SiVut 12–13 25. Miksi uskoontulosta on niin vaikea keskustella. Valon nähnyt Juha Yli-Jaakkola ei häpeä kertoa, että tuli uskoon rippikoulun jälkeen. . Sivut 8–11 Minun ristini -kampanja jakaa kirkon työntekijöitä Ruotsissa. elokuuta 2016 | hinta: 3,70€ | 111. vuosikerta | 0043595–16–35 34 ja n i la u k k a n en. SiVut 2 ja 3 Määräenemmistösääntö rampauttaa kirkon päätöksentekoa, sanoo Pertti Simola. . Ja mitä sillä tarkoitetaan
Tyhmyri tähtivalossa A urinko matkusti kesän jälkeen joksikin aikaa pois. Mielenkarvaus unohtui, hävisi itsestään. Ja nyt kulkija katsoi ylös, vihdoinkin. Entä jos käännämme kysymyksen toisin päin: ”Kuka ei ole sinun lähimmäisesi?” Mitä siihen vastaisimme. 25.8.1916 Kuhmoinen. Sen sijaan opetettaisiin edelleen se osa kristinoppia, josta ydintotuudet lyhyesti esiintyvät ja niin ikään mitä lasten kehitysasteella on käyttökelpoisinta. Kursseilla oli läsnä paitsi oman pitäjän kiertokoulunopettajia ja muutamia kansak. • Alhaalla, syvällä armon uumenissa kulkija käveli hiljaa äänettömän metsän reunaa, ja samassa äkillinen oivallus pysäytti hänet. opettajia, lukuisa joukko kiertokoulunopettajia, kaikkiaan alun neljättäkymmentä opettajaa. Uskonnollisista symboleista ristillä on vahvin sanoma. Jouni Lesonen Päivämiehessä 17.8. 2 01 6 Pääkirjoitus sATA vuOTTA sITTen TuhAT MerKKIä TAIvAAsTA MArI TeInIlä päätoimittaja, mari.teinila@kotimaa.fi lAInA KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@ kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Tuottaja Tuija Tiihonen Toimitussihteerit Anna-Kaisa Pitkänen (virkavapaalla) Noora Wikman-Haavisto Graafikko Gun Damén Toimittajat Antti Berg Emilia Karhu Jussi Rytkönen Olli Seppälä Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen www.kotimaa.fi Markkinointipäällikkö Minna Zilliacus lukijamäärä 58 000 (KMT 2015) Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse asiakaspalvelu@kotimaa.fi Jos meille tämän päivän ihmisille esitetään kysymys ”Kuka on sinun lähimmäisesi?” mitä vastaisimme. Samaan aikaan burkini-kieltojen kanssa Iranissa levisi Facebook-kampanja, jossa julkaistiin kuvia naisista ilman huivia ja heidän puolisoistaan huivi päässä. Burkini-kielto ei kuitenkaan edistä naisten vapautta valita vaatteensa, vaan se on sukua sille käytännölle, jolla islam säätelee naisten pukeutumista. Kristinopin järjestämisestä kansakoulussa siinä tapauksessa, että uskonnonopetuksen tuntimäärää supistetaan neljästä kolmeen viikossa – – olisi ainemäärää vähennettävä siten, että lapsille vaikeatajuiset osat, kuten esitykset Pyhästä Hengestä, viimeisistä menoista ja sakramenteista jäisivät lukematta. Hän muistutti siitä, että kristityt auttavat toisia ihmisiä, koska ovat kristittyjä, eivät siksi, että autettavat ovat kristittyjä. Ehkäpä hän kuuli! • Sillä parhaillaan tähdet nauroivat ylistäen: Onneksi armoa katsotaan taivaasta päin! MervI PönTInen harrastelija, Mikkeli O sa musliminaisista käyttää yleisillä uimarannoilla burkinia, koko vartalon peittävää uima-asua. Siksi länsimaisiin arvoihin pitäisi kuulua myös vapaus valita vaatteensa, eikä pakkoa valita paljastava asu. Arkkipiispa Antje Jackelén osoitti viisautta omissa kannanotoissaan. Ihanko tosissani tässä suren, että olen vain Jumalan lapsi. Viime viikkoina burkinin käyttö on kuitenkin kielletty useilla ranskalaisilla uimarannoilla osin vastareaktiona Nizzaan ja muualle Ranskaan kohdistuneille terrori-iskuille. Ongelmallisia vaatevalinnoista tulee silloin, kun päätäntävalta pukeutumisesta ei ole naisella itsellään, vaan uskonnollisilla johtajilla. Tuossa on hänellä aika ja ikuisuus, maa, taivas, tyhjäksi jääneet Pelastajan risti ja hauta, Puolustaja, paikka sinun perheessäsi ja sydämessäsi – mitä ihmettä se muu enää olisi, jotta ihminen sitä tarvitsisi. Kurssit alkukoulunopettajille toimeenpantiin Kangasalan opettajayhdistyksen aloitteesta. 2 KOTIMAA 2 5. Muutama Ruotsin kirkon jäsen ja työntekijä perusti Facebook-sivuston Mitt Kors, Minun ristini heinäkuussa ranskalaisen papin terrori-iskussa tapahtuneen surman jälkeen. uskonnolliset symbolit kiihdyttävät myös luterilaisen kirkon sisällä. Kaikille naisille ei ole luontevaa paljastaa itseään bikineissä julkisissa tiloissa. Iranissa laki pakottaa naiset peittämään päänsä huivilla. Tähdet tulivat pimeyteen talvista maata katselemaan ja hämmästelemään: Kuka kumma on tuo tyhmyri, että sinä, Jumala, häntä muistat. Sivuston tarkoituksena on ottaa kantaa ristiä kantamalla maailman vainottujen kristittyjen puolesta. 8. Kun yksi keskustelijoista totesi, että risti merkitsee hänelle turvallisuutta, Jackelén vastasi, että hänelle risti merkitsee voittoa kuolemasta. Luettelisimmeko joukon ihmisiä. Kampanjan perustaneen henkilön tarkoituksena oli saada miehet oivaltamaan, miltä hijab eli uskonnon säätelemä häveliäs pukeutuminen tuntuu naisesta. Arkkipiispa korosti myös kristinuskon ytimessä olevaa asiaa. Ruotsin kirkon tiedotusjohtajan mukaan vaarana on, että sivusto lisää vastakkainasettelua muslimien ja kristittyjen välillä. Tuolla hän laahustaa, kädessään kylmä luu, siinä kaiverrus: ’Armoni riittää sinulle.’ Paarustaessaan hän sureksii, kun sai vain ainoastaan pelkän armon, ei muuta, eikä häneltä edes kysytty, mitä kaikkea hän olisi toivonut. Myös osa Ruotsin kirkon piispoista arvosteli kampanjaa. Risti kaulassa uimarannalle Länsimaisiin arvoihin pitäisi kuulua vapaus valita vaatteensa, eikä pakkoa valita paljastava asu.
Apua tarvitsee noin 100 miljoonaa ihmistä 40 maassa. KOTIMAA 3 2 5. He joutuvat kriisitilanteissa syrjityiksi ja heitä kuolee konflikteissa ja luonnonkatastrofeissa enemmän kuin vammattomia, koska he jäävät helposti ilman tarvittavaa informaatiota, apua ja palveluita. Ylivieskan kirkkopalon käsittely alkoi viime viikolla Ylivieska-Raahen käräjäoikeudessa. Sen tulisi näkyä enemmän tämän maallistuneen ajan keskellä, Jouni Lehikoinen perustelee mukanaoloaan. Joku rohkeni kysyä, miksi arkkipiispa ei puolusta ristiä, joka on kristinuskon tärkein symboli. Saavutettavuus toteutuu voittajakirkossa monella tavalla aina esteettömyydestä asenteisiin. Hän epäili, että se voisi lisätä vastakkainasettelua kristittyjen ja muslimien välillä ja totesi, että kehotus ristin kantamisesta tuntuu kiihottamiselta ja epäkristilliseltä vallalla olevaa vastakkainasettelua ajatellen. Arkkipiispa vastaili Twitterissä terävästi kirkkoa passiivisuudesta syyttäville arvostelijoille. Oikaisu . Leveällä keskikäytävällä mahtuu hyvin kulkemaan pyörätuolilla, alttarille ei ole portaita ja myös alttarialueella on hyvin tilaa liikkua pyörätuolilla. KAj AAlTO Kuvakaappauksia Mitt Kors -ryhmästä. Yksi uusista jäsenistä on tunnettu vapaa-ajattelija Christer Sturmark, joka haluaa osoittaa myötätuntoa vainottuja kohtaan. Suurin hätä on tällä hetkellä Syyriassa, Etiopiassa, Etelä-Sudanissa, Sudanissa, Somaliassa ja Irakissa. Taustalla on pitkittyneiden poliittisten kriisien lisäksi El Niño -ilmiöstä johtuva kuivuus. 8. Hän eroaa kirkosta ja jättää paikkansa kirkolliskokouksessa. Keskiviikkona antamassaan välituomiossa oikeus kertoi pitävänsä näyttöä riittävänä osoittamaan, että epäilty on sytyttänyt kirkon palamaan. Oikeus määräsi miehen pidettäväksi edelleen vangittuna. Mitt Kors -ryhmään on liittynyt myös suomalaisia, kuten turkulainen kirkkoherra Jouni Lehikoinen. Kun tarkoituksena oli osoittaa tukea Lähi-idän vainotuille kristityille jakamalla oman ristikorunsa kuva sosiaalisessa mediassa, ristin esillä pitäminen koettiin provosoivana. Miksi muuten kantaisin arkkipiispanristiä niin näkyvästi?”, kuittasi Jackelén. Lisäksi hänet määrättiin mielentilatutkimukseen. Suomen saavutettavimmaksi kirkoksi Radio Dein ja Kirkkohallituksen järjestämässä kilpailussa äänestettiin Kangasalan kirkko. Kotimaan 18.8.2016 pääkirjoituksessa viitattiin ekumeeniseen asiakirjaan virheellisellä nimellä. Ruotsin kirkossa riidellään rististä Kirkon tiedotusjohtaja epäili, että ristikampanja voisi lisätä vastakkainasettelua kristittyjen ja muslimien välillä.. Kiihkeänä käyvästä keskustelusta huolimatta moni ruotsalainen on jakanut Facebook-ryhmässä kuvan rististään. Myöhemmin Sjöberg pehmensi kantaansa ja totesi, että hän on huolissaan siitä, että ristikampanjaa voidaan käyttää jotakin ryhmää vastaan eikä ainoastaan vainottujen kristittyjen puolesta. – Tämä on erittäin mielenkiintoinen ryhmä. Humanitaarisen avun tarve on suurempaa kuin koskaan. 2 01 6 uuTIsvIIKKO KOOnnuT: nOOrA wIKMAn-hAAvIsTO humanitaarisen avun tarve ennätyssuuri . Lopulta kesälomalla ollut arkkipiispa Antje Jackelén otti asiaan kantaa, kun Dagen-lehti väitti, että piispat väistelevät kysymyksiä rististä ja kiistanalaisesta kampanjasta. Iäkkään papin murha Ranskassa heinäkuussa sai kolme ruotsalaista pappia perustamaan Facebook-ryhmän Mitt Kors, eli minun ristini. – Sain lopulta tarpeekseni. Äänestys: Kangas alan kirkko on suomen saavutettavin . Ratkaisevaa oli lopulta kuitenkin haluttomuus osoittaa tukea vainotuille kristityille, Johanna Andersson kirjoittaa blogissaan Kristen Opinion -sivustolla. Kampanja #mittkors ”ottaa kantaa maailman vainottujen kristittyjen puolesta kantamalla ristiä kaulassa ylpeänä siitä”. Myös kirkon johdon jatkuvat hyökkäykset Israelia vastaan ovat olleet minulle koettelemus. Vasta pari viikkoa toimineessa ryhmässä on jo yli 8 000 jäsentä, jotka ovat lähettäneet kuvia risteistään ja kertoneet niiden merkityksestä. ristikampanjan suosio kasvaa väittelyn myötä. Turun vankimielisairaalassa oleva epäilty osallistui oikeudenkäyntiin videoyhteyden välityksellä. Erityisen hankalassa asemassa kriisitilanteissa ovat fyysisesti tai psyykkisesti vammaiset ihmiset. Ruotsin kirkon pelkistetyt kannanotot monimutkaisissa poliittisissa kysymyksissä ovat jo pitkään olleet syvän pettymykseni lähde. Facebook-ryhmä ei kuitenkaan ole ollut kaikkien mieleen. Vuonna 1989 syn tynyttä miestä syytetään törkeästä vahingonteosta. Kangasalan kirkossa saavutettavuuden huomioimiselle pohja on luotu 1980-luvun loppupuolen remontissa, jossa lähes kaikki fyysiset esteet poistettiin. Ristihän on uskomme rakkain ja tärkein symboli. Esimerkiksi Ruotsin kirkon tiedotusjohtaja Gunnar Sjöberg arvosteli kampanjaa Facebookissa. ”Kuka niin on kuvitellut. Asiakirja on nimeltään Yhdessä kohti elämää. Ylivieskan kirkkopalon oikeuskäsittely alkoi . Yksi kolmesta ristikampanjan perustajasta, Johanna Andersson, kertoi tällä viikolla, että mitta tuli täyteen. Toisaalta kiivas väittely on aiheuttanut vastakkainasettelua ja jotkut ovat pettyneitä Ruotsin kirkon päättäjien nihkeyteen
