Ka nn en ku va : Ju ss i Vä lip irtt i 11 3. toukokuuta 2018 | hinta: 3,70 € 20 21 18 Etiopian kuurojen asema on parantunut Birtukan Wolde löysi ammatin tilintarkastajana 12 Avioliitosta keskustelevat seuraavaksi piispat Risto Nordell: Kalastus on elämän tarkoitus. vu os ik er ta 00 43 59 5– 18 –2 2 4 24
Danielle Miettinen ”Kun ihminen oppii lukemaan, hän herää kuolleista” lukutaitotyön ohjelmajohtaja Wilfred ngalawa iloitsee Malawin kolmestakymmenestä aikuisten lukutaitoluokasta. Tekeekö teologian tohtorin tutkinto tai laaja raamattutuntemus ihmisestä kaikkien alojen asiantuntijan. Kieltämättä mieleen tulee, että tässä on taas yksi esimerkki siitä arvostuksesta, jota teologisen koulutuksen saaneet kirkossamme nauttivat. Pipliaseura on mukana työssä, jonka tavoitteena on opettaa 20 000 Itä-Afrikan naista lukemaan. Perustevaliokunta ei ollut kuullut mietintöään varten ulkopuolisia asiantuntijoita. Aikuisten lukutaitoluokkien suosio on kasvanut valtavasti, kun ihmiset näkevät, miten lukutaito muuttaa perheenjäsenen tai tuttavan elämän. Lukutaidottomilla on usein huono itsetunto. Valiokunnan jäsen Johanna lumijärvi sanoi asiasta kysyttäessä valiokunnan todenneen, että siihen kuuluu useita teologian tohtoreita ja raamatuntutkijoita. Kun nainen oppii lukemaan, hän voi esimerkiksi saada tietoa perhesuunnittelusta. Lukutaitoinen äiti arvostaa lasten koulutusta, ja kun lapsia on vähemmän, varat koulumaksuihin on helpompi saada kasaan. Kaksi kolmesta on naisia. Lahjat pääsevät käyttöön. – Olisin kuin sokea tai kuollut ihminen, enkä voisi olla hyödyksi yhteiskunnalle. aluksi | viikon henkilö | Jyväskylässä vietettiin viime viikonloppuna Suomen Pipliaseuran raamattutapahtumaa. Sekin on rakkautta, että olemme tyytymättömiä lukutaidottomuuteen ja raivaamme pois lukutaidon esteet. Tai edes perheneuvojia, diakoneja, lainopillisia asiantuntijoita. Kiitollisuudesta ja Raamatun opastusta seuraamalla aloin tehdä asioita, jotka miellyttävät Jumalaa. Seuraukset ovat valtavat niin yksilön, perheen kuin koko yhteiskunnan kannalta. noora WiKMan-HaaVisto Toimitussihteeri ja teologian maisteri ihmettelee teologien ylivaltaa kirkossa. Lue jutut kirkolliskokouksesta sivuilta 4–5 ja 24. | Kuva: Katri Saarela WilfreD ngalaWa lukutaitotyön ohjelmajohtaja, Malawin Pipliaseura Kaiken asiantuntija V iime perjantaina päättynyt kirkolliskokous päätti perustevaliokunnan mietinnön mukaisesti jättää raukeamaan edustaja-aloitteen kirkon avioliittokäsityksen laajentamisesta. Eikö avioliittokäsitystä ja seksuaalivähemmistöjä pohdittaessa pitäisi kuulla heitä, joita asia oikeasti koskee. Jyväskylässä vieraillut Malawin naisten lukutaitotyön ohjelmajohtaja Wilfred Ngalawa vertaa lukutaidottomuutta kuoleman tilaan. Ennen tein asioita, jotka miellyttivät minua itseäni, mutta Raamattua luettuani ymmärsin, että koko elämäni on Jumalan lahjaa. Haluan arvostaa ja rakastaa jokaista. – Lukutaidotonta ihmistä ei saa halveksia, hän häpeää osaamattomuuttaan jo muutenkin. 3 Mikä oli viestisi Jyväskylän raamattutapahtuman osallistujille. 1 Mitä elämästäsi puuttuisi, jos et olisi oppinut lukemaan. Vielä oudomman asiasta tekee se, että esimerkiksi piispa Björn Vikström kritisoi mietintöä ohuesta Raamatun käytöstä. Yhdessä saamme paljon aikaan. Lukutaito edistää terveyttä, elämänhallintaa ja osallisuutta yhteiskunnassa. En olisi voinut lukea Raamattua, joka muutti elämäni, kun olin koulupoika. Argumentaatio ei piispan mukaan sisältänyt tarpeeksi eksegeettistä tai historiallista pohdintaa. Miten lähestyt haastetta. Ulkopuolisten asiantuntijoiden kuulematta jättäminen huomattiin myös somekeskusteluissa. KOTIMAA | 24.5.2018 2. Ajatus siitä, että avioliittoa voisi pohtia puhtaasti dogmaattisesta tai raamatullisesta näkökulmasta, tuntuu elävälle elämälle vieraalta. 2 Maailmassa on edelleen yli 750 miljoonaa aikuista lukutaidotonta ihmistä
Usein se on salattua, mutta aina viisasta, vaikka me kapinoimmekin välillä. Venäläinen komento oli ensin parannusten tiellä, sitten punaisten. Se on ylittämätöntä armon matematiikkaa! Laskelmoimatonta! RiSto KoRmiLaiNeN Kirjoittaja on Suomussalmen kirkkoherra. Lempeys lämmittää kuitenkin vain hetken. Samat leikkaukset kohdistuvat myös kapitulien toimintaan. Myönnän, että olin huono matikassa, mutta tulos on silti oikein. Voimaa on siis pitämään kurissa mokomat ”näyttelijät” eikä pitäisi haluakaan puuttua, onhan ajatus asiasta valmis. K irkkohallitus on joutunut rankalle säästökuurille, koska Kirkolliskokous on leikannut sen rahoitusta. 1+1+1=1. Selkeiden linjausten puute näkyy esimerkiksi Kirkkohallituksen asiantuntijan Riitta Kuusen viran täyttämättä jättämisessä. Vankileirien sulkeuduttua sota jatkui vielä vuosikymmenten ajan leimaamisena ja vaikenemisena. Kirkolla ei pitäisi olla varaa luopua selkokielestä. Se on kuitenkin vielä auki, miten selkokieleen liittyvät kysymykset jatkossa hoidetaan. Mutta nythän alkaa olla varustettu järjestysvalta taas pystyssä. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | ???????. Sovinnon virta on vuolas ja armosta rikas Pojan tähden. Kuusen toimenkuvasta viittomakielinen työ siirretään ruotsinkielisen työntekijän tehtäviin. Parhaimmillaan sisällissodan muistaminen on tarjonnut suomalaisten arkeen välineitä elää sovinnossa, toinen toisensa ihmisyyttä ja erilaisuutta kunnioittaen. Kotimaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Hietalahden ranta?13, 00181 Helsinki asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 tuottaja: Tuija Tiihonen (virkavap.) toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikko: Gun Damén toimittajat: Antti Berg, Emilia Karhu, Tuija Pyhäranta, Jussi Rytkönen (virkavap.), Meri Toivanen aikakauslehtien Liiton jäsenlehti iSSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy toimitusjohtaja: Juha Ruotsalainen 050 515 1440 Lukijamäärä: 70 000 KMT 24.5. Koulun matematiikan tunnilla opettaja ei olisi päätä silittänyt moisesta tuloksesta. Sovinnon arki alkaa Sisällissodan, vankileirien ja teloitusten uhrien yhteistä muistopäivää vietettiin sunnuntaina Turussa. On annettu asetuksia, lakeja laadittu, mutta yhä vain rehottaa julkea keinottelu nuorison siveellisyyden kustannuksella noissa teattereissa. Jumala toimii monin tavoin meidän hyväksemme. Kolmiyhteinen Jumala on laskenut kätensä meidän yllemme. Luit aivan oikein: yksi ynnä yksi ynnä yksi on yksi. En aina ymmärrä Jumalaa enkä pääse perille kaikesta hänen toiminnastaan, mutta luotan silti vakaasti häneen. Kuten arkkipiispa Kari Mäkinen yhteisen muistopäivän johdantosanoissaan sanoi: ”Että oikeudenmukaisuutta olisi enemmän kuin armottomuutta, sovintoa enemmän kuin väkivaltaa ja toivoa enemmän kuin pelkoa.” Kirkko tarvitsee selkokieltä KOTIMAA | 24.5.2018 3. Yhteyden synnyttää elämän keskellä Henki. Samaa keinoa on käytetty Kirkkohallituksen lisäksi seurakunnissa. Yksi keskeinen säästömuoto on työntekijöiden määrän vähentäminen. Vuonna 2014 Kirkkohallituksessa oli 404 työntekijää, ja vuoden 2020 tavoitteeksi on asetettu 321 työntekijää. Virkojen liikakasvu koskee myös joitakin seurakuntayhtymiä ja seurakuntia. ?. Nämä valinnat ovat arvovalintoja. Nyt pitäisi kirkon kaikilla tasoilla olla uskallusta päättää, mihin niukkenevat voimavarat käytetään. Se on huomattava vähennys. ”Hän on meidän Jumalamme ja me hänen laitumensa lampaat, joita hänen kätensä kaitsee”, rohkaisee psalminkirjoittaja. Luomisen työ jatkuu Isän suurena rakkautena. 1918 Suoraan sanoen kyllästyttää kirjoittaa enää riviäkään elävistä kuvista, onhan asia ollut puheen aiheena jo vuosikausia. Eihän elämä ole aina niin suoraviivaista läheistenkään kesken, mutta hyvin tullaan siitä huolimatta toimeen. Kirkkohallitus joutuu nyt päättämään, mitkä työalat ovat kaikkein välttämättömimpiä ja mistä pitää vähentää. Helppo ratkaisu on vähentää virkoja eläkkeelle siirtymisten kautta. Tosin taloudellisesti huolettomina vuosina Kirkkohallituksen työntekijämäärä paisui ainakin näin jälkiviisaasti arvioituna epärealistisella tavalla. Yhä useampi Suomessa asuva ihminen puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Vankileireillä kuoli nälkään ja tauteihin eri arvioiden mukaan noin 12 000 suomalaista. Sata vuotta sitten sotatoimet olivat päättyneet, mutta sodan kärsimykset jatkuivat. Hän jää eläkkeelle elokuun lopussa. Tätä ratkaisua on vaikea ymmärtää, sillä selkokielen merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Selkokielen tarve kasvaa myös väestön ikääntymisen myötä sekä uskonnollisen tietämyksen ohentuessa
