KUva: gUn daMén Raamattu käännetään namibiassa uudestaan kahdelle kielelle. vuosikerta | 0043595–17–22 21 kirkon juhlaa Lämpö helli osallistujia Kirkkopäivillä ja Lähetysjuhlilla Turussa sekä Kirkon musiikkijuhlilla Helsingissä. Sivut 20–21. Marianne Uimarihuhta Rovaniemeltä (vas.) ja Tiina Palojärvi Kemijärveltä osallistuivat kirkon juhlaviikonloppuun Turussa yhdessä 16 000 muun kävijän kanssa. 26. toukokuuta 2017 | hinta: 3,70€ | 112. Kirkon super-juhlaviikonlopusta 14 sivun erikoisraportti. Sivut 22–23 Kutsumus vahvistuu, kun kirkon aloille opiskelevat tapaavat toisiaan
Olihan osanottajia silloin noin 1000 vaiheilla ja viime kesänä jo yli 1500. Afganistania koskevat uutiset ja asiantuntijalausunnot kertovat turvallisuustilanteen jatkuvasta heikkenemisestä. -Tämä yhdistys on vielä piirin suurimpia omistaen kaupungissa suuren raittiusravintolan ja Raittiustalon, jonka kokoussali on kaupungin suurin ja käytetyin. • Vierelleni ilmestyy ihminen, hän sanoo, että minä kävelen tässä, sinun ja liikenteen välissä ja hän tekee niin. Tällaisen rohkeuden myötä maailma muuttuu paremmaksi paikaksi. Pääministeri Juha Sipilä sanoi Turussa, että viranomaiset tekevät päätöksiä ”suurella sydämellä, huolella, korkealla työmoraalilla sekä lakeja ja sopimuksia noudattaen”. raittiusliike. Pahimmillaan karkotuspäätökset koskevat pitkään Suomessa asuneita perheitä.. Elämän rohkeus, turvassa olemisen tunne, vahvistui unen myötä. Suomi on oikeusvaltio. Siksi karkotetuksi voi joutua henkilö, joka on jo kotoutunut hyvin tänne ja osaa suomen tai ruotsin kieltä. Liikennettä on paljon, näen linja-auton lähtevän sivuluisuun ja törmäävän moneen ihmiseen. Sain nousta ja sain lahjaksi jokaisen uuden päiväni. Hän, Ikiaikojen Jumala, on turvanani myös silloin, jos sijaltain en nousisi. O nko Afganistan maa, jonne turvapaikanhakijan on turvallista palata. Ihmisjoukko on jo piirittänyt onnettomuuspaikan, apua on tulossa. Tätä kysyy mielessään moni kansalainen, varsinkin viikonvaihteen tapahtumien jälkeen. Jättäytyminen toisten ihmisten käsiin tuntui turvalliselta, sillä sisimmässäni tiesin, että suojelija ei jätä yksin. Asiatonta virkamiehiin kohdistuvaa arvostelua ei pidä hyväksyä. Vakauden puutteesta kyseisessä maassa kertoo, että Kabulissa lauantaina tehdyssä iskussa surmattiin kaksi avustusjärjestössä työskentelevää henkilöä ja siinä yhteydessä siepattiin suomalainen avustustyöntekijä. Ikiaikojen Jumala, elämän ja kuoleman Herra, lahjoitti luottamuksen. Tätä kirjoittaessa ei ole vielä tietoa hänen kohtalostaan. 5. Unessa kävelen kadulla, kaukana kotoani toisella mantereella. • Elämänsä tunnistaa lahjaksi varmimmin tajutessaan, että sen voi menettää. Suojelijani kulki vierellä ja antoi rohkeuden jatkaa. Mutta tällainen pelko näyttäytyi heti ensimmäisten juhlien alettua turhaksi. On kohtuullista, että pääministeri puolustaa virkamiehiään. Kolmannen kerran kokoontuu nyt joukko nuoria ja vanhoja tässä tarkoituksessa Kotkaan. Pahimmillaan karkotuspäätökset koskevat pitkään Suomessa asuneita perheitä. lisäksi eri lähtömaiden turvallisuuteen liittyvät tilanteet muuttuvat monissa maissa nopeammin kuin päätöksien taustalla käytettävät maa-analyysit. Kun Kotimaa tänään ilmestyy Kymenlaaksolle omistettuna, niin sopinee tässä sanoa sananen sille juhlakansalle joka helluntaiksi Kotkan nuorten päiville kokoontuu. Toimituspäällikkö Anssi Tiittanen helluntailiikkeen Ristin Voitossa 18.5. Kymenlaakson ensimmäinen raittiusyhdistys perustettiin Haminaan. Kielteisestä turvapaikkapäätöksestä voi valittaa, ja niin iso osa kielteisen päätöksen saaneista tekeekin. 2 KOTIMAA 2 6. Ongelma on saattanut olla alun perinkin se, että illalla lavalle nousee aivan toinen ihminen kuin se, joka istui kotona aamiaispöydässä. Pastorin työ on kutsumustyö, joka lähtee kotoa. Hän valmisti minua monin tavoin myös suureen sydänleikkaukseen. Sieltä Suomeen paenneille annetaan kuitenkin yhä kielteisiä turvapaikkapäätöksiä. 2 01 7 Pääkirjoitus sATA vuOTTA sITTen TuhAT MerKKIä TAIvAAsTA MArI TeInIlä päätoimittaja, mari.teinila@kotimaa.fi lAInA KOTIMAA Perustettu 1905 sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@ kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite Hietalahdenranta 13 00181 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä 040 522 0566 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24 Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen 040 737 4722 Tuottaja Tuija Tiihonen 040 051 5513 Toimitussihteeri Noora Wikman-Haavisto 040 178 8423 Graafikko Gun Damén Toimittajat Antti Berg Emilia Karhu Jussi Rytkönen Meri Toivanen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen 050 515 1440 Markkinointipäällikkö Minna Zilliacus 040 7747777 lukijamäärä 64 000 KMT Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 Suojelija vierellä Y hä minä katselin yöllisiä näkyjä. Kuulen tuskan huutoja ja mietin, miten uskallan jatkaa matkaani. Lain ja sopimusten noudattaminen ei aina takaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneelle ihmiselle turvaa lähtömaassaan. Arkaillen ensimmäisiä nuorten päiviä suunniteltiin ja hommattiin. On kuitenkin selvää ja myös ymmärrettävää, että koska turvapaikkapäätösten tekemistä varten jouduttiin palkkaamaan nopeasti lisätyövoimaa, kaikilla ei voinut olla heti kokemuksen tuomaa osaamista. ArMI rAuTAvuOrI Enon kirkkoherra 25.5.1917 nuorten päiviksi. Turvapaikanhakijoiden tilanne oli esillä myös Turussa, missä vietettiin suomenja ruotsinkielisiä Kirkkopäiviä sekä Valtakunnallisia Lähetysjuhlia. siksi maailma tarvitsee ihmisiä, jotka korottavat ääntään puolustaakseen ihmisyyttä. Pelättiin sitä, tuleeko osanottajia. Olen aiemmissa kolumneissa tuonut esiin lavojen petollisuuden: ne kutsuvat näyttelemään ja rakentamaan kulisseja. – – Jos pastori narsistisesti kieltäytyy tarjotusta yhteydestä ja oman elämänsä avaamisesta rehellisessä ja kannustavassa ilmapiirissä, hän muuttuu moraaliseksi aikapommiksi. Turvapaikkapäätöksen odottamiseen kuluva ja valituksen käsittelyyn menevä aika ovat pitkiä. Onko Afganistan turvallinen maa. Yksittäisten ihmisten aktiivisuus voi synnyttää uusia, inhimillisempiä sopimuksia
2 01 7 vIIKOn KuvA KOOnnuT: nOOrA wIKMAn-hAAvIsTO helsingin hiippakunnan piispanvaalin ehdokkaat olivat ensimmäistä kertaa koolla Kirkkopäivien paneelikeskustelussa viime perjantaina Turussa. Valtonen on ollut myös mediapappi ja toimittaja muun muassa Uudessa Suomessa ja Iltalehdessä. – Ei minun mielestäni voi kuitenkaan tehdä sellaista, joka on piispainkokouksen ja Kirkkohallituksen oikeuPiispaehdokkaat paljastivat vihkikantansa Teemu Laajasalo kuvaT: OLLi SePPäLä kaisamari Hintikka Jaana Hallamaa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin tytär ivanka Trump rukoili itkumuurilla Jerusalemissa maanantaina. Kirkon työmarkkinalaitoksen valtuuskunnan puheenjohtajisto myönsi KirTEKO 2017 -kilpailun ensimmäisen palkinnon Haminan seurakunnalle. Teemu Laajasalo vastasi, että kirkon täytyy päättää asiasta. Donald Trump on ensimmäinen itkumuurilla vieraillut Yhdysvaltain presidentti. ivanka Trump puolisoineen on juutalainen. KOTIMAA 3 2 6. Keskuksen tavoitteena on tukea ja kehittää alan tutkimusta Turun yliopistossa ja laajemmin Suomessa sekä edistää kansainvälistä tutkimusyhteistyötä. Palkinto jaettiin Kirkkopäivillä Turussa. HeiDi Levine/ LeHTikuva/ aFP/POOL dellisen selvityksen mukaan kirkkojärjestyksen vastaista, Laajasalo sanoi. Hallamaa totesi, että kirkolliset elimet ovat panneet asiassa pään pensaaseen ja lisäsi, että pappi ei vihkiessään toimi lain vastaisesti. Hän mainitsi toteuttaneensa useita rukoushetkiä samaa sukupuolta olevien parien kanssa ja puolesta. Hallamaalta ja Laajasalolta kysyttiin, vihkisivätkö he itse samaa sukupuolta olevan parin avioliittoon, jos sitä heiltä pyydettäisiin. Olli valtonen jää eläkkeelle . Valtosen aikana perinteinen Helsingin kaupunkilähetys muutti nimensä HelsinkiMissioksi ja profiloitui aktiiviseksi sosiaalialan toimijaksi. Kilpailun järjestävät Kirkon työelämä 2020 -ohjelman (Kirteko) toimijat yhteistyössä Kevan kanssa. – Ajattelen, että jos lain edellytykset täyttyvät ja ihmiset ovat vilpittömiä, niin kyllä vihkisin, mutta olisin valmis ottamaan vastaan seuraukset, jotka siitä mahdollisesti tulisivat. Turun yliopistoon on perustettu uusi monitieteinen kristinuskon ja kristillisten kulttuurien tutkimuksen keskus. Centre for the Study of Christian Cultures (CSCC) kokoaa yhteen tutkimusta ja tutkijoita, jotka keskittyvät kristinuskon tutkimukseen erilaisista, muun muassa humanistisista ja yhteiskuntatieteellisistä näkökulmista.. Hän sanoi, että vihkivän papin pitää joka tapauksessa aina harkita vihkimistä jokaisen parin kohdalla erikseen. Valtosen seuraajaa haetaan parhaillaan. Hän sanoi tekevänsä tällä hetkellä ”erityisen mielellään” kaiken sen, mikä on sallittua. Kotimaa kysyi häneltä saman kysymyksen, joka paneelissa oli esitetty. Kaisamari Hintikka kommentoi asiaa ehdittyään Turkuun muutama tunti keskustelun jälkeen. Toiseksi kilpailussa sijoittui Lappeenrannan ja kolmanneksi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Tällä hetkellä selkeää yksiselitteistä kantaa ei ole, on vain meneillään oleva prosessi – jokainen pappi joutuu siis tekemään ratkaisunsa ihmisten palvelemisen ja kirkon ykseyden säilyttämisen välillä. israelista hän matkustaa eurooppaan, missä hän tapaa muun muassa paavi Franciscuksen. Hän oli perustamassa Askel-lehteä ja oli sen päätoimittajana. Jaana Hallamaa ja Teemu Laajasalo olivat läsnä samalla esiintymislavalla, Kaisamari Hintikka osallistui tilaisuuteen nauhoitetuilla videopätkillä. MerI TOIvAnen voimauttava valokuvaus toi kirkon työelämäpalkinnon . Hintikka vastasi aikataulusyistä sähköpostitse. KirTEKO-kilpailun avulla pyritään tekemään näkyväksi seurakunnissa tehtävää työtä ja työelämän kehittämistä. Seurakunta palkittiin hankkeesta, jossa se kehitti työyhteisöä ja laati yhteisen strategian hyödyntäen voimauttavaa valokuvausta. HelsinkiMission toiminnanjohtaja, pastori Olli valtonen on jäämässä eläkkeelle. 5. Trump saapui seurueineen israeliin maanantaina Saudi-arabiasta. Turkuun perustettu monitieteinen kristinuskon tutkimuskeskus . – Vastaukseni riippuisi siitä, miten pitkällä kirkossa ollaan sillä hetkellä päätöksentekoprosessissa. Valtonen jättää työnsä viimeistään helmikuussa 2018, jolloin hän täyttää 68 vuotta