Keskeisin kokouspaikka oli Petroskoin luterilainen kirkko. Petroskoin kokouksen yleisteemaksi oli valittu luterilainen ja ekumeeninen. Petroskoin konferenssiin osallistui kaikkiaan noin 70 henkeä Inkerin, Suomen, Viron ja Unkarin luterilaisista kirkoista, sekä Romanian unkarinkielisestä luterilaisesta kirkosta. Suomesta mukana oli perinteiseen tapaan myös Pappisliiton retkikunta. Isäntäkirkko toi joissakin puheenvuoroissaan voimakkaasti esille oman virkakantansa sekä viestinsä siitä, että homoseksuaalisuus kirkossa ei käy ja avioliitto on vain miehen ja naisen liitto. – Suomen kirkko on erilainen kuin Inkerin kirkko. P erjantaina Venäjän Karjalan Petroskoissa päättynyt 13. suomalais-ugrilainen pappeinkokous oli eräänlainen Inkerin kirkon ekumeeninen kaapista ulos astuminen. 4 KotImaa 2 5. Unkarin kirkon delegaatiota johtivat piispat Tamás Fabiny ja János Szemerei. Tulevaisuudessa kirkkoa odottavat Häkkisen mukaan myös uudet kysymykset. Konferenssin loppukeskustelussa hän arvioi Petroskoin-tapaamisen onnistuneeksi ja luonnehti sitä sanoilla avoimuus, luottamus ja kunnioitus. Suomen delegaatiota Petroskoissa johti Mikkelin piispa Seppo Häkkinen. Esitelmien lisäksi kokouksen ohjelmaan kuului ryhmäkeskusteluja. Salumäki pohdiskeli myös sitä, olisiko pienten suomalais-ugrilaisten kansojen rooli nykyisessä rikkinäisessä maailmassa olla konfliktien sovittelija, kuten luterilaisuus on ekumeenisesti tunnustuskuntien keskiössä. Romanian unkarilaista kirkkoa edusti pastori Illyés Márton puolisoineen. Kokouksen aikana käydyt keskustelut olivat kokoustradition mittapuun mukaan ajoittain harvinaisen tiukkasanaisia. Tällä hän viittasi siihen, että menneinä vuosikymmeninä vain Suomen kirkko saattoi toimia taloudellisesti vahvana ja vapaassa yhteiskunnassa. Salumäe arvioi, että vasta nyt kaikki kokoontuvat kirkot ovat jollakin tavalla tasa-arvoisia. Aihetta lähestyttiin kirkkojen pääesitelmissä. Sanon suoraan: yhteisymmärrys ortodoksien ja katolisen kirkon kanssa on opettanut meille, että pappeus kuuluu vain miehille, Kuukauppi kertoi. JuSSI RytKönen Inkerin kirkko marssi esiin PetRoSKoI Suomensukuisten luterilaisten kirkkojen pappeinkokous Venäjän Karjalassa toi esiin sisarkirkkojen kasvavat jännitteet. Ekumeeniseen pyöreän pöydän keskusteluun osallistuivat myös Venäjän ortodoksisen ja katolisen kirkon Venäjällä edustajat. Osa kokousvieraista tutustui Äänisjärvellä sijaitsevan Kizhin saaren historiallisiin karjalais-venäläisiin rakennuksiin. Kirkon ei pidä hyväksyä syntiä, Kelton instituutin rehtori Ivan Laptev sanoi omassa esityksessään. Toisaalta monissa puheenvuoroissa todettiin, että Petroskoissa onnistuttiin keskustelemaan myös kirkkojen välisistä ja sisäisistä vaikeista kysymyksistä. – Niiden pitäisi mahdollistaa keskustelu, tutustuttaa meitä toisiimme ja vahvistaa kirkkoa koko maailmassa. Kuukauppi puolusti myös sanan uskonpuhdistus käyttöä, sillä luterilainen kirkko tarvitsee hänen mukaansa itse sitä. Hän kuuluu niihin virolaispappeihin, jotka hoitivat inkeriläisiä Neuvostoliiton ateistisen diktatuurin vuosikymmeninä, pitäen inkeriläisten kodeissa ja myöhemmin seurakuntien tiloissa jumalanpalveluksia. Monessa mielessä pitää paikkansa, että nykyinen Inkerin kirkko on Viron kirkon lapsi. Kokouksen järjestäjänä ja isäntänä Inkerin kirkon eräät edustajat ottivat kokouksessa selkeän aloitteen ja tekivät pienen kirkkonsa myös ekumeenisesti hyvin näkyväksi: tällaisia me olemme. Ajoittain syvissä vesissä käyneistä keskustelunaiheista huolimatta piispa Kuukauppi oli tyytyväinen kokoukseen. Niissä käsiteltiin esimerkiksi Inkerin kirkon itseymmärrystä, valmistautumista vuoden 2017 viettoon sekä vieraan ekumeenista kohtaamista seurakunnassa ja kokonaiskirkon tasolla. Laptevin mukaan kirkko ottaa vastaan eri tavalla elämässä eksyneitä, mutta se ei merkitse sitä, että kirkko hyväksyisi heidän elämäntapansa. Meillä on paljon mahdollisuuksia kantaa toinen toistemme kuormia, Aarre Kuukauppi sanoi. SuomalaIS-ugRIlaISet Petroskoin suomalais-ugrilaisen pappeinkokouksen ohjelmaan kuului myös retkipäivä. 2 01 6. – Tulevaisuudessa ykseyden vaaliminen tulee olemaan entistä haasteellisempaa niin kirkkojen sisällä kuin niiden välillä, myös samaan tunnustuskuntaan kuuluvien kirkkojen välillä, Häkkinen totesi. – Ekumenia on Venäjällä erilaista kuin Euroopassa. Häkkinen toivotti kokouksen loppukeskustelussa seuraavan suomalais-ugrilaisen pappeinkokouksen tervetulleeksi Suomeen vuonna 2020. – Inkerin kirkko on avoin kaikille, mutta ei kaikelle. Eräät niistä olivat samalla lyhyitä katsauksia kyseisen kirkon menneisyyteen sekä ajankohtaisiin kysymyksiin. 8. Paikallisia vapaita suuntia ei Kuukaupin mukaan ollut kutsuttu, koska ne ovat keskenäänkin hyvin erimielisiä. Salumäe totesi myös, että myös jatkoa ajatellen suomalais-ugrilaisilla pappeinkokouksilla on tehtävä. Eräänlainen pappeinkokouksen ekumeeninen Taata oli Viron piispa Tiit Salumäe. Kuva: JussI RytKönen Tulevaisuudessa ykseyden vaaliminen tulee olemaan entistä haasteellisempaa niin kirkkojen sisällä kuin niiden välillä, myös samaan tunnustuskuntaan kuuluvien kirkkojen välillä. Mutta sen kanssa meidän on helppo jakaa ilot ja surut. Hän vakuutti, että Suomen kirkossa on paljon ekumeenista mieltä. Kuukauppi korosti kuitenkin voimakkaasti sitä, että hänen kirkkonsa kuuluu Luterilaiseen maailmanliittoon, osallistuu sen kokouksiin ja haluaa tehdä yhteistyötä muiden luterilaisten kirkkojen kanssa. Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi tähdensi kokousohjelmaan kuuluneessa ekumeenisessa pyöreän pöydän keskustelussa, että Inkerin kirkolla on hyvät suhteet Venäjän ortodoksisen kirkon kanssa
– Pelkään välillä sen olevan liian keskiluokkaista. – Euroopassa ei ole vain yhdenlaista sairaalasielunhoitoa, vaan esimerkiksi koulutuksia on monenlaisia. Suomessa he ovat kirkon palkkaamia, eivätkä he siksi ole samalla tavoin osa hoitotiimiä. Nyt teet jatkotutkimusta. Minkälaisia haasteita verkoston työskentelyllä on. Kuva: ville PaloNeN Pitäisi vaalia sairaalasielunhoidon kovaa ydintä, eli hengellisyyteen ja uskontoon liittyvää erityisosaamista. Olet verkoston hallituksen ainoa nainen, miten se vaikuttaa työskentelyyn. Meidän samansuuntainen tavoitteemme on sairaalasielunhoidon edistäminen. – Kuuntelemisen teologia sairaalasielunhoidon kontekstissa. Euroopassa ei ole itsestään selvää, että naiset voivat olla pappeja. Tavoitteena on, että verkostolla on lähitulevaisuudessa omaa tutkimusta. Ihmisen täytyy olla keskimääräistä valveutuneempi tietääkseen, että heillä olisi pääsy sielunhoitoon. Mitä vuorovaikutustaitoja sairaalasielunhoitajalle tai -papille opetetaan. asti Kokkolassa. – Pitäisi vaalia myös sairaalasielunhoidon kovaa ydintä, eli hengellisyyteen ja uskontoon liittyvää erityisosaamista. ”Pelkään sairaalasielunhoidon olevan liian keskiluokkaista” I hmisen täytyy olla keskimääräistä valveutuneempi tietääkseen, että heillä olisi pääsy sielunhoitoon, pelkää pappi, teologian tohtori, sairaalasielunhoitaja Karoliina Nikula. Miten suomalainen sairaalasielunhoito eroaa eurooppalaisesta. Psykoterapeuttisen painotuksen korostuminen voi jättää jotakin sivuun, vaikka psykiatrinen ja psykologinen osaaminen onkin tärkeätä. Mikä sen aihe on. kotimaa 5 2 5. Suomesta jäseniä ovat Sairaalateologit ry. Se näkyy siinä, että tapaamiset on sovittava maihin, joihin on mahdollista tulla vähillä kustannuksilla. – Vaikka pyrkimyksemme eivät ole ekumeenisia, niin ruohonjuuritasolla voi olla merkitystä sillä, että voin naisena olla samalla viivalla ortodoksipapin ja katolisen papin kanssa. Suomi on pieni maa, jolloin yksi linja tai tapa tehdä korostuu. – Innostusta ja visioita ei puutu, mutta raha on aina haaste. Karoliina Nikula toivoo, että suomalaiset sairaalasielunhoitajat innostuisivat tutkimuksen hyödyntämisestä. 2 01 6 viikoN HeNkilö ”Pelkään sairaalasielunhoidon olevan liian keskiluokkaista” viikoN HeNkilö. Tuntuu, että koulutuksensa puolesta nuorisotyönohjaajalla voi olla paremmat kyvyt kuunnella kuin teoreettisen koulutuksen saaneella papilla. Mikä tämä verkosto on. – Euroopan sairaalasielunhoitoverkosto koostuu erilaista sairaalasielunhoidon toimijoista. Minkälaisena näet suomalaisen sairaalasielunhoidon nykytilanteen. Pitäisin tärkeänä, että suomalaiset jäsenjärjestöt lähettäisivät useamman edustajan tapaamisiin. Noora WikmaN-Haavisto Sairaalasielunhoidon neuvottelupäiviä vietetään 26.8. Väitöskirjasi liittyi terveydenhuollon etiikkaan. Kesäkuun tapaamisessa eräs katolinen nainen tuli sanomaan, että paras anti oli nähdä minut papin paidassa. Mitkä ovat teologiset perusteet kuuntelemisen taustalla. Kokoonnumme kahden vuoden välein keskustelemaan sairaalasielunhoidosta ja tutkimuksesta, sekä jakamaan parhaita käytäntöjä. Kaikki ovat nykyään kiinnostuneita spiritualiteetista, ja jos me emme puhu siitä riittävästi, lääkärit ja psykologit voivat kaapata sen. 8. Tutkimusta olisi myös hyvä olla omalla äidinkielellä, ja yksi sairaalasielunhoidon verkoston tavoite onkin kirjallisuuden kääntäminen. Sinut valittiin jatkokaudelle European Network of Health Care Chaplaincyn hallitukseen. Suomessa sairaalasielunhoitajan asema on hyvin erilainen kuin muualla Euroopassa, jossa sielunhoitajat ovat usein sairaalan palkkaamia. – Työskentely toimii hyvin, koska keskitymme siihen, mikä on meille yhteistä. sekä Kirkkohallituksen Diakonian ja sielunhoidon yksikkö. Verkosto on pieni, ja voi hyvin käydä niin, että yhdestä maasta sama edustaja on käynyt kymmeniä vuosia tapaamisissa, mutta hänen jäädessään eläkkeelle muut eivät tiedä, mistä on kyse. – Kokoonnuimme viimeksi kesäkuussa Unkarissa, ja siellä päätimme lähteä painottamaan tutkimuksen asemaa entisestään verkostossa. Leuvenin yliopiston yhteyteen Belgiassa perustetaan sairaalasielunhoidon tutkimuskeskus
oppAinA toimivAt kAtt johtAjA Marko TervaporTTi (kat.) jA dominikAAniveli Gabriel SalMela (kat.) sekä kAppAlAinen anTTi kruuS, jokA on jäRjestänyt 35 pyhiinvAellusmAtkAA itAliAAn. Niihin ehdotetut muutokset tukevat kirkon työpaikoilla tapahtuvaa kehitystä. mennessä spostitse: pekka.launonen@diak.fi. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Kirkko on yhtenä työelämän osapuolena vaikuttamassa tutkintojen ammattitaitovaatimuksiin, jotta kirkon tarvitsema osaaminen sisältyy tutkintoihin. Kukaan ei pelastu vastoin omaa tahtoaan. Ihminen ei pysty tekemään aloitetta Jumalan puoleen, koska hänen tahtonsa siinä asiassa on syntiinlankeemuksesta johtuen sidottu eikä kukaan tule Jeesuksen omaksi ilman, että Jumala häntä ensin vetää (Joh. Kirkolla on edustajansa näitä valmistelevissa työryhmissä. Juuri valmistunut ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen muutosehdotus koskettaa esimerkiksi lastenohjaajien ja suntioiden koulutusta. Valmisteilla ovat myös järjestämissopimuksiin sekä koulutuksen rahoitukseen liittyvät lainsäädännön uudistukset. Mitä ihminen sitten voi tehdä. Ilmoittautumiset 20.9. Kirkon koulutuspoliittinen vaikuttamistoiminta suuntautuu kaikille koulutusasteille: niin varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, lukioja ammatilliseen koulutukseen kuin ammattikorkeakouluja yliopistokoulutukseenkin. Uudet tutkinnot tarjoavat tutkinnon suorittajille enemmän valinnanmahdollisuuksia ja tekevät osaamisen päivittämisen työuran aikana entistä joustavammaksi. KARI KOppeRI Kirkkohallitus, Ammatillisen koulutuksen ryhmän puheenjohtaja Kirkon henkilöstöstä yli puolella on muu kuin ammattikorkeakoulutai yliopistokoulutus. Jumala synnyttää meidät tahtonsa mukaan, eli pelastus tapahtuu aina Jumalan, eikä koskaan ihmisen aloitteesta. Tervetuloa kurssi kokoukseen 21.10. Silloin kun Jumalan kutsu kohtaa ihmisen, hänen tahtonsa vapautuu ja hän voi valita, ottaako kutsun vastaan vai ei (Joh.1:12). Kirkon työmarkkinalaitoksen ja Kirkkohallituksen asiantuntijat vaikuttavat useissa opetusja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen työryhmissä. Kirkon henkilöstöstä yli puolella on muu kuin ammattikorkeakoulutai yliopistokoulutus. Teologikurssi 1971 Opintomme alkoivat 45 vuotta sitten. 6 KOTIMAA 2 5. Assisin kAunis kAupunki, pyhän FRAnciscuksen BAsilikA, GReccio, seimet, pAAvi FRAnciscus, michelAnGelo, BeRnini, cARAvAGGio ovAt vAin pieni osA viikon intensiivisen mAtkAn AnnistA. suorat lennot, kuljetukset, majoitus (2hh) La Rocca, Casa di Santa Brigida tai hotel Farnese**** (aamupala), sisäänpääsyt, Assisissa puolihoito, asiantuntevan opastuksen ja opaskirjasen. 1200 € sis. Järjestys on selkeä, ensin tulee Jumalan kutsu/evankeliumin kuuleminen – sitten suostuminen sen vastaanottamiseen – ja sen seurauksena Pyhän Hengen vaikuttama usko. Assisi on Betlehemin ystävyyskAupunki jA tunnettu pyhästä FRAnciscuksestA, jokA elvytti seimipeRinteen. Voiko kristityksi käännyttää. Tavoitteena on, että kirkon ammatteihin johtavat tutkinKirkolla on ammatillisen koulutuksen visio ja tavoitteet KOuluTus Kirkkohallitus vastaa kritiikkiin: Toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittäminen on myös kirkolle tärkeää ja se on siinä aktiivisesti mukana. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Lapsija perhetyön perustutkinnon osaaminen siirtyy uuteen kasvatusja ohjausalan perustutkintoon, varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan osaamisalaan. Lisäksi kirkko edistää arvojensa mukaisesti esimerkiksi koulutuksellisen yhdenvertaisuuden tai opiskeluhyvinvoinnin toteutumista. 2 01 6 Mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Sofian kulttuurikeskukseen Helsinkiin. Pelastus on aina Jumalan teko. Esimerkiksi toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneita lastenohjaajia ja toisaalta yliopistokoulutuksen saaneita, seurakuntatyössä toimivia pappeja on likimain yhtä paljon. Kristilliseen yhteisöön tai kirkkoon voi kyllä toisen ihmisen saada liittymään, mutta Jumalan lapseksi voi ihmisen uudestisynnyttää vain Jumala. usein kristittyjä syytetään siitä, että he yrittävät käännyttää toisia ihmisiä kristinuskoon. Hinta n. Muutosehdotukset liittyvät myös kaikkiin seurakuntien talous-, hallintoja kiinteistöalan tehtäviin, joihin työllistytään toisen asteen ammatillisten tutkintojen kautta. Apostoli Jaakobin mukaan Jumalan totuuden sana, eli evankeliumi, toimii armonvälineenä synnyttäen uskon Kristukseen (Jaak. Ilmoittautuminen El-Ve Tours, info@elvetours.gr Ekumeeninen pyhiinvaellus Assisiin ja Roomaan 12.–19.12.2016 Riikka Reinan uutisessee ”Kirkko tarvitsee vision ammatillisesta koulutuksesta” ( Kotimaa 18.8.) liittyy ajankohtaiseen toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämiseen, joka on myös kirkolle tärkeä asia. 8. Nykyinen suntion ammattitutkinto puolestaan laaja-alaistuu ja muuttuu nimeltään seurakuntaja hautauspalvelualan ammattitutkinnoksi. Kirkkohallituksen asiantuntija Marja Pesonen oli Kirkon työmarkkinalaitoksen nimeämänä edustajana ohjausryhmässä, joka laati vastikään ministerille luovutetun toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkintorakenne-ehdotuksen. Ammatillisen koulutuksen reformiin kuuluu lisäksi useita, vielä suunnitteluvaiheessa olevia hankkeita. Ihminen voi tehdä ratkaisun puolesta tai vastaan silloin, kun Jumala kutsuu häntä. Valmisteluryhmä (Pekka Launonen, Eeva Kemppi Repo, Hannu Mustakallio, Jaakko Rusama). Näistä yksi on koulutussopimus, johon kuuluu myös kysymys työpaikalla tapahtuvan oppimisen korvauksista. Hän voi julistaa toiselle ihmiselle evankeliumia. 6:44). Kirkkohallituksessa toimii koulutuksen seurantaryhmiä, jotka antavat työelämäpalautetta ammattikorkeakouluille niiden kehittäessä toimivia malleja aiemmin hankittuun osaamiseen pohjaaviin opintopolkuihin. Opetushallitus vastaa ammatillisten tutkintojen perusteiden laatimisesta. Vastaus on Raamatun perusteella selkeästi, että ei voi. Uusi tutkinto tuottaa osaamista myös seurakuntien ennaltaehkäisevän perhetoiminnan kehittämiseen. not tuottavat riittävästi työntekijöitä, tutkinnot vastaavat tulevaisuuden osaamistarpeita ja että tutkintoja järjestetään eri puolilla Suomea. Pitääkö tämä paikkansa ja voiko ihminen käännyttää toisen ihmisen uskoon. Reina viittaa toiselta asteelta ammattikorkeakoulututkintoihin johtaviin opintopolkuihin. AloitA jouluun vAlmistAutuminen itAliAstA! näe jA koe Assisi jA RoomA joulun AllA, AdventtinA. HARRI AHdesMäKI. Tiedustelut Antti Kruus, sp@anttikruus.com tai 040 5460 844. 1:18)
HILKKA OLKINUOrA Kirjoittaja on rovasti, joka rakastaa ripareita. Mutta pahin kristiytymisen roihu on tältäkin kesältä ohi. Iso lehti kirjoitti juuri isosti, että rippileirillä tuupitaan uskoon. 8. Viimeksi mainittu on jokaisen ajatusten valintaa, joka konkretisoituu tekoina. Seurakunta voi ottaa vastaan monin tavoin. Hyvät teot ja myönteinen, ryhdikkään raikas elämänasenne saattaa kaikenlaiset ympäristöt kukoistamaan. Kännyköitten varassa juokseva kansa löytää näin avointen ovien kirkon ainakin Myyrmäessä, jossa olivat avoimet ovet myös körttikansan juhlille juuri äskettäin. KOTIMAA 7 2 5. Vastakkaiset näkemykset kärjistyvät negatiivisuuden kautta hahmotettuna sanasodaksi tai jopa sodaksi. Pikkuiset ovat käyttäneet lahjaeuronsa, isoset vertailevat kokemuksiaan, pastorit palaavat yöjärjestyksestä päiväjärjestykseen. Alatyyliset solvaukset eivät ole sitä mitä kristilliseltä palstalta odottaisi. Hyväksytyksi ja rakastetuksi tulemisen kokemus esimerkiksi kantaa nuorta elämyksien virvatuliviidakon läpi kohti aikuisuutta. Ja juuri horisonttia, toivon taivasviivaa, rippikoulu olisi niin mielellään tarjonnut pysyväksi käyttöjärjestelmäksi. Yliopistot tuottavat kirjaviisautta tai opettavat kumoamaan Raamatun. Kasteelle, vihille tai haudalle tultaessa käydään keskusteluja, joissa nuorena opittu ja koettu kantaa. Miten virtuaalinen peli on omiaan kutsumaan ketään pelaajaa muuta kuin pokémonien bongaukseen, kun tunnettu tosiasia viranomaistenkin suunnalta on ollut, etteivät pelaajat edes tunnista, missä liikkuvat kun juoksevat näyttöpäätteensä perässä. 2 01 6 KOLUMNI Hilkka Olkinuora Hyvillä teoilla ympäristö kukoistamaan Panu Pihkalan kirjoitus ympäristöahdistuksesta Kotimaassa 18.8. Elämys on kivaa. Seurakunnan kansliasta luvataan tietokonepelin pelaajille akun lataamiseen tilaa ja välineitä. Jos yrittää pahimpia tahallaan väärintulkintoja tai rajuja väitteitä oikoa, saa tulisen ryöpyn silmilleen. Ei niin pientä pilaa, ettei totta toinen puoli. Konfirmoi ne! Sen jälkeen et näe niistä hännänheilahdustakaan, vastasi kokenut nuorisonohjaaja, ystäväni Jochum. Mutta silti ne katoavat lintulaudalta vuosiksi. Perälauta vuotaa – ja se on kalleinta mahdollista toimintaa. ei rippikoulu niin turha keikka ole kuin miltä se lyhyelti katsottuna voi näyttää. elämyksellisyys nähdään helposti suomalaisen rippileirin, kirkon menestyksekkään vientituotteen tavaramerkkinä, brändinä. Marja-Sisko Aalto 22.8.. Minua ahdistavat festareiden jälkeiset ympäristöt roskineen ja kaljakelluntojen jälkimainingit:– ”ei kuulu mulle nuo jätökset!” Yksilötason ympäristökasvatuksesta alkaa ympäristön hyvinvointi ja naivisti voi todeta, että näin maailma pelastuu! Ympäristö on laaja käsite ja siihen luetaan luonnon ja rakennetun ympäristön ohella myös psyykkinen ympäristö. Päivi Huuhtanen-Somero 18.8. Pienet piirit kihisivät heti keskenään, että eikös se juuri ole kirkon kasvatuksen tarkoitus. Näin monipuolisesti ja vastaantulevasti toimii nykyajan hermoilla elävä sekä perinnettä vaaliva seurakunta! Olisiko tässä jo liiallisen kalastuksen makua, vaikka ihmisten kalastus kuuluikin ”kirkon perustajan” Pietarin tehtäviin. Tehkäämme pudokkaista tulokkaita. Mikä ahdistaa toista ihmistä ei ahdistakaan toista. Ehkä siksi sieltä ovat asialliset keskustelijat kaikonneet. Hyviä ajatuksia ja tekoja ei ole koskaan liikaa. Ympäristöahdistusta voi kokea hyvin sfäärejä hipoen tai globaalisti pallotellen. – – Uskon ja teologian suhde nähdään vääristyneenä. Kunhan kunnioitamme heidän kokemustaan, emme kalastele vain elämyksillä. Ripari on pitkävaikutteinen investointi. Samaan aikaan toisaalla nuoret elävät elämäänsä kuin Pokémon-peliä: etsit ratkaisua, mutta törmäilet toisiin, koska unohdat kohottaa katseesi. Kokemus on enemmän. m a t ti k a r p p in en Kotimaa24:n blogeista: Kotikirkkoni Vantaalla on avannut ovensa pokémonien virtuaalitodellisuudelle. On jatkoriparin jatkot, isoskoulutuksen etkot, Versot ja Varikot. Se vaatii kerta kerralta enemmän turboa saadakseen aikaan samat kicksit, saman tunteen. Kävi kuin nuorelle ylioppilaalle Vänrikki Stoolin alussa: Mä luin rivin, luin kaks’, vereni tunsin kuumemmaks´. Konfirmaatiokesä on lopuillaan. Vuosi, pari tästä, ja sadasta nuoresta enää muutama on mitenkään kiinnittynyt seurakunnan toimintaan. Se on kokemus. Miksi maailmassa on ahdistusta. Viimeisiäkään toivon rippeitä ei haluta jättää jäljelle. Vuoropuhelu ja -vaikutus on kaikenlaisten ajatusten avaamista, julkistamista ja hyvää lääkettä ahdistuksiin, koskivatpa ne mitä tahansa. Sitä riittää kertakin, kun se on kunnollinen. Lopulliset suorat sanat laukoo some. Hyvinhän elämyksellä oppii. Vastuuryhmän tasavertaisena jäsenenä vastuuta oppinut nuori ei kavahda kokousten kiirastulta; hänestä tulee kenties maallikkovaikuttaja. Näkyvä, kuuluva, tuntuva tai tuoksuva ympäristömme pakataan eri asiantuntijoiden mieltymysten mukaan varoituksilla ja olettamuksilla suljettuun Pandoran lippaaseen. Armon kokemus. viritti ajatuksia maailman hahmottamisesta. Monet asiat hahmottuvat mediapaniikin aallon harjalla vain negatiivisuuden kautta. Muutama tökkäävistä havainnoista: Haukutaan nimeltä tai nimimerkiltä mainiten muita kirjoittajia. Suoraan sanoen en tunnistanut palstan kuvaamaa luterilaisuutta. Ei hengellisyyden tarve ole mihinkään hävinnyt. Sattuipa silmiin internetin keskustelupalsta Luterilaisuus (Suomi24). Jumalanpalveluksen omaäänisenä rakentajana hän ehkä jonain päivänä on itse alttarilla – tai viihtyy vanhojen vieressä siinä tylsässä vakijumiksessa. Mutta ytimeltään rippikoulu on tietysti muuta. Jossain vielä liekki toki palaa. Pudokkaista tulokkaita Nuoret elävät elämäänsä kuin Pokémon-peliä: etsit ratkaisua, mutta törmäilet toisiin, koska unohdat kohottaa katseesi. AUNe LINNIMäKI FM, kuvataiteen lehtori, Rantasalmi M iten pääsen eroon oravista jotka pyrkivät syömään lintujen ruuat lintulaudalta. Pahan osan ovat saaneet myös arkkipiispa Kari Mäkinen ja Helsingin piispa Irja Askola, joita lyödään olan takaa
2 01 6 Teologiaa opiskeleva lastentarhanopettaja Juha Yli-Jaakkola, 34, ei häpeä kertoa uskoon tulostaan. kuva: Jani Laukkanen. 8. 8 KOTIMAA 2 5
Myöskään musiikkia riparilla ei pidä aliarvioida. Yhden ihmisen uskon lisäksi on olemassa kirkon usko. Vanha käännös (1938) sanoo: ”Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy.” Uusi käännös (1992) sanoittaa hieman toisin: ”Usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä.” Esimerkiksi Espoon seurakuntien verkkosivulla vedotaan luterilaiseen käsitykseen, jonka mukaan ”usko on ennen kaikkea ihmisessä läsnä oleva todellisuus, joka tekee ihmisestä pyhemmän ja paremman ihmisen”. Yli-Jaakkola sanoo, että häneen teki suuren vaikutuksen halipiiri, jossa toisilleen tuntemattomat ihmiset halasivat. Esa Kokko ei ehkä edusta papiston tai kirkon työntekijöiden valtavirtaa, sillä uskoontulon korostaminen tai edes siitä puhuminen ei ole kaikille jokapäiväistä, ei ainakaan noilla sanoilla ja käsitteillä. Mikään edellä esitetyistä määritelmistä ei edellytä ainakaan äkillistä tai selkeärajaista mielenmuutosta eli uskoon tuloa. Se on pitempi kertomus, jossa uskonnollisten kysymysten voimakkain läsnäolo, etsikkoaika, kuten on tapana sanoa, alkoi jo kahdeksannella luokalla ja jatkui vielä pari viikkoa rippileirin jälkeen. Sen nimi on usko. Hän oli muun muassa isosena Päiväkummussa. Hän sanoo sittemmin eläneensä gospelnuoruuden ja käyneensä eri järjestöjen tilaisuuksissa. Kasteen ja uskon välinen suhde on kaiken syvällisen – ainakin luterilaisen – teologisen pohdinnan perusjuttu. Esa Kokko sanoo löytäneensä henkilökohtaisesti uskon Vantaan Korson seurakunnassa käydyn rippikoulun jälkeen. Löytää armo. – Oli tilaa tunteille ja koin vahvasti, että minut hyväksytään. – Tämä on se armonvalinta. . – Minusta tämä ei riitä. Puhe uskoontulosta jakaa, vaikka uskon pitäisi yhdistää. Mikä kirkkoa oikein vaivaa. Yli-Jaakkola tuli uskoon. Kielikuva tulla uskoon viittaa johonkin paikkaan tai tilaan, johon tullaan. Ylistys olkoon Ristiinnaulitun. Rippileirillä oli toki muutakin kuin vain opetusohjelman mukaista puhetta Jumalan rakkaudesta. 