adventin matkalla Kotimaan 110-vuotisjuhlanumero kertoo historiasta, nostaa hyviä uutisia nykypäivästä ja valmistaa tietä jouluun. naapurissa Sunnuntaiaamun kirkkomatka Ruotsissa, Virossa ja Venäjällä. haastattelu Arkkipiispa Kari Mäkinen ja uskosta kertomisen vaikeus. siikalatva Suomen keskipisteessä katsotaan eteenpäin. adventin matkalla adventin matkalla Ju li a C h r is te / G et t y im a G es
Kiitoksena lukijoille olemme tehneet tämän juhlalehden, joka on jaossa seurakuntien tilaisuuksissa. 22 Mikko Salmi ja Maiju Lemettinen kirjoittavat uskonnonvapaudesta. 58 Muusikko Leri Leskiselle rukous on rauhoittumista.. 36 Aasi on monen joululaulun hahmo. 37 Teologiassa tapahtuu 41 Adventtikilpailu: Tunnetko joululaulut. 24 Kotimaa vieraili Suomen keskipisteessä Siikalatvassa ja osallistui lestadiolaisiin kotiseuroihin. 56 Adventin evankeliumi esittelee nöyrän kuninkaan. 32 Kirsti Manninen tietää yhteisön voiman. 53 Tuhat kiitosta 54 Mari Valjakka saarnaa adventtina Ivalossa. joulukuuta 1905. 6 Kirkkoon on liittynyt ennätysmäärä ihmisiä. 7 Jouluradion menestystarina. 18 Kotimaa on aina ollut kansankirkon puolella. Arkkipiispa Kari Mäkinen Kirjailija Kirsti Manninen 8 32 Siikajoki virtaa Rantsilan läpi. 2 01 5 KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde Sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@ kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Toimituspäällikkö Tuija Tiihonen Uutispäällikkö Johannes Ijäs Toimitussihteerit Leena Hietamies, Anna-Kaisa Pitkänen Noora WikmanHaavisto Graafikko Gun Damén Toimittajat Emilia Karhu, Danielle Miettinen, Tuija Pyhäranta, Jussi Rytkönen, Olli Seppälä, Meri Toivanen Valokuvaaja Matti Karppinen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen www.kotimaa.fi Myyntija markkinointijohtaja Jarmo Lipiäinen Levikki 29 508 kpl (LT 2013) 54 000 lukijaa (KMT syksy13/ kevät14) Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse asiakaspalvelu@ kotimaa.fi Kotimaa täyttää 110 vuotta 5.12.2015. Sisällys 26.11.2015 Kotimaan ensimmäinen kansi 30. 42 Kotimaa seurasi kolmea kirkkomatkaa naapurimaissa. 1 1 . 8 Kristittyjen apu tekee vaikutuksen pakolaisiin. 12 Kotimaa 110 vuotta kirkon matkassa. 11 Jaakko Heinimäki kirjoittaa kuolemanrangaistuksesta. 24 Maria Pettersson erosi kirkosta, mutta arvostaa sen tekoja. Tallinnalainen Põldin perhe käy kirkossa 40 kilometrin päässä Hagerissa. 30 Miltä kirkko näyttää ulkokehältä katsottuna. 30 44 3 Pääkirjoitus 4 Arkkipiispa Kari Mäkinen: Kertomus välittää uskon. 7 Osta oma urkupilli! 7 Kuinka tavoittaa nykypäivän ihmiset, Teemu Laajasalo. 48 Ristikko 49 Adventtikalenteri 50 Tekstiviestit toivat onnitteluja 110-vuotiaalle. 14 Otsikot kertovat maailmanmenosta 1905–2015. 2 KOTIMAA 110 VUOTTA Ko t i m a a 2 6
Totuuteen pyrkiminen, rohkeus ja myötätunto ovat Kotimaan keskeisiä arvoja. Kotimaa asemoituu yhä alkuperäisen tehtävänsä mukaan kirkon puolelle samoin kuin maakuntalehti omalle alueelleen. Mikään ei sammuta toimituksen intohimoa hyvään uskontojournalismiin. Ilman lukijaa ei olisi Kotimaata. Tässä muuttuneessa tilanteessa Kotimaan tehtävä on entistä kirkkaampi. Vuosikymmenten ajan kristillis-yhteiskunnallinen Kotimaa oli ainoa merkittävä kirkkoa sekä yhteiskuntaa käsittelevä media. Säteilevä taivaankansi 110 vuotta täyttävän Kotimaa-lehden ensimmäinen päätoimittaja oli Pekka Brofeldt (1864–1945). Palkkaedut: 200 markkaa, yksi vapaa matka isoon pappilaan, asunto, lämpö ja valo koulunaikana sekä kyyti koulupaikasta toiseen. 2 01 5 Pääkirjoitus Tuhat merkkiä taivaasta 26.11.1915 Lentokoneita voidaan käyttää lähetystyön palveluksessa yhtä hyvin kuin Euroopan taistelutantereillakin. Kiitokset, onnen ja siunauksen toivotukset 110-vuotiaalle! MInnA KeTTUnen kirjailija ja Väärnin Pappilan emäntä Lapinlahdelta mari teinilÄ Päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi. Hän syntyi Lapinlahdella Väärnin pappilassa ja kasvoi paitsi toimittajaksi, myös Suomen Helluntaiherätyksen isähahmoksi. Tämä jännitteinen todellisuus tuottaa runsaasti materiaalia merkitykselliseen sisältöön. Tahdomme omalla ammattitaidollamme palvella lukijaa. Kuvernööri antoikin heti määräyksen liikemiehen pidättämisestä. Siksi kiitos Kotimaan juhlavuodesta kuuluu teille. Myös nyt se elää muutosten keskellä. Lukemattomat kerrat Kotimaan sivuilta on luettu niistä säteilevän taivaankannen kaltaisista opettajista. 12:3. Lukijalle kiitos V aloa kohti kuljemme. Median murrokseen Kotimaa on jo vastannut perustamalla Kotimaa24-uutissivuston. Kirkko ja sen seurakunnat ovat epätäydellisten ihmisten yhteisöjä. Eläessään isä Brofeldt päivitteli Jumalan viisautta: Kun Jussi itse ei ollut Raamatun lukemisesta innostunut, hänet laitettiin sitä lukemaan ihan rahapalkalla. Lehti kokoaa yhteen paikkaan oleelliset asiat ja asiallisen keskustelun. Kirkkokaan ei enää ole yksituumainen. Ehkä värssyn valitsivat Pekka Brofeldt ja hänen vanhempi veljensä Juhani Aho, joka työskenteli Raamatunsuomennoskomiteassa. Monet jutut ovat loistaneet kuin tähdet marraskuun yössä. Oikeat opettajat loistavat niin kuin säteilevä taivaankansi, ja ne, jotka ovat opastaneet monia vanhurskauteen, loistavat kuin tähdet, aina ja ikuisesti. Silti ne kantavat evankeliumin kirkasta valoa. KOTIMAA 110 VUOTTA 3 Ko t i m a a 2 6. Tästä matkasta Kotimaa on kertonut 110 vuoden ajan. Hänen vanhempiensa Theodor ja Emma Brofeldtin hautakivessä Iisalmen hautausmaalla on merkintä Dan. Lehdestä luettiin kirkon kanta. Meteliä on paljon. Kotimaan toimitus on vuosikymmenten varrella käynyt läpi erilaisia vaiheita. Kerran viikossa ilmestyvä lehti syventää verkkosivustolla julkaistuja uutisia. Laulutaidottomat älkööt vaivautuko. Muuan Herran asiaa harrastava japanilainen lentäjä on äskettäin aeroplaanistaan pudottanut suuren joukon kristillisiä lentolehtisiä Osaka-nimiseen pakanalliseen kaupunkiin Japanissa. Vaasan läänin kuvernöörin puheilla kävi sikäläisten raittiusjärjestöjen edustajain lähetystö pyytämässä, että kuvernööri ehkäisisi juuri tullikamariin ulkomailta saapuneen konjakkilähetyksen levittämisen tilaajille. Lehti rakentaa yhteyttä moniäänisessä kirkossa sekä heikoimmista jäsenistään huolehtivaa yhteiskuntaa. Nykyisin tiedonvälitys ja keskustelu ovat hajonneet eri välineisiin ja alustoille. 1 1 . Jatketaan yhdessä matkaa kohti valoa. Virolahden luoteispiirin kiertokouluopettajattaren viransijaisuus. Mikään ei kuitenkaan sammuta toimituksen intohimoa hyvään uskontojournalismiin
