8 Ka nn en ku va : O lli Se pp äl ä 11 3. lokakuuta 2018 | hinta: 3,70 € 20 43 18 Kirkosta jäi kasa tuhkaa Kiinteistömestari Jouni Heiskanen oli palon sankari 12 Tällaisia ovat Espoon piispaehdokkaat Urpo Karjalainen: Kirkko ei saa olla hyvien piiri. vu os ik er ta 00 43 59 5– 18 –4 4 25
aluksi | viikon henkilö | Ammatillisuus koetuksella E i taatusti ollut helppoa olla Kiihtelysvaaran seurakunnan kirkkoherra sinä aamuna, kun kirkko oli palanut maan tasalle. Kaikkien surulle ei ole tilaa samalla tavalla yhtä aikaa. Ari minAdis ”Meidän pitäisi päästä koulutuspolitiikan ytimeen” helena Ahonen on ensimmäinen nainen ja ensimmäinen kristillisen kansanopiston rehtori suomen Kansanopistoyhdistyksen johdossa. Kielletyt ja tukahdutetut tunteet eivät katoa. Sallitut menevät ajallansa ohi. Olemme myös aika huonosti tunnettu oppilaitosmuoto, ja esimerkiksi peruskoulun opinto-ohjaajat tuntevat huonosti koulutustarjontaamme. Myös koulutusvalintojaan tekevät opiskelijat tuntevat huonosti kansanopistojen mahdollisuuksia ammatillistentai korkeakouluopintojen tarjoajana. Puheenjohtajuuteni myötä kristilliset kansanopistot saavat paikkansa puheenjohtajaketjussa ensimmäistä kertaa kansanopistoliikkeen 130-vuotisessa historiassa. Suuri ammatillisuuden ja ihmisyyden haaste on myös se, kun vakavan rikoksen tehnyt ihminen ja hänen perheensä ja sukunsa ovat osa samaa yhteisöä, johon rikos on kohdistunut. Seurakunnan on kyettävä aina viestimään, että vihaan ei saa vastata vihalla. – Kyllä. EmiliA KArhu Toimittaja pohtii tunteiden ja ammatillisuuden välistä jännitettä kriisitilanteissa. Myös edeltävät puheenjohtajat ja yhdistyksen työntekijät ovat tehneet hyvää työtä ja tuloksiakin on saatu aikaan. Ne ovat yksi osa moniarvoista liikettä muiden joukossa. Samalla on osoitettava syvää ymmärrystä kaikille inhimillisille tunteille. Meidän pitäisi päästä koulutuspolitiikan ytimeen, jossa koulutuksen tulevaisuutta suunnitellaan. Kiihtelysvaaran seurakunnan kiinteistömestari Jouni Heiskanen toteaa tässä lehdessä viisaasti: Olen tyytyväinen, ettei minun tehtäväni ole kuulustella tai syyttää tekijää. Tärkeä merkitys on myös sillä, että osa kristillisistä kansanopistoista on kyennyt säilyttämään omien herätysliikkeidensä arvomaailmaan perustuvat opetussisällöt koulutustarjonnassaan. Oma syvä suru ja järkytys oli ohitettava, jotta pystyi auttaman ja tukemaan muita työntekijöitä ja seurakuntalaisia. Lisäksi käymme tiivistä vuoropuhelua opetusja kulttuuriministeriön ja poliittisten päättäjien kanssa. – Kaikista kansanopistoista kristillisiä opistoja on noin puolet. Lue reportaasi Kiihtelysvaarasta sivuilta 12–15. Seurakuntaopiston rehtori, KT, Helena Ahonen valittiin Suomen Kansanopistoyhdistys ry:n puheenjohtajaksi. Kansanopistokentässä on edustettuna koko suomalainen arvopohja ja aatetausta. – Kansanopistojen yksi tärkeä yhteiskunnallinen merkitys on, että kaikki kansanopistot ovat syntyneet omien taustayhteisöjensä eli kansalaisjärjestöjen pohjalta. 3 haluatteko uutena puheenjohtajana tarttua näihin haasteisiin. 2 millaisia haasteita kansanopistokentällä on. Tällainen asetelma voi jatkua pitkään missä tahansa työyhteisössä, jossa on kohdattu jotakin järkyttävää. Miten suojella rikoksen tehnyttä ja hänen läheisiään ihmisten vihalta ja esiin nousevalta kostonhalulta. – Näkyvin haaste on siinä, että usein jäämme suomalaisen koulutusjärjestelmän ja koulutuspolitiikan keskustelun marginaaliin. | Kuva: Kotialbumi hElEnA AhonEn Seurakuntaopiston rehtori, Suomen Kansanopistoyhdistys ry:n puheenjohtaja KOTIMAA | 25.10.2018 2. Onneksi Suomessa on panostettu yksinäisten tai henkisesti kuormittavien työtehtävien osalta työntekijöiden työnohjaukseen. Koulutustehtävät ovat monimuotoistuneet, mutta edelleen opistot edustavat sitä arvoja aatetaustaa, jonka perustalle ovat syntyneet. 1 millainen on kansanopistojen ja kristillisten opistojen merkitys
Savinorppa ei paljon kysele, kuka on ja miksi ei ole kuin tuo kivan aktiivisesti kietoutunut napakettu. ?. Siinä helottaa monenlaista väriä, kokoa ja muotoa. Seurakuntien tietoon pyydämme saattaa seuraavaa: Ehtoollisleipiä on viime aikoina ollut mahdoton saada. Vaikka Suomi on monessa mielessä mallimaa, naisten työllistymisessä ja palkkauksessa on epäkohtia. Helluntaikirkko korostaa vuoropuhelua Vastuuviikon suuret teemat Parhaillaan on menossa Ekumeeninen vastuuviikko. Kysyy sitä ja kaikkea muutakin. Kirkkoviinipula voidaan nyt katsoa poistuneeksi. Ekumenian tavoite on maailmoja syleilevä eli hajallaan elävän kristikunnan saattaminen keskinäiseen yhteyteen. Oviin hän muotoilee savikoristeita vuodenaikojen mukaan – syksyllä helottavat pihlajanmarjat. 1918 ???????. Savesta saa taitava aikaan mitä vain. Kummitätini tekee savesta taidetta. FreiJa ÖzcaN Kirjoittaja on Kotimaan toimituspäällikkö. Peruslähtökohta on toisten kirkkokuntien kunnioittaminen sekä pyrkiminen vuoropuheluun ja toisten ymmärtämiseen. Syynä on ajatus kasteen ja ehtoollisen sakramenttien ja kirkon virkojen keskinäisestä tunnustamisesta sekä yhteisestä kirkon määritelmästä. Tänä vuonna 40. Suomen Helluntaikirkko edustaa noin 10 000 Suomen noin 46 000 helluntailaisesta, mutta sanoittaa linjauksellaan varmasti liikkeen kantoja laajemminkin. Vastuuviikko on vuosikymmenestä toiseen sitkeästi tuonut eri kirkkojen ja yhteisöjen jäsenille tietoa maailmassa vallitsevista epäkohdista ja osaltaan pyrkinyt toimimaan niiden poistamiseksi. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | 25.10. Niin näemmä ihmisenkin alkumateriaalista. Niin pian kuin ehtoollisleipiä on jälleen saatavissa ilmoitetaan siitä m.m. Varsinkin opilliset kysymykset ovat todellinen kivi ekumenian kengässä. Mutta ihminen kysyy. On kuitenkin ryhdytty toimiin tämän epäkohdan poistamiseksi. Mitäänsanomattomasta solumassasta muotoutuu yksilö toisensa jälkeen miljardien ihmisten joukkoon. Hänen käsissään mitäänsanomaton massa taipuu eläimiksi. Kotimaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Hietalahden ranta?13, 00181 Helsinki asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora WikmanHaavisto (virkavap.) Graafikot: Gun Damén, Ritva KaijasiltaHeinonen Valokuvaaja: Jukka Granström toimittajat: Antti Berg, Emilia Karhu, Ari Minadis, Jussi Rytkönen (virkavap.), Meri Toivanen aikakauslehtien Liiton jäsenlehti iSSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy toimitusjohtaja: Matti Koli Lukijamäärä: 49?000 KMT S2017/2018 Kotimaa 25.10.1918. Kukapa taitaa kaiken ihmisen moninaisuuden laskea, ellei sitten ihmisen Muotoilija, joka ilokseen kai täyttää olohuoneensa sohvapöytiä ja nurkkia kokeiluillaan. Toistaiseksi saadaan vielä pienempiä määriä valtion varastoista, mutta pyydetään seurakuntia hyvissä ajoin tekemään tilauksensa, sillä hankintaan kuluu aina muutamia viikkoja. Vielä enemmän on sisäisiä muotoja: ärhäkästä vaeltajaa, laiskanpulskeaa köllijää, ovelaa kietoutujaa. On kulhoksi kietoutunut napakettu. Helluntailiikkeessä ei esimerkiksi ole sakramentteja tai pappisvirkaa sellaisina kuin ne vaikkapa luterilaisessa kirkossa tunnetaan. Niissä edistyminen on usein sietämättömän hidasta. Sen sijaan ekumeenisen liikkeen päämäärä, näkyvä ykseys, on Helluntaikirkon mukaan helluntailiikkeelle edelleen vieras. On arkaa ja rohkeaa, itsekästä ja uhrautujaa. Kirkko on elävä, koska se on enemmän kuin vain omat rajansa – se on osa maailmanlaajaa Kristuksen kirkkoa. Asia nousi taas ajankohtaiseksi, kun uskonnolliseksi yhdyskunnaksi rekisteröity Suomen Helluntaikirkko julkaisi verkkosivullaan lähtökohtansa ekumeenisille keskusteluille. Helluntaikirkko puhuukin mieluummin dialogista kuin ekumeniasta. Myös tämänkertaisessa teemassa kyse on isosta asiasta, siitä että jokaisella ihmisellä on oikeus ihmisarvoiseen työhön ja toimeentuloon. Ekumenian vastustaminen ja siitä kieltäytyminen on näköalattomuutta, jota ei onneksi nykyisin esiinny luterilaisen kirkon piirissä samassa määrin kuin takavuosikymmeninä. Etenkin maahanmuuttajataustaisten naisten työllistyminen on vaikeaa. Se vaiva ihmisenä olemisessa tosin on, ettei ihminen ole mikään saviesine vaan elävä sielu. Saunan kiuaskivien lomassa väikkyvät löylyllä syksynväriset savilehdet. E kumeenisuus ja ekumeniasta puhuminen on olennainen osa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon itseymmärrystä. On sopuliperhe vaeltamassa, norppa kellottelemassa sohvapöydällä. Palkoissa naisen euro on yhä miehen euroa alhaisempi. Kristittyjen yhteys tarkoittaa sekä uskon ja opin että elämän ja toiminnan yhteyttä. KOTIMAA | 25.10.2018 3. Kotimaassa. kertaa järjestettävä Vastuuviikko kiinnittää huomion naisten työllistymiseen ja tyttöjen koulutukseen. Helluntailiike on perinteisesti suhtautunut ekumeniaan vähintäänkin epäluuloisesti
– Väestönlaskennassa ei enää ole kirjattu äidinkieltä Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, isä Mihail Atamanov sanoo. Udmurtinkielistä käännöstyötä auttoi Atamanovin mukaan se, että Udmurtiassa edelleen harjoitetaan paljon luonnonuskontoja. Udmurtinkielinen Raamattu oli ensimmäinen kokonaan Suomen sukukielellä julkaistu Raamattu Venäjällä. uutiset | lyhyesti | | suomen sukukielet | ” Joitakin termejä piti miettiä. Tarkkaa lukua on vaikea tietää. Nyt kun olin viimeisimmällä työmatkalla testaamassa mokšalaisia tekstejä, melkein jokainen muisti lastenraamatun. – Löytyi yhteisiä ilmaisuja. Sen jälkeen udmurtiksi on käännetty ja julkaistu vielä apokryfikirjat, jotka ovat ortodokseille osa Raamattua. Itä-Suomen hallinto-oikeus toteaa päätöksessään, että koska rukoushetkiä voidaan järjestää Savonlinnan seurakunnan muissa tiloissa, päätöksellä ei ole rajoitettu seurakunnan jäsenten oikeutta päästä osalliseksi seurakunnan tarjoamista eduista. Teimme sanaliittojen avulla uusia sanoja, jotta termi tulisi ymmärrettäväksi, Kuukauppi sanoo. Oikaisu Risto Nordellin kirjan arviossa (Kotimaa 18.10.) oli nimivirhe. – Joitakin termejä piti miettiä. – 90-luvulla mokšaksi julkaistiin lastenraamattu ja joitakin evankeliumeja. Äidinkielinen Raamattu valmistuu usein vaiheittain käännöstyö | Uuden testamentin käännökset kymmenelle suomensukuiselle kielelle ovat valmiit. Mokša ja ersä ovat täysin eri kieliä. – Olga Kuukauppi R aamattu Suomen suvulle -hanke on valmistumassa. Papitkin ihmettelivät eivätkä osanneet tulla kysymään asiaa. Kaksi luterilaisen kirkon pappia liitettiin Lähetyshiippakunnan papistoon Kaksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappia on liitetty tämän vuoden aikana Lähetyshiippakunnan pappiskollegion jäseniksi. Toisesta kulttuurista tulevan tekstin kääntäminen on vaatinut uusien sanojen luomista. Oskari Nummelan ja Jaakko Töllin liittämisestä papistoon kerrotaan Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan verkkosivuilla julkaistussa tuoreessa uutisessa. Kirkkoneuvoston mukaan tilaisuuksia varten tarjotaan muu sopiva seurakunnan tila. Nyt Uuden testamentin aiotut kymmenen käännöstä ovat valmiit. Teimme sanaliittojen avulla uusia sanoja. Kapitulien mukaan asiaa aletaan selvittää. Periaatteena on ollut uskollisuus alkutekstille. Valitus koski Savonlinnan seurakunnan kirkkoneuvoston päätöstä, jonka mukaan rukousta samaa sukupuolta olevien parien puolesta ja kanssa ei saa toteuttaa seurakunnan kirkoissa. Sitten käännetään loppu Uusi testamentti ja viimeiseksi Vanha testamentti. – Kun ensin painettiin kanoniset kirjat ja sitten tulivat apokryfiset kirjat, ihmiset ihmettelivät, että mikäs Raamattu tämä nyt on. Kirjassa olevat taideteosten esittelytekstit on kirjoittanut Liisa Väisänen, ei Liisa Seppänen, kuten jutussa väitettiin. – Mietimme mitä sanaa Mariasta voisi käyttää ja päädyimme käyttämään sanaliittoa ”miehenkoskematon nuori nainen”. Olisi hyvä niiden, jotka vielä Raamattua kääntävät, painaa kaikki samalla kertaa, Atamanov ehdottaa. Asia vahvistetaan Mikkelin ja Kuopion tuomiokapituleista. Raamattua käännetään yleensä osissa alkaen evankeliumeista. Hallinto-oikeus: Kirkkoneuvosto ei rikkonut lakia kieltäessään parisuhderukoukset kirkoissa Itä-Suomen hallinto-oikeus on hylännyt kahden Savonlinnan seurakunnan jäsenen tekemän kirkollisvalituksen. Hän on kääntänyt Raamattua äidinkielelleen udmurtiksi. Kääntäjien apuna ovat olleet Raamatunkäännösinstituutin käännöstarkastajat. Venäjällä asuu noin 2,7 miljoonaa suomen sukukielten puhujaa. Kuukauppi on syntyisin Mordvasta, missä noin 30 prosenttia asukkaista puhuu äidinkielenään mokšamordvaa tai ersämordvaa. Mistä samankaltaisuudet johtuvat, onko se yleisinhimillistä vai Lähi-idän kulttuureista kulkeutunut aikojen myötä tai kasaarien valtakunnan kautta, Atamanov ihmettelee. Samanlaisesta kokemuksesta kertoo Uutta testamenttia mokšamordvaksi kääntänyt filologi Olga Kuukauppi. ”Meillähän on jo Raamattu”, he ihmettelivät. Nykyään kuitenkin nuori nainen -sanaa käytetään jo vapaammin. Työn alla ovat vielä ersämordvan, komin ja niittymarin koko Raamatun käännökset, joiden arvellaan valmistuvan vuoteen 2023 mennessä. Atamanov arvelee, että udmurtin puhujia on vielä runsaat 300 000. Oskari Nummela kuuluu Mikkelin hiippakunnan papistoon ja Jaakko Tölli Kuopion hiippakunnan papistoon. Yhteensä niillä on puhujia runsaat 400 000. Hankkeen tavoitteena on kääntää Raamattu tai sen osia kahdelletoista suomen sukukielelle. Naimisissa olevista puhuttiin naisina. KOTIMAA | 25.10.2018 4. Atamanov on eläkkeellä oleva ortodoksisen kirkon ylidiakoni ja kielitieteen tohtori Ižlevskistä, Udmurtian pääkaupungista. Esimerkiksi mokšamordvan sana ”nuori nainen” on termi, jota aiemmin käytettiin neitsyistä. Vielä ei ole varmaa, käännetäänkö Vanha testamentti kokonaan mokšamordvaksi vai vain osia siitä. Atamanov näkee vaiheittaisessa julkaisemisessa ongelman. Olga Kuukauppi on juuri konsultoinut Ensimmäisen ja Toisen Mooseksen kirjan kääntämistä mokšamordvaksi. Suomen sukukielille raamatunkäännöstyötä on tehty venäjänkielisen synodaalikäännöksen pohjalta vertaamalla tekstiä alkukieliin ja kirkkoslaaviin
Pienempien kielten kuten karjalan ja vepsän kohdalla omakielinen raamatunkäännös on saattanut toimia myös kielenoppimateriaalina. Viime vuonna painetun mokšamordvankielisen Uuden testamentin julkistamistilaisuus ortodoksisessa kirkossa odottaa vielä. taudenharjoitukseen, mutta Kuukauppi arvelee, että yliopiston kielitieteen laitoksella sillä voi hyvinkin olla käyttöä. Kun meillekin tulee julkaisutilaisuus, Uutta testamenttia varmasti juostaan hakemaan, Kuukauppi sanoo. – Hämmästyin, miten Vanhan testamentin pappien vaatetus muistuttaa luonnonuskontojen uhripappien vaatetusta. Lukuohjelmia blogeja ja artikkeleita •. wwwpiplia fi Pip l i a sie ä m sä sinäkin •. Kaupungissa kasvanut Kuukauppi kertoo samaa Mordvasta. – Kun minä olin koulussa, silloin ei ollut äidinkielen opetusta. FReIjA ÖzcAn KOTIMAA | 25.10.2018 5. Se oli se sukupolvi, joka ei vielä osannut venäjää. ja Piplia sovellus julkaistaan . – Kun Uusi testamentti painettiin 90-luvulla, aivan valtavalla innolla ihmiset halusivat kirjoja. – Hän sanoi, että mokšalaisilla on ollut tätä ajattelua. – Sitä on jaettu protestanttisiin kirkkoihin, jotka ovat aktiivisesti jakaneet sitä kylissä ortodoksikirkon luvalla. Sitä tukevat instituutin yhteistyökumppanit Suomen Pipliaseura ja Avainmedia. Vuohet olivat uhreja vain pahoille hengille. Ja mielenkiintoista on, että uhria tarkoittava termi korban on udmurtiksi kurban. Mordvassa ei ole uhrikäytäntöä, Kuukauppi toteaa. Nykypolvet ovat jo käyneet koulua venäjäksi ja hallitsevat sen, Atamanov muistelee. Kuvat: Katri Saarela Raamatunkääntäjä Olga Kuukauppi (oik.) ja käännöstarkastaja Riitta Pyykkö kansallispuvuissa Raamattu Suomen suvulle -juhlassa 14.10. Uusi Raamattu . Atamanov muistaa, miten ihmiset rynnistivät hakemaan udmurtinkielistä Raamattua, kun sen julkaisujuhlaa vietettiin ortodoksisessa kirkossa vuonna 2013. Käännökset ruotsiksi venäjäksi ja englanniksi •. Atamanov puolestaan kertoo, että Udmurtiassa on uhrattu nautoja ja hevosia, hanhia, ankkoja ja lampaita, mutta ei vuohia toisin kuin Raamatussa. Atamanovin mukaan Udmurtian maaseudulla koulussa opetetaan vielä udmurtiaa äidinkielenä, mutta kaupungissa se on vapaaehtoinen oppiaine. Käyttöliittymät suomeksi ja ruotsiksi Erityisesti luonnonuskonnoista oli apua Vanhan testamentin uhrikäytäntöjen ymmärtämisessä, kuten siinä, minkälaisia eläimiä uhrataan, miten ja minne veri vuodatetaan. – Jos olisin ensimmäisen kerran avannut mokšaksi tai venäjäksi Raamatun, en olisi ymmärtänyt paljoakaan, koska en ole itse törmännyt uhreihin. Hevonen oli ei-puhdas, sitä ei saanut syödä. Uhrikäytännöt tuottivat päänvaivaa myös mokšamordvan kääntäjille. Udmurtian ja mokšamordvan kohdalla käännöstä tarvitaan lähinnä henkilökohtaiseen harIsä Mihail Atamanov (oik.) ja käännöstarkastaja Marja Kartano ovat kääntäneet Raamattua udmurtiaksi. Nyt se on otettu yhdeksi vapaaehtoiseksi oppiaineeksi. Hän kertoo uhrikäytännön osalta testanneensa käännöstä mokšamordvaa puhuneella naisella, joka yllättäen ymmärsikin ajatuksen puhtaista ja epäpuhtaista eläimistä. Raamatut / UT nykysuomeksi ja Agricolan UT •. Muuten kouluopetus on venäjäksi. Raamattu Suomen suvulle -hanketta hallinnoi Raamatunkäännösinstituutti
