SIvU 4 Pääsiäisaurinko nousee ensimmäiseksi Inarissa. SIvU 6 USKON YTIMESSÄ Vanajan kirkon vanha puinen alttarikaappi kertoo: Jeesus ei jää ristille eikä hautaan. Sivut 2 ja 14–15 24. Hän on kuoleman voittaja. MaalISKUUTa 2016 | hinta: 3,70€ | 111. Sivut 2 ja 14–15 Is m o s a v Im ä k I kirkollisten toimitusten tarkkoja kustannuksia on vaikea selvittää. Hän on kuoleman voittaja. USKON YTIMESSÄ Vanajan kirkon vanha puinen alttarikaappi kertoo: Jeesus ei jää ristille eikä hautaan. vuosikerta | 0043595–16–13 12–13
Kristus nousi kuolleista. Kutsuun vastaaminen toteutuu esimerkiksi antamalla nälkäiselle ruokaa, janoiselle vettä, kodittomalle suojaa, alastomalle vaatteita sekä käymällä sairaan tai vangin luona. Meitä on yli kaksi miljardia. Monissa Afrikan maissa eletään jatkuvasti saman terrorismin uhkan alla. Tähän liittyen rohkeimman ja koskettavimman puheenvuoron on käyttänyt 11-vuotias Valtteri. Joka suunnalta alkaa saapua yhä enemmän sanomia taisteluista. Valtterilla oli tärkeä viesti kaikille aikuisille: Puuttukaa, kun kohtaatte rasismia. Jotkut näkyvät asettuvan sille kannalle, että kirkonmiehet pelkäävät kirkon arvostelemista ja tahtovat tukkia suun henkilöiltä, jotka sitä yrittävät tehdä. Riippumatta siitä, mikä oma asenteemme aiempaan on. Kristittyjen ykseyteen on vielä matkaa. Osa kristityistä viettää tänäkin vuonna pääsiäistä Syyriassa keskellä sotaa. 2 KOTIMAA 24 . Valtaosa ortodokseista viettää pääsiäispäivää tänä vuonna toukokuun alussa. Suljetaan täten arv. On kuin kaikkialla valmistauduttaisiin lopulliseen kamppailuun. Kaikki ylösnousemisen juhlaan osallistuvat ovat kutsuttuja elämään ihmisiksi jo tässä maailmassa. – Nurkkia ei tarvitse siivota etukäteen. e. Ihmisiksi voi elää myös monilla muilla tavoilla. 2 01 6 KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde Sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@ kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Uutispäällikkö Johannes Ijäs (virkavapaalla) Tuottaja Tuija Tiihonen Toimitussihteerit Leena Hietamies Anna-Kaisa Pitkänen (virkavapaalla) Noora Wikman-Haavisto Graafikko Gun Damén Toimittajat Emilia Karhu Danielle Miettinen Jussi Rytkönen Olli Seppälä Meri Toivanen Valokuvaaja Matti Karppinen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen www.kotimaa.fi Myyntija markkinointijohtaja Jarmo Lipiäinen Levikki 29 508 kpl (LT 2013) 54 000 lukijaa (KMT syksy13/kevät14) Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse asiakaspalvelu@kotimaa.fi Pääkirjoitus SATA VuOTTA SITTen TuhAT MerKKIä TAIVAASTA MArI TeInILä päätoimittaja, mari.teinila@kotimaa.fi LAInA 24.3.1916 Maailmansota. Lisäksi meillä on uskonnonvapaus. 3. Jotenkin tähän tapaan sanotaan Talmudissa, juutalaisten pyhässä kirjassa. Perinteen läpi nähtyä E t näe maailmaa sellaisena kuin se on. TAPIO KOIVuKArI kirjailija H iljaisella viikolla on hyvä muistaa kuinka paljon meitä on. Hiljaisella viikolla vietettävä rasismin vastainen viikko muistuttaa siitä. Jopa siinä mielessä, että me juhlimme pääsiäistä eri aikoihin. Jo ihmisen äidinkielen rakenteet ja sanat antavat havainnolle puitteet: sen huomaa, jolle osaa antaa nimen. Pääsiäinen koko maailmalle Kaikki ylösnousemisen juhlaan osallistuvat ovat kutsuttuja elämään ihmisiksi tässä maailmassa. eurooppalainen maa joutui jälleen tiistaina terrori-iskun kohteeksi, hiljainen viikko muuttui monille suruviikoksi. näinä päivinä on keskusteltu sanomalehdissä ja vielä enemmän kaiketi yksityisissä seurapiireissä kirkon arvostelemisesta. Lähtökohtana [ehtoolliselle] on osallistuminen yhteiseen jumalanpalvelukseen, mutta aina se ei ole mahdollista. Yhteys syntyy muista asioista, ja tilanteen painopiste on ehtoollisen hengellisessä merkityksessä.” Oulun tuomiokirkkoseurakunnan kappalainen Ari-Pekka Metso kertoo yksityisestä ehtoollisesta Rauhan Tervehdyksessä 22.3.. Suomessa kristityillä on syytä erityiseen kiitollisuuteen koska vietämme jo 70. Esteenä messuun tulemiselle voivat olla sairaus, korkean iän tuomat vaivat tai liikuntarajoitteet. Ajatus tuntuu todelta. Näet sen sellaisena kuin itse olet. Maailmassa on 2,4 miljardia kristittyä. Hän kertoi Ylen Aamu-tv:n haastattelussa millaista on joutua kiusatuksi ihonvärinsä tähden. rauhanajan pääsiäistä. Jos osaa antaa erilaisille lumilaaduille, aalloille tai puille nimet, ne myös huomaa. Kun kiirastorstain ehtoolliskirkossa tai pääsiäisenajan messuissa nostaa katseensa yli oman kirkkokuntansa rajojen, pääsee osaksi rikasta toivon yhteisöä. Suomeen verrattuna todellisuus on tyystin erilainen myös niissä maissa, joissa seurakuntalaisilla on jatkuva pula riittävästä ruuasta ja puhtaasta vedestä. Talvisen pysähdyksen aika kaikilla sotarintamilla näyttää nyt päättyvän. Monesti se, mitä pidämme reiluna meininkinä, tervejärkisyytenä, realistisuutena kuin itsestään selvästi, on sitä nimenomaan suomalaisessa ja pohjoiseurooppalaisessa ympäristössä. Sellaisena elämän syvyyden ja korkeuden puhuteltavina. ¶ Vielä syvemmällä tapamme nähdä ja ajatella on suuresti oman kulttuurimme ja ajatustapamme muokkaama. yleisön suosioon. Muualla maailmassa iso osa uskonnollisesta vainosta kohdistuu kristittyihin. Vaikka olemme vasta matkalla täyteen yhteyteen, uskon ydin kiteytyy kaikille kristityille pääsiäisenä. Heinänen Nisuja Sokurileipomo Kallio 3 linja 18. ¶ Emme ole yksinäisiä havainnoitsijoita, olemme osa tradition virtaa, perinteen verkkoa. Johon taas on vaikuttanut läntinen kristinusko ja luterilaisuus, joka puolestaan on aiempien kerrosten muokkaamaa
Kotimaa pyysi joukkoa piispoja ja Kirkkohallituksen täysistunnon jäseniä kommentoimaan näitä pääministerin ajatuksia. Luther-olut olisi luontevaa jatkumoa Agricola-oluelle, jota valmistettiin Mikael Agricolan juhlavuodeksi 2007, Haapiainen toteaa. Kalliala kertoo itsekin pyrkivänsä osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun kolumneissa, keskusteluissa ja sosiaalisessa mediassa. Reformaattori Martti Luther tunnetaan oluen ystävänä. Ainakin alkuvaiheessa maksu koskisi vain niitä turisteja, jotka tulevat kirkkoon ryhmän mukana. Arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala kertoo seurakuntien työntekijöiden osallistuvan keskusteluun ja tekevän tekoja, joissa kirkon viesti kuuluu ja näkyy. Kirkkohallituksen täysistunnon jäsen, lääketieteen tohtori Riitta Alaja painottaa, että demokraattisessa tasa-arvokulttuurissa kirkon sopii olla moniääninen. ”Maksua vastaan saa kirkkoesitteen ja fasiliteetit ovat vapaasti käytössä, eli poistamme vessamaksun. – Olisi tärkeää, että tavalliset kirkon jäsenet ja kirkon työntekijät ottaisivat osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun. 2 01 6 P ääministeri Juha Sipilä rohkaisi Kotimaan haastattelussa (17.3.) kirkkoa olemaan vielä nykyistä aktiivisempi yhteiskunnallinen keskustelija ja osallistuja. Minusta kirkon ääni on viime aikoina kuulunut varsin hyvin – hiljaisuudesta ja passiivisuudesta ei kirkkoa voi moittia. Siellä suhtautuminen on ennakkoluuloisempaa. Pääsiäisyön messun jälkeen on useilla paikkakunnilla tarjolla seurakunnan järjestämä ateria, yöpalaa tai nyyttärit. Saksassa Luther-olutta tehdään jo. Temppeliaukion kirkkoon kaavaillaan pääsymaksua . Oluthankkeelle tarvittaisiin siis kaupallinen tuottaja. – Itse haluan kuulla enemmän kirkon nuoria toimijoita, jotka rakentavat tulevaisuutta ennakkoluulottomasti hyväksyen kumppaneikseen myös ei-kirkolliset toimijat. Kalliala kysyy. Mahdetaanko pääministerin puolesta systemaattisesti seurata kirkon tekoja ja sanoja. Kirkon ääni halutaan kattavammin kuuluviin Kirkon äänen kuuluminen riippuu myös mediasta ja kuulijasta. Tunnisteella pääsiäisyön tilaisuuksia voi seurata sosiaalisessa mediassa. Hän uskoo, että sanottavaa olisi nykyistä paljon enemmän, mutta kanavaa ei ole aina helppo löytää. – On helppo yhtyä hänen toiveeseensa siitä, että kirkon ääni ja näkökulmat olisivat useammin esillä julkisessa keskustelussa. Merkkivuosihankkeella ei Haapiaisen mukaan ole rahoja oluen tuottamiseen. JussI RyTKönen Lue aiheesta lisää Kotimaa24:stä. Pääsiäisenä ollaan samassa pöydässä . Kirkkohallituksen täysistunnon jäsenen Tapio Seppälän mukaan olisi tärkeätä, että seurakuntien edustajat ottaisivat enemmän osaa eettiseen ja kirkolliseen keskusteluun. – Vaikka kaiken voisi tietysti tehdä vieläkin paremmin koen, että arkkihiippakunnassa kirkon ääni tuntuu, näkyy ja kuuluu. Myös idea suomalaisen Luther-oluen valmistamisesta on ollut reformaation merkkivuoden alla esillä, kertoo merkkivuosihankkeen projektisihteeri Timo-Matti Haapiainen Kirkkohallituksesta. Pääministeri Juha Sipilän haastattelu julkaistiin Kotimaassa viime viikolla. Tarvitaan vakaumuksellisia ja inhimillisiä arkikielisiä kannanottoja äärimielipiteiden vastapainoksi. Yksittäisille reppumatkailijoille maksu olisi vapaaehtoinen. . Kuopion piispa Jari Jolkkonen sanoo, että maakunnissa kirkko saa melko hyvin äänensä kuuluviin. Espoon piispa Tapio Luoma pitää arvokkaana sitä, että pääministeri esittää näkemyksiään kirkosta ja sen roolista. Helsingin Temppeliaukion kirkossa vieraileville turisteille suunnitellaan pääsymaksua. syntyykö reformaation juhlavuodeksi Luther-olutta. Kirkon äänen kuuluminen julkisuudessa ei riipu yksin kirkon toimenpiteistä, vaan myös mediasta ja kuulijasta. Kirkkoherra Auvo Naukkarisen mukaan maksu on tosin ennemmin vastikkeellinen palvelutai ohjelmamaksu kuin varsinainen pääsymaksu. KOTIMAA 3 24 . Kuitenkaan näitä kannanottoja ei saa tulla liian usein, silloin niiden arvo vähenee. 3. Ruokailuja järjestetään myös pääsiäissunnuntaina. Oma kysymyksensä Luoman mukaan on, missä kirkon väki saa äänensä kuuluviin. Kirkon tiedotuskeskus on koonnut yhteen eri puolella Suomea järjestettäviä tapahtumia ja luonut niille yhteisen tunnisteen #samassapoydassa. – Vaikeampaa on pääkaupunkiseutu ja sen valtakunnalliset mediat. Haapiainen kuitenkin uskoo, että oluelle voisi löytyä markkinarako. Porvoon piispa Björn Vikström toteaa, että piispana voisi varmasti vielä äänekkäämmin ja pontevammin tuoda esille kristillisestä sanomasta ja lähimmäisrakkaudesta nousevia kannanottoja. Yhdessä syöminen paaston päätyttyä on vanha kristillinen perinne, etenkin ortodoksisessa kirkossa. Mahdetaanko pääministerin puolesta systemaattisesti seurata kirkon tekoja ja sanoja. Kirkko saatetaan rinnastaa etujärjestöihin tai puolueisiin. Temppeliaukion kirkossa käy vuosittain noin 615 000 turistia. Tänä pääsiäisenä myös monet luterilaiset seurakunnat järjestävät tapahtumia, joissa ruokaillaan yhdessä. Aiomme myös lisätä musiikkitarjontaa niinä aikoina, joina väkeä käy eniten”, Naukkarinen kertoo. Riitta Alaja Jari Jolkkonen Kaarle Kalliala Tapio Luoma Tapio Seppälä Björn Vikström
