vu os ik er ta 00 43 59 5– 20 –1 7 Iloa ihmisille Imatran malliin! Vesterisen kanttoriperheen voi tilata pihalle laulamaan 12 Opiskelijavalintojen muutokset pelottavat hakijoita Kesäjuhlat siirtyvät verkkoon ja ensi vuoteen Essee: Tie taivaaseen kulkee kaipauksen kautta. 6 8 18 Ka nn en ku va : Jo ha nn es W ie hn 11 5
Hän myös hakee kaupasta hävikkituotteita seurakunnan jaettavaksi. Myös seurakunnan työntekijät ovat olleet kiitollisia, että meitä vapaaehtoisia on siellä. 3 millaisena tilanne sinulle näyttäytyy. 1 miten päädyit mukaan kauppa-apuun. Nyt kukaan ei tiedä, miten pääsykokeita järjestetään tai millä perusteella opiskelijoita valitaan. – Minulla on tiettyjä korona-arkeen liittyviä rutiineja. – Isoin asia, mikä itselleni näkyy, on kiitollisuus. 2 miten kauppa-apu toimii. – Asiakas voi tehdä kauppalistan itse netissä tai hän voi saada apua sen tekemiseen. Tärkeimpiä on arkipäivisin videolounas siskoni kanssa. Minä saan kahden ihmisen listat ja käyn kaupassa keräämässä ostokset. Meneillään oleva poikkeustilanne ja sen vaikutukset ovat meille kaikille monella tapaa kohtuuttomia – myös niille nuorille, jotka hakevat opiskelupaikkaa tavallistakin epävarmemmissa tunnelmissa. Helsinki-avun vapaaehtoinen Sandy Stolpe auttaa kauppa-asioissa yli 70-vuotiaita riskiryhmäläisiä. Usein vaihdamme muutaman sanan. Ystäväni, joka on seurakunnan työntekijä, soitti minulle, kun seurakunta lähti yhteistyöhön Helsinki-avun kanssa. Noora WikmaN-Haavisto ”Isoin minulle näkyvä asia on kiitollisuus” kauppa-avun lisäksi sandy stolpe toimittaa yhteisöruokailun korvanneita akuuttikasseja sekä lemmikkieläinten ruokaa perheisiin. Peräännyn turvallisen välimatkan päähän ja odotan, että asiakas tulee ovelle. Vien ne omalla autollani asiakkaan kotiosoitteeseen ja soitan heille, että ruokakassi on nyt oven takana. Sitä kautta tulee tunne, että meitä arvostetaan ja omalla tekemisellä on merkitystä useammallekin ihmiselle. Olin yksi ensimmäisistä mukaan lupautuneista. Pääsykokeiden järjestämisestä kirkon aloilla kerrotaan tämän lehden sivuilla 6–7. Ihmiset ovat todella kiitollisia saamastaan avusta. | Kuva: Jukka Granström saNdy stolpE vapaaehtoinen KOTIMAA | 24.4.2020 2. 4 miten itse voit tässä tilanteessa. Lopulta kuitenkin sain haaveilemani opiskelupaikan. Muutaman ystävän kanssa käymme luurilenkeillä, ja treenaan yin-joogaa nyt videolinkin välityksellä. – Tuntuu, että asiakkaille pieni juttutuokio on ollut tärkeä. Noora WikmaNHaavisto Toimitussihteeri kaivoi oman pääsykoekirjansa kaapin perukoilta. Kirjaa selaillessa mieleen muistuu elävästi, kuinka stressaavaa aikaa opiskelupaikan hakeminen ja odottaminen oli ja kuinka epävarmaksi tunsin itseni. – Silloin, kun poikkeusolot alkoivat, minulle tuli sellainen tunne, että haluan auttaa. Pidän tärkeänä sitä, että minimoin fyysiset kontaktit ja teen siten oman osuuteni. Pääsykoekirjassa lähes jokainen lause on viivattu erivärisillä korostustusseilla, marginaalissa on muistiinpanoja ja huutomerkkejä, irronneita sivuja on teipattu kiinni. Jäljet kertovat tunnollisesta pänttäämisestä. Hän tiesi, että haluan auttaa. Vaikka pääsykokeisiin pänttäämistä on viime vuosina pyritty vähentämään, ovat opiskelijat silti valmistautuneet kokeisiin huolellisesti ja haaveilleet tulevaisuuden urastaan ehkä vuosia. Kiirastorstaina yliopistot ja ammattikorkeakoulut ilmoittivat, ettei perinteisiä pääsykokeita tänä keväänä järjestetä. Jäin itsekin ensimmäisellä hakukerralla varasijalle. Heille haluan sanoa, että kaikki kyllä järjestyy. Livekontaktit ovat nyt monella täysin olemattomia, ja minä olen kuitenkin elävä ihminen siinä. Aluksi en löytänyt mitään, mikä olisi tuntunut omalta. aluksi | viikon henkilö | Epävarmat pääsykokeet K un hain Helsingin yliopiston teologiseen tiedekuntaan noin 15 vuotta sitten, valmistauduin pääsykokeisiin kuukausia. Joidenkin ihmisten kanssa olen jutellut pidempäänkin, ja siitä tulee itsellekin hyvä mieli
Pelkistyneessä kotielämässä en tarvitse hartauden murusia keitaiksi hälyn keskelle. Viime viikkoina suunta on korostunut entisestään. On tarrauduttu, kun muuta ei ole ollut, jääty sanojen rytmiin ja sävelten kapaloon. Parhaimmillaan se vaikuttaa ympäristöä vähemmän kuluttaviin ruokatottumuksiin. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Nopeimmin tilanteesta ovat kärsineet yrittäjät. Koska niihin on turvattu ennenkin. Ja ottanut putoavan kiinni. Kenelläkään ei voi olla oikeutta ryhtyä sellaiseen, mikä saattaa merkitä koko ihmiskunnan tuhoa, sanoi prahalainen teologian professori Jan Lochman Kirkkojen maailmanneuvoston ja roomalaiskatolisen kirkon yhteisen yhteiskunnan-, kehityksen ja rauhankomission järjestämässä kokouksessa Badenissa Itävallassa. Koronan yksi myönteinen vaikutus saattaa olla se, että suomalaisen ravinnon arvostus kasvaa. Toisteinen Taizé-laulu. Korona jakaa ahdinkoa epätasaisesti, sillä osalla se kohdistuu sekä talouteen että terveyteen. Päivinä, joina niistäkään ei ole mihinkään, jäljellä ovat huokaus tai itku. ”Oikeudenmukaisen sodan” perinteiset teologiset arvosteluperusteet eivät päde enää atomiaseiden aikakaudella. On laulettu tuskassa, pelossa ja toivossa. Myös monissa kristillisissä järjestöissä on käynnistetty yt-neuvotteluja. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | 24.4. Herran siunaus. Kokoukseen oli kutsuttu 60 osanottajaa kaikista maanosista, ja sen tarkoituksena oli selvitellä kristittyjen osuutta rauhantyössä. Aloin hyräillä mukana hiljaa, sitten ääneen: ”Pois jääköön huoli, pois jääköön murhe, Jumalaan turvaan, mitään ei puutu.” iän karttuessa hengellisyyteni kulkee yhä yksinkertaisempia teitä. Koronan aiheuttamat taloudelliset vaikutukset näkyvät jo joissakin seurakunnissa. etäpalaveri oli juuri päättynyt. Kuuntelin kauneutta. Joka päivä uutisoidaan uusien yt-neuvottelujen käynnistämisestä tai lomautuksista. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Kotimaa 24.4.1970. 1970 Mari Teinilä päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi ???????. KoTiMaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Porkkalankatu?7 B, 00180 Helsinki asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 Toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikot: Gun Damén, Ritva Kaijasilta-Heinonen Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu (virkavap.), Vesa Keinonen, Tuija Pyhäranta, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Meri Toivanen aikakauslehtien liiton jäsenlehti iSSn 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Otto Mattsson lukijamäärä: 50?000 KMT Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Kun arki on yksinkertaista, vähät sanat ja sävelet nousevat vahvaksi sisällöksi. Tällä hetkellä yt-neuvottelut lisääntyvät erityisesti kuntapuolella. Suljin yhteyden ja napautin hajamielisesti Facebookin auki. Työntekijöiden ahdistuksen vastaanottaminen vaatii esimiehiltä taitoa ja viisautta. Tällaiset julkiset puheenvuorot antavat toivoa siitä, ettei korona jatku loputtomiin. Epätietoisuus toimeentulosta koskee yhä useampaa E VAn eli Elinkeinoelämän valtuuskunnan tekemän tutkimuksen mukaan 87 prosenttia suomalaisista kokee koronan uhkan koskevan erityisesti taloustilannettaan ja 66 prosenttia terveyttään. Meri ToiVanen Kirjoittaja on Kotimaan toimittaja. Ja aina hän on kuullut. Miksi sitten otan kiinni vanhasta ja tutusta. Silmiini osui Taizé-hartaus, laulu vei mukanaan. Tässä tilanteessa erityisen tärkeitä ovat puheenvuorot, joissa katsotaan jo eteenpäin. Ikiaikainen iltavirsi. Kun talous lähtee vähitellen käyntiin, entistä tärkeämpää jatkossa on tukea suomalaisia yrittäjiä ja maanviljelijöitä. Muistan, että emme ole yksin, emme ensimmäistä kertaa Jumalalle huutamassa. Hän on esittänyt ravintoloiden ja kahviloiden harkittua avaamista, mikäli tilanne koronan suhteen sen sallii. Satoja tuhansia suomalaisia on yt-neuvottelujen piirissä. Psalmit. Kirkon töissä on totuttu vakaisiin työpaikkoihin, valtaosassa seurakuntia yt-neuvotteluja ollaan toteuttamassa ensimmäistä kertaa. KOTIMAA | 24.4.2020 3. Nyt elämme vielä syvällä koronakeväässä. Ei ehkä selittänyt, mutta kuullut. Kotimaisten marjojen ja viljojen käyttö on monin tavoin perustellumpaa kuin ulkomailta tuodun kvinoan tai kiivien syöminen. ?. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen on vedonnut, että koronarajoituksia pitää purkaa varovaisesti jo lähiviikkoina. Lisäksi monilla maatiloilla on jo nyt kova tarve saada työvoimaa esimerkiksi istutustöihin, kun ulkomailta työvoimaa ei ole saatavissa