2 01 6 Elettiin kesää 1997. Jotta pääsisi kartalle, mistä puhutaan, kun puhutaan uskoontulosta, lienee paikallaan selvittää edes auttavasti, mitä on usko eli se mihin tullaan – tai mennään. Kyllä seurakunnissa olisi nähtävä vaivaa, että ihmiset kuuluisivat kirkkoon myös sen sanoman vuoksi. Lisäksi tulee kristillisen teologian nerokas tai kauhistuttava – riippuu näkökulmasta – oivallus, että usko on paitsi yksilöllistä myös yhteistä ja yleistä. Ihminen ei voi valita uskoa, mutta voi torjua sen. Maksettu on velkani mun. Koko haluaa painottaa, että ei kuitenkaan kannata ratkaisukristillisyyttä, jossa ihminen ajetaan ota tai jätä -tilanteeseen. Oli lupa puhua vaikeistakin asioista. Se tarkoittaa, että kun oma usko ei riitä voi liittyä kirkon uskoon esimerkiksi valmiiden rukousten tai liturgioiden avulla. Myös pienryhmät olivat tärkeitä, sillä niissä käytiin hyviä keskusteluja. Tämä kaikki oli tärkeää, sillä kotona oli aikaisempina vuosina ollut vaikeaa ja koulussa kiusaamista. KOTIMAA 9 2 5. Kokko itse käyttää myös muita ilmaisuja, kuten että armo kirkastui. Teologina hän kuitenkin näkee, että kasteella on paljonkin tekemistä asian kanssa, mutta että kaste ilman uskoa ei pelasta. – Kovin vähän, jos ollenkaan mekään Hyvinkään seurakunnan työntekijöiden kesken puhumme uskoontulosta. Riparilla kylvetty sana tuotti hedelmää, Yli-Jaakkola kuvailee tapahtumia 19 vuotta sitten. 8. teksti: Olli seppälä Otin vastaan lahjan. – Se on lakia, siitä puuttuu evankeliumi, joka tulee Jumalan sanan kuulemisen kautta. Rippikoulun tarkoituksena ei virallisesti ole käännyttää nuoria, vaikka kyllä sellaisiakin seurakuntien työntekijöitä ja luottamushenkilöitä löytyy, joiden mielestä pitäisi. – Sain kokea vapautuksen. Kumpi tulee ensin. Otin vastaan lahjan. Rakkaalla kokemuksella on monta nimeä, joista kaikki yrittävät antaa sanoja ihmistä syvästi koskettavalle tapahtumalle. – Lopulta ymmärsin sen, mistä leirillä oli laulettu. Hyvinkään seurakunnan evankelioimistyöstä vastaava pappi Esa Kokko sanoo, että heillä käsite tulla uskoon ei ole pannassa. Suomen Lähetysseuran rippileirillä Päiväkummussa Orivedellä oli mukana Yläneeltä kotoisin oleva Juha Yli-Jaakkola. Mutta ei mennä asioiden edelle, sillä hänen todistuspuheenvuoronsa ei tähtää yhteen yliluonnolliseen hetkeen. Onko uskoontulo välttämätöntä. Leirin vetäjien ja isosten omistautuneisuus puhutteli, he olivat tosissaan. Riittääkö vain toinen. Kokko muotoilee asian, kuten luterilaisen tunnustukseen kasvaneen papin kuuluukin: ihminen tulee uskoon, kun Jumalan sana tekee työtään, ei omasta voimastaan vaan Pyhän Hengen työn kautta. Edellä sanotun pohjalta voi päätellä, että kun ihminen tulee uskoon, hän alkaa toivoa ja luottaa sekä kokee olevansa prosessissa joka tähtää johonkin pyhään ja parempaan. Vai onko se edes mikään selkeärajainen tapahtuma, jolle löytyy hetki ja paikka. Seurakuntaopistossa Järvenpäässä hengellisen eläMITEn uSKO MäärITEllään. Löytää Jeesus. Henkilökohtainen suhde Jumalaan on lahja. Yli-Jaakkola ei ole ainut rippikoulun käynyt, jolla on kokemus uskoon tulemisesta. Leiristä muodostui hänelle elämässä käänteentekevä ajanjakso, virstanpylväs. Siitä saa puhua, sillä se on hyvinkin luterilainen termi, joskin alunperin pietistisesti ja nyttemmin uuspietistisesti värittynyt. Tulla uskoon. Jeesus käänsi sydämeni oven avainta ja ovi aukesi. Riparilla kylvetty sana tuotti hedelmää.. Kokko sanoo suoraan, että häntä ärsyttää kirkossa vallalla oleva kasvatuskristillinen ihanne, jolle riittää, että on seurakunnan jäsen, maksaa veronsa eikä aktiivisesti vastusta kirkkoa. Tässä vielä yksi määritelmä: Usko on sisäistä vakuuttuneisuutta jumalalliseksi koetun käsitejärjestelmän kyvystä vastata sekä maailman että yksilön olemassaoloa ja tulevaisuutta koskeviin kysymyksiin. Nähdä valo. Raamatun tunnettu määritelmä uskosta löytyy Kirjeestä heprealaisille (11:1). – Ei riitä, että on kastettu, täytyy myös uskoa kasteen lupauksiin. Pekka Simojen, Anna-Mari Kaskisen ja Jaakko Löytyn laulut puhuttelivat Juha Yli-Jaakkolaa lähtemättömästi. Rippikoulun jälkeen Kokko sanoo rukoilleensa Jumalalta anteeksi syntejään
Hengellisestä perinteestämme johtuen se sisältää vaatimusta, joukosta erottautumista, ratkaisun teon varmuutta. Seurakunnan opetuksessa on hyvä korostaa uskon kokonaisvaltaisuutta: se koskettaa paitsi järkeä myös sydäntä ja käsiä. Uskoontulo on sana, jossa hengellistä vaihetta katsellaan ihmisen näkökulmasta, ei niinkään Jumalan. Molemmat ovat perimmiltään lahjaa Jumalalta. Kotimaa Pron uuden kirkkoherraraadin mukaan uskoa ja kastetta ei tule asettaa vastakkain. Toisaalta uskoontulo on vain sana, jolla ihminen yrittää kuvata hetkeä, jolloin hän oivaltaa jotain uutta Jumalan työstä, jota on jo pitkään tapahtunut hänen elämässään. Rippikoulu, jossa hiljennytään usein erilaisiin hartauksiin ja annetaan tilaa myös rukoilla sanoitta, vahvistaa nuoren uskoa. Näin jälkeenpäin ajateltuna siinä ei siis ollut kysymys uskon syntymisestä vaan uskoon heräämisestä eli jo olemassa olevan uskon tiedostamisesta. Jumala ei kuitenkaan ole pakottaja vaan Vapahtaja. Marja-Liisa Malmi, Parikkalan seurakunta, Mikkelin hiippakunta Uskoontulo on hyvin voimakkailla tunteilla sävytetty sana. Jouko Ala-Prinkkilä, Kauhajoen seurakunta, Lapuan hiippakunta Koin itse uskoontulon isosena rippileirillä. Ei kysellä, kuka uskoo tai kuka on tehnyt ratkaisun, vaan jokainen on kastettu Jumalan lapsi ja saa rukoilla. Raamattua saa jokainen lukea ja kysellä vaikeita kysymyksiä siihen liittyen. Jumalan läsnäolo elämässä on ihmisille se juttu, ei niinkään se, milloin tai miten kaikki alkoi. Uskominen kuuluu kaikille. Oma rukous voi jatkua leirin jälkeen. Herätysliikkeet ovat rikkaus ja kirkkomme työntekijöillä saa olla erilaisia näkemyksiä uskosta ja uskoon tulemisesta. Niitä ei pidä sekoittaa mutta ei myöskään erottaa. 2 01 6 Kirkkoherraraati: Mitä ajattelet uskoontulosta. Pekka Valkeapää, Vihdin seurakunta, Espoon hiippakunta Hengellinen taustani on viiLopulta ymmärsin sen, mistä rippileirillä oli laulettu: Maksettu on velkani mun, sanoo Juha Yli-Jaakkola. Kanervan mukaan oman jännitteisyytensä uskosta puhuJokainen tarina on yhtä arvokas, vaikka kaikkien elämässä ei ole dramaattisia käänteitä.. 8. Esimiehenä haluan karsia ääri-ilmiöt kummaltakin laidalta: ei käännyttämiskokouksia, mutta ei myöskään henkilökohtaisen uskon väheksymistä. Kanerva sanoo, että seurakuntalaisissa on ihmisiä, jotka ovat kokeneet uskoontulon sekä ihmisiä, jotka ovat kasvaneet uskoon vähitellen. Jumala voi synnyttää ihmisessä uskon hitaasti tai äkillisesti. Pakottaminen on aina väärin. – Uskosta puhutaan, mutta paljon avaramassa kansakirkollisessa merkityksessä. kuva: Jani Laukkanen män koulutuksia järjestävä Marjaana Kanerva toteaa, ettei kysymys uskoontulosta ole heillä juurikaan tullut esiin ryhmätilanteissa tai yksityisesti. Siksi ei pidä pelätä, että rippikoulun opetus vaikuttaa myös tunteisiin ja toimintaan. Luterilaiseen teologiaan kuitenkin kuuluu, ettei kastetta ja uskoa aseteta vastakkain. Lisäksi on heitä, jotka elävät uskoa ikään kuin luonnostaan ilman tietoisia prosessointeja sekä heitä, jotka haluavat pysyä seurakunnan jäseninä vaikka ovat perusasennoitumiseltaan lähinnä agnostikkoja eli jättävät vastauksen kysymykseen Jumalan olemassa olosta auki. Muutokset voidaan ymmärtää sekä uskoon tulemisena että uskon vahvistumisena. Hänen etsinnälleen ja ihmettelylleen annetaan tilaa. – Seurakunnan tehtävä on pitää esillä sanomaa sekä Jumalan rakkaudesta että pelastuksesta, mutta keneltäkään ei pidä puristaa ratkaisua. Ihmisen omaa tietä kunnioitetaan. 10 KOTIMAA 2 5
– Jokainen tarina on yhtä arvokas, vaikka kaikkien elämässä ei ole dramaattisia käänteitä. – Usein ajatellaan, että uskoontulo tarkoittaa kääntymystä, jolla on oma dynamiikkansa, kuten syyllisyys, johon tarvitaan anteeksisaaminen. desläisyydessä, ja ymmärrän hyvin puhetta uskoon tulemisesta. Nyt Yli-Jaakkola kertoo mielellään uskostaan, sillä tarinat kiinnostavat ihmisiä, eikä niiden todistusvoimaa voi kiistää. Tarkkaan ottaen asiakirjassa todetaan: ”Jumala ei lähettänyt Poikaansa vain ihmiskunnan pelastukseksi. Vastauksissa korostettiin, että uskoontulo voi tapahtua hyvin monella tavalla eikä siihen ole yhtä yksittäistä mallia. – Luterilaisen käsityksen mukaan usko on lahja ja Pyhän Hengen työtä, joten sen perusteella emme tarvitse ulkopuolelta edellytettyä pakonomaista prosessia. 8. Myös uskonratkaisu on teologisesti ongelmallinen asia, koska ihminen ei pysty ottamaan uskoa itselleen kuin tavaraa apteekin hyllystä. Sen sijaan työntekijöillä on roolinsa ja he joutuvat ja myös pystyvät koulutuksensakin vuoksi ottamaan huomioon luterilaisen kirkon opilliset linjaukset. Seurakunta julistaa ristiinnaulittua ja ylösnoussutta Kristusta, joka toimii ja elää meidän keskellämme. Tuntuu, että terävää ja kaikkitietävää kirkkoa ei ikävöidä. Juha Yli-Jakkola, 34, on koulutukseltaan lastentarhanopettaja ja työskennellyt alalla seitsemän vuotta. Ja tämä koskee myös erilaisia näkemyksiä uskoontulosta. Tämä on ainut hyvä tie saada Jeesukselle seuraajia ja vahvistaa niitä, jotka ovat jo tällä tiellä. Niistä vapautuminen on eri asia kuin anteeksianto. Jumala hoitaa seurakunnassaan sanan ja sakramenttien kautta. Luterilaisessa kirkossa synninpäästö antaa ihmiselle uudet puhtaat vaatteet ja poistaa pelon ja synnin ihmisen harteilta. – Opiskelen ekumeniikkaa, joten näen siltojen rakentamisen tärkeämpänä kuin raja-aitojen pystyttämisen. Eräs rukous on jäänyt mieleen: Jumala, anna minun elää siihen saakka kun uusi videopeli julkaistaan! Kun etsikkoaika rippikoulun myötä koitti, hengellisillä asioilla oli tarttumapintaa aiemmassa elämässä. Henkilökohtainen on teologista. Pekka Pesonen kiteyttää monien verkkokeskustelijoiden näkemykset: ”Uskoontulo on syvimmiltään meiltä salattu. Myös lukemalla Raamattua itsekseen tai nostamalla kättä herätyskokouksessa voi tulla uskoon. Siitä, että usko on Jumalan lahja, ei minusta voi olla eri näkemyksiä. Risto Leppänen, Liedon seurakunta, Turun arkkihiippakunta En olisi kovin huolissaan, jos seurakunnassa joku nuori vaikuttuu Jeesuksesta niin paljon, että tunteet nousevat pintaan. Usko on dynaaminen voima, joka laittaa liikkeelle.” Kommenteissa pidetään uskoontuloa myös kirkkopoliittisesti jännitteisenä terminä ja herätysliikkeiden kissanhännänvetona. Kuitenkin on ihmisiä, joita eivät paina väärät teot vaan arvottomuuden ja huonommuuden tunto. Mutta siitä, miten kirkon yhteistä uskoa tulkitaan, on eri näkemyksiä ja pitääkin olla. Se koskee koko elämää ja koko yhteiskuntaa. Ihmiset ovat erilaisia ja kääntymyksen eri puolet korostuvat heidän hengellisissä kokemuksissaan. Siinä nimittäin todetaan, että Jeesus ei ole vain sitä varten, että yksilö pelastuisi ja eläisi aktiivisessa symbioosissa Jumalan Poikaan. Emme voi edetä Jeesus edellä, vaan rakkaus ja esimerkki edellä. Usko[sta on kyse silloin], kun alkaa sisäisesti vaikuttamaan. Usko lahjoitetaan evankeliumin houkuttamalle ihmiselle lahjana. Uskoontulo on sanana rasittunut, koska ajatellaan, että sitä edeltää käännyttäminen ja uskoon pakottaminen. Kotimaa24:ssä lukijoilta pyydettiin näkemyksiä ja määritelmiä siitä, kuinka uskoon tullaan. Se merkitsi uuden hengellisen maailman avautumista ei-uskonnollisen kodin nuorelle. Usko on lahja ja sen syntymiseksi seurakunnalla on armonvälineet, Jumalan sana ja sakramentit. KOTIMAA 11 2 5. Näistä reunahuomautuksista huolimatta uskoontulo aitona hengellisenä kokemuksena, joka voi mullistaa koko elämän, on mahdollinen ja toivottava. Toisin sanoen kääntymys koskettaa sydäntä ja päätä. Pelastus ei ole osittainen, vaan evankeliumi on ilosanoma koko luomakunnalle. Evankelioiminen, joka tähtää henkilökohtaisen uskon syntymineen, on paljon laajempi asia kuin vain pelastuksen tyrkyttämistä ja tai taivaspaikasta jankuttamista. Eikä oikein siitäkään, mikä on ihmisen osuus uskon syntymisessä. Siksi on olennaista ymmärtää Jumalan työ kosmisessa ulottuvuudessaan ja tunnistaa kuinka koko elämä – kaikki mitä on (oikoumenea) – on liittynyt Jumalan elämänkudelmaan.” Asiakirja ei ole näkemyksineen uusi tai mullistava, joskin asia on ilmaistu ei-herätyskristillisesti. Tapahtuu selittämätön muutos. Risto Kormilainen, Suomussalmen seurakunta, Kuopion hiippakunta Joku voi kasvaa lapsenuskosta aikuisen uskoon ilman erityisiä herätyksen tai uskoontulon kokemuksia. Nimimerkki ”Kirkkoherra Etelä-Suomesta” kirjoittaa: ”Kristittyjen yhteyden kannalta hankalaksi ja erottavaksi tekijäksi uskoon tuleminen muodostuu silloin, jos jonkun ihmisen tai ryhmän kokemus ja normit asetetaan mittapuuksi, johon kaikkien on pakko yltää voidakseen olla aidosti uskoon tulleita ja oikeita kristittyjä.” Juha Yli-Jaakkolalle opetettiin lapsena iltarukous ja hän kävi äidin vetämää pyhäkoulua. Kääntymyksessä voi Kanervan mielestä olla kyse joko rakastetuksi tulemisen kokemuksesta tai maailmankuvan niksahtamisesta uuteen asentoon. Oman kokemukseni mukaan Jumala puhuu aikanamme vahvemmin sanojen välissä. 