Toimitukset ovat kirkon jäsenille maksuttomia – ne maksetaan kirkollisveroina – mutta mitä ne seurakunnille kustantavat. Kasteesta koituu seurakunnalle vähiten kustannuksia. KuVa: KirKKohallitus / aarne ormio KIrKOllIseT TOIMITuKseT. Jyväskylän seurakunnan yhteisen seurakuntapalvelun johtaja Jukka Helinin mukaan tarkkojen tietojen saaKaste halvin, hautaan siunaaminen kallein KIrKOllIsverO Kirkollista toimituksista seurakunnille koituvia kuluja on monimutkaista laskea. Kotimaa kyseli kirkollisten toimitusten todellisia hintoja eri puolilta maata. Kasteiden, vihkimisten ja hautausten lukumäärät ja osallistujat tiedetään hyvinkin tarkkaan, mutta Kirkkohallitus kokoaa niiden kustannukset omissa tilastoissaan Muut kirkolliset toimitukset -otsikon alle. 3. Kirkollisten toimitusten kustannuksista oli vaikea saada tietoja. Osa seurakunnista ei halunnut vastata ollenkaan, laskelmia ei ollut, eikä aikaa ruveta sellaisia tekemään. Toiset sanoivat, ettei lukuja ole hyvä kertoa julkisuuteen. 4 KOTIMAA 24 . Vain hautaan siunaamisella on oma kustannuspaikka. Vuonna 2014 kastettiin yli 40 000 lasta. 2 01 6 S airaalat voivat latoa pöytään kaikkien toimenpiteidensä hinnat, mutta seurakunnilla on vaikeuksia kertoa miten paljon esimerkiksi vihkiminen todellisuudessa maksaa. Kollegat voivat pahoittaa mielensä, ulkopuolisista puhumattakaan. Kokonaiskirkon tasolla kirkollisten toimitusten kustannukset ryhmitellään suuriin kokonaisuuksiin. Seurakuntalaisille ne ovat ilmaisia
Tilastointi on painottunut tehtyä työtä ja jäsenistöä koskeviin lukuihin, Kirkkohallituksen taloussuunnittelupäällikkö Pasi Perander sanoo. Tilinpäätöksissä toiminnan kustannukset kirjataan työalojen mukaan. Vihkimisten ja kasteiden keskiarvokustannus Hyvinkäällä on 730 euroa. Hautaan siunaaminen on myös kaikkein arvokkain kirkollinen toimitus. 050 465 6152. kuva: Olli Seppälä Kun sekä siunaamisen että hautaamisen kustannukset lasketaan yhteen, bruttosumma on noin 3 700 euroa.. . Hautaamisen kustannuksia nostavat hautausmaan perustaminen ja ylläpito ja tarvittavat koneet ja muu tarvittava tekniikka. Kirkollisten toimitusten kustannukset ovat varsin samat eri puolilla maata. Jos tilaisuudet järjestetään muualla, kustannus laskee hieman yli puolella. Koska kastetilaisuus on selvästi halvempi, vihkimisen kustannukset nousevat lähelle tai jopa yli tuhannen euron. Toiset hitaammin, toiset joutuisammin, mutta keskimäärin vihkimiseen ennakkotapaamisineen ja harjoituksineen voi laskea menevän puoli työpäivää. Hautaan siunaaminen: yli 1 000 euroa – 3 700 euroa. . Seurakunnat muistuttavat työpaikkoina niitä, joissa ihmiset eivät koko ajan kirjoita, puhu tai tee näkyvää työtä. Vastuullinen matkanjärjestäjä: Koonono Matkat Oy, valmismatka liiketunnus 2949/11/Mj. – Ihmisten kohtaamisessa pitää käyttää elämän matkalla karttunutta viisautta ja kokemusta, osaamista ja juuri sitä tilannetta varten hankittua taustatietoa. Häät: noin 1 000 euroa. Tiedetään, paljonko on käytetty lapsityöhän, paljonko diakoniaan, mutta ei sitä, paljonko yhden kasteen toimittaminen maksaa. . Sieltä täältä kuuluu ääniä, joissa pelätään niin sanottujen taskulaskinmiesten ottavan haltuunsa toiminnan arvioinnin. Hyvinkään seurakunnan talousjohtaja Jouni Lätti on tehnyt euromääräisiä laskelmia toimitusten kustannuksista. – Jos ajatellaan papin työtä, siihen kuuluu ”rukoileminen, saarnaaminen ja studeeraaminen” kuten jo Mikael Agricola opetti. – Seurakuntien talous heikkenee sekä kirkollisverotulojen laskun että yleisen taloustilanteen heikkenemisen takia. Kirkon sopimusjärjestelmä huolehtii siitä, että palkkakustannukset ovat joka puolella suunnilleen samat. Ennen kuin saarna tai puhe valmistuu, sitä kypsytellään ja mietitään joskus pitkäänkin. sIrKKu nysTröM Kustannukset voivat jakautua niin monelle kustannuspaikalle, ettei niistä saa tarkkaa tietoa minkäänlaisella matematiikalla. TOIMITusTen MääräT 2014 . Esimerkiksi kotikaste sisältää vain pappiin kohdistuvat ja hallinnon kustannukset. minen on hankalaa siksi, ettei seurakuntien tilinpäätösten ja tilastojen ole tarkoituskaan vastata kysymykseen yhden yksittäisen tilaisuuden hinnasta. Jos vihkipari ei mene naimisiin oman seurakuntansa kirkossa, kustannukset jakautuvat kahdelle seurakunnalle. Kustannukset voivat jakautua niin monelle kustannuspaikalle, ettei niistä saa tarkkaa tietoa minkäänlaisella matematiikalla. Vihkimisille tai kasteille ei saa tarkkaa hintaa kirkon kokonaistilastoista. Tiedustelut: paivi.mattila@suomenlahetysseura.fi, puh 040 902 2818 Tiedustelut ja ilmoittautuminen: Koonono Matkat Oy olle@koonono.com puh. – Kun sekä siunaamisen että hautaamisen kustannukset lasketaan yhteen, bruttosumma on noin 3 700 euroa, sanoo Jyväskylän seurakunnan seurakuntapalvelun johtaja Jukka Helin. Seurakunnassa kohdistaminen ei ole yhtä helppoa. Silti koko ajan tapahtuu, mutta se ei näy. Kypsytteleminen vie aikaa ja voi näyttää siltä, ettei ihminen tee mitään eli ole hyödyksi. Hautaan siunaamisia 48 713. Kaikki Namibiasta ja sen kulttuurista sekä kirkkojen välisestä yhteistyöstä ja lähetystyöstä kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan. Seurakuntien omien laskelmien mukaan kirkon tiloissa pidetyt häät maksavat hieman yli 700 euroa ja kaste hieman yli 600 euroa. Tarkkuus tulee taloudenpidossa entistä tärkeämmäksi, Perander ennakoi. Katso myös muita Afrikan matkojamme www.koonono.com tai pyydä räätälöityä matkaa. Eikä ohje koske vain pappeja, vaan kaikkia ihmisten kanssa työtä tekeviä kirkon työntekijöitä. Pelkästään siunauskulut ovat korkeammat kuin vihkimisen tai kasteen. Sellaisia ovat monet luovat alat. 3. Avioliittoon vihkimisiä oli 11 632. 2 01 6 FAKTA Kulttuuripainotteinen matka Namibiaan 17.–31.10.2016 Suomen Lähetysseura järjestää yhteistyössä Espoon ja Tampereen hiippa kuntien kanssa kulttuuripainotteisen opintomatkan Namibiaan 17.–31.10.2016. Ari Autio puolustaa eritahtisia työntekijöitä. Jos tietoja halutaan, ne pitää laskea erikseen. Luku on keskiarvo kaikista jumalanpalveluselämään kuuluvista tilaisuuksista lähtien pitkistä messuista aina vartin mittaisiin viikkohartauksiin. Kustannuksiin tulevat Aution mukaan lisäksi kanttorin ja suntion palkkakulut, tilakustannukset, vihkiraamatut, kastekynttilät ja monet pienemmät kulut. Seurakunnille on tulossa ensi vuoden alusta uusi tilastointimalli, joka on nykyistä yksityiskohtaisempi. Hautaamiseen kuuluvat muun muassa hautausmaan perustaminen ja ylläpito, samoin hautojen avaaminen ja täyttäminen. hyvä esimerkki on tilanne, jossa pappi menee vihkimään parin naapuriseurakunnan kirkkoon. Kaste: noin 600 euroa. Erityisesti hallintokustannusten tarkka jyvittäminen on vaikeaa. Matkanvetäjänä toimii Namibiassa pitkään työskennellyt MuT Sakari Löytty. . Palkkakustannukset lasketaan ensimmäiselle seurakunnalle, mutta tilakustannukset, suntion ja mahdollisesti myös kanttorin työtunnit menevät seurakunnalle, jossa vihkiminen tapahtuu. – Kukin pappi tekee työt omassa tahdissaan. Seurakuntien talouden tiukkeneminen aiheuttaa työntekijöissä huolta. Kirkon kokonaistilastojen mukaan siunaaminen maksaa hieman yli tuhat euroa. Yksi syy on toimitusten työvoimavaltaisuus. Matkan hintaan 2900 € sisältyvät lennot, laaja kiertomatka, majoitus, aamiaiset ja päivälliset ym. Keravan seurakunnan kirkkoherra Ari Autio ei lähde määrittämään vihkimiseen, kasteeseen tai hautaamiseen menevää aikaa tunnin ja euron tarkkuudella. – Pohjana ovat kirkkohallituksen antamat laskentasäännöt siitä, miten hallintoja kiinteistökustannukset kohdistetaan eri tilaisuuksiin. TOIMITusTen hInnAT . KOTIMAA 5 24 . Siinä ovat mukana kaikkien työntekijöiden palkkakulut, kiinteistökustannukset ja osuus hallinnon kuluista. Lisämaksu yhden hengen huoneesta on 280 €. Hautaamiseen vastaavasti lasketaan mukaan muistotilaisuus ja päädytään kokonaiseen työpäivään. siunaamisen ja hautaamisen kustannukset on eritelty kirkon tilastoissa parhaiten, koska hautaustoimilaki määrää kirkon hautaamaan kaikki Suomessa kuolleet. – Jumalanpalveluksen keskimääräinen kustannus on yli tuhat euroa. Silloin tärkeintä olisi työsuoritteiden määrä. Kirkon tilastollisen vuosikirjan mukaan kasteita järjestettiin vuonna 2014 40 758. Jatkossa tilanne muuttuu. Kaste ja messu vievät puoli työpäivää. Valtio korvaa kirkolle suuren osan kustannuksista. Erikseen lasketaan siunaamisen kustannukset eli papin, kanttorin ja suntion osuus lisättynä kappelin tai kirkon tilakustannuksilla sekä hallinnon työllä. Tai tietysti saa, mutta tulos ei ole enää suhteessa vaivannäköön. Kun yksityinen yritys palvelee asiakkaitaan, kaikki asiakkaalle tehdystä työstä syntyneet kustannukset on helppo kohdistaa juuri tälle asiakkaalle. – Kirkossa ei ole ollut käytäntöä, että työtä koskevia tilastoja olisi erityisemmin analysoitu
Demarinaiset kehuu erityisesti arkkipiispan rohkeutta ottaa myönteistä kantaa vähemmistöjen ja maahanmuuttajien puolesta. – Toivotan ylösnousemuksen iloa ja valoa koko Suomen kirkolle täältä Lapin keväthangilta! Buorit beassážat! Pyereh pessijááh! Hyvää pääsiäistä! JuSSI RyTKönen Pääsiäisaamu valkenee ensimmäisenä Inarin seurakunnan alueella. Saamen kielten asema on vahvistumassa, erityisesti inarinsaamen, jota puhuu muutama sata ihmistä. SPR palkitsi kirkon työstä turvapaikanhakijoiden hyväksi . – Saariselän tunturikappeli palvelee erityisesti turisteja ja siellä on sesonkiaikoina turistipappi vuorotellen Kansan Raamattuseurasta ja Suomen Luterilaisesta Evankeliumiyhdistyksestä. Pappien pesula oli Kirkon tiedotuskeskuksen organisoima pääsiäisajan tapahtuma, jossa pääkaupunkiseudun papit pesevät kansalaisten jalkoja tyhjässä liikehuoneistossa. Myös seurakuntien työntekijöiden ja vapaaehtoisten heittäytymistä tilanteessa kiitellään. Joitakin niistä on muutettu hotelleiksi. Työntekijät kulkevat pitkiä matkoja. Mäkinen sai tasa-arvopalkinnon . Tunnustuksen perusteluissa todetaan, että SPR on vaikuttunut seurakuntien ennakkoluulottomasta auttamistyöstä. Täällä on rajavartiostolla, kunnalla, pelastuslaitoksella, seurakunnalla ja muilla toimijoilla ollut tapaaminen siitä, mitä tehdään, jos tulijamäärät lisääntyvät. Kari Mäkinen ”Inarissa pääsiäistä vietetään kotakahviossa tulistellen” P ääsiäisen auringonnousun ajankohta ja paikka vaihtelevat. ”Pappien pesula vetosi tuomaristoon erikoisuudellaan, luovuudellaan ja rohkeudellaan. Kuva: JuHa KauPPInen. – Paljon on samaa kuin muuallakin, jossa eletään kaukana kaupungeista. Demarinaiset kiittää arkkipiispan kannanottoja yhteiskunnan vähäosaisten hyväksi ja oikeudenmukaisuuden edistämiseksi. Voittaja ylitti myös muiden medioiden uutiskynnyksen ja jalkautuminen suoritettiin kirjaimellisesti. Viime vuonna järjestetty Pappien pesula palkittiin RadioGaalassa Vuoden asiakaspromootiona. 