N:o 24 | 16. vu os ik er ta 00 43 59 5– 23 –2 5 Rokkarin ikonit Remu Aaltonen puhuu mielellään hyvistä kuvista, joilla hän on täyttänyt kotinsa seinät 12 Luonto on Suomen suurin liikuntapaikka – toivottavasti jatkossakin Nanna Susi näki merkillisiä unia maalatessaan alttaritaulua. kesäkuuta 2023 | hinta: 3,90 € | www.kotimaa.fi 6 31 Ka nn en ku va : A ntt i Ri nt al a 11 8
– Varmaan kuten muillakin kristillisillä järjestöillä, meilläkin talous on tiukka. 2 Mitä haluaisit nostaa ohjelmasta erityisesti esille. Keskustelu ei johtanut mihinkään. Kansan Raamattuseuran toiminnanjohtaja Ulla Saunaluoma kertoo juhlista sekä järjestön kuulumisista. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Istuntojen seuraaminen etänä netin kautta olisi mahdollista, mutta toimittajat päästettäisiin sisään vain kahteen tiedotustilaisuuteen. Lehdistönvapaus on seurausta sananvapaudesta, jokaiselle ihmiselle kuuluvasta oikeudesta ilmaista mielipiteensä vapaasti. Sen mukaan tilanne on paras Pohjoismaissa ja Baltiassa. – Minun valitsemani virsi on kokonaisuudessaan vahva kuva siitä, mitä usko minusta on: minä– sinä-suhde, ei teoria tai oppi, vaan suhde, jota eletään todeksi päivittäin. Koko episodi sinänsä oli vähäinen. Valitettavasti ne eivät ole aikamme maailmassa itsestäänselvyyksiä tai joskus oletetun kulttuurievoluution väistämättömiä seurauksia. Päinvastoin se saattaa jopa kääntyä huonon kohtelun kohdetta vastaan. Siellä on iso 1?000 henkilön sali. Toimittajien vapautta tehdä työtään eri maissa mittaa esimerkiksi kansainvälinen Toimittajat ilman rajoja -järjestön indeksi. Tuolloin ei tullut mieleenkään pitää kysymystä epäasiallisena. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00131 Helsinki www.kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Freija Özcan 040 683 8431 Toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora Wikman (virkavap.) Graafikot: Pupu Design Oy Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu, Piia Klemi, Niilo Rantala, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Mari Teinilä Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Sacrum -Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: Kotimaa 63 000 (2022 KMT) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. – SanaForum-keskusteluissa pohditaan turvassa olemista eri näkökulmista. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Mutta minun sanani ja käskyni, jotka minä annoin palvelijoitteni, profeettojen, julistaa, ovat kaikki käyneet toteen teidän isienne kohdalla.” Nykyisin profeetat ovat vähissä. Usein puheet on kuitattu vähättelevästi ”sammakoina”, jotka nyt vain kuuluvat sen ja sen henkilön tyyliin. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Kotimaa kuuluu Julkisen sanan neuvoston itsesääntelyn piiriin ja on sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita. Mutta poukkoilevat linjaukset tärkeässä asiassa – julkisuudessa ja avoimuudessa – jättävät kummallisen tunteen. JUSSI RYTKÖNEN artikkelitoimittaja jussi.rytkonen@kotimaa.fi Joitakin vuosia sitten Libanonissa YK-tehtävissä ollessani keskustelin kerran nuorehkon šiiamuslimin kanssa profeetoista. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00131 Helsinki www.kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Freija Özcan 040 683 8431 Toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora Wikman (virkavap.) Graafikot: Pupu Design Oy Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu, Niilo Rantala, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Mari Teinilä Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Sacrum -Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: Kotimaa 63 000 (2022 KMT) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Minähän olin nuori pappi hakemassa paikkaa. Herra sanoi profeetta Sakarjalle (Sak. Kriisiytyvässä, myös valeuutisista ja propagandasta täyttyvässä maailmassamme ilmaisun ja median vapautta on erityisesti varjeltava. Olisiko kirkon johtoasemissa olevien jo korkea aika herätä. PIIA KLEMI piia.klemi@kotimaa.fi Toimittaja ihmettelee seurakuntien työkulttuuria. 15.6. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | ???????. 1:5–6): ”Entä profeetat. Mistä tämä johtuu ja onko toiminnalle tiloissa asetettu jotain reunaehtoja. Silloinkin, kun emme halua kuunnella. Ei niistä kannata välittää, on todettu. Viime viikolla järjestö lähetti yleiskokoukseen rekisteröityneille toimittajille yllättävän viestin: he eivät saisikaan tulla kokouspaikalle seuraamaan istuntoja ja tekemään muutenkaan työtään normaalisti. Sanan Suvipäiviä vietetään tänä vuonna Jyväskylässä 16.–18.6. Otan esille myös Olli Seppäsen Suomen turva ennen ja nyt -luentokokonaisuuden. – Haluamme palvella seurakuntia ajassa olevalla ja kiinnostavalla raamattuopetuksella. Tämän lehden juttu työpaikkaväkivallasta (sivut 18–21) seurakunnissa kertoo kuitenkin toisenlaisista arvoista kuin lähimmäisenrakkaus edellyttäisi. Ehkä koko juttu oli arvostetulta ja merkittävää työtä tekevältä ekumeeniselta järjestöltä pelkkä lapsus. 1 Mikä on Sanan Suvipäivien teema tänä vuonna ja miksi. 2 3 KOTIMAA | 16.6.2023 KOTIMAA | 16.6.2023 aluksi. 4 Osa Sanan Suvipäivien tapahtumista pidetään Rauhanyhdistyksen tiloissa. Mistä idea. ”Usko on minusta suhde, ei teoria tai oppi” Ulla Saunaluoma on Sanan Suvipäivillä mukana muun muassa Elämäni virsi -illassa yhdessä Mauri Pekkarisen, Arja Korisevan ja Matti Salomäen kanssa. ?. Vuosien myötä armo on tullut yhä merkittävämmäksi sekä omana kokemuksena jumalasuhteessani että siinä, mistä mielelläni opetan ja puhun. Journalismin kannalta vaikeimpiin alueisiin taas kuuluvat esimerkiksi Egypti, Intia, Iran, Kiina, Venezuela ja Venäjä. Lisäksi tänään ei päästäisi yksimielisyyteen siitä, kuka on profeetta. Kirkko on profiloitunut missionsa mukaisesti arvoyhteisöksi. Se, mitä maailmassamme tapahtuu, on herättänyt paljon turvattomuutta viime vuosina. P apin urani alkuvaiheessani eräässä työhaastattelussa minulta kysyttiin, menisinkö sekasaunaan, jos kyseinen järjestö järjestäisi yhteistyökumppaneilleen saunailtoja. Elämäni virren myötä kuulemme myös valinnan tehneen henkilön elämäntarinaa valinnan taustalla. | Kuva: Rami Marjamäki ULLA SAUNALUOMA Kansan Raamattuseuran toiminnanjohtaja – Rauhanyhdistyksen tila on sopivasti Keltinmäen kirkkoa vastapäätä. Valitettavasti monen kokemus on, että puhuminen ei auta. Vastasin, että kristinuskossa ihmiset ovat syntisiä, profeetatkin. Profeetan