Arkkipiispana Kari Mäkinen on pitänyt ajatuksensa ja tyylinsä. Heijastaako tämä näiden juhlien syvempää luonnetta. Hän ei lähde julkisuudessa yksinkertaistamaan ja tiivistämään sanomaansa kolmeen sutjakkaan pointtiin, kuten politiikassa on tapana. 4 KOTIMAA 110 VUOTTA Ko t i m a a 2 6. Mäkinen puhuu mielellään kertomuksista. Myös joulun tapahtumat ovat Mäkisen mielestä salaisuus. Ei sellainen onnistu keneltäkään. Mäkinen sanoo ymmärtävänsä, että arkkipiispan tehtävään kuuluu toimia niin kuin tämän hetken julkisuus edellyttää. Evankeliumeissa kuvataan kyllä pitkäperjantain ristiinnaulitseminen ja pääsiäissunnuntain aamuna naiset haudalla. Tätä heijastaa se, että evankeliumissa on asioita, joista kerrotaan ja asioita, joita ei kuvata. Miksi minun tarvitsi kääntyä sisäänpäin ja tarkkailla vain omaa uskoani ja levittää se toisten näkyviin. Tätä kertomusta tässä on toistettu 2000 vuotta ja siihen liitytään yhä. En voi ajatella, että sanelisin median ehdot. Kertomus on uskon äidinkieli. – Tiettyyn rajaan asti on mentävä median ehdoilla. – Median vaatima nopeus ja siihen liittyvä kärsimättömyys eivät ole minulle luontevaa. Kirkon uskosta. Sen aiheena oli ”Mihin minä uskon”. Mäkinen sanoo, että hiljaisuuden ja vaikenemisen teema on tullut hänelle pikku hiljaa vuosien myötä yhä tärkeämmäksi. Kuljemme syntymästä kuolemaan, mutta ei kristinuskossa pysähdytä siihen. Mäkinen on kertonut tapauksen kirjassa Piispanpolku 10, jossa hän ja yhdeksän muuta virassa olevaa piispaa kertoo hengellisestä matkastaan. Mäkisen mielestä on tärkeää huomata, että evankeliumien kertomuksissa on yksi kohta, jota ei kerrota. – Mutta miten kuvata tai puhua Jumalasta. Hän sanoo jopa, että kertomus on uskon äidinkieli. Mäkisen mukaan tilanteen laajempana taustana oli pietististaustainen ajatus henkilökohtaisesta todistuksesta. Mäkinen saa kuulla varsinkin herätyskristilliseltä suunnalta kritiikkiä, miksi hän ei puhu selkeästi ja suoraan uskostaan. – Vai onko jonkun mielestä Jumalan ihmiseksi tuleminen jotenkin käsitettävä juttu. Teini-ikäisen kuulijakunnan tilalla ovat nyt kaikki suomalaiset. Tässä mielessä olen joskus mediassa epäviihtyvyysalueellani. Evankeliumit ovat kertomista, eivät niinkään selittämistä. – Tuolloin koin varmaankin, että ei ole kyse minun uskostani, sen vahvuudesta tai heikkoudesta, vaan uskosta johon saan liittyä. – Enpä tiedä, voidaanko tapakulttuuria palauttaa siihen, että joulun ja pääsiäisen kertomuksilla uskosta on tietyt eronsa ja roolinsa. Ylipäänsä elämän synty on ihme. Joulu on suositumpi ja laajemmin vietetty juhla kuin pääsiäinen. Nimittäin se, mitä tapahtuu pääsiäisyönä. 2 01 5 hAAsTATTelU Arkkipiispa Kari Mäkinen pohtii, kuinka uskosta ja Jumalasta tulisi puhua. K oulupoikana Tampereella Kari Mäkinen lupautui pitämään lyseossa aamuhartauden. – Jos ajatellaan miten Jeesus puhui, niin iso osuus on kertomuksella. Kertomus on uskon äidinkieli Viime kädessä Jumalan todellisuus on sellaista, jota voidaan vain ihmetellä. Hän ei sinänsä arkaillut puhua vakaumuksestaan ja koki uskontunnustuksen keskeiseksi uskonsa kiteyttäjäksi. 1 1 . Yrittää voi ja pitää, mutta johonkin jää aina kohta, jossa huomaa, että nyt minun on vaiettava. Neljäs kuningas ehtii vasta ristille ja hukkaa Jeesus-lapselle tarkoittamansa lahjat matkalla, kun jakaa ne apua tarvitseville. Ja se, että Jumala tulee jakamaan ihmisen todellisuuden, on todella kummallinen juttu, ei sellainen, että se voidaan selittää ja panna pakettiin. Joulu ja pääsiäinen osuvat Mäkisen mielestä elämän ja uskon syviin ja tosiin kerroksiin. Miten kertoa uskosta tietyssä tilanteessa tietynlaiselle kuulijakunnalle. Mäkinen huomasi, että helpommin sanottu kuin tehty. – Pääsiäinen osuu elämän traagisuuteen syvemmälti, ja ylösnousemus on sitä taustaa vasten käsittämätön valo. – Se on ihan uskomme ytimessä. Koulun aamuhartaus on nyt television suora ajankohtaislähetys. Mäkinen viittaa neljännen kuninkaan legendaan, joka yhdistää joulun ja pääsiäisen. Seurakunnissa on paljon puhetta uskosta, ja aiheesta on luettavissa hyllymetrikaupalla kirjoja. Mäkinen näkee, että tällainen kertomistapa sisältää merkityksen, että siinä mikä on uskon kaikkein syvintä olemusta, on jotain mitä ei voi inhimillisillä keinoilla lähestyä. Tässä jännevälissä me kuitenkin elämme. Sama jännite, joka vallitsi 1970-luvun Tampereella seurakuntanuorten keskuudessa herätyskristillisen ja liberaalimman uskontulkinnan välillä, vallitsee kirkossa edelleen. – Viime kädessä Jumalan todellisuus on sellaista, jota voidaan vain ihmetellä. Keskiössä on yllättäen se, mistä evankeliumit vaikenevat. Uskonnosta voi Mäkisen mukaan puhua vaikka sosiaalisessa mediassa, koska siinä on kyse liittymisestä inhimilliseen todellisuuteen. Mutta samalla hän ymmärsi, että ei ehkä ole asianmukaista lähteä lukemaan sitä koulutovereille. Se on meidän tavoittamattomissamme. – Viimekädessä kyse on salaisuudesta
Mäkinen sanoo tänä vuonna erityisesti iloinneensa siitä tavasta, jolla suomalaiset ovat ottaneet yllättäen suureksi paisuneen pakolaisjoukon vastaan. Tosin globaalissa ja historiallisessa perspektiivissä elämme juuri nyt Suomessa kaikesta huolimatta poikkeuksellisen turvallisessa ja rauhallisessa tilanteessa. – Kirjoitukseni kirjassa, elämäni ja työni, ehkä ne kokonaisuudessaan ovat yritystä vastata tuohon ongelmaan, kuinka kertoisin omasta uskostani. Ollaan Lähi-idässä, epävarmuuden keskellä. Mäkisen ajatukset kiertyvät luottamukseen, joka on ihmisellä syvällä, kauempana kuin muisti. 1 1 . OllI Seppälä Joulukertomuksesta löytyy pakolaisuuden teema ja pelon elementti. Piispanpolku 10 -kirjan mukaan hän ei muista. – Kaikkeen elämään kuuluu aina epävarmuus ja arvaamattomuus. Joulukertomuksesta löytyy pakolaisuuden teema ja pelon elementti. Tätä luottamusta hän on oppinut sanoittamaan Raamatun kertomuksilla ja kristinuskon avulla. KOTIMAA 110 VUOTTA 5 Ko t i m a a 2 6. 2 01 5 Joulun kertomuksessa on paljon sellaista, johon moni pystyy myönteisellä tavalla samastumaan, kuten lapsen ja vanhempien välinen suhde. – Seurakunnat ja vapaaehtoiset ovat kantaneet vastuuta. Mäkinen uskoo, että erityisesti tänä jouluna moni myös ajattelee, minne tapahtumat maantieteellisesti sijoittuvat. Mäkinen muistuttaa, että kuvitelma elämästä, joka on turvallista, järkkymätöntä ja suojattua, ei ole todellista elämää. pa s i le in o. – Joosef ja Maria ovat kaukana kotoa, he ovat matkalla ja turvattomassa asemassa. Mutta kuinka koulupoika Kari Mäkinen ratkaisi Tampereen lyseon aamuhartaudessa jutun alussa kerrotun ongelman
Huonoina aikoina yksilö turvaa instituutioihin, jotka ylläpitävät vakautta, perinteitä ja turvallisuuden tunnetta. Kirkon tutkimuskeskuksen vs. KuVa: MaRKo Junttila / VastaValo Kun ihmisillä menee hyvin, yksilökeskeisyys kukoistaa ja oman elämän projekti on keskiössä. OllI seppälä Kirkkoon liittyy tänä vuonna ennätysmäärä ihmisiä. Mutta nyt on päinvastaistakin kerrottavaa. Silloin kirkko ei tunnu niin kiinnostavalta, Ketola sanoo. Kun ajat ovat huonot, kirkon arvo nousee ihmisten mielissä. Kirkon tutkimuskeskus ei ole vielä ehtinyt syventyä yksityiskohtaisesti kirkkoon tänä vuonna liittyneiden tietoihin, kuten esimerkiksi heidän ikäänsä. Miksi kirkkoon liittyminen on nyt nousussa. – Yleensäkin kirkkoon liittymisen kynnys on korkea, ja jos ihminen sen päätöksen on tehnyt, hän ei yleensä hevin enää eroa. Ko t i m a a 2 6. Viime viikon torstaihin (19.11.) mennessä kirkkoon on liittynyt yli 16 000 ihmistä. Hän pitää sitä marginaalisena ilmiönä. Onko ilmassa jotain kirkkomyönteistä. Viime vuosina epävarmuuden tunnelmaa ovat ylläpitäneet muun muassa Ukrainan tilanne, Syyrian sota, Isis ja Pariisin terrori-iskut. 1 1 . Ko t i m a a 2 6. – Uskontotieteellisestä ja sosiologisesta näkökulmasta katsottuna kirkkoon luottaminen liittyy epävarmoihin aikoihin. Kriisitietoisuus Suomen talouden alakulosta on myös levinnyt laajalle. Tunnekuohussa eronneet saattavat asiaa harkittuaan palata takaisin. Kirkkoon liittymisen ennätys on mennyt rikki. – Nyt voi tapahtua liikennettä myös kirkkoon päin. Viime vuosina mediassa on kerrottu usein kirkosta eroamisen ennätyksistä. Ketola pohtii viime vuoden syksyistä eduskunnan avioliittolakipäätöstä, jonka ympärillä käyty kiihkeäkin keskustelu synnytti kirkosta eroamisen aallon. Kuvassa Rovaniemen kirkko. – Toisaalta, koska eroajia on viime vuosina ollut paljon ja kirkkoon kuulumattomia on entistä enemmän, myös mahdollisten liittyjien joukko on entistä suurempi, Kimmo Ketola muistuttaa. 