Useita eri työntekijäryhmiä edustava Kirkon alat ry saa tällä hetkellä kentältä runsaasti huolestuneita kyselyitä. – Minusta on vain hyvä asia, että koronan kaltaisessa poikkeustilanteessa työnantajat lähtevät vuorovaikutukselliseen yt-menettelyyn henkilöstönsä kanssa. Espoon tuomiokirkon kiirastorstain jumalanpalvelus järjestettiin ilman yleisöä, mutta se striimattiin ja välitettiin Facebookin kautta. Lomautuksiakin on paikoin tullut, kun toimintoja loppui yllättäen. Vastuksista kävi ilmi, että vain noin viidessä prosentissa seurakunnista on käynnistetty sellainen yt-menettely, jonka lopputuloksena saattaa olla lomautuksia. Paula Aaltosen mukaan seurakuntia auttaa se, että valtaosalla niistä talous on kunnossa. Eteenpäin mennään yhteisvoimin ja innovoidaan uusia toimintatapoja. Toiminnanjohtajan mukaan huoli ei ole missään suhteessa siihen, mitä seurakunnissa oikeasti tapahtuu. Kirkon alat ry:n toiminnanjohtaja Paula Aaltonen haluaa laittaa jäitä hattuun. Aaltonen kuitenkin huomauttaa, että tilanne elää koko ajan. Se on vastuullista toimintaa, Aaltonen sanoo. Aaltonen arvioi, että yt-neuvotteluista huolimatta ilmapiiri useimmissa seurakunnissa on varsin hyvä. Yt-neuvottelut eivät läheskään aina merkitse lomautusten tai irtisanomisten kaltaisia järeitä toimenpiteitä. Koronavirusepidemia on muuttanut monella tavalla seurakuntien toimintaa. Alkaako nyt prosessi, joka saattaa johtaa jopa työttömyyskortistoon joutumiseen. – Osa ilmoitetuista lomautuksista saattaakin olla hieman hätiköityjä. LomautukYt-neuvotteluja vain pienessä osassa seurakuntia työtä uudella tavalla | Seurakunnissa on jouduttu järjestelemään työtehtäviä uudelleen. | koronan vaikutukset | J o tieto yt-neuvottelujen – kirkon piirissä tuta-menettely – käynnistymisestä herättää monissa kauhua. Seurakuntien rahoitusrakenteesta johtuen niiden taloudessa ei myöskään yleensä esiinny äkillisiä notkahduksia. – Teetimme pääsiäisen alla yhteistyössä STTK:n kanssa luottamusmiehille kyselyn. | Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen uutiset KOTIMAA | 24.4.2020 4. Ajatellaan, että kun muuallakin yhteiskunnassa lomautetaan työntekijöitä, niin kyllä sitten meilläkin
Ihmisillä on valmiutta tehdä töitä eri tavalla. Esimerkiksi yt-neuvotteluista ilmoittamisaikaa ja neuvottelujen kestoaikaa lyhennettiin. Jos näin tekisimme, niin sitten pitäisi jotakin toimintaa lopettaa, miettii kirkkoherra Jukka-Pekka Sepperi. Nyt tarkastellaan, miten työt jakautuvat ja ovatko resurssit suunnattu oikein. – Yt-neuvottelut eivät seurakunnissa ole yleisiä, mutta kyllä niitä on käyty ja käydään ilman koronaakin. On hyödynnetty uutta teknologiaa sekä tiivistetty yhteistyötä esimerkiksi kuntien ja kolmannen sektorin kanssa. Kun tapahtumat loppuivat, niin myöskään kaikille emännillemme ei riittänyt töitä, kirkkoherra Ulla Rosenqvist kertoo. – Informoimme kirkkoneuvostoa säännöllisesti budjettitilanteestamme. Lähes kaikkien osalta loma-ajankohdatkin tulevat vaihtumaan. Kotimaan sisällöt vahvistavat ja antavat toivoa, kun ajat ovat levottomat. Työalojen rajojakin ylitetään joustavasti. Ne eivät koske kirkkoa. Epidemian vuoksi työtehtävät ovat monella muuttuneet. – Tilanteen jatkuessa lastenohjaajamme ovat kehitelleet uusia tapoja kohdata ihmisiä netissä. – Jo tämänkin vuoksi oli tärkeä kertoa seurakunnille, etteivät kyseiset muutokset vaikuta niiden toimintaan. Neuvottelujen lähtökohtana oli se, että seurakunta ei enää pystynyt työllistämään kaikkia. – Niiden jälkeen meillä jää vain 20 000 euroa käytettäväksi kaikkeen muuhun. Kotimaa on maan johtava media, joka käsittelee kirkon ja uskon asioita monipuolisesti ja kiihkottomasti. Niiden tuloksena ilmoitettiin kahdeksan työntekijän lomautuksesta 3–6 viikon ajaksi. – Näiden työtehtävien ottaminen vastaan on toki hengellisen työn tekijöille vapaaehtoista, koska se ei ole heidän oman alansa työtä. Yli-Oppaan mukaan neuvotteluissa on päästy hyvin eteenpäin. – Eräiden työntekijöiden kohdalla voi tulla eteen lomauttaminen lähinnä osa-aikaistamisen muodossa ja lyhyehköksi ajaksi. Kirkkoherran mukaan yt-neuvottelut ovat aiheuttaneet jännitettä erityisesti päiväkerhojen työntekijöiden osalta. – Esimerkiksi pääsiäisjumalanpalveluksien videoita meillä tekivät papin ja kanttorin lisäksi työntekijät nuorisotyöstä, lapsityöstä ja diakoniatyöstä. Samassa yhteydessä käydään läpi jokaisen työalan osalta, onko sellaisia hetkiä, jolloin henkilöillä ei ole työtehtäviä. Silloin koko työyhteisökin on huomannut, että tällä joukolla töitä riittää. alkaneet yhteistoimintaneuvottelut ovat jo päättyneet. Alkaneita tai alkamassa olevia yt-neuvotteluja on maamme seurakunnissa yhteensä hieman yli parikymmentä. – Toinen lomautusperuste on, jos jotkut seurakunnan toiminnot ovat loppuneet kuin seinään. Mikäli koronatilanne jatkuu pitkään, niin Sepperin mukaan joidenkin työtehtävien osa-aikaistaminen saattaa olla Hirvensalmella edessä. Riittääkö lastenohjaajille muunlaisia töitä vai päätyvätkö hekin lomautettavien joukkoon. On mahdollista, että syksyllä lomautetaan koko työyhteisö. – Kyseinen sopimus sisältää paikalliseen sopimiseen liittyvän selviytymislausekkeen. Se mahdollistaisi jopa palkkojen tilapäisen alentamisen lomautusten sijaan. Sitä ei kuitenkaan juurikaan käytetä. Yli-Opas kertoo, että joitakin Laihian seurakunnan työntekijöitä on siirtymässä hautausmaan ulkotöihin. Toisaalta reilu parikymmentä on seurakuntien määrään suhteutettuna melko pieni joukko, noin 6–7 prosenttia seurakunnista. Kirkon virkaja työehtosopimuksesta löytyisi nopea lääke nykyiseen tilanteeseen. Kotimaa on joka perjantai ilmestyvä lehti niille, joille usko ja toivo on sydäntä lähellä. – Seitsemän hengen joukkomme on niin pieni, että emme oikein voi lomauttaa tai irtisanoa ketään. Se ei sitten koskisi enää heitä, jotka nyt ovat lomautettuina. Tuusulassa ollaan valmiita tuleviinkin toimenpiteisiin. Anna Kaarina Piepposen arvion mukaan tehdyt lomautukset liittyvät tilanteisiin, jolloin taloustilanteen vuoksi ei ole ollut muuta mahdollisuutta. Lomautuksista päättänyt kirkkoneuvosto kehotti seurakunnan työntekijöitä miettimään, haluavatko he vaihtaa lomarahojaan vapaiksi. Tuusulan seurakunnassa 17.3. – Kiinteistöt menivät kiinni, ja siivoojille ei ollut siivottavaa. ” Kun muuallakin yhteiskunnassa lomautetaan työntekijöitä, niin kyllä sitten meilläkin. Ei ole näköpiirissä, että meillä lomautettaisiin ketään kokoaikaisesti, to teaa vt. Tutustu ja tilaa Kotimaa itsellesi tai läheisellesi 2 kk vain 15 € soittamalla numeroon 020 754 2333 KOTIMAA | 24.4.2020 5. – Ymmärtääkseni lomautuksiin onkin seurakunnissa päädytty aivan viimeisenä keinona. Niiden fokuksessa ovat lomajärjestelyt. Siellä on tiedossa muun muassa kukkien istutusta ja ulkorakennuksen maalausta. – Olemme esimerkiksi tehneet sellaisen päätöksen, että aina kun joku lähtee pois virasta, mietimme tarkasti, että täytetäänkö se, Rosenqvist toteaa. Yksityissektorilla yt-menettelyä on muutettu määräajaksi. Työnantajapuolta edustava työmarkkinajohtaja Anna Kaarina Piepponen kertoo, että Kirkon työmarkkinalaitos on ohjeistanut seurakuntia työskentelemään poikkeusoloissa uusilla tavoilla ja pitämään lomautukset mahdollisimman vähissä. Yhtä asiaa Aaltonen ihmettelee. kirkkoherra Antti Yli-Opas. Verotulojen lasku on kyllä ollut tiedossa. Tämä näkyi erityisesti tukipalveluissa. Myös eteläsavolaisessa Hirvensalmen seurakunnassa ovat parhaillaan menossa yt-neuvottelut. Henkilöstökuluihin menee verotuloista valtaosa. Vesa Keinonen Kaikkien kirkkoammattilaisten ja -harrastajien lehti! Kevät etenee, mutta älä anna kotikaranteenin masentaa itseäsi tai läheisiäsi! Hyvä sisältö herättää ajatuksia ja auttaa jaksamaan juuri silloin, kun on pakko pysytellä sisätiloissa. – Se mahdollisuus voisi sitten koskea myös minua. Lähtökohtana yt-neuvotteluille ovat seurakunnan pienenevät tulot. – Paula Aaltonen set ovat vasta se viimeinen vaihtoehto. Irtisanomisiin Tuusulan seurakunnassa ei olla koronatilanteen vuoksikaan lähtemässä. Kehotustamme on noudatettu hyvin, Piepponen toteaa. Seurakunnissa on myös mietitty, miten asioita voidaan tehdä tässä vaikeassa tilanteessa uudella tavalla. Hieman vaille 7 000 jäsenen ja 19 työntekijän Laihian seurakunnassakin on käynnissä neuvottelut eri työntekijäryhmien kanssa
Muita kiinnostuneita vaaliin ei ole vielä julkisesti ilmoittautunut. Kirkon töistä haaveilevat jännittävät opiskelijavalintoja KOTIMAA | 24.4.2020 6. Järjestö tiedottaa lomauttavansa 51 ihmistä koronaviruksen aiheuttaman kriisin johdosta. Mira Rannanjärvi oli kotonaan lukemassa Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan edellisvuosien valintakoeaineistoja, kun hän kuuli kokeiden peruuntumisesta. Tälle keväälle sattui välivuosi. Sen sijaan tässä hakukohteessa opiskelupaikkaa hakeneet saavat toukoja kesäkuuksi opinto-oikeuden Avoimen yliopiston kolmen opintopisteen kokonaisuuteen. Sitä täydennettäisiin myöhemmin toisella vaiheella, jossa voitaisiin varmistaa hakijan henkilöllisyys ja osaaminen. Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa päätös opiskelijoiden valintatavasta tehdään tiedekuntaneuvostossa 28.4. Yliopiston vararehtori Sari Lind blom kertoo, että koko yliopiston tasolla vaihtoehtoja on muutamia. ” Kaikki opintokokonaisuuden hyvin tiedoin suorittaneet saavat opiskelupaikan Itä-Suomen yliopistosta. Nyt jännittää ja pelottaa, että miten käy, Rannanjärvi sanoo. En ole missään vaiheessa ajatellut, että minulla olisi hyvät mahdollisuudet päästä todistusvalinnalla sisään, hän kertoo. Teologisessa ylioppilastodistuksen perusteella valittaville on normaalioloissa varattu hieman yli puolet aloituspaikoista. Ne ovat luvanneet kertoa valintatavoista huhtikuun loppuun mennessä. Teologin suuntautumisvaihtoehdon osalta valintakoe perutaan. – Haluaisin tosi paljon päästä opiskelemaan. Koronaviruspandemia on vaikuttanut merkittävästi Lähetysseuran mahdollisuuksiin tehdä työtään eri puolilla maailmaa. Keskustelu uuden piispan valinnasta tihentyi viime viikonvaihteessa. Todistusvalinnan vaihtoehtona on etänä toteutettava, valvomaton digitaalinen koe. Virallista päätöstä ei kuitenkaan ehditty tehdä ennen Kotimaan painoon menoa. Ammattikorkeakoulut järjestävät digitaalisen valintakokeen etänä. Niin yliopistot kuin ammattikorkeakoulut tiedottivat päätöksestä kiirastorstaina. Yliopistoissa päätöksiä kevään opiskelijavalinnoista tehdään parhaillaan tiedekunta ja hakukohde kerrallaan. uutiset | lyhyesti | Turussa piispanvaali ensi syksynä Turun arkkihiippakuntaan