Toisessa äänestyksessä valiokunnan kannalla olivat piispat Matti Repo ja Seppo Häkkinen. – Ei meidän pidä muuttaa kirAvioliitosta muhiutui laiha kompromissi äänestys | Kirkolliskokouksen viikko huipentui äänestykseen aloitteesta, joka koski avioliittokäsityksen laajentamista. Perustevaliokunta esitti, että aloite jätetään raukeamaan. Pappisedustaja Ulla Ruusukallio totesi kirkolliskokousedustajien elävän keskenään erilaisissa todellisuuksissa. – Meillä on hirveän erilainen osallisuus tähän teemaan. Pitkien keskustelujen jälkeen kokous päätti perjantaina, että erilaisten näkemysten yhteen sovittamista pohtivat seuraavaksi piispat. Piispa Teemu Laajasalo oli poissa äänestyksistä. Minulle jää tästä 54 sivua perustevaliokunnan mietintöä, jolla voin läiskiä ihmisiä päin pläsiä. Siirtämällä säännöksiä kirkkolaista kirkkojärjestykseen on haluttu korostaa kirkon autonomiaa. Seurakunnan kanssa yhteistyötä tehdessään lähetysjärjestöt sitoutuvat toimimaan kaikkien pappien kanssa sukupuolesta riippumatta. Aloitteella pyritään estämään piispaehdokkuus henkilöiltä, jotka kieltäytyvät yhteistyöstä naispuolisten pappien kanssa. KOTIMAA | 24.5.2018 4. Kirkolliskokous ratkaisi ensin äänin 59–46, että valiokunnan esitys voittaa ja aloite raukeaa. Vastaesityksenä oli piispa Björn Vikströmin ponsi. Hän oli pari päivää aikaisemmin tukenut piispa Vikströmin ehdotusta. Uusi kirkkolaki ja kirkkojärjestys hyväksyttiin. Aloite piispanviran kelpoisuusehdoista lähetettiin hallintovaliokuntaan. Piispoista Vikströmin pontta kannattivat piispa Kaarlo Kalliala ja arkkipiispa Kari Mäkinen. Äänenpainot olivat selkeämpiä ja sovinnollisempia kuin aiemmilla kierroksilla kirkolliskokouksen keskustellessa avioliitosta. . Aloite Suomen Lähetyslentäjien hyväksymisestä kirkon lähetysjärjestöksi jätettiin raukeamaan. Muut piispat puolsivat edustaja Antturin pontta. Aiemmin viikolla kirkolliskokous oli päättänyt myös, että kirkko ei luovu vihkioikeudestaan. uutiset | kirkolliskokous | K irkolliskokous tahkosi viime viikolla jälleen yhden vaiheen kiistassa kirkon avioliittokäsityksestä. Ponnessa esitettiin, että kirkolliskokous pyytää valiokunnan esityksen mukaisesti piispainkokousta edistämään kunnioittavaa keskustelua ja Antturin lisäyksen mukaisesti selvittämään vaihtoehtoja avioliittokäsityksestä vallitsevan erimielisyyden ratkaisemiseksi. Aloite kirkon uudesta vaalitavasta eteni yleisvaliokuntaan. . Kirkolliskokous näytti vihreää valoa kirkon lähetysjärjestöksi hyväksymisen päivitetyille periaatteille. Edustajien puheenvuoroissa tuli esiin se kasvava kuilu, joka vallitsee periaateratkaisujen ja monen kirkon jäsenen käytännön elämän välillä. . . Hän totesi, että samaa sukupuolta olevien parisuhteista keskusteltiin ensimmäisessä hänen johtamassaan kirkolliskokouksen istunnossa kahdeksan vuotta sitten ja sama aihe oli esillä hänen viimeisessä istunnossaan. Tänään tai eilen en ole kuullut aggressiivisuutta, jota vielä kahdeksan vuotta sitten kuulin, Mäkinen sanoi kirkolliskokoukselle. . Aloite kirkon yhteisen raamattukäsityksen määrittelemisestä kaatui. Lue kaikista päätöksistä lisää Kotimaa24:stä. Avioliitosta keskusteltiin kolmena eri päivänä, ja suurin osa kirkolliskokousedustajista käytti asiasta puheenvuoron. Pappisedustaja Sammeli Juntunen sanoi, että kirkolliskokouksen suuri vastuu edellyttää ennen kaikkea rauhallista järjenkäyttöä. Näin halutaan ehkäistä kahtiajakoa. Vikströmin ponnessa esitettiin, että aloite ei raukea, vaan aloitteen sisältämä asia lähetetään piispainkokoukselle jatkovalmistelua varten. – Muutosta on tapahtunut paitsi asennossa, jossa kirkko on tällä hetkellä suhteessa samaa sukupuolta olevien avioliittoon, myös niin, että keskustelusta on hioutunut särmiä. Kun aloite oli päätetty jättää raukeamaan, kirkolliskokous hyväksyi edustaja Arto Antturin ponnen äänin 73–32. Vikström oli yksi viidestä valiokunnan jäsenestä, jotka jättivät mietintöön eriävän mielipiteen. Se oli vastaus edustaja-aloitteeseen, jossa toivottiin kirkon avioliittokäsityksen laajentamista. Keskustelun muuttunutta sävyä kommentoi myös arkkipiispa Kari Mäkinen, joka johti kirkolliskokouksen istuntoa viimeisen kerran perjantaina. Keskustelujen pohjana oli kirkolliskokouksen perustevaliokunnan mietintö. Aloitteessa ehdotetaan vaaleihin järjestelmää, jossa valitsija laittaa ehdokkaat paremmuusjärjestykseen. Puhemiesneuvoston mukaan aloitteessa ei ollut konkreettista ehdotusta. Näistäkin kirkolliskokous päätti . Aloitteesta riippumatta järjestö on lähettänyt piispainkokoukselle hakemuksen lähetystyön perussopimuksen solmimiseksi. Se on hirveää! Ruusukallio parahti
Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo sanoi kirkon muistuttavan julkisissa puheenvuoroissaan, että koulussa voidaan pitää uskonnollisia tilaisuuksia, jos samalla varmistetaan, että on olemassa aito mahdollisuus uskonnottomaan vaihtoehtoon. – Halusin pitää alkuhartauden teologisen tiedekunnan tiloissa. ” Minulle jää 54 sivua perustevaliokunnan mietintöä, jolla voin läiskiä ihmisiä päin pläsiä. Maallikkoedustaja Ilmari Ylä-Autiota kiinnosti, miten kirkko pitää esillä koulujen ja päiväkotien positiivista uskonnonvapautta. Runsaan viikon päästä arkkipiispana aloittava piispa Tapio Luoma sanoi, että valiokunnan esitys kunnioittavan keskustelun edistämisestä ei välttämättä ole niin hampaaton kuin ensin voisi luulla. Jos jonain päivänä haluaisin seistä rakastamani naisen kanssa alttarilla, mitä piispat vastaavat. Maallikkoedustaja Marianna Parpala totesi, että kirkon pitää muuttaa yhteiskuntaa sen sijaan, että yhteiskunta muuttaisi kirkon oppia. hän kysyi. | Kuva: Pasi Leino KOTIMAA | 24.5.2018 5. Piispa Samuel Salmi puuttui puheeseen ja kertoi oman kokemuksensa kuukauden takaa Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta, missä hän vieraili esittelemässä teologian opiskelijoille kirkkoa. – Minä en ole mielipide. Pappisedustaja Jukka Hautalan mukaan perinteiseen avioliittokäsitykseen takertumisessa on kyse älyllisestä epärehellisyydestä. Mietintö keskittyy kirkon päättäjien, työntekijöiden ja jäsenten mielipiteisiin ja kantaa huolta niistä, maallikkoedustaja Hanna Mithiku huomautti. He totesivat tiedotteessaan, että vaikka päivän saldoa voi pitää samaa sukupuolta olevien parien kannalta huonona uutisena, mikään ei muutu. Pappisedustaja Meri-Anna Hintsala totesi, että avioliitto on teologisesti Jumalan siunauksen asia, ei sukupuolen asia. Se on hirveää! kon avioliittokäsitystä, koska nykytilanne tuntuu ihmisistä pahalta. Hän totesi, että uskonnottomat ja vapaa-ajattelijat yrittävät aktiivisesti rajoittaa uskonnon harjoittamista ja kirkkoon kuulumista. – Me sateenkaaripapit jatkamme edelleen kaikkien parien vihkimisiä ja siunaamisia, tiedotteessa kerrottiin. Hänen mukaansa yhteiskunnassa on menty ”käsittämättömän pitkälle”. Mithiku lisäsi, että kirkolliskokous ei tule koskaan olemaan asiasta yksimielinen. Salmi kertoi pitäneensä hartauden tästä huolimatta. Olen ainutlaatuinen, Jumalan luoma, rakastava ja syntinen ihminen. – Emme voi sivuuttaa keskustelua. Samaa sukupuolta olevia pareja vihkivät papit reagoivat kirkolliskokouksen äänestystulokseen perjantaina. Maallikkoedustaja, asianajaja Risto Tuori sanoi joutuvansa työssään vastaamaan usein kielteisesti ihmisille, jotka haluavat jotain. Uskonnonvapaudesta syntyi vilkas keskustelu kirkolliskokouksen ohjelmaan perinteisesti kuuluvalla Kirkkohallituksen kyselytunnilla. Keskitalo sanoi Kirkkohallituksen suosittavan, että seurakunnat ja kunnat laativat sopimukset kouluissa ja päiväkodeissa tehtävästä yhteistyöstä. Meri Toivanen avioliitosta keskusteltiin kirkolliskokouksessa kolmena eri päivänä, ja suurin osa edustajista käytti asiasta puheenvuoron. Meidän on etsittävä Jumalan tahtoa Raamatusta ja tunnustuskirjoista. Ennen hartauden pitämistä minulle yliopiston viranomaisten taholta välittyi viesti, että tällaisen hartauden pitäminen ei ole sallittua
| Kuva: Lehtikuva / AFP Photo / Yasin Akgul Skotlannin kirkko äänesti samaa sukupuolta olevien vihkimisen puolesta Skotlannin presbyteerinen kirkko on askelta lähempänä samaa sukupuolta olevien vihkimisen hyväksymistä. Chilen kaikki katoliset piispat tarjoutuivat eroamaan Katolisen kirkon kaikki chileläispiispat ovat tarjoutuneet eroamaan. Komitealla on kaksi vuotta aikaa saattaa työnsä päätökseen. Piispojen massaeropyyntö liittyy katolista kirkkoa Chilessä ravistelleeseen hyväksikäyttöskandaaliin. Edinburghissa kokoontunut kirkolliskokous äänesti vihkimisen mahdollistavien lakien laatimisen puolesta viime lauantaina. Tarvitaan vahvempaa moraalista ja eettistä otetta. Piispat jättivät paavi Franciscukselle yhteisen eroanomuksen perjantaina Vatikaanissa järjestetyn neuvottelun päätteeksi. Dokumentti vaatii valvomaan enemmän markkinoiden ja finanssijärjestelmien toimintaa, koska talouskriisit osoittavat, etteivät ne pysty hallinnoimaan itseään riittävästi. Eroanomuksen on allekirjoittanut 31 virassa olevaa ja kolme eläköitynyttä piispaa. Brittilehti The Guardianin mukaan lopullinen äänestys järjestettäisiin vuonna 2021. Dokumentti kehottaa niin ikään yliopistoja ja liike-elämän oppilaitoksia opettamaan liike-elämän tuleville johtajille myös etiikkaa, ei vain voiton tavoittelua. Paastoavan muslimin ei pitäisi laittaa päivisin mitään suuhunsa auringon noususta sen laskuun. Aloite hyväksyttiin äänin 345–170. Kirkolliskokouksen päätöksen mukaan komitean valmistelemien lakien tulisi mahdollistaa samaa sukupuolta olevien parien vihkimisen kirkossa mutta toisaalta antaa papeille mahdollisuus kieltäytyä vihkimisestä. Suomessa se alkoi torstaina. Islamin perinteen mukaan Koraani ilmoitettiin profeetta Muhammadille kyseisen ramadan-kuukauden aikana. Avuksi dokumentti tarjoaa katolisen kirkon sosiaalioppia. Uusien lakien laatiminen annettiin lainopillisten kysymysten komitean tehtäväksi. maailmalta Islamin paastokuukausi ramadan alkoi viime viikolla laskentatavasta riippuen eri maissa joko keskiviikkona tai torstaina. Paavi Franciscus voi joko hyväksyä eroanomukset yksitellen, hylätä ne tai lykätä päätöstä. Paavi Franciscus on syyttänyt piispoja seksuaalirikosten peittelystä ja laiminlyönneistä lasten suojelemiseksi hyväksikäyttöön syyllistyneiltä papeilta. Paasto on yksi islamin viidestä peruspilarista. Paavi on kertonut syyllistyneensä suuriin virheisiin myös itse Chilen hyväksikäyttöskandaalin käsittelyssä. Viisitoistasivuisessa asiakirjassa korostetaan jokaisen ihmisen mahdollisuutta kokonaisvaltaiseen kehittymiseen. KOTIMAA | 24.5.2018 6. Kuvassa ihmisiä Turkissa Istanbulissa Taksimin-aukiolla ensimmäisellä paastokuukauden ilta-aterialla keskiviikkona. Vatikaanilta asiakirja maailmantalouden nykytilasta Vatikaani on julkistanut dokumentin, jossa Pyhä istuin ottaa kantaa maailmantalouden ja finanssitalouden nykytilaan