on oltava täydellinen, synnitön, kuulin. PIIA KLEMI ???????. ?. | viikon henkilö | Onko nollatoleranssi vain sanahelinää. Se eroaa entisestä, avioliittoa koskevasta lainsäädännöstä ensinnäkin siinä, että se ei pane samaa, sitovaa merkitystä kihlaukselle kuin tähänastinen laki, joka kyllä kihlaukseen nähden on suureksi osaksi jäänyt käytännössä pelkäksi kirjaimeksi. Lainvalmistelukunnan laatiman lakiehdotuksen tarkoituksena on täyttää lainsäädännössä näillä aloilla ilmenevät puutteet ja poistaa yhteiskuntaelämässämme esiintyviä epäkohtia. He vuokraavat tilojaan, eikä meille ole asetettu mitään reunaehtoja. Ihmiset ovat olleet siitä tavattoman kiinnostuneita. Sen tehtävä on julkisuuden avulla toimia vallan vartijana ja uutisoida kriittisesti yhteiskuntien päätöksenteosta, taustoista, tapahtumista, kehityskuluista ja ilmiöistä. Nämä kaikki ovat demokratian ja vapauden perustaa. Samalla tiedämme, että turvallisuuden kokeminen on perustarve, joka meillä kaikilla on. Näin siis myös seurakunnissa, joissa on julkisesti sitouduttu kiusaamisessa nollatoleranssiin ja turvallisen tilan periaatteisiin. Julkisuus puolustaa vapautta E uroopan kirkkojen konferenssin (EKK) yleiskokous alkoi tällä viikolla Tallinnassa. Käsitykseni oli, että tässä täytyy nyt kaikin tavoin pyrkiä miellyttämään haastattelijaa. Media tekee erittäin tärkeää työtä. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Aina on ollut myös vääriä profeettoja. Kesä on meillä erityisen hektinen aika, kun kaikki lomaja kurssikeskuksemme ovat aktiivisessa toiminnassa. Hämmennyin enkä oikein tiennyt, mitä vastata. – Kyllä idean taustalla on Elämäni biisi -ohjelma. Tämä onnistuu parhaiten maissa, joissa päätöksenteko on lähtökohtaisesti demokraattista ja julkista, pääsyä tiedon äärelle ei rajoiteta, journalismia ei ohjailla toimituksien ulkopuolelta eikä median omistus ole keskittynyt liikaa. Seppänen käsittelee luennossaan maamme historiaa ja sitä, miten voimme nähdä Jumalan pitäneen meistä huolta. Meillä on samanaikaisesti paljon ohjelmaa, joten tarvitsemme useita tiloja niiden toteuttamiseen. – Teema on Turvassa. Sen jälkeen tilanteita on tullut vastaan useampia: epäasiallisia kommentteja, yksityiselämään liittyviä kysymyksiä, ikävää ja perusteetonta palautetta, selän takana pahan puhumista. Hyvin ovat asiat myös läntisessä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, sekä eräissä muissa maissa pallomme eri puolilla. Sellaista uskontojen välinen dialogi kaiketi aika usein on. 3 Teillä on ohjelmassa myös Elämäni virsi. Elävätkö hekään ikuisesti. Profeetan tehtävä on julistaa totuutta, kertoa, mitä rauhaamme kuuluu. Saamme paljon viestejä, että ihmiset kaipaavat sitä. Vain Jeesus oli meille synnitön, mutta hän olikin enemmän kuin profeetta. Tai käräjäoikeuteen. 5 Mitä Kansan Raamattuseuralle kuuluu ja mitkä ovat KRS:n työn ajankohtaiset painopisteet. 1923 Jokaiselle on tunnettua, että nykyinen avioliittolaki kaipaa korjauksia ja täydennyksiä. Mutta ehkä me toimittaisimme sellaisen profeetan hoitoon. Yhteydenottojen ja kyselyjen jälkeen tilanne onneksi korjautui parissa päivässä. Mutta kannattaa yrittää