valitaan uusi piispa syksyllä, kun Kaarlo Kalliala jää eläkkeelle. Vaaliaikataulu päätetään tuomiokapitulin istunnossa toukokuussa. | koronan vaikutukset | P erinteisiä korkeakoulujen valintakokeita ei tänä keväänä järjestetä useimmilla aloilla. – Ensimmäisenä ilmoitus herätti pelkoa. Kalliala täyttää 68 vuotta 3. Korhonen pyytää poliisia tutkimaan, onko hiippakunnassa syyllistytty asiakirjan väärentämiseen, virkavelvollisuuden vastaiseen toimintaan tai luottamusaseman väärinkäyttöön vuoden 2019 talousarviota ja tilinpäätöstä tehtäessä ja hyväksyttäessä. Aikatauluihin tehtyjen muutosten takia hän joutui osallistumaan samalla viikolla viiteen ylioppilaskokeeseen. Suomen Lähetysseura lomauttaa Suomen Lähetysseuran yt-neuvottelut ovat päättyneet. Lisäksi pienille ryhmille saatetaan järjestää perinteisiä valintakokeita tai haastatteluja. Harkittavana on todistusvalinnan lisääminen, mutta ei kuitenkaan niin, että siitä tulisi ainoa valintatapa. Porin Teljän seurakunnan kirkkoherra Kaisa Huhtala kertoi viime keväänä lähtevänsä ehdolle Turun piispanvaaliin. Kaikki opintokokonaisuuden hyvin tiedoin suokorkeakoulut | Yliopistoissa mietitään parhaillaan, miten valita opiskelijat, kun koronaepidemia estää tavanomaisten valintakokeiden järjestämisen. Itä-Suomen yliopistossa linjaus teologian osaston opiskelijavalinnoista syntyi maanantaina 20.4. marraskuuta. Kokoaikaisesti lomautetaan 5 henkilöä ja osa-aikaisesti 46 henkilöä. Kevään yhteishaussa Itä-Suomen yliopistoon on voinut hakea läntisen teologian osastolle teologin ja opetusalan suuntautumisvaihtoehtoihin. Näiden henkilöiden työ on epidemiatilanteen takia vähentynyt tai estynyt. Koronaepidemia vaikutti Rannanjärven urakkaan myös kevään ylioppilaskirjoituksissa. Kaarlo Kalliala totesi jo runsas vuosi sitten, että hänen on lopetettava työnsä viimeistään vuoden 2020 aikana. Tällaiseen tilanteeseen joutui Ylioppilastutkintolautakunnan mukaan prosentti kaikista kokelaista. Ortodoksisen teologian osastolle opiskelijoita valitaan joka toinen vuosi. Johanna Korhonen teki tutkintapyynnön Helsingin hiippakunnan toiminnasta Helsingin hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja Johanna Korhonen on jättänyt Helsingin rikospoliisille tutkintapyynnön Helsingin hiippakunnan toiminnasta. Tavoitteena on estää koronaviruksen leviäminen kokeissa, joihin saattaa osallistua kerralla jopa tuhansia hakijoita. Turun Sanomat nosti asian esiin toteamalla, että piispanvaalilla on jo kiire. Teologian osaston johtaja, professori Ilkka Huhta kertoo, että nyt tehdyn linjauksen mukaan opetusalan opintoihin hakeneille järjestetään kaksiosainen kirjallinen etäkoe
hän on haaveillut teologian opinnoista vuosia. Teologin suuntautumisvaihtoehtoon haki kevään yhteishaussa 153 hakijaa. Åbo Akademin vararehtori Mikael Lindfelt kertoi Kotimaalle aiemmin, että lähtökohtaisesti valintoja tehdään ylioppilastodistuksen ja etänä järjestettävän valintakokeen perusteella. Ammattikorkeakouluihin opiskelijoita valitaan todistusvalinnan lisäksi valtakunnallisen digitaalisen AMK-valintakokeen perusteella. Kirkkomusiikin professori Timo Kiiskinen toteaa, että suurin menetys videohaussa on vuorovaikutuksessa hakijan kanssa. Kiiskinen toteaa, että muutokset valintakokeisiin tehtiin pakon edessä. Ylioton vaaraa ei Huhdan mukaan ole. Tuija PyhäranTa Kotkan Karhulan lukion abiturientti Mira rannanjärvi odottaa tietoa siitä, miten helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan opiskelijat tänä keväänä valitaan. Huhta arvioi, että heistä korkeintaan 80 osallistuu valintakurssille. Hakijan tulee toimittaa itsestään videot, joilla hän soittaa pianoa tai urkuja ja laulaa, sekä haastatteluvideo, jolla hän vastaa etukäteen toimitettuihin kysymyksiin. Diakin vararehtori, koulutusjohtaja Pirjo Hakala kertoo, ettei muutos vaikuta niiden osalta valintaperusteisiin tai valintakokeen sisältöön. Vielä on kuitenkin ratkaisematta, miten etäkokeessa varmistetaan esimerkiksi se, että kokeeseen todella osallistuu hakija. Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin koulutusohjelmaan opiskelijat valitaan tänä keväänä hakuvideoiden avulla. – Kurssi on vaativa, ei mikään läpihuutojuttu, hän sanoo. – Käytännössä sitä ei varmaan pystytä sataprosenttisesti varmistamaan, Hakala sanoo. – Teologia on meillä ollut myös vahvasti alanvaihtajien ala, jolloin emme voi käyttää vain ensikertalaisia suosivia todistusvalintoja. Haluamme edelleen kaikenikäisiä opiskelijoita, Huhta toteaa. Tavallisesti kampuksilla järjestetty koe järjestetään tänä keväänä etäkokeena. Päätös ei kuitenkaan ollut tiedossa Kotimaan mennessä painoon. Noin puolet niin opetusalan kuin teologin suuntautumisvaihtoehdon opiskelijoista valitaan ylioppilastodistuksen perusteella. rittaneet saavat opiskelupaikan Itä-Suomen yliopistosta. Hän ei pidä todennäköisenä, että kokemuksen perusteella perinteisistä valintakokeista luovuttaisiin kokonaan. – Luultavasti tulemme miettimään näiden välistä suhdetta nyt uudestaan, mutta molemmat kanavat ovat käytössä. Åbo Akademissa päätös teologian opiskelijoiden valintatavasta tehtiin niin ikään tällä viikolla. | Kuva: Johannes Wiehn KOTIMAA | 24.4.2020 7. Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) tämän kevään yhteishaun kirkon aloille valmistavat diakoniatyön, diakonisen hoitotyön ja kirkon nuorisotyön koulutukset ovat mukana valtakunnallisessa etäkokeessa. Kiintiötä ei haluttu kasvattaa, jotta mahdollisuus tulla valituksi olisi myös niillä, jotka eivät ole ylioppilaita tai joiden ylioppilastodistus on vaatimaton. Vuorovaikutteisia etähaastatteluja ei kuitenkaan haluttu järjestää, jotta mahdolliset tekniset ongelmat eivät vaikuttaisi arvosteluun
Tämän vuoden kesäseuraradion FMja nettilähetykset toteutetaan 24.6.–3.8. Suviseuratulojen menettämistä suurempi isku SRK:lle on tämän vuoden leiritoiminnan tulojen poisjäänti. Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovinen kertoo, että vaikka juhlat nyt jäisivät pitämättä, käytännössä taloudellinen merkitys ei ole järjestölle suuri. Jonkin verran tulee tänä kesänä takkiin, mutta kokonaisuudessa menetys ei ole kovin iso, koska seurat järjestetään Reisjärvellä vuonna 2021. Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen (SRK) johtokunta on tehnyt päätöksen Reisjärven Suviseurojen siirtämisestä vuoteen 2021. kesäkuuta. Niinpä 3.–5. JuSSi RyTkönen ” Jonkin verran tulee tänä kesänä takkiin.. Suviseurojen taloudellinen tulos on SRK:n viestintäpäällikön Olli Lohen mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut SRK:n osalta keskimäärin satatuhatta euroa. Herättäjä-Yhdistyksen (H-Y) toiminnanjohtajan Simo Juntusen mukaan tämän vuoden juhlien tilanne on vielä avoin. Ohjelmassa on muun muassa Raamattutalon opetuksia, musiikkia ja keskusteluja. Nyt on vielä vaikea arvioida, miten paljon online-varainkerääminen meille tuottaa, Kalle Virta sanoo. Jos se nyt jää tulematta, järjestön tulokseen tulee tänä vuonna sen vuoksi pieni miinus. Asia selvinnee kesäkuun alkuun mennessä. KRS:n varatoiminnanjohtajan Kalle Virran mukaan kesäjuhlat eivät ole olleet taloudellisesti kovin keskeiset. huhtikuuta ja tekee asiasta päätöksen. Reisjärvellä ollaan ensi vuonna. Herättäjäjuhlat ovat Suviseurojen jälkeen Suomen kirkollisten kesäjuhlien toiseksi suurin tapahtuma. 75-vuotisjuhlavuottaan viettävän KRS:n tiedotteen mukaan Tampereelle suunniteltu ohjelma toteutetaan soveltuvin osin internetissä. Verkkoon siirtyvät myös tänä vuonna Tampereelle suunnitellut Kansan Raamattuseuran (KRS) Sanan suvipäivät. Kansanlähetys tutkii edelleen myös sitä, että itse tapahtuma siirrettäisiin syksyyn. | Kuva: Vesa Pentikäinen – Viime vuonna kaikilla leireillämme oli 19 000 leiriläistä, Olli Lohi sanoo. – Se tuotto vaihtelee. Suvipäivät saapuvat Tampereelle vuonna 2021 tai 2022. Lisäksi järjestävät rauhanyhdistykset ovat saaneet keskimäärin muutaman kymmenen tuhatta euroa. heinäkuuta lähetetään netissä koko perheelle suunnattua ohjelmaa Kansanlähetyksen YouTube-kanavalla. KRS:n toinen perinteinen kesäjuhla, Heinäveden Kirkastusjuhlat, siirtyy myös verkkoon. Tänä vuonna Suviseurat järjestetään radiossa ja netin välityksellä. Myös herätysliikkeen muut isot seuratapahtumat siirtyvät ensi vuoteen. – Yleensä kesäjuhlamme ovat kattaneet kulunsa tuottamatta juurikaan voittoa. Juhlaa voi seurata online-tapahtumana 24.–26. H-Y:n hallitus kokoontuu lauantaina 25. Kansanlähetys päätti viime viikolla, että vuoden 2020 Kansanlähetyspäivät siirretään verkossa tapahtuviksi. Tulevana kesänä ei ole suurempia kuluja, ja talouteen vaikuttaa se, miten verkkoseurojen varainkeruu onnistuu. – Yleensä juhlassa on pyritty siihen, että tuotto olisi muutamia tuhansia euroja, enimmillään toistakymmentä tuhatta. Vuoden 2019 Suviseurat järjestettiin Muhoksella. Juhlat toteutetaan netissä online-tapahtumana 12.–14. Juhlia voi seurata Sanan Suvipäivien nettisivun tai Kansan Raamattuseuran Facebook-sivun kautta. heinäkuuta. uutiset KOTIMAA | 24.4.2020 8 | koronan vaikutukset | V anhoillislestadiolaisen herätysliikkeen Suviseurat siirtyy vuodella pandemian vuoksi. Tämän kesän Suviseurat järjestetään netin ja radion välityksellä. Kirkolliset kesäjuhlat siirtymässä verkkoon ja ensi vuoteen massatapahtumat | Suviseurat, Sanan Suvipäivät ja Kansanlähetyspäivät liittyvät jo aiemmin päätettyjen nettiohjelmalla korvattavien ja siirtyvien tapahtumien joukkoon