Kirkkopäivillä kuultiin useita kiinnostavia vieraita presidentti Sauli Niinistöstä STTK:n Antti Palolaan ja muusikko Mustaan Barbaariin, käveltiin rauhan puolesta ja yövyttiin Tuomiokirkossa. Kaarinalainen nuorisokuoro KaMu esiintyi uskontojen rauhankävelyn päätteeksi Turun Tuomiokirkon portailla. Kirkkopäivät on Kirkkopalveluiden joka toinen vuosi järjestämä kaupunkifestivaali. Presidentti Tarja Halonen ja arkkipiispa Kari Mäkinen esittivät tervehdyksen rauh ankävelijöille. 5. Kirkkopäivät ja ensimmäistä kertaa niiden yhteydessä järjestetyt Valtakunnalliset Lähetysjuhlat keräsivät yhteensä noin 16 000 k ävijää. 2 01 7 Kirkkopäivät toi kesän Aurinkoinen Turku näytti parhaat puolensa kirkkopäiväkävijöille viime viikonloppuna. KuVA: OLLi SePPäLä. Kuoro laski ilmaan sata sinivalkoista ilmapalloa. 4 KOTIMAA 2 6
Presidentti Tarja Halonen ja arkkipiispa Kari Mäkinen esittivät tervehdyksen rauh ankävelijöille. KuVA: GuN DAMéN. 5. 2 01 7 Kirkkopäivät toi kesän Aurinkoinen Turku näytti parhaat puolensa kirkkopäiväkävijöille viime viikonloppuna. KuVA: PASi LeiNO Tuleva perheja peruspalveluministeri Annika Saarikko osallistui kirkkoturvaa juhlistaneeseen tilaisuuteen Mikaelinkirkossa. OLLi SePPäLä Pekka Simojoki ja exit juhlivat 30-vuotista taivaltaan vuonna 2017. Kuoro laski ilmaan sata sinivalkoista ilmapalloa. Kirkkopäivät on Kirkkopalveluiden joka toinen vuosi järjestämä kaupunkifestivaali. Kirkkopäivillä kuultiin useita kiinnostavia vieraita presidentti Sauli Niinistöstä STTK:n Antti Palolaan ja muusikko Mustaan Barbaariin, käveltiin rauhan puolesta ja yövyttiin Tuomiokirkossa. Kaarinalainen nuorisokuoro KaMu esiintyi uskontojen rauhankävelyn päätteeksi Turun Tuomiokirkon portailla. KOTIMAA 5 2 6. Aurinkoinen sää suosi Tuomiokirkontorilla järjestettyä konserttia. KuVA. KuVA: GuN DAMéN Tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja emerituspiispa eero Huovisen keskustelu veti Logomon pääsalin lähes täpötäyteen lauantai-iltapäivänä. KuVA: OLLi SePPäLä King’s Kids -tanssiryhmä ja Jippii-suurkuoro viihdyttivät koko perheen Jippii-konsertissa lauantaina. Kirkkopäivät ja ensimmäistä kertaa niiden yhteydessä järjestetyt Valtakunnalliset Lähetysjuhlat keräsivät yhteensä noin 16 000 k ävijää
Huovinen tiedusteli presidentiltä, mikä käsky on hänestä kaikkein tärkein. – Joku mukana ollut kysyi, eikö tällainen käytös pitäisi yksiselitteisesti kieltää. Jos joku asia on jäänyt lillumaan, nappaan siitä kiinni. Niinistö kertoi, että puoliso Jenni Haukiolla on suuri merkitys hänen työssä ja elämässä jaksamiselleen. Vahvemmalta voi odottaa myös enemmän armoa, presidentti summasi. 5. Minä olen vähän huonompi havaitsemaan niitä. Miehet päätyivät pohtimaan, kumpi on ankarampi, maallinen tuomari vai Jumala. – Illalla on kiva tunne, kun voi todeta, että hemmetti, mä tein sen. – Muistan nuoruudestani pieniä yksityiskohtia, satunnaisia tilanteita, jotka ovat vaikuttaneet vahvasti. Kuva: PaSi LEiNo Uskontunnustus voisi mieluumminkin kuulua: ja on sieltä tuleva armahtamaan eläviä ja kuolleita.. KIrKKOpäIväT Emerituspiispa Eero Huovinen ja presidentti Sauli Niinistö päätyivät keskustel emaan Kirkkopäivillä syvällisesti maallisesta ja taivaallisesta oikeudesta, oikeudentunnosta, oikeudenmukaisuudesta, kymmenestä käskystä ja armosta. – Se on valtavan juhlallinen ja kova ilmaisu. Keskustelun aluksi luodattiin eri puolilla Suomea asuvien heimoeroja. Kun Huovinen kaivoi esiin Katekismuksen, keskustelu siirtyi kymmeneen käskyyn ja maallisen ja taivaallisen oikeuden eroihin. Presidentti vastasi kertomalla, että aikoo nyt hieman mutkitella. – Vaimo on paremmin rakennettu ihminen kuin minä. Jotkut puhuvat, että kahmin valtaa. – Itäsuomalaiset ovat siis sottaisempia mutta hymyilevät enemmän, piispa tiivisti ja yleisö remahti nauramaan. Hyvä esimerkki on hänen mukaansa merkittävämpi kasvatuskeino kuin komentelu. Hän oppi lukemaan ilmeitäni ja minä hänen. Kosonen oli kerran asiantuntijana, kun käsiteltiin lakiesitystä liittyen ikävään käyttäytymiseen. Kun rangaistus on suoritettu, ihminen on vapaa jatkamaan elämäänsä. – Kaikki käskyt ovat tärkeitä ja samalla hyvin mielenkiintoisia. – Tämä on jäänyt minulle ohjeeksi viranhoidossakin. Niinistö kertoi oppineensa nelilapsisen perheen nuorimmaisena käytöstavat ja hyvän ja pahan eron tarkkailemalla vanhempia ja sisaruksia. Presidentti kertoi havainneensa maakuntamatkoilla, että idässä ihmisillä on hymy herkemmässä ja lännessä pihat ovat siistejä. – Jumalan käskyt ovat ehdottomampia kuin maalliset lait, Jumala on vahvempi ja ankarampi. 6 KOTIMAA 2 6. Kososen mukaan Raamattu voi kieltää ja käskeä, mutta maallinen laki ei voi. Käskyjen ja kieltojen ehdottomuus aiheuttaa juristin mielessä jatkopohdintaa, Niinistö totesi. Esiin nousivat myös Paavo Lipposen sanat: ”Sauli, älä ole itsellesi liian ankara.” – Paavo oli huomannut, että minua painoi joku asia, mikä ilmeni ehkä keljuna käytöksenä. Ei sitä voi kahmia, mutta vastuuta on kyllä paljon jaossa. Hän näkee paljon selvemmin myönteiset asiat. Niinistö kertoi maallisen oikeuden toimivan niin, että kun ihminen tekee rikoksen, häntä rangaistaan. Niinistö kertoi Turun hovioikeuden entisestä presidentistä Touko Kososesta, joka oli hänelle oppi-isä juridiikassa ja loogisessa ajattelussa. Tunnin aikana he ehtivät käydä läpi monia Suomen, maailman ja presidentin oman henkilökohtaisenkin elämän aiheita raikkaasti ja syvällisesti, huumoriakaan unohtamatta. Sitten hän käänsi katseensa Huoviseen kysellen, miten Jumalan ehdottomien käskyjen ja kieltojen rikkominen suhteutuu anteeksiantoon ja syntien sovitukseen. Hänen ilmeensä ja murahduksensa olivat minulle ihan selvää suomenkieltä. 2 01 7 T urun Kirkkopäivien eniten yleisöä vetänyt yksittäinen tapahtuma oli odotetusti presidentti Sauli Niinistön ja emerituspiispa Eero Huovisen keskustelu. Kesätöissä eräs vanha, hiljainen haalaripukuinen mies tokaisi aina, jos hommat meinasivat mennä lekkeriksi: Nyt tämä homma täytyy hoitaa, Niinistö kertoi. Niinistö kertoi, ettei vastuu pelkästään paina. Olen taipuvainen ajattelemaan, että se voisi mieluumminkin kuulua: ja on sieltä tuleva armahtamaan elä”Suurimmalta tuomarilta on lupa odottaa eniten armoa” LAKI jA ArMO Emerituspiispan ja presidentin keskustelu päättyi sanoihin: Herra armahda, Kristus armahda, Herra armahda. Se vie mielenrauhan, jos jättää tekemättä jotakin, mitä voisi tehdä. Kosonen vastasi, ettei laki voi kieltää edes tappamista, se voi vain määritellä seuraukset, jos joku niin tekee. Niinistöä on jo lapsesta saakka mietityttänyt uskontunnustuksen kohta, jossa sanotaan ”ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita”
Piispa Huovinen päätti koko keskustelun sanoihin ”Herra armahda, Kristus armahda, Herra armahda”. Kerroin siitä kabinetin päällikölle, joka totesi, että sittenhän virheellisiä ajatuksia voi korjailla jälkikäteen. EMIlIA KArHu Kirkkopäiviä järjestävä Kirkkopalvelut on Kotimaa Oy:n suurin omistaja. Eurooppaan ja myös Suomeen on tullut valtavan paljon väkeä hallitsemattomasti. Tilaisuuden jälkeen Kotimaalla oli vielä mahdollisuus kysyä pari kysymystä suoraan presidentti Niinistöltä. Niinistö ilmaisi, että uusia kirjojakin saattaa olla tulossa. – Tuo oli hieno lopetus, Niinistö sanoi häivähdys liikutusta äänessään. Kuva: PaSi LEiNo Vaimo on paremmin rakennettu ihminen kuin minä. – Falskius, pieni ja suuri falskius. – Valtio joutuu kuitenkin katsomaan vaikeasti hallittavaa kokonaisuutta. – Oikeudenmukaisuuden sisällön voi määritellä. – Lakikirjan sivuuttaminen tietää tuomarille virkasyytettä, mutta monet siviilioikeuden pykälät antavat mahdollisuuden kohtuullistaa tuomioita ja ottaa huomioon kokonaistilanne, Niinistö vastasi. Mies kertoi tulleensa kuusikymppisenä isäksi turvapaikanhakijoille ja olevansa syvästi huolissaan irakilaisten ja afganistanilaisten poikiensa tilanteesta. – Niin, tuleeko Kristus armahtamaan vai tuomitsemaan, Huovinen jatkoi. Eero Huovinen haastoi presidentin keskustelemaan myös turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksista. Sauli Niinistön mielen päällä on ulkopolitiikassa nyt erityisesti Arktinen neuvosto, jonka kaksivuotinen puheenjohtajakausi Suomella on juuri alkamassa. Siirryin välittömästi takaisin mustekynään. Hän näkee paljon selvemmin myönteiset asiat.. Monet ovat ajautuneet itsemurhan partaalle ja jotkut sen toteuttaneetkin. Emerituspiispa Eero Huovinen ja presidentti Sauli Niinistö päätyivät keskustel emaan Kirkkopäivillä syvällisesti maallisesta ja taivaallisesta oikeudesta, oikeudentunnosta, oikeudenmukaisuudesta, kymmenestä käskystä ja armosta. – Pari kolme vuotta sitten siirryin hetkeksi kirjoittamaan päiväkirjaa tietokoneella. Se ei ole ulkoinen käyttäytymisen muoto. Niinistö ja Huovinen keskustelivat myös oikeudenmukaisuudesta ja oikeudentunnosta. KOTIMAA 7 2 6. Niinistön mukaan on ymmärrettävää, että kirkon ihmiset katsovat asioita eri näkökulmasta kuin valtion koneisto, ja se on arvokasta. Täytyy muistaa tausta, jossa Migri toimii. Niinistön mukaan Suomen pitäisi eurooppalaisen linjan mukaisesti kasvattaa reilusti virallista pakolaiskiintiötä, jolloin ihmisiä haetaan hallitusti enemmän pakolaisleireiltä. – Uusien aihepiirien lisäksi uusi tapa keskustella sosiaalisessa mediassa jättää sanojalle suuren vapauden olla vastaamatta sanomisistaan muille kasvoista kasvoihin. Huovisen kysyessä mitkä asiat Niinistöä suututtavat, vastaus tuli nopeasti. Suutun myös tietoisesta epäaitoudesta. Mies kritisoi Maahanmuuttoviraston päätöksiä arpapeliksi. 2 01 7 viä ja kuolleita, Niinistö pohti. Kokonaisuudessaan emme kuitenkaan ole Suomessa huonommalla tiellä kuin ennen, Niinistö sanoi. Voisi olla hyvin suuri ongelma, jollei säännöksiä noudatettaisi. – Näillä ihmisillä on nyt kovat ajat, turvapaikanhakijoiden keskuudessa on paljon kovia ihmiskohtaloita. Yksilökohtaisten seikkojen huomioiminen on todella vaikeaa, kun tulijoita on niin paljon. – Tunnen kuulkaa paljon herkkäsieluisia juristeja, presidentti kuittasi kehut. Se on epärehellisyyttä. – Jos menetämme arktisen alueen, menetämme myös maapallon, presidentti tiivisti. 5. Niinistö murehti, miten saada Donald Trump ja Vladimir Putin toimimaan arktisen alueen pelastamiseksi. Jos arktisen alueen jäät sulavat, merenpinta nousee, kansainvaellukset pahenevat ja ilmaston lämpötila kohoaa entisestään. Huovinen kehui Niinistön kirjoittamia kirjoja poikkeuksellisen henkilökohtaisiksi ja herkiksi, kun ottaa huomioon, että kirjoittaja on poliitikko ja juristi. Oikeudentunto sen sijaan asuu ihmisessä ja antaa ikään kuin selkäytimestä automaattisia vastauksia. – Tätä emme ehkä pysty nyt ratkaisemaan, Niinistö totesi. Haluan, että se mitä kirjoitan, säilyy sataprosenttisen aitona. Hän kertoi lähteneensä mielellään ja epäröimättä mukaan Kirkkopäiville. Hän kertoo pitävänsä päiväkirjaa ja kirjoittavansa kaiken mustekynällä. Huovinen tiedusteli Niinistöltä, voiko tuomari kuunnella oikeudentuntoaan ja sivuuttaa joskus lakikirjan. Hän viittasi turkulaisen, perheettömän, turvapaikanhakijoita auttavan rekkakuskin presidentille lähettämään kirjeeseen. Kansakunnan jakautuneisuutta hän kommentoi toteamalla, että kiivasta keskustelua Suomessa on käyty aina, mutta uudet aiheet, joista meillä ei ole totuttu puhumaan, aiheuttavat erityisen voimakkaita mielipiteen ilmaisuja. – Trump on sanonut, ettei ilmastonmuutosta taida ollakaan ja Putinkin on todennut yllättäen, ettei ilmastonmuutos ole ihmisen aiheuttamaa, Niinistö huokaisi. Samalla hän mainitsi, että yksittäisten turvapaikanhakijoiden kannattaa hakea työlupajärjestelyn kautta maassaolo-oikeutta, mikäli he ovat jo kotoutuneet Suomeen, kuten kirjeen kirjoittajan esimerkkitapauksen nuoret. Yksi tällainen aihe on runsas maahanmuutto
