia katseita kantaessaan suurta ristiä. – Meidän täytyy pitää esillä ristiä! Siihen liittyvät ennakkoluulot on haastettava. – Äidin uskonnollisuus ei ollut loogista, eikä hän ollut tarkka lain noudattamisesta. Juutalaiset Jeesukselle -järjestön (Jews for Jesus) kouluttaja on varannut aikaa kuuntelijoiden kysymyksille, mutta yleisö jököttää jäyhänä penkissä. Koraania vuoteellaan lukiessaan hän ajatteli, että Jumalan etsimisen ei pitäisi olla näin vaikeaa. Työ vei perhettä eri puolille maailmaa kunnes vanhemmat erosivat ja äiti muutti lapsineen takaisin Israeliin. Yoel Ben Davidin isä työskenteli kansainvälisessä hotelliketjussa. Holokaustin ja ristiretkien vuoksi se on monelle pahan symboli. Kotimaa 27.8.2015 18 YHDESSÄ NOJATUOLI Tanssien yli rajojen J ärjestimme naapuruston kaveripiirin kanssa lähipuistossa yleisen piknikin ja tanssitapahtuman. – Missä on kaksi juutalaista, siellä on kolme mielipidettä, hän veistelee. Yoel hämmästyi, kun pappi ei lainkaan vastustellut, vaan hankki hänelle kirjat. Koska isä ei ollut juutalainen, Yoel sai perheen vanhimpana poikana lausua sapattiaterialla viinin ylle rukouksen, kiddushin. Hänestä oli ollut houkutteleva ajatus nähdä eri maita ja kohdata uusia ihmisiä. Helsingin Juhlaviikoilta sai keväällä hakea omiin juhliinsa ranskalaista dj:tä, joka on rakentanut pikku pakettiautostaan diskon pyörillä. – Mietin, että jos Jumala on olemassa, hän voisi ilmestyä minulle. Risti ei ole holokaustin ja ristiretkien symboli, vaan meidän puolestamme itsensä uhranneen rakkauden merkki. Jeesus on Messias!. Erimielisyyttä aiheuttavat esimerkiksi suhtautuminen karismaattisuuteen ja palestiinalaisiin. Ystäväpiiri syntyi, kun avasimme ovet toisillemme. Samalla tavalla jaettua ja yhteistä tuli kaupunkitilasta, jonne me kaikki kokoonnuimme. Ilo on jaettua. Näky oli pelottava ja Yoel selitti itselleen, että kaikki oli pelkkää mielikuvitusta. Paavali antaa Roomalaiskirjeessä työlle tukevan perustan: ”Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat, ensin juutalaisille, sitten myös kreikkalaisille.” Juutalaiselle evankeliumin vaikein asia on risti. Israelilainen Yoel Ben David vitsailee hyväntahtoisesti suomalaisten jäykkyyden kustannuksella Lähetysyhdistys Kylväjän kesäpäiväteltassa Kauniaisissa. Se oli tietoista arjen politiikkaa. Tämä on kaiketi sitä, mistä on osaltaan puhuttu helsinkiläisenä punavihreänä kuplana. Lippunauhat, viirit ja valot olivat koristeita kaikille. Haluamme nimittäin rakentaa kaupunkia, joka elää avoimen kohtaamisen kulttuurista, silmiin katsomisesta ja tervetulleeksi toivottamisesta. Illan hämärtyessä musiikki soi valoköynnösten lomassa ja ruohoinen tanssilattia oli täynnä iloista väkeä. Evankeliumin välittäminen juutalaisille ei ole kaikkien kristittyjen mielestä tarpeen. Yhtäkkiä hän näki Jeesuksen kasvot ja tunsi hänen läsnäolonsa huoneessaan. Kesällä on julkisuudessa ja verkkopalstoilla keskusteltu maahanmuutosta, uskonnoista ja oikeanlaisesta suomalaisuudesta. Nimenomaan kohtaaminen onkin se juttu. Minusta se on pikemminkin vankoista arvoista nousevaa