heinäkuuta 2021 | hinta: 3,90 € Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n 11 6. vu os ik er ta 00 43 59 5– 21 –2 7 Muumilakanaa räsymatossa Muuralan pappilasta tuli Espoon uusi piispala ja piispa Kaisamari Hintikan koti 6 Filosofi Tuomas Nevanlinna kaipaa suurempaa epävarmuutta Luterilainen maailmanliitto sai virolaisen pääsihteerin. 14 4 N:o 26 | 2
PÄIVI PUHAKKA Toimitussihteeri oppi uutta Salpausselistä. Ehkä voin ajatella, että lopulta kaikki hyvä on Jumalasta. Miten valtavia, miten pelottavia ovatkaan sinun tekosi, kerrottakoon niistä kaikille.” Mitä psalmilaulajalla mahtoi olla konkreettisesti mielessä, kun hän puhui Jumalan ihmeellisistä ja pelottavista teoista, joita hän halusi kuuluttaa kaikille. Jutun lopussa on elämyksellinen kuvaus läheltä Kyläniemeä, joka on Toisen Salpausselän reunamuodostumaa. – En ole katunut politiikkaan lähtöä. Olen huono kertomaan omille lapsilleni Jumalan ihmeistä. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Seuraavissa vaa leissa sain huikean äänimäärän SMP:n ehdokkaana. Artikkelin kirjoittajaa lainaten: ”Salpausselkä on herättänyt halun tietää enemmän.” Sivusto ”Geokohteita Saimaalla” vinkkaa retkikohteista siellä, missä jäämassat kerran pysähtyivät. On mahdollista, että juhlille lähtemisestä on vieraan nuttu. Lahden laduilla hiihti Siiri Rantanenkin MM-hopeaa synnyinvuotenani ja 60-luvulla tulevan puolisoni ohi hihkaisten: ”Elä poika hiihä ko vanahat ukot!” Artikkeli kairaa kuin lustosaveen, nyt tiedän muutakin kuin jääkauden ja ”Äiteen”. Seurakuntien pitää lähiaikoina päättää, ja osa on jo päättänytkin, miten ne toimivat jatkossa striimausten suhteen. Kun SMP poistui puoluekartalta, Keskustapuolue kutsui riveihinsä. Hänet valittiin kuntapäättäjäk si peräti 11. Vielä ei ole tietoa siitä, miten kaksi kertaa peräkkäin poikkeuksellisella tavalla vietetyt suuret kesäjuhlat vai kuttavat jatkossa kävijämääriin. Viimeiselle matkalle kin olen siunannut 16 valtuusto toveria. Se aihe menee tunteisiin. EMILIA KARHU ”Olen saanut tehdä kuntapäättäjänä töitä laumani keskellä” Seurakunnan työntekijä voi olla seurakunnan käyntikortti myös kuntapolitiikassa, mutta arvostelukykyä tarvitaan. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Porkkalankatu?7 B, 00180 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa.fi : Olli Seppälä 040 587 7411 Toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikot: Pupu Design Oy Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Tuija Pyhäranta (virkavap.), Meri Toivanen, Danielle Miettinen Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: Kotimaa 74 000 (2020 KMT) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Se on varmaa, että kun juhlat taas järjestetään, niihin liittyy lukemattomia koskettavia ystävien tapaamisia. 2 Mikä on ollut pitkällä valtuustouralla parasta ja pahinta. Silloin palvellaan niitä seurakuntalaisia, joilla ei jatkossakaan ole mah dollisuutta osallistua jumalanpalvelukseen pai kan päällä. Kun mes suihin paikan päällä osallistumisessa on ollut pitkä pa kollinen tauko, kokoontumisrajoitusten höllennyttyä kirkkotielle saatetaan lähteä entistä useammin. Kolmen Salpausselän synty on huikea tarina. On hienoa, että herätysliikkeiden työntekijät ja va paaehtoiset näkevät vaivaa ja järjestävät juhlat poik keusoloissa. 1 Miten olet valinnut puolueen ja yhdistänyt papin tehtävät ja kuntapolitiikan. Siltoja ei kannata polt taa mihinkään suuntaan. Kaikki hyvä on armoa. Kiinnostavia ovat jutussakin mainitun Risto Isomäen tulevaisuuskuvat ilmastosta: onko Grönlanti saamassa omat Salppurinsa. Nyt minulla on alkamassa seitse mäs kausi keskustalaisena. Kun iso firma käyttää ensin tuet ja lopettaa sit ten toiminnan paikkakunnalla, tu lee petetty olo. Lähikuukaudet näyttävät myös jumalanpalvelusten osallistujamäärien mahdolliset muutokset. En hahmota edes itse, mitä nykyajassa voisin sellaisiksi nimetä. 2 3 KOTIMAA | 2.7.2021 KOTIMAA | 2.7.2021 aluksi. Etäjuhlat eivät kuitenkaan täysin korvaa paikan päällä osallistumista. Sekin on mahdollista, että pyhäaamuisin kotiin jäämisestä on tullut tapa. Olen vihkinyt kahdek san Juvan nykyistä valtuutet tua yli puoluerajojen ja käynyt 16 valtuutetun luona kastamas sa lapsen. Luulin, että yksi. Jos seurakuntaan on jo hankittu hyvät lait teet ja osaamista, niin jumalanpalvelusten strii maaminen on perusteltua. Selät halkovat historiaamme, sen monenlaisia vaiheita, maantiedettä ja geologiaa. – Päiväkodeissa, kouluissa ja nuo risotyössä. kaudelle. Voi käydä myös niin, että pakollinen tauko ke säjuhlissa innostaa yhä useampia pääsemään mukaan. Seminaareissa ja valtuus toretkillä politiikan naamarit pu toavat ja olemme tutustuneet lä himmäisinä. Päi viin liittyy haikeutta, tänäkään vuonna ei ole mahdollista päästä paikan päälle juhlakentälle. Salpalinja eli toisen maailmansodan aikainen, luonnon muotoa mukaileva puolustuslinja, joka kulki myös synnyinkuntani Ruokolahden Syyspohjassa. Ura alkoi jo vuonna 1976, kun hän pääsi kir jastolautakuntaan ja sai kirjaston tilaamaan Kansanuutisten lisäksi myös Kotimaan. – Aloitin vuonna 1980 valtuustos sa SDP:n edustajana, mutta mi nut erotettiin ryhmästä. Suviseuroja, Herättäjäjuhlia, Evankeliumijuh laa ja Kansanlähetyspäiviä vietetään jo toistamiseen poikkeuk sellisella tavalla juhlaväen kokoontuessa ko deissaan tai pienillä joukoilla. Olemme kuin suurta perhettä. | Kuva: Eeva Karila MARKKU KARILA pappi ja kunnallispoliitikko Salppurit N iitä onkin kolme. Ajattelen Jumalan kyllä jonkinlaiseksi perimmäiseksi majesteetiksi, mutten osaa antaa hänelle arjen asioista tai kansojen kohtaloista sen enempää vastuuta kuin kunniaakaan. | viikon henkilö | | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | MARI TEINILÄ päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi Eläkkeellä oleva kirkkoherra Markku Karila (kesk.) teki Ju van kunnallispolitiikan historiaa. – Vaikeimpia asioita ovat olleet kyläkoulujen lakkauttamiset. Salppurin kisat, joita pidin Salpausselän synnyn ja siten jääkauden sulamisen merkittävimpänä seurauksena ja joita seurattiin ruudun takaa tai katsomossa hytisten. 1921 Ihanaksi juhlahetkeksi muodostui juhannusiltapäivä Hattulan pikku pappilassa, jonne vuoden 1920 rippikoululapsia oli kokoontunut opettajansa, pastori Lehtisen luo vierailulle. Ne ovat olleet puhutte levia hetkiä. Täytyy tutkia. Niillä on kolme vaihtoeh toa: striimauksia jatketaan joka jumalanpalve lus, osassa jumalanpalveluksia tai niistä luovu taan kokonaan. Liikutetuin mielin antoi taas opettaja oppilailleen parasta hengellisin lauluin, puhein ja lukuesityksin. Haikea juhlaviikonloppu K ymmenettuhannet suomalaiset seuraa vat striimauksia ja radiolähetyksiä nyt alkavana viikonvaihteena, kristillisten kesäjuhlien superviikonloppuna. Jääkausi. 3 Missä asioissa kunnan ja seurakunnan yhteistyö on erityisen tärkeää. Malja elämän rikkaudelle! EMILIA KARHU 1.7. ?. Raskasta on myös ollut todistaa työpaik kojen häviämistä. Olen saanut tehdä töitä laumani keskellä eikä minua ole vierastettu kirkollisissa toimi tuksissa. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. – Olen saanut tutustua moniin uusiin ihmisiin, alansa ammatti laisiin. Olin liian aktiivinen enkä ollut tottunut ryhmäkuriin. Psalmissa lukee myös: ”Levitköön sanoma sinun hyvyytesi runsaudesta.” Elämä ei ole meille mitään velkaa. On hyvä aina ensin miettiä ja vasta sitten sanoa, Markku Karila toteaa. Tunnustukseksi siitä suorasta ja oikeamielisestä mutta samalla ystävällisestä kohtelusta, jolla pastori Lehtinen on yleensä voittanut seurakuntalaisten ja nuortenkin sydämet, olivat rippikoululapset keskuudessaan kerätyillä varoilla hankkineet yksinkertaisen kahvikaluston, jonka tullessaan toivat opettajallensa muistoksi. Olin vähän populistinen elinkeinopolitiikan jarrumies, mutta onneksi hävisin näkemyksineni päätöksenteossa. MARI TEINILÄ päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi ???????. Niin paljon tapahtuu sattumanvaraisesti tai ihmisten toimien vuoksi, monimutkaisten syy-seurausketjujen välityksellä. Ensi sunnuntain psalmitekstissä sanotaan: ”Sinun tekojasi ylistetään polvesta polveen, isät kertovat ihmeitäsi lapsilleen, tuovat julki sinun kirkkautesi, loistosi ja kunniasi. Google tiesi myös tiedon murusen: Toinen Salpausselkä halkoo Tohmajärveä, ”Äiteen” syntymäkuntaa. Salpausselkä-tietämykseeni mahtui ennen sivulla 10 alkavan jutun lukemista vain irrallista asiaa, kuin moreenin murusia
Se käynti johti lopulta kasteeseen ja teologin uralle. Presidentti Joe Bidenilta halutaan evätä ehtoollinen Yhdysvaltojen katoliset piispat haluavat evätä presidentti Joe Bidenilta oikeuden osallistua eukaristiaan eli ehtoolliseen, koska tämä ei aja abortinvastaista politiikkaa. Tämä tu lee olemaan ykkösprioriteettini, Burghardt sanoo. Kuinka pitkälle uskonto on välineellistynyt. – Eksistentiaaliset kysymykset herättivät kiinnostukseni, Burg hardt sanoo. Pa riskunnalla on kaksi kouluikäistä lasta. Burghardtin saksalaissyntyinen puoliso pastori Arnd Matth ias Burghardt on myös Viron evan kelisluterilaisen kirkon pappi. Kirkollisissa yhteyk sissä taas LML:n pitää varmistaa, että sen jäsenkirkot kokevat todel la olevansa jäseniä, Burghardt lin jaa liiton tehtävää Kotimaalle. – Tasapaino on hyvin tärkeää, Burghardt painottaa, ja korostaa, että on kyettävä pitämään toisiinsa liittyneenä kristillinen usko ja se, miten sitä eletään todeksi tekoina. Kysymykseen, pysyykö LML:n keskustoimisto tulevaisuudessa edelleen Genevessä, Burg hard t toteaa, että joitakin toimintoja saatetaan hajauttaa, mutta teolo gisesta ajattelusta ja kehittämises tä vastaavat ydintoiminnot tulevat säilymään Genevessä. | lyhyesti | Henki & Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Kotimaa, Askel, Kirkko ja kaupunki, Henki & elämä, Kirkonseutu, Kirkkotie ja Pääsky Verkkoon: kotimaa.fi ja kirkkojakaupunki.fi Kesän merkityksellisin medianäkyvyys Kotimaan mediamyynnin kautta printti-ilmoitukset seuraaviin lehtiin: Soita ja kysy tarjous omasta peittopaketistasi! | luterilaisuus | L uterilainen maailman liitto (LML) on valin nut uudeksi pääsihtee rikseen virolaisen pasto rin Anne Burghardtin, 45. Kotimaalle hän toteaa tottu neensa virolaisena pappina sii hen, että naisen on tehtävä töitä etenemisensä eteen. LML:n jäsen kirkot ovat kuiten kin yhdessä sitou tuneet edistämään naisten ta saarvoa. LML on rakentanut koulutusverkoston, jonka tarkoi tuksena on vahvistaa jäsenkirk kojen mahdollisuutta kouluttaa pastoreitaan. Pärnussa neuvostovallan aikaan syntyneen Anne Burghardtin lap suuden perhe ei ollut uskonnolli nen. Hallinto-oikeuden päätöksestä ilmenee myös, että seurakuntaneuvosto on mahdollisesti suosinut valinnassa naispuolista hakijaa. Uusi yhdistys edistämään sananvapautta Suomeen on perustettu uusi järjestö Sananja uskonnonvapaus ry, joka ilmoittaa tarkoituksekseen edistää ja valvoa sananja uskonnonvapauden toteutumista Suomessa. Järjestön hallitukseen kuuluu jäseniä useista kristillisistä tunnustuskunnista. Päätöksessä todetaan ettei seurakuntaneuvosto ole esittänyt valinnan perusteeksi muita sellaisia hyväksyttäviä syitä, jotka sulkisivat pois olettaman sukupuoleen