14 Aholansaaren iltaseurojen tunnelman aisti Helsingissä asti Kolme virolaista pappia muistelee aikaa neuvostoarmeijassa. vu os ik er ta 00 43 59 5– 20 –2 8 ”En voi olla sataprosenttisen varma” Kirjailija Tommi Melender on epäilijä, joka ehti hetken olla herätyskristitty. 22 6 N:o 27–28 | 10. heinäkuuta 2020 | hinta: 3,90 € Ka nn en ku va : O lli Se pp äl ä 11 5
– Kesäkuun alusta olemme taas käynnistelleet toimintaa turvarajoitukset huomioiden. Siellä voi tavata muita, juoda kahvia ja pelata biljardia. Viime viikonvaihteessa vietettiin herättäjäjuhlia ja Kansanlähetyspäiviä. Olemmekin suunnittelemassa tiloihimme walk-in vastaanottoa, jossa psykoterapeutti käy halukkaiden kanssa pienen keskustelutuokion. Hengellisen ohjelman parissa, laitteen ääressä, viivyttiin yksin tai korkeintaan perhekunnittain. On jääty vaille sosiaalisia kontakteja, joita on ollut mahdollista saada esimerkiksi järjestöjen ryhmätoiminnasta. Minunkin perhepiirissäni syötiin juhlilta tuttua palapaistia. 2 KOTIMAA | 10.7.2020. Mielenterveyskuntoutujilla ei ole liikaa turvallisia paikkoja viettää aikaa. Etäjuhlat muuttivat myös talkootehtäviä. Toisaalta uusia kasvojakin on tullut mukaan. Toiseksi minusta tuntui, että moni seurapuhe oli tavallista henkilökohtaisempi. | Kuva: Rami Marjamäki ANU-SUSANNA KALLIO Taimi ry:n toiminnanjohtaja Huumoria ja kyyneliä V uoden suurimmat hengelliset kesäjuhlat on vietetty. Mitään hoidollista työtä me emme tee. Seurasin somen kuvavirrasta, kuinka kodeissa ja mökeillä luotiin tunnelmaa pienillä tapahtumalle ominaisilla yksityiskohdilla. VESA KEINONEN ”Yksinäisyyden tunne on monella entisestään lisääntynyt” Anu-Susanna Kallio iloitsee siitä, että Taimi ry:n toiminnot ovat jälleen päässeet käyntiin. Etätapahtumista kerrotaan tämän lehden sivuilla 6–9. Koronan aikana yksinäisyyden tunne on monella entisestään lisääntynyt. Tänä kesänä eivät tosin täyttyneet peltoaukeat, urheilukentät tai jäähallit. Kuvien välityksellä somessa pilkahtelikin herätysliikkeen jaettu huumori. Miten tämä teillä on näkynyt. Paikka oli kokonaan tauolla, kuten myös pääosa vertaisryhmistämme. Siitä tuli hyvää palautetta. – Toimitiloissamme on normaalisti seitsemänä päivänä viikossa avoinna Kohtaamispaikka. 4 Mitä uutta teillä on tulossa syksyn mittaan. Minä osallistuin viikonvaihteen ajan herättäjäjuhlille – en Kotimaan toimittajana, vaan tavalliseen tapaani osallistujana, seuravieraana ja talkoolaisena. Joitakin ryhmiä kokoontui etänä. Otamme tiloihimme nyt sisään maksimissaan 20 henkilöä, vähitellen määrä kasvaa. – Mielenterveyden ongelmien kanssa kamppailevien hoitopaikat ovat usein kortin alla. Ehkä puheissa näkyi poikkeusaika ja se, että niitä oli kirjoitettu eristyksessä, ne pidettiin pienellä porukalla ja niitä kuunneltiin yksin. Talkootyöni oli sama kuin 12 edellisenä vuonna: juhlien kenttäkuulutukset, jotka välittävät yhtä lailla tietoa ja tunnelmaa. 2 Miten olette avanneet toimintojanne. Kaikki ihmiset eivät ole kuitenkaan vielä uskaltautuneet mukaan koronan pelosta. Tehtävä oli tuttu mutta samalla uusi, sillä tänä vuonna kuulutuksia nauhoitettiin radioon. – Yhteistyössä Tampereen seurakuntien Ruokapankin kanssa olemme jakaneet asiakkaillemme viikoittain ruokakasseja. Sen on voinut hakea joko toimistoltamme tai kassi on toimitettu sovittuun paikkaan. Laitoimme ruokakasseihin kortteja, joissa oli erilaisia viestejä tai toivotuksia. Etäjuhlien muoto oli pieni. aluksi | viikon henkilö | Koronakevät on ollut rankkaa aikaa myös monille mielenterveyskuntoutujille. Herättäjäjuhlien aikana panin merkille kaksi asiaa. 1 Miten koronatauko näkyi toiminnassanne, tamperelaisen Taimi ry:n toiminnanjohtaja Anu-Susanna Kallio. – Nämä toiminnot ovat antaneet mielenterveyskuntoutujille syyn lähteä pois sieltä neljän seinän sisältä. 3 Poikkeusaikanakin kirkko ja järjestöt ovat tukeneet haavoittuvassa asemassa olevia. MERI TOIVANEN Toimittaja on osallistunut herättäjäjuhlille yli 20 kertaa ja etäherättäjäjuhlille kerran. Lopputulos oli herkkä
10.7. 3 KOTIMAA | 10.7.2020. Lapset rakensivat hiekkalinnan meren rantaan. Kiitos Jumalan! OLLI SEPPÄLÄ Kirjoittaja on Kotimaa 24:n julkaisupäällikkö. FREIJA ÖZCAN toimituspäällikkö freija.ozcan@kotimaa.fi Etätyö herättää miettimään ajankäyttöä E uroopan elinja työolojen kehittämissäätiön Eurofoundin selvityksen mukaan lähes 60 prosenttia suomalaisista on tehnyt korona-aikana etätöitä. Aika on rakkauden ohella arvokkainta, mitä ihmisellä on. Papinvirkaa koskevassa lainkohdassa muutetaan sana mies sanaksi henkilö. Amerikan luterilainen kirkko (LCA) on hyväksynyt ehdotuksen ensimmäisen ehtoollisella käynnin ja konfirmaation erottamiseksi toisistaan. Sitten tulee navakampi tuuli, joka synnyttää hieman normaalia suurempia aaltoja. Linna nousi lähelle vedenrajaa ja se oli hieno. Mutta illalla tuuli alkoi nousta. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Myös tätä Kotimaan numeroa on tehty kodeista ja kesämökeiltä käsin, Helsingistä, Espoosta, Tammisaaresta, Keravalta, Lappajärveltä ja Vaalasta saakka. Uskomme on huuhtoutunut elämän mereen. Siksi on syytä miettiä, miten sitä elämässään ja työssään käyttää. Tauot ovat saattaneet unohtua. Lapset voivat nyt nauttia ehtoollista jo ennen kun ovat rippikoulun päätyttyä konfirmoitu. Toisaalta työtä tekevän on syytä myös olla nöyrästi kiitollinen siitä, että korona-aikana on töitä. Välillä on voinut napsauttaa pesukoneen päälle tai laittaa ruokaa itselle ja perheelle. Päivän on voinut ryhmittää omalla tavallaan. Parhaimmillaan etätyössä olleille työ on tullut korona-aikana lähemmäksi elämää. Mutta me emme lannistu, kiitos armon, vaan rakennamme uuden linnan, nyt ehkä hieman kauemmaksi vedenrajasta. Lasten kesälomien aikaan tämä on ollut hyvinkin käytännöllistä. Näin on myös meidän aikuisten elämässä. Tai nousee myrsky. Panostamme paljon aikaa ja vaivaa linnan suunniteluun, rakentamiseen ja virittelyyn. elokuuta, on mielenkiintoista nähdä, jääkö työntekoon pysyviä muutoksia. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan tänä vuonna toukokuussa työttömiä oli 295 000, mikä oli 46 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Etätyö on tuottanut uuden kokemuksen työn teosta. Kokouksessa päätettiin myös avata pappisvirka teologisen loppututkinnon suorittaneille naisille. Usko on hiekkalinna, jonka rakennamme elämän meren rannalle. Unen määrä on lisääntynyt ja stressi vähentynyt. ?. Etätyön ja paikalla olon välille kannattaakin etsiä tulevaisuudessa sopiva tasapaino. Työmatkojen pois jääminen on tuonut elämään lisää aikaa. Kysymystä lasten ehtoollisesta ja konfirmaatiosta on selvitelty 16 vuotta. Tunne oman aikansa ja elämänsä hallitsemisesta on miellyttävä ja tarpeellinenkin. 1970 Kotimaa 10.7.1970. Eräänä aamuna linnaa ei enää ole. Sen tekeminen on onnistunut mökkilaiturilta ja olohuoneen sohvalta. Se vähentää kiireen tuntua ja stressiä. Palaverit ovat etänä lyhentyneet. Naispappeuden hyväksyivät kokouksen 700 valtuutettua suurella äänten enemmistöllä. Helsingin Sanomien (6.7.2020) tekemä kysely kertoo, että etätyö on tuottanut työtä tekevissä itsenäisyyden tunteen. Kun lapset aamulla menivät katsomaan linnaansa, se oli kadonnut, eivätkä lapset löytäneet edes paikkaa, jossa linna oli seissyt. Poikkeusolot ovat vieneet monelta työntekijältä ja yrittäjältä toimeentulon ja ajaneet heidät maksuvaikeuksiin. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | ???????. Toisaalta työn ja vapaa-ajan välinen raja on muuttunut häilyvämmäksi. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Porkkalankatu?7 B, 00180 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 Toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikot: Gun Damén, Ritva Kaijasilta-Heinonen Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu (virkavap.), Vesa Keinonen, Janica Pörhönen, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Tuija Pyhäranta (virkavap.), Meri Toivanen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Otto Mattsson Lukijamäärä: 50?000 K Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Linna ei ehkä ole niin hieno kuin jos se olisi vesirajassa, mutta se on pystyssä. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Ja meille käy samoin kuin lapsille. Kun hallituksen etätyösuositus puretaan 1. Lopulta osaamme rakentaa linnan niin kauas merestä, että aallot eivät tuhoa uskoamme. Ja vaikka isot aallot veisivät senkin mennessään, me rakennamme taas uuden linnan
