4 10 Ka nn en ku va : Jo ha nn es W ie hn 11 3. Päivä kerrallaan.” 14 Presidenttiehdokkaat Kotimaan tentissä Hoitaisiko seurakunta koko kastejuhlan?. vu os ik er ta 00 43 59 5– 18 –0 5 Maanviljelijän karu vuosi jätti sadot pellolle ”Nyt yritetään saada parempi vuosi
Työskentelen islamin perhelain ja sen tulkintojen parissa. englanniksi luennoiva al-Sharmani aloittaa virassaan ensi syksynä. Löydettävä voimavarat uuteen päivään ja kevääseen. – Islamista liikkuu paljon väärää tietoa. – Suunnitelmani on, että kurssit käsittelevät kolmea teemaa: nykymuslimien suhdetta pyhiin teksteihin, muslimien diasporaa ja siirtolaisuutta etenkin Euroopassa sekä islamilaista feminismiä. Olen kasvanut, opiskellut ja työskennellyt Egyptissä. Muuttuvassa maailmassa on sopeuduttava. 2 Millaisia tutkimuskohteita sinulla on ollut. Suomeen muutin 2010 työskennelläkseni Helsingin yliopistossa. Kestettävä sateet, pakkaset ja pahat puheet tukien varassa elämisestä ja jatkettava yhtenä lenkkinä olemista Suomen huoltovarmuusketjussa. Jotkut muslimit torjuvat sen, sillä he pitävät sitä länsimaisena uskonnonvastaisena ideologiana, jossa sukupuolten välinen suhde perustuu konfliktiin. Luovuttava jostain, että tulisi tilaa uudelle. Silloin kestävät arvot ja luottamus Luojaan voivat antaa saran päässä voimaa. Toinen väärä käsitys on, että sukupuolesta lähtevä lähestymistapa islamin teksteihin olisi länsimainen keksintö. Lue sivuilta 14–17, miten Kaakkois-Suomessa lähdetään uuteen viljelykauteen. Päivi PuhaKKa Toimittaja arvostaa juuriaan maalaistalon tyttönä ja kotimaisen ruuan rakastajana. 4 Mitä on islamilainen feminismi. 3 Millaisia kursseja opetat teologeille. 1990-luvulla pinoa kasvattivat EU-direktiivit, ja itsenäiseen työhön tottunut tunnollinen isäntä sai uusia isäntiä. Sharia kutistetaan laiksi, vaikka se sisältää myös teologisen, eettisen ja hengellisen ulottuvuuden. Minun tutkimani feminismi ei ole kumpaakaan näistä, vaan perinnettä, jossa muslimit lukevat uskontonsa pyhiä tekstejä ja pohtivat niitä sukupuolisensitiivisestä näkökulmasta. – Feminismi on usein hankala käsite, erityisesti islamiin yhdistettynä. Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta on nimittänyt islamilaisen teologian yliopistonlehtoriksi Mulki Al-Sharmanin. Meri Toivanen ”Luennoin pyhistä teksteistä ja islamin suhteesta feminismiin” Mulki al-Sharmani on ensimmäinen islamilaisen teologian lehtori helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Rivien välissä ovat sekä viime vuoden kadot, taloudelliset tappiot ja uuvuttava työtaakka että usko uuteen satokauteen ja lopulta riippuvuus luonnonvoimista ja Luojasta. Suomessa olen tutkinut muun muassa somalien avioliittoja avioerosääntöjä sekä moskeijoiden perhetyön merkitystä perheiden hyvinvoinnille. | Jukka Granström MulKi al-SharMani Islamilaisen teologian yliopistonlehtoriksi valittu tutkija KOTIMAA | 25.1.2018 2. Tohtoriopintoni tein Yhdysvalloissa. – Synnyin Somalian Mogadishussa jemeniläis-somalialaiseen perheeseen. 1 Missä olet syntynyt ja asunut elämäsi varrella. Siinä maajussin kouran alla on kaksi jykevää kirjaa, päällimmäisenä Raamattu, alla Suomen laki. aluksi | viikon henkilö | Kato vai sato. Jotkut ei-muslimit puolestaan ajattelevat, että islamiin liitetty feminismi on vapautusta islamista ja sitä kautta patriarkaalisuudesta. 5 Mitä islamin piirteitä länsimaalaisten on mielestäsi vaikea ymmärtää. ”Näihin nojaa Maalaisliitto”, julisti vaalimainos vuonna 1948. – Olen kulttuuriantropologi. V iime vuoden kadosta huolimatta suomalainen viljelijä lähtee kevään koittaessa jälleen pellolle täynnä uskoa parempaan vuoteen. Ajattelen lämmöllä tuttua kylää, jossa ei ole enää yhtään lypsytilaa, mutta jossa eletään edelleen ja kasvatetaan sekä lapsia että viljaa. ”Niin kauan kuin maa pysyy, ei lakkaa kylvö eikä korjuu, ei kesä eikä talvi”, lupaa pinon päällimmäinen kirja, se Suurempi Direktiivi, uuden kevään kynnyksellä. Näin kuvataan tämän viikon Kotimaassa nykyviljelijän elämää
Katse tarkkailee hahmoa, ja lyijykynä hakee sille rajoja. Suomen talous on ollut jo pitkään nousujohteista, mutta yksikään hallituspuolueiden edustajista ei ole esittänyt kehitysyhteistyömäärärahojen palauttamista edes leikkauksia edeltävälle tasolle. Ensi viikolla tällä palstalla Kotimaa 50 vuotta sitten. Omia ääriviivojamme piirrämme läpi elämämme. Rajojeni yli pyrin koko ajan, luulen olevani sinun kaltaisesi, en pysy omalla paikallani, ihmisenä. Vierelläni yhden piirtäjän kädenjälki on varma, toisen hapuileva, kolmannen summittainen. Kaunis ihminen, ainutlaatuinen, ihmeellinen. Tästä kristinuskossa on kysymys. Jokainen voi rakentaa rauhaa omalta osaltaan. Jumala, sinä loit minut kuvaksesi ja muovasit ääriviivani. Pitää kiinni hyvästä silloin kun paha näyttää valtaavan alaa. Valtion ja kirkon välien onnellisen järjestämisen perusedellytyksenä on, että kirkko tarmokkaasti toimimalla omalla varsinaisella alallaan saattaa Jumalan sanan ja kristinuskon hengen yhä syvemmin vaikuttavaksi tekijäksi kansamme elämään; että kaikki kirkon jäsenet innokkaasti ottavat osaa tätä tarkoittavaan työhön. Jokaisen paperille piirtyvät ihmisen rajat. Sellaisia, että toiset pääsevät lähelle, mutta eivät rajojen yli. Kirkko korosti rohkeasti sodan ja väkivallan loppumista juuri silloin kun sisällissodan merkit olivat jo nähtävissä Suomessa. Vasta seuraavat sata vuotta Suomessa ovat tässä suhteessa todellista sovinnon aikaa. ?. Asia taitaa olla päinvastoin. Piirtäessään sen huomaa: ei toista samanlaista. Ei liian jyrkkiä, ei liian hentoja. Tämä näkemys nousi esille myös Kirkkopäivillä Kallion kirkossa. päivänä. Kirkkopäivien sadan vuoden takainen julkilausuma antaa oivallisen esimerkin tähän päivään, rauhan edistämiseen ja asemoitumiseen hyvän puolelle. Ensimmäisten päivien julkilausuma toivoi, että ”maailman kansojen välillä sota ja kaikki väkivalta lakkaisivat”. Meri TOivanen Kirjoittaja on Kotimaan toimittaja. 1918 Ote Professori Lauri Ingmanin kirkkopäivillä esittämistä ponsista. Että he huomaavat, mistä minä alan ja mihin minä päätyn. Kirkkopäivillä pitämässään puheessa arkkipiispa Kari Mäkinen muistutti siitä, että sisällissota on ollut julma ja ankara opettaja. Niin minusta tuli langennut ihminen. Viikonvaihteessa Kirkkopäivät oli koolla Sovinto 100 -teemalla. Yksi tapa edistää rauhaa on toimia sen hyväksi, että varallisuus jakautuisi maailmassa tasaisemmin. Sisällissota Suomessa alkoi muutamaa päivää myöhemmin. Silti minä voin kurottaa sinua kohti, ja sinä toimit minussa, hengessä, rajatta. Tässä olisi jollekin poliitikolle hyvä mahdollisuus loistaa ensimmäisenä. Tähän voi osallistua tukemalla lähetysjärjestöjen sekä Kirkon Ulkomaanavun työtä. ”Opetus on yksinkertainen: vallan saamista ja voittoa tärkeämpää on rauha ja sovinto, eikä rauhaa ole ilman koettua oikeudenmukaisuutta.” Sadan vuoden sovinto Harrastajien piirustusillassa hahmottelen elävän mallin ääriviivoja. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | ???????. Sisällissodan takia seuraava Kotimaa ilmestyi vasta huhtikuun 19. Tulet luokseni ja muistutat: olet kaunis ihminen, ainutlaatuinen, ihmeellinen. Se olisi syntynyt nopeammin, jos vuoden 1918 tapahtumista olisi pystytty puhumaan avoimemmin. S isällissodan aiheuttamista haavoista ja kansakunnan jakaantumisesta on edetty ja osin yhä kuljetaan kohti sovintoa. Suomen poliittisilla päätöksentekijöillä pitäisi olla ymmärrystä siihen, että kehitysyhteistyötä koskevien leikkausten sijaan vauraan Suomen pitäisi ohjata enemmän varoja köyhimmille. Se voi olla yksinkertaisimmillaan huhujen ja vihapuheen välttämistä ja pidemmälle vietynä vaikka rauhanturvatehtäviin osallistumista. KOTIMAA | 25.1.2018 3. Sinisilmäisestä sinnikkyydestä ja rohkeudesta ripustautua siihen mikä näyttää mahdottomalta. Selän kaareva asento, kohotettu leuka, pitkät kädet. Paikkana oli Kallion pyhäkkö Helsingissä, jossa Kirkkopäiviä vietettiin ensimmäistä kertaa tasan sata vuotta sitten. Annoit minulle ja elämälleni rajat, mutta minä en uskonut niitä. Hyvin tiedämme, ettei tämä toive toteutunut. Jälkikäteen voi ajatella, että kylläpä kirkko oli silloin sinisilmäinen tulkitsemaan ajan merkkejä. Ja mikä tärkeintä ja vaikeinta: että itse huomaan. Kotimaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Hietalahden ranta?13, 00181 Helsinki asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 tuottaja: Tuija Tiihonen (virkavap.) toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikko: Gun Damén toimittajat: Antti Berg, Emilia Karhu, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Meri Toivanen aikakauslehtien Liiton jäsenlehti iSSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy toimitusjohtaja: Juha Ruotsalainen 050 515 1440 Lukijamäärä: 70 000 KMT 25.1. Ei toista samanlaista. Edistää tyttöjen ja poikien tasavertaisia koulutusmahdollisuuksia
2. Suomalaisten pitäisi olla huolissaan suomalaisista arvoista ja niiden säilymisestä. 3. Olen myös toiminut Kirkon Ulkomaanavun hallituksen jäsenenä, ja tehnyt Ulkomaanavun kautta myös paljon yhteistyötä kirkon kanssa. Uskonnonvapaus ja dialogi eri uskontojen välillä ovat minulle tärkeitä. 5. Eriarvoistumisesta ja asenteiden kovenemisesta niitä kohtaan, joita elämä eri tavoin koettelee. 2 Mikä on uskonnon paikka suomalaisessa yhteiskunnassa. Viisi kysymystä presidenttiehdokkaille Kysymykset 1 Kuulutko johonkin uskonnolliseen yhdyskuntaan, mihin. Perusluonteeltani olen agnostikko – on asioita, joita ihmisen on vaikea ymmärtää ja joista hänen on vaikea saada varmaa tietoa. Pekka Haavisto | Pressikuva väällä 2016. Maailman Tuula Haatainen | Meeri Koutaniemi muuksien, kriisien ja sotien taustalla. Kun tämän myöntää, toimii uskon – tai luottamuksen – varassa. Kouluopetuksessa kannatan mallia, jossa viimeistään lukiossa tunnustuksellinen uskonnonopetus korvattaisiin kaikille yhteisellä maailmankatsomustai elämänkatsomustiedolla ja filosofialla, joissa käsiteltäisiin myös eri kulttuurit ja uskonnot. 2. Olen evankelis-luterilaisen seurakunnan jäsen, koska pidän kirkon viestiä välittämisestä ja lähimmäisen rakkaudesta tärkeänä. Se on turvallisuusuhka ja siksi siihen on suhtauduttava vakavasti. Mikä on evankelis-luterilaisen kirkon paikka suomalaisessa yhteiskunnassa. Kirkko on myös laaja toimija kansalaisyhteiskunnassa hyvinvointipalveluineen. Kirkoilla on myös tärkeä rooli diakoniatyössä. Toivon, että suomalainen yhteiskunta tukee eri uskontojen välistä sopua. Jos hylkäämme arvomme kriisin keskellä, heikennämme suomalaista arvopohjaa. 3 Mikä on viimeisin kosketuksesi evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Eriarvoistuminen on kaikkien levottosuomi | Presidenttiehdokkaiden mukaan suomalaiset voivat olla ylpeitä tasa-arvoisesta maasta, jossa on hyvä elää. 5. uutiset | presidentinvaalit | Tuula Haatainen 1. Miksi. 3. Pekka Haavisto 1. 5 Missä Suomi on onnistunut erityisen hyvin. Se on ollut äitini suvun kotikirkko yli vuosisadan ajan. Arvomaailmaamme on aina kuulunut hädässä olevien auttaminen sekä kaikkien ihmisarvon tunnustaminen rodusta ja ihonväristä huolimatta. Evankelis-luterilaisella kirkolla on tärkeä vakauttava ja inhimillisyyden muistuttajan rooli. Kulttuurihistoriallisesti kirkot ja kirkkomaat ovat tärkeä osa suomalaisia yhdyskuntia. Ihmisten turvallisen elämän rakennuspuut kuten lasten päivähoito, peruskoulu, julkiset sosiaalija terveyspalvelut sekä sosiaaliturva ovat kannatelleet meitä nousemaan maailman kehittyneimpien hyvinvointivaltioiden joukkoon. Haluan Suomen kulttuuriperinnön säilyvän. Äitini hautajaiset olivat joulukuussa Helsingin Vanhassa kirkossa. 4. Kun toimimme näiden arvojen mukaisesti esimerkiksi maailman pakolaiskriisin kohdatessamme, vahvistamme suomalaisia arvoja. 4 Mistä suomalaisten pitäisi olla huolissaan ja miksi. Tämän vuoksi en muuttaisi verotuskäytäntöä. 4. Ylivieskan kirkon tuhopoltto taisi olla se tapahtuma, joka omassa ajattelussani oli käänne. Tätä yhteistä ymmärrystä ei pidä romuttaa. Elämäni eri vaiheissa henkiset kysymykset ja uskonnot ovat olleet minulle hyvin tärkeitä. Meille syntyi taannoin ensimmäinen lapsenlapsi ja hänen kastetilaisuutensa seurakunnan puuhuvilassa oli minulle ja perheellemme herkkä hetki. Palasin kirkon jäseneksi keKOTIMAA | 25.1.2018 4. Uskonnonvapaus ja vapaus olla kuulumatta uskonnollisiin yhdyskuntiin on kansalaisen perusoikeus
Poliittisella järjestelmällämme on toistaiseksi edellytyksiä puuttua näihin haasteisiin, mutta työ on aloitettava viipymättä. Politiikkaa ja uskontoa ei pitäisi sotkea toisiinsa. Kotimaisessakin keskustelussa näitä arvoja valitettavasti haastetaan päivittäin. Merja Kyllönen 1. Kirkon sanomalla on vahva kaikupohja tänäänkin. Hyvän yhteiskunnan rakentamiseen tarvitaan meitä kaikkia. 2. 2. En näe Suomeen kohdistuvan mitään erityistä turvallisuuspoliittista uhkaa, josta pitäisi olla huolissaan, mutta maailman tilannetta on seurattava tarkoin ja vaikutettava rauhan puolesta. Kirkko pitää tärkeitä arvoja yllä ja edistää niitä. 5. mittakaavassa tasa-arvossa, demokratiassa ja ihmisoikeuksissa olemme olleet edelläkävijöitä. Luterilaisen kirkon ääni on ollut vahva esimerkiksi maahanmuuttajia koskevissa kysymyksissä. Olemme vuosikymmenten aikana onnistuneet hyvin monessa asiassa – kuten nousemaan yhdeksi maailman turvallisimmista ja tasa-arvoisimmista maista, jossa väestö on koulutettua. Kyllä, kuulun evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja uskon Jumalaan. Arvostan kirkon tekemää työtä. Olemme yksi maailman parhaista maista monella eri tavalla. Suomi on listattu lähes kaikissa hyvää mittaavissa kansainvälisissä tutkimuksissa aivan kärkipäähän. Erosin muistaakseni 18-vuotiaana enkä ole sen jälkeen liittynyt mihinkään uskontokuntaan. Toisaalta kirkon diakoniatyötä pidän hyvin arvokkaana samoin kuin rakennetun ja aineettoman kulttuuriperinnön kantamista menneiltä suomalaisilta tuleville. Merja Kyllönen | Nick Tulinen Laura Huhtasaari | Hans Koistinen Sauli Niinistö | Pressikuva Nils Torvalds | Pressikuva KOTIMAA | 25.1.2018 5. Kannan huolta siitä, että Suomessa sisäisesti on sanallinen kohtelu erityisesti sosiaalisessa mediassa koventunut. 4. 5. Nostaisin esille erityisesti kirkon lasten ja nuorten, yksinäisten, syrjäytyneiden sekä vanhusten parissa tekemän työn merkityksen. Maapallon väestötilanne ja ilmastonmuutos vaativat nyt suurta huomiota. Olen kutsunut sitä Hylkysyrjä-ilmiöksi. Olen ehdokkaana, jotta tulevaisuudessakin olisi lottovoitto syntyä Suomeen. 4. maan kulttuuriin, arvot ovat olleet aina osa lainsäädäntöä. Uskonto on tietysti jokaisen ihmisen henkilökohtainen asia. Olemme ilmastonmuutoksen torjunnassa jo takamatkalla, joten käytännön toimilla on kiire. Päätösvallan siirtymisestä EU:lle, poliittisen liikkumatilamme kutistumisesta, terrorismista, joukkosiirtolaisuudesta ja globaalin maailman väestönkasvusta, yhteiskuntamme jakautumisesta, syrjäytymisestä – huolenaiheita on valitettavasti paljon. 2. Monesti on sanottu, että Suomi on hyvin luterilainen maa. 4. Olen ekumeeninen yleiskristitty ja näen kaikissa tunnustuksissa ja seurakunnissa Jumalan työn, mutta en kuulu niistä yhteenkään. Sauli Niinistö 1. Luterilaisen kirkon suurimman tehtävän pitäisi olla evankeliumin julistaminen, joka liian usein on saanut väistyä kaveritoiminnan ja kahvittelun tieltä. 3. Käymissäni erilaisissa inhimilliseen myötätuntoon liittyvissä keskusteluissa. Olisin ajattelultani lähempänä ortodoksista kirkkoa, mutta johtuen sen hyvin patriarkaalisesta toimintamallista en ole hakeutunut myöskään ortodoksisen kirkon jäseneksi. Olen usein yhteyksissä kirkon toimijoihin, viimeksi juuri ennen vuodenvaihdetta. Suomalaisen yhteiskunnan kulttuuri ja arvot perustuvat pitkälti luterilaisuuteen: työnteon arvostus, koulutuksen tärkeä rooli ja yhteiskunnan vastuu heikommista. Suomi säilyy tulevaisuudessakin vakaana vain, jos pidämme kaikki osallisina. En kuulu. Yhteiskunnan tulisi kunnioittaa tätä päätöstä. Suomi on arvioitu muun muassa maailman vähiten hauraimmaksi maaksi. Edellisten sukupolvien kova työ on tuottanut meille vankan, hyvin toimivan yhteiskunnan. Tähän saakka koulutuksellisen tasa-arvon edistämisessä, mutta siinäkin on otettu hivenen huonoja kehitysaskelia säästöjen muodossa. Nils Torvalds 1. Suomessa on hyvä elää. Enon hautajaiset. On velvollisuutemme pysäyttää tämä kehitys. Kukin meistä voi luoda hyvää lähiympäristöönsä omalla toiminnallaan. Itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalvelus Helsingin tuomiokirkossa. Tietysti myös rauha on tärkeä onnistuminen. Yhdelläkään kirkkokunnalla ei pitäisi olla erityisasemaa, vaan kaikkia tulisi kohdella samanarvoisina valtion näkökulmasta. Suomen tilanne on pysynyt suhteellisen vakaana, mutta maailma on muuttunut aiempaa ennalta arvaamattomammaksi. En kuulu. Toivotaan, että olemme pääsemässä eroon siitä – edellytykset ovat hyvät. Laura Huhtasaari 1. Olen tutustunut huolellisesti Martti Lutherin valtavaan modernisaatiotyöhön. Yhteiskunnan kahtiajako selviytyjiin ja väliinputoajiin on yhteinen haasteemme. Jokainen syrjäytynyt henkilö on tietysti tragedia hänen itsensä kannalta, mutta kyseessä on myös julkisen talouden kannalta menetys. En. Tänä päivänä tarvitsemme kirkkoa muistuttamaan meitä muun muassa heikoimmassa asemassa olevien auttamisesta. Mikään ei ole itsestään selvää – Suomella on paljon menetettävää. 5. Eriarvoistuminen vie pohjaa turvalliselta yhteiskunnalta. Toivottavasti saamme kuunnella kirkon vahvaa ääntä myös jatkossa. Äitini kääntyi katolilaisuuteen minun ollessani alle 12-vuotias, jolloin minä siirryin sinne itse asiassa tietämättäni. Yksi syy on meidän hyvin toimiva poliittinen järjestelmämme, missä populismi yleensä viihtyy vain tilapäisesti. 3. Ihmisten välisen eriarvoistumisen kasvu. 3. Uskonto vaikuttaa aina ko. Tämä on Suomen lisäksi ongelma myös muualla maailmassa. 5. 2. 3. 4. Uskonto, tai kirkko, on kuitenkin myös yhdistävä tekijä yhteiskunnassamme, eikä ole pakko olla uskossa, että tästä voi hyötyä
Meidän pitäisi nopeasti kymmenien Suomen kaltaisten maiden kanssa perustaa investointi-instrumentti, jolla saisimme yksityisen rahan liikkeelle Afrikan kehittämiseksi. Kristinusko on tärkeä osa suomalaista kulttuuria ja suomalaisten sielunelämää. uutiset Meillä on vielä hyvä koulutusjärjestelmä ja fiksu nuori sukupolvi, joka voi nostaa meidät vieläkin korkeammalle. Meidän pitäisi olla huolissaan siitä, että isot tulevaisuuskysymykset eivät liikuta meitä tai valtiojohtoamme. Suomi onnistui pitkään kohtelemaan kaikkia kansalaisiaan tasavertaisesti ja jakamaan kansallisia voimavarojaan suhteellisen tasa-arvoisesti. Paavo Väyrynen 1. Olen itse kannustanut yhteisen suunnan etsimiseen puolien valitsemisen sijaan. Olen evankelis-luterilaisen seurakunnan jäsen Nurmijärvellä. Jouluna kynttilöiden laskutilaisuus sankarihaudoille. 4. 2. Ennakkotilaushinnat: 26,00 (28,90) väh. kehitysjohtaja Jussi Laine, talousjohtaja Jouni Lätti, lähetysteologi Jaakko Rusama, kirkkoherra Satu Saarinen. 19 90 KOTIMAA | 25.1.2018 6. Se on olennainen osa pitkää kulttuurihistoriaamme. 2. Valitettavasti nämä hyvät puolet ovat heikentyneet viimeisen parin vuosikymmenen aikana. Tämä edellyttää laaja-alaista perehtyneisyyttä seurakuntien päättäjiltä. Pääministerikaudella opin arvostamaan yhteistyötä kirkon kanssa, kun jouduimme jakamaan ja kokemaan kansallista surua monissa onnettomuuksissa ja koulusurmissa. Esipuheen on kirjoittanut Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen. En mielelläni sekoita uskonnollisia perusteluja politiikkaan enkä vaaleihin. Kirjoittajina on alansa parhaita asiantuntijoita eri puolilta Suomea: luottamushenkilöt Anniina Rantala ja Risto Rasimus, lakimiesasessori Sari Anetjärvi, hiippakuntasihteeri Jukka Helin, johtaja Risto Jukko, vs. On erityisesti kaksi asiaa, jotka kytkeytyvät yläkäsitteeseen välinpitämättömyys. 20 kpl 21,90 väh. 020 754 2350 ENNAKKOTILAA NYT! Sacrumista saat kristilliset kirjat, hengellisen musiikin ja elokuvat kuten myös Kirkon Ulkomaanavun ja Yhteisvastuun tuotteet. Kuulun Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, sillä olen suomalainen kristitty. Luterilaisen kirkon tulee pyrkiä vaikuttamaan siihen, että sen arvot vaikuttaisivat yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Pari keskustelua pappien kanssa. Mari Teinilä Matti Vanhanen | Paula Virta Paavo Väyrynen | Pressikuva www.sacrum.fi MYYMÄLÄ : HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. Sacrum palvelee seurakuntia kattavalla kirkollisten tarvikkeiden, virka-asujen, kirkollisten tekstiilien ja kynttilöiden valikoimalla. Muuten Eurooppa saa vastaanottaa vielä paljon suurempia muuttoaaltoja, mitä 2015 nähtiin. Taru Nieminen, Tytti Pietilä (toim.) Seurakunnan luottamushenkilön kirja Kirkko on monenlaisten muutosten keskellä, niin jäsenkehityksensä kuin yhteiskunnallisen asemansa suhteen. 3. Jos tilanne jatkuu näin, emme kykene kohta enää yhteistyöhön saati päätöksentekoon yhteisissä asioissa. 5. Lisäksi pohditaan kokonaiskirkon tehtävää ja esitellään seurakunnan taloutta, päätöksentekoprosessia ja johtamista. Matti Vanhanen 1. 100 kpl 19,90 Ilmestyy 3 / 2018 Alk. Toiseksi meidän pitäisi olla huolissaan kuppikuntaisesta itsekkyydestä. Maanosaan tarvitaan miljoonia uusia työpaikkoja kattamaan nuoren väestön ja huiman väestönkasvun tarpeet. Olemme tehneet paljon oikeita asioita historiamme aikana. Kirja tukee ja rohkaisee sekä uusia että kokeneita seurakuntien luottamushenkilöitä toimessaan. Suomalaisten pitäisi olla huolissaan kasvavasta epätasa-arvosta ja päätösvallan lipumisesta maamme rajojen ulkopuolelle, sillä nämä molemmat asiat voivat romahduttaa suomalaisten uskon politiikkaan, yhteiskuntaan ja toisiinsa. Samanmielisten kanssa kupliin sulkeutuminen ja keskustelemattomuus eri tavalla ajattelevien kanssa rapauttaa eheyttä ja keskustelukulttuuria. Juuri nyt Suomessa talouskasvu on tuonut 100 000 uutta työpaikkaa ja työttömyys vähenee. Olemme myös maailman luotettavin ja vakain kansa sekä yksi onnellisimmasta. 5. 3. 4. Kirkon sanoma ja opetukset ohjaavat suuren kansanosan ajattelua. Kirja antaa ajantasaiset perustiedot siitä, mikä on luottamushenkilön tehtävä, millaista toimintaa seurakunnassa on ja millaisessa maailmassa seurakunta toimii. Afrikka tulee olemaan tämän vuosisadan suurin kysymys, mutta se ei ole näkynyt esimerkiksi istuvan presidentin agendalla mitenkään
| kirkon töissä | H elsingin yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Kaisa Raittila arvioi viime viikolla Kotimaan kolumnissaan, että kirkossa tehdään yhä paljon päällekkäistä kehitysja suunnittelutyötä, suhtaudutaan epäillen työn vaikuttavuuden mittaamiseen ja varastetaan työnantajalta ennemmin aikaa kuin rahaa. • Leiripäivistä tulee oikeudenmukaisemmat korvaukset kuin työajattomassa työssä. Touhuaminen kehällisten asioiden parissa jää vähemmälle. Moni kirkon työntekijä loukkaantui ja osallistui keskusteluun sosiaalisessa mediassa. – Emme enää suin surminkaan palaisi entiseen. Emilia Karhu Lue lisää moduulityöaikamallista Kotimaa Prosta. Enää ei tarvitse neuvotella erillistä virkaehtosopimusta kokeilua varten. Järjestelmä tekee näkyviksi ja korvattaviksi ylityöt mutta myös alisuorittamisen, sanoo Meilahden kirkkoherra Hannu Ronimus. Etenkin pienten, köyhien seurakuntien ylityöllistetyillä työntekijöillä on oikeus loukkaantua sanoistani, Raittila sanoo. Kirkon nykyisen virkaja työehtosopimuksen mukaan moduulityöajan voi ottaa käyttöön mikä vain seurakunta paikallisella päätöksellä. KOTIMAA | 25.1.2018 7. – On surullista, että tästä ovat loukkaantuneet juuri ne ahkerat ja tunnolliset, joita kommentti ei lainkaan koske. Ronimus ei kannata pakkoa, mutta toivoo seurakuntien innostuvan kokeilusta. Sekä alaistaidoissa että johtamistaidoissa olisi seurakunnissa paljon kehittämistä. Järjestelmä auttoi työntekijöiden tehtävänkuvausten päivittämisessä ja kannusti vähentämään isoja sisäisiä kokouksia. – Kun aloitimme kokeilun, huomasimme, että osalla työntekijöistä työaika kului vääriin asioihin. Meilahden seurakunnassa Helsingissä näihin ongelmiin on löydetty vastaus hengellisen työn viranhaltijoiden moduulityöaikakokeilusta, jossa seurakunta on ollut mukana jo vuodesta 2010. Ronimuksen mukaan menetelmä auttaa työntekijää paitsi suunnittelemaan työtään myös keskittämään työaikaansa niihin asioihin, joiden vuoksi hän töissä on. Hän arvioi, että monessa seurakunnassa on työkulttuuri, jossa joko kiitetään tai ollaan hiljaa ja lakaistaan ongelmia maton alle. • Viikkoon sijoittuu 19 noin kahden tunnin työmoduulia (työaika noin 38 tuntia viikossa). • Ylitöistä saa palkkaa tai vapaita. Kirkossa tehdään kuitenkin paljon työajatonta työtä. • Moduulit voivat jakautua vapaasti ja työpäivät olla eripituisia. • Vapaa-aika erottuu selkeästi työajasta. Meilahden seurakunnassa ongelmiin on löydetty ratkaisu moduulityöaikakokeilun avulla. Raittila kyselee, onko seurakunnissa totuttu ylipäätään ottamaan vastaan kriittistä palautetta. Meilahden seurakunnassa on linjattu, että työajasta keskimäärin kolmannes käytetään valmisteluun ja työyhteisön sisäisiin kokouksiin ja kaksi kolmannesta läsnäoloon erilaisissa kohtaamistilanteissa ja tilaisuuksissa sekä yhteistyökumppaneiden kanssa työskentelyyn. – Työn pakoilu on seurakunnissa harvinaisempaa, mutta olen minä sitäkin omin silmin todistanut. Moduulimalli näyttää, mihin työaika oikeasti kuluu moduulimalli • Työtä suunnitellaan kolmen viikon jaksoissa. Se tukee avoimuutta, läpinäkyvyyttä, tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta työyhteisössä. Hän saattaa innostua monista asioista ja uuvuttaa itsensä, ja tehtävä, jota varten hänet on palkattu, voi jäädä vähemmälle. Kirkossa tehdään kyllä paljon ja antaumuksella mutta ei välttämättä sitä, mitä työnjohto pyytää tai toivoo. – Malliin ovat meillä olleet tyytyväisiä sekä työntekijät että työnantaja. monilla aloilla seurataan työntekijöiden työaikaa. Raittilan mukaan kirkon työyhteisöissä ongelmana on usein varsinkin hengellisen työntekijöiden individualistinen työote. Lisäksi se antaa työn johdolle mahdollisuuden puuttua sekä alisuorittamiseen että ylisuorittamiseen. Johtaja ei käytä hänelle annettua valtaa kriittisten huomioiden esiin nostamiseen, jolloin työn kehittäminen jää vähälle ja asioita tehdään niin kuin aina ennenkin. Jotkut rajaavat oman aikansa niin tarkkaan, että heidän töitään valuu jatkuvasti muille. Aikavarkautta on siis Raittilan mukaan myös se, että työntekijä päättää itse, mitä tekee. | Jukka Granström ” Moduulityöaikamalli tukee avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja oikeudenmukaisuutta työyhteisössä. keskustelu | Kirkossa on herännyt jälleen keskustelu työajattomasta työstä, työajan käytöstä ja sen johtamisesta seurakunnissa. Nykyään linjaus toteutuu meillä aika hyvin
Gatkan esikuva on 1800-luvun brittiläisessä armeijassa ja sen miekankäsittelyssä. Asiasta kertoi uutismedia Christian Today uutistoimisto Reutersiin tukeutuen. Saarnassaan Azar käsitteli muun muassa sitä, kuinka edelliset piispat ovat vaikuttaneet häneen. Pence ja al-Sisi kävivät viime lauantaina läpi muun muassa sitä, miten terrorismia vastaan olisi taisteltava. Pence piti esillä erityisesti hyökkäyksiä moskeijoihin ja koptikristittyjä vastaan. Paavin mukaan alkuperäiskansat ”eivät ole koskaan olleet niin uhattuja omilla alueillaan kuin he ovat nyt”. Gatkasta tunnetaan sekä urheilullinen muoto että rituaalinen muoto. Pence tapasi al-Sisin osana kolmeen maahan suuntautunutta Lähi-idän-matkaansa. maailmalta Rajbir Singh ja Baljeet Singh osallistuivat viime lauantaina Intiassa gatkaan, joka on sikhiläiseen perinteeseen kuuluva sotaisa miekkatanssi. Paavi puhui aiheesta vierailullaan Puerto Maldonadossa Perussa viime perjantaina. KOTIMAA | 25.1.2018 8. Paavin mukaan Amazon ei ole vain biologisten rikkauksien lähde vaan myös kulttuurinen varasto, jota uhkaavat uudet kolonialismin muodot. Kirkolla on ollut häntä ennen kolme piispaa, joista viimeisin on Suomessa teologiaa opiskellut ja Luterilaisen maailmanliiton presidenttinä toiminut Munib Younan. Yhdysvallat ja Egypti puivat terrorismia ja Jerusalemia Yhdysvaltain varapresidentti Mike Pence on puhunut painokkaasti uskonnollisesta vapaudesta ja hyökkäyksistä kristittyjä vastaan Egyptin presidentille Abdel Fattah al-Sisille. Paavi tapasi vierailullaan useita paikallisia, jotka kertoivat, että heidän arkeaan uhkaavat laiton kaivostoiminta, hakkuut, öljyn ja kaasun etsintä, kulttuurin yhtenäistäminen ja alueen halki tunkeutuvat tiet. Vihkimyksessä oli paikalla myös Kuopion piispa Jari Jolkkonen. Christian Todayn mukaan Pence puhui al-Sisin kanssa myös siitä, kuinka Yhdysvallat tukisi kahden valtion ratkaisua israelilaisten ja palestiinalaisten välillä, jos osapuolet pääsisivät siitä sopuun. Sikhiläisyys puolestaan on hindulaisuudesta kehittynyt uskonto, jonka kannattajia on noin 30 miljoonaa. Kuopion hiippakunnalla on pitkäaikainen kumppanuussopimus palestiinalaistaustaisen ja arabiankielisen kirkon kanssa. Paavi Franciscus vetosi alkuperäiskansojen puolesta Perussa Paavi Franciscus on vedonnut Amazonin alueen intiaaniheimojen puolesta, kertoo The Guardian. | Lehtikuva / AFP Photo / Narinder Nanu Jordanian ja Pyhän maan evankelisluterilaisen kirkon uusi piispa vihittiin virkaansa Jordanian ja Pyhän maan evankelisluterilaisen kirkon uusi piispa Sani Ibrahim Azar vihittiin virkaansa toissa viikonloppuna. Se on maailman viidenneksi suurin uskonto. Hän sanoi, että on rikottava historiallinen käsitys siitä, että Amazon on tyhjentymätön varanto muille maille ja ettei sen asukkaita pidä ottaa huomioon
Kaste on siis myös oiva tapa hälventää ennakkoluuloja, jos siihen päästään. Taustalla on laajempi ongelma, sanoo Tampereen seurakuntien vs. Aamukasteissa on kastettu jo yli sata lasta, heistä valtaosa 2–4-vuotiaita taaperoita. Nuoret isovanhemmat eivät ole enää kiinnostuneita lastenlastensa kastamisesta kuten aiempien sukupolvien isovanhemmat. Sähköiset kastevaraukset voisivat olla hänen mukaansa toivottu innovaatio. Hankkeessa on kolme sisältökärkeä, kaste, kirkkopolku ja kummius. Epäonnistumisia ei saa pelätä. Tätä emme ehkä osaa kirkossa aina ajatella, Majamäki sanoo. Koliikkia huutavan pienokaisen vanhemmat voisivat asioida verkossa kasteasioissa silloin kun heille sopii. ” Kaste on identiteettikysymys. Pappeihin liittyvistä ennakkoluuloista todettiin, että kastetilaisuuksista saatu palaute on voittopuolisesti äärimmäisen myönteistä. Laineen mukaan kirkon toimintaympäristö eivät ole rakenteet tai rakennukset vaan koko se ympäristö, jossa ihmiset arkeaan elävät. Kirkon toiminta on pitkään nojannut paikkaan, aikaan, perinteeseen ja instituutioon. – Monissa pikkulapsiperheissä toinen puoliso on eronnut kirkosta. nousi esiin, että päätös kasteesta tehdään usein jo hyvissä ajoin ennen kuin lapsi syntyy. Majamäki kertoo ihmisten pelkäävän, että papit tulevat tekemään kotitarkastuksen kastekeskustelun yhteydessä. Keskusteluissa sa arjessaan ja kiinnostua heidän valinnoistaan ja tarpeistaan, Laine sanoi kasvatuksen päivillä. Ongelmaksi havaittiin, että kasteasiat tai varsinkaan kummien asiat eivät suoranaisesti ole minkään kirkon työalan vastuulla. Kirkon pitää olla mukana ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa heidän tavalliseslapsen kastaminen voi olla monessa nykyajan perheessä ristiriitainen kysymys ja juhlan järjestäminen saattaa tuntua vaivalloiselta. Kirkkohallituksen asiantuntijan Katri Vappulan mukaan on tärkeää tehdä rohkeita kokeiluja. kehitysjohtaja Jussi Laine. Nuoret vanhemmat toivovat, että kirkko voisi järjestää kastetilaisuuden tiloissaan ja tarjota myös kakkukahvit. toimitukset | Suomessa yhä harvempi kastaa lapsensa. Arjessa tapahtuu, jos tapahtuu, myös Jumalan kohtaaminen. Tampereella on järjestetty jo viiden vuoden ajan Aamukaste-tapahtumia, joissa Majamäen välittämä kansalaisten toive toteutuu: seurakunta hoitaa kaiken, kastejuhlan jälkeiset tarjoilutkin. Papin pelätään myös paheksuvan toisen vanhemman kirkkoon kuulumattomuutta tai avosuhdetta. Tunteisiin vetoavaa elämysviestintääkään ei saa unohtaa. Kastekysymys on perheessä usein ristiriitatilanne eikä tuleva ilojuhla. Hän on käyttänyt jonkin verran aikaa keskusteluihin perehtymiseen. Kirkon pitää siis panostaa yleisesti nuoriin aikuisiin. Samoista kysymyksistä keskusteltiin alkuvuodesta isolla joukolla Kirkon kasvatuksen päivillä Jyväskylässä. Kaste on identiteettikysymys. | Matti Karppinen KOTIMAA | 25.1.2018 9. Emilia Karhu Kaste aiheuttaa perheissä myös ristiriitoja Voisiko kastevarauksen tehdä sähköisesti. | kirkon jäsenyys | N ettikeskustelut paljastavat kirkon työntekijöille hyödyllistä tietoa siitä, mitä suomalaiset ajattelevat kasteesta, uskoo kirkon yhteisen verkkotyön koordinaattori Hannu Majamäki Kirkkohallituksesta. Hankkeessa etsitään hyviä paikallisia käytäntöjä, joita levitetään ideapankiksi kaikille seurakunnille. Tampereen seurakuntien vs. Nuori kirkko ry:n viestintäpäällikkö Katri Korolainen kannustaa seurakuntia kehittämään uudenlaisia tapoja sopia kasteajasta ja paikasta. kehitysjohtajan Jussi Laineen mukaan ongelma on laajempi kuin kasteen suosion hiipuminen. Kirkolliskokouksen rahoittama erillishanke Kaste ja kummius, tarttuu osaltaan kansalaisten kasteinnon hiipumiseen. – Nämä merkitsevät ihmisille yhä vähemmän yhteisöllisyyden muodostumisessa ja identiteetin rakentamisessa. Vuosina 2018–2020 toteutettavan hankkeen toimintastrategiassa todetaan, että kirkossa tarvitaan sekä hyvää pitkän linjan ydintyötä ja kastekasvatusta että rohkeaa pop up -toimintaa, mainontaa ja markkinointia, jotta ihmiset yhä kastaisivat lapsensa. Kastejuhlan järjestäminen tuntuu vaivalloiselta
Silloisten Kirkkopäivien julkilausuma pyysi muun muassa, että ”Jumala armossaan taivuttaisi kansaa sovinnon, anteeksiantavuuden ja rakkauden henkeen”. | Vesa-Matti Väärä uutiset KOTIMAA | 25.1.2018 10. Siksi Kallion kirkkoon juurilleen palanneiden Kirkkopäivien teemana oli nyt Sovinto 100. Yksi sovintoon vuonna 2017 keskeisesti kuuluva teema on liPiispa Teemu Laajasalo ja CMI:n Irak-ohjelman johtaja Hussein al-Taee ja presidentti Tarja Halonen keskustelivat viikonloppuna Kallion kirkossa järjestetyssä Sovinto 100 -tapahtumassa. Eroon vihapuheesta Kirkkopäivät veti Kallion kirkon täyteen ihmisiä viikonloppuna. | Vesa-Matti Väärä muistovuosi | Ensimmäiset Kirkkopäivät ehdittiin juuri viettää ennen sisällissodan syttymistä. Sovinnosta olivat keskustelemassa presidentti Tarja Halonen, piispa Teemu Laajasalo ja CMI:n Irak-ohjelman johtaja Hussein alTaee. Presidentti, piispa ja ohjelmajohtaja kommentoivat kansalaisten aiemmin järjestetyissä Sovinto 100 -ratkaisupajoissa laatimia ehdotuksia muun muassa köyhyydestä, turvapaikanhakijoista ja vihapuheesta. Tätä teemaa Kirkkopäivät lähestyivät eri näkökulmista. Viime viikonloppuna Sovinto 100 -teema kokosi Kallion kirkon täyteen. Kirkko oli myös täynnä sata vuotta sitten pidetyillä ensimmäisillä Kirkkopäivillä. | kirkkopäivät | K allion kirkossa vietettiin ensimmäisiä Kirkkopäiviä 100 vuotta sitten silloin uudenkarheassa kirkkorakennuksessa. Kirkkosali oli lähes täynnä näilläkin Kirkkopäivillä samoin kuin se oli sata vuotta aiemmin. Muutama päivä tapahtuman jälkeen alkoi sisällissota
Keskustelu päättyi haaveisiin. Koska vaalipaneeli oli suora lähetys MTV3-kanavalla, mainostaukojen aikana ehdokkaat ja yleisö pääsi jaloittelemaan. Halonen esitti kriittisiä huomioita erityisesti hallituksen työttömiin kohdistuvaa aktiivimallia kohtaan. – Suomessa elämme todellisuudessa, jossa kansanedustaja käyttää vihapuhetta ja media nostaa tämän puheen esiin, jolloin siitä tulee ikään kuin kunniamerkki, alTaee sanoi. Venäjän tuntemuksen puute nyky-Suomessa huolestutti ehdokkaita. Teemu Laajasalo muistutti, että suhtautuminen turvapaikanhakijoiden ihmisarvoon on lähes ainoa asia, joka tällä hetkellä yhdistää kirkossa eri tavoin ajattelevia. Freija Özcan Venäjä huoletti, arvot jäivät vähälle presidenttipaneeli | Päätoimittaja Merja Ylä-Anttila ja politiikan ja talouden toimituksen päällikkö Jussi Kärki tenttasivat presidenttiehdokkaita Kallion kirkossa sunnuntai-iltana MTV3:n suorassa lähetyksessä. Hänen mukaansa kouluilla on iso mahdollisuus kasvattaa kansalaisia kuunteluun, myötätuntoon ja toinen toisensa kunnioittamiseen. | Freija Özcan ” Suomessa on tilaa vielä kokonaisvaltaisemmalle ihmisarvoa tunnustavalle politiikalle. Jalostus ja uusi teknologia eivät ole edenneet. Ehdokkailta kysyttiin, pitäisikö Suomessakin Saksan mallin mukaan lähteä kitkemään vihapuhetta lailla. – Hirvittävän huonolla tiellä ollaan nyt. sääntyneestä vihapuheesta eroon pääseminen. – EU:hun liittyminen vei nuoremmilta niin paljon huomiota, hän arveli. – Sananvapauden rajoittamisesta ei ole koskaan seurannut mitään hyvää, Huhtasaari vastasi. Ratkaisupajassa oli syntynyt myös huolta siitä, että hyvinvointiyhteiskunta on menossa yhä enemmän yksityisten kansalaisten tekemään, hyväntekeväisyyttä korostavaan yhteiskuntaan. Kysymykseen pitäisikö vihapuhetta hillitä tiukemmalla lainsäädännöllä, Hussein Al-Taee vastasi, että hänen mielestään asenne on lakia paljon tärkeämpää. Paperittomien kohtalo sen sijaan herätti vastakaikua Haataisessa. Meikkiäkin ehdittiin korjaamaan. Hän ei tahdo kuitenkaan asettaa vastakkain yksityisten ihmisten tekemää hyväntekeväisyyttä hyvinvointiyhteiskunnan kanssa. Esimerkiksi Helsingissä Vuosaaressa saatetaan Al-Taeen mukaan joillain luokilla puhua 16 eri kieltä. – Tämä pitää kyetä ratkomaan niin, että nämä ihmiset voivat kokea olevansa olemassa säällisellä tavalla, Haatainen sanoi. – Pitäisin tärkeänä kuvata myös sitä, että Venäjällä on myös muita muutosvoimia, Haatainen sanoi. – Suoraan puhumisen taidossa olisi paljon kehitettävää, niin että vihapuheesta päästäisiin eroon, Halonen sanoi. Arvoista keskusteltaessa Väyrynen ja Huhtasaari väistivät kysymyksen, miten heidän moraalinsa kestää alaikäisten turvapaikanhakijoiden palautukset. Lopuksi vaihdettiin vielä muutama sana vihapuheesta. Mari Teinilä KOTIMAA | 25.1.2018 11. Halonen arvosteli myös kehitysyhteistyömäärärahojen leikkauksia sekä alaikäisten turvapaikanhakijoiden palauttamista ilman turvaverkkoa. – Vihapuhe ei kuulu sananvapauteen, Kyllönen tokaisi. Presidentti Tarja Halonen sanoi, ettei kaikkea pidä sanoa ääneen mikä tulee mieleen. SDP:n ehdokas Tuula Haatainen, vihreiden Pekka Haavisto, perussuomalaisten Laura Huhtasaari, vasemmistoliiton Merja Kyllönen, sitoutumattoman kansanliikkeen Sauli Niinistö, RKP:n Nils Torvaldsen, keskustan Matti Vanhanen ja kansanliikkeen Paavo Väyrynen keskustelivat rennosti ja huutelivat toisilleen välikommentteja. Kirkkopäiviä olivat järjestämässä Kallion seurakunta, Kirkko Helsingissä ja Kirkkopalvelut. Tätä asennekasvatusta edistää osaltaan koulujen monimuotoisuus. Viime viikkoina ikävän julkisuuden pyöritykseen joutunut piispa Teemu Laajasalo varoitti riskistä, joka liittyy siihen, että jaetaan ihmisryhmiä eri kupliin, ja puhutaan esimerkiksi Kallion punavihreästä kuplasta. Tuula Haatainen huomautti, että Venäjän talous on heikoissa kantimissa. Sauli Niinistö oli kiinnittänyt huomiota siihen, että ulkopolitiikan kiinnostus ja harrastus eduskunnassa on yleisemminkin laskenut. Ihan lopuksi päästiin myös ”pehmeämpiin aiheisiin”. Ratkaisupajan yksi köyhyyttä koskeva kysymys kuului: Ketkä pidetään mukana. Torvaldsen muistutti, että matkalla sisällissotaan kielenkäyttö tuli yhä lujemmaksi ja häikäilemättömäksi. Hän muistutti siitä, että tasa-arvoisella yhteiskunnalla on parhaat mahdollisuudet kehittyä entistä paremmaksi. Tässä kohden keskustelu alkoi saada puoluepoliittisia painotuksia. Irakista 10-vuotiaana Suomeen perheensä kanssa kiintiöpakolaisina muuttanut Hussein al-Taee kertoi, että hänen haaveenaan on, että ”Suomi pysyy vakaana.” Hän onkin muistuttanut useassa eri yhteydessä, etteivät vakaus ja rauha ole itsestäänselvyyksiä. – Kansalaisistaan huolta pitävässä yhteiskunnassa pitää myös yksityisillä ihmisillä olla mahdollisuus tehdä hyväntekeväisyyttä, sillä osa ihmisistä tahtoo antaa omastaan. Paneelikeskustelua oli mainostettu suurena arvokeskusteluna, mutta pääosin ehdokkaita puhuttivat Suomen turvallisuus ja Venäjä. – Suomessa on tilaa vielä kokonaisvaltaisemmalle ihmisarvoa tunnustavalle politiikalle, Halonen sanoi. Köyhyyteen liittyvässä keskusteluosiossa presidentti Tarja Halonen sanoi, että vanhat virheet on kaivettu laatikosta esiin ja otettu uudestaan käyttöön. – Tulevaisuudessa meiltä kysytään, että näinkö vähän me pystyimme tekemään turvapaikanhakijoiden hyväksi. Tilaisuuteen oli lähetetty myös kysymyksiä, jotka olivat nousseet esiin aiemmin järjestetyissä ratkaisupajoissa. Teemu Laajasalo totesi, että luterilaisen ajattelun mukaan yhteiskunnan on pidettävä huolta siitä, että kaikilla on mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään
Juridista asemaa niillä ei ole, mutta niiden lausunnoilla on suuri painoarvo. Pappien opillisia ja eettisiä hairahduksia käsitellään tuomiokapituleissa. Pelissä on totuudellisuus ja kirkon uskottavuus. Tuloksena näyttää olevan uskontoneutraalisuus. Ne ovat osa järjestelmää, jossa hankalia asioita ei paineta villaisella, mutta niistä ei myöskään ole tarvetta ruveta käräjöimään. Jos sellaisesta on pieninkin epäilys, niin asialle pitää tehdä jotain. Hyvä pyrkimys saattaa törmätä siihen, ettei varhaiskasvatuksessa lasta saa sitouttaa mihinkään katsomukseen. Ei riitä, jos korkea kirkollinen taho sanoo kaiken olevan hyvin. Se käsittelisi teemoja, joilla on periaatteellista merkitystä koko kirkolle. Ehdotankin, että kirkko kirkastaa eettisiä ohjeitaan sekä perustaa omien toimintatapojensa eettisyyttä valvovan, tarvittaessa kokoontuvan toimikunnan. Käytännössä katsomuskasvatus riippuu siitä, miten lapset tekevät uskontoon liittyviä kysymyksiä. On tuttu ilmiö, että organisaatioiden virallisten periaatteiden rinnalla on epävirallisia peiteltyjä käytäntöjä. Niiden jäsenet ovat oikeudentuntoisiksi tunnettuja viisaita kansalaisia, joilla on mahdollisimman vähän päätöksiin vaikuttavia sidonnaisuuksia. Asioita sovitaan pienessä piirissä, hyväveliverkostot toimivat, kellokkaille suodaan vapauksia, epäselvyyksiä vähätellään, eivätkä päätöksentekijöiden sidonnaisuudet näy. Varhaiskasvatuksen perusteet edellyttävät tasa-arvoista yhteistyötä päiväkotien ja vanhempien kesken. Miten antaa katsomuskasvatusta, joka ei sitoututa. Seuraavaksi on hyvä miettiä, mitä tästä voisi oppia. Korhonen vastaan Laajasalo -tapaus on mahdollisuus uudenlaiseen ajatteluun kirkossa. Kirkon hengellisen johdon tulisi käsitellä tätä erityisellä vakavuudella ja päättää katsomuskasvatuksen onnistumisen seurannasta ja antaa asiasta palautetta sekä opetusministeriölle että opetushallitukselle. Keskustelu on avattu räväkästi. Mikäli lasten aktiivisuus ei synnytä uskonnollisia kysymyksiä ja niihin liittyvää keskustelua, katsomuskasvatus jäänee vaille toteutumistaan. Jumalausko ja katekismus eivät takaa arjen moraalia. Somekeskusteluissa on pohdittu kirkollisen toimintakulttuurin läpinäkyvyyttä. Se ei näytä hälventävän epäluottamusta sitä kohtaan, saavatko kirkon työntekijät ja jäsenet aina tasapuolisen kohtelun. Katsomuskasvatus toteutuu ensisijaisesti lasten ehdoilla ja henkilöstön tukemana. Myös seurakunnan edustaja voi vierailla päiväkodissa, mutta hänen tulee suostua sitoutumattomuusperiaatteeseen. Olennaisinta tässä vaiheessa ei ole, ketkä lopulta joutuvat syytetyiksi tai nuhdeltaviksi. Varhaiskasvatuksen perusteet tunnustavat YK:n lapsenoikeuksien sopimuksen edellyttämän vanhempien kasvatusoikeuden ensisijaisuuden, mutta periaate näyttää jäävän toissijaiseksi suhteessa normien vaatimiin muihin periaatteisiin. Päiväkotilapset saavat vierailla kirkoissa, mutta jokainen vierailu edellyttää lupaa vanhemmilta. Eettisiä toimikuntia esiintyy urheilun, median, tieteen, ammattialojen, järjestöjen ja yritysten piirissä. Veikko pöyhönen Opetusneuvos, Helsinki Uskontoneutraali varhaiskasvatus haastaa kirkon ja seurakunnat KOTIMAA | 25.1.2018 12. Kirkon on katsottava peiliin ja tarkasteltava kriittisesti kulttuurinsa etiikkaa. On äimistelty, miten suuressa yhtymässä voidaan hyväksyä maksuja ilman kuitteja ja selvityksiä. Käsillä oleva yksittäinen tapaus tulee pyrkiä ratkaisemaan asiallisesti. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Tavoitteena olisi tarvittavat korjaukset varhaiskasvatuksen perusteisiin. Ulottuuko sama suurpiirteisyys kaikkien työntekijöiden kohteluun. Vanhempien kasvatusoikeuden ensisijaisuuden tunnustaminen puolestaan edellyttää, että lapsen vanhemmilla olisi oikeus vaatia päiväkodeilta tukea kodin uskonnolliselle kasvatukselle. On myös kysytty, missä muissa kirkon elimissä mahdollisesti on epämääräisiä talouteen tai henkilöstöön liittyviä käytäntöjä. Varhaiskasvatuksen perusteet edellyttävät, ettei lasta sitouteta mihinkään uskontoon, katsomukseen tai puoluepoliittiseen vakaumukseen. mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Lisäpontimena se, että kirkko on profiloitunut moraalisten kannanottojen esittäjänä. Mahdolliset vaikutukset kirkon jäsenmäärälle eivät ole myöskään olennaisia. On ilmeistä, että uskontoneutraliteetti saa liian vahvan aseman, mikäli varhaiskasvatuksen periaatteita tulkitaan niin kuin ne on kirjoitettu. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Seurakunnat yhteistyökumppaneina joutuvat kuitenkin suostumaan katsomuskasvatuksen sitoutumattomuusnormiin. Tapio aalTonen Rovasti, Vihti Eettinen toimikunta kirkkoon luottamus | Jos kirkkoon kohdistuu pieninkin epäilys korruptoituneisuudesta, asialle pitää tehdä jotakin. Opetushallituksen hyväksymät varhaiskasvatuksen perusteet määrittävät itsensä oikeudellisesti sitovaksi normistoksi, joka koskee kaikkia varhaiskasvatuksen osapuolia. Jäljellä on vielä eräs mahdollisuus: yhteistyö seurakuntien kanssa. Entä jos arkkipiispa itsenäisenä toimijana asettaisi pienen riippumattoman ryhmän selvittämään ehdottamaani asiaa. Varhaiskasvatuksen perusteet eivät tunne kristillisten kirkkojen jäsenyyden merkitystä katsomuskasvatuksessa. Budjetinylityksiä katsotaan läpi sormien, riippuen henkilösuhteista. Minulla ei ole pätevyyttä arvioida, paljonko tämän tyyppistä korruptoituneisuutta esiintyy kirkossa. Samalla on tehtävä johtopäätökset koko kirkkoa varten. Päivähoidon henkilöstö on oikeutettu vastaamaan kysymyksiin ja rohkaisemaan muita lapsia osallistumaan keskusteluun
Siksi sain päähäni kysyä häneltä, mihin hän puuttuisi, jos toimisi piispana täällä. Sellaisella kirkolla on aika vähän annettavaa ihmisille, jotka etsivät elämälleen kestävää pohjaa ja toivoa, joka riittää ikuisuuteen asti. Virsikirjan virsi 164:3 kuvaa kauniisti kirkkoa: ”Ja vaikka maailmassa on kirkko vieras niin, häväisty, haavoitettu, revitty uuvuksiin, sen pyhät vartiossa kuitenkin odottaa, yön valta milloin päättyy ja aamu aukeaa.” Suostuuko meidän kirkkomme tähän. Kirkkoon on juurtumassa käytäntö, jolloin kesken olevissa asioissa syytetyn pää pannaan mestauspölkylle jo selvittelyvaiheessa. Me jotka sen velvoittamina yhä uskomme Herran käskyn kieltävän seurakunnalta naispappeuden ja joille osallistuminen sellaiseen jumalanpalvelukseen on Jumalan käskyn vastaista kapinaa. Pitääkö meiltä viedä kaikki ne lähteet, joista minun kaltaiseni kristityt voivat varmalla uskolla juoda elämän vettä. Vai onko todella niin, että meidät oikeasti halutaan pois. Rukoilen, että Jumala antaisi meille sellaisen herätyksen, joka kiinnittäisi meidät lujasti hänen sanaansa, ja niin kirkkomme voisi suunnata sanaan luottaen kohti tulevaa. Toivon, että suostuisi. Kuunnelkaa, mitä kieltä nuoret puhuvat ja opetelkaa sama kieli! Nuoret rakastavat musiikkia, tuokaa myös heidän musiikkiaan kirkkoihin, vaikka jostain perinteistänne joutuisittekin luopumaan. Laulun voimaa riitti, kuorot pistivät parastaan, välillä innostuttiin tanssimaan syntetisaattorin rytmein ja välillä laulettiin perinteisiä virsiä trumpetin säestyksellä. Mitäs jos tekin lähtisitte ehdolle ja me saisimmekin arkkipiispan Afrikasta asti! Ehkä me sitten uskaltaisimme oikeasti tarttua tyhjien kirkkojen ongelmaan!?” Sain vastaukseksi vain leveän hymyn ja tuikkivat silmät. Hajuton ja mauton ja kaikkeen mukautuva kirkko ei puhuttele eikä kiinnosta ja tekee itsensä tarpeettomaksi. Mekin olemme olemassa Syrjinnän kieltoa yritetään nostaa kirkon ensimmäiseksi käskyksi, jolla voidaan oikeuttaa kaikki. Kun yritin udella, mistä piispa Gulle itse Suomessa lähtisi liikkeelle, ei kauaa tarvinnut sitäkään vastausta odottaa: ”Nuorista. Asia riippuisi silloin vain siitä, kuka saa määritellä tuomittavan syrjinnän ja sallitun syrjinnän rajan. Antti VAnhAnen eläkepappi Lappeenranta ” Kuunnelkaa, mitä kieltä nuoret puhuvat ja opetelkaa sama kieli! M wanzan piispa Andrew Gulle katsoi minua vakavasti. Toivon, että minullekin löytyisi paikka Suomen luterilaisen kirkon penkistä. Se oli varsinainen kyläkokous, kun kirkko oli täynnä iloista ja värikkäästi pukeutunutta tummaa kansaa. Kirkolla, jolla ei ole nuoria, ei ole tulevaisuutta!” Neuvo kuulosti muusikon korvassa oikein hyvältä. Sitä on vaikea uskoa todeksi. Hän oli monta kertaa vieraillut Suomessa ja seurannut kirkkomme tilannetta. Mahdolliset taloudelliset epäselvyydet tässäkin asiassa käydään sitä ennen läpi. Onko meillä teidän mielestänne mitään paikkaa Suomen ev.lut. Jos kirkkomme haluaa olla Kristuksen kirkko, merkitsee se Kristuksen äänen seuraamista ja myös ristin kantamista. Kristuksen kirkkona eläminen merkitsee Jumalan sanan varaan rakentamista silloinkin, kun sana on vastoin yleistä mielipidettä. Ymmärsin yskän. Kansan kirkko kuuntelee kansan enemmistön näkemyksiä ja muuttuu niiden mukana. Onko kirkkomme Kristuksen vai kansan kirkko. Vanha suomalainen kansanviisaus sanoo: ” Ensin tutkitaan, sitten vasta hutkitaan”. ensin tutkitaan, sitten vasta hutkitaan Piispa teemu laajasalon luottokortin käytöstä Kallion kirkkoherra-ajalta on selvitys meneillään. Vasta sitten on lopullisten johtopäätösten aika. Asiat tule ensin selvittää. Raamatullisuus ei voi olla vain joidenkin Raamatusta nousevien periaatteiden toistelemista ja sitten niiden soveltamista joskus jopa vastoin Raamatun konkreettisia ohjeita. Entä minun kaltaiseni kristityt, joille Raamatussa annettu ensimmäinen käsky on edellistä korkeampi auktoriteetti. Ville AuVinen TT arkkipiispaehdokas Kristuksen vai kansan kirkko. kirkossa. Jumala on antanut sanansa uskottavaksi ja noudatettavaksi. Kirvestä ovat nyt innokkaasti teroittamassa kirkon omat työntekijätkin. Vastaus tuli heti: ”Tyhjät kirkot! Teillä on Suomessa moni asia hyvin, mutta tyhjät kirkot on ongelma, johon pitäisi heti tarttua!” Olimme perheeni kanssa viettämässä joulua Tansaniassa ja aamulla olimme jo osallistuneet joulujumalanpalvelukseen Mwanzan kirkossa. Illalla juhlimme joulua lähetystyöntekijöiden pihalla, söimme Victoriajärven kalaa, lauloimme ja tarinoimme. Toinen ehdotus koski työntekijöitä: ”Rohkaisisin pappeja lähtemään kirkon seinien sisältä ulos sinne, missä ihmiset ovat.” Hetken piispa katseli Afrikan tummaa taivasta ja jatkoi: ”Jos jotain saisin täältä Afrikasta tuoda Suomeen, toisin ne ’jatkot’ kirkon pihalla, sen yhdessä olemisen ja yhdessä tekemisen!” Kun hyvästien aika tuli, kysyin tältä mainiolta afrikkalaiselta piispalta pieni pilke silmäkulmassa: ”Meidän kirkkoomme on tulossa arkkipiispan vaalit. Myös oikeuskäytäntö korostaa luovuttamattomana periaatteena, että tuomiota ei julisteta etukäteen kansantuomioistuimessa. Arkkipiispa Afrikasta! PekkA siMojoki Kirjoittaja on muusikko, sanoittaja, sovittaja ja säveltäjä. Jos käskyn yli käveleminen on minulle samaa kuin uskosta luopuminen, niin pitääkö minun olla ilman ehtoollista ja jäädä kotiin, vai kääntyä Luther-säätiön puoleen. Meidän on itse uskallettava tarttua asiaan. KOTIMAA | 25.1.2018 13. Asko RuotsAlAinen Harjavalta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tulevaisuuden kannalta on ratkaisevaa, mikä on sen itseymmärrys. Tällä kertaa tilaisuus jäi tosin aika lyhyeksi, se ei kestänyt edes kolmea tuntia, sillä toinen jumalanpalvelus oli alkamassa heti perään. Sen jäseneksi olen kasteessa uudestisyntynyt ja sen opetuksen mukaisesti uskonut. Kirkon pihamaalla alkoi kuitenkin saman tien tilaisuuden ”jatkot”, iloinen yhdessäolo, jossa laulu soi eikä kellään ollut kiirettä pois. Piispa itse saarnasi, ja mekin toimme terveisiä pohjoisesta useaan otteeseen
Sitä rakennetaan lypsykarjan varaan. Luottavaisena pellolle reportaasi 14 KOTIMAA | 25.1.2018. Juha ja Anu Sajomaa uskovat paitsi suomalaisen maaseudun, myös oman tilansa tulevaisuuteen
Jumalanpalveluksissa esillä ovat niin satotoiveet kuin kiitos saadusta sadosta. Monilta jäi maanmuokkaus syksyllä kokonaan tekemättä, mikä lisää kevään työpainetta. Kylvöjen siunaus on maaseutuseurakunnassa jokavuotinen perinne. Moni vanhempi viljelijä on kuvaillut viime vuotta suomalaisviljelijöille vaikeimmakelimäen kirkkoherra kirsi Hämäläinen kertoo, että viljelijät eivät helposti pyydä tai ota vastaan apua seurakunnalta. KOTIMAA | 25.1.2018 15. Karjalle pitää talveksi varata ravintoa ja kuiviketta, mieluusti omilta mailta. Kultivointitöitäkin saatiin tehtyä pakkasilla, Juha Sajomaa sanoo. Useimpina arkipäivinä hän ajaa kolmisenkymmentä kilometriä Elimäen Peippolan kylästä Kouvolan keskustaan. Hän osti tilan vanhemmiltaan 24-vuotiaana vuonna 1999. Hän opiskelee maidon jatkojalostusta ja tarjoaa omasta maidosta tehtyä jäätelöä. Viiden päivän loma loppuvuodesta Levillä meni Sajomailta nukkuessa ja lenkkeillessä. Se maistuu mannalta. Siinä tuli esiin paljon kokemusta ja hyvää suhtautumista asioihin. Aholan tilan reilusta 50 viljahehtaarista valtaosa oli viime vuonna vehnää. Nuoresta nurmesta tehty säilörehu oli suht hyvälaatuista, mutta kuivaheinää ja kuiviketta jouduttiin hankkimaan muualta. Tapaaminen on sovittu niin, että navettaan keritään neljäksi. – Viljelijäin kirkkopyhää valmistellessamme pyysin yhtä kyläryhmää kertomaan tuntojaan. Joulukuussakin vettä tuli 140 millilitraa, Juha Sajomaa kertoo. Juha Sajomaan karuksi luonnehtiman viime vuoden jälkeen väsymys vaati tavallista enemmän palautumista. Viime vuoden rehusta toinen ja kolmas sato valmistuivat harmittavasti puintien kanssa samaan aikaan. Peltojen ohella myös koneet pitää saa” Juhan valvoessa öitä kuivurilla, minä pidin tupaa pystyssä. Kevätkylvöt tehtiin vielä suotuisissa keleissä, mutta kun kesäkuun toisella viikolla alkoi sataa, ei sateelle saatu loppua. Siitä huolimatta suomalainen viljelijä lähtee kevään koittaessa jälleen pellolle täynnä uskoa parempaan vuoteen. Viljelijöillä kului kuukausia hälytystilassa, viljojen valmistumista ja puintikelejä vartoillessa. Ja kun sai, kuivurista äkkiä kuivaa ulos ja märkää sisälle, Juha Sajomaa kuvailee. Sitä jäi peltoon viitisen hehtaaria, vähän myös ohraa. Että vuosi sitten saneerattu parsinavetta takoisi maitoa täysillä. – Olen aina viihtynyt luonnossa, mutta asuminen maatilalla oli minulle uutta. – Navettatyöt väsyttävät, mutta hyvällä tavalla fyysisesti, Anu Sajomaa sanoo. Sää ei ollut kaikille samanlainen. – Märkyys oli pahinta. Välillä komensin nukkumaan kovallakin äänenpainolla. – Ehkä pitäisi tietoisemmin käydä kuuntelemassa ihmisten tuntoja ja pohtia luontevia kohtaamisen paikkoja. – Kärrien piti olla tyhjinä siltä varalta, että viljaa saisi puitua. Päävastuu tilasta on Aholaa neljännessä polvessa jatkavalla Juha Sajomaalla. Anu Sajomaa toivoisi voivansa auttaa peltotöissä enemmänkin, mutta aika ei riitä opetteluun ja opettamiseen. Kokonaistilannetta on yhä hankala hahmottaa. – Sen jälkeen alkoi jo hiljalleen toipua. – Monilla puoliso ja lapset ovat jakamassa viljelyn todellisuutta. Kahdeksisen vuotta sitten maaseutuhankkeen merkeissä tavanneet Anu ja Juha menivät naimisiin vuonna 2015. Se oli ehdottomasti minun viljelijäaikojeni pahin, toteaa Juha Sajomaa. Härkäpavusta 2,5 hehtaaria jäi kokonaan korjaamatta. Jokainen kohtaaminen on tärkeä. Apuna on osa-aikainen työntekijä. – Juhan valvoessa öitä kuivurilla, minä pidin tupaa pystyssä. – Myös siemenviljaa meillä on omiksi tarpeiksi. Tosin en tiedä, toipuuko tuollaisesta vuodesta koskaan. Kinkereitä Elimäellä järjestetään ahkerasti, tänä vuonna kaikkiaan 14 kylällä. Päivystys on 24/7. Useimmilla viljelijöillä jäi osa sadosta korjaamatta, joillakuilla koko sato. i Viime vuosi oli viljelijöille karu. Lokakuun pari myrsky-yötä pelastivat monien puinnit, jos oli ajoissa hereillä, hyökkäsi pellolle heti aamusta, ja koneet kestivät. Viljan ja pavun lisäksi Aholan pelloilla kasvoi nurmea, joka on tilan pääkasvi. Korjuutyöt venyivät poikkeuksellisen pitkälle, Sajomailla lokakuun loppuun. Hometoksiini aiheutti huolta ja tappioita useimmilla tiloilla. Kirkollisissa toimituksissa seurakunnalla on jatkuva yhteys myös viljelijäväestöön, joka silti saattaa tuntea itsensä unohdetuksi. Pääelanto kuitenkin tulee maidosta. Viljelijöitä muistetaan myös aamurukousryhmissä. TeksTi | Hannele niemi – kuvaT | JoHannes WieHn T ammikuisena torstaina kahvipöytään ehtivät poikkeuksellisesti sekä Aholan tilan isäntä Juha Sajomaa että emäntä Anu Sajomaa. Vaikka Aholan isäntä pystyy tekemään itse monet remontit, koitui niistäkin viime vuonna lisäkuluja, samoin kuivatuksesta omassa kuivurissa. – Niissäkin me eri alojen ihmiset kohtaamme, ja myös me, jotka emme maatalousalaa tunne, haluamme ja voimme rohkaista. Useimmilla jäi osa sadosta korjaamatta ja joillakin koko sato. Hämäläinen toivoo, että kaikilla on elämässään työn ohella muitakin arvokkaita asioita, jotka kannattelevat viimevuotisen kaltaisina kovina aikoina. Jotkut yrittivät puida härkäpapua vielä joulukuun alussa. Anu Sajomaalla on etäpäivä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta, missä hän on työskennellyt maaseutupalveluissa vuodesta 2004. Savitaipaleella syntynyt Anu Sajomaa ei kasvanut maalaistalossa, mutta niin vain kävi, että Iisalmen agrologista tuli maitotilan emäntä Kouvolaan. Täällä koen eläväni luontevasti yhdessä luonnon kanssa. Luottamuksellisuuskin on taattu. Välillä komensin nukkumaan kovallakin äänenpainolla. Lypsylehmiä on 26 ja niiden navettarutiinit on hoidettava säännöllisesti kahdesti päivässä. Vuodet Aholassa ovat olleet minulle myös itseni voittamista, Anu Sajomaa sanoo. – Jospa tästä saisi tilalle lisäpotkua ja lisätuloakin, kaavailee virkanainen, joka viikonloppuisin ottaa vastuuta navetasta. Isäntä kertoo tavoitteeksi lisätä lypsylehmien määrä 35:een. Hämäläinen korostaa kirkon eri työmuotojen olevan tarvittaessa tukena. Vain harva sai pelloilta kaiken pois. Tarkistuskäyntejä kertyy pari kolme vuorokaudessa. Ymmärrystä lisäävät myös erilaiset hankkeet. Lehmien poi’itus vaatii erityistoimet. Viljelijöiden työpaikoissa, suurissa ja kalliissa koneissa, on riskinsä. Seurakunnalta saa tukea » si ikinä
Joskus täälläkin voisi vetää kotiinpäin. Meillä Elimäellä ainakin nuorissa viljelijöissä näyttää olevan tervettä nöyryyttä ja ymmärrys siitä, ettet koskaan pysty hallitsemaan luontoa. Etenkin Kymenlaaksossa viljelijän elanto on pieninä palasina maailmalla. Maitotilallinen myöntää itsekin kevätauringon kutsuessa unohtavansa, että peltotöiden sijasta pitäisi keskittyä navettaan. – Olen ollut koko ikäni maatöissä mukana. Juha Sajomaankin ilon ja jaksamisen avaimet löytyvät luontosuhteesta. Isä Pekka Sajomaa kannusti poikaansa rajavartiolaitoksen töihin, mutta tämä totesi jo ehtineensä kasvaa maanviljelijäksi. reportaasi da ajoissa työkuntoon. Viljelijä nauttii myös itsenäisyydestään. Karjatilalla työ sitoo läpi vuoden, mutta takaa tasaisemman tulon. Juha Sajomaan mielestä suomalainen maatalous kärsii keskittymisongelmasta. – Ihmisen olisi hyvä muistaa, että luonto ottaa aina omansa takaisin. On taas oltava lähtövalmiina heti, kun säät sallivat. Ettei mene halpuuttamisen halpamaiseen ansaan. Onnistumisen tunteista. Ensi vuonna Juha Sajomaa voi viettää 20-vuotisyrittäjäjuhlaa, ehkä työn merkeissä. Täytyyhän jonkun tuottaa omaa ruokaa Suomessakin! Lopettaminen ei ole käynyt vakavasti mielessä, vaikka isän alkuun aggressiivisesti kehittämällä tilalla kehitys aika lailla pysähtyi reiluksi 10 vuodeksi. Sajomailla tienestiä revitään maidon ja kasvinviljelyn ohella koneurakoinnista ja metsästä. – Neljässä tuotantosuunnassa on kaksi liikaa, isäntä kuittaa. Viljelijän perustutkinnon lisäksi Juha Sajomaa hankki koneteknikon pätevyyden ja jatkaa yri” Ainakin nuorissa viljelijöissä näyttää olevan tervettä nöyryyttä ja ymmärrys siitä, ettet koskaan pysty hallitsemaan luontoa. Ja tietenkin sää. Juha Sajomaasta ei olisi konttoritöihin toteuttamaan pikkupomojen päähänpistoja, mutta oli hänelläkin 1990-luvulla vaihtoehto. – Ehkä rankinta maanviljelyssä on se, että tietyt työt on pakko tehdä tiettyyn aikaan, vaikka olisit kuinka kipeä. Hänellä on kuitenkin vastaus siihen, miten jaksaa tänä vuonna: – Suomalaisviljelijällä on ”aivovaurio”. Ehkä minulla oli jatkajaksi ryhtyessäni vähän uhoakin. KOTIMAA | 25.1.2018 16. – Väittäisin, että maanviljelijät ovat Suomessa parhaita luonnonhoitajia. – Useimmiten maata viljellään siksi, että halutaan tehdä sitä. – Myös meidän viljelijöiden pitää katsoa peiliin ja kantaa vastuumme tulevaisuudesta, ekologisesta ja eettisestä tuotannosta. Että voisiko tehdä vielä paremmin. Hän näkee ainoaksi vaihtoehdokseen jatkaa ja pyrkiä tasaiseen kasvuun. Kaikki on taas mahdollista. Silloinkin harva pyytää apua. Kun luonto herää, herää maajussikin. Isäntäkin opiskelee, emännän tavoin, kehittyäkseen entistä paremmaksi työssään. Kun viljelijöiden pitää jatkuvasti kehittyä, samaa on voitava odottaa myös sidosryhmiltä. – Meiltä myös puuttuu yhteisöllisyyttä, perisuomalainen kateus syö voimia. Juha Sajomaa heittää haasteen. – Ihminen on tyhmä, jos ei opi virheistään, mutta myös silloin, jos sairastuu niistä, Juha Sajomaa sanoo. Pienistä arkisista asioista. Ratkaiseva rooli on myös kuluttajalla, joka ilahduttavasti näyttää yhä enemmän arvostavan kotimaista tuotantoa, ymmärtävän, että maataloustuki koituu lopulta hänen hyväkseen. Sitä paitsi lopettaminen on todella kallista, pitäisi ottaa lainaa, että pystyy maksamaan verot. Lomituspalvelukaan ei aina toimi. – Viime vuoden jälkeen olen erityisen iloinen siitä, että maitoauto ajaa pihaan joka toinen päivä, tuoden varmaa tuloa. Peltoakin on vuosien varrella vuokrattu lisää. Ne lopettavat, joilla on varaa, Juha Sajomaa hymähtää. Jos jätät eläimet hoitamatta, ovat viranomaiset heti niskassa. Useamman liitännäiselinkeinon maitotila pitää yrittäjänsä kiireisenä läpi vuoden. Koko ajan on kyseenalaistettava sitä, mitä tekee. Viljelijä ei heitä töitään tekemättä kuin pahimman pakon edessä, kun voimat eivät enää kerta kaikkiaan riitä. Juha Sajomaa muistuttaa, etteivät viljelijät ole itse valinneet nykyistä maatalousjärjestelmää, jota säätelevät sisäpolitiikan ohella EU ja kauppaketjut. Neuvontajärjestöihin ei pidä mennä leikkimään, päättäjillä olisi oltava jämäkkyyttä ajaa oman maan asiaa ja koko Suomella yhteishenkeä kotimaisen tuotannon ja sen myötä huoltovarmuuden takaamiseksi. Suomen maatalous perustuu siihen, että kevätauringon lämmittäessä kukaan ei enää muista viime vuotta. Työssä on paljon asioita, joihin voi vaikuttaa. Kasvinviljelijöillä on vuosi vuodelta tiukempaa, kun viljan hinta ei kata edes kustannuksia ja kauppa vääristyy entisestään
Kaakkoissuomalaisten viljelijöiden tuloista jo kolmasosa tulee sivuelinkeinoista, joista merkittävimpiä ovat metsätyöt ja koneurakointi. Tilamäärä vähenee entisestään. Juhan äiti Paula – Maatalouden kehitys on ollut niin huimaa, että sen lähtökohdat tuppaavat unohtumaan, arvelee mainiosti Elimäelle kotiutunut Anu Sajomaa. Vahva usko maaseudun hyvään tulevaisuuteen KOTIMAA | 25.1.2018 17. tysjohtamisen ammattitutkinnon syventäviä opintoja. Yhdistyksen puheenjohtaja Kari Niemi kertoo viljelijöiden keski-iäksi yli 50 vuotta. Siitäkin selvittiin. Yhä pienempi porukka pitää yllä maamme huoltovarmuutta. Kotieläintilat vähenevät koko ajan. Ne, jotka 2000-luvulla rohkeasti investoivat, esimerkiksi lypsyrobotteihin, ovat nyt vakaassa tilanteessa. Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n Kaakkois-Suomeen kuuluvat Kymenlaakso ja Etelä-Karjala, joissa yhteensä on hiukan yli 3 000 maatalousja puutarhatilaa. Kari Niemi on viljellyt sukutilaansa Valkealan Aitomäessä vuodesta 1983, ja tehnyt siinä sivussa muun muassa ATKja maatalousneuvontatöitä. Yksivuotiaana evakkoon joutunut Pekka Sajomaa lunasti Aholan isältään Eenok Sajomaalta 1970-luvun alussa. Ehkä tänä keväänä kasvilajit vaihtuvat, heinän viljelyä saatetaan lisätä, Niemi arvelee. Alkutaipaleella olevilla voi olla tiukemmat paikat. Sukupolvenvaihdoksia tehdään muutama vuodessa. Arvostus ei lisää tuottajahintoja, joista jää kohtuuttoman paljon kaupan välikäsiin. Rakennemuutos alkoi täällä liian myöhään, vuonna 1995. On vain opittava markkinoimaan niitä. Aina sieltä on kuitenkin noustu. Ei kai kukaan niin tyhmä ole, että tuhoaisi oman elinkeinonsa! Hän sanoo uskovansa suomalaisen maaseudun hyvään tulevaisuuteen. – Koulutus antaa perustiedot, mutta loppu tulee työstä ja kokemuksesta. Niitä on Sajomaan suvussa jo 94 vuoden ajalta. Sajomaa on lähtöisin maatilalta Sastamalan Tyrväältä. ” Jos minulla olisi lapsia, en toivoisi heidän jatkavan tilalla. – Suomalaisviljelijät kokevat, ettei EU:ssa ymmärretä tarpeeksi poikkeuksellisia olosuhteitamme. – Takana on jo viisi taloudellisesti heikkoa vuotta. – Meillä on hieno tuote, puhdas luonto ja puhtaat vedet. – Se on Suomen maatalouden suurimpia ongelmia. EU säätelee pitkälti Suomen maataloutta, jonka nykyinen ohjelmakausi loppuu 2020. – Ja nyt yritetään saada parempi vuosi. Päivä kerrallaan. Moni pohtii parhaillaan, mitä tehdä pelloille, joille jäi paitsi viljaa, myös pahoja jälkiä korjuusta ja sen yrityksistä. Anu Sajomaakin myöntää viime vuoden todelliseksi selviytymistaisteluksi, mutta muistuttaa positiivisista puolista. Läheskään kaikkia maita ei ole päästy muokkaamaan kylvökuntoon. Niemi kertoo nauttivansa sekä yhteistyöstä luonnon kanssa että työnsä itsenäisyydestä ja vastuusta. – Sanovat ympäristöihmiset mitä tahansa, suomalaisviljelijä kunnioittaa ja hoitaa luontoa. Uuteen viljelykauteen Niemen mukaan lähdetään Kaakkois-Suomessa entiseen tapaan. Vanhemmat auttavat mieluusti poikaansa, mutta joskus tiedonkulku tökkii ja pudotaan sukupolvien väliseen kuiluun. Hinnat ovat yhä alempana, viljoissa on usein hometta. Niemi luottaa maaja metsätalousministeri Jari Leppään, mutta toivoisi muutamalta mepiltä vahvempaa kotimaan edun ajamista. – Vahvinta täällä on kasvinviljely. Luovutetun Karjalan Jääskessä vuonna 1924 perustettu Aholan tila jatkoi sotien jälkeen Elimäellä Peippolan kartanon maista lohkotuilla pelloilla. Alalle kaivattaisiin nuoria yrittäjiä, mutta: – Jos minulla olisi lapsia, en toivoisi heidän jatkavan tilalla, Juha Sajomaa sanoo. – Sotien jälkeisistä lähes puolesta miljoonasta tilasta on Suomessa jäljellä enää alle 60 000. Kokeneet viljelijät ovat tottuneet tulemaan toimeen luonnon kanssa. Seuraavasta pitäisi saada neuvoteltua paras mahdollinen. Suomalaiskuluttajien oman tuotannon arvostus sen sijaan näyttäisi kasvaneen. Joillain tiloilla kuilu saattaa pysäyttää koko tilan kehityksen
| Lehtikuva / Heikki Saukkomaa ” Niemi alkaa melko kaukaa, maailmankaikkeuden synnystä. Entä mistä Niemi kertoo. Kyse on kavalkadista, omintakeisesta selJuha Hurme sai marraskuussa Finlandia-palkinnon Niemi-teoksellaan. laisesta. kulttuuri | kirja | Finlandia-voittaja on mainio kirja, jota on helppo mollata. Olli Seppälä Juha Hurme: Niemi. Kun Suomesta tuli Niemi Olin myönteisesti yllättynyt. Hurmeen kerronnassa huomio kiinnittyy myös kautta linjan kriittiseen suhtautumiseen kirkkoon ja kristinuskoon. Kirjan tapahtumat päättyvät osapuilleen 1800-luvun alkuvuosiin, kun Niemestä tuli osa Venäjää. Niemi alkaa melko kaukaa, maailmankaikkeuden synnystä. Näkökulma on jotakuinkin sama, jota sovelletaan lähetystyön kritiikkiin: paha länsimainen uskomusjärjestelmä tuhoaa hyvän paikallisen elämäntavan. Ei se ehkä mikään suuri fiktiivinen romaani ole, mutta sitäkin kiinnostavampi kannanotto ylipäätään romaanin olemukseen. Teos 2017. Hurme myös bongaa ahkerasti sanoja, jotka eri aikoina ovat tarttuneet suomen kieleen. K un kerroin Facebookissa, että aion seuraavaksi lukea viime syksynä Finlandia-voittajaksi valitun Juha Hurmeen Niemen, sain poikkeuksellisen paljon kommentteja. Kommentit virittivät väkisinkin minut lukemaan Niemeä tarkemmin, kuin ehkä olisin muuten tehnyt. Hurme alkaa kertoa Niemen historiaa lukuisine sivuhyppyineen historiaan. Osa kommentoijista ilmoitti suoraan, että kirja oli jäänyt heiltä kesken. Kielenkäyttö tavoittelee hetkittäin rentoa jätkämäisyyttä. www.kotimaa24.fi Kotimaa24 on vapaa! KOTIMAA | 25.1.2018 18. Yksi kertoi puolisonsa lukevan ääneen hänelle kohtia sieltä täältä kirjaa. Hän piti kuulemaansa tyylisesti mauttomana ja tekstiä kosiskelevan rempseänä. Senpä vuoksi Hurme puhuu koko ajan paikasta nimeltä Niemi. Yksi sanoi, että kirja on yhä kesken ja tikkuista on eteneminen. Hurmeen kertojanääni kuului tunnistettavana ja kaikkitietävänä koko matkan. Pidin Niemestä ja luin sitä mielelläni. Joku sentään kehui lukukokemusta antoisaksi, ja yksi sanoi, että tykkäsi vasta saatuaan urakan loppuun. Kyse on siis kuitenkin romaanista, sanataideteoksesta. Kirja on hallittu kokonaisuus. Kommentointi ja blogien perusta minen tulee myös vapaaksi, mutta vasta 29.1. Hurme tuo esiin sumeilematta sympatiansa ja antipatiansa historian ilmiöitä ja henkilöitä kohtaan. Niemessä alkuperäinen suomalainen kansanusko ja tapakulttuuri nähdään parempana kuin sen alleen jyrännyt kristinusko. En työlääntynyt, paitsi muutaman kerran, kun kansanrunolainat hidastivat itse tarinan etenemistä. Jos Hurme kertoisi samat asiat ilman kielellistä rentoutta, Niemi voisi olla hyvinkin tietokirja, ei ehkä kovin kiinnostava. Onko Niemi ylipäätään romaani, vai lähettikö kustantaja sen vahingossa väärään kilpailuun. Nyt kaikki Kotimaa24:n uutiset ja muut jutut vapaasti kaikkien luettavissa. Se on yhden miehen äänellä tarjoiltu selitys suomalaisuuteen ajalta ennen kuin Suomi oli Suomi. alkaen. 448 sivua. Ilman kertojaa ei olisi mitään. Perinteistä romaanijuonta ei kirjassa ole. Aiemmin en ole lukenut teatterimiehenä tunnetun Juha Hurmeen proosatekstiä, joista Niemi on järjestyksessään viides. Ei edes päähenkilöistä, kuin hetken
Heimon messiashahmo jätti sen klingoneille. Olet tutkinut sitä uskonnonfilosofian pro gradussasi. Kristillinen magia kuittaantuu Dellin kirjassa lyhyellä toteamuksella, että Uudessa testamentissa on mainintoja noituuden harjoittajista. puhut tilaisuudessa tv-sarjasta Star Trek. MeRi TOiVanen BibliCon Helsingin Oulunkylän kirkossa to 25.1. Klingonien jumalat ovat siis erehtyväisiä. Näin ensimmäiset jaksoni kuusivuotiaana VHS-kasetilta isoäidin luona. Uskontoihin sisältyy – tulkintatavasta riippuen – maagisia elementtejä. 400 sivua. 1 Oulunkylän kirkossa Helsingissä järjestetään BibliCon-tapahtuma, jossa käsitellään Raamattua populaarikulttuurissa. Länsimaisessa fiktiossa ammennetaan ylipäänsä paljon Raamatusta. Varakkaille nuorille kaikki on kuitenkin mahdollista. Suom. Varhaisessa kristinuskossa muiden uskontojen harjoittajat oli tapana leimata magian harjoittajiksi. Kun ihminen rukoilee Jumalalta tai jumalilta jotain, se on uskontoa, mutta jos ihminen tekee rituaaleja vaikuttaakseen ympäristöönsä ilman varsinaista jumaluuden apua, kyse on magiasta. Muistisairaiden vanhusten liikunnan rajoittaminen huolestuttaa omaisia. Johdannossa Dell määrittelee kirjansa käsitteitä ja viittaa erotteluihin uskonnon ja magian välillä. Kabbalasta tuli 2000-luvulla suosittua useiden julkkisten puhuttua sen tärkeydestä. Näin tehtiin eroa omaan uskontoon ja sen erityislaatuisuuteen. Star Trek on 1960-luvulla alkunsa saanut, kulttimaineeseen noussut tieteisfiktio. klo 21.30 Dokumenttiprojekti: Machines (7). 2 Kerro esimerkki sarjassa nähtävästä inspiroivasta uskonnollisesta kohtauksesta! Klingonien hääseremoniaa kuvaavassa jaksossa käy ilmi, millainen luomiskertomus heimon uskontoon kuuluu. Aikuisena kiinnostuin sarjan eettisestä pohdinnasta. JOHan SaVOla Pappi ja Star Trek -televisiosarjan harrastaja Johan Savola teki sormillaan Star Trekistä tutun vulkanilaisten tervehdyksen. Mitä uskonnollisia näkökulmia sarja sisältää. Koska tunnistettavuus on kiinnostavaa, fiktiossa keksitään harvoin mitään uutta. Klingonien jumalat pyrkivät luomaan kahden klingonin liitosta vahvimman mahdollisen asian. klo 21.00 Saulin poika (Unkari 2015) Palkittu voimakas ja hätkähdyttävä elokuva Auschwitzin vangista, joka tuhoamisen ja kauhujen keskellä yrittää pelastaa edes osan ihmisyyttä. Tekstiartikkelit ovat lyhyitä, usein vain puolen sivun mittaisia kuvien viedessä leijonanosan painopinta-alasta. Iranissa uskontoon perustuva laki kieltää alkoholin, paljastavan pukeutumisen eikä sananvapautta ole. Kaikkiin kulttuureihin on tavalla tai toisella kuulunut magia. | viikon kirja | | viikon tv-vinkit | | 3 kysymystä Star Trek -fanille | Yle Teema&Fem 27.1. Tammi 2017. 3 Miksi olet itse innostunut Star Trekistä. Yle Teema&Fem 30.1. Kabbala on Euroopassa syntynyttä juutalaista esoteerista perinnettä, jossa mystisen tiedon avulla pyrittiin selittämään jumalallisen ja ajallisen, äärettömän ja äärellisen suhde. Kuvitettu historia. Heidi Tihveräinen ja Lauri Dallamo. Star Trekissä eräs kiinnostava ilmiö on sarjassa esiintyvän klingonien heimon kunniakoodisto. kello 17.30. He kuitenkin huomasivat erehtyneensä, sillä klingoneista tuli voimakkaampia kuin jumalat itse. TV1 1.2. Toisin sanoen syntyi erimielisyyttä siitä, ajateltiinko Jumalan vaikuttavan rituaalin kautta vai riittikö pelkkä rituaalin ulkoinen toteutus. Silloin minua kiinnostivat avaruuslaivat, 12-vuotiaana puolestaan taistelut. Näin Christopher Dell aloittaa mainion kirjansa, joka johdattelee kronologisesti aiheeseen eli magiaan, noituuteen ja okkultismiin. Lainsäädäntö puuttuu eikä yksinkertaisia ohjeita löydy. klo 19.00 Spotlight: Sairaat ja sidotut. TV1 29.1. Kirjan esiin nostamat aatteet, opit, liikkeet ja ilmiöt saattavat herättää toisessa lukijassa vastustusta, toisessa outoa mielenkiintoa. Kristinuskossa ja islamilaisuudessa magiaan on suhtauduttu varsin epäluuloisesti. Jaksossa esitettävä luomiskertomus on tavallaan vastakertomus kristittyjen luomiskertomukselle. Palkittu elokuva työstä, koneista ja työläisistä Intian Gujaratissa sijaitsevassa tekstiilitehtaassa, jossa olosuhteet ovat samat kuin sata vuotta sitten. | Jani Laukkanen KOTIMAA | 25.1.2018 19. Star Trek on tarjonnut minulle eri-ikäisenä sitä, mitä olen kulloinkin tarvinnut. Protestantit saattoivat syyttää 1500-luvulla katolista kirkkoa turvautumisesta magiaan, kun sen piirissä opetettiin, että teko eli sakramentti on pyhä jo itsessään (ex opere operata). Juutalainen magia ja kabbala saavat oman lukunsa. klo 22.00 Ulkolinja: Iranin nuorten ristiriita (12). Uskontoa on käsitelty sarjassa yhä vapaammin varsinkin viime vuosikymmeninä. Olli Seppälä Christopher Dell: Noituus, magia ja okkultismi. Dellin kirja on monipuolinen, joskin hieman pinnallinen johdanto erilaisten maagisten ja okkultististen liikkeiden historiaan
Melartinin nostamiseen arkkipiispaksi. KOTIMAA | 25.1.2018 20. Ennen vuoden 2000 lakimuutosta Suomessa oli piispanimityksissä käytössä vanhan kirkko-oikeuden mukainen Placet regium, sopii hallitsijalle, periaate. TeksTi | Ville JaloVaara – kuViTus | PäiVi karJalainen Kun hallitsija nimitti arkkipiispat T änä keväänä valittava Kari Mäkisen seuraaja on viideskymmenesneljäs Turun piispa ja kuudestoista Suomen luterilaisen kirkon arkkipiispa. Suomen hallitsijat ovat historian saatossa käyttäneet vaihtelevasti piispannimitysvaltaansa. Kiitoksena uskollisuudesta, jota kirkko osoitti maan uusille vallanpitäjille, Turun hiippakunta korotettiin vuonna 1817 arkkihiippakunnaksi ja sen piispa arkkipiispaksi. Vuoteen 2000 asti oikeus nimittää arkkipiispa on ollut tasavallan presidentillä ja aikoinaan myös Venäjän tsaareilla. Piispanvirka täytettiin Venäjän vallan aikana yhdeksäntoista kertaa. essee ” Arkkipiispan nimityksissä poliittiset näkökohdat saivat suuriruhtinaskunnassa erityistä arvoa. Kenraalikuvernööri Menšikovin lausunnossa tsaarille painoi Bergenheimin aktiivisuus venäjän opetuksen edistämiseksi Suomessa. Edmanin. Sen perusteella ensin Ruotsin kuninkaalla, sitten Venäjän tsaarilla ja lopulta Suomen tasavallan presidentillä oli oikeus valita kolmesta kirkon asettamasta ehdokkaasta mielestään pätevin. Nikolai I:n aikana vuonna 1833 uskollisuus uutta esivaltaa kohtaan myötävaikutti professori E. G. Suomen arkkipiispat saavat kiittää virastaan Venäjän tsaari Aleksanteri I:stä. A. Nikolai I:n aikana vuonna 1833 uskollisuus uutta esivaltaa kohtaan myötävaikutti professori E. Venäjän keisarit käyttivät autonomian ajan piispanvaaleissa aktiivisesti hallitsijan oikeutta, sillä peräti seitsemässä nimityksessä ensimmäisellä vaalisijalla ollut ehdokas sivutettiin. Ensimmäinen nimitys tapahtui jo Porvoon valtiopäivien aikana maaliskuussa 1809 ennen suuriruhtinaskunnan oman keskushallinnon perustamista ja viimeinen vuonna 1900. Suomessa käytössä oleva arkkipiispan arvonimi on harvinainen, sillä vastaava löytyy luterilaisista kirkoista vain Ruotsista, Latviasta ja Virosta. Arkkipiispan nimityksissä poliittiset näkökohdat saivat suuriruhtinaskunnassa erityistä arvoa. Usein hallitsijat ohittivat vaaleissa ensimmäiselle sijalle tulleen ehdokkaan. Melartinin nostamiseen arkkipiispaksi ohi tuomiorovasti Gustav Candolinin. G. Viimeinen vaalijärjestyksestä poikkeaminen löytyy joulukuulta 1974, kun presidentti Urho Kekkonen ohitti Kuopion piispannimityksessä vaalivoittaja Jukka Malmivaaran Paavo Kortekankaan hyväksi. Suomen latautunut sisäpoliittinen tilanne näkyi 1930-luvulla myös arkkipiispanvaaleissa. Melartinin seuraajaa valittaessa vuonna 1850 tsaari nosti arkkipiispaksi tuomiokapitulin lehtorin Edvard Bergenheimin sivuttaen kaksinkertaisen äänimäärän saaneen tuomiorovasti J