2 01 5 6 KOTIMAA 110 VUOTTA Kirkkoon on liittynyt ennätysmäärä ihmisiä jäsenyys Vaikeat ajat nostavat kirkon arvoa ihmisten mielissä. KIrKKOOn lIITTyneeT. Sama asia, eli kirkon myönteinen suhtautuminen uuteen avioliittolakiin tuo myös ihmisiä kirkon jäsenyyteen. Kirkon jäsenmäärä 31.10.2015 4 018 254. johtaja Kimmo Ketola ei usko kirkkoon liittymisen johtuvan mistään yksittäisestä mediassa esillä olleesta asiasta tai jonkun kirkon johtajan tai poliitikon sanomisista. Ketola ei kuitenkaan usko jojomaiseen liikkeeseen, jossa kirkosta erotaan ja siihen liitytään vuoron perään. – Kun ihmisillä menee hyvin, yksilökeskeisyys kukoistaa ja oman elämän projekti on keskiössä. 2 01 5 6 KOTIMAA 110 VUOTTA 5000 10000 15000 20000 13 28 4 13 62 3 14 10 8 14 65 3 15 70 1 16 64 2010 2011 2012 2013 2014 2015 19.11.2015 mennessä. Onko taustalla jokin yksittäinen tapahtuma, kuten on aiemmin ollut kirkosta eroamisen tilastopiikkien kohdalla. 1 1 . Edellinen ennätys, 15 700 kirkkoon liittynyttä, oli viime vuodelta. Kirkosta eroamisia näyttäisi tänä vuonna olevan maltillisesti eli edellisvuosia vähemmän. Hyvät ajat tietävät kirkolle vaikeuksia. Sellaisiin kuin poliisi, armeija ja kirkko. Taustatiedoista saattaisi löytyä selitys, miksi juuri tänä vuonna liittyviä on paljon. Perinteisiä syitä kirkkoon liittymiselle ovat vuodesta toiseen olleet perhejuhlat, häät ja mahdollisuus päästä kummiksi. Kirkon arvo nousee esiin ja korostuu Ketolan mukaan silloin, kun kollektiivinen identiteetti, perinteiden merkitys ja elämän jatkuvuuden elementit tulevat ajankohtaisiksi
2 Pysymällä kirkkona, joka kertoo Jeesuksesta. Urkuhanketta voi tukea muun muassa ostamalla itselleen elämyksellisen urkutunnin, musiikkiesityksen tai nimikkopillin. Joskus näkyminen on tarpeen spektaakkelien ja tapahtumien kautta, mutta kasvot voivat näkyä eri tavoin, pienesti tai isosti. Teemu Laajasalon teesit: 1 Olemalla paikallinen. Jos yrittää olla jotain muuta, hukkaa paitsi identiteettinsä, myös uskottavuutensa. Ei kasvottomuudelle! 4 Vastaamalla tarpeeseen. Seurakuntalaisen pitää saada olla työntekijä ja työntekijän pitää saada olla seurakuntalainen. Ja n i la U k k a n en Ja n n e S im O JO k i. TUIjA PyhärAnTA Urut osin joukkorahoituksella Piikkiössä Seurakuntalainen voi ostaa itselleen nimikkopillin lisäksi urkutunnin tai musiikkiesityksen. Ruoka. Pitää kysyä, mitä ilman ihminen ei arjessa pärjää. Hermonen toivoo, että uudet urut saataisiin käyttöön viimeistään keväällä 2017. Me tarjoamme musiikin, muut hoitakoot ruuat, lahjat ja joulukirkon. 2 01 5 Seurakuntalaiset voivat tukea kirkon urkuhanketta ostamalla itselleen urkupillin. Ihmisten pitäisi tuntea toisensa. Vuonna 2003 toimintansa aloittanut Jouluradio on kasvanut valtakunnalliseksi radiokanavaksi, jolla oli viime vuonna yli puoli miljoonaa viikkokuulijaa. Pitää kiinnostua eniten niistä, jotka ovat vähiten kiinnostuneita meistä. Kaikki osallistujat saavat muistoksi kunniakirjan, ja heidän nimensä julkaistaan Piikkiön urkujen historiikissa sekä kirkkoon tulevassa taulussa. Jouluradion menestyksen salaisuus on toimituspäällikkö Riitta Kalliorinteen mukaan yksinkertainen: Jouluradio tarjoaa ihmisille sitä, mitä he haluavat. Näkyä voi kadunkulmassa kirkon kasvona, pappina, työntekijänä, luottamushenkilönä, mutta ennen kaikkea seurakuntalaisena. Pieni pilli maksaa 30 euroa ja näkyvä julkisivupilli 1000 euroa. KOTIMAA 110 VUOTTA 7 Ko t i m a a 2 6. jUssI ryTKönen ei kasvottomuutta Tulevana sunnuntaina Hoosianna kajahtaa paitsi kirkoissa ympäri Suomen, myös perinteisen Jouluradion taajuuksilla. Seura. Roolit ovat erilaiset, mutta niitä on hyvä aktiivisesti rikkoa. – Osallistuminen luo suhteen urkuihin, sanoo kirkkoherra Merja Hermonen. Päätös urkujen hankinnasta tehtiin 2004, minkä jälkeen seurakunta aloitti säästämisen. Jouluradio aloittaa lähetyksensä puoliltaöin sunnuntaina Hoosiannalla, jonka on tänä vuonna sovittanut jazz-yhtye Sointi Jazz Orchestra. nOOrA WIKMAn-hAAVIsTO Joulumusiikin asialla Jouluradio järjestää tänä vuonna myös joulumusiikkireivit. Lisäksi joukkorahoitusta on tähän mennessä kerätty noin 10 000 euroa. – Jouluradio on vahva verkkomedia, joka on joulumusiikin asialla. Ennen liittymistään seurakuntayhtymään Piikkiön seurakunta oli säästänyt niitä varten 106 000 euroa. Vuosien saatossa Jouluradio on laajentunut pääkanavasta kahdeksan kanavan tuoteperheeksi ja verkkomediaksi. 1 1 . Menestys ei silti tule itsestään vaan on kovan työn takana. Piikkiön kirkkoon hankitaan uudet urut seurakuntalaisten tuella. – Osa menestystä ovat myös nuoret ja lupaavat ammattilaiset, jotka tuovat uusia juttuja ja nykyaikaista mediaa. Kun julistus ja oma identiteetti ovat kunnossa, voi hyvillä mielin kalastaa kaikilla verkoilla. Nyt loput summasta on merkitty yhtymän talousarvioesitykseen vuosille 2016–2017, jota yhteinen kirkkovaltuusto käsittelee joulukuussa. 5 Luopumalla teatteritai palveluidentiteetistä. kUva: Olli SePPälä Kotimaa pyysi vuoden papiksi valitulta Helsingin Kallion kirkkoherralta Teemu Laajasalolta viisi teesiä siitä, millä tavalla Suomen luterilaisen kirkon seurakunnat voisivat kohdata hyvällä tavalla jäseniään yhä kaupunkimaisemmissa toimintaympäristöissä. Uusien urkujen hankinta on ollut Piikkiössä vireillä vuodesta 1994, jolloin edellisten urkujen todettiin tulleen käyttöikänsä loppuun. 3 näkymällä kadulla. Uusien urkujen hinnaksi on purkuja rakennustöineen arvioitu noin 400 000 euroa. Seurakunta itse tietää ja tuntee ympäristönsä ja ulkopuolelta voi vain rohkaista ja peilailla tekemistä. Kunhan näkyvät. Vuonna 2010 Piikkiön seurakunta liitettiin Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään. Sen jälkeen yhtymä on esittänyt seurakunnalle 100 000 euron investointirahaa urkujen peruskorjaukseen, mutta Hermosen mukaan urkuja ei kuitenkaan kannata enää korjata. Seurakunta on kulmakunta, jossa on seuraa. Harrastukset. Kokonaisen äänikerran saisi itselleen 20 000 eurolla. Riitta Kalliorinteen mukaan Jouluradion tavoitteena ei ole laajentua yleiseen joulutunnelmointiin
Leirit, retket ja englanninkieliset messut kiinnostavat. Maahanmuuttovirasto edellyttää, että opistolla on alaikäisille opintosuunnitelma ja lisäksi jokaiselle on räätälöitävä henkilökohtainen opintopolku. Kangasalan seurakunnan järjestämiin kahteen Ystävyyden iltaan saapui kumpaiseenkin kaksi bussilastillista turvapaikanhakijoita. Rovaniemellä maahanmuuttajia kiinnostaa esimerkiksi kansainvälinen Bible Study -ryhmä, jossa opiskellaan Raamattua. Kaikissa vastauksissa ilmeni, että myös muslimit ovat olleet halukkaita osallistumaan hengellisiin konsertteihin ja messuihin sekä saamaan lisää tietoa kristinuskosta. Jyväskylässä sijaitsevan Huhtasuon kirkon toimintaan osallistuu jatkuvasti noin 150 uutta ja aiemmin tullutta turvapaikanhakijaa ja maahanmuuttajaa. – Osalla kristityksi kääntymisen motiivit ovat ilmeisen vilpittömiä, koska Isis on kylvänyt heidän kotiseuduillaan kauhua. 1 1 . Järvenpään seurakuntaopistossa toimii 24-paikkainen alaikäisten turvapaikanhakijoiden majoitusyksikkö, jossa nuorten tukena on yhdeksän hengen moniammatillinen ohjaajatiimi. 2:1-14 Suomen Pipliaseura | myynti | myynti piplia fi | www pipliakauppa fi ` ???t ????. 