3. Sinne mennään moottorikelkoilla tai hiihtäen. Palkinnon vastaanottivat Bassoradio ja Kirkkohallitus. SPR:n Varsinais-Suomen ja Satakunnan piirit ovat myöntäneet Turun arkkihiippakunnan seurakunnille tunnustuksen kiitoksena yhteistyöstä turvapaikanhakijoiden auttamisessa. Inarin seurakunta ottaa siis pääsiäisen ensimmäisenä vastaan. Seurakunta järjestää jonkun verran kuljetuksia viikkotoimintaan ja tapahtumiin. Kirkkoherra Tuomo Huusko toivottaa pääsiäisiloa keväthangilta. – Täällä saamelaisalueella on monikulttuurista rikkautta omasta takaa, sekä hyvä ekumeeninen rinnakkaiselo ja yhteistyö, mutta pääsiäistä vietämme pääasiassa omiemme parissa. Se myönnetään tasa-arvoasioissa ansioituneelle miehelle. Seurakunta kuitenkin pyrkii palvelemaan ihmisiä koko seurakunnan alueella. – Ei ole hötkyilty. Toisaalta näyttää tuo tilanne rauhoittuvankin, ainakin nyt. Tunnustus myönnettiin maanantaina rasismin vastaisena päivänä. 6 KOTIMAA 24 . Tunnustuksen vastaanottivat arkkipiispa Kari Mäkinen ja piispa Kaarlo Kalliala. Miten inarilaiset ovat suhtautuneet kuluneen talven kansainvaellukseen myös Lapin raja-asemien kautta. Tosi tunkuunkin on kyllä varauduttu. Mitä erityispiirteitä Inarin alueen neljän kielen ja kahden kansankirkon pääsiäisessä on. Mikä olisi pääsiäisauringon ensimmäisenä vastaanottavan seurakunnan tervehdys muulle Suomen kirkolle. – Vietämme pääsiäistä perinteiseen tapaan neljässä kirkossamme Ivalossa, Inarissa, Saariselän kappelissa ja Pielpajärven erämaakirkossa jumalanpalveluksin ja konsertein, tai vaikkapa Saariselän kappelin luona kotakahviossa tulistellen ja lettukahvilla Yhteisvastuun hyväksi. Mitä se merkitsee seurakunnan työlle. Inari on pinta-alaltaan Suomen suurin seurakunta. Erinomaista mielikuvamarkkinointia kanavan kohderyhmässä”, todetaan perusteluissa. – Onhan se haasteellista. Arkkipiispa Kari Mäkinen on saanut SDP:n Naisliiton Risto Rohkea -tunnustuspalkinnon. Väestö vanhenee syrjäkylillä, nuoret ovat muuttaneet pois, monet kyläkoulut on lopetettu. Joskus kotikäynti voi olla satojen kilometrien reissu, tai vaikka hiihtoreissu, jos tietä kotiin ei ole. Toki ortodoksisessa pääsiäisyön jumalanpalveluksessa Nellimissä on esimerkiksi kuorolaisia molemmista kirkkokunnista. Helsingin yliopiston almanakkatoimiston mukaan pääsiäisaamun aurinko nousee tänä vuonna Suomessa ensimmäisenä Inarin Sevettijärven Rajapäällä klo 06:29. Uutta yhteisöllisyyttä edustavat seurakunnan diakoniatyön noin sata vapaaehtoista. Miten inarilainen elämänmeno on muuttumassa. Pielpajärven erämaakirkossa taas vietetään jumalanpalvelusta ja koko perheen ulkoilutapahtumaa lankalauantaina. Inarin seurakunnan kirkkoherra Tuomo Huusko, miten seurakunta on varautunut ristin ja ylösnousemuksen pääsiäiseen. 2 01 6 vIIKOn henKIlö Pappien pesulalle radiopalkinto
Esimerkiksi tämänvuotisessa kampanjassa kiinnitettiin huomiota ruokaan, joka muodostaa reilun viidenneksen suomalaisten kotitalouksien hiilijalanjäljestä. NOOrA WIKMAN-HAAVIsTO YMpärIsTö Kirkon huoli luomakunnasta näkyy niin konkreettisissa ympäristöteoissa kuin julkisissa kannanotoissa. Toivotamme lukijoille siunattua pääsiäisen aikaa. 4 Vihreät riparit Vuonna 2012 sai alkunsa myös Vihreät riparit -hanke, joka päättyi viime vuonna. Ennen viime syksyn Pariisin ilmastokokousta julkaistut tulokset koskivat eläkerahaston suoria kotimaisia ja eurooppalaisia osakesijoituksia. Viisi kirkon asetta ilmastonmuutokseen 1 Kannanotot Ympäristöasiat ja ilmastonmuutos ovat jo muutamien vuosien ajan näkyneet esimerkiksi arkkipiispa Kari Mäkisen kannanotoissa. Ekopaasto, ympäristödiplomi ja ympäristöarvojen näkyminen kasvatustyössä olivat palkintoon vaikuttaneita tekijöitä. Eläkerahasto on allekirjoittanut vuonna 2014 julkaistun Montréal Carbon Pledge -sitoumuksen, johon osallistuminen edellyttää sijoitusten hiilijalanjäljen raportoimista kerran vuodessa. Diplomia myönnettäessä arvioidaan muun muassa, tehdäänkö hankinnoista ympäristöselvitys ja huomioidaanko ympäristövaikutukset tarjouspyynnöissä ja onko ympäristökasvatussuunnitelmaa ja jäteselvitystä. KuVa: OLLi SeppäLä uusia ja vanhoja teoksia teologinenkirjakauppa.fi. Mukana oli yhteensä 350 rippikoulua ympäri Suomea ja 10 500 nuorta. Hankkeen kriteereissä todettiin, että ripari on riittävän vihreä, kun leirillä on esimerkiksi yksi kasvisruokapäivä, siellä liikutaan ja vietetään aikaa luonnossa ja noudatetaan ripariryhmän yhdessä laatimia ympäristöpelisääntöjä. Ympäristöasiat ovat esillä myös kirkon strategiassa. 3. Kampanjassa muun muassa annettiin vinkkejä ruokahävikin hyödyntämiseen ja jaettiin paastoon sopivia ruokaohjeita. Vuonna 2013 Mäkinen keskittyi kirkolliskokouksen avajaispuheenvuorossaan ilmastoasioihin. Kirkko on saanut Suomen Luonnonsuojeluliiton ympäristöpalkinnon luovasta ympäristötyöstään ja materialismin vastavoimana toimimisesta. 2 01 6 Leikkaa tilaa kasvulle! ASUMINEN • RUOKA • PERHE • TERVEYS • PUUTARHA • KÄSITYÖT • LUONTO • ELÄMÄÄ MAALLA 3 • 2 1 6 3 G 20 16 AURINKOISTA KEVÄTRUOKAA 7,90 € (sis.alv) VIIDET SULOISET LAPASET ww w.k orp ikan gas siem en.f i 09295 911 Kor pika nga s Muk ulav ara stot ova t par haim milla an Per enn at ja lilja t ova t saa pun eet Sie men et ja kuk kas ipuli t pos tits e Tila a ilm aine n kuv asto neti stä Nyt myö s per enn aku vast o ilm esty nyt Sie men -Fr ö Tuoksua mintun ja ruusun KP-20160317 -129001_1603 11_13514909 72.indd 1 11.3.2016 13:51:55 Seuraava Kotimaa ilmestyy 7.4. Vuoteen 2020 ulottuvassa Kohtaamisen kirkko -strategiassa kirkon tehtäväksi määritellään ihmisten kutsuminen Jumalan yhteyteen sekä rohkaiseminen välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta. Kehittämishankkeen tavoitteena oli antaa tukea kristillisen ympäristökasvatuksen ylläpitämiseen rippikoulussa. Hanke on päättynyt, mutta vihreä henki ripareilla jatkuu. 5 Vastuullinen sijoittaminen Kirkon eläkerahasto on sitoutunut laskemaan ja raportoimaan sijoitustensa hiilijalanjäljen vuosittain. Perusteissa mainittiin kirkon uutta luova ympäristötyö sekä kirkon toimiminen vastavoimana aikamme materialismille. Kirkko sai vuonna 2015 Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöpalkinnon ympäristötyöstään. Tällä hetkellä neljä vuotta voimassa oleva ympäristödiplomi on myönnetty noin sadalle seurakunnalle. Suomi-salkun hiilidioksidipäästöt ovat neljänneksen vertailuindeksiä pienemmät. KOTIMAA 7 24 . Viime vuonna kahdeksan piispaa allekirjoitti Arctic Declaration -julistuksen, jossa vaaditaan toimia arktisten alueiden suojelemiseksi. 3 Ekopaasto Ekopaasto-kampanja on jo vuodesta 2012 tuonut ympäristönäkökulmia pääsiäistä edeltävään paastonaikaan. 2 Ympäristödiplomi Kirkko perusti vuonna 2001 ympäristödiplomin, joka auttaa seurakuntia huomioimaan ympäristönäkökulmia työskentelyssään
Mutta luterilaisen kirkon ollessa vaiti ovat virkamiehet rauhassa jatkaneet valmistelujaan. . Hän kutsui Jumalaa nimellä Pii. Alkuseurakunta keskittyi uskoon ja elämään. Olli Seppälälle kiitos riemastuttavista luomakunnan siivekkäisiä kuvaavista teksteistä! Vanha lintujen ystävä Hanna Ota kantaa Lähetä tekstiviesti! Viime aikoina on muutamissa kunnissa valmisteltu uskontoja katsomusaineiden tuntien yhdistämistä ( Kotimaa 25.2. . jon kriittisiä kysymyksiä. Monesti mainostetussa Kulosaaren kokeilussa osa yläkoulun katsomustunneista on yhteisiä. Pohjana tähän on perustuslain takaama uskonnonvapaus. Erikoista järjestelyissä on se, että opetussuunnitelman mukaan oppilaille pitäisi opettaa omaa uskontoa tai elämänkatsomustietoa. Jos esimerkiksi ruotsin suhteen olisi jossain kunnassa poikettu opetussuunnitelmasta, olisi reaktio ollut raju. Valtakunnalliset opetussuunnitelmat on laadittu laajan asiantuntijatyön pohjalta ja niihin on saatu lausunnot eri uskonnollisilta yhteisöiltä. Kokeilut ovat mielestäni mielenkiintoisia, vaikka pidänkin nykyistä valinnanvapauteen perustavaa mallia niitä parempana. Ensimmäinen oppi ja samalla myös ensimmäinen uskontunnustus oli ”Jeesus Kristus on Herra.” Sitä apostolit sitten tarkensivat opetuksissaan. Yhteiseen uskonnonopetukseen liittyy kuitenkin palYhteinen uskonnonopetus herättää kysymyksiä KATsOMusAIneeT Miten ratkaistaan oppisisältöjen valinta, opettajien koulutus ja lainsäädännön ongelmat. sInIKKA HennInen Pori Moniuskontoisella tunnilla opettajan on kyettävä vastaamaan kysymyksiin kaikkien oppilaiden eri katsomusten näkökulmasta.. Seinäjoen kokeilussa yhdistämistä harkittiin myös alakouluun. Tällöin erityisesti vähemmistöuskonnot kärsivät. pohjalta. Lähetä tekstiviesti numeroon 13526. Mitä tapahtuu kokeilussa esimerkiksi islamin tai ortodoksisen uskonnon opettajille. Juridisesti tilanne, jossa eduskunnan vahvistama opetussuunnitelma ohitetaan kunnan virkamiesten tai lautakunnan päätöksellä, on kestämätön. ja 17.3.). Opettajan taakkaa lisää, että kaikki valmis oppimateriaali ja -kirjat on laadittu oman uskonnon opetusta varten. Nyt vastalauseensa ovat esittäneet muun muassa ortodoksinen ja katolinen kirkko sekä Uskonnonopettajien liitto ( Kotimaa 3.3.). Moniuskontoisella tunnilla opettajan on kyettävä myös vastaamaan kysymyksiin kaikkien oppilaiden eri katsomusten näkökulmasta: Kuoleman jälkeen kristityt uskovat menevänsä taivaaseen, muslimit paratiisiin, hindut syntyvänsä uudessa muodossa ja ateistit uskovat kuolleiden olevan pysyvästi poissa keskuudestamme. Olen saanut sellaisen käsityksen, että evankeliumit ja Apostolien teot ovat syntyneet hyvin samoihin aikoihin kuin alkuseurakuntakin. Jäin miettimään, mistä lähteistä teologi oli tietonsa ammentanut. Pelkään ihmisten kaikkoavan kirkosta, jos se hylkää oppinsa ja opetuksensa synnistä ja armosta, koska silloin sillä ei ole enää sen kummempaa annettavaa kuin muillakaan ideologioilla. 3. Maailmanuskonnot opiskellaan luontevasti yhdessä, mutta esimerkiksi raamattuja koraanitieto erikseen. 