Kastepuu on välialueella. Asetus edellyttää kuitenkin aiempaa suurempaa läpinäkyvyyttä tietojen keräämisessä ja niiden käsittelyssä. Kirkkohallituksen tietosuojavastaavan Mikko Tähkäsen mukaan kastepuiden osalta tilanne pysyy ennallaan. Alkuvaiheessa asiakirjojen laatiminen teettää ylimääräistä työtä, mutta jatkossa sen pitäisi olla luonteva osa toimintaa. Silloin on erityisen tärkeää huomioida, että vanhemmilta on suostumus. | tietosuoja-asetus | E uroopan unionin uusi tietosuoja-asetus ei tee kastepuista laittomia, mutta kastettujen tietojen julkistamiseen tarvitaan joko kastetun tai hänen huoltajiensa suostumus. – Silloin kun henkilötietojen käsittelyn oikeusperusteena on suostumus, se pitää pystyä osoittamaan toteen myöhemminkin. Viime vuosina moniin kirkkoihin ilmestyneet kastepuut ovat koriste-esineitä, joihin ripustetaan määräajaksi kullekin kastetulle oma lehti. Erityisen painavan asiasta tekee se, että uskonnollinen vakaumus on määritelty tietosuoja-asetuksessa arkaluonteiseksi tiedoksi. – Ei riitä, että toimitaan oikein, vaan se pitää lisäksi pystyä osoittamaan. Kokonaisuutena tietosuoja-asetus ei tietosuojavastaava Mikko Tähkäsen mukaan vaikuta seurakuntiin dramaattisesti. Jos on tähän asti toiminut henkilötietolain mukaisesti, asiat ovat hyvällä tolalla. Tällä viikolla ryhdytään soveltamaan EU:n tietosuoja-asetusta, joka tiukentaa henkilötietojen käsittelyyn liittyvää sääntelyä. Arkaluonteisten henkilötietojen käsittely on pääasiassa kielletty, mutta niitä voidaan käsitellä rekisteröidyn tai lapsen tapauksessa hänen huoltajansa nimenomaisella suostumuksella. Se mitä tietoja kastetusta puun lehdillä paljastetaan, vaihtelee seurakunnittain. – Se menee hiusten halkomiseksi. Se on esillä vain kirkossa, mutta se saattaa olla esillä vuodenkin. KOTIMAA | 24.5.2018 7. Lomakkeet ovat seurakuntayhtymän yhteisiä. Julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta huomauttaa, että kastettu saattaa olla yksilöitävissä, vaikka puussa ei julkaistaisi kastetun koko nimeä esimerkiksi silloin, jos puussa ilmoitetaan kaikki etunimet ja kastepäivä, tai joskus pelkän harvinaisen etunimen perusteella. Seurakunnilla ei ole yhteistä käytäntöä suostumuksen pyytämiseen. Joissain seurakunnissa lehtiin kirjataan pelkkä etunimi, joissain kaikki etunimet ja kastepäivä ja joissain myös sukunimi. Pelkkien etunimien ja kastepäivän perusteella ei hänen mielestään voi päätellä, kenestä on kysymys. Se edellyttää dokumentaatiota, asiakirjoja ja selvityksiä. Tähkäsen mukaan suostumus tulisi pyytää kirjallisesti. Oulun seurakunnissa kastepuuhun merkitään kastetun etunimet ja kastepäivä, kertoo rekisterijohtaja Veijo Hietala Oulun seurakuntayhtymästä. Näin summaavat Kotimaan haastattelemat asiantuntijat. Hietalan mielestä olisi tärkeää, että papit ottaisivat kysymyksen esiin toimituskeskustelussa. Näin ei kuitenkaan voida toimia, sillä kaikissa seurakunnissa ei ole kastepuuta. – Moni saattaa ajatella, että nimi voidaan lukea jumalanpalveluksessa, jossa käy kourallinen väkeä, mutta sitä ei voida julkaista lehdessä, jota saattaa lukea kuka tahansa. Kastettujen nimet merkitään lehvästöön kiinnitettäviin kyyhkysiin. – Keskeistä on , ettei tietoja julkisteta kastepuussa lupaa kysymättä. Jos puussa kerrotaan kastetun koko nimi, on kysymys henkilötietojen käsittelystä. – Perusasiat pysyvät ennallaan. – Jos lapsen vanhemmat haluavat, että tieto jäsenyydestä on rajoitetun ajan saatavilla, ei sille ole mitään estettä. Tällaiselle tietojen julkistamiselle pitää olla oikeusperuste, joka ei voi olla pelkästään seurakunnan jäsenyys. Soukan kappelissa Espoossa on ollut kastepuu vuodesta 2016 lähtien. Lupaa tietojen julkaisemiseen olisi luonteva kysyä samassa lomakkeessa, jossa kysytään lupa kastetun nimen lukemiseen jumalanpalveluksen esirukouksessa ja sen julkaisemiseen lehdessä. – Mitä enemmän yksilöityä tietoa puussa on, sitä todennäköisemmin kysymys on henkilötietojen käsittelystä, koska tiedot liittyvät jäsenrekisteriin. | Kuva: Aarne ormio ” Jos lapsen vanhemmat haluavat, että tieto jäsenyydestä on saatavilla, ei sille ole mitään estettä. Samannimisiä ihmisiä on paljon, eikä kastepäivä ole julkinen tieto. Aiemmin joissain Oulun seurakunnissa puuhun oli tapana merkitä kastetun koko nimi, mutta Hietalan toiveesta sukunimet on jätetty pois. Koska raja on häilyvä, suostumus nimen julkistamiseen kastepuussa kannattaisi pyytää aina. Tuija PyhäranTa Kastepuuhun tarvitaan vanhempien suostumus henkilötietojen käsittely | Mitä enemmän tietoa kastepuussa on, sitä todennäköisemmin kysymys on henkilötietojen käsittelystä
Että oikeudenmukaisuutta olisi enemmän kuin armottomuutta, sovintoa enemmän kuin väkivaltaa ja toivoa enemmän kuin pelkoa. Arkkipiispa, presidentti, pääministeri ja puolueiden edustajat sytyttivät muistokynttilät sisällissodan ja sen jälkipuinnin uhreille. Lisäksi on tehty merkittävä taloudellinen satsaus menetelmään, jossa panostetaan nuorten harrastuksiin. Mutta istukaa nyt tässä meidän kanssamme. Seurakuntayhtymä on lisännyt resursseja erityisnuorisotyöhön. Samalla se oli viimeinen iso tilaisuus, jota Kari Mäkinen arkkipiispana isännöi. Istukaa vierekkäin. Muistopuheessaan arkkipiispa osoitti sanansa myös sukujen muistissa yhä eläville edesmenneille, jotka hän mielessään kuvitteli yleisön joukkoon. ja mahdollinen toinen kierros maanantaina 3.9. Juhlaan osallistuivat tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Juha Sipilä sekä puolueiden ja uskontojen edustajia. Työalalla on nyt Lahdessa kolme ammattilaista. Me tuskin voisimme sitä loppuun saakka ymmärtää. Vaali käydään Raudaskylän kristillisen opiston rehtorin Jukka Hautalan, Kirkkohallituksen kansliapäällikön Jukka Keskitalon ja Oulun Tuiran seurakunnan kirkkoherran Niilo Pesosen kesken. Kohderyhmänä ovat huolta herättävät ja harrastuksista kiinnostuneet nuoret. Vähitellen on Arkkipiispa Kari Mäkinen: ”Hiljaisuus asuu meissä edelleen” muistojuhla | Kaatuneiden muistopäivänä pidetty vuoden 1918 muistojuhla järjestettiin arkkipiispa Kari Mäkisen aloitteesta. Tilaisuus oli ainutlaatuinen, sillä siinä muistettiin sekä valkoisia että punaisia sisällissodan uhreja. Vuoden 2018 Kirkon erityisnuorisotyön teko -palkinto Lahden seurakuntayhtymälle Lahden seurakuntayhtymä on saanut vuoden 2018 Kirkon erityisnuorisotyön teko -palkinnon. uutiset | lyhyesti | | 100 vuotta sisällissodasta | T urun tuomiokirkossa muistettiin viime sunnuntaina sisällissodassa kuolleita. – Istukaa nyt lopulta tässä, eri puolilla olleet ja sivustakatsojat. Yle televisioi tilaisuuden suorana lähetyksenä. | Kuva: Timo Jakonen Arkkipiispalle vetoomus seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi kirkossa Totuus vapauttaa -kampanja luovutti viime viikolla kirkolliskokouksessa arkkipiispa Kari Mäkiselle julkilausuman seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi kirkossa. Tehkää se itsenne takia, mutta ennen muuta lastenne takia ja heidän lastensa takia ja meidän lastemme ja meidän lastenlastemme takia. Ei teidän tarvitse muistaa eikä kertoa, mitä se oli. Pääministeri Juha Sipilä ojentaa sytytyskynttilän Li Anderssonille. – Istukaa vierekkäin. KOTIMAA | 24.5.2018 8. Oulun piispanvaali käydään kolmen miehen kesken Oulun hiippakunnan piispanvaalin ehdokasasettelu päättyi maanantaina. Vetoomuksessa oli 649 allekirjoittajaa. Vaalin ensimmäinen kierros järjestetään keskiviikkona 15.8. Allekirjoittajat esittävät kaikkiin hiippakuntiin verkostoja, joissa kaksi henkilöä, nainen ja mies, toimisivat kirkon nimeäminä ja kouluttamina luottohenkilöinä. Palkinnon jakoi Kirkon erityisnuorisotyöntekijät. Nyt hän puhui siitä, miten sisällissodan monikasvoinen perintö on elänyt yhteisissä kansallisissa kertomuksissa ja muovannut suomalaista tapaa elää ja toimia yhteiskuntana. Arkkipiispa on aiemmin kertonut, että hänen omat isoisänsä taistelivat sisällissodassa eri puolilla. Lisäksi Totuus vapauttaa -kampanjan ydinryhmä toivoo, että kokonaiskirkko nimeäisi muiden Pohjoismaiden tavoin työntekijän, joka vastaisi tasa-arvoon ja sukupuoleen liittyvistä asioista
Seuraavaksi juhlaväki jatkoi takaisin Turun Tuomiokirkon viereen Yrjö Liipolan suunnittelemalle valkoisten sankarimuistomerkille. Jasmin Helli ja Sinitalvikki Välimäki partiolippukunta Vihterästä toimivat kunniavartiona. – On myös paljon, mistä on pitänyt vaieta. Nuorisojärjestöjä edustivat Helen Honkasaari (Svensk Ungdom), Sini Häkkinen (Varsinais-Suomen Kokoomusnuoret), Markus Metsälä (Varsinais-Suomen KD), Hanna-Marilla Zidan (Vasemmistonuoret), Viivu Seila (Lounais-Suomen Demarinuoret), Emil Sillanpää (Turun vihreät nuoret) sekä Henna Takatalo (Varsinais-Suomen Keskustanuoret). Mustaan graniittipaateen on hiekkapuhallettu teksti ”Sisällissodan 1918 uhrien muistolle” sekä kuva kättelevistä käsistä. Kotiseutuneuvos Rauno Pulkkinen teki aloitteen yhteisestä muistomerkistä sisällissodan kummallekin osapuolelle. Se hiljaisuus asuu meissä edelleen. Valkeapää sanoi kantavansa mukanaan isovanhempiaan. Kukat molemmille muistomerkeille laskivat ensin Varsinais-Suomen poliittisten nuorisojärjestöjen edustajat yhdessä, sitten presidentti, pääministeri, arkkipiispa ja lopuksi uskontojen edustajat. Kunnanjohtaja Sami Miettinen ja kirkkoherra Pekka Valkeapää laskivat yhteisen seppeleen Sovinnon ja toivon muistomerkille. Kulkue käveli ensin Kurjenkaivonkentälle, missä sijaitsee Turun vankilei” Istukaa nyt lopulta tässä, eri puolilla olleet ja sivustakatsojat. Jokaisen ihmisen arvo ja arvokkuus ovat loukkaamattomia. Arkkipiispan puheen jälkeen sytytettiin muistokynttilät. | Kuva: Timo Jakonen KOTIMAA | 24.5.2018 9. Vihdin kirkkokuoro lauloi messussa tilanteeseen sopivasti: ”Anna armon virrata menneisiin ja tuleviin.” Seurakuntapuutarhuri Janne Nummelan mielestä teemaan sopii hyvin, että muistomerkin lopullinen ulkonäkö on kunnan ja seurakunnan hyvän yhteistyön tulosta. Vihdin kunta ja seurakunta ovat yhdessä suunnitelleet ja kustantaneet sankarihautausmaan läheisyyteen pystytetyn muistomerkin. Se on ensimmäinen punaisten ja valkoinen yhteinen muistomerkki. Samalla tämä kirkko muistuttaa paljon sataa vuotta pidemmästä ja syvemmästä kristinuskon perinnöstä. Pelko ja häpeä väkivallan ja pahuuden takia painoivat sekä voittajia että hävinneitä. Muistomerkki on anteeksiantamisen, ymmärtämisen ja yhteistyön symboli sekä nykyiselle että tuleville sukupolville. Tämän jälkeen juhlaväki siirtyi kirkosta laskemaan kukkia muistomerkeille. Uskontoja edustivat Turun ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Ion Durac, katolilainen dominikaaniveli Gabriel Salmela, Suomen Vapaakirkon johtaja Hannu Vuorinen, Atik Ali Suomen Islam-seurakunnasta sekä Amin Wardi juutalaisesta seurakunnasta. Loimaan Kivi Oy on valmistanut muistomerkin. Kirkkoherra Pekka Valkeapää puhui saarnassaan sadan vuoden takaisesta sisällissodasta, jota seurasivat pitkät puhumattomuuden vuodet. Sisällissodan uhrien muistaminen on ollut arkaluontoinen asia ja hävinneen osapuolen muistomerkit kätkettiin pitkän aikaa metsiin. Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Pentti Kurumäki kertoi muistomerkin paljastustilaisuudessa sodassa menehtyneistä 220 vihtiläisestä, joista suurin osa oli punaisia. Vihdin kirkossa helluntain messun yhteydessä muistettiin sisällissodan vuoden 1918 uhreja arvokkaalla ja monin tavoin merkityksellisellä eleellä, Sovinnon ja toivon muistomerkin paljastamisella. Muistot olivat liian kipeitä. – Sisällissodan perintö on myös kirkon perintöä, haavat kirkon haavat, häpeä kirkon häpeä. Sekin on muovannut meitä. Ismo Kajanderin suunnittelema hyvin huomaamaton, maassa makaava ruostuva risti sulautuu osittain kallioon. Hänen isoisänsä piiloutui kahdeksi vuodeksi salopirttiin karattuaan suojeluskuntalaisten käsistä. Sytytyskynttilä kiersi kädestä käteen ja arkkipiispa Kari Mäkinen, presidentti Sauli Niinistö, pääministeri Juha Sipilä, Li Andersson (vas.), Thomas Blomqvist (r.), Simon Elo (sin.), Leena Meri (ps), Krista Mikkonen (vihr.), Petteri Orpo (kok.), Antti Rinne (sdp) ja Peter Östman (kd.) sytyttivät kukin vuorollaan yhden kynttilän. | Kuva: Raimo Jaatinen V ihdin kunta ja seurakunta kunnioittivat kaatuneiden muistopäivänä vuoden 1918 sisällissodan molempien puolien uhreja yhteisellä Sovinnon ja toivon muistomerkillä. Kaikkea ei ole voinut kertoa eikä kaikille. Tämä kaikki menneisyys oli nyt tässä tilaisuudessa tuotu Turun tuomiokirkkoon, arkkipiispa totesi. Sen äärellä vihtiläiset voisivat muistaa sodan uhreja sekä hakea sovintoa oman menneisyytensä kanssa. FreiJa Özcan Presidentti Sauli niinistö laski sinivalkoiset kukat turun vankileirien muistomerkille (kuvassa) ja sankarimuistomerkille. Istukaa vierekkäin. rien muistomerkki. Valkeapään omassa suvussa oli sekä työläisiä että talollisia, punaisia ja valkoisia. Näin tekee moni muukin vihtiläinen. Leena HietaMieS Sisällissodan uhreille ensimmäinen yhteinen muistomerkki suostuttu siihen, että kertomukset voivat olla erilaisia
Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Onko jotakin liikaa. Teos antaa mainioita vinkkejä Espanjan-matkalle ja sen parissa viihtyy jokainen kulttuurinnälkäinen. Kirja sopii vaeltajan rinkkaan ja erinomaisesti myös elämän vaellukselle. Jokaisella sivulla on raamatunteksti, mietiskelyä sen äärellä ja rukous. Sellaistakin riitti traumatisoituneessa aikuismaailmassa pitkään. Hauraat ja epäselvät rajat aiheuttavat uupumusta ja väärinkäsityksiä ja voivat johtaa elämänhallinnan menettämiseen. 17,10 (19,00) PÄIVÄ 17 10 37 80 Liisa Väisänen Enemmän Espanjaa – Matkoja maahan, josta on moneksi Espanjan moni-ilmeisyyttä valottava kirja on lukuelämys jokaiselle Espanjasta kiinnostuneelle. Monien muiden ”maan hiljaisten” tavoin he eivät kertoneet sodan kauhuista lastenlapsilleen, koska halusivat, että lapset voisivat ”aloittaa puhtaalta pöydältä”, kohdata koulussa ja pihan leikeissä muita lapsia luokittelematta toisia ”punikeiksi” ja toisia ”lahtareiksi”. 26,90 (32,90) 26 90 Kati Reijonen Iso ajatus – Pitäisikö Jumalalle antaa vielä mahdollisuus. 27,20 (32,00) ATENA 27 20 E i näy loppua tulevan vuoden 1918 ”henkiin herättämiselle”. Pappina ja partionjohtajana monia vaelluksia johtaneen kirjoittajan ottamat valokuvat syventävät kirjan tunnelmaa ja sanomaa. 020 754 2350 ISOJA AJATUKSIA Päivi Niemi Rajansa kaikella Ajoittain joudumme tarkistamaan psyykkisiä ja fyysisiä rajojamme. sisällissota | Onko suomalaisten mahdotonta irtautua sotavaiheista. Eivät kuitenkaan isovanhempani, itsekin perheineen paljon kärsittyään, juuttuneet verisiin muistoihin – usko ja rukous kantoivat. vaiheista. Teoksessa ei kuljeta vain ruuhkaisimpia reittejä pitkin vaan pujahdetaan kiehtoville sivukujille ja syrjäisempiinkin kaupunkeihin. 37,80 (42,00) PÄIVÄ Timo Uotila Rinkankantajan rukouskirja Vaelluksella erämaassa tai retkellä luonnossa on helppo olla hiljaa, pohdiskella ja rukoilla. ja 12.7. ”En halua enää olla freelancer-uskovainen.” Kati Reijonen oli kulkenut pitkän tien nuoruusajan luostarikokeilusta minareettien katveeseen ja meditointisaleihin. Onko hyväksi yhä yltyvä muistelu. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Hän päättää olla uskomatta, mutta jatkaa pian taas etsintää. Kotimaa-lehden kesän tuplanumerot 21.6. KOTIMAA | 24.5.2018 10. Mutta ahdistavista elämän reunaehdoista saa murtautua läpi! On toistuvasti kysyttävä itseltään: Mitä juuri nyt haluan ja tarvitsen. Samaahan olemme nähneet Afrikassa, jo useampaan otteeseen. VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. Voitaisiinko kääntää uusi lehti. Reijonen etsii jumalaa uskonnoista, tieteestä ja taiteesta. mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Vihan hedelminä tuli myös nälkä ja ruokapula. Yhtä lailla voivat uuvuttaa ja ahdistaa liian tiukat rajat. Näyttää siltä, että suomalaisten on lähes mahdotonta irtautua niin vuoden 1918 kuin myöhemmistäkään sotaym. Mitä puuttuu. Oli hyvä, että pääministerimme toi mieliimme presidentti Kallion sanat: ”Armo on parempi kuin kosto.” Isovanhempani asuivat Tampereella tuona julmana aikana. Olisiko aika kääntää uusi lehti. Kuka toisi kuuluville Raamatusta Jumalan viestin: ”Älkää menneitä muistelko: Katso, minä luon uutta.” IrmelI lehtonen eläkeläinen, Helsinki Rauha ja sovinto ” Eivät kuitenkaan isovanhempani, itsekin perheineen paljon kärsittyään, juuttuneet verisiin muistoihin. Nyt hän halusi selvittää, mistä hänen ja jumalan suhteessa pohjimmiltaan on kyse
Piispat korostavat mielellään ykseyden vaalimisen kuuluvan virkansa keskeisiin tehtäviin. Asiantuntijavoimin valmisteltu materiaali on kuitenkin jäänyt pilottikokeilun jälkeen vähäiselle käytölle, raportoi Meri Toivanen 26.4. Tällä tavoin ajattelemalla meidän ei tarvitse yrittää muuttaa kristillisen ymmärryksemme peruslähtökohtia ja voisimme keskittyä siihen, mikä meitä avioliittokäsityksessä yhdistää. marKKu Jalava 20.5. Kummilastaan voi muistaa rukouksissa, vaikka näkisi hänen kanssaan harvoin tai välimatkaa olisi paljon. Pelkästään suomalaista mediaa seuraamalla ei saa koko kuvaa Lähi-idän monimutkaisesta valtapelistä. meri-anna Hintsala 18.5. Sitä taitoa meidän ihan jokaisen pitää opetella edelleen. Muiden tehtävä on kuunnella, esittää korkeintaan tarkentavia kysymyksiä, mutta ei kritisoida eikä kyseenalaistaa. Sen keskeisenä työskentelytapana on alusta alkaen ollut tarinankerronta. Nyt sitä ykseyttä tulee oikeasti vaalia. Samalla rukous muistuttaa siitä, ettei kummilapsen elämä ole vain läheisten varassa, vaan myös Jumala kantaa. Voidaan aiheellisesti kysyä, toteutuuko Jumalan tahto silloin, kun neuvottelujen, kiistojen ja äänestysten jälkeen kirkolliskokouksissa päätetään tärkeistä asioista kuten ”oikea” oppi, uskontunnustukset, Raamattuun sopivat kirjat ja naispappeus. Sen tarkoituksena on ollut tarjota seurakunnille ja hiippakunnille työkaluja avioliittokysymystä koskevaan rakentavaan keskusteluun. emilia turPeinen 20.5. Lutherin mukaan Raamattu ja saarna ovat Jumalan sanaa vain silloin kun ne välittävät todellista sanomaa Kristuksesta. 