2 01 5 8 KOTIMAA 110 VUOTTA Ko t i m a a 2 6. Kauhavalla puolestaan ylistysmessuun osallistui 120 turvapaikanhakijaa. Varhaisnuorille tarkoitettuun iltaan osallistui puolestaan parikymmentä turvapaikanhakijalasta vanhempineen. 1 1 . BIBLE JOURNALING Leveämarginaalisessa Uudessa testamen tissa on värityskuvia ja tyhjiä sivuja skräppäi lyyn TILAA ENNAKKOON! TULOSSA! Luuk. IKUINEN YSTÄVÄ RIIPUS Itsellesi tai ystä välle oma hopeinen suojelu senkeli PÄIVÄÄ RAAMATUN KERTOMUKSIA Lastenraamatussa jännittävä kertomus jokaiselle päivälle NIMIPAINATUS Kultainen lahjansaajan nimipainatus nahkakantiseen Raamattuun tai virsi kirjaan Tutustu upeisiin kansiväreihin www pipliakauppa . MuuSeurakuntien toiminta kiinnostaa myös muslimeja Kristilliset opistot tukevat alaikäisiä yötäpäivää Maahanmuuttovirasto ostaa yhdeksältä kristilliseltä kansanopistolta majoitusja opetuspalveluita Suomeen yksin saapuneille alaikäisille turvapaikanhakijoille. Turvapaikanhakijat ovat osallistuneet seurakuntien järjestämiin musiikkitilaisuuksiin. Joukossa on vain yksi kristitty perhe, mutta kirkossa pidettyihin messuihin on osallistunut noin 15 henkeä. Seurakunta suunnittelee myös rippikoulun aloittamista, koska 5–10 turvapaikanhakijaa on ilmaissut halukkuutensa osallistua sellaiseen. DAnIelle MIeTTInen toin kiinnostus liittynee haluun saada turvapaikka, kertoo Vihdin kirkkoherra Pekka Valkeapää. Pienessä, alle 3 000 jäsenen Tervolan seurakunnassa Lounais-Lapissa pyhäinpäivän kynttiläkirkkoon osallistui kymmeniä turvapaikanhakijoita. Turun Mikaelinseurakunnassa on pyörinyt jo muutaman vuoden ajan rippikouluryhmiä maahanmuuttajille. Osallistujia ryhmässä on yleensä kerrallaan 4–8 henkeä ja ryhmiä pidetään kahdesta kolmeen vuosittain.. Turvapaikanhakijat ovat kuitenkin halunneet lähteä myös hengellisiin tilaisuuksiin keskuksen ulkopuolelle. Myös jumalanpalvelukset kiinnostavat. Kotimaa lähetti 16 seurakuntaan eri puolille Suomea kyselyn turvapaikanhakijoiden osallistumisesta seurakunnan toimintaan. 8 KOTIMAA 110 VUOTTA Ko t i m a a 2 6. Kristityiksi kääntyneitä muslimeja Suomen evankelis-luterilaisissa seurakunnissa on vielä verrattain vähän. L änsi-Uudellamaalla sijaitsevaan Vihtiin saapui tänä syksynä 109 uutta turvapaikanhakijaa, jotka asuvat seurakunnan omistamassa ja ylläpitämässä Riuttarannan leirikeskuksessa. Vieraille oli tarjolla arabiankielisiä esitteitä Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta sekä Uusia testamentteja. 2 01 5 www piplia fi . Opistot sijaitsevat Raudaskylässä, Oravaisissa, Loimaalla, Järvenpäässä, Turussa, Valkealassa, Savonlinnassa, Kiteellä ja Lieksassa. ™ Piplian jou l u uutuuksia! TUrVApAIKAnhAKIjAT Kääntymyksen motiivina on usein kristittyjen antama apu ja väkivallattomuus. Kiinnostusta rippikouluun on kuitenkin laajasti. – Nuoria varten on paikalla ammattilaisia vuorokauden jokaisena tuntina, vastaava ohjaaja Sanna Kortelainen kertoo. Opistolla tulee olla kymmentä lasta kohden vähintään kolme työntekijää hoitoja kasvatustehtävissä. Monin paikoin seurakunta on organisoinut vastaanottokeskuksiin tunnustuksetonta toimintaa kuten kielikoulutusta, perhekerhoja tai pelaamista ja urheilua. Kotkassa on toteutettu Maailmojen messuja, joissa on ollut mukana erityisen paljon aktiivisia kristittyjä maahanmuuttajia. Turun Mikaelinseurakunnan leiripäiviin, gospel-konsertteihin sekä teeiltoihin on osallistunut keskimäärin noin sata turvapaikanhakijaa kerrallaan
1 1 . He ovat kuitenkin kokeneet kirkolta saamansa avun niin merkittävänä, että haluavat tietää lisää kristinuskosta, kertoo kirkkoherra Jouni Lehikoinen. Vapaiden suuntien edustajat kuten helluntailaiset tai vapaakirkolliset ovat olleet monin paikoin nopeita, notkeita ja aktiivisia turvapaikanhakijoiden kohtaamisessa. Uusien turvapaikanhakijoiden joukossakin on rippikoulun aloittaneita. Työvaatteet lahjoitti YIT. Tervolassa yksi nuori mies on ilmaissut haluavansa muuttaa uskontokuntaa. kuVa: MaTTI PIRhonen Motiivi kääntymykseen on, että lähtömaassa muslimit tappavat toisiaan ja kristittyjä, mutta kristityt eivät tapa ketään. Mänttä-Vilppulan seurakunnassa rippikouluun haluaa kaksi ja Kotkassa kolme turvapaikanhakijaa. 1 1 . Oulun seurakunnissa kasteopetukseen osallistuu tällä hetkellä noin 15 turvapaikanhakijaa. 2 01 5 KOTIMAA 110 VUOTTA 9 Ko t i m a a 2 6. – Hän on kertonut syyksi sen, että Irakissa sunnimuslimit tappavat shiiamuslimeja ja molemmat näistä tappavat kristittyjä, mutta kristityt eivät ole tappaneet siellä ketään, kirkkoherra Heikki Holma sanoo. – Koen, että teemme vapaiden suuntien kristittyjen kanssa samaa työtä ja ihailen sitä, miten he saavat paljon aikaan pienillä resursseilla, sanoo kansainvälisen työn pastori Terttu Laaksonen Oulusta. – Minua pyydettiin käyttämään loppupuheenvuoro ja pitämään loppurukous. Mäntässä luterilainen seurakunta ja helluntaiseurakunta ovat vetäneet yhdessä kansainvälistä raamattupiiriä viime keväästä lähtien. Tilaisuus oli mielenkiintoinen, kertoo luterilainen Mänttä-Vilppulan seurakunnan kansainvälisen työn pappi Jari Välimaa. EMIlIA KArhU. – Kristityiksi kääntyneitä muslimeja seurakuntaamme kuuluu jonkin verran. Siellä on aloitettu myös kaikille avoin, arabiaksi tulkattu kurssi kristinuskosta kiinnostuneille. Aivan äskettäin irakilaissyntyinen julistaja veti helluntaiseurakunnan tilaisuuteen lähes 30 muslimia. KOTIMAA 110 VUOTTA 9 Ko t i m a a 2 6. 2 01 5 Vihdin seurakunnan ylläpitämästä Riuttarannan vastaanottokeskuksesta lähti ryhmä turvapaikanhakijoita metsätöihin yhdessä suomalaisten kanssa. Kerromme heille heti, että kristityksi kääntyminen ei auta turvapaikan saamisessa. Jyväskylässä rippikouluun osallistuu muutama turvapaikanhakija vuosittain. Joillain paikkakunnilla vapaiden suuntien toiminta on koettu vastaanottokeskuksissa liian aggressiiviseksi käännyttämiseksi. He ovat järjestäneet kokouksiinsa arabiankielisiä julistajia ja jotkut turvapaikanhakijat ovat käyneet kasteella. Valtaosin kristityillä on kuitenkin maahanmuuttajien keskuudessa toimivaa yhteistyötä yli tunnustuskuntarajojen
10 KOTIMAA 110 VUOTTA Ko t i m a a 2 6. 2 01 5. 1 1
2 01 5 Toistaiseksi viimeiset S uonenjoelta kotoisin ollut Daniel Putkonen mestattiin vuonna 1825 rangaistukseksi siitä, että hän oli kumauttanut juopottelukaverinsa hengiltä koivuhalolla. Daniel Putkonen mestattiin rauhan aikana. Vastaesityksen kuolemanrangaistuksen säilyttämisen puolesta teki Veikko Vennamo (smp.). Hän on oikeusministeri, joka puhuu oman hallinnonalansa ydinasiasta. Pari viikkoa ennen jatkosodan loppua, syyskuun toisena päivänä 1944, ampui sotilaspoliisin teloitusryhmä karkuruudesta, vakoilusta ja maanpetoksesta tuomitun turkulaisen Olavi Laihon. Kuolemanrangaistuksen ei ole osoitettu ehkäisevän tai edes vähentävän rikollisuutta. Hänen jälkeensä on kuolemantuomioita pantu Suomessa toimeen vain poikkeusoloissa. Meillä on oikeusministeri, jonka moraalisen ja oikeusfilosofisen ajattelun lepatusta eivät YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Euroopan ihmisoikeussopimus, Suomen perustuslaki tai kristillisten kirkkojen opetus ihmisarvosta ja elämän pyhyydestä juuri himmennä. m a t ti k a r p p in en. Seuraavana päivänä ammuttiin kolme vakoilusta tuomittua venäläistä. Hetken se hivelee, kaiken se tahrii. Työmies Putkonen on toistaiseksi viimeinen rauhan aikana Suomessa teloitettu ihminen. Kirjoitin ”toistaiseksi”, sillä nyt meillä on kuolemanrangaistusta kannattava oikeusministeri. Mikä tarkoittaa samaa kuin nimimerkki Joukko Huolestuneita Kansalaisia. Lindström