K okonaiskirkon päätöksenteko on keskittynyt kirkolliskokoukseen, Kirkkohallituksen täysistuntoon ja virastokollegioon sekä piispainkokoukseen. Piispojen nimityksistä keskustellaan piispojen neuvotteluissa. Yleisvaliokunnassa, kansliavaliokunnassa tai toimitusvaliokunnassa ei ole yhtään piispajäsentä. | Kuva: Olli Seppälä 4 5 KOTIMAA | 16.6.2023 KOTIMAA | 16.6.2023 uutiset. Niiden jäsenet on nimittänyt joko Kirkkohallituksen täysistunto tai virastokollegio. Piispoilla on kysyntää | kirkon päätöksenteko | Piispat heiluttavat puheenjohtajan nuijaa lukuisissa eri toimielimissä. Lisäksi hän on Oulun Diakonissalaitoksen säätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja. Arkkipiispa toimii virkansa puolesta Kirkkohallituksen täysistunnon puheenjohtajana. Sen puheenjohtajana on Jari Jolkkonen. Jukka Keskitalo on Pipliaseuran hallituksen puheenjohtaja. Valitsijoissa sitten käydään keskustelua ja sijoitellaan jäsenet eri valiokuntiin, siinä mukana myös piispat, Laajasalo sanoo. Mari Leppänen on Hiljaisuuden Ystävien hallituksen sekä Pyhän Henrikin säätiön hallituksen puheenjohtaja. Yksi tapa mitata valiokunnan painoarvoa onkin laskea siinä olevien piispojen määrä. Kirkolliskokouksessa on valiokunta nimeltään valitsijat, aiemmalta nimeltään valitsijamiehet. Seppo Häkkinen on Kirkkopalvelujen valtuuston puheenjohtaja. Tapio Luoma on Suomen ekumeenisen neuvoston hallituksen puheenjohtaja sekä Kirkkojen maailmanneuvoston keskuskomitean jäsen. Mari Leppänen on Naantalin Musiikkijuhlasäätiön hallintoneuvoston jäsen sekä Liedon Vanhalinna -säätiön neuvottelukunnan puheenjohtaja. Yhteensä tähän valiokuntaan kuuluu 24 jäsentä ja sihteeri. Tällä hetkellä jäseninä ovat Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen sekä Mikkelin piispa Seppo Häkkinen. Kaksi muuta toimikuntaa ovat Uskontojen kohtaamisen toimikunta, jonka puheenjohtaja on Kaisamari Hintikka, ja Ekumeenisten asiain toimikunta, puheenjohtajana Matti Repo. Jari Jolkkonen on Itä-Suomen yliopiston hallituksen sekä Suomen kulttuurirahaston valtuuskunnan jäsen. Kirkon saavutettavuuden ja vammaisuuden neuvottelukunnassa ei ole yhtään piispaa jäsenenä Neuvottelukunnan lisäksi kirkon viestinnällä on kaksi eri työryhmää. – Perustevaliokuntaan on yleensä sen käsittelemien teologisten kysymysten vuoksi sijoitettu yhden piispan sijasta kaksi tai kolme piispaa. Tässä suhteessa perustevaliokunta on kirkolliskokouksen painavin valiokunta. Piispat ovat mukana myös monissa kirkolliskokouksen valiokunnissa. Jukka Keskitalo on Kirkon ulkosuomalaistyön neuvottelukunnan puheenjohtaja, Kaisamari Hintikka on Kirkon eettisten ja yhteiskunnallisten kysymysten neuvottelukunnan puheenjohtaja, ja Jari Jolkkonen on puolestaan puheenjohtaja jumalanpalveluselämän neuvottelukunnassa. Mikkeliin valitaan uusi piispa tämän lehden ilmestymispäivänä 16.6. Perustevaliokuntaan kuuluu tällä hetkellä kolme piispaa: sen puheenjohtajana on Matti Repo ja jäseninä Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen ja Porvoon hiippakunnan piispa Bo-Göran Åstrand. Myös joidenkin kirkkoa lähellä olevien säätiöiden ja järjestöjen toimielimissä on piispa puheenjohtajana. Kirkon EU-neuvottelukunnan puheenjohtaja on arkkipiispa Tapio Luoma ja jäsenenä Teemu Laajasalo. | Kuvat: Olli Seppälä, Jukka Granström, Markku Pihlaja, Tuija Hyttinen & Kirkon kuvapankki muiden valiokuntien kokoonpanoista. Henkilövalinnat valitsijoihin tehdään aina kirkolliskokouskauden alussa. – Kirkolliskokouksen työjärjestyksen mukaan virallisten edustajien ryhmä eli piispat ja valtioneuvoston edustaja valitsevat omat jäsenensä valitsijoihin kauden alussa. Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo on valitsijoiden puheenjohtaja. Perustevaliokunta valmistelee kirkon uskoa ja oppia, kirkon työn perusteita, kirkon ja valtion suhteita sekä suhteita muihin kirkkoihin ja uskontokuntiin koskevia asioita. Se käyttää merkittävää nimitysvaltaa tehdessään päätöksiä kirkolliskokouksen toimielinten eli Piispat käyttävät hiippakuntiensa lisäksi valtaa lukuisissa kirkollisissa päätöksentekoelimissä. Esityksen kulloisenkin neuvottelukunnan tai työryhmän jäsenistä tekee asian esittelijänä toimiva kirkkohallituksen viranhaltija. Kirkon viestinnän neuvottelukunnan puheenjohtajana on Tapio Luoma ja kokonaiskirkollisen viestintäselvityksen ohjausryhmän puheenjohtajana Mari Leppänen. Kirkon Lähetystyön toimikunta on yksi kolmesta piispainkokouksen alaisesta ja sen nimeämästä toimikunnasta. Piispa emeritus Simo Peura on Suomen Lähetysseuran hallituksen puheenjohtaja. Jäsenenä lakivaliokunnassa on Teemu Laajasalo, talousvaliokunnassa Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo ja tulevaisuusvaliokunnassa Mari Leppänen. Piispainkokouksen pääsihteerin Kari Kopperin mukaan valintoja Kirkkohallituksen täysistuntoon mutta myös muihin elimiin tehtäessä pyritään ottamaan huomioon jo olemassa olevat sitoumukset sekä mahdollinen erityisasiantuntemus. Bo-Göran Åstrand on Församlingsförbundetin hallituksen puheenjohtaja. Kaisamari Hintikka on Kirkon Ulkomaanavun hallituksen varapuheenjohtaja. Luoma on puheenjohtajana myös evankelioinnin ja hengellisen elämän kysymysten neuvottelukunnassa sekä jäsenenä rikosseuraamusalan neuvottelukunnassa ja kasvatuksen ja perheasiain neuvottelukunnassa. Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo on sen jäsen. Seppo Häkkinen on käsikirjavaliokunnan puheenjohtaja. Esimerkiksi Kaisamari Hintikka on Ulkopoliittisen instituutin neuvottelukunnan jäsen. Piispainkokouksen, kirkolliskokouksen valiokuntien ja kirkkohallituksen täysistunnon lisäksi kirkolla on yli 40 eri neuvottelukuntaa ja työryhmää. Muiden täysistunnossa olevien kahden piispan jäsenyydestä päättää piispainkokous. Edellisten lisäksi toimii kokonaiskirkollisen viestintäselvityksen seurantaryhmä, jossa ei ole piispaa jäsenenä. Luoma on lisäksi puheenjohtajana Pyhän Henrikin taidekappelin valtuuskunnassa, Turun kristillisen opiston valtuuskunnassa ja Länsi-Suomen diakonialaitoksen säätiön hallintoneuvostossa. MARI TEINILÄ ” Yksi tapa mitata valiokunnan painoarvoa on laskea siinä olevien piispojen määrä. Hallintovaliokuntaan kuuluvat jäseninä Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka ja Lapuan hiippakunnan piispa Matti Salomäki. Kuvissa vasemmasta yläkulmasta alkaen Bo-Göran Åstrand, Jari Jolkkonen, Jukka Keskitalo, Mari Leppänen, Matti Repo, Matti Salomäki, Kaisamari Hintikka, Seppo Häkkinen, Tapio Luoma ja Teemu Laajasalo. Osalla piispoista on myös yhteiskunnallisia luottamustoimia. Hän ei kuitenkaan automaattisesti ole täysistunnon uusi jäsen. Piispoilla on kirkollisten luottamustoimien lisäksi myös yhteiskunnallisia hallintoelinten jäsenyyksiä ja puheenjohtajuuksia