Pajusta pyhiinvaellusten kasvava suosio ei hämmästytä. Esimerkiksi pidempien reittien varrella palveluiden puuttuminen saattaa olla ongelma. Siinä ovat mukana Suomen evankelis-luterilainen kirkko sekä Turun kaupunki. asiantuntija, Kirkkohallitus. Siihen kuuluvat retriitit, pyhiinvaellukset ja päivittäiset rukoushetket. – Pyhiinvaelluksesta kiinnostuneiden ihmisten lisäksi haluamme tavoittaa myös erilaisten palvelujen tarjoajat. – Koronakevät on ehkä kirkastanut ihmisille sitä, mikä oikeasti on elämässä tärkeää. 4 KOTIMAA | 10.7.2020. Papinahokin on huomannut, että kuluva kesä näyttää hyvinkin aktiiviselta pyhiinvaellusten suhteen. Moni ammentaa myös vanhasta kristillisen mystiikan perinteestä. Kirkollishallitus päätti, että Arseni saa selvityksen antamiseen jatkoaikaa 31.7. saakka. Papinahon ei tarvitse aloittaa urakkaansa nollasta. Papinaho näkee yhtenä tehtävänään lisätä tietämystä siitä, mistä pyhiinvaelluksessa oikeastaan on kyse. Hiljaisuuden Ystävät ry:n toiminnanjohtaja Mika K T Pajunen kertoo, että monella alkaa jo olla kevään pakkorauhoittumisen jälkeen kaipuuta yhdessä jaettuun hiljaisuuteen. Hiljaisuudentai muunlaisiakaan retriittejä ei ole muutamaan kuukauteen pidetty kokoontumisrajoitusten takia. Mikkelin tuomiorovastiksi hakee kolme naista Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaan valitaan syksyllä uusi kirkkoherra. ” Koronakevät on ehkä kirkastanut ihmisille sitä, mikä oikeasti on elämässä tärkeää. Kesäkuussa jätetyn työsuojeluilmoituksen sisältö ei ole julkinen. Niihin panostetaan nyt paljon eri puolilla maata. – Tilanteeseen vaikuttaa sekin, että pyhiinvaelluksiin panostetaan nyt poikkeuksellisen paljon. Retriitti tai muunlainen hiljentyminen voi antaa eväitä eteenpäin. Moni on myös lähtenyt luontoon liikkumaan yksin tai yhdessä muiden kanssa. Kun retriiteistä on pidetty taukoa, niin pyhiinvaellukset ovat jatkuneet. Terveys, toimeentulo tai perhesuhteet saattavat olla vaakalaudalla. Virkaa ovat hakeneet Arja Huuskonen, Kinnulan ja Pihtiputaan seurakuntien yhteinen kirkkoherra; Ann-Maarit Joenperä, Mäntyharjun seurakunnan kirkkoherra; Minna Rikkinen, vs. Erilaisia pyhiinvaellusreittejä ja -hankkeitakin on maassamme runsaasti. – Joidenkin suomalaisten arki on täynnä retriitinomaista hiljaisuutta joko omasta tahdosta tai olosuhteiden pakosta. Tuomiorovasti valitaan välillisellä vaalilla tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvostossa. Valinnan tekee tuomiokirkkoseurakunnan kirkkovaltuusto välillisellä vaalilla. Uskon, että sieltäkin löytyy ihmisiä, jotka odottavat lepoa ja rauhaa, joita retriitti voi tarjota. uutiset | lyhyesti | | pyhiinvaellukset | M aaliskuussa alkanut poikkeusaika on vaikuttanut myös retriitteihin. Korona-aika on merkinnyt monelle dramaattista muutosta normaaliin. Pyhiinvaellusprojektipäällikön posti on maassamme ensimmäinen. Ylen mukaan ilmoitus koskee työssä koettua häirintää, josta Leo nostaa esimerkeiksi metropoliitta Arsenin hänestä mediassa esittämät kommentit. Ortodoksinen kirkollishallitus käsitteli työsuojeluilmoitusta Suomen ortodoksisen kirkon kirkollishallitus on käsitellyt työsuojeluilmoitusta, jonka arkkipiispa Leo on tehnyt metropoliitta Arsenista. Niitä aloitellaan eri puolilla maata elokuun loppupuolella ja syyskuussa. Hiljaisuuden Ystävien toiminnanjohtajalla on sellainen tuntuma, että niitä kohtaan on nyt suurempaa kiinnostusta kuin koskaan aikaisemmin. Tämän vuoden alussa käynnistyi Pyhiinvaellushanke ja myös Pyhän Olavin merireitti on avautunut. Hän näkee tässä ajassa paljon sellaista hengellistä ja henkistä etsintää, joka liittyy hiljenemiseen, merkityksen kaipuuseen ja vaelluksella olemiseen. Löytyy esimerkiksi Pyhän Olavin maaja merireittiä, Jaakontien vaellusta, Pyhän Henrikin pyhiinvaellusreittiä ja ekumeenista pyhiinvaellusta, AgriRetriitit koronatauolla – pyhiinvaellukset kukoistavat hengellinen etsintä | Pyhiinvaellukset ovat yhä useammalle luonteva tapa toteuttaa omaa hengellisyyttään. Turun tuomiorovastiksi kahdeksan hakijaa Turun tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherran virkaa ovat hakeneet Kalle Elonheimo, TT, Paimion seurakunnan kappalainen; Anna-Kaisa Hautala, Säkylä-Köyliön seurakunnan vs. Heitä järjestetty retriitti ei ehkä puhuttele. kirkkoherra; Pasi Jaakkola, Turun Mikaelinseurakunnan kappalainen; Jani Kairavuo, Naantalin seurakunnan kirkkoherra; Sari Lehti, Raision seurakunnan kirkkoherra; Aulikki Mäkinen, Kuopion Männistön seurakunnan kirkkoherra; Ville Niittynen, Kaarinan seurakunnan kirkkoherra; Ari Paavilainen, Tampereen Harjun seurakunnan kirkkoherra. Poikkeusaikana on kuitenkin ihmisiä, jotka ovat kantaneet erilaisia vastuita ja ovat aivan loppuun asti virittyneitä. Annastiina Papinaho on maaliskuussa 2020 aloittanut projektipäällikkönä kolmivuotisessa pyhiinvaellushankkeessa. – Näihin kysymyksiin löytyy vastauksia eri suunnista. – Retriitissä hiljentyminen ei ole pakoa tai viihdettä, vaan suunnan ja merkityksen hakemista, Pajunen kiteyttää. Pyhiinvaelluksessa yhdistyvät nämä molemmat
– PyhiinvaellusTampereen kehittämä konsepti on hyvin saavutettava. Armolahjapolku klo 14-17 Vieläkö Jumala puhuu ja parantaa. Projektipäällikön mukaan tietoa pyhiinvaelluksista on jo alettu keräämään järjestelmällisesti yhteen paikkaan. Tärkeä virstanpylväs on ensi vuonna, jolloin Turkuun avataan maamme ensimmäinen Pyhiinvaelluskeskus. – Turku on luonteva paikka keskukselle, sillä Suomen vanhimpana kaupunkina se on keskeinen kulttuurikaupunki. Jatkossa kehitämme sivustoa muun muassa karttasovelluksella ja tapahtumakalenterilla. VESA KEINONEN Tampereen kaupunkipyhiinvaellus kierteli viime vuoden toukokuussa kaupungin lähiympäristön maisemissa. Siitä tulee pyhiinvaeltajien ja pyhiinvaellusverkostojen yhteinen kohtaamispaikka. Mukana VUODEN AINOA HENGELLINE N KESÄJUHLA! cola-kävelyä, Pyhän Laurin kirkkovaellusta sekä Pyhät Polut ry:n järjestämiä pyhiinvaelluksia eri vuodenaikoina. Kuva: Rami Marjamäki Projektipäällikkö Annastiina Papinaho. | Kuva: Marika Ijäs 5 KOTIMAA | 10.7.2020. Papinaho kertoo, että keskus tulee vanhaan Turkuun, lähelle Turun tuomiokirkkoa. Tampereella puolestaan seurakuntien PyhiinvaellusTampere tarjoaa tänä kesäkautena peräti 60 ohjattua pyhiinvaellusta. Heinäkuun alussa on avattu sivusto www.pyhiinvaellussuomi.fi – Se tulee palvelemaan sekä pyhiinvaeltajia, pyhiinvaellusverkostoja että palveluntarjoajia. Ihminen voi valita itselleen sopivan reitin oman elämäntilanteenkin mukaan, Papinaho kiittelee. Lisäksi kymmeniä reittejä voi kulkea omatoimisesti mobiilisovelluksen avulla. Tarkkaa paikkaa vielä etsitään. Joh n Bur ke (US A) lisätietoja: www.hengenuudistus.fi Hengen uudistuksen kesäjuhla Lempäälän Ideaparkissa 1.8.2020 LastenSpirit yhteistyössä PiiPoon kanssa HUOM! Varaa ilmaislippusi etukäteen tai katso striiminä: www.hengenuudistus.fi OHJELMA Yhteisöpaja klo 9:30-12 Miten syntyy elämää muuttava yhteisö. Turkuun risteää useampi pitkä pyhiinvaellusreitti, ja Turun tuomiokirkko on merkittävä pyhiinvaelluskohde. Iltajuhla klo 18:30-20:30 Ylistystä, sytyttävää sanaa ja ehtoollinen John Burke (USA) • Pekka Simojoki trio • BigBless • Matti Mäkinen • Marko Huhtala • Päivi Niemi • Timo Pöyhönen • BB-talon Ville • Johanna Sandberg • Verso Music jne
Aholansaari on itselleni tärkeä ja pyhä paikka, Maunula sanoo. – Järjestimme siellä muutamana kesänä yhteisiä perheleirejä, kun perhetuttavamme saivat lapsia samaan aikaan meidän kanssamme. Herännäisyyden hän löysi kuitenkin uudestaan Aholansaaren ja herännäisnuorten toiminnan kautta. – Herännäisyys merkitsee minulle lempeää syliä, jossa on helppo hengittää. Savuntuoksuiseksi kuvaillussa Paavon Pirtissä asui 1800-luvulla maallikkosaarnaaja ja herännäisyyden johtaja Paavo Ruotsalainen. Myös Korkalaisen juuret ovat herännäisyydessä. Olin vaikuttunut, miten paljon koko etäherättäjäjuhlaviikonlopun eteen oli nähty vaivaa, Maunula kommentoi. Aholansaaren iltaseuroissa puhunut Maria Korkalainen ja seurojen kuuntelija Miikka Maunula kertovat ajatuksiaan juhlista. Kun hän muutti Helsinkiin, hän löysi Herännäisnuorten kuorosta samanhenkisiä ihmisiä ja tulevan miehensä. Hän katsoi ja kuunteli juhlia kannettavalta tietokoneeltaan arjen askareiden lomassa. Kuva otettu Nilsiän satamasta, Syvärijärven rannalta. Näin kertoo Nilsiän yhtenäiskoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Maria Korkalainen, 44, puheensa kuvauksista etäherättäjäjuhlien Aholansaaren iltaseuroihin. Näiden puiden suojiin kokoonnuttiin veisaamaan virsiä vuoden 2017 herättäjäjuhlilla. Muut seurapuheet kuvattiin Aholansaaren Paavon Pirtin pihalla. Se on kuin napanuora, joka kulkee sukupolvesta toiseen. Aholansaaren iltaseuroja seurasi myös Ylen vastaava tuottaja Miikka Maunula, 45, kotoaan Helsingin Haagasta. Lauantaina lähetetyt iltaseurat olivat yhdet etäherättäjäjuhlien seuroista. Muistojen saari – Jeesuksen onnittelupuhe on kaikkia meitä kaipaavaisia varten, Maria Korkalainen pohti puheessaan. Aholansaareen liittyy monille tärkeitä muistoja. uutiset | herättäjäjuhlat | K uuset ovat vanhoja ja tuuheita Nilsiän vanhan kirkon puistossa. Pirtti on edelleen seurakäytössä ja Aholansaaren lomaja leirikeskuksen ydin. Lapsuusmuistoihin kuuluivat jokakesäiset herättäjäjuhlat. Se on Maunulan mukaan körttiläisyyden ydintä: sinä riität omana itsenäsi. Ajatus on ollut hänelle sekä henkisesti että hengellisesti kannatteleva voima. Kaiken ei tarvitse olla suurta ja jatkuvasti kehittyvää. Tämä ajatus tuli kirkkaasti esiin myös seurat päättäneessa kirkkoherra Hannu Komulaisen väkevässä puheessa. Koko ajan ei tarvitse pyrkiä parempaan. Maunula uskoo, että nyky-yhteiskunnassa ja kirkossakin tarvitaan lisää tämänkaltaista ajattelua. Poikamme käy parhaillaan Aholansaaren rippikoulua, Korkalainen kertoo liikuttuneena. Samoissa maisemissa videoitiin seurapuheeni. – Aholansaaresta välittyi paratiisinomainen tunnelma linnun laulun ja luonnon kauneuden keskeltä. Herännäisyys kulkee Maunulan mukaan hänen suvussaan. – Olen huolissani tietysti siitä, kesäjuhlat | Etäherättäjäjuhlilla seuroja pidettiin ympäri maata. Kuva: Tiia Kampman, Pitäjäläinen / Savon Media Miikka Maunulan mukaan etäherättäjäviikonloppuun pääsi osalliseksi, vaikka sitä seurasi arjen keskeltä. – Omassa puheessani pohdin sitä, miten Jeesuksen autuaaksijulistukset ovat oikeastaan onnittelupuhe, ja miten me ihmiset tarvitsemmekaan sellaista! Jeesus onnittelee niitä, joilla ei ole mitään – ja sitten toisaalta myös niitä, jotka jaksavat taistella oikeudenmukaisemman maailman puolesta, Korkalainen sanoo. | Kuva: Antti Rintala 6 KOTIMAA | 10.7.2020