oli ilmaissut sen jo aiemmin. JAAKKO HeInIMäKI Kirjoittaja on helsinkiläinen pappi ja tietokirjailija, joka pitää hyvästä ja inhoaa pahaa.Palaute: toimitus@kotimaa.fi KOlUMnI Kuolemanrangaistuksen pointti on siinä, että kosto on suloinen kuin verimakkara. Kuolemanrangaistus on alistuneen ja neuvottoman yhteisön housuun hujahtanut hätäpaska. Hän on toistaiseksi viimeinen Suomessa teloitettu suomalainen. Lynkkausmieliala näyttää olevan populistipuolueen keino kerätä kannatusta. Kuolemanrangaistusta pohdiskeleva oikeusministeri ei ole kuka tahansa Jarppa. Oman kuolemanrangaistusta puoltavan kantansa ministeri Lindström pukee poliitikkopuheeksi: ”Kyllä voisin harkita asiaa, mutta en millään lailla ole sitä edistämässä”. Kuolemanrangaistus poistettiin Suomen laista vuonna 1972. Ministerin kannatus tuskin vielä merkitsee oikeusministeriön alaisten pyövelien virkojen perustamista, mutta osoittaa se kuitenkin niin kutsutun poliittisen tahtotilan. Mikä tarkoittaa sitä, että järkiperusteita ei ole. Ministeri Lindströmin kanta on Yleisradion haastattelusta viime viikon lopulta. Kuolemanrangaistuksen pointti on siinä, että kosto on suloinen kuin verimakkara. 1 1 . Kuolemanrangaistuksen kun voi ihan hyvin perustella kansalaisten yleisellä oikeudentunnolla. Se ei silti ole kuolemanrangaistuksen pointti. KOTIMAA 110 VUOTTA 11 Ko t i m a a 2 6. Hän on perussuomalaisten Jari Lindström. He ovat toistaiseksi viimeiset Suomessa valtion teloittamat ihmiset. Hänen kantansa oli yleisessä tiedossa Sipilän hallitusta kootessa. Sen jälkeen asia oli eduskunnassa tapetilla vuonna 1994, kun kansanedustaja Marita Jurva (smp.) toivoi kuolemanrangaistuksen palauttamista
2 01 5 1905. Kotimaa syntyi tilanteessa, jossa kirkko ja sen arvomaailma joutuivat yhteiskunnassa uudella tavalla haastetuksi. KuvituKset: Karoliina pertaMo. 1 1 . Myös koko kirkon omat asiat uutisoitiin. 12 KOTIMAA 110 VUOTTA Ko t i m a a 2 6. Kotimaa oli kirkon tapa osallistua yhteiskunnan keskusteluun ja antaa foorumi kirkon äänelle
Kiitos koko lehdelle kaikesta tähänastisesta ja menestystä muuttuvassa ajassa. Niin tekevät monet muut kristilliset lehdet. Kotimaa on seurannut tapahtumia, uutisoinut ja kommentoinut, heijastellut muutoksia ja ajanut niitä, mutta kertonut myös muutosten vastavoimista. Olen saanut kasvaa ja kipuilla kristittynä Kotimaata lukien. 2 01 5 KOTIMAAlle KIITOs Kotimaa-lehti ei sitä lukiessa aiheuta minussa uskonnollista ahdistusta. Se puhuu asioista niiden oikeilla nimillä ja sijoittaa kaiken lempeästi kirkollisen elämän kontekstiin. Se ei tyrkytä uskoa, vaan kannattelee sitä. Kotimaa on ollut samalla kertaa kirkon uskollinen kanssakulkija sekä rehellinen ystävä.. Kotimaa-lehden kristillisyys on arjessa läsnä olevaa ja hyväksyvää. 1 1 . Jaakko Löytty, lauluntekijä OTIMAA kirkon matkassa Kotimaa-lehti perustettiin vuonna 1905 tilanteessa, jossa kirkon asema haastettiin yhteiskunnassa uudella ja rajulla tavalla. Kiitos erityisesti Heikki Tervosen ja Jussi Rytkösen teologisille artikkeleille ja avauksille. KOTIMAA 110 VUOTTA 13 Ko t i m a a 2 6. Yhteiskunta oli mullistusten kourissa ja liikkeessä, joka jatkuu vielä tänäänkin
Pakollinenko vai valinnainen siviiliavioliitto 17.3.1911 Erään seurakunnallisen elämän alalla tapahtuneen selkkauksen johdosta 10.4.1912 Miten nuoret kirkolle ja – kirkon Herralle. Vuoden 1906 alusta lähtien lehti on ilmestynyt eri aikoina kolme kertaa viikossa, kahdesti viikossa ja viikoittain. Venäjän lehdet eivät saa kirjoittaa uskonnonvapauslaista 11.4.1930 Koko kristikuntamme herättävä tietämään, mitä ajan kello on lyönyt 21.8.1931 Radioaamuhartaudet alkavat maanantaina klo 8,30 Helsingin Vanhasta Kirkosta 4.3.1932 Hitlerin kunnianhimo: saada antaa työmiehelle oikeus uskoon ja isänmaahan. 1900-luku Automobiili evankeliumin palveluksessa 30.12.1905 Papin virkamatkat ja kenen hevosella. Kehitys kulkee päinvastaiseen suuntaan kuin pitäisi 15.1.1929 1930-luku Bolshevistien uskonnonvapaus. uutisotsikot Uutisten kautta hahmottuu maailmanmeno meillä ja muualla sekä Kotimaan 110-vuotinen taival. Vuosien myötä otsikointi on tullut informatiivisemmaksi ja iskevämmäksi. Lattiallakin maataan 23.2.1937 Kirkon itsehallintoa on laajennettava. Kotimaan otsikot ovat heijastelleet ajan arvoja ja uutiskäytäntöjä. Sosiaalisen median virrassa silmiin sattuu myös aika ajoin ketterän verkkomedianne uutislöydöt. 18.3.1924 Englannin kirkko tunkeutumassa Suomen Lähetysseuran työmaalle 13.2.1925 Sielunhoitotyö ja siveelliset olot sotaväessä 3.9.1926 Suomen ensimmäiset kirkolliset laulujuhlat 23.8.1927 Pikkukirkkoliike vakiintunut työmuodoissaan Viipurissa 2.3.1928 Suur-Helsingin hengellinen hoito. Kotimaa avaa perehdyttävällä tavalla kirkon arkea päättäjälle. Syvää uskonnollista nälkää 11.9.1936 Yömajoissa Helsingissä tungosta. Toivotan Kotimaalle onnea, tyytyväisiä lukijoita ja rohkeutta elää ajassa, pysyvää suurta sanomaa silti mukana kannatellen! Annika Saarikko, kansanedustaja (kesk.). Wapaakirkollisen liikkeen nykyisestä järjestäytymispyrkimyksestä 10.2.1916 Uudenvuodenpäivä itsenäisen Suomen kansalliseksi rukouspäiväksi 7.12.1917 Kristillistä työtä sotavankien ja haavoittuneitten hyväksi 19.3.1918 Suomen ruotsalaisetko omaksi kirkkokunnaksi. 23.5.1919 1920-luku Maailman horjuva taloudellinen asema ja merimiehet 26.4.1921 Raittiustaistelu kansainvälisenä voimainkoetuksena 3.11.1922 Uskonnonvapauslain täytäntöönpano 4.1.1923 Vieläkö uskonnotonta siveysopetusta tullaan tyrkyttämään. 31.3.1906 Ohjesääntöisen ammattihaureuden eli prostitutsionin kumoaminen 30.10.1907 Otollista maaperää sosialidemokratialle 26.2.1908 Kun otsikko pysäyttää Onko Suomen papisto tehnyt voitavansa kiertokoulunopettajain palkkojen parantamiseksi. Pääasiassa maaseutu kansoittaa ne. Lukijoille on kerrottu mitä tapahtuu kirkossa, mistä siellä keskustellaan, miten yhteiskuntamme asiat ovat, mitä mieltä kirkko on yhteisten asioiden hoidosta – maailman asioita unohtamatta. Aluksi otsikointi oli nykymittapuun mukaan oudon toteavaa ja epämääräistäkin. Kaikkien pappien oltava kansallismielisiä 31.8.1934 Synkempiä kuin milloinkaan ennen ovat olleet tässä kuussa Venäjän kristityiltä saapuneet kirjeet 26.4.1935 Liberalismi kukistunut Saksassa sekä politiikassa että teologiassa. Joskus pieni uutinen voi olla se suurin. Yhteiskunnastakin saa lukea usein – hyvä niin. 1 1 . Usein huomaan haastateltaviksi valikoituneen viisaita, elämää nähneitä ihmisiä, joiden ajatuksia lukiessa mieli seestyy ja avartuu. K otimaan näytenumero ilmestyi loppuvuodesta 1905. Ohessa yksi otsikko Kotimaan jokaiselta ilmestymisvuodelta. 2 01 5 kotiMAA puhuu sekä instituutiosta että ihmisistä. 1.9.1913 Itävallan perintöruhtinas arkkiherttua Ferdinand murhattu 1.7.1914 Maailmansota 5.1.1915 – Otsikko toistuu katsauspalstalla samanlaisena miltei jokaisessa lehdessä seuraavina vuosina. 23.4.1909 1910-luku kiinalainen mandariini notkistaa polvensa Jumalan edessä 23.5.1910 Avioliittoasia eduskunnassa. Ellei natsismi auta, mennään kommunismiin 30.5.1933 Saksalaiset papit, joilla on juutalaiset vaimot, eroitetaan virastaan. Vuoden 1920 otsikko valitettavasti puuttuu, sillä vuosikertaa ei löytynyt Kotimaan omasta arkistosta. Kirkkolakikomitea ehdottaa Kirkkohallituksen perustamista 16.3.1937 Suur-Saksan valtakunta on nyt syntynyt 15.3.1938 Neuvostolan jumalattomat harjoittavat 1933 Itävallan perintöruhtinas arkkiherttua Ferdinand murhattu 1.7.1914 14 kotiMAA 110 VuottA Ko t i m a a 2 6. Vapaaehtoistyön valtavan voiman tarinat ja ihmiset niiden takana ovat oikeutettuja uutisaiheita, joita on ilo lukea. Osa otsikoista kertoo olennaisen maailman tapahtumista, osa kuvaa kirkon sisäistä keskustelua