Iän myötä Matti Niemisestä on tullut vahvasti ”pihasuuntautunut”. UKK-instituutin mukaan liikkumattomuuden kustannukset Suomessa ovat vuositasolla minimissään yli 3 miljardia euroa, välillisesti jopa 7,5 miljardia. Luonnosta halutaan kansallinen menestystekijä viiden keskeisen tavoitteen myötä. Huolta kannetaan myös kestävyydestä. – Kaupunkisuunnittelussa sen pitäisi näkyä monenlaisen virkistyskäytön yhteen sovittamisena. Strategia korostaa, että luontoa pitäisi löytyä lähikulmilta. Tärkeä askel on otettu pyhiinvaelluksissa. – Jos sisäily lisääntyy ja yhteys luontoon alkaa erkaantua, kulttuuriset vaikutukset ulottuvat terveyteen, kulttuuriin, identiteettiin, kollektiiviseen tajuntaan. Tosin vaikka luontosuhde hapertuisi, säästä riittää aina puhumista, Nieminen naurahtaa. – Vähän on hyvä, enemmän parempi. Luonto ei ole vain kulissi ihmisen toiminnalle. Jo nyt päiväkerholaisia viedään lähiluontoon ja rippileirejä järjestetään luonnon äärellä. Tietoa pitkäaikaisista terveysvaikutuksista tarvitaan vielä lisää. Matti Nieminen muistuttaa, että ilmastonmuutos, saastuminen ja luontokato kumpuavat kestämättömästä kulutuskäyttäytymisestä. | Kuva: Jukka Granström 6 7 KOTIMAA | 16.6.2023 KOTIMAA | 16.6.2023 uutiset. Tietoa luonnossa liikkumisesta haetaan enemmän, Nieminen arvioi. Ilmastonmuutoskin asettaa haasteita. Ulkoilulla on merkitystä myös kansantaloudelle. – Tarvitaan kulttuurinen muutos, joka ei hoidu pikkulaastaroinnilla. – Se kertoo, että luonto kiinnostaa. – Pyhiinvaeltajan avainsanat kiireettömyys, vapaus, huolettomuus, hengellisyys, jakaminen, yksinkertaisuus ja hiljaisuus ovat tämän päivän multitaskaajalle kutsuvia. Hyvällä yhteistyöllä saadaan aikaan enemmän. Jo nyt tiedetään, että luonto vahvistaa mielenterveyttä. – Digitalisoituvassa maailmassa teemme töitä ja vietämme vapaa-aikaa entistä enemmän sisätiloissa, eikä jälkipolville välttämättä opeteta luonnossa oloa, Nieminen sanoo. Niitä ovat lähiluonnon saavutettavuus, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, luonnon kestävyyden vaaliminen, virkistyskäytön monimuotoisuus sekä voimavarojen tunnistaminen ja yhteistyö. Syntyy lisää yrityksiä, jotka tuotteistavat hyvinvointia luonnosta. Pääsy luontoon pitää varmistaa myös ikääntyneille ja liikuntaesteisille. Kirkko voi vaikuttaa tavoitteiden toteutumiseen. Tulevaisuuden osalta on toki tärkeää miettiä kaupunkien vihertämistä, Nieminen toteaa. yksityiskohdista voi löytää paljon ihmeteltävää. Jollekin yhden lehmuksen kaataminen on iso menetys. Luonnossa liikkuminen ja sen hyödyntäminen on aina ollut meillä osa elämää. Nyt uskotaan enemmän tai vähemmän siihen, että asioita voidaan ratkoa tekniikalla ja jatkaa ahmimista. Sitä on edistänyt suomalainen ”superjuttu” jokamiehenoikeudet. Suomen ensimmäisellä luonnon virkistyskäytön strategialla halutaan varmistaa, että suomalaiset, mutta myös luonto, voisivat entistä paremmin. Sitä on vaikea sanoa, paljonko lähiluontoa on riittävästi. Nythän sitä tuodaan jo sisätiloihin. Pyhiinvaelluksessa