1990-luvun lopulla perustettu foorumi on kirkkojen verkosto, joka tarjoaa perinteisiä ekumeenisia järjestöjä väljemmän tilan kristittyjen ykseyden rakentamiselle. Se ilmenee pienoisevankeliumissa ja rakkauden kaksoiskäskyssä. Viimeviikkoisen kirkolliskokouksen videostriimausta seuratessa syntyi sellainen tunne, että ehkä jokin ymmärrys on liikahtanut, vaikka Turun helteessä välillä kolkuteltiinkin kunnioittavan keskustelun rajoja. ” Mehän tarvitsisimme kunnioittavaa keskustelutaitoa niin monessa muussakin asiassa kirkossamme! ”M eidän pitää kuunnella ymmärtääksemme sen sijaan, että kuuntelisimme vastataksemme.” Nämä eteläisen Afrikan luterilaisen kirkon piispan Ndanganeni Phaswanan sanat ovat pyörineet mielessäni viime viikkojen aikana. – – Tiivistetysti haluan siis sanoa aikaisempaan verraten: Me emme evoluutiotieteen kehittymisen myötä ole tarvinneet uutta laajennettua käsitystä Jumalan luomistyöstä. Ehkäpä onkin niin, että Pyhän Hengen vaikutuksesta yhteiskunnassa tapahtuva kehitys on Jumalan tahdon mukaista ja kirkolliskokoukset toteuttavat sitä päätöksissään esimerkiksi eronneiden vihkimisessä, naispappeuden hyväksymisessä ja tasa-arvoisuuteen pyrkimisessä. Olemme vain sitoutuneet ja tiedostaneet tieteen tuomat mahdollisuudet katsoa Jumalan luomaa maailmaa uudesta näkökulmasta, ihmeellisenä uusiutuvana monimuotoisena maailmana. Heitä pyydetään kertomaan oma tarinansa “matkasta Jeesuksen kanssa”. Ei silloin olisi ollut mahdollista kirjoittaa maailmankaikkeuden todellisesta luonteesta, atomin rakenteesta, homoseksuaalisuudesta rakkaussuhteena tai muista nykyaikaan kuuluvista käsityksistä. Kotimaassa ilmestyneessä kolumnissaan. Miksi kunnioittavan keskustelun malli ei ole innostanut. Kummilapsen puolesta rukoileminen on ollut monelle kummille se rakkain kummin tehtävistä. Raamatun kirjoittajien taustalla vaikuttava Pyhä Henki toimi syntyaikaan sopivalla ihmisten käsityskyvyn edellyttämällä tavalla. Osallistuin huhtikuun lopulla Bogotássa, Kolumbiassa järjestettyyn Global Christian Forumin kokoukseen. sari leHtelä 21.5. KOTIMAA | 24.5.2018 11. Kun elää paikan päällä, tapaa eri osapuolten ihmisiä ja kuulee heidän kokemuksiaan, paljastuu maailman monimutkaisuus ja eri sävyt. Tarinankerronnan lomassa en voinut olla ajattelematta pari vuotta sitten omassa kirkossamme valmistunutta kunnioittavan keskustelun mallia. Kuuntelen, jotta ymmärtäisin Kaisamari HintiKKa Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteeri Olen sitä mieltä, että avioliitto sinänsä ei tämän kysymyksen äärellä ole muutoksessa. Keskustelut ovat luottamuksellisia. Tuskin monikaan haluaisi palata Raamatun aikaiseen yhteiskuntaan. Pulaa on ihmisistä, jotka suostuvat kuuntelemaan omalle katsomukselle vierasta narratiivia. – – Mitä vähemmän tietää, sitä mustavalkoisempi on käsitys Lähi-idän problematiikasta. Arvelen yhdeksi syyksi sen, että se rakennettiin erityisesti avioliittokysymyksestä käytävää keskustelua varten. Kaikki tiesivät, että aurinko nousee idästä, naisen kuuluu olla miehelle alamainen, avioliitto on ikuiseksi tarkoitettu ja niin edelleen. Haastava työskentelytapa luterilaiselle, joka ei ole tottunut todistamaan omasta uskostaan omakohtaisen tarinan kautta – haastava, koska mahdollisuutta kritiikkiin tai vasta-argumentteihin ei ollut. Ykseydestä huolehtiminen ei voi tarkoittaa vain muutosten ja uudistusten vastustamista tai jarruttamista. Vain käsityksemme sukupuolesta ja seksuaalisuudesta muuttuu. OsmO HärKönen Seinäjoki Jumalan tahto kirkolliskokouksessa. Saatoin vain kuunnella, kuunnella ja yrittää ymmärtää. Kotimaa 24:n blogeissa sanottua Kristinuskon hajanaisuus, erilaiset opit, käytännöt ja kiistat johtuvat vain siitä, että tulkinnat Jumalan tahdosta Raamatussa ovat ristiriitaiset. Tarinankerronta oli tärkeässä roolissa Bogotássakin. Mehän tarvitsisimme kunnioittavaa keskustelutaitoa niin monessa muussakin asiassa kirkossamme! Harjoitteleminen kannattaisi aloittaa ehkä jostakin kirkon uskoa ja sen tulkintaa laajemmin koskevasta aiheesta, kuten raamattuteologiasta. Kaikissa foorumin järjestämissä tapaamisissa osallistujat viettävät osan aikaa pienryhmissä. Ykseyttä ei ole, jos kirkosta toisen puolen ääntä ei kuulla. Aiheesta riippumatta ratkaisevan tärkeää on kuunnella ymmärtääkseen
Siinä ajassa Etiopian kuurojen asema on parantunut enemmän kuin koulun ensimmäinen rehtori uskalsi edes unelmoida. Olette kaikki rakkaita, entinen Hosainan kuurojen koulun Mekane Yesus on maailman suurin luterilainen kirkko ja kuurojen yhteisö on osa Addis Abeban keskustassa sijaitsevaa seurakuntaa. Päivä on erityinen noin sadan jäsenen kuurojen seurakunnalle. Silti vain murto-osa kuuroista pääsee kouluun. reportaasi KOTIMAA | 24.5.2018 12. Ebenezer on muuttanut Yhdysvaltoihin opiskelemaan saatuaan stipendin New Yorkin osavaltiossa sijaitsevaan teknilliseen yliopistoon. oppilas päättää pienelle valkokankaalle heijastetun viestinsä. TeksTi elli-AlinA HiilAmo | kuvAT Jussi vAlipirTTi dis Abeban Mekane Yesus -kirkon kuurojen seurakunnalle. Palmusunnuntain kuurojen messun osallistujat koostuvat pääasiassa nuorista kaupunkilaisista ja muutaman pariskunnan pienistä lapsista, jotka peuhaavat luokkahuoneen lattialla. On paitsi kuurojen musiikkijuhla myös palmusunnuntai, ja siksi Mekane Yesus -kirkon seurakuntarakennuksen päädyssä oleva luokkahuone on ääriään myöten täynnä. – Hyvää kuoromme 10-vuotisjuhlapäivää. V aikka emme pysty kuulevien lailla laulamaan, yhtä lailla laulun sanat koskettavat meitä, yhtä lailla me voimme laulujen kautta saada iloa ja lohtua, viittoo parikymppinen mies Ebenezer videotervehdyksessään AdKuurous ei ole este Hosainan kuurojen koulu perustettiin 37 vuotta sitten
Seuraavana vuonna uusia oppilaita tuli taas kymmenen lisää ja kouluun palkattiin toinenkin opettaja. Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että noin 15 prosenttia maailman väestöstä on tavalla tai toisella vammaisia. Viittomakielen oppiminen oli käännekohta Shambel Belaylle. Vähätteleviä asenteita on paitsi viranomaisilla, myös kuurojen lasten vanhemmilla. – Silloin, 1980-luvun alussa, ehkä kymmenen prosenttia etiopialaisista tiesi jotain kuuroudesta. 37 vuodessa on Asmelash Ogbamikaelin mukaan tapahtunut selkeä asennemuutos siinä, miten etiopialaiset suhtautuvat kuuroihin. Lähetysseuran kuurojen työn koordinaattori MekonKOTIMAA | 24.5.2018 13. Se tarkoittaa sitä, että tässä maassa kuuroja olisi noin 3 miljoonaa, Mekonnen Mulat sanoo. – Oli valtavan iso asia, kun opin viittomakieltä ja koin tulleeni ymmärretyksi. Kuurojen seurakunta Addis Abebassa Etiopiassa vietti palmusunnuntaina kuurojen musiikkijuhlaa. nen Mulat ja hiljattain samasta tehtävästä eläkkeelle jäänyt Mirja Himanen kertovat, että arvioiden mukaan vain noin 5 prosenttia kuuroista lapsista saa mahdollisuuden käydä koulua. Mekonnen Mulatin mukaan kuuroja kohtaan on edelleen vahvoja ennakkoasenteita. Mekonnen Mulat ja Mirja Himanen tietävät vain yhden kuuron, jolla on tulkki ja sekin johtuu henkilön korkeasta asemasta Etiopian tilastokeskuksessa. Tästä syystä Mekonnen Mulat ja hänen puolisonsa Mirja Himanen ovat tehneet esimerkiksi radiokampanjoita, joiden kautta levitetään yksinkertaista sanomaa siitä, ettei kuuroudessa ole mitään vikaa. Hän on nyt 81-vuotias ja edelleen aktiivisesti mukana kuurojen seurakunnan toiminnassa Addis Abebassa. Etiopia on ratifioinut yhdenvertaisuutta korostavan ja syrjinnän kieltävän YK:n vammaisoikeuksien julistuksen vuonna 2010. Koulun ensimmäinen rehtori oli Asmelash Ogbamikael. – Tästä syystä tarve laajalle tulkkikoulutukselle on suurta, Mirja Himanen sanoo. Vaikka kuurojen asema on parantanut, ei sitä kuitenkaan voi sanoa hyväksi. Tällä hetkellä sisäoppilaitoksena toimivassa koulussa on 220 oppilasta. Koulu rakennutettiin Ruotsin kehitysyhteistyövaroin ja myös Suomen Lähetysseura on tukenut sen toimintaa alusta alkaen. – Ongelma on siinä, että nämä asiat eivät toteudu käytännössä, Mekonnen Mulat sanoo. Vaikka tietoisuus kuuroudesta on levinnyt, Etiopiassa on yhä vanhempia, jotka häpeävät ja siksi piilottelevat kuuroa lastaan. yhteisössä ja perheessä ajateltiin, että he ovat jotenkin riivattuja, Asmelash Ogbamikael kertoo. Nyt tuo luku on ainakin 60 prosenttia. Yhteisön jäsenet ovat kuin omia lapsia. Tähän mennessä Hosainan koulu on antanut yli 800 kuurolle lapselle mahdollisuuden käydä koulua. Kuuroilla ei esimerkiksi ole mahdollisuutta tulkkiin – ei opetuksessa eikä työelämässä. Ennen sitä tunsin olevani kuin vankilassa. Hän kuvaa kouluvuosiaan ja viittomakielen oppimista käännekohdaksi elämässään. Etiopian lain mukaan vammaisilla lapsilla on yhtäläinen oikeus perusopetukseen ja maan laissa todetaan myös, että mikäli tasavertaisia työnhakijoita on kaksi, tulee työnantajan suosia vammaista. Monessa ” Oli valtavan iso asia, kun opin viittomakieltä ja koin tulleeni ymmärretyksi. Hän korostaa, että teoriassa vammaisten ja kuurojen asema on ottanut Etiopiassa merkittäviä edistysaskeleita. – Ja tästä 15 prosentista kuuroja on noin 3 prosenttia. Sitä vanhemmilla kuuroilla etiopialaisilla ei ole ollut mahdollisuutta opetella viittomakieltä. Mirja Himanen ja Mekonnen Mulat ovat tehneet työuransa Etiopian kuurojen lasten parissa. Tarkkaa kuurojen määrää Etiopiassa ei tiedetä. Hosainan kuurojen koulun ensimmäinen luokka koostui 10 oppilaasta ja Asmelash oli koulun ainoa opettaja. » Lähes kaikki jäsenet ovat alle 40-vuotiaita. – Ennen kuin perustimme koulun, matkustin ympäri Etiopiaa etsimässä kuuroja lapsia. Kuurojen koulu perustettiin 230 kilometriä lounaaseen Addis Abebasta sijaitsevaan Hosainaan vuonna 1981. Yksi heistä on 32-vuotias Shambel Belay, joka valmistui Hosainasta viisitoista vuotta sitten. Hän on tullut myös tänään palmusunnuntain messuun. Se oli aloittaessaan Etiopian kolmas kuurojen koulu. Hän edistää nykyään itse viittomakielistä opetusta erityisopettajana Addis Abebassa. Kuurojen asema on tänä aikana kehittynyt paljon enemmän kuin uskalsin toivoa