Kansakoulun opetussuunnitelma summittainen. Ajatus lähetystyön liittämisestä kirkon toimintaan hyväksytään 3.10.1941 Bolshevikit ahtaalla Suomenlahdella. Kirkon tuettava siirtoväkeä sen uusilla sijoituspaikoilla 24.4.1945 Kainuu tarvitsee heti kolme kirkkoa. Sotien, koettelemusten ja jälleenrakennuksen aikaa, suuret ikäluokat syntyvät. Ellei avustuslentoja pian päästä alkamaan tilanne vielä pahempi kuin vuosi sitten 29.7.1969 Pastori Päivö Parviainen pelastautuu rosvojen kynsistä pakenemalla Tzeliin 12.7.1949 1940 1944 1940-luku. propagandaa ulkomaisten merimiesten välityksellä 10.5.1938 Kimppuumme on hyökätty 2.12.1939 1940-luku Teidän täytyy kestää, jotta me kestäisimme. Saksalaisia pyydetty vetämään joukkonsa Suomesta 5.9.1944 Kirkon tunnustettava työväen oikeutetut tarpeet. Norjalainen ihanne: yksi pappi 3 000 seurakuntalaista kohden 13.6.1947 Onnellinen avioliitto edellyttää omaantuntoon sidottua siveellistä elämää. Valtiolliset suhteet Saksaan katkaistu. Yleinen on kokemus rintamalla Jumalan varjeluksesta 19.1.1940 Sotilaspapiston johtoon kenttäpiispa päättää kirkolliskokous. 22.2.1952 On käytettävä lukijoiden ymmärtämää kieltä. 2 01 5. Pastori Päivö Parviainen pelastautuu rosvojen kynsistä pakenemalla Tzeliin 12.7.1949 1950-luku 1940-luku kirkolle uudistusten aikaa. Kiinnostus kirkollisiin uutisiin yhä kasvamassa 17.7.1953 Auttava käsi ojennettava yli yhteiskunnallisten kuilujen. Naisteologeilla ylituotannon vaara 27.3.1962 Luterilaisen kristikunnan edustajat koolla Helsingissä 30.7.1963 Heikompien hoivaaminen on diakonian elinehto 4.8.1964 Kirkko ja mainonta. 13.4.1951 Kristillisen kasvatuksen rintama saatava tähänastista yhtenäisemmäksi. Ihmiskunta uuden keskiajan kynnyksellä. Uusi vakiintunut suhde Raamattuun ilmeisimpiä sota-aikana kypsyneitä tuloksia 18.1.1949 Hyökkäys lähetysasemalla. Seurakunnille entistä suuremmat vapaudet palkkausta järjesteltäessä 10.8.1943 Aselepo Suomen ja Neuvostoliiton kesken. Saksalaisten toiminta itärintamalla kiihtyy 8.4.1942 Kirkollisvirkakunnan palkkausehdotus valmistunut. kOTIMAA 110 VuOTTA 15 Ko t i m a a 2 6. Sodan kokeneet papit olivat tuomassa kirkkoon uusia yhteiskunnallisia työmuotoja, kuten perheneuvonta ja tiedotustoiminta. Vastalauseiden myrsky kirkkojen taholta 8.4.1960 Ei ole olemassa yleispätevää kaavaa kristillisestä perheestä 9.9.1960 Lapin jatkuva teollistuminen antaa seurakunnille uusia tehtäviä. 1 1 . Seurakunnan oltava mukana 19.3.1957 Nuoren kirkon rakennustyö Ambomaalla edistynyt lähes kurkihirteen saakka 8.7.1958 Teatterin ja kirkon yhteinen tehtävä on elämän kunnioituksen julistaminen 20.10.1959 1960-luku Etelä-Afrikan väkivaltaisuudet järkyttävät koko maailman omaatuntoa. Tavattoman suuri osanotto avioliiton luentokursseihin Tampereella 1.6.1948 Kristikunta löytää jälleen elämänsä elähdyttävän perustan. Kirkkomusiikkielämässä paljon kehittämismahdollisuuksia 4.3.1955 Urho Kekkonen tasavallan presidentiksi 15.2.1956 Jumalanpalvelus ei ole papin yksityinen yritys. Loistava ilmavoitto Rukajärvellä. Maallikoiden vastuu jatkuvasti kasvanut. Esitys suosittelee yleensä rahapalkkaa. Tiedotusmiehen käsityksiä monipuolisesta ongelmasta 22.6.1965 Ainoa kristillinen vastaus atomisotaan on ehdoton: ei 26.7.1966 Kristinusko ja marxilaisuus kohtaavat Jyväskylän kuumassa kulttuurikesässä 14.7.1967 Uppsalan kokouksen sanoma kristikunnalle: Luotamme Jumalan lupauksiin profeetallisen vähemmistön uskolla 23.7.1968 Biafra – Afrikan Hiroshima. Tasavallan presidentti avasi Yhteisvastuukeräyksen 2.2.1954 Veltto virrenveisuu todistaa velttoa otetta hengelliseen elämään. Väestön ponnekas oma-aloitteisuus jälleenrakennustyössä odottaa avuksi muun Suomen tukea 15.10.1946 Kirkkoveljien liike kerännyt aktiivisia seurakuntalaisia yhteistyöhön papiston puolesta. Ivaloon ja Kolariin odotetaan kirkkoja 7.4.1961 Kansamme ei ole niin paatunut, että se voisi tehdä syntiä hyvällä omallatunnolla 29.9.1961 Pappispula poistuu 1960-luvun loppupuolella. 25.4.1950 Aikakauden ahdinko on tunkeutunut syvälle kulttuuriimme
1 1 . 20.2.1973 Puukirkkojen kohtalo: yksi toisensa jälkeen tuhkaksi 30.7.1974 Piispa John Vikström kirkolliskokouksessa: me pidämme kirkkoa pystyssä, hullut vievät sitä eteenpäin 7.11.1975 Työttömän mietteitä. Valtaosa käy edelleen eroamassa kirkkoherranvirastossa 30.1.1970 Uhkaako tietokone ihmisen oikeusturvaa. Äitini oli kirkkovaltuustossa. Ahvenanmaa 2014/6610, voimassa 2015, myönnetty 25.8.2014, Ahvenanmaan maakuntahallitus. Vaalien poliittisuus ja tunnukset puheenaiheina 17.11.1978 Suomalaista 71 % uskoo Jumalaan, neljännes rukoilee päivittäin 27.2.1979 1980-luku Piispa John Vikström naispappeusseminaarista: Saman raamattunäkemyksen pohjalta voidaan päätyä vastakkaisiin ratkaisuihin 22.4.1980 Tässä elämä -tapahtuma 150 seurakunnassa 22.1.1981 Yhteiskristillinen seminaari Ryttylässä. Koko ajan Kotimaa on seurannut hyvin aikaansa ja pysynyt sopivan rohkeana. 26.3.1976 Piispa Aimo Nikolainen seurakuntien luottamushenkilöille: Naispappeuden vastustaja toimii kuin rotukiihkoilija 28.5.1976 Martti Simojoki: Poliittinen loiskiehunta ei kuulu kirkkoon 25.3.1977 Seurakuntavaalien ehdokaslistat jätetty. Kotimaan lukijana pysyn kartalla ja saan ideoita myös omaan seurakuntaan. Ihailen kirjoittajia, jotka osaavat sanoittaa tuoreesti sekä älyllisesti haastavasti kunkin viikon teeman. 2 01 5 kIrkOn asioista vain isoimmat riidat ja suurimmat käänteet saavat tilaa valtamediassa. Islam on myös eurooppalainen uskonto 28.2.1982 Kiistelty gospelmessu radioidaan Forssasta 31.5.1983 Onko jooga uskonto. Otan Kotimaan usein mökille viikonloppulukemiseksi. Minun Kotimaani ei hautaudu lukemattomien lehtien kasaan. Kauneimmat Joululaulut kajahtavat rauhan puolesta. 1970-luku kirkosta eroaminen voimakkaassa nousussa. Kirkon tutkimuslaitosta syytetään yksipuolisesta tutkimuksesta 15.3.1984 1963 16 kOTIMAA 110 VuOTTA Ko t i m a a 2 6. Uskonelämän syvenemistä vai amerikkalaista hurmahenkisyyttä. Maria Kaisa Aula, Väestöliiton puheenjohtaja ja vapaa vaikuttaja Martti Simojoki: Poliittinen loiskiehunta ei kuulu kirkkoon 25.3.1977 Voit tukea työtämme myös tekstiviestillä JOULU5 (5€) tai JOULU10 (10€) numeroon 16155 www.kauneimmatjoululaulut.fi Keräysluvat: Manner-Suomi POL-2014-10091, voimassa 2015-2016, myönnetty 23.10.2014, Poliisihallitus. Myös kansanedustaja-aikana laitoin lehden merkille. Kerätyt varat käytetään vuosien 2015-2017 aikana Suomen Lähetysseuran ulkomaantyöhön. Tunnustuksetonta uskonnonopetusta olisi syytä tutkia 3.3.1972 Karismaattinen liike tulossa Suomeen. Joskus osuvat tekstit suorastaan liikuttavat. Muistan Kotimaan jo vuosikymmenien takaa, sillä se tuli jo lapsuudenkotiini. Saatan hiljentyä lehden kera. Yksilön ja yhteisön etujen tasapainottajaksi tarvitaan lainsäädäntöä 27.4.1971 Opetusministeri Ulf Sundqvist: Kirkon luonteeseen sopisi nykyistä enemmän kantaa ottava toiminta. Onko Suomi niin valmis, ettei työtöntä enää tarvita. Seurakunnan päättäjänä kaipaan virikkeitä siitä, mitä muualla tehdään. Pääsen jyvälle kirkon sisällä vaikuttavista virtauksista, jotka eivät ennestään ole minulle tuttuja. Tule mukaan laulamaan ja lahjoittamaan.