liikekin rauhoittaa, Nieminen pohtii. Onhan kirkon pihan kynnys kirkkorakennuksen kynnystä matalampi. Sen muutoksen Nieminen uskoo alkavan pyhiinvaelluksen avainsanoista. – Luonto on Suomen suurin liikuntapaikka, ympäristöministeriön erityisasiantuntija Matti Nieminen kertoo. Parhaimmillaan tuloksilla on vaikutusta itse kunkin asenteisiin niin että opimme sietämään myös muiden tapaa virkistyä luonnossa. Erilaisia tapoja liikkua ulkona voisi listata sivukaupalla. Maailman terveysjärjestö WHO on asettanut rajaksi 300 metrin etäisyyden kotoa. Jossain tehdään sairaaloiden yhteyteen terveysmetsiä. Niemisen mukaan ratkaisu ihmisen aiheuttamiin ongelmiin löytyy itse kunkin sisältä. Myös marjastus ja sienestys ovat pitäneet melko hyvin pintansa. Maahanmuuttajilla ja heidän lapsillaan ei ole traditiota Suomen luonnossa kulkemiseen. Asfaltin raosta tunkevassa kasvissa on jo kasvun ihme. Luonnon virkistyskäytössä hyödynnetään tarjolla olevia ”luonnon ekosysteemipalveluja”, strategiaa tekemässä ollut Nieminen kuvaa. Niemisen mielestä kutsusta ulos voisi tehdä kirkollisen menestystekijän. Idean siitä voi saada yrittäjä, järjestötai hallintoihminen. Luonnossa liikutaan keskimäärin kolme kertaa viikossa, 182 kertaa vuodessa, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkimus. Poliittisia päätöksiä tehdään lukujen pohjalta. Ulkoilu on myös kirkon asia: sen jäsenille kertyy vuodessa miljoonia ulkoilukertoja. – Strategiassa on vedetty yhteen hyvää ajattelua. – Etenkin Etelä-Suomessa pitää olla todella kova halu päästä hiihtämään, kun sää on niin tempoilevaa. – Olen asettanut toivoa siihen, että uskolla ja uskonnolla on vaikutusta syvimpiin arvoihimme ja sitä kautta toimintaamme kestävän elämäntavan etsinnässä. – Itsekin käyn kamppailua siitä, miten kaukaa elämyksiä on haettava, miten pienellä kulutuksella voisin elää hyvän mielen elämää. Kirkolla on rooli myös arvovaikuttajana. Valtioneuvosto hyväksyi strategian toukokuussa 2022. Koronan myötä muun muassa nuorten aikuisten into retkeilyyn lisääntyi. – Jatkossa tarvitaan vastaavia laskelmia myös luonnon virkistyskäytöstä. Mahtuvatko kävelijät ja hiihtäjät samalle reitille ilman laturaivoa, vai onko etsittävä muita ratkaisuja. – Rakastan seurata sitä, mitä lähellä tapahtuu, Kirkkonummella asuva ympäristöministeriön erityisasiantuntija Matti Nieminen kertoo. Yksi lehmus vaikuttaa, mutta ei samalla tavalla kuin kunnon metsä. Pelkkä luontokuvien näkeminen laskee sydämen sykettä ja verenpainetta. Ihminen tarvitsee multaa kynsien alle. Suomalaiset tutkijat ovat huomanneet, että luonnon monimuotoisuus suojelee meitä esimerkiksi allergioilta. Jos vuorisaarna olisi vedetty jumppasalissa, uskomme metaforat olisivat varmaan toisenlaisia. Harvemmin nousee esiin se, että olemme Euroopan ulkoilullisin kanssa: aikuisväestöstä ulkoilee säännöllisesti 96 prosenttia. – Hiihto, soutu, pyöräily, frisbeegolf, marjastus, kalastus, metsästys, jopa moottorilla tapahtuva maastoajelu ja suosituimpana kävely, hän luettelee. – Ehkä avataan uusia ulkoilureittejä. – Evankeliumia on sanoitettu paljon ulkona. Kun saadaan eurot näkyviin, se edistää toimenpiteiden toteutumista. Tilanteen jatkumista ennallaan ei kuitenkaan kannata pitää