2 01 6 miseen tuo se, että seurakuntalaiset kokevat vapautta ajatella itsenäisesti hengellisissä kysymyksissä ja kuunnella ratkaisuissa itseään ja omia tuntojaan. Toiselle se voi löytyä kirkosta, ja toiselle jostain muusta seurakunnasta, mutta yksin ihmettelemällä se harvemmin löytyy. Toiset näkevät, että sillä tarkoitetaan arjen kristillisyyttä, diakonisuutta ja ehkäpä myös yleishumaania ihmisten rinnalla elämistä. – Sydämeeni oli jäänyt uskon murusia. Toki se voi tapahtua hyvinkin äkillisesti! Näissä asioissa on seurakunnan työntekijöillä erilaisia näkemyksiä riippuen siitä, mitä herätysliikettä he edustavat vai edustavatko mitään. Uskoon voi tulla erilaisissa elämäntilanteissa tai pohdinnoissa, joissa mielessään kääntyy Jumalan puoleen. Moni herätyskristitty ja uskoontuloa korostava puree varmaan hengellisen kiukun vallassa hammasta lukiessaan ekumeenista lähetyksen ja evankelioimisen asiakirjaa Yhdessä kohti elämää (2013). Evankeliointi saa samaisessa asiakirjassa määrittelyn: ”Evankelioiminen on vakaata mutta nöyrää uskon ja vakaumuksen jakamista toisten ihmisten kanssa.” Periaatteessa määrittelystä ollaan varmasti samaa mieltä seurakunnissa, vaikka toiset ymmärtävät uskon ja vakaumuksen jakamisen nimenomaan Jeesuksesta puhumisena ja uskonratkaisun esillä pitämisenä. Koin uskoontulon yli 40 vuotta sitten. Uskoontulon havaitsee kyllä itse. Joku puolestaan voi tulla uskoon esimerkiksi vaikean elämänkokemuksen seurauksena. Marjaana Kanerva sanoo, ettei itse tunnista tulleensa uskoon, vaan kasvaneensa siihen lapsesta pitäen ja kokeneensa aina vetoa uskoa kohti. Hän myös synnyttää uskon. On selvää, että ketään ei saa käännyttää. Jos seurakunnassa ilmenee rippikoulutyössä kovin erilaisia näkemyksiä, olisi hyvä istahtaa kirkkoherran johdolla keskustelemaan ja sopia yhtenäisestä linjasta niin pitkälle kuin mahdollista. Mutta siitä kyllä, jos seurakunnan toiminnassa nuori asetetaan uskonratkaisun tilanteeseen. Uskoontuloni tapahtui ripittäytymisen yhteydessä. ”Jumalan seurakunta, muut kristityt – uskossa elävät – ovat avainasemassa sellaiselle ihmiselle, joka etsii Jumalan valtakuntaa. Hän myös saattoi rukoilla vaikeassa elämäntilanteessa itse. Nyt hän lukee teologiaa. EMILIA KARhu ”Uskoontulo on syvimmiltään meiltä salattu.” kUva: Minerva Seppälä Jumalan läsnäolo elämässä on ihmisille se juttu, ei niinkään se, milloin tai miten kaikki alkoi.. Luottamusta Jumalaan ei puristeta ihmisestä väkisin. Niitä käyttämällä syntyy luottamus Jumalaan, missä ja milloin Jumala haluaa. Eikö voisi ajatella niinkin, että kääntymys, metanoia eli mielenmuutos, ei olisi vain tietty hetki, vaan jatkuvaa pyrkimystä uskossa ja rakkaudessa kasvamiseen. Niin syntyy usko kuolleeseen sydämeen”, kirjoittaa Daniel Halonen
Rippikoulu Oulunkylässä ja sitä seurannut aika seurakunnan nuorissa oli Pertti Simolle kahdellakin tavalla kohtalokas. Seurakuntaa ei pilkottu, mutta se ei enää ole Suomen suurin seurakunta, vaan sen tittelin on saanut Jyväskylän seurakunta alueliitosten ansioista. Heitä oli kolme, mikä tarkoitti, että hän sai vaalisijan vaikka oli nuori ja kokemus vielä vähäinen. Sen jälkeen jäsenmäärä on laskenut ja on nyt 55 000. Silloin Malmi oli Suomen suurin seurakunta. Kun kyytiin nousi vahvassa humalatilassa ollut asiakas ja tälle selvisi, että kuljettaja on opiskelija, Simola kertoi opiskelevansa matematiikkaa. Syynä vähäiseen hakijamäärään oli Simolan arvauksen mukaan käynnissä ollut keskustelu seurakunnan pilkkomisesta. Pertti Simola on jäämässä eläkkeelle lokakuun alussa. Nimittäin jos asiakkaalle olisi selvinnyt, että hän on teologian ylioppilaan ja tulevan papin kyydissä, keskustelu olisi voinut ajautua vähemmän toivottaville urille. Ensinnäkin hänessä kasvoi vakaumus ryhtyä lukemaan teologiaa. 8. Niihin rientoihin Simola ei osallistunut, mutta ei myöskään viidesläisyyden järjestötoimintaan. Opiskeluaikaan 1970–77 sattui myös opiskelijapolitiikan kärjistymisen vuodet. 2 01 6 Eläkkeelle jäävä Malmin seurakunnan kirkkoherra Pertti Simola kokee tehneensä kirkon työtä niin peruspappina kuin kirkolliskokouksen talousvaliokunnan puheenjohtajana. Simola muistaa vielä päivän, kun hän soitti tuomikapituliin ja tiedusteli, kuinka monta hakijaa kirkkoherranvirkaan oli. Enimmillään Malmin seurakunnassa oli vuonna 2002 jäseniä 62 000. Hän 65-vuotias, mutta tullut kirkkoherraksi vielä aikana, jolloin eroamisiäksi määriteltiin 70 vuotta. Sinikka Simola valmistui nuorisonohjaajaksi ja työskenteli vuosia naapuriseurakunnassa Pakilassa. – Samoista taidoista ei papin työssä ole koskaan haittaa. Pertti Simola tuli heti valmistuttuaan Malmin seurakunnan palvelukseen papiksi 39 vuotta sitten. – Tuntuu, että olen työni tehnyt. – Opin kohtaamaan erilaisia ihmisiä ja tulemaan heidän kanssaan toimeen, Simola summaa liki neljän vuosikymmen takaisen työn plussapuolta. Se oli kova paikka. M almin kirkkoherra Pertti Simola ajoi opiskeluaikana taksia viisi vuotta. Seurakunnalla on edessään isoja muutoksia, eikä olisi reilua olla käynnistämässä niitä ja jäädä kesken prosessin eläkkeelle. Sanoin Sinikalle puhetta valmistellessani, että Taksikuskista byrokraatiksi. – Kysymys Suomen suurimmasta seurakunnasta ei ole tärkeä. Kirkkoherrana hän on ollut 26 vuotta. Simoloilla on neljä poikaa, joista yksi kuoli 18-vuotiaana liikenneonnettomuudessa. Toinen kohtalokas asia Oulunkylän seurakuntanuorissa oli Sinikan, nykyisen vaimon tapaaminen. Siitä jäi ajatus Raamatun tärkeydestä ja sen lukemisesta. Papin työ tuntui myös luontevalta kutsumukselta. Tosin en nykyisin ryhdy kehumaan raamatunlukuaktiivisuudella, Simola tunnustaa. – Siunasin hänet hautaan. – Seurakunnan nuorisotyön hengellisyys oli viidesläisesti virittynyttä. Luin yliopistossa nimenomaan eksegetiikkaa. Pitää antaa nuoremmille tilaa tarttua toimeen. 12 KOTIMAA 2 5
Tuntui siltä, että kaikki on jo sanottu. – Sanoin, että minulle voi edelleen puhua työasioista, mutta jos en jaksa, niin kerron sen. – Nyt kirkko on nyt ikään kuin tyhjän päällä. Simola on varma, että vaikka kirkko ilmoittaa, että se ei vihi samaa sukupuolta olevia avioliittoon, joku pappi vihkii. 8. – Arjessa asia ei ole lainkaan niin ongelmallinen tai pinnalla kuin mediaa ja somea seuraamalla voisi luulla. itken nyt, niin pystyn sitten arkun äärellä toimimaan. Työntekijöitä on yli sata, pappeja tällä hetkellä 27. – Mutta yhteisestä kirkkoneuvoston istunnosta jouduin ulos, kun siellä käsiteltiin esitystä veljeni erottamiseksi päätoimittajan paikalta. – Kirkon työntekijäkunta on ikääntymään päin, sillä taloudellisista syistä johtuen menetimme ainakin yhden sukupolven kun virkoja ei laitettu auki. Pertti Simola kuvaa työuraansa kaarena seurakuntapapista kirkon byrokraatiksi. – Olen varmaan ainoa kirkolliskokousedustaja, joka ei ole käyttänyt yhtään puheenvuoroa parisuhdekysymyksistä. Ehkä Perttiä tunnetumpi Simola on kirkossa ainakin suuren yleisön silmissä viime vuosina ollut hänen veljensä Seppo, joka on Helsingin seurakuntien viestintäjohtaja ja Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittaja. Esimerkiksi kanta samaa sukupuolta olevien vihkimiseen ei muutu nykyisessä kirkolliskokouksessa, vaikka keskustelu käy vilkkaana ja paine uusiin linjauksiin on kova. Seurakuntalaiset saavat ehkä enemmän valtaa ja vastuuta. Kirkolliskokouksen ongelmaksi Simola sanoo määräenemmistösäännön. – Nyt eletään aivan toisenlaisessa asenneilmastossa. Simola toivoo kirkolta selkeää ratkaisua siihen, kuinka ensi vuoden keväällä tulee toimia, kun myös samaa sukupuolta olevat voivat solmia avioliiton. Elämä on otettava vastaan sellaisena kuin se tarjotaan. Nyt miltei kaikki rippikoulut ovat leirejä. – Mennä taksikurssille. Nyt löytyy paljon kriittisyyttä kirkkoa ja uskontoa kohtaan. Kirkon talous heikkenee ja toimitiloista joudutaan luopumaan. KOTIMAA 13 2 5. Seppo Simolan kannanotot ja joskus tölväisytkin ovat nostattaneet harmia ja kiukkua niin helsinkiläisissä seurakuntapäättäjissä kuin kirkon ihmisissä laajemminkin. Paitsi suuren seurakunnan kirkkoherra, hän on ollut myös Helsingin seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja sekä kirkolliskokouksen jäsen. – Kirkon jäsenyydestä tulee valinta. Nykyisin valitettavan usein hautajaiset ovat pieniä ja paikalla vain kourallinen omaisia ja ystäviä. – Olen antanut Sepolle kriittistä palautetta, jos hän on mielestäni kirjoittanut tyylittömästi jostain ihmisestä tai ryhmästä. Päätyi kirkko mihin ratkaisuun tahansa, niin vähintä mitä se voi Simolan mukaan tehdä, on ottaa sateenkaari-ihmiset vakavasti. Simola sanoo olevansa hyvillään, että pystyi melko tuoreeltaan kertomaan poikansa kuolemasta sekä työyhteisössä, luottamustoimissa sekä esimerkiksi Rotary-klubissa. Simola muistaa, että kun hän alkoi pitää rippikouluja, puolet niistä oli iltarippikouluja ja puolet leirejä. – Hautajaiset olivat avoimet ja saattoväkeä paljon. OllI SEPPälä Pelkästään harmaapäinen työntekijäjoukko ei anna hyvää kuvaa kirkosta, vaan tarvitsemme eri-ikäisten työyhteisöjä. Simolan veljeksillä on yhteinen kesämökki Heinolassa. – Suurempi haaste on sen miettiminen, millä tavalla seurakunta voi olla merkityksellinen alueensa ihmisille ja jäsenilleen. Tämä kysymys ei riipu seurakunnan koosta. Mutta olen myös antanut kiitosta ja hyvää palautetta. – Kaikissa töissäni olen kokenut olevani pappi ja toimivani sen eteen, että kirkon työ voisi toteutua mahdollisimman hyvin. Pertti Simola kertoo olleensa kiltti koululainen, joka ei koskaan joutunut poistumaan käytävään. Entä mitä Pertti Simola aikoo tehdä eläkkeelle jäätyään. Pertti Simola muistaa, että ensimmäisenä jouluna hänen poikansa haudalla oli satakunta kynttilää, kun kaverit olivat tulleet muistamaan. Kerran hän laski kalenterista, että puolen vuoden aikana oli 110 kokousta. Suru ja ikävä kestävät aikansa. En ole aina hänen kanssaan asioista samaa mieltä. Kirkko johon Pertti Simola tuli 1970-luvulla töihin on hänen mukaansa paljossa sama, mutta samalla paljossa erilainen. Papiston pitäisi sitoutua kirkon linjauksiin, ja sen pitäisi koskea kaikkea muutakin, kuten sitä, keitä hyväksytään kummeiksi. o ll I S eP Pä lä. 2 01 6 KuKA. Kirkolliskokouksessa Simola oli 16 vuotta ja koko ajan talousvaliokunnassa, osan aikaa sen puheenjohtajana. Simolan mukaa nykyistä määrävähemmistöä pitäisi pienentää tai ainakin määritellä järkevämmin asiat, jossa sitä käytetään. Simola näkee kirkon muutosten jatkuvan, mutta kirkko tulee hänen mukaansa aina olemaan ja kirkon sanoma on aina jollekin joukolle tärkeä ja heitä koskettava. Asian jatko ratkaistaan viime kädessä mallisessa tuomioistuimessa. • •Pertti Simola • •Ikä: 65 • •Ammatti: pappi, kirkkoherra, jää eläkkeelle 1.10.2016 • •Syntynyt: Huittisissa • •Kasvanut: Helsingissä • •Perhe: Vaimo ja kolme aikuista poikaa perheineen • •Harrastukset: liikunta, matkailu, mökkeily ja siellä erityisesti ravustus (tänä vuonna jo 600 rapua) – Kun työvuodet olivat kiihkeimmillään, ei harrastuksille oikein tahtonut löytyä tilaa. Jos ennen piti perustella, miksi eroaa kirkosta, tulevaisuudessa on peruteltava miksi ei eroa. Pelkästään harmaapäinen työntekijäjoukko ei anna hyvää kuvaa kirkosta, vaan tarvitsemme eri-ikäisten työyhteisöjä. Se rampauttaa päätöksentekoa ja johtaa raskassoutuisuuteen, kun melko pieni joukko voi torpata uudistuksia. Kumpikin on innokas ravustaja. Suuren seurakunnan johtaminen ei Simolasta ole ollut erityisen vaikeaa, vaikka haasteensa siinäkin on. Nyt tarvitaan kolmeneljäsosan enemmistö, jotta monia asioita saa eteenpäin. Heitä on seurakuntien jäsenessä ja työntekijöissä