Yleisen politisoitumisen ja nuorisokulttuurin leviämisen aikaa. Kirkko opettelee lobbaamaan 20.4.2000 Uskonto arkipäiväistyy, piispan virka korostuu, verotulot vähenevät, diakoniasta Valtiovarainministeri Iiro Viinanen aikoo pakottaa kansan säästämään 20.9.1991 Parisuhderukous tuli kirkkoon 19.11.2010 tulee kriittistä, arvokeskustelu jatkuu… Tulevaisuus tuli taloon 3.8.2001 Eero Huoviselta parisuhdelakiin liittyvä kirje kaikille kirkkoherroille. Uusia seurakuntia syntyi ja kirkkoja rakennettiin myös lähiöihin. 1 1 . Kirkko selviää vain, jos se tuntee jäsenensä ja viestii erilaisille ihmisryhmille eri tavoin 10.5.2012 Osa liberaaleista kannattaa naispapittomia messuja 28.3.2013 Rekisteröity pari lähetystyössä jakaa kirkkoherrojen mielipiteet 6.6.2013 Kirkolla edessä vain hankalia vaihtoehtoja 27.2.2014 Valtio korvaa majoittamisen seurakunnille 8.10.2015 Olli SePPÄlÄ 1960-luku. Keskusta luottaa suomalaisuuteen, vihreyteen ja kansalaisten omatoimisuuteen 10.2.1995 Kirkko haluaa teologisen tiedekunnan Joensuuhun 20.9.1996 Seurakunnat luottavat pääsiäisenä musiikkiin ja näytelmään 27.3.1997 Karismaattisuus sai Tampereen piispan huolestumaan. Totesin silloin, että tämä kaksoistehtävä kuuluu jokaiselle lehdelle, joka on kutsuttu olemaan sekä iäisen että ajallisen kotimaan palveluksessa. Raamatun symboliksi sopii Jumalan silmä 9.10.1992 Lepopäivä vai ostospäivä. Kiinnostus hautausmaakulttuuriin kasvamassa. Muinaisen kaupungin vartijalla oli kaksi tehtävää. Suomi kaupungistuu, maaltamuutto kiihtyy. Kauppojen sunnuntaiaukiolo on periaatekysymys 9.3.1993 Autolautta Estonia upposi Utön edustalla 30.9.1994 Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Esko Ahon mielestä maakuntien Suomi löytää paikkansa Euroopasta. Hänen piti valppain silmin seurata, mitä muurin sisäja ulkopuolella tapahtui ja varoittaa kaupunkilaisia, kun hän näki vaaran lähestyvän. Molemmat tehtävät ovat tärkeitä tänäkin päivänä, mutta nyt kaivataan erityisesti iloisia torventörähdyksiä, kun vartija näkee rohkaisevia aamuruskon säteitä kirkkomme, kansakuntamme ja ihmiskuntamme tulevaisuuden taivaalla. Mutta virkaan kuului myös tarkkailla yön väistymistä ja uuden päivän sarastamista. Nokialla yritettiin kuolleen herättämistä 6.11.1998 Vanhoillislestadiolaisuus on avautumassa internetissä 15.1.1999 2000-luku Asenteissa vielä paljon toivomisen varaa. John Vikström, arkkipiispa emeritus. ”Rukoilen kaikkien puolesta, mutta en voisi siunata parisuhdetta” 22.2.2002 Kiitoksen ja ilon päivä Vammalassa. Turun dancemessu tarjosi musiikillista evankeliumia ja energiaa 29.3.2012 1979 Kuule kirkko, jäsenesi puhuu. 2 01 5 eSiTÄn onnen ja siunauksen toivotukseni ja kiitokseni juhlivalle Kotimaa-lehdelle lainaamalla ajatuksen 100-vuotisjuhlapuheesta 10 vuotta sitten. kOTiMAA 110 VuOTTA 17 Ko t i m a a 2 6. Pyhän Olavin kirkko nousi tuhkasta 8.8.2003 Seksuaalivähemmistöön kuuluva ahdistuu kirkon töissä 14.5.2004 Turun piispaksi valittu Kari Mäkinen: Monitouhuisuudella kirkko ei pärjää 7.10.2005 Uskonnollinen nettikeskustelu innostaa häiriköimään 26.5.2006 Henkisyys haastaa kristilliset kustantajat 18.10.2007 Kirkolliskokouksen arvioitava lähetysjärjestöjen roolia uudelleen 4.1.2008 Kirkon omat tekemiset vaikuttavat kirkosta eroamiseen 12.3.2009 2010-luku Parisuhderukous tuli kirkkoon 19.11.2010 Lapsityö kärsii. Suomen suurin seurakunta aikoo säästää vähentämällä virkoja ja myymällä kiinteistöjä 26.5.2011 Tanssin tahdissa taivaaseen. Polttohautaus ja nimettömät haudat yleistyvät 10.9.1985 Palmeen ammuttu luoti osui jokaiseen ruotsalaiseen 18.3.1986 Billy Grahamin jäähyväiset Suomen kirkolle: Arvioikaa toimintanne uudelleen 1.9.1987 KTK ja Kotimaa tutkituttivat suomalaisten toiveet: Kirkon puhuttava väkivallasta, ihmisoikeuksista, rehellisyydestä 11.4.1989 1990-luku Äänestysaktiivisuus romahti seurakuntavaaleissa kautta maan 16.11.1990 Valtiovarainministeri Iiro Viinanen aikoo pakottaa kansan säästämään 20.9.1991 Maija Sohlman on nainen Raamatun painoasun takana
Kotimaa otti tehtäväkseen rakentaa lukijoidensa identiteettiä suomalaisina kristittyinä. Se kertoi tarinaa kansallisesta ja kirkollisesta yhtenäisyydestä. Kotimaan linja Kansalaissodan jälkeen Kotimaa kannatti Suomeen monarkiaa ja siveellistä kuria. 2 01 5 Kotimaa-Konserni tuki monella tavalla Radio Dein aloitusta 18 vuotta sitten. Kirkon luottamushenkilönä näenkin Kotimaan merkityksen juuri sillanrakentajana eri sukupolville ja luterilaisille yhteisöille. Ensimmäisen toimituspoliittisen linjan muotoili pastori Arthur Malin. Kotimaan alkuvaiheita leimasi kamppailu lehden linjasta. 1 1 . K otimaa-lehden perustamisen aikoihin vuonna 1905 lehdistöllä oli Suomessa pitkälti kansansivistäjän rooli. Kansalaissodan jälkeen Suomessa käytiin kiivasta keskustelua äskettäin itsenäistyneen maamme valtiomuodosta. 1920–30-luvuilla Kotimaassa oltiin vakavasti huolestuneita sekä kansakouluettä oppikoulunuorison siveellisestä tilasta ja sukupuo1981 1992 18 Kotimaa 110 VUotta Ko t i m a a 2 6. Siksi arvostimme Kotimaa24:n ääniuutisia Radio Deissä. Sotien jälkeen lehti alkoi puolustaa vahvasti uusia työmuotoja, kuten sairaalasielunhoitoa ja perheneuvontatyötä, jotka tavoittivat muitakin kuin seurakunta-aktiiveja. Olisin toivonut niille jatkoa ja laajempaa tukea kirkoltamme, jonka mediaratkaisuja en aina ole ymmärtänyt. Kirkolla täytyy tulevaisuudessakin olla myös oma riippumaton media. Kirsi Rostamo, Radio Dein toimitusjohtaja, päätoimittaja. Kirkonmiesten mukaan monarkia olisi palvellut lujaa järjestystä, jota maan tulevaisuus edellytti anarkististen ilmiöiden vastapainoksi. Valtaosa Kotimaassa haastatelluista ja kirjoittaneista kannattivat Suomeen monarkiaa, koska heidän mielestään tasavaltalaisuus oli avannut punaisille tien kapinaan. Tänä vuonna päätoimittaja Mari Teinilä , Olli Seppälä ja Johannes Ijäs ovat avanneet Kotimaan aiheita kuuntelijoillemme joka toinen viikko torstaisin klo 16.00 Sillanrakentajat kirkossamme -ohjelmassa. Kansankirkko oli erityisrakkauden kohteena, mutta myös eriuskolaisten asioita seurattiin. Kirkko ja politiikka sekä vallankin kirkkopolitiikka ovat herättäneet Kotimaa-lehdessä suuria intohimoja halki vuosikymmenten. Jotkut päätoimittajat olivat herätyskristillisiä ja toiset kansankirkollisia. Näihin aikoihin Kotimaa osallistui aktiivisesti myös taisteluun ehdottoman raittiuden puolesta ja tervehti innostuneesti kieltolain voimaan astumista kesällä 1919. Sen mukaan Kotimaa-lehti ei saa ajaa minkään tietyn puolueen politiikkaa, vaan ”sen tulee Kristuksen hengessä arvostella tasapuolisesti ja Jumalan sanan mukaisesti kaikkia aikamme ilmiöitä, sekä valtiollisia ja yhteiskunnallisia että tieteellisiä ja taiteellisia.” Lehden oli määrä työskennellä uskonnollisesti suvaitsevaisesti ja laajasydämisesti. Jotkut lähtivät liikkeelle oikeistolaisesta koti, uskonto ja isänmaa -ajattelusta. Päätoimittaja Jaakko Elenius tuli minulle rakkaaksi vastaväittelijäksi erilaisissa paneeleissa. Kirkon ja kirkollisen lehdistön tehtäväksi nähtiin yleisemminkin taistelu kansan moraalin kohottamiseksi, jopa hyväksymällä kova kuri. Kotimaan journalistisesti korkeatasoiset artikkelit ovat olleet toimittajillemme tärkeitä innoittajia. Moraalinvartija, tasapainoilija ja uudistaja Linjaa tulkittiin monin tavoin