2 01 6 Mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Samaa Parapsykologisen seuran sihteeri julisti jo yli neljäkymmentä vuotta sitten. Suoritin itse aikoinaan ortodoksisen uskonnonopetuksen kurssin, mutta käytännössä se oli vain pintaraapaisu. Koska alakoulun oppisisällöt ovat katsomusaineissa hyvin erilaiset, on niiden yhdistäminen hyvin haasteellista. Toimitus pidättää itsellään oikeuden valikoida lehdessä julkaistavat kommentit ja mielipiteet. Räikein esimerkki oli radion aamuhartaus, jossa puhuja julisti, että mietiskelyn avulla ihminen pääsee sydämensä syvyyksiin ja löytää sieltä Jumalan, joka on rakkaus. Luin jonkun teologin päätyneen siihen tulokseen, että alkuseurakunta piti oppia toisarvoisena ja dogmatiikka kehittyi vasta satoja vuosia myöhemmin. Muuten aie on altis valituskierteille. Keskustelu uskonnonopetuksesta jatkukoon! PAsI JAAKKOLA isä ja uskontopedagogi (TT), Turku Usko ja elämä – vai oppi. K erro mielipiteesi napakasti, kommentoi tiukasti. Opettajat on koulutettu oman uskonnon opetusta varten. Varsinkin alakoulussa opettajien pätevöittäminen useamman katsomussisällön hallintaan on suururakka. Viestin hinta on 0,90 euroa. Paavalikaan ei löytänyt, eikä myöskään Ukko Paavo; enkä ole löytänyt minäkään. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. 8 KOTIMAA 24 . Vaikka Raamatussa sanotaan, että Jeesus tunsi ihmisen niin hyvin, että tiesi kaiken, mitä ihmisessä on, Hän ei kuitenkaan löytänyt ihmisen sydämestä suurta rakkautta, Jumalasta puhumattakaan. Kirjoita viestin alkuun Kotimaa Mielipide (muista välilyönti!) ja sen jälkeen vapaasti se, mitä haluat sanoa. Yhteisessä uskonnonopetuksessa perusopetuslain sivuuttamisen tulee perustua vähintäänkin huoltajien suostumukseen. Olen huolissani sen vuoksi, että kristinuskon perusoppia pyritään hämärtämään siitä vaikenemalla ja sulauttamalla siihen pakanauskontojen ominaisuuksia. Koulutetaanko heidät opettamaan kaikkia vai loppuuko palkanmaksu. Lain mukaan peruskouluissa oppilailla on oikeus oman uskonnon opetukseen. Yksittäisessä kunnassa voi pahimmillaan pari opettajaa laatia opetussuunnitelman rajallisen asiantuntemuksensa Entä turvataanko kokeiluissa myös aito mahdollisuus vaatia lapselle oman uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetusta lähikoulussa valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaisesti
Todellinen etsijä haluaa elämän leipää ja Sanan väärentämätöntä maitoa, anteeksiantoa, toivon pelastuksesta ja rauhan sydämeensä. ”Mutta, jos te ette usko Mooseksen kirjoituksia, kuinka te uskoisitte minua”, Joh. Nykyinen loputon varovaisuus ja poliittinen korrektius olla kertomatta oman uskomme, kristinuskon sanomaa, on kuitenkin samalla suurta itsekkyyttä ja välinpitämättömyyttä lähimmäisiä kohtaan. Kaikkien ohjelmien pohjana pitää olla se, miksi kirkkomme on olemassa. Jälkeenpäin ajatellen olen hyvin onnellisessa asemassa, kun kristikunnan viesti on saavuttanut ystäväni sekä minut. Ihminen tarvitsee näköjään aina ylimääräisiä vaikeuksia, jotta hän ei enää luottaisi omaan kaikkivoipaisuuteensa vaan turvaisi Jumalaan. Virsistä on väännetty kättä aikaisemmin ja nyt. Me olemme suurelta osalta luterilainen kansa ja tätä luterilaisuutta pitää kirkon olla tomerasti puolustamassa. Sanoma kuoleman voittamisesta ja elävän yhteyden saamisesta kaiken Luojaan on ohjelma, jota ei ole millään muulla organisaatiolla tarjota kuin kristillisellä kirkolla. Pitäisikö kirkollamme olla sitten erikseen pääsiäisohjelma. KyösTI NIINIKOsKI ex-opettaja, Haapajärvi K un olen ollut mukana kirkollisessa hallinnossa, tutuksi on tullut aika monta toimintaan liittyvää ohjelmaa. Toinen Jussi Rytkösen artikkeli samassa lehdessä oli sattuvasti otsikoitu Juutalaiset juuremme paljastuvat. Artikkeli esittelee Raija Sollamon ja Mika S. Öljypuun ja metsäöljypuun yhteisten juurien löytyminen on tärkeä kevään merkki. Hän sovitti ristinkuolemallaan meidän syntimme ja ylösnoustessaan voitti kuoleman. Kristus on ainoa tie, ainoa totuus ja ikuinen elämä. Oikoteitä ei ole. Todellista oikeudenmukaisuutta on se, että kaikille maailman ihmisille kuuluva armo ja pelastus ovat avoimesti tarjolla. Mukaan tietysti olisi voinut liittää kirkon lähetysstrategian; Seija teki kristillistä avustustyötä kirkon lähetysjärjestön kautta. Kirkon sivuilta löytyy useita muitakin toteutettavia päämääriä ja tavoitteita lapsivaikutusten arvioinnista kirkon ympäristöjärjestelmän kautta reformaation merkkivuoteen. Saako virsivisan järjestää. 5:47. Yltäkylläisyydessä eläneessä Euroopassa kirkko näivettyy kun Sanaa ei tunneta eikä Hengen voimaan luoteta. Mitä se auttaa ihmistä kuolla oppineempana ja terveempänä mutta edelleenkään Jumalaa tuntematta. Jumalan seurakunta kasvaa maailmassa siellä, missä ihmiset ovat ahtaalla. Suomi ei ole Helsinki. Jeesus tuli maailmaan, jotta jokainen ihminen Hänestä kuulisi, kääntyisi Jumalan puoleen ja pelastuisi. Jos tähän on tarvetta, niin silloin olemme aika hukassa. Virsivisa edesauttaa nyt myös uusien virsien oppimista. Pystyin turvallisesti itkemään, kun sain uskoa jälleennäkemiseen kerran kirkkaudessa.. Ja tietenkin oma lempilapseni: kirkon saavutettavuusohjelma – saavu. Virsivisakin on aloitettu jo vuosia sitten ja sitä jatkettakoon. Meitä luterilaisia kirkkomme jäseniä on runsaasti, parhaissa kunnissa jopa 90 prosenttia asukkaista. Pidetään perusluterilaisuudesta kiinni kirkon työssä. Tietenkin olisi voinut ajatella, että moni ohjelma liittyi tuohon hetkeen. Joskus nousee pelko, että sinänsä hyvää tarkoittavat ohjelmat jättävät varjoon sen kaikkein tärkeimmän. Siihen luottaen pystyin turvallisesti itkemään, kun sain uskoa jälleennäkemiseen kerran kirkkaudessa. Pajusen kirjaa Kuolleenmeren kadonnut kansa. Meidän tavoitteemme on saada mahdollisimman moni yhtymään tänäkin pääsiäisenä raikuvaan riemuun: ”Kristus nousi kuolleista! Kuolemallaan kuoleman voitti; ja haudoissa oleville elämän antoi.” JUKKA sARIOLA Kirjoittaja on yrittäjä ja Kirkon vammaistyön neuvottelukunnan puheenjohtaja. Kristillinen kirkko on kutsuttu viemään eteenpäin evankeliumia taivasten valtakunnan tulosta keskellemme tänne maan päälle ja toivosta iankaikkisesta elämästä taivaassa Kristuksen ansiosta. Sitä, joka ei tunnusta Kristusta ihmisten edessä, ei Kristus tunnusta Isän Jumalan edessä. Kristusta emme häpeä, Hän olkoon ainoa kerskauksemme. Jos emme kerro tästä ja pidämme tiedon vain itsellämme, olemme vastuussa hukkaan joutuvista lähimmistämme. Tällä hetkellä toteutamme kokonaiskirkollisesti Kohtaamisen kirkko -strategiaa, jonka yhtenä ilmentymänä on ollut Vieraanvaraisuuden kirkko, parin viime vuoden kirkkohallituksen painopistealue. Johannes kirjoittaa ensimmäisessä kirjeessään, että Kuka ikinä kieltää Pojan, hänellä ei ole Isääkään. Kristinuskon juuret ovat Vanhassa Testamentissa eli Ensimmäisessä testamentissa, johon Jeesuksen opetus pohjautuu. Kirkolle pääsiäisohjelma. IIRIs LAhTINeN seurakuntalainen Virsivisa auttaa uusien virsien oppimista Vapaa-ajattelijoille uskonto on ”kirosana”. 3. Tällaiset kirkkomme työtä johdattavat suunnitelmat eivät olleet mitenkään mielessä, kun viime pääsiäisenä kävin ensimmäistä kertaa Afganistanissa surmatun ystäväni Seijan haudalla. KOTIMAA 9 24 . Qumranin kirjoituslöydöt todistavat viimeisillekin epäilijöille Raamatun tekstien ihmeellisen säilymisen. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja sosiaalinen auttaminen ovat toki tärkeitä, mutta niiden ei pidä luulla korvaavan evankeliumin julistamista. Vaikka kuinka hyvin kirkkomme tilat olisivat saavutettavia ja hautausmaamme täyttäisivät ympäristödiplomin vaatimukset, ei niillä olisi merkitystä, jos seurakuntamme eivät julistaisi ylösnoussutta Kristusta, kuoleman voittajaa. siinä kyynelten keskellä kannatteleva voima oli kuitenkin, mitä Jeesus teki pääsiäisenä 2000 vuotta sitten. On selvää, että kristinuskoa ei ole olemassa ilman Kristusta ja Jeesuksen opetuksen mukaan pelastusta ei ole yhdellekään ihmiselle maailmassa ilman Häntä. Luterilainen kirkko on velvollinen tukemaan tässäkin asiassa koulujen työtä, niin kuin se tekeekin. Olemme olemassa tehdäksemme lähetystyötä. Hautausmaan piti olla sähköpyörätuolilleni saavutettava, ympäristöjärjestelmä takasi hoidetut olosuhteet ja vieraanvaraisuutta sain kokea Seijan sukulaisten taholta haudalla käynnin jälkeen. 2 01 6 KOLUMNI Jukka Sariola Älä häpeä meitä, Kristus! Jussi Rytkönen otti hyvässä kolumnissaan Älä häpeä Kristusta ( Kotimaa 5/2016) esille kristinuskon ydinkysymyksiä. Meillä on usko, luottamus ja turva meitä paljon suurempaan
Hänet tunnetaan nuorten sellistien innostajana ja koolle kutsujana. KuKA. 3. • •Elämänohje: Älä pelkää vääriä ääniä.. • •Hannu Kiiski, 60 • •Ammatti: Sellonsoiton lehtori, sellisti • •Asuu: Vihdin Nummelassa • •Perhe: Vaimo kappalainen Tuula Kiiski ja viisi aikuista lasta, kaikki muusikoita • •Kotoisin: Virroilta • •Harrastukset: Lappi, lohi ja linnut. 2 01 6 – Muusikon perimmäinen halu on soittaa yhdessä, sanoo Hannu Kiiski. 10 KOTIMAA 24
Haastattelu tehtiin viikko taiteilijan helmikuisen 60-vuotisjuhlakonsertin jälkeen. Sellot soivat kuin tervahauta jota ei päästetä leimahtamaan. Hänestä konserttien ja soiton perimmäinen tarkoitus on lohdutus. Hän luonnehtii itseään koolle kutsujaksi. – Festivaalista on tulossa todella kovatasoinen. Mutta minä tarvitsen vielä enemmän. Selloon mahtuu koko elämä. Hän on myös Vihdin seurakunnan luottamushenkilö ja hänen vaimonsa Tuula Kiiski on seurakunnan kappalainen. Kysymys on jakamisesta, osallisuudesta ja yhteydestä. Kiiski uskoo, että konsertissa koettu yhteyden syntyminen on Jumalan tahto. Kestää kauan toipua sellaisesta. Kiiski on säveltänyt sille äänimaailmateoksia, joissa imitoidaan esimerkiksi luonnon ja moottorien ääniä. Ympärillä on puutaloidylli, sisällä keltaisessa talossa palaa takkatuli. Sellollaan hän haluaa koskettaa, lohduttaa ja rikkoa ihmisten yksinäisyyden. Tykkään toimia vapaaehtoistyöntekijänä selloni kanssa. Hänen kutsumuksensa on olla primus motor, alkuunpanija, käynnistäjä. Sellolla voi kertoa kaiken, Kiiski sanoo. Hän muistaa yhä, miltä maailmankuulu viulisti Kuultuaan laadukasta musiikkia ihminen muuttuu, eikä ole koskaan enää aivan entisellään.. 3. – Selloa pidetään inhimillisenä soittimena. Hetkestä, jolloin yksi konsertti muutti Kiiskin oman elämän suunnan peruuttamattomasti, on hieman yli viisikymmentä vuotta. Juhlakonsertissa soitti 36 huippua, mutta olisin voinut koota tuntemistani ihmisistä toisen samankokoisen. Mutta elämykset jäävät loppuun saakka. 