kohdistuneesta syrjinnästä. hän pohtii. Itse hän kertoo löytäneensä luterilaisen uskon oppituntien ja jumalanpalvelusten kautta teini nä. Vastaehdok kaana oli pastori Kenneth Mtata Zimbabwesta. Hän uskoo sen taidon auttavan häntä myös niiden LML:n jäsenkirk kojen kanssa, joille naisen pappeus on vielä vaikea asia. Suu rimpana visionaan hän pitää sitä, että LML kykenisi säi lyttämään hyvän ta sapainon liturgian ja julistuksen, dia konian ja ympäris töstä huolehtimisen välillä. Kirkoissa se liit tyy hänen mielestään usein ky symykseen naisten pappeudesta sekä kysymyksiin avioliittoon vih Virolainen Anne Burghardt on Luterilaisen maailmanliiton uusi pääsihteeri yhteisö | Luterilainen maailmanliitto valitsi ensimmäistä kertaa pääsihteerikseen naisen. Se katsoo, että vaalista valituksen tehnyt, vastikään Laihian kirkkoherraksi valittu Antti YliOpas on koulutuksensa puolesta ansioituneempi sekä johtamisja taloushallinnon kokemuksensa osalta selvästi ansioituneempi kuin virkaan valittu Tiia Valve-Tuovinen. – Toivon kuitenkin, että minut on valittu tehtävään pikemminkin kokemukseni ja osaamiseni perus teella, hän kommentoi valintaansa LML:n lehdistötilaisuudessa. Genevestä hän palasi Viroon evankelisluterilaisen kirkon teo logisen instituutin kehityspääl liköksi ja on myös Viron kirkon kansainvälisten ja ekumeenisten suhteiden neuvonantaja. Burghardt on ensimmäinen LML:n pääsihteerin virkaan va littu nainen ja myös ensimmäinen virolainen tässä tehtävässä. Vatikaanin uskonopin kongregaation johtaja, kardinaali Luis Ladaria on lähettänyt Yhdysvaltain piispainkokoukselle kirjeen. Pikemminkin hän sitoutui niihin suuntaviivoihin, jotka on jo luotu. – Syyt ovat kuitenkin syvem mällä. kimisestä ja seksuaalisuudesta. Hän viimeistele parhaillaan tohtorinväitöstään ortodoksises ta liturgiasta. Piispainkokous ryhtyi Bidenin valinnan jälkeen keskustelemaan kirkon ehtoolliskuria täsmentävän asiakirjan laatimisesta. Armo on vapauttanut meidät vapautta maan muita. Puheenjohtaja on Suomen teologisen instituutin pääsihteeri Santeri Marjokorpi. Kuinka siitä on tullut väline tietylle maailmankatsomukselle. – Syvä näkemykseni on, että polarisoitumisen suhteen koulu tus on ratkaiseva tekijä. Hän toteaa tulevansa maasta, jonka sanotaan olevan maailman maallistuneimpia. Suuria uusia tulevaisuuden lin jauksia tai visioita Burghardt ei lehdistötilaisuudessa esittänyt. Burghardt panee toivonsa teo logiseen koulutukseen, joka avar taa ajattelua. Luterilaisen maailmanliiton neuvosto äänesti valinnasta lauan taina 19. Siinä hän toivoo piispainkokoukselle malttia ja huolellisuutta, kun se pohtii suhtautumista julkisissa viroissa toimiviin katolilaisiin, jotka tukevat aborttia ja eutanasiaa puoltavaa lainsäädäntöä. Hallitukseen kuuluvat muun muassa entinen ministeri Timo Soini ja professori Tapio Puolimatka. LML:n palveluksessa Gene vessä Anne Burghardt on ollut aiemmin ekumeenisten asioiden opintosihteerinä 2013–2018, jol loin hän toimi myös silloisen apu laispääsihteerin, nykyisen Espoon piispan Kaisamari Hintikan alai sena. Köyhimmillä niistä mahdollisuudet ovat muuten hy vin huonot. Kuinka siitä on tullut väline tietylle maailman katsomukselle. Burghardtin ystävä otti hänet mukaan rippikoulutunnille. Pakilan kirkkoherranvaali kumottiin lainvastaisena Hallinto-oikeus on kumonnut vuonna 2018 käydyn Pakilan seurakunnan kirkkoherranvaalin lainvastaisena. Burghardt aloittaa työnsä marraskuun alussa ja seu raa tehtävässä Martin Jungea, joka on johtanut LML:a viimeiset 11 vuotta. kesäkuuta. Järjestö kertoo, että se korostaa vapautta ilmaista ja harjoittaa julkisesti Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa ja vakaumusta. 4 5 KOTIMAA | 2.7.2021 KOTIMAA | 2.7.2021 uutiset. – Maailmanlaajuisesti ajatellen LML:n tehtävä on olla vaikutta massa positiivista muutosta. –?Ortodokseilta olen oppinut ymmärtämään koinonian, yhtey den merkitystä, hän sanoo ja viit taa siihen, miten ortodoksises sa jumalanpalveluksessa yhdessä ovat paitsi paikalla olevat myös näkymättömät kirkon jäsenet. Burghardt itse on opiskellut teo logiaa Tarton yliopistossa sekä Saksassa Friedrich Alexanderin yliopistossa ErlangenNürnber gissä ja Humboldtin yliopistossa Berliinissä. FREIJA ÖZCAN Anne Burghardt aloittaa pääsihteerin tehtävässä ensi marraskuussa. Burghardt toimi Namibian Windhoekissa 2017 pidetyn LML:n konferenssin ja reformaa tion 500vuotisjuhlavuoden sisäl tövastaavana. Siksi hän pitää evankeliumin julistamisen kan nalta tärkeänä sen analysoimista, mitkä ovat ihmisten eksistentiaa liset tarpeet. | Kuva: LML press photo ” Kuinka pitkälle uskonto on välineellistynyt. Burghardtin erityiseksi taidok si mainitaan kyky tehdä töitä sen eteen, että visiois ta tulee totta. Merkittävänä haasteena Burg hardt pitää polarisoitumista, joka näkyy yhteiskunnassa mutta myös kirkkojen sisällä. – Se olikin ensimmäinen kon taktini Suomeen, toteaa Burghar dt, joka on jo sitä virolaista suku polvea, joka ei itsestään selvästi puhu suomea
Ole mukana tekemässä hyvää ja lahjoita www.abilis.fi/lahjoita/ Voit tehdä myös lahjoituksen Abilis-säätiön MobilePay-numeroon: 25090. – Vaarini Paul Vilhelm oli sil loin seitsemänvuotias. Ne ajat ovat ohi, kun Muuralan pappilassa oli töissä henkilökuntaa. Mummilta peritty antiikkiesi ne näyttää edelleen oikeaa aikaa. Kuva: Jani Laukkanen 6 7 KOTIMAA | 2.7.2021 KOTIMAA | 2.7.2021 uutiset. Soitto Itämeren toiselle puolelle Tukholmaan herättää eloon Muu ralan historian. Me kaikki voimme olla yhdessä maailmanparantajia. Avointa asennetta kuvaa myös tarina Venäjän vallankumouksen ajalta. Kun ruotsinkielisen seurakunnan uusi kirkkoherra ei halunnut tän ne asumaan, ehdotin, että me voi simme muuttaa, Hintikka kertoo. Ilmapiiri Muuralan pelloil la perunoiden ja viljojen keskel lä oli niin innosta va, että vaari ryhtyi opiskelemaan agro nomiksi. Espoon Muuralan kulttuurihistoriallisesti arvokas pappila on saanut uuden elämän piispalana. Jyhkeän empirerakennuksen kulman takaa alkaa kuulua jyri nää. Nykyinen empirerakennus on valmistunut vuonna 1853. Piispa Kaisamari Hintikka ha luaa jatkaa avoimuuden ja vie raanvaraisuuden perinnettä. – Tämä on aarteeni, piispa sa noo ja esittelee 1700luvulla Tuk holmassa rakennettua kaappikel loa. Uuden kotinsa pihapiirissä var vastossuissa tassutteleva piispa on parhaillaan lomalla, mutta työviik koina reilun kolmensadan neliön talon hoitamisessa on riittävästi puuhaa ilman puutarhaakin. Pienessä salissa piispa kertoo suunnitelmistaan järjestää arki retriittejä. Hintikka pahoittelee, että edustuskäyttöön varattujen tilo jen sisustus on vielä kesken. Vesikoira Luukas on kiinnostuneempi makupaloista. Kaisamari Hintikan ja Jukka Väinölän uuden kodin aarre on 1700-luvulla valmistettu kaappikello. 1970luvulla pieleen mennyt remontti aiheutti home haittoja, ja rakennus oli välillä tyhjillään. Katsellaanpa hiukan paikkoja. Tämän saimme Porvoosta, Hintikka osoittaa ruokasalin peh meää mattoa. Multa leviää ympä riinsä. Kaisamari Hintikka naurahtaa. – Professori Lennart Pinomaa kertoi minulle kerran, että pappi lassa lappasi myös paljon nuoria aikaa viettämässä, Olli Hallamaa muistelee. – Kirkon keskusrahasto mak saa julkisen puolen neliöt ja me omamme. Astumme sisälle 1853 valmis tuneeseen, suojeltuun rakennuk seen. Espoon Muuralassa, mäellä tuo miokirkon vieressä, on seissyt pap pila jo yli 500 vuotta. Ennen Hintikan perheen muut toa Muuralaan viime joulun alla rakennuksen kohtalo oli pitkään epäselvä. Abilis toimii maailman köyhimmissä maissa ja tarvitsemme sinun tukeasi. Vaari kertoi mielellään tarinoi ta pappilan arjesta. Pappila oli kauan Espoon ruot sinkielisten tärkeä oma paikka, sillä ruotsinkielisen seurakun nan kirkkoherralla oli pappilassa asumisvelvollisuus vuoteen 2017 saakka. ABILIS-SÄÄTIÖ I H M I S E L T Ä I H M I S E L L E www.abilis.fi Vammaisjärjestöjä kehitysmaissa tukeva Abilis-säätiö on voittanut kaikkien aikojen ensimmäisen Vuoden maailmanparantaja -palkinnon. Kirkkoherran sisaren mies Johannes Granö oli lähetetty Si perian Omskiin karkotettujen pa piksi. RA/2020/1302 Manta oli papin lasten bonusäiti. Yhtäkkiä tuulenpuuska len nättää ikkunalaudalla paistattele van tyräkin lattialle. Räsymatoillakin on tarina. Vesi koira Luukas huohot taa kuistilla ja seuraa emäntäänsä, joka istahtaa het keksi tammen oksaan solmittuun riippukeinuun sanomalehti sylis sään. – Kyselin muilta piispoilta, löy tyisikö heiltä jotakin tyhjään ta loon. DANIELLE MIETTINEN Lisää kuvia löydät Kotimaa. Kehitysmaiden vammaiset ihmiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, johon koronapandemia ja muut kriisit iskevät eniten. – Koditon perhe majoittui Muuralan pappilaan, jossa lap sille etsittiin päällepantavaa talon lasten kaapeista. – Juu, kyllä minä itse siivoan. – Tuossa kohdassa on muumi lakanaa, Kaisamari Hintikka sa noo ja osoittaa isovarpaallaan koh taa, jossa hän on näkevinään kor van. Kiitos, että välität! . Hintikka ilmoitti Facebookissa, että piispalassa tarvitaan kuteita räsymattoihin. Tämän ny kyisen suunnitteli lääninarkkitehti Jean Wiik. Remontit nielivät sato ja tuhansia euroja. Espoon hiippakunta sai uuden piispalan ” Juu, kyllä minä itse siivoan. Tuohon kulmaan tu lee alttari, rukousjakkaroita olen tilannut Vihdin seurakunnan puu kööriltä. ”Omia neliöitä”, alakerran olo huonetta ja yläkerran makuu huoneita, asuvat puoliso Jukka Väinölä ja pariskunnan teinitytär. Maalla pappien toimeentulosta iso osa oli nostettava maasta ja karjasta sii hen asti, että rahamääräinen kir kollisveron perintä alkoi 1923. Olli Hallamaan äi din isän isä Karl Oskar Fontell muutti perheineen pappilaan 1907 tultuaan valituksi Espoon kirkko herraksi. Poliittisten levottomuuksien vuoksi perhe joutui palaamaan kii reesti Suomeen. Isoon saliin on kulkeutunut tuoleja muun muassa Hintikan lapsuudenkodista ja Helsingin piispalasta. Karl Oskar Fontell oli aiemmin edustanut säätyvaltiopäivillä pap pissäätyä, minkä vuoksi pappilas sa vieraili paljon kirkollisia vaikut tajia. Hän sai 70 pussi lakanaa, joista huittislainen kan kuri Eila Ahonen kutoi metrikau palla lattiankaunistuksia. Kronikat kertovat, että pappilassa toimi myös Espoon en simmäinen postiasema. | vanhasta uutta | P iispa kantaa muumi tarjottimella puutar haan jääteetä. – Espoon hiippakuntaa perus tettaessa oli jo puhetta, että Muu ralasta voisi tulla piispan koti. – Pappilan talou denhoitaja Amanda Lindstedt oli kodin hengetär. pappilan uusi aika | Piispa Kaisamari Hintikka on tilannut rukousjakkaroita, sillä hän aikoo ryhtyä pitämään uudessa kodissaan arkiretriittejä. Niistä ajoista tietäisi Ruotsissa suomalaisten pappina työskente levä Olli Hallamaa, piispa vink kaa. Ne ajat ovat ohi, kun Muu ralan pappilassa oli töissä henki lökuntaa. – Jatkossa tämä toimii myös kappelina. fi.-sivuston tähtijutusta. Kirkkoherran pojat tekivät pelloilla töitä rin ta rinnan työväen kanssa. Viereisen hautausmaan kau sityöntekijä ajaa mäkeä ylös päältä ajettavalla ruohonleikkurilla. | Kuva: Jani Laukkanen Espoon Muuralassa tuomiokirkon kupeessa on sijainnut pappila jo yli 500 vuotta. Sisustusarkkitehti on valinnut uu det tapetit, mutta muuten piispa on koettanut koota huoneisiin toi sille turhaksi jäänyttä, mutta tun nelmaan sopivaa tavaraa. – On se kuitenkin kiva, että puutarhaa hoidetaan hyvin. Piispa hakee harjan ja rikkala pion