uutiset | lyhyesti | ” Venäjän ja Ukrainan välisessä kiistassa on kyse Neuvostoliiton hajoamisen jälkikouristuksista. – Meidän puoleltahan ehtoollisyhteyttä ei ole sanottu irti. Asiasta kertoo brittilehti The Guardian. Asiasta uutisoi brittilehti The Church Times. Virallisesti puhuttiin Virosta, mutta ongelma koski jo silloin myös Ukrainaa. Yhdysvaltalaisen museon Qumranin kääröjen fragmenteista osa paljastui väärennöksiksi Yhdysvaltain Washingtonissa sijaitseva The Museum of the Bible on ilmoittanut, että viisi sen arvokkaimmista esineistä on väärennöksiä. Saksassa tehdyissä tutkimuksissa testattiin viisi museon kuudestatoista fragmentista ja todettiin, että niissä on ominaisuuksia, jotka viittaavat muuhun kuin muinaiseen alkuperään. Englannin kirkko niitti menestystä digitaalisen mainonnan kilpailussa Englannin kirkko voitti viime viikolla viisi palkintoa digitaalisen mainonnan kilpailussa Isossa-Britanniassa. KOTIMAA | 25.10.2018 6. Nyt tilanne on vihdoin päätetty normalisoida, Heikki Huttunen sanoo. Isä Heikki Huttunen on Euroopan kirkkojen konferenssin pääsihteeri ja Suomen ortodoksisen kirkon pappi. Kyseessä on arvokkaita fragmentteja Kuolleenmeren kääröjen kokoelmasta. Piispainkokous toteaa, että Suomen ortodoksisella kirkolla on perinteisesti ollut tiiviit yhteydet rajan taakse. Venäläiset ortodoksit voivat yhä tulla ehtoolliselle Suomessa ortodoksien kiista | Venäjän kirkon päätös katkaista ehtoollisyhteys Konstantinopolin patriarkaatin kanssa on yksipuolinen ja erittäin valitettava, sanoo Suomen ortodoksinen piispainkokous. | Ku va : Ja ni La uk ka ne n Paavi Franciscus saattaa vierailla Pohjois-Koreassa Paavi Franciscus on ilmoittanut, että hän saattaa tehdä virallisen vierailun Pohjois-Koreaan. Euroopan kirkkojen konferenssin pääsihteeri, isä Heikki Huttunen korostaa, että Suomen ortodoksiseen kirkkoon kotiutuneet venäjänkieliset voivat osallistua edelleen normaalisti ehtoolliselle, vaikka eivät olisi virallisesti Suomen ortodoksisen kirkon jäseniä. Ehtoollisyhteys katkaistiin myös vuonna 1996 . – Kiista on paha, mutta tätä on tulkittu parhain päin niin, että Moskovakaan ei ehkä halua paisuttaa asiaa vielä pahemmaksi, Huttunen sanoo. Kim Jong-unin kutsu seuraa kahden kiinalaisen katolisen piispan tällä viikolla esittämää pyyntöä paaville vierailla Kiinassa sen jälkeen, kun Vatikaani ja Peking solmivat sopimuksen piispojen nimittämisestä. Viron ortodokseja koskeva kiista ratkaistiin patriarkaattien välisellä sopimuksella kolmen kuukauden kuluttua. Asiasta kertoo brittilehti The Guardian. Englannin kirkko sai parhaan palkinnon muun muassa parhaan yrityssovelluksen ja parhaan yritysverkkosivuston kategorioissa. Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin kutsun paaville toimitti viime torstaina Vatikaanissa Etelä-Korean presidentti, katolilainen Moon Jae-in. Rovasti Viktor Lioutik on Venäjän ortodoksisen kirkon virallinen edustaja Suomessa. Kansainvälisesti on myös kiinnitetty huomiota siihen, että ainakaan toistaiseksi Moskova ei ole vaatinut, että muut ortodoksiset kirkot valitsisivat tässä kysymyksessä puolensa. Moskova katkaisi ehtoollisyhteyden Konstantinopolin kanssa viimeksi 1996. Piispat toivovat, että esimerkiksi kulttuurinen yhteistyö voisi edelleen jatkua Venäjän ortodoksisen kirkon ja sen jäsenten kanssa. Suomen ortodoksinen kirkko kuuluu autonomisena kirkkona Konstantinopolin ekumeeniseen patriarkaattiin. . Ehtoollisyhteyden katkeaminen liittyy kiistaan Ukrainan ortodoksien asemasta. E htoollisyhteyden katkaiseminen ei vaikuta kirkkomme venäjänkielisten jäsenten kirkolliseen elämään Suomessa, tiedottavat Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo, Joensuun piispa Arseni ja Oulun metropoliitta Elia. Virossa on nyt kaksi ortodoksista kirkkoa. Vuonna 1948 perustetussa valtiossa ei ole vieraillut yksikään paavi
Ehtoollisyhteyden katkeamisen taustalla on se, että Konstantinopolin patriarkaatti lupasi myöntää Ukrainan ortodokseille itsenäisen aseman eli autokefalian. Lioutik uskoo, että kahdenkeskiset konferenssit Moskovan patriarkaatin edustuston ja Suomen ortodoksisen kirkon edustuston kanssa kuitenkin jatkuvat. Hän on Venäjän ortodoksisen kirkon virallinen edustaja Suomessa. – Venäjän ja Ukrainan välisessä kiistassa on kyse Neuvostoliiton hajoamisen jälkikouristuksista. Jotkut Venäjän ortodoksisen kirkon alaiset seurakunnat ovat aiemmin toimittaneet liturgioita Suomen ortodoksisen kirkon tiloissa. Siellähän on erilaisia ortodoksisia ryhmittymiä. Maiden välinen sotatila on verrattavissa siihen, jos Suomi ja Ruotsi sotisivat keskenään. Seurakuntien jäsenet ovat pääasiassa venäläisiä maahanmuuttajia. – Ukrainalaisten pitää nyt järjestää kirkolliskokous ja organisoitua kirkkona. Jumala auttaa meitä. Huttusen mukaan kiista ei liity uskoon tai kirkon järjestykseen vaan politiikkaan, valtiosuhteisiin ja kulttuuri-identiteettiin. na listeja perjantaina klo Osallistu myös arvontaan ja voita Raamattu nimipainatuksella arvo n Oma Raamattu klikkauksen päässä pipliakauppa . rovasti Viktor lioutik on Venäjän ortodoksisen kirkon virallinen edustaja Suomessa. Helsingissä toimii Moskovan patriarkaatin alainen Pyhän Nikolauksen seurakunta ja Ortodoksinen Pokrovan seurakunta. Hänen mielestään tilanne ei hankaloita Moskovan patriarkaatin alaisten seurakuntien toimintaa Suomessa. Hän pitää tilannetta ikävänä. Siksi asia herättää niin paljon tunteita eikä Moskovan patriarkaatti halua hyväksyä tätä tulkintaa kirkon perinteisestä mallista. – Kysymys Ukrainan ortodoksisen kirkon autokefaliasta on nyt tärkeä, mutta olen optimisti ja katson optimistisesti tulevaisuuteen. – Hirveän surullista tämä on eikä kerro hyvää kirkkojen kyvystä keskustella. | Ku va : Ju kk a G ra nst rö m Suomessa toimivat Moskovan patriarkaatin alaiset seurakunnat eivät saa tehdä liturgista yhteistyötä Suomen ortodoksisen kirkon kanssa. – Nyt tämä ei onnistu, koska liturgian aikana pitäisi mainita Konstantinopolin patriarkka Bartolomeoksen nimi. Kun he saavat tämän tehtyä, Konstantinopoli on luvannut myöntää Ukrainan kirkolle itsenäisyyden, Heikki Huttunen tarkentaa. KOTIMAA | 25.10.2018 7. ari minadiS ”Emme valitettavasti tee liturgista yhteistyötä” . Moskova ei hyväksy Konstantinopolin päätöstä. Seurakuntalaisemme eivät myöskään saa osallistua yhteiseen rukoukseen ja yhteiselle ehtoolliselle Suomen ortodoksisessa kirkossa, rovasti Viktor Lioutik sanoo. Osa Ukrainan ortodokseista on kuulunut Moskovan patriarkaatin alaisuuteen. Lioutik ei osaa sanoa miten tilanne tulee tulevaisuudessa kehittymään. – Emme valitettavasti tee liturgista yhteistyötä, koska meillä ei ole ehtoollisyhteyttä keskenämme. www piplia fi PIPLIA Kirjam sui a Olemme Helsingin kirjamessuilla osastolla d Tarjolla Raamattuja ja virsikirjoja vähintään alennuksella Osastollamme voit äänestää vuoden kris tillistä kirjaa Piispa Teemu Laajasalo haastattelee . Syynä on Moskovan patriarkaatin eli Venäjän ortodoksisen kirkon ja Konstantinopolin patriarkaatin välirikko. Huttusen mukaan on ortodoksisen kirkon perinteen mukaista, että itsenäisen valtion alueelle muodostetaan itsenäinen kirkko. Suomen ortodoksinen kirkko kuuluu Konstantinopolin patriarkaatin alaisuuteen autonomisena kirkkona. – Jatkamme pientä yhteistyötä ja tapaamme sekä keskustelemme edelleen Suomen ortodoksisen kirkon johtajien kanssa. Emilia Karhu isä heikki huttunen on Euroopan kirkkojen konferenssin pääsihteeri ja Suomen ortodoksisen kirkon pappi. Helsingin lisäksi seurakuntia toimii Porissa, Sastamalassa, Tampereella ja Turussa
Holmaa kuvataan osallistavaksi, sitouttavaksi, mukaansatempaavaksi ja epämuodolliseksi. Holman koetaan olevan kuunteleva, sävyisä, maltillinen ja harkitseva. Monen mielestä Hintikka antaisi kirkolle uudenlaiset kasvot. Toiset arvostelevat Hintikkaa sortumisesta pitkäpuheisuuteen ja kirkolliseen pyörittelyyn. Samaa sukupuolta olevien kirkolliseen vihkimiseen Hintikka suhtautuu myönteisesti. Holma saa kehuja myös hallinnollisesta osaamisesta. Toinen toteaa, että Hintikalle ei ole tärkeää olla oikeassa. Kolmas kutsuu Hintikkaa ”pirteäksi poikkeukseksi”. Kansainvälistä kokemusta pidetään tärkeänä pääkaupunkiseudun kirkollisessa todellisuudessa. Omassa työelämässään hän on halunnut etsiä uusia haasteita. Hintikan eduksi luetaan hänen kokemuksensa siitä, miten luterilaiset kirkot eri puolilla maailmaa ovat ratkaisseet niitä kohdanneet haasteet. Näin he kuvailivat piispakandidaatteja. Samalla häntä pidetään vaativana johtajana, joka edellyttää alaisiltaan osaamista ja itsenäisyyttä. Hintikka on naimisissa ja yhden kouluikäisen lapsen äiti. Ehdokkaan heikkoutena pidetään myös vähäistä kokemusta seurakuntapapin työstä. Sävyisä ja innostava Juhani Holma Espoon piispanvaalin toisen kierroksen haastaja on teologian tohtori ja musiikin maisteri Juhani Holma, 60. Hänen väitöskirjansa vuodelta 2000 käsitteli Romanian ortodoksista kirkkoa osana sosialistisen valtion ulkopolitiikkaa ja ekumeenista liikettä. Piispaehdokkaat muiden silmin uutiset KOTIMAA | 25.10.2018 8. Se on vienyt hänet suomalaisen kuplan ulkopuolelle. Hintikalle katsotaan olevan vaalissa etua siitä, että hän on kotoisin pääkaupunkiseudulta. Hänellä on neljä aikuista lasta ja kaksi lastenlasta. Hän työskentelee Sveitsin Genevessä sijaitsevan Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteerinä ja teologian ja julkisen todistuksen osaston johtajana. Hän kannustaa odottamaan kirkolliskokouksen päätöksiä mutta ei halua rangaista sateenkaaripareja vihkiviä pappeja. Tukijoiden mielestä hänestä tulisi koko hiippakunnan piispa, joka keskustelee avoimin mielin myös erimielisten kanssa. Tutkijataustan katsotaan antaneen hänelle valmiuksia asioiden syvälliseen pohtimiseen. Hän työskentelee jumalanpalveluselämän kouluttajana Kirkon koulutuskeskuksessa Järvenpäässä. Nykyisessä työssään Holma kouluttaa pastoraalikursseilla kirEspoon hiippakunta | Kaisamari Hintikka ja Juhani Holma kisaavat Espoon piispanvaalin toisella kierroksella. | piispanvaali | Toiveikas ja jämäkkä Kaisamari Hintikka Piispanvaalin loppusuoralle kärkisijalta lähtevä Kaisamari Hintikka on 51-vuotias teologian tohtori. Hintikan kansainvälisyyttä pidetään sekä vahvuutena että heikkoutena. Temperamentiltaan Kaisamari Hintikka on nopea. Hintikka on oppinut sietämään kirkollisen päätöksenteon hitautta. ”Hintikka on säilyttänyt positiivisuutensa, vaikka on ollut kirkkoliitossa töissä”, toinen luonnehtii. Hintikan aikaisempia työpaikkoja ovat Euroopan kirkkojen konferenssi, Kirkkohallituksen ulkoasiain osasto ja Helsingin yliopiston kirkkohistorian laitos. Ehdokas on selkeä ja luonteva esiintyjä, joka monen mielestä puhuu ymmärrettävästi tavallisille suomalaisille ja haluaa uudistaa uskonnollista kieltä. Toisaalta se, että Hintikka on työskennellyt Suomen ulkopuolella vuosikymmenen alusta lähtien, voi näkyä aukkoina hänen yhteiskunnallisissa verkostoissaan. Ekumeenisissa tehtävissä Hintikka on oppinut myös keskustelun rakentamista. ”Hänellä on taito katsoa hankalia asioita ja löytää niihin ratkaisu”, eräs Hintikan tunteva sanoo. Hintikka saa kiitosta myös kielitaidostaan. Holman väitöskirja vuodelta 2008 käsitteli schwenckfeldiläisten rukouskirjaa Mikael Agricolan lähteenä. Hän pyrkii eteenpäin ja uskaltaa tehdä rohkeita avauksia. ”Hän on nauravainen, mutta ei kuitenkaan tyhjännauraja”, eräs ehdokkaan tunteva kuvaa. Hintikkaa pidetään helposti lähestyttävänä ihmisenä. Torniossa, missä Holma työskenteli pari vuosikymmentä, hänet tunnettiin ihmisläheisyytensä ansiosta suosittuna kaste-, vihkija siunauspappina. Kotimaa haastatteli tätä juttua varten lukuisia ehdokkaiden kannattajia, tuttavia ja työtovereita. Ehdokkaan tuntevat kuitenkin huomauttavat, ettei tämä pystyisi ekumeeniseen työskentelyyn, jos olisi kovin malttamaton. Tukijoiden mukaan yhteydenrakentajan otteesta kertoo, että Hintikka saa kannatusta erilaisissa piireissä ympäri hiippakuntaa. Moni sanoo, että Hintikan valoisaan ajatteluun sisältyy aina toivon näkökulma. Aiemmin hän on toiminut kanttorina, pappina ja kirkkoherrana Torniossa sekä Saksan evankelisen kirkon Luther-toimistossa, missä hän oli valmistelemassa reformaation merkkivuotta. Sukupuolten välistä tasa-arvoa Kaisamari Hintikan luonnehditaan ajavan vahvasti mutta ei aggressiivisesti. Hintikkaa kehutaan jämäkkyydestä ja paineensietokyvystä. Jos asioita ei tehdä niin kuin on sovittu, Hintikka saattaa turhautua. Juhani Holmaa pidetään innostavana rinnalla kulkijana, joka ottaa ihmiset tosissaan ja kannustaa heitä eteenpäin. Holma on naimisissa. Kaisamari Hintikkaa kuvaillaan älykkääksi, teologisesti osaavaksi ja asioihin perehtyneeksi ihmiseksi. Häntä kuvataan lämpimäksi, ennakkoluulottomaksi, tasapainoiseksi, maanläheiseksi ja miellyttäväksi. Luterilaisen maailmanliiton työssä hän on pohtinut niin tasa-arvoa, eriarvoistumista kuin maahanmuuttokysymyksiä