Seurat oli tallennettu muun muassa eri herännäisopistoilta sekä Aholansaaresta. Ohjelmaa pystyi sinänsä melko vaivatta seuraamaan päätelaitteilla. Siionin virsien veisaaminen onkin körttiläisyyden ydintä. Moni odottaneekin jo suurella kaipauksella ensi kesän Kauhavan herättäjäjuhlia. Körttien juhlilla ohjelma oli tuttua mutta yhteys jäi vajaaksi. Rahoitusta haetaan nyt eri lähteistä. Matthies myös arveli oman yhteisön olevan haurastuva. Siionin virsien aikana se tuntui höristelevän innokkaasti korviaan. Ja sitäkin, kun voi polvistua kentälle yhteiseen rukoukseen ennen kotimatkalle lähtöä. – En osaa vielä tässä vaiheessa sanoa, onko niitä tulossakaan. Herättäjä-Yhdistyksen työntekijöitä on kevään ja kesän aikana ollut lomautettuna eri pituisia jaksoja. Mutta maailma muuttuikin pandemian takia ja juhlat järjestettiin 3.–5.7. – Toiset olivat edessä toukokuussa, kuin varmistui että tänä vuonna ei ole mahdollista pitää Kauhavan herättäjäjuhlia. Jyväskylässä nauhoitetuissa päätösseuroissa Aila-Leena Matthies puhui edesmenneen äitinsä körttipuku päällä. Etäherättäjäjuhlien jälkeen olo oli sellainen, kuin olisi ollut ”oikeilla” herättäjäjuhlilla, mutta vain puoliksi. Hän huomautti, että koronakevät on edelleen syventänyt yhteisöön kuulumisen merkitystä. Ihmisiltä saatu palautekin on ollut rohkaisevaa. Herättäjä-Yhdistyksen toiminta ei kuitenkaan ole tauolla. Ohjelmaa pystyi seuraamaan netin ja Körttiradion kautta. Aholansaaren seuroja seuratessaan Maunula ja Korkalainen päätyivät enimmäkseen kuuntelemaan muiden veisaamista. – Toivomme, että kesän jälkeen käynnistyvät myös seurat, kirkkopyhät ja muut normaalit toimintomme. Juhliin voi palata myös jälkikäteen, sillä suuri osa ohjelmasta jää tallenteina verkkosivuille. – Seurakunnista on myös kerrottu, että he muistavat meitä jatkossa kolehtisuunnitelmissaan. etäherättäjäjuhlina. Oli hauska kokemus osallistua seuroihin parvekkeen löhötuolissa rauhallisesti nukkuva koira sylissä. Ylimääräiset kulmat ovat niistä kuluneet pois. Katsotaan nyt, miten taloudellinen tilanteemme kehittyy, Juntunen miettii. On kuin elämän ja yhteiskunnankin kantava lattialankku, että on porukoita, joissa ihmiset ovat henkisesti kotona, olemassa. Ohjelmistoon kuului myös esimerkiksi raamattutunti, haastatteluja sekä musiikkiesityksiä. – Myös virsiperinne elää ja sitä uudistetaan uusilla sovituksilla, Korkalainen sanoo. – Juhlat toimivat tällä formaatilla yllättävänkin hyvin. Entä huomioinko tarpeeksi lähimmäisiäni. Myös asenteemme toisiin ihmisiin saattaa muuttua ymmärtävämmäksi. Kun arki on muuttunut, tulee tilaisuus tarkastella omaa elämää ja sen arvoja. Uusia näkökulmiakin voi löytyä. Huolestuneena voidaankin kysellä, mikä on uskontojen, kristinuskon ja herännäisyyden näkymä tästä eteenpäin. VESA KEINONEN Etäherättäjäjuhlilla pohdittiin epävarmuutta ja yhteisön merkitystä ”Taloudellinen tilanne on haastava” Herättäjä-Yhdistys ry:n toiminnanjohtaja Simo Juntunen on tyytyväinen siitä, että etäherättäjäjuhlat saatiin kunnialla maaliin. Irtisanomisia ei ole ollut. Sanotaan, että se harvoin kasvattaa ihmistä, mutta kärsimys ja elämän erilaiset kolhut voivat muuttaa meitä. Mutta puuttumaan jäi jotakin aivan keskeistä: juhlakentän ainutlaatuinen tunnelma ja ihmisten kohtaaminen kasvoista kasvoihin. Esimerkiksi rippikoululeirit pyörivät suunnitellusti. Jotkut seurakunnatkin ovat antaneet avustuksia koska yhdistykseltä on jäänyt kolehtituloja saamatta. Kuva: videokaappaus 7 KOTIMAA | 10.7.2020. Lauantain päiväseurat oli nauhoitettu Turun Maarian kirkosta. Paarma muistutti, että moni oli aikonut olla heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna Kauhavalla. Seurasin viikonlopun aikana juhlia pääasiassa älypuhelimesta YouTube-nauhoituksina. Ensimmäiset pidettiin heti maalis-huhtikuussa. Se on käynyt läpi jo kahdet yt-neuvottelut. Oli odotettu ystävien tapaamisia ja sitä, kun saa veisata suuren joukon osana tuttuja ja rakkaita virsiä. – Siionin virsistä välittyy, että niitä on veisattu jo pitkään. Herätysliikkeille keskeistä yhteisöllisyyttä rakennettiin muun muassa sosiaalisen median kautta. JANICA PÖRHÖNEN Etäherättäjäjuhlien iltaseurat oli taltioitu Aholansaaresta Paavon pirtin edustalta. Paarma arveli, että näiden kokemusten jälkeen ymmärrämme uudella tavalla, mikä on elämässä tärkeää ja mikä ei. Käytänkö aikani juuri oikeisiin asioihin. VESA KEINONEN miten Herättäjä-Yhdistyksen talous saadaan elpymään koronakevään jälkeen. Arvioimme, että tämän takia menetämme budjetoiduista tuloistamme noin 370 000 euroa. – Olemme lähettäneet eri paikkoihin avustushakemuksia ja niitä on vielä tekeilläkin. Tämän vuoden herättäjäjuhlat oli määrä pitää Kauhavalla. Ihmiset lähettivät kuvia käynnissä olevien juhlien lisäksi myös aikaisemmista herättäjäjuhlista. Jokaisessa muutoksessa ja katastrofissa on uuden alku. Juntunen sanoo suoraan, että yhdistyksen taloudellinen tilanne on edelleen haastava. Emeritusarkkipiispa Jukka Paarma pohdiskeli sitä, kun asiat eivät menekään ennalta suunnitellusti. Olenko liian kiireinen. Jäljelle on jäänyt vain olennainen, kristallisoitunut sisältö, Maunula sanoo. Uskon kuitenkin, että seuroja pidetään ja Siionin virsiä veisataan vielä sadankin vuoden päästä. Emeritusarkkipiispa puhui myös kärsimyksestä. Tarjolla oli tuttu ja turvallinen herättäjäjuhlien kattaus Siionin virsineen ja ”körttipastillin kestoisine” puheineen. Pandemia on horjuttanut vanhoja totuttuja tapoja. Koronakevät on ollut Herättäjä-Yhdistykselle hyvin vaikeaa aikaa. Anna Lintunen puolestaan arvioi koronakevään opetuksia
Toki muutkin kaksi osallistujaa puhuivat hyvin. Ne ovat kristinuskon perusasioita, hän toteaa. Duurisävyiset laulut ovat hänelle innostavimpia. Uskonkorostustaan Palonen luonnehtii viidesläiseksi. Hän alkoi pohtia lunastusta ja ymmärsi hiljalleen tarvitsevansa sitä. Vuosien varrella on jäänyt muistiin monien laulujen sanat. uutiset Päivi Palonen uskoo, että ensi kesänä juhlille osallistuminen tuntuu juhlavalta kun pääsee ihan paikan päälle. ATK-suunnittelija Päivi Palonen alkoi silloin seurata Kansanlähetyspäiviä YouTubesta läppäriltään kotoaan käsin. Vaikka sää muuttui lauantaina ja sunnuntaina pilvisemmäksi ja sateiseksi, tunnelma Kansanlähetyspäivillä oli Palosen mukaan iloinen ja välitön alusta loppuun. | Kuva: Rami Marjamäki 8 KOTIMAA | 10.7.2020. Sää ei ollut kuitenkaan niin lämmin, että juhlia olisi mielinyt seurata parvekkeella, kuten alkukesästä Kansan Raamattuseuran Sanan Suvipäiviä. Laura on rohkea ja positiivinen julistaja, jota kuuntelee aina mielellään, Palonen kertoo. Kun Kansanlähetyspäivien tapahtumassa soivat laulut, Palonen lauloi mukana. Akaan seurakunnassa Toijalassa järjestettiin Juhla innosti laulamaan mukana kesäjuhlat | Päivi Palonen seurasi Kansanlähetyspäiviä kotoaan Tampereelta. ” Uskon Jumalan johdatukseen, että Kansanlähetyksen toiminta ja vaikutus Suomessa ja ulkomailla jatkuu. Juhlista huokui, että niiden eteen oli nähty paljon vaivaa. Ohjelma oli monipuolinen, ja puheet oli jäsennelty hyvin. – Viidesläisyys merkitsee minulle sitä, että puhutaan suoraan ja rohkeasti lunastuksesta ja ylösnousemuksesta. Palonen löysi henkilökohtaisen uskon 14-vuotiaana. Palonen tutustui Kansanlähetyksen toimintaan ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen. Viidennessä herätysliikkeessä hän arvostaa rohkeaa puhetta lunastuksesta ja ylösnousemuksesta. – Ilahduin Kansanlähetyspäivissä erityisesti siitä, että keväisestä Arto Nybergin haastattelusta tuttu Laura Salminen oli mukana Daniel Nummelan luotsaamassa nuorten uskovien urheilijoiden paneelissa. uutiset | kansanlähetyspäivät | P erjantaina Tampereella näkyi auringon säteitä
JANICA PÖRHÖNEN hänen kuolemastaan minä vaadin tilille sinut.” Tuovinen, Uusi Tie -lehden päätoimittaja Leif Nummela ja Kansanlähetyksen viestintäjohtaja Sanna Myllärinen vastasivat Polttopiste-tilaisuuden paneelissa kuuntelijoiden kysymyksiin. Päivien toteutuksessa oli Myllärisen mukaan mukana Kansanlähetyksen nuoria ja kesätiimiläisiä. Keskusteluista kuulsi kaipuu tavata tuttuja ihmisiä kasvotusten. Nämä tahtoivat tietää, miten Kansanlähetys voisi auttaa Suomen kirkkoa olemaan uskollinen tunnustukselleen. Kansanlähetysopisto sen sijaan on ollut suljettuna ja sen keittiöja kiinteistöhenkilökunta lomautettuna. Palonen uskoo, että ensi kesänä tapahtumaan osallistuminen fyysisesti paikan päällä tuntuu entistäkin juhlavammalta etäjuhlien jälkeen. Lettujen syönnin lomassa vaihdettiin kuulumisia. Sitä on katsottu 3300 kertaa. Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovinen jättää tehtävänsä vuoden vaihteessa. Myllärinen kertoo, että korona-ajan poikkeusolot eivät toistaiseksi ole näkyneet Kansanlähetyksen kassavirrassa. Myllärinen esitti toiveen, että tunnettaisiin Raamattu ja osattaisiin myös kertoa siitä. Tavallisesti hän on osallistunut Kansanlähetyspäiville vain lauantaina, jos juhlat on järjestetty pitkän välimatkan päässä. – On kiitelty nuorekkuutta ja teknisesti laadukasta sisältöä. Palosen kevättalveen kuuluvat Ryttylän Kansanlähetysopistolla vuosittain järjestettävät naistenpäivät. Tuovinen kehotti kaikkia kantamaan vastuunsa maailman evankelioimisesta siteeraten Hesekielin kirjan kohtaa 3:18: ”Ellet sinä puhu hänelle, ellet varoita häntä hänen jumalattomuudestaan pelastaaksesi hänet, hän kuolee syntiensä tähden – ja Viisikielinen soi ja puheista kuulsi huoli Salla Pulliainen, Mirja Virtanen sylissään Enni ja Sini Smeds keskustelivat koronan vaikutuksista elämäänsä etukäteen taltioidussa lähetyslettuhetkessä Kansanlähetyksen YouTube-kanavalla. Ohjelmaa seuraavasta toimittajasta mukavaa oli laulaminen Mikko Nikulan ja Sami Aspin johdolla. Kansanlähetysläisen kodissa Raamattu on kunniapaikalla. Palosen elämän varrelle on kertynyt hyvin monet Kansanlähetyspäivät, niin kuin myös muiden herätysliikkeiden kesäjuhlat. – Haluamme rohkaista seurakuntien työntekijöitä ja vastuunkantajia lukemaan Raamattua, Tuovinen sanoi. Kahvitarjoilujen aikana on ollut iloinen tunnelma. Nuorekasta ja laadukasta Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen viestintäjohtaja Sanna Myllärinen kertoo, että virtuaalisista Kansanlähetyspäivistä on tullut hyvää palautetta. Nummela luotti esimerkin voimaan. Koska perinteisille lettukahveille eivät kansanlähetysläiset nyt päässeet, ohjelmaa ryhmitettiin aina välillä muutaman henkilön kahvipöytäkeskusteluilla Ryttylän miljöössä. Lauantaina hän piti viimeisen linjapuheensa toiminnanjohtajana Polttopiste-tilaisuudessa. – Uskon Jumalan johdatukseen, että Kansanlähetyksen toiminta ja vaikutus Suomessa ja ulkomailla jatkuu, Palonen sanoo. Polttopiste oli Kansanlähetyspäivien katsotuimpia YouTube-videoita. FREIJA ÖZCAN 9 KOTIMAA | 10.7.2020. Kansanlähetyksen lisäksi hänen hengellisiä kotejaan ovat Tuomasmessun ympärille kokoontuva yhteisö ja Kansan Raamattuseura. Nyt hän pystyi seuraamaan perjantain ja sunnuntain ohjelmankin. Sen mahdollisti digitaalinen maailma. FREIJA ÖZCAN Juhlakansa kysyi myös, miten Kansanlähetys toimii, jos kirkko alkaa vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja. Toivon että tämä kysymys ei realisoidu koskaan, hän sanoi. – Kyse on enemmän siitä, miten minä elän suhteessa näihin asioihin kuin miten muut elävät, hän totesi. Hänelle tärkeintä Kansanlähetyspäivissä on tavallinen ohjelma, joka sisältää niin puheita kuin lauluja. Suomen evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen kesäjuhlaa Kansanlähetyspäiviä vietettiin viime viikonloppuna YouTuben ja osin myös Radio Dein välityksellä. Sen tietävät kaikki. Tampereen Lähetyskodilla hän käy tavallisesti kerran tai kaksi kuukaudessa. – Kansanlähetys tarjoaa Kristus-keskeistä sanomaa, joka esitetään tuoreilla näkökulmilla. Nikula ja Asp laulattivat runsaasti viidennen herätysliikkeen laulukirjan Viisikielisen lauluja rouheina sovituksina. Palosen mieleen ovat jääneet erityisesti Lähteellä-ehtoollismessut. Hän kehotti juhlaväkeä pysymään Jumalan sanassa eli Raamatussa, jonka on oltava kunniapaikalla kansanlähetysläisen elämässä ja kodissa ja joka kertoo miten pitää elää. Olen saanut Kansanlähetyksestä hengellisesti rakentavaa ja kiinnostavaa sisältöä elämääni, hän sanoo. Tänä vuonna Kansanlähetyspäivillä ei kuultu kansanedustaja Päivi Räsäsen puhetta, mutta huolten täyttämää puhetta kyllä muilta. Osa rippikouluista on jouduttu perumaan. Tuovinen totesi, että kirkossa voi kyllä toimia tälläkin hetkellä. – Jeesuksen Kristuksen ajattelussa ja Uuden testamentin ajattelussa avioliitto on miehen ja naisen välinen. Poikkeustilanteen vuoksi järjestetyissä juhlissa oli Palosen mukaan hyvääkin. Palonen lähti niihin samanikäisten uskovien ystäviensä kanssa. Liikkeen hallintorakenne on sellainen, että piirit ovat itsenäisiä yhdistyksiä. Eniten hän kertoo toimivansa Tuomasyhteisössä. Tuovinen muistutti puheessaan, että usko ei ole järkeä eikä tietoa vaan suhde Jumalaan. – Olennaista on, että tiedän itse mitä uskon. – Lähdemessuissa lauletaan Viisikielistä eli viidennen liikkeen järjestöjen laulukirjaa, kuullaan puheita ja lopuksi nautitaan ehtoollista. Me halutaan seurata tässä Jeesusta ja tulemme tekemään sen joka tapauksessa, Nummela jyrähti. – On äärettömän vaarallinen tilanne ja äärettömän vakava asia, jos sanomme, että Jumala on muuttanut mieltään, Tuovinen varoitti. Ajan myötä ihmiset ovat tulleet tutummiksi, Palonen kertoo. Keskustoimistolla ei ole ollut lomautuksia, mutta maakunnissa piiritasolla kyllä. Kuva: videokaappaus tuolloin Kansanlähetyksen tapahtumia pari kertaa vuodessa. – Kysymys voi ennemminkin olla, että saadaanko me olla, saako uskoa toisin, saako ajatella toisin, Myllärinen pohti. Muuten juhlaohjelma koostui raamattutunneista, keskusteluhetkistä, rukouksesta, konserteista ja jumalanpalveluksista. Näytelmääkin päästiin seuraamaan. Iloa herättää myös vehreässä luonnossa kävely ja satunnaiset kohtaamiset tuttujen kanssa. Juhlaohjelma tuli kuitenkin ihan varsinaiselta juhlapaikalta eli Ryttylän Lähetyskeskuksesta, joka on Kansanlähetyksen keskuspaikka
Kiinan kansankongressi hyväksyi kesäkuun lopussa Hongkongin uuden turvallisuuslain. Oli kesäkuu 2019, ja itsehallintoalueen viimeisin mielenosoitusaalto oli alkanut vähän aiemmin. Pelko pamputtavista poliiseista ei lain myötä ainakaan vähentynyt. Kirkkojen neuvosto vaatii Kiinaa kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja turvaamaan uskonyhteisöjen toimintavapaudet. Laulusta muodostui joksikin aikaa koko demokratialiikehdinnän tunnussävelmä. Uusi laki herättää huolta myös itsehallintoalueen kristityissä, jotka ovat seuranneet läheltä Lakimuutos huolettaa Hongkongin kristittyjä demokratialiike | Kiinan pyrkimykset heikentää itsehallintoalueen vapauksia ovat herättäneet alueen kirkot terävöittämään rooliaan politiikassa. | Kuva: AP/Lehtikuva/VIncent Yu uutiset 10 KOTIMAA | 10.7.2020 10. Lisäksi Kiina perustaa kaupunkiin kansallisen turvallisuusviraston, jonka tehtäviksi on mainittu muun muassa tiedustelutiedon kerääminen. Nyt mielenosoittajat ovat jälleen Hongkongin kaduilla. Kiistelty laki kriminalisoi separatismin, terrorismin ja liittoutumisen ulkovaltojen kanssa. Kuvassa poliisi on pidättänyt mielenosoittajan, joka on saanut pippurisuihketta kasvoilleen Hongkongin Kiinalle luovuttamisen 23. Vuosi sitten alkaneessa mielenosoitusaallossa on ollut mukana enemmän kristittyjä kuin koskaan aiemmin. Laula halleluja Herralle). Tuhatpäiset mielenosoittajajoukot vaelsivat hitaasti pitkin Hongkongin katuja ja lauloivat tunnettua englanninkielistä hengellistä hymniä Sing Hallelujah to the Lord (suom. Idea saatiin mielenosoituskulkueessa nähdystä pahvikyltistä: ”Lopettakaa pamputtaminen tai me laulamme hallelujaa Herralle.” Poliisille osoitettu humoristinen uhkaus pääsi valokuvaan, kuva levisi sosiaalisessa mediassa, ja kansa alkoi laulaa. muistopäivänä 1. heinäkuuta. uutiset | ulkomaat | H onkongin kristitty vähemmistö ei ollut koskaan kokenut mitään sellaista
Hongkongin merkkivuodet . Mielenosoitukset alkoivat. AINUTLAATUINEN EKORAAMATTU Tilaukset 24/7: pipliakauppa.fi on kaunis ja ekologinen raamattumalli, jossa yhdistyvät ympäristöystävällisyys, kestävyys ja digitaaliset palvelut. – Kirkot ovat nostaneet esille tärkeitä asioita, kuten ihmisoikeudet, uskonnonja sananvapauden sekä ihmisten oikeudenmukaisen kohtelun, Hongkongissa asuva Suomen Lähetysseuran työntekijä Heidi Nyroos luonnehtii. – Jeesusta kuvataan yhtä monella tapaa kuin on kulttuureita, kieliä ja käsityksiä, hän kertoi BBC:n haastattelussa. uutuus! j uomakunta. Welbyn ehdotuksen taustalla ovat maailmanlaajuiset Black Lives Matter -protestit, jotka alkoivat toukokuussa amerikkalaisen George Floydin kuolemasta. Alueen laajapohjaisin ekumeeninen elin, Hongkongin kristillinen neuvosto, julkaisi kesäkuun alussa kannanoton, jossa se kommentoi valmisteilla ollutta turvallisuuslakihanketta. Moos. Suomen Lähetysseura ja sen kumppani Hongkongin luterilainen kirkko ovat kristillisen neuvoston jäseniä. 1997 Hongkong muuttui Kiinan erityishallintoalueeksi. Se, mitä laki tarkoittaa yhteiskunnallisesti aktivoituneiden kirkkojen kannalta, jää nähtäväksi. Yhä useampi seurakunta avasi kirkkotilansa mielenosoittajien levähdyspaikaksi. 1982 Britannia ja Kiina aloittivat neuvottelut Hongkongin luovuttamisesta Kiinalle. Kristityt muodostavat noin 12 prosenttia Hongkongin 7,5-miljoonaisesta väestöstä. ?. . Sivukoko 96 x 142 mm. – Toki kristittyjen keskuuteen mahtuu monenlaista ajattelua ja toimintaa ja myös Kiinan viranomaisia tukevia näkemyksiä. Sisältää yksilöidyn lisenssikoodin, jolla on pääsy Raamattu.fi : n taustamateriaaleihin sekä Piplia -sovelluksen ääniraamattuihin. Koska alueen poliittinen johto oli haluton edistämään hanketta, Peking päätyi säätämään nyt voimaan astuneen turvallisuuslain. Welby sanoi, että lännessä pitäisi kyseenalaistaa hallitseva ajattelutapa, jossa Jeesus kuvataan valkoisena miehenä perinteisissä kristillisissä kuvissa. Manner-Kiinan uskonnonvapauden systemaattista heikkenemistä viime vuosina. Neuvosto korosti sitä, että turvallisuuslain tulee turvata kaikki ihmisoikeudet ja vapaudet, joista alueen väestö on tähän asti saanut nauttia. Kotimaa haastatteli Nyroosia sähköpostitse ennen uuden turvallisuuslain voimaantuloa. Nyt kun Kiina on uhannut alueen ihmisoikeuksia entistä avoimemmin, yhä useampi on ymmärtänyt, ettei kirkkojen perinteinen passiivisuus enää riitä. HEIKKI SALMELA ” Yhä useampi seurakunta avasi kirkkotilansa mielenosoittajien levähdyspaikaksi. 25 € 11 KOTIMAA | 10.7.2020. . 1949 Tuhannet kiinalaiset pakenivat kommunismia Hongkongiin. | lyhyesti | Laajin raamattuvalikoima, myös erikieliset. Nykyinen mielenosoitusaalto alkoi kesällä 2019, kun Kiinan keskushallinto painosti Hongkongia hyväksymään lain, joka olisi mahdollistanut tietyistä rikoksista epäiltyjen hongkongilaisten viemisen oikeuteen Manner-Kiinan puolelle. . 92–käännös. 2:15). Lisäksi lain tulee turvata alueen kristittyjen, kirkkojen ja organisaatioiden viestintäja yhteistyövapaus kansainvälisten ja Manner-Kiinan yhteisöjen kanssa, kannanotossa vaadittiin. Siksi kaduilla nähtiin viime kesän ja talven aikana aiempia mielenosoituksia enemmän myös kristillisten yhteisöjen jäseniä. Englannin kirkon johtaja: Jeesuksen kuvaamista valkoisena pitäisi harkita uudelleen Englannin kirkon johtajan, Canterburyn arkkipiispa Justin Welbyn mukaan kirkon pitäisi harkita uudelleen Jeesuksen kuvaamista valkoisena miehenä. Perinteisesti alueen kristilliset yhteisöt ovat keskittyneet hengelliseen ja sosiaaliseen työhön ja välttäneet ottamasta kantaa poliittisiin kysymyksiin. Vaikka kristilliset yhteisöt pyrkivät tukemaan mielenilmausten väkivallattomuutta ja pastoreita toimi sovittelijoina poliisin ja mielenosoittajien välillä, kristittyjen tuki Hongkongin vapauksille ei jäänyt epäselväksi. Raamatun materiaalit on valittu ympäristökriteerein, luomakuntaa varjellen (1. ?. ????????????????. 2019 Kiina julisti voimaan turvallisuuslain. 1842 Kiina luovutti Hongkongin Britannialle kruununsiirtomaaksi. Kristillisen neuvoston julkilausuma on esimerkki Hongkongin kristittyjen uudenlaisesta poliittisesta aktiivisuudesta vuoden kestäneen mielenosoitusaallon aikana. . Asiasta kertoo muun muassa The Guardian-lehti