elok. Stinissen: Murrettu leipä. Nyt siitä on ollut selvää etua. Viime ai koina minua on erityisesti kiinnostanut, miten kristilliset lehdet raportoivat ajankohtaisista kysymyksistä, kuten mie lenosoituksista tai kapinoista. Ilm. Näitäkin ääniä on kuultu ja tällaiseen ajatteluun perustuvaa käyttäytymistä on nähty. Se etsii enimmät uutisensa sieltä, mikä jo hallitsee julkisuutta. Elokapina on voimakas näytös, ja se antaa mieleenpainuvan to distuksen tämän niin hyvin voimastakin kuin vakavuudesta, sen liik keen päämäärien arvosta ja merkityksestä, samoin kuin sitä liikettä pohjimmiltaan elähdyttävien vaikuttimien terveydestä ja aitoudesta, niistä valitettavista toislaatuisista sivuilmiöistä huolimatta, mitkä sen ilmenemiseen ovat voineet liittyä. alkaen. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa.fi-verkkosivustolla. Pyhiä tekstejä ja meditaatiota somen ja algoritmien viitekehyksessä. Tämä tulee selvästi esiin niiden enemmistös tä poikkeavien yksilöiden koh dalla, jotka katsovat, että heidän oikeutensa ovat ensisijaisia. 20 €. Ilm. Pitkän kirjoituksen maksimipituus on 3000 merkkiä välilyönteineen ja lyhyen 1000 merkkiä. Askeleen tuplanumero nyt tutustumishintaan 4,90 € lehtimyyntipisteistä 1.7. Nyt se on uudelleen ajankohtaistunut. Heinäkuussa 1930 joukko mielenosoittajia valtasi Helsingin. Talonpoikaista voimaa uhkuva jouk ko herätti jo yhdenmukaisella visuaalisel la ilmeellään enimmäkseen kunnioitusta. Uhkakuva oli yhteinen. Edelleenkin tulemme vielä jälkijunassa missionaarisen kirkon toimintatapoja opetellessa maallistuneen Euroopan kontekstissa. Mikko Heikka: Someta hartaasti. Suom. Lapuanliikkeen organisoiman väkivallan ja terrorin vuoksi kirkollinen lehdistö toki vähitellen veti siltä julkisen tukensa pois. Tuomo Korteniemi p. Sen pohtiminen on jäänyt, miksi suomalai set ovat noudattaneet ohjeita. Aina joskus tämän opetuksen kielteisiä puolia nostetaan esiin, aiheellisesti. Talonpoikaismarssi oli kui tenkin innostava näytös, koska hyvä tar koitus pyhitti keinot. Näillä syitä on käytetty myös maan hallituksen ja viranomaisten toimien turhentamiseen. Tällä kertaa liikenteen pysäyttävän aktivismin Kotimaalehti katsoi ”anta van mieleenpainuvan todistuksen tämän niin hyvin voimastakin kuin vakavuudesta, sen liikkeen päämäärien arvosta ja merkityksestä, sa moin kuin sitä liikettä pohjimmiltaan elähdyttävien vaikuttimien ter veydestä ja aitoudesta, niistä valitettavista toislaatuisista sivuilmiöistä huolimatta, mitkä sen ilmenemiseen ovat voineet liittyä”. Hyvin monen laiset televisioohjelmat perustuvat yhdysvalta laiselle ajattelulle kilpailusta, jossa yksi yksilö peittoaa toiset. Kristilliset uskonnolliset yhteisöt ovat olleet maassamme kansalaisten yhteydentunteen ja yhteisvastuullisuuden ylläpitäjiä. Noudattamista on pidetty itsestäänselvyyte nä. Juuri minulla on oikeus järjestää kotijuhla. Juuri mi nun pitää päästä ravintolaan. Anglikaaneilta olemme oppineet paljon ajatellen niin virsirunoutta, pyhäkoulua, perhejumalanpalvelusta, hengellistä ohjausta kuin nykyisiä Fresh expressions -liikkeen kokeilevia työtapoja, Tulkoon sinun valtakuntasi -rukouskampanjaa, psalmirukoilun ja rukoushetkien merkitystä tänään, kirkonjohtajien puolesta rukoilemista kautta maailman ja niin edelleen. ” Riittääkö yhtenäisyyteen, että suuri joukko katselee Big Brother -ohjelmaa tai seuraa jääkiekkoa. 40 vuotta poikkeuksellisen ajatuksen läpäisyssä kirkollisessa ajattelussa on melko normaali aika. Esipuhe piispa Jari Jolkkonen. Suosittu uutuus! 24 € W. Sen on tuonut esille rovasti Erkki Piiroinen jo 40 vuotta sitten. Luterilaisen kirkon puolella ensimmäinen Juice Leskisen laulu on sen virsikirjassa joskus 2060 paikkeilla. Suomen ortodoksisessa kirkossa on käynnissä kanonisointiprosessi, jonka yhtenä ehdokkaana on Larin Paraske (1834–1904). Näen tässä kir kon vuosisataisen opetuksen vaikutusta. Sukulaiset eivät hänen itkuvirsistään paljoa perustaneet. Puheita ja kirjoituksia 1. Aluksi. elok. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Esko Miettinen: Astui alas tuonelaan. Atte Korhola: Ovista ja ikkunoista. Wilfrid Stinissen: Sydän täynnä rukousta. Tärkeämpi taitaa olla opetus lähim mäisenrakkaudesta. Tomi Karttunen 28.6. 20 € Wilfrid Stinissen: Verraton aarre. 15 € Ilm. korvaa | kolumni | www.vaylakirjat.fi Laadukasta ja syvällistä. Sosiaalinen media hallitsee vastakkaisine mielipiteineen julkisuutta, ja kirkollinen media toimii kuten media nykyään toimii. Mitä napakammin kirjoitat, sitä todennäköisemmin tekstisi julkaistaan. Pyhän vanhurskaan Parasken hengellisyys on jäänyt yllä mainitun jalkoihin. esipuhe piispa Jukka Keskitalo. Larin Paraske lauloi noin 30 000 muistiinmerkittyä säettä. 0400 560605 tuomo.korteniemi@gmail.com Jorma Laulaja: Kurkistuksia. Ekumeenisia pohdintoja. Matti Perälä: Metsäkirkon polku. Runous, spiritualiteetti ja teologia. Kotimaan ohella muukin kirkollinen julki suus suhtautui kommunismiin pelokkaasti ja sitä vastaan nousseeseen Lapuanliikkeeseen suopeasti. Hengellistä ja teologista. 20 €. Olen miettinyt, että jos kristil listen arvojen ja niitä ylläpitävien instituutioiden asema heikkenee tai jopa jos sitä tietoisesti heiken netään, mikä saa meidät suoma laiset yhteiseen rintamaan krii sien kohdatessa tai paremman tulevaisuuden luomisessa. Ilmastonmuutoksen aiheuttama uhka on sekä todellinen että yhtei nen. Elokapinaan suhtautuminen ei ole ollut kristillisessä lehdistössä yhtä jakamattoman innostunutta kuin aikanaan talonpoikaismarssin koh dalla oli laita. Tunnetun mystikon 86 saarnaa. Esipuhe piispa Matti Repo. Mitä kirkollisella medialla oli sanottavana esimerkiksi sellaiseen touhuun, joka sotki Helsingin lii kenteen ja esitti ulkoparlamentaarisin keinoin voimakkaan vetoomuk sen eduskunnalle. Sama pätee myös Saksan evankeliseen kirkkoon. 27 €. Sitaatti oli tavanomainen. Näiden myötä hänestä tuli niin Järnefeltin kuin Sibeliuksenkin kansallisromanttisen mielen innoittaja erityisesti hänen Porvoossa asuessaan. Marinin hallitus ja THL ansaitsevat suu ret kiitokset. Ko timaalehtikin tuki näiden nuorten miesten perimmäisiä tavoitteita. Jukka Keskitalo: Pyhästä ja pohjoisesta. On opetettu, että esivallalle tulee olla kuuliainen. Ajatellaan, että ei ole kysymys vain minusta vaan ohjeiden noudattaminen on hy väksi koko kansalle. Veijo Koivula: Kohti ykseyttä. 20 € Wilfrid Stinissen: Rippi – anteeksiantamuksen sakramentti. VÄYLÄKIRJAT Pyhä Ristin Johannes: Hengellinen laulu. Matka syvimpään minussa. 20 €. Nuoruusmuistoista aikuisen ajatuksiin. Kyl lä noilla oikeilla toimilla on ollut suuri merki tys. Tarkista myyntipisteet sivustolta www.lehtipiste.fi Hyvää luettavaa, parempi kesä! S uomi on selvinnyt koronasta mo nia muita maita paremmin. Nämä ih miset ovat omaksuneet aikaamme riivaavan in dividualismin. T yöni puolesta tulee luettua paljon vanhoja lehtiä. elok. Ihmiskuntaa kun uhkasi ennen näkemätön vaara. 15 €. Se on aivan toisenlainen ajatus, kuin perinteinen suomalainen ajattelu yhtei söstä, joka kohtaa ja voittaa yhteiset ongelmat. Petri Järveläinen 21.5. Elokapinalaiset ovat huolissaan ihmiskunnan lisäksi koko luomakunnan tulevaisuudesta. Seli tykseksi on löydetty suomalaisten tapa noudattaa annettuja ohjeita ja se, että maamme on harvaanasuttu. Kommunismin aiheuttama uhka oli todel linen, eikä siksi kenellekään tullut mieleen kutsua Senaatintorille pak kautunutta äänekästä joukkoa vain rähinöiviksi nuoriksi pojiksi. Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Hän oli ortodoksi ja inkeroinen, joka kasvatti orpolapsia ja eli taloudellisesti ahdasta elämää elättäen itseään kutojana. Lapuan emerituspiispan muisteluksia. 22 €. En tarkoita tällä roko tuskriittisiä vaan aivan tavallisia ihmisiä, jotka vuoronsa tullessa ottavat rokotteen. Onneksi voin kolumnivuorollani paikata tilannetta ja esittää kris tillisen mielipiteeni. Toinen vaikuttaja on tosiaan ollut opetus lä himmäisen rakastamisesta. Uskontunnuksen vaikea kohta avautuu. Juu ri minun pitää päästä matkusta maan. Turpeentuottajien aktio ajoi jonkin verran pienemmän ryhmän asiaa. 25 €. piispavuodesta (2019). Riittääkö yhtenäi syyteen, että suuri joukko katselee Big Brother ohjelmaa tai seuraa jääkiekkoa. 22 €. Lutherin maan kirkoilla on edelleen annettavaa, matkakumppanuutta yhteisessä veneessä monine yhteisine haasteinemme digitalisaatiosta nuorten tavoittamiseen. Onneksem me ei uskonnosta ole tullut meillä samanlaista riitojen aihetta kuin monessa muussa maassa. Kotimaa.fiblogeissa sanottua: 8 9 mielipiteet KOTIMAA | 2.7.2021 KOTIMAA | 2.7.2021. TAPIO LAMPINEN professori Jyväskylä Yhteisö kohtaa ja voittaa ongelmat korona | Suomalaisten tavassa noudattaa viranomaisten ohjeita näkyy vuosisatainen kirkon opetus, Tapio Lampinen kirjoittaa. Jumala ilmaisee rakkautensa eukaristiassa. Mielenosoitus ja kristillinen media ILKKA HUHTA Kirjoittaja on kirkkohistorian professori Itä-Suomen yliopistossa. Siksi talonpoikaismarssi vertautuu tämän kevään ja kesän mielenosoituksista selvästi paremmin elokapinaan kuin turpeentuottajien rekkamielenosoitukseen. Ajatus siitä, että Larin Paraske on pyhä, on elänyt kauan. ” Elokapinalaiset ovat huolissaan ihmiskunnan lisäksi koko luomakunnan tulevaisuudesta. He ovat hyljänneet kristinuskon opettaman yhteisvastuun ja yhteisöllisyyden. Ehdotus on kiinnostava ja mieltä ilahduttava