Ehkä myös alueellisten keskusrekisterien organisoitumisessa voi olla erilaisia tapoja. Siksi toimintamme haluttaisiin kääntää niin sanotun keskitetyn aluerekisterimallin mukaiseksi. mielipiteet 9 K irkossamme on perustettu alueellisia keskusrekisterejä ja vuoden 2022 alusta kirkonkirjojenpidon tehtävät ja väestökirjanpitoon liittyvät toiminnot tulee olla keskitetty aluekeskusrekistereiden tehtäviksi. Esityksessä ehdotetaan kirkonkirjojenpidon organisaatiota muutettavaksi siten, että jatkossa kirkonkirjojen rekisterinpitäjinä toimisivat seurakuntien yhteiset keskusrekisterit. Tarkempiin yksityiskohtiin tässä ei ole mahdollista mennä, mutta kootusti haluan sanoa: Mikäli lainvalmistelussa halutaan sulkea pois meidän mahdollisuutemme hyväksi havaitun toimintamme jatkamiseen, vahinkoa ei aiheudu vain Päijät-Hämeen seurakunnille, vaan koko kirkolle. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla.. Seuraavaksi olisi suunnattava rohkeasti sisältöjä erilaisille kohderyhmille. Kun eri puolilla Suomea perustettujen aluekeskusrekistereiden organisaatiota voisi kuvata ilmaisulla keskitetty malli, niin Päijät-Hämeen mallia voisi sanoa hajautetuksi malliksi tai ”osuustoimintamalliksi”. Verkon kautta voidaan tavoittaa niitäkin, jotka eivät seurakuntien tilaisuuksiin tule. Käytännössä tämä merkitsee muun muassa sitä, että palvelua saa edelleen eri pisteistä ja työtä voidaan räätälöidä hyvin joustavasti mukana olevien seurakuntien kanssa. Kaiken sisällön ei tarvitse olla työntekijöiden tuottamaa. Ennemminkin voi kokeilla ideoita, joiden toimivuudesta voi saada tietoa sekä pyytämällä suoraan palautetta että hyödyntämällä verkkoalustojen analytiikkatyökaluja. kaisa Hautio opettaja, seurakunnan luottamushenkilö Katse eteenpäin kirkon digipolulla sähköposti: toimitus@kotimaa.fi osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Näin toimintaa voidaan kehittää. Kirkon digiloikka on saanut aiheellisesti näkyvyyttä kirkollisen median lisäksi myös maallisessa mediassa. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Päijät-Hämeessä tällainen alueellinen keskusrekisteri on toiminut jo vuodesta 2006. Olen seurannut poikkeustilan aikana useamman seurakunnan toimintaa verkossa ja iloinnut tavasta, jolla seurakunnissa on pystytty reagoimaan muuttuneeseen toimintaympäristöön. Heikki Pelkonen rovasti, Lahti Hajautettu malli toimii alueellisessa keskusrekisterissä ” Palvelua saa edelleen eri pisteistä ja työtä voidaan räätälöidä hyvin joustavasti. Se on seurakunnille aito mahdollisuus myös poikkeustilan jälkeen. Poikkeustilan alkaessa seurakuntarajat menettivät merkityksensä. Käydyissä keskusteluissa olemme pystyneet osoittamaan toimintamme korkean laadun, selkeät vastuut, edullisuuden, joustavuuden ja erityisesti pienille ja keskisuurille seurakunnille sopivan organisoitumisen mallin. On tärkeää, ettei seurakunnan toiminta verkossa kutistu hartausautomaatiksi, jossa seurakuntalaisille jää vastaanottajan ja kuluttajan osuus. Kaikkien seurakuntien ei tarvitse tuottaa kaikkea sisältöä eri kohderyhmille, vaan kannattaa tehdä yhteistyötä sekä sisällöntuotannon että tekniikan puolella. Kokemukset Päijät-Hämeen keskusrekisteristä ovat hyvät, sanoisinko jopa erinomaiset. Toiset kirjoittavat oikealla toiset vasemmalla kädellä, toiset rukoilevat kädet ristissä toiset kädet kohotettuina. Kun ensimmäiset askeleet digipolulla on otettu onnistuneesti, on syytä ajoissa tähyillä seuraavia askelmerkkejä. Minusta se kannattaa ilman muuta ottaa mahdollisuutena. Ammattitaitoiset rekisterinjohtajat ovat kehittäneet sen toimintaa yhteistyössä mukana olevien seurakuntien kanssa. Epäilyksiä toimintaamme kohtaan on esitetty niin Kirkkohallituksen kuin joidenkin uusien alueellisten keskusrekisterien suunnalta. Striimatut jumalanpalvelukset, livelähetykset tai tallenteet, videohartaudet, etäkerhot ja vastaavat ovat erinomainen alku. Päijät-Hämeen seurakuntien keskusrekisteri on kuitenkin saanut osakseen myös kritiikkiä. Saadun tiedon pohjalta voi tarpeen mukaan muokata kokeiluja. On hyvä, että kaikkea toimintaa arvioidaan kriittisesti. Mutta saamamme kritiikin taustalla tuntuu olevan osin myös tietämättömyyttä. Yksittäinen seurakunta ei voisi enää toimia kirkonkirjojen rekisterinpitäjänä eikä kirkonkirjoihin liittyviä rekisterinpitäjän vastuita voisi jäädä myöskään osittain seurakunnille. Se voi olla suhtautumisesta riippuen joko uhka tai mahdollisuus. Verkon kautta voisi tavoittaa esimerkiksi nuoria aikuisia tai uskoon varauksellisesti suhtautuvia. Niiden kohderyhmänä on ollut pääasiallisesti se joukko, joka normaalioloissakin on osallistunut seurakuntien toimintaan. Ainakin näin COVID-19 kriisin aikana tämä on osoittautunut vahvuudeksemme. Sitä, millaiset sisällöt mitäkin kohderyhmää palvelevat, ei kannata miettiä liikaa. kirkonkirjat | Päijät-Hämeessä on saatu hyviä kokemuksia alueellisesta keskusrekisteristä. Tähän liittyen Kirkkohallituksessa valmistellaan esitystä kirkolliskokoukselle kirkonkirjojenpitoa koskevien kirkkolain ja kirkkojärjestyksen säännösten muuttamiseksi. Päijät-Hämeessä toiminta on kuitenkin organisoitu hieman eri tavalla kuin nyt perustetuissa uusissa aluerekistereissä. Verkossa tapahtuva työ ei ole vain hätäratkaisu oikeiden kokoontumisten korvikkeeksi
Sekä sovitustyö että ylösnousemisen riemu kuuluvat erottamattomasti kristilliseen pääsiäiseen. Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi. Vaikka toki evankeliumi puhuu siitäkin. Me emme tiedä päiviemme pituutta emmekä nykyisten ja tulevien ongelmien kestoa. Kirkkoon syntyi Seimeltä ristille -kulkue, jossa kirkkoväki oli laulaen mukana. Tunnistan tämän hyvin nuoruuteni seurakunnasta. Ja koska Jeesus nousi kuolleista, tiedämme kristillisen uskon olevan totta. Haastateltavat ovat usein kuorruttaneet näkemyksiään sanoilla toivo tai hyvä tulevaisuus sanomalla esimerkiksi, että ”meillä on aina toivoa”. Kaikki mitä Jeesus teki ja opetti Jumalasta, on totta. Kuuntelin luontoa, suksia ja itseäni. Kun täällä kulkee avoimin silmin ja korvin, niin kyllä ihan tavalliset ihmiset (lähimmäisemme) itsekin tuovat näitä pahuuden, kärsimyksen ja kuoleman teemoja esille. Saavatko ranskalaisen joululaulun perinne ja tekijänoikeudet edelleen estää pääsiäisen säteitä tunkeutumasta suljettujen ovien taakse. Lähettelin pohjoisen vuosinani kirjoittamaani pääsiäissäkeistöä seurakuntiin, pohjoisen lehtiin ja vähitellen laajemmallekin. Mutta miksi Jeesus aina jätetään ristille. Hieno asia, että valtamediakin on koronan temmeltäessä haastatellut kirkon edustajia viime aikoina. Helmassa äitinsä armahan nukkuu poika Jumalan. JuHanI LukkarI maallikko Kotkasta Peruttiinko Kotimaalehden pääsiäinen. Enkelparven tie... Jumala itse vahvisti tämän todeksi herättämällä Jeesuksen kuolleista. Oli pääsiäisen aika, jolloin ladut hohtivat, suksi luisti ja molemmin puolin rajaa iloittiin aurinkoisesta säästä. Enkelparven tie kohta luokse vie rakkautta suurinta katsomaan. Miten se nyt tähän. Kiinnitän huomiota haastatteluissa käytettyihin epäselviin ilmaisuihin. Onko tämä ”elämä” aktiivinen persoona vai olisiko niin, että sen takana on aktiivinen persoona. Nostan pari esimerkkiä. Huomasin hyräileväni jotakin tuttua. Laulu jatkui suksien veisatessa kanssani: Tyhjällä haudalla enkeli suuren ilon ilmoitti. On pääsiäinen. Ehkä kyse ei olekaan vain Kotimaa-lehden pääsiäisnumerosta, vaan kirkkomme kenties vuosisataisesta traditiosta, jossa koko pääsiäisaika painottuu kiirastorstain ja pitkäperjantain tapahtumiin. Erityisesti huolettaa monien teologien harrastama ’koodikieli’. Tässä keväässä ja ties kuinka pitkään tästä eteenpäin monet ovat yksin, ihan kirjaimellisestikin hallituksen käskystä yksin. Kun pihassa hyppelin sisarien kanssa. Pääsiäisen riemulle ei jää tilaa. Se, mitä kaivataan, on toivo, kristillisen uskomme suuri paradoksi: elämä ei loppunut kuolemaan, ristille tai hautaan, vaan nousi uuteen elämään ja käsittämättömään riemuun pääsiäisaamuna. Kun ihmettelimme, että aurinko tanssii. Tietenkin lapset sitä lauloivat. Hautajaisissa olemme laulaneet Heinillä härkien kaukalon tyhjälle haudalle asti. Toki kuolemastakin saa puhua, myös kirkossa. On aika vapautua häpeän kulttuurista. Ristillä rinnalla ryövärin nukkuu uhri puhtahin. Toivon ja valoisamman tulevaisuuden perusta on siinä, että Jumala herätti Jeesuksen kuolleista. Heinillä härkien kaukalon. Tekijänoikeudet. Olen saanut pyyntöjä säkeistöstä kirjeitse, puhelimitse ja sähköpostilla. On aika puhua selkeästi aina, kun saa siihen mahdollisuuden. Ihana oli laulaa, kun musta vaate käärittiin kokoon ja narsissit ylistivät ylösnoussutta Vapahtajaa. Ylösnousi Hän! Entä tekijä. Tai niin kuin arkkipiispa: ”olkoon tulevaisuus millainen tahansa, se on valoisa”. Heinillä härkien kaukalon nukkuu lapsi viaton. Jaakko raHJa YKV:n puheenjohtaja Kirkkonummi Puheen tulisi olla selkeää KOTIMAA | 24.4.2020 10. Muun muassa Yle pyysi näkemyksiä arkkipiispalta 12.4. Myös ilmaisut ”elämä voittaa” tai ”elämä löytää keinot selviytyä” ovat kovin epämääräisiä. Näkemykseni mukaan kristillisen uskon ydin eli ristin ja ylösnousemuksen evankeliumi ei kuitenkaan ole jokin yleishumaani tsemppitoivotus toivonsa menettäneelle. Lähetysseuraan, Kauneimpiin joululauluihin. Enkelparven tie... Voimme sen perusteella olla varmoja, että jokainen häneen uskova saa synnit anteeksi ja iankaikkisen elämän. Enkelparven tie... Miksei uskalleta sanoa suoraan, että Jumala on elämän antaja ja Jumala on myös sen ylläpitäjä. Hämmästyin ja petyinkin: ei yhtään artikkelia kristikunnan vanhimmasta ja suurimmaksi mainitusta juhlasta, pääsiäisestä, ei Kristuksen