Väestönkasvun myötä myös vammaisten lasten määrä tulee kasvamaan. Kuvaus sopii myös Tsega Gezahgenin kokemuksiin ajasta, jolloin hän ei osannut viittomakieltä. Koulun entinen rehtori Asmelash Ogbamikael sanoo, että koulutus ja erityisesti viittomakielen oppiminen on kuuroille lapsille kaikki kaikessa. Ylipäänsä vammaisten joukossa on Etiopiassa iso osa sellaisia, joiden vamma olisi pystytty kehittyneemmän terveydenhoitojärjestelmän piirissä korjaamaan tai lieventämään. Etiopian opetusministeriön mukaan viime lukuvuonna 7,8 prosenttia vammaisista lapsista pääsi kouluun. – Seuraavan kymmenen vuoden aikana koulutusjärjestelmän piiriin tulee miljoonia lapsia lisää. – Silti kouluun pääsevien osuus on yhä aivan liian pieni. – Jos ei osaa viittomakieltä, lapAddis Abeban babtistiseurakunnan kuoro vieraili palmusunnuntain messussa. Seblewongel Wolebon ja Shambel Belayn tavoin moni Hosainan koulun entinen oppilas on ryhtynyt opettajaksi. – Todellisuudessa vielä pienempi osa, vain muutama prosentti vammaisista pääsee kouluun, hän sanoo. Nykyään Seblewongel Wolebo on kuurojen esikoululaisten opettaja. – Esteet lähtevät vanhempien tietämättömyydestä, Väyrynen sanoo. Samalla pitää myös varmistaa, että koulutuksen laatu pysyy kohdillaan. KOTIMAA | 24.5.2018 14. Luku on Väyrysen mukaan kuitenkin ongelmallinen, sillä se perustuu vuosia sitten tehtyyn väestönlaskentaan. Ilman sitä lapsi jää syrjään ja mitä todennäköisemmin lopettaa koulunkäynnin, mikäli sen on päässyt ylipäätään edes aloittamaan. – Voi kyllä sanoa, että Suomella on täällä kokoaan suurempi maine erityisopetuksen ja koulutuksen saralla, Väyrynen sanoo. Se oli haasMyös kuurojen seurakunnan jäsenillä on kokemusta siitä, miten kuuroja syrjitään esimerkiksi työelämässä. Hän on nyt kahden pienen lapsen äiti. Nykyään lähes kaikki lapset aloittavat koulunkäynnin, maa panostaa koulutukseen monia muita Afrikan maita suuremmilla rahasummilla, ja noin neljäsosa valtion budjetista suunnataan koulutukseen. Sairauksien ja tautien seurauksena kuuroutuminen on Etiopiassa hyvin tavallista. Kuitenkin vasta löydettyään kuurojen seurakunnan Mekane Yesuksesta, hän tunsi kuuluvansa porukkaan. Vasta Hosainan kuurojen koulussa Tsega Gezahgen pystyi viestimään muutakin kuin tarpeitaan. Heistä tulee vielä hyviä tulkkeja, Yohannes Teklay kertoo hymyillen. Vaikka hänellä oli tehtäviin sopivaa kokemusta ja hyvä ansioluettelo, työhaastattelu peruttiin sen jälkeen, kun rekrytoijat saivat tietää, että hän on kuuro. Ensimmäistä kertaa hän onnistui kertomaan, miltä hänestä tuntui tai mitä hän ajatteli. Iltaisin hän opiskelee sosiologiaa. Hänen mukaansa ymmärrys vammaisten lasten koulutuksesta on Etiopiassa kuitenkin lisääntynyt. Yohannes Teklay kertoo, kuinka hän oli valtavan ylpeä itsestään kuultuaan, että opettaja kertoi muille luokille hänestä – kuurosta pojasta, jolla on vahva tahto oppia ja edistyä. – Olemme valtavan iloisia kuulevista lapsistamme. Korkeakoulussa hänellä oli hyviä opettajia, ja hänestä tuli omaksi yllätyksekseen mallioppilas. Hän syntyi kuulevana, mutta seitsemänvuotiaana sairastettu aivokalvontulehdus teki hänestä kuuron. Suomen valtion antaman suoran ohjelmatuen lisäksi moni suomalainen kansalaisjärjestö kuten Abilis-säätiö, Kuurojen Liitto, Kynnys ry ja Suomen Lähetysseura tukevat etiopialaisten vammaisten asemaa. reportaasi i Etiopian peruskoulutuksen kehittyminen nähdään usein menestystarinana, eikä suotta. Etiopian väestö kasvaa 2,5 prosentin vuosivauhdilla ja se asettaa suuria haasteita koko Etiopian peruskoulutusjärjestelmälle. Kuurojen seurakunnilla on kaupungissa paljon yhteistä toimintaa. He tutustuivat toisiinsa seurakunnan kautta ja menivät naimisiin kuusi vuotta sitten. Hosaina on keskeinen paikka Etiopian kuurojen opetukselle myös siksi, että siellä valmistetaan lähes kaikki maan viittomakielisen opetuksen materiaalit. Suomen Etiopian suurlähetystön kehitysyhteistyön erityisasiantuntijan Sai Väyrysen mukaan vammaisten koulunkäynnissä lasten eriarvoisuus näkyy kaikkein räikeimmin. Etiopia on yksi Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaista ja Suomella on pitkä historia etiopialaisen erityisopetuksen tukijana. Yohannes Teklay ei koskaan päässyt viittomakieliseen kouluun, toisin kuin vaimonsa. – Haluan lisätä yhteiskunnassamme tietoisuutta kuuroudesta ja opastaa kuurojen lasten vanhempia, hän sanoo. si on kuin ”kala lasipurkissa”, Mirja Himanen toteaa. – Kuuroille yhteisö on valtavan tärkeä, hän painottaa. Erityisoppilaiden määrä on arvioiden mukaan lähes kaksinkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana. Hän muistaa lapsena ottaneensa vanhempiaan kädestä ja osoittaneensa heille, mitä halusi. Alueelliset erot koulutuksen saavutettavuudessa ovat suuret ja koulun aloittavista lapsista vain hieman yli puolet jatkaa koulunkäyntiä viidennestä luokasta eteenpäin. Hän opiskeli tavallisella luokalla kuulevien kanssa. Tästä huolimatta opetuksen laadussa on vielä paljon parannettavaa. Viittomakieli on pariskunnan ja heidän 5ja 3-vuotiaiden lastensa yhteinen kieli. Myös hänen miehensä Yohannes Teklay on kuuro ja perhe käy aktiivisesti kuurojen seurakunnan tapahtumissa. Se, että vammaisia lapsia ylipäänsä tuodaan kouluun, on Väyrysen mukaan jo saavutus sinällään. Myös vammaisten lasten koulunkäynti on heikolla tolalla. 36-vuotias Seblewongel Wolebo kertoo nuorempana hakeneensa sihteeriksi ja hierojaksi. tavaa ja turhauttavaa, mutta sedän kannustus sai hänet jatkamaan peruskoulusta valmistumiseen asti. Suomi on tukenut koulunkäynnin esteiden poistamista Etiopiassa jo 1980-luvulla lähtien, jolloin etiopialaisia opettajia ja virkamiehiä lähti Joensuuhun opiskelemaan erityispedagogiikkaa. Se asettaa valtavasti painetta – tarvitaan lisää opettajia ja koulurakennuksia. Kun oveen koputetaan, lapset tulevat viittoen siitä meille kertomaan. Vain murto-osa vammaisista lapsista pääsee Etiopiassa kouluun ” Koulusta valmistuneilla on vahva itsetunto ja ymmärrys siitä, että kuurous voi olla hieno asia eikä siinä ole mitään hävettävää tai pahaa
Kirkon pihapiiri tyhjenee autoista. Tsega Gezahgenin ja Yohannes Teklayn lasten, Kidusin ja Mehretin hippaleikki täyttää kirkon edustan riemunkiljahduksilla. Kuulevien jumalanpalvelus kirkkorakennuksessa on loppunut jo tunteja sitten. Seurakuntalaiset hyvästelevät toisiaan halauksin, mutta moni tapaa toisensa tulevalla viikolla useamman kerran. Muutama vuosi sitten kaksi Mekane Yesus -seurakunnan jäsentä ja entistä Hosainan koulun oppilasta matkusti Mirjan Himasen ja Mekonnen Mulatin kanssa Suomeen kiertämään seurakuntia ja kertomaan Etiopian kuurojen tilanteesta. – Täältä he saavat tukea ja kannustusta, koordinaattorina paikallisessa järjestössä työskentelevä Yohannes Teklay kertoo. Lähes kaikki jäsenet ovat alle 40-vuotiaita. Palmusunnuntain messun jälkeen seurakuntalaiset kokoontuvat pihapiirin reunassa sijaitsevan katoksen alle syömään yhteistä lounasta. Kuka on menossa naimisiin ja kuka on raskaana. Iltapäivän aurinko paistaa ja ruokailun jälkeen seurakuntalaiset alkavat palata koteihinsa. Mirja Himanen ja Mekonnen Mulat ovat tehneet työuransa Etiopian kuurojen lasten parissa. Vahva itsetunto näkyy 28-vuotiaan Birtukan Wolden elämänasenteessa. Hän kertoo kummastelevansa kysymystä. Tsega Gezahgen (vas.) ja Yohannes Tekley tapasivat kuurojen seurakunnassa. Seurakunnan jäsenet tarjoilevat ruokaa toistensa lautasille ja istuutuvat matalille pitkille puupenkeille. Mika Lahtinen Konferenssin kurssimaksu 75 €. – Koulusta valmistuneilla on vahva itsetunto ja ymmärrys siitä, että kuurous voi olla hieno asia eikä siinä ole mitään hävettävää tai pahaa, hän toteaa. Edessä on hiljainen viikko, jota vietetään etiopialaisen kalenterin mukaan viikkoa muita myöhemmin. Esitys oli kuin minkä tahansa kuoron esitys: Laulajilla oli ilmeikkäät eleet ja he keinuivat samaan rytmiin puolelta toiselle. – Vaikka amharan kielellä on oma viittomakieli ja suomen kielellä omansa, ymmärtävät kuurot aina nopeasti toisiaan, Mirja Himanen kertoo. kansanraamattuseura.fi Tulossa! Ka ts o lis ää : kr ito .fi RAJALLINEN IHMINEN Krito-konferenssi 10.–12.8. Ilmoittaudu: puh. Täysihoitohinta 80–94 €/hlö. Vivamo Kaikille avoin tapahtuma sisäisen toipumisen teemoista. Hän jatkoi opiskelemista ja työskentelee nyt tilintarkastajana valtion konttorissa Addis Abebassa. Ohjelman ansiosta on perustettu noin 450 kuurojenluokkaa eripuolille Etiopiaa. Täysihoitohinta 151,50–179,50 €. Yksi aktiivijäsenistä kiertää ruokailijoiden joukossa kysellen, kuka haluaa ostaa uuden dvd-levyn. Hänen mukaansa seurakuntaan tulee myös paljon sellaisia kuuroja, jotka ovat masentuneita, koska kokevat olevansa yhteiskunnan ulkopuolella. Birtukan valmistui Hosainan kuurojen koulusta noin 10 vuotta sitten. Jorma Kalajoki, Päivi Niemi, Outi Papunen, Mirja Sinkkonen, Aila Keskinen, Mika Lahtinen, Merja Lehtinen, Ulla Saunaluoma, Aino Vesti Musiikki: Jari J.T.Mäkinen & Notbadband Näytelmä: Missä armo. Mirja Himasen mukaan Hosainan kuurojen koulun tärkein tehtävä on ollut paitsi tarjota opetusta, myös kasvattaa kuurojen lasten itsetuntoa. – Täytyy aina kysellä, mitkä kaikille kuuluu. Koulutuspäivien kurssimaksu 65 €. Hän on yksi kuurojen kuoron laulajista ja esiintyi seurakunnalleen tänäänkin. KOTIMAA | 24.5.2018 15. – Tämä kuurojen yhteisö on monille kuin perhe, niin meillekin. He ovat kuin omia lapsiamme, Mirja Himanen toteaa. Se on tietenkin etiopialaista perinneruokaa, injera-leipää, jota syödään käsin kasvisten ja lihan kanssa. Toimittaja ja valokuvaaja vierailivat Etiopiassa maaliskuun lopussa. – Ei kuurous estä minua. Krito-ryhmänohjaajakoulutus 9.–10.8. He ovat myös koordinoineet Lähetysseuran vuonna 2003 alkanutta kuurojenopetuksen tukiMekane Yesus -kirkon kuurojen seurakunnalla on noin sata jäsentä. Molemmat heistä ovat olleet opettajina Hosainassa ja pariskunta on opettanut monia tämänkin seurakunnan jäsenistä. – Jotkut ovat ihmetelleet, miten pystyn tekemään työni. Mirja Himanen kirjoittaa nimen tilauslistaan ja vaihtaa kuulumisia useiden entisten oppilaidensa kanssa. Pystyn tekemään ihan kaikkea sitä mitä muutkin enkä ole yhtään kuulevia heikompi. 0207 681 760 tai vivamo@sana.fi Yhteistyössä: ohjelmaa, jonka kautta on valmistunut uusia viittomakielentaitoisia opettajia. Äänekkään laulamisen sijaan kuoro kuitenkin viesti hengellisten laulujen sanoituksia viittoen. Birtukan Wolde ei ole vielä lähtenyt vanhempiensa kanssa jatkamaan kotiinsa. Perheen isän mielestä kuulevista lapsista Kiduksesta ja Mehretistä tulee hyviä viittomakielen tulkkeja. Mukana mm. Etiopialaiset nuoret naiset tapasivat myös suomalaisia kuuroja. Siihen on käännetty amharan kielisiä virsiä viittomakieleksi