Jo 1700luvun kartanpiirtäjät ymmärsivät, että Suomen halki kulkee erikoinen, muusta maisemasta poikkeava harjujen nauha. Inari järven vuonojen lounaiskoillis suunta kertoo jään leviämisestä pohjoisessa. Mutta eroosio ja viimeksi monet jääkau det ovat jättäneet kallioperäämme vain niiden juuria. ” Alussa Jumala loi taivaan ja maan. Jäätiköiden liikkeen näkee tietysti myös ItäSuomen luo teiskaakkosuuntaisissa, kartalla repalemaisissa vesistöissä. Kuvassa Lahden Renkomäkeä. Niissä on paljon hiek Salpausselät kohoavat enimmillään ympäristöstään useita kymmeniä metrejä. Se ulottuu Bromarvista Karkkilan ja Riihimäen kautta Asikkalaan, missä se kaartuu Ensimmäisen Salpausselän paralleelina Jaalan, Tuohikotin ja Savitaipaleen kautta SuurSai maan selän miltei katkaisten Punkaharjun ohi Kesälahdelle, päättyäkseen Koitereen lähellä PohjoisKarjalassa. Syntytavastaan johtuen Salpausselät koos tuvat tänäänkin moreenista eli eri kokoisista kivennäismaalajeista. Salpausselät ovat noin 600 kilometrin pitui nen moreeniharjujen nauha. Paljon myöhemmin Hän tutkimattomassa viisaudes saan näki hyväksi, että pohjoisten napaalueit ten reunamilla toistuisivat jääkausiksi kutsutut, ilmastonmuutoksista seuranneet hyvin kylmät jaksot. K un lähestyy nelostiellä autolla Lahtea, ei sitä voi olla huomaa matta: Salpausselän päärintei den esimakuna Renkomäen harjanne kohoaa sen eteläpuo lella olevasta tasangosta melko jyrkästi kym meniä metrejä ylemmäksi. Asutus on silti noussut myös harjuille. Suomen leveysasteilla olevassa Grönlannissa sellainen vallitsee edel leen. Vesistöjen muinaisten rantojen kivikkoja eli pi runpeltoja voi nähdä siellä täällä myös harju maisemissa. Välillä se todennäköisesti suli lä hes kokonaan. Ne hioivat ja murskasivat eri valumasuuntiinsa liikkuen allansa olevaa kalliota, uursivat siihen nykyisin järvinä tunnettuja syvänteitä sekä täyt tivät kiviaineksella kallioperän rotkoja. Juuri ne ovat Salpausselkien synnyn syy. Jään alta ja sisältä virtasi sulamisvesien ja mannerjääs tä irtoavien jäävuorien mukana kivenlohkarei ta, hiekkaa ja muita maaaineksia. Tieteen kielellä jääkausia aiheuttavat syyt liit tyvät Maan kiertoradan ja akselikallistuman muutoksiin. Kunnes se taas alkoi edetä. Omassa lajissaan ne lienevät maailman pisimmät. Jäätikkö vetäytyi eli suli kesäisin nopeammin kuin se talvisin laajeni. Kolmas Salpausselkä on edellisiä lyhyempi ja huomaamattomampi, vaikka sen alkupää Paro lan–Hämeenlinnan tietämillä onkin korkea ja näyttävä. Laajimmillaan se ulot tui noin 20 000 vuotta sitten Saksaan ja Puo laan saakka. Geologian mukaan Suomessa on miljardeja vuosia sitten ollut Alppien korkuisia vuorijo noja. Tulevan Suomen eteläosien kohdalle viimek si levinnyt jäätikkö oli sulamassa, kun ilmasto runsaat 12 000 vuotta sitten taas kylmeni. Jää seinämän liike seisahtui ja jäi paikalliseksi su lamisen ja jäätymisen vuorotteluksi. Tämä harjanne juoksee katkonaisena Someron, Salon ja Kemiön kautta Itämereen. Toistaiseksi viimeinen PohjoisEurooppaa koetellut jääkausi – tieteelliseltä nimeltään Veiksel – alkoi noin 120 000 vuotta sitten. Satojen kilometrien mittaisille harjanteille on rakennettu kaupunkeja ja liikenneväyliä. Paljon myöhemmin Hän tutkimattomassa viisaudessaan näki hyväksi, että pohjoisten napa-alueitten reunamilla toistuisivat jääkausiksi kutsutut, ilmastonmuutoksista seuranneet hyvin kylmät jaksot. Salpausselkä jakaakin Hollolan ja Lahden alueet harjujen eri puolille ja niiden välisiin tasaisempiin alueisiin. Silloin jäävirrat lähtivät ilmaston kylmetes sä virtaamaan Kölivuoriston rinteiltä Atlantin jäisille aavoille, etelään kohti KeskiEurooppaa sekä itään, Ruotsin yli kohti Suomea. Jääkauden muistomerkki leikkaa Suomen Salpausselät ovat maailman pisin yhtenäinen mannerjäiden synnyttämä reunamuodostuma. Koska nykyisen eteläisimmän Suomen yllä aaltoilivat tuolloin Baltian jääjärvi ja myö hemmin Yoldiamerinimiset Itämeren altaan vaiheet, syntyivät Salpausselät merenpohjalle. Sama toistui pari sataa vuotta myöhemmin, kun Toinen Salpausselkä alkoi syntyä edellä ku vatulla tavalla. Ja joitakin satoja vuosia myö hemmin oli Kolmannen Salpausselän vuoro. Kymmenien tuhansien vuosien aikana viimeisessäkin jääkaudes sa oli myös lämpimiä vaiheita. Nimityksen Salpausselkä antoi Maanmit tauksen ylihallituksen pääjohtajana 1854– 1872 työskennellyt maanmittari Claes Wilhelm Gyldén. Alussa Jumala loi taivaan ja maan. Myös hiidenkirnuja syntyi. Toinen Salpausselkä kulkee noin 20 km si sempänä. Salpausselät ovat myös luonnossa liikkujan erilaista ja virkistävää maastoa – ja todiste tuhansien vuosien takaisesta ilmastonmuutoksesta. Niin tuli valmiiksi Ensimmäi nen Salpausselkä. Jäätiköt laajenivat pitkien talvien aikana ja seisahtuivat ja sulivat lyhyinä kesäkausina. Ensimmäinen Salpausselkä kulkee Hanko niemeltä Lohjan kautta Hyvinkäälle. Lisäksi asiaan vaikuttavat esimer kiksi merivirtojen muutokset. TEKSTI???|???JUSSI RYTKÖNEN | KUVAT – JUSSI RYTKÖNEN & EMILIA KARHU Nimeämisen aikoina alkoi tieteessä myös voittaa alaa käsitys jääkausista. Viimeisten parin miljoonan vuoden aikana jääkausia on ollut useita. Niitä kasau tui reunamuodostumaksi samalle linjalle parin vuosisadan ajan. Suurimmat jääkauden kallio pohjasta irti repimät ja siirtämät kivenlohkareet jököttävät satojen kilometrien päässä emäkallios taan. » | Kuva: Wikipedia Free Art Licence 10 11 KOTIMAA | 2.7.2021 KOTIMAA | 2.7.2021 reportaasi. Sieltä se jatkuu Lahden tienoilla jyrkän mutkan tehden kaarevasti Kouvolan, Lappeenrannan ja Imat ran kautta hiuksenhienosti Venäjän Karjalaan. Sel keästi niistä erottuu maastossa kaksi, mutta niitä on oikeastaan kolme. Kun matkaa jatkaa, leikkaa leveä, ylöspäin nouseva ajoväylä liitty mineen muutamien kilometrien matkalla Sal pausselän harjuja
Noin kolmen kilo metrin päässä se nousee pintaan Sai maan Rastinvir ran toisella puolella Kylänie men saarena. Joskus kulkija huo maakin astelevansa varovasti louhikossa, jos sa saunan tai henkilöauton kokoiset ja pienem mät kivet tuntuvat jättiläisen paikoilleen pu dottelemilta. Pal jon myöhemmin, tämänkin alueen kohottua merestä, levisivät paikal le tundran kasvit. Itse olen käyttänyt apu nani – myös tätä juttua tehdessä ni – erilaisia jääkaudesta kertovia kirjallisia ja verkkolähteitä. Vaikka Salpausselät koostuvat moreenista, on alinna aina kallioperä. Ilmastonmuutoksesta huolissaan olevilla suomalaisilla on jal kojensa alla kenties maailman suurin luonnon kirja täynnä merk kejä siitä, mitä jääkausien aikai nen ilmastonmuutoksien sykli sai aikaan. Kotimaan luonnosta kiinnostuneille Salpaus selät tarjoavat loputtomasti kuljettavaa. Ovatkohan jääkaudet joskus ol leet luomisopillisen ja evolutionis tisen maailmankatsomuksen väli nen taistelukenttä, paljon vanhem pien dinosauruksien aikojen ta voin. Lahden Salpausselän hyppyrimäet on rakennettu harjujen korkealle kohdalle. pystyttämään sin ne, missä oli kui vaa, hiekkapohjaista mäntykangasta: ilma olisi helppoa hengit tää. Moniin niistä liittyy kult tuurihistoriaa. Tuhansia vuosia sit ten puhkaisivat mahtavimmat virrat Kymijoki ja Vuoksi Salpausselän: Päijänteen ja Saimaan vedet saivat uuden laskuuoman. Vaikka ilmasto tällä hetkellä lämpenee ja vaikka se johtuukin ihmisen toiminnasta, ovat ilmas tonmuutokset hyvin monimutkai nen asia. Mutta yllättäen edessä voi olla syviä, jyrkkäreunaisia rotkoja, joiden yli vaikea kulkea. Monissa kunnissa on huolehdittu siitä, että Salpausselkien maastossa on toinen toistaan mielenkiintoisempia ulkoilureittejä. Noita merkkejä on vain osatta va lukea. Lähellä tätä paikkaa tapahtui 30 vuotta sitten traaginen onnettomuus, kun puo lustusvoimien uiva panssariajo neuvo matkustajineen painui sy vyyksiin. Monin paikoin melko tasai sille Salpausselille on rakennet tu myös harvinaisen paljon len tokenttiä: entiset mukaan lukien niitä on Karjalasta Hankonie melle saakka pitkälle toistakym mentä. Ne ovat aina olleet kul kuväyliä ja modernina aikoina tarjonneet hy viä tienpohjia sekä määrittäneet myös rau tateiden linjauksia. Salpausselät ovat arkinen asia, sillä niiden päällä asuu satojatuhansia suomalaisia. Seison kesäkuisena päivänä SuurSaimaan ran nassa Taipalsaarel la. Talvisin monet urat muuttuvat latureiteiksi. Ehkä olemme menossa joidenkin kymmenien tuhansien vuosien päässä odottavaa seuraa vaa jääkautta kohti. Merestä geologisesti ”hiljattain” nous sutta Salpausselkää on esimerkiksi kivestä ja sorasta koostuva Jurmon saari. Suomen Lähetysseura on laatinut testamenttioppaan sinulle, joka haluat jatkaa hyvän tekemistä oman ajallisen elämäsi päätyttyä. Lohjanharju on ensimmäisen Salpausselän läntinen osa, joka ulottuu Lahdesta Hankoniemelle. Paikka paikoin reunamuodostuma näkyy pinnalla kareina ja luotoina. Niitä seurasi vat koivut ja havupuut. Salpausselällä liikkuminen an taa aavistuksen niistä suunnatto mista alkeisvoimista, jotka satoja ja kymmeniä tuhansia vuosia sit ten muovasivat sitä kamaraa, jota me nyt Suomeksi kutsumme. Salpausselkien hiekkaiset alueet ovat edel leen monin paikoin puolustusvoimien kasarmi ja harjoitusalueita. Sotien aikana rakennetun Salpalinjan lin noitteita voi havaita myös Salpausselkien maas tossa. Vielä korkealle sen yläpuolelle kohosi hiljalleen sulava, jäävirroiksi muotoutuva ja jäävuoria poikiva jäätikkö. Toki vesien on jonnekin silti virrattava. Monin paikoin voi olla myös kummallisia jääkausien synnyttämiä syviä painaumia, sup pia. Siksi Salpausselät ovat jo kauan seisseet kui valla maalla. Hiekkaharjut eivät liene vetäneet puoleen sa mitään erityistä rakennuskantaa. Salpausselkien moreenimaat ovat saa neet kasvaa metsää. Yksi karheimmista on myös uudenlai sia jääkausiteorioita pohdiskele va Risto Isomäen Miten Salpausselät syntyivät (Into Kustannus Oy, 2015). ” Keuhkoparantoloita pyrittiin ennen pystyttämään sinne, missä oli kuivaa, hiekkapohjaista mäntykangasta: ilma olisi helppoa hengittää. Salpausselkä on herättänyt halun tietää enemmän. Esimerkiksi Lap peenrannan vuonna 1918 perus tettu kenttä on Suomen vanhin. Lahden hyppyrimäkien juurella on suojeltu myös punaisten keväällä 1918 kaivamia am pumahautoja, joista tähtäiltiin saksalaisia. Korkein jäätä vas tustanut huippu on 223metrinen Tiirismaa, EteläSuomen korkein mäki. Ehkä hän meloi kelluvien jäiden seassa ka nootissaan hylkeitä vaanien. Tässä, juuri täs sä, sukeltaa Toinen Salpausselkä Sai maan pinnan alle. ” Monissa kunnissa on huolehdittu siitä, että Salpausselkien maastossa on toinen toistaan mielenkiintoisempia ulkoilureittejä. Pohjolassa sen keski piste oli ehkä Merenkurkun tienoilla. Maan kohoamisen seurauksena Salpausselät todella ikään kuin salpaavat pohjoispuolellaan olevien vesistöjen altaat aloilleen. Tosin esi merkiksi keuhkoparantoloita pyrittiin ennen ww Jätä maailmaan rakkauden jälki Testamenttilahjoitus on sijoitus tulevaisuuteen – siihen, millaista maailmaa haluat olla tekemässä vielä oman elämäntyösi päätyttyä. Raken tajat ovat huomanneet tämän jo kauan sitten: harjujen kyljissä ir vistelee monia hiekan ja soran ottopaikkoja. Ne jatkuvat itään, kohti vastarantaa, nousten välillä pintaan kareina ja luotoina. Tundran ja metsän eläimien perässä tulivat metsästävät kivikauden ihmiset, jotka jossakin vaiheessa pystytti vät pysyvästi kotansa tämän seu dun saarille. Valta väylien rinnalla harjuilla ja niiden liepeillä on paljon pieniä teitä, polkujen loputtomista ver kostoista puhumattakaan. Hyvinkään kenttä palveli 1945–1947 Suomen päälentokenttänä eli Helsingin lentoasemana – Malmin kenttä oli valvontakomission käytössä. Yritän ajatella, miten tähän mui naiseen kylmän Baltian jääjärven tai Yoldiameren kohtaan painui ehkä parin vuosisadan ajan man nerjään reunan ripottelemaa eriko koista kiviainesta. Itämeren allas yhdistyi jääkauden lopulla taas Atlanttiin, ja vedenpinnan tasossa oli muutoksia. Uusin joukossa saattaa olla Hollolan Salpakankaalla sijaitse va, Tampereen piispan Matti Revon vuonna 2010 käyttöön vihkimä Sovituksenkirkko. Jopa kilometrien paksuinen mannerjää pai noi tuhansien vuosien aikana suunnattomalla massallaan allansa olevaan maankuoreen sato ja metrejä syvän lommon. Siellä täällä se pistää edelleen maanpinnalle. Kesällä ne kutsuvat kulkijaa kävelemään. Niistä keskiaikai sia ovat vaikkapa Karjaan ja Loh jan harmaakivikirkot. Salpausselillä tai niiden liepeillä sei soo tietysti lukui sia kirkkojakin. Viimeisen jääkauden lopulla tänne kuitenkin saapui etelämpää tai idempää ensimmäistä kertaa tai uudelleen ihminen. 