Kylmän sodan asetelmassa Tito lähti luomaan omalaatuista Neuvostoliitosta irrallaan olevaa sosialismia ja onnistui saamaan Jugoslavian kansat elämään jotakuinkin sovussa keskenään. Keväällä 1980 kuollut marsalkka oli tärkein Jugoslaviaa yhdessä pitävä voima. Rudolf Hren oli Punaisen ristin tehtävissä ollut katolinen kroaatti, joka kieltäytyi heinäkuussa 1995 jättämästä naapureitaan ja joutui sen tähden heidän kanssaan surmatuksi. Matkallani suuntaan Dubrovnikista Mostarin kautta Bosnia ja Hertsegovinan pääkaupunkiin Sarajevoon, joka oli piiritettynä neljän vuoden ajan. Yhdysvaltainen filosofi Francis Fukuyama esitti poleemisen ajatuksensa historian lopusta: länsimaalainen liberaali demokratia oli voittanut ja koko maailmalla olisi sen myötä edessä valoisa tulevaisuus. 14 KOTIMAA 2 5. Minulle selviää jälkeenpäin, että olin kävellyt hautausmaan ainoan kristityn haudalle. Toisen maailmansodan aikana Saksan tunkeutuminen Balkanille heikosta sotamenestyksestä kärsineiden italialaisten liittolaistensa tueksi nosti kansanryhmien väliset jännitteet pintaan. Siellä täällä paikannimet muistuttavat 20 vuotta sitten päättyneestä sodasta. Maailmansodan aikana partisaanisotaa miehittäjiä vastaan johtaneesta Josip Broz Titosta tuli sodan jälkeen Jugoslavian kiistaton johtaja. Pohdin, että ehkä Srebrenican tragedia, kukaties koko Bosnian sota, olisi voitu välttää, jos useampi olisi jättänyt kääntymättä naapuria vastaan. Vastaan tulee kyliä, joiden nimiin on liitetty sotarikoksia. Kulttuurihistoriallisesti mittaamattoman arvokas Unescon maailmanperintökohde oli kuukausien ajan tykistötulen kohteena. Tie Sarajevosta Srebrenicaan kulkee läpi Bosnian serbitasavallan kauniiden vuoristomaisemien. Historiantutkija Ville Jalovaara kävi heinäkuun lopulla Kroatiassa ja Bosnia-Hertzegovinassa, joissa toivutaan hiljalleen Balkanin 1990-luvun sodasta. Eivät tulleet. Kohtaamiset jäivät viimeisiksi. Titon jälkimaine piti maan yhdessä vielä kymmenen vuotta, kunnes pinnan alla kyteneet jännitteet purkautuivat sodaksi 1990-luvun alun Euroopan suurten muutosten myötä. Julmuuksiin syyllistyivät täällä enemmän tai vähemmän kaikki osapuolet. Eri etniset ryhmät ovat vaihtelevalla menestyksellä onnistuneet elämään sovussa. Jugoslaviasta toisin kuin DDR:stä sai lähteä, jos järjestelmä ei miellyttänyt. Serbijoukot surmasivat Srebrenicassa systemaattisesti vangiksi saamansa aseenkantoikäisinä pitämänsä muslimimiehet. Vanhoillisten voimien Neuvostoliitossa elokuussa 1991 tekemä Janajevin juntan vallankaappausyritys epäonnistui. Toisin oli syksyllä 1991, kun Jugoslavian armeija piiritti kaupunkia. Ehkä Srebrenican tragedia, kukaties koko Bosnian sota, olisi voitu välttää, jos useampi olisi jättänyt kääntymättä naapuria vastaan.. Uusimista haudoista puuttuvat vielä kivet. Parikymmentä vuotta kansanmurhan jälkeen Srebrenicassa asuu jälleen sekä kristittyjä että muslimeja. Heille vakuutettiin kuten aikanaan Auschwitzin junalaiturilla, että miehet tulevat perässä. Täällä Bosnian maaseudulla kylien asukkaista monet tietävät sodanaikaisista tapahtumista enemmän kuin haluavat kertoa. Naisten ja pienet lapset pakkosiirrettiin bosniakkien alueille. En ole missään nähnyt niin paljon turisteja kuin Dubrovnikin vanhassa kaupungissa heinäkuun lopulla. Kulkiessani kuuden ja puolentuhannen haudan joukossa huomioni kiinnittyy 35-vuotiaan Rudolf Hrenin hautaan. Bosnian lähihistorian seikkaperäiseksi ymmärtämiseksi lähden Sarajevosta käymään 140 kilometrin päässä Srebrenicassa, jossa tapahtui heinäkuussa 1995 suurin kansanmurha Euroopassa sitten toisen maailmansodan päättymisen. Ydinsodan uhkaa maapallon päällä neljä vuosikymmentä pitänyt kylmä sota näytti olevan ohi. Hän on ainut, jonka kivessä on risti. Optimismia vastakkainasettelun päättymisestä varjosti syksyllä 1991 yksi poikkeus: Jugoslavian alueella etniset jännitteet alkoivat purkautua aseellisina yhteenottoina. Uskonnosta kertova etunimi ratkaisi tässä sodassa kenen puolelle kuuluit. Moni näki ja kuuli asioita, joista vakuuttaa tietämättömyyttään. Muutama vuosi sitten kävin Puolassa Krakovan lähellä Auschwitzin kuolemanleirillä. Kaikki merkit viittasivat sisällissotaan. Se oli 1990-luvun alussa sisällissodan ensimmäisiä näyttämöitä, joten suuntaan kulkuni Dubrovnikiin selvittääkseni, miten Kroatia on toipunut sodasta. B alkan on ollut vuosisatojen ajan todellinen kansojen sulatusuuni hyvässä ja pahassa. D ubrovnikin piiritys päättyi keväällä 1992. Viimeksi tänne on haudattu viikko sitten 127 vihreällä kankaalla peitettyä arkkua. 8. Kesän 1995 tragedia on lähihistoriaa, ja oikeudenkäynti siitä pääsyytettyä entistä kenraali Ratko Mladi?ia vastaan Haagissa on kesken. K olmen tunnin ajon jälkeen kuljettajani kääntyy Srebrenican kansanmurhan uhrien hautausmaan pysäköintialueelle, jossa islamilaiselle hautausmaalle tyypilliset kapeat marmoriset hautakivet kiiltävät keskikesän auringossa. D ubrovnikin satamakaupunki on nykyisin yksi Euroopan suosituimpia kesäkohteita. Lämpöä on reilusti yli kolmekymmentä astetta aivan kuten heinäkuussa 1995. Titon Jugoslaviassa uskonnonvapaus oli laajempi kuin monissa itä-Euroopan maissa. Vanhin haudattu uhri on 77-vuotias mies ja nuorin 14-vuotias poika. Hän ei antanut uskonnon erottaa. Euroopan unioniin kaksi vuotta sitten liittyneellä maalla menee muihin alueen valtioihin verrattuna hyvin. Sota kuitenkin jatkui ja laajeni Bosniaan. Tuhojen jäljet voi yhä mittavista korjaustöistä huolimatta nähdä pitkin kaupunkia. 2 01 6 Näky paremmasta tulevaisuudesta N eljännesvuosisata sitten maailma huokaisi helpotuksesta. Se, että kuinka vähän sen enempää ihmisen hengestä kuin kulttuuriarvoista välitetään sodan hetkellä, järkytti minua Dubrovnikissa edelleen, vaikka kaikesta päätellen Kroatia on toipunut sodasta kohtuullisen hyvin. Vierailu oli vahva kokemus, ja lähden kohti Srebrenicaa mietteliäänä. Hautajaiset jatkuvat vuosittain niin kauan kuin joukkohautoja löytyy läheisiltä vuorilta
oli täällä myös heinäkuussa 1995 näkemässä, kun serbijoukot valtasivat YK:n suoja-alueen. Samana kesänä, kun itse aloitin opintoni Helsingin yliopistossa, Hasan onnistui pakenemaan vuorten yli Tuzlaan – toisin kuin isänsä ja veljensä, jotka saivat surmansa. Monet merkit kertovat myönteisestä kehityksestä. Ehkä, jos myönteinen kehitys jatkuu ja kun aikaa on kulunut riittävästi. Kokemuksistaan tänä vuonna ilmestyneen kirjan Surviving Srebrenica (The Lumphanan Press, UK) kirjoittanut Hasan Hasanovi. Jättävätkö kesän 1995 tapahtumat ikinä rauhaan. Kaupungissa asuu jälleen sekä muslimeja että kristittyjä. Pohdin millaista on arki Srebrenicassa. Hänkin oli täällä kesällä 1995. 2 01 6 H autausmaalla käynnin jälkeen ystävällisesti hymyilevä 41-vuotias kuraattori Hasan Hasanovi. Kuva: ville Jalovaara VIlle JAlOVAArA Historiantutkija ja dosentti Ville Jalovaara vieraili Kroatiassa ja Bosnia-Hertzegovinassa heinäkuussa 2016. Kahdenkymmen vuoden takaisista uutiskuvista tutulla keskusaukiolla tulee vastaan kauppakasseja kantavia kaupunkilaisia. Kun nousen seuraavana päivänä Sarajevon lentokentällä Air Serbian koneeseen ja aloitan paluumatkani kohti Suomea, ajattelen, että maalla on kaikesta huolimatta toivoa paremmasta huomisesta. Srebrenicasta muodostettiin Jugoslavian sodan aikana YK:n turva-alue, jonka suojelussa pataljoona epäonnistui. 8. Jännitteistä huolimatta uuden sodan haikailijoita en ole tavannut. Joukko oli puutteellisesti varustettu, eivätkä hollantilaiset kokeneet Bosniaa omaksi sodakseen. P äivä on pitkällä ja ajamme kuljettajan kanssa Srebrenican keskustassa sijaitsevaan kahvilaan. Fadila kertoo ylpeydellä tyttärestään, joka on väitellyt tohtoriksi Sarajevon yliopistossa. Vastuu maanosamme tulevaisuudesta on yhdessä meidän kaikkien. Näännyttävällä marssilla kovassa helteessä moni uupui, jäi vangiksi ja päätyi kylien kouluihin ja talleihin teloitettavaksi. ottaa minut vastaan kansanmurhan uhrien muistokeskuksena toimivassa entisessä tehtaassa, jossa oli sodan aikana hollantilaisen YK-pataljoonaan tukikohta. Muistokeskuksessa minulle ja amerikkalaiselle jatko-opiskelijaryhmälle järjestyy vielä tapaaminen Fadila Efendi?in kanssa. Samana kesänä, kun itse aloitin opintoni Helsingin yliopistossa, Hasan onnistui pakenemaan vuorten yli Tuzlaan – toisin kuin isänsä ja veljensä, jotka saivat surmansa.. Keväällä 2002, kun YK-pataljoonan toimintaa selvittäneen komitean raportti julkaistiin Hollannissa, sen sisältö oli niin raskauttavaa luettavaa, että pääministeri Wim Kokin hallitus erosi. Sillä, että saa elää rauhassa, ilman sotaa, on uskomattoman suuri arvo. Fadila kertoo perustaneensa kaupan, koska ei halunnut antaa periksi menetettyään miehensä ja poikansa kansanmurhassa. Bosnia ja Hertsegovina, kuten niin moni muukin maa tarvitsee näyn paremmasta tulevaisuudesta: työpaikkoja ennen kaikkia nuorille sekä vaurauden tasaisempaa jakoa. KOTIMAA 15 2 5. Monien omaisensa menettäneiden naisten on ollut Fadilan mukaan vaikea löytää merkitystä elämälleen kokemansa jälkeen. Vakavia välikohtauksia kansanryhmien välillä sattuu harvoin ja rauhanturvajoukkojen määrää on voitu vähentää. Hän haluaa kertoa ihmisille, mitä täällä tapahtui, jotta vastaava ei toistuisi. Fadilalla on nykyisin pieni matkamuistoliike hautausmaan portilla ja hän on aktiivinen Srebrenican äidit -järjestössä. Srebrenican kansanmurhan uhrien hautausmaalla marmoriset hautakivet kiiltävät keskikesän auringossa. Kylässä surmattiin heinäkuussa 1995 yli 7 000 muslimimiestä ja -poikaa
Katso nyt, tämä metsä on lakannut kasvamasta. Kuljettaja nousee kopistaan, sytyttää tupakan ja alkaa selittää. Saan kuulla, että kunnalla ei ole tällaisissa asioissa sananvaltaa. Haluan tietää, miltä metsän hävittäminen tuntuu. Ne siirtyvät viereiseen metsään. Ovat tuoneet harvesterin mökkiämme ympäröivään sata vuotta vanhaan metsään. Päätän käydä kysymässä metsäkoneenkuljettajalta leimikon kokoa. Eläimet ovat sitä paitsi fiksuja. Suomen metsissä on puustoa enemmän kuin sitä hakataan. Sen juuret ovat maassa ja pää nousee kohti taivasta. Soitan saman tien kunnanjohtajalle. Kun se hakataan ja tilalle istutetaan uusi, hiilinielukin vahvistuu ja ilmaston lämpeneminen hidastuu. Mutta sehän seisoo Itämeren rannalla, tämä komeiden kallioiden ja soisten alueiden ainutlaatuinen keidas. Koneen lähelle ei saa tulla, se on hengenvaarallista, kuljettaja huutaa ohjaamosta. Ei sellaisesta voi lankkuja tehdä, saatikka paperia. Ensimmäinen ja viimeinen puu. Saan kuulla, että hänelle maksetaan pelkästä puusta 16 000 euroa hehtaarilta. Hän lupaa harkita luOMAKunTA Näkemiin satavuotias mökkimetsä! Me tapaamme vielä. Kuvat: Danielle Miettinen KrISTITyn vAelluS Ensimmäinen ja viimeinen puu Puu on ihmisen kaltainen. 2 01 6 M ieheni varoittaa minua. Painava kone on tehnyt suuria mustikoita kantavista varvuista, sammalesta ja jäkälästä tunnistamatonta sotkua. Nielaisen. Kolopesijöiden ja kanahaukan paratiisi. Ehkä tähän tehdään vain pieni aukko. Eikä hän edes myisi maitaan, vaikka pystyisin niitä ostamaan. Maanomistaja on ystävällinen. Haluan tietää, kuinka paljon hänen on määrä syöttää metsää behemotille. 16 KOTIMAA 2 5. Ja kanahaukalle jätetään pesäpuun ympärille muutamia pihapuita. 8. Soitan maanomistajalle ja kysyn, voisinko ostaa jäljellä olevan metsän. Siitä huolimatta, että nykyinen hallitus on asettanut tavoitteeksi hakkuiden lisäämisen 15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Entä voisiko hän jättää korvausta vastaan edes pienen alueen muistuttamaan siitä, mitä tässä ennen oli. Kovin paljoa ei ole kuitenkaan vielä menetetty. Asia on maanomistajan vallassa. luOMAKunTA Näkemiin satavuotias mökkimetsä! Me tapaamme vielä. Tässä on varmasti jokin väärinkäsitys. Hän ei saa kertoa, mutta ”ei näin isoja aukkoja yleensä enää tehdä”. Vastaan itkuisella äänellä, että aika paljon tässä näyttää jo kuolleen. Polku on joutunut hukkaan. Kuulen harvesterin äänen kauas
Se on oma, pinnallinen hengitykseni. Anopin mustikkapaikka otetaan mukaan suojelualueeseen. Lähetystyö säilyi kuitenkin osana Maija-Liisan elämää. KOTIMAA 17 2 5. Ja että hän oli puuseppä, jonka käsissä puista syntyi paljon kauniita ja tarpeellisia tavaroita. Päivällä aukean yli lentää kaksi joutsenta. Toisaalta uusien silmujen syntyminen, lehtien kellastuminen ja putoaminen muistuttavat omasta kuolevaisuudesta. Aivan kuin Jeesus kuiskaisi minulle, että hänkin rakastaa puita, mutta hän rakastaa ihmisiä vielä enemmän. 13.8.2016 Järvenpäässä Siell’ kaunis kannel soi, he veisaa virttä uutta, ei koskaan lopu se, ei koskaan vanhene. Mervi Korkeala Pihlajavedellä. klo 13 Konginkankaan kirkossa. Kolmelta yöllä herään huohottavaan ääneen. Gautama Buddha koki valaistumisen viikunapuun alla. Miksi puu on niin tärkeä eri kansojen maailmanselityksissä. Jäljelle jätettyjä. Muinaisskandinavialainen maailmanpuu Yaggdrasil liitti yhteen yhdeksän maailmaa. Kanttori polkaisee ilmoille virren 532: Ah, jos joka puulla ja pensaallakin ja ruoholla äänensä oisi, jos järvet ja metsät ja vainiotkin kuin enkelit veisata voisi, ei Jeesusta Kristusta, Herraamme, ne taitaisi kylliksi kiittää. Näen sen selvästi, koska jäljelle jääneet männyt ja kuuset ovat harvassa. Druidien puuhoroskoopin mukaan ihmisten ja puulajien välillä on samankaltaisuutta. Kanahaukka naukuu oksalla. Heikkilän) elämän matka päättyi 26.7.2016 pitkäaikaisen sairauden uuvuttamana. Jeesus kuoli puuhun nojaten. KuOlluT PerheuuTIseT. Sen juuret ovat maassa ja pää nousee kohti taivasta. Puu on ihmisen kaltainen. 5.7.1941 Pattijoella k. Angolassa elettiin sisällissodan keskellä, ja sen vuoksi työkausi jäi vajaaksi. Maija-Liisa osallistui myös järjestötoimintaan, jossa keskeisiä olivat Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Marttaja Lions -järjestöt sekä Suomen Papinpuolisoiden Liitto. Hän avioitui silloisen teologian ylioppilas Erkki Lehtosen kanssa. 8. Kiittäen ja syvästi kaivaten Pekka Elina, antti ja Hertta Jaakko, anna, Elsa ja Siiri Kaisa ja Otto Marjatta Simo, annikki ja lapset perheineen Muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitetaan lauantaina 3.9. Virran rannalla kasvoi paljon puita molemmilla puolilla, ja kaikki eläimet menestyivät ja lisääntyivät. Seuraavana sunnuntaina ehtoollinen houkuttelee esiin toivoa. Kahden viikon kuluttua palaan mökille. Lopulta lähdemme viimeiselle matkalle puisessa arkussa. Ristinpuusta tuli elämänpuu. Katselen viisisataa vuotta vanhaa krusifiksia, se on kenties pähkinäpuuta tai lehmusta. Sijoituttuaan asumaan Hollolaan kirkkoherran puolisona hän toimi seurakunnassa, missä hänelle tärkeimpiä toimintoja jumalanpalveluselämän ja raamattupiiritoiminnan lisäksi olivat lähetystö ja lähimmäispalvelu. Hävitys on musertava. Jakuuttien maailmanpuu nousee kohti taivasta maan kultaisesta navasta. Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, kaadetaan ja heitetään tuleen. Muistan profeetta Hesekielin näyn valtaistuimesta, jonka alta virtasi vettä. Kodin hoitaminen, mummolan ruuat ja leipomiset sekä käsityöt ja kudonta olivat hänen arkeaan. 2 01 6 asiaa ja lähtee kanssani katsomaan leimikkoa. Seurakuntalaisten keskellä hän oli valmis enemmän kuuntelemaan kuin tuomaan itseään esille. Kun maailma tuntuu järkkyvän sijoiltaan, paksuun runkoon nojaaminen helpottaa. Yöllä kasvojeni ohi lehahtelevat lepakot. Nuorena Kemin seurakunnan nuorten toiminnassa Maija-Liisan tulevaisuus sinetöityi kahdella tasolla: hän ilmaisi tahtovansa elää elämänsä Jeesukseen uskovana, ja toisaalta hän lupautui lähetystyöhön, jos Jumala johtaa häntä niin. Rakkaamme, hallintopäällikkö Erkki Iisakki HuHta s. Siksi menetetyn metsän rikas elämä ei ole joutunut hukkaan. Se on noussut takaisin hänen luokseen, mistä on lähtenytkin. Lähtö lähetystyöhön viivästyi vuosia, mutta hän hyödynsi tuon ajan suorittamalla erikoissairaanhoitaja-kätilön tutkinnon. Maija-liisa lehtonen Terveydenhoitaja Maija-Liisa Lehtosen (o.s. Ensimmäisen ihmisen uskottiin syntyneen puun luona ja häntä imetti puoliksi puusta kasvanut nainen. Nanait ja dolganit kertovat, että pikkulasten sielut istuvat puun oksilla odottamassa syntymäänsä. Seurakuntalaiset ovat antaneet palautetta hänen valoisasta ja lämpimästä luonteestaan. (Joh. Kun maailma tuntuu järkkyvän sijoiltaan, paksuun runkoon nojaaminen helpottaa. Maija-Liisalle oli läheinen Johanneksen evankeliumin jae: Minä jätän teille rauhan. Puu seisoo keskellä monien muidenkin kulttuurien ja uskontojen kertomuksia. 14:27) MArIA VänsKä PeKKA lehTOnen lapset 70 VuOTTA täyttää 27.8. Työn, seurakunnan ja järjestötoiminnan monipuolisuudesta huolimatta hän oli aidosti perheenäiti ja kuuden lapsenlapsen mummo. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista, jonka maailma antaa. Lähetyskauden jälkeen Maija-Liisa toimi kaksikymmentä vuotta terveydenhoitajana Lahden kaupungin palveluksessa, jossa myös hyödynnettiin Maija-Liisan kaksoiskoulutusta sekä äitiysettä lastenneuvolan tehtävissä. En tiedä miksi, mutta minun on palattava hävinneeseen metsään uudelleen ja uudelleen, nähtävä se joka puolelta. Siellä se odottaa, että minä liityn joukkoon. Muistotilaisuus pidetään läheisten kesken. Suomen Lähetysseura lähetti Lehtosen perheen Angolaan, missä sairaanhoitajan, terveydenhoitajan ja kätilön koulutukset tulivat käyttöön. Vanha puu edustaa pysyvyyttä muutoksen keskellä. Sovimme, että maksan tuhat euroa ja hän lupaa pidättäytyä pienellä alueella kaikista metsänhoidollisista toimenpiteistä 30 vuoden ajan. Hän oli syntynyt Oulussa 5.6.1942. Juhlia on jo vietetty perhepiirissä. Harvesteri ja kuormatraktori ovat tehneet työnsä ja siirtyneet uusille maille. Kun Jeesuksen veri vuosi maahan, Jumala lunasti koko maailman itselleen. Nukahdan hetkeksi ennen kuin kännykkä herättää kirkkoon. Pappi lukee evankeliumin: Ei hyvä puu voi tehdä kelvottomia eikä huono puu hyviä hedelmiä. Yritän rauhoittaa ajatukseni ajattelemalla lempiraamatunkohtaani. Saarnassaan pappi sanoo, että ihmiset ovat puita. Paksut puut kaatuvat ryskyen samalla kun maanomistaja merkitsee reservaattiani oransseilla nauhoilla. DAnIelle MIeTTInen Tehosekoitin mustikkamaalla. ”Uudeksi minä teen kaiken.” Ajatukseni kulkevat paratiisin elämänpuun luokse
Samalla se oli myös eräänlaista tasapainoilua ekumenian, länsimaisten odotuksien, venäläisen yhteiskunnallisen ilmapiirin ja luterilaisen tunnustuksen ristivedossa. ahvenisto.kirkkomaa.fi Ahveniston kirkkomaa on täynnä tarinoita Mikko Hieta esittelee verkkopalvelua, jonka avulla löytyy lähes 200 Ahvenistolle haudatun hämeenlinnalaisen elämäntarinat. Kahvipöytäkeskusteluissa Inkerin kehityksestä oltiin vähän huolestuneitakin. Eräissä sen puheenvuoroissa kuului selvästi, että Muumi-kertomusten suuttuvan tytön tavoin se haluaa tulla näkyväksi suomensukuisten kirkkojen perheessä: Inkerin kirkon virkakäsitys sekä homoseksuaalisuuden torjuminen tuotiin voimakkaasti esille. Ahvenistolla eri sukujen ketjut ja aikakausien kerrokset näkyvät kiehtovalla tavalla. Saattaa olla, että sisarkirkot tarvitsevat nyt ja tulevaisuudessa toisiaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Inkerin, Suomen, Viron ja Unkarin luterilaiset kirkot sekä Romanian unkarinkielisen luterilaisen kirkon yhteen koonnut kokous oli onnistunut. Runsaudenpula johti kysymään, kenen tarina on kertomisen arvoinen. Sieltä voi paljastua historiaa, jota ei koskaan ole kirjattu mihinkään. PäIvI HäKKInen Kirkkomaan kulttuuripolut avataan Hämeenlinnan Puistojen yö -tapahtumassa 26.8. Suomenkieli kuihtuu ja papeiksi nousee kieleltään ja kulttuuritaustaltaan venäläisiä nuoria teologeja, joiden suhde vanhaan inkeriläisyyteen voi olla ohut tai puuttua kokonaan. Kuultu teologinen asemiin ajo oli silti myös vieraille suunnattu esitys, jonka askelmerkit koettiin ilmeistä ja ruumiinkielestä päätellen ekumeenisesti vaikeiksi. Kestääkö luterilaisten kirkkojen ykseys. Syynä on tuore verkkopalvelu, jota Hieta ei malta olla kehaisematta Suomen parhaaksi. Suomen kirkko tuki kokousta taloudellisesti merkittävästi. Venäjääkin voidaan opetella. Tarinat on koottu teemallisiksi kulttuuripoluiksi. Kokous pidettiin nyt ensimmäistä kertaa Venäjällä ja sen isäntäkirkkona toimi ensimmäistä kertaa Inkerin kirkko. Hieman ylipitkäksi venähtäneeltä listalta ei löydy pelkkiä kuuluisuuksia vaan mukana on myös kiehtovia kohtaloita tavallisen kansan keskuudesta. Henkilölista kasvaa ja tarinat täydentyvät. Täällä köyhä ja rikas makaavat vierekkäin samassa mullassa. Kunnes pari vuotta sitten asiat saivat vauhtia kotiseutuaktiivi Ossi Lapiston ja filosofian tohtori Ilkka Teerijoen aloitteesta. Niinpä historian tutkijana tunnettu Teerijoki ryhtyi kokoamaan tekstejä. Inkerin kirkko osoitti leijonankyntensä organisoimisessa. Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan viestintäpäällikkönä työskentelevä Hieta arvelee, että pian kirkkomaalle ilmestyy kulkijoita enemmänkin. Toisaalta voisi kriittisesti vähän ihmetellä sitäkin, mitä omituista vaikkapa Inkerin kirkon avioliittonäkemyksessä oikeastaan on. Paikallisetkaan eivät tunne joka kolkkaa. Tehtävä osoittautui vaikeaksi. Kohteisiin voi tutustua etukäteen myös kotikoneelta ja kartan tulee myöhemmin saamaan halutessaan paperiversiona. Kunnes toisin todistetaan, kaikkien Petroskoin kokoukseen osallistuneiden kirkkojen opetus on, että avioliitto on vain miehen ja naisen liitto.. Omien pähkäilyjen keskellä saattaa oivaltaa, että on sitä eletty ennenkin. Tarinat on koottu teemallisiksi kulttuuripoluiksi, jolloin vierailijan on helppo tutustua vaikkapa taiteilijoihin tai sotasankareihin, Hieta opastaa. kuvAT: Jussi Häkkinen Inkeriläinen ripaska N eljän vuoden välein pidettävä suomalais-ugrilainen pappeinkokous päättyi perjantaina Venäjän Karjalan Petroskoissa. Myös kaupunkilaisten yhteydenotot ovat tervetulleita. Ensinnäkin halusimme koota muistipankin. Kunnes toisin todistetaan, kaikkien Petroskoin kokoukseen osallistuneiden kirkkojen opetus on, että avioliitto on vain miehen ja naisen liitto. Ahveniston sisäänsä kätkemää tarinoiden aarreaittaa on vuosien varrella yritetty dokumentoida useaan otteeseen tuloksetta. Inkerin kirkko osoitti muutakin. Sivustoa voidaan päivittää ajan mittaan. Palvelun alustana toimii monille käyttäjille jo entuudestaan tuttu Google-kartta, mikä helpottaa sivuston käyttöä. Teologisen linjan terävöittäminen kokouksessa oli ehkä eniten inkeriläistä sisäpolitiikkaa ja kotiyleisölle tarkoitettua. Ahveniston luoteiskulmauksessa puolestaan sijaitsee aidattu juutalaishautausmaa. 8. Toinen tavoitteemme oli saada tieto tarjolle popularisoidusti. 2 01 6 KOluMnI jussI ryTKönen M oreeniharjun päälle kumpuilevana levittäytyvä Ahveniston hautausmaa herää hetkeksi henkiin Mikko Hiedan esittelyssä. Kirkossa on tapahtunut sukupolvenvaihdos. Hämeenlinna-seuran puheenjohtajana toimiva Hieta myöntää, että hankkeen tiimoilta on riittänyt pähkäiltävää. – Hautausmaalla kulkiessa oman elämän asiat asettuvat ehkä uusiin mittasuhteisiin. Työ ei silti ole tuntunut työltä ollenkaan. Nettiosoitteesta ahvenisto. Kulkijan huomio saattaa kiinnittyä isoon, puiseen Daavidin tähteen, joka koristaa porttia. Minkälaista on oleva muotoutuva uusi venäläinen monikansallinen luterilaisuus. – Kaksi asiaa nousi päällimmäiseksi. Aikarajaus tehtiin vuoteen 2010, jolla haluttiin kunnioittaa viime vuosina kuolleiden henkilöiden omaisten suruaikaa. 1800-luvulla perustettu kirkkomaa on pullollaan historiaa. Jugendtyylisen siunauskappelin takaa, pienestä rautaportista kulkien päätyy jyrkälle polulle, joka johtaa punaisten muistomerkille. – Eli Ahvenistolle saavuttaessa kännykkä tai tabletti käteen, klikkaus sivustolle ja eteesi avautuu hautausmaan kartta. kirkkomaa.fi löytyy lähes 200 edesmenneen hämeenlinnalaisen lyhyet elämäntarinat. 18 KOTIMAA 2 5. Varmaa on, että Suomesta, Virosta ja Unkaristakin olisi nyt sitkeästi jaksettava pitää keskusteluyhteydet Inkeriin avoimina, vierailla Inkerin kirkon seurakunnissa ja kutsua sieltä väkeä kyläilemään
Kuparipäällysteinen puurakennus ilahduttaa valoisilla sisätiloillaan ja vaikuttavilla lasiteoksilla. Suomeen rakennetaan harvakseltaan uusia sakraalitiloja ja useat viime vuosina valmistuneet ovat samojen suunnittelijoiden käsialaa. Espoon piispa Tapio Luoma vihkii rakennuksen sunnuntaina 4.9. Kappeli kätkee sisäänsä tiloja ihmisen koko elämänkaaren tarpeisiin. 2 01 6 S uvelan kappeli on valmistunut runsaan vuoden rakentamisen jälkeen Espoon keskuksen lähettyville. Vaaleat öljyvahalla käsitellyt kuusipuupinnat tuovat sisätiloihin valoa, tyyliä ja viihtyisyyttä. Kappelin kantavat rakenteet ovat puuta ja betonia. Parin viikon sisällä saamme loput kalusteet, muun muassa kirkkosalin istuimet. Ekologisuus ja kestävyys olivat tärkeitä kriteereitä materiaalien valinnassa. – Kun kaikki laskut on maksettu, tiedämme tarkkaan, minkä verran alitimme budjetin. Nykykirkot ovat monikäyttöisiä rakennuksia, niissä on läsnä ihmisen koko elämänkaari syntymästä kuolemaan. 8. Maahanmuuttajia on paljon mukana myös seurakunnan toiminnassa. Teoksen Kristus-hahmo on punainen. TuIjA TIIhOnEn Puun, kuparin ja lasin liitto Hannu Konolan lasitaideteos ”Minä elän” päästää luonnonvalon lävitseen kirkkosaliin. Jos kävijät tavoittavat rakennuksessa henkisyyttä ja arjesta irrottavaa tunnelmaa, suunnittelija on onnistunut, Anssi Lassila sanoo. Suvelan kappelin on suunnitellut palkittu puurakentamisesta tunnettu arkkitehtitoimisto OOPEAA, joka aikaisemmin tunnettiin nimellä Lassila Hirvilammi arkkitehdit Oy. – Olin valmis kuin lukkari sotaan ja samalla aralla mielellä, etten pilaa loistavaa arkkitehtuuria. Rakennus valmistui lähes aikataulussa, ja 14,3 miljoonan kustannusarvio jopa alitettiin. Pääsuunnittelija, arkkitehti Anssi Lassila on suunnitellut myös Kärsämäen paanukirkon (2004) sekä Klaukkalan (2004) ja Jyväskylän Kuokkalan (2010) kirkot. Kappeli vihitään käyttöön 4.9. Osa tiloista on Espoon kaupungin asukaspuiston käytössä. Suvelan kappelin valoisan harras tunnelma kertoo, että arkkitehdin tavoite on toteutunut. Kappelin lasiseen seinään on printattu raamatunlauseita 16 eri kielellä, muun muassa vietnamiksi, khmeriksi ja venäjäksi. Kappeli on Espoon seurakuntien ekorakentamisen pilottikohde, ja se lämmitetään maalämmöllä ja aurinkoenergialla. Pientä viimeistelyä on jäljellä. Kuva: Mirja auKee-PeiPonen ArKKITEhTuurI Suvelan kappeli on neljäs arkkitehti anssi Lassilan suunnittelema kirkkorakennus. KOTIMAA 19 2 5. Kaikkiaan kappelin lähiympäristössä asuu noin 25 000 ihmistä. Sakraalitilan lasiteokset, digiprintattu lasiseinä ja Hannu Konolan lasitaideteos Minä elän, ovat sekä kauniita että käytännöllisiä: osittain läpinäkyvinä ne sekä rajaavat että yhdistävät tiloja. Seurakuntasaliin mahtuu 50 henkeä ja sen voi liittää yhteen kappelin kanssa, jolloin istumapaikkoja on 210. – Tämä on henkinen ja hengellinen olohuone, jossa on lupa viihtyä, luonnehti Suvelan alueen kappalainen Oiva Hujanen. Espoon seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Jorma Jussilainen kertoi, että kappeli valmistui lähes aikataulussaan ja sen 14,3 miljoonan kustannusarvio jopa alittui. Rakennuksen bruttoala on 2400 m2. Tärkeintä on, että hahmo on lihaksikas bodari, ei mikään riuku. Kappeli sijaitsee Suvelan kerrostalolähiössä lähellä Espoon keskusta, jossa asuu paljon maahanmuuttajia. – Hahmo olisi saanut olla vielä punaisempi, mutta lasikeramiikan sävy muuttui valmistusvaiheessa. Kuva: Tuija TiiHonen. Espoon tuomiokirkkoseurakunnan varhaiskasvatus-, perheja nuorisotyö aloittivat toimintansa uusissa tiloissa jo viime viikolla. Kuva: Mirja auKee-PeiPonen Suvelan kappelin kuparinen julkisivu patinoituu vihreäksi 5–10 vuoden kuluessa. Jeesus elää! Konola sanaili. – Pidän kirkkorakennuksista ja niiden suunnittelemisesta. Sakraalitöistään tunnettu Konola kertoi tarttuneensa innokkaasti kirkkoherra Antti Kujanpään pyyntöön tehdä alttariteos Suvelan kappeliin. Reilun 16 metrin levyinen lasitaideteos rajaa katuliikenteen ulos kirkkotilasta, mutta päästää valon sisään. Katto ja seinät on pinnoitettu kuparipellillä
Sekä työryhmä, virsiehdotuksista lausunnon antanut perustevaliokunta että aikanaan kirkolliskokouksen käsikirjavaliokunta puuttuivat kaikki sanoituksessa samaan ongelmaan: runossa tavallinen ateriointi ja ehtoollisen vietto menevät liikaa sekaisin. Vahtola kysyy. 044 7698 233. Vahtola innostui lähettämään tekstin silloiselle virsikirjan lisävihkotyöryhmän sihteerille Samuli Koivurannalle. Kouluttajalta edellytämme tehtävään soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa, perehtyneisyyttä työalaansa sekä sellaista kokemusta ja taitoa, jota tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Sähköpostiosoitteetovatmuotoaetunimi.sukunimi@evl.fi. Silti Vahtola kokee sanoituksensa vahvaksi viestiksi siitä, että ehtoollisessa on voimaa. Ilmoitus kokonaisuudessaan ja tarkemmat tiedot kelpoisuusehdoista ovat luettavissa sivustolla sakasti.fi/tyopaikat. Tuosta tilanteesta Vahtola kirjoitti ystävänsä vieraskirjaan tekstin, joka oli pohjana myöhemmin syntyneelle Yhteinen pöytä -runolle. Lukuisten muokkauksien ja yhden uuden säkeistön myötä teksti hyväksyttiin virsien joukkoon nimellä Saapua yhteiseen pöytään. Hakemukseen on liitettävä nimikirjaote, josta ilmenee esteettömyys hakea kirkkoherran virkaa, sekä lääkärintodistus (T-lomake). Kirkon koulutuskeskuksessa on haettavana Tampereen tuomiokapituli julistaa haettavaksi kansainvälisen työn asiantuntijan toimen sijaisuuden 1.1.2017-31.12.2019 TAMPEREEN HIIPPAKUNTA¤ Tehtävänkuvaus, vaatimukset, kelpoisuusehdot ja linkki sähköiseen hakulomakkeeseen osoitteessa www.tampereenhiippakunta.fi. Siitä alkoi runon tie ehtoollisvirreksi. Se on puhutteleva kuva ehtoollisesta, joka on myös mysteeri. Vaikka en minä mikään suuruus kuvittele olevani, Vahtola lisää samaan hengenvetoon nauraen. Etenkin alkuperäinen ensimmäinen säkeistö koettiin ongelmallisena. Ehkä olen itse enemmän sellainen jalat maassa -ihminen. Virsirunoilijan tittelistä Vahtola on sopivasti mielissään. Valittavalla tulee olla suomen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. 2 01 6 K aarinan entinen, nykyisin eläkkeellä oleva kirkkoherra Pirjo Vahtola muistaa erään tapaamisen loppuvuodesta vuonna 1999. Viran tehtävä on koota laumaa Ylipaimenelle Herralle Jeesukselle. – Ymmärsin kyllä työryhmän näkökulman asiaan. Lisätietoja antavat vt. Emme voi ammentaa sitä tyhjiin. – Miten lähelle Kristus meitä todellisuudessa tuleekaan, kun hänet leivässä ja viinissä nautimme. Hakuaika päättyy 12.9.2016 klo 15 . Etsimme Paimenta Enontekiön ja Muonion seurakuntiin YhtEinEn kirkkohErran virka ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. Asian teologinen puoli ei kenties omassa ajattelussani ollut niin jyrkkärajainen, Vahtola pohtii. Turun Lausuntakerhon puheenjohtajana toimivalla Vahtolalla on eläköitymisen myötä entistä enemmän aikaa runoille ja oman ilmaisun kehittämiselle. Odotamme hakijalta johtamiskokemusta ja organisointikykyä sekä talouden ja hallinnon hyvää tuntemusta, saamen kielen osaaminen katsotaan eduksi. Tiedustelut hiippakuntadekaani Ari Hukari 0400 910772, ari.hukari@evl.fi Elo (yht. 20 KOTIMAA 2 5. Muu kielitaito luetaan eduksi. Hakemukset 23.9.2016 klo 15 mennessä ensisijaisesti KirkkoHR:n sähköisellä lomakkeella tai Tampereen hiippakunnan tuomiokapituli, Eteläpuisto 2 C, 33200 Tampere. PäIvI HäKKInen Pirjo Vahtolan runoteksti yhteisestä pöydästä oli pitkään käsikirjavaliokunnan hampaissa. Virsillä on sanataiteilijan sydämessä erityinen paikkansa. 10 433 km 2 eli 3 h/km 2 ). Oulun hiippakunnan tuomiokapitulille osoitetut hakemukset toimitetaan osoitteeseen PL 85, 90101 Oulu, käyntiosoitteeseen Ojakatu 1, sähköpostitse oulu.tuomiokapituli@evl.fitaifaksina(08)5358533. Kirkkoherra valitaan välittömällä vaalilla. Virka edellyttää suomen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä ruotsin kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa. Olen onnellinen ja kiitollinen. – Tämähän on ihan upea juttu. Alkuperäinen, tavallisen ruokapöydän ajatus ei virressä 959 enää näy. Kirkkoherran virkaa hakevan tulee olla pastoraalitutkinnon ja seurakuntatyön johtamisen tutkinnon suorittanut pappi. n. Sielunhoidon kouluttajan virka Kirkon koulutuskeskus on Kirkkohallituksen toiminnallisen osaston koulutuksen ja kehittämisen asiantuntijayksikkö, joka toimii Järvenpäässä. Sävellys pyydettiin Erkki Tuppuraiselta. Virsi voi lohduttaa myös vähemmän uskonnollista ihmistä. kirkkoherra Pertti Lahtinen, puh. kuVa: Jussi Häkkinen Virret ovat uskon kieltä Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa suoritetut tutkinnot: Läntinen teologia: Teologian maisteri: Paakkinen Verna Hanna-Terttu, Joensuu; 959 vIrren TeKIjä summala Juha Markus, Äänekoski; Toivanen Oscar edward, Joensuu; Välimäki Pekka Oskari, Hämeenlinna Teologian kandidaatti: ahopelto Joona albert, Joensuu; Heikkinen kirsi Pauliina, Joensuu; kaukometsä Olli-Pekka, Äänekoski; Mustonen anna Riitta elina, Polvijärvi; Palm Oula ilari, Kajaani Ortodoksinen teologia : Teologian kandidaatti : Gyllström Petri kasper, Helsinki TuTKInnOT PAIKKOjA AvOInnA www.sakasti.fi/tyopaikat Kouluttajan tehtävänä on toimia Kirkon koulutuskeskuksessa sielunhoidon vastaavana kouluttajana, kehittäjänä ja koordinaattorina sekä osallistua Kirkkohallituksen sielunhoidon tiimin työskentelyyn. – Jeesus istui yhteiseen pöytään kaikkien kanssa. Tekstin vastaanotto oli myönteinen, mutta prosessin edetessä Vahtolan täytyi palata sanoituksen ääreen useampaan otteeseen. 8. 3500 h.) on hajotettu tuntureille ja kurulaaksoihin (pinta-ala yht. – Istuimme hyvän ystäväni kanssa hänen keittiönpöytänsä ääressä. Tunnit kuluivat ja söimme, mitä ystävälläni sattui kaapissa olemaan. – Ne ovat mitä suurimmassa määrin rukousta, kuin uskon kieltä, joka nousee mielen päälle yllättävissäkin tilanteissa. Puhuimme niin kuin naisilla on tapana, käyden läpi elämän vaikeudet ja kipukohdat, samalla toivoa toisillemme valaen. 040 7570 047 sekä pappisasessori Kari Tiirola, p. Tukena on kaksi apupaimenta (Muonion seurakuntapastori-tunturilapin turistipappi ja Enontekiön saamelaispastori) 10 paimenkoiraa (muut työntekijät) sekä koko joukko kellokhaita (vapaaehtoisia)