Kirottu nainen nauroi aikoinaan Herodiaana Golgatalla kärsivälle Jeesukselle. Hän etsii kirouksesta vapauttavaa Kristusta valloittamistaan miehistä. KOTIMAA | 24.5.2018 16. Nainen pesee nöyränä Parsifalin jalat balsamilla ja kuivaa ne hiuksillaan. Joukko buddhalaismunkkeja tepastelee toisinaan lavalla toimettomina, vain viitatakseen tähän tulkintamalliin. Ooppera ammentaa legendasta, jonka mukaan opetuslapset nauttivat viimeisen ehtoollisen taikavoimaisesta Graalin maljasta. Lumovoimallaan ritareita kaatavaa Kundrya voi auttaa vain mies, joka kykenee vastustamaan hänen houkutustaan. Wagneriaanista musiikkia on kuitenkin yhtä vaikea vastustaa kuin Kundryn ja kukkastyttöjen viettelyksiä. Wagneria inspiroi ”pitkänperjantain ihme”, jonka tulkinta muodostaa keskeisen kohtauksen. Viisi tuntia Parsifalin myyttisessä maailmassa vierähti hetkessä Suomen kansallisoopperan upeassa uusintaensi-illassa. Wagner nimitti Parsifalin ”uskonnolliseksi musiikkidraamaksi”. Joosef Arimatialainen otti Jeesuksen ristillä vuodattaman veren talteen maljaan ja perusti veljeskunnan vartioimaan sitä. Parsifal-ooppera ammentaa aineksia useista uskonnoista ja myyteistä, kuten Graalin maljan legendasta. Katuvat syntiset saavat ihmeellisen armon. | Kuva: Kansallisooppera Suomessa Wagnerista ovatkin innostuneet myös teosofien, antroposofien ja vapaamuurarien kaltaiset piirit, jotka yhdistävät synkretistisesti läntisiä ja itäisiä katsomuksia uuteen uskoon. Miekalla on maagisia voimia. Wagner itsekin horjutti mainettaan jyrkän juutalaisvastaisilla kirjoituksilla, joita kansallissosialistit käyttivät. kulttuuri | ooppera | ” Libreton saattaisi tulkita hengeltään kristilliseksi. Kaksijakoinen Kundry ( Tuija Knihtilä) on paatunut viettelijätär ja katuva syntinen. Nietzschen mielestä Wagner teeskenteli kristityksi kääntymistä ja osoitti heikkoutta. Janne Villa Tällä erää viisituntisesta Parsifalista nähtiin neljä esitystä Kansallisoopperassa 16.–24.5. Sellainen saattaisi olla viaton Parsifal ( Nikolai Schukoff). Jos myös oopperan ystävä on taipuvainen haltioitumaan, Wagnerin säveltämä ja sanoittama Parsifal lumoaa fantastisilla, melkeinpä ylimaallisen kauniilla ja kiehtovilla sävelillään. Ohjaaja Harry Kupfer painotti Wagnerin buddhalaisia vaikutteita. Kundry joutuu syntymään – idän uskontojen tyyliin – yhä uudelleen. ”Jos Wagner oli kristitty, Liszt mahtoi olla kirkkoisä,” Nietzsche laukoi. Lannistettu veljeskunta voi taas nauttia ehtoollista Graalin maljasta. Myös toinen Wagnerin vannoutunut fani Adolf Hitler mustasi säveltäjän jälkimainetta hehkuttamalla Wagnerin kuvauksia pakanallisista myyteistä, jumalista ja saksalaisista sankareista, joiden joukkoon Parsifal lukeutui pelastajahahmona. Nöyrä ja egostaan luopunut, myötätuntoaan kehittänyt Parsifal kastaa Kundryn. Taistelevien ateistien kantapeikko Friedrich Nietzsche oli Wagnerin suuri ihailija, mutta Parsifal sai filosofin hylkäämään lempisäveltäjänsä. ”H altioituminen on minun luonnolleni normaali olotila, rauha taas epänormaali”, kirjoitti saksalaissäveltäjä Richard Wagner (1913–1883). Armahdetut syntiset saavat rauhan. Graalin arkkivihollinen Klingsor ( Jukka Rasilainen) viettelee naisten avulla Graalin ritareita aistinautintoihin, jotka saavat nämä unohtamaan kutsumuksensa. Libreton saattaisi tulkita hengeltään kristilliseksi. Hän onnistuu anastamaan Klingsorilta miekan, jolla Wagner sekoittaa suloisesti myytit Ristiinnaulitun kylki lävistettiin. Wagnerin epäja esikristilliset ”jumalhämärät” teemat käyvät Parsifalia kirkkaammin esiin Kansallisoopperassa aiemmin nauttimastamme ja jälleen vuosina 2019–2021 esitettävästä Ring-tetralogiasta
klo 10.00 Itse asiassa kuultuna: Helena Ranta. Perheen äidin kuoltua Katen on täytynyt ottaa huoltajan rooli, sillä hajamielisestä professori-isästä ei siihen ole. Sisällissota tarjosi aineistoa kummankin asian pohtimiselle. Luin aikoinani yliopistossa kirkkohistoriaa ja törmäsin käsitteeseen oikeutettu sota. Johnny Kniga 2018. Lapsuus tosin ymmärrettiin eri tavoin vuonna 1918 kuin tänään. OLLi SeppäLä Sodan silmät 1918 -dokumentti on katsottavissa Yle Areenassa vielä kahden kuukauden ajan. 229 sivua. Professori Helena Ranta on nähnyt maailman kriisipesäkkeissä kuolemaa ja kärsimystä. klo 15.45 Afrikka valitsi minut. Kirja ei kuitenkaan noudata näytelmän juonta. Äkäpussi on kuitenkin menevästi kirjoitettu ja kevyenä kesälukemisena kirja kannattaa ottaa mukaan vaikka mökille tai lomareissulle. Suomentanut Tarja Lipponen. Kosija kesyttää äkäpussista tottelevaisen morsiamen muun muassa pitämällä tätä nälässä. Myös loppuratkaisu tuntuu jotenkin heppoiselta. Anne Tylerin Äkäpussi on osa brittikustantamo Hogarth Pressin sarjaa, jossa nykykirjailijat tulkitsevat William Shakespearen klassikkonäytelmiä. Seuraava, vasta suunnitteilla oleva dokumenttini kertoo sukulaisestani Oiva Rustaniuksesta, joka oli jääkäri ja sai surmansa Kangasalan taistelussa 1918. (U) Yle Teema & Fem Su 27.5. | 3 kysymystä ohjaajalle | 1 Olet ohjannut ja käsikirjoittanut yhdessä Jouko Aaltosen kanssa dokumentin lapsista sisällissodassa. 2 Tampereen lyhytelokuvafestivaalilla esitettiin useita dokumenttejasi vuosien varrelta. Mitä se sinulle merkitsee. Se näyttää, ei jossittele. Äkäpussi perustuu näytelmään Kuinka äkäpussi kesytetään. Näytelmässä myötäjäisiä metsästävä Petruchio kosiskelee omapäistä Katherinaa. Kun kustantamo pyysi häntä mukaan Shakespearen päivitysprojektiin, hän päätti tarttua inhokkinäytelmäänsä. Monissa yleiskuvissa on läsnä myös lapsia, vaikka ensisilmäyksellä sitä ei tule ajatelleeksi. klo 9.00 Pyhä karhu. Niiden aihepiiri nousi vuoden 1918 tapahtumista. Isä, urkurimunkki, Antonio Soler (1729 83) oli vuosisatansa merkittävimpiä säveltäjiä Espanjassa. Lähetyssaarnaajavanhempiensa kanssa Aasian kautta Itä-Afrikkaan päätynyt Pertti Söderlund on tänään ”valkoinen afrikkalainen”. Se sai tukea muun muassa Kirkon mediasäätiöltä. Seuraavaksi Shakespeare-sarjassa ilmestyy suomeksi Jo Nesbøn Macbeth syksyllä 2018. klo 15.05 Pisara. S ait keväällä Työväentukimus-erikoispalkinnon. (U) TV1 Ma 28.5. (U) Yle Teema & Fem To 31.5. Uusia valokuvia on löytynyt eri lähteistä. Viisumin umpeuduttua avioliitto olisi kätevin tapa pitää pätevä ja mieluinen työtoveri maassa. Runollinen matka karhun mytologiseen merkitykseen pohjoisen kulttuurissa. Helsingin Sanomien haastattelussa Tyler on kertonut vihaavansa Shakespearea ja erityisesti naisvihamielisenä pitämäänsä näytelmää äkäpussin kesyttämisestä. Dokumentti on tehty käyttämällä pelkästään valokuvia. TV1 Su 27.5. | viikon kirja | | viikon tv-vinkit | TV1 La 26.5. Kate Battistan äkäpussius jää pinnalliselle tasolle. Hetemajn sisarukset olivat lapsia, kun perhe pakeni vainoa Kosovosta Suomeen 1992. Tutkijat voivat jossitella tulkinnoilla, mutta dokumentti ei. Miten elää kahden kulttuurin puristuksessa ja löytää keinot menestyä. Lapsia oli taistelujen molemmilla puolilla. klo 21.30 Dokumenttiprojekti: Kotimaa Kosovo-Suomi. Kouluttaja, tietokirjailija Lari Junkkari. Mikä tässä ajanjaksossa sinua kiehtoo. Myös kysymys sotapappien eettisistä valinnoista alkoi kiinnostaa. NOORA WiKMAN-HAAViSTO Anne Tyler: Äkäpussi. Rutinoitunut arki saa uuden käänteen, kun isä alkaa yhtäkkiä tuuppia tytärtään yhteen ulkomaalaisen tutkimusavustajansa kanssa. TV1 Ke 30.5. Se on hieno tunnustus ja kertoo siitä, että dokumenttielokuva on myös tutkimuksen kannalta merkittävä ilmaisumuoto. KOTIMAA | 24.5.2018 17. Mistä aihe dokumenttiin syntyi. Tyler on löytänyt nykyajan Yhdysvaltoihin tuodussa versiossaan sen lähes ainoan (länsimaissa) uskottavan syyn järjestetylle avioliitolle, mutta siitä huolimatta tarina ja hahmot tuntuvat epäuskottavilta. Toisin kuin renessanssiajan Italiassa, nykymaailmassa mielipiteensä suoraan ilmaiseva ja oman päänsä pitävä nainen ei ole kummallinen ilmestys. klo 14.00 Ruusu Antonio Solerille. SeppO RuSTANiuS dokumentaristi |K uv a: O lli Se pp äl ä Kate Battista on vajaa kolmekymppinen lastentarhaopettaja, joka asuu yhä lapsuudenkodissaan isänsä ja pikkusiskonsa kanssa. Katen ja sulhaskandidaatin suhteen muodostuminen olisi kaivannut pidempää kehittelyä. Tämä aika vertautuu sisällissotamme ajan lasten kohtaloihin, esimerkiksi Syyrian tilanteen osalta
Kristinuskon tuleminen lihaksi paikalliseen kulttuuriin edellyttää jatkuvaa dialogia, jossa tarjoutuu mahdollisuus ilmaista uskoa paikalliskulttuurin keinoin, lauluin, tanssein ja muuten luovasti. Sen ymmärtämiseksi tai oppimiseksi, saati siihen osallistumiseksi, ei käytetty aikaa. Kirkon ”sydän” opetettiin sykkimään muualta tuodun poljennon tahdissa. Ne ovat ” On jälkeenpäin ymmärrettävää, miten toisen kansan perinteinen musiikki saattoi kuulostaa oudolta, jopa rumalta. Myöskään antropologia ja etnomusikologia eivät olleet kehittyneet. TeksTi sakari LöyTTy | kuviTus Päivi karjaLainen Sydän oppi vieraaseen poljentoon E teläisen Afrikan valtakirkkojen toiminta-alueilla osa lauluja soittoperinteestä on kadonnut ja tai vaarassa kadota. Matalasti koulutetut mutta sitoutuneet työntekijät tekivät lähetystyötä niillä työkaluilla ja valmiuksilla, joita käytettävissä oli. Lähetystyön alkuvuosikymmeninä ei edellä kuvattu inkulturaatio-käsite ollut vielä tunnettua. Hyödyllisempää onkin analysoida tapahtunutta sekä pohtia rakentavasti, mitä työkaluja kokonaisvaltaisen lähetystyön teologia antaa kulttuuriin säilyttämiseen ja jopa sen elvyttämiseen. Kokonaisvaltainen lähetys suojelee kulttuuria. Toisaalta se edellyttää prosessia, jossa kulttuurissa esiintyvät kristinuskon kanssa ristiriidassa olevat arvot, tavat ja uskomukset voidaan haastaa ja uudistaa. Ei myöskään osattu nähdä siinä aineksia kirkkomusiikin kehittämiseksi. Menetelmiksi tarjotaan vastaavuuksien etsimistä liturgian sisältöjen ja kulttuuristen elementtien välille sekä luovaa mukauttamista rikastuttamalla jumalanpalvelusta paikallisilla aineksilla. Ihmisellä on oikeus ilmaista uskoaan oman musiikkinsa välityksellä. essee KOTIMAA | 24.5.2018 18. Tällainen työskentely edellyttää kulttuuriin tutustumista sisältä päin, kulttuuristen merkitysten tutkimista ja sen arvioimista, mitkä elementit tukevat kristinuskon perussanomaa ja mitkä kenties ovat ristiriidassa sen kanssa. Jälkimmäisiä ovat monet sellaiset käsitykset ja trendit, jotka oikeastaan ovat samalla koko ihmisyyttä vastaan ja joiden orjuudesta usko Kristukseen tuo vapauden. Kirkkojen vaikutus kansanmusiikkiin on ollut niin suuri. Tämän sinänsä ymmärrettävän, mutta jälkeenpäin katsottuna surullisen kehityksen jäljet näkyvät edelleen. Vieras kulttuuri ja sen oudot tavat varmasti pelottivat lähetystyöntekijöitä, ja varsinkin alkuaikoina he tekivät työtä kirjaimellisesti henkensä kaupalla. Luterilaisen maailmanliiton niin kutsutussa Nairobin raportissa vuodelta 1996 rohkaistaan jäsenkirkkoja ja niiden lähetysjärjestöjä paikallisen musiikin, soitinten, tanssin ja eleiden sekä taiteen ja arkkitehtuurin tutkimiseen ja niiden hyödyntämiseen jumalanpalveluksen juurruttamiseksi paikalliseen kulttuuriin. On jälkeenpäin ymmärrettävää, miten toisen kansan perinteinen musiikki saattoi kuulostaa oudolta, jopa rumalta. Muutos on monelta osin ollut väistämätöntä, ja siihen on toki muitakin syitä kuin lähetystyö ja kristinusko. Eteläisen Afrikan kirkkojen musiikki koostuu suuressa määrin eurooppalaisista ja amerikkalaisista virsistä
Mutta kuulimme myös tarinoita, surua ilmaisevia valituksia, lauluja kaipuusta, paimenten karjalle laulamia sävelmiä ja työlauluja, joiden kohdalla on vaikea kuvitella, millä tavalla ne olisivat voineet olla kirkolle vaarallisia tai kristinuskon vastaisia. Miten paljon tahtomattamme meistä siirtyy suomalaisuutta, tapoja, arvoja ja käsityksiä, joilla ei ole suoranaista tekemistä itse kristinuskon kanssa. Mutta monet kysyvät silti: ”Entä meidän omat laulumme, eivätkö ne kelpaa Jumalalle, onhan hän luonut meidätkin?” Kirkkojen henkisen omaisuuden, virsien ja liturgisen musiikin vierasperäisyys ilmenee myös vaikeudessa, joka liittyy kirkkomusiikin ja liturgiikan uudistamiseen. Mitkä melodiat ja ehkä soittimet voisivat olla tämän päivän psalmilaulun välineinä. Kulttuurisessa kanssakäymisessä on kyseessä kaksisuuntainen suhde. Päättelisin tämän vaikeuden johtuvan juuri näiden musiikin lajien vieraasta alkuperästä. Kirjoittaja on musiikin tohtori ja tutkinut kirkkomusiikin kontekstuaalisointimahdollisuuksia eteläisen Afrikan kirkoissa. Lähetystyön tehtävä on puolustaa tätä oikeutta, ja siellä missä tätä oikeutta on poljettu, tehtävänä on toimia kulttuurin elvyttämiseksi. Jumalanpalveluselämän osalta olisi oleellista, että kirkkomusiikin kehittäminen kumppanikirkoissa otettaisiin yhdeksi tulevaisuuden strategiseksi alueeksi. Rouva Lucia Tyakula lauloi evankeliumin tekstiä nkumbien perinteisellä sävelellä ja eräs kääntäjistä, Tchatua Calipe, ehkä ensimmäistä kertaa koskaan, lauloi Raamattua perinteisellä njaneka-sävelmällä. Kirkkojen suhtautuminen perinnemusiikkiin kävi tässä työskentelyssä kipuna ilmi. Psalmi 18 sai melodiakseen kauniin ja hartaan karjanylistyssävelmän. Vaikka luterilaiset kirkot eivät virallisesti tällaista ylistysmusiikkia harrastakaan, altistuvat sen jäsenet sille kansainvälisten televisiokanavien uskonnollisten ohjelmien välityksellä. Löysimme helposti monta vastaavuutta psalmilauluperinteeseen: pastoraalisia teemoja, haikeutta ja kaipuuta. Toivo heräsi. Merkille pantava ilmiö on Afrikan kirkoissa nopeasti leviävä amerikkalaistyylinen ylistysmusiikki. Joidenkin laulujen kohdalla saattoi olla kyse taikauskoon tai noituuteen liittyvistä sisällöistä. 10:34). Samalla kun lähetysja kehitysyhteistyöntekijät joutuvat venymään ymmärtääkseen ja hahmottaakseen toimintaympäristönsä syväja piilomerkitykset, joutuvat he huomioimaan oman vaikutuksensa ympäristöön. Uuden afrikkalaisen kirkkomusiikin synnyttämiseen löytyy edelleen runsaasti rakennusaineita. Monet heistä sanoivat, että lähetystyöntekijät eri kirkkokunnista olivat kieltäneet käyttämästä niitä, joskus jopa antamatta selitystä miksi. Käytännön toimina voisi olla sellaisten musiikin asiantuntijoiden rekrytoiminen, jotka kykenevät tutkimaan ja käsittelemään eri maiden kansanmusiikkia ja siten avustamaan kumppaneita kontekstuaalisen kirkkomusiikin, virsien ja muun liturgisen ilmaisun kehittämisessä. Vastikään Lubangossa, Angolan Pipliaseuran järjestämällä raamatunkääntäjien kurssilla pohdittiin, miten psalmeja ja muuta Raamatun runoutta käännettäessä voitaisiin etsiä vastaavuuksia paikallisesta kulttuuriaarteistosta. Huolestuttavaksi kehityksen tekee se, että taas kerran ulkoa tulevat vaikutteet uhkaavat tukehduttaa mahdollisuuden omasta maaperästä nousevien kasvien itämiseen. On oikeus ilmaista uskoaan omalla kielellään, oman musiikin ja laulujen välityksellä. KOTIMAA | 24.5.2018 19. Pikemminkin ne edustivat kaikille kulttuureille ominaista käsin koskettelematonta, aineetonta perinnettä, jonka kautta kaikki kansat ovat ilmaisseet itseään ja tuntojaan. Ihmisellä on oikeus olla njaneka tai nkumbi ja samaan aikaa kristitty (Apt. Kurssilaiset seitsemästä eri kieliryhmästä, joita ovat nkumbi, njaneka, umbundu, kikongo, lucazi, songo ja umbangala, olivat tuoneet mukanaan havaintoesimerkkejä musiikista, soittimista ja lauluista. Sitä levittävät karismaattiset riippumattomat uskonnolliset ryhmittymät valtakirkkojen perinteisille alueille. ” Tchatua Calipe, ehkä ensimmäistä kertaa koskaan, lauloi Raamattua perinteisellä njanekasävelmällä. kyllä omaksi laulettuja eikä niistä varmastikaan haluta luopua. Ymmärrys kokonaisvaltaisesta lähetysnäystä on vahvistunut nykyisessä missiologisessa keskustelussa. Kuinka kannamme vastuun siitä muutoksesta
Jonkinlainen kirkkaus helähtää musiikissa. Nyt on siian pohjaonginnan aika rannalta. Kristillisyydessä puhutaan joskus uskoontulosta. haastattelu ” Taide pistää ihmisen ajattelemaan, ja aina, kun ihminen ajattelee, voi syntyä jotakin myönteistä. Painon läpi kulkee reiässä siima, jonka päässä on koukku ja mato. Riston valinnat Aamuvarhainen usva leijuu Espoon Suvisaariston yllä. Se on tosi siisti, se Sibelius, hän kehui. Hän soitti Salon musiikkiopistoon, että voisi ruveta opiskelemaan klassista musiikkia. Laitoin stereot päälle ja Sibeliuksen soimaan. Kulttuurihahmo vailla vertaa: musiikki, kuvataiteet, kirjallisuus, historia, kirkkohistoria – kaikki samassa levollisessa paketissa. – Olin soittanut pianoa, sillä meillä oli porvarillinen kulttuurikoti, jossa äiti soitti pianoa ja isä viulua ja iltapäivisin soitettiin joskus jotakin Schubertin serenadiakin. Jos ei soittimista ja tai radio-ohjelmissa niin päässä. Aivan erityiset onget, joissa raskas paino heitetään kauas rannasta. Sillä myös kalaruoka on lähes pyhää. Kala tulee matalalle, ja siellä ovat onget odottamassa. Seuraavana päivänä kitaristi tuli harjoituskämpälle ja sanoi, että nyt hän oli tehnyt mielettömän löydön. Niitä pitää kalastaa ja valmistaa niistä herkullisia aterioita. Ja kaloja. Sibeliusta seuraavana päivänä Nordell meni myymään kaikki sähkökitaransa. R annalla istuu jakkaralla kookas mies useita onkia edessään. Tunnettu erityisesti viikoittaisesta ohjelmastaan Riston Valinta. Toki Nordell tunsi klassisenkin musiikin. Niitä on Nordellilla ollut. Aina. Jätämme onget matoineen pyydystämään siikoja, ja ryhdymme pohtimaan elämän valintoja. Aloitetaan musiikista. – Koukun pitää ehdottomasti näkyä, Nordell valistaa. Ja merta ylipäätään, saaria, salmia, avoimia purjehtijan selkiä. Risto Nordell meni. – Luen tästä, miten Torsti ja Kalle Holmberg pohtivat, miten Jeesuksen ylösnousemus ilmaistaisiin stadin slangilla, hän sanoo. Kun kala sitten ottaa madon ja lähtee viemään sitä, kiristyvä siima saa vavan päässä olevat kellot kilisemään. Minulla oli autotalliin tehty huone. Kalaa narraavan odotus on joskus pitkä. Hän oli löytänyt sieltä klassisen levyn, jossa oli Sibeliuksen ensimmäinen sinfonia ja Karelia-sarja. On peilityyntä. Yhtä hyvin Valamon luostarin kuin Rooman Villa Lanten ystävä. Näitä Espoon vesiä, mutta erityisesti Kemiön saaren Västanfjärdin maisemia. Niin, kaloja. Pianonsoiton vakavan opiskelun aloittamiKOTIMAA | 24.5.2018 20. – Menkää ostamaan se levy. Musiikki soi aina. – Ja tuoreena pannuun. Häntä naurattaa. Kävipä sitten erään kerran siten, että erään bändin kitaristi oli mennyt Salon ainoaan musiikkiliikkeeseen. Olin kuudentoista. – Vähän samalla tavalla minulle tapahtui klassisessa musiikissa, jonkinlainen havahtuminen. Kotikaupungissa Salossa oli nuorisotalo, jossa kaikki bändit harjoittelivat. – Sinfonia alkaa pitkällä, yksinäisellä klarinettisoololla ja sitten jouset heläyttävät F-duurikolmisoinnun. Kädessään hänellä on Torsti Lehtisen kirja Kainin merkki. Mies on legendaarinen Yleisradion radiotoimittaja Risto Nordell. Silloin on kala hoidettava maihin. Nopein aikani täällä on ollut kolmekymmentäkahdeksan minuuttia. Ekumeenikkokin, siis. Vain pienten kalojen piipahtaminen pinnalla rikkoo veden kalvon. Hiukseni nousivat pystyyn. On aikaa miettiä ja lueskella. – Soitin rokkia 14–15-vuotiaana, niin kuin kaikki soittavat, Risto Nordell kertoo. | Kuvat: Antti Tuomikoski Yhtäkkiä havaitsin, että maailmassa on paljon enemmän kolmisointuja kuin ne kolme, joita rokissa soitetaan. – Muistan vielä hyvin, että oli maaliskuinen iltapäivä. Tänään emme tapaa Helsingin Uspenskin katedraalissa, vaan Luojan katedraaleista komeimmassa, luonnossa. Ja sitäkin Risto Nordell rakastaa