| Kuva:Jani Laukkanen Kaisamari Hintikkaa kuvaillaan älykkääksi, maanläheiseksi, valoisaksi ja nopeaksi. Vaalin ensimmäisellä kierroksella Juhani Holma sai erityisen paljon kannatusta kotija työseudullaan Tuusulan rovastikunnassa. Juhani Holman vahvuutena pidetään sitä, että hän toimii avoimesti eri tavoin ajattelevien kanssa. Vaalissa on noin 950 äänioikeutettua, joista puolet on hiippakunnan pappeja ja lehtoreita, puolet maallikkovalitsijoita. marraskuuta ilmestyvään Kotimaalehteen. Monelle Holman äänestäjälle on silti tärkeää, että ehdokas on perinteisen avioliittokäsityksen puolella. KOTIMAA | 25.10.2018 9. Kotimaa24 seuraa tuloksen kehittymistä ja julkaisee tuoreeltaan molempien ehdokkaiden haastattelut. Kotipaikkakunnallaan Järvenpäässä Holma tunnetaan, sillä hän osallistuu aktiivisesti seurakunnan toimintaan. | Kuva: Jukka Granström tuoreita kasvoja, Holma ei pärjää vastaehdokkaalleen. Holma on asunut Etelä-Suomessa vasta vuodesta 2012. Kannattajat uskovat tästä olevan apua monimuotoisessa Espoon hiippakunnassa. Hän haluaa kehittää niiden toimintaa ja tukea työntekijöitä. Vaalin tulos ei ehdi 1. Juhani Holmalla on vanhoillislestadiolaisia sukujuuria. Häntä kiitetään dialogista. kon pappeja ja pohtii heidän kanssaan jumalanpalveluksen nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Pastoraalikursseilla Juhani Holma on pidetty kouluttaja, joka arvostaa erilaisia perinteitä. ”Hän on sitoutunut kirkkoon ja hakee kaikessa sen hyvää”, sanoo yksi Holman tunteva. Holman vahvuutena pidetään vankkaa kokemusta kirkon arkityöstä. Piispanvaalin lestadiolaiset äänestäjät ovat suurelta osin ryhmittyneet Holman taakse, vaikkei hän itse ei kuulukaan liikkeeseen. Häntä itseään voi luonnehtia maltilliseksi konservatiiviksi, jonka ajatukset ovat vuosien varrella muuttuneet aiempaa liberaalimmiksi. ”Holma haluaa luoda ihmisläheisesti toimivaa, kodinomaista kirkkoa, jossa on tilaa toimia”, toinen luonnehtii. ”Jumalanpalveluselämän kehittämisessä ja rentouttamisessa Holma on maan parhaita”, yksi ehdokkaan tunteva toteaa. Joidenkuiden mielestä Holmaa on vaikeaa nähdä piispana, sillä yhteiskunnallinen verkostoituminen ja kannanotot eivät ole hänelle ominaista aluetta. marraskuuta Espoon piispanvaalin toinen kierros järjestetään torstaina 1. Osa pitää Holman heikkoutena ikää: virkavuosia olisi luvassa vain muutama. Sekä etelässä että pohjoisessa moni yllättyikin siitä, että hän lähti piispaehdokkaaksi Oulun sijaan Espooseen. marraskuuta. Siksi piispakisasta ensimmäisen kierroksen jälkeen pudonneen Sammeli Juntusen kannattajat tukevat toisella kierroksella todennäköisesti Holmaa, vaikka ehdokkaiden profiilit ovat avioliittokysymyksen ulkopuolella monin tavoin erilaiset. Vastakkain ovat ensimmäisellä kierroksella 338 ääntä saanut Kaisamari Hintikka ja 173 ääntä saanut Juhani Holma. Holma haluaa sopeutua kirkon ratkaisuihin. ”Holma on monessa asiassa kuin [Espoon piispan paikalta arkkipiispaksi valittu] Tapio Luoma. Holman sanotaan olevan kotonaan seurakuntien maailmassa. Hän haluaa olla rakentamassa jumalanpalvelusta, jonka toteuttamiseen seurakuntalaiset osallistuvat. Meri Toivanen, olli Seppälä espoon piispa valitaan 1. Ei yhtä sujuva ulosanniltaan mutta yhtä hyvä vuorovaikutuksessa”, eräs kannattaja kuvaa. Silti osa hänen kannattajistaankin katsoo, että jos kirkolle etsitään Juhani Holmaa pidetään kuuntelevana, maltillisena, mukaansatempaavana ja harkitsevana. Espoon piispanvaalissa Juhani Holma saa tukea konservatiiveilta
Kriisin ratkaisijaksi siitä ei ole, kirjoittaa Raija Sillanpää. Tekee mieli ihmetellä, voisiko toimitus johtopäätöksissään päästä yhtään kauemmas kristinuskon keskeisestä sanomasta. Kirkonmiehen politiikkaa ihmisten kiusaksi Ukrainan identiteetin korostamiseksi presidentti petro porošenko on pyytänyt Konstantinopolin patriarkaattia ottamaan Ukrainan ortodoksikirkon alaisuuteensa Venäjän ortodoksikirkon alaisuudesta. Onko teknologia ratkaisu ihmisen ahneuteen. Kovin painokkaana ratkaisuna heitetään kehiin teknologia insinööreineen, vaikka juuri ihmisen kehittämä teknologia ja siihen tiukasti kytkeytyvä alati kiihtyvä teknologian uskonnonkaltainen palvonta ovat aivan keskeinen syy ilmastonmuutoksen taustalla. On erikoista, että evankelisluterilaisen kirkon ”epävirallinen äänenkannattaja” esiintyy näin teknologiamyönteisenä ja myös sitä kautta yksilön vastuuta vähättelevänä tilanteessa, jonka luulisi pysäyttävän meidät kaikki miettimään totuttuja arvoja ja omaksuttua elämäntapaa. Lisäksi teknologiset ratkaisut esimerkiksi hiilidioksidin talteenottoon ilmakehästä ovat alkutekijöissä, käyttökelpoista viherkerosiinia lentokoneisiin ei ole näköpiirissäkään ja akkukemikaaleja sähköautoihin ei tule riittämään kuin pienelle murto-osalle nykyisistä automääristä. Jo Neuvostoliiton aikana Venäjän ortodoksikirkko toimi uskonnonvapauden kulissina, vaikka kirkkoja tuhottiin ja uskovia vainottiin. Se edellyttää myös pakottamista. Siihen vaikuttavat myös yksittäiset ihmiset valinnoillaan. Moskovan patriarkka Kirill meni (Ykkösaamu 16.10.) vielä pitemmälle sanoessaan, että kyse on lännen salajuonesta ja tulevaisuudessa ei ehkä ole enää Ukrainaa tai Valko-Venäjää. Pääkirjoitus piirtää aikamme kuvan teknologian kaikkivoipaisuuteen uskovasta ihmisestä, joka huutaa uskonsa kohteen puoleen vielä viimeiselläkin rajalla, vaikka katse olisi jo ajat sitten pitänyt kääntää omaan sisimpään. Tämän Venäjän ulkoministeri Sergei lavrov on tuominnut lännen hyökkäyksenä Venäjää kohtaan. Ylikulutustamme on karsittava kovalla kädellä. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Mielestäni se silti lähestyy aihetta liiaksi negaatioiden ja erikoisten painotusten kautta. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Paljon muutakin tarvitaan, esimerkiksi rahavirrat on suunnattava päästöttömiin energialähteisiin fossiilisten sijasta. Patriarkka Kirillillä on läheiset suhteet Kremliin ja presidentti Vladimir putiniin. Siksi haluan, tarkoituksella hieman kärjistäen, kommentoida tekstiä. K otimaa-lehden pääkirjoituksessa (11.10.) nähtiin toivon siemeniä ilmastonmuutoksen torjumisessa. Kumpikaan ei hyväksy Ukrainan itsenäisyyttä ja itsemääräämisoikeutta. Mutta ei mitään uutta auringon alla. Hän toimii Putinin politiikan pelinappulana ortodoksikirkkojen ihmisten kiusaksi, myös omansa. Me suomalaiset kulutamme luonnonvaroja 3,6 kertaa enemmän kuin maapallon rajoissa on kestävää. Insinööritkö parantavat meidän kieroutuneet sydämemme, joille mikään ei riitä ja jotka vaativat koko ajan lisää lentomatkoja, isompia autoja, ylellisempiä asuntoja, halvempaa ruokaa, laajempia valikoimia ja uusia elämyksiä. Esimerkiksi sanomalehti Karjalainen (14.10.) otsikoi: ”Pienetkin teot auttavat – Yksittäinen ihminen voi vaikuttaa omilla asumisen, liikkumisen ja syömisen valinnoillaan”. Näin katkeaa myös yhteistyö Suomen ja Venäjän ortodoksikirkkojen välillä. Joko hän nyt alkaisi nähdä oman paikkansa. Kotimaan pääkirjoituksen (11.10.) mukaan ”yhden ihmisen ratkaisut eivät vielä muuta mitään”. Meidän on painostettava poliitikkoja ja muita päättäjiä pikaisiin toimiin kaiken kulutuksemme ohjaamiseksi kestävään suuntaan. ”Mitä voi pisara meren aaltojen voimalle?”, kysyttiin pääkirjoituksessa (Kotimaa 11.10.) Tästä luontovertauksesta tulee mieleen luomakunnan Herran tilalle itsensä asettanut, oman ylivertaisuutensa sokaisema ihminen, joka on kuvitellut taloudellisen edun nimissä alistavansa alleen meren aallotkin. ilmastonmuutos | Teknologinen kehitys on ilmastokriisin taustalla. Lehti luetteloi keskeisiä muutostarpeita, joilla se kannustaa tekemään pieniäkin ilmastotekoja epätoivoon ja passiivisuuteen vaipumisen sijasta. RiStO MOiSiO Tampere KOTIMAA | 25.10.2018 10. On selvää, että yksittäisten ihmisten teot eivät pelkästään riitä. Näin valta turmelee. Pääkirjoituksen mukaan ”toivoa herättää muun muassa teknologian kehittyminen...” ja ”maailman pelastamiseen tarvitaan insinöörejä”. Joka tapauksessa Moskovan patriarkaatti on päättänyt katkaista Konstantinopolin patriarkaatin kanssa pappien yhteistyön ja kirkkokuntien maallikkojen ehtoollisyhteyden. mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Kirill toimii suoraan Jeesuksen kehotusta vastaan: kaikkien kristittyjen tulisi rakastaa toisiaan ja olla yhtä. Raija Sillanpää Yksilön vastuuta ei pidä vähätellä ” Me suomalaiset kulutamme luonnonvaroja 3,6 kertaa enemmän kuin maapallon rajoissa on kestävää
KOTIMAA | 25.10.2018 11. Argentiinan tämänhetkisessä epävakaassa yhteiskunnallisessa tilanteessa ”Leipää maailmalle” kuulostaa helposti poliittiselta mielenilmaukselta ja hallituksen arvostelulta. Järvenpäässä kaukolämpö tuotetaan puuperäisistä biopolttoaineista ja hevosen kuivikelannasta. Leipä on elinehto, yhteinen hyvä, joka kuuluu kaikille. Leipää tässä maailmassa on leivottu vuosituhansien ajan. Jos se puuttuu yksiltä, se puuttuu meiltä kaikilta. Isä meidän -rukouksessa pyydämme yhdessä jokapäiväistä leipäämme. Se on rukous, että leipää, elämisen edellytyksiä, riittäisi meille kaikille. Olemme mukana Yhdessä katettu -yhteistyöverkostossa, jossa järjestetään kaikille avoimia yhteisöllisiä ruokailuja. Niissä hyödynnetään paikallisten sopimuskumppaneiden lahjoittamaa ruokaa. Kasviksistakin syntyy hiilijalanjälkeä, enemmän kuin julkisuudessa esitetään, varsinkin kun otetaan huomioon kasvisten suuri osuus ruokahävikistä. Näin vähennämme ruokahävikkiä. Leirikeskuksemme ja uusin rakennuksemme, Kirkonkulma, lämmitetään maalämmöllä. Pian kaksi poliisia ilmestyi paikalle ja tivasi millä oikeudella mies oli lentokentällä mieltänsä ilmaisemassa. Lajittelemme jätteemme ja hautausmaan huoltoalueen laajalla kompostointialueella kompostoimme kasvijätteet mullaksi. Rukouksesta nousee myös kysymys: elänkö itse niin, että jokapäiväistä leipää riittää muillekin. Se on harmi, sillä vaaleissa nimenomaan paikalliset asiat kuuluvat kirkkovaltuuston tehtäviin, kuten Orimattilan kirkkoherra Annakaisa Rantala uutisen hännillä oivallisesti toteaa. Isännät olivat tilanneet taksin Buenos Airesin lentokentälle vieraita vastaan. ” Elänkö itse niin, että jokapäiväistä leipää riittää muillekin. Niitä olisi ollut useita. Syy, miksi näin olisi pitänyt menetellä, on Kirkkohallituksen asenteellinen, Kipa-tasoinen ymmärrys ilmastoasian ratkaisuista. Jos lihaa vältetään, korvataan se jollakin muulla. Lokakuun alussa kaksi BfdW:n työntekijää vieraili Argentiinassa tutustumassa paikallisen luterilaisen kirkon kanssa toteutettavaan yhteistyöhankkeeseen. Vaalikoneeseen olisi voinut tehdä ympäristöasioista monivalintakysymyksen, jossa olisi otettu mukaan oikeita ja vaikuttavia kirkkovaltuustojen päätäntävaltaan kuuluvia keinoja. Todettuaan saksalaiset nimet turhan hankaliksi, hän oli kirjoittanut lappuun vain heidän edustamansa järjestön nimen espanjaksi: ”Pan para el mundo” – Leipää maailmalle. Kuten ”Leipää maailmalle” -kyltin, niin myös Isä meidän -rukouksen pyyntö jokapäiväisestä leivästä ei ole jotakin, mitä pyydän vain itselleni. Meillä on 30 vuoden ajan toiminut upea kirpputori. E vankelisten maakirkkojen ja vapaakirkkojen yhdessä omistama Brot für die Welt on yksi Saksan merkittävimmistä kehitysyhteistyöjärjestöistä. Muiden kiinteistöjemme tavoin myös siunauskappeli liitetään kaukolämpöön. Olisikohan sittenkin parempi että kirkko pysyisi lestissään. ESCO-hankkeessa teimme isoja investointeja lämmön ja ilmastoinnin säätölaitteisiin päärakennuksissamme. Perhe, ystävät, terveys, rauha, sekä ”vastuulliset ja luotettavat esimiehet ja hyvä hallitus” – niistä on jokapäiväinen leipä tehty. Pitkäaikaisen luottamusmiesurani aikana olemme Järvenpään seurakunnassa ilman ilmastodiplomia tehneet ilmastoratkaisuja. Mielestäni vaalikoneeseen olisi voinut lisätä paikallisia kysymyksiä ja jättää ympäristökysymyksiä pois, vaikka ilmastoasiat ovatkin ajankohtaisia ja tärkeitä. Miksi ilmasto-ongelman ratkaisu on vaalikoneessa sälytetty seurakuntien ruokapalveluista vastaaville kysymällä, pitäisikö lihan tarjoamista pyrkiä välttämään seurakunnan tarjoiluissa. Leipää maailmalle Kotimaa (18.10.) uutisoi, että seurakuntavaalien vaalikoneen paikalliset kysymykset eivät kiinnostaneet seurakuntia. Siksi se on vaarallinen viesti. Muuallakin kuin kristillisen kulttuurin piirissä leipä symboloi paljon muutakin kuin ravintoa. EsKo LappaLainEn Sekasyöjä, kirkkovaltuutettu ja kirkkoneuvoston jäsen, Järvenpää Lihan välttäminen ei ole ilmasto-ongelman ainoa ratkaisu ” Järvenpään seurakunnan tarjoiluissa lihaa käytetään vuodessa noin 40 grammaa seurakunnan jäsentä kohden. Pohjavesialueen vuoksi emme saaneet hautausmaan huoltorakennusta maalämpöön, joten se liitettiin kaukolämpöön. Kuten tapana on, taksikuski seisoi lentokentän tuloaulassa pitelemässä lappua, jonka avulla tulijat tunnistaisivat hänet. Vähän katekismuksen mukaan pyydämme samalla ymmärrystä siitä, mitä kaikkea jokapäiväinen leipä ravinnon lisäksi voi tarkoittaa. Tulkaa edes opintomatkalle kehäkolmosen ulkopuolelle tutustumaan, miten päättäjät yhdessä virkamiesten kanssa tekevät seurakunnissa vaikuttavaa työtä ilmasto-ongelmamme ratkaisemiseksi! Sitten siitä lihan välttämisestä seurakunnan tarjoiluissa: Järvenpään seurakunnan tarjoiluissa lihaa käytetään vuodessa noin 40 grammaa seurakunnan jäsentä kohden. Tähän sisältyy myös lihan osuus. Se tukee kirkkojen diakoniahankkeita neljällä eri mantereella ja on yksi Luterilaisen maailmanliiton suurimmista yhteistyökumppaneista. Tuolla lihan välttämiselläkö täyttäisimme velvollisuutemme ilmasto-ongelman pienentämisessä. Tutkimuksen mukaan ruoka aiheuttaa ihmisen hiilijalanjäljestä 18 prosenttia. Kuljettaja vietiin takahuoneeseen, hänelle tehtiin ruumiintarkastus, häntä puhutettiin, ja – kun poliittisia motiiveja ei tuntunut löytyvän – hänet päästettiin viimein takaisin odotusaulaan, kuitenkin sillä ehdolla, että lappuun kirjoitettiin tällä kertaa vieraiden nimet. Toivon Kirkkohallituksen siirtävän kivihiilellä lämmitetyn toimistonsa Helsingistä Järvenpäähän. Kaisamari HintiKKa Kirjoittaja on Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteeri. Ilmastodiplomia pidän turhana byrokratiana, jota seurakunnissa on muutenkin liikaa
reportaasi Särkyneen sydämen kirkko KOTIMAA | 25.10.2018 12
Vaara-Karjalan Kiihtelysvaarassa haluttaisiin ryhtyä nopeasti rakentamaan uutta kirkkoa. Koska seurakunta ei voi julkisoikeudellisena ja verovaroja keräävänä yhteisönä järjestää keräystä, on järjestäjäksi lupautunut Kiihtelysvaara-seura. Tulipalon vaikutus jatkuu vielä, vaikka savu on haihtunut taivaan tuuliin. Tapahtuman (ylh.) kiihtelysvaaran kirkko paloi maan tasalle, mutta lähellä sijainnut kellotapuli onnistuttiin pelastamaan. Rahankeräys uutta kirkkoa varten odottaa vain virallista päätöstä kirkon rakentamisesta. Samalla into päästä rakentamaan uutta kirkkoa on suuri. Tuleeko Kiihtelysvaaraan vielä uusi kirkko. (vas.) vaara-karjalan seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja eevi väistö, kiinteistömestari jouni Heiskanen, seurakunnan emäntä Maikki Heiskanen ja kirkkoherra anne angervo kiihtelysvaaran syyskuussa palaneen kirkon rauniolla. Miksi, kysytään. Poliisin tiedotteen mukaan sytyttäjäksi epäilty on tunnustanut teon. Tapahtuma kosketti syvästi niin seurakunnan työntekijöitä kuin muitakin. Kiihtelysvaaran kirkon tulipalo kosketti syvästi paikkakunnan ihmisiä ja seurakunnan työntekijöitä. päivän tapahtumiin herättää tunteita seurakuntatalolle kokoontuneen joukon keskuudessa. Kirkko on enää kasa hiiltyneitä hirsiä. Moni toivoo, että kirkko voitaisiin rakentaa ainakin osin talkoilla. TeksTi ja kuvaT | Olli seppälä Oranssi aurinko kuultaa sumuverhon takaa. Tulipalo selvisi pian tahallaan sytytetyksi. Ajatuksia siitä, millainen kirkon tulisi olla tai ei tulisi olla, on jo olemassa. syyskuuta paikkakunnan 1700-luvulta peräisin oleva puinen ristikirkko paloi. Kiihtelysvaara oli hetken valtakunnan uutisten parrasvaloissa, kun 23. – Kyllä tulee, kuuluu kuin yhdestä suusta. Se lisäisi sitoutumista uuteen temppeliin. Tosin kaikki paikalliset tuntevat Maija-Leenan nimellä Maikki. Ruska antaa karulle pohjoiskarjalaiselle maisemalle lohdullisen ilmeen. Lokakuinen päivä nousee Kiihtelysvaarassa kauniina, mutta sadetta enteillen. Paluu syyskuun 23. Hän on kiihtelysvaaralainen, mikä lisää monen surua. Seurakuntatalolla ovat koolla Vaara-Karjalan seurakunnan kirkkoherra Anne Angervo, seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Eevi Väistö sekä seurakunnan kiinteistömestari Jouni Heiskanen ja hänen vaimonsa, seurakunnan emäntä Maija-Leena Heiskanen. » KOTIMAA | 25.10.2018 13. Surullinen näky
En koe epämiellyttävänä kerrata tulipaloyön tapahtumia, se on minun tapani työstää asiaa, Heiskanen sanoo. KOTIMAA | 25.10.2018 14. Sitä ennen Kiihtelysvaaran kirkon palohälytysjärjestelmä oli antanut palokunnalle hälytyksen 4.50. Jouni Heiskanen oli tällä välin nostanut pelastamiaan tavaroita autoonsa, mutta kookas alttaritaulu ei sinne mahtunut. Tätä on laajasti ihmetelty. Järkytys aiheutti sydänkohtauksen. Ehtoollisastiaston hän kantoi kuusen alle suojaan. Ne hän vei kuusen alle. Kiihtelysvaaran kirkko on palanut. Hän sanoo, ettei muista matkasta juuri mitään. – Ei se minua haittaa, päinvastoin. Miten Jouni Heiskanen jaksoi yksin kantaa painavan alttaritaulun. Siellä oli viesti: Ota äkkiä yhteyttä. Raunioista löytyy vanhojen virsikirjojen osin hiiltyneitä sivuja Tältä näyttävät urkupillit tulipalon jälkeen. Hänestä on tullut suorastaan julkkis, joka saa kertoa tarinansa kerta toisensa jälkeen. Heiskanen kantoi painavan taulun kolmensadan metrin päähän seurakuntatalolle. Itse asiassa Anne Angervo kävi palopaikalla vasta monta päivää myöhemmin. He sopivat kuitenkin, että mies lähtee ja soittaa, jos jotain on tapahtunut. Jo matkan päästä hän näki oranssin kajon ja paloauton siniset vilkut. – Jos uudelle kirkolle kaivataan nimeä, minulla olisi hyvä ehdotus, hän hymyilee. He sopivat, että Jouni soittaa seurakuntayhtymän kiinteistöpäällikölle Jussi Nevalaiselle ja Maikki kirkkoherra Anne Angervolle. Hänet vietiin ambulanssilla sairaalaan. Sitten olinkin keskellä järkyttyneitä, itkuisia ihmisiä seurakuntatalolla. Ne saivat lisää voimaa kiivetessään tervattua paanukattoa pitkin. Sopii ajaa Joensuuhun Vaara-Karjalan seurakuntaan ja pyytää saada nostaa taulua. Maikki Heiskanen vietti viikon sairaalahoidossa. sairauskohtauksen. Irrottamisen seurauksena taulun kehys on ylhäältä hieman halki. Ei alttaritaulu ihan hevillä ilmaan nouse. Niin kuin kaikessa edellä kerrotussa ei olisi Heiskasten perheelle kylliksi yhden päivän tapahtumiksi, tapahtui vielä jotain dramaattista. Kello 5.06 hän soitti vaimolleen Maikille. Tultuaan kirkon parkkipaikalle siellä oli paloauto ja kolme palomiestä, joista yksi jo suihkutti vettä liekkeihin. Sitten hän puki päälleen huomioliivin ja lähti polkupyörällä kohti kirkkoa. puhelimensa Helsingissä aamulla kello seitsemän. Liekkejä ei vielä näkynyt. Hän haki sakastin lukitusta kaapista ehtoollisastialaatikot. Heiskasen oli tarkoitus herätä seitsemältä ja tulla hyvissä ajoin ennen jumalanpalveluksen alkua laittamaan pikarit paikoilleen. Tätä enkelipuhetta on sosiaalisessa mediassa naureskeltu ja epäilty, ettei alttaritaulu nyt niin painava voi olla. reportaasi muisto on kuin noki, joka tarttuu helposti ja josta on hankala päästä eroon. Heiskanen ehti unensekaisena ajatella, että koskaan aikaisemmin ei ole tullut palohälytystä, vain hälytysjärjestelmän vikailmoitus. Sieltä kerrottiin, että kirkossa on palohälytys. Ennen lähtöä Heiskasen vaimo, Maikki oli tarjoutunut lähtemään mukaan. Jos olisin nähnyt savuavan raunion, olisi surun tunne ottanut minut täysin valtaansa. ” Ehtoollisastiaston hän kantoi kuusen alle suojaan. Maikki soitti lisäksi seurakuntapastori Jussi Erkkilälle ja diakoni Reima Hassiselle. Jouni Heiskasen toimintaa pidetään sankarillisena, ja syystä. Heiskanen sanoi palomiehelle, että menee käymään kirkossa sakastin ovesta, sillä liekit eivät vielä olleet siellä. Häntä itketti koko ajan. Seuraavaksi hän meni kirkkosaliin, irrotti alttaritaulun ja kantoi sen kirkon kiviaitaa vasten. – En pystynyt katsomaan tyhjää, mustaa kirkonmäkeä. Kiinteistömestari Jouni Heiskanen nukkui sikeästi vuoteessaan, kun hänen puhelimensa soi kello 4.52. Se piti saada pois yltyvän kuumuuden ja sammutusveden alta. Maalauksen kangas on myös hieman auennut saumastaan painaumakohdassa. Kun auto alkoi nousta kohti Kiihtelysvaaraa, hän ei katsonut vasemmalle kirkon suuntaan. Jeesuksen polven kohdalle on tullut painauma, sillä Heiskanen kantoi taulua samalla tavalla kuin kipsilevyjä kannetaan eli sivuttain kantajan päähän nojaten. Kirkkoherra Anne Angervo avasi 23.9. Diagnoosi oli ”särkyneen sydämen oireyhtymä” eli takotsubo-kardiomyopatia. Kirkkopalon aiheuttama tunnekuohu sai aikaan fysiologisen reaktion. Se nimi on myös laitettu tämän jutun otsikoksi. Hän itse on sanonut, että apuna taisi olla pari enkeliä. Metallinen hautaristi kesti tulipalon kuumuuden. Tie kaartui tapulin kohdalla oikealla kohti seurakuntakeskusta. Angervo lähti miehensä kanssa saman tien ajamaan kohti Joensuuta. Minun itkemiseni ei olisi auttanut siinä tilanteessa ketään. Kyllä se voi. Seuraavaksi hän meni kirkkosaliin, irrotti alttaritaulun ja kantoi sen kirkon kiviaitaa vasten. Kolmannella käynnillään Heiskanen toi kirkosta ulos liturgisia vaatteita, joukossa vanha arvokas kilpikasukka. Maikki Heiskanen sai iltapäivällä 23.9. Hän kävi siellä illalla, koska halusi olla paikalla yksin. Heiskasen saama soitto tuli vartiointiliike Tanskaselta. Se nojaa Kiihtelysvaaran seurakuntatalon salin seinään. Hän pukeutui ja lähti autolla parin kilometrin päässä olevalle kirkolle
– Näen mielessäni kirkon yhä ehjänä. Tätä juttua varten 16. Uuden kirkon rakentaminen on kuitenkin pitkä ja monivaiheinen prosessi. Väistö avasi aamulla seitsemän maissa iPadin ja katsoi Ilta-Sanomien verkkosivua. Vaara-Karjalan seurakunnassa on yksitoista työntekijää. Palopaikka ja kirkon raunio veti heti tuoreeltaan ja vetää yhä ihmisiä paikalle. Hän poistuu seurakuntasalista hetkeksi ja tuo mukanaan Mirjami Lähteenkorvan runokirjan. Seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Eevi Väistö asuu parin kilometrin päässä kirkolta ja oli tuona kohtalokkaana aamuna tyystin tietämätön aamuyön tapahtumista. – En voi ennakoida päätöksiä, mutta tahtotila on sellainen, että yhteisen kirkkoneuvoston kokoukseen tuodaan esitys, joka tähtää uuden kirkon rakentamiseen. Mielessäni kuljen kirkkoon ja toimin niin kuin aina toimin. – Ajattelen, että puoli päivääkin kerrallaan riittää jaksamiseen. Mutta runossa onkin kyse näystä, jossa yhdistyvät suru menneestä ja toivo tulevasta. Anne Angervo sanoo, että kirkon mukana paloi osa häntä itseä, hänen ammattiaan ja persoonaansa. Joensuun seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto saa mahdollisen rakentamisesityksen käsittelyynsä joulukuun alussa. Irtaimisto oli vakuutettu erikseen. Kiihtelysvaaran kirkon vakuutussumma on hieman yli kaksi miljoonaa euroa. Kiihtelysvaara ja Tuupovaara muodostavat Vaara-Karjalan seurakunnan, jolla on kaksi kirkkoa nyt palaneen kirkon lisäksi. Tässä vaiheessa arvioisin rakentamisbudjetin olevan 3–4 miljoonaa euroa, Mäki sanoo. Siinä puhuttiin jotain kirkon tulipalosta ja Kiihtelysvaarasta. Kirkosta säästyi myös yksi penkkirivi, joka otettiin pois kirkon takaosasta lasten leikkitilan alta. – Minulta on kysytty, kuinka jaksan ja selviän. Kiihtelysvaaran kirkon tulipaloon syyllinen ei herätä intohimoja Jouni Heiskasessa. Sen päätös on ratkaiseva kirkon rakentamisen jatkon kannalta. Viivyin kirkon luona pitkään. Kyläsepän takomia vanhoja nauloja on kerätty talteen, sillä niistä voidaan työstää esineitä myytäväksi kirkon hyväksi. – Laita kuitenkin siihen jutun loppuun jotain toiveikasta, Anne Angervo vielä pyytää. Kiihtelysvaarassa koetaan, että pieniä arkisia ihmeitä tapahtuu. Penkki on nyt kellotapulissa, joka säästyi tulipalolta. He tulevat hiljaisina katsomaan, mitä on jäljellä heidän elämänsä tärkeiden hetkien yhdestä näyttämöstä, omasta kirkosta. Maikki Heiskanen kertoo käyneensä läpi kirkkoa esine esineeltä ja kirjoittaneensa muistikuviaan paperille. lokakuuta. He haluaisivat tekemistä ja toimintaa uuden kirkon hyväksi. Kaipaan esimerkiksi alttariliinan pitsireunusta. He ovat keskustelleet psykologin kanssa. – Vakuutuskorvaus tuskin riittää uuden kirkon rakentamiseen. Nyt on suremisen aika. Täytyy toivoa, että into kestää asian vaatiman hallinnollisen tien, johon kuuluu myös Kirkkohallituksen päätös asiasta. Hallintojohtaja Tommi Mäen mukaan asiaa on valmisteltu työryhmissä. Tosin kiihtelysvaaralaisten näkökulmasta kumpikin on kaukana. Moni kiihtelysvaaralainen on kuitenkin Angervoa malttamattomampi tai kenties nopeampi surija. Jotenkin ajattelin jutun käsittelevän menneitä tapahtumia. Mäen mukaan tilanne Kiihtelysvaarassa poikkeaa tilanteesta Ylivieskassa, jossa paloi suurehkon seurakunnan pääkirkko. Yhteisen kirkkoneuvoston päätöksen jälkeen asiassa on Mäen mukaan myös jotain konkreettisempaa kerrottavaa julkisuuteen. Monia muitakin tuki-ideoita on esitetty. – On selvää, että mahdollinen kirkon rakentaminen lähtee tämän hetken tilanteesta ja tarpeista, Tommi Mäki sanoo. Väistön tavoin moni muukin oli aamun valjetessa tietämätön yön tapahtumista. – En heti alkuun tajunnut, että puhe oli meidän kirkosta. Jouni Heiskasen tuuraaja oli aiemmin vahingossa tönäissyt ehtoollispikaria, ja viinipisaroita oli läikkynyt pitsille. Sieltä hän näyttää Lasinen kirkko -runon ja erityisesti sen säkeet: ”Se minkä kadotin, jäi kuitenkin; / jäi minuun kaikki, jota rakastin, / vain ajan lasi välissä sen on.” Lasista kirkkoa Kiihtelysvaaraan tuskin tulee, vaan puinen, mikäli se on paikallisista ihmisistä kiinni. Luvallisesti etsittynä sitä on raunioista löytynytkin, sulaneita hopeisia kynttiläjalkoja. KOTIMAA | 25.10.2018 15. Asia on Joensuun seurakuntayhtymän virallisen hallintoelimen eli yhteisen kirkkoneuvoston käsittelyssä 31. Kiinteistömestari Jouni Heiskasen takana on Kiihtelysvaaran palaneen kirkon alttaritaulu, jonka Heiskanen onnistui kantamaan turvaan seurakuntatalolle. Olen vastannut, etten tiedä, sillä ei ole kokemusta siitä, kuinka reagoin, kun kirkko palaa. Palopaikalle on asetettu kameroita, sillä kirkon raunioilla havaittiin asiattomia penkojia – ehkä he etsivät ”aarteita”, mahdollisesti arvometallia. Angervoa lohduttaa virren 338 alku: päivä vain ja hetki kerrallansa. Paikkakunnalla on myös ollut vihan ja koston tunteita. – Kiihtelysvaarassa on nyt intoa kirkon rakentamiseen. lokakuuta otettu valokuva on vasta toinen kerta, kun Angervo on palaneen kirkon rauniolla. Jokaisella on oma tapansa käydä asioita läpi. Ne Jouni Heiskanen kantoi turvaan. – Olen tyytyväinen, ettei minun tehtäväni ole kuulustella tai syyttää tekijää. Ainakin konsertteja järjestetään myöhemmin syksyllä. Nyt pitsi on pesty ja tahra lähtenyt pois. Angervon sanottua tämän käykin äkkiä ilmi, että pitsireunus ei ollut kirkossa palohetkellä. Eräs paikkakuntalainen sai tiedon Ruotsin kautta, kun hänelle tuli sieltä puhelu, jossa häneltä kysyttiin kirkon palosta. – Silloin satoi. Uusi kirkko odottaa päätöstä Kiihtelysvaaran palaneen kirkon tilalle halutaan uusi kirkko
historia KOTIMAA | 25.10.2018 16. Ennen 1700-luvun lopulla käyttöön tulleita ukkosenjohdattimia monet palot saivat alkunsa salaman iskusta. Erityisen haavoittuvia ovat vanhat puukirkot. | Kuva: Kalevi Dahl / Museoviraston kuvakokoelmat Aina on kirkkoja palanut Tuli on kautta aikojen uhannut kirkkorakennuksia. historia V uosisatojen aikana monet suomalaisista puuja kivikirkoista ovat kokeneet kovia tulipaloissa. Niiden lisäksi ainakin kolme muuta kirkkoa on yritetty polttaa. 1900-luvun alkupuolella taas paHailuodon vanha puukirkko ja kellotapuli paloivat 2.8.1968. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana viisi kirkkoa on palanut lähes maan tasalle tuhopolton seurauksena. Palo syttyi maastoon heitetystä tupakan tumpista. Paloturvallisuuden parantumisesta huolimatta etenkin tuhopolttoa vastaan on vaikea täysin varautua
Vuonna 1620 rakennettu kirkko oli Suomen vanhin käytössä ollut puukirkko ja poikkeuksellisen hieno kokonaisuus. Tiili sen sijaan kestää suurtakin kuumuutta ” Kivikirkkojen tiiliholvit ovat olleet erittäin tehokas palomuuri ja edesauttaneet kirkon sisätilojen suojaamisessa. Kiviholvin kattamassa tilassa, jossa on pienet ikkuna-aukot ja matalalla oleva oviaukko, ei ollut riittävästi happea pitämään yllä tulta. Mikäli seurakunta on vähävarainen, se voi vaikuttaa vanhan kirkon palosuojaukseen, yliarkkitehti Antti Pihkala Kirkkohallituksesta toteaa. – Sisältä alkaneita paloja sen sijaan on ollut yllättävän vähän, vaikka kirkoissa käytettiin avotulta kynttilöissä. Tapana oli lisäksi levittää olkia lattialle, minkä olisi voinut ajatella olleen kohtalokas yhdistelmä, Hiekkanen huomauttaa. Vuonna 2006 tehdyn Porvoon tuomiokirkon tuhopolton jälkeen yhä useampaan kirkkoon on asennettu savuilmaisimia sisätilojen lisäksi myös ulkopuolelle. Vuonna 2006 humalaisen päähänpiston seurauksena Porvoon keskiaikaisen kirkon palo sen sijaan sytytettiin ulkopuolelta katon alustasta. Keskiaikaa tutkineen professori Markus Hiekkasen tutkimusten mukaan Suomen säilyneistä keskiaikaisista kivikirkoista ainakin 32 on palanut jossakin historiansa vaiheessa, osa jopa useamman kerran. Porvoon palo olisi mahdollisesti voitu torjua, jos savuilmaisimet olisivat olleet käytössä myös räystäiden alla. Siten kivikirkkojen tiiliholvit ovat olleet erittäin tehokas palomuuri ja edesauttaneet kirkon sisätilojen suojaamisessa. Hyöty on vastaava myös tilanteissa, joissa palo on syttynyt ympäröivistä rakennuksista lentäneistä kipinöistä. Sen sijaan alhaalta käsin sytytysnesteellä valeltu satoja vuosia vanha tervasmänty palaa tulen edetessä ylöspäin kuin soihtu ja niin kauan kuin palavaa materiaalia riittää. 2016 Ylivieskan kirkko . Kirkoissa on paloilmaisimet, ja kuivaputkijärjestelmien määrää on lisätty. Eniten tuhoja on kokenut Turun tuomiokirkko, jonka varmojen palojen lukumäärä on peräti yhdeksän. Salaman isku on lähes poikkeuksetta osunut katon harjaan, josta tuli on edennyt alaspäin katon rakenteissa. Lukuisia tällaisia kirkkoja on säilynyt meidän päiviimme asti. Tuhopolton torjuminen on kuitenkin äärimmäisen vaikeaa, sillä se edellyttäisi myös jatkuvaa valvontaa. Ylivieskan vuonna 2016 maan tasalle poltetussa kirkossa taas oli automaattinen, savuun reagoiva paloilmoitin sekä kuivaputkijärjestelmä, josta palokunta voi syöttää vettä putkistoon. – Kaikkiaan kirkkopalot ovat vähentyneet, mikä johtuu ensisijaisesti erilaisten turvalaitteiden yleistymisestä. Lisäksi rakennusmateriaalina oli käytetty hirsiä sitä edeltäneestä, keskiaikaisesta puukirkosta. Vuonna 1941 taas palopommi läpäisi kirkon katon ja keskiaikaisen holvin, mutta tulipalolta säästyttiin. Eri puolilla maata on toiminut taitavia, talonpoikaisia kirkonrakentajia, jotka olivat arvostettuja ammattimiehiä jo omana aikanaan. Myös näissä on omat riskinsä. Rakennuksen päätyjen aukoista tuli sai happea, joten esimerkiksi salamaniskusta alkanut palo pääsi leviämään. Viimeisimpien tuhopolttojen tekijät ovat jääneet kiinni ja joutuneet vankeuden lisäksi kantamaan koko elämän kestävää valtavaa taloudellista taakkaa. Ullakon puutavara saattoi olla hyvin kuivaa, pihkaista mäntyä. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kirkkojen tuhoutuessa menetetään ylisukupolvisten muistojen paikan lisäksi aineellista historiaa, jota ei voida mitenkään korvata. Esimerkiksi jouluaamun jumalanpalvelukseen jokainen talo saapui oman kynttilän kanssa. Sittemmin kirkkojen tuhopoltoista on tullut ikään kuin keino ilmaista jonkinlaista pahaa oloa. ArjA-LeenA PAAvoLA viimeisimmät kirkkojen tuhopoltot . Porvoon kirkko oli kokenut kovia jo aiemmin: esimerkiksi vuonna 1706 se syttyi venäläisten miehitysjoukkojen huolimattoman tulenkäsittelyn vuoksi, todennäköisesti silloinkin oli kyseessä humalaisten törttöily. loja syttyi etenkin lämmityskamiinoiden savuhormeista. Näiden joukkoon kuului myös Joensuun Kiihtelysvaaran vuonna 1770 valmistunut ristikirkko, joka syyskuussa poltettiin maan tasalle ulkoseinään valellulla palonesteellä. Tulen käyttäytyminen kirkkorakennuksessa riippuu siitä, mistä se on saanut alkunsa. Suomessa puu on ollut yleisin materiaali kirkoissa. Holvit saattoivat jopa olla vanhojen rakennusmestareiden harkitusti hyödyntämä keino suojata rakennuksen arvokkaimmat osat salamaniskun aiheuttamalta tuholta. 2006 Kaivokselan kirkko . 2006 Porvoon tuomiokirkko . Uhkaavassa tilanteessa liekit nousivat korkealle, myös lähialueiden puutalot olivat yöllä vaarassa tuulen kuljettaessa kipinöitä satojen metrien päähän palopaikasta. Kirkon koko puinen sisustus, runkohuoneen puuholvi ja kaikki katot tuhoutuivat, mutta sakaristossa säilytetyt huonekalut ja muutamat puiset muistot säilyivät, tosin mustiksi nokeentuneina. Porvoon tuomiokirkko paloi maanantaina aamuyöllä 29.5.2006. Ensin syttyi kellotapuli, josta saaristotuuli puhalsi liekit kohti kirkkorakennusta. – Kivikirkkojen rakentamiseen käytettiin puuta kattorakenteissa sekä sisätiloissa permannossa ja alttarilaitteessa. Lisäksi kattopaanut olivat tervattuja, joten nekin paloivat voimalla, Hiekkanen selittää. Vesikatot ja niiden tukirakenteet tuhoutuivat, mutta palon pysähtyminen osoitti jälleen tiiliholvien tehon palomuureina. | Kuva: Eastpress / ItäUudenmaan pelastuslaitos kärsimättä lainkaan. Kirkossa oli Mikael Toppeliuksen seinämaalauksia ja keskiaikaisia teoksia. Vuonna 1968 lämpimän ja kuivan kesän lopulla syttynyt Hailuodon kirkon palo sai ilmeisesti alkunsa maastoon heitetystä tupakan tumpista. Sotien ja ryöstöretkien yhteydessä kirkkoja on sytytetty tarkoituksellisesti myös aiempina vuosisatoina. Murtojälkiään peitellyt tuhopolttaja sytytti vuonna 1997 Tyrvään keskiaikaisen kirkon sisältä käsin. Silloin sammutukseen on edes jonkinlainen mahdollisuus. Se tuhoutui nopeasti eivätkä ihmiset kyenneet tekemään muuta, kuin avuttomina seuraamaan sivusta kirkkonsa tuhoutumista. Esimerkiksi muutama vuosi sitten sprinklerin laukeaminen aiheutti Helsingin tuomiokirkossa mittavan vesivahingon, Pihkala huomauttaa. 1997 Tyrvään Pyhän Olavin kirkko . Erityisen suuri menetys oli Hailuodon kirkon tuhoutuminen 50 vuotta sitten. 2018 Kiihtelysvaaran kirkko KOTIMAA | 25.10.2018 17. Palokunta pääsi nopeasti paikalle, mutta palon rajuuden vuoksi vedensyöttöjärjestelmää ei kyetty käyttämään. – Palo levisi nopeasti kattorakenteissa. – Vanhoihin kirkkoihin on alettu asentaa automaattisia sammutusjärjestelmiä
Vaaleilla valitun sosialistipresidentti Salvador Allienden syökseminen vallasta ja hänen kannattajiensa pidättäminen, kiduttaminen ja tappaminen nostattivat laajan kansainvälisen solidaarisuuden aallon. Siitä on näkymä seinälle, jossa on sotilasvallan aikana kadonneiden ja kuolleiden chileläisten kuvia. Kyse on opettajien mielenosoituksesta. kulttuuri | näyttely | Chilen pääkaupungissa Santiagossa on museo, jossa kerrotaan lähihistorian muistamisesta ja ihmisoikeuksista. Normalisoituminen alkoi vasta 1990-luvulla. Kuoleman listat. Museossa on myös vaihtuvia näyttelyjä, jotka liittyvät ihmisoikeusrikkomuksiin eri puolilla maailmaa. Aihe vaatii pysähtymään ja paneutumaan. Olli Seppälä Museon sydämen muodostaa lasinen kynttilöitä muistuttavilla valoilla valaistu kuutio. Museosta ulos tullessaan tuntee kiitollisuutta nykytilanteesta, olkoonkin, että Chile on vieläkin vahvasti jakautunut yhteiskunta, vaikka maan talous on Etelä-Amerikan kärkeä. Muistaminen on kaiken lähtökohta. Se sijaitsee aivan ison puiston, Parque Quinta Normalin vieressä. Monet chileläiset lähtivät maanpakoon, ja heistä parisataa tuli vuosina 1973 ja 1974 Suomeen poliittisina pakolaisina. Meikäläisen Chile-solidaarisuustoiminnan laajuudesta kertoo kaksi valokuvaa vuodelta 1974. Vuonna 2010 Chilen pääkaupungissa Santiagossa avattiin museo, joka on omistettu Augusto Pinochetin sotilasvallan uhreille ja laajemminkin kaikkien ihmisoikeuksien rikkomusten uhreille. El pueblo unido, jamás será vencido! Yhtenäistä kansaa ei voita mikään! Rytmikäs ja tarttuva Chilen uuden laululiikkeen tunnetuin iskulause on tuttu monista eri yhteyksistä myöhempinäkin vuosikymmeninä. Espanjaksi museo on nimeltään Museo de la Memoria y los Museo kertoo kansakunnan traumasta Derechos Humanos – suomeksi ”Muistamisen ja ihmisoikeuksien museo”. Suomalaista museovierasta ilahduttaa löytää ainakin kolme viittausta Suomeen. Kuvat, nimet ja elämäntarinat ovat olennainen osa museon tarkoitusta. Museo de la Memoria on vaativa vierailupaikka. Museo on vierailemisen arvoinen ja ilmainen. Siinä kerrotaan sotilasjuntan surmaaman laulaja Viktor Jaran muistofestivaalista Helsingissä. Kuutiossa on kynttilöitä muistuttavia valoja, ja siitä on näkymä seinälle, jossa on sotilasvallan aikana kadonneiden ja kuolleiden chileläisten kuvia. Heikki Hiilamo on kirjoittanut kirjan samoista tapahtumista. Kansainvälistä kulttuurisolidaarisuutta esittelevältä seinältä löytyy juliste vuodelta 1978. Chilen pakolaiset olivat ensimmäinen meille saapunut suuri pakolaisten ryhmä ja heidän kokemuksiaan ja sopeutumistaan seurattiin tarkasti medioissa. Lapsella on käsissään Chilen lippu ja Koulutyöntekijä-lehti. Kannattaa ottaa opasluuri ja kuunnella rauhassa eri kohteissa. Isommassa kuvassa on nainen ja lapsi Helsingin tuomiokirkon portailla. KOTIMAA | 25.10.2018 18. T uskin on montakaan kuusikymppistä tai sitä vanhempaa suomalaista, jolla ei olisi muistoja Chilen sotilasvallankaappauksesta vuonna 1973. Sotilasvallan aika Chilessä kesti kaikkiaan 17 vuotta, ja se on jättänyt lähtemättömän jäljen chileläiseen yhteiskuntaan. Suomalaisten salainen apu Chilen vainotuille ilmestyi 2010. Museon sydämen muodostaa lasinen kuutio, joka sijaitsee pääsalin yläpuolella. He auttoivat salaa noin 2000 chileläistä pakoon maansa rajojen ulkopuolelle. Sitä ei voi juosta läpi. Kuutiossa on myös tietokone, josta voi nimellä hakea kuvien henkilöitä ja lukea heidän tarinansa. Tapaus oli iso uutinen ja sen seurauksista raportoitiin laajasti. | Kuva: Olli Seppälä Tv-sarja sankareista Keväällä 2019 Ylen kanavalla nähtävä suomalais-chileläinen kuusiosainen tv-sarja Invisible Heroes (Näkymättömät sankarit) kertoo suomalaisten diplomaattien Tapani Brotheruksen ja ilkka Jaamalan työstä Chilen sotilasvallankaappauksen jälkeen 1973
Elämä kiertyi muutenkin pikemminkin tehtaan kuin kirkon ympärille.” Tarina kerrotaan kolmen sisaruksen näkökulmasta, joista jokainen on tavallaan syrjässä ja ulkopuolinen. klo 11.05 Kuolleista nouseminen. klo 11.30-17.25 Yle Areena, la 27.10. lokakuuta 2018 | hinta: 3,70 € 20 43 18 Kirkosta jäi kasa tuhkaa Kiinteistömestari Jouni Heiskanen oli palon sankari 12 Tällaisia ovat Espoon piispaehdokkaat Urpo Karjalainen: Kirkko ei saa olla hyvien piiri Anna palautetta, kerro mikä on mielestäsi HYVÄ JUTTU Voita kirjapalkinto! Kerro mikä tässä Kotimaan numerossa on mielestäsi hyvä juttu. Tommi Kinnunen: Pintti. klo 18.30 Taivaallista menoa: Tyyni suru. Kylän henkistä maisemaa värittää työväenaate. Homo religiosus – Olavi Seppänen, Yle Puhe, tiistaisin klo 13.02. Kirjapalkinnon voitti Liisa Ikonen Hangosta. Karua todellisuutta ennen kunnallista päivähoitoa. Lopulta mies kuitenkin kuoli. klo 13.4016.00 Yle Teema TV1 La 27.10. klo 13.30-17.25 Yle Teema, la 27.10. Jussi sai lapsena diagnoosin ”kaatumatauti yhdistettynä mielen heikkouteen”. Hän jututtaa puututkijoita ja vakuuttuu puiden välttämättömyydestä koko maailman hyvinvoinnille. Kinnunen kuvaa hienosti naisten mielenliikkeitä ja kohtaloita. Tommi Kinnusen romaanin tapahtumat sijoittuvat kolmeen päivään vuosina 1949 ja 1951. Homo religiosus (suom. | viikon kirja | | viikon tv-vinkit | 8 Ka nn en ku va : O lli Se pp äl ä 11 3. TV1 Ma 29.10. Jussi on päähenkilönä toisenlainen, hän ei tahdo satuttaa ketään. Häkkinen paneutui ohjelmissaan usein erilaisiin uskonnollisiin ilmiöihin ja alakulttuureihin. Miljöönä on eteläsuomalainen lasitehdas, jonka ympärille on muodostunut tiivis kyläyhteisö. Helmille ”ei jää ihmisten puheissa tilaa”. Hänelle löytyy kuitenkin lasiverstaalta hommia. Miten siinä tilanteessa käy uskon. Miehet jäävät sivuosiin, usein sodan rikkomien, väkivaltaisten ja kelvottomien isien rooliin. Helmi joutuu sitomaan pienen tyttärensä Saaran narulla kiinni pöydänjalkaan sillä aikaa, kun käy töissä. Kinnunen on perehtynyt tarkkaan tehtaan toimintaan ja lasinpuhallukseen. Seppäsen ohjelma kuullaan samalla paikalla, jolla oli tarkoitus kuulla elokuussa tapaturmaisesti kuolleen toimittaja Perttu Häkkisen nimeä kantavan radiosarjan uusia jaksoja. Vanha tehtaanpatruunoiden aika on väistymässä. Molemmat siskokset ovat joutuneet nuorena isänsä lähentelyiden kohteeksi. klo 19.00 Judi Dench ja puiden neljä vuodenaikaa. klo 11.30-17.25 Yle Areena, pe 26.10. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. Romaanille nimensä antava ”pintti” on rikkinäistä lasia, jota kärrätään maastoon. klo 15.05 Pisara. Kotimaan numeron 41 hyväksi jutuksi äänestettiin Marzi Nymanista kertova juttu Utelias musiikin multitalentti. Lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, otsikkokenttään viesti Hyvä juttu + lehden numero (löytyy kannesta). uskonnollinen ihminen) on uskontotieteellinen käsite, jolla viitataan uskonnollisuuteen ihmisille luontaisena ominaisuutena. Kun Evan mies sairastui, Eva ja hänen ystävänsä rukoilivat tämän paranemisen puolesta. Lokakuun lopulla Yle Puheen tiistain iltapäivissä aloittava Homo religiosus on helsinkiläisen teologian opiskelijan Olavi Seppäsen viikoittainen radioesseesarja, jossa hän tutkii yhdessä vieraidensa kanssa uskonnon, myyttien ja jumalien merkitystä. Yhtä ja toista, kuten teknologialla ja taikakonsteillakin. Maa-ainekseksi kelvoton pintti on vahva kuva tehdasyhteisön haavoittavista puolista. Kirjamessut Ylen kanavilla pe 26.10. Entä mitä yhteistä on James Bondilla ja Jeesuksella. Painajaisissa hän näkee lasinsirujen repimiä hiiriä. Homo religiosus olavi Seppänen | Kuva: Jukka Lintinen / Yle Kuvapalvelu KOTIMAA | 25.10.2018 19. ”Pitäjän ainoa kirkko sijaitsi eri kylässä, eikä kirkkoherra kovin usein uskaltautunut vasemmistolaisten työläisten luo. Lasse Spang Olsen tapaa ihmisiä, jotka ovat käyneet kuoleman porteilla. Voit myös perustella valintasi lyhyesti. Suomi on hitaasti toipumassa sodasta, mutta sieltä palanneet miehet eivät välttämättä koskaan tule ehjiksi. Ohjelmat voi kuunnella myös Yle Areenasta. Jussilla on erilainen havaintokyky kuin muilla, hän huomaa luonnon yksityiskohtien, muotojen ja värien kauneuden. 291 sivua. Mutta kyläyhteisö ja perhe ovat terävistä kulmistaan huolimatta myös täynnä välittämistä ja huolenpitoa. vu os ik er ta 00 43 59 5– 18 –4 4 25. | radiosarja | Oletko koskaan ajatellut, mikä yhdistää rahaa ja pyhiä kirjoja. Lyhyen onnen ajan hän elää rakastettuna, mutta sen jälkeen masentuu. Legendaarinen Dame Judi Dench elää puiden neljä vuodenaikaa alkaen talvesta ja päättyen syksyyn. Räväkkä Raili raivaa oman tiensä. TV1 T 30.10. Tuija Tiihonen Yle Teema ja Yle areena seuraavat Helsingin kirjamessujen tapahtumia kahden päivän ajan. WSOY 2018. Tanssija, koreografi Tiina Lindfors. Vastausaikaa on seitsemän päivää lehden ilmestymisestä. Hänellä on menneisyys, josta kyläläiset huutelevat, mutta eivät tiedä syvimpiä salaisuuksia. Huomioithan, että osoitetietojasi voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin. Ohjelmassa paneudutaan uskonnontutkimuksen näkökulmasta erilaisiin arjen ilmiöihin aina talouselämästä elokuviin. Teema & Fem Ma 29.10. Voit myös lähettää viestisi postikortilla osoitteeseen PL 279, 00181 Helsinki
Münchenin olympialaisissa 5.9.1972 tapahtunut terrori-isku on syöpynyt Karjalaisen mieleen lähtemättömästi. Vilkkaan pojan harrastuksiin kuuluivat lisäksi yleisurheilu, hiihto, heinätyöt, perhosten keräily, kalastus ja urheilutulosten seuraaminen. Karjalainen kirjoitti vihkoon surmattujen urheilijoiden nimet ja teki selvityksen siitä, mikä on Palestiinan vapautusjärjestö PLO. haastattelu – Minulla on erikoinen muisti. Hän ajelee ympäri laajaa aluettaan pitämässä seuroja ja saarnaamassa Herättäjän kirkkopyhissä. Iso särö lapsuuden onneen tuli, kun terve isä kuoli yhtäkkisesti vuonna 1976 Urpon ollessa 14-vuotias. Karjalaisen perheen tuvassa ja pienessä kamarissa asuivat viisi lasta, äiti ja isä. Viime kuukaudet Urpo Karjalainen on asunut vanhalla kotitilallaan taas vakituisemmin, koska hoitaa Herättäjä-Yhdistyksen Pohjois-Suomen aluesihteerin pestiä. – Odotin Suomelle kaksoisvoittoa 5000 metrin juoksumatkalta. Vuodelta 1532 löytyy maininta Olli ja Erik Karjalaisesta, jotka ovat rakentaneet asumuksensa tänne Oulujärven perukoille. Keskiössä evankeliumin ohut kärki Kirkko ei saa olla hyvien ihmisten piiri. Avaimet voivat kyllä olla hukassa, mutta luvut eivät koskaan. Viihdyin puissa myös itsekseni. Karjalainen kuvaa varhaislapsuuttaan onnelliseksi. Koululaisena Urpo Karjalainen ahmi koulun kirjaston romaaneja ja eläinkirjoja ja innostui politiikasta. Kilpailu siirtyi kuitenkin päivällä terrori-iskun vuoksi, ja Juha Väätäinen sai noidannuolen. Hän oli kisassa viimeinen ajalla 13.53,8. – Simo-serkun kanssa leikimme Batmania ja Robinia sekä Tarzania. Lähimetsät olivat täynnä liaaneja. Tämä on Paavo Ruotsalaisen perintö, sanoo matkasaarnaaja Urpo Karjalainen. Karjalaisen lapsuudessa kaikki olivat kirkkokristittyjä. Tex Willer oli lisäksi kova innoittaja. Eivät ehkä erityisen hurskaita, mutta radiosta kuunneltiin aamuja iltahartaudet ja jumalanpalvelukset. Tuvassa oli aina elämää. Kaikenlaiset luvut ovat aina tarttuneet Karjalaisen päähän helposti. Viereisessä talossa seurana oli liuta serkkuja. Eero Karjalainen oli selvinnyt henTeksTi ja kuvaT | emilia karhu » KOTIMAA | 25.10.2018 20. Isä Eero Aukusti oli leikkisä ja äiti Rauha ystävällisyyden perikuva. Palestiinalaiset terroristit ottivat yksitoista israelilaista olympiaedustajaa panttivangeiksi ja surmasivat heistä kymmenen. Urpo oli perheen kuopus ja rakasti sarjakuvia ja urheilua. Kirjoitin mielessäni uusia Tarzan-kirjoja. Koulun lehteen hän kirjoitti pitkiä juttuja paikallisista tiehankkeista. Sen pitäisi auttaa pientä ihmistä kysymään, voisiko Kristus olla myös minun ystäväni. S e on kyllä tyylipuhdas vahinko, että minusta tuli pappi, sanoo Herättäjä-Yhdistyksen pitkäaikainen aluesihteeri Urpo Karjalainen ja laittaa teevettä lämpiämään hellalle. Hetkeäkään empimättä hän luettelee nytkin päivämääriä, vuosilukuja, keskilämpötiloja – ja niitä urheilutuloksia. Istumme hänen lapsuudenkodissaan Vaalan Väätäjänniemessä, jossa Karjalaisen sukua asui jo ennen Kustaa Vaasan Kainuussa suorittamia asutustoimia
Urpo Karjalainen on palannut osittain asumaan synnyinkotiinsa ja esi-isiensä maille Vaalan Väätäjänniemeen, koska toimii tällä hetkellä Herättäjä-Yhdistyksen Pohjois-Suomen aluesihteerinä. » KOTIMAA | 25.10.2018 21
Urpo Karjalaisen mukaan sekä ihmisten arvot että koko elämä ovat väistämättä sidoksissa luonnon kiertokulkuun. – Olen riittävän lapsenmielinen ja hullu. Seuraavana syksynä astuin Herättäjän palvelukseen. – Pyhäinpäivänä 1985 minut sitten vihittiin papiksi. – Jumalan rakkaus on jotakin niin majesteettista, että siihen ei voi sotkea ihmisten välistä paremmin tietämistä tai moraalisia kysymyksiä. Ihminen ei voi elää, jos vihreät kasvit eivät yhteyttäessään tuota meille happea ja kasvaessaan välttämätöntä ravintoa. Knuuttilan huumori ja urheilujutut jäivät Karjalaisen mieleen, vaikka hänen luentojaan oli toisinaan vaikea ymmärtää. Kukaan ei voi vierestä moittia toisen uskoa. Hän viittaa Paavalin tekstiin, jossa sanotaan, että mikään ei voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta. Tätä ajatusta Karjalainen kutsuu kohtalon direktiiviksi. Minun on ollut aina helppo tulla toimeen ihmisten kanssa ja saada kontaktia myös nuoriin. Laitoin sairaalan tyynyradiosta kuulumaan lauantain päiväseurat. Työssään Karjalainen on kuitenkin viihtynyt, jo reilusti yli 30 vuotta. – Olin täysin varma, että hän puhuu minulle. Se sai olla olemassa vain, jos se olisi kiltisti sellainen kuin kirkollinen eliitti halusi sen olevan. – Tajusin 16–17 -vuotiaana, että uskonratkaisu on teoreettinen mahdottomuus. Menossa olivat Ylistaron Herättäjäjuhlat, mutta Karjalainen makasi sairaalassa kuoleman kielissä. Tapani Ruokanen sanoi puheessaan: ”Sinä, joka makaat kuolinvuoteellasi ja tiedät, ettet parane ja se tuntuu katkeralta”. Pariskunta alkoi seurustella vuonna 1988 ja meni naimisiin heinäkuussa 1989. Hän halusi tietää, rakastanko minä Kristusta. – Pian haavekuvani kuitenkin särkyivät. Kaikki oli ohi nopeasti, vaikka juoksin naapuriin soittamaan apua, Karjalainen muistelee. – Evankeliumi on annettu meille siksi, että saisimme taltutettua oman mielemme paholaiset. Kesätöissä hän oli ollut Kaleva-lehden urheilutoimituksessa, ja toimittajan ura siinteli mielessä yhtenä vaihtoehtona. – Siihen eivät liity ilmastonmuutos ja ympäristöahdistus tai se, kuka saa mennä naimisiin kenenkin kanssa. Mennessään piispa Matti Sihvosen puheille Kirkkohallitukseen Karjalaisella ei ollut tietoa tyylivaatimuksista. – Olin ihan älyttömän kipeä ja hikosin kolmesenttistä karpaloa. Vuosi isän kuoleman jälkeen Urpo Karjalainen meni rippileirille ja jäi mukaan seurakuntanuoriin. Karjalaiset kokivat kaksospoikiensa Antin ja Juhanin syntymän elokuussa 1996 suurena siunauksena ja lahjana. Tajusin, miten suuri on sanojen voima. Samalla en voinut hyväksyä sitä, koska olin valtavan elämänhaluinen. Hän halusi tietää, rakastanko minä Kristusta. Vaikka nuori seurakunta oli iloinen ja avoin, joku siinä vaivasi Karjalaisen mieltä. Vuonna 2004 Karjalaisen paksusuolen umpipussit puhkesivat ja hän joutui valtavan yleismyrkytyksen kouriin. Niissä puhutaan siitä, kuinka omat ratkaisut, ankara itsekuri tai oman sielun ja ruumiin piinaaminen eivät nosta ketään muita pyhemmäksi eivätkä tee ihmisestä Herran ystävää. Niistä nuorista, joille hän on matkojaan ja seminaarejaan järjestänyt, on moni jäänyt vaikuttajiksi kirkolliselle kentälle. haastattelu ” Opin kyllä arvostamaan Matti Sihvosta myöhemmin, mutta yhteen hänen kysymykseensä en oikein osannut vastata. Sanottiin suoraan, että oikeat papit ovat kirkon palveluksessa. – Isää luultiin juopuneeksi ja hänet tuotiin kotiin. – Olen sanonut, että minun uskontoni on Herättäjä-Yhdistys ry. Tästä ei saa päätellä, että Urpo Karjalainen vähättelisi ympäristöongelmia tai vastustaisi samaa sukupuolta olevien oikeutta parisuhteeseen. Opiskeluaikoina tutuksi tulleet körttikaverit ja muutamat silloiset Herättäjä-Yhdistyksen työntekijät kuten Arto Peltola ja Vilho Vähäsarja kuitenkin houkuttelivat Karjalaista hakemaan nuorisosihteerin paikkaa Herättäjä-Yhdistyksestä. Karjalaista kiinnostivat biologia ja historia, mutta hän päätyi kuitenkin suoraan lukiosta Helsingin yliopiston teologiseen tiedekuntaan syksyllä 1981. – Jos sydämessäsi on joku muu kuin kaikkivaltias taivaan ja maan Luoja, joka antaa elämän edellytykset, silloin täytyy sydämelle sanoa, että vaihda! Karjalainen palaa yhä uudelleen uudistettujen Siionin virsien virteen 96, johon Jouko Ikola on muotoillut häntä koskettavia uusia säkeistöjä. Karjalainen valmistui teologian maisteriksi pikavauhtia, kolmessa ja puolessa vuodessa. Seurakuntavierailujen myötä mukaan tuli myös kansanlähetysläinen juonne, jossa korostettiin uskonratkaisun tärkeyttä ja tiukkaa seksuaalimoraalia. Pitkätukkaista nahkatakkipoikaa oli vastassa jäykkä violettipaitainen mies juhlavassa salissa. – Opin kyllä arvostamaan Sihvosta myöhemmin, mutta yhteen hänen kysymykseensä en oikein osannut vastata. Juuri tuon halusinkin kuulla. Mutta vain yhdeksän kuukautta myöhemmin Karjalainen joutui jälleen marssimaan saman piispan puheille. Sihvonen arveli, että Karjalaisesta ei ole papiksi, koska jotkut peruskysymykset olivat hänelle liian avoimia ja selkeä henkilökohtainen sisäinen kutsu puuttui. Kun Jaakko Elenius aloitti Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtajana 1983, Urpo Karjalaiselle tuli tunne, että körttiläisyys on merkittävä ja radikaalikin kirkollinen liike. Mikään muukaan teologian opinnoissa ei järkyttänyt Karjalaisen maailmankuvaa. Avoimeksi tuli nimittäin Herättäjä-Yhdistyksen Itä-Suomen johtavan työntekijän paikka, johon yhdistyksen päätoimikunta oli hänet valinnut. Politiikka erottaa, mutta yksinäinen kokemus syntisyydestä ja armahduksesta voisivat yhdistää kristikuntaa. Jotain väriähän ihmisen täytyy tunnustaa. Kun jotkut opiskelijatoverit kokivat uskon lähtevän eksegetiikan opintojen myötä, Urpo koki päinvastoin. Karjalaista puhuttelee Lutherin ensimmäisen käskyn selityksessä ajatus siitä, että ihminen synnyttää sydämessään Jumalan ja epäjumalan. Lankeemukset, masennus, uupumus, ihmisen harharetket ja synnin särkemä arki eivät voi estää sitä ihmettä, että Jumala kuitenkin nostaa syvyydestä. Ei kuolema eikä elämä. KOTIMAA | 25.10.2018 22. gissä sodasta ja Kemijoen suuresta tukkilaisonnettomuudesta, mutta mysteeriksi jääneestä kirkonkylällä sattuneesta päälleajosta hän ei selvinnyt. – Opiskelijajoukko kohisi, mutta minä tykkäsin. Erityisen rakasta hänelle on ollut nuorisotyö ja rippikoulujen ohjaaminen. – Muotoilin sen, kun Helsingin Sanomat kirjoitti pääkirjoituksessaan vuonna 1994, että körttiläinen ahdistus on suomalaisena elämänmuotona aikansa elänyt ja että tarvitaan muka uusi kaupunkilainen orientaatio elämään ja uudet arvot. Selin) Kuopiossa lokakuussa 1985. Herättäjä-Yhdistys oli Karjalaisen mukaan kuin varjo kokonaiskirkon niskassa. Urpo Karjalaiselle kristinuskossa on keskeistä evankeliumin ohut kärki, jota mikään ei saisi vesittää. Urpo Karjalainen tapasi vaimonsa Päivin (os. Yhdistyksen ihmiset olivat kyllä ystävällisiä, mutta kirkollinen ylenkatse oli tuolloin vahvaa. Näin miten pienet olivat piirit. Fundamentaaliteologian perusteiden luennolla Eero Huovinen sanoi, että Lutherin mukaan mahdollisuutta vapaaseen tahdonratkaisuun ei ole. Eikä tuo perimmäinen kokemus omasta syntisyydestä ole poliittinen asia. – Nyt molemmat pojat opiskelevat Lappeenrannassa. Erityisen virkistävä hahmo opettajakunnassa oli Karjalaisen mukaan Simo Knuuttila. Nämä asiat eivät vain hänen mielestään ole kristinuskon ytimessä. Välillä mietin, mihin ihmeeseen nämä 22 vuotta ovat kadonneet. Oikeasti joku oli ajanut hänen päälleen. Pelastuskysymys alkoi mietityttää minua kovasti. Päinvastoin. Evankeliumi, Jumalan ehdoton ja totaalinen armo ja rakkaus, on Karjalaisen mukaan ainoa toimiva vastaus ihmisen henkilökohtaiseen eksistentiaaliseen syntiviheliäisyyden kokemukseen
Ei pidä häpeillä tai asettua puolustuskannalle. Tuo matka oli minulle käänteentekevä. Herätysliikkeeltä ei Karjalaisen mukaan kaivata yhteiskuntamoraalisia kannanottoja. Sitä kohdellaan julkisuudessa huomattavasti ankarammin säännöin kuin palestiinalaisia tai arabimuslimimaita. Urpo Karjalainen ei ole koskaan ymmärtänyt ihmisiä, jotka ajattelevat, että sairauksilla on joku tarkoitus. Ne vain tulevat ja menevät. Mielestäni kristinusko on koko elinkaarensa ajan toiminut niin, että juutalaiset ovat alakynnessä, enkä hyväksy tätä. KOTIMAA | 25.10.2018 23. Hän on järjestänyt matkoja Israeliin vuodesta 1995. Kuka. Niiden aihepiirit sivuavat raamattuteologiaa ja juutalaisten ja kristittyjen vaikeita välejä sekä herännäishistoriaa. Urpo Karjalainen, 56 Ammatti: pappi ja Herättäjä-Yhdistyksen aluesihteeri Perhe: Vaimo Päivi Karjalainen ja aikuiset kaksospojat Harrastukset: Kalastus, perhoset ja vanhat juutalaiset tekstit. Sotilasteknologian kehittäminenkin hyödyttää ihmiskuntaa myös siviili-innovaatioin. Joidenkin mukaan olisi edelleen parempi, jos he pysyisivät vain historian marginaalissa. – Mutta olen Israel-myönteinen. Nyt hänellä on vireillä uusi kirja, jossa hän pohtii, mistä kristittyjen täytyy kulttuurisessa kilvoittelussaan pitää kiinni ja mikä saa mennä. Se muistuttaa häntä Siionin virren 96 sanomasta: masennus, uupumus, ihmisen harharetket ja synnin särkemä arki eivät voi estää sitä ihmettä, että Jumala kuitenkin nostaa syvyydestä. – Tajusin, miten pienet ovat kaikki etäisyydet pyhällä maalla. Samalla Karjalainen painottaa, että kertoo kyllä matkoillaan historiasta aina myös palestiinalaishallinnon ja laajemman ottomaani-brittihallinnon kauden näkökulmista. Hän oli itse Israelissa pyhäinpäivänä 1995, kun Israelin pääministeri Jitzhak Rabin murhattiin. Jo lukiopoikana Karjalainen teki esitelmän Israelin valtion historiasta ja sen käymistä sodista. Tämä on lyhykäisyydessään Ukko-Paavon perintö. ”Kuulun perhostutkijain seuraan. Sen kansalaiset tuottavat muun muassa läpimurtoja monissa lääketieteen kysymyksissä. Karjalaisen mukaan Israelin valtion olemassaolo on koko maailman etu. Kirkko tai herätysliikkeet eivät saa olla hyvien ihmisten piirejä, vaan niiden pitäisi auttaa pientä ihmistä kysymään, voisiko Kristus olla myös minun ystäväni. Häntä kiinnostavat Israelin valtion vastaiset kampanjat, joissa on mukana paljon kansalaisjärjestöjä. Perhosten täydellinen muodonmuutos on kiehtova. Tarkoituksena on peilata kysymystä Paavalin opetuksiin pakanakristittyjen ja juutalaiskristittyjen tapakiistoista. – Elämä rusikoi jossakin kohtaa jokaista ja laittaa pienelle paikalle. – Istuin terassilla Tiberiaksessa, kun tieto tuli. Oulujärven aava on Urpo Karjalaisen sielunmaisema. Ihminen ei ole niin tärkeä, että Jumala häntä niillä puhuttelisi. Olennaista on keskittyä hengelliseen ytimeen, jossa ihminen kokee syntisyyttä ja Kristus on syntisten ystävä. Veisata pitää. Kun ilmasto on lämmennyt, pohjoiseenkin on tullut uusia perhoslajeja.” ” Jumalan rakkaus on niin majesteettisesta, että siihen ei voi sotkea ihmisten välistä paremmin tietämistä tai moraalisia kysymyksiä. Körttiläisyyden tulevaisuutta miettiessään Urpo Karjalainen kannustaa liikettä olemaan reilusti ja rohkeasti oman näköisensä. Urpo Karjalainen on kirjoittanut kaikkiaan kahdeksan kirjaa. Ymmärsin pikku hiljaa, että Israelin valtio elää kohtuuttoman kaksoisstandardin alla. Karjalainen suhtautuu intohimoisesti juutalaisuuteen, vanhoihin juutalaisiin kirjoituksiin ja nykyiseen Israelin valtioon. Tajusin, että Israel voi hävitä vain yhden sodan ja sen jälkeen sitä ei ole enää olemassa
Opetuksen linja on sama kuin Tosi rakkaus odottaa -kirjassa 20 vuotta sitten. Mukana oli suuri joukko kristillisiä järjestöjä ja kirkkoja, muiden muassa Sley, Kansanlähetys ja Raamattuopisto mutta myös Adventtikirkko, Baptistikirkko, Metodistikirkko ja Vapaakirkko. Kun ollaan tekemisissä näin vakavien ja kipeiden asioiden kanssa, kampanjointi ei siihen sovi. Lopulliseen muotoonsa sen hioivat järjestöjen työntekijät. Juha Heinonen on opasta valmistelleen työryhmän jäsenistä ainoa, joka oli mukana tekemässä myös Tosi rakkaus odottaa -opasta. Heinosen mukaan nuoret kaipasivat tuoretta näkökulmaa ajastaan jääneen Tosi rakkaus odottaa -oppaan tilalle. Vuonna 1997 julkaisussa Tosi rakkaus odottaa -oppaassa oli mukana kuponki, jolla saattoi lupautua odottamaan seksiä avioliittoon. – Seksuaalisuudesta puhuttaessa ollaan persoonan herkimpien ja hauraimpienkin osien äärellä. Kirja korvaa Tosi rakkaus odottaa -oppaan vuodelta 1997. Tekstin raakaversion tuotti joukko nuoria aikuisia. – Se kuponki oli mielestäni jo silloin hankala. Juha Heinosen Konservatiivit päivittivät seksioppaansa nuorille Kutsuvat sitä rakkaudeksi -oppaan tekijät halusivat, että nuoret saisivat tähän aikaan ”Raamatun ihmiskuvasta nousevaa selkeyttä”. Täytetty kuponki pyydettiin lähettämään Kansanlähetyksen toimistolle Ryttylään. Uusi opas sai alkunsa neljä vuotta sitten nuorten ja nuorten aikuisten aloitteesta. Enää ei tehdä kampanjaa, eikä varsinkaan räväkästi, Heinonen sanoo. Nuorille suunnatun oppaan kylkeen Lasse Heikkilän bändi julkaisi tunnuslaulun, jonka kertosäkeessä laulettiin ”ei kondomi suojaa sydäntä”. teologia | seksuaalietiikka | R äväkästi ja pilke silmäkulmassa, mutta tosissaan. Jälkikäteen kuponki kaduttaa Heinosta. Niin tehtiin Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) nuorisotyön johtajan Juha Heinosen mukaan parinkymmenen vuoden takaista Tosi rakkaus odottaa -kampanjaa. Viime kesänä pääpiirteissään sama joukko toimijoita julkaisi uuden nuorille suunnatun oppaan Kutsuvat sitä rakkaudeksi. |K uv a: Le v D olg ach ov / Sca nst ock ph oto KOTIMAA | 25.10.2018 24. Ajan kuluminen näkyy siinä, että Kutsutaan sitä rakkaudeksi -oppaassa puhutaan myös homoudesta. Hänen mukaansa uutta opasta jaetaan seurakuntien ja järjestöjen omissa tilaisuuksissa
Mukana on useita evankelis-luterilaisen kirkon järjestöjä. Sen mukaan voi saada uuden alun, vaikka olisikin ehtinyt saada seksikokemuksia, joista ei ole ylpeä. Samasta sukupuolesta kiinnostuneille sanotaan: älä syytä itseäsi, et ole ainoa, jota nämä kiusaukset koskevat. – Nämä ovat juuri näitä, että meneekö se raja housuissa, paidassa vai vyössä. KOTIMAA | 25.10.2018 25. Avioliittoa edeltäneet ”seksuaaliset ylilyönnit” voivat vaikuttaa avioliittoon negatiivisesti. Taustalla on huoli, jota voi ymmärtää. – En olisi silloin arvannut, kuinka paljon seksuaalinen ilmasto muuttuu myös kirkossa, hän sanoo. Vaikka itsetyydytystä ei suoraan tuomita, sitä kuvaillaan lukuisin negatiivisin sanakääntein ja todetaan, että moni uskova pyrkii siitä eroon kokonaan. Heinosen mukaan oppaan viesti on pääpiirteissään pysynyt ennallaan. Maailmassa tarvitaan pyhyyttä puolustavia ääniä, ja seksuaalisuus on yksi elämän osaalue, jossa äänten soisi kuuluvan. Sukupuoli: Ahtaat sukupuoliroolit tuomitaan, mutta miehille ja naisille tarjotaan silti rooleja. Juha Heinosen mielestä aikaa leimaa ”yleinen sekavuus”. Ajan kuluminen näkyy oppaiden sisällössä. itsetyydytys: Itsetyydytys voi vahvistaa riippumattomuuden ihannetta, saada ihmisen käpertymään oman halunsa ympärille ja ohjata pornon pariin. Parisuhteessa naisten kerrotaan kaipaavan suojelevaa ja uhrautuvaa rakkautta, miesten arvostavaa ja kunnioittavaa rakkautta. Kirjan tekijät olettavat, että lukija jakaa heidän maailmankuvansa. Nuoria kehotetaan miettimään ja rukoilemaan, millainen koskettelu kumppanin kanssa ei vaivaa omaatuntoa Jumalan tai seurustelukumppanin edessä. näin uusi opas ottaa kantaa ” Kirjassa on väitteitä, jotka esitetään tosina mutta joiden ainoa pohja on konservatiivinen raamatuntulkinta. Ei tarvitse, oli tekijöiden yhteinen näkemys. Vuonna 2011 Älä alistu -kampanja nostatti kohun ja kirkko arkkipiispaa myöten sanoutui siitä irti. | kolumni | lisäksi mukana olivat Tiina Karlsson Suomen Raamattuopistosta, Jari Rankinen Suomen teologisesta Instituutista, Mikael Elmolhoda Uskovaiset Nuoret ry:stä sekä Mika Falk, Toni Kokkonen ja Antti Koskenniemi Kansanlähetyksestä. Jos sinulla on syntymässä ollut miehen sukupuolielimet, sinut on luotu mieheksi. Parhaillaan kirkossa keskustellaan samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä. abortti: Ihmisen elämä alkaa hedelmöityksestä. Opasta leimaa näennäisen lempeä huolipuhe, joka on paikoin nykytiedon valossa väkivaltaista. . . Myös kuparikierukka tai jälkiehkäisypilleri voivat aiheuttaa jo hedelmöittyneen munasolun kuoleman. Halusimme tuoda Raamatun ihmiskuvasta nousevaa selkeyttä. Rippikoulussa puhutaan kyllä synnistä ja rikkinäisyydestä. Lempeää päältä, ankaraa sisältä Meri Toivanen Kirjoittaja ottaa kantaa ajankohtaisiin teologisiin aiheisiin. Oli se sitten kampanjointia tai ei, materiaalia levitetään tälläkin kertaa. Tekijät painottavat, että tällä kertaa asialla ei kampanjoida. . Ei tarvitse, oli tekijöiden yhteinen näkemys. Tuija PyhäranTa . Seksuaalija sukupuolivähemmistöt: Syntiinlankeemuksen takia tarve kokea oman sukupuolen rakkautta ei aina toimi Jumalan tahtomalla tavalla. Esimerkiksi seksuaalisuuden rajoista seurusteluaikana kehotetaan sopimaan yhdessä kumppanin kanssa sen sijaan, että ne kuvattaisiin kirjassa. Niille, jotka kokevat, että keho ei vastaa omaa sukupuolta, todetaan: Saat uskoa, että Jumala ei ole asettanut sinua väärään kehoon. Ongelmana on, että sisällössä lankeemus on ylikorostunut. Mies on ”perheen pää” ja nainen luotu synnyttämään uutta elämää. Aiemmista konservatiivien seksikampanjoista onkin tullut sanomista. Viesti lienee selvä. Puhumisen sävy on muuttunut hieman 20 vuoden takaisesta Tosi rakkaus odottaa -kirjasesta, mutta linja on sama. Tällaiset konkreettiset rajat eivät toimi. Moni asia oppaassa menee pieleen. Opas alkaa kristillistä ihmiskäsitystä kuvaavalla luvulla, joka jakautuu luomiseen, lankeemukseen ja lunastukseen. Seksi ja seurustelu: ”Sukupuoliyhteys” kuuluu avioliittoon. Kirjassa on väitteitä, jotka esitetään tosina mutta joiden ainoa pohja on konservatiivinen raamatuntulkinta: Miehellä on perheen päänä viime kädessä vastuu siitä, että perheen päätökset ovat oikeudenmukaisia ja viisaita. – Mihin kristitty nuori voi tukeutua tässä ajassa, jossa on niin paljon ilmassa monenmoista. Ne ovat herkkiä aiheita, joita on parempi käsitellä luomisen ja lunastuksen hengessä. Sen jälkeen Suomessa on hyväksytty laki rekisteröidystä parisuhteesta ja myöhemmin sukupuolineutraali avioliittolaki. Se, että jollakulla voisi olla myönteisiä seksuaalisia kokemuksia, ei vaikuta mahdolliselta. Sukupuoliyhteys kuuluu Raamatun mukaan vain avioliittoon. Lankeemuksen suoranainen tunkeminen nuorten iholle seksuaalisuuteen ja sukupuolisuuteen liittyvissä asioissa ei kuitenkaan ole tarpeen. Ainoa järkevä tapa on, että vastuu annetaan seurustelevalle parille, heidän kohtaamiselleen, yhteiselle asioiden jakamisille ja sopimiselle. Sielunhoito tai psykoterapia voi vähentää homoeroottisia tunteita. Kutsuvat sitä rakkaudeksi käsittelee monia sellaisia kysymyksiä, joista Tosi rakkaus odottaa aikanaan vaikeni. Lukijan mielipiteitä ohjaillaan voimakkaasti. . Myös käsitys sukupuolesta on murroksessa. Toisaalta oppaan tekijät eivät Heinosen mukaan ole halunneet olla ”sormi pystyssä”. ” Tosi rakkaus odottaa -opasta valmisteltaessa pohdittiin, pitäisikö oppaassa käsitellä homoseksuaalisuutta. – Kummassakin on ollut ajatuksena tuoda omassa ajassaan näkemystä seksuaalisuuteen Raamatun ihmiskäsityksestä käsin ja yksittäistä ihmistä kunnioittaen. Opas ei vastaa kirkon valtavirran opetusta. Jos kokemus omasta sukupuolesta ei vastaa kehoa, on tärkeää saada halutessaan apua, jotta tulisi sinuiksi ”oman sukupuolensa” kanssa. Juha Heinonen muistaa, kuinka Tosi rakkaus odottaa -opasta valmisteltaessa pohdittiin, pitäisikö oppaassa käsitellä homoseksuaalisuutta. S uomalaiset konservatiivikristityt ovat julkaisseet nuorten seksioppaan Kutsuvat sitä rakkaudeksi
Kun Kirsimarja oli lapsi, rauhasta ei ollut tietoakaan. . Alatalo on ohjannut kirjallisuusterapeuttisia kasvuryhmiä ensin Sydänliitossa ja sitten seurakunnissa Keravalla sekä Helsingin Pukinmäessä ja Malmilla. Terapeuttinen kirjoittaminen on samanlaista. Kirsimarja Alatalo selvisi raskaasta lapsuudestaan purkamalla kokemuksiaan päiväkirjaan. Kevyt lähtee ja arvokas jää vaskoolin pohjalle. Malmin kirkolla seurakunta tarjoaa osallistujille iltapalan. Kultaa voivat olla niin kipeät kuin onnelliset muistot. Havaintojen kirjoittaminen kristityn vaellus Pyyntö Me rukoilemme sinua Isä Taivaan ole keskellä siellä missä on yöllä nousevat aallot Kirsimarja Alatalo (Matt. 18:20) KOTIMAA | 25.10.2018 26. Kiusaamista jatkui lukioon saakka. Kirsimarja sai pelätä kodin lisäksi myös koulussa. Isä joi, ja toiset pelkäsivät. K irsimarja Alatalo juo kahvia keltaisesta muumimukista. Toisinaan kirjoitetaan kuvakorttien innoittamina tajunnanvirtaa. Tänään Kirsimarja Alatalo on äiti, isoäiti, äidinkielenopettaja ja kirjallisuusterapeutti. Usein hän asettelee pöydälle kortteihin kiinnitettyjä lyhyitä raamatuntekstejä. Kesäisin hän karkaa miehensä kanssa Lappiin, jossa heillä on oma kultavaltaus. Päiväkirjan pitämistä Alatalo on jatkanut myös ryhmänohjaajana. Elämän moninaisten ainesten joukosta huuhdellaan esille merkitykselliset hiput. JoRaamatun sanoittaminen runomittaan on avannut Kirsimarja Alatalolle uusia maailmoja, mutta se on vaatinut rohkeutta. Tekstejä ei arvioida tyylitaituruuden eikä oikeinkirjoituksen näkökulmasta, vaan ryhmä kuuntelee sanojen takaa löytyviä merkityksiä. On lauantaiaamu ja omakotitalo Saviolla vielä hiljainen. Joskus samaan tarinaan luodaan ensin onneton ja sitten onnellinen loppu. Ryhmä kokoontuu kolmen kuukauden ajan joka toinen viikko pari tuntia kerrallaan. Parasta on, jos kokoonpano pysyy samana ja osallistujat käyvät säännöllisesti. Kun se on nautittu ja kuulumiset kerrottu, Kirsimarja Alatalo antaa tehtäviä. Hän nauttii vapaapäivästä nukkumalla pitkään. Hän purki tunteensa päiväkirjaan ja kirjoitti kansien väliin myös unelman elämästä, jossa joku kokoaisi sirpaleet ja loisi niistä jotakin kaunista. Turvallisessa ryhmässä ohjaaja huolehtii, että jokainen saa tilaa ja luvan edetä omaan tahtiin. Tällaisessa ilmapiirissä mieleen voi nousta sellaista, mitä ei ole koskaan ennen uskaltanut muistaa. Kaikki, jotka haluavat, lukevat kirjoittamansa tekstin toisille ääneen ja siitä keskustellaan. Nykyisin hän ohjaa terapeuttisen kirjoittamisen ryhmää, jossa käytetään virikkeinä Raamatun tekstejä. | Kuva: Danielle Miettinen Kynän ja sanan voimalla kainen valitsee kortin, viipyilee tekstin kanssa ja kirjoittaa siitä. Hän on merkinnyt muistiin esimerkiksi ryhmän jäsenten toistensa teksteistä tekemiä huomioita, omia tuntemuksiaan ja osallistujissa tapahtuneita muutoksia. Neljästä lapsesta enää nuorin asuu kotona. Jalometallien vaskaaminen on kovaa työtä, mutta hiekan ja soran keskeltä löytyy aitoja kultahippuja
Nuori kapinallinen lähti Lahden Joutjärvelle nuorten pääsiäiskonferenssiin. KOTIMAA | 25.10.2018 27 Suomen suurin mallisto Sievi-kenkiä www.sievishop.fi Simonkatu 12, Helsinki | Kauppakeskus Itis, Helsinki Kauppakeskus Jumbo, Vantaa | Yliopistonkatu 24, Turku Ideapark, Lempäälä | Koskikeskus, Tampere | Chydenia, Kokkola Kantolantie 8, Sievi | Pakkahuoneenkatu 9, Oulu | Merihelmi, Kuivaniemi M I N T T U Koot: 35-43 Värit: hiekka, harmaa viininpun, musta, 175€ Ikuista riemua! J. Raamattua käsketään usein lukemaan kokonaisuutena. Lahdessa tulin sitten uskoon. Sana teki työtään lukijan motiiveista riippumatta. Kustantaja pyysi tekemään romaaniin korjauksia, mutta en suostunut. Annoin Kirsimarjalle nimeksi Saana. Voisi luulla, että Alatalon menneisyys olisi kaikella tuolla kirjoittamisella jo asettunut lepoon. Danielle Miettinen ” Raamattua lukiessaan Alatalo sanoittaa jakeita uudelleen japanilaisten tankaja indonesialaisten pantoum-runojen muotoon. Kaikki eivät siihen kuitenkaan kykene. KÄSITTELYKULUT. Yksi raamatunkohta jäi mieleen: ”Sillä hän antaa enkeleilleen sinusta käskyn varjella sinua kaikilla teilläsi.” . Kun voimat kasvavat, nälkäkin varmasti kasvaa. Hän kertoo ryhmänsä jäsenestä, joka oli aamulla niin ahdistunut, että hänen oli vaikea nousta vuoteesta. Vaikka Alatalo on kirjoittanut valtavasti, hän ei ole julkaissut yhtään teosta . Osa hänen pro gradu -tutkielmastaan on kokoelma näitä pieniä teoksia. Alatalo kirjoitti äidinkielenopettajan opintojaan varten gradun Raamatun käytöstä kirjallisuusterapiassa. Ja taas hän itki ja kirjoitti. on tehnyt minusta paremman havainnoijan. Hän halusi saada nuoriso-ohjaajan kiinni ristiriitaisuuksista. Olin jo vuoden penkonut Raamattua ja lukenut sen kannesta kanteen. Ja läksykin piti tehdä, mokoma tanka-runo! Ensimmäiselle riville viisi tavua, sitten seitsemän, viisi, seitsemän ja seitsemän. Nainen kömpi keittiönpöydän ääreen kynä kädessään, katsoi ulos ikkunasta ja etsi katseellaan jotakin, jossa olisi viisi tavua. Raamattua lukiessaan Alatalo alleviivaa ja märehtii itselleen tärkeitä kohtia edestakaisin. Saanan tarina saa vähitellen romaanin muodon. Etäännyttäminen auttoi tunteiden käsittelyssä, Alatalo kertoo. Mitä kirkon viisaat sanovat, jos pyhää kirjaa ryhdytään tuolla tavalla uudelleenkirjoittamaan! Alatalo soitti teologisiin tiedekuntiin Helsinkiin, Turkuun ja Joensuuhun ja rauhoitti professorin kertomalla, ettei kenelläkään ole mitään ideaa vastaan. Kirjoittaminen on tärkeää. KLO 19 PE 2.11. Professori oli aluksi kauhuissaan. . Kirjoitin runokirjan Sirpaleita ja romaanin Kesäopiston äkäpussi. Kirjoitin muistikirjaani kaikki löytämäni ongelmat. ainakaan vielä. Joidenkin alaa Suomessa kehittävien mielestä Raamattu ei ole sopiva teos kirjallisuusterapiaan, koska monilla on siitä liian vahvoja ja lukkiutuneita mielikuvia. Hän myös sanoittaa jakeita uudelleen japanilaisten tankaja indonesialaisten pantoum-runojen muotoon. Brahms: Ein deutsches Requiem Cantores Minores • Lohjan kaupunginorkesteri Helena Juntunen, sopraano • Tommi Hakala, baritoni Joht. Kaksi sydäninfarktia toivat perhehelvetin ja koulukiusaamisen kuitenkin uudelleen työpöydälle. . Vähän on nöyryyttä tullut lisää, entinen äkäpussi sanoo itselleen lempeästi nauraen. . Alatalon oman matkan Raamattuun aloitti vuonna 1978 mustakantinen muistikirja. Ryhdyin lukemaan Raamattua, koska halusin kumota sen. Jumala toi elämään turvaa, jonka varassa Alatalo uskalsi antaa lapsuuden muistojen ja säilöttyjen tunteiden nousta pintaan. Alatalo ei antanut epäilysten estää, vaan puski itsepäisesti eteenpäin. Alatalo on huomannut, että tarkkaan mittaan kirjoittaminen on hyödyllistä myös kirjallisuusterapiassa. Nuoriso-ohjaaja piti Keravan seurakunnassa raamattutunteja, ja Kirsimarja kuunteli tarkasti. Julkaiseminen ja julkisuus eivät ole minulle tärkeitä. Hannu Norjanen LOHJAN KIRKKO HELSINGIN TUOMIOKIRKKO KE 31.10. Tällä kertaa vihantunteet kohdistuivat aikuisiin, jotka näkivät lapsen hädän, mutta eivät puuttuneet siihen. PALVELUMAKSUN LIPUT 65, 50/40, 30/25, 15 € • SIS. KLO 19 LIPUT NETTICKET.FI JA TUNTIA ENNEN OVELTA LIPUT TICKETMASTER.FI JA TUNTIA ENNEN OVELTA LIPUT 15/20 € (OVELTA 25 €) • SIS. . Alatalo puolustaa väsyneen oikeutta viipyä lempikohtiensa parissa. Vaahteranlehti! Parin tunnin kirjoittamisen jälkeen ahdistus oli helpottanut sen verran, että nainen jaksoi pukea päälleen ja lähti ulos kävelylle
Hän oli Leena ja Erkki Vuornoksen seitsemänlapsisen perheen lapsista toiseksi vanhin, syntynyt Utsjoen pappilassa 18.10.1931. rovasti, motoristipastori, Gospel Rider Seikku Paunonen. Hinta: 298 €/ hlö. Ylivieskan ja Sievin seurakunnat hakevat yhteiseen virkaan 1.1.2019 alkaen TALOUSJOHTAJAA Hakemukset ansioluetteloineen (CV) on toimitettava 1.11.2018 klo 12 mennessä osoitteeseen Kirkkoherranvirasto, Terveystie 11, 84100 YLIVIESKA (kuoreen merkintä ”Talousjohtaja”) tai sähköpostilla hakemukset.ylivieska@evl.fi otsikolla ”Talousjohtaja”. Konsertin lisäksi päästään tutustumaan myös Viron historialliseen museoon, Kadriorgin palatsiin ja joulutoriin. 010 321 2800, helsinki@matka-agentit.fi Pekka Olavi Vuornos Pekka Vuornos kuoli 20.9.2018. Pekan julistus ja saarnat olivat Kristus-keskeisiä. Hän oli myös sangen vaatimaton ja otti toisten tarpeet huomioon. 044 711 8614. klo 10 Kaksikielinen messu kirkossa. Vuonna 1957 hän avioitui Raija Saksasen kanssa. Kotimaan Matkaklubin matkanjohtajana toimii Tarja Haapala. Pekka ja Raija saivat kuusi rakasta lastenlasta, joiden elämässä he olivat aktiivisesti mukana. Vuonna 1944 perhe muutti Lahteen. Lisätietoja antavat talousjohtaja Pentti Haikola p. Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Matkoilla, juhlat Hongkongissa. Heikki PelkOnen Pekka Vuornoksen vävy 28. Nuorena pappina Sotkamossa hän sai tehtäväkseen osallistua kristillisen Ashramin tilaisuuteen. Koko hakuilmoitus: www.ylivieskanseurakunta.fi Paikkoja avoinna | kuolleet | 80 VUOTTA täyttää 29.10. Myös rukous oli hänelle tärkeää. Teologian kandidaatiksi hän valmistui vuonna 1959, ja hänet vihittiin samana vuonna papiksi Tampereella. Hän saattoi istua niin lestadiolaisten kuin kansanlähetyksen seuroissa. Rakkaus Raijaan näkyi läpi koko Pekan elämän. 1.12.2018 Aitoa, elämänhaluista ja iloista wieniläistä musiikkikulttuuria Wienerorkesterin Johann Strauss –konsertti lunastaa lupauksensa! Miellyttävä keveys ja nopeatempoiset kappaleet ovat oiva esimerkki itävaltalaisesta elämäntyylistä. Hakuprosessissa huomioidaan aikaisemmin 30.8.2018 klo 12 mennessä virkaa hakeneet. Tätä tehtävää hän hoiti aina vuoteen 1994, eläkkeelle jäämiseensä asti. 010 321 2800, helsinki@matka-agentit.fi AURINKOINEN ANDALUSIA 1.-8.4.2019 Aurinkoinen Andalusia on tyypillisintä Espanjaa. Pekka oli luonteeltaan rauhallinen ja harkitseva. Autamme mielellämme testamenttia koskevissa asioissa. Se on värikkäiden elämysten cocktail, josta tekee täydellisen elämyksen ihana ilmasto, maukas ruoka, hyvät viinit, uskomattomat nähtävyydet ja monipuolinen, vanha kulttuuri. Retkillä tutustutaan Malagaan, upeaan Rondaan sekä Mijaksen vuoristokylään ja käydään jumalanpalveluksessa Los Bolichen kirkossa. Lisätiedot: Matka-Agentit, p. Niinpä Pekkakin kävi koulua niin Oulussa kuin Orivedelläkin. Messun jälkeen syntymäpäiväjuhlat Pitäjäntuvassa, vuoden aikana 70, 75 tai 80 vuotta täyttäville tai täyttäneille. Jämsän rovastikunnan lääninrovastina hän toimi vuodet 1992–1994. Malaga on trendikäs kulttuurikaupunki, onhan se maailmankuulun taidemaalarin Pablo Picasson syntymäkaupunki. Andalusia Tallinna JOHANN STRAUSS -KONSERTTIMATKA TALLINNAAN 30.11. Vuonna 1971 Vuornokset palasivat Padasjoelle, kun Pekka Vuornos valittiin kirkkoherraksi. Su 28.10. Kotimaan Matkaklubin matkalla asutaan Torremolinoksen parhaalla paikalla. Jumala siunasi Pekan ja Raijan perhettä kahdella tyttärellä. Pekka ja Raija päiväkävelyllä oli tuttu näky Padasjoella. Mutta suurin niistä on rakkaus. Lisätiedot: Matka-Agentit, p. Muistisairauden vuoksi viime vuosina Raamatun luku kävi jo vaikeaksi, mutta Pekka mielellään kuunteli hengellistä musiikkia, raamattutunteja ja Raamatun lukua. Vaikka fyysiset ja henkiset voimat jo riisuttiin, jäljelle jäi se, mikä on tärkeää. Kutsumus ja perhe olivat hänelle tärkeitä. Hinta: 950 €/ hlö. Pekka aloitti Padasjoella Sana ihmiselle -päivät yhteistyössä Kansan Raamattuseuran kanssa. Ensimmäiset tehtävät pappina olivat Hausjärvellä ja Keski-Lahdessa, kunnes vielä samana vuonna avautui virallisen apulaisen paikka Padasjoella. Ota yhteyttä lakimieheemme Tarja Larmasuo, varatuomari tarja.larmasuo@suomenlahetysseura.fi 020 7127 204 Voit myös tilata testamenttioppaamme suomenlahetysseura.fi/testamentti Seurakunnat Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi Pe 26.10. kirkkoherra Eija Nivala p. Pekka kirjoitti ylioppilaaksi Lahden lyseosta keväällä 1953. tiedoksi | perheuutiset | Suuri tai pieni testamenttilahjoituksesi on mukana pitkäjänteisessä työssämme toivon, uskon ja lähimmäisenrakkauden puolesta. Padasjoelta käytiin usein Lahdessa, jossa Raijan ja Pekan vanhemmat asuivat. klo 10 Café Mikael. Sodan sytyttyä perheen lapset lähtivät turvaan sukulaisiin. Matkanjohtajan johdolla myös muuta yhteistä ohjelmaa ja kävelyretkiä. Koe monipuolinen loma keväisessä Andalusiassa! Kotimaan Matkaklubin matkanjohtajana on Tarja Haapala. Vuonna 1964 perhe muutti Sotkamoon, josta Pekka sai kappalaisen viran. Koko Andalusian rannikkoalueen, vuoriston ja maaseudun nähtävyydet houkuttelevat erilaisille retkille. Muutoinkin Vuornokset viettivät paljon aikaa yhdessä. Illalla kylältä töistä palattuaan hän tapasi lukea tyttärille Ikuisia kertomuksia tai kuljettaa heitä harrastuksiin. 0400 861 047, vs. Se avasi hänen mielensä myös yhteiskristilliseen toimintaan
Hakuilmoitus on nähtävissä evl.fi/rekry ja seurakunnan kotisivulla: www.lieksanseurakunta.fi MARKKINOINTIHENKILÖ Kulttuurikeskus ja kokoushotelli Sofia Etsimme vahvistusta markkinointija myyntitiimiimme. Pidämme oikeuden hintojen muutokseen. Hakuilmoitus ja hakuohjeet www.rovaniemenseurakunta.fi/ info-ja-asiointi/avoimet-tyopaikat Rovaniemen seurakunnassa on haettavana VIESTINTÄPÄÄLLIKÖN VIRKA Hakuaika päättyy 2.11.2018 klo 15.00. Palveluhakemisto Varaa paikkasi Palveluhakemistosta Ilmoitusmarkkinointi Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi www.sacrum.fi Sacrumista saat kristilliset kirjat, hengellisen musiikin ja elokuvat kuten myös Yhteisvastuun tuotteet. % 1.1.2013 lähtien ja digilehden 24 ?%. Viran hoitajan tehtävä on organisoida, koordinoida, ohjata ja kehittää seurakunnan varhaiskasvatuksen eli lapsija perhetyön toimintaa sekä tehdä yhteistyötä kotien ja kunnan varhaiskasvatuksen, perusopetuksen sekä paikallisten järjestöjen ja toimijoiden kanssa. Hakemukset palkkatoiveineen 6.11.2018 mennessä sähköpostilla: rekrytointi@sofia.fi Rautalammin seurakunta on v. 040 828 6979 tai heli.melanen(at)evl.fi Jatkamme hakuaikaa 2.11.2018 klo 14.00 mennessä. Hakemukset liitteineen sähköpostilla tai osoitteeseen Lieksan seurakunta, Mönninkatu 13, 81700 Lieksa kuoreen tunnus ”viranhaku”. Lisätiedot: kirkkoherra Lea El Bardi 0400 991 653 tai lea.elbardi(at)evl.fi sekä lapsityönpappi Heli Melanen puh. Juuremme vanhassa kulttuurija emäpitäjässä ovat vahvat, ja toimintamme aktiivista. Paikkoja avoinna Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa24.fi/tyopaikat-ja-virat www.h-y.fi hy@h-y.fi puh. 24 % Ilmoitusvaraukset ja aineistot: edellisen viikon perjantaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Tilaushinnat Kestotilaus 12 kk 129,00 € Kotimaa-lehti ja DigiPro-paketti 12 kk 147,00 € DigiPro-paketti 12 kk 120,00 € Vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanomatai aikakaus lehtien verokanta on 10. Hakuilmoitus ja hakuohjeet www.rovaniemenseurakunta.fi/ info-ja-asiointi/avoimet-tyopaikat Rovaniemen seurakunnassa on uudelleen haettavana KANTTORIN VIRKA (C-virka) Lieksan seurakunnassa on avoinna KIRKON VARHAISKASVATUKSEN / LAPSITYÖN OHJAAJAN VIRKA kahden vuoden määräaikaisena. (06) 433 5700 FI44 4747 1020 0016 55 Uusheräyksen Keskusliitto ry www.uusherays.fi p. 1561 perustettu, 2500 jäsenen ja 8 työntekijän vireä seurakunta kauniissa Etelä-Konneveden kansallispuiston maisemissa. Ulvilan seurakunnassa on haettavana 9.11.2018 mennessä DIAKONIAN VIRKA Koko hakuilmoitus sivulla http://www.ulvilanseurakunta.fi Hakuaika päättyy 9.11.2018 klo 15.00. Rautalammin seurakunnassa on haettavana KIRKKOHERRAN VIRKA Hakuaika päättyy 5.11.2018 klo 15. Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkkinointiin henkilörekisteri lain puitteissa. RAUTALAMMIN seurakunta 29. 0400 856 263, pekka.tuovinen@evl.fi. Aiempi kokemus alalta, itsenäinen ote työntekoon ja kielitaito katsotaan eduksi. Lisätietoja www.rautalamminseurakunta.fi ja kirkkoherra Pekka Tuovinen, puh. Aikaisemmat hakemukset huomioidaan. 08 4639 200 Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 tilauspalvelut@kotimaa.fi Ilmoitusmyynti Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Ilmoitushinnat 2,50 € / pmm + alv. Sacrum palvelee seurakuntia kattavalla kirkollisten tarvikkeiden, virka-asujen, kirkollisten tekstiilien ja kynttilöiden valikoimalla. Hakuilmoitus kokonaisuudessaan on luettavissa www.kuopionhiippakunta.fi
Anteeksipyyntö oli ensimmäinen askel tällä matkalla. Hän oli saanut tuomionsa, ja lopulta hänessä oli herännyt myös syyllisyydentunto. Teema & Fem 12.00 Jumalanpalvelus: Petrus-messu Helsingin Huopalahden kirkossa. Minultakin olisi varmasti jäänyt antamatta anteeksi. J okin aika sitten katsoin dokumentin, jossa kerrottiin sotarikoksiin syyllistyneestä miehestä. Mutta jos te ette anna anteeksi toisille, ei Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne.” Jussi PeräAho Kirjoittaja on Alavuden kirkkoherra. Pyynnön jälkeen olisi tarvittu armollista suhtautumista niiltä, joita vastaan hän oli rikkonut, jotta anteeksiantamus olisi voinut toteutua. sunnuntai helluntaista | Matteuksen evankeliumi 6: 14–15 Jeesus sanoo: ”Jos te annatte toisille ihmisille anteeksi heidän rikkomuksensa, antaa myös taivaallinen Isänne teille anteeksi. To 1.11. Anteeksiantamuksenkin asiassa tarvitsen Jumalan armoa, joka on tullut ilmi Jeesuksessa Kristuksessa. Ti 30.10. siirtolaispappi Jyrki Markkanen, Bangkok. Saarna Anne Koivula, liturgi Daniel Björk. 11.00 Jumalanpalvelus Lahden vapaaseurakunnasta. Tekstit: Ps. Ke 31.10. Sotarikoksiin tuomittu etsi itselleen armahdusta ja tahtoi korjata virheensä. iltahartaus klo 18.50, la klo 18.00, uusinta klo 23.00. Armon on kuitenkin jo lähtökohdissaan virrattava ihmisestä ulospäin. Ma 29.10. Jumalanpalvelus sunnuntai 28.10. To 1.11. 10.00 Jumalanpalvelus Piikkiön kirkosta. Ma 29.10. Antakaa toisillenne anteeksi ” Luterilaisena on vaikea taipua siihen ajatukseen, että myös suhteessa Jumalaan meidän tulisi toimia kultaisen säännön hengen mukaisesti. Sotarikoksiin syyllistyneiltä odotamme anteeksipyyntöä, toisia ihmisiä vahingoittanutta vaadimme nöyrtymään ja anomaan armoa. diakoni Elina Romar, Jyväskylä. oppilaitospastori Panu Pohjolainen, Kuopio. Jos odotamme, että joku antaa meille anteeksi, on meidänkin annettava anteeksi. Tässäkään asiassa en voi rehennellä omilla ansioillani. Jos emme anna anteeksi, ei Jumalakaan anna anteeksi. Aamuhartaus klo 6.15 ja 7.15. Viikon evankeliumitekstin opetus on osa Jeesuksen vuorisaarnaa, jossa hän edellyttää kuulijoiltaan korkeaa moraalia ja vaikeita asioita. 6:14–15. Olen vain armon kerjääjä. vapaaseurakunnan pastori Nina Kallionvirta, Vapaakirkko, Äänekoski. Virret: 932 ja 516. uskonnonopettaja Maija Latvala, Baptistikirkko, Tampere. Liturginen väri on vihreä. Saarnaajana kirkkoherra Merja Hermonen. Lähimmäisten rikkomusten anteeksiantamisen vaatimus auktorisoidaan Jeesuksen sanoissa sitomalla se Jumalan anteeksiantoon. Sama pätee anteeksiantoon. pyhä | ensi pyhänä | | radio & tv | 23. Meille on tuttua kultaisen säännön kehotus tehdä lähimmäiselle se, mitä odotamme muilta. Tätä kysyin mielessäni. Luterilaisena on vaikea taipua siihen ajatukseen, että myös suhteessa Jumalaan meidän tulisi toimia kultaisen säännön hengen mukaisesti. Eikö Jumalan armo olekaan ehdoton. | Kuva: Gun Damén KOTIMAA | 25.10.2018 30. hiippakuntasihteeri Reijo Takamaa, Lapua. tohtorikoulutettava Isto Peltomäki, Helsinki. Ti 30.10. Pe 26.10. Kun itse olemme syyllisiä, silloin meidänkin tulisi olla valmiita pyytämään anteeksi. Minun on tunnustettava, että ymmärsin niitä, joita vastaan oli rikottu. Kanttori ja kuoronjohtaja Peter Hilli. 64:3–8, Fil. Alttarilla on kaksi kynttilää. Saarnaajana pastori Henry Elfving. yliopisto-opettaja Heli Inkinen, Turku. 1:6–11, Matt. sunnuntai helluntaista on aiheeltaan ”Antakaa toisillenne anteeksi”. Matka ei ollut helppo hänelle eikä myöskään niille, joilta hän yritti pyytää anteeksi. Ilonen House Band. La 27.10. Liturgina Mikko Nieminen. Avustava pastori Mikko Kaikkonen. Pe 26.10. | 23. Saattaa olla, että kiusauksemme on oikaista suoraan Jeesuksen ristin luokse ja pyytää omia rikkomuksiamme anteeksi unohtaen lähimmäisemme pyyntö. Jos odotan, että Jumala armahtaa minut, minun tulisi armahtaa lähimmäiseni. Samaan henkeen rukoilemme myös Isä meidän -rukouksessa. Jumalan armon vastaanottaminen ei saa olla itsekästä. Kanttorina Tiina Ilonen. Pyydämme syntejämme anteeksi niin kuin mekin annamme anteeksi meitä vastaan rikkoneille. Minun lähimmäiseni on aivan yhtä etuoikeutettu armoon ja anteeksiantamukseen kuin minäkin. Hän tahtoi saada rauhan ja lähti pyytämään anteeksi niiltä, joita vastaan hän oli rikkonut. 119:162–168, Jes. Kolehti kootaan kristittyjen yhteiseen työhön naisten ja tyttöjen oikeuksien esillä pitämiseksi ja edistämiseksi Vastuuviikon kautta. La 27.10. Anteeksisaaminen oli hyvin vaikeaa, mikä on hyvin ymmärrettävää. vankilapastori Marko Meijer, Vantaa. Ke 31.10. seurakuntapastori Tinja -Mari Lammila, Seinäjoki. näyttelijä Jarmo Koski lukee Paavalin kirjeitä. Olisinko minä pystynyt antamaan anteeksi. Tavoitetasona on täydellisyys. Haastattelija ja haastateltava: Jari Alatalo, Tarja Vilppola. diakonissa Marketta Lahdenmaa, Sastamala
Toisaalta nykykulttuuri tekee vaikeaksi ymmärtää maatalousyhteiskuntaan sidottuja Raamatun tarinoita. Maija p. Kuten ihmiset eivät ymmärrä Raamatun merkitystä jokapäiväisessä elämässä, samalla tavalla he eivät ymmärrä länsimaisen etiikan olevan peräisin Raamatusta. Raamatun vaikutus näkyy kaikkialla länsimaisessa kulttuurissa. Kor. Tietämys ja kiinnostus asioista ja niiden taustoista on ohentunut. Omassa tuotannossani viimeisimpiä kirjoittamiani teoksia ovat Pyhän Birgitan perilliset ja Autuas Hemming. Paitsi kirja se on myös esine, aina käden ulottuvilla. MaRjatta taRKoMa Kirsti Ellilä KOTIMAA | 25.10.2018 31. Varsinkin Psalmit edustavat erilaisia tunteita. Kulttuurimme pyrkii järkeilemään pois tunteet. Vaikeat asiat eivät katoa järkeilemällä vaan kohtaamalla ne. Tällöin se ikään kuin viestittää, että uskonto on vallanpitäjien tapa hallita tyhmää ja tietämätöntä kansaa. Ihmiset, jotka ovat merkinneet minulle paljon, ovat arvostaneet Raamattua – ehkä minäkin saan Raamatusta jotain suurempaa. Eila Pennasen Pyhä Birgitta oli mielestäni aivan mahtava teos. M inulla on vuonna 1974 ostettu Raamattu. On myös paljon esimerkiksi Nag Hammadin tekstilöytöjä tulkitsevaa kirjallisuutta, jolla halutaan mullistaa käsitystämme Raamatun paikoista ja henkilöistä, kuten että Jeesuksella olisi ollut vaimo ja lapsia, tai että Maria Magdalena oli itse asiassa kirkon johtaja. Jos liha tuotettaisiin tehtaissa tai laboratorioissa, näkisin sen rappiokautena, jolloin ihmiset vieraantuisivat todellisuudesta. Halusin tarinan keinoin miettiä, miten kristitty turvapaikanhakija, jolla saattaa omassa kotimaassaan olla perintönä hyvinkin konservatiiviset arvot, sopeutuu yhteiskuntaan, jossa on aivan toisenlaiset pelisäännöt. Se on minulle turvaesine. Pohjakosketus kuvaa avioliittoa, eroa ja mielipiteiden muuttumista. Suomessa on uskontoon positiivisesti suhtautuvia vanhempia kirjailijoita kuten Mika Waltari ja Helvi Juvonen. Uusin kirjani, Pohjakosketus, on humoristinen viihderomaani, joka käsittelee raamatullisia teemoja nykyajan kautta. Ne ovat kuvateoksia, Pyhän Birgitan perilliset sarjakuvateos. Se on laki, joka on meissä kaikissa uskontoon tai uskonnottomuuteen katsomatta. Silloin olisi hyvä Raamatun kaltainen kiinnekohta, jossa ihmiskunnan elämä esitetään todellisena. Ihmisyyteen kuuluu kohdata kaikenlaisia tunteita: vihaa, katkeruutta, kateutta yhtä hyvin kuin iloa, riemua, rakkautta. | Raamattu ja minä | Raamatusta kirjoitetaan moneen tyyliin Kirjailija Kirsti Ellilän, 60, uusin kirja pohjakosketus on humoristinen viihderomaani, joka käsittelee raamatullisia teemoja. | Kuva: Nelli Tarkoma Rakas raamatunkohta 1. Ihmiset eivät vain näe sitä tai eivät halua nähdä. Linkkinä katolilaisuuteen minulle oli Evelyn Waughin Mennyt maailma. Lampaat, paimenet ja leipä eivät jäsenny hiilihydraatteja ja eläintuotteita karttelevalle. Myös yhteisen aterian symbolinen merkitys on heikentynyt, kun ostetaan pikaisesti matkalla junaan pahvimukista juotavan kahvin kylkeen hampurilainen. Mielelläni näkisin Raamattua käytettävän terapeuttisessa merkityksessä. Vaikka kustantajat julkaisevat muunkinlaista kirjallisuutta, saa tällainen kriittinen aspekti paljon huomiota ja julkisuutta. Oikea tapa on sivistää ja valistaa ihmisiä liberaalis-induvidualistisiksi yksilöiksi. Suomessa Ilkka Remes, Ruotsissa Marianne Fredriksson, maailmalla Dan Brown. Jos olemme panneet toivomme Kristukseen vain tämän elämän ajaksi, olemme säälittävimpiä kaikista ihmisistä. 15:19. Itse ajattelen, että Raamatun tapahtumat ja tarinat ovat ikään kuin ankkuri, eivätkä ne koskaan vanhene. Vanhan testamentin kymmenen käskyä yhdistää kaikkia maailman ihmisiä. Muutama vuosi sitten oli vielä ihan tavallista ajatella, että avioliitto solmitaan eliniäksi. Nykyinen kotimainen kirjallisuus saattaa sisältää uskontoa ja kristinuskoa kritisoivan sävyn
020 754 2350 SANOIN, KUVIN, SÄVELIN Petri Laaksonen In Memoriam – Lauluja jäähyväisten hetkellä -nuottikirja Nuottijulkaisu sisältää 36 laulua joissa on laulumelodioiden lisäksi sointumerkit ja pianosovitukset sekä urkunuotit kappaleisiin Täällä Pohjantähden alla sekä In Memoriam. Kokoelmaan on valittu katkelmia Talmudista, joka on Vanhan testamentin ohella rabbiinisen juutalai suuden merkittävin teos. – Yrititkö kilpailla Jumalan kanssa. Nimestään huolimatta sitä tavataan runsaana myös etelässä. 38,00 (45,00) YHTEISKUSTANNUS 38 00 Petri Laaksonen Olkoon ylläsi kirkas taivas cd Konserttitaltiointi Rakastettuja lauluja sovitettuna pienelle kamariorkesterille. Hän tarkoitti perhosen yöhön ja sinut lausumaan rukouksia sisätiloissa, torui apotti. Se on hivenen suurempi kuin hallaja lumimittari. luomakunta www.sacrum.fi MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. Varsin pian saapuvat ensimmäiset syksyisen yön salaperäiset siivekkäät – ne lentävät marraskuulle saakka, jotkut pitempääkin. Niidenkin ulkonäkö vaihtelee, mutta keskenään niitä ei sotke. Kaivan vielä perhoslampun esiin, levitän lakanan valon taakse ja laitan munakoteloita lampun alle. 24,90 (31,90) 24 90 20 00 25 20 SAATAVANA JÄLLEEN! I lta pimenee mökillä jo varhain. lokakuuta Siuntiossa. Olli Seppälä Syksyinen yö kätkee ihmissilmältä salaperäisten perhosten maailman. Niitä on vaikea erottaa toisistaan. Ajattelin, että en ole sitä huonompi. Tunturimittarikin tulee paikalle. Aamulla hänet löydettiin kohmeisena luostarin ulkopuolelta. Ensimmäisenä näen hallakehrääjän, sitten hallamittarin, vai onko se sittenkin lumimittari. 32,40 (36,00) GAUDEAMUS 32 40 Veijo Koivula, Eeva Zitting Valtakunnan salaisuudet – Kristuksen vertaukset sanoin ja kuvin 29 Kristuksen vertausta esiteltyinä sanoin ja kuvin: ikonimaalari Eeva Zitting on maalannut jokaisesta ver tauksesta ikonin ja Veijo Koivula avaa teksteissään vertauksen sanomaa ja merkitystä. Kaupungissa sitä ei samalla lailla pane merkille. 20,00 Riikka Tuori, Tapani Harviainen (toim.) Pyhiä juutalaisia kirjoituksia – Valikoituja tekstejä Talmudista Kirja on ensimmäinen suomenkielinen kokoelma varhaisten juutalaisten oppinei den kirjoituksia. Lauluissa liikutaan kauniissa suomalaisissa maisemissa, jossa Luoja kohtaa kulkijan luomakunnassaan. – Miksi et tullut sisätiloihin, paheksuivat munkkiveljet. Kuin syksyisen puun lehti. Tunturimittarin olen oppinut tunnistamaan paremmin, vaikka senkin ulkonäkö on monimuotoinen. Kokoelma sekä täysin uusia että vanhoja klassisia rukouksia. perhonen on kuvattu 14. Mökkiyön perhoslajistoon kuuluivat myös harmomäkiyökkönen, puolukkapiiloyökkönen ja kaksi koisalajia. Kotelot ovat yön perhosille oivallisia piilopaikkoja. Valoa riittää myös illalla ja yöllä. Tarina kertoo munkista, joka halusi kilvoitella olemalla yötä syksyisessä metsässä. Kirjan tarkoituksena on, että sen lukijat ja katselijat tulisivat Jumalan valtakunnan ilon yllättämiksi! 25,20 (28,00) VÄYLÄKIRJAT Kantala, Hiltunen, Räntilä, Valtonen (toim.) Rukousten kirja Arkeen ja juhlaan Johdantotekstit avaavat rukoile misen eri muotoja ja tarjoavat ajatuksia hiljentymisen mahdol lisuuksista arjessa. Mukana myös kaksi uutta julkaisematonta laulua. – Niin aioinkin, mutta sitten näin perhosen lentävän ohitseni. Niitä voi löytyä koteloiden alta aamulla runsaastikin. | Kuva: Olli Seppälä Kylmän kaveri KOTIMAA | 25.10.2018 32. Lentävät ruskamittarit ovat kaikki koiraita, sillä naaras on lyhytsiipinen ja lentokyvytön. Ruskamittari voi lentää vielä marraskuussa. Kyllä minäkin kestän kylmässä yössä, jos sekin. Sitten tulevat isommat mittarit, ensin pakkasmittari ja viimeinen ruskamittari