itsestäänselvyytenä. | haastattelu | S uomessa ollaan presidenttiä myöten huolissaan liikkumattomuudesta. ERJA SAARINEN ” Jos yhteys luontoon erkaantuu, sen vaikutukset ulottuvat identiteettiin ja kollektiiviseen tajuntaan. Luonto on iskostunut syvälle suomalaisuuteen, aina lipun luontoon liittyvistä väreistä alkaen. Ja olihan Jeesuskin ulkoilmaihminen, Nieminen muistuttaa. – Tai kuten esimieheni tiivisti tavoitteen jo alussa kahteen sanaan: kansa pihalle! Eikä kansa pane hanttiin. Strategian pohjaksi tehtyyn kansalaiskyselyyn tuli yli 8?000 vastausta. Kaupunkiinkin saa aikaan hyvän luontoretken. Lähikulmilla viihtymisellä on myös globaali merkitys. – Ellei virkistystä saada läheltä, lepoa lennetään hakemaan kaukaisilla rannoilla. Muitakin haasteita on. Sitä oli tekemässä seitsemän eri ministeriötä, Metsähallituksen Luontopalvelut, ELY-keskusten ympäristövastuualue, Kuntaliitto, Maaja metsätaloustuottajain keskusliitto sekä Ulkoilufoorumia edustanut Suomen Latu. – Elimistömme on syvässä yhteydessä luontoon. – Kaikkien ulottuvilla ei ole Kevon erämaita, mutta kivierämaan ”Luonto ei ole vain kulissi ihmisen toiminnalle” ympäristö | Ensimmäisellä luonnon virkistyskäytön strategialla halutaan saada entistä vahvemmin ”kansa pihalle”. – Tähän voi liittyä myös eriarvoistumiskehitystä: ne, joilla menee jo hyvin, tiedostavat myös ulkoilun hyödyt paremmin ja asuvat usein alueilla, jotka tarjoavat parempia ulkoilumahdollisuuksia. Myös kaupungistuminen vaikuttaa luontoyhteyteen. Tavallisia tallaajia kiinnostanee eniten se, mitä strategiapaperista avautuu arkeen
Piispat ovat perinteisesti olleet kirkon anti SuomiAreenalle, ja niin on nytkin. Piispojen iltahetkissä Keski-Porin kirkossa tiistaista torstaihin klo 19 Mari Leppänen, Kaisamari Hintikka ja Jari Jolkkonen keskustelevat vapaudesta erilaisista näkökulmista vierainaan kaupunginjohtaja Lauri Inna, kirjallisuusja taidekriitikko Aleksis Salusjärvi ja Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola. Kesäjuhlilla julkistettiin myös kaksi kirjaa. Tulevat Vapaakirkon Suomen teologisessa opistossa koulutetut pastorit antoivat työntekijälupauksen vastaamalla viiteen uskontunnustusta, Raamattua, Vapaakirkon tunnustusta ja sääntöjä, rippisalaisuutta ja tehtävän hoitamista liittyvään kysymykseen. Myös Sacrum-Kotimaa Oy:n toimitusjohtaja Kati Kinnunen on tavattavissa kirkon teltalla tiistaina klo 10–11 ja Kotimaan päätoimittaja Freija Özcan torstaina klo 10–11. Suomen Vapaakirkossa on noin 15?000 jäsentä ja 99 seurakuntaa. | Kuva: Jussi Rytkönen 8 9 KOTIMAA | 16.6.2023 KOTIMAA | 16.6.2023 uutiset. Lisäksi tehtäviin kuuluu alan valmiussuunnittelu, hengellisen ja henkisen tuen antaminen sekä yhteydenpito uskonnollisiin yhteisöihin. Suomen Vapaakirkko juhli sataa vuotta Suomen vapaakirkon kesäjuhlat kokosivat Tampereelle viikonvaihteessa tuhansia sanankuulijoita. Näitä asioita haluamme pitää esillä myös SuomiAreenassa, kirkon SuomiAreena-projektipäällikkö Stiven Naatus toteaa. Tampereen kesäjuhlille olivat juhlakansan joukossa saapuneet myös opettajapariskunta Marjaana ja Jukka, jotka halusivat esiintyä vain etunimillään. Saapas on festareilla usein ensiapuyksikön yhteistyökumppanina. Kotimaa-lehti mukana SