heinäkuuta 2022 | hinta: 3,90 € Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 7. 18 6 N:o 26 | 1. vu os ik er ta 00 43 59 5– 22 –2 7 Lohtu on toivon sisko Kansanedustaja Anu Vehviläinen ymmärsi menetyksen hetkellä, että hän selviää 12 Hyvä yleissivistys suojaa suomalaista salaliittoteorioilta Mistä aineksista on kristillinen sionismi tehty?
Uusi laki mahdollistaa myös, että ennen syn tymää tunnustettu toinen vanhemmuus voidaan vahvistaa heti lapsen syntymän jälkeen. 1 Mitkä ovat suurimmat edistysaskeleet ja pahimmat epäkohdat kirkossamme sateenkaarikristittyjen näkökulmasta. Laki tunnistaa käsitteet, jotka ovat jo olleet to dellisuutta monien sateenkaariperheiden kohdal la. Esi merkiksi se, kuinka meidän sa teenkaariihmisten pitäisi saa da ottaa oma uskomme takai sin haltuun. Terapeutti Maaret Kallio kirjoittaa kirjassaan Voimana toivo: ”Kuten koirani pelätessään tiivistää läheisyyttään laumaansa, niin meidän ihmistenkin tulisi tehdä. Suomalainen Yliopisto avattu. Vertaistuki on tärkeää sen jälkeenkin. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. On hienoa, että herättäjäjuhlilla on sateenkaari seurat. Paljon sateenkaarinuorten pa rissa työskennellyt ja sateenkaari aktivistiksi tunnustautuva teolo gian opiskelija Mio Kivelä pu huu lauantaina herättäjäjuhlien sateen kaariseuroissa. Äitiyslaki astui voimaan 2019 ja isyyslaki vuonna 2016. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Sellaiseksi, jonka lähellä on mieluisaa olla. Mutta joka juo elävää vettä, jota hän antaa, siihen ihmiseen syntyy oma lähde, josta virtaa vettä muillekin. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00131 Helsinki www.kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa.fi : Olli Seppälä 040 587 7411 Toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora WikmanHaavisto (virkavap.) Graafikot: Pupu Design Oy Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Kaj Aalto, Emilia Karhu, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Meri Toivanen Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Sacrum -Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: Kotimaa 61 000 (2021 KMT) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Toivo on lopulta kaikki. Useimmissa tapauksissa vanhem miksi kirjataan isä ja äiti. Paljon jykevämmät pelargoniat sen sijaan hehkuvat tyytyväisinä auringon paisteessa ja avautuvat vaaleanpunaiseen loistoonsa. – Pienistä asioista syntyy suuri muutosvoima, kun yhä useam pi työntekijä, seurakuntalainen ja luottamushenkilö havahtuu, tiedostaa ja haluaa toimia oikein sekä etsii tietoa, kuinka huo mioida sateenkaarikysymykset käytännössä paremmin. Kesähelle polttelee parvekettani. Elämä voi aina yllättää, pahassakin toki, mutta myös hyvässä. Siihen loppuu jaksaminen. Ruukuista ryöppyävä hento tuoksuherne riiputtaa päätään ja mutristelee lehtiään. Eli sorrettu kin voi olla jostain näkökulmas ta etuoikeutettu, jolloin hänen olisi hyvä havahtua tukemaan heitä, jotka jäävät vähemmälle huomiolle. Joka juo tätä vettä, sanoo Jeesus, sen tulee uudestaan jano. Janoan jotain, jota en edes tiedä olevan. Jano on myös hengellisen elämän kieltä. Mutta jano. Vanhemmuuslain uutuus on myös naisparin mahdollisuus käyttää hedelmöitykseen siittiöitä, joiden luovuttajan henkilöllisyys on tiedossa ja joka voidaan vahvistaa lapsen toiseksi vanhem maksi. OLLI SEPPÄLÄ julkaisupäällikkö olli.seppala@kotimaa.fi Lapsella on jatkossakin kaksi vanhempaa E duskunta hyväksyi juhannuksen alla van hemmuuslain. Sisimmästä pulppuavaa armoa, joka muuttaa toistenkin paahtuneen sydämen lähteiden maaksi. Kun ihmisessä on lähde, hän hehkuu paahteessakin, avautuu kauniiksi katsella. Vanhemmuuslaki palvelee lapsen etua. 30.6. EMILIA KARHU ”Toivon sateenkaari-ihmisille tilaa yhä useammassa herätysliikkeessä” Mio Kivelän mukaan sateenkaarierityisiä tilaisuuksia tarvitaan kirkossa ja herätysliikkeissä niin kauan, kun sateenkaari-ihmisillä on epävarmuutta siitä, kuinka turvassa he ovat. EMILIA KARHU emilia.karhu@kotimaa.fi Toimittaja haluaa takertua toivoon. – Mielessäni on monia näkökul mia, joista on vaikea valita. Ilman sitä ei voi elää. – Ongelma on, että samaa suku puolta olevien kirkollinen vihki minen takkuaa edelleen ja tilan ne on epäselvä. Ehkä hieman yllättäen Suomen evankelisluterilai nen kirkko eli kirkkohallitus ei antanut lausuntoa laki esityksestä, vaan totesi tykönänsä, että erityistä lausu misen tarvetta ei ole. Muutokset näyttävät olevan niin suuret, että ihmistaju vaivoin pystyy niitä seuraamaan. Eduskunnassa lakia vastaan äänesti 46 kansanedus tajaa ja sen puolesta 104. Kun oikein on jano, päätä pyörryttää, on huono olo ja heikottaa. Armoa elävä vesi on. Vastauksen voimme antaa me, joiden elämä on sattunut suurten maailmantapausten sekasorron aikoina, me jotka olemme nähneet kansojen jättiläiskamppailun ja saatamme todistaa arvaamattomat muutokset. 2 Mistä puhut herättäjäjuhlien sateenkaariseuroissa. Nämä muutokset eivät näyttäydy yksin siinä, että mahtavia valtaistuimia on kukistunut. Ajatus lakien yhdistämisestä sisältyy Rinteen ja sit temmin Marinin hallituksen ohjelmaan. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alusta. Kun hän puhuu toivosta, lohdusta ja myötätunnosta, sanoilla on kaikupohjaa. 3 Mitä muuttaisit Suomessa, jotta sateenkaarinuoret voisivat paremmin. Vanhemmuuslain ehkä eniten keskustelua etukäteen herättänyt – ja varmaan jatkossakin herättävä – läh tökohta on, että lapsella voi olla vain kaksi oikeudel lista vanhempaa. Toivon, että sateenkaari ihmiset saisivat olla olemassa ja näkyviä yhä useam massa herätysliikkeessä. Ylipäätään laki tunnistaa paremmin perheiden moninaisuuden. Viilennystä paahtuneelle iholleni, juotavaa rohtuneille huulilleni. Näin luodaan turvallisempaa tilaa. Tällöin mahdollistuu helpommin lain edessäkin niin sanottu apilaperhe eli kumppa nuusvanhemmuus, mutta siinäkin tapauksessa lapsella on vain kaksi vanhempaa. Lisäk si toivon jokaiselle halua tukea näitä nuoria ja kykyä nähdä hei dät kokonaisina, niin että tunnis tamme ja tunnustamme heidän sateenkaarevuutensa mutta myös kaiken muun. Se luo epävarmuutta ja epätasaarvoa. On jano. Minua mietityttää myös eriarvoisuus vähemmis tön sisällä. | viikon henkilö | | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | ???????. On yleisestikin paikkakunnasta ja jopa yksittäi sestä työntekijästä kiinni, miten sateenkaariihmiset tulevat seu rakunnassa kohdatuksi. Multa kuivuu hetkessä. Vehviläinen kokee, että sai lohduttomimpina hetkinä eniten lohtua Jumalalta. FREIJA ÖZCAN 2 3 KOTIMAA | 1.7.2022 KOTIMAA | 1.7.2022 aluksi. Molempien la kien valmisteluvaiheessa nousi esille tarve yhdistää lait. 1922 Suuri kansallinen juhlahetki Turussa. Silti en näe muuta vaihtoehtoa kuin uskoa hyvän mahdollisuuteen, niin kauan kuin yksikin kolkka tällä pallolla on vielä elinkelpoinen. ?. – Translain muutos on tärkeä ja toivon sen huomioivan myös nuorten hyvinvoinnin. Ja opiskelemalla voi kenties päästä osaksi ratkaisua. Antaa lupa sille, että vaikeuksia, ahdistusta, surua tai epävarmuutta voi jakaa, jolloin se tulee kestettävämmäksi.” Takerrutaan jokaiseen hyvää hetkeen ja ollaan lohtuna toisillemme. Lain perusteluissa puhuttiin tarpeesta kahden lain tekniseen yhdistämiseen, mutta luonnollisesti kyse oli muustakin ja se synnytti valmisteluvaiheessa keskuste lua. Miten oikeassa hän onkaan! Osa nuorista miettii nykyään, miksi opiskella tai yrittää enää mitään, koska ilmastonmuutos etenee vääjäämättä ja pian pallomme on elinkelvoton. Myös ihmisten tuki auttoi, sanatonkin. Vehviläinen on kokenut elämässään kolmen läheisen itsemurhan ja käynyt läpi tuskallisen, hyödyllisen terapian. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vanhemmuuslaki on kirkon mielestä varsin onnistunut kokonaisuus. Entä rauha maassa ja hyvä tahto ihmisten kesken. Janon sammuttavaa armoa. Mutta isyys tai äitiys on mahdollista kirjata myös niin, että isiä tai äitejä voi olla kaksi. Viiltävän vaikea ja ymmärrettävä kysymys. | Kuva: Élise Courtot MIO KIVELÄ erityisnuorisotyönohjaaja ja teologian opiskelija Toivo on kaikki T oivo ei ole unelmahöttöä, vaan ihmisen elämälle ja psyykelle välttämätöntä, sanoo kansanedustaja Anu Vehviläinen tässä lehdessä (sivut 12–15). Laki yhdistää aiemmat äi tiys ja isyyslait, jotka molemmat ovat var sin tuoreita. Moni suhtautuu jo hyvin seksuaali vähemmistöihin, mutta muunsukupuolisia ei osata huo mioida. Janoan Jumalan läheisyyttä, janoan jotain muuta kuin tätä elämää, janoan kirkasta puhdasta vettä, puhtautta. Rehtori Virkkunen lähti avajaispuheessaan enkelien tervehdyksestä jouluyönä
Timo Frilander arvioi, että Uk raina on nyt korostetun yhtenäi nen. – Toki monella on ymmärrettä västi havaittavissa myös väsymys tä. Lähetysseuran työntekijä ko rostaa vielä yhtä asiaa. | Kuva: Marjatta Kosonen ” Vanhainkodin ikkunatkin ammuttiin talvipakkasella rikki. Se on kirkko jen kanssa tukenut pakolaisia Puo lassa ja Slovakiassa ja valmistelee avustustyötä myös Ukrainassa. – Kuurot taas eivät kuulleet il mahälytyksiä. Hänen mukaansa Ukraina poik keaa muista yhden seikan suhteen. Sieltä erot tui kolmenlaisia yhteisöjä. Yksi paikallinen kertoi meille, että vanhainkodin ikku Ukraina jälleenrakentaa sodan vielä jatkuessa avustustyö | Raivokas sota Ukrainassa on jatkunut jo yli neljä kuukautta. Raulon päällimmäinen vaiku telma Ukrainasta on kansalaisten periksiantamattomuus. ” Omaehtoinen jälleenrakennus on tätä psykososiaalista tukea parhaimmillaan. Hän palasi viimeksi ju hannuksen alla maasta kymme nen päivän arviointimatkalta. 4 5 KOTIMAA | 1.7.2022 KOTIMAA | 1.7.2022 uutiset. Maalla on suuri tarve kestää ja näyttää ulospäin vahvuuttaan. LML haluaakin panostaa avus tustyössään erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. Ukrainassa toimivien avustus järjestöjen yhtenä huolena on, mi ten ne pystyvät takaamaan ihmi sille siedettävät asumisolot seuraa van talven varalta. Tampereen tuomiokapitulin asiantuntija Timo Frilander osal listui matkalle komennettuna väli aikaisesti Suomen Lähetysseuran palvelukseen. Kun lapset ovat niissä, niin vanhemmat pystyvät hoitamaan muita asioita. | ukrainan sota | S uomen Lähetysseu ran työntekijä Sylvia Raulo on seurannut Ukrainan tilannet ta tiiviisti huhtikuus ta alkaen. – Osa miehitettyjen alueiden ihmisistä pystyi pakenemaan, kun venäläiset tulivat. – On esimerkiksi rakennettu järjestelmä huolehtimaan maan sisäisistä pakolaisista. Pinnan alle jää kuitenkin piiloon paljon asioita, joita ei ole hyvä jättää käsittele mättä. – Se on tässä tilanteessa ym märrettävää, kuten Suomessakin talvisodan aikana. Eräillä paikkakunnilla taas ei taisteltu, mutta niiden läpi venäläis kolonnat kulkivat pariinkin kertaan. Esimerkiksi vanhuksilla on mo nenlaisia haasteita. Vammaisten asemakaan ei ole sodan keskellä kadehdittava. Monia kriisialueita tuntevalle Frilanderille kierto matka sotaa käyväs sä Ukrainassa oli raskas. Korjaamisen he vakuuttivat kyllä osaavansa tehdä itse. – Tullessa Ukrainan puolelle käytös saattoi olla aika kohtelias takin, mutta vetäytyessä meno oli jo aivan toisenlaista ja järkyt ti ihmisiä. Frilander nostaa esiin myös tai teen merkityksen kriisin aiheutta mien tuntemusten käsittelyssä. Ponnistelu yhteisen päämäärän eteen lisää myös yhteiskunnallista koheesiota. – Eräs viranomainen totesi meille, että ”sillä ei ole väliä an natteko meille jotakin tukea, kiitos että tulitte. Paikan päällä kierrellessä ym märsi sen, että hirveydestään huo limatta sotakaan ei ole maailman loppu. Nyt niihin ei ole asiaa miinavaa ran vuoksi. – Ihmiset tarvitsevat asuntojen sa korjaamiseen taloudellista tu kea. Koulut ovat tärkeä osa jokaista yhteisöä ja vahvistavat osaltaan niiden kriisinkestävyyttä. Erityisesti toistu vat ilmahälytykset kuluttavat ihmisiä. Sylvia Raulo on työskennellyt monilla maailman kriisialueilla. | Kuva: Timo Frilander Timo Frilander ja Sylvia Raulo kiertelivät eri puolilla Ukrainaa tutustumassa maan tilanteeseen. Jumala on tässäkin vaikeassa tilanteessa ukrainalais ten kanssa. – Elämä jatkuu, ja siitä yrite tään tehdä mahdollisimman nor maalia karmeissakin olosuhteissa. Hänen tehtävänään oli arvioida erityisesti psykoso siaalisen tuen tarpeita Ukrainassa. Frilan derin mukaan moni koulurakennus on Ukrainassa tuhou tunut joko osittain tai kokonaan. Raulon seurue kierteli Ukrainas sa muun muassa Tšernihivin alueel la, joka sijaitsee lähellä ValkoVe näjän ja Venäjän rajaa. Järeiden mielenterveys palvelujen saatavuus on konflikti tilanteessa rajallinen. – Olisikin hyvä saada organisoi tua esimerkiksi turvallisia kesälei rejä. Heille on kehitetty kännykkäsovellus, joka ilmoittaa asiasta äänen lisäksi myös visuaa lisesti. Ihmisen kyky selviytyä on häm mästyttävän suuri. Samalla siitä on tullut sota-ajan taideteos ja hätähuuto. – Kun sota alkoi, niin Lähetys seura päätti antaa työajastani kak si kuukautta Luterilaiselle maail manliitolle (LML). – On tärkeää rukoilla ukrai nalaisten puolesta. Sitten on sellaisia taajamia, joita ei miehitetty, mutta rakennuskantaa on tuhoutunut. On olen naista, että Ukrainan tilanne ei unohdu suomalaisten mielistä, vaikka uutisissa väistämättä nou see esille muitakin asioita. – Hän korosti meille sitä, että toivon näkökulman ylläpitäminen on keskeistä. Maassa on koko ajan toimiva hal linto. Yhdessä asioiden tekeminen on hyvin tärkeää henkisen kestä vyyden vahvistajana. Moni on kiinni myös jon kun omaisen hoitamisessa. Tšernihivin alueella osa sieltä alkukeväällä paenneista on jo pa lannut. Lähetysseura on kevään aikana jo myöntänyt 50 000 euroa pako laisille hätäapuun lähinnä Puo lassa ja Slovakiassa. Ihmisten peräänantamattomuus teki heihin vaikutuksen. Lähteneet saat tavat kokea vaikeita tunteita, kos ka eivät jaa samoja kokemuksia sodan keskelle jääneiden kanssa. Myös palaajia vastaanottavissa yh teisöissä voi olla monenlaisia tun teita ja ajatuksia. VESA KEINONEN Prinsessa Olgan patsas Kiovassa on suojattu hiekkasäkeillä. On moraalimme kan nalta tärkeää tietää, että meitä ei ole unohdettu.” Sylvia Raulo muistuttaa myös hengellisen ulottuvuuden tärkey destä. Hekin saavat voimaa siitä, kun tietävät meidän muistavan heitä rukouksissamme. Yhdessä suh teessa se oli kuiten kin myös voimaan nuttava. Samalla he saavat itsekin hieman hengähdysaikaa. – Ukrainassa tällä hetkellä ta pahtuva omaehtoinen jälleenra kennus on tätä psykososiaalista tukea parhaimmillaan. Frilanderin mukaan suju vat neuvotteluprosessit liittyen korjaus töihin ovat tärkeitä. – Eläkkeet ovat Ukrainassa ol leet todella pienet. Frilander huomauttaa, että suurten tarpeiden keskellä ihmis ten mielenterveyttä on syytä tu kea nopeasti käyttöön otettavilla välineillä. Esimer kiksi vaurioituneita taloja korja taan jo yhteisöjen voimin. Me olimme nyt suunnittelemassa sen toteuttamista. Tämä on nyt miinojen takia vaa rallista. Kesä on aikaa, jolloin lapset Ukrainassakin ovat voineet viet tää aikaa muun muassa metsissä. Paikalliset tietysti tekevät ratkaisut, ja me ulkopuoliset olem me tarvittaessa heidän tukenaan. Apu on kana voitu perille LML:n ja paikallisten kirkkojen kautta. – On kuitenkin paljon niitäkin, joilla ei ollut eri syistä mahdolli suutta lähteä kotonaan. Sen piispa Pavlo Shvarts osallistui kiertomatkaan suoma laisten kanssa. Ihminen on vaarassa traumatisoitua, jos hän ei enää pysty itse vaikuttamaan tilanteeseensa. – Voidaan esimerkiksi piirtää tai valokuvata yhdessä. Myös niillä alueilla, joilla ei parhaillaan taistella, painitaan monenlaisten vaikeuksien kanssa. Vanhusten elä mään on kuulunut se, että haetaan metsästä polttopuita ja sieniä. Toisten sodan aikana tekemiä ratkaisuja saatetaan sil loin ymmärtää paremmin. Ukrainan luterilainen kirkko liittyi LML:n jäseneksi aivan äs kettäin. Osa alueista oli ollut viikkoja venäläissotilaiden miehittämänä. – Pohdittaisiin yhdessä sitä, mitä halutaan tehdä ja millä aika taululla. – Useat koulut ovat myös muussa käytössä, koska ihmisille tarvitaan hätämajoitusta. natkin ammuttiin talvipakkasel la rikki. Avustusjärjestöjen tukea kanavoidaan muun muassa kaikkein heikoimmassa tilanteessa oleville. Pom misuojaan on vaikea tai jopa mah doton päästä. Yhteinen liikunta toimii tässä niin ikään
Se toi esille Donald Trumpin jonkinlai sena messiashahmona. – QAnonin takana vaikuttanut nimimerkki Q muutti jossakin Pasi Kiviojan mukaan moni salaliittoteorioiden levittäjä on kaupallistanut tehokkaasti toimintansa. Vain ne lauseenpät kät kelpuutetaan, jotka tukevat omaa ajattelua. Moderni salaliittoajatte lu on sen sijaan kehittynyt vasta 1900luvun loppupuolella. Tällä haluttiin saada lisää kannattajia Trumpille, Kivi oja sanoo. Asiaan vaikutti, että USA:n kongressirakennus Capitolia vas taan hyökättiin. Salaliittoteoria on ilmiö tä tai tapahtumaa selittävä näke mys, epäilys tai uskomus, joka poikkeaa virallisesta tai yleisesti hyväksyttävästä selityksestä. – Kun sota alkoi, ne tahot, jotka olivat levittäneet QAnon ja muita salaliittojuttuja, kääntyivät oikeas taan kansainvälisesti yhdessä yös sä putinisteiksi. Immuniteetillemme salaliitto vyyhtejä vastaan saattaa olla myös yksi syy, joka kumpuaa syvältä kansanluonteestamme. Herääminen on ilmaisu, jota käytetään muun muassa monis sa poliittisissa ja uskonnollisissa liikkeissä. Näitä saadakseen on järkevää panostaa tiettyihin kohderyhmi in. Useimpia suomalaisia kuiten kin suojaa kaninkoloon putoami selta yksi tekijä: korkea yleissivis tys. Lehtiä kannetaan kotiin ja kirjastoja käytetään. – Kun tunnet ne, hallitset sa malla koodin, jonka ymmärtävät vain meikäläiset. Nimeltä mainitaan usein juutalaiset. Ilmiö säteili Suo meen asti. Seurasi verinen rynnäk kö Capitoliin. – Suomessa tuollaista tavaraa ei ehkä kehdattaisi myydä minkään puolueen tilaisuuksissa, vaikka esimerkiksi perussuomalaisten liepeillä onkin esiintynyt flirttai lua salaliittoteorioiden suuntaan. Mikä salaliitoissa sitten kiehtoo. Turvallisuuspoliittista ulottuvuuttakin salaliittoteorioilla on. Puhumme Kiviojan kanssa sii tä, millaista kaikupohjaa erilaisil la salaliittoteorioilla Suomessa on. Ehkä sekin suojaa lähtemästä mu kaan mihinkään äärimmäiseen. Kyseessä on siis tietynlainen sel viytymismekanismi, joka kuiten kin toimii huonosti, koska seu rauksena on usein vain lisäahdis tusta. – Hänen mukaansa salaliitto teoreetikoiden kriittisyys valta mediaa kohtaan ja samaan aikaan kritiikitön suhtautuminen salaliit toteorioihin muistuttaa joidenkin uskonyhteisöjen ajattelua. – Salaliittoteorioihin liittyy usein poliittista latausta ja myös kielteistä leimaa. Yhtymäkohtaa erilaisiin uskon toihin löytyy myös mieltymykses tä symboleihin ja avainlauseisiin. Vies teihin alkoi tulla suoria sitaatteja Raamatusta. Se voi olla hyvin va kuuttava, koska salaliittojen kehit täjissä ja levittäjissä on myös vies tinnän ammattilaisia. VESA KEINONEN ” Kriittisyys valtamediaa kohtaan ja kritiikitön suhtautuminen salaliittoteorioihin muistuttaa joidenkin uskonyhteisöjen ajattelua. Salaliittoteorioiden punojat ta voittelevat valtaa ja usein myös ra haa. Hyök käys Ukrainaan helmikuussa 2022 aktivoi selvästi tätä toimintaa. Niiden vaikutus ei ole läheskään samalla tasolla kuin USA:ssa, mutta ei ilmiö meilläkään tun tematon ole. Maa ilman digitalisoituminen ja sosiaa linen media antoivat ilmiölle uut ta vauhtia. Salaliittojen kaninkoloon ti pahtavilla voi esiintyä kaipuu ta oman ryhmän löytämiseen sa moin kuin uskonnollista yhteisöä etsivillä. Äärikristityt ovat erityisesti USA:ssa yksi sellainen joukko. Kivioja kuitenkin huomauttaa, että suomalaisille on aika hankala heittää tarinaa, jossa Venäjä suo rittaa ”erikoisoperaatiota Kiovas sa valtaa pitäviä natseja ja narko maaneja vastaan”. Nykymaailmassa salaliittoteo riat ovat yksi kaninkolo, jonne voi tipahtaa. – Elämäsi suunta on saattanut olla hukassa, ja sitten joku kertoo vastauksen. Hy vinvointiporukois sa salaliittoteoriat ovat varsin suosittu ja myös Suomessa. – Suomessa on luterilaisen kir konkin ansiosta vahva lukemispe rinne. Kommentteja tuli myös sellaisilta, jotka ovat aikai semmin uskoneet niihin. Ilmiö on kuin ameeba, joka muuttaa muotoaan koko ajan. vaiheessa viestintätyyliään. Kivioja haastatteli kirjaansa myös Uskontojen uhrien tuki UUT ry:n toiminnanjohtajaa Joni Valkilaa. Esimer kiksi tutkijoita siteerataan hyvin valikoivasti. Pasi Kiviojan mukaan Venäjä on levittänyt erilaista salaliittoi hin viittaavaa materiaalia tiettyjen luottokanaviensa kautta. Suuressa maailmassa hävetään vähemmän. Iät ja ajat on sepitetty tari noita esimerkiksi pienestä eliitis tä, joka tavoittelee maailman her ruutta. Tapahtumaan kytkeytyi monia salaliittoteorioi ta, Kivioja taustoittaa. – Lopulta QA noniin uskovat di gitaaliset sotajou kot yrittivät yhdes sä äärioikeistolais ten ryhmien kanssa kumota Trumpille epäedullisen vaali tuloksen. Esimerkiksi korona pandemian aikana rokotekriittiset tahot saivat jonkin verran kanna tusta. | Kuva: Jukka Granström 6 7 KOTIMAA | 1.7.2022 KOTIMAA | 1.7.2022 uutiset. Pyrkimyksenä on rapauttaa toista yhteiskuntaa lisäämällä epäluot tamusta sen hallintoa kohtaan ja lietsomalla kansalaisten välille eri puraa. Esimerkiksi Trumpin vaalitilai suuksissa tuotiin kainostelematta esille erilaisia QAnoniin liittyviä oheistuotteita. – Tällaiset väitteet ovat täysin vikatikki, jos suomalaisten kes kuudessa haluaa saada merkittä vää kannatusta. Salaliittoteorioiden maailma on kirjava ja sieltä voi löytää yhteyksiä myös uskonnolliseen ajatteluun. Tutkijat ovat esittäneet, että salaliittoteorioihin uskotaan vas tauksena ahdistukseen ja pelkoon. Meillä myös kunnioitetaan perinteisesti esival taa. Se lisää yhteen kuuluvuuden tunnetta. Tietokirjailija, toimittaja Pasi Kivioja julkaisi alkuvuonna teok sen Salaliittoteorioiden ihmemaassa (Docendo 2022). Salaliittoteorioi den ympärille kie Salaliittoteoriat vastaavat ahdistukseen ja pelkoon poikkeavat selitykset | Korona ja ilmastonmuutos ovat valhetta, Trump voitti USA:n viime presidentinvaalit ja pieni salattu eliitti hallitsee maailmaa. – Olen seurannut salaliittoteo rioita pitkään. | vallankäyttö | L astenkirjaklassikossa Liisa ihmemaassa Lii sa seuraa valkoista ka nia koloon ja päätyy lo pulta Ihmemaahan. toutuneista verkostoista löytyy samoja piirteitä kuin joistakin us konyhteisöistä. Suomalaiset ovat jopa hysteerisen tarkkoja sii tä, mitä muut meistä ajattelevat. – QAnonissakin yksi keskeinen ajatus on, että liikkeen kannatta jat ovat heränneet unesta ja muut ovat nukkuvia lampaita. – Esimerkiksi jonkun ravintogu run piiristä voi saa da itselleen oman ”seurakunnan”. Myös salaliittoteoriois sa viitataan usein ihmisten herää miseen tietämättömyydestä. Keskeisiä vihollisia olivat Hillary Clinton ja Hollywoodin eliit ti, jonka väitettiin syyllistyneen jopa pedofiliaan. – Salaliittoajattelussa pyöri vät samanlaiset elementit, mutta ne tulevat eri aikoina esille hie man muuttuneina. Salaliittoteoriaa ju listavat lippikset ja tpaidat kävi vät kaupaksi siinä kuin president tiehdokkaan vaalikrääsä. Tärkeä salaliittoteorioiden vyyhti on QAnon, joka sai alkun sa vuonna 2017 salaperäisen nimi merkki Q:n kirjoituksista. Liian täydellisiä tarinoita kannattaa epäillä. Kivioja haastatteli kirjaansa asiantuntijoiden lisäksi salaliitto teorioihin uskovia ja heidän lähei siään eri maista. Sitten kustantaja pyysi kirjoittamaan aiheesta kir jan. Sinänsä kyseessä ei ole tuore ilmiö
Kirkollisessa keskustelussa on totta vieköön omat kiemuransa. Niiden varsilla metsä on rehevää ja korpimaista, mutta alueen itäreunan vesistöjen var silla esiintyy myös lehtoja. Rovaniemen vt. Samaten suhtautuminen erilai siin messuyhteisöihin piirtää jako linjoja. kirkkoherra Ilari Kinnunen kertoi Kotimaalle saaneensa ennen juhannusta tie don Lapin ELYkeskukselta, että päätös yksityisen luonnonsuoje lualueen perustamisesta on siel lä tehty. Ylipäätään niin sanottu uusi hengellisyys voidaan kokea vieraa na. elokuuta 2021 | hinta: 3,90 € Ka nn en ku va : O lli Se pp äl ä 11 6. Metsän keskiikä metsä ja kitumailla on noin 127 vuotta. Kinnusen mukaan Illinvuopa jan suojelualuetta on seurakun nassa puuhattu jo vuonna 2014, mutta silloin ELYkeskuksesta ei löytynyt siihen määrärahaa. Vähäjylkän mukaan televisiointi ei ole merkki liikkeen kielteisen tv-kannan muutoksesta. Useimmiten kirkkoherra ehdokas selviää helpoiten avioliit tokysymyksestä viittaamalla kir kon virallisen kantaan ja samalla myöntämällä, että tulevaisuudessa tilanne saattaa olla toinen, ja lisää mällä diplomaattisesti, ettei halua ennakoida sitä. – Yle on tervetullut lähettämään jumalanpalveluksemme suurelle yleisölle. Kinnusen mukaan alueen käyttäjiä ovat lähinnä metsästäjät ja muut luonnossa liikkujat. Nyt suojeltava alue on luonnon tilaista eikä siellä kulje virkistys reittejä. Vähäjylkkä ei varsinaisesti kaipaa SRK:lta uutta kannanottoa televisioon, mutta myöntää muuttuneen tilanteen. OLLI SEPPÄLÄ olli.seppala@kotimaa.fi Jakavat kysymykset kuuluvat kirkolliseen keskustelukulttuuriin | ilmiö & näkökulma | Suomi on iso maa, ja kirkon sisällä on monta todellisuutta, mikä heijastuu kirkolliseen keskustelukulttuuriin. Ilmiön juu ret ovat Jumalan sanassa eli raa matuntulkinnassa sekä uskonnol lisuuteen kuuluvassa varmuuden hakemisessa, naiivissa oikeutuk sessa olla oikeammassa kuin toi set. Tämän päivän kirkollinen jako kysymys on avioliitto. Perinteinen herätysliikkeitten karsastus on sekin edelleen hen gissä. – Olen erittäin iloinen ja tyy tyväinen suojelupäätöksestä. Alueella virtaa 16 puroa ja noroa. Jooga nähdään hyvinkin kielteisenä kä sitteenä ja ilmiönä. On myös seurakuntia, joissa ei haluta kuulla koko sanaa. Myös suhtautuminen seura kuntien kiinteistöihin voi pai kallisesti olla hyvinkin jakavaa. – Nyt ELYkeskus teki aloitteen ja ilmoitti, että tässä olisi mahdol lisuus vanhojen metsien suoje luun. Mediamaailmaja teknologia ovat muuttuneet sitten entisten aikojen. Alueelle saatiin pysyvä rauhoitus sopimus, joka täyttää METSOohjelman suojelukri teerit lahopuustoisesta metsästä. Niistä osa on ajankohtaisia, mutta osa jo me nettänyt merkityksensä kokonais kirkon katsannossa. Varsinkin lestadiolaisuutta edustavilta saatetaan tivata kirk ko ja seurakuntakäsitystä. Kiinteistön myynti saattaa herät tää kansanliikkeen sitä vastusta maan. Toki se vieläkin vaivaa joitain piirejä ja herätys liikkeitä, mutta kirkollis veronsa maksavan suuren ylei sön maailmankuvassa naispapit tuskin enää aiheuttavat minkään laista teologista sapelinkalistelua. Pitkään tällainen provosoi va aihe oli naispappeus. Körtti lukee kirkko uutiset Kotimaasta 6 4 N:o 33 | 20. Tulevan Illinvuopajan suo jelualueen pintaala on noin 131 hehtaaria. Tä mäkin toimii vastakkainasettelu jen lähteenä, kun ei haluta tai osa ta asettua eri tavalla ajattelevien todellisuuteen. Lapin ELYkeskus on arvioi nut alueelle asetettavista rauhoi tusmääräyksistä aiheutuvista ta loudellisista menetyksistä seura kunnalle rauhoituskorvaukseksi 291 702 euroa. Yle lähettää ensimmäistä kertaa juhlilta tv-jumalanpalveluksen suorana lähetyksenä. Varmaan jokainen kirkkoher raksi hakeva joutuu perustele maan oman avioliittonäkemyk sensä, jos ei muualla niin yleisö tilaisuudessa. Toisaalta niiden arvo voi daan nähdä jossain muualla, mut ta ei meidän seurakunnassamme. Nämä erityisky symykset porautuvat suoraan kir kon ja uskon olemukseen, ainakin kiivailijoiden mielestä. – Kyllä asiasta ja mediakasvatuksesta jatkuvasti keskustellaan liikkeen sisällä, mutta varsinaista painetta virallisen tv-kannan muuttamiseksi ei tietääkseni ole. kesäkuuta antaa suostumuksen yksityisen luonnonsuojelualueen perustami selle. Suomi on iso maa ja kirkon si sällä on monta todellisuutta. Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistyksen (SRK) viestintäpäällikkö Harri Vähäjylkkä kertoo, että televisioinnista on ollut Ylen kanssa puhetta jo useampana vuonna, mutta se on kaatunut käytännön järjestelyihin ja pitkiin etäisyyksiin. Enää tv ei ole olohuoneen nurkassa, vaan kulkee älypuhelimessa mukana – siitä on tullut henkilökohtaisempaa. Mutta jokainen kirkollista keskustelua seurannut tietää, että kanta on muutoksessa ja kirkossa on val lalla tosienlaisiakin käytäntöjä. Tämä on konkreettinen osoitus siitä, että kirkko ei vain puhu luonnon suojelusta vaan myös tekee työtä sen eteen. Moottori kelkalla tai mönkijällä ei alueel la saa ajaa muuten kuin hirven kaatoa noudettaessa. Televisiota on takavuosikymmeninä liikkeen piirissä kutsuttu muun muassa ”saatanan sontaluukuksi” ja sen hankkiminen kotiin saattoi johtaa jopa liikkeestä erottamiseen. OLLI SEPPÄLÄ 8 9 KOTIMAA | 1.7.2022 KOTIMAA | 1.7.2022 uutiset. Eri todellisuuksista nousee myös muita jakavia kysymyksiä, kuten monien seurakuntien hengelli seen tarjontaan kuuluva kristilli nen jooga – useimmiten Hiljaisuu den joogan muodossa. Se sijaitsee Mäntyvaa ran ja Illinvuopajan ympäristössä Rovaniemellä. Yksilön kohdalla vanhatkin jako kysymykset saattavat kuiten kin olla keskeinen osa elävää hen gellisyyttä ja sen polttoainetta. Kirkolla on voi massa oleva viral linen kanta, jonka mukaan avioliitto on miehen ja nai sen välinen. Alueelta löytyy runsaasti moni naista lahopuuta ja vanhaa met Rovaniemen seurakunta suojelee 131 hehtaaria vanhaa metsää sää. Kirkollisessa keskustelussa ku kaan ei ole vain ”tavallinen seura kuntalainen”, vaan jokainen kan taa mukanaan erilaisia perinteitä, kokemuksia ja opetuksia, joista nousee jakokysymyksiä. Jokamiehenoikeuksiin kuuluva marjastus ja sienestys sekä laillinen kalastus ja met sästys ovat sallittuja. FREIJA ÖZCAN Kuvassa Illinvuopajan vesistöä, jonka takana siintävässä metsässä Rovaniemen seurakunnan suojelualue tulee olemaan. Joku kysyy siitä takuu varmasti. Riippuen mis sä päin Suomea ol laan, kirkkoherra voi selvitä helpoiten kysymyksestä ”vih kisitkö samaa suku puolta olevia” totea malla, että vihkii – tai ainakin toivoo, että heitä voi taisiin vihkiä virallisestikin. Siis se, mi ten suhtautua samaa sukupuolta olevien parien kirkolliseen vih kimiseen tai heidän avioliittonsa siunaamiseen. | Kuva: Jouni Hagström Suviseuroista ensimmäistä kertaa tv-jumalanpalvelus Vanhoillislestadiolaisen liikkeen Suviseuroissa Lopella tehdään mediahistoriaa, kun sunnuntaina 3.7. – Tuolloin huomio keskittyi televisiokysymyksessä paljolti itse laitteeseen. Sitä sopiikin tivata, sillä lestadiolainen taipumus nähdä vain oma poruk ka Jumalan kansana on teologises ti hankala. Nyt Ylen kalusto pääsee helpommin liikkumaan Lopelle. | Kuva: Olli Seppälä ” Jokainen kantaa mukanaan erilaisia perinteitä, kokemuksia ja opetuksia, joista nousee jakokysymyksiä. Kirkollisissa keskusteluissa on myös erityiskysymyksiä, jakokysy myksiä, jotka esiin nostamalla saa aikaan keskustelua, jossa korostu vat eri mielipiteet. Vanhoillislestadiolaisuuden yhtenä opetuksena on ollut jyrkkä suhtautuminen televisioon vielä 1980-luvulla. vu os ik er ta 00 43 59 5– 21 –3 4 Arkkipiispa: Ilmastonmuutoksesta saa saarnata Espoossa ei enää pidetä tunnustuksellisia aamun avauksia Kaitsijan toimessa Riitta Valtokari ja kaksi muuta kirkkoherraa aloittivat työuransa lastenohjaajina 14 020 754 2333 asiakaspalvelu@kotimaa.fi 3 kk + 1 kk lisäetuna 25 € Määräaikainen tilaus Rovaniemen seurakunnan kirk koneuvosto päätti 16. K irkollinen keskuste lukulttuuri on val taosin samanlaista kuin keskustelukult tuuri yleensä, mutta lisäksi siinä on omat erityispiirteensä. Saatetaan pelätä paitsi itämai sia myös liian katolisia vaikutteita. Siihen on aina kuulunut tietty herkkyys vastakkainasetteluille. Illinvuopajan suojelualuet ta koskevat rauhoitusmääräyk set tarkoittavat, että alueella ei saa harjoittaa toimintaa, joka muokkaa maisemakuvaa tai vaikuttaa epäedullisesti kas villisuuden ja eläimistön säily miseen. Mutta ehkä sellainenkin joskus tulee
Millaisia uudistuksia tulisi tehdä, jotta kir kon missio olisi relevanttia muuttuvassa ajassa. Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt / puh. En usko oikeaksi, että abortti on ehkäisykeino. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Se, mikä on yleisellä tasolla väärin, voi olla yksittäistapauksessa oikein. kotimaa.fi . Onko sinulla mielipide. kirkkojakaupunki.fi . Teologiasta tulee säilyttämistä eikä uu sien mahdollisuuksien innovoimista. Kun Jeesus valitsi oppilaansa, hän ei antanut näille virkanimik keitä vaan tehtävän. Kotimaan lukijablogeissa sanottua Yhdysvaltain korkeimman oikeuden uusi kanta [kieltää abortit] luo areenan moralismille. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta. En keksi yhtään syytä, miksei kirkon korkeimpiin johtotehtäviin voisi rekrytoida muitakin hengellisen työn tekijöi tä kuin pappeja. . Jos esimerkiksi isä tai veli raiskaa alaikäisen tyttärensä tai sisarensa, on monien osavaltioiden mukaan väärin, että tämä tekee abortin, vaikka olisi 14-vuotias ja lapsensa erityiseen ahdinkoon synnyttävä ja ilman äitiyden velvoitetta. O lli Seppälän jutussa ”Kirk kotilan käyttöä ei tarvitse ar kailla” (Kotimaa 3.6.2022) kansanedustajat toivat ilmi, kuinka uskonnonvapaudesta ja laista on puhuttu paljon uskonnottomien te kemien kanteluiden ehdoilla ja keskustelussa on painottunut negatiivinen uskonnonvapau den tulkinta. Mitäpä me kak si liperiläistä tässä, sanoi pastori, kun kävi tervehtimässä Liperissä syntynyttä päivänsankaria. Olen pohtinut, voisiko evankelisluterilaisen kirkon kiistaky symykset palauttaa pohjimmiltaan yhteen tekijään – siihen, että joidenkin on vaikea hyväksyä sitä, että sosiaalisten rakenteiden muutos vaikuttaa myös kirkkoon. Pidetään kuin piispaa pappi lassa. Mitä napakammin kirjoitat, sitä todennäköisemmin tekstisi julkaistaan. Esimerkiksi diakoniatyöntekijöiden toimiminen johtotehtävissä voisi taata, että kirkko ei vieraantuisi köyhien ja syrjäytettyjen maailmasta. Tilaan Kotimaa-lehden 3 kuukautta + 1 kk lisäetuna vain 25 € (norm. Näyttää ilmeiseltä, että laillisuus valvonta on pysyvä haaste meille, joille positii vinen uskonnonvapaus oikeutena uskontoon on tärkeä. Piispuus sai ajan kuluessa suorastaan monarkistisia piirteitä. Niiden myötä on haluttu erottaa ja yhdistää omaa minuutta kirk koon. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa.fi-verkkosivustolla. Kasvoin maa ilmaan, jossa on perinteisesti oltu kiinnostuneempia muuttumattomista ideoista kuin vaihtuvista yhteiskun nallisista konteksteista. Tätä tarvitaan, jos halutaan olla mis sionäärinen kirkko yhteiskunnallisen eriarvoisuuden kasvaessa. Heidän mukaansa ”negatii vinen uskonnonvapaus eli va paus uskonnosta on keskeinen oikeus muun muassa uskonnottomien lasten ja perheiden itsemääräämisoikeuden kannalta. VEIKKO PÖYHÖNEN opetusneuvos, Helsinki Positiiviseen uskonnonvapauteen kohdistuu toistuvasti uhkia kantelut | Näyttää ilmeiseltä, että laillisuusvalvonta on pysyvä haaste meille, joille positiivinen uskonnonvapaus oikeutena uskontoon on tärkeä, Veikko Pöyhönen kirjoittaa. Sivistysvaliokunnan lausun toon perustuslakivaliokunnalle sisältyvässä eriävässä mielipi teessään Veronika Honkasalo (vas.) ja Saara Hyrkkö (vihr.) toimivat uskonnottomien ääni nä. Kyllä kiitos! Haluan saada Kotimaalta uutisia, tarjouksia ja etuja sähköpostitse tekstiviestillä. Sanankuuloon on menty vaikka leipäpappia kuulemaan kirkkoon, joka on keskellä ky lää. Idän kirkko tunnetaan missionaarisena, ja se levisikin varhaiskeskiajalla Kiinaan saakka. Näin varmistuivat kirkon ja koulun perinteisen yhteistyön mahdollisuu det myös jatkossa. Rooman valtakunnan itärajan tuolla puolen, Persiassa, ei il meisesti tunnettu piispan virkaa vielä ensimmäisinä vuosisatoi na. Esimerkiksi sopii perinteisen virka teologian patriarkaalisuus ja hierark kisuus. Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Varhaisessa kristillisessä virkateologiassa esiintyi toisenlaisia kin kehityslinjoja. Kirkon virkarakenne perustui vaeltavien saarnaajien varaan, jotka edustivat askeettista elämäntyyliä. Eipä olla en simmäistä kertaa pappia kyydis sä. Kirkon ja kirkonpalvelijoiden väliset suhteet heijastuvat ja kir kastuvat monissa sanonnoissa. On puhuttu myös pohjattomas ta papin pussista, taivaan talikynt tilöistä, Herran pieksuista rouvan jaloissa ja Herran kukkarosta. On ikävää, että Yhdysvalloissa ollaan kulkemassa moraalikannoissa samoille linjoille kuin Venäjällä. Mikäli perustuslakivaliokun ta ei olisi tarkistanut linjausta, se olisi ollut uhattuna. Mitä tämä merkitsee omana aikanamme, jolloin arvostetaan demokra tiaa ja läpinäkyvyyttä. Katolisen kirkon seinämaa lauksista kirkkokansa oppi ta voille, vaikka ei papin puheista kaikkea ymmärtänytkään. ” En keksi yhtään syytä, miksei kirkon korkeimpiin johtotehtäviin voisi rekrytoida muitakin hengellisen työn tekijöitä kuin pappeja. Tosiasioiden tunnustamisen si jasta tarraudutaan eilispäivän sosiaalisiin instituutioihin, joita muu yhteiskunta ei enää tunne. Kirkkojen kannalta oli myönteis tä, että perustuslakivaliokunnan linjaus pa lautti mahdollisuuden pitää koulujen juhlia kirkkotiloissa. Pitkän kirjoituksen maksimipituus on 3000 merkkiä välilyönteineen ja lyhyen 1000 merkkiä. Missio on olennaista, ei hallintorakenne. Tätä tulkintaa on katsottu myös voi massaolevan uskonnonvapaus lain vuodelta 2003 edustavan. On siis syytä kiittää perus tuslakivaliokunnan tarkenta vaa linjausta. Ortodoksit ovat oivaltaneet, että rahasta tanssii vaikka ryssän pappi. Me papit nau roimme niin, ker toili entinen sun tio. PETRI JÄRVELÄINEN T eologinen oppiaineeni on dogmatiikka. Sen ansiosta po sitiivinen uskonnonvapaus säi lytti nykyisen asemansa. Osavaltioissa voidaan jatkossa toimia oikein, mutta ei ottaa huomioon olosuhteita. Mutta on kohtuutonta valmistaa lainsäädäntö, jossa se on kaikissa tapauksissa väärin. Yksi uudistus voisi olla seurakunnan johtajan viran avaaminen diakoneille. Tämä on perintöä siitä, että kirkon virat kehittyivät myöhäisan tiikissa: seurakunnan johtajalle omis tettiin merkittävä määrä valtaa, sillä hänen nähtiin johtavan Jumalan las ten perhettä kuin roomalainen per heenpää (paterfamilias). Hyvä kel lo kauas kuuluu. korvaa | kolumni | Täytä tilaus! Lii m aa po st im er kk i Tilaus ovat määräaikainen ja se päättyy automaattisesti jakson loputtua. Sa cru m -K oti m aa O y PL 27 9 00 13 1 H els ink i Tai palauta Kotimaan esittelypisteeseen juhlatorille ja nouda tilaajalahjasi. Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Mediamyynti: HYÖDYNNÄ TURVALLINEN MEDIAYMPÄRISTÖ 725 000 Tavoita kerralla yli taloutta . Yhteys tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. 8 Kun sielu tarvitsee hoitoa suomeksi maailmalla s. Juuri tässä asiassa kansalais aktiivisuutta tarvitaan vastai suudessakin. + 6,9 snt / min. 14 Vaikuttava taustaääni Television musiikki ohjelmista tuttu Jepa Lambert saa solistin loistamaan s. RISTO NIHTILÄ Me papit nauroimme niin ” Kirkon ja kirkonpalvelijoiden väliset suhteet heijastuvat ja kirkastuvat monissa sanonnoissa. fi Tamperelainen seurakuntalehti K u v a: H an n u Ju k o la Marraskuu 2021 Apocalyptica: Kirkossa on tilaa ajatuksille Sivut A 8–10 1 Henki 2 | 2022 Arjen toivoa ja avaraa armoa ”Musiikki läpäisee kerroksia silloin, kun sanat loppuvat.” INTOHIMONA URUT KAUTTA HISTORIAN RAAMATTUUN ON TUTUSTUTTU KUUNTELEMALLA 2 2 2 2 Miina ja Tuomas Meurman: Ir to nu m er o 9 € 10 11 mielipiteet KOTIMAA | 1.7.2022 KOTIMAA | 1.7.2022. Tarjous koskee vain tilaajia Suomessa. + 14,9 snt / min., lanka puhelimesta 8,21 snt / puh. Katolisen paavin tai ortodoksisen patriarkan virat edustavat yhä tänään omissa organisaatioissaan sellaista yksinvaltaisuutta, joka on moderneissa demokratioissa hylätty. ” Kirkkojen kannalta oli myönteistä, että perustuslakivaliokunnan linjaus palautti mahdollisuuden pitää koulujen juhlia kirkkotiloissa. Körö, körö kirkkoon papin muorin penkkiin. Jeesus antoi tehtävän, ei virkanimikkeitä JYRI KOMULAINEN toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja toimii johtavana asiantuntijana Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikössä. Tärkeitä ovat kirkkokah vit ja suuruksena kelpaa vaikka pappilan hätävara. kirkonseutu.fi Armoitettu mokailija Outi Olani s. Kirkko ja sen työntekijät ovat olleet kansan esi kuvia. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Lähetä se meille. 40,50 €) Koodi: JNS2022/3 Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Matkapuhelin Sähköposti Printtilehden tilaukseen sisältyy digilehden lukuoikeudet ja pääsy kotimaa.fi -sivuston uutisiin, artikkeleihin sekä digiarkistoon. 18 HYVÄN TÄHDEN. Eipä juuri pappikaan aina ymmärtä nyt tai halunnut ymmärtää, mitä kansalla oli sanomista. Perehtyminen kristinuskon glo baaleihin muodonmuutoksiin kuitenkin havahdutti minut monien muiden dogmaatikkojen lailla tunnistamaan, miten kulttuuriset ja sosiaaliset muutokset heijastuvat kirkon oppiin. Negatiivi sen uskonnonvapauden kunnioittaminen ei ole pois keneltäkään muulta.” Näin ollen he olisi vat halunneet säilyttää apulaisoikeusasiamie hen ratkaisun voimassa sellaisenaan. Näistä kaikis ta hokemista on tehty kirjoja ja piirroksia. 13.1.2022 1 kirkkojakaupunki.fi Ilkko saapuu tiensä päähän Sivu A 5 Pyhäkoulu liittää lapset sukupolvien ketjuun Sivut A 6–7 Kaikilla ihmisillä on jokin suhde uskomiseen Sivu A 12 K u v a: T T T / K ar i S u n n ar i K u v a: H an n u Ju ko la K u v a: T u u la V ar ti ai n e n siltalehti. Periaatteellisesti tärkeämpää kuitenkin oli positiivisen uskonnonvapauden aseman säily minen nykyisenä. Muistan nuoruudes tani Erkki Tantun mainiot piir rokset sananlaskuista
Tiesin, että tästä tulee todella vaikeaa, mutta selviän. Kyse on liukumista, mutta siinä, missä henkisiin arvoihin kuuluvat kulttuuri, sivistys ja kiinnostus ihmisen mielestä, hengellisyydes sä Jumala on vahvasti läsnä. Aloin lukea enemmän hengellis tä kirjallisuutta. » Anu Vehviläinen on ollut kansanedustaja 24 vuotta. Silti ymmärsin, että kyllä terapiasta on minul le apua. Myös ihmis ten tuki auttoi, eikä se aina tarkoittanut välttä mättä sanoja. Prosessi sai alkunsa mie heni Timon kuoleman jälkeen yhdeksän vuotta sitten. Anu Vehviläinen on ollut keskustan kansanedustaja pian 24 vuotta, ja viime kuukausina täällä on tehty poikkeuksel lisen suuria ratkaisuja Suomen tulevaisuudesta. Vehviläisen Iisalmessa asuva äiti on käynyt juhlilla ennenkin, ja osallistuu myös nyt, yhdessä tyttärensä kanssa. Nämä ovat aina pitkiä pro sesseja. Se alkoi ikoneista, ja pitkään Vehviläinen piti kiinnos tustaan puhtaasti kulttuurisena. Varsinkin ajatukseni elämästä ja sen ar vokkuudesta kirkastuivat. Ensi keväänä hän jättää eduskunnan. Tapaamme Eduskuntatalossa. Se on edelleen yöpöydällä hänen Helsinginasunnossaan Liisankadulla. Lähipiiriin kuuluvat myös äitini ja isoveljeni. – Minulla oli viikolla eduskuntatyöni. Vuonna 2000 Vehviläinen osti Valamon luostarista pienen puisen matkaikonin. – Minulle alkoi kehittyä sisäinen maailma sii tä, mitä kuolema tarkoittaa. 12 13 KOTIMAA | 1.7.2022 KOTIMAA | 1.7.2022 haastattelu. Kesältä odotan virkistymistä ja tulevaisuuteen katselua kesäpaikallani Höytiäisen rannalla Kontiolahdella. Toivo liittyy tiukasti myös lohtuun. Luterilainen kirkko on hänelle yhä ystävä, ja körttien herättäjäjuhlilla hän puhuu lohdusta. – Kävin terapeutilla ensin Joen suussa ja myöhemmin työn ohessa Helsingissä. – Joskus se oli halaus, joskus pelkkä katse. – Toivo on mukana sekä arjessa että näkymä nä tuonpuoleisuudesta. Perheeseeni kuuluu poikani Tatu, joka opiskelee taloustiedettä Helsingin yliopistossa. Siitä tuli erityinen. Vehviläisen mukaan hänen ortodoksiset ystävänsä ”eivät tehneet houku Sama taivas, sama Jumala Kansanedustaja Anu Vehviläisestä tuli viime vuonna ortodoksi. Viime vuoden tammikuussa Anu Vehviläi nen ilmoitti liittyneensä ortodoksiseen kirk koon. Vehviläinen kirjoitti loppiaisaamuna Facebookiin päivityksen, jossa hän kertoi, että hänet oli edellisenä iltana liitetty orto doksisen seurakunnan jäseneksi Pyhän Ni kolaoksen kirkossa Joensuussa. Teen ratkaisut perusteellisesti. Hän on kertonut etukäteen, että haluaa puhua tässä jutussa toi vosta. Nyt Vehviläinen korostaa, että matka on ol lut hidas. T oivo on valoa. Olisi liian yksinkertaista ajatella, että liittyminen ortodoksiseen kirkkoon olisi ollut seurausta Timon kuolemasta. Anu Vehviläinen ajattelee niin. Vehviläinen mieltää, että ihmisen maailman kuva voi olla materialistinen, henkinen tai hen gellinen. Hänellä shokkia seurasivat voimakkaat surun ja ikävän aallot, jotka vähitellen harvenivat. – Koska Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, meillä on kykyä olla lohduksi toinen toi sillemme. Se, tar kemmin sanottuna Lohduksi toisillemme, on nimetty Joensuun herättäjäjuhlien teemaksi. ”Kysymys on monivuotisesta matkastani, jon ka aikana olen luodannut sieluni tilaa ja hen gellistä ymmärrystäni. Aloin pohtia niin elämää, kuolemaa kuin kuolemanjälkeistä elä mää. Anu Vehviläisen elämän suu rimmat lohduttomuuden ja loh dun kokemukset liittyvät läheisten miesten it semurhiin. Vehviläinen kokee, että sai lohduttomimpina hetkinä eniten lohtua Jumalalta. Hän tulee körttien tapahtumaan ensimmäis tä kertaa. Kirjat ovat kuulu neet Vehviläisen elämään aina, mutta Timon kuoleman jälkeen hänen kirjamakunsa alkoi muuttua. Puolison kuoltua Anu jäi kahdestaan poi kansa Tatun kanssa. Joensuulainen kansanedustaja Anu Vehviläi nen on kutsuttu puhumaan herättäjäjuhlille. Kun päässä on paljon asioita, ei enää erota, mikä on tärkeää. Sitä Vehviläinen on kokenut kovien menetysten jälkeen. – Ei se mene niin. Vuonna 1975 hän menetti isänsä, 2011 avio miehensä ja vuonna 2020 veljenpoikansa, joka oli myös Anun kummipoika. Äitini ajoi Tatun luo Joensuuhun Iisalmesta kelillä kuin kelillä joka viikko koko hänen yläkoulu aikansa. Pyrin pitämään tasapainon tietokirjallisuuden, kaunokirjallisuuden ja ortodoksisen kirjallisuuden välillä. Hän ajattelee, että toivon lisäksi lohdulla on toinenkin sisarus, myötätunto. Silloin pitää vapauttaa kaistaa. – Tein Valamoon omia pikku retkiä, ja hankin sieltä kirjoja. Jokaisen ihmisen suru on omanlaisensa eikä sitä voi suorittaa, Vehviläinen sanoo. Anu ajatteli, että Tatun takia hänen on oltava toimintakykyi nen. Luen paljon. Kuka. Tämän ta lon ja täällä tehtävän työn Vehviläinen aikoo jättää ensi keväänä. TEKSTI | MERI TOIVANEN – KUVAT | JUKKA GRANSTRÖM ” Minulle alkoi kehittyä sisäinen maailma siitä, mitä kuolema tarkoittaa. Hän muistaa, että piispa Eero Huovisen KaakkoisAasian tsuna min jälkeen kirjoittama Käännä kasvosi, Herra merkitsi hänelle paljon. Anu Vehviläinen on koulutukseltaan filosofi an maisteri, ja hän on lukenut pääaineenaan kotimaista kirjallisuutta. Anu Vehviläinen kiinnostui ortodoksisuu desta jo Savonlinnan taidelukiossa. Toivo ei ole unelmahöt töä, vaan ihmisen elämälle ja psyykelle välttä mätöntä, Vehviläinen sanoo. Anu Vehviläinen, 58, keskustan kansanedustaja Kotini on Joensuussa. Vehviläinen luki surussaan paljon, sai kirjoja lahjaksi ja hankki niitä itse. Vuosien mittaan Vehviläinen tutustui mo niin ortodokseihin. Toivoakin on tarvittu. Vehviläiselle lohtu tarkoittaa toivon näkö kulmaa keskellä arvokasta elämää. Tämä oli vasta täyttämäs sä 11 vuotta. Halusin lopettaa ja paeta niitä tun teita ja vaikeita asioita ja ajattelin, että mietin mieluummin, mitä valiokunnassa tapahtuu. Se oli rank kaa, koska eduskunnassa on koko ajan ohjelma päällä, ja sitten lähdin muutaman sadan met rin päähän terapiaan ja palasin silmät itkusta punaisina. Elämäni jollakin tavalla vakavoitui py syvällä tavalla.” Vehviläinen kirjoitti myös, että luterilainen kirkko on aina ollut hänen ystävänsä ja hän luottaa niin olevan jatkossakin. – Kun sain kuulla puolisoni Timon itsemur hasta, tajusin heti seuraavina tunteina, että olen kokenut tämän aiemminkin
Hän ei ole ollut kirkos sa aktiivinen toimija, mutta sy vällä on aina ollut käsitys kor keammasta. Sellaisina Vehviläinen mainitsee Kuopi on piispan Jari Jolkkosen ja Helsingin Kallion kirkkoherran Riikka Reinan, joka on hänen entinen avustajansa. Venäjän suhteen Vehviläi nen on tuntenut toivottomuut ta. Mutta siinä hetkessä heis tä pidettiin huolta siellä, Joensuun torilla. Lohduttomimpina hetkinään Anu Vehviläinen kokee saaneensa eniten lohtua Jumalalta. Seuraavaksi pitää päättää, onko hän valmis jäämään Helsinkiin vai haluaako asettua ItäSuo meen. Vehviläinen on ollut kolmen hallituksen ministeri ja viimeksi eduskunnan puhemie henä puolitoista vuotta, tämän vuoden tammikuuhun saakka. Toisaalta Vehviläinen on tänä keväänä huomannut, että kyy nisyyden keskellä asiat sattuvat ” Lähdin eduskunnasta muutaman sadan metrin päähän terapiaan ja palasin silmät itkusta punaisina. Syyskuussa kustantamo Docendolta ilmestyy Anu Veh viläisen elämäkerta Rouva puhemies – Anu Vehviläisen elämä ja ura, jonka on kirjoitta nut toimittaja Anna-Liisa Hämäläinen. Maailma on sisäänsä ottava. Kirjan aikajänne yltää tähän kevääseen ja toukokuiseen Na topäätöksen viikkoon saakka. Vehviläinen on harkinnut vakavasti ennen jo kaisia vaaleja, haluaako asettua ehdolle. Vuosituhannen alussa hän putosi eduskunnasta yhden vaalikauden ajaksi. Suhtaudun muutok seen uteliaasti. – Minulla ei ole ollut vaikeuk sia luterilaisen kirkon kanssa. Yksi ystävistä on entinen Hel singin metropo liitta Ambrosius, joka tunnetaan verkostoitumi sestaan kansakunnan eliittiin. Mikä ortodoksisessa kirkos sa on toisin. ihmisiin. – Katsoin siellä silmiin ukraina laisia naisia ja lap sia. Hän on 58vuo tias, joten viiden vuoden pääs tä eläkeikä olisi jo liian lähellä. Parikymppisenä hän kritisoi kirkkoa ja mietti, antaako se ihmiselle riittävästi eväitä oman uskon kehittymi seen. Hän kääntyi Natoon liittymi sen kannalle heti Venäjän hyö kättyä Ukrainaan. ” On osattava tulla näyttämölle ja lähteä näyttämöltä. Vehviläinen pitää mah dollisena työtä niin yksityisellä sektorilla, järjestössä kuin julki sessa tehtävässäkin. – Olen saanut valtavasti ol lessani merkittävissä tehtävis sä. Silloin Vehvi läinen pohti, mahtavatko ne olla hänelle viimeiset. On osattava tul la näyttämölle ja lähteä näyttämöltä. Viime vaalit tuntuivat jo hen kisesti raskailta. Sen jälkeen hän sanoo ol leensa tapakristitty. Luterilaisissakin papeissa hänellä on ystäviä. Emme ole kilpai lijoita. – Millaista pahuutta saadaan sotimalla aikaan! Vihaa lietso taan ja ihmisiä menetetään. Usko on minulle yksityinen asia. Voit tutustua Askellehteen ilmaisella € näytenumerolla Nautinnollisia lukuhetkiä! tustyötä”. Helmikuussa Anu Vehviläi nen kertoi, ettei asetu enää eh dolle seuraavissa eduskuntavaa leissa. He lauloivat ja varmasti halusivat palata kotiin. Lahjaksi Sinulle! Tilaa näytenumero www.kotimaa.fi/naytelehti/ Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi! Ilmaisen näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta eikä sen jälkeen astu automaattisesti voimaan jatkuva tai muu tilausmuoto. Vehviläinen korostaa, että hänet on kastettu luterilai seksi. Viitisen vuotta sitten Vehviläi nen alkoi käydä Ambrosiuksen kanssa keskusteluja tämän luo na kulttuurikeskus Sofiassa. – Ortodoksisuuden matka saarnaajaksi en kuitenkaan läh de. En koe, että olisin ottanut isoa loikkaa. Anu Vehviläinen ei tiedä vielä asettuuko Helsinkiin vai Itä-Suomeen. – Se oli Suomen aseman osal ta suurin päätös, jota olen ollut tekemässä, Anu Vehviläinen sa noo. 14 15 KOTIMAA | 1.7.2022 KOTIMAA | 1.7.2022 haastattelu. Vehviläinen haluaa tehdä vie lä yhden uran. – En ole vielä toiminut tässä asiassa. Hän suhtautuu tulevaan muutokseen uteliaasti. Ensi keväänä edessä on uusi alku, kun Anu Vehviläinen jät tää eduskunnan. Tämäkään päätös ei synty nyt äkkipäätä. Vehviläinen mainitsee ih miskuvan, joka on ortodoksi suudessa valoisa. Äänestäjien tahdosta olen voinut edustaa vaalipiiriäni ja Suomen kansaa. Niin hän koki äi tienpäivänä Ukrai namielenosoituk sessa Joensuussa. Ihmisyys ei ole kadonnut. Meillä on sama taivas, sama Jumala. Mutta pitää osa ta myös luopua. – Kirillistä puhumattakaan, hän sanoo viitaten sotatoimia tukevaan Venäjän ortodoksi sen kirkon johtajaan. Terveh dyksiä hän kui tenkin sai – vies tejä, kortteja, kir jeitä. Silloin hän on ollut kansanedustajana 24 vuotta
Syreenejä löytyy niin kartanoiden pihoilta, kaupunkien puistoista kuin pienten mökkien kulmiltakin. Hänen teoksiaan on esillä esimer kiksi Espoon ja Lappeenrannan luterilaisissa pyhätöissä. Diptyykin toinen osa Aneks on Pekiloon rakennettu kidutuskam mio. Taivaalla opittua avaa myös turvallisuuskäsitteen monipuolisuutta. Mikään ei ole muuttunut 2000 vuodessa. Koneen miehistö on vastuussa sekä omasta että matkustajiensa turvallisuudesta ja elämästä. Tämä pätee ilmailun lisäksi oikeastaan kaikilla muillakin elämänalueilla. Niitä ovat esimerkiksi luottamuksellisuus ja rehellisyys. Jenn ja Branden Petersen, Jukka Leppilampi, Timo Pöyhönen, Pekka Simojoki, Et cetera, Taneli Skyttä, Saila Duo, Lasse Heikkilä, Marion ja Kipa, Asta Lehtimäki, Henri Järvinen, Johanna Sandberg, Seppo Juntunen, Mikko Matikainen, Pekka ja Anna-Liisa Heikkilä, Eemil Kulju KATSO HAUSKA VIDEO JA KOKO OHJELMA: www.hengenuudistus.fi/kesaspirit LAPSILLE OMAA OHJELMAA! Kirkon erityisviroissa pitkään työskennellyt, nyt jo eläköitynyt Raine Haikarainen on myös innokas lentäjä. A lle 10 000 asukkaan MänttäVilppulassa tapaa olla esillä erin omaisen kiinnostavaa taidetarjontaa. Taivaalla viihtyvä teologian tohtori on kirjoittanut kiehtovan tietokirjan, joka puhuttelee niin insinööriä kuin humanistiakin. Raine Haikarainen toteaa, että ilmailu opettaa nöyryyttä ja elämistä epävarmuuksien keskellä. Vesa-Pekka Rannikko on tehnyt Mäntän kirkkoon ja Pekiloon sijoi tetun diptyykin Palokärki uneksii. – Serlachius rakennutti tä män kirkon metsästä saadulla va rallisuudella. Teinosen elämäkerran. Syreenien jalostuksesta innostuttiin Euroopassa 1800-luvulla, ja jalostuksen suurmaana kunnostautui Ranska. Mielessä kehkeytyi tarina palo kärjestä, joka nukahtaa kirkossa. Euroopassa pihasyreeni on ollut suosittu jo 1500-luvulta lähtien ja alun perin laji löydettiin Turkista. Mieleeni tuli Kristuksen kärsimys. Kristus kärsii vuosi sadasta toiseen, mutta toivoa pitää silti aina olla, teologian opiskelus ta vielä haaveileva kuvanveistäjä korostaa. – Valitettavasti paha nousee aina valtaan. 25 taiteilijan töitä on esillä entisestä tehtaasta tuunatun näyttelykeskus Pekilon lisäksi Taavetinsaaressa ja Mäntän kirkossa. Kuvataideviikoille useita kertoja kutsuttu Gryta ei enää jaksanut innostua Pekilon tilois ta. Linnun uni on nähtävissä Pekilon modernin tilan kattoon projisoitu na animaatioelokuvana. Ajattelin, että mitä jos joku metsän eläin tulee kat somaan, mitä kirkossa on sitten tehty. Kristuksen ristiinnau litseminen voisi tapahtua tänäkin päivänä. | painettua sanaa | JEESUS TULEE – TULE SINÄKIN! 5.–7.8.2022 KOE JA ELÄ VALTAKUNTA! LEMPÄÄLÄN IDEAPARKISSA JA VERKOSSA klo 9:30-12 Hyvän puolella Jenn Petersen opettaa oikeudenmukaisuudesta, tarinoita Suomesta klo 13-17 Isän huone Kokonaisvaltainen rukouksen, kohtaamisen ja armolahjojen tila klo 19-20:30 Tule Pyhä Henki! Ylistystä, sananjulistusta ja profetioita, rukouspalvelua Mukana mm. Viime kesän veto naula Serlachiusmuseo Göstassa oli Banksyn suurnäyttely. Hän ajatteli kommunisti sen Puolan piinattuja sankareita ja karmeaa historiaa. Aina me olemme valmiita väärin syyttämään ja tuo mitsemaan. | Kuva: Tapio Nieminen ” Mielessä kehkeytyi tarina palokärjestä, joka nukahtaa kirkossa. Kirkkoon Gryta teki työnsä ”suurella rakkaudella”, mutta kam mottavia ajatuksia mieleen nosta van readymadeteoksen tunnelma on kliininen. – Mutta sain inspiraation, kun vierailin Mäntän pikku kirkossa ja näin Hannes Autereen loistavat työt, veistokset ja reliefit. Lentokoneen ohjaamossa ja miksei matkustamossakin on aitiopaikalla oppimassa jotakin ihmisenä olemisen vahvuudesta ja heikkoudesta. Turvallisuusalan ammattilaisilla on oma vahva identiteettinsä, mutta samalla on kyse myös ihmisenä olemisen arvoista ja periaatteista. Suomen ensimmäisen syreenin istutti pihaansa tiettävästi turkulainen apteekkari Jonas Synnerberg vuonna 1728. – Nykyään kristillisessä pe rinteessä ei ajatella, että luonto on annettu vain ihmisen hallit tavaksi, mutta se oli ennen vah va ajatus. Puolasta Suomeen vuonna 1979 muuttanut Gryta on katolilainen. Turvallisuuteen vaikuttaa monia sellaisia asioita, jotka ovat epäteknisiä, mutta syvästi inhimillisiä. JANNE VILLA – Raamattu on jokaiselle tärkeää luettavaa, peruskirja, jonka teemat ovat ikuisia, kommentoi Kristuksen ja muiden kidutettujen kärsimystä kuvaava Radoslaw Gryta teostaan Requiem. Hän mietti kir kon ja metsän yhteyttä. Parhaimmillaan lintuperspektiivistä paljastuu aivan uusia näkökulmia kotiplaneettamme kauneuteen ja haurauteen. Gryta ei tiennyt Ukrainan so dasta kidutuskammiota tehdes sään. Helsingin kantakaupungin puistoista löytyy edelleen useita vanhoja pihasyreenityyppejä sekä unohdettuja historiallisia jalosyreenejä. Akku sopii sähkö kidukseen, sinkkiämpäri vesi kidutukseen. Erityisesti viestinnän etiikkaan perehtynyt teologian tohtori on kirjoittanut useita tietokirjoja, muun muassa dogmatiikan professori Seppo A. Vuorineuvos ei jemmannut mil jooniaan Portugaliin tai veropa ratiisisaarille, vaan patruuna si joitti rahojaan työntekijöidensä ja alueensa asukkaiden elinolojen parantamiseksi ja taiteen edistä miseksi. Kaksiosainen Requiemteos käyn nistyy Mäntän kirk koon tehdystä Arma Christistä, Kristuk sen ristiinnaulitse misen välineistä: or jantappurakruunu, keihäs, vasara, ”Juutalaisten kuningas” pilkkani mikyltti... Kyseessä on myös henkilökohtainen kasvuprosessi. 390 sivua. – Ihmisiä kidutetaan ja vaino taan yhä. Jälkimmäisessä kannattaa vie railla jo Hannes Autereen taidok kaiden puuveistosten takia. Ruotsalaisen sanonnan mukaan tuomen ja syreenin kukinnan välinen jakso on kesän ihaninta aikaa. | viikon kirja | | näyttely | Taidekaupungiksi itsensä nimennyt MänttäVilppula on taiteen ystäville pettämätön kesäkohde. Suloinen syreeniaika on Viherpiha-lehden (6/22) mukaan rakas myös suomalaisille. Kokeneelle lentokapteenille on kova paikka kertoa kollegoilleen ja alaisilleen tekemistään virheistä ja laiminlyönneistä. | Kuva: Minnamaria Koskela Urkuparven kaiteella istuvan palokärjen voi Vesa-Pekka Rannikon mukaan kuvitella enkelihahmona. Ilmailu ja turvallisuusajattelun kehittyminen. – Olisin halunnut elää keski ajalla, jolloin suuret mestarit sai vat tehdä ajan kanssa yhden tai kaksi suurta teosta kirkkoon! Ei sellaisia töitä tarvitse tehdä mon ta, jos ne ovat kunnollisia. Alkusyynä ”taidekaupungin” synnylle on paperitehtailija ja tai demesenaatti Gösta Serlachius. Mäntän kuvataideviikot on Suo men suurin kotimaisen nykytai teen vuosikatselmus. Autere sytytti myös valtionpalki tun kuvanveistäjän ja taannoin eläköi tyneen Kuvataidea katemian professo rin Radoslaw GryMänttä hellii taiteen harrastajia tan. Maskeis saan parveileva yleisömassa muo dosti jo itsessään performanssin yhteiskunnallisesti provosoivan, maskien takana tehdyn katutai teen äärellä. Se pitää kuitenkin nöyrästi tehdä, jos koko organisaation halutaan oppivan ja kehittyvän. EMILIA KARHU 16 17 KOTIMAA | 1.7.2022 KOTIMAA | 1.7.2022 kulttuuri. Ilmailu on hyvin konkreettisella tavalla eksistentiaalista. VESA KEINONEN Raine Haikarainen: Taivaalla opittua. BoD 2022. Lisää syreenejä meille saapui 1750-luvulla Suomenlinnan linnoitussaaren kautta. Haikaraisen uusin teos Taivaalla opittua on perusteellinen ja sujuvasti kirjoitettu kuvaus siitä, miten ilmailuturvallisuus on runsaan sadan vuoden aikana kehittynyt antaen samalla malleja koko modernille turvallisuusajattelulle. Turvallisempaan ilmailuun on päästy askel askeleelta kriisien ja traumaattistenkin kokemusten kautta. Kuvataideviikkojen tärppejä ovat kirkkoon tehdyt teokset. Taivaalla opittua yhdistää onnistuneesti perusteellisen ilmailuteknisen tietämyksen syvään näkemykseen ihmisen rajoista ja mahdollisuuksista. Urkuparven reunakaiteella istu vaan lintuun kuvanveistäjä sai ide an kirkkotilan kansallisromantti sesta kuvastosta
Sionistinen unelma oli to teutunut. Monil le kristityillekin juutalaisten paluu muinaisten esiisiensä kotimaahan ja Israelin valtion syn tyminen merkitsivät profetioiden täyttymystä, ja ne nähdään Jumalan pelastussuunnitelman mukaisina välttämättöminä tapahtumina. Stewart ryhmittää tutkimuksessaan kolme väylää, joiden kautta Palestiinaa, juutalaisia ja profetiaa kohtaan tunnettu kristillinen kiinnos tus syntyi ja kasvoi Suomessa – jo ennen Israe lin itsenäistymistä. Käytännössä monet Israelin valtion muotoutumiseen vaikuttaneet poliitikot olivat saaneet vaikutteita myös sosialismista. Juutalaisten muutto varsinkin ItäEuroopasta Palestiinaan yl tyi. Mutta esimerkiksi eräissä uskonnollisten juutalaisten ryhmissä sionismiin suhtaudu taan hyvin kriittisesti. Tosin Hertzl oli eräässä vaiheessa avoin sil le, että juutalaisten kotimaa voitaisiin perustaa esimerkiksi Argentiinaan. Sionismi on siinä mielessä erikoinen juuta lainen aate, että sitä kannattavat tai ymmärtä vät myös monet maailman kristityistä. Herzl perusti vuonna 1897 Maailman Sionis tijärjestön. Kristillinen sionismi – kietoutuneena edellä kuvattuun muuhun Israeliin myötäsukaisesti suhtautuvaan ajatteluun – on toki paljon Suo mea laajempi ilmiö. Diasporassa syrji tyt ja vainotut juutalaiset olivat saaneet oman, kaivatun kotimaan. Niistä vanhimpiin kuuluvat Rosh Pinna (1878) ja Petah Tikva (1882). Silloin nykyi sin Israelina ja palestiinalaisalueina tunnettu seutu oli eri islamilaisten valtioiden, ristiretke läiskuningaskuntien tai Osmanien monikansal lisen imperiumin vallan alla. Tätä esiintyi Stewartin mukaan varsinkin helluntai laisuudessa, mutta myöhemmin myös evanke lisluterilaisessa kirkossa. Myös Kirkkojen maailmanneuvosto on usein käsitellyt Israelin politiikkaa palestiinalaisalu eita kohtaan hyvin kriittisesti. Ja sana tuli valtioksi: Suomalaisen kristillisen sionismin aatehistoria tarkastettiin Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiede kunnassa vuonna 2015. Britannian mandaattihallinnon aikana 1918–1948 Palestiinan juutalaisten määrä kas voi tasaisesti. Alue on siis jo kauan ollut hyvin monikulttuurinen. Israelin itsenäistyessä 1948 heitä asui maassa jo yli 700?000. Kuitenkin sionismista on seurannut, että Lähiidän erilaisten diktatuurien ja hajonnei den valtioiden keskellä on yksi demokraatti nen oikeusvaltio – Israel. Israelissa sionistiset aatteet jatkavat elä määnsä maan yhteiskunnassa, politiikassa ja lainsäädännössä: mistä tahansa maailman maasta tuleva juutalainen voi esimerkiksi hel posti muuttaa Israeliin ja saada kansalaisuu den. ” Raamatun ennustuksia ja Israelin valtion syntymistä yhdistelevät tulkinnat muuttuivat yleisiksi. Asian moniilmeisyyttä lisää se, että joskus poliittista sionismia – tai poliittisista tai muista syistä johtuvaa Israelmyönteisyyttä – voi olla vaikeaa erottaa uskonnollisesti perustellusta sionismista. J uutalaisia on asunut Palestiinassa katkeamattomasti kolmen tuhan nen vuoden ajan. Stewartin tutkimus selvittää, miten suoma laiset ja erityisesti suomalaiset kristityt suhtau tuivat sionismiin ja Israelin valtioon ja miksi monet suomalaiset kristityt antoivat uskonnol lisen merkityksen sionismille ja Israelin valtiol le. Onko tämä sa malla sionismin eri puolien tor jumista, on oma kysymyksensä. Näissä valtavirran kirkoissa on tietenkin myös monia yksilöitä ja ryhmiä, jotka kirkkojensa ”vi rallisista” tai pluralistisista kat somuksista poiketen voivat olla hyvin Israelmyönteisiä tai suo rastaan sionistisia. Palestiinalaisten ääni jäi Stewartin mukaan tuolloin täysin kuulematta. Yleisesti ottaen Euroopassa ja PohjoisAmerikassa perinteiset protestant tiset valtavirran kirkot ovat suhtautuneet sio nismiin pidättyvästi. 140 vuotta sitten muotoutunut moderni sio nismi on ollut usein maallistuneiden euroop palaisten juutalaisten maallinen poliittinen ideologia. Kristittyjen keskuudessa se on saanut myös kannatusta. TEKSTI | JUSSI RYTKÖNEN taloudellinen toimeliaisuus ja työmahdollisuu det olivat houkutelleet Palestiinaan maahan muuttajina myös uutta arabiväestöä ympäröi vistä maista. Sitä vauhdittivat vuosisadan vaihteen molemmin puolin Ve näjän juutalaisvainot. Sen keskeisenä isänä pi detään Budapestissä syntynyttä itävaltalais ta journalistia Theodor Herzliä, joka julkaisi vuonna 1896 juutalaisten kansallista kotimaa ta hahmottelevan pamfletin Juutalaisvaltio. Niissä ja useissa länsimaissa – jopa YK:ssa – sionismi on yritetty myös leimata syrjiväksi ja rasistiseksi aatteeksi. Unelma paluusta esiisien maalle säilyi elä vänä diasporan juutalaisyhteisöissä läpi vuosi satojen, synnyttäen vähäistä muuttoa Palestii naan. Kristillistä sionismia on väitöskirjassaan tutkinut Timo Stewart. Varsinainen poliittisesti organisoitunut sionismi, juutalaisten oman valtion luomi seen tähdännyt kansallinen liike, syntyi vasta 1800luvun lopussa. Ne ovat varsinkin pappien ja teologien Pales tiinan suuntautunut matkailu ja matkakirjalli suus, Palestiinanasiantuntemusta kasvattanut kristillinen lähetystyö sekä profetioita koske va kirjoittelu, jossa usein yhdistettiin sionismi Raamatun ennustuksien toteutumiseen. Vuoden 1948 Israelin itsenäisyyssodassa sa dat tuhannet arabit pakenivat tai tulivat juu talaisten aseryhmien karkottamiksi naapuri maihin. Tulkintoja helpotti 1960luvun puoliväliin saakka Suomen sionismille ja Israelin valtiolle hyvin myönteinen ilmapiiri, jossa Suomen ja Israelin kansojen kokemuksissa nähtiin yhtä läisyyksiä. Juutalaiset perustivat Turkin vallan alaiseen Palestiinaan maa talouskouluja ja uusia asutuksia. Mutta miksi kristitty asettuu yhden juu talaisen ideologian, sionismin, kannattajak si, myötäilijäksi tai ymmärtäjäksi. Heidän määränsä oli kuitenkin muslimeihin ja kristit tyihin verrattuna vähäinen pitkinä keski ja uuden ajan vuosisatoina. Mistä aineksista kristillinen sionismi on tehty. Kristillisen sionismin rohkeim piakaan väitteitä ei hänen mukaansa haastet tu. | Kuva: Lehtikuva/Lucas Vallecillos/ VWPICS » 18 19 KOTIMAA | 1.7.2022 KOTIMAA | 1.7.2022 reportaasi. Mutta itse poliittisenkin sionismin taustalla oleva idea kotimaasta perustellaan Raamatul la. Sionistinen aate on jakanut mielipiteitä juutalaisuudessa ja poliittisesti sen ulkopuolellakin. ”Sionismin” kuriositeettina mainittakoon, että Neuvostoliiton bolševikit perustivat vuon na 1928 Kaukoidän Amurjoen varrelle Kiinan rajalle Juutalaisten autonomisen alueen. Israe lin itsenäistyttyä myös yleiskir kolliset lehdet ammensivat tästä tulkintaperinteestä. Kivi on alueelta löytyvää vaaleaa kalkkikiveä, dolomiittia ja välimuotoa, jota on käytetty rakennusaineena jo hyvin kauan. Mutta Palestiinan arabeille juu talaisasutuksen kasvu ja Israelin itsenäistyminen eivät olleet unel maa. Itävaltalainen journalisti Theodor Herzl kirjoitti vuonna 1896 pamfletin Juutalaisvaltio. Jerusalemin vanhankaupungin muurit ja Daavidin torni iltavalaistuksessa. Esimerkiksi Nor jan kirkko on luonnehtinut kristillistä sionis mia ”teologisesti eihyväksyttäväksi”. Monille suomalaisille kristityille sionismi ja Israelin valtio näyttivät Stewartin mukaan tar joavan vastauksia Jumalan toiminnasta maail massa ja Raamatun sanan merkityksestä. Varhaisiin luterilaisiin Is raelkiinnostuksen herättäjiin kuului Aapeli Saarisalo (1896– 1986), joka kirjoitti 1920luvul ta 1960luvulle lukuisia Raamattua, Israelia ja Lähiitää käsitteleviä kirjoja. Niiden keskuudessa on 1960luvulta lähtien enenevässä määrin pidetty esillä myös palestiinalaisten – sekä muslimien että kristittyjen – narratiivia. Auringonlaskun aikaan kaupunki saa kultaisen sävyn, mikä johtuu rakennuksia päällystävästä ”Jerusalemin kivestä”. Raamatun ennustuksia ja Israelin valtion syntymistä yhdistelevät, tarkemmin määrittele mättömät tulkinnat muuttuivat Stewartin mu kaan yleisiksi. | Kuva: Wikimedia Commons ” Juutalaiset perustivat Turkin vallan alaiseen Palestiinaan maatalouskouluja ja uusia asutuksia. Toisaalta kaikki arabitkaan eivät olleet alueen kantaväestöä: juutalaisasutuksen aiheuttama Israelin lapset yössä kyynelten Juutalaisten 140 vuotta sitten voimistunut sionistinen paluumuutto esi-isiensä maahan loi modernin Israelin valtion. Monissa arabimaissa sionismi on leimattu imperialismiksi
Esipuheen siihen on kirjoittanut kansanedustaja Peter Östman (kd). | Kuva: Atef Safadi / EPA-EFE / All Over Press vasti ja jopa valheellisesti ja boiko toiden. Edellä kuva tulla tavalla sionismia ja Israelin valtiota voi daan pitää tässä kristinuskon nopeasti kasva vassa haarassa Jumalan ennustuksien toteu tumisen merkkinä. Ehkä tämä kuvastaa pait si diasporassa eläneen juutalaisen kansan kodin ja rauhan ikävää, myös sionismin aatteen toiveiden, vastoinkäymisten, ilon ja ristiriito jenkin täyttämää historiaa. Kuinka kovalla tai hyllyvällä poh jalla se seisoo. Laulun sanat viittaavat selkeästi Israelin raamatulliseen historiaan. Kymmenet tuhannet juutalaiset jonottivat pääsyä Itkumuurille rukoilemaan ensimmäistä kertaa 19 vuoteen. Huvilan kirja on kristillisen sionismin diskurssissa sisällöl tään tyypillinen ja tyylilajiltaan asiallinen. Kristillistä korvaus teologiaa – jossa kirkkoa pidetään uutena Israelina – arvostellaan. Näihin kuuluvat Huvilan artik kelikokoelman varsin kuvaavien otsikoiden mukaan esimerkiksi ”Vatikaanin Jerusalemsyndroo ma”, ”Kirkkojen maailmanneu vosto Israelboikotin airueena”, ”Miksi piispat tukevat vääristynyt tä palestiinalaisnarratiivia”, ”Me dian valheet ja valikoivuus yllyttä vät Israel ja juutalaisvihaan” tai ”Punavihreä antisemitismi tahraa Helsingin maineen”. Se on marginaaliilmiö, mutta olemassa. Israel on Huvilalle ensisijaisesti hengellinen ja siksi myös poliitti nen kysymys. Is raeliin suhtaudutaan usein pal jon kiihkeämmin ja kriittisemmin kuin moniin muihin maihin. 20 21 KOTIMAA | 1.7.2022 KOTIMAA | 1.7.2022 reportaasi. Israelin politiikkaan ja toi miin suhtaudutaan siksi usein lähtökohtaisesti myönteisesti. Vuonna 1967 kuuden päivän sodassa Israel sai haltuunsa Jerusalemin vanhankaupungin pyhät paikat. Mukana on niin poliittista Israelsympatiaa kuin palestiinalaisten aseman ja oikeuksien tarkastelua ja puolus tamista, syvällistä teologista Is raelin aseman pohdintaa kuin myös halua juu talaislähetykseen. Esimerkiksi Suomen Lähe tysseura teki pitkään tätä työtä. Huvila kiinnittää kritiikissään huomiota moniin sellaisiin asioi hin, jotka esimerkiksi Suomessa aiheuttavat Israelin tilanteeseen eri tavalla suhtautuvien keskuu dessa välittömiä ja voimakkaita reaktioita. Sionismin kaikkien versioiden taustalla on loppujen lopuksi se tosiasia, että muinaisen Israelin alueelle haluttiin perustaa mo derni juutalaisvaltio. Näiden käsityksien silloittami nen vaikuttaa mahdottomalta. Il miö on moninainen. Sii nä kristillinen sionismi leimattiin epäraama tulliseksi aatteeksi, joka peittää Raamatun sa noman rakkaudesta, oikeudenmukaisuudesta ja sovituksesta. Ah, taas tulta syttyy sydä miin, kun tää toivo mielen kirkas taa, Daavidin pyhään kotikaupun kiin viel että riemuin saamme vael taa.” Runon on suomentanut Yrjö A. ItäSuomen yliopiston professori Serafim Seppälä on kirjassaan Kultainen Jerusalem (Kirjapaja 2008) havainnut, että kristillisen sionismin perusajatuksiin kuuluu voimakkaan eskatologian ohella se, että juutalaiset ovat säi lyttäneet asemansa Jumalan valittuna kansana: Pyhä maa kuuluu heille. Samoin hyvää on kristinuskon juutalaisten juurien korosta minen. Myös Raamatun profetiat Israelin paluusta kirjan mukaan unohdetaan. Kristillisen sionismin hyviin puoliin Seppä lä laskee irtioton vanhoihin kirkkoihin pesiyty neestä juutalaisvastaisuudesta. Toisaalta protestanttisessa sionismissa ei Seppälän mukaan useinkaan tunneta klassista juutalaista uskoa tai rabbiinista ajattelua. Palestiinalaisten mukaan Jerusalemin päivän lippumarssi on provokaatio. Vuonna 2006 joukko Lähiidän kirkkoja antoikin ”Jerusalemin julistuksen”. Sionismin analyysin ohessa pi täisi vastaavasti ja vakavasti myös kysyä, mistä erilaisista ja kenties keskenään ristiriitaisistakin motii veista, aineksista ja pyrkimyksistä moderni Israelkriittisyys tai jopa vastaisuus puolestaan rakentuu. Yhtenä esimerkkinä tällaises ta modernista suomalaisesta kristillisestä sio nismista voitaneen pitää SuomiIsrael Yhdis tysten Liiton puheenjohtajan sekä Holokaustin uhrien muisto ry:n varapuheenjohtajan Risto Huvilan artikkelikokoelmaa Miksi Israelista pitää puhua (Perussanoma 2021). Se kertaa aihepiiris sä jo kauan esitettyjä ajatuksia ja paheksuu esimerkiksi sitä, että länsimaiset valtakirkot, monet mediat ja poliitikot kertovat Is raelista puolueellisesti, valikoi Israelin oikeistolaisten lippumarssi Jerusalemin vanhassa kaupungissa järjestettiin jälleen 29.5.22. | Kuva: Lehtikuva /AFP Photo ” Sionismin kaikkien versioiden taustalla on se tosiasia, että muinaisen Israelin alueelle haluttiin perustaa moderni juutalaisvaltio. Nummi. Kansallislauluksi Hatikva on myös siitä harvinainen, että sen Samuel Cohenin vuonna 1888 sovittama, hieman synkähkö sävel kulkee mollissa. Varsinaisesti aate muotoutui 1800luvulla, mutta jo aikai semmin se oli kytkeytynyt esimerkiksi kalvinis tisessa maailmassa millennialistisiin ideoihin. Toista mieltä olevat kristityt saat tavat kuitenkin korostaa, että ”ny kyisellä Israelin valtiolla ei ole mi tään tekemistä Raamatun Israelin kanssa”. Huvilan artikkelit saavat myös kysymään, miksi Lähiidän ky symys ylipäätään on kaukaises sa Pohjolassakin niin jakava. Serafim Seppälä kuvaa kirjassaan myös is lamilaisen sionismin. Nykyisin kristillinen sionismi lienee levin neintä kansainvälisen helluntailaisuuden ja evankelikaalisuuden maailmassa. Lähiidän kirkoille kristillinen sionismi on usein ongelma. Niissä Kristuksen paluu edellytti juutalaisten paluuta maahansa ja kääntymistä kristityiksi. Israelista julkaistaan jatkuvasti myös paljon kristilliseksi sionismiksi luonnehdittavissa ole vaa kirjallisuutta. Sionismin poliittinen ja uskonnollinen aate soivat koskettavasti Israelin kan sallislaulussa Hatikvassa (”Toi vo”), jonka sanat runoili Petah Ti qvaan muuttanut Galitsian juuta lainen sionisti Naftali Herz Imber vuonna 1886: ”Kun Israelin lapset yössä kyy nelten aamua kohden silmät nos tavat, ja polttavina kaipuu rinnan tuskaisen, Siionin vuoren nähdä soisivat. Li säksi Seppälä liittää sen ongelmiin tietyn to dellisuudentajun puutteen: ”Gog ja Magog sekä muut myyttiset yksityiskohdat ovat usein saa neet enemmän painoarvoa kuin ne yksilöt, kan sat ja kulttuurit, jotka todellisuudessa elävät Is raelissa ja sen ympärillä.” Myös Suomen luterilaisen kirkossa ja sen herätysliikkeis sä tunnetaan kiinnostusta juu talaisiin ja heidän maahansa. Usein ei muisteta, että kristillisellä sionis milla on jo melko vanhat juuret. Summa summarum: Israel ja sen synnyttänyt sionismi kietou tuvat monien kristittyjen mielis sä myös profetioihin ja perim mäisiin kysymyksiin lopunajoista
Lopullinen doku mentti Baptism and Growth in Communion, Kaste ja kasvava yhteys hyväksyttiin miltei yksimielisesti. Jo siellä kuulin viestejä, että yhtä auvoista ei Vatikaanin kanssa taida olla. Paikallisessa tuomiokirkossa pidettiin yhteinen rukoushetki, jossa luettiin keskeisiä osia komis siomme asiakirjasta. Kesäkuussa 2019 olin Genevessä kuuntele massa luterilaisten myönteisiä kommentteja. Oliko lopputulos pettymys. 22 23 KOTIMAA | 1.7.2022 KOTIMAA | 1.7.2022 essee. Yli neljän vuosisadan ajan katolinen ja luterilainen kirkko vierastivat toisiaan. Katolisen kirkon vaatimuksesta alkuun tulivat kardinaali Kochin ja pääsihtee ri Martin Jungen kirjoittamat johdantosanat. Yhdessä komission katolisen puheenjohta jan piispa William Kenneyn kanssa matkus timme joulukuussa 2019 Roomaan ottamaan selvää, mitä siellä ajatellaan. Puolentois ta vuoden aikana pidimme komission ydinryh män kanssa Zoomneuvotteluja ja kävimme Vatikaanin kanssa intensiivistä ja välillä aika tiukkaakin kirjeenvaihtoa. Ekumeniakardi naali Kurt Koch kysyi kriittisesti, mitä me tar koitamme keskinäisen ”tunnustamisen” (re cognition) käsitteellä. Tunnustivathan kir kot toistensa toimittaman kasteen päteväksi. Syntyi loppuluku Six Common Commitments, Kuusi yhteistä sitoumusta. Pyrimme näyttämään suuntaa kolmessa tär keässä, mutta vaikeassa asiassa. Toivoimme siis ensiksi, että katolilaiset ja luterilaiset tunnustaisivat toistensa yhteisöt ”Kristuksen ruumiin jäseniksi”. Uuden esipuheen lupasimme kirjoittaa ja siinä selventää sitä, mikä on ollut työmme ta voitteena. Viides kansainvälinen Luterilaiskatolinen Ykseyskomissio, jonka luterilaisena puheen johtajana toimin vuosina 2008–2019, ilmaisi tavoitteen näin: ”Katolilaisten ja luterilaisten tulisi aina aloittaa ykseyden eikä jakautumisen näkökulmasta, jotta he vahvistaisivat sitä, mikä on yhteistä, vaikka erot olisivatkin helpommin nähtävissä ja koettavissa.” Tehtävä johtaa näitä keskus teluja on ollut vaikein kansain välinen hommani, mutta myös kaikkein mielenkiintoisin ja antoisin. Toisaalta uskon siihen, että kirkkojen yksey den tie ei ole tukossa. Merkkivuoden tärkein tapahtuma oli paavi Franciscuksen tulo Ruotsiin, Lundiin, Luteri laisen maailmanliiton perustamiskaupunkiin. Ekumeenista lähentymis tä kuvasi se, että paavi sisään tullessaan halasi Ruotsin naispuolista arkkipiispaa Antje Jackelénia. Kardinaali toivoi, että komissiomme avai si dokumentin vielä uudestaan ja tarkentaisi tekstiä Vatikaanin toiveiden mukaisesti. Tarkoitus oli käydä liennyttäviä debrie fingkeskusteluja ja selventää sitä, mistä kit kaisuus perimmältään johtui. Jo nyt katolinen kirkko voi tietyissä hengellisissä erityistilanteissa antaa ehtoolli sen myös luterilaisille. Komissiomme tärkeimmäksi asiakirjaksi jäänee vuonna 2013 julkaistu From Conflict to Communion, Vastakkainasettelusta yhteyteen. Hänkin oli niin solidaarinen, että suostui teks tin kielelliseksi ja tekniseksi korjaajaksi. Uskoimme, ettei se ole ollut vain ihmisten aikaansaannosta, vaan myös Pyhän Hengen vaikutusta. Luterilaisen maa ilmanliiton pääsihteerikin yritti toimia välittä jänä. Kenney ja minä taas korostimme, että kes kinäinen tunnustaminen on asiakirjassa esitet ty ensi sijassa hengellisen yhteisymmärryksen mielessä. Asiakirja ei saisi sisältää vain hyvän tahtoisia ja yleisluontoisia ajatuksia, vaan niistä pitäisi myös vetää kirkollisiin käytäntöihin ulot tuvia konkreettisia johtopäätöksiä. Dokumentin loppuun halusin iskulauseiden muodossa ilmaistut tulokset. Kirkkojen tu lisi voida tunnustaa toisensa aidoiksi kirkoik si, toistensa ehtoollinen oikeaksi sakramentiksi ja toistensa kirkollinen virka päteväksi. Kardi naalin pyyntö olisi merkinnyt pitkään tehdyn työn uudelleen aloittamista. Reformaation aikana 1500-luvun alussa lännen kirkko jakautui. Juuri nämä kolme aihetta ovat olleet kirkkojen suh teissa vaikeimpia kompastuskiviä. Paavin virka ja asema ei ole meille luterilaisille ongelmaton. Kasteen yhteisöllisyyden korostus auttaisi kirkkoja kasvamaan yhdessä niin, että ne voisivat tunnustaa toisensa kir koiksi. Aavistelin kyllä, ettei se tule riittä mään, kuten ei sitten riittänytkään. Paa vi Johannes XXIII (1881– 1963) otti tunnuslauseekseen sanat: ”Ne asiat, jotka yhdistä vät meitä, ovat suurempia kuin ne, jotka erot tavat.” Hän kutsui koolle Vatikaanin toisen kir kolliskokouksen (1962–1965). Parhaimmillaan voi käy dä niin, että Vatikaanin esittämä kritiikki roh kaisee ja innostaa tulevia dialogeja jatkamaan siitä, mihin nyt päädyttiin. Olimme hyvin selvillä, että yhteinen ja avoin ehtoollispöytä vaatii li sää pohdintoja. Niistä käy ilmi katolisen kirkon varauksellinen suhtautuminen. Olin ajatellut, että kasteen sakra mentti olisi vahva pohja, jolta voisi ponnistaa pitemmälle kuin aiemmin. Pakko myöntää, että tämä itselleni tärkeä hanke ei loppuvaiheessa mennyt niin kuin olin toivonut. Kaste ei liitä vain yksittäisiä kristittyjä Kristukseen. Loppuvuodesta 2021 kävin pari ker taa Vatikaanissa tapaamassa sekä kardinaali Kochia että eräitä ekumeniaa ymmärtäviä tut tujani. TEKSTI ?| EERO HUOVINEN – KUVITUS ?| MATTEUS PENTTI Ekumenian pitkä tie U usi alku kohti sovintoa alkoi 1900luvun puolivälissä. Se halusi päivit tää evankeliumin tämän ajan ihmisille ja etsiä yhteyttä erossa oleviin kristittyihin. Katolisen kirkon omien edustajien kirjoittama asiakirja ei tullut kuuriassa hyväksytyksi. Kun asiakirja sitten keväällä 2019 valmis tui, se lähetettiin Luterilaisen maailmanliiton neuvostolle ja Paavilliselle ykseysneuvostolle. Ekumenia etenee askel kerrallaan, joskus hitaammin, joskus no peammin. Yhtäältä oli vali tettavaa, että Vatikaani painoi jarrua. Yhdessä on yri tetty paikantaa niitä näkemyksiä, joissa voim me olla yksimielisiä, mutta myös niitä, joissa erot vielä hiertävät välejä. Suh tauduin ehdotukseen pidättyvästi. Komission jäseniin kuului puoli tusinaa ekume nian alan huippuja kummas takin kirkosta, Saksasta, Ita lia sta, Ranskasta, Yhdysvalloista, Tansaniasta, Japanista, Latviasta ja Norjasta. Katolinen kollegani Kenney oli samalla kannalla. Toiseksi halusimme sitoutua lisäämään mahdollisuuksia osallistua yhteiseen ehtool liseen. Emme hänen ja Uskon opin kongregaation mielestä olleet ottaneet riit tävästi huomioon, että käsitteellä on katolisessa kirkossa myös juridinen ja kanonisen oikeuden piiriin kuuluva merkitys. Ruohonjuuritasolla on jo pitkään lä hennytty ja kasvettu yhteen. Mutta myönteistä suhtautumista tavoitteen saavuttamiseen pidimme tärkeänä. Kymmenen vuoden ajan kokoonnuimme kerran vuodessa viikon mittaisiin sitseihin. Katolinen kirkko ei enää edellyttänyt, että muiden kirk kojen pitäisi palata sen helmaan. Väliajoillakin pidet tiin yhteyttä. Vajaa vuosikymmen meni, kun sorvasimme yhteistä dokumenttia. Matkaa tällä tiellä on. Kesällä 2018 pidimme viimeisen täysistunnon Ranskassa, Klingent halissa Strasbourgin lähellä. Vuodesta 1965 alkaen luterilaiset ja katoliset teologit ovat avoimessa hengessä käyneet kirk kojen välisiä oppikeskusteluja. Myös ne yhteisöt, joissa kaste toimitetaan, ovat Kristuk sen ruumiin jäseniä. Kohtelias voi olla, vaikkei kaikesta oli sikaan samaa mieltä. Hankalampi urakka oli komissiomme toisen asiakirjan laatiminen ja varsinkin sen kohtaa ma kritiikki. Tässä katolilaiset joutuisivat ottamaan vähän pitemmän askeleen kuin me luterilaiset. Kolmanneksi halusimme edistyä kirkkojen viran, siis papin ja piispan viran vastavuoroi sessa tunnustamisessa. ” Pakko myöntää, että tämä itselleni tärkeä hanke ei loppuvaiheessa mennyt niin kuin olin toivonut. Asiakirjamme on nyt julkaistu Luterilaisen maailmanliiton ja Vatikaanin ykseysneuvoston nettisivuilla. Tärkeänä pidin myös sitä, että ekumeeninen yhteistyö tulevai suudessa jatkuisi hyvissä (ja paremmissa) mer keissä. Kirjoittaja on piispa emeritus. Se on käännetty yli 20 kielelle ja sillä oli suu ri vaikutus siihen, miten reformaation merk kivuotta 2017 eri puolilla maailmaa vietettiin. Vain amerikkalainen professori Christian Washburn jätti eriävän mielipiteen
Epätoivon luolassa esikuvana myötätuntoiselle ja lohduttavalle läsnäololle on Kristus. Lohdutuksen Jumala käyttää ihmi siä työnsä välikap paleina. | Kuva: Olli Seppälä Kristus mursi kärsimyksellään kuoleman vallan. Sanapari tulee Siionin virrestä 180: ”Suo Jeesus, hellä mieli ja ys täväisi kieli, alati ollaksemme, loh duksi toisillemme.” Käytännöllisen teologian eme ritusprofessori halusi nostaa tee man esiin myös uutuuskirjassaan Lohduksi toisillemme (Väyläkir jat), sillä siitä on puhuttu liian vä hän suomalaisessa sielunhoidossa. Elämässään pieleen menneiden ja olosuhteiden riistämien rinnalla. JANNE VILLA | sielunhoito | E nsi viikonlopun Joen suun Herättäjäjuhlien iskulauseena on ”Loh duksi toisillemme”. Hyvä ja paha saavat muka loogisen palk kansa: Sitä saa, mitä tilaa! Tämä on hyvin kaukana Lutherin ris tinteologiasta. Sen liittäminen ajan pahennusta herättäviin ilmiöihin kuten seksuaali vallankumoukseen, kansalaisoikeuksiin ja naisten vapautumiseen, on antanut sille valtavan nosteen ja samalla tietysti tuottanut kristilliselle oikeistolle rahaa ja vaikutusvaltaa. Professori päättelee Lutherin ajattelusta, että lohduttaminen ja keskustelu on merkityksellinen evankeliumin välittämisen muoto. Ehkä vaatimaton kristityn arki, johon Raamattu meitä ohjaa, rukous ja hyvän tekeminen ovat tuntuneet liian tylsältä. Sielunhoidon teologiaa ja käy täntöä tärkeästä tulokulmasta kä sittelevää kirjaa motivoi myös ko ronaaika, jolloin surevia ja hätää kärsiviä on kohdattu etänä. Ideakilpailussa voittajaehdotuk sen esittivät juhlien ohjelmatoi mikunnan puheenjohtaja Paavo Kettunen ja toinenkin heränneen kansan edustaja. Katolisten luostarien ja koulujen mailta Irlan nista ja Kanadasta löytyneet nimettömät haudat kertovat karua to tuutta siitä, että moralistinen kristinusko jättää jälkeensä hyväksi käytettyjä lasten ja naisten ruumiita. – Moni sairaalapappi on sano nut, että koskettaminen on välttä mätöntä silloin, kun sanat loppu vat. Kaikki ei ole sitten kään niin synkkää, Kettunen loh duttaa. Pahuuden voimat ovat liikkeellä, mutta tragedian edessä myös hy vyyden voimat mobilisoivat ihmi siä liikkeelle. Ei pidä tuomita naista, ennen kuin on kulkenut päivän matkan hänen kengissään. – Ihmisille on kertynyt valta van paljon lohdutetuksi tulemi sen tarvetta. Yleistajuista teosta voi suosi tella kaikenlaisille kristityille ja auttajille, muillekin kuin kirkon työntekijöille, sielunhoidollisten tai rakkaudellisten pyrintöjen teo logiseksi apuvälineeksi ja innoit tajaksi. – Lohduttamista on pidetty vä hän lällärikamana. – Toisaalta kristityt ja muut rauhan puolesta toimivat eivät voi suostua mihin tahansa tai ne te kevät itsensä naurettaviksi. Toisten moralisoinnissa ja selkeässä taisteluasetelmassa on tuntunut olevan enemmän virtaa. – Pikalohtua saa jo kympillä. Kristinusko ei kuitenkaan ole moraalia. Usein joutuu valitsemaan huonon ja vielä huonomman välillä. Elämä ei ole satu, jossa valitaan oikea tie aina kohti onnellista lop pua. ” Ei pidä tuomita naista, ennen kuin on kulkenut päivän matkan hänen kengissään. Eihän modernia demokratiaa ja modernia naista enää voi alis taa vanhatestamentillisen fundamentalismin alle, ajattelin. Vuolaasti itkevä potilas saat taa kertoa kosketuksen kantaneen pitkälle. Emme saa sor tua ihmisyyden riistoon. | Kuva: Olli Seppälä ” Meidät ihmiset on Jumalan kuvaksi luotuina kutsuttu lohduksi toisillemme. Lohduttamisen teologia ja käytäntö kuuluvat kuitenkin kaikille kristityille, osoittaa professori Paavo Kettunen. Lohduksi toisillemme kirja pe rustuu vahvaan teologiseen tutki mukseen ja kirkon sielunhoidon perinteen tuntemukseen. – Putin kasvoi katupojasta vä kivallan käyttäjäksi. Teologi tähdentää myös läsnä olon, läheisyyden ja sopivan eli eiseksuaalisen kosketuksen mer kitystä lohduttajana. Kristinuskon tehtävä on olla paikalla, kun kukaan muu ei enää ole. Mutta niin vain juhannuksena oikeistokristityt saivat lopulta Yhdysvalto jen yleisen aborttioikeuden kumottua ja Atwoodin voisi ylentää pro feettojen joukkoon. 24 25 KOTIMAA | 1.7.2022 KOTIMAA | 1.7.2022 teologia. Ei tuominnut Jeesuskaan. Eikä vallan ja moraalia saarnaavan kristinuskon yhdistelmä koskaan ole tuottanut hyvää he delmää. Hyvää tarkoittava lohdutta ja saattaa tänäänkin selittää naii visti toisen ihmisen kärsimyksen ja kivun tämän syyllisyydestä, syn neistä tai Jumalan tahdosta joh tuvaksi. Lohduttaja auttaa toista voi maantumaan ja kokemaan itsen sä tasavertaiseksi, ei alistetuksi. Kärsi mystä ei usein kyetä poistamaan, vaan lohduttaja asettuu kärsivän rinnalle kuin Eino Leinon Elegian rotkoon, jonne ihminen on hii pinyt kuolevan pedon tavoin. Siinä on ke vyen lohduttelun kaiku. Hänen patologian sa purkautuu nyt sodan kautta, jossa ukrainalaiset ovat uhreja. ”Tehtävä on tehdä syntinen ihmi nen iloiseksi, poistaa hänen har teiltaan elämän taakkoja, murhei ta ja pelkoja… Hieman pelkistetys ti voisikin puhua keskustelun sak ramentista”, hän kirjoittaa. Hän meni syvimmän toivottomuuden tilaan olemaan läsnä sielläkin. Tuomitse matta ja arvostelematta. ”Meidät ih miset on Jumalan kuvaksi luotuina kutsuttu lohduksi toisillemme”, Kettunen kiteyttää. Lohduttaminen on kristityn perustehtävä, jonka raamatullista perustaa Kettunen selvittää erito ten psalmien, Uuden testamentin avainkohtien ja kysymyksenasette lultaan alati kiehtovan Jobin kir jan kautta. Aborttioikeuden kaatajat FREIJA ÖZCAN freija.ozcan@kotimaa.fi Kirjoittaja ihmettelee ajankohtaisia teologisia aiheita. – Kirkoilla voisi olla mahdolli suus rakentaa sovintoa. Ja niin on eksytty pois ytimestä. Käsi etsii kosketusta, lohtua. Hän on sa nonut päättäneensä aikanaan, että ”tämän jälkeen minua ei enää hakata”. Sovittelevaa asennetta ja loh dutusta olisi epäilemättä tarvittu jo Vladimir Putinin lapsuudessa. Empaattinen lohduttaja auttaa toista kestämään kärsimystään ja taistelemaan sitä vastaan. Samaan aikaan tuntuisi nololta hyväksyä Venäjän ortodoksikirkkoa eku meenisiin kokouksiin, mutta pa halta tuntuu eristää se poiskin. | kolumni | Kristittyjen on konfliktissa pyrit tävä toimimaan si ten, ettei toinen osapuoli tunne it seään nöyryytetyk si. ”Näitä selittäjiä ja besserwisse reitä, jotka väittävät tietävänsä Ju malan tahdon, on aina ollut.” Menestysteologia selittää luu lotelluilla syy ja seuraus suhteil la kysymyksiä, joihin ei ole ih misjärjellistä vastausta. Musiikkikin on merkittävä loh duttaja. Kysymykseen, miten Ukrainassa pahenevasta vihan kierteestä voi taisiin päästä ulos ja löytää lohdu tus, Kettunen ei löytänyt oikopää tä vastausta. artikkelissaan, abortti on ollut kristilliselle oikeistolle onnistunut teema, koska se on tuonut ka tolilaiset ja konservatiiviset protestantit ja evankelikaalit yhteen. K un luin Margaret Atwoodin kirjan Orjattaresi (The Handmaid´s Tale) 80luvun lopulla, sen ahdistavuus jäi ikuisiksi ajoiksi kutittamaan mielen perälle. Todellinen kristinusko kulkee siellä, missä Jeesuskin. Herättäjäjuhlilla onkin tarjolla hierontaalan opiskelijoiden anta maa ”lohtuhierontaa”. Se on vaatinut aikaa, rahaa ja paljon työtä, jonka huipentumana nyt Yhdysvaltain korkeimpaan oikeuteen on saatu kokoonpano, joka voi edistää kristillisen oikeiston tavoitteita. Ylösnousemus antaa lopullisen toivon ja lohdutuksen, katsoo Paavo Kettunen. Yhdysvaltain kristillinen oikeisto on konservatiivikristittyjen epävi rallinen yhteenliittymä, joka on voimakkaasti ajanut aborttioikeuden kumoamista jo vuosikymmeniä. Ei tuominnut Jeesuskaan. Jobin lohduttajat vetivät vesi perän. Rahat me nevät Ukrainan auttamiseen. Lohdutus ei ole lällärikamaa ”Vakavasti otettavat” sielunhoitajat eivät takavuosina käyttäneet lohdutus-käsitettä, sillä se kuulosti liian pliisulta ja kepeältä lohduttelulta. Aina ei itse voi edes valita. Nyt maassa pelätään, mitä vapauksia seuraavak si kumotaan. Ihmisten välillä lohduttaminen ei ole ensisijaisesti suorittamista ja tekemistä vaan läsnä olemista niin hädän ja ahdingon kuin ilonkin ai koina. Tämä koskee myös naisen kehoa, raskaut ta ja aborttia. Koskettaminen on välttämätöntä silloin, kun sanat loppuvat. – Minä sanon Eevalleni, että sinä olet minun lohtuni, ja toivon samalla, että minä olisin hänen lohtunsa. Ukrai nalaisten lohduttaminen ei ole nyt mitään lällärilohduttamista, vaan se voi olla aseiden toimittamista. Aiheesta on pitkälti vaiettu, vaikka lohdu tusta onkin koko ajan käytetty sie lunhoidossa, Kettunen kertoi he latorstaina Helsingissä teoksensa julkaisutilaisuudessa. Kuten The Guardian lehti totesi 25.6. Kuunnellen ja armahtaen. Päinvastoin. En voi välttyä siltä ajatukselta, että aborttia henkeen ja vereen vastustava ja kristillistä etiikkaa koko yhteiskun nan harteille pakottava kristitty on ka dottanut suuntansa. Hän tajusi Lapissa hiihtäes sään, miten voimallisesti myös luonto ja eläimet lohduttavat mei tä. – Jeesus meni alas tuonelaan, pahimpaan ja alimmaiseen paik kaan, missä ei ole Jumalan läsnä olosta mitään tietoa. – Toisia lohduttaa klassinen musiikki, toisia rock, mollisävyi set virret tai ilolaulut Jeesuksesta
Tällä tontilla tärkeimmät vä lineet ovat lapio, kuokka, sakset, kottikärryt ja oksasilppuri. Tie kulki vanhan Paavolan tammen ohi, ja innos tuin tökkimään tammenterhoja kukkaruukkuun. – Isä istutti ai koinaan Peaceruu suja. Kerran päätin mennä yksin. – Olen kokonaisuuksien raken taja enkä perusta yksittäisistä ku kista ja kukkapenkeistä. Nyt mökillä on kohta 60 vuotta vanhoja tammia. Metelöivästä tapahtumasta, josta pitkään pilailtiin, jäi turvallinen tunne, jonka koen vieläkin kun muistelen tapausta. Opastusta saa myös netti ryhmistä. Isä oli laittanut etupihaa. Takapihalla riittää aina myös puuhaa. olleeseen kuvaan tuli tunnistus: Kuvan mies on Asko Alajoki ja keskimmäinen nainen Minna-Liisa Kestilä. Silmiäni alkoi kirvellä, ja kompuroin ulos parkuen täyttä kurkkua. 180 0-lu vun lop uss a 2. Kerttu-koira on Hanna Huurrekorpi-Hynnisen uskollinen apulainen, joka pitää puutarhatöiden lisäksi myös sienestyksestä. Tytär on vaatesuunnittelija ja järjestää täällä välillä kuvauk sia. Siellä, Karkkilan mö killä ovat virkamiesperheessä ja Kehä I:n sisäpuolella kasvaneen Hanna Huurrekorpi-Hynnisen harrastuksen juuret. Yksi miehis tä seisoo ja pitää puhetta. Kuulen lintujen laulun. kirkkokahvit | kasku | | 3 kysymystä | 26 KOTIMAA | 1.7.2022 | vastaus | Mysteerikuva K otimaan valoku vaarkistossa on monta laatikollista vanhoja kuvia, jois sa ei ole kunnollista tietoa sii tä, milloin ja missä tilanteessa kuva on otettu tai keitä kuvassa on. – Vietin lomia isotädin, vara mummoni luona. Saippuaa silmään Riitta Korkeasalo muistelee: ”Olin 6-vuotias. – Miksi Jumalasta pitää puhua latinaksi, puuskahti toinen tuskastuneena. Hän viljeli kui van maan mökillään herneitä, juu reksia sekä mansikoita ja viini marjoja, joista keiteltiin mehuja ja hilloja. – Se on kuntopiirini. Entä puutarhurin tärkein omi naisuus. Missä ja milloin kuva on otettu. – Kävin luontokerhossa, ja kun vanhemmat hankkivat oman kesä mökin, isä istutti sin ne omena puita. Tykkäisin niistäkin, mutta ne ovat liian suuritöisiä. Minä aloin rakentaa luonnontilassa olevaa metsäistä osaa. Mihin kellonaikaan Outokummun kirkolla aloitetaan jokaviikkoiset piirakkatalkoot. Lempipaikka taloussihteerinä Espoonlahden seurakunnas sa toimivalle HuurrekorpiHyn niselle on tontin korkeimmalle kohdalle rakennuttu kasvihuone. Livahdin saunaan, löylyä en yltänyt heittämään korkealle kivikasalle, mutta istuin hetken lauteilla. Tilanteeksi arveltiin kirkkoja valtio -komitean mietinnön luovutusta 1977. Mikä tilanne on kyseessä. Edelliseen mysteerikuvaan tuli runsaasti vastauksia Jaakko Rusama kirjoitti: ” Matti Ahde, Olavi Lähteenmäki, Kalevi Kivistö, Mikko Juva, Elly Sigfrids, Orvokki Kangas ja taustalla Raino Westerholm. Kol me muuta seuraa tilannetta. Vähän alempa na on kolme lavaa parsalle, perunalle ja chileille. Pihalle kuuluu liikenteen humina, mut ta sekin unohtuu, kun puuhailen, katse maassa ja puiden latvoissa. | saunamuistelo | Kotimaan kesäkisa Nyt kerätään saunamuisteloita! Kerro meille mieleenpainuvin saunamuistosi. 3. Täytyy myös viihtyä omassa seurassaan. | Kuva: Kotimaan kuva-arkisto / Olli Seppälä T akavuosikymmeninä teologian opiskelijat pänttäsivät dogmatiikan tenttiin. Pia n 24 vuo tta 3. Vasemmalla ministeri Kristian Gestrin.” Puheenpitäjäksi tunnistettiin Aarne Laurila, kansavalistusseuran toiminnanjohtaja. Kuinka kauan Anu Vehviläinen on toiminut kansanedustajana. Hetken kuluttua toinen vastasi: – Ehkä se johtuu siitä, että Jumala on niin sivistynyt. Suunnitteilla onkin hankkia tryffelitammia. Siis ainakin kolme teologia. Kävin äidin ja isän kansa saunassa, jossa isä pesi minut pienen löylyttelyn jälkeen ja joku kahdeksasta sisaruksestani haki minut tupaan vilttiin käärittynä. Nyt voin lahjoitella tai mia toisillekin. Lähetä muistosi sähköpostitse osoitteeseen: toimitus@kotimaa.fi ja laita aiheeksi ”Saunamuistelo”. Tulee hoidetuksi ja kannetuksi jos elämässä tulee parku.” Vastaukset kysymyksiin löytyvät tästä lehdestä. Kivet ja puuvartiset kasvit ovat juttuni. Näin Hannasta kasvoi puutarha harrastaja, jolla on nyt kotonaan Espoossa upea 1600 ne liön tontti. Aam ulla sei tse mäl tä | harrastaja | A lussa oli isotädin pieni ryytimaa, pionit ja kulta piiskut. 2. | Kuva: Jukka Granström 26 27 KOTIMAA | 1.7.2022. – Ostin talon mieheni kanssa vanhemmiltani vuonna 2004. Puutarha on mukava paikka kahvitella vieraiden kanssa. PÄIVI PUHAKKA ” Olen kokonaisuuksien rakentaja enkä perusta yksittäisistä kukista ja kukkapenkeistä. Sen jälkeen saippuoin mäntysuovalla itseni kauttaaltaan. – Tietotaito on karttunut matkan varrella, aluksi tädiltä ja isältä. Käy tössä on myös pojalta saatu akku käyttöinen pensasleikkuri. Takaseinällä on valokuvia ar vatenkin kirkkoherroista. Häntä varten viljelen leikko kukkia. Tun nistatko kuvan ihmisiä. Leikkaamalla olen pitänyt taval liset metsäkuusetkin pienikokoi sina. Myös 22.6. Mysteerikuvasarjassa Ko timaa julkaisee kuvia arkistos taan. Täytyy hyväk syä talven ja kuivuuden jättämät jäljet, luopua, aloittaa alusta, kaa taa, raivata, istuttaa. Tämän viikon mysteerikuvas sa on neljä miestä. – Lapsetkin tulevat mielel lään. Välillä puutarhuri malttaa istahtaa lasitetulle parvekkeel le, josta näkee koko etupihan. Kartanolta kuului hätääntyneesti: ”Voi Luoja tuota taas”, ja isä ja osa sisarista juoksivat luokseni kantamaan tupaan. En tiedä, kuka laulaa, mutta nautin. Etätöissä voi katsella ikkunasta takapihaa, joka ”on kauniimpi kuin yksikään taulu”, kaunein syksyllä, kun sammaleet viher tävät ja kanervat kukoistavat. Luemme tarinat ja julkaisemme niistä parhaita paloja Kotimaan Kirkkokahvit-sivulla. 1. – Kärsivällisyys. Käsillä oleva kirja vilisi sivistyssanoja ja kaikenlaisia latinankielisiä termejä, joiden tarkka merkitys oli ylioppilaille hieman hämärä. Milloin poliittisesti organisoitunut sionismi syntyi. – Siellä alkoi kirsikkatomaat tien kasvatus 10 vuotta sitten, kun sain suuhuni rakkuloita kaupan tomaateista. Kyse on lähetyslaiva Doulosin vierailusta 1984. 1. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se viestillä osoitteeseen: kotimaa24@kotimaa.fi tai Ko timaan Facebooksivulla, jossa kuva myös julkaistaan. Pengersin kivillä ja istutin havupuita suojaksi ohi kulkijoiden katseilta. Pihasta löytyy myös erikoisuuk Hanna HuurrekorpiHynninen Puutarha sia, kuten nenä liinapuu, neidon hiuspuu, puksipuu ja bonsaimänty
Mikkelin hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Tomi Päivinen Kuusankosken vs. 24 %. Kirja tarjoaa esimerkkejä vanhoista ja uusista koti maisista pyhiinvaellusreiteistä kutsuen lukijaa yhteiselle matkalle. | klassikko | Paikkoja avoinna Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa.fi/tyopaikat-ja-virat Verkkokauppa: www.sacrum.fi Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 (heinäk. Saman niminen lasten hengellinen lehti oli aiemmin ilmestynyt 1880–1918 Jyväskylässä Gummeruksen kustantamana. Olemme koonneet eri puolilta Suomea seurakunnista lähetettäviä jumalanpalveluksia, hartauksia ja konsertteja helposti löydettäväksi kokonaisuudeksi. | nimitykset | | hiippakuntauutisia | Porvoon hiippakunta Förordnanden: Janne Heikkilä till kyrkoherdetjänsten i Tammerfors svenska församling från 1.9.22, Andreas Lundgren som församlingspastor i Borgå svenska domkyrkoförsamling från 1.9.22, Jean Banyanga förordnas sköta en församlingspastorstjänst i samma Eckerö-Hammarlands församling 1.9.2022– 31.5.2024. seurakuntapastoriksi 1.9.22– 30.4.23, Minna Ohlis Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan vs. Kirkon uutiset. Katso kotimaa.fi 28 29 KOTIMAA | 1.7.2022 KOTIMAA | 1.7.2022 tiedoksi. Hän perusti 1940-luvulla Kuva ja Sana -kustantamon sekä Lasten Kuvalehden. Viestiin: Arto Kouri 80v. Lähetysten katseleminen ja kuunteleminen on palvelussamme on ilmaista. Hakuaika päättyy 31.7.2022 klo 16. | syntymäpäiviä | Kiimingin provasti Arto Kouri 80 vuotta 30.6. ASIAKASPALVELU tilaukset ja osoitteenmuutokset: puhelin 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@ kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. Lehtosen Elmavaimo työskenteli lastenkodin johtajana 1948–1978. Vuonna 1940 Lehtonen perusti Päivölän lastenkodin, joka on nykyiseltä nimeltään Paasikiven nuorisokylä. Kotimaa painettuna, KotimaaPro-liite painettuna, näköislehdet, digitaalinen arkisto, kalenteri) 12 kk 156 € kestotilauksena. Taivassalossa 1906 syntynyt Ensio Akseli Lehtonen oli tuottelias kirjailija sekä toimittaja, kustannustoimittaja ja saarnaaja. Lehtonen kirjoittaa, että hurskaan äidin rukous on kuolemaakin väkevämpi, rukoilevien äitien jälkeläiset eivät ole koskaan täysin hukassa. Katso kotimaa.fi Näkökulmia tärkeisiin aiheisiin. kirkkoherrana ja sitä ennen Himangan vt. Ilmoitusvalmistus 80,00 € + alv. la sulj.) Puh. Tervehdykset Kiimingin seurakuntasalissa klo 15, lauluseurat klo 17. Kouluvuodet Juvila vietti Nakkilassa. Sen kerrotaan olevan eniten myyty suomalainen hengellinen kirja yli 108 000 myydyllä kappaleellaan. VIII kappalaiseksi (Suomenniemen aluekappalainen) 14.8.22–11.4.23. https://www.evijarvenseurakunta.fi ja Kirkon avoimet työpaikat evl.fi Jokioisten seurakunnassa on haettavana kanttorin virka Katso lisää https://www.jokioistenseurakunta.fi/ Tervetuloa jumalanpalvelukseen! Haluamme osaltamme helpottaa ihmisille merkityksellisten tapahtumien saatavuutta ja löydettävyyttä. 020 754 2350 VA L O A S K E L E I L L A N I Risto Kormilainen Siunausta elämäsi hetkiin Puhutteleva onnitteluja hartauskirja. 15,90 (18,90) Anna-Mari Kaskinen, Minna L. Ristin voitto 1937. Kirja pohjautuu osittain Lehtosen omiin lapsuuden muistoihin. Tilinumero: FI1680001400188672. Kai Juvila on syntynyt Boråsissa Ruotsissa, josta hänen perheensä muutti Turkuun. Kuopion hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Sanna Marin Alavan seurakuntaan sijoitetun rovastikuntapastorin virkaan 1.9.2022 alkaen toistaiseksi. Hän oli viran ainut hakija, kun toinen hakija veti paperinsa pois. 19,90 (24,90) Ilari Aalto, Annastiina Papinaho, Larissa Riihihuhta, Usva Torkki Valo askeleillani – Pyhiinvaelluksella Suomessa ”Otan yhden askelen kerrallaan ja pääsen perille.” Moniääninen matkakertomus kotimaan poluilta: juurista, eksymisistä, oivalluksista ja muutoksesta. Hänen vastuullaan tulevat olemaan Siionin kanteleen laulutilaisuudet uuden lisävihkon äärellä sekä perheja lapsityö eteläisessä Suomessa. Hiippakuntasihteeri Jukka Helle on irtisanoutunut hiippakuntasihteerin toimesta 1.8.2022 alkaen. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. Aurinko valaisee pimeimmätkin nurkat. Keväässä on ihmeellinen voima: Luonnon herääminen antaa toivoa siitä, että uutta voi syntyä myös meissä. Isoäiti opetti lapsilleen ja pienelle Ensiolle iltarukouksen. Se kertoo isoäidistä, joka vaikeissa olosuhteissa jaksoi rukoilla lastensa ja lastenlastensa puolesta. Kai Juvila, 55, on valittu Kälviän seurakunnan kirkkoherraksi. Lehtosen julkaisemista yli 70 kirjasta ahkerimmin luettu on Ristin Voiton vuonna 1937 julkaisema Äidin rukous. 