Etäyhteydet vievät jumalanpalveluksen keskelle ihmisen elämän moninaista todellisuutta. Voisiko nyt olla käsillä jumalanpalveluselämän etsikkoaika. Tulisi pystyä sovittamaan yhteen uudenlaiset osallistumisen tavat ja liturgian rikas perinne. Miten suhtaudutaan etäyhteyksien välityksellä tapahtuvaan jumalanpalveluksiin osallistumiseen. Onko kirkolla tahtoa ennakkoluulottomaan teologiseen työskentelyyn. digiloikka | Kirkon pitäisi löytää tasapaino perinteisen osallistumisen ja uudenlaisen etäosallistumisen välillä, kirjoittaa lääninrovasti Tuomo Törmänen. Seurakunnan jumalanpalveluksen tulisi olla mukaan kutsuva myös etäyhteyksien välityksellä osallistuville. Digitaaliset osallistumisen mahdollisuudet poistavat lisäksi pitkien välimatkojen tai terveydentilan aiheuttamat liikkumisen esteet. Seurakunnan työntekijät eivät ole, eikä heidän tarvitse olla kuvaamisen ja äänittämisen ammattilaisia. Esimerkiksi omassa seurakunnassani heinäkuun ensimmäisen sunnuntain jumalanpalvelukseen osallistuneista seurakuntalaisista suurin osa osallistui etäyhteyksien välityksellä. Piispa Azarille lähettämässään avoimessa kirjeessä (ks. Ne tulivat lähelle seurakuntalaista. Nyt seurakunnilla on valinnan paikka. Toisaalta moni iäkkäämpi seurakuntalainen jäi ulkopuoliseksi, kun osallistuminen etäyhteyksien välityksellä ei ollut mahdollista. Maantieteellisten rajojen murtuminen haastaa myös perinteisen asuinpaikkaan sidotun seurakuntakäsityksen. fi) he tuomitsevat Israelin suunnitelman laajentaa toimivaltaansa Juudeaan ja Samariaan. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Miten ymmärrämme virtuaalisesti tapahtuvan seurakuntalaisten keskinäisen yhteyden. Löytyykö seurakunnista valmiutta muuttaa toimintatapoja. Luovuus ei lähtökohtaisesti maksa mitään. Molempia tarvitaan. Käytännössä kirje tukee status quon jatkumista, sillä tosiasiahan on, että täysivaltainen palestiinalaisvaltio olisi nykytilanteessa liian suuri uhka arabinaapureilleenkin. Noin kolmannes osallistui paikan päällä kirkonpenkissä istuen. Uudessa normaalissa tulisi löytää tasapaino perinteisen osallistumisen ja uudenlaisen etäosallistumisen välillä. Jumalanpalveluselämä koki ennennäkemättömän nopean muutoksen, sillä vuosia kestäneeseen teologiseen työskentelyyn ja selvityksiin ei ollut aikaa. Ne saivat aivan uudenlaista näkyvyyttä ja herättivät kiinnostusta sosiaalisessa mediassa. Nyt ratkaisevaa eivät ole edes seurakunnan taloudelliset resurssit. Erityisesti nuoremmille sukupolville digitaalinen osallistuminen on täysin luonnollista. TUOMO TÖRMÄNEN Taivalkosken seurakunnan kirkkoherra ja Koillismaan rovastikunnan lääninrovasti Jumalanpalveluselämän etsikkoaika. Kotisohvalla makoillessa, automatkalla, juoksulenkillä tai vaikkapa hoitolaitoksessa jumalanpalvelukseen osallistuvan ei tarvitse olla ainoastaan seuraaja, kuuntelija tai katsoja. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla.. Korona-ajan etäyhteyksillä toteutetut jumalanpalvelukset tavoittivat seurakuntalaisia, jotka eivät aikaisemmin olleet enemmälti osallistuneet jumalanpalveluksiin. Toinen kolmannes osallistui nettikirkon (ainoastaan ääniyhteys) ja viimeinen kolmannes Facebook-lähetyksen välityksellä. Valitettavan usein etäyhteyksien välityksellä osallistuminen typistetään katseluksi tai kuunteluksi ikään kuin etäosallistuja ei olisi osa yhteen kokoontunutta seurakuntaa. Millaisia osallistumisen mahdollisuuksia juuri sinä toivot. Mietin, mitä muuta arkkipiispa Luoman sekä piispojen Jolkkonen ja Peura tuore Israel-kannanotto merkitsee kuin kirkkomme tuen ilmaisua palestiinalaisnarratiiville. Mitä Jumalan läsnäolo tarkoittaa. Tulisi miettiä jumalanpalveluksen toimittamisen tapoja ja sanoituksia, jotka vahvistaisivat armon, osallisuuden ja yhteyden kokemusta osallistumisen tavasta riippumatta. evl. Ulkopuolisuuden tunnetta tulisi pyrkiä kaikin tavoin ehkäisemään. Kirkkojen ovet ovat nyt avautuneet ja jumalanpalvelukset toimitetaan läsnä olevan seurakunnan kanssa. Nyt tulisi ottaa vakavasti seurakuntalaisten muuttuneet osallistumisen tavat, odotukset ja toiveet. Vaikka vielä ei tiedetä, mitä suunnitelman toteutuminen tarkkaan ottaen merkitsisi, pitkään jatkuneen status quon murtumisella olisi arvaamattomia seurauksia, jotka israelilaisiakin arveluttavat. Oli pakko kääriä hihat ja toimia. Tulisi miettiä esimerkiksi, mitä tarkoittaa ehtoollisen nauttiminen hengellisellä tavalla. REINO KURKI-SUONIO Tampere Kirkko ja Israel 12 mielipiteet KOTIMAA | 10.7.2020 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Rosoisuus ja yksinkertaiset toteuttamisen tavat ovat usein riittäviä. Avoimuus lisääntyi. ” Jumalanpalveluksen tulisi olla mukaan kutsuva myös etäyhteyksien välityksellä osallistuvalle. Psalmi 2 mielessäni jään seuraamaan tilanteen kehittymistä – jännittyneenä, mutta kirkkoni poliittisista Israel-kannanotoista irtisanoutuen. Nyt olisi aito tarve uudenlaisen jumalanpalveluselämän teologian pohtimiselle ja toimintatapojen miettimiselle. Erilaisia osallistumisen tapoja ei tulisi asettaa vastakkain tai paremmuusjärjestykseen. korvaa K oronakriisi sai aikaan jumalanpalveluselämän digiloikan. Käsitys toimenpiteen laittomuudesta on kuitenkin poliittinen tulkinta, jossa sivuutetaan monet historialliset ja juridiset seikat
Se tekee samaistumisen ”muihin” vaikeaksi. Omin voimin ja toimin kesäjuhlasta voi muodostua ikimuistoinen tapahtuma, joka kantaa pitkään. Kuka on sinun lähimmäisesi. Pahimmillaan se johtaa siihen, ettei kaikkia ihmisiä edes nähdä ihmisinä. Mitä hän tekee täällä. Vääjäämätön totuus on, että jostakin syystä miehet vähä vähältä vähenevät kirkon tehtävistä, kuten valitettavasti myös kirkon tapahtumista. SIMO LAITILA rovasti, pyhiinvaeltaja, Huittinen Ensi kesänä kävellen ja pyörällä kesäjuhlille Kiitos etäherättäjäjuhlista Herättäjäjuhlia vietettiin kokoontumisrajoituksista johtuen etänä Körttiradion nettilähetyksen välityksellä 3.–5.7.2020. Sananvapautta puolustaneet kansanedustajat eivät tuntuneet näkevän lainkaan ihmisiä, joita Mäen pää sananvapauden varjolla vahingoitti. Niin meille opetetaan koulussakin. Hotellit ja jopa mökit leirintäalueilla ovat niin ja näin. En ole poiskitkettävä tai torjuttava vieraslaji, korkeintaan hieman eksoottinen kukkanen. – Se on isäni, joka tuli hakemaan minut kotiin. Onhan Suomi maailman tasa-arvoisin maa. Sen vuoksi esimerkiksi Santiago de Compostelaan Espanjaan on matkaa tehty pitkiä matkoja joko kävellen, polkupyörällä tai ratsain. Keskustelu 2: Tiedätkö, mikä on Suomen suurin ongelma. Mitä kauempana on valkoisesta, (tapa)kristitystä, suomea puhuvasta ihmisestä, sitä todennäköisemmin joutuu kokemaan rasismia Suomessa. | kolumni | K eskustelu 1: Kuka tuo neekeri on. Tämän vuoksi autolla hurauttaminen suomalaisille hengellisille kesäjuhlille ei varsinaisesti mielestäni ole pyhiinvaellusta. Mustat miehet tulevat tänne ja laittavat meidän naisemme paksuiksi. Esimerkiksi ensi kesänä Kauhavalla pidettäville Herättäjäjuhlille olisi hienoa ajella polkupyörällä porukassa Tampereelta. Kuten Hommafoorumillakin todettiin: Olen sangen kelvollinen maahanmuuttaja. ARIMO LÄHDENIITTY Paimio 13 KOTIMAA | 10.7.2020. Pyhiinvaelluskeskus Turussa ensi vuonna tuo varmasti uutta intoa tehdä matkoja eri kohteisiin paitsi Suomessa myös ulkomailla. Lähimmäisesi HANNA MITHIKU Kirjoittaja on Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja ja projektipäällikkö. Tästäkin huolimatta olen saanut osani rasismista. ” En ole poiskitkettävä tai torjuttava vieraslaji, korkeintaan hieman eksoottinen kukkanen. Kun kansanedustaja Mäenpää puhui torjuttavista vieraslajeista viitaten turvapaikanhakijoihin, joilla on eri uskonto kuin ”meillä”, ei ole kyse jostain harmittomasta lipsautuksesta tai värikkäästä sanankäytöstä. Mutta leirintäalueilla omissa teltoissa yöpyminen on helpoin tapa. Kummassakin keskustelussa on äänensävy muuttunut keskustelun myötä. Kuitenkin tutkimukset osoittavat muuta. Jokaisella vapaudella on rajansa. Vastaavia keskusteluita olen käynyt elämässäni lukuisia. Siunattua kesää! Herättäjä-Yhdistyksen puolesta, TAPANI RANTALA Puheenjohtaja SIMO JUNTUNEN Toiminnanjohtaja Osat ovat vaihtuneet Muistan ajan, jolloin miesten ollessa pääasiallisia radiohartauksien puhujia, tiistai oli aina varattu naispuhujille. Ja jos tiedossa on, pitää olla maanomistajan lupa. Muutama sata kilometriä pyörällä juhlapaikalle virittää oivasti juhlien sisältöön, seurapenkissä istumiseen, veisuuseen, tuttujen tapaamiseen ja ehtoollispöytään. Kysymys on tarkoituksellisesta toiminnasta, jolla luodaan maaperää rasismin kasvulle