ylösnousemuksesta, ei elämän ja iankaikkisuuden toivosta. Me elämme poikkeuksellisia aikoja. Eikö pääsiäinen olekaan totta. Myös pääsiäisteeman alle sijoitettu ”Miten sanoittaa nykyihmiselle sovituksen merkitystä” oli ihan mielenkiintoinen näkökulma ympäröivän maailman ja siinä elävien ihmisten kohtaamiseen. Mutta tämä tapahtumaketju loppuu tietysti hautaan. Vanhaan perinteeseen liittyvä ”Ristintien 14 pysäkkiä” kuvattiin kauniina, koskettavana ristintien vaelluksena. Jos kristillinen kirkko ja sen äänenkannattajat eivät julista tätä toivon ja elämän voittamisen sanomaa, niin kuka sitten. Leena ImpIö Eläkeläinen, Jyväskylä Odotin kovin ennen pääsiäistä ilmestyvää Kotimaa-lehden numeroa. Miksiköhän. Aloin laulaa. Tuollainen voi tuntua kivalta, mutta synnyttää ihmisessä aivan muuta kuin pelastavaa uskoa. Tätä olen ihmetellyt vuosikymmenestä toiseen. Peukuttamista sille, että aina on toivoa ja pimeän jälkeen koittaa aina valo. Nyt jos koska me tarvitsemme toivon sanomaa, ylösnousemuksen evankeliumia jaksaaksemme elää eri tiedotusvälineiden päivittäisen ahdistavan uutisoinnin keskellä. Kaikkien kristillisestä uskosta julistavien pitäisi uskaltaa kertoa, että Jumala on elämän antaja ja vain Herrassa Jeesuksessa on ihmisen toivo, elämä ja valo. Lehden televisiovinkeissä kerrottiin, että pääsiäisenaika näyttäytyy myös tänä vuonna ortodoksipainotteisena. Lapsuudestako. Tuntui näin maallikkolukijasta kovin papilliselta ongelmalta. Kaisa Raittilan teksteistä avautuu uusia, upeita, yllättäviäkin näkökulmia tuttuihin teksteihin. Ylösnousi Hän! Ylösnousi Hän! Maailmalle toi uuden elämän. Saako lapsi edelleen kysyä, eikö pääsiäinen olekaan totta. Kirjoitin muistiin ja laitoin ystäville. Pääsiäisen evankeliumi jatkui lauluna hangella. Siinä kristillisen uskon ydinkohdatkin sanoitetaan koodeilla, jotka eivät aukea ohuen Raamatun tuntemuksen omaavalle nykyajan ihmiselle. mielipiteet Seimeltä ristille Hiihtelin Tornionjoella vuosikymmeniä sitten 1980-luvulla. Tällöin Jumala itse antoi todistuksen Pojastaan. Keskellä liljain ja ruusujen nukkuu Herra ihmisten. Tällöin lukija tai kuulija voi huoleti ottaa vapauden ymmärtää haastattelu ihan niin kuin itse haluaa. Mihin katosi sanoma, että kristillisyys on paljon järeämpää tavaraa kuin yleishumaania unelmahöttöä. Mistä tämä tuli. Nuohan kuulostavat positiiviselta ja kelpaavat kenelle tahansa, mutta mikä on todellinen sanoma
Paikallisseurakuntien keskittyessä muutoksen hidastamiseen, ovat monet jumalanpalvelusyhteisöt ja herätysliikkeet onnistuneet luomaan kasvavia seurakuntayhteisöjä. Sen vuoksi olemme pysähtyneet, mutta emme perääntyneet. Tulevaisuuden kirkko on kooltaan pienempi, mutta yhteisöllinen ja avara erilaisten aktiivisten ja paikallisten yhteisöjen kirkko. Kymmenen prosenttiyksikön lasku kahdessa vuodessa on dramaattinen. Tähän asti on kiinnitetty huomiota lähinnä kirkosta eroamisen vaikutuksiin. Vuonna 2019 turkulaisista kirkon jäsenistä rippikoulun kävi enää 86 prosenttia. Me olemme samassa tilanteessa. Asiaan perehtyneet kuitenkin muistuttavat, että kirkosta eroamista merkittävämpi asia on kasteiden väheneminen. Tarvitsemme edelleen yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Siirryimme ikään kuin asemasotavaiheeseen Herättäjäjuhlien valmisteluissa. Korona-aika on seurakunnillemme mahdollisuus suunnata profiilinsa kohti jälkikansankirkollista aikaa. Mutta kuinka ollakaan, tuli tuntematon ja yllättävä vihollinen, jonka ylivoima joukkojamme vastaan on käsittämättömän suuri. Veikkauksia ja arvailuja on monenlaisia. On korkea aika oivaltaa, että trendejä vastaan taisteleminen on turhaa. Ajattelen niin, että tämä on haastava tilanne johtajille ja etenkin joukkueenjohtajille, jotka ovat miesten kanssa samoissa olosuhteissa. Sanotaan, että odottavan aika on pitkä. ” Tulevaisuuden kirkon kasvot eivät ole työntekijän kasvot. Se on totta, mutta kun vilkaistaan taakse, niin huomataan, kuinka aika menee nopeasti, ehkä liiankin. Tiedämme elokuvista ja kirjoista, kuinka asemasotavaiheessa kurin ja järjestyksen pitäminen ei aina ole ollut helppo tehtävä. Nyt meiltä kaikilta odotetaan henkistä ja hengellistä vireyttä, että säilytämme iloisen ja positiivisen mielialan sekä toimintakyvyn tulevaa varten. siMo aaraMaa Asemasota koronaa vastaan naisia oli Jeesuksen seurassa Minna Kettunen lainasi (KM 3.4.) isänsä mukavaa toteamusta: ”No mikä siitä ois tullu, jos miehet ja naiset ois yhessä kuleksineet Jeesuksen perässä...?” Tällä perusteella Kettunen arvelee, että nykytilassa naisten pappeus on mahdollinen. Kettusen isä ei kuitenkaan ollut oikeassa. Mikään ei puhu sen puolesta, etteikö tämä vuotuinen parin prosenttiyksikön lasku jatkuisi. Se ei kuitenkaan ole helppo vaihe, vaikka huilata saakin ja on aikaa korjata varusteita. Kaste ei enää takaa kastekoulua. Hyödyllisempää on löytää tähän aikaan sopiva identiteetti Suomen suurimpana kristillisenä kirkkokuntana. Jeesuksen kanssa siis ”kuleksi” myös naisia. Tilanteen pitkittyessä saattaa käydä niin, että vanhat konstit eivät auta, vaan tarvitaan pussillinen uusia. Ehkä jotain sen suuntaista voisimme vireystason säilyttämiseksi tehdä. Kiitos teille, jotka olitte meitä veisuuttamassa ja ilahduttamassa. Turun seurakuntien tilastoista näkyy kuitenkin jo seuraava aalto, joka marginalisoi kirkkoa. petri Hiltunen pastori, Kouvola KOTIMAA | 24.4.2020 11. Jopa ruuan saanti on turvatumpaa ja säännöllisempää. Olemme olleet rinta rinnan valmistelemassa Kauhavan Herättäjäjuhlia. Siellä missä seurakuntalainen on kirkon työn subjekti, siellä seurakuntalaiset löytävät mielekkyyden osana kirkkoa myös 2020-luvulla. Johtajien tehtävänä on pitää joukkojen mieliala ja vireys toimintavalmiina mahdollista hyökkäystä varten. Jos yritämme tavoitella kaikkia, emme kuitenkaan lopulta tule tukeneeksi riittävästi ketään. Jos sen sijaan seurakunnan yhteisöt ja jäsenet löytävät väylänsä palvella Kristusta ja maailmaa osana seurakuntaa myös nyt, on seurakunta vahvoilla tulevaisuudessa. Olen ymmärtänyt siellä olleen myös niin sanottu asemasotavaihe. Me Herättäjäjuhlien järjestäjät olemme olleet eturintamassa aika kauan, jotkut jo lähes kolme vuotta. Lasku jatkunee nopeana. Tulevaisuuden kirkon kasvot eivät ole työntekijän kasvot, vaan aktiivisen kristityn kasvot. Jälkikansankirkollinen aika Olen miettinyt nykyistä poikkeustilannetta ja verrannut sitä sotarintaman olosuhteisiin. Luterilainen kaste on tulevaisuuden kaupungistuneessa Suomessa marginaalissa. Luukkaan evankeliumissa nimenomaan kerrotaan, että Jeesus kulki kaupungista kaupunkiin ja kylästä kylään seurassaan kaksitoista opetuslastaan sekä muutamia naisia (8:1–2). Asemasota on näennäisesti helppoa, kun luodit eivät vihellä eivätkä ammukset räjähtele ympärillä. V iime vuonna Turussa kastettiin 48,4 prosenttia syntyneistä lapsista. Ihmisillä on lähes poikkeuksetta taipumus liioitella omien toimiensa roolia osana yhteiskuntaa. Riippumatta paikallisista toimenpiteistä, kirkon käyrät ovat noudattaneet samoja trendejä kuin jo aiemmin esimerkiksi Englannissa ja Ruotsissa. Jotkut ovat esittäneet, että yli 70-vuotiaiden pitäisi pysytellä kotioloissa aina jouluun saakka. Seurakunnan toiminnat käynnistyvät, koulut ja muut suljetut laitokset avataan, ja katseemme siirtyy jo ensi kesään. Matti HernesaHo Kirjoittaja on turkulainen pappi ja Hengen uudistus kirkossamme -liikkeen puheenjohtaja. He ovat tehneet ansiokkaasti sitä kirkon perustyötä, jonka monet seurakunnat ovat kaupungeissa laiminlyöneet. Luulen, että henkisen vireyden ja mielialan ylläpitäminen oli vielä vaikeampaa. Silti Jeesus ei ottanut naisia apostolien joukkoon. Vihollinen ei ilmoita, kauanko asemasota kestää. Jos seurakunnan toiminta muodostuu tällä hetkellä vain työyhteisön tuottamasta ohjelmasta, on seurakunta auttamatta väärillä urilla. Pastori Vilho Rantanen kirjoittaa lastenkirjassa Hekki Hiireläisen seikkailut aika viisaan ajatuksen: ”Se on syksyn merkki, kun tuomi kukkii.” Kohta huomaamme, että on syksy ja elämä alkaa pikku hiljaa palata totuttuihin uomiinsa. Kaikkia meitä tarvittiin. Komiteat miettivät projekteja, joilla kääntää laskevia käyriä. Näistä mainitaan nimeltäkin Magdalan Maria, Johanna ja Susanna. Vapahtaja ei piitannut siitä, että tämä saattoi suututtaa juutalaisten johtomiehiä. Vuonna 2017 kirkkoon kuuluvista turkulaisnuorista rippikoulun kävi 96 prosenttia. Menestyvän seurakuntayhteisön salaisuus ei ole tietynlainen teologinen linja, vaan seurakuntalaisen roolin korostuminen. Viidessätoista vuodessa laskua on yli 30 prosenttiyksikköä. Oltiin jo saamassa hyvään vauhtiin joukkojen mobilisointi juhlia varten. Pitkäperjantain veisuut Kankaan kotiseututalolla oli tervetullut piristysruiske. Nyt olemme vetäytyneet korsuihimme ja takalinjan levähdyspaikkoihin
reportaasi KOTIMAA | 24.4.2020 12