1900luvun eri tyylisuuntia En simmäisen Salpausselän kirkoista edustavat esimerkiksi Kuusankos ken kirkko (1929), Rajamäen kirk ko (1938), Imatran Kolmen ristin kirkko (1958), Hyvinkään kirk ko (1961), Kouvolan keskuskirk ko (1977) ja Lahden Ristinkirkko (1978). Samaan aikaan jään lommolle rusentama maankuori kohosi Suomenkin alueella vääjäämättömäs ti ylöspäin. Uuden ajan eriikäisiä kirkkoja on runsaasti, samoin seurakuntien hautausmai ta. Niinpä meillä on Han gosta Joensuuhun saakka miltei kokonaan Salpausselillä kulkeva rata. Vain niiden lounaisimmat päät katoavat edelleen Itämeren syvyyksiin, jatkuen merenpohjan lietteisiin hautautuneina kohti Ruotsia. Jää ja vesivirrat synnyttivät myös poikkeaviin suuntiin muo dostuvia harjuja. Jossakin voi huomata tasapainoilevansa pi runpellon eli pyöreiden kivien muodostaman muinaisen merenrannan päällä. Siksi paranto loita tehtiin Hyvin käälle, Nurmijärven Röykkään ja Nasto laan. Suur-Saimaan rannassa Taipalsaaressa voi erottaa toisen Salpausselän kivikerrostumien nauhan myös nykyisen järvenpinnan alapuolella. Kuuluisimmat tai tavat olla Salpausselän kisojen maastossa Lah dessa. Suu rimpia kaupunkeja Salpausselillä ovat Lahti, Lappeenranta, Kouvola, Hyvinkää, Lohja ja Imatra. Hangon seudulla on monia jatkosodan muistomerkkejä. Monet lentokentät tulivat kuului siksi sotiemme aikana, kuten Imatran Immola. Puustonsa ja ohuen pintahu muksensa alla Saimaaseen pistävä pieni niemi vaikuttaa koostuvan eri kokoisista kivenjärkäleistä. Astelen kivenlohkareiden välissä mutkittelevaa polkua takaisin au tolleni. Niitä on Suomi täynnä. Lue lisää ja tilaa ilmainen testamenttiopas: suomenlahetysseura.fi/testamentti Lähetysseura on kirkon lähetysjärjestö ja yksi Suomen suurimmista kehitysjärjestöistä. kaa, sortaa ja savea, mutta myös suuria kivenlohkareita. Lähetysseura tekee työtä uskon, toivon ja rakkauden puolesta ympäri maailmaa. Jääkausien liikkuvien jäämassojen suunnaton voima ei kaikkein ko vimpia kiviä murentanut. Kesällä ne kutsuvat kulkijaa kävelemään. 12 13 KOTIMAA | 2.7.2021 KOTIMAA | 2.7.2021 reportaasi. Kymmeniä tuhansia vuosia sitten, jääkausien välisten lämpö jaksojen aikana Suomenkin kama ralla ovat kenties liikkuneet mam mutit ja ehkä jo ihmisetkin. Harjut ovat usein helppokulkuisia – kilometri kaupalla tasaista tai kankaremais ta, yleensä mäntymetsän siimeksessä kulke vaa sammalen, puolukan ja mustikanvarpu jen peittämää kangasmaastoa. Lohjalla harju kohoaa jopa 85 metriä Lohjanjärven pinnan tasoa korkeammalle. Salpausselkien sotahistoriaa ovat myös 1700luvun sotien taistelu ja linnakepaikat
Henki luo kulttuuria, joka ei hylkää aikaisem paa todellisuutta, vaan luo siihen jotakin lisää. Seura ja siioninvirsiperinne vaativat hiu kan totuttelua. Luonnontieteiden yllä on ollut jo sata vuot ta varmuuden aura, jonka loisteessa fyysikoil ta kysytään kysymyksiä, jotka ennen esitettiin ihan muihin suuntiin. Jul kisena keskustelijana Nevanlinnalla on paljon käsissään, kun synnytetään uusia mielikuvia. Varmuus kuu luu tällaiseen yhteyteen. Ajatukseni taustalla on lu terilainen käsitys, että ihminen ei hoida näitä asioita ratkaisuillaan. . Nevanlinna, yksi kuudesta haastatel lusta suomalaisesta ammattifilosofista, jakoi huolen. . Ihmisellä voi olla oma tahto vain sikäli kuin se eroaa Jumalan tah dosta. Ajattelinpa teologisista kysymyksistä viime kädessä mitä hyvänsä, olisin valmis puolusta maan kristinuskon tutkimista ja opettamista ja raamatunlukemista. Pitäisikö hänenkin polvistua. Kaupungin pitää tarjota heille tukea ko ronaahdingon jälkeen, Tuomas Nevanlinna esittää. Kristinusko on länsimai sen kulttuurin kannalta niin merkittävä tekijä. Hän ei ollut lapsuudessaan imenyt itseensä ”syväruumiillista yhteyttä uskonelämän rituaa liseen perinteeseen”. . Hänen mukaan sa körttiläisyyden lähtökohta on uskonvarmuu den vastakohta. Apostoli on saa nut hänet oivaltamaan, että varhainen kristilli nen kokemus ei ole luonteeltaan lainkaan filo sofinen. Filosofi ja kirjailija Tuomas Nevanlinna kat seli hämmentyneenä, kuinka nuoret ja vanhat painoivat polvensa urheilupuiston nurmeen. . Ensimmäisistä herättäjäjuhlistaan Nevan linnalle tulee mieleen vastaanottava ja leppoisa ilmapiiri. Kolmas olemisen tapa Kun körttikansa painui polvilleen penkkien väliin, filosofi Tuomas Nevanlinna hämmentyi. Lip palakkeja ja vesipulloja. Hän yritti etsiä jotakin niin varmaa, ettei sel laista voi kukaan filosofi epäillä. Ympäristö ei suhtaudu häneen armollisesti, hän on neuvoton. . Siis epävarmuus. Tulevaisuus pelottaa. Mitä hän haluaa nostaa esiin. ” Tuomas Nevanlinna on käynyt seuroissa Nilsiän Aholansaaressa veisaamassa itselleen vahvempaa epävarmuutta. Nevanlinnan mielestä Lina Sandellin ja 1800luvun lopun körttiläisyyden mielenliik keet ovat nykyihmiselle tuttuja. Tuoreena Vasemmistoliiton Helsingin kau punginvaltuutettuna filosofi haluaa luoda tur vallisuutta muun muassa kuukausipalkkayh teiskunnan ulkopuolella työskenteleville. Uskonvarmuus on minusta ristiriitainen termi. . Tehtävä oli edessä nyt vii sikymppisenä. Filosofian ja uskonopin välillä on jän nite, jota ei pidä yrittää poistaa. Mitään ei voi las kea ihmisen oman tahdon varaan. Filosofi aloittaa perustelut ranskalaisesta kollegastaan René Descartesista. Herättäjäjuhlien teema on tänä vuonna Siipeis suojaan. Se on otettu Lina Sandellin 1800luvun lopulla sanoittamasta Siionin vir restä 227. Sitten taju sin, että tämä on juuri se pointti. Uskon edellytys sen sijaan on, että ei tiedä mitään. Sepän sanat muuttivat Paavon: ”Yksi sinulta puuttuu, ja sen mukana kaikki: Kristuksen sisällinen tunto.” Sakkoihin tuomitusta saarnaajasta tuli val tavan kansanliikkeen johtohahmo, mutta Ne vanlinna korostaa toista puolta: . Tämä tarkoittaa, että usko ei edellytä mitään tiettyä kulttuuria. . Helmikuussa Helsingin Sanomat julkaisi artikkelin, jossa oli toisenlainen huoli: filoso 14 15 KOTIMAA | 2.7.2021 KOTIMAA | 2.7.2021 haastattelu. Nevanlinnaa miellyttää ajatus kristinuskosta vastakulttuurina, vaikka hän samaan hengen vetoon sanoo pitävänsä itseään kulttuurikris tittynä. Paavo ennemminkin terapoi ihmisiä: kun herätys uhkasi mennä överiksi, hän kehotti ottamaan vähän iisimmin. Vaikka pappien ja piispojen puheenvuoroja yhä kuullaan julkisuudessa, ne eivät juuri kos kaan käsittele teologisia kysymyksiä. Kun ammattiajattelija pari kymmentä vuotta sitten ryhtyi harrastamaan teologiaa, häntä ajoi älyllinen uteliaisuus. Tulevana lauantaina – viisi vuotta myöhemmin – hän pitää seurapuheen Kauhavan virtuaalisilla Herättäjäjuhlilla. Se auttoi häntä ottamaan ainakin pie nen askeleen teoreettisesta kiin nostuksesta kohti uskonnollista osallistumista. Filosofiasta puhutaan hienona ja mielen kiintoisena, mutta teologia ja varsinkin kirkko jakavat ihmisten mielipiteet. Vieläkin tulee välillä tunne, että olen väärässä paikassa, mutta kyllä minä Paa von pirtissä tunnen välillä olevani kotonakin. Se ei ole poliittista sopeutumista eikä tika rikapinallisuutta, vaan kolmas olemisen tapa. Nevanlinnan mielestä suuri kysymys ei ole luonnontieteiden uusi ase ma, vaan tämä: ”Mihin on kadonnut se kaikki muu?” Entä teologia, mitä sille on tapahtunut jul kisessa keskustelussa. Kirjoittajan tilanne käy sanoista ilmi. Nevanlinna alkaa puhua Paavalin toiminta tavasta, joka synnytti maailmaan uudet reitit. Tuomas Nevanlinna on käynyt fit ovat jääneet yhteiskunnallisessa keskuste lussa self helpin ja luonnontieteilijöiden jal koihin. . Asetuin polvilleni muiden mukana, Tuomas Nevanlinna muistelee. Paavo Ruotsalainen ei ollut käännyttäjä tai herättäjä, niin kuin yhdistyksen nimi antaa ym märtää. Häkellyttävä lause jatkuu heikon uskon ylis tyksellä. Hä neltä näköjään puuttuu turvaa ja lohtua, koska hän toivoo niitä. Herät täjäjuhlat Vantaan Myyrmäessä vuonna 2016 olivat melkein päätöksessään. TEKSTI | DANIELLE MIETTINEN – KUVA ?| OLLI SEPPÄLÄ Kuvateksti seuroissa Nilsiän Aholansaaressa veisaamassa itselleen vahvempaa epävarmuutta. Descartes halusi löytää perustan luonnon tieteille, jotka olivat heräämässä kukoistukseen. . Ne olivat hänen elämänsä ensimmäiset uskonnolliset kesäjuhlat. Ajattelija muistuttaa, että Pyhä Henki puhuu kaikilla kielillä. Ensin se tuntui nöyryyttävältä. Tänä vuonna juhlat vietetään virtuaalisesti Kauhavalta käsin ja Nevanlinnaa on pyydetty pitämään puhe päiväseuroissa lauantaina. Hänen mielestään on tieteen kannal ta huono asia, jos luonnontieteilijöitä aletaan pitää asiantuntijoina oman alansa ulkopuolella. Tämä jär jestelmällinen epäilijä yritti selvittää, millä pe rusteella jokin asia voidaan varmasti tietää. Sitten hän tutustui Paavo Ruotsalaiseen, 1700luvulla syntyneeseen kaskiviljelijöiden poikaan, joka käveli sielunhä dässään kaksisataa kilometriä tapaamaan sep pä Jaakko Högmania. Mitä sana hänelle tarkoittaa. Luonnontiede on paljastanut monia levottomuuden aiheita. Aatehistorioitsijat saattavat olla tuosta eri mieltä, Nevanlinna myöntää. Lauantain puhettaan ajatellessaan Nevanlin na lyöttäytyy Paavalin seuraan. Miltä ihmisen pitää päästä suojaan. Siel lä on kosolti epävarmuudessa eläviä kevyt ja pienyrittäjiä, taiteilijoita, freenlancereita ja muita tarpeen mukaan paikalle huudettavia. . Pikemmin kin kristittyjen yhteisyyden perusta on siinä, että se on kaikille kulttuureille yhtä vierasta. K ymmenien tuhansien ihmisten meri, puisia penkkejä, veisuuta huokailevalla poljennolla. Usko on lahja. Pu hujan ääni lainehti juhlakansan ylle kovaääni sistä pienellä viiveellä ja kehotti koolle tullutta seurakuntaa polvistumaan rukoukseen. Filosofia on kui tenkin yläluokkaisempaa, sovinistisempaa ja rasistisempaa kuin kristinusko, joka alkoi ala luokkaisena kansanliikkeenä. Sen pitääkin nöyryyttää
Sen aiheena on hindunationalismin uskonnollisiin vähemmis töihin – muslimeihin ja kristittyihin – kohdistama syrjintä ja vai no. He ovat saksalainen ”ateisti ja pyhimys”, fenomenologi Edith Stein (1891–1942), ranskalainen eksistenssifilosofi Simone Weil (1909–1943), saksalainen yhteiskuntafilosofi ja totalitarismin kriitikko Hannah Arendt (1906– 1975), ranskalainen feministi-eksistentialisti Simone de Beauvoir (1908–1986), brittiläinen filosofi ja romaanikirjailija Dame Jean Iris Murdoch (1919–1999), brittiläinen Ludwig Wittgensteinin oppilas ja professori Elizabeth Anscombe (1919–2001), belgialaissyntyinen Luce Irigaray (s. Oppien ytimeen sekä käytännön sovelluksiin mentäessä kuva muuttuu moniilmeisemmäksi ja poliittisesti epäkorrektimmaksi. Niinpä veljestö alkoi pappis valtaistua. Syntymävuosi on tosin hieman epävarma: lähteet tarjoavat myös vuotta 1217. Keskiajan naisfilosofeja edustaa Hildegard Bingeniläinen, 1100-luvun Saksassa elänyt oppinut benediktiini-abbedissa, mystikko, kirjailija ja säveltäjä. Syyllisiä ei juuri rangaista. Bonaventura halusi tehdä uraa Pariisin yliopistossa eikä Annalan mukaan tyytynyt pal velemaan kansaa kansan rinnal la. M onet uskonnot luonnehtivat itseään rauhan tien kulkijoiksi. Hänet tunnetaan paremmin nimellä Bonaventura da Bagnoregio. Bonaventura kanonisoitiin py himykseksi 1484. Hin dulaisuus on yksi niistä. Maineikas brittiläinen yliopisto London School of Economics on vainottujen kristittyjen asiaa esillä pitävän Open Doors järjestön toimeksiannosta tuottanut Intian hindunationalismia koskevan tuoreen, hätkähdyttävän raportin Tuhoisat valheet. Raportin mukaan on kyse siitä, että poliittisesti ja uskonnol lisesti motivoinut nationalismi tahtoisi puhdistaa Intian sen us konnollisista vähemmistöistä. 1274) liittyi fransiskaanisääntökuntaan 1243 ja opiskeli Pariisin yliopistossa. – Mitä useampi veli luopui maallikkofransiskaanin kutsu muksesta ja astui opintielle, sitä kauemmas yliopistollisen koulu tuksen saaneet veljet loittonivat tavallisesta kansasta. – Luterilaisuudessa ajatellaan usein, että usko riittää. Torsti Lehtinen osuu oikeaan jo kirjansa esipuheessa: miesfilosofeista puhutaan jo peruskoulussa, mutta merkittävätkin naisfilosofit tunnetaan huonosti. vain 1750€/hlö/2hh Varaa heti! adrianmatkat.com Ensin kylmä tosiasia: Perinteisissä filosofian historioissa naisfilosofit eivät ole näytelleet juuri minkäänlaista osaa. | kirja | | kolumni | Oberammergau Maailman kuuluisin kärsimysnäytelmä 4.8.6.2022 Oberammergau ja romanttinen Saksa alk. Filosofian historian vaikuttavat naiset. Bonaventura oli siis yhtäältä korkeaskolastiikan suuri teologi, joka kilpaili teologisessa luovuu dessaan Tuomas Akvinolaisen kanssa. Luterilaisuuskaan ei ole tradi tiosta irrallinen ilmiö. – Keskeisimmin riippuvuus Augustinuksesta (k. On merkillepantavaa, että viimeksi mainitusta kahdeksasta naisesta peräti neljä on ollut juutalaisia. Perustelu on kylmäävä, vaikka sen pontimeksi esitettäneen hindulaisuuden varjeleminen. Bonaventura on Annalan mukaan fransiskaaniliik keen varhaisen his torian kannalta myös ristiriitainen hahmo. Bonaventuran tuotantoa on suo mennettu vain vähän, vain Franciscuksen lyhyt legenda ja Sielun matka Jumalaan. Pyhimyksen kir kollinen muistopäivä on heinä kuun 15. 1947). – Jälkimmäiseen liittyen Bonaventura rakentaa oman kuuluisan kolmivaiheisen mysti sen tiensä: purgatio (sielun pu hdistuminen) synnyttää sisäisen rauhan, illuminaatiossa (valaistumi nen) sielu saavuttaa totuuden ja uniossavaiheessa (yh dentyminen) ihmi nen rakastaa oikein, Annala hahmottaa. Uudelta ajalta ennen 1900-lukua on kirjassa vain yksi filosofi: 1759–1797 elänyt brittiläinen Mary Wollstonecraft, jota pidetään modernin feminismin yhtenä edelläkävijänä. eläneet Aspasian ja Diotiman sekä 300-luvun Aleksandriassa eläneen uusplatonikko Hypatian. Se, mitä Intiassa tämän raportin ja jo kauan mediassa olleiden uutisien perusteella voisi olla kehittymässä, näyttäisi tukevan jo vuosikymmenien ikäistä Samuel P. Hänestä tuli tuon opinahjon kuu luisa professori. Hän vaikutti Pyhän Franciscuksen (1181–1226) alun perin muista poikkeavaksi tarkoittaman maallikkosääntökunnan kehitty miseen perinteisiä kanonisia pe rinteitä seuraavaksi ordoksi. | teologianhistoria | 800 vuotta sitten syntynyt italialainen fransiskaaniteologi vaikutti suuresti nuoren sääntökunnan muutokseen. Omalta pieneltä osaltaan tämä erinomaisen mielenkiintoinen kirja korjaa tilannetta. JUSSI RYTKÖNEN Torsti Lehtinen: Sofian sisaret. Bonaventura (k. 16 17 KOTIMAA | 2.7.2021 KOTIMAA | 2.7.2021 teologia. Kehitys tuot ti suuria älykköjä ja korkealentoi sia teologeja, mutta samalla se muutti alkuperäisen veljestön pe rustavalla tavalla. – Alkuperäinen fransiskaani nen köyhyyden kristologinen pe rustelu alkoi liikkeen toisen suku polven – johon siis Bonaventura kin kuului – aikana muuttua asian selittämiseksi, joka myötäili nou sevaa rahataloutta. ” Tilanne maassa on vakava ja väestöryhmien välit jännittyneet. Siel lä, missä hindunationalistinen Bharatiya Janata puolue on vallas sa, voi tilanne raportin mukaan usein olla ongelmallisin. Lähivuosina Kiinan väkiluvussa ohittavassa Intiassa on nyt liki 1,4 miljardia ihmistä. Platonin dialogi Meneksenos sisältää Aspasian pitämän hautajaispuheen. Hei tä ovat esimerkiksi Anselm Canterburylainen (k. Huntingtonin teoriaa maail man jakautumisesta keskenään kilpaileviin sivilisaatioihin. E i ole tiedossa, toivoiko äiti pojastaan pappia. 430) näkyy tie donpsykologiassa, käsityksessä Ju malasta perimmäisenä totuutena ”Serafitohtori” Bonaventura loi mystistä tietä kohti Jumalaa sekä luomisteolo giassa niin sanotus sa rationes seminales opissa, Annala sanoo. JUSSI RYTKÖNEN Italialaisen Vittorio Crivellin maalaus pyhästä Bonaventurasta 1500-luvulta. | Kuva: Pubblico dominio ” Mitä useampi veli luopui maallikkofransiskaanin kutsumuksesta, sitä kauemmas yliopistollisen koulutuksen saaneet veljet loittonivat tavallisesta kansasta. Keinovalikoimaan kuuluvat esimer kiksi erilaiset disinformaatiokampan jat, väkivaltaa lietsova puhe, uhkailut, pilkka, fyysinen väkivalta ja tuhopol tot – joita näkemästä viranomaiset ja media raportin mukaan liian usein kääntävät silmänsä. Mutta sellainen kah deksan vuosisataa sit ten vuonna 1221 Italian Bagno regiossa syntyneestä Giovanni di Fidanzasta kuitenkin tuli. Mutta mitähän Gandhivainaa sanoisi intialaisuuden hindu nationalistisesti virittyneille perillisille. 1109) ja 500luvulla kuol lut Pseudo-Dionysius. Tämän kirjoittaja oppi asian jo teologisen tiedekunnan fuksikurssin luennolla, jossa Martti Lindqvist vahvisti asian tsoukilla, jota ei enää voitaisi toistaa. Tilanne maassa on vakava ja väestöryhmien välit ajoittain jän nittyneet. n. Valtaisaan maahan mahtuu epäilemättä monta todellisuutta. Into Kustannus Oy 2020, 284 s. Sitten lämpöisempi tosiasia: naisia on ollut ja on keskeisten filosofien joukossa, ja heidän ajatteluaan on syytä nostaa esille. Vuonna 1587 paavi Sixtus V julisti hänet kir konopettajaksi. Jokaisesta kerrotaan tiivistetty elämäkerta sekä eräitä pääkohtia kyseisen henkilön filosofisesta ajattelusta ja kirjallisesta tuotannosta. Kirja on kirjoittajansa mukaan ”syntynyt uteliaan miehen tai mielen intohimosta selvittää, minkälaisia oivalluksia naiset ovat lisänneet länsimaiseen filosofiaan 2 400 viime vuoden aikana antiikista 2000-luvulle asti”. – Toisaalta hän ohjasi koko fransiskaanisääntökuntaa sellai seen suuntaan, joka ei lainkaan vastannut sääntökunnan perus tajan visioita eikä tavoitteita. Musli meja on 200 miljoonaa, kristittyjä yli 30 miljoonaa. Bonaventura ra kensi teologiaansa myös muiden opet tajien varaan. Myöhemmin Bonaventurasta tuli kardinaalipiispa ja koko fran siskaanisääntökunnan kenraali ministeri. 1930) ja amerikkalainen Martha Nussbaum (s. Tätä urakkaa on hoitanut filosofi ja kirjailija Torsti Lehtinen uutuudessaan Sofian sisaret. Heistä hinduja on noin 1,1 miljardia. Annala ei ko rosta Bonaventuraa mitenkään erityisellä tavalla, mutta hän muis tuttaa kirkon opin jatkumosta. Hän on yksi kaikkien aikojen merkittävimpiä skolasti sia fransiskaaniteologeja ja filo sofeja ja samalla mystikko, jota on kutsuttu myös ”Serafitohtoriksi”. Väkivalta on raportin mukaan alueellista – ei valtakunnallista – mutta kuitenkin järjestelmällistä ja jopa hallintojen sallimaa. Teologian tohtori Pauli Annala tuntee fransiskaanista traditiota. Mutta ei luterilaisuuskaan voi elää ilman sitä, että se koko ajan katsoo men neisyyteen ja luo samalla tulevai suutta, Pauli Annala sanoo. Antiikin ajan naisfilosofeista kirja nostaa esiin 400-luvulla eKr. – Jos yritämme tänään todis taa tästä uskosta, todistuksemme on köyhä ja kevyt, ellemme todista yhdessä pyhien kanssa. Mutta niihin ei saa kuulua minkäänlainen vähemmistöjen vaino. Se ihmetytti ateenalaisia, jotka joutuivat myöntämään, että nainenkin hallitsee retoriikan – mestarillisesti. Lehtinen esittelee toistakymmentä sellaista naista, jotka antiikista nykyaikaan ulottuvalla janalla ovat jättäneet jälkensä filosofiseen ajatteluun. Hänen mukaansa Bonaventura poikkeaa ajattelijana kuuluisasta opiskelutoveristaan, dominikaa ni Tuomas Akvinolaisesta esi merkiksi siinä, että Bonaventura rakensi teologiaansa Aristoteleen filosofian asemesta uusplatoni laisaugustinolaiselle pohjalle. Lisäksi kirjassa esitellään joukko modernin ajan filosofeja, joista useimmat ovat maailmankuuluja ajattelijoita ja kirjoittajia. Gandhin hukattu perintö JUSSI RYTKÖNEN Kirjoittaja ottaa kantaa ajankohtaisiin teologisiin aiheisiin. Sellaisia ovat esimerkiksi Jeesuksen opetuksia toisen posken kääntämistä korostava kristinusko, rauhan uskonnon epiteetin ylleen hankkinut islam ja Mohandas Gandhin julistamalla väkivallat tomalla vastarinnalla modernia mainetta saanut hindulaisuus
Huomioithan, että osoitetietojasi voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin. – Itsekin pukeudun hienosti. Alun toisella kymmenellä ole va vilppulalaistyttö istui tiiviisti te levision ääressä. – Kerro, millaista siellä oli. – Windsorin linnassakin haluai sin käydä ja Dianan hautapaikalla. – No talvella siellä oli niin kaunista, ettei taivas kiinnostanut ketään. Mikko Juva oli kuvanottohetkellä jo kuitenkin jäänyt eläkkeelle arkkipiispanvirasta. Joskus he jopa kyselevät, mitä ke nellekin kuninkaalliselle kuuluu. 18 19 KOTIMAA | 2.7.2021. 1 . PÄIVI KETOLAINEN Leena Havusto on kiinnostunut erityisesti Englannin kuninkaallisten elämästä ja edesottamuksista. von Wright ja professori (myöhemmin arkkipiispa) Mikko Juva”, tiesi Yrjö Sahama Joensuusta. Ehkä siksi kin, että olimme syntyneet sama na vuonna. Kirjapalkinnon voitti Kristiina Peltonen Raumalta. Vinkkinä tieto, että Radiomafia oli toiminnassa 1990– 2003. Vetoomuksessa toivottiin, että Suomi nostaisi kehitysavun seuraavassa valtion budjetissa 0,47 prosenttiin. Vuo tee n 201 7 saa kka . Hän olisi halunnut olla vähintään hovinei to jossakin takavuosien kuningas huoneessa. Jos sinulla on tietoa kuvas ta, kerro se viestillä osoitteeseen: kotimaa24@kotimaa.fi tai Koti maan Facebooksivulla, jossa kuva myös julkaistaan. P itkän linjan kappalainen lähti turistipapiksi Floridaan. Tämän viikon kuvassa on jouk ko nuoria taustanaan Ylen Radio mafian kyltti. – Eniten on kuitenkin kosket tanut Dianan kohtalo. – Kesällä siellä oli niin kuuma, ettei helvetti pelottanut ketään. – Ihailin pukuja ja kaikkea muuta. Viimei sin iso tapahtuma oli prinssi Philipin hautajaiset – mutta voi sitä päivää, kun tulee Elisabetin vuoro. Mikä oli ammatiltaan Claes Wilhelm Gyldén, joka keksi nimen Salpausselkä. Mistä Viron kaupungista Luterilaisen maailmanliiton uusi pääsihteeri on kotoisin. Mysteerikuvasarjassa Kotimaa ja Kotimaa.fi julkaisevat kuvia ar kistostaan. Havusto sanookin syntyneen sä väärällä vuosisadalla. Missä ja milloin kuva on otettu. Tokihan löytyy näkemys myös prinssi Harryn ja hänen vaimon sa Meghanin irtiottoon kuningas huoneesta: Meghan ei tainnut ym märtää, mistä kaikesta hän repäisi miehensä irti. Televisio on yhä tärkeä apu väline harrastuksessa. Joskus vien ku ninkaallisten juh lapäivinä herkku ja työpaikan kahvi pöytään. Hän tuntee kuninkaallisten elä mänkaaret kehdos ta hautaan. Suomessa rojalisteja on vähän. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. Heikki Juhani tunnisti myös naishenkilön, joka on dosentti Marja-Liisa Swantz. | Kuva: Kotimaan kuva-arkisto / Matti Karppinen | harrastaja | O ma perhe tietää, ettei Leena Havustoa saa häi ritä silloin, kun televisiosta tulee kuninkaalliset juhlat. Leena Havusto lukee alan kir jallisuutta ja lehtiä aina, kun niitä il mestyy. Siitä lähtien olen seuran nut kuninkaallista elämää eri ho veissa, mutta eritoten Englannis sa. Yhdessä he ovat käyneet Ken singtonin palatsissa ja Tukholman kuninkaanlinnassa. – En voi ymmärtää, kuinka joku tekee vaikkapa pihatöitä, kun on meneillään kuninkaalliset häät, sanoo Jämsän seurakunnan tiedottajana työskentelevä Havus to nauraen. Oikeasti Havusto ymmärtää toisinajattelijoita. Keskellä olevaa naishenkilöä en tunnistanut, mutta hänen takanaan olevat miehet ovat akateemikko G.H. Mihin vuoteen saakka Espoon ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherralla oli asumisvelvollisuus Muuralan pappilassa. Kaikki tehdään kruunun eteen, kuten kuningatar Elisabet on tehnyt. – Välillä saan osakseni hyvän Leena Havusto kuninkaalliset tahtoista naurua, mutta ei minua pil kata. Voit perustella valintasi lyhyesti. Riparimuistelot kokosi Mari Teinilä ja kuvina oli arkistoista ja kotialbumeista saatuja kuvia. kirkkokahvit | vastaus | | kasku | | paras juttu | Anna palautetta, Voita kirjapalkinto! Kerro mikä tässä Kotimaan numerossa on mielestäsi paras juttu. – Entä kesällä. Muiden harrastajien kanssa kom mentoimme juhlaa somen välityk sellä. ”Kuvan vasemmassa laidassa on Paavo Väyrynen, silloinen ministeri. Vähitellen työkaverit ovat alka neet arvostaa työpaikan rojalistia. 2 . 3 . Pär nus ta. Katselin ikkunaverhojakin sillä silmällä, että saisiko niistä hieno ja rimpsuja. Kotimaan nro 24 paras juttu -äänestyksessä voiton vei riparimuisteloita käsitellyt juttu ”Virsikirjalla päähän”. | Kuva: Päivi Ketolainen ” Pienenä leikin prinsessaa. ”Virsikirjalla päähän sai hymyilemään ja miettimään omaa riparia”, ”Hyvin monien muistoja eri vuosikymmeniltä oli mukavaa lukea”, lukijat kommentoivat. Tunnistatko kuvan henkilöitä. Oli vuosi 1973, jolloin Englan nin prinsessa Anne meni naimi siin. Ei häntä it seäänkään toisten harrastukset aina jaksa kiinnostaa. Lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, otsikkokenttään viesti Hyvä juttu + lehden numero (löytyy kannesta). Edellisen viikon kuvassa luovutettiin prosenttiliikkeen vetoomusta ulkoministerille elokuussa 1985. Maa nm itt ari. Voit myös lähettää viestisi postikortilla osoitteeseen PL 279, 00181 Helsinki. 1. – Pienenä leikin prinsessaa. 3. 2. Vastausaikaa on seitsemän päivää lehden ilmestymisestä. Havusto seuraa kuninkaallisia hääjuh lia ruudun äärellä pimennetyssä huoneessa, ja kuoharipullo pok sahtaa. Kuninkaallisissa Leena Havus toa kiehtoo erityisesti kauniit puit teet ja protokolla, joka tuo maail maan pysyvyyttä. Kun hänen pestinsä päättyi ja hän palasi Suomeen, seurakuntalaiset kyselivät kiinnostuneina kokemuksia. Katselin ikkunaverhojakin sillä silmällä, että saisiko niistä hienoja rimpsuja. Mistä tilanteesta on kyse. Ha vustolla on yksi hyvä ystävätär, jon ka kanssa hän jakaa harrastuksen sa. | 3 kysymystä | 18 KOTIMAA | 2.7.2021 Mysteerikuva | vastaus | K otimaan valokuvaar kistossa on monta laatikollista vanho ja kuvia, joissa ei ole kunnollista tietoa siitä, milloin ja missä tilanteessa kuva on otettu
Hakuohjeet ja lisätietoja: www.lestis.fi Nurmeksen seurakunta hakee työntekijää laaja-alaiseen LAPSIJA PERHETYÖNTEKIJÄN MÄÄRÄAIKAISEEN VIRKAAN ajalle 6.9.2021–31.8.2024. Haettavaksi julistetaan Keski-Porin seurakunnan kappalaisen (I) virka 13.8. Vaali toimitetaan tiistaina 2.11.21. Kokonainen hakuilmoitus on kirkon työpaikkatorilla ja Oikotie.fi -palvelussa. mennessä. Tarkempi ilmoitus www.nurmeksenseurakunta.fi/ajankohtaista OULUN HIIPPA KUNNAN TUOMIOKAPITULI on julistanut uudelleen haettavaksi Enontekiön seurakunnan kirkkoherran viran Hakuaika 8.7.2021 klo 15 saakka. Pro ecclesia -mitalin sai valtiosihteeri Maria Kaisa Aula. Kotimaa ja KotimaaPro-liite näköislehtenä sekä digitaalinen arkisto) 12 kk 132 € kestotilauksena • Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidämme oikeuden hintojen muutokseen. Meri-Porin seurakunnan kirkkoherraksi on valittu Eurajoen seurakunnan johtava kappalainen Samu Repo, 46. Vaatimuksena on Kasvatusja ohjausalan perustutkinto tai vastaava alan koulutus. 20 21 KOTIMAA | 2.7.2021 KOTIMAA | 2.7.2021 tiedoksi. Rakkaamme Rovasti Arvi Antero HÄKKINEN s. kappalaiseksi 1.6.21 lukien. Porvoo hiippakunta Förordnanden: Tf. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Turun arkkihiippakunta Viranhoitomääräykset: Valtteri Virta Rauman kirkkoherraksi 1.8.21 lukien, Heidi Laine Euran vt. En kaplanstjänst i Vörå församling förklaras ledig att sökas senast 16.8.21. 24 %. Hakuaika päättyy 13.8.2021 klo 15.00 . Ilmoitusvalmistus 80,00 € + alv. Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. 24 %. Uudelleen haettavaksi julistettiin Enontekiön seurakunnan kirkkoherran virka 8.7. kaplanen i Iniö kapellförsamling Jussi Meriluoto förordnas att fortsättningsvis 1.10.2021–30.9.2022 sköta kaplanstjänsten på deltid, Kristian Willis tf. (Joh. kyrkoherde i Vanda svenska församling 1.7.21–30.6.22, Sofia Liljeström församlingspastorstjänst i Åbo svenska församling 1.8.21–31.7.26, Elefteria Apostolidou församlingspastorn i Borgå svenska domkyrkoförsamling tills vidare från 1.11.21. | nimityksiä | Turun kristillisen opiston säätiön ja Linnasmäki Oy:n toimitusjohtajaksi on valittu teologian lisensiaatti, pastori Jukka Hautala, 53. 020 754 2333 • asiakaspalvelu@kotimaa.fi Tilaa nyt helposti ja edullises ti! Kesätarjous 3 + 1 kk 29 € sis. Valinnan suoritti seurakuntaneuvosto. Espoon hiippakunta Viranhoitomääräykset: Ari Paavilainen Espoon tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherraksi 1.10.21 alkaen, Sarri Päiväsaari-Vestenius Hyvinkään seurakunnan sairaalapastoriksi 1.5.21 alkaen, Anu Morikawa Espoon seurakuntayhtymän oppilaitospastoriksi 1.7.21 alkaen, Miia Pekkarinen Espoon tuomiokirkkoseurakunnan vs. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. VI seurakuntapastoriksi 1.8.21–31.7.22, Antti Hirsto Vihdin vs. Kotimaa vain diginä -tilaus (sis. (kaksoisnumero) 23.7. Tilaajalahja toimitetaan kun lehtitilaus on maksettu. Hakuilmoitukset kokonaisuudessaan luettavissa arkkihiippakunnan kotisivuilla www.arkkihiippakunta.fi/kirkkoon-toihin. II kappalaiseksi (johtava kappalainen) 23.8.21–31.12.23, Kati Pitkänen Lohjan seurakunnan vs. Hän on myös kuntaliitoksen myötä lakkautetun Luvian seurakunnan entinen kirkkoherra. Haettavaksi julistettiin Tampereen Harjun seurakunnan johtavan kappalaisen virka 16.7.21 mennessä. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. avaimenperä TURUN ARKKIHIIPPA KUNNAN TUOMIOKAPITULI on julistanut haettavaksi Keski-Porin seurakunnan kappalaisen viran. Helsingissä syntynyt Repo on aikanaan työskennellyt Länsi-Porissa ja Noormarkussa seurakuntapastorina yhteensä yli kymmenen vuoden ajan. jumalanpalvelusverkossa.fi palvelusta löydät tulevat lähetykset kuin myös kaikki yli 1200 palvelussa julkaistua jumalanpalvelusta yli 140 seurakunnasta. ja kestää 17.8.21 saakka. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Kotimaa painettuna, KotimaaPro-liite painettuna, näköislehdet, digitaalinen arkisto, kalenteri) 12 kk 156 € kestotilauksena. Lapuan hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Pirjo Lyytinen Kaskisten seurakunnan vt. Julistetaan haettavaksi Hyvinkään seurakunnan kirkkoherran virka sekä Raaseporin suomalaisen seurakunnan kirkkoherran virka. merkityksellistä mediaa kotimaa.fi Seuraavat lehdet ilmestyvät: 9.7. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Virallinen hakuaika 9.7. Lapuan piispanvaalin ehdokasasettelu alkaa 17.6. Sen jälkeen hän siirtyi Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan aluepäälliköksi Suomen Lähetysseuraan. Vuokralle tarjotaan Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa 18.6.2021 Järvenpäässä. Oulun hiippakunta Viranhoitomääräykset: Petri Kasari Kokkolan suomalaisen seurakunnan kappalaiseksi 25.8.21–31.8.22, Salla Autere Lumijoen kirkkoherraksi 30.8.21–21.8.22, Marja Juntunen Pelkosenniemen kirkkoherraksi 1.9.21–31.8.22, Auli Halme Kemijärven seurakuntapastoriksi 1.11.21 alkaen, Sakari Typpö Kannuksen kirkkoherraksi 1.1.22 alkaen. 21.5.2021 Järvenpää Jeesus sanoo: Minä olen maailman valo. Hakuaika molempiin on 9.8.–8.9.21, vaalitapa on välillinen. 1.7.1941 Mikkelin mlk k. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Hautala toimi Raudaskylän Opisto -konsernin johtajana Ylivieskassa vuosina 2004–2019. | hiippakuntauutiset | Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa.fi/ tyopaikat-ja-virat Paikkoja avoinna Julistetaan haettavaksi Tarjolla opiskelijoille edullista ja yhteisöllistä asumista Helsingin keskustassa Hae asukkaaksi Lestiksen ylioppilas kotiin, jonka asukaskunta koostuu eri alojen opiskelijoista. Tampereen hiippakunta Viranhoitomääräykset: Meri Ala-Kokko Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntapastoriksi 16.8.21 alkaen, Kirsi Kniivilä Tampereen Eteläisen seurakunnan seurakuntapastoriksi 1.10.21 alkaen, Aleksi Majuri Tampereen Eteläisen seurakunnan seurakuntapastoriksi 30.8.21–31.12.22, Emmi Korpi Kangasalan seurakuntapastoriksi 1.8.21–31.5.22 sekä 1.6.–31.7.22, Jukka Vänskä Riihimäen vankilapapiksi 1.8.21 lukien. Lämmin kiitos osanotosta. + 6,9 snt/min. Mikkelin hiippakunta Viranhoitomääräykset: Henri Koskinen Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan II kappalaiseksi 1.9.21 lukien, Virpi Vikman Nastolan seurakuntapastoriksi 1.8.21–31.12.22, Harri Hautala Mäntyharjun II seurakuntapastoriksi (Pertunmaan kappeliseurakunta) 16.8.21 lukien, Hilkka Niemistö Lahden seurakuntayhtymän keskusrekisterin johtajaksi 1.8.21 lukien. kirkkoherraksi 1.–31.7.21 ja kirkkoherran virkaan 1.8.21 lukien, Anna Merivirta Seinäjoen III seurakuntapastoriksi 29.7.21– 31.7.22 ja määräaikaiseksi seurakuntapastoriksi 1.–31.8.2022. Viimeksi Hautala on työskennellyt seurakuntapastorina Oulussa. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja se päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Tuusulan rovastikunnan lääninrovastiksi 1.11.21–31.10.25 Markus Tirranen, Espoon tuomiorovastikunnan lääninrovastiksi 1.1.22–31.12.25 Mimosa Mäkinen. IV seurakuntapastoriksi 1.9.21–15.10.22. mennessä. Mikäli kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä, toinen vaalipäivä on 23.11.21. Tuomiokapituli on valinnut lakimiesasessorin virkaan OTM, TT Aappo Laitisen. saakka, mutta vapaita huoneita voi kysellä sen jälkeenkin. 8:12) Rakkaudella muistaen Anniina, Sami, Samu, Sauli ja Aino Janne, Salla, Daniel ja Lucy sukulaiset ja ystävät Sisältö ratkaisee Kampanjakoodi: Avain21 Tilaus on määräaikainen Lisäksi saat tilaajalahjana kaupan päälle ristin muotoisen metalli avaimenperän, jossa on upotettuna 10 stanssia. Valinnan teki Turun kristillisen opiston säätiön hallitus. Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaa-lehdessä: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi 040 750 3036 Rakkaamme Perustettiin Keuruun ja Multian seurakuntien yhteinen kirkkoherran virka, joka julistettiin haettavaksi 16.6.–10.8.21. Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa.fi/tyopaikat-ja-virat | kuolleet | ASIAKASPALVELU tilaukset ja osoitteenmuutokset: puhelin 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi • Ilmoitustrafiikki: Lisbeth Sarkkinen 040 750 5508, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@ kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: edellisen viikon perjantaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Tilaushinnat: Koko Kotimaa -tilaus (sis. Pihtiputaan ja Kinnulan seurakuntien yhteinen kirkkoherran virka julistettiin uudelleen haettavaksi 16.6.–10.8.21
Koko kirkkomaan kiertävän kiviaidan pituus on 400 metriä. Ensimmäisinä päivinä epä varmuus voi nousta pintaan ja tu lee ehkä mietittyä, että onkohan tämä sittenkään minun juttuni, osaanko riittävästi ja sovinko tän ne. pastori Pauliina Kainulainen, Kontiolahti. Ke 7.7. To 8.7. | apostolien päivä | Markuksen evankeliumi 3:13–19 Jeesus nousi vuorelle. Museovirasto on määritellyt kirkon ja Noormar kun ruukin alueen valtakunnalli sesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Tim. Joukossa on publikaani, joita ei aina katsottu sen ajan yhteiskun nassa hyvällä. Esirukous: Rautalampi 1-rippikouluryhmän riparilaiset. Ja niinhän he kasvoivatkin. Sen aihe on vuorisaar nasta, mikä oli teoksen lahjoitta jien Hans ja Marjatta Ahlströmin toivomus. So dan runtelemasta Hiitolasta eva kuoitiin asukkaita Satakuntaan, ja sieltä muistona täällä ovat myös vuonna 1642 painettu Raamattu, kolehtihaavit ja kirkkohopeat. Vaikka työvuosia olisi taka na paljon, on ensimmäinen työ päivä aina jännittävä. klo 11.05. | Kuvat: Kaj Aalto Helvi Walli Noormarkun kirkko, Pori W Armas Lindgrenin piirtämä uusvanha kivikirkko valmistui 1933 A. Liturgia ja saarna pastori Tiina Palmu. Olen huolestunut yhteisöllisyyden ja instituutioiden murtumisesta ja siitä, että sukujen ja traditioiden merkitys on ohentunut. Ahlström Oy:n lahjoituksen avulla. teologian tohtori Tapio Leskinen, Vantaa. Uusinta Ma 5.7. Hautausmaalla on useita Ahlströmin suvun hautoja, joita koristavat taiteellisesti merkittävät hautamuistomerkit. Penkkeihin tehtiin pehmik keet, ja kirkossa alettiin pitää kon sertteja. Virret: 814:1–3,5; 501. Juhlapuhe: puheenjohtaja Tapani Rantala. Silti heidät kaik ki on valittu tärkeään tehtävään: julistamaan Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen evan keliumia Taivasten valtakunnasta kaikkeen maailmaan. Kel paanko minä. Olen nähnyt kirkon monet vai heet ja saanut olla mukana seura kunnan päätöksenteossa. Uusi kirkko saa tiin tilalle 1933 A. Koska iso osa sukuamme asuu Noormarkussa, kirkko on ollut meille tärkeä koh taamispaikka ja perhejuhlien pi topaikka. Ma 5.7. KAJ AALTO ” Olen nähnyt kirkon monet vaiheet ja saanut olla mukana seurakunnan päätöksenteossa. Vaikka emme olisi heti mes tareita kaikessa, saamme uskoa, että kelpaamme juuri tällaisina Herran työhön, johon hän mei täkin tänään kutsuu. Pe 9.7. Noormarkun kirkko on rippi kirkkoni, ja vuonna 1970 minut vihittiin siellä avioliittoon Erkki Wallin kanssa. 11.00 Herättäjäjuhlien päiväseurat Kauhavalta. Ker rotaan, että kiivasluontoinen Pie tarikin muuttui Pyhän Hengen vuodatuksen jälkeen rauhallisem maksi ja hänen kiivautensa jalos tui viisaudeksi ja taidoksi toimia johtajana. sairaalapappi Sanna Ålander, Ilmajoki. Isällä töissä MARI VALJAKKA Kirjoittaja on kolttasaamelainen pappi Ivalosta, työskentelee saamelaisten pappina saamelaisten kotiseutualueella. He kaikki veivät omista lähtökohdistaan ilosanomaa Jee suksesta eteenpäin niin, että yhä tänä päivänä saamme sitä kuulla. Silloin muis tuu mieleen ne hetket, kun aloit ti ensimmäisessä kesätyöpaikas sa. laulaja Hanna Ekola, Lohja. Muut puhujat: filosofi Tuomas Nevanlinna, Helsinki. Hän tie si, että hänen seuraamisensa oli ponnahduslauta, jonka myötä he saattoivat kasvaa rohkeammik si ja varmemmiksi tehtävässään. Kukaan ei ole heti mestari kai kessa, mutta avoin mieli uuden oppimiseen ja työhön suhtautu minen kunnioituksella auttavat jo pitkälle. Liturgia Marja-Riitta Ylikangas-Annola. Kirkkoherra Satu Linko, Ylihärmä/Isokyrö. Jumalanpalvelukset Sunnuntai 4.7. Saappaat olivat suuret ja var masti mietitytti, että pystynkö sii hen mitä minulta odotetaan. Piispa Simo Peura, Seinäjoki. pastori Petra Kuivala, Helsinki. Vanha kirkko paloi kansalaissodan tykistötulen sytyttämänä pääsiäis lauantaina 1918. Uusinta klo 23. Muusikot: Kanttori Tuomas Heikkilä, Rasmus Simell, kitara, huuliharppu, laulu, Gege Velinov, basso, Jakke Saarinen, lyömäsoittimet. P uolievakkoperheeni muutti Noormarkkuun Sysmästä, kun olin kol mevuotias. Kirkko merkitsee minulle py syvyyttä ja turvallisuutta yhte näiskulttuurin jälkeisessä ajassa. Saarna toiminnanjohtaja Simo Juntunen. Kolehti: kohde on vapaasti valittavissa. Hän käski luokseen ne, jotka hän oli valinnut, ja he lähtivät hänen mukaansa. Se istuu hyvin mai semaan ja sopii kivikirkon tyyliin ja rajaa laajennetun hautausmaan valtatie 23:sta. Olin todistamassa jo vuonna 1957, kun Lennart Segerstråle maalasi kirkon kuoriin freskon. Ahlström Oy:n lahjoituksen turvin. rovasti Tapio Aaltonen, Vihti. Töitä tehdään kovasti jo ke sätöissä, mutta samalla saa opetel la vastuun kantamista ja kartuttaa kokemusta. Muistan lapsuu desta myös eräät Ahlströmin suvun kirkkohäät, kun meidän autotallis sa oli sateensuojas sa viininpunainen avoauto. Erityistä Noormarkun kirkossa on Karjalasta tuotu Hiitolan kir kon alttaritaulu ja kirkonkello. Yle Radio 1 10.00 Nuorten messu Hakunilan kirkosta Vantaalta. Ma 5.7. seurakuntapastori Sanna Vuorela, Pirkkala. 3:14–17, Mark. Nämä kaksitoista Jeesus kutsui olemaan kanssaan lähettääkseen heidät saarnaamaan ja valtuuttaakseen heidät karkottamaan saastaisia henkiä: Simon, jolle hän antoi nimen Pietari, Jaakob Sebedeuksen poika ja tämän veli Johannes, joille hän antoi nimen Boanerges – se merkitsee: ukkosenjylinän pojat – sekä Andreas, Filippus ja Bartolomeus, Matteus, Tuomas ja Jaakob Alfeuksen poika, Taddeus, Simon Kananeus ja Juudas Iskariot, sama joka kavalsi hänet. Juontajana toimittaja Samuli Suonpää. Näin tilaa saatiin naulakoille ja kirkon etuosaan kuorolle ja muille esityk sille. Alttarilla on neljä kynttilää. 3:13–19. Kaikki on uutta ja ihmeellistä, tietoa tulee ovista ja ikkunoista, ja kaikki pitäisi painaa visusti mie leen. Myös me Jeesuksen seuraajat tänä päi vänä saatamme ajatella itsestäm me tai toisistamme samoin. Asetuim me Noormarkun kirkon lähelle, ja asun edelleen kävelymatkan päässä kirkosta. Herättäjäjuhlien jumalanpalvelus Kauhavan kirkosta. 22 23 KOTIMAA | 2.7.2021 KOTIMAA | 2.7.2021 pyhä. W Sipulikupolinen kellotapuli on vuodelta 1757. Mukana on myös Jeesuksen kavaltaja sekä epäile vä Tuomas ja niitä, joiden luon ne on kiivas. Kun Jeesus valitsi apostolinsa, saattoi heitäkin epävarmuus koe tella. Parasta on huomata, että myös heikkoutem me voi olla lahja, kun opimme sitä oikein käyttämään. Yle TV1 10.00 Siipeis suojaan. Yle Radio 1 Aamuhartaus klo 6.15 ja 7.15 La 3.7. | Kirkko & minä | Sukujen kohtaamispaikka Liikunnanja terveystiedon opettajana Porissa työuransa tehnyt kunnallisneuvos Helvi Walli on asunut Noormarkun kirkon läheisyydessä lapsuudestaan lähtien. Herran hom missa meidän ei tarvitse epävar moina jännittää, saammehan olla Isällä töissä. Iltahartaus klo 18.50, la klo 18. Merikarvialainen liikemies Antti Ahlström osti Noormarkun ruukin vuonna 1870. näyttelijä Krista Kosonen lukee Markuksen evankeliumin uutta käännöstä. MAIJA P. W Paanukaton sijaan kirkossa on kuparikate. Nykyi sin olen Noormarkun seurakun nan seurakuntaneuvostossa ja Po rin seurakuntayhtymän yhteisessä kirkkovaltuustossa Noormarkun kuuluessa Porin seurakuntayhty mään. Ti 6.7. Sovinko Jeesuksen seuraajien porukkaan. Kirkon peruskor jauksessa 1989 käy tännöllisyyttä lisät tiin muun muassa poistamalla muu tamia penkkirive jä. Ahlström Oy leimaa yhä paikkakuntaa ja ol lut ratkaisevassa asemassa nykyi sen kirkkorakennuksen synnyssä. päätoimittaja Mari Teinilä, Helsinki. Liturginen väri on punainen, maanantaista lauantaihin vihreä. Puutavara liike laajentui näin metalliteol lisuuteen ja kasvoi. La 3.7. hiippakuntasihteeri Kati Jansa, Kuopio. Apostolien päivä on aiheeltaan Herran palveluksessa. Olen myös ylpeä hienosta kivi aidasta, joka tehtiin vanhan aidan jatkoksi 2009. Tekstit: Jes. Kun tutkiskelee ensimmäisten apostolien joukkoa, on lohdullis ta huomata, että joukko on kirja va. Ti 6.7. seurakunnanjohtaja Arto Kortemaa, Vapaakirkko, Hämeenlinna. hallintojohtaja Tapio Sätilä, Vapaakirkko, Lahti. Vaikka jokaisella apostolilla oli omat vahvuutensa ja heikkouten sa, Jeesus näki jo sen, mitä näis tä seuraajista voisi tulla. 66:18–19, 2. To 8.7. Kuunnelmarooleissa Margit Hakamäki, Emma Perälä ja nuoria. Tekstit: nuorisotyönohjaaja Margit Hakamäki. Pe 9.7. A. | ensi pyhänä | | radio & tv | Ku vi tu s: An ni in a M ik am a K esätyö on usein en simmäinen kosketus työntekoon ja pon nahduslauta työelä mään. Siellä on myös nii tä, joiden tarinaa emme tarkkaan tunne ja jotka ovat ehkä olleet hil jaisia puurtajia. Virret: 170:1,4 ja Siionin virsiä. Ke 7.7
Lisäksi vierailu ihmisten joukos sa saattaa vähentää Jumalan arvo valtaa. – Katoaako meiltä taivaasta valo, jos sinä matkustat maahan, kyseli arkkienkeli Uriel huolestu neena. Samalla syntyi uusi perhoslaji. Jumala päätti kerran ottaa perho sen hahmon, jotta voisi huomaa mattomasti vierailla ihmisten pa rissa. Se lentää toukokuun lopusta heinäkuun al kuun tuorepohjaisten lehtimetsien reunustoilla. – Minun valoni on kaikkialla, se ei katoa, vastasi Jumala. Yksi laji näkyi varustautuneen lämpömit tarin lukemiin muita paremmin, nimittäin villakarvajalka ( Calliteara pudibunda). Joskus harvoin sillä on toinen sukupolvi, joka lentää Villahousut kesähelteellä Joskus eläimillä on hassuja nimiä, kuten villakarvajalka elosyyskuussa. – Poikani on kuollut maan pääl lä jo kerran. Villakarvajalka, kuten eräät muutkin perhoslajit, on siitä eri koinen, että aikuinen perhonen ei syö mitään: se on kerännyt elin kaareensa tarvittavan ravinnon toukkana eläessään. Niitä varten olin virittänyt sopivia päi väajan lymypaikkoja munakenno jen avulla. Kuvan villahousuveijari on ku vausta varten siirretty luonnolli sempaan ympäristöön kuin muna kennokasa, josta sen aamulla va lon alta yhytin. Lisäksi hänen toisen tulemisensa aika ei ole vielä. Maailma on kylmä. Enkelit yrittivät selittää, että maanpiirin olot poikkeavat hyvin paljon taivaan tarhoista, joissa ele tään lähellä aurinkoa eli itse Ju malaa. Näin tehtiin, ja Jumala sai perhosena villahousut jalkaansa. Enkelit pyysivät, että saisivat laittaa Jumalalle lämmintä mu kaan. – Nämähän ovat hauskat, Ju mala sanoi ja lähti töihin. Se kuuluu hämyk köjen heimoon ja villakkaiden ala heimoon. – Kuinka niin, lähetinhän minä heidän joukkoonsa poikanikin. – Vahtivuorot kuuluvat meil le enkeleille, eivät itse Jumalalle. Aamen. P olttelin mökillä alku kesästä perhoslamp pua. Ja miksi poikasi ei voisi mennä taas ihmisten pariin sinun puolestasi. Ja löytyihän sieltä muutamia, vaikka yö oli ollut kylmä. OLLI SEPPÄLÄ Rukous Oi Luoja, Kaikkien sielujen isä! Anna poikasi ja henkesi lentää keskuudessamme perhosten siivin koko kesän luonnossa ja ympäri vuoden mielissämme. Enkelit toppuuttelivat kau huissan. Aamulla kävin katsomassa, oliko öisiä kulkijoita vielä paikalla. Tällä perhosella on nimi, jonka voi päätellä sen ulkonäöstä: villakarvajalka. En jaksanut valvoa valolla, vaan painuin pehkuihin. – Kyllä, kyllä, mutta se on eri juttu. Lajia tavataan Suomes sa jokseenkin harvinaisena Ete lä ja KeskiSuomessa. | Kuva: Olli Seppälä 24 KOTIMAA | 2.7.2021 luomakunta