24 %. Istuimen edessä voi sanoa puhtaalla omallatunnolla: Katso, tässä minä olen ja lapset, jotka minulle annoit.” Ensio Lehtonen kuoli vuonna 1971 Keravalla. Elma Lehtonen eli vuoteen 1991. syyskuuta. Myös toinen lapsille ja nuorille tarkoitettu lehti Nuorten Raamattukerho, myöhemmin nimeltään Kipinä, oli Lehtoselle tärkeä. Vaikka monet isoäidit ja äidit elävät huomaamattomina ja heidät pian unohdetaan kuolemansa jälkeen, heidän rukouksensa jäävät elämään. Tuomo Käyhkö Ilomantsin seurakunnan virkaa tekeväksi kirkkoherraksi ajalle 1.8.2022-31.1.2023. Kataja-Kantola on musiikin maisteri ja Jokioisten seurakunnan kanttori. Teos vie lukijan löytöretkelle omaan itseen, sisäiseen maisemaan ja maailmaan. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: edellisen viikon perjantaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Tilaushinnat: Koko Kotimaa -tilaus (sis. Antti Lapinoja, 58, on valittu Lohtajan seurakunnan kirkkoherraksi. Muuttolintujen riemukkaat huudot ja mullasta esiin puhkeavat versot kutsuvat löytämään uudelleen ilon, jonka ehkä jo ehdimme kadottaa. Kovakantinen 24,90 (27,90) Pokkari 22,40 (24,90) Tule kanttoriksi Evijärvelle! Evijärven seurakunnassa on haettavana C-kanttorin viransijaisuus (80 %) ajalle 1.9.2022–31.8.2023. Hän on alkuperäiseltä koulutukseltaan ekonomi ja tehnyt uraa yritysten laskentajärjestelmien parissa ennen kuin alkoi lukea teologiaa 2007 Åbo Akademissa. Äidin rukous -kirja on kieleltään koskettavan runollinen. seurakuntapastoriksi 15.8.22–14.8.23, Anne-Maarit Pettersson Joutjärven vs. jumalanpalvelusverkossa.fi löydät viimeisimmät tulevat ja tallennetut lähetykset yli 130 seurakunnasta. Juvila on Kannuksen seurakunnan kappalainen. Immonen Sinulle kukkivat puut Rakastetun kaksikon upea lahjakirja kevään ja kesän juhliin tai iloksi ystävälle. kirkkoherraksi. 64 sivua. Kauniit luontokuvat vievät lukijan katselemaan taivaan lintuja, metsän puita ja kallion jylhyyttä. Monissa taloissa lehtien vuosikertoja säilytettiin nipuissa ullakoilla, joten myös seuraavat sukupolvet saivat tutustua niihin. Käännös välittää alkukielen merkitykset rikkaalla, ymmärrettävällä suomen kielellä. Muistamiset mielellään seurakuntamme nimikkolähetin Saara Kalalungan (Sambia) kehitystyön tukemiseen eteläisessä Afrikassa Suomen Lähetysseuran kautta. Hän oli viran ainoa hakija. Lapinoja on ollut kaksi vuotta Lohtajan ja Kälviän vt. Juvila aloittaa Kälviän kirkko herrana 1. Hakuilmoitus ja hakuohjeet ks. 26,90 (32,50) UT2020 – Uusi testamentti 2020 Uusi käännös viimein myös kirjana. Näistä jälkimmäinen on tuttu ainakin Lasten Kuvalehden lukijoille. Ensio Lehtonen käytti myös nimimerkkejä Eno ja Ensio-setä. Varsinkin ahdistavina sota-aikoina äitien rukoukset ovat kantaneet monia ihmisiä. kirkkoherrana. Hän toimi sen päätoimittajana yli 20 vuotta. Kotimaa ja KotimaaPro-liite näköislehtenä sekä digitaalinen arkisto) 12 kk 132 € kestotilauksena• Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidämme oikeuden hintojen muutokseen. Kotimaa vain diginä -tilaus (sis. Heini Kataja-Kantola on kutsuttu Evankelinen lähetysyhdistys – Ely ry:n palvelukseen 1.9. Hän vetoaa kirjan viimeisellä sivulla kaikkiin äiteihin ja isoäiteihin: ”Äidit, rukoilkaa lastenne puolesta! Rukoilevan äidin lapset eivät hukkaan joudu. Papiksi Lapinoja vihittiin 1998, jonka jälkeen hän toimi opettajana ennen siirtymistään Himagan vt. Lyhyet tekstit viivähtävät hetkissä, joissa on läsnä luomakunnan kauneus ja Jumalan siunaus. alkaen. LEENA HIETAMIES Ensio Lehtonen: Äidin rukous. Kirjassa tekstiä rytmittää valo kuvakuvitus, joka heijastelee pyhiinvaelluksen sanatonta kokemusta
Ne eivät joudu suden suuhun eivätkä hukkaan. Alttarilla on kaksi kynttilää. Kun jäi yli muutamia piirakoita, ihmiset saivat maistel la niitä. näyttelijä Sara Paavolainen lukee Toista Mooseksen kirjaa. O utokummun kirkon yhteydessä on seura kuntatalo, jossa va paaehtoiset tekevät karjalanpiirakoita kerran viikos sa ympäri vuoden. Ihmiset alkoivat pyytää, että piirakoita tehtäisiin toisille kin. MAIJA P. sunnuntai helluntaista | Samassa laumassa FREIJA ÖZCAN freija.ozcan@kotimaa.fi Kirjoittaja on toimituspäällikkö ja pappi. Ihmiset kävivät ostamassa piirakoita seura kuntatalolta. Kolehti kerätään Herättäjä-Yhdistyksen lapsi-, nuorisoja opiskelijatyöhön käytettäväksi lasten, nuorten ja opiskelijoiden valtakunnallisten tapahtumien ja leirien järjestämiseen. 32:1–2, 5–8, Ps. Kadon nut lammas on osa samaa laumaa niiden 99 muun lampaan kanssa, se nyt vain on joutunut jonnekin hukkaan. Joku pitää itseään hy vin hurskaana, joku kokee itsen sä hyvin syntiseksi. Pub likaanit ja muut syntiset ovat tari nan kadonnut lammas. . Suunnittelun aloitti arkkitehti Bertel Liljeqvist, viimeisteli arkkitehti Samuel Salvesen. Ti 5.7. | Kuva: Jari Turpeinen Helka Havukainen Outokummun kirkko . La 2.7. 25:16, Ps. . Tekstit: Ps. Piirakkapiiriin on muka va mennä myös siksi, kun siellä on kivoja, sosiaalisia ihmisiä, joita ei tarvitse pelätä eikä jännittää. majuri Saga Lippo, Pelastusarmeija, Helsinki. Siitä iloitaan jopa enemmän kuin 99 hurskaasta, jotka eivät ole pa rannuksen tarpeessa – tässä Jee sus taitaa vähän piikitellä kuuli joitaan. TV1 klo 10 Lasten kaltaisten on Jumalan valtakunta. Pyhiinvaellushartaus: pastori, psykoterapeutti Mirella Lehtola, Tampere. Teemana ’’Juuret kantavat’’. Ke 6.7. Liturginen väri on vihreä. Käyn piirak kapiirissä töissä joka viikko, pait si flunssaisena tai piirakkapiirin ollessa kesä ja joululomalla. Vähitellen piirakoiden mää rää lisättiin. Tänä päivänä valmistamme piirakoita tilausten mukaan. Koska sittemmin Jeesuksesta on tullut myös kristittyjen paimen, samaa asennetta pitänee soveltaa kastettuihin kristittyihin. Lopuksi luemme Her ran siunauksen. maahanmuuttajatyöntekijä Anni Bäckman, Metodistikirkko, Tampere. seurakuntapastori Johanna Puupponen, Jyväskylä. Ja välillä myös paheksutaan toinen toista. Kävin vapaaajalla laula massa kirkkokuo rossa, jossa laulan vieläkin. seurakuntapastori Anna-Maija Viljanen-Pihkala, Helsinki. | 4. Radio 1 klo 11 Evankelisen lähetys yhdistyksen kesäjuhlaradiointi Jämsän kirkosta. . Parhaimmil laan paikalla oli 25– 30 tekijää. Sain töitä seurakun nasta pyhäkoulu ja lähetyssihtee rinä, ja Outokummun kirkosta tuli kotikirkkoni. Ajattelemme, että siunaus on meille piirakoi den tekemiseen. Ke 6.7. Yle Radio 1 Aamuhartaus klo 6.50. 15:1–10. Mutta nouseepa tarinasta vielä yksi näkökulma. Äitini opetti minulle karjalan piirakoiden tekemisen ollessani 5vuotias. Kellon näyttäessä seitsemää aloitamme. Kanttorina Mari-Annika Heikkilä. Kenelläkään meistä ei ole varaa paheksua tois ta eikä korostaa omaa hurskaut tamme. Aamupäivän ai kana valmistuu 500–700 piirak kaa. Ma 4.7. Kaikki me olemme hänen laumansa lampaita, mutta joku on kadonnut. 4. Alttarilla on puinen risti. Pe 8.7. Suurin osa meistä tekijöistä on yli 70vuotiaita, minäkin olen 85vuotias. Hän lukenee tässä pub likaanit ja muut syntiset sekä fa riseukset ja lainoppineet samaan Jumalan omaan juutalaiseen kan saan, jonka paimeneksi hän on tul lut. La 2.7. Silti niille 99 oma hyväiselle lampaalle ei tarinassa käy huonosti. 30 31 KOTIMAA | 1.7.2022 KOTIMAA | 1.7.2022 pyhä. TARJA VÄNSKÄ |K uv a: H el ka H av uk ai se n ko tia lb um i ” Tärkeää on myös tunne: minuakin tarvitaan. Silti kuulutaan samaan laumaan. Ta rinassaan Jeesus sievästi nuhtelee fariseuksia ja lainopettajia omahy väisyydestä ja muistuttaa, miten suurta ilo on, kun kadonnut löytyy ja saatetaan takaisin laumaansa. Rippikoulun jälkeen pääsin mukaan kirkkokuoroon ja pitämään lapsille pyhäkoulua ja tyttö kerhoa. Kirkko kuorolla on tapana esiintyä messussa kerran kuukau dessa, jolloin käyn kirkossa. Jeesus kertoo tarinan fa riseuksille ja lainopettajille, jot ka paheksuvat sitä, että hän viet tää aikaansa syntisten kanssa. Lapsuuden kotikirkkoni oli Lieksan kirkko, jonne perheeni vei minut jumalanpalvelukseen. Tekijöiksi tuli sellai siakin ihmisiä, jotka eivät käyneet aina kirkossakaan, mutta tulivat piirakkapiiriin. Siellä kävi myös yksinäisiä vanhuksia, jotka tykkä sivät, kun saivat keskustella tois ten kanssa ja olla mukana poru kassa. Istumapaikkoja 450. Suviseurojen jumalanpalvelus Lopelta. Me kaikki tarvitsemme parannusta kaiken aikaa ja eten kin siinä, että tuntisimme huolta kadonneista. Yhdestä syntisestä, joka kääntyy, iloitaan siellä enemmän kuin yhdeksästäkymmenestäyhdeksästä hurskaasta, jotka eivät ole parannuksen tarpeessa.” L uukkaan evankeliumin kertomus kadonnees ta lampaasta on hyvin tuttu ja sen opetus on selkeä. kirjailija Anna-Mari Kaskinen, Lohja. Rippikouluiässä kävin kirkossa yksin, sillä jumalanpalvelus kieh toi minua. artikkelitoimittaja Jussi Rytkönen, Tuusula. Myöhemmin muutin mieheni ja kahden lapseni kanssa Outo kumpuun. Kai minä olen kasvanut siihen ajatuk seen, että pois ei jäädä ennen kuin jalat pettävät. 119:176, 94, Jes. Pe 8.7. To 7.7. Kun hän löytää lampaansa, hän nostaa sen iloiten hartioilleen, ja kotiin tultuaan hän kutsuu ystävänsä ja naapurinsa ja sanoo heille: ’Iloitkaa kanssani! Minä löysin lampaani, joka oli kadoksissa.’ Minä sanon teille: näin on taivaassakin. | kirkko & minä | Karjalanpiirakat tuovat yhteen Eläkkeellä oleva pyhäkouluja lähetyssihteeri Helka Havukainen, 85, toivoo, että piirakkapiiriin tulisi juuri eläkkeelle päässeitä, sillä he eivät ole vielä vanhoja. On 99 kristittyä lammasta, jotka ovat turvassa laumassa, mutta kadon nut kristitty pitää löytää ja tuoda kotiin. Muu ten kuuntelemme messun kotona radiosta. Vihitty käyttöön vuonna 1955. pastori Ulla Oinonen, Helsinki. Lopulta palataan kotiin lauman kanssa ja kadonnutkin lammas on mukana. Tästä voidaan laumaa vie lä laajentaa, sillä Jeesuksen ris tinkuolema ja ylösnousemushan koskettavat koko ihmiskuntaa ja luomakuntaa. Jeesus näpäyttää sillä niitä, jotka pitävät itseään toi sia parempana. Ehkä tämän lammastarinan näkökulmat summaa hyvin Paa valin kehotus Roomalaiskirjeessä: ”Hyväksykää siis toinen toisenne, niin kuin Kristuskin on hyväksy nyt omikseen teidät, Jumalan kun niaksi” (15:7). Jumalanpalvelukset Sunnuntai 3.7. sunnuntai helluntaista on aiheeltaan ”Kadonnut ja jälleen löytynyt”. rovasti Pirkko Poisuo, Helsinki. Ti 5.7. Minulle suurin syy piirakkapii rissä käymiselle on se, että saam me rahoitettua lähettejä lähetys työhön. Radio 1 klo 10 Vantaankosken seurakunnan konfirmaatiomessu Myyrmäen Virtakirkosta. MAIJA P. 5:5–11, Luuk. Kanttorina Marko Kupari. Mei tä on kymmenen piirakantekijää, ja keittiössä hyörii viidestä kuu teen henkilöä. Hyvän paimenen laumaan mahtuu monenlaista lammasta ja luonnetta. | ensi pyhänä | | radio & tv | Ku vi tu s: An ni in a M ik am a Luukkaan evankeliumi 15:1–7 Publikaanit ja muut syntiset tulivat Jeesuksen luo kuullakseen häntä. Tär keää on myös tunne: minuakin tarvitaan. Kiinnos tavaa on, että Jeesus ei käsittele heitä ulkopuolisina tai erilaisina toisen lauman lampaina. Hannu Ojalehto saarnaa, liturgi Albert Halonen. Puhujana Antero Rasilainen. Lasten lauluryhmä avustaa, kanttorina Mikko Peltokorven. Ma 4.7. Liturgina ja saarnaajana kappalainen Kristiina Hyppölä. seurakuntapastori Aija Wist, Sipoo. Iltahartaus klo 18.50 ja la klo 18. Kahdek salta on kahvihetki ja hartaus, jonka pitää kasvatus ja lähetys sihteeri. Urkuri Juha Paukkeri. To 7.7. 57:15–19 (20–21), 1. pastori Emriikka Salonen, Helsinki. Täydel lisyyttä on turha näistä lampaista hakea kuten elämästä ylipäätään. Tutusta tarinasta löytyy kuiten kin myös muita näkökulmia. Muistan vieläkin, miten pienen tuolin päällä levitin kuorta ja laitoin päälle puuroa. Noin 40 vuotta sitten diakonis sa Taimi Vallius aloitti karjalan piirakoiden tekemisen vanhuksil le ja pyysi minuakin toimintaan mukaan. Uusinta klo 23. Fariseukset ja lainopettajat sanoivat paheksuen: ”Tuo mies hyväksyy syntiset seuraansa ja syö heidän kanssaan.” Silloin Jeesus esitti heille vertauksen: ”Jos jollakin teistä on sata lammasta ja yksi niistä katoaa autiomaahan, niin totta kai hän jättää ne yhdeksänkymmentäyhdeksän, lähtee sen kadonneen perään ja etsii, kunnes löytää sen. Piet. Juontajana Harri Kuhalampi
| Kuva: Olli Seppälä 32 KOTIMAA | 1.7.2022 luomakunta. Tyttö kauhistui eikä uskaltanut liikkua. OLLI SEPPÄLÄ Rukous Jumala, anna minulle oikea kutsumus, sellainen kuin perhosilla: olla olemassa ja säteillä elämäniloa ympäristöön, hengellistä kauneutta. Hetken kuluttua hän laskeutui maahan ja alkoi kutsua lehmiä kuin mitään ei olisi tapahtunut, saivat lapset sanotuksi, ennen kuin heidän puhekykynsä katosi viikoksi. Mustatäplähiipijä on pienikokoinen perhonen, joka lentää maata pitkin heittelehtien. – Mitä sinä tarkoitat. Mustatäplähiipijät viihtyvät metsäteiden varsilla ja puoliavoi milla paikoilla. Tyttö rukoili Jumalaa, että hän selviäisi tukalasta tilanteesta. Ei sinulla mitään kutsumusta ole. Siellä hän tunsi voimakkaan hengellisen kutsun. Aamen. Tyttö kertoi asiasta papille, mutta tämä pyy si puhumaan asiasta konfirmaa tion jälkeen. Hän kurkisti silmällään oikealle ja näki kauniin keltamus tan perhosen (kyllä, se oli musta täplähiipijä). Salaisuuden vartija Perhosen kauneus ei ole sen koosta kiinni. Kun tyttö heräsi, hän näki va semmalla silmällään käärmeen kerällä päänsä vieressä. Tytön oli kuitenkin pakko lähteä heti konfirmaation jälkeen paimeneen. Perhonen kuiskasi: – Älä välitä käärmeen jutuista, se puhuu aina noin, koska se kuu luu Jumalan suunnitelmaan. – Olemme tulleet kertomaan si nulle tosi kutsumuksesta, perho nen sanoi. – Jumala, jos sinä olet olemas sa, pelasta minut, ja lupaan nou dattaa kutsumustani ja antaa koko elämäni sinulle! Käärme sihisi: – Älä kiusaa Jumalaa tuollai silla pyynnöillä. Ne lentävät kesä kuun alusta heinäkuun alkuun. Käärme sihisi: – Älä silmä pieni katso oikealle, kun vasemmalla on käärme. Mustatäplähiipijä ( Carterocephalus silvicola) kuuluu paksupäiden heimoon, jonka huomattavasti yleisempiä edusta jia ovat lauhahiipijä ja piippopak supää. Mitä sitten tapahtui, olisi hen gellinen salaisuus, elleivät talon lapset olisi juuri silloin katsoneet ahon suuntaan. Aikaisempina kesinä olen vain muutaman kerran näh nyt sellaisen, ja silloinkin hieman etäämpänä mökkitien varressa. Lapset ryntäsivät kotiin ja ker toivat silmät hämmästyksestä suurina, että olivat nähneet kuin ka paimentyttö nousi makuuasen nossa leijailemaan. Kuvan yksilö on koiras, naaraan alasiivet ovat tummemmat. Kaunis otus kuin mikä. Kerran kuumana kesäpäivänä lehmien märehtiessä rantapuiden varjossa hän kallisti päänsä ahon pehmeään pintaan ja nukahti. – Hän kääntyi ilmassa seiso maasentoon ja alkoi säteillä. Perhonen kuiskasi: – Älä silmä pieni katso vasem malle, kun oikealla on perhonen. T änä kesänä yllätyin, kun mökin pihapii rissä lenteli musta täplähiipijöitä, pie niä vilkasliikkeisiä perhosia. Tarina kertoo paimentytös tä, jonka oli käytävä rippikou lu. Taivaalla suuret kumpupilvet kulkivat hitaasti keinahdellen kuin lehmän utareet