2 01 6 A rkisena sydäntalven iltapäivänä Vihdin Nummelassa on hiljaista. Opetustyön ja soittamisen lisäksi hän toimii taiteellisena johtajana KesäVirrat soi -musiikkijuhlilla synnyinseudullaan Virroilla. – Muusikon perimmäinen halu on soittaa yhdessä. Huippumuusikot harjoittelevat lukemattomia yksinäisiä tunteja kokeakseen juuri sen. Esiintyjiä oli monista maista ja syntymäpäiväsankarin elämän eri vaiheista: kollegoita ja ystäviä, entisiä ja nykyisiä oppilaita, joista nuorin oli vasta 15-vuotias. Niin palvelen myös tavallisia ihmisiä, miehiä ja naisia. teksti: sALLA RANtA & kuvAt: kARoLiiNA ek äänet, matkia joutsenia Lapin erätulien yläpuolella, harrikoiden kokoontumisajoja, starttaavia formuloita, balalaikaa. Kiiskiltä kysytään usein, mikä ajaa megakonserttien, festivaalien ja muiden suurten hankkeiden järjestämiseen. Kiiski tunnetaan eturivin sellistinä, sellopedagogina, innostajana, kokoonpanojen ja festivaalien johtajana. Kiiski kuvaa kuuden sellon yhtyettään isoksi soittimekseen. – Sellolla voi tehdä ohi lentävän hanhiparven Sello soi yhteyttä ja lohtua Sellisti Hannu Kiiskiä on joskus sanottu selloevankelistaksi. Mutta sellonsoiton lehtori Hannu Kiiskin pään sisällä kaikuu kolmekymmentäkuusi selloa, piano, kaksi laulusolistia ja satojen ihmisten aplodit. Haluan tehdä isoja juttuja, sillä yhdessä saa aikaan enemmän kuin yksin. Suuret tähdet antautuvat instrumenteiksi, välineiksi sävellykselle, soittimelleen ja viime kädessä, jollekin näkymättömälle. Siinä soivat miehen ja naisen kaikki äänialat, se on kuin kuva elämästä. Siinä ei ole enää kysymys esiintymisestä, Kiiski kuvaa. Kuulijat ovat kutsuneet konserttia sanoinkuvaamattomaksi. Kiiskin sellosekstetti Total Cello Ensemble tunnetaan klassisen musiikin rajat rikkovana kokeilevana yhtyeenä, jossa on soittanut kymmeniä nuoria sellistejä, muun muassa sello-rockia maailmalle vieneen Apocalyptican perustajajäsen Eino Eicca Toppinen. Syntyi noste, joka tempaisi soittajat ja yleisön jonnekin. Syntyi osallisuuden kokemus, joka rikkoi yksinäisyyden. Kaikki vaivannäkö saa merkityksensä yhteisestä soittamisesta. – Minulla on suuri onni omistaa verkosto maailmanluokan mestareita. – Minulle on luonnollista osallistua kotiseurakunnan toimintaan sillä mitä parhaiten osaan. 36 selloa soi kuudessa äänessä, solisteina lauloivat Soile Isokoski ja Simo Mäkinen, sellosolistina soitti Arto Noras ja pianoa Risto Lauriala, ohjelma ulottui Bachista Saariahoon. – Se mitä tapahtui oli huikeaa. Sanat eivät lopu lyhyeen kun hän puhuu soittimestaan. Kiiski istuu tupakeittiössään liikuttuneena. Musiikin luonne on Kiiskin mukaan yhteisöllinen. KOTIMAA 11 24 . – Kaikki ympärillämme oleva näkyvä tavara katoaa. Sen ääni voi olla tumma tai kirkas, siinä on syvyys ja korkeus, alkuvoima ja heikkous. Kaikkia Schubertin serenadi ei kosketa, Kiiski sanoo. Uskon, että ihmiset tunnistavat laadun ja se vetää aina puoleensa. Kuultuaan laadukasta musiikkia ihminen muuttuu, eikä ole koskaan enää aivan entisellään. Konsertti täytti kotikirkon Vihdissä ääriään myöten. Hänelle muusikkous merkitsee jakamisen ammattia
– En osannut odottaa yhtään mitään. Ei tiedetä mitä naapureille kuuluu, ei pistäydytä spontaanisti kylään. – Harjoittelutunnit ovat yksinäisiä ja niitä on paljon. Kaikki Kiiskin viisi lasta ovat muusikoita. – Suuren taiteellisen tunteen vallassa yritin soittaa, kunnes tönäisin jousella lasikupuisen kattolampun maahan ja seisoin keskellä sirpaleita. Hän tiivistää opetusfilosofiansa yksinkertaiseksi reseptiksi hyväksyntää, lempeyttä ja vaatimista. Nuorena opiskelijana soittaminen oli keskittymistä omaan osaamiseen ja sen kehittymiseen. Arabian mukit Suomen Pipliaseura | myynti | myynti piplia fi | www pipliakauppa fi ` ???t ????. Isä on siitä iloinen. – Ilman motivaatiota ei synny mitään, Kiiski sanoo painokkaasti. – Jos yleisössä istuu yksikin, joka saa toivottomuuteensa lohtua tai yksinäisyyteensä särön, se riittää minulle. Harjoittelutunnit kasvoivat. Koulun jälkeen hauskinta oli hiihtää, pelata jääkiekkoa ja käydä kalassa. Ei ollut monia harrastuksia, paineita, virikkeitä, viihdettä tai muuta mikä olisi vienyt aikaa. Soittoläksyihin vanhempien piti välillä patistaa. Motivointi on Kiiskin työssä keskeisimpiä kysymyksiä. www piplia fi . Hän oli ensimmäisellä tai toisella luokalla. Lukioikäisenä Kiiski soitti viisi-kuusi tuntia päivässä. – Kun oppilas on varma siitä, että hänestä tykätään ja hänet hyväksytään, on uskomatonta mihin hän voi yltää. Mutta konsertissa, orkesterissa, lavalla ja katsomossa yksinäisyys voi murtua. Motivointi on välttämätöntä, vain sen kautta voi kehittyä. En tiedä keneltä muultakaan, Kiiski toteaa. Minulle on jo lapsena opetettu, että etsikää ensin Jumalan valtakuntaa, niin kaikki muukin teille sen ohessa annetaan. Vaimoni on harrastelijasellisti. Mutta isä ajoi sen joka viikko. 12 KOTIMAA 24 . P voimasanoja IPLiA. Yksinäisyys on Kiiskin mukaan aikamme suurin ongelma. Kannustava opettaja voi myös vaatia paljon. Puhumattakaan opettajista, kollegoista, tukijoista ja kuulijoista. Soittamisen on oltava lapselle palkitsevaa. Puhuessaan elämästään Kiiski sanoo vähän väliä olevansa onnekas ihminen. – Siihen aikaan kouluissa kiersi huippuluokan taitureita esiintymässä. Vapaa-ajasta ei ollut taistelemassa niin moni asia. 3. Nykyvanhempia mietityttää kovasti kysymys lasten harrastusten omaehtoisuudesta ja vapaa-ajasta. 2 01 6 Heimo Haitto näytti soittaessaan Bachia kouluvierailulla Virroilla vuonna 1963 tai 1964. Muusikot itsekin kärsivät helposti yksinäisyydestä, hän muistuttaa. Taikurien ja voimailijoiden näytökset olivat suuria tapauksia pienellä paikkakunnalla, eihän meillä ollut edes televisioita. En häpeä kiittää ääneen kolmiyhteistä Jumalaa, sillä Häneltä uskon saaneeni kaiken elämässäni. – Ei nykylapsilla ole niin paljoa aikaa. Sen aikaisilla autoilla 60-luvun maanteitä pitkin matka kesti yksi kaksi tuntia suuntaansa. – Uskon, että kaikki se hyvä, mitä olen osakseni saanut, todistaa Jumalan lupausten olevan totta. Hän edistyi nopeasti koulun musiikinopettajan johdolla, ja isä, jonka oma musiikkiharrastus oli jäänyt haaveeksi, etsi lähimmän musiikkiopiston. Opettaja-äiti toi joululoman ajaksi pojalle kokeiltavaksi koulun nurkasta joutilaan sellon, jota poika alkoi tapailla. Musiikki kolahti Hannu Kiiskiin, kun hän kansakoulun alaluokalla Virroilla kuuli Heimo Haiton soittavan viulua. Jokaiselta oppilaalta kerättiin 20 penniä. – Siihen aikaan lapsilla oli enemmän aikaa kuin nykyisin. Silloin Kiiski kuuli ensimmäistä kertaa klassista musiikkia. Lapsuudessaan hän arvostaa turvallista kotia ja rauhaa soittaa. – En tiedä mikä siinä oli, mutta tiesin heti, että elämäni on tässä, tämä se on, Kiiski sanoo. – Olen kiitollinen siitä, että he ovat valinneet alan omasta tahdostaan. Hän uskoo, että jonkinlaisen halun täytyy syntyä, vaikka palkitsemisen kautta. Kiiskistä tuli muusikko, jota ajaa eteenpäin mahdollisuus jakaa musiikkia muiden kanssa. Lopulta suurten taiteilijoiden kutsumus on kuitenkin saada jakaa musiikki yhdessä. ™ Piplian ilo sanomaa. – En muista että soittotunnille lähteminen olisi koskaan ollut vastenmielistä. Yritän tukea ja kannustaa heitä kaikkia. Kun oppilas on varma siitä, että hänestä tykätään ja hänet hyväksytään, on uskomatonta mihin hän voi yltää. Eikä enää koskaan lopettanut. Heidän muusikkoutensa puolestaan antaa minulle voimia ja uskoa tulevaisuuteen. Eikä minun tarvitse tietää kuka se oli. Virtuoosimaisen soiton takana on helposti sata muuta muusikkoa, joiden kanssa musiikki tehdään yhdessä. Mutta se tuntuu 60-vuotiaasta vain välivaiheelta matkalla muusikoksi. Mutta koulusta tultuaan Kiiski nosti salaa kotona isän vanhan perintöviulun seinältä ja alkoi soittaa. Kannustaminen on kaikki kaikessa, hän kuvaa. Kun muut keräsivät jääkiekkoilijoiden kuvia, minä leikkelin lehdistä mestarisellistejä. PSALMIEN SIIVIN Sanoja sanattomalle Anna pääsiäisen aikaan liittyvien psalmien kantaa rukoustasi KRISTUS ELÄÄ Pieni lahjakirja pääsiäisen keskeisimmistä tapahtumista Kaksi kirjaa yhteensä MUKIT Arabian mukit Heljä Liukko Sundströmin upeilla kuvilla Kerää koko sarja! Kevät herää Elämän virran enkelit Suojassa enkelten LAAJIN VALIKOIMA RAAMATTUJA ERI KIELILLÄ JA KÄÄNNÖKSILLÄ! Tutustu ja tilaa helposti www pipliakauppa . Solisti soittaa aina orkesterin kanssa. Se on tietenkin suuri yhteinen nimittäjä perheessämme. Sellainen Kiiskistä itsestäänkin tuli. En muista, että minulle olisi suututtu kovin mutta noloa se oli, joten en koskenut enää isän viuluun
musiikin on sovittanut virtuaaliorkesterille Henri Pesonen. 3. Koska Sutisen ja Karppisen yhteistyö on saumatonta, on kaikkiin tilanteisiin löydetty yhteisymmärryksessä haluttu fiilis. Yhdistelmä toimii erinomaisesti. Hautaa vartioidaan, ja Pilatus on stressaantunut. Tai sitten sen tekee Sadanpäämiehen ( Pekka Ulvinen) olemuksellaan luoma väkevä todistus. Eikä ihme, sillä kaikesta huolimatta ruumis häviää. Markus Lumme istahtaa Pilatuksen tuoliin tottuneesti ja avaa läpimenon kääntämällä repliikillään katseen menneisiin päiviin. Mitään pehmoilua ei siis ole luvassa, vaan Jeesuksen ristintie ja ylösnousemus niin kuin se tänä aikana voidaan säveltää. Marja Laitalan valmentama projektikuoro on sekä lehtereillä että alhaalla yleisön ympärillä. Tuiran kirkko viettää pääsiäisenä 100-vuotisjuhlaansa uuden ajan passio-musikaalilla. Melodiat tarttuvat korviin, sanat soivat vielä pitkään esityksen jälkeen mielessä. Näissä haavoissa. Nyt Sutinen haluaa kertoa pääsiäisen ajan tapahtumista. On aika hiljentyä hetkeksi. Naisten riemuun fokusoimisen sijaan väkevämpi kohtaus on epäilevän Tuomaan ( Jami Kontturi) taistelu muiden väitteitä vastaan. Sanat: Terhi-Liisa Sutinen. ”Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon.” Seurakunnan johtava nuorisotyönohjaaja Terhi-Liisa Sutinen siteeraa Paavalia ja toteaa, että se riittää kaikille evääksi juuri nyt. Hän huokuu sekä olemuksellaan että äänellään sitä rakkautta, mistä kaikessa on kyse. Tässäkö lupaus. INRI:ssä on peräti 21 uutta laulua. Näissä kivuissa. Esitys on osa Tuiran kirkon 100-vuotisjuhlintaa. Sutinen on kirjoittanut Luukkaan evankeliumista tuttujen tapahtumien sanat uudestaan niin, että säveltäjän on helpompi tehdä työnsä. Tuukka Myllymäki ohjaa taidokkaasti suurta kirkkomusiikkiteosta pienen tilan ehdoilla. Ihmisten sitoutuminen näkyy kaikessa. Myllymäen ohjausratkaisu, musiikki ja ukkonen naulitsevat kuulijankin. Tuukka myllymäki ohjaa Tuiran kirkon 100-vuotisjuhlien teoksen. Onneksi teos ei pääty vielä. Esitteissä teosta nimitetään musikaaliksi. Iloisia loppulauluja riittää niin, että viime lauantaina pidetyssä harjoituksessa ei vielä ole ihan selvää, missä järjestyksessä niitä esitetään suhteessa aplodeihin. Jeesuksen äidin ( Anu Arvola-Greus) laulu poikansa ristin äärellä herkistää vielä sen viimeisenkin kyynelittä sinnitelleen. Opetuslapset eivät jaksa valvoa. Näin alttarin eteen jää riittävästi tilaa esiintyjille ja näyttäville joukkokohtauksille. Pietari kieltää Jeesuksen. AnnMArI SAlMElA INRI-musikaali Tuiran kirkossa Oulussa 26.–27.3. Eero Siliämaan Pietarin valtava lohduttomuus tarjoaa samastumiskohdan ihmiselle, joka on omilla toimillaan aiheuttanut toisille suuren pettymyksen. Aki Saarela (kesk.) tekee loistavan roolityön Jeesuksena. Jeesusta näyttelevä Aki Saarela on loistava löytö. Livenä musiikkia esittää solistien lisäksi liki 50 aikuisja lapsikuorolaista. Myös Pesonen on muokannut äänimaailmaa taidokkaasti oikean tunnelman tavoittamiseksi. Nenäliinat mukaan. Sutinen on tehnyt sanat, ja ystävä, opettaja Outi-Mari Karppinen säveltänyt ne. Tässäkö armahdus?... Lopussa iloitaan, lauletaan ylistystä ilman halleluja-sanaa, lähdetään rauhassa. Tunnerekisteriä koetellaan, niin kuin kunnon pääsiäisdraamassa kuuluukin. Hän huokuu sekä olemuksellaan että äänellään sitä rakkautta, mistä kaikessa on kyse. Ohjaus Tuukka Myllymäki. Se ei haittaa. Jeesus pisti tutut pääsiäisajan rutiinit uusiksi. INRI vie suruun ja iloon INRI-musikaalia harjoitellaan Tuiran kirkossa Oulussa. Rokimpi musiikin kieli on suorastaan häikäilemättömän kosiskelevaa onnistuen heittämään kuulijan valtavan tunneskaalan äärilaidasta toiseen. Tämän loppuun asti vien, kestänkö tämän tien?” Viimeistään ristiinnaulitsemiskohtaus kirvoittaa kyynelkanavat. Sävel: Outi-Mari Karppinen. Tuiran kirkko on sen verran pieni, että Karppisen sävellykset annettiin suosiolla tuottaja Henri Pesosen digitaalisesti orkestroitaviksi. ”Tässäkö rakkaus. Ja kun Jeesus sanoo: ”Tuomas, rauha sinulle – Minä se olen”, tunnelma on äärimmäisen vahva. KOTIMAA 13 24 . Yksi äänite korvaa nyt parhaimmillaan sata soittajaa. Koska Tuiran kirkko on melko pieni, yhdyn sydämestäni tekijöiden seuraavaan haaveeseen: Jospa reilun tunnin mittainen INRI nähtäisiin tulevaisuudessa vielä Rotuaarillakin. kuvAT: kAlle HAuTAmäkI MuSIKAAlI Nuorisotyöntekijä Terhi-liisa Sutisen (oik.) tekemät sanat on säveltänyt opettaja Outi-mari karppinen (vas.). Hän saa ihmiset itkemään kanssaan ”verikyyneliä” Isän hylätessä hänet. Yhteistyö juontaa juurensa aiemmasta joulun ajan musikaalista. Kuorolaistenkin silmät ovat paikoin kosteina. On vain viikko aikaa ensi-iltaan. Se INRI:ssä onnistuukin. Musikaali-termiä puoltaa suuri esityskoneisto. Esityksen kertojana on poikkeuksellisesti Pilatus. Jeesusta näyttelevä Aki Saarela on loistava löytö. Esitys on hienosti kasassa jo nyt, vaikka sattuneesta syystä kirkkoon ei pääsiäisen alla ole mahdollista päästä harjoittelemaan. Mitään pehmoilua ei siis ole luvassa, vaan Jeesuksen ristintie ja ylösnousemus niin kuin se tänä aikana voidaan säveltää.. Aivan varma ei voi olla vieläkään, että onko tapahtumilla piste vai onko jotain yhä tulossa. 2 01 6 K ymmenet ihmiset lopettavat hetkeksi INRI-esityksen läpimenon valmistelun Tuiran kirkossa Oulussa. Se voisi olla myös passio nykyajan sävelin – joskin kertomus vie hautaamista pidemmälle, ylösnousemukseen asti. Digitaalinen bändi mahdollistaa myös äänitehosteiden hienon käytön
KuVa: ari andersin / VastaValo Veronica ojentaa Jeesukselle liinan kasvojen pyyhkimiseksi. Olenko idiootti: näenhän että heitä on liian vähän, että heitä ei arvosteta, vaikka yrittävät ehtiä tehdä enimmät siitä mitä vaaditaan. Sermin takana korisee kuoleva, joka pitäisi siirtää rauhalliseen paikkaan. K olmelle suunniteltuun sairaalahuoneeseen on ahdettu viisi miestä: yhden kädet on sidottu, ettei pääse raapimaan visvaisia haavojaan. Osallistun sitä katsomalla pyhään tapahtumaan. Kansliassa syöpäsairauksiin erikoistuva lääkäri kyselee puuhakkaana tietoa tietokoneelta eikä ehdi vastata tervehdykseeni. 14 KOTIMAA 24 . 3. Tätä ristiä hän siis kantoi sisällään yli 70 vuotta. Vanajan alttarikaappi on tausta messun salaisuudelle, leivän murtamiselle. Sanoin että en. Kirkon ainutlaatuisen aarteen, pähkinäpuusta veistetyn alttarikaapin, matkaa Antwerpenista Hämeenlinnaan ei historiankirjoihin ole dokumentoitu. L ahdesta Turkuun johtavan pikatien ja Hämeestä Helsinkiin rakennetun radan väliin kutistetulla maapalasella seisoo jykevänä ympäröivää seurakuntaa palveleva Vanajan kivinen kirkko, toimiva jumalanpalvelushuone. Lähti pois.” H äpeäkuolemaan naulattu, kuolemaansa suostuva ihminen Jeesus, molemmilla puolillaan tuskissaan Katson kunnes katse muuttuu rukoukseksi joka lävistää ajan. Kun mies havahtuu lääketokkurastaan hän päästää kirousten ryöpyn ja nukahtaa taas. Molemmat naiset katsovat toisiaan ja alkavat nauraa. Sairaalapappi ei ole toimistossaan eikä vastaa puhelimeen. Taidokkaasti veistetty pähkinäpuinen rakennelma ei ehjänä mahtuisi ulos kirkosta. Suostun viisaan ryövärin tavoin armoon, joka rikkoo rajat, antaa voimia tehdä mitä sydän käskee eikä pelkästään sitä mitä vaaditaan.. Isä ei suostu ottamaan kipulääkkeitä ettei niihin totu. KuVa: isMo saViMäKi sä: ”Joku nainen käväisi, kysyi otanko ehtoollista. Katson ja kuva muuttuu rukoukseksi. Nukkekotia muistuttavan koristeellisen, yksityiskohtia pursuavan alttarikaapin hyllyillä esitetään katkelmia Jeesuksen elämästä. Hapsottavahiuksinen luurangonlaiha liian väljässä beessin värisessä pyjamassa kiertää sänkyjen välissä katse harottaen, pui nyrkkiä ja pyytää että vien hänet pois. Kaupungilla on arvailtu hakkapeliittain tuoneen sen sotasaaliina 30-vuotisesta sodasta, mutta viisaat tietävät jonkun vauraan kartanonherran lahjoittaneen sen oman ja perheensä sielujen autuuden vakuudeksi ja kotikirkkonsa kaunistukseksi. Lähihoitaja nostaa silmänsä omalta koneeltaan, katsoo minua syyttävästi, mutta lupaa etsiä tietoja isäni tilanteesta. Lähestyn kirjeellä. Kauhun lasittamin silmin isä kuuntelee naapurisängyn hengityksen katkonaisuutta, pelkää omaa kuolemaansa, katsoo sänkyynsä sidottua kiroilijaa, pelkää että myös hänen kätensä sidotaan sängynlaitoihin. 2 01 6 Alttarikaapin saarna Vanajan keskiaikainen kirkko Hämeenlinnassa kätkee sisäänsä aarteen, Jeesuksen elämää ja kärsimystietä esittävän 1500-luvun alttarikaapin. Alttarikaappi kertoo Jeesuksen elämäntapahtumista ja Antwerpenin puuseppien osaamisesta. Lähden täältä kotiin, hän päättää vaikka turvonneet, säärihaavaiset jalat eivät enää kanna. Isäni, sotainvalidi, kertoi 91-vuotispäivänä kahvia hörppiessään, että on tappanut viisi ihmistä. Kirjailija Maija Paavilainen asettui teoksen eteen ja antoi kuvien puhua. Ei jaksanut uskoa, että taakka on jo kannettu. Oli yksin vartiossa, kun näki viiden piippalakin lähestyvän. Kysyn miten tällä vuodeosastolla hoidetaan potilaita henkisesti ja hengellisesti. Isä nuokkuu kumaraisena pää syvällä hartioiden välisVanajan kirkon alttarikaapin puuveistossarja kuvaa Jeesuksen syntymää ja kärsimyshistoriaa. Tiedustelen sitten isältä, onko pappi käynyt
Katsoo rohkeasti ohi enkelin, näkee itsensä onnellisena äitinä, Jumalan äitinä eikä pelkää. Enää eivät hiukset kiharoidu valtoimenaan yli olkapään. Janoa, kuumuutta, ahdistusta ja kipu. Ensimmäinen näköiskuva Jumalasta on maalattu taustakankaaseensa verellä ja hiellä. Enkelikuoro kedolla valitsi Messiaan syntymän ensimmäisiksi todistajiksi juuri heitä, jotka työkseen varjelevat laumaansa joutumasta petojen saaliiksi. Meille näytetään. Aamun koitteessa haudalle kiiruhtavat naiset löytävät haudan tyhjänä. Lapsi on toivo paremmasta. Lucas Cranachin kuvakonseptista tuttu Kipujen mies istuu pilkkavaltaistuimellaan nöyryytettynä piikeillä kruunattuna. 2 01 6 Vanajan kirkon alttarikaapin puuveistossarja kuvaa Jeesuksen syntymää ja kärsimyshistoriaa. R istin alla kaatuilevan Jeesuksen kasvot kuvautuvat tunnistettavana Veronikan ojentamaan liinakankaaseen. Lapsi tuo valon ja leivän: viidestä leivästä riittää tuhansille. Jumala on täyttänyt lupauksensa. Tallista puuttuvat profeetan mainitsemat härkä ja aasi, mutta Sana tulee lihaksi. Tämä on näytelmää. Muodin mukaisista päähineistä voi lukea kantajansa arvon ja aseman. Häntä ei pidättele edes haudan suulle vieritetty kivi. Tämän näytöksen Jeesus kääntää katseensa lohduttavasti armoa anovaan katuvaan ryöväriin. Ystävät jättävät hänet saaliinhimoisten kateellisten armoille. Kavallanko, kiellänkö, epäilenkö, pilkkaanko minäkin. Lapsi katsoo Simeoniin. Lapsi on valoisa tulevaisuus. Katson kunnes katse muuttuu rukoukseksi joka lävistää ajan. Lähde: Terho Asikainen ja Ismo Savimäki: Vanajan alttarikaappi. Kaikki muuttuu hyväksi. Ei riitä pelkkä baldakiini, tapahtumien ylle kaareutuva kunniakatos. Me jo tiedämme, että näytelmä jatkuu: Jeesus ei jää ristille. MAIjA PAAvIlAInen Kirjoittaja on hämeenlinnalainen aforistikko ja kirjailija.. Uskon ainakin sen, että ristillä kärsivää Kristusta katsomalla saan omiin kipuihini oikean mittakaavan. Ja kuitenkin kovan paikan tullen oppilaista yksi ahneuksissaan kavaltaa, toinen peloissaan kolmasti kieltää ja kolmas epäilee kun ei omin silmin päässyt näkemään. Taustalle on kokoontunut kynttilää kantavia ystäviä, kummeja, isovanhempia. Jeesus jää yksin. Kirkkovuodessa pysähdymme kertaamaan tapahtumaa pitkänä perjantaina. Hän on Ylösnoussut kuoleman ja tuonelan voittajana. Suostun viisaan ryövärin tavoin armoon, joka rikkoo rajat, antaa voimia tehdä mitä sydän käskee eikä pelkästään sitä mitä vaaditaan. Jeesus ei jää ristille eikä hautaan. He tekevät vain mitä käsketään, ottavat työstään irti ilon kivun kautta, pilkaten ja häväisten. Tyydyn seuraamaan sivusta ja rukoilemaan. Ristin tien Jumala lähestyy minua häpeän ja pilkan kohteeksi joutuvana Jeesuksena. Jokaisen kohdalla olen joutunut etsimään mallia Mariasta: opettelen päästämään irti, luopumaan, antamaan heidän valita oma paikkansa, oma tehtävänsä. S ulkasiipienkeli ilmestyy Marialle, siinä on draaman alku. Veistäjämestarit osaavat. O ppilaat ovat seuranneet Jeesusta kolmisen vuotta. Jeesuksen ristiinnaulitseminen on maailmanhistorian suurin draama. Temppelissä päivystävä vanha Simeon tunnistaa lapsen heti. Luoja ruokkii lintunsa ja pukee kukkasensa. Käden taidot periytyvät suvussa isiltä pojille. A lttarikaapin aiheeksi on valittu vahvin: Jeesuksen elämä alusta loppuun. kuVa: ari andersin / VastaValo kiemurtavat ryövärit. Siihen täytyy lisätä pähkinäpuusta taidokkaasti koverrettuja pitsejä ja koristeellisia kehyksiä. He ovat eläneet hänen kanssaan, jakaneet leipää, todistaneet miten kuolleet heräävät eloon, sairaat parantuvat ja köyhille annetaan ihmisen arvo, miten Jumalan valtakunta voi alkaa jo täällä. Antwerpenin koristepuusepät herkuttelevat osaamisellaan: liioitellaan, lisätään drapeerauksia, valtoimenaan valuvia kiharoita, hattuja. Alttarikaappiin kuvattu 1500-luvun kunnianarvoisa muotia seuraava kansa esittelee hulppeita pyhäpukujaan. Alttarikaapin sotilaat leikkivät huvikseen puolustuskyvyttömäksi ruoskitulla uhrillaan ilakoivaa kuningasleikkiä, pukevat henkihieveriin piiskaamansa purppuraviittaan ja kruunaavat orjantappurakranssilla. Joku taitava tulevaisuuden valosuunnittelija osaisi ehkä valaista alttarikaapin keskiosan niin, että kaikki turha jäisi pois: äidit ja isoäidit löytäisivät rohkeutta Marian rohkeudesta ja huolten painamat uutta voimaa Jeesuksen rististä ja kuoleman majesteetin kanssa kasvokkain joutuneet löytäisivät alttarikaapin korkeimmalta kohdalta ylösnousseen Herramme Jeesuksen. Keskiajan estetiikkaa ja kristinuskon mysteerejä. Marialle on veistetty suuret, rukoilevat kädet – lapsonen annetaan nuoren Marian syliin, jaksaville käsivarsille. Jumala syntyy ihmiseksi, pieneksi täysin avuttomaksi. Katson pähkinäpuusta veistettyä Jeesusta kultavärillä maalatulla ristillään. Maria suostuu johdateltavaksi, ei tiedä, tai ehkä tietääkin. Hämeenlinna 2011. Kalliit kankaat laskostuvat viekoittelevasti, plyymit hulmuavat, huivit liehuvat. Legendoissa kerrotaan kuvan avulla tapahtuneista parantumisihmeistä. Katumaton irvistää katkerana ja pilkkaa, oikeanpuoleinen pyytää päästä Jeesuksen kanssa taivaan iloon. Katse lupaa paikan paratiisissa. Polvistun alttarikaapin eteen yhdessä puolen vuosituhannen aikana tänne syntyneen, täällä eläneen, täällä vierailleen, tänne haudatun Jumalan kansan seurassa. Mietin omia lapsiani. Maria on sitonut hiuspilvensä nutturalle, peittänyt hattunsa alle. KOTIMAA 15 24 . Jouluyönä paimenet lyhtynsä valossa juoksevat ihmettelemään alastonta vastasyntynyttä karjahuoneen lattialla. Hän on pukeutunut vastuuseen lapsesta ja tupsukoristeiseen juhlamekkoon. Kerjäläisiä me olemme kaikki, armon kerjäläisiä. K ynttilänpäivänä Maria ei enää ole hupakko tyttönen. On aika luopua huolehtimasta, ahdistumasta. 3
On ollut kuivuutta, diktaattorin maineessa oleva presidentti ja talous vuosia alamäessä. – Lähdin maailmalle Beatles-englannilla. Zimbabwen aids-orvoista on kasvanut toimintakeskus, jonne otetaan myös työharjoittelijoita Suomesta. Olin kuitenkin kielistä kiinnostunut, Wuolle kertoo. – Olin siltä istumalta valmis lähtemään. Minulla oli pitkä saksa. Tarkoituksena on pitää lapsiluku sellaisena, että jokaisen voi muistaa nimeltä ja tuntea henkilökohtaisesti. Tätä suuremmaksi ei toimintaa aiota kasvattaa. Ensimmäiset vierailut lasten luona köyhässä lähiössä olivat rankkoja. Maan korruptio ei estä hyvää toiKoulutus on kaiken a ja o Kouluruokailua ei ole. Hararessa oli jo tuolloin liuta orpolapsia, joiden koulutusta Ainamo tuki. Niinpä syyskuussa 1996 Oili Wuolle löysi itsensä Hararesta, Zimbabwen pääkaupungista. Virkavapaa Suomen Pankista venähti yli neljän vuoden mittaiseksi. Joskus se tarkoitti matkaa teurastamolle, josta palattiin paloiteltu lehmänruho takakontissa. – Hän sanoi, että hanki itsellesi ensin koulutus ja ammatti. Wuolletta pyydettiin eteläisen ja itäisen Afrikan alueelliseen koulutusjärjestöön MEFMI:hin. – Välillä oli tiukkaa. Olemme vuosien mittaan oppineet, miten ottaa vastaan vapaaehtoisia. – Monet ovat hämmästyneitä, miten nopeasti tapaamiset järjestyvät ja viranomaisilta saa tietoa. Vuosina 1993–1995 Wuolle vietti maassa useita pitkiä työjaksoja. Nyt Wuolteella ja Ainamolla on noin 400 aids-orpoa huomassaan. – Se oli toimintaa, joka vei mennessään. Oili Wuolle oli kolmivuotias, kun hänen isänsä kuoli. Mutta jos meillä oli antaa rajaseudun perheille, osallistuimme keräykseen. Wuolle kertoo, että vuoden 2015 aikana Zimbabween tuli erilaisia vierailijoita – vapaaehtoisia, kummeja ja opiskelijoita – yhteensä 39 kappaletta. Oili Wuolle valmistui ylioppilaaksi ensimmäisen kerran Yhdysvaltojen Dallasissa vuonna 1970. Olemme aina voineet olla maksamatta poliisille. Liki 20 vuoteen Zimbabwessa mahtuu paljon. Vaikka äitini oli konservatiivinen, hän korosti heikompien auttamista. – Se, miten päädyin Afrikkaan, ei ole niinkään outoa keskuspankissa työskenteleville. Turismi hiljeni vuosiksi ja hiv/aids-tartuntaa kantavien määrä on yhä huikeat 14 prosenttia väestöstä. Tiesuluilla olen kysynyt poliisilta, haluavatko he viedä orpojen suusta. 16 KOTIMAA 24 . Seuraavan merkittävän matkan maailmalle hän teki vuonna 1993. Vuoden kuluttua hän pääsi ylioppilaaksi myös Honkajoella, Pohjois-Satakunnassa. – On ilo ja helpotus oikeasti jakaa työtaakkaa. Pääsin hyödyntämään osaamistani, jota olin saanut Suomen Pankista. Englantia olin lukenut kaksi vuotta. Sitten tajusin, ettei koko maailmaa voi pelastaa. Äiti oli myös itse saanut käydä yliopiston ja ollut au pairina Englannissa. Kaupat olivat tyhjiä ja kaikesta oli pulaa. – Maasta löytyi erittäin visionäärinen keskuspankin johtaja. Inflaatio oli niin nopeaa, että käsissä oleva raha oli käytettävä heti. Asiantuntijan homma oli käytännön työn tekemistä. Niin myönteisiä kokemuksia minulla oli Lesothosta. Pian maahan tultuaan Wuolle tapasi maassa asuvan Seppo Ainamon, tulevan elämänkumppaninsa. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF etsi asiantuntijaa. Kauppakorkeakoulusta valmistunut Wuolle oli tuolloin töissä Suomen Pankissa. Nyt maassa toimitaan pääosin Yhdysvaltain dollareilla ja Etelä-Afrikan randeilla. Työtehtävää tarjottiin pariksi vuodeksi. Äiti antoi myös naismallin tyttärilleen. Muuten se oli arvotonta huomenna. Vaikka 90-luvulla Wuolle ilmoitti, että kumOili Wuolle päätyi Suomen Pankista afrikkaan. eläkkeellä hän jatkaa Zimbabwen aids-orpojen koulunkäynnin tukemista. Pienelle vuoristoiselle kuningaskunnalle eteläisessä Afrikassa oli siunaantunut valuuttavarantoja, jotka olivat syntyneet maan suurista vesivaroista. – Bensalitra virallisella kurssilla olisi tullut maksamaan jopa 200 Yhdysvaltain dollaria ja kuppi kahvia 30 dollaria. Pian löysin itseni Lesothosta. Lapsille oli saatava myös ruokaa. Minä olin perheen poikatyttö ja lukutoukka, Wuolle muistelee. Lyhyen Sambiassa tehdyn koulutuksen jälkeen puhelin pärähti jälleen. 3. Lapset tulevat syömään kunnollisen lounaan toimintakeskukseen, joka sijaitsee keskellä köyhää Hararen lähiötä. Kyläyhteisössä kaikki auttoivat toisiaan. Minuun otettiin yhteyttä. Siellä hän vastasi valuuttavarojen sijoittamisesta markkinaoperaatioiden osastolla. Farmaseutiksi opiskellut äiti oli onneksi töissä ja kasvatti kolme tytärtään yksin. Valkoisten hallitseman maatalouden siirto mustille aiheutti kaupallisen suurviljelyn romahtamisen ja ruokapulan. Lasten määrä kasvoi nopeasti 30:stä 120:een. valuuttavara-asiantuntijalle se ei ollut outoa. 2 01 6 K ansainvälisen uran lähtölaukaus tapahtui jo lukiolaisena. Saimme pian sukulaisia mukaan. On liikuttavaa seurata nuorten kasvamista ja sitä, kun he löytävät oman paikkansa ja perustavat perheen.. Kuva: OiLi WuOLLe mintaa ruohonjuuritasolla. Kaikki he tekevät työtä lasten hyväksi omilla taidoillaan. Maassa on ollut megaluokan inflaatio. Hyvät verkostot päättäjiin ja yhteistyökumppaneihin sekä kummien ja Suomen ulkoministeriön tuki ovat auttaneet laihoinakin vuosina. Tilanne tasaantui, kun maa siirtyi monivaluuttajärjestelmään vuonna 2009. Maaseudulla joko luit tai urheilit
mitoimintaa laajennetaan vain hänen kuolleen ruumiinsa yli, lisäinvestointeja on tehty. En varmaan voisi henkisesti näin hyvin, ellen olisi lasten kanssa. Pääosin suomalaisten kummien tuella noin 400 zimbabwelaista orpoa tai puoliorpoa lasta ja nuorta ovat päässeet peruskouluun. kuva: MaTTi karppinen KuKA • •Oili Wuolle • • Jäi eläkkeelle Suomen pankista vuonna 2006. Monella yksinhuoltajavanhemmalla ei ole edes dollaria ruokaan. Tässä näkee sen, miten hyvä kantaa. Vaikka Wuolle on sitoutunut palkattomaan työhön Zimbabwessa, hän ei koe itseään hyväntekijäksi. Auttaja saa enemmän kuin autettava. Joskus jopa retkiä luonnonpuistoon. – Saimme rahaa toimintakeskuksen rakentamiseen. Toimintakeskukselle etsitään jatkajaa, joka voisi olla jopa oma kasvatti. Muitakin kysymyksiä on. – Välillä tuntuu, että joku korkeampi voima auttaa, kun on ihan mustaa. On hankittava koulupuvut ja -materiaalit. KOTIMAA 17 24 . 2 01 6 Oili Wuolle on saanut Zimbabwen avustustyönsä kautta paljon uusia ystäviä. – En olisi tässä, ellen olisi saanut koulutusta. Zimbabwessa ei ole koulupakkoa, vaan oikeus käydä koulua. Mitä uusia maksuja tulee. Jos emme osaa toimia asiallisesti, homma loppuu. 3. – Teemme työtämme, oli poliittinen kuvio niin tai näin. Maassa on 1,4 miljoonaa orpolasta. Talouskaaoksen aikana koulut menettivät paljon hyviä opettajia. Lisäksi koulujen ylläpitämisestä maksetaan kannatusyhdistysmaksuja, jotka ovat usein satoja dollareita. Tuleeko ammattijärjestötaisteluita. • • elämänkumppani: Seppo ainamo • • koti: toinen Helsingissä, toinen Hararessa • • Tekee vapaaehtoistyötä zimbabwelaisten lasten koulunkäynnin tukemiseksi. – Lapset käyvät valtion kouluja. Silti taustalla on ajatuksia vallanperimyksen logiikasta ja haasteista. Toimintakeskus tukee koulunkäyntiä tarjoamalla päivittäisen aterian, harrastustoimintaa sekä tukiopetusta. Zimbabwen presidentti Robert Mugabe on ollut vallassa yli 35 vuotta. Jotenkin on liikuttavaa seurata nuorten kasvamista ja sitä, kun he löytävät oman paikkansa ja perustavat perheen. Koulunkäynti kuitenkin maksaa. Kysyntähuippuina sitä on tarjolla puolet tarpeesta. Valtion budjetti on alijäämäinen. Emme sekaannu politiikkaan. Tänä vuonna lanseerataan myös uusi opetussuunnitelma. Autettavat lapset on valittava. Tällä hetkellä Hararesta saa kaikkea, paitsi sähköä. Projektivetäjän työn saimme lahjoituksena. Siihen liittyy paljon latauksia ja kysymysmerkkejä. Suomessa työtä tukee Zimbabwen aids-orvot ry ja Zimbabwessa Dzikwa Trust Fund. Nyt tilanne on korjaantunut ja opettajat ovat palanneet. Saavatko virkamiehet palkkansa. Osa lukioon ja jopa yliopistoon. EEVA SuhOnEn. Äitini oppien mukaan hyvä koulutus on kaiken a ja o. – Olemme aina hyvissä suhteissa vallanpitäjien ja viranomaistahojen kanssa
Ensin väritetään kuvia, joissa Jeesus ratsastaa aasilla. eija ja marja-Liisa valitsivat enkelikiiltokuvia omiin kortteihinsa.. Seija lohdutti kätensä kaatuessaan loukannutta Hannelea. 3. Mikä nimi, missä asutaan, perhesuhteet. Ovesta tulee sisään lisää ystäviä, Sarion Myllyn perhekodin asukkaita. Asukkaat istuvat kahvilla pitkän pöydän ääressä. – Tervetuloa! kuuluu monesta suusta. – Haluuko Matti kukkia. Pöydälle on jo levitetty värityskuvia, korttipohjia, värikyniä, kiiltokuvia, liimapuikkoja ja saksia. – Minä täytin 70, hän kuiskaa minulle. kuvat: Raimo Jaatinen KRIsTITyn vAellus merja, marja-Leena ja Sauli aloittivat värityskuvilla, joissa Jeesus ratsastaa aasilla Jerusalemiin. Koska kehitysvammaisille aikuisille lukeminen ja kirjoittaminen on hankalaa, teemme käytännössä pääsiäiskortteja, joihin tulee enkelinkuvia. Värikkäät tarra-arkit herättävät ihastusta. Hannele sai runsaasti apua tarrojen irrottamisessa ja kiinnittämisessä. Teemana on Bible Journaling eli korttien tekeminen ja vihkon täyttäminen Raamatusta löytyvillä lauseilla. Tulijat haastatellaan. Merja kysyy ja ojentaa tarra-arkkia viereiseen pöytään. marja-Leena ehti piiloutua oman kuvansa taakse. Kun tiedetään kuka on kuka ja kahvit juotu ja pullat on syöty, siirrytään ruusuhuoneeseen. – Nyt ne tarttuu pöytään kiinni! Marja-Liisa on valinnut enkelikiiltokuvan, joka pitäisi liimata korttiin. Marja-Liisalla on edelleen kaunista kynsilakkaa ja rinnassa suuri perhoskoru. 2 01 6 T uoreen pullan tuoksu vastaanottaa tulijat Ojalan perheyhteisön talossa Karjalohjalla Kuusian kylässä. Pääsiäisenkeleitä ystäville BIBle JOuRnAlIng Karjalohjan Ojalan ja Sarion perhekotien aikuiset asukkaat tekivät yhdessä pääsiäiskortteja. Synttärit olivat suuri juhla, vieraitakin 50. Sitten siirrytään korttien tekemiseen. Alussa tarrojen kanssa on vähän ongelmia. 18 KOTIMAA 24 . Raamatullisuus toteutuu siinä, että tämä yhteisö on kuin alkuseurakunta, jossa lähimmäisistä huolehditaan ja kaikki jaetaan kiitollisuudella ja rakkaudella
Yhteisen aterian jälkeen on aika lähteä kotiin. Pöydällinen ystäviä alkaa etsiä, kunnes pieni kuva löytyy pöydän alta. Tämä lause kirjoitetaan muistiin kortteja varten. Maija antaa matkaevääksi pussillisen tuoreita pullia. – No, jokainen kirjoittaa tavallaan, hän huokaa. Lotte tekee monta korttia ja jokaiseen liimataan enkelikiiltokuvia. Iloinen puheensorina jatkuu ja kortteja valmistuu kovaa vauhtia. Myös Lotella on kauniit korut yllään. – Mä lähetän tän sellaselle miehelle, joka sai mut mukaan seurakuntaan. Korttiin tulee suuri määrä kiiltäviä pikkutarroja, kukkia, sydämiä ja leppäkerttu. Jokaisen töitä ja tekemisiä kehutaan ja ihaillaan ylenpalttisesti. Se tuntuu olevan täällä tapana. Maija Ojala ja 10-vuotias Ronja auttoivat kirjoittamisessa. Yksi vieraista, 10-vuotias Ronja auttaa tarrojen irrottamisessa ja kirjoittamisessa. – Missä korkki on. Se on niin kiva paikka, etten muuta sieltä mihinkään, Lotte kertoo. Lehtiön mietelmät antavat pohjaa jatkomietiskelyyn. 25,50 (29,00) PERUSSANOMA Elämän tarkoituksesta Hän on jo vuosia kerännyt postikortteja. 3. Enkeli antaa voimaa! Lotte sanoo. – Tää on sulle, Merja sanoo ja ojentaa vieressään istuvalle Marja-Leenalle monilla ruusutarroilla koristellun punaisen kortin. – Ei tuossa kyllä lue Lotte, Markku huomauttaa. Me tunnetaan kyllä yksi ortodoksi, se on meidän tuttava, Markku kertoo. Eijalla on osoitekirja pöydällä. Myös toisen huomioon ottaminen ja kohteliaisuus on sydäntä lämmittävää.. Lukijan on mahdollista käydä dialogia Lehtiön kanssa kirjoittamalla omia ajatuksiaan kirjaseen, jossa on paljon tilaa myös omille muistiinpanoille. Kortti saa yleistä ihailua osakseen. Pentti K ei ole kuulevinaan, hän leikkaa huolella uutta enkelikiiltokuvaa. – Mä en osaa kirjottaa, Seija sanoo. Maija tekstaa paperille isoin kirjaimin HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ. Ristin keskellä on sydän. Välittömyys, avoimuus ja ystävällisyys takaavat sen, että kaikilla on hyvä mieli. Hän väritti ruskealla ja harmaalla koko kuvan, palmunoksat ja Jeesuksen vaatteetkin. 9,80 (10,90) SUOMEN LÄHETYSSEURA 9 80 16 90 Anova saa ja nuuhkiva löytää on koi ra-ihmisen hiljentymiskirja, jossa huumoriakaan ei ole unohdettu. Mutta sydämeni tuntee. Ronjan ensimmäinen kortti on valmis. – Minä täytin 70, Marja-Liisa käy vielä kuiskaamassa lähtijöille. Ei hätää, hän saa apua viereltään. Me kaikki ollaan täällä luterilaisia. Itse asiassa muunlaisia ihmisiä ei edes ole. – Tämä menee mun veljelle. 24 . Siitä saa ottaa mallia. Omassa huoneessa on laatikollinen kortteja, joita hän selaa joka päivä. Yhteyden näkeminen historian tapahtumien ja oman elämänhistorian vaiheiden välillä saattaa avata aivan uudenlaisen näkökulman niin omaan menneisyyteen kuin nykyhetkeen. Muutama puikkoliima siirtyy välillä kädestä käteen. – Katsokaa, mitä mä sain, tää on ihana! vastaanottaja huudahtaa ja näyttää korttia kaikille. Myös toisen huomioon ottaminen ja kohteliaisuus on sydäntä lämmittävää. Kirjan pienet laulut kulkevat Jobin jäljissä, kunnes tulee jälleen aamu. Maija auttaa häntä kirjoittamaan nimet ja osoitteet kuoriin. Markun elämän suuria juhlia on ollut yksityisrippikoulu ja ripille pääsy. Ihoni ei tunne Jobin kipuja, salatuista syistään Isä on säästänyt. Hän kirjoittaa kortteihin oman nimensä horjuvin tikkukirjaimin: L T T K. – Noin hyvin osaa askarrella! Markku ihastelee. Vähän aikaa sitten 73-vuotissyntymäpäiviään viettänyt Pentti K on liimannut vihkoon jo monta enkeliä ja palan kaunista kukkapaperia. – Kiva mennä mammalle näyttämään kortteja, mammalle tulee hyvä mieli, Lotte iloitsee jo etukäteen. Se asuu Halikossa, Eija kertoo. Martti Santakari, tunnetko. Leena HIetaMIeS Pääsiäiskortteja valmistui runsaasti sukulaisille ja ystäville annettavaksi. Sacrum palvelee seurakuntia kattavalla kirkollisten tarvikkeiden, virka-asujen, kirkollisten tekstiilien ja kynttilöiden valikoimalla. Hän piirsi itse keltaisen tipun ja leikkasi ja liimasi sen korttiin. – Mä tykkään enkeleistä. Seijalla on kaunis kukkamekko, helmet ja rannekoru. – Tässä talossa meillä on varmaan legioona enkeleitä, niin paljolta ollaan varjeltuneita, talon äiti, Maija Ojala nauraa. Meitä muistutetaan ajamaan varovasti ja kutsutaan tulemaan uudestaan. – Kiitos kulta! Seija huudahtaa, kun toinen ojentaa hänelle sakset. Matti Olavi ehdottaa Pentti K:lle, että tämä voisi lähettää kortin jollekin naiselle ja nauraa hyrähtelee. Kirjassa on liuta koiran kanssa elettyyn elämään sopivia rukouksia, joita siivittävät pienet tarinat, kertomukset ja mietteet koiranomistajan arjesta ja juhlasta. 2 01 6 Sacrumista saat kristilliset kirjat, hengellisen musiikin ja elokuvat kuten myös Kirkon Ulkomaanavun ja Yhteisvastuun tuotteet. Hänen kädessään on värityskuva, joka esittää ristiä. – Jätte bra! pappa kehuu. Markku kiittää kohteliaasti muidenkin puolesta pääsiäiskorttien askartelunjärjestäjiä ja kutsuu kaikki iltapalalle. VERKKOKAUPPA : www.sacrum.fi MYYMÄLÄ : HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. 020 754 2350 Mikä on elämän tarkoitus vanhenemisessa. Kanteen hän on kirjoittanut oman nimensä. – Lehti tippu! Marja-Leena ilmoittaa. Sauli on juuri saanut valmiiksi kuvan, jossa Jeesus ratsastaa aasilla Jerusalemiin. Onko menneestä elämästä syytä kiittää. Markku tekee kortin ystävälleen. – Anteeksi kulta, mä potkasin sinua. 16,90 (22,90) Pirkko Lehtiö On Herra vielä vierellä Kari Kanala, Ville Kormilainen Anova saa ja nuuhkiva löytää – Koiraihmisen rukouskirja 25 50 Erkki Jokinen Varjojen laulu Jobin sanoma toivosta Tämä on toisenlainen surukirja: sanoja ja kuvia elämän satuttamille. Kortteja tehdään omille sukulaisille ja toisten sukulaisille ja lukuisille ystäville. Perhekoti Sarion Mylly sijaitsee lähellä Ojalan perheen Rauhan ja Toivon Majaa. Myllyn ”pappa” Heikki Sario tulee katsomaan pääsiäiskorttien tekemistä, ja Lotte näyttää hänelle keltaista korttia, johon on liimannut tarroja ja kirjoittanut paljon L ja T-kirjaimia. – Tää on Jeesus! Sauli sanoo. – Minä asun Myllyssä. – Te toitte tänne kassillisen enkeleitä! joku huomaa riemastuneena, kun enkelikiiltokuvia riittää kaikille. Se on ollut läsnä, kun toinen on sanoillaan, kuin nuolilla, puhkonut suurta pimeää. Jokaisen töitä ja tekemisiä kehutaan ja ihaillaan ylenpalttisesti. – Mä söin sen, velmuilee Pentti P. – Täss on sulle sydämii, ole hyvä. – Tästä ei tuu liimaa! – Marja-Liisa, siinä on korkki kiinni, Seija sanoo ystävällisesti. Se on pappi luterilaisessa kirkossa
Voiko Israelin poliittista, uskonnollista ja maantieteellistä tilannetta ylipäätään ymmärtää. Ja toisaalta siinä on kyse yrityksestä ymmärtää, mitä Israelissa ja Palestiinassa tapahtuu juuri nyt. Juutalaiset osaavat myös olla tylyjä. Mitä minun katsojana pitäisi tästä kaikesta ajatella. Mutta riittääkö se politiikan ja uskonnon sekoittuessa historiaan ja nykyhetkeen. Ensimmäinen on vuonna 1963 matka kibbutsille. Toinen näytös on enimmäistä hajanaisempi ja vähemmän tarinallinen. OllI Seppälä Ritva Siikala: Kaksi matkaa Israeliin. He vaihtelevat osia ja katselevat Tuulikkia kukin hieman eri näkökulmasta. Ja jo sitä ennen juutalaisten muutto holokaustin jälkeen luvattuun maahansa herätti tunteita ja ajatuksia aikaansa seuraavassa yleisössä. 2 01 6 IRR-TV.. kuva: JOhnny kOrkman TeATTerI. Riittääkö mikään. 20 KOTIMAA 24 . Elämä ja opiskelu Suomessa vievät mennessään. Toinen näytös kertoo tästä matkasta. 3. Kuten näytelmän nimikin kertoo, Israeliin tehdään kaksi matkaa. Nuorena tyttönä hänen silmänsä avautuivat Hitlerin hallinnon julmuuksille. Sovitusta hakemassa Tuulikin kahta matkaa Israeliin tulkitsevat Cécile Orblin, Seela Sella ja Jonna Järnefelt. Se kertoo nuoren ihmisen halusta sovittaa juutalaisten kokemaa vääryyttä. Tuulikin tulevaisuus voisi olla kääntyminen juutalaisuuteen ja avioituminen Israelissa, mutta niin ei tapahdu. Osuuspankki: FI80 5132 0520 0090 28 Nordea: FI85 1063 3000 2104 23 VIITENUMERO: 2422 Anna lahjasi: Voit lahjoittaa myös web-sivujemme kautta. Näytelmän päähenkilöä Tuulikkia esittää kolme näyttelijää, Seela Sella, Jonna Järnefelt ja Cécile Orblin. Varsinkin ensimmäinen näytös, ensimmäinen matka taustoineen on jännittävää teatteria ja teksti pysyy kiinteänä ja kiinnostavana. Näkökulmia ja mielipiteitä seuraa toinen toisen perään. Voi ainakin yrittää, ja sitä Siikala tekee kirjoittamassaan ja ohjaamassaan esityksessä. Aluksi katsoja on hieman pyörällä päästään, mutta ratkaisu osoittautuu kiinnostavaksi, sillä näytelmässä ei ole varsinaista toimintaa, vaan asiat kerrotaan kolmella suulla. Israel elää kuitenkin Tuulikin mielessä vuosikymmenet ja lopulta hänen on päästävä käymään siellä ja selvittämään suhteensa myös Palestiinaan. Opastajana toimi teatterin näyttämöllä nähty Anne Franckin päiväkirja. Tuulikin ihanteet törmäävät rajusti todellisuuteen. Suomen Kansallisteatterin Willensaunassa. Siikala hakee vimmaisesti ratkaisua, ja se löytyy ihmisyydestä. Toinen on 51 vuotta myöhemmin matka teatterifestivaaleille – se on osin tekosyy, sillä päähenkilö haluaa selvittää suhdettaan Luvattuun maahan ja sen konflikteihin laajemminkin. Se on katsojalle kuin seuraisi uutislähetystä. Rakkaus juutalaiseen poikaan muuttaa kuitenkin hänen ajatuksiaan. Kaksi matkaa Israeliin on Siikalan omaelämäkerrallinen näytelmä. Suomessa yksi juutalaisuudesta ja juutalaisen kansan kohtaloista kiinnostunut oli teatteriohjaaja Ritva Siikala. I srael on ollut uutisten perusaineistoa aina perustamisestaan 1948 lähtien