ja kukoistukselle. Raja kulkee siinä, että vapauden varjolla ei voi vahingoittaa muita ihmisiä. Suomessa on mahdollisuus olla yötä ja leiriytyä metsään tai järven rannalle siten, että ei häiritse muita ihmisiä. Itse olin erityisen yllättynyt siitä, että kristillisdemokraattien kansanedustajat asettivat puheenvuoroissaan sananvapauden syytesuojan purkamisen edelle. Kiitämme kaikkia juhlaan osallistuneita tuestanne ja esirukouksistanne Herättäjä-Yhdistyksen työn puolesta. Väitän, että kysymys on samaistumiskyvyn ja kuuntelemisen puutteesta. Moni haluaisi uskoa, että Suomessa ei ole rasismia. Ja se on saanut minut näkemään, miten rasismi kohdistuu eri ihmisiin. Pyhiinvaelluksiin on tärkeänä asiana liittynyt aina myös matkan tekeminen hitaasti. Verratessaan ihmisiä vieraslajeihin Mäenpää piirtää rajaa ”meidän” ja ”muiden” välille. – Tiedätkö, tuolla tavalla minä olen saanut alkuni. Se on juhlille kokoontumista, mikä sinänsä ei ole huono juttu, päinvastoin. Olenhan minä sanavalmis, fiksu ja vielä kauniskin. Kumpikin yllä oleva on todellinen keskustelu, jossa olen ollut osapuolena. Mieti hetki ketkä koet itsesi kaltaisiksi, keihin sinä samaistut. Olli Seppälä kirjoitti ilahduttavasti pyhiinvaelluksista Kotimaa-lehden pääkirjoituksessa (25/26.6.2020). Miksi me emme tunnista rasismia. Kiitämme lämpimästi etäherättäjäjuhlien järjestämiseen osallistuneita talkoolaisia ja työntekijöitä. Matkalla oleminen sinänsä on jo sitä hengellistä elämää, jota pyhiinvaellus tarjoaa. Mutta nyt, kun pyhiinvaellusinnostus on jälleen saanut uutta tuulta, voitaisiin eri kaupungeista järjestää kävelyitä tai pyörällä tehtäviä vaelluksia eri puolilla Suomea pidettäville kesäjuhlille. Esimerkiksi Euroopan perusoikeusviraston (FRA) vuonna 2018 julkaiseman Being Black in the EU -selvityksen mukaan 63 prosenttia Suomessa asuvista afrikkalaistaustaisista oli kokenut rasistista häirintää viimeisen viiden vuoden aikana. Mäenpään syytesuojan purkamisesta käyty keskustelu myös osoitti syvälle juurtunutta rasismia, jota edes moni kansanedustaja ei vaikuttanut tunnistavan. Huomioni mukaan kohta ollaan tilanteessa, että tiistai onkin varattava miespuhujille, puhujien ollessa muulloin naisia. Ensi kesänä, jos Jumala suo, pidetään herättäjäjuhlat Kauhavalla 2.–4.7.2021 tunnuksella ”Siipeis suojaan”. Onneksi naisten aktiivisuus pitää kirkkoa yllä. Tällainen puhe erottaa ihmiset toisistaan. En ole liian tumma, erikoinen tai vääräuskoinen. Kotimaan numeron 26/3.7.2020 ohjelmatiedoissa mainitun 12 radiohartauden puhujista enää vain kaksi on miehiä
Syy sille miksi istumme Tommi Melenderin kanssa kahvilan pöytään, on hänen tuorein esseekokoelmansa Poika joka luki Paavo Haavikkoa (WSOY). Melender jättäytyi vuosi sitten pois kuukausipalkkaisesta toimittajan työstä. Hän haluaa pitää oven raollaan, koska ei ole onnistunut karistaman viimeisiä uskon rippeitä itsestään. TEKSTI JA KUVAT | OLLI SEPPÄLÄ » 14 KOTIMAA | 10.7.2020. Melender kokee, että uskomiseen kuuluu aina vahva epäilyn elementti. – Uskonasioissa saan loppuun asti olla epäselvä, haparoiva, sottainen, en kaipaa totena pitämistä. Nykyinen asuinja työpaikka on lapsuudenmaisemissa Vantaalla. – Se oli uskonnollinen kokemus, jonka ytimessä oli perisynti. Uuden lahkon asennoitumista kuvastaa vastaus kysymykseen, uskotko Jumalaan: ”En sinänsä usko, mutta...” Mutta-sana on ikään kuin puoliverisen agPuolimatkan epäilijä Jos kirjailija Tommi Melenderiltä kysytään, uskotko Jumalaan, hän vastaa: ”En sinänsä, mutta...” Mitä tuon mutta-sanan jälkeen seuraa. Nyt huvila on osa Helsingin kaupunginmuseota ja sen pihapiirissä on rauhallinen kahvila. Esseen minä on aina tosi, toisin kuin romaanin minä. Uskominen on epävarmaa joka tapauksessa. Ja aivan erityisesti syy kahvihetkeen keidasmaisessa paikassa Finlandia-talon ja Musiikkitalon välissä on essee nimeltä Suuri tuntematon. – En ole puhunut herätyskristillisestä vaiheestani aikoihin, mutta ryhtyessäni kirjoittamaan esseetä uskonnosta, minun oli pakko kertoa myös omista kokemuksistani, Melender sanoo ja viittaa edustamaansa esseetyyliin, jossa on usein mukana vahva henkilökohtainen näkökulma. Usko ei ole varamaa siinä mielessä kuin totena pitäminen. Toimittajan työt veivät mukanaan. haastattelu H akasalmen huvila Helsingissä oli Aurora Karamzinin koti vuosina 1875–1902. Hän kirjoitti viime vuosina erityisesti Talouselämään, Kauppalehteen ja Arvopaperiin sekä kirjallisuuslehti Parnassoon. ”Uskonseikkailu ei millään istu partaveitsenterävän miehen julkikuvaan, vaan onhan jokainen ollut joskus nuori”, kirjoitti Antti Majander Melenderin esseekokoelman arvostelussa Helsingin Sanomissa. – Ajattelin, että koska Jumalaan uskovilla on erilaisia lahkoja, niin miksei agnostikoillakin voisi olla. Ajatus tuntui miellyttävältä ja sitä kohti oli helppo pyrkiä. Hän tulee myös kertoneeksi uskoontulostaan ja herätyskristillisestä vaiheestaan Kokkolassa. Melender syntyi Espoossa, mutta perhe muutti pian Vantaalle ja sieltä Kokkolaan, josta hän kirjoitti ylioppilaaksi. Kirjailija Julian Barnes on todennut: ”En usko Jumalaan, mutta kaipaan häntä.” Melender kirjoittaa Barnesiin liittyen, että pieni ääni hänen sisällään kieltäytyy ottamasta tuota ratkaisevaa epäuskon hyppyä eli sanomaan ettei usko. Asiasta eivät ole edes hänen kaikki tuttunsa tienneet. Esseessään Melender kertoo eksistentiaalisesta ahdistuskokemuksesta, joka hänellä oli 18-vuotiaana. Hän sanoo olevansa puoliverinen agnostikko. Melender julkaisi ensimmäisen kirjansa, runokokoelman vuonna 1989. Koemusta hän kutsuu myös perisyntikokemukseksi. En edes kaipaa sellaista ehdottomuutta, vaan koen mielekkäämmäksi jättää asiat kesken. Esseekokoelmassaan Melender kehittää uudenlaisen Jumalan olemassaolon epäilyn muodon. nostikon tunnusmerkki. Rautakausi-romaanissa Melenderillä on jopa päähenkilö nimeltä Melender. Melender arvelee teini-iässä omaksuneessa perisyntiopin niin rippikoulusta ja koulun us” Minua oudoksutti ja vähän iljettikin moinen hartaudella hekumointi, mutta samalla tunsin miellyttävää lämpöä ruumiissani. Koin voimakkaasti oman syntisyyteni ja kelvottomuuteni ihmisenä. – Jo lapsena minulla oli ajatus, että ryhdyn kirjailijaksi. Pihapiiri on kirjailija Tommi Melenderille, 52, uusi tuttavuus, vaikka toki hän on huvilan ohi kulkenut Mannerheimintietä useasti. Sittemmin runokirjoja on tullut kaksi lisää, romaaneja viisi ja esseekokoelmia kuusi. Tosin ensimmäisen kirjan jälkeen meni monta vuotta ennen kuin seuraava ilmestyi. Lisäksi hän kirjoittanut tai toimittanut tietokirjoja. Koin että Jumala on hylännyt minut, eikä pelastuksen mahdollisuutta enää ole. Siellä Melender opiskeli ensin kirjallisuutta ja sitten valtio-oppia. Esseessä Melender pohtii suhdettaan uskontoon, Jumalan ja kuolemaan. Romaani Ranskalainen ystävä oli vuonna 2009 ehdolla Finlandia-palkinnon saajaksi. Melender kirjoittaa: ”Mutta-sanan jälkeen päässäni humisee, eikä humina asetu jäsentyneiksi ajatuksiksi, saati uskon tai epäuskon tunnustuksiksi.” – En pysty lopullisesti lyömään ovea kiinni Jumalan edessä. Opiskelupaikka löytyi Jyväskylästä
Nuoruudessaan kirjailija Tommi Melenderillä oli ”perisyntikokemus” ja hetken aikaa hän oli mukana herätyskristillisissä piireissä. 15 KOTIMAA | 10.7.2020
– Irtautuminen oli minulle helppoa, sillä olin niissä piireissä vain lyhyen aikaa, mutta osaan eläytyä niiden asemaan, jotka ovat viettäneet siellä koko ikänsä ja joiden kaikki sosiaaliset verkostot ovat yhden seurakunnan sisällä. Käännytysyritykset ja filosofoinnit johtivat lopulta uskoontuloon ja liittymiseen mukaan lähinnä helluntailaisja baptistipiireistä tulevien ihmisten yhteisöön. Se on ytimiä ravistelevaa kelvottomuuden tunnetta. Paine tietynlaiseen, toisten laatiman käsikirjoituksen mukaiseen uskovaisen rooliin oli kova. Kyse on syntisyydestä, jolla ei ole mitään tekemistä sellaisten asioiden kuin omenavarkauden kanssa. Jos Jumala on olemassa, hän pelastuu. ”En kokenut päätöstäni suureksi uskon hypyksi, mutta en viitsinyt pilata uskovaisten tuttujeni iloa vähättelemällä tapahtuman merkitystä”, Melender kirjoittaa. – Perisynti sisältää ajatuksen ihmisestä viallisena. – En ole motivoitunut lähtemään luterilaisen kirkon jäsenyydestä. Melender arvioi jälkeenpäin, että uskoontulo oli yritys vapautua perisyntikokemuksen traumasta ja ahdistuksesta. Tällöin hän tapasi karismaattisissa piireissä liikkuvia nuoria, joiden kanssa ryhtyi keskusteluihin. Ratkaisevaksi sysäykseksi erota herätyskristillisistä porukoista muodostui ahdistava yhteisöllisyys, jonka vuoksi uskovaisena olemiseen kuului piirteitä, jotka muistuttivat näyttelemistä. Melender sanoo, että ei itse missään vaiheessa sanonut välejä poikki vanhojen kavereiden kanssa, vaan esimerkiksi yhteinen innostus musiikkiin jatkui. Samalla Jumala tuntui ilottomalta, rankaisevalta ja jopa sadistiselta. Hän sanoo aavistaneessa, että vaikka uskonratkaisu tuntui hyvältä, itse perusongelmaa sillä ei ratkaistu. ”Sydämeni tai jokin muu pehmeä kohta sisälläni halusi uskoa lapsenomaisesti, mutta järkeni kieltäytyi hyväksymästä asioita, jotka eivät kerta kaikkiaan voineet kuulua henkiseen täysikäisyyteen kasvaneen ihmisen maailmasuhteeseen”, Melender pohtii esseessään. Aluksi hän oli mukana seurakunnan kokoontumisissa kotikaupungissaan Kokkolassa, sittemmin opiskelupaikkakunnalla Jyväskylässä, jossa tosin kävi vain muutaman kerran paikallisessa Vapaakirkossa. Silloin kirkon yksilön elämänvalintoihin kohdistuva puuttuminen ei toimi. 16 KOTIMAA | 10.7.2020. Herätyskristillistä vaihetta Tommi Melenderillä kesti vain noin vuoden. – Aloin sisäistää ajatusta ihmisen mustasta puolesta. Melender kertoo järkeilleensä asiaa sen pohjalta, että mitä hän voisi menettää. Mutta jos Jumalaa ei ole, hän saa nauttia uskomisen harhan tuottamasta mielenrauhasta. Melenderin kääntyminen herätti paikalla olleissa suurta intoa. Jeesuksen vastaanottaminen tapahtui polvirukouksessa yhden saarnaajan keittiössä. He voivat jäädä todella tyhjän päälle erottuaan yhteisöstä. Näen itseni pitkälti kulttuurikristittynä, joka liittyy suomalaiseen yhteiskuntaan ” Yksilökeskeinen elämä ja uskonnollisuus saavat entistä enemmän jalansijaa. Perisyntikokemus pakotti, kirjallisuudesta ja musiikista innostuneen kokkolalaisnuorukaisen pohtimaan suhdettaan uskoon ja Jumalaan. Ahdas uskonnollinen elämäntapa ei sen sijaan kiinnostanut. Melender kuvailee nyt perisyntikäsitystään karvalakkiluterilaiseksi malliksi. ”Minua oudoksutti ja vähän iljettikin moinen hartaudella hekumointi, mutta samalla tunsin miellyttävää lämpöä ruumiissani”, Melender kirjoittaa yrittäen olla rehellinen vuosienkin takaa sille, mitä nuorena koki. haastattelu kontotunneilta kuin monien ihmisten puheista. Huolimatta siitä, että aikoinaan kuului karismaattiseen seurakuntaan, Tommi Melender on edelleen luterilaisen kirkon jäsen
Melenderin essee päättyy kustannustoimittajan toiveesta lyhyeen tunnustukseen siitä, mitä hän nyt ajattelee keski-ikäisenä uskonnosta ja kuolemasta. Onnellisuuden tavoittelu on paljon esillä, mutta se on varmin tapa jäädä onnettomaksi. Haastatteluhetki Hakasalmen huvilan pihapiirissä keskeytyy hetkeksi, kun naapuripöydässä istuva vanhempi nainen pyytää anteeksi, että puuttuu keskusteluun. Kurssi maksuun sisältyy opetus ja ruokailut. 040 512 6612 toimisto@helsinginraamattukoulu.fi www.helsinginraamattukoulu.fi Parikkalan Oronmyllyllä on järjestetty vuosikymmenten saatossa useita rippikoululeirejä – nyt on jälleen Oron riparin aika! Kesällä 2021 järjestetään rippileiri, joka alkaa keskiviikkona 9.6. Naisen lähdettyä, Tommi Melender toteaa, että niin vähän tarvitaan hengissä pysymiseen, mutta lisäksi ihminen tarvitsee merkityksellisyyttä, jossa kulttuurilla ja kirjallisuudella on oma roolinsa. Lisätietoja: oronmylly.fi/tapahtumat Yyhteistyössä: ronmylly oron Ripari 2021 ”Oron riparille voi tulla ilman, että tuntee ketään sieltä ja voi olla oma itsensä ja sut hyväksytään sellasena kun oot ja sieltä saa ystävyyssuhteita, jotka kestää pitkään.” ”Mie sain sieltä paljon kavereita ja kaikki otti miut vastaan omana ittenä ja sit miun itsevarmuus kasvo siellä.” myös kansankirkkoon kuulumisen kautta. Kaikki tietysti vuodenaikoihin sopivina. Tommi Melender näkee kirkon ongelmaksi sen suuruuden, kun samalla kertaa pitää miellyttää arvokonservatiiveja ja -liberaaleja. Ongelmaan ei ole olemassa helppoa ratkaisua. Silloin kirkon yksilön elämänvalintoihin kohdistuva puuttuminen ei toimi. Jolkkonen, puh. Silloin hän oli ymmärtänyt, mikä elämässä on olennaista ja tarpeellista. Asioita on kolme: asunto, vaatetus ja ruoka. Melender sanoo, että hänen kirkkokapinansa ei ole luonteeltaan aktiivista. 4.10.2020 Oronmyllylle. – Mutta mikä on nyt toive paremmasta elämästä, kun elämä monille länsimaissa on jo aineellisesti niin hyvää kuin suinkin. Hän ei näe syytä liputtaa erityisesti kirkkoa vastaan. Etäjaksoilla tutkit Raamattua kotona ja teet tehtäviä. Lähijaksoilla opastamme työskentelyyn ja annamme tietoa käsiteltävistä aiheista. viim. – Mutta antiklerikaali eli pappisvallan vastainen olen. Kurssimaksut 120 € / lähijakso, alkuja päätösjaksot 50 € / pv. HELSINGIN RAAMATTUKOULU Töölönkatu 7 A 3 00100 HELSINKI Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Jari A. Sinulle, Raamatusta kiinnostunut RAAMATUN MONIMUOTO-OPISKELU Vuoden aikana luomme kokonaiskuvaa Raamatusta ja luet sen läpi ohjatusti. Yksilöllisyyden lisääntyminen tuottaa myös onnellisuuden tavoittelua ja uushenkisyyttä. – Monet politiikankin esillä pitämät hyveet ovat alkujaan kristillistä perua. Nainen kertoo nuorena vaeltaneensa Lapissa ja tavanneensa siellä erakon. Melender sanoo, että kirkko voisi keskittyä puhumaan sellaista yleisistä asioista, joista vallitsee laaja yksimielisyys, kuten eriarvoisuudesta, suvaitsevaisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Melender sanoo, että vanhoina aikoina kun elämä oli vaikeaa ja leipä tiukassa, ihmiset kuin luonnostaan haaveilivat paremmista oloista. Uskontoon liittyy toivo paremmasta. Hän on kuunnellut kahvia juodessaan puheitamme, joita pitää mielenkiintoisina. Lähijaksot: 22.8.2020(A) tai 12.9.2020(B), 16.–17.10.2020, 8.–9.1.2021, 5.–6.3.2021, 14.–15.5.2021, 14.8.2021. Melender sanoo, että suomalaisen yhteiskunta ei olisi sellainen kuin se nyt on ilman kirkon vaikutusta. Ei siis ihme, jos uskonto on menettänyt otettaan. Kun monen länsimaalaisen elämä on niin hyvää kuin vain voi olla, ei Melenderin mielestä ole ihme,että uskonto on menettänyt otettaan. Kirkolla ei ole oikeutta määritellä esimerkiksi, ketkä pääsevät naimisiin. Myös monta muuta asiaa yhteiskunnassa, kuten talouden ja rahan korostamisen voi nähdä uskonnollisuuden maallisina muotoina. Kurssi vastaa 15 opintopistettä. Rippikoulun hinta 495€. Se näyttäytyy Melenderille uskonnon korvikkeena. Ne ovat saaneet nyttemmin maallisen muodon. – Tarvitaan myös jokin peruskertomus ihmisenä olemisesta ja kuolemasta. Monelle taivas on hyvä palkka ja velaton asunto. Kiteytyksessä voisi olla puoliverisen agnostikon uskontunnustus: ”En voi olla sataprosenttisen varma siitä, ettei Jumalaa tai kuolemanjälkeistä elämää ei ole, mutta tuo ohut epätietoisuuden säie ei vaikuta ajatuksiini tai tekemisiini.” Lisäksi Melender sanoo suhtautuvansa elämään niin, että se on kaikki mitä hänelle tai kenellekään muulle on annettu: ”Enemmän kuin elämän päättymistä ihmettelen sitä, että elämää ylipäätään on olemassa.” 17 KOTIMAA | 10.7.2020. Ilm. – Esimerkkisi monet self help -oppaat on kirjoitettu keskiluokkaiselle ihmiselle, jolla asiat ovat ulkoisesti hyvin. ja päättyy konfirmaatioon la 19.6.2021. – Kirkko joutuu puikkelehtimaan ja vääntäytymään hankaliin asentoihin nykyisen jäsenistönsä edessä. Samalla kirkon tulisi jättää rauhaan ihmisten yksityiset asiat, kuten sateenkaariavioliitot, jotka jakavat ihmisiä. Ja että kuoleman jälkeen vasta ne hyvät ajat koittaisivat paratiisissa. Opiskelu koostuu lähija etä-jaksoista. Yksi kirjallisuuden merkitys on siinä, ettei ihminen tunne itseään yksinäiseksi. Koen epäviihtyvyyttä, kun kirkko esiintyy valtarakenteena ja kun uskonnosta tulee vallankäytön väline. – Yksilökeskeinen elämä ja uskonnollisuus saavat entistä enemmän jalansijaa. Olisiko uskontoja olemassa, jos ihmiset olisivat ajatelleet, että kaikki päättyy viimeiseen henkäykseen
Kirkko pyrki vahvistamaan asemaansa avioliittoinstituutiossa lainaamalla kruunua Mariaa kuvaavalta pyhimyspatsaalta. Kuva: Heikki Haavisto Majuri Zachris Nordenswanin (1767–1823) leveä vihkisormus vuodelta 1800 sekä Zachris Nordenswanin tyttären Carolina Wilhelmina Nordenswanin kultainen kihlasormus hiuspunoksella vuodelta 1843. Ankarissa olosuhteissa oli pakko ajatella parasta tapaa elannon turvaamiseksi, ja siksi myös puolisoehdokkaiden omaamat käytännön taidot olivat arvioinnin kohteina. | Kuva: Hämeenlinnan kaupunginmuseo. 18 KOTIMAA | 10.7.2020. Valkoinen väri morsiuspuvuissa on Kunnes kuolema meidät erottaa suhteellisen uusi asia. H äät ovat aiempina vuosisatoina olleet erityisesti sukuun ja omaisuuteen liittyvä siirtymäriitti. kulttuuri | näyttely | Tämä koronakesä jäi vähille häille, mutta museoiden nyt avauduttua häätunnelmia voi käydä aistimassa Hämeenlinnan Skogsterin museon näyttelyssä. Kapioperinne hiipui vasta 1950-luvulla, ja tilalle tulivat ostettavat häälahjat, tutkija Anna Niiranen kertoo. Joskus käytännön asiat edelleen sanelivat ratkaisut ja tiedetään jopa tapauksia, joissa vaimo on ikään kuin testamentannut aviomiehensä toiselle. Varsinkin kansan parissa suosittiin mustaa aina 1900-luvun alulle asti, sillä hääpuku jäi käyttöön morsiamen pyhäpuvuksi. Rakkaus on näytellyt tärkeää roolia avioliiton perusteissa, mutta pelkkien tunteiden varaan yhteiselämää ei kannattanut rakentaa. Sääksmäen kappalaisen Carl Fredrik Carlstedtin vaimo Carolina kuoli 33-vuotiaana vuonna 1844. Valkoisen värin läpimurtoon vaikutti erityisesti Englannin kuningatar Viktorian hääpuku. ARJA-LEENA PAAVOLA Näyttely Kunnes kuolema erottaa on esillä museo Skogsterissa Hämeenlinnassa 24.1.2021 asti. Tavoitteena oli tehdä käyttötekstiilejä yhteiseen kotiin ja samalla osoittaa taitavuutta käsitöissä. Hunnun ohella on ollut tapana käyttää morsiuskruunua tai seppelettä pääkoristeena. Morsiuskruunuperinne ulottuu katoliselle keskiajalle ja liittyy Neitsyt Marian kuvaamiseen taivaan kuningattarena. Trendin leviämistä edesauttoi sanomalehtien yleistyminen. Hämeenlinnan kaupunginmuseon näyttely kertoo avioliittoon astumisen historiasta. Aitojen kukkien sijasta käytettiin myös vahakukkia. Pääosassa ovat museon kokoelmien upeat hääpuvut. Morsiuskimpuissa oli usein murattia ystävyyden symbolina, appelsiinipuun kukka sen sijaan symbolisoi hedelmällisyyttä ja puhtautta. Morsiamilla kukkaseppele hiuksilla on ollut Euroopassa yleinen koriste, jossa hyödynnettiin kukkiin liittyvää symboliikkaa. Tästä on kuljettu pitkä matka nykypäivän keskusteluun sateenkaariparien kirkollisesta vihkimisestä. – Morsian saattoi myös tehdä sulhaselle lahjaksi paitoja ja ommella itselleen vaatteita. – Avioituessaan vuonna 1840 Viktoria valitsi silkkikankaisen, pitsikoristeisen pukunsa väriksi valkoisen. Irene Dahlströmin vihkipuku, 1800-luvun loppu. | Kuva: Heikki Haavisto ” Tiedetään jopa tapauksia, joissa vaimo on ikään kuin testamentannut aviomiehensä toiselle. Avioliiton solmimisessa kuljetetaan perinteitä sukupolvien takaa aina meidän päiviimme asti. Niin tapahtuikin. Vanhoista suomalaisista valokuvista voi nähdä, että uuteen hääpukumuotiin siirtymisen yhtenä vaiheena oli valkoisen hunnun käyttö mustan puvun kanssa, Niiranen sanoo. Morsiuskruunuja Kunnes kuolema erottaa -näyttelyssä, oikealla helykruunu. Suosittu kasvi on ollut miellyttävästi tuoksuva myrtti, joka tunnettiin uskollisuuden symbolina. Tytöt aloittivat jo nuorina kapioiden valmistamisen. Kapiot olivat naisen turva aikoina, jolloin leskeksi jääminen pahimmillaan tarkoitti omaisuuden menettämistä perinnön siirtyessä miespuolisille jälkeläisille. Luterilaisen kirkon huoneentaulu ja lakikirjan naimakaari antoivat miehelle oikeuden päättää monista asioista vaimonsa puolesta. Kuolinvuoteellaan hän toivoi, että pastori menisi leskeksi jäätyään naimisiin Carolinan sisaren kanssa. Laajoilla alueilla Suomessa käytettiin myös helykruunua, joista suurimmat saattoivat painaa useita kiloja. Vasta 1800-luvulla romantiikan aikakaudella alettiin Euroopassa siirtyä rakkausavioliiton ihanteeseen