– Voimia teille kaikille näinä tiukkoina aikoina! Heini ja Johannes Vesterisen kootessa vauhtikatrastaan autoon, alkaa sääkin suopeilla. Helka ja Raimo Jyrkisen pihassa tulee jo aurinko esiin kirkastaen lauluviestiä entisestään. Riemun suuri soitto Karjalasta kajahtaa Onko läheisesi yksin. Kaikessa karuudessaan Karjalaisten laulu toimii ajankohtaisena mielenkohottajana: ”Sit ei pane Idän halla, eikä Pohjan pakkaset, se ei sorru sortamalla, sitä ei lyö rakehet.” Heini Vesterinen ilakoi laulunsanojen osuneen konkreettisesti kohdalleen, kun kesken keikan niskaan satoi rakeita. ”Mistä tunnet sä ystävän, onko oikea sulle hän…”, koskettaa syvästi. Jyrkiset ovat jo ehtineet iloita ystävänsä Marja-Terttu Rahkosen tilaamasta tervehdyksestä, mutta valittu laulu tulee yllätyksenä. Kaatuvatko seinät päälle. ” Uskon, että paljon hyvää mieltä on tulossa vastakin. Pihamuusikkoperhe Vesterisen kiirastorstain neljäs keikka osuu Imatran Rajapatsaalle, missä Marja-Liisa Litmanen on jo parvekkeellaan valmiina ottamaan musiikkitervehdyksen vastaan. Pieniä hymyjäkin on havaittavissa, kiitos Pihamuusikkoperhe Vesterisen, joka on päättänyt jakaa iloa korona-ankeuteen, joskus vaikka väkisin. Mieli tuskin on kellään kovin korkealla, mutta huonossakin piilee hopeareunus: Näillä keleillä on helppo pitää turvavälit. Johannes Vesterinen säestää mandoliinilla musiikkiperheensä lauluesitystä. Ja lupasi edistää positiivisuutta. Taivaalta vihmoo väliin vettä, vaihteeksi räntää, loivasti jopa lunta. Oletko itse karanteenissa. Sitä hän nytkin tekee Inkeri-asussaan, joka Imatran iloisten värien yhdistelmänä on jo itsessään kuin aurinko. – Olemme laulaneet sitä usein 45-vuotisen ystävyytemme aikana, Helka Jyrkinen avaa Ystävän laulun taustaa. Keskustasta perhe suuntaa seuraavaksi Karhumäelle, unohtamatta tärkeitä läksiäissanoja. Imatralla voi tilata pihalle muusikon turvavälillä, avata ikkunan tai seisoa ovella ja antaa musiikin hoitaa. Keikka Etelä-Karjalassa johdatti keskisuomalaisneidon imatralaismiehen vaimoksi vuonna 2002, Imatran seurakunnan kirkkomuusikoksi 2010 ja viime vuonna Imatran Inkeriksi. Jonottajille pidetyn musiikkiesityksen välispiikeissä Heini Vesterinen kertoo syntyneensä Hankasalmella ja rakastuneensa Imatraan jo parikymmentä vuotta sitten. Imatrankosken ay-talon pihalla värjöttelee ihmisiä jonottamassa EU-ruokakasseja. K arjalaisten laulun sanoin: ”Ja kun onnen päivän koitto Suomellen taas sarastaa, silloin riemun suuri soitto Karjalasta kajahtaa!” Kiirastorstaiaamu Imatralla on harmaa. Vai tuleeko. Kohtaamisen kruunaa Minun ystäväni, jonka Vilkku, 6, Veikka, 5, ja Vuokko, 3, Vesterinen esittävät yhdessä vanhempiensa kansKarjalaisten laulu lohduttaa ja ilahduttaa kevätkoleassa säässä EU-ruokakassien jonottajia. Imatran tunnetuimman symbolin virassa hän ilmoitti sydämenasioikseen luonnon, lapset ja kehitysvammaiset. » TEKsTI | HannELE nIEMI – KUVaT | JoHannEs WIEHn KOTIMAA | 24.4.2020 13
sa: ”Minun ystäväni on kuin villasukka, joka talvella lämmittää …” – Liikuttavaa, piristävää, huokaa Helka Jyrkinen. Tunteesta syntyi pihakeikkaideakin. Maaliskuun loppupuolelta lähtien on keikkailtu lähes päivittäin. – Kun laitoshartaudet on peruttu, jumalanpalvelukset kirkossa kielletty, eikä kaikilla ole älylaitteita, joista seuraisi tapahtumia, voi kutsua pihamuusikot ja laulaa virren, pari tutun kanttorin kanssa, muistuttaa Heini Vesterireportaasi ” Ilonkyyneleet lienee tyypillisin palaute. Useimmilla keikoilla mukana ovat Vesteristen lapset, jotka on viime aikoina saanut helposti sekä nukahtamaan että syömään. Kanttori-muusikko löysi komppia niin vessanpöntöstä kuin kattiloista. Ilmoitus tuskin ehti seurakuntasivuille, kun Heinin puhelin alkoi piristä tilaussoitoista. Siltä sohvalta Heini soitti esimiehelleen Imatran seurakuntaan, jossa hetkessä polkaistiin käyttöön uusi, ilmainen Tilaa pihamuusikko -palvelu. Ystävän laulu koskettaa myös Johannes ja Heini Vesteristä. – Ilonkyyneleet lienee tyypillisin palaute. – Sen lisäksi, että olemme jonkin sortin elämäntapaintiaaneja, vastustamme myös monia nykyajan ilmiöitä. – Tunteet ovat nyt kaikilla hyvin pinnassa. Ennätys on kahdeksan keikkaa päivässä. – Ainakin kymmenen vuotta tuli elinaikaa lisää, jatkaa Raimo Jyrkinen. Kun Imatran seurakunnan kanttori Johanneksen ja kirkkomuusikko Heinin sovitut tilaisuudet ja odotetut kohtaamiset alkoivat peruuntua, iski lamaannus. Koronan aiheuttamat rajoitukset ahdistavat monin tavoin. Muistelin vastaani tulleita soivia tervehdyksiä ja oivalsin, että voisihan keikalle mennä myös ihmisten pihoille, turvavälit säilyttäen. Heini Vesterinen on huomannut pihakeikat oivaksi tavaksi pitää yllä seurakuntayhteyttä. Seuraavaksi alkoi ärsyttää kaikkinainen digitaalisuus. Ideanpoikasta oli jo testattu Immalan Loiste-palvelutalossa, jonka asukkaat yhtyivät Vesteristen lauluun omilta parvekkeiltaan. Tänä aikana kaikkien kuuluisi kuulla, ettei heitä ole unohdettu. Nykyajan ilmiöille piti kuitenkin koronan takia antautua, ainakin aluksi. Hassuttelujaan perhe latasi nettiin, missä Johannes ja Heini Vesterinen yrittivät myös jatkaa kuorojensa ohjaamista. Riittää kun uhkaa, etteivät pääse mukaan seuraavalle keikalle. Kiitollisina he kuuntelevat ystävänsä lähettämät terveiset ja Vesteristen voimatoivotukset. Kaikenikäisistä voi nyt tuntua, että seinät kaatuvat päälle, Heini Vesterinen pohtii. – Lapset ovat tilatun kappaleen lisäbonus. Helka ja Raimo Jyrkinen saavat sydäntälämmittävän viestin. – Ei tarvitse olla vanhus kaivatakseen piristystä elämään. Välillä esimies on komentanut kanttoripariskunnan vapaapäiville. Koko ajan oli ikävä ihmisiä! – Kerran taas mökötin sohvalla, kun aivomyrsky iski. Vuokko Vesterisellä, 3, on tauon paikka. Heinin hassuttelijaksi luonnehtima Johannes alkoi kehitellä perheelle kaikenlaisia musiikillisia piristyksiä. Ikäihmisiä masentaa eristys, ettei saa tavata läheisiään. Kymmenen kappaleen soittolistalta sai etukäteen varata oman tai lahjan saajan suosikin. Välillä ne tulvivat itselläkin, Heini Vesterinen toteaa. KOTIMAA | 24.4.2020 14. Pihamuusikkoperhettä tilataan keikoille pääkaupunkiseudulta asti eikä vain yli 70-vuotiaille. Moni oli jo nähnyt Ylen tv-uutisen hankkeesta. Joiltain on jopa otettu autonavaimet pois. Välillä ne tulvivat itselläkin. – Emme ole kovin innoissamme sähköisestä mediasta, Heini Vesterinen paljastaa
– Pihamuusikko-ilmoituksen nähtyäni päätin piristää karanteenissa olevaa kummiani, ja onnistuin, kiitos Pihamuusikkoperheen. – Keikasta jäi muistoksi iso ilo. Ovat niin ihania nuo lapset, kuten vanhempansakin. KOTIMAA | 24.4.2020 15. Anna-Maija Ainoa on Marja-Liisan sisar. Kun keksit monta ideaa, yksi on varmasti käyttökelpoinen. Tekevälle sattuu ja tapahtuu. Uskon, että paljon hyvää mieltä on tulossa vastakin. Mansikkalan Paajalasta löytyy tuttu talo, jonne Pihamuusikkoperheen kutsui Sirkka Iljo. Joka asiasta löytyy ainakin pieni ilo. Älä murehdi ennakkoon. nen vaihtaessaan lennossa auton vieressä Inkeri-asun siviilivaatteisiin. – Myös me kanttorit pääsemme tapaamaan ihmisiä henkilökohtaisemmin, turvaetäisyydellä tietenkin. Timo Ainoa lähti kuskiksi. Kolmannen kerroksen parvekkeellaan on jo valmiina Marja-Liisa Litmanen, jolle kummitytär Tea Ainoa on tilannut pihakonsertin, toiveena Kultainen nuoruus. Normaalioloissa Heini Vesterinen ja apuohjaajansa Sirkka Iljo tapaavat kerran viikossa kehitysvammaisten musiikkija teatteriryhmässä. Heini ymmärsi ikäväni. – En tiennyt, mitä oli tulossa, mutta biisilistalla on paljon lemppareitani. – Tällaisilla tempauksilla on jo nyt ollut suuri merkitys monille imatralaisille. Heini lisää yhden oman: Rukouksessa kannattaa ennemmin kiittää kuin pyytää. Iljon rivitalonaapuritkin saavat ilon kuulla Jumalan kämmenellä ja Tulkaa katsomaan, kuninkaamme saapuu. Aamuesitystä seuraa puolenpäivän ruokaja lepotauko. Jatkuisipa tämä käytäntö vielä koronan jälkeenkin! Jatkoa soisi myös suomalaisissa puhjenneelle uudenlaiselle ystävällisyydelle ja auttamishalulle, joita meissä toki on ollut jo ennenkin. Kanttoripari käy keikoilla lasten ehdoilla. Tea Ainoan kummitädilleen tilaama piristys koronakaranteeniin toimii paremmin kuin hyvin. Aamupäivän viimeinen keikka osuu Rajapatsaan kerrostaloalueelle. Heini iloitsee uudesta työulottuvuudestaan, joka ilman koronaa olisi saattanut jäädä kokematta. Ja kummitätinsä lisää: – Kiitos, kiitos! Tulee muistoja mieleen. Kummitäti on Tea Ainoalle tärkeä. – Tällaisena aikana Vesteristen työ on erityisen merkityksellistä, etenkin heille, jotka eivät pääse kotoaan ihmisten ilmoille, painottaa Tea Ainoa. Illemmalla voi olla vielä uusi kierros. Yhdessä on vietetty juhlapyhiä ja löydetty useita tilaisuuksia ilahduttaa toista. Esityksen päätteeksi tilaaja jakaa lapsille herkkupalkan. Iljon ystäviin kuuluu Vesterisen perhe. Lapset kruunasivat kaiken! ihastelee Imatran seurakunnan toimistosihteeri Tea Ainoa. Vilkun, Veikan ja Vuokon antaumuksella esittämä Satatuhatta tähteä loistaa kirvoittaa karjalaisittain yhtä aikaa hymyn ja kyyneleet. Kummilapsi-tilaaja on paikalla vanhempineen. Äiti Heini on tottunutkin vaihtamaan vaatteet lennossa. Sen koreografia sujuu hienosti sekä lapsilta että aikuisilta. Veikka (vas.), Vuokko ja Vilkku Vesterinen saavat ansaitun palkkion lauluesityksestään. Vesterisen viisihenkisessä perheessä piisaa vauhtia ja vinhaan vaihtuvia tilanteita. – Olen kerrospukeutuja, joka kuljettaa aina mukanaan vaihtovaatteita siltä varalta, että kaadun kuralätäkköön tai astun koirankakkaan. – Lapset ovat ihan innoissaan! Näyttävät ymmärtäneen hyvin tehtävämme: Tuoda iloa ihmisille. – Muuta syytä ei ollut kuin että kuulun karanteeniin, enkä ole koko korona-aikana tavannut lapsenlapsiani enkä ystäviäni. Heini Vesterinen on aina arvostanut kohta 96-vuotiaan Hankasalmen mammansa, Hilkka Tarvaisen oppeja, jotka korona nosti arvoon arvaamattomaan