todellisuutta, jonka elinvoima on optimismissa ja ilossa. Yoel Ben David uskoo, että sanoma Jeesuksesta on kaikkien ihmisten ainoa toivo. Yoel Ben Davidin äiti oli Marokon juutalainen ja hänen isänsä skotlantilainen ateisti. Hän oli taikauskoinen ja kiinnostunut Kabbalasta, Yoel Ben David muistelee. Rytmi on yhteinen, kaikkien liikkeet kelpaavat. Pienessä yhteisössä on paljon innokkuutta, mutta myös riitoja. Jotakin kauheaa on tapahtunut. – Liian harvat israelilaiset veljet ja siskot nousevat vastustamaan Israelin vääryyksiä palestiinalaisia kohtaan. ”Israel tarvitsee Pro Jeesus -liikkeen” krISTITYN vAELLUS Yoel Ben David toivoo, että israelilaiset taistelisivat palestiinalaisten huonoa kohtelua vastaan. Monet Jeesukseen uskovatkin ovat pyytäneet, että Yoel jättäisi symbolin sivuun, koska niin moni kompastuu siihen. Emme tarvitse Pro Israel -liikettä emmekä Pro Palestiina -liikettä. Tanssiminen toisten kanssa on ihana, tasa-arvoistava kokemus. Lähetysyhdistys Kylväjä tekee Israelissa yhteistyötä Juutalaiset Jeesukselle -järjestön kanssa. Me tanssimme, mutta olemme tosissamme. Hän tietää miten erilaisia ihmiset ovat eri puolilla maailmaa. Pyysin, että hän näyttäytyisi minulle. Tarvitsemme Pro Jeesus -liikkeen, se voisi yhdistää meidät kaikki. Koko riemu perustui haluun ja valmiuteen kohdata ihmisiä avoimesti. Hän oli kolunnut sivuteitä ja pikkukyliä, soittanut musiikkia siellä ja täällä. Englannissa koulua käydessään hän pyysi papilta Jumalasta kertovia kirjoja, kuten Koraanin ja hindujen pyhiä tekstejä. Paitsi juutalaiset, jotka ovat kaikkialla samanlaisia – ainakin vitseissä. Se on kulttuuria, jota tietoisesti rakennamme. JAAkkO kAArTINEN jaakko.kaartinen@kotimaa.fi Messiaaninen juutalainen Yoel Ben David uskoo, että Israelissa ei tarvita Pro Palestiina eikä Pro Israel -liikettä, vaan erilaiset ihmiset yhdistävä Pro Jeesus -liike. Maanantain auringonpaisteeseen saapui reilusti toistatuhatta ihmistä. Puisto, puut ja aurinko olivat jokaiselle. Uskovien nuori sukupolvi antaa Yoel Ben Davidille toivoa, sillä se on kiinnostunut sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Arabimaiden ja Israelin väliseen sotaan vuonna 1973 osallistunut äiti oli ylpeä juutalaisuudestaan, ja halusi välittää asenteensa myös lapsilleen. Hän on matkustanut Suomeen kertomaan Israelin juutalaisten parissa tehtävästä lähetystyöstä. Vaikka risti yhdistyy juutalaisten mielessä holokaustiin ja ristiretkiin, se on myös juutalaisten ainoa toivo. Siksi hän ei mieti, pitääkö sitä julistaa juutalaisille, vaan miten se tehdään. Meidän innostunut videohakemuksemme ja uskomme avoimeen korttelijuhlaan osui maaliin. Perheitä pikkulapsineen, nuoria, aikuisia, eläkeläisiä – kaikenlaisia ihmisiä läheltä ja kaukaa
Omista teoistaan me uskoimme hänen kärsivän rangaistusta, luulimme Jumalan häntä niistä lyövän ja kurittavan, vaikka meidän rikkomuksemme olivat hänet lävistäneet ja meidän pahat tekomme hänet ruhjoneet. – Meidän tehtävämme on levittää evankeliumia ajanmukaisella tavalla ja odottaa, mitä Jumala tekee. Puolentoista vuoden kuluttua heistä alkoi tuntua, etteivät he olleet löytäneet etsimäänsä. DaniEllE MiEttinEn Yoel Ben David haluaa auttaa israelilaisia ymmärtämään, että Jeesukseen uskominen ei tarkoita juutalaisen kansan pettämistä. Ystävystyminen yhdysvaltalaiseen Judyyn sai heidät kummastelemaan, kuinka joku voi puhua Jumalasta ikään kuin hän tuntisi tämän. Judy innosti Yoelia ja Adelia lukemaan Vanhaa testamenttia. Kuin karitsa, jota teuraaksi viedään, niin kuin lammas, joka on ääneti keritsijäinsä edessä, ei hänkään suutansa avannut.” Yoel koputti Judyn ovelle. Kotiin palattuaan hän löysi Adelen vuoteelta lukemasta Tooraa. He liittyivät Ukrainassa 1700-luvulla syntyneen rabbi Nachmanin perustamaan suuntaukseen, joka korosti iloista Jumalan palvelemista. Hän ihmetteli kenestä siinä oikein puhuttiin: ”Hän kantoi meidän kipumme, otti taakakseen meidän sairautemme. Vuonna 2001 he päättivät seurata Jeesusta yhdessä. Me harhailimme eksyneinä kuin lampaat, jokainen meistä kääntyi omalle tielleen. Teekupin äärellä nainen selitti, että Jesaja ennusti Jeesuksesta. Jeesus on Messias! Adel alkoi hämmentyneenä lukea Uutta testamenttia ymmärtääkseen, mistä Yoel puhui. Yoel ja Adel alkoivat elää kuin ortodoksijuutalaiset. lukuun. Hän kärsi rangaistuksen, jotta meillä olisi rauha, hänen haavojensa hinnalla me olemme parantuneet. Heitä yhdisti kirjava elämänhistoria ja jumalannälkä. Yoel raivostui. Hengellinen työ on opettanut Yoel Ben Davidille, että vain Pyhä Henki voi tuoda ihmisen Jumalan luokse. Seuraava askel oli juutalaisten juhlien vietto. Tärkeintä on olla aito ja kulkea ihmisten rinnalla, kun he lähtevät seuraamaan Jeesusta. Yhdeksän kuukauden luku-urakan jälkeen Yoel pääsi Jesajan kirjan 53. Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen, ei hän suutansa avannut. – Sanoin hänelle, että jotakin kauheaa on tapahtunut. Pariskunta kiinnostui ortodoksijuutalaisuuden sisällä vaikuttavasta mystisestä suuntauksesta, hasidismista. kuva: Jari Honkakari. Kotimaa 27.8.2015 YHDESSÄ 19 Yliopistossa hepreankieltä opiskellessaan Yoel Ben David tapasi tulevan vaimonsa, Saksassa varttuneen venäjänjuutalaisen Adelin. He muuttivat Jerusalemiin imeäkseen itseensä sen uskonnollista ilmapiiriä. Mutta Herra pani meidän kaikkien syntivelan hänen kannettavakseen. Miksei Judy ollut kertonut hänelle Jeesuksesta aikaisemmin! Yoel rukoili mielessään: ”Jos tämä on totta, tahdon uskoa sinuun koko sydämestäni!” Samassa hän näki uudelleen kasvot, jotka olivat ilmestyneet hänelle kolme vuotta aikaisemmin Englannissa. He etsivät Jumalaa yhdessä viettämällä sapattia sekä lukemalla Tooraa ja muita juutalaisia kirjoituksia
He kaikki ovat toimineet vuosikymmeniä Parikanniemisäätiön ystävätyössä ja lastenkodin hyväksi. Ennen viran vastaanottamista valitun on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus ja rikosrekisterilain 6§:n 2 mom. 040 565 0891 (laura.kalenius@evl.fi). Pienokaisemme Saima Sofia Löytynoja kastettiin 1.8. Niina Varjorannan, 21, mielestä vapaaehtoistoiminnassa yhdessä tekeminen on mukavaa ja vertaistuki tärkeää. Hakuaika päättyy 14.9. Huonon asenteen tai keskittymisvaikeuksien takia kontaktin saaminen ja hyvän keskustelun käyminen tai myönteisen leirikokemuksen tarjoaminen on ollut joskus kovan tuskan ja ison työn takana. Lähtökohta vapaaehtoistyössä on yhdessä tekeminen, mikä on mukavaa. Viestiksi: Hannu Kallio 60 v. Palkkaus on vaativuusryhmän 502 mukainen ja koeaika 4 kk. Mieleenpainuvimmat kokemukseni vapaaehtoistyössä liittyvät lasten ja nuorten ryhmien vaikeimpiin tapauksiin. He kaikki ovat helposti lähestyttäviä. Vastaanotto klo 13–17 Katariinan pappilassa, Pyhän Katariinan kirkkoaukio 7, Turku. Tiusanen on kotoisin Punkaharjulta, mutta viime vuodet hän on asunut Joensuussa ja opiskellut teologiaa Itä-Suomen yliopistossa. Ilman sitä kokemusta en olisi lähtenyt ohjaamaan kerhoryhmää, vaikka olinkin entinen partiolainen. Myös vertaistuki on tärkeää ja oleellista. Työ on todella tärkeää ja sille on valtava tarve nykytilanteessa. Tiusanen valmistui keväällä teologian maisteriksi, ja hänet on vihitty papiksi Kuopion hiippakunnassa. Fiilis on lopulta hieno, kun olen taistellut sen eteen, että saan hyvän mielen jollekin. Syksyllä jatkan vapaaehtoisena ehtoollisavustajana. Hauskaakin meillä on ollut. Kirkkopalvelut on myöntänyt Parikanniemisäätiön evankelista Pekka Maaraselle sekä viidelle säätiön työn ystävälle Seurakuntatyön kultaisen ansiomerkin tunnustukseksi pitkäaikaisesta toiminnasta seurakuntatyössä tai muussa kristillisessä toiminnassa. He ja nuorisokahvilan isoset olivat tosi kannustavia. On priorisointikysymys, mihin haluaa aikaansa käyttää. Yhteistyö seurakunnan työntekijöiden kanssa on toiminut erittäin hyvin. Oman rippileirini jälkeen ohjasin vapaaehtoisena varhaisnuorten monitoimikerhoa neljä vuotta. 040 565 0892 (paivi.sipponen@evl.fi) ja seurakuntapastori Laura Kalenius p. Se tuntui upealta! Tavoitteeni on tukea vastaavia tapauksia ryhmissä, jotta voisin helpottaa heidän tilannettaan. Tutuksi tuli myös lastenleirien isosen rooli. Seurakunnassamme on yksi nuorisotyönohjaajan virka. Mahdolliset muistamiset: Kirkon Ulkomaanapu: Naisten pankin toiminta FI 47 5789 5420 0246 76 tai Suomen Lähetysseura: Kehitysmaiden terveydenhuoltohenkilökunnan kouluttaminen FI 16 8000 1400 1826 72. Vapaaehtoistyössä koen saaneeni ja uskon tulevaisuudessakin saavani todella paljon. Viran palkkaus on vaativuusryhmässä 602. Lasten ja nuorten parissa koin suurta iloa onnistumisesta, sillä huomasin työn tulokset konkreettisesti. PAIKKOJA AVOINNA NUORISOTYÖNOHJAAJAN VIRKA Viran kelpoisuusehtona on nuorisotyönohjaajan tutkinto tai muu kelpoisuus kirkon nuorisotyönohjaajan virkaan. Hakemukset osoitetaan Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoneuvostolle, PL 21, 50101 Mikkeli, käyntiosoite Savilahdenkatu 20. Ongelmat ratkesivat ja lapsi totesi, että oli kiva tulla paikkaan, missä joku ymmärtää eikä aina syytetä. Kuuden vuoden aikana olen oppinut paljon eri työmuodoista. Keskusteltuani pitkään erään haastavan kerholaisen kanssa löysin tien hänen ajatusmaailmaansa ja pääsimme samalle aaltopituudelle. mukainen rikosrekisteriote. Lisäksi hän on toiminut pitkään eri seurakuntien päihdetyössä ja hänellä on vahva alan tuntemus. Parikanniemisäätiön palveluksessa Tiusanen aloittaa 1. Nyt hän on myös ehtoollisavustaja. Hän toimii viisi kuukautta pappina Liperin seurakunnassa. Ansiomerkit ojennettiin heille viime viikonloppuna Parikkalan Saaren kirkon Orpokotijuhlilla. Koko ilmoitus osoitteessa www.oulunhiippakunta.evl.fi. KUVA: MerJA SALONeN PErHEuuTISET NIMITYKSET TuNNuSTuKSET mummolassa. Lapsesta iloitsevat vanhemmat Liisa ja Janne Löytynoja sekä isoveli Lauri ja isosisko Saara.. Kotimaa 27.8.2015 20 YHDESSÄ Inarin seurakunnassa on avoinna seurakuntapastorin virka (saamelais pappi). Muutosta tapahtuu, vaikka tulos ei olisikaan ihan täydellinen. On hienoa, kun pystyy antamaan muille jotakin itsestään! MErJA SALONEN ”Olen oppinut juttelemaan nuorten kanssa” Lasten ja nuorten parissa koin suurta iloa onnistumisesta, sillä huomasin työn tulokset konkreettisesti. Kastepappina toimi rovasti Tuomo Kälviä ja kummeina Sari ja Juha Junttila, Elina Löytynoja ja Maria Hannula. Ripareilla olin ensin isosena ja myöhemmin apuopettajana. Tiedustelut kirkkoherra Päivi Sipponen, p. Syksyllä eläkkeelle jäävä Ruokolahtelainen Pekka Maaranen on toiminut evankelistana Kansan Raamattuseurassa ja Parikanniemisäätiössä. Hakemukset tulee toimittaa osoitteella Elimäen seurakunta/Seurakuntaneuvosto/Nuorisotyönohjaaja, Mettäläntie 3, 47200 Elimäki tai elimaki@evl.fi pe 18.9.2015 klo 15 mennessä. Kärsivällisyyteni riittää pitkäjänteiseen puuhaan, jossa ei saa menettää hermojaan. Opin koko ajan uutta ja näin sen, mitä sain aikaan. Kevätkaudella jaoin usein ehtoollista nuorten messussa joka toinen maanantai-ilta. Lisätiedot: kirkkoherra Tuomo Huusko, p. Sunnuntaimessussakin avustin muutaman kerran. Saamelaispappi toimii monikulttuurisessa ja monikielisessä ympäristössä koko saamelaisalueella pohjoisen maisemissa. Seurakuntatyön kultainen ansiomerkki myönnettiin myös Oili Harjulalle Haminan Ihamaalta, Seija Kuutille Savonlinnan Kerimäeltä, Johannes Pelkoselle Turusta, Tyyne-Annikki Pentille Lappeenrannasta ja Irja Saarelaiselle Liperin Viinijärveltä. 0407338153, tuomo.huusko@evl.fi. Nyt toimin vapaaehtoisena ehtoollisavustajana. Saamelaispappi Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta DIAKONIAN VIRKA Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa on haettavana 11.9.2015 kello 15 mennessä diakonian virka, jota koskevat tiedot löytyvät osoitteista www.oikotie.fi, www.evl.fi/rekrytointi ja www.mol.fi. Elimäen seurakunnassa on haettavana Parikanniemisäätiön hallitus on valinnut säätiön uudeksi julistustyön papiksi Petri Tiusasen. VAPAAEHTOISENA Niina Varjoranta toimi kerhoissa ja leirien isosena Tampereen Messukylässä Aitolahden alueella. marraskuuta. Hyvän yhteistyön ja kokemukseni vuoksi sain kuukauden palkallisen pestin kesäleirien apuohjaajana. Kokemuksistani vapaaehtoisena johtuu, että tähtään luokanopettajaksi. Suurin kiitos vapaaehtoistyöhön lähtemisestäni kuuluu Aitolahden nuorisotyönohjaajille. Nivalan 60 VUOTTA täyttää hallintojohtaja Hannu Kallio 31.8