Ehkä Rauhalan runoissa kuuluu nyt vahvempana luopuminen, kaiken hiipuminen: ”Kaikki, mikä ei ole puhetta, / on viisautta, jota on kuunneltava. klo 12.00 Mozartin Requiem. alkaen 24-osaisen sarjan, jossa tanskalaistoimittaja Mikael Bertelsen lähtee Léonin kaupungista pyhiinvaellukselle kohti Santiago de Compostelaa. Tänä päivä etsitään edelleen vastauksia elämän suuriin kysymyksiin uskontojen ja gurujen avulla. Sarja on uusinta vuodelta 2010, mutta matkaa seuratessa saa käsityksen siitä, mitä reitillä kulkeminen on ja mitä siellä vastaan tulee. Sinne pääsee nyt matkalle omalta kotisohvalta. Muistot ovat Rauhalalle luonnollisesti jo kaipauksen ja nostalgian sävyttämiä: ”Aina kun ohitan tämän paikan / kaikki minussa valaistuu kesäpäiväksi, / ja elämän pitkä, kaartuva maisema / pyyhkiytyy hetkeksi pois.” Rauhalan runojen maailmassa ihmisellä on paikka meren rannalla taivaan alla. | Kuva: Yle kuvalpalvelu 19 KOTIMAA | 10.7.2020. Markus Leikolan tv-dokumentissa selvitetään, kuinka kaikki oikein kävi, mistä maiden väliset erot johtuvat ja mikä on EU:n rooli. Kokoelma on monin tavoin tuttua Rauhalaa, hän ei tee irtiottoja. OLLI SEPPÄLÄ Niilo Rauhala: Puitten kauneus kulkee mukanamme. Rosenlund on minulle elämäntapa, hän selittää. Heinäkuussa 84-vuotta täyttävän Rauhalan uusin runokokoelma Puitten kauneus kulkee mukanamme on juuri sellainen, kuin hän haastattelussa sanoi. Niin surumieliseksi runoilija ei sentään äidy. Uuttera Vainonpää toteaakin jutussa: – Lakkasin olemasta henkisesti töissä jo kymmenen vuotta sitten, vaikka minulla työsopimus onkin. Rauhala kirjoittaa hienovaraista uskonnollista runoa, sillä vahva elämänkatsomus on luontevasti läsnä. Vuoden 1777 tyyliä mukailevan Rosenlundin puutarhan voima hahmot, silloinen Pedersören kirkkoherra Gabriel Aspgren ja tämän päivän virtuoosi Vainionpää, ovat tarmollaan luoneet kukoistavan ja hyödyllisen paratiisin. Pandemia muutti maanosan arjen parissa kuukaudessa. Upeassa Kerimäen kirkossa Soile Isokoski, Lilli Paasikivi, Jorma Silvasti & Nicholas Söderlund Helsingin barokkiorkesteri sekä Savonlinnan Oopperajuhlakuoro esittivät Mozartin Requiemin 20.7.2014. GUN DAMÉN ”Runoissani näkyvät elämä, kokemukset, tunnot, muistot. Työ ja intohimo lyövät kauniisti kättä. Nekin rukoilevat Rauhalan silmissä, kun tuuli kietoo niitten latvat yhteen. 116 s. Teija Alangon kirjoittama ja Heikki Raution kuvaama juttu Rovastin jalanjäljissä sai minut vakavasti harkitsemaan kesälomasuunnitelmien muuttamista. Daniel Nylund isännöi Ystävyyden majataloa. Yle Teema & Fem aloittaa nimittäin 15.7. Teema & Fem Ma 13.7. klo 19.00 Euroopan koronaloki: vyöry ja vastarinta. Reitti kulkee Espanjassa. Tutustuupa hän myös Kantabrian vuorilla vielä eläviin ristiritareihin ja pääsee osallistumaan heidän seremoniaansa. Runoista näkyy, miten kohtaan elämän, miten näen ajan, ihmiset ja luonnon, miten tulkitsen uskoani ja mikä on tärkeää ja koskettavaa”, sanoi Niilo Rauhala Kotimaan haastelussa 2017. Juttu Aspgrenin pappila puutarhasta Pietarsaaressa ja sen nykyisestä puutarhurista Ari Vainionpäästä oli niin raikasta luettavaa, että tuli halu päästä paikan päälle. Kerran yksi runo muuttuu rukoukseksi, kun siinä on puhuttelusana Herra. Uusi sarja, 1/3. / Kun lähdemme pois, jää polku, kuun ja tähden valo / kuuntelee hiiskumatta.” Mikään jäähyväiskokoelma Puitten kauneus kulkee mukanamme ei (toivottavasti) ole. TV1 La 18.7. Kokoelmassa ovat mukana hänen tuotannossaan syvät ja alati läsnä olevat aiheet: meri, luonto, vuodenajat, lapset, usko. Toimittaja Samuli Suonpää. Meri on maisema, joka antaa tilaa ajatuksille, mutta samalla se ohjaa ihmisen pienelle paikalle. Kaikki nuo mainitut elementit ovat luettavissa siitä. Runoissa ei tarvitse käyttää uskonnollista kieltä, sillä sama asia tulee ymmärretyksi muutenkin, tehokkaammin, kun se jää voimakkaana tunnelmana lukijan mieleen. Sen varrella Bertelsen elää pyhiinvaeltajan elämää, pesee pyykkiä, tapaa uusia ihmisiä, nousee vuoren rinnettä ylös. Matkaa Léonista Santiago de Compostelaan on reilut kolmisensataa kilometria. klo 18.30 Jumalasta Guruun. Mikä heitä houkutteli ja mihin se johti. Teema & Fem Su 12.7. klo 12.40 Pisara. Bertelsen on 53-vuotias tanskalainen radioja tv-persoona. Nuoret alkoivat 50 vuotta sitten kiinnostua länsimaissa itämaisista uskonnoista ja muista erilaisista suuntauksista. Rauhala on parhaimmillaan katsoessaan uskoa luonnon ilmiöiden kautta. Kokoelman nimessä viitataan puihin. klo 12.40 Pisara. | viikon kirja | | viikon tv-vinkit | | painettua sanaa | Heinäkuun Viherpihalehti sattui käteeni Tammisaaren kirjastossa. FREIJA ÖZCAN Määränpäänä Santiago de Compostela, Yle Teema & Fem keskiviikkoisin 15.07 alkaen klo 17.00–17.20. | dokumenttisarja | Pätkä pyhiinvaellusreittiä Haaveiletko pyhiinvaelluksesta Espanjan Santiago de Compostelaan. Mielenkiintoinen uusi lehtituttavuus. Kokoelmassa on paljon valoa, armoa ja luonnosta nousevaa merkityksellisyyttä. Mikael Bertelsen tapaa kaikenlaisia ihmisiä matkalla Santiago de Compostelaan. TV1 Ke 22.7. TV1 La 11.7. Ensimmäisessä osassa Bertelsen tapaa uuden matkatoverin ja käy messussa Monica-nimisen nunnan kanssa. Atrain & Nord 2020
Painotus ei ollut enää pelkästään vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä, vaan sen myötä koko seurakunnan toimintakulttuurin muuttamisen tarpeessa. Jumalanpalvelusuudistus korosti seurakuntalaisten roolia, kun huomattiin että jumalanpalveluksessakaan seurakuntalaiset eivät ole ensisijaisesti toiminnan kohteita tai yleisöä. TEKSTI: HANNU PAAVOLA – KUVITUS: PÄIVI KARJALAINEN Kutsumuksesta on kysymys I lman rovastia, lähetysohjelmaa seurakuntien piireille oli 1970-luvulla ilmestynyt Suomen Lähetysseuran julkaisu. Neljä vuotta sitten kirkolliskokouksen tulevaisuuskomitea nosti asian ihan uudelle tasolle. Maallikkotoiminta törmää kuitenkin sellaiseen kahden tason – toisaalla papit, toisaalla maallikot – kutsumus-ajatukseen, joka on vieras luterilaisuudelle. Parinkymmenen vuoden aikana on kehitetty vapaaehtoistoimintaa. Seurakuntalainen ei myöskään ole mielekäs sana ” Mielestäni tässä paljastuu koko vapaaehtoispuheen riittämättömyys ja umpiperä. Vaikka komitean ehdotusten taustalla on nykyinen jäsenkehitys ja sen aiheuttama kirkon työntekijäresurssin pieneneminen, puhe seurakuntalaisuudesta perustuu ennen muuta teologiseen näkemykseen kirkosta ja seurakunnasta. Seurakuntalaiset ovat seurakunnan täysivaltaisia toimijoita. Tasavertaisina ja osallisina -raportti pitäytyy edelleen ”laajemmassa vapaaehtoistoiminnan kentässä”, joka ”on ymmärrettävää kieltä sillekin, jonka kirkkosuhde on ohut”. Kirja kuvasti hyvin sen ajan seurakuntaelämän tarpeita, kun haluttiin rohkaista seurakuntalaisia kokoontumaan myös itsekseen, ei vain papin johdolla. Siihen velvoittaa myös kirkolliskokouksen tulevaisuuskomitea. Uudistuksen keskeiseksi päämääräksi sanottiin siirtyminen organisaatiolähtöisestä, työntekijäkeskeisestä ja virkamiesmäisestä toimintamallista seurakuntalaisten roolin korostamiseen. Lisäksi raportti pitäytyy tiukasti vapaaehtoistyö-käsitteessä, jonka komitea suosittaa kyseenalaistamaan. Yleiseen käyttöön tullut käsite kun tekee seurakunnasta ikään kuin jonkinlaisen harrastusseuran, jonne tullaan viettämään vapaa-aikaa ja viihtymään. Diakoniaja lähetystyössä asia oli ollut itsestäänselvyys jo vuosisadan ajan. Kun ehdotusten seurauksena Kirkkohallituksessa valmisteltiin vuonna 2018 vapaaehtoistyön raportti nimeltä ”Tasavertaisina ja osallisina”, siinä ei valitettavasti ollut jäljellä mitään tulevaisuuskomitean hengestä. Se nousi tärkeäksi kun alettiin huomata, että seurakuntalaiset eivät ole vain seurakunnan toiminnan kohteita, vaan he voivat olla myös sen subjekteja. essee 20 KOTIMAA | 10.7.2020 20. Ensinnäkään siinä ei puhuta juuri mitään seurakuntien toimintakulttuurin tarvitsemasta muutoksesta, jota tulevaisuuskomitea piti keskeisenä. Kappaleessa (2.5.) ”Vapaaehtoinen vai seurakuntalainen?” asiaa perustellaan myös sillä, että seurakuntalaisuus perustuu enemmän kasteeseen kuin toimintaan, ja jos seurakuntalaisuus ”sidotaan organisoituun toimintaan”, luodaan väärä kuva jäsenyydestä ja tarpeetonta hierarkiaa seurakunnan jäsenten keskuuteen. essee Maallikoiden aktivoimisesta ja vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä on välttämättä siirryttävä eteenpäin