Unorthodoxin pääosassa nähdään israelilainen Shira Haas, jonka roolisuoritusta on kilvan mediassa kehuttu, eikä syyttä. Berliinissä kuvattu neliosainen sarja kertoo New Yorkista Berliiniin pakenevasta nuoresta aviovaimosta, hasidijuutalaiseen ryhmään kuuluvasta Estystä. kulttuuri Tv-sarjat & elokuvat Ultraortodoksijuutalaisuutta käsitellään useissa tv-sarjoissa ja elokuvissa. Hieman erilaista vanhoillista ortodoksijuutalaisuuden suuntaa edustavat myös hasidit. Se kertoo haredijuutalaisesta perheestä hieman saippuasarjamaisin keinoin. Maria Schraderin ohjaama Unorthodox on ensimmäinen jiddishinkielinen sarja Netflixissä. Shtiselistä esitettiin Israelin televisiossa kaksi tuotantokautta vuosina 2013–2016, mutta se on sittemmin saavuttanut suuren suosion Ultrakiehtovaa draamaa muuallakin ja on nähtävissä Netflixissä. He edustavat niin opillisesti kuin kulttuurisesti tiukkaa ja kontrolloitua perinnetietoista yhteisöllisyyttä. Shira Haasin roolisuoritus on mieleenpainuva. | Kuva: Anika Molnar / Netflix KOTIMAA | 24.4.2020 16. Autonomies (2018) on dystopia, joka kertoo kuvitteellisesta todellisuudesta, jossa Israel on ajettu kahtia, maallistuneeseen osaan pääkaupunkinaan Tel Aviv ja harediosaan pääkaupunkinaan Jerusalem. Kipat Barzel (2017) on toimintasarja ja kuvaa kolmen haredinuorukaisen liittymistä Israelin armeijaan, vaikka heidän yhteiAlunperin Israelissa esitetty kahden tuotantokauden mittainen tv-sarja Shtisel on hykerryttävän saippuaoopperamainen kuvaus haredijuutalaisesta Shtiselin perheestä. Ultraortodoksijuutalaisuus kiinnostaa nyt myös tv-sarjoissa. Shababnikim (2017–18) kertoo neljästä nuoresta miehestä, jotka opiskelevat tooraa ješiva-koulussa Jerusalemissa. Keskushahmoa (oik.) Akivaa näyttelee Michael Aloni. Jiddish on alun perin ollut Keskija Itä-Euroopan juutalaisten puhuma kieli, joka pohjautui keskiaikaiseen saksaan. Hän saa peräänsä aviomiehensä ja serkkunsa. Jälkimmäistä valtiota johtaa ultraortodoksinen ryhmä. | Kuva: Dori Media Distribution / Netflix Neliosainen tv-sarja Unorthodox kertoo New Yorkin Williamsburgissa kasvaneesta hasidijuutalaisesta Esteristä, Estystä, (Shira Haas), joka lähtee pakomatkalle Berliiniin. Ultraortodokseista käytetään myös nimitystä haredit. Haas esiintyy myös keskeisessä roolissa suuren suosion saavuttaneessa israelilaisessa tv-sarjassa Shtisel. Shtisel avaa katsojalle sympaattisella tavalla nuoren miehen ja osin myös hänen isänsä aviohuolia, taiteellisia pyrkimyksiä ja yhteisön tiukkoja sääntöjä. Suomessa vähemmän tunnettuja mutta kiinnostavia ultraortodokseista kertovia israelilaisia tv-sarjoja ovat Autonomies, Shababnikim ja Kipat Barzel. Sarjan nimi on heprean slangia ja tarkoittaa haredinuorta, joka tekee irtioton yhteisöstään ja kokeilee ”maallista” elämää, mutta palaa takasin. Sarja on nähtävissä Amazon Prime -palvelussa. Aviomies Yanky (Amit Rahav) lähtee vaimonsa perään. Vuoden sarjatapaukseksi on ehditty jo kriitikkopiireissä nostaa suoratoistopalvelu Netflixin alkuperäissarja Unorthodox. J uutalaisen uskonnollisuuden vanhoillisimman siiven edustajia kutsutaan ultraortodokseiksi
Jazzlaulajasta on tehty uusintaversiot vuosina 1952 ja 1980. Phillips puhuu ”hevonkukun palautesilmukasta” eli siitä, kun joku päästää suustaan tai kynästään hämmentävän ”tiedon”, toiset lainaavat sitä, ja koska asia tulee vastaan eri lähteistä, sen täytyy olla totta. Musikaalin lähtökohtana puolestaan oli Šolom Aleichemin alunperin jiddishinkielinen romaani Tewje, maitomies (suomennettu 1969). Phillips ei kirjassaan filosofoi vaan tarinoi historiasta ottamillaan esimerkillä. Suomentanut Ilkka Rekiaro. Elokuva kertoo Soniasta, haredivaimosta, joka jättää perheensä ja yhteisönsä New Yorkissa. Yhdysvalloissa asuu yli 40 prosenttia maailman juutalaisista. Tammi 2020. klo 22.20 Ulkolinja: Vuosi al-Holissa. Phillips väittää, että valeuutiset (fake news) ovat kuuluneet lehdistöön sen alusta lähtien. Jo vuonna 1986 filosofi Harry G. Olli Seppälä Yle Radio 1 Su 26.4. klo 12.05 Horisontti. Paskapuheen lyhyt historia. Jazzlaulaja kertoo juutalaisnuorukaisesta, Jakie Rabinowitzista, joka innostuu soittamaan ja laulamaan tavallista musiikkia vastoin ankaran kanttori-isänsä tahtoa. Kuun ihmeellinen elämä ei jäänyt vain yhden lehden erikoisuudeksi, vaan kun toiset lehdet ryhtyivät lainamaan sitä, ilmiö sai siivet alleen. Kirja on myös suomennettu. Tiukka juutalainen oppi ja vaativa perinne ovat läsnä monessa elokuvassa. Joshua Z. Joakim Zander kirjoitti terrorismia ja pakolaiskriisiä käsittelevän trillerisarjan. Norman Jewisonin ohjaama Viulunsoittaja katolla sai kolme Oscar-palkintoa. Mitä naiset, omaiset ja paikalliset ajattelevat tilanteesta. Frankfurt kirjoitti moderniksi klassikoksi tulleen tutkielman paskapuheesta. Varsinkin yhdysvaltalaiset elokuvat ja tv-sarjat pitävät esillä juutalaisuutta. Se perustuu Chaim Potokin samannimiseen bestsellerkirjaan vuodelta 1967. KOTIMAA | 24.4.2020 17. Haastattelija Satu Vasantola. Weinsteinin ohjaama Menashe (2017) puolestaan on lempeä kuvaus Brooklynin harediyhteisöstä. Elokuvan keskiössä on kiista lapsen huoltajuudesta, ja siinä korostetaan uskon merkitystä ja vanhemmuuden roolia. | viikon kirja | | viikon radio ja tv-vinkit | Tom Phillips: Totuus. klo 20.30 Zander & Vasantola. Jakiesta tulee lahjakas jazzlaulaja Jack Robin, joka joutuu käymään kampailua uransa ja kodin perinnön kanssa. Ehkä tunnetuin vanhoillista juutalaista yhteisöä kuvaava elokuva on Viulunsoittaja katolla ( Fiddler on the Roof, 1971). sönsä ei pidä asiaa erityisen suotavana. TV1 Maanantai 27.4 klo 12.35 Pisara. Venäläisen orpokodin kasvatti lähtee matkalle saamelaissukunsa juurille, tavoitteena löytää vastauksia perheensä kohtaloihin. TV1 Su 26.4. Mutta maailma ympärillä muuttuu ja pian alkavat juutalaisvainot tsaarinajan Venäjällä. Sen sijaan paskapuhe ei edellytä tietoa tai ymmärrystä totuudesta. Teema & Fem Ti 28.4. klo 20.00 Valitut sanat: Engman & Andersson. Ilmajokelainen sosiaalineuvos Sipi Tilus. Uusinta. Hänen väitteensä on, että totuudesta piittaamaton hevonkukku kuuluu inhimilliseen toimintaan. Tällainen on esimerkiksi Boaz Yakin ohjaama A Price above Rubies (1998), jonka pääosassa on myöhemmin maailmankuuluksi Bridget Jones -elokuvista tullut Renee Zellweger. Vähemmän lempeä haredikuvaus on israelilaisen Amos Gitain elokuva Kadosch (1999). Musikaalista ovat peräisin klassikkolaulut Rikas mies jos oisin ja Nousee päivä, laskee päivä. Paskapuhe (englanniksi bullshit) ilmiönä on noussut vakavan pohdinnan aiheeksi, sillä sosiaalinen media jos mikä on väärien tietojen ja huhujen puppugeneraattori. Aškenasijuutalaiseen perheeseen kuuluva Motti yritetään naittaa juutalaistytölle, mutta poika rakastuukin opiskelukaveriinsa. Phillips viittaa muun muassa presidentti Donald Trumpiin, joka antaa kasvot poliittiselle hevonkukulle ja ”vaihtoehtoiselle totuudelle”. Lopuksi pieni kritiikin sana: Phillips kirjoittaa paikoin hieman liian perusteellisesti ja koukeroisesti sinänsä kiinnostavista historian osin unhoon jääneistä tapauksista. Se ei viittaa kirjan sisältöön vaan suoraan sen aiheeseen. Köyhällä maitomies Tevjellä on viisi tytärtä. Usein ultraortodoksisuutta käsitellään elokuvissa, joissa on kyse irtautumisesta liian ankarasta taustasta. Aina on ollut ihmisiä, jotka huijaavat, hämäävät ja edistävät epärehellisin keinoin omia asioitaan. Ortodoksijuutalaisuudesta irtautumista komediallisin keinoin kuvaa myös Netflixillä nähtävä sveitsiläisen Michael Steinerin filmi Wolkenbruchin sydämen valittu ( Wolkenbruchs wunderliche Reise in die Arme einer Schickse, 2018). Se saattaa sisältää palasia totuudesta, mikä lisää sen uskottavuutta osassa yleisöä. Heidät halutaan naittaa vanhan juutalaisen perinteen mukaan. 275 s. Frankfurtin keskeinen oivallus oli, että valehtelu on mahdotonta, ellei tiedä totuutta. klo 11.45 Dokumenttiprojekti: Rakas äitini. Kun sitä esittelee, joutuu käyttämään alatyylistä ilmaisua paskapuhe. TV1 Ma 27.4.klo 12.05 Rintamalotta. Siinä kerrotaan kahdesta sisaruksesta ja heidän avioliitoistaan suljetussa yhteisössä rajulla tavalla. Alan Croslandin ohjaama Jazzlaulaja ( The Jazz Singer) vuodelta 1927 oli ensimmäinen kokopitkä näytelmäelokuva, jossa oli mukana kuvaan synkronoitu musiikki ja puhe. Kahden newyorkilaisen juutalaispojan erilaisia taustoja ja valintoja kuvaa Jeremy Kaganin filmi Chosen (1981). Esimerkkinä 1820-luvulla julkaistu kirjoitussarja Kuun asukkaiden löytymisestä. TV1 Su 26.4. ” Usein ultraortodoksisuutta käsitellään elokuvissa, joissa on kyse irtautumisesta liian ankarasta taustasta. Haastattelija Li Andersson. Terrorijärjestö Isisin kalifaatissa eläneet suomalaisnaiset ja heidän lapsensa suljettiin vuosi sitten al-Holin leiriin. Ultraortodoksisuus on televisiolle ehkä uusi löytö, mutta elokuvassa ankaran perinnetietoinen ja konservatiivinen juutalaisuus on ollut läsnä jo sen alkuvuosikymmenistä. Elokuva kertoo Anatevkan kylästä 1900-luvun alun Ukrainassa. Olli Seppälä ·Unorthodox, Netflix ·Shtisel, Netflix ·Autonomies, Amazon Prime ·Wolkenburchin sydämen valittu, Netflix Brittiläisen faktantarkistaja Tom phillipsin kirjalla on mainio ja mahtipontinen nimi, Totuus. Jossain vaiheessa seurustelua tyttö huomauttaa: ”Et taida oikein kuulua tähän aikaan.” Lausahduksessa kiteytyy useiden ortodoksijuutalaisuutta kuvaavien tv-sarjojen ja elokuvien perusidea: olemme taustamme kasvatteja, mutta aika vaatii meiltä myös uuden oppimista. Perinne voi tukahduttaa, mutta se voi olla myös voimavara. Ainakin silloin, kun tavoiteltiin suuria lukijaja ostajajoukkoja. Se perustuu suosittuun musikaaliin, joka sai ensi-iltansa vuonna 1964. Pascal Engmanin yhteiskunnallinen dekkari Patriootit kuvaa sitä, miten viha yhteiskunnassa syntyy
Siellä tulin puheisiin iäkkään naisen kanssa. Emme me niistä tienneet. Lapsena se oli ilman muuta saksa, mutta sitten hän oli käynyt ruotsalaista koulua. 5:6–8) Kun olin poistamassa kaappiin kertyneitä kirjallisuuslehti Parnasson vanhoja numeroita, minut pysähdytti vuoden 1990 ensimmäinen numero. Olin osallistunut jumalanpalvelukseen Helsingin saksalaisessa kirkossa ja vielä kirkkokahvitilaisuuteenkin. essee TeksTi | Tauno Väinölä – kuViTus | PäiVi karjalainen KOTIMAA | 24.4.2020 18. Lopulta oli kaksikin sellaista sanaa, joiden muunkieliset vastineet eivät olleet hänelle yhtä merkitseviä, ”oikeita”. Saarnaa kuunnellessa oli nyt yksi sana selvittänyt hänelle, että saksa oli yhä se varsinaisesti omin kieli. Mutta Kaalep tarkastelee myös eräitä Ellen Niitin varhaisia runoja, ensiksi Igatsus-runoa, ” Niin oltiin siinä, mikä on olennaista ja yhteistä kaikille ihmisille – ei vain turvapaikanhakijoille. Saarnaajan käyttämä sana, Sehnsucht, paljasti iäkkäälle naiselle hänen äidinkielensä. Niin oltiin siinä, mikä on olennaista ja yhteistä kaikille ihmisille – ei vain turvapaikanhakijoille. Toinen oli Geborgenheit ”turvallisuus”. En rupea selostamaan Kaalepin muistelua enkä muistelemaan omaa suomalaista nuoruuttamme. Mehän elämme uskon varassa, emme näkemisen. Mutta mielemme on turvallinen, vaikka haluaisimmekin muuttaa kotiin Herran luo.” (2. Sanaan kaipaus liittyy monia muitakin vivahteita kuin matkamiehen koti-ikävä; turvallisuus lienee yksiselitteisempi. Eniten hän oli joutunut elämässään käyttämään ruotsia, jonkin verran suomeakin. Sinua kaipaa sydämeni M ieleeni on vuosien takaa jäänyt muuan tapaaminen. Hän kertoi pohtineensa, mikä oikein on hänen äidinkielensä. Ihminen on turvapaikan hakija. Paavali kirjoittaa näistä asioista näin: ”Olemme siis aina turvallisella mielellä, vaikka tiedämmekin, että niin kauan kuin tämä ruumis on kotimme, olemme poissa Herran luota. Kaipaus on yhteistä meille kaikille. Toinen sana oli S ehnsucht ”kaipaus”. Kirjeen otsikkona on ”Yhteinen nuoruus”. Olot olivat siellä, rautaesiripun takana, erilaiset kuin meillä Suomenlahden tällä puolen. Siinä on virolaisen runoilijan Ain Kaalepin kirje runoilija Ellen Niitille. Runoilijat opiskelivat Tarton yliopistossa 1940-luvun jälkipuoliskolla. Kor. Ihminen on turvapaikan hakija
(Sen alkuperäinen nimi on Die Frau mit den 5 Elefanten, ”Nainen ja viisi norsua”.) Se kertoo venäläissyntyisestä Swetlana Geierista, joka tuli tunnetuksi venäläisen kirjallisuuden saksantajana. Elokuvassa käytetään paljon lähikuvia. Teema-kanavalla esitettiin joitakin vuosia sitten dokumenttielokuva Vanha rouva ja Dostojevski. Sen tekijän nimeä ei tiedetä. Elokuva esitettiin Teemalla kolme kertaa. Tietämättömyyden pilven motoksi Rissanen valitsi tämän: ”Suorin ja nopein tie taivaaseen kulkee kaipauksen kautta eikä jaloilla otetuin askelin.” Tästä on helppo siirtyä erääseen monelle merkitseväksi tulleeseen suomalaisen kaipauksen ilmaisuun, Wilhelmi Malmivaaran virteen 631. Mutta se siis antoi uuden näkökulman ”uskomattomaan, fantastiseen sanaan” kaipaus, die Sehnsucht. KOTIMAA | 24.4.2020 19. ” Pyrkimys valmiiseen, lopulliseen tulokseen johtaa yhä uudelleen päämäärän pakenemiseen. Ellen Niit itse on sanonut, että ”juuri Suomessa virolaisen runouden kuvakieli ja rivien takana olevat ajatuskulut ymmärretään paremmin kuin missään muualla”. Kaalep, monipuolinen kielimies, arvelee, tokko missään kielessä on sanaa, joka täysin vastaisi runon otsikkoa, viron sanaa igatsus. Kirjan suomensi Hengen tie -sarjaan 1983 Paavo Rissanen. Elokuva kertoo erään aikalaisemme elämänvaiheet, jotka nyt olen sivuuttanut. Sen voi nyt lukea – tai veisata – aloittaen toisesta säkeistöstä: ”Sinua kaipaa sydämeni, sun puolees huutaa mun henkeni…” Kirjoittaja on hymnologi ja kirjailija. Kerrankin luin pari amerikkalaisen, Venetsiassa asuvan Donna Leonin kirjaa komisario Brunettin tutkimuksista. Siinä palautui mieleen se, mitä Peter von Bagh kerran sanoi erään ”elämää suuremman” elokuvan vaikutusta eritellessään: ”Ihmiskasvot, yksinkertaisin kaikista ihmeistä.” Aika ajoin tulee tarve lukea jokunen hyvä dekkari. Nykyajan tapaan ne näet on sidottu kukin yksiin kansiin, kun ne alkuaan ovat olleet kaksitai kolmeosaisia. Monikin tuntenee tv-elokuvista tuon venetsialaispoliisin ja hänen sympaattisen perheensä. Sarjan teoksissa on nimiölehden kääntöpuolella jokin keskeinen lause kyseisen kirjan tekstistä, ikään kuin kirjan mottona. Näin käy elämänkin. Uskon, että hän on oikeassa. Katsoin sen joka kerta – se siis teki vaikutuksen! Sitten vielä lainasin sen dvd-levynä Goethe-Institutin kirjastosta. Mittavan kääntäjäntyön huippuna ovat Dostojevskin viiden pääteoksen uudet käännökset. jonka suomennos Kaipaus julkaistiin samassa yhteydessä. Rouva Paola Brunetti luennoi yliopistossa englantilaisesta kirjallisuudesta, ja sillä kertaa lukemastani opin tietämään, että hän on ”tohtorinväitöksessään käsitellyt keskiaikaista tekstiä nimeltä Tietämättömyyden pilvi”. Lukijan kannalta epäystävällisiä järkäleitä! Swetlana Geier sanoo oppineensa tavattoman paljon tuossa työssä – eikä vain ammatin, vaan myös elämän kannalta. Tietämättömyyden pilvi on kenties merkittävin Englannissa 1300-luvulla kirjoitettu hengellinen teos. Se on luettavissa myös Ellen Niitin runojen suomenkielisessä valikoimassa Maailman pysyvyys. Kokemansa hän tiivistää sanaan Sehnsucht ”kaipaus”. Niitä hän sanoi viideksi norsuksi. Pyrkimys valmiiseen, lopulliseen tulokseen johtaa yhä uudelleen päämäärän pakenemiseen. Tällainen haastava lausuma mielessä on jopa jännittävää lähestyä runoa näytteenä siitä äidinkielestä, ”jolla vaiettiin, joka piilotteli rivien välissä ja sanojen takana”. Viimeisin ja olennaisin jää tavoittamatta, jotta alkuperäisteoksen käännös tulisi valmiiksi. Ain Kaalep vakuuttaa, että se on ”suuri kansallinen rakkausruno, runo virolaisesta kaipauksesta”. Runo on vuodelta 1958. Seuraavana vuonna Swetlana Geier kuoli 87-vuotiaana. Elokuva on vuodelta 2009
Mahdollisuus käyttää rakennusta nousi esiin ”monen erikoisen sattuman kautta”. haastattelu T ämän jutun päänäyttämönä on kirkollisesta käytöstä poistettu Skeppsholmenin kirkko, joka nykyisin tunnetaan nimellä Eric Ericssonhallen. Carlsson on myös kirjoittanut kirjoja maallistuneiden ruotsalaisten hengellisestä etsinnästä. On maaliskuinen sunnuntai. Carlsson on saarnannut järjestyksessään toisessa Kontempelmessussa. Carlsson olisi halunnut jatkaa uudistustyötä Katarinan seurakunnan Allhelgona-kirkossa, mutta kirkkoneuvosto ei innostunut asiasta. Joka kerta mukaan tulee uusia ihmisiä, Carlsson kertoo. Koronakriisin aikana Carlsson saarnaa netin kautta. Kyselen Carlssonilta, miksi messun alussa tervetulotoivotukset tehtiin niin kuin tehtiin. Hän on yksi Kontempelin vapaaehtoisista, muusikko ja yrittäjä James Hollingworth. Sinne tehtiin opintomatkoja Suomesta ja Norjasta asti. Laulajina maaliskuun alussa pidetyssä messussa olivat Marie Bergman ja Kiralina Salandy, basistina Ola Johansson ja kitaristina Robert Öberg. James Hollingworth hymyilee ja sanoo olevansa onnellinen, kun saa auttaa ja palvella muita. – Hän on ainoa täällä mukana olevista, joka on mukana, koska hän on onnellinen. Nämä alkusanat ovat tärkeitä, ja ne lausuu aina eri henkilö. Suojeltu kulttuurikohde keskeisellä paikalla Tukholman kuninkaanlinnaa vastapäätä, Nykytaiteen museon naapurissa on Katarinan kirkon entisen kirkkoherran Olle Carlssonin löytö liikkeelle, joka on saanut nimen Kontempel. Harmaantunut mies kehottaa ottamaan kahvia ja sämpylöitä. Ensikertalaiset olivat erityisen tervetulleita ja nekin, jotka ovat tehneet paljon pahaa lähimmilleen. Tämä on oikea helmi kulttuurin keskellä, Carlsson sanoo. Entinen kirkko Eric Ericssonhallen on Carlssonin mukaan oiva rakennus hengellisesti kodittomille etsijöille. Hän haluaa käyttää loppuelämänsä nykypäivän hengellisen kohtaamispaikan luomiseen Tukholmaan. Itsekin alkoholiongelmista kärsinyt Carlsson on ottanut mallia AA-liikkeestä ja soveltaa sen oppeja toimintaansa. Nousemme portaita kolmanteen kerrokseen, jossa on taukohuone ja keittiö. – En osannut uneksiakaan tästä upeasta paikasta keskellä Tukholmaa. Niinpä viime syksynä Carlsson jäi pois kirkkoherran tehtävistä oltuaan jonkin aikaa virkavapaalla uutta konseptia miettimässä. Hän painottaa, että kirkossa kaikki ovat saKontempel-messun musiikki on kansanomaista ja helposti lähestyttävää. Kaikilla muilla on jokin kriisi päällä, Olle Carlsson vitsailee. Tämän jutun päähenkilö on Kontempelin isä, Tukholmassa pappina pitkään toiminut uudistaja ja kirjailija Olle Carlsson. Huomiota herätti muun muassa kirja Kristendom för ateister (Kristinuskoa ateisteille). TeKSTi Ja KuvaT | KaJ aaLTO » KOTIMAA | 24.4.2020 20. Carlssonin perustama Kontempel on yhdistys, joka haluaa luoda uusia kohtaamispaikkoja hengellisesti kodittomille Tukholmassa. Sitä ei hänen mielestään välttämättä tarvitse edes vihkiä uudelleen kirkoksi. Vuosina 2009–2019 Carlsson toimi Katarinan seurakunnan kirkkoherrana ja tuli tunnetuksi uutta kokeilevista messuista, jotka houkuttivat väkeä muualtakin kuin seurakunnan alueelta. Luettelossa oli itsensä kelvottomiksi kokevat sekä ne, jotka ajattelevat olevansa muita parempia. – Olemme ottaneet mallia AA-istunnoista. Kontempel on uusi yhteisö hengellisesti kodittomille Ruotsin kirkon jäykät rakenteet ovat uudistajapappi Olle Carlssonin mielestä este uudistumiselle. Nimi juontuu mietiskelyä tarkoittavasta sanasta kontemplaatio. Toinen messu oli peruuntua koronaviruksen takia, mutta se päätettiin kuitenkin pitää varovaisuutta noudattaen. Sali oli täynnä kuten ensimmäiselläkin kerralla helmikuussa