Voit myös tehdä lahjoituksen osoitteessa helsinkimissio.fi. Lehti hyväksyi Lapuan liikkeen kommunismin vastaisen ideologisen taistelun mutta tuomitsi sen laittomuudet. Kommunistien antikristilliseen propagandaan Kotimaa suhtautui erittäin kriittisesti. Sotavuodet eivät ajaneet Kotimaata taloudelliseen ahdinkoon. Median kentässä sitä kuitenkin näytetään pitävän kirkon äänenä. 2 01 5 vapauta yksinäisyyden vangit. Heti sotien jälkeen Kotimaassa käsiteltiin paljon uskonnonopetusta ja siihen liittyviä uudistuspaineita. Seuraavaksi tärkein aihepiiri oli kirkon hallinto. Poliisihallituksen HelsinkiMissio ry:lle myöntämä rahankeräyslupa POL-2014-8805, voimassa koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta 31.12.2016 asti.. Lehden monipuolisuutta osoittaa, että itse avaan lehdestä usein ensimmäiseksi lukijakeskustelujen aukeaman, toisinaan taas pääkirjoitussivun ja aika usein myös taka-aukeaman ruokkivan raamattupohdiskelun. 1 1 . limoraalista. Levikki kehittyi myönteisesti. 1930-luvulla Kotimaassa murehdittiin toistuvasti myös uuden kaunokirjallisuuden siveellisesti alentavaa vaikutusta. Jukka Paarma, arkkipiispa emeritus Kotimaa 110 VUotta 19 Ko t i m a a 2 6. Yli 400.000 yksinäistä odottaa toista ihmistä. Kotimaalla ei ole koskaan ollut kirkon virallisen äänenkannattajan asemaa, vaikka seurakunnat ja hiippakunnat käyttävätkin sitä ilmoitusvälineenään. Jotkut arvovaltaiset koulumiehet kyseenalaistivat lehden ajatukset, mutta Kotimaa piti kiinni siitä, että nuoriso kasvoi myrkyttyneessä henkisessä ilmapiirissä. Auta tukemalla toimintaamme 10 eurolla. Kirkon ja valtion suhteita pääkirjoitukset eivät enää sotien jälkeen käsitelleet yhtä kiihkeästi kuin ennen 1940-lukua. Lähetä viesti 10 YKSIN numeroon 16301. Yleensä Kotimaa on onnistunut. Vuosina 1940–1963 lehden pääkirjoitukset käsittelivät eniten kirkon työmuotoja. Kirkkoonkin päin sen on oltava kriittinen, muuten lehteä on tylsä lukea. Kotimaan pitkäaikaisin pakinoitsija Seppä kirjoitti lehteen kaikkiaan 3 226 pakinaa. Kirkon keskushallinto uudistui ja kirkkohallitus perustettiin 1940-luvun alkupuolella, ja 1950–60-luvuilla esimerkiksi seurakuntahallinnon kysymykset puhuttivat. Kulttuurielämästä kirjoitettiin vuosittain noin 10 prosentissa pääkirjoituksista läpi tarkastelujakson. Uskonnonopetuksen säilyttämistä puolustettiin edistyksellisin kasvatuksellis-psykologisin argumentein sekä vetoamalla uskonnon yleiseen kulttuuriseen merkitykseen. Itselleni Kotimaa on aina ollut tärkeä ikkuna kirkon kenttään. Parhaimmillaan se on ollut aina, kun se tuo yhteiskunnan keskusteluun äänen, joka nousee kristilliseltä arvopohjalta, eikä myötäile yleisen mielipiteen valtavirtaa. Tällainen tilanne on journalistisesti vaikea. Kriittinen voi olla samalla kun on solidaarinen. Kotimaa kehotti taisteluun antikristillisyyttä vastaan ja sympatiseerasi joukkoliikehdintää aiheen ympärillä, vaikka esimerkiksi pappisliitto piti liikehdintää liian hyökkäävänä. Lehti esimerkiksi selosti vuonna 1930 pappien ja opettajien kokousta, jossa puhuttiin ”kansainvälisen jumalattomuusliikkeen vaaroista ”. Päivänpolitiikkaa käsiteltiin pääkirjoituksissa erityisen paljon sota-aikana ja 1960-luvun alussa sekä jälleen 1970-luvulla. Erityisen pahana pidettiin niin kutsuttua taistelevaa humanismia, jonka katsottiin puolustavan lihan evankeliumia
Lehden mukaan oli tärkeää pitää yllä keskusteluyhteyksiä eri suuntiin. Vuosituhannen vaihteessa toteutettiin laajamittainen lukijatutkimus. 1950-luvulla Kotimaassa keskusteltiin kiihkeästi herätyskristillisyydestä ja erilaisista seurakuntanäkemyksistä sekä myös kristillisestä sosialismista. 1960–70-luvuilla lehti julkaisi runsaasti artikkelisarjoja, joissa selvitettiin muun muassa teologisia ja opillisia periaatekysymyksiä. Myös erilaisia pakinoita julkaistiin runsaasti. 1980-luvun alussa Kotimaa linjasi tekevänsä nykyaikaista, ihmisläheistä kristillistä journalismia, jossa korostetaan luterilaisuutta ja selkeytetään oppia. Kotimaa piti kirkon kriisiä myös elämän merkkinä ja oli usein valmis puolustamaan ennakkoluulotonta nuorta papistoa. Uuspietistiseen niin kutsuttuun viidenteen herätysliikkeeseen Kotimaa suhtautui pidättyvästi ja korosti kansankirkollisuutta. 1990-luvun alkupuolella päätoimittaja Tapani Ruokasen räväkät poliittiset kannanotot aiheuttivat ärtymystä ja ihastusta. Kotimaa satsasi lisäksi sielunhoidollisuuteen ja aloitti esimerkiksi sunnuntain tekstinselitykset. Suomalainen kirkollinen lehdistö ei olisi sama ilman Kotimaata. Monissa kysymyksissä se silti myönsi, että kirkossa oli myös muutosten ja keskustelun varaa. Lehdestä on kirjoitettu historiaa, ja se on merkittävä osa suomalaisen uskonnollisen viestinnän historiaa. Erityisesti se arvosteli joitakin uusia evankeliointityön muotoja suomalaiseen mielenlaatuun sopimattomiksi. Kotimaa piti 50-luvulla vahvasti esillä uudistunutta kirkon nuorisotyötä, johon sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat tulivat vähitellen mukaan. Johan Bastubacka, käytännöllisen teologian yliopistonlehtori LUen Kotimaata, koska haluan tietää mitä kirkossa tapahtuu ja mistä keskustellaan. Lehteä arvostelivat sekä nuoret vasemmistoradikaalit niin kirkon sisällä kuin ulkopuolellakin että herätyskristilliset äänet kirkon sisällä. Lukijoista 56 prosenttia oli yli 50-vuotiaita. Kotimaa nosti rohkeasti esiin yhteiskunnallisia aiheita ja esitti kritiikkiä myös kirkon johdolle. Lauri Jäntti, Lapinlahden ev.lut. seurakunnan kirkkoherra. Sekä lehden tekijät että lukijat toivoivat lehden toimivan tiedonvälittäjänä, kristillisen identiteetin tukijana, yhteiskunnallisena vaikuttajana ja keskustelun herättäjänä. Lehden linjassa näkyi 1960–70-luvuilla tietty kaksijakoisuus. Jo vuonna 1968 Kotimaan lukijakunta oli iäkkäämpää kuin lehdistön lukijat keskimäärin. Kotimaa pyrki tasapainoilemaan radikaalien muutosvaatimusten ja herätyskristillisen maallistumiskritiikin välillä korostaen kansankirkollisen yksimielisyyden siunauksellisuutta. Sukupuolisiveellisyyttä loukkaaviin asioihin tai perinteisten instituutioiden arvosteluun lehti otti torjuvan kannan. Tehtiin myös merkittävä lehtiuudistus. Kotimaa innosti seurakuntia käyttämään lehteä tiedotuskanavanaan entistä enemmän. Toisaalta lehti kiinnosti laajempia joukkoja kuin ennen, toisaalta maaseudun lukijat alkoivat vierastaa sitä. Kehun siis lehteä sen tarjoamista uskonnon ja kulttuurin näköaloista – unohtamatta inhimillistä näkökulmaa. Tänään Kotimaa tarjoaa lukijalleen kiinnostavia näkökulmia kirkolliseen elämään ja keskusteluun Suomessa – usein yli kirkkokuntarajojen. Koen perinteisen painetun lehden itselleni helpoimpana tapana seurata asioita. Erkki Niinivaaran teos Maallinen ja hengellinen herätti väkevää vastustusta. Linjan terävöittäminen tuli ajankohtaiseksi 1980-luvun loppupuolella, kun laskeneet levikit piti saada nousuun. Lehti antoi tunnustusta onnistuneille kirkollisille uudistuskokeiluille. 1990-luvun loppupuolella murehdittiin, että Kotimaasta tulee kirkon väen ET-lehti ja lukijat kuolevat pois. 2000 2006 20 KOTIMAA 110 VUOTTA Ko t i m a a 2 6. 2 01 5 KOTIMAA-LehTI on elänyt läpi poikkeuksellisen pitkän, syvän ja laajan siivun suomalaista viestinnän historiaa. Lehti näki itsensä kirkon puolivirallisena äänenkannattajana, mutta halusi tavoittaa muitakin kuin seurakunta-aktiiveja. 1 1 . Radikalismi otti 1960-luvulla pyörteisiinsä myös Kotimaan. Seuraan sosiaalista mediaa hyvin vähän, mutta Kotimaa Pron avulla voin täydentää painetun lehden antia itseäni kiinnostavien aiheiden osalta. Kirkon sisäisiä vastakohtia pyrittiin liennyttämään, koska haluttiin pitää kirkko koossa. Kotimaan pitkäaikaisin pakinoitsija Seppä ( Verneri Louhivuori) kirjoitti lehteen kaikkiaan 3 226 pakinaa. Kirkollisten ja uskonnollisten ilmiöiden tulkitsijana Kotimaa edustaa Suomen ja ehkä koko maailman tasokkainta uskontojournalismia. Kirkon työssä Kotimaa on korvaamaton viikoittainen ajankohtaispaketti, jota ilman olisi vaikea olla. Esimerkiksi syksyllä 1961 Kotimaa haastatteli silloista Helsingin piispaa Martti Simojokea otsikolla: Väittely ei ole kunniaksi Jumalan työlle kansamme keskuudessa. Provokatiivinen pääkirjoitusjournalismi nosti Kotimaa-lehden julkista profiilia, mutta sen vaikutus levikkiin oli kaksisuuntaista. Pääkirjoituksissa suosittiin jälleen kansan yhtenäisyyttä vahvistavaa retoriikkaa