Päivi Nerg puolusti Suomen linjauksia toteamalla, että Suomi noudattaa samoja käytäntöjä kuin muutkin EU-maat. – On erittäin tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten toisin uskovista puhutaan. – Etsi kaikki se fakta, jota tarvitaan siihen, että voisit hakea oleskelulupaa jonkun muun kuin turvapaikan perusteella. 2 01 7 M onissa Kirkkopäivien keskusteluissa kyseenalaistettiin Suomen nykyistä turvapaikkapolitiikkaa ja kielteisen päätöksen saaneiden palautuksia. Juha Sipilä muistutti puheessaan myös kunnioittavan puhetavan tärkeydestä. Nerg kyseli. Turvapaikkajärjestelmä ei tällä hetkellä toimi niin kuin sen pitäisi, väitettiin paperittomia koskevassa paneelikeskustelussa perjantaina. Hänen mukaansa maatieto on kaikkein tärkein asia pakolaisoikeudellisessa arvioinnissa. Heli Aali totesi, että turvapaikkapäätöksen tekeminen vaatii kovaa ammattitaitoa eivätkä arviointi ja huolellisuus ole Suomessa toimineet niin kuin olisi pitänyt. Pauli Heikkinen toivoi, että yhteiskunta panostaisi turvapaikanhakijoiden ja paperittomien työllistämiseen. Hän ihmetteli keskustelun aikana, miten voimme sallia maahan jäävän ihmisiä, joilla on kielteinen päätös korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Aali painotti myös ajantasaisen maatiedon merkitystä turvapaikkapäätöksiä tehdessä. kuva: PaSi LeiNo Prinssi Jusuf ja Musta Barbaari esiintyivät kirkkoturvatoimintaa juhlistaneessa tilaisuudessa Mikaelinkirkossa. 5. Tilaisuuden jälkeen Nerg kehotti Yle Radio 1:n Horisontin haastattelussa Suomessa turvapaikanhakijoina oleskelevia integroitumaan yhteiskuntaan mahdollisimman hyvin jo hakuprosessin aikana. Keskustelu sivusi enemmän turvapaikkaprosessia ja Maahanmuuttovirastoa kuin paperittomuutta. Pääministerin mukaan viranomaiset tekevät päätöksiä suurella sydämellä, huolella, korkealla työmoraalilla sekä lakeja ja sopimuksia noudattaen. – Ketään ei palauteta alueille, joilla uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai ihmisarvoa loukkaava käytäntö. Luottamusta oikeusvaltioon ja Suomen yhdenmukaista turvapaikkapoliittista linjaa muiden EU-maiden kanssa painotti myös pääministeri Juha Sipilä (kesk.) perjantaina Uskonnot, rauha ja kotoutuminen -seminaarissa pitämässään puheessa. Väkivalta lisääntyy ilmapiirissä, jossa itseään pidetään toista Turvapaikkapolitiikkaa ja kirkkoturvaa MAAhAnMuuTTO Turvapaikanhakijoihin liittyvät teemat olivat vahvasti esillä Kirkkopäivillä. Tilaisuuksiin osallistuneilla valtiovallan edustajilla oli yhtenäinen viesti: Suomi toimii kuten muutkin EU-maat, ja oikeusvaltioon on luotettava. Päivi Nerg puolestaan muistutti, että oikeus turvapaikkaan perustuu aina yksilön kokemaan vainoon, ei lähtömaan yleiseen tilanteeseen. Paneelikeskustelussa toivottiin, ettei Suomessa yleistyisi puhe, jossa ihmisten auttaminen nähtäisiin jotenkin rikollisena. – Suomi on kantanut vastuunsa hyvin. Tietoa lähtömaiden tilanteesta saisi esimerkiksi YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:ltä, joka esimerkiksi suosittaa, ettei Irakiin sovellettaisi maan sisäistä pakoa ollenkaan. Luovummeko me nyt siitä. kuva: GuN DaMéN Valtiot, jotka syyllistyvät ihmisoikeusloukkauksiin, eivät tiedota siitä.. – Mikä on suomalainen oikeusjärjestelmä. kuva: PaSi LeiNo Marjaana Toiviainen toi konkretiaa paperittomuus-keskusteluun. Hän myönsi, että virheitäkin on turvapaikkapäätöksissä tullut, mutta peräänkuulutti keskustelussa useita kertoja luottamusta siihen, että suomalainen oikeusjärjestelmä korjaa Maahanmuuttoviraston mahdollisesti tekemät virheelliset päätökset. Päivi Nerg sanoi, että hädänalaisia ihmisiä täytyy aina auttaa, mutta heitä on myös ohjattava toimimaan lain mukaan. – Heille kelpaa mikä tahansa työ, jos yhteiskunta ottaisi tästä kopin ja työpaikan löytämisen kautta voitaisiin purkaa paperittomuutta. Sipilän mukaan Maahanmuuttovirasto noudattaa lainsäädäntöämme sekä ihmisoikeussopimusten mukaisia palautuskieltoja. Hänen mukaansa viime vuosina maahanmuuttovirastoon, hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen on palkattu paljon uusia työntekijöitä, joilla ei välttämättä ole hyvää pakolaisoikeudellista osaamista. Valtiot, jotka syyllistyvät ihmisoikeusloukkauksiin, eivät tiedota siitä, Heli Aali vastasi. KIrKKOPäIväT Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg osallistui paperittomia koskevaan paneelikeskusteluun. Mukana keskustelussa olivat sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg, lakimies Heli Aali lainopillista neuvontaa tarjoavasta Paperittomat-hankkeesta, pastori Marjaana Toiviainen Helsingin Oulunkylän seurakunnasta ja Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Pauli Heikkinen. Jos sitten tuleekin sellainen tilanne, että et täytä pakolaisen tai kansainvälisen suojelun perusteita, olisit jopa samanaikaisesti hakenut oleskelulupaa työn perusteella, Nerg sanoi. Päivi Nerg totesi, että jos ihminen saa työperäisen tai opiskelupaikkaan liittyvän oleskeluluvan, hän ei enää ole maassa laittomasti. – Luottamus edellä mainittuihin ovat yhteiskuntamme vakauden perusta ja siksi niistä on pidettävä huolta ja niitä on kunnioitettava. Suomi noudattaa samaa EU-lainsäädäntöä ja kansainvälisiä sopimuksia kuin muutkin EU-maat. Useissa eri tilaisuuksissa kuultiin näkemyksiä niin maahanmuuttajilta, heidän kanssaan työskenteleviltä kuin valtiovallan edustajiltakin. – Mitä pahempi tilanne lähtömaassa on, sitä vaikeampi sieltä on saada tietoa, ellei kyse ole avoimesta konfliktista, kuten Syyriassa. 8 KOTIMAA 2 6
Kirkkoturvaa juhlistaneessa tilaisuudessa esiintyivät Jippu, Musta Barbaari ja Prinssi Jusuf sekä Le Alem -yhtye. Hän totesi myös kirkon suoriutuneen tehtävästään turvapaikanhakijoiden rinnalla kulkijana hyvin ja toivoi, että kirkko olisi apuna nyt syntyvän paperittomien joukon näkyväksi tekemisessä. NOOrA WIKMAN-HAAvIsTO Perjantaina Kirkkopäivillä keskusteltiin eri uskontojen rauhanomaisesta rinnakkaiselosta. – He ovat jättäneet taaksensa kaiken, paitsi ihmisarvonsa. Sipilän mukaan Suomessa ja Euroopassa turvallisuuden rakentamiseen tarvitaan uskonnollisten yhteisöjen panosta. Sipilän mukaan uskonnolliset yhteisöt ja lähiyhteisöt ovat usein kaikkein tehokkaimpia konfliktien ennaltaehkäisyssä. Pääministeri Juha Sipilä osallistui myös seminaarin jälkeen uskontojen yhteiselle rauhankävelylle. Myös Saarikko totesi lyhyesti Suomen toimivan turvapaikkapäätöksissään yhtenäisessä linjassa muiden Euroopan maiden kanssa. Hänen mukaansa siltojen rakentaminen päätöksentekijöiden ja kirkon välille on välttämätöntä. 2 01 7 parempana, hän puhutteli seminaariin kokoontuneita eri uskontojen edustajia. Sitä ei voi jättää taakseen. KOTIMAA 9 2 6. Hänen mukaansa ihmisten rinnalle asettuminen on kuulunut kirkon olemukseen läpi historian. Asiaa käsitelleen seminaarin jälkeen siirryttiin sanoista tekoihin uskontojen yhteisellä rauhankävelyllä. Hän sanoi, että sodan jaloista paenneet ihmiset ovat jättäneet taaksensa kaiken, perheensä, omaisuutensa ja turvallisuutensa. Lauantai-iltana Turun Mikaelinkirkolla kokoonnuttiin kansainvälisissä tunnelmissa juhlimaan kirkkoturvatoiminnan kymmenvuotista historiaa Suomessa. Hän totesi, että uskonnollisten ryhmien välisten erimielisyyksien lietsominen väkivallaksi voi laajeta Eurooppaan. – Teidän on etsittävä vastauksia, miksi jokaisen uskonnon piirissä pelot ja epäluulot toisiaan kohtaan lisääntyvät ja ääri-ajattelu yleistyy – ja on pystyttävä yhdessä kääntämään tämä kehitys. 5. KuvA: OLLi SePPäLä On on etsittävä vastauksia, miksi jokaisen uskonnon piirissä pelot ja epäluulot toisiaan kohtaan lisääntyvät.. Mikaelinkirkossa järjestetyssä tilaisuudessa puhui myös tuleva perheja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.). Mäkisen mukaan kirkkoturvatyö on kirkkojen tapa olla läsnä maailman todellisuudessa. – Jos me suhtaudumme äärimmäisen myönteisesti vaikkapa kirkon diakoniatyöhön, aivan samalla tavalla julkisen vallan on suhtauduttava myönteisesti siihen työhön, jota kirkko tekee turvapaikanhakijoiden kanssa. Vuonna 2007 Turun Kirkkopäivillä julkistettiin kirkkoturvaa koskeva ohjeistus, ja ensimmäinen kirkosta turvaa hakenut henkilö anoi turvapaikkaa Mikaelinkirkosta saman vuoden kesäkuussa. Kirkkoturvaa ei kuitenkaan keksitty kymmenen vuotta sitten, muistutti tilaisuudessa puhunut arkkipiispa Kari Mäkinen. Logomolta Tuomiokirkolle suuntautuneelle kävelylle osallistui myös pääministeri Juha Sipilä
Kirjakielen luominen on parantanut akejen asemaa. Viiden valtion alueella elävä 15 000 hengen ake-heimo sai omakielisen Uuden testamentin vuonna 2015. Noilla seuduilla sosiaalinen hierarkia määräytyy kansan koon, kirjakielen ja asuinpaikan mukaan; korkealla asuvat ovat vähempiarvoisia. 2 01 7 T urun konserttisaliin olisi mahtunut puolet enemmänkin väkeä kuumana lauantai-iltapäivänä. KuvA: GuN DAméN Kolme tarinaa evankeliumin voimasta läheTySSeurA Lähetystyön kokonaisvaltaisuus tuli esille laadukkaasti draamaa, videota ja musiikkia sisältäneessä katselmuksessa. He jakoivat heille voileipiä, mutta tämä ei tuntunut riittävän. – Autamme lapsia ja perheitä, jotka ovat vaikeassa elämäntilanteessa. Heitä asuu Thaimaan pohjoisosissa, Kiinassa, Burmassa ja Laosissa. Näyttelijä Anna Korolainen esitti koskettavan draaman omalle kielelle käännetyn evankeliumin ymmärtämisen voimasta. Videolla 23-vuotias etiopialainen Blan kertoi tiestään Marhabaniin vietettyään 15 vuotta orjatyössä. Rukouksen voima on suuri. Jotkut haluavat opiskella Raamattua, ja heidän katseensa Pirjo Niemelä on nähnyt muuttuvan. Marhabanissa rukoillaan paljon tulijoiden puolesta. Annamme hänelle tilan, jossa hän voi kertoa tarinansa ja rakentua uudelleen, Niemelä sanoi. Valtakunnalliset Lähetysjuhlat järjestettiin Kirkkopäivien yhteydessä Turussa. Yhdistys ei ollut kuullutkaan akeista, mutta jo vuoden kuluttua Tuula Kosonen aloitti valmistelut Uuden testamentin kääntämiseksi heidän kielelleen. Aina kun olemme liikkeellä Jeesuksen nimessä, tapahtuu jotakin tärkeää. Aket kuuluvat Tiibetin burmalaiseen kielikuntaan. Lopultahan me kaikki etsimme sitä oikeaa isänmaata, Jumalan valtakuntaa. Lahden Diakoniasäätiö perusti lapsille turvakoti Dikonin, joka siirtyi myöhemmin Inkerin kirkon yhteyteen. Hän haluaa kertoa, että hänelläkin on historia, kulttuuri ja menneisyys. Lähetystyöntekijä Andrej Heikkilä pyysi kuulijoita muistamaan rankan remontin keskellä tehtävää työtä rukouksin. Koska akeja oli vähän, heillä ei ollut kirjakieltä ja he asuivat vuoristossa, he olivat pahnanpohjimmaisia. läheTySJuhlAT Heidän itsetuntonsa on kohentunut ja heidän on nyt helpompi ymmärtää, mistä kristinuskossa on kyse.. Turvakoti Dikonissa uskoontulleet nuoret lauloivat oman kappaleensa Jeesuksen rakkaudesta. – Heillä on kaipuu Jumalan luokse ja Marhabanissa se vahvistuu. Suomen Lähetysseura tekee Ranskan Marseillessa työtä maahanmuuttajien parissa tukemalla kotouttamiskeskus Marhabania. Ensimmäinen ake kääntyi kristityksi jo 36 vuotta sitten, mutta ilman omakielistä Jumalan sanaa seurakunnan kasvu oli hidasta. Pitkän uran Marhabanissa tehnyt lähetystyöntekijä Pirjo Niemelä kertoi nuorten siirtolaisten pudonneen edellisten sukupolvien ja ranskalaisen kulttuurin väliin. 1990-luvun alussa Viipurissa vierailleet suomalaiset kohtasivat kaduilla nälkäisiä lapsia. He haluaisivat joskus auttaa kaltaisiaan kodin tarvitsevia lapsia ja nuoria. Dikoni-säätiö on ainoa, jonka puoleen myös paperittomat voivat kääntyä, Shutova sanoi. DAnIelle MIeTTInen Näyttelijä Anna Korolainen tulkitsi ake-heimon suurta elämänmuutosta henkien pelosta evankeliumin vapauteen. – Jumalan toivo saa paikan heidän sydämissään. Dikonissa asuu pysyvästi 28 lasta, kotia johtava Viktoria Shutova kertoi. – Olin kuullut Jumalasta jo ennen Dikoniin tuloa, mutta nyt olen ottanut Kristuksen elämäni Herraksi ja toimin Viipurin seurakunnan nuorisotyössä, Aleksej Vishnakov kertoi. 5. – Opiskelen rakentajaksi ammattikoulussa. 10 KOTIMAA 2 6. Riippumatta siitä, mikä on tuonut ihmisen Marseilleen, hänelle halutaan tarjota Marhabanissa yksilöllinen tila. – Muistakaa rukoilla lasten puolesta ja meille viisautta, miten johtaa työtä. – Heidän itsetuntonsa on kohentunut ja heidän on nyt helpompi ymmärtää, mistä kristinuskossa on kyse. Vuonna 2002 aket ottivat yhteyttä Raamattua kääntävään järjestöön ja pyysivät, voisivatko hekin saada oman kääntäjän. Kristinusko on vapauttanut heitä henkien pelosta ja uhrirituaaleista, Tuula Kosonen kertoo. Seuraava urakka on Vanhan testamentin kääntäminen, raamatunkääntäjä Tuula Kosonen kertoi. Monen siirtolaisen on vaikeaa katsoa, kuinka heidän äitinsä elävät edelleen kielitaidottomina ja yhteiskunnan ulkopuolella. Turun konserttitalon lavalle nousi myös kaksi Dikonin asukasta, Aleksej Vishnakov ja Viktor Poljakov. Tavoitteena on, että lapsia ei tarvitse erottaa perheistään. Nuorempien puuttuminen oli sääli, sillä Iiris Aution ohjaama ja käsikirjoittama Suomen Lähetysseuran työtä esittelevä katselmus oli moderni ja koskettava. Mukana oli loistava Antti Vuoren ja Ari Vitikaisen video Marseillessa toimivasta kotouttamiskeskus Marhabanista. He etsivät kolmatta kulttuuria mutta toivovat, että heidät haudattaisiin isovanhempiensa lähtömaihin. – Pakolaisella on valtava tarve tulla kuulluksi. Haluaisin, että minusta voisi tulla Dikonin työntekijä ja voisin auttaa lapsia, jotka elävät samanlaisessa tilanteessa, jossa minä olen elänyt, Viktor Poljakov sanoi. – Heillä ei ole isänmaata
Kaikki keskustelijat olivat yksimielisiä siitä, että vallan ja vastuun ei pitäisi koskaan eriytyä toisistaan. Ne ovat nykyisen globaalin yritysmaailman mahdollisuus kantaa yhteiskuntavastuuta ja ohjata rahaa vaikkapa nuorille, syrjäytyneille tai koulutukseen. hyvInvOInTI Kirkkopäivien paneeli puolusti ja kritisoi säätiöitä nykyajan yritysten tapana kantaa yhteiskuntavastuuta. Heikkilä korosti sitä, miten tärkeää on näkymättömän osaamisen tunnistaminen ja kaikkien ihmisten lahjojen saaminen käyttöön yhteiseksi hyväksi, tavalla tai toisella. – Ihmisen on saatava aina olla toimija, ei koskaan pelkkä toimenpiteiden kohde. Yhteisesti rahoitetuilla projekteilla pitää olla kirkas näky siitä, mihin tähdätään. – Olennaisinta on tavoite eikä se, mistä kaikista eri lähteistä rahoitus tulee. EMIlIA KArhu Rikkailla on valta, entä vastuu. Se pitää kuitenkin yrittää kääntää vahvuudeksi. – Ja vaikka suuryritysten omistus on nykyään jakautunut ympäri maailmaa, niillä on silti kotimaa, jossa pääkonttori sijaitsee. – Hyväntekeväisyyden varassa olevalla hyvinvoinnilla ei ole sellaista jatkuvuutta kuin demokraattisen yhteiskunnan takaamalla hyvinvoinnilla. Patruuna-aikana rahanvallan ja vastuun yhteys oli helppo hahmottaa ja vastuu toteutui. KOTIMAA 11 2 6. Kiitosta sai esimerkiksi Supercellin nuorukaisten perustama Me-säätiö, jonka tavoitteena on vähentää lasten, nuorten ja perheiden syrjäytymistä sekä eriarvoistumista Suomessa. Opiskelemalla hyvin et enää saa automaattisesti töitä. Alahuhdan mukaan lupausyhteiskuntaa ei ole koskaan ollutkaan ja nyt siirrytään entistä suurempaan epävarmuuteen työelämässä. Nykyään yrityksissä kiinnitetään hänen mukaansa enemmän huomiota työntekijöiden hyvinvointiin kuin koskaan ennen historiassa. Palola pohti sitä, kuinka lupausyhteiskunta on murtunut. – On huolestuttavaa, jos tiede fokusoituu rahoittajien intressien mukaan. 5. Toivon, että rahaa kanavoituisi yhä laajemmin kansalaisille esimerkiksi kansalaisjärjestöjen kautta. Esimerkiksi Marttaliitto on viime vuosina panostanut siihen, että vapautuva vanki ei palaisi enää uudelleen kaltereiden taakse. Työntekijöiden hyvinvointi vaikuttaa yrityksen tuloksellisuuteen. Häntä kiehtoo ajatus siitä, että start up -yritysten toiminta lähenee nykyään kansalaisyhteiskunnan toimintaperiaatteita ja toisaalta kansalaisyhteiskunta ottaa oppia start up -yrityksistä. KIrKKOPäIväT Marianne Heikkilä ja Matti Alahuhta puhuivat tilaisuudessa säätiöiden puolesta. Keskustelua johdatteli Turun piispa Kaarlo Kalliala. Näin sanoi Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola Kirkkopäivien paneelikeskustelussa teemasta Rahan valta ja vastuu viime perjantaina Turussa. Hän toivoisi kansanvallan olevan rahan valtaa vahvempi. Alahuhta huomautti, että patruunayhteiskunnassa hyvä rakentui vain parin harvan toimialan eli metsäteollisuuden ja metalliteollisuuden ympärille ja kosketti käytännössä vain harvoja paikkakuntia. Se, kuinka hyvin kotimaa voi, vaikuttaa lopulta yrityksen menestykseen. Marianne Heikkilän mukaan niillä, joilla on rahaa, on nykyäänkin valtaa ohjata myös poliittista päätöksentekoa. kuvA: olli Seppälä Hyväntekeväisyyden varassa olevalla hyvinvoinnilla ei ole sellaista jatkuvuutta kuin demokraattisen yhteiskunnan takaamalla hyvinvoinnilla.. Aiheesta olivat keskustelemassa myös Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä ja entinen EK:n puheenjohtaja ja Koneen toimitusjohtaja, nykyinen DevCo Partnersin hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta. En ole törmännyt pyyteettömiin rahoittajiin, jotka eivät lainkaan haluaisi vaikuttaa asioihin, joita rahoittavat. Marianne Heikkilä ja Matti Alahuhta puhuivat tilaisuudessa säätiöiden puolesta. 2 01 7 A iemmin raha oli kansallista ja paikallista. – Toisaalta rikkaat voivat käyttää valtaansa myös yhteiseen sosiaaliseen ja ekologiseen hyvään. Marianne Heikkilä painotti, että mikään asia ei ole mustavalkoinen. Piispa Kalliala siteerasi tilaisuudessa Terijoen hallituksen julistusta, joka sisälsi kauniita lupauksia siitä, että ”meidän valtiomme on kansanvaltainen tasavalta” eikä ”rahanvallan tasavalta, joka palvelee vain kartanon herrain etuja”. Palola pitää huolestuttavana myös sitä, että erityisesti humanististen alojen professuureja uhataan lakkauttaa, mutta annetaan ymmärtää, että ne voisivat jatkua, jos joku on valmis maksamaan. Hyväntekeväisyys ei myöskään jakaudu tasapuolisesti kaikkien tarvitsevien kesken. Nyt raha on globaalia ja rahanvallan vastuu on hämärtynyt ja hävinnyt. Paikallinen tehdas osallistui jopa työväentalon rakentamiseen. Kansanvallan ja rahanvallan välisellä jännitteellä on suomalaisessa yhteiskunnassa pitkät juuret. Ne ovat nykyisen globaalin yritysmaailman mahdollisuus kantaa yhteiskuntavastuuta ja ohjata rahaa vaikkapa nuorille, syrjäytyneille tai koulutukseen. Siinä kollektiivista vastuuta kantava hyvinvointiyhteiskunta on korvattu hyväntekeväisyysyhteiskunnalla. – Näen tässä vaaran, että jotkut yrittäjät eivät maksakaan reilusti veroja Suomeen mutta keräävät itselleen glooriaa antamalla varoja hyväntekeväisyyteen, Palola sanoi. Yhteiskunnan hyvä koulutustaso ja elinvoimaisuus ovat yrityksenkin etu, Alahuhta sanoi. Antti Palola ei vastusta säätiöitä mutta kertoi vierastavansa kovasti sitä, että Suomessa siirryttäisiin kohti yhdysvaltalaista mallia
– Jaamme kokemuksen kaikkien aikojen leiriytyjien kanssa, joihin meidän Herramme itse kuuluu. Mieluinen makuupaikka löytyi Tavastin kappelista, jossa sijaitsee skottikenrali Samuel Cockburnin hautamuistomerkki. Ensin vietetään yhdessä messua. Omani ovat liian suuret mutta kauniin siniset ja pehmeät. 12 KOTIMAA 2 6. Elina Helkala testaa tulevat nukkumisolonsa. Messu alkaa. Lopuksi nukutaan. Korkeakoulupappi Mia Pusa on onnellinen. Kirkkoyö oli hänen ideansa. Hän ja Ilari Aalto ovat valinneet yöpaikkansa Tavastin kappelista, suuren hiekkakivestä tehdyn hautamuistouni tuli hautojen äärellä ja penkkien väleissä KIrKKOpäIväT YÖKYÖpELIT Toimittaja vietti erikoisen yön Turun tuomiokirkossa 130 muun kanssa.. Moni on tullut yksin, toiset ystävien kanssa. Sitten kokoonnutaan erilaisiin ohjelmiin, hiljennytään, jutellaan tai syödään yöpalaa. Kaupunki on räjähtänyt kevääseen. Turkulaiset ovat neuloneet niitä tätä tapahtumaa varten. kuvaT: MEri ToivanEn L auantai-ilta, Turun tuomiokirkon kello lähenee puolta yötä. Tuomiokirkon portaillakin kuhisee. – Ei tällaista tilaisuutta voi jättää käyttämättä, turkulainen Elisa Karinkallio sanoo. – Domkyrka ei ole tuomiokirkko vaan kotikirkko. Nuoria aikuisia, keski-ikäisiä. Joukossa on pariskuntia, joku perhekin. Jokainen saa jalkaansa villasukat. He haluavat päästä yöpymään kirkkoon. Hän toivoo, että kirkossa oltaisiin kuin kotona. 2 01 7 Elina Helkala oli puolisonsa kanssa ensimmäinen Yö tuomiokirkossa -tapahtumaan ilmoittautunut. Aurajoen ravintolalaivat pursuavat väkeä, ilakointi kantaa kauas. Toistasataa oloasuista ihmistä odottaa oven edessä nyssäköineen. Ilmapatja on täynnä. Kirkkopäivien ohjelmaan kuuluvassa tapahtumassa 130 ihmistä tulee puolilta öin tuomiokirkkoon. 5. Hän toteaa, että aistien moninaisuus jää luterilaisessa jumalanpalveluksessa usein sivuun ja kehottaa osallistujia katsomaan, kuulemaan, haistamaan, maistamaan ja tuntemaan yötä. Villasukkaiset jalat tepastelevat ehtoolliselle. Domus merkitsee kotia, Pusa kertoo messun aluksi
Sakastissa tarjoillaan pasteijoita, voileipiä ja marjapiirakkaa. Ja miten samanlaisia me kaikki olemme nukkuessamme. Papit Tiina Hallikainen (vas.) ja Mia Pusa olivat aamuseitsemältä väsyneitä mutta onnellisia. Espoolainen Heli Naskali asettelee keltaista makuupussiaan Tavastin kappeliin. Yö tuomiokirkossa -tapahtumasta Aalto ja Helkala innostuivat niin paljon, että ilmoittautuivat mukaan ensimmäisinä. Kirkon tuoksun tuntee selvemmin kuin tavallisesti. MerI TOIVAnen Tapahtumaan ilmoittautui enemmän ihmisiä kuin kirkkoon voitiin ottaa yöpymään. Hetken kuluttua havahdun. Aalto on lukenut, että Britanniassa vanhoissa kirkoissa yöpyminen on jo ilmiö. Helkala pohtii, millaista olisi viettää yö yksin pimeässä kirkossa, ilman ihmisiä ja hälinää. Joku on varautunut herätyksellä. Kun käännyn katsomaan ulko-ovelta, näen kohti alttaria taipuvat aamuvoimistelijat keskikäytävällä, auringon kajossa. – Tämä oli minulle silloin aivan ihmeellinen paikka. Ympäriltä kuuluva tuhina tekee suuresta pyhäköstä inhimillisen. Pusa asettuu selälleen makuualustalle, vetää viltin päälleen, huokaa ja katsoo ylös. Turun tuomiokirkko toivotti yöpyjät tervetulleeksi puolilta öin lauantai-iltana. Majoittujat varustettiin lahjoituksina saaduilla kotoisilla villasukilla. Nukkumakaveri on Samuel Cockburn, Ruotsin armeijan palveluksessa 1600-luvulla taistellut palkkasotilas. Siitä on 50 vuotta! Ja nyt saan nukkua täällä! Valot himmenevät. Ajattelen asunnottomia ja pakolaisia, jotka otetaan kirkkoihin majoittumaan määräajaksi. Siellä Pusa työskenteli kymmenisen vuotta Tuomiokirkkoseurakunnan kansainvälisen työn pappina. Mietin, miten samanlaisia me ihmiset olemme nukkuessamme.. Heitä, jotka eivät lähde kotiin jatkamaan uniaan. Puoli neljältä holveissa kaikuu vuorokuorsaus. Ruotsalainen musiikkiryhmä Sollentuna Praise laulaa pääkuorissa. 2 01 7 merkin välittömästä läheisyydestä. Tuomiokirkontorilla alkaa kymmeneltä Suvivirsikirkko. Valo tulvii ikkunoista ja saa kirkon säteilemään. Makuualustat, makuupussit ja mukavat vaatteet kuuluivat majoittujien varustukseen. Kappelit tekivät vaikutuksen. Penkki on kova ja paljon kokenut. – Se on kirkon sydän, hän sanoo. Siitä oli tullut hänelle koti jo aiemmin. Täällä hänet kastettiin, täällä hän vietti vuotensa seurakuntanuorena, täällä hänet vihittiin papiksi. Nuo vuodet eivät olleet Pusan ensikosketus tuomiokirkkoon. Tänä yönä Mia Pusa kallistaa päänsä toisessa lempipaikassaan, tuomiokirkon pääkuorissa. Heitä, joilla ei ole vaihtoehtoa. Jotkut kiipeävät parvelle kirkkomuseoon, toiset askartelevat, kolmannet osallistuvat vahtimestari Kati Talvitien kirkkokierroksille. Ensimmäinen on Tarkk’ampujan kappeli. Ne, joita kivilattia ei houkuttele, etsiytyvät penkkien väliin puualustalle. Kuljen villasukissani tyhjillä käytävillä ja mietin maailman kirkoissa yöpyneitä pyhiinvaeltajia. Asetun pitkälleni penkille kirkon takaosaan. Aallon ja Helkalan kirja Matkaopas keskiajan Suomeen sai viime vuonna tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon. Uneliaimmat asettuvat nukkumaan. Yöpyjät keräävät kimpsunsa sen tieltä hyvissä ajoin. Mietin, kuinka tarvitsevia ihmiset ovat nukkuessaan. Naskali tutustui Turun tuomiokirkkoon kymmenvuotiaana, kun hänen perheensä muutti kaupunkiin. Huomaan nähneeni unta. – Kukapa ei haluaisi skottilaisen kenraalin vieressä nukkua, Aalto nauraa. Kello on puoli viisi. Aalto tietää paljon hänestä ja monesta muustakin tuomiokirkossa lepäävästä, sillä hän on keskiajan tutkija ja arkeologi, joka toimii Mikael Agricola -seuran sihteerinä ja on vetänyt opastettuja kierroksia tuomiokirkossa. Pappi Mia Pusalla on kirkossa kaksi lempipaikkaa. Älypuhelimen sävelkulku kiirii holveihin. 5. KOTIMAA 13 2 6. Yöpyjät valmistautuvat messuun, joka aloitti tapahtuman. Tavastin kappelin lasimaalaukset erottuvat kirkkaina
Muodollisia organisaatioita ei tarvita järjestämään asioita. Valtakunnalliset Lähetysjuhlat järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa Kirkkopäivien yhteydessä. Konsertin juonnoissa lähdettiin liikkeelle 1800-luvun alusta. kuva: PaSi lEino Tässä ajassa kaikilla on sosiaalisen median kautta yhteys kaikkiin, ja se muuttaa kaiken. kuva: EMilia karhu Suomen Lähetysseuran vuosikokous kokoontui Turussa Lähetysjuhlien yhteydessä lauantaina. Toisaalta konsertissa nähtiin ja kuultiin myös riehakkaita osuuksia. Joitakin soolo-osuuksia olivat esittämässä myös Jippu ja Heikki Hela. 14 KOTIMAA 2 6. Uutta kasvua nähtiin rauhanja sovinnontyössä. Päätteeksi Valkia-ryhmä haki myös yleisöä eteen tanssimaan. Itkua katuvan kansan -kappale sai uusia ulottuvuuksia. Hänen mukaansa ihmiset hurmaa yhdessä keksiminen ja ongelmanratkaisu. MERI TOIvANEN Paneeli: vallan siirtäminen jäsenille pelottaa kirkossa KIRKKOpäIväT Suomalainen messu on hyvä muistutus kulttuurisista ja myös hengellisistä juuristamme.. Ulkoministeriö teetti viime vuonna Lähetysseuran kehitysyhteistyöstä evaluaation, jossa työn todettiin olevan tuloksekasta, kustannustehokasta, pitkäjänteistä ja paikallisia tarpeita vastaavaa. – Suomalainen messu on hyvä muistutus kulttuurisista ja myös hengellisistä juuristamme, Neulaniemi sanoo. Juuri ennen sitä kuultiin kappale Liian kylmät tuulet, mihin Rostamo puheensa alussa viittasi. Rostamo kertoi, kuinka otti lopulta uskon askeleen, laittoi omat rahansa ja koko elämänsä likoon ja perusti Radio Dein. Vuoden päättyessä talous oli kuitenkin tasapainottunut. Lähetysseuran toiminnanjohtaja Seppo Rissanen ilmoitti jäävänsä eläkkeelle syksyllä. Rostamo kehotti kaikkia kristittyjä puhumaan hyvää toisistaan ja kertomaan Jeesuksen ihmeellisestä voimasta sekä vaalimaan yhteyttä. – Se voi olla pelottavaa kirkossa, jossa on totuttu kontrolloimaan oppia. Näin totesi yhteiskuntatieteilijä, kaupunkiaktivisti Pauliina Seppälä Turun Kirkkopäivillä järjestetyssä keskustelussa. Juhlakonsertin juonsivat Radio Deistä tutut äänet Anu Lehtipuu ja Ariel Neulaniemi. Mutta sitten suorastaan järkytyin, miten hieno esitys oli. Vähitellen Herra kuitenkin pyyhki synkkiä pilviä tieltäni. Seppälän mielestä ihmisiä saadaan mukaan asia kerrallaan, tehtävä kerrallaan ja idea kerrallaan. Konsertin keskivaiheilla kuultiin Radio Dein päätoimittajan Kirsi Rostamon puhe. – 30 vuotta sitten sielussani ulvoivat liian kylmät tuulet. 2 01 7 T urun Mikaelinkirkko täyttyi perjantai-iltana, kun Kirkkopäivillä kuultiin juhlaversio Lasse Heikkilän Suomalaisesta messusta. Suomalaisen messun lopulla Laulu Suomelle villitsi kirkkokansan nousemaan ylös ja laulamaan täysin palkein. – Jumala on pitänyt huolen. 5. Kun päästiin itsenäisyyden alkumetreille ja kansalaissotaan, messun synnintunnustus ja kansan historian repivimmät vaiheet yhdistyivät puhuttelevalla tavalla. Kokonaisuus on vain niin upea. Hallituksen puheenjohtaja piispa Matti Repo avasi vuosikokouksen tuomalla terveisiä Luterilaisen maailmanliiton kokouksesta Namibiasta. NOORA WIKMAN-hAAvISTO lähetysseuran vuosikokous: SlS:n työ on tuloksekasta ja pitkäjänteistä Suomen lähetysseuran standi logomon aulassa. Nyt olen velipoikieni kanssa mukana kuorossa, kun esitys tulee helatorstaina Valkeakoskelle, Pekka Hovila kertoo. – Vaimo raahasi minut Tampereelle puoliväkisin. Kokoukseen osallistui 393 henkilöä. Juontajat Anu Lehtipuu ja Ariel Neulaniemi olivat pukeutuneet sinivalkoisiin ja kertoivat olevansa juhlavissa, isänmaallisissa fiiliksissä. Rostamo kertoi olevansa turhautunut ja väsynyt nykymaailman liian kylminä puhaltaviin tuuliin, jossa kristittyjen yhteys on koko ajan uhattuna pelkojen, salaliittoteorioiden ja opillisiin ristiriitoihin takertumisen vuoksi. Minut oli hylätty ja olin ihmisrakkautta vailla. Valkia-ryhmä näytteli vakuuttavasti. Lähdin raamattukouluun etsimään kutsumustani, ja Herra antoi minulle tehtävän: perusta kristillinen radiokanava Suomeen. Tilaisuudessa pohdittiin, mitä kirkon väki voisi oppia spontaanista aktivismista. Tarja ja Pekka Hovila Valkeakoskelta olivat tulleet paikalle, vaikka olivat käyneet katsomassa esityksen jo aiemmin Tampere-talossa. EMIlIA KARhu Suomalainen messu veti Mikaelinkirkon täyteen Suomalainen messu sai täpötäyden Mikaelinkirkon liikuttumaan. Tampereen hiippakunnan verkostoja yhteisötyön asiantuntija Hanne von Weissenberg totesi, että kirkon työntekijältä kulttuurinmuutos edellyttää kykyä ryhtyä valmentajaksi, joka ei tiedä kaikkea valmiiksi. Kaupunkiteologian yliopistonlehtori Henrietta Grönlund huomautti, että huomion siirtäminen organisaatiosta ihmiseen tarkoittaa myös vallan siirtämistä. Lue Lähetysjuhlien ohjelmasta sivuilta 10 ja 15. Ensi vuoden toimintaja taloussuunnitelmasta Seppo Rissanen nosti esiin Lähetysseuran kumppanien oman koulutuksen ja oman työn vahvistamisen. Pekka Hovilan suosikkikappale messussa on Pohjalainen uskontunnustus, johon Turussa yhtyi väkevästi myös koko konserttiyleisö. Samalla juhlittiin marraskuussa 20 vuotta täyttävää Radio Deitä. Viime vuoden toimintaa esitellessään Repo totesi, että vuosi 2016 alkoi taloudellisesti synkkien näkymien vallitessa, kun hallitus leikkasi Lähetysseuran kehitysyhteistyörahoja yli kolmanneksella. Taidokkaasti soitettu, laulettu ja sovitettu musiikki sekä Valkia-ryhmän tanssikoreografiat muodostivat yhdessä Suomen historiaa luotaavien juontojen kanssa kokonaisuuden, jossa viimeistään Sotien muistot -kappale kohotti kyynelet monen silmäkulmaan
Säästöä saatiin, kun käytäviä ei laatoitettu. He ovat keskittyneet poliittisten viestien lähettämiseen. – Naisilla ei vielä ole virallista roolia rauhanneuvotteluissa. Onko rauhasta Syyriaan mitään toivoa. Verkoston ajatukset saatetaan neuvottelijoiden tietoon. Uskossa näkyi luterilainen perinne Jumalasta huolehtivana Luojana.. varapuhemies Mauri Pekkarinen. Välillä on yläja alamäkiä, mutta konflikti ei voi jatkua ikuisesti. kuva: PaSi Leino sankarihauta-alueen korjaus maksoi Jyväskylässä noin 800 000 euroa . – Rauha alkaa sosiaalisesta yhtenäisyydestä. Vain harva määritteli itsensä kristityksi, mutta moni koki löytäneensä oman tavan uskoa. – Toivoa on aina. nOOrA WIKMAn-hAAvIsTO Syyrialainen Farah Hwijeh osallistui viime viikonloppuna Suomen Lähetysseuran rauhantyötä käsittelevään seminaariin. Hoitojen alettua kysymykset väistyivät taka-alalle. Nyt luotiin mekanismi, jonka avulla ryhdytään keskustelemaan vaaleista, perustuslaista, hallinnosta ja terrorismin vastustamisesta perustuslaillisesta näkökulmasta. Mitä olen tehnyt väärin. – Toistaiseksi ei ole ollut poliittista tahtoa tuoda naisia osaksi virallisia neuvotteluja, vaikka naisten ääni onkin saatu vuosien aikana paremmin kuuluviin. Alueen ympärille rakennettiin tukeva massiivikivimuuri. Moni nainen asuu miehensä omistamassa talossa, ja jos aviomies on kadonnut tai kuollut, voi naista uhata kodittomuus. Keskitymme vuoropuhelun järjestämiseen paikallistasolla. Peruskorjauksen valmistumista juhlittiin viime sunnuntaina kaatuneiden muistopäivänä. 2 01 7 vIIKOn henKIlö ”Rauha Syyriassa alkaa, kun ihmiset hyväksyvät toisensa” S yyrialainen Farah Hwijeh työskentelee Suomen Lähetysseuran ja libanonilaisen Common Space Initiative -järjestön tukemassa Syria Initiative -rauhanhankkeessa. Yritämme vahvistaa rauhanomaisia ääniä syyrialaisessa yhteiskunnassa, antaa niille teknistä tukea ja verkostoja. Aiemmasta maailmankuvasta riippumatta he pohtivat, kuka minä olen ja mihin minä uskon. – Muutamien viime kuukausien aikana neuvottelijat ovat olleet vastahakoisia keskustelemaan teknisestä sisällöstä. Korjauskulut tulivat täysimääräisinä Jyväskylän seurakunnan maksettavaksi, kun Kirkkohallitus ei myöntänyt hankkeelle rakennusavustusta. Mikä on naisten rooli rauhanneuvotteluissa. Tulit tänne suoraan Genevestä, jossa järjestettiin viime viikolla jälleen uusi kierros Syyrian rauhanneuvotteluista. Myös tekniikka ja valaistus ajanmukaistettiin. Jyväskylän Vanhan hautausmaan sankarihauta-alueen peruskorjaus on valmistunut. Peruskorjauksen hinnaksi tuli lähes 800 000 euroa. Neuvottelujen aikana kokoontuu epävirallinen naisten verkosto, jota Common Space Initiative tukee. Aineistona olivat kuudentoista 18–35-vuotiaan elämäkerralliset haastattelut. Puhumassa olivat piispa Simo Peura ja eduskunnan 1. syöpään sairastuminen käynnistää nuoressa uskonnollisen etsinnän . Välitämme ruohojuuritason aktivistien ajatuksia kansainvälisen tason neuvotteluihin ja päätöksentekoon. Mikä tilanne rauhanneuvotteluissa on tällä hetkellä. Haastateltavien maailmankuva muuttui opetetusta omakohtaisemmaksi ja jumalakuva laajentui. Hanke saa rahoitusta Suomen valtiolta ja on suurin Suomen operatiivinen rauhanhanke. – Ongelmat ovat erilaisia eri puolilla Syyriaa. Suurimmalla osalla syöpään sairastuminen laukaisi uskonnollisen etsinnän. Alue uudistettiin perusteellisesti noin vuoden kestäneessä urakassa. Miksi Jumala sallii. – Syria Initiative tukee ruohonjuuritason rauhantyötä Syyriassa. Minkälaisia ongelmia naiset kohtaavat Syyriassa tällä hetkellä. Rauha alkaa, kun ihmiset hyväksyvät toisensa ja alkavat puhua toisistaan kunnioittavasti. Tämä selviää Suvi-Maria Saarelaisen teologian väitöskirjasta, joka tarkastelee uskonnon ja maailmankuvan merkitystä syöpään sairastuneiden suomalaisten nuorten aikuisten selviytymisprosessissa. Tuen saaminen on kuitenkin haastavampaa kuin hoidon alussa ja vaatii paljon omaa aktiivisuutta. Järjestämme varjotapaamisia ja pyrimme tuomaan päätöksentekotasolle tietoa siitä, mitä ruohonjuuritasolla tapahtuu. Samaan aikaan hintataso ja työttömyys ovat nousseet. Rauhantyö alkaa jo konfliktin aikana, ja sitä yritämme vahvistaa. Mitä Syria Initiative -hanke tekee. Nuorten syöpään sairastuneiden aikuisten vahvin eksistentiaalinen ja psyykkinen prosessi alkaa usein vasta hoitojen päätyttyä, kun ihminen uskaltaa kysyä: entä jos olisin kuollut. – Syyriassa on monia syrjiviä lakeja, esimerkiksi omistusoikeuteen ja huoltajuuteen liittyviä, jotka hankaloittavat naisten asemaa. 5. KOTIMAA 15 2 6. Olet erikoistunut naisia koskeviin kysymyksiin. – Toivomme, että keskusteluihin saataisiin mukaan kansalaisyhteiskunnan ääniä. Kun miehet ovat joutuneet taisteluihin tai pakenemaan maasta, naiset ovat jääneet yksin huolehtimaan perheestä. Sairausprosessin alkupuolella haastateltavat kysyivät usein eksistentiaalisia kysymyksiä: Miksi. Sota ja väkivalta ovat suurin ongelma niin naisille kuin miehillekin. Verkosto keskustelee niistä teemoista, joita virallisissa neuvotteluissa käsitellään, ei vain ”naisten asioista”
Aiemmin eläkemaksuja perittiin vain sen verran, kuin mitä arvioitiin kunakin vuonna eläkkeisiin menevän. Jo 1980-luvulla taas oli pantu merkille, ettei se arkkitehtonisesti upea rakennusosa, jota on totuttu kutsumaan Pyhän Hemmingin kuoriksi, ole Turun piispa Hemmingin (virassa 1338–1366) ajoilta 1300-luvun jälkipuoliskolta. Lähetä tekstiviesti numeroon 13526. Nämä ovat 1980-luvulta lähtien murtuneet ja tilalle ovat tulleet uusien tutkimusten tulokset ja tulkinnat, jotka pohjautuvat aikaisempaa ratkaisevasti laajempaan aineistoon ja analysoidumpaan historiatutkimukseen. Tämä antaa ajattelemisen aihetta kirkon johdolle ja luottamushenkilöille Menneitä virheitä on vaikea korjata. Welinin kanssa vuonna 2000. Esimerkkinä olevat eläkejärjestelmään liittyneet arviointivirheet ovat aiheuttaneet jo tähän mennessä satojen miljoonien eurojen kustannusvaikutukset. kerrotaan kahdesta Turun tuomiokirkkoa käsittelevästä kirjasta ( Timo Niitemaa, Itämaan muisti sekä Tytti Issakaisen, Timo Jakosen Riikka Kaistin ja Erkki Kiisken Turun tuomiokirkko, molemmat Kirjapaja 2017). Nykyisten vastuuhenkilöiden olisi kiinnitettävä entistä enemmän huomiota pidemmän aikavälin päätöksiin, jotta oleellisimmat niistä tulisivat tehdyksi oikeansuuntaisina ja oikeana aikana. 5. Toimitus pidättää itsellään oikeuden valikoida lehdessä julkaistavat kommentit ja mielipiteet. Gardberg kirjassa Kansallispyhäkkö, jonka hän julkaisi yhdessä Simo Heinisen ja P. Ikävä kyllä kirjojen tekijät eivät niitä tunne tai eivät niiden olemassaoloa tiedosta. Viestin hinta on 0,90 euroa. Edellä esitetyn perusteella on aihetta todeta, että kirkon talous on kriisissä. Kuten sanottu, molemmat alussa mainitut kirjat ovat hyviä, mutta tutkimuskehityksen jäädyttäminen toista maailmansotaa edeltävän kauden kulttuuri-ilmapiirin ja tulkintakontekstin sisään vie niiltä tarpeettomasti uskottavuutta. Leena Rantanen totesi: ”Jos rahastointi olisi alkanut kuusi vuotta aikaisemmin, ei meillä olisi tällä hetkellä mitään huolta. Siihen oli rakennettu mukaan siirtymävaiheen säännökset, joilla hyötyjä ja haittoja tasattiin seurakuntien kesken. TALOus Kirkolla ei ole enää varaa suuriin arviointivirheisiin. 16 KOTIMAA 2 6. Mutta niistä voi yrittää oppia. Kirkolla ei ole enää varaa suuriin arviointivirheisiin. Tekemättä jääneen päätöksen hinta on noin 300–400 miljoonaa euroa tällä hetkellä, eli se oli melko kallis ei-tehty-päätös.” Talouden tilaa arvioidaan usein akuutin tilanteen perusteella. Mutta kriisin kreikankielinen kantasana voi tarkoittaa myös mahdollisuutta. Hän kertoi, miksi työnantajan eläkemaksu on Suomen korkein ja miksi meillä on lisäksi eläkerahastomaksu. 2 01 7 Mielipiteet Kerro mielipiteesi napakasti omalla nimelläsi. Vuonna 1991 esitys tuotiin uudestaan kirkolliskokoukselle. Vaikeampi on arvioida niiden päätösten osuutta, joita ei ole vielä tehty. Kirjoita viestin alkuun Kotimaa Mielipide (muista välilyönti!) ja sen jälkeen vapaasti se, mitä haluat sanoa. Kriisiarvioissa olisi kuitenkin otettava mukaan myös haasteet näköpiirissä olevan tulevaisuuden aikana. AhTI hIrVOnen kauppatieteiden tohtori, Töölön seurakunta Onko kirkon talous kriisissä. Knut Draken tekemä systemaattinen rakennuksen rakenteiden lähilukeminen kirkon ullakoilla ja muissa osissa sekä näiden havaintojen suhteuttaminen laajaan historialliseen yhteyteen osoittivat vastaansanomattomasti: ennen sotia muodostunut päätelmä vanhimman kiviosan kuulumisesta 1200-luvun loppuun oli erehdys. Silti molempien käyttökelpoisuutta ja uskottavuutta vähentää niiden jälkeenjääneisyys kirkon eriaikaisten rakennusosien suhteen. MArKus hIeKKAnen professori, Helsinki Oikaisu Kotimaan viime numeron mielipidesivulla oli virhe. Mielipide on kuitenkin Heikki Palmun käsialaa. Heikki Palmun mielipidekirjoituksen ”Armon hinta ja kirkon markkinointi” alussa kirjoittajaksi oli merkitty toinen turkulainen kirjailija, Harri Raitis. Kirjoissa pitäydytään paljolti 1920ja 1930-luvulla, voimakkaan kansallisen itsekorostuksen ja voisiko sanoa uhman pohjalta muodostuneissa ja muodostetuissa tulkinnoissa. O. Sittemmin asia pystyttiin vahvistamaan: kuorirakennus muurattiin saksalaisen Hinrich Brunsbergin tai hänen piiriinsä kuuluneen tekijämestarin suunnitelman mukaan luultavimmin 1440-luvulla. ”Vuonna 1985 kirkkohallitus teki kirkolliskokoukselle esityksen siirtymisestä palkkaperusteiseen eläkemaksuun ja samalla käynnistettäisiin aktiivinen eläkerahastointi.” Tämä esitys hylättiin sen takia, että se olisi rasittanut pienten seurakuntien taloutta ja tuonut suurille seurakunnille jonkin verran etuja. Sellaisena esitys meni läpi. Viime aikoina on keskusteltu siitä, onko kirkko kriisissä ja miten on sen talouden laita. Kriisitietoisuus auttaa meitä ymmärtämään ja hyväksymään ne päätökset ja toimet, jotka joudutaan tekemään kriisistä selviämiseksi. J. Talouden osalta voimme havainnollistaa vastausta kirkkoneuvos Leena Rantasen erinomaisella esimerkillä, jota hän käytti esitellessään kirkolliskokoukselle kirkon eläkerahaston vuoden 2017 talousarviota. Kansallispyhäkön rakennusvaiheista on uudempaa tietoa Kirjat-osastolla 18.5. Meillä olisi nykyistä alhaisempi työnantajamaksu, meillä ei olisi eläkerahastomaksua todennäköisesti lainkaan ja meillä olisi nykyistä suurempi eläkerahasto. Tekemättä jääneen päätöksen hinta on noin 300–400 miljoonaa euroa, eli se oli melko kallis ei-tehty-päätös.. Rajoitun tässä käsittelemään talouden mahdollista kriisiä, koska minulla on sen arviointiin paremmat edellytykset kuin koko kirkon kriisin tarkasteluun. Ne ovat hyviä töitä ja helppoja kokonaisuuksia omaksua yleiskuva maamme kansallispyhäköstä. Ota kantaa Lähetä tekstiviesti! Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Tämän tulkinnan omaksui pääpiirteissään myös C. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Jo tehtyjen päätösten vaikutus tuleviin näkymiin on verraten helppo ottaa huomioon. Kirkolliskokouksen syysistuntokauden 2016 keskustelupöytäkirjan mukaan hän totesi, että ”meillä on ehdottomasti Suomen kallein eläkelaitos vastuullamme”. uusista tulkinnoista mainitsen esimerkiksi sen, että 1990-luvulla saatiin selvitetyksi tuomiokirkon vanhimpien osien olevan vasta 1300-luvun jälkipuoliskolta
SAArA KInnunen eläköitynyt perheneuvoja KOLuMnI Saara Kinnunen Isä ja äiti kadoksissa Isän kaipuu ja äidin ikävä ovat kipeitä tosiasioita silloin, kun lapsi syystä tai toisesta joutuu elämään ilman isää tai äitiä. Toinen kohta on Sippalan viittaama Jeesuksen puhe itsestään tosi viinipuuna (Joh. Viimeksi mainitussa mainittiin ryhmät isättömille pojille ja nuorten äitien ryhmät. Jeesuksen puheen käännöksessä viinipuu-sana on säilynyt vain siksi, että sen innoittamana on syntynyt niin vahva hengellinen traditio. Toinen kohta on Hes. Ekumeeninen rauhanmarssikin oli käsitykseni mukaan Kirkkopäivien ohjelmistoa. Kaikesta huolimatta Lähetysjuhlat jäivät melko huomaamattomaksi kylkiäiseksi. nIKO huTTunen dosentti, Uuden testamentin kreikan yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto. Tänä päivänä hämmästelen toista äärimmäisyyttä; kirkollisesta puheesta ovat hävinneet sanat isä ja äiti. Tosin äiti löytyi johdantotekstissä, jossa psalmin 139 sanoin mainitaan että ”äitini kohdussa olet minut punonut” ja ulkoa opeteltavissa kymmenessä käskyssä sentään neljäs käsky lienee tallella alkuperäisessä muodossa. Vuoden 1992 käännös puhuu viinipuusta enää vain kahdessa kohdassa. Kirkkopäivät ja Lähetysjuhlat järjestettiin Turussa nykyisen trendin mukaisesti keskittämällä reformaation merkkivuoden kunniaksi. Sattuman todennäköisyys on olemattoman pieni, kun kyseessä on monta sataa sivua kelvollista asiantuntijatekstiä. Riparimummot ja -vaaritkin olivat saaneet maininnan, mutta äidit ja isät olivat häipyneet kasvottomiksi vanhemmiksi. Ei sanaakaan isästä tai äidistä. Isän kaipuu ja äidin ikävä ovat kipeitä tosiasioita silloin, kun lapsi syystä tai toisesta joutuu elämään ilman isää tai äitiä. Tapahtuman hyväksi oli vaivaa nähty paljon. 17:8. Eläköityneenä perheneuvojana olin kiinnostunut ammattialani uudesta asiakirjasta ”Kohtaaminen kantaa – perheneuvonnan suuntaviivat vuoteen 2022”. Perheestä toki puhuttiin ja vanhemmuudesta, mutta missä ovat isä ja äiti, jokaisen lapsen alkulähde. Suvivirsikirkossa luetuissa tiedotteissakaan Lähetysjuhlista ei mielestäni mainittu. Vuosikokouspaikalle johtaneen reitin varrella Lähetysseuran tunnukset näkyivät. Erityisesti hämmästyin, että samalla, kun Suvivirsikirkon päättyessä Kirkkopäivien viestikapula luovutettiin seuraavalle Kirkkopäivien järjestäjälle, eli Jyväskylälle, ei Lähetysjuhlissa vallinneen käytännön mukaisesti Lähetysjuhlien plakettia luovutettukaan seuraavalle Lähetysjuhlien järjestäjälle, eli Kuopiolle. 2 01 7 K olmekymmentä vuotta sitten pyrin ahkerasti vaikuttamaan, että äiti-lapsi kerhojen nimi muutettaisiin perhekerhoksi. Vielä äitienpäivän muistoissa eläen ja isänpäivää odotellen. Köynnöshän se on eikä puu. ju k k a g r a n s tr ö m Lähetysjuhlat jäivät varjoon Turun yhdistetyt Kirkkopäivät ja Lähetysjuhlat monipuolisine ohjelmineen ovat päättyneet. Jatkoin kirkollisten dokumenttien tutkimista ja tartuin uuteen rippikoulusuunnitelmaan ”Suuri ihme ”. Toisinaan uskonnon kieleksi on jähmettynyt jokin muuten jo unohtunut kieli, kuten latina tai sanskriitti. Kun Luther aikanaan toi perhepuheeseen isät ja äidit ja kummankin erilaiset tehtävät, voisi kirkkomme olla aiheellista palata yksinkertaisesti juurilleen tässäkin asiassa. Yleisökin alkoi poistua Kirkkopäivä-kapulan luovuttamisen jälkeen. Siinä ei ole ironian häivää. Uteliaisuuteni kasvoi ja tutkin asiakirjat ”Minäkö perhetyöntekijä”, ”Lapset seurakuntalaisina”, ”Lapsi on osallinen”kehityssuunnitelman päivityksen, ”Nuoret seurakuntalaisina” ja ”Läsnäolon nuorisotyö, erityisnuorisotyön linjaus”. Ainoa Lähetysjuhlien näyttävämpi esillä oleminen olivat avajaiset Turun tuomiokirkossa. Onko keskittäminen jatkossa hyvä asia, onkin jo toinen juttu. Esimerkiksi perheen hajoamisen yhteydessä olisi ollut luonteva korostaa lapsen oikeutta sekä isään että äitiin. Monesti kaipuu tunnistetaan onneksi vasta aikuisena. KOTIMAA 17 2 6. 15:1,5). ArIMO LähdenIITTy Paimion seurakunnan vuosikokousedustaja Kääntäjät erehtyivät Antti Sippala väitti edellisessä Kotimaassa, että Jeesus erehtyi puhuessaan viinipuusta. Siinä viinipuu-sana korostaa ironisesti, miten tarinan suuruudenhullu viiniköynnös yrittää kasvaa yli luonnollisen mittansa. Täälläkin se kuitenkin tuottaa vanhahtavia ilmaisuja tai hieman hassuja sanoja kuten ”viinipuu”. Kielellinen jatkuvuus koetaan uskonnollisessa kielessä tärkeäksi. Muutoin puhutaan viiniköynnöksestä. Siitä johtuu, että jotkut kannattavat edelleen vuoden 1776 käännöstä ja toiset vuoden 1938 käännöstä. Mutta ei Jeesus erehtynyt vaan kääntäjät, tosin yhä harvemmin. Hieraisin silmiäni kun tajusin, että tässäkään tekstissä ei esiinny sanoja ”isä” ja ”äiti”, vaikka perheestä ja vanhemmista puhutaan. Saamani tiedon mukaan Lähetysjuhlilla ei ollut omaa tunnustakaan. Virsikirjassa viinipuu esiintyy ainakin kuudessa virressä (105, 177, 180, 445, 451, 515). En voinut välttyä pohtimasta, onko sanojen valinta tietoinen kannanotto tänä moninaisten perhesuhteiden aikakautena. Kirkkopäivät olivat näyttävästi esillä banderolleissa, ohjelmistossa ja vähän kaikessa. Vaikka isä ja äiti eliminoitaisiin kirkollisesta puheesta, tosiasiaksi jää kuitenkin, että lapsen maailmaan saattamiseen tarvitaan isä ja äiti, ja isällä ja äidillä on oma erilainen tehtävänsä lapsen kasvussa. 5. Koska luterilaisuus korostaa kykyä ymmärtää uskonasioita, vastaava traditioperiaate näkyy meillä paljon heikompana. Hän tuli aina naureskellen ja kysyi, mahtuuko tämän näköinen äiti mukaan. Viinipuu on hyvä esimerkki siitä, miten traditio vaikuttaa raamatunkäännöksiin. Suomalaisissa Raamatuissa viinipuut ovat olleet vähenemään päin. Erityinen tarve siihen syntyi, kun eräs rohkea hoitovapaalla oleva isä alkoi käydä äiti-lapsi kerhossamme. Nimen muuttaminen vei vuosia, mutta nykyään tuontyyppiset kokoontumiset ovat perhekerhoja kaikkialla maassa. Koko tapahtuman otsikkona oli Kirkkopäivät. Lähettien siunaaminen ilman tavanomaista saatepuhetta oli tilaisuuden Lähetysjuhliin liittyvä osio
Tämä oli aivan ainutlaatuista, hän sanoo ja hymyilee säteilevästi. Alttostemma on nuotinluvullisesti vaikeampi kuin sopraano, mutta äänenkäytöllisesti kevyempi. – Edellisellä kerralla lauloin sopraanoa. tuhansien kuorojen maa näytti, miten ylistetään voimalla. Kun se alkaa, käsilaukuista kaivetaan nuotteja. 18 KOTIMAA 2 6. kUvat: ville PaloNeN L auantai-iltana Helsingin Senaatintorilla tapahtui jotakin erikoista: kahdeksantuhatta ihmistä seurasi kovaäänistä kristinuskon ydinkohtien julistusta Raamatun lehdiltä. Sitä ennen johtaja Seppo Murto on laulattanut kaikilla läsnäolevilla vielä uudelleen kuuluisat Halleluja-tahdit. Siksi teos soi minulle nyt ihan uudella tavalla. Viikonloppuna se keräsi tuhatkunta laulajaa ja tuhansia kuulijoita Kirkon musiikkijuhlilla Helsingissä. Myös Simojoki oli Suomen Laulun matkalla Lontoossa esittämässä teosta. – Ottaa sydämestä. – Se oli huima elämys. Tuhansien Halleluja kiiri Senaatintorilla Kuorolaulussa on Simojoen mielestä hienointa se, että sointi tehdään yhdessä. Händelin Messias-oratorion suuresitys on juuri päättynyt, yhdeksänsataa kuorolaista, orkesteri ja ainakin tuhatpäinen yleisö on juuri antanut riemukkaat aplodit ja noussut lähteäkseen kotiin. Siellä meitä oli 800 laulajaa. Kirkkomusiikkijuhlien päätapahtumiin kuuluvan Messias-oratorion suuresitys on ensimmäinen Suomessa, vastaavia on järjestetty aiemmin sing alongja suurkuorokonsertteina ympäri maailmaa. Samoihin tunnetiloihin pääsee teosta laulaessa. Laulajana puoliammattilaiseksi itseään kuvailevalla von Konowilla on palkkatyössään instrumenttina kamera, laulaessaan hän on itse instrumentti. G.F. KIrKOn MusIIKKIjuhlAT Mahdollisuus laulaa Messias-oratoriossa sai monet matkustamaan kirkon musiikkijuhlien suurtapahtumaan tai jopa liittymään kirkkokuoroon. Alttona pääsee keskelle kuoron sointia, ja on pakkokin kuunnella muita. Oratorion kuuluisimpaan kohtaan, Halleluja-kuoroon kutsuttiin myös yleisöä. Tulee onnellinen ja hoivattu olo, Simojoki kuvaa. 1700-luvulla sävelletty oratorio kuuluu kirkkomusiikin ja taidemusiikin suosituimpiin teoksiin. Luulen, että hänen suuri unelmansa on ollut saada tämä Suomeen, Von Konow sanoo. Mukana oli kuoroja ainakin Ylöjärveltä, Sotkamosta, Kälviältä ja Oulusta. Simojoki harjoitteli alttostemman kotonaan, lettenmeier liittyi tapahtuman vuoksi kirkon kamarikuoroon ja von konow liikuttui tutusta teoksesta uudessa ympäristössä. Lohjan kamariorkesteri, ammattisolistit ja kokeneista laulajista koottu monisatapäinen kuoro tulkitsi Seppo Murron johdolla erityisesti Vanhan testamentin teksteihin perustuvan kertomuksen maailman Vapahtajasta puolentoista tunnin lyhennettynä versiona. Von Konowin silmät ovat kosteat ja suu hakee sanoja kokemukselle. – En ole kovin uskonnollinen ihminen, mutta kuorolauluun liittyy minulla pyhän ja universaalin kokeminen, von Konow pohtii. Messias-oratorio oli syynä nousta lavalle myös Radio 1:n vastaavalle tuottajalle, porvoolaiselle Anna Simojoelle. Portaille kokoontui satoja laulajia eri puolilta maata. Kun noin vuosi sitten kuulin Senaatintorin Messias-esityksestä, halusin heti mukaan, hän kertoo. Mikä kuorolaulussa vetää. Seppo Murron johtamaan oratorioon hänet yhdistää aivan erityinen tarina. Ulkomaisten esikuvina toimineiden tapahtumien mukaisesti yleisö sai laulaa myös. Kuoro lauloi tuomiokirkon portailta stemmoittain järjestäytyneenä. Noin kahdeksan tuhannen ihmisen arvioidaan olleen paikalla kun teoksen kuuluisin osa ”Halle luja” kajahti. Lohjan kamarikuoron sopraano von Konow on laulanut kuoroissa ikänsä ja siitä on tullut hänelle enemmän kuin harrastus. – Yhteinen ääni, harmonia, haasteet, hän luettelee. – Händelin Messiaassa kuuluvat valoisuus, voima ja lempeys sekä musiikissa että tekstissä. 5. Von Konow laulaa myös kamarikuorossa ja rakastaa barokkimusiikkia. Messiaan alttostemman hän harjoitteli itsekseen kotona. Monet hyräilevät mukana myös ilman niitä.. – Olin parikymppisenä 1980-luvulla Lontoon Royal Albert Hallissa Suomen Laulun mukana laulamassa Messias-oratoriota Seppo Murron johtamana. Messias-oratorio houkutteli anna Simojoen, Michael lettenmeierin ja Milla von konowin suurkuoroon. Tällä kertaa oratoriosta kuultiin puolentoista tunnin lyhennetty versio. Hän lauloi nuorena monissa isoissa kuoroissa, mutta nykyisin vain satunnaisesti. Laulu on täyttänyt Senaatintorin ja kaikunut yliopiston, tuomiokirkon ja valtioneuvoston seinissä, jotka syntyivät noin sata vuotta teoksen jälkeen. 2 01 7 Händelin ”Messias” Senaatintorilla oli kir kkomuusikko Seppo Murron pitkäaikainen unelma. Valokuvaaja Milla von Konow seisoo lauantai-iltana Senaatintorilla hämmentyneen näköisenä
Ulkomaisten esikuvina toimineiden tapahtumien mukaisesti yleisö sai laulaa myös. Ainakin hän olisi voinut olla mielissään siitä, että musiikki on nykyisin sekä suosituin että yleisesti hyväksytyin uskonnollisuuden muoto Pohjois-Euroopassa. Ja kun se alkaa, käsilaukuista kaivetaan nuotteja. Paikalla oli kirkkomusiikkiharrastajien lisäksi satunnaisia ohikulkijoita, uteliaita turisteja, kerjäläisiä ja kaikenikäisiä väenpaljouden tai musiikin houkuttelemia. – Messias on helppo laulaa ja jään kaipaamaan siitä tästä esityksestä poistettuja osia. Kankaalle heijastettu nuotti ei kauas erotu. Aurinko paistoi lämpimästi ja laski vasta lopun Amen-osion aikana Tuomiokirkon kellotapulin ja Kansalliskirjaston taakse. 2 01 7 Händelin ”Messias” Senaatintorilla oli kir kkomuusikko Seppo Murron pitkäaikainen unelma. Händelin englantilainen oratorio on hänestä yksi kuoromaailman huipputeoksia ja sen laulaminen kuoroelämän huippuhetki. Saksalaissyntyinen Michael Lettenmaier lauloi oratoriota Seppo Murron johtaman Helsingin tuomiokirkon kamarikuoron Viva Voxin riveissä, johon hän liittyi keväällä Messias-teoksen suuresityksen innostamana. Messiasta ei olisi voinut paremmin onnistaa. Kaiken keskellä seisoi lavan reunalla onnellisen näköinen kuoronjohtaja, kääntyillen merkkeineen orkesterin, lavan runkokuoron ja portailla laulavien miltei tuhannen kuorolaisen puoleen. KOTIMAA 19 2 6. Sen kautta lavan tapahtumat välittyivät stadionkonserttien tapaan myös kaukana istuville kuuntelijoille. Noin kahdeksan tuhannen ihmisen arvioidaan olleen paikalla kun teoksen kuuluisin osa ”Halle luja” kajahti. Äänentoistotekniikan ansiosta hän melkein saattoi kuulla oman äänensä ilmassa. Messiaan suosio on säilynyt musiikillisten muotivirtausten yli jo lähemmäs kolmesataa vuotta. Mutta kun koko teos loppuu, Murto pyytää: ”Vielä kerran, kaikki yhdessä.” Ja mukulakivillä kaikuu aika kova ylistys: Halleluja! SAllA RAnTA. Ratikan kolina sekoittui hurmaavasti jousiin, ja englanninkielisissä maissa hautajaiskappaleena suositun I know that my Redeemer liveth -aarian kohdalla Aleksanterinkadulta alkoi kaikua autoradion vankka bassonjytke. kUvat: ville PaloNeN Samassa rytmissä pysymiseksi orkesterin, esiintymislavan satapäisen runkokuoron ja kuoronjohtajan eleet näkyivät valtavalta elokuvakankaalta. 5. Murron hymy heijastui suurelle kankaalle. Bassoa laulavalla Lettenmaierilla on kuorotaustaa kotimaastaan, jossa hän aloitti jo lapsena sisäoppilaitoksen poikakuorossa. Ympärillä voi nähdä, miten monella on kuorotaustaa ja suurteoskokemusta. Oratorion kuuluisimpaan kohtaan, Halleluja-kuoroon kutsuttiin etukäteen tiedotteissa myös yleisöä mukaan. Monet hyräilevät mukana myös ilman nuotteja. Mitäköhän 1600-luvulla syntynyt saksalaissyntyinen barokkisäveltäjä Georg Friedrich Händel olisi suurkonsertista tuuminut. Ulkoilmatapahtumissa sää on aina olennainen. Lavan kuoro ja orkesteri saatiin kaikumaan niin komeasti, että puolet tuomiokirkon rappusista peittävän suurkuoron ääni miltei hukkui, mikä von Konowiakin harmittaa. Senaatintorille pystytetyllä, muovein suojatulla lavalla ei ole kummoinen akustiikka, mutta von Konowista laulaminen oli mahtavaa
– Taustani on melko uskonnoton, meillä oli tapakristillinen lapsuudenkoti. Sittemmin silmät ovat avautuneet opintojen ja harjoittelujen myötä sille, että myös kirkon työtä voi tehdä hyvin monin eri tavoin. 20 KOTIMAA 2 6. Seurakuntaharjoittelussa hänelle kirkastui, että hänen kannattaa hyödyntää saarnoissaan tarinamuotoa. 5. – Koen, että minut on johdatettu Diakiin opiskelemaan. Vaimo onneksi muistuttaa, ettei joka kurssista tarvitse saada kiitettävää arvosanaa. Hän on tehnyt töitä myös kehitysvammaisten parissa. Ihmettelin opintojen alkuvaiheessa, onko minulla oikeutta olla täällä. Toivon saavani tulevaisuudessa tehdä monipuolista työtä pienessä seurakunnassa. Avoimet, rehelliset ja luottamukselliset keskustelut opiskelukavereiden kanssa ovat olleet Heinolle tärkeitä ja auttaneet pääsemään epäilysten yli. Opinnot ovat tarjonneet Hemmingille tasaisin välein yllätyksiä, jotka ovat hänelle tärkeä osa kutsua ja kutsumusta. Hän haluaa kohdata ihmisiä syvällisesti ja tehdä työtä sydämellä. Seminaarin aikana leiriläiset kokivat karuissa merimaisemissa niin myrskyä ja lumisadetta kuin auringon häikäisyäkin. Ne olivat antoisat kasvun vuodet. Toisten auttaminen on ollut Arja Heinolle aina tärkeää. 2 01 7 K un lähihoitaja Arja Heino, 53, päätti hakea opiskelemaan sosionomiksi Porin Diakiin, hänellä ei käynyt mielessäkään vaihtoehto ryhtyä diakoniksi. Laulutekstien lomassa hän aikoo kirjoittaa romaanin hengellisestä matkasta. Mukana omaa kutsumustaan ja seurakuntaharjoittelukokemuksiaan työstämässä oli 10 teologiopiskelijaa ja 10 sosionomi-diakoniopiskelijaa. Nyt olen kuitenkin löytänyt paikkani ja myös uskoni. Jumala on nähnyt minussa jotaVahinko oli johdatusta KuTsuMus Kutsu kirkon töihin voi tulla monin tavoin. Lähetystyö on konkreettista rakkautta, jonka olennaisena osansa on tarjota ruokaa nälkäiselle tai rakentaa katto orpojen ja leskien turvataloon. – Nyt ajattelen, että miksei minusta olisi tähän. Juha Yli-Jaakkola, 35, on aina ollut kiinnostunut teologiasta. Toiveissa siintelivät lastentarhanopettajaopinnot, mutta hän päätyikin opiskelemaan sosionomi-diakoniksi. Kirkon aloille opiskelevat kokoontuivat toukokuussa Turun arkkihiippakunnan järjestämään kaksipäiväiseen KiTOS-seminaariin Viherlahden leirikeskukseen Merimaskuun. Jumala varustaa matkalla ja vähitellen omat lahjat tulevat yhä paremmin käyttöön. Hemmingillä oli melko stereotyyppinen käsitys siitä, mitä kirkon töissä oleminen merkitsisi. Opintojen loppuvaiheessa Hemming on jo aivan varma, että haluaa tehdä töitä seurakunnassa. Häntä mietitytti, sopiiko hän muottiin. Omaa uskoaan Yli-Jaakkola varjelee pitämällä sydämensä ja sisimpänsä auki. – Siellä ymmärsin lähetystyön kokonaisvaltaisuuden. Neljä vuotta sitten Yli-Jaakkola hakeutui Perheniemen evankeliselle opistolle eräänlaiseen opetuslapseuskoulutukseen, jossa opiskeltiin Raamattua ja tehtiin kouluvierailuja, kohdattiin ihmisiä ruotsinlaivoilla ja keskusteltiin muslimien kanssa. – Niinpä lähdin armeijan jälkeen opiskelemaan lastentarhanopettajaksi ja tein sitten töitä päiväkodissa seitsemän vuotta. Kolme opiskelijaa kertoo oman tarinansa. Samalla mielen myrskyille oli tilaa päästä esiin ja tyyntyä hiippakuntapastori Pauliina Järvisen ja hiippakuntasihteereiden johdatellessa keskustelutilanteita. – Isompi ongelma opiskelussa on ollut oma tunnollisuuteni. Esseitähän voisi hioa loputtomasti. Lähetyskentällä julistus ja diakonia kulkevat aina käsi kädessä. Jo nuorena hän sai tuntumaa seurakunnan työhön esimerkiksi leiriavustajana kehitysvammaisten diakonia-leireillä. Herra on ollut huumorintajuinen johdatellessaan minua.. Itseluottamus on kasvanut vähitellen opintojen edetessä ja erityisesti seurakuntaharjoittelun myötä. Sitten päätin, että tämä voi olla ihan hyvä juttu. Tähän seurakunta tarjoaa hyvät puitteet. – Enää en pelkää kohdata kriittisiä teologian tutkimustuloksia tai muiden ihmisten mielipiteitä Jumalasta ja Raamatun totuudenmukaisuudesta. – Vuorokauden kipuilin asiaa ja juttelin myös opinto-ohjaajan kanssa. Viime syksynä tehty matka Intiaan avasi Yli-Jaakkolalle kutsun palvella myös lähetyskentällä. Opiskeluvalintojen koittaessa Yli-Jaakkolan kaverit kuitenkin varoittelivat, että teologisessa tiedekunnassa on melko kriittinen suhtautuminen uskonasioihin ja kehottivat häntä varjelemaan uskoaan. Mari Hemming, 35, valmistui alun perin pukuompelijaksi ja sittemmin koulunkäyntiavustajaksi. – Jumala alkoi puhua minulle, että olisiko nyt niiden teologian opintojen aika. Uskon Jumalaan ja minulla on kristilliset arvot. KrIsTITyn vAellus Mari Hemming, Arja Heino ja Juha Yli-Jaakkola pitivät seminaaria antoisana. Koin, että vähän päälle kolmekymppisenä oli juuri oikea aika aloittaa siellä. Aiemmat työkokemukset lastensuojelulaitoksesta ja perhekuntoutuksesta tuntuvat hyvältä pohjalta, josta voi ammentaa myös diakoniatyössä. Hän haluaa ilmaista itseään opiskeluesseiden lisäksi luovan kirjoittamisen avulla. Silti Heino on huomannut opintojensa aikana muutaman kerran ajattelevansa, onko hänestä tähän. Diakonina hän saa tehdä arvojensa mukaista työtä. Hain ja pääsin opiskelemaan Helsingin teologiseen tiedekuntaan vuonna 2014. Yli-Jaakkolalle on ollut tärkeää tajuta, että Jumalan kutsuun voi vastata keskeneräisenä. Nyt koen vahvasti, että Herra on ollut huumorintajuinen johdatellessaan minua. Opintojen alettua kävi ilmi, että hän oli vahingossa laittanut rastin kohtaan, jossa ilmaistaan halukkuus myös diakoniopintoihin. Koen seisovani vahvalla Kristus-kalliolla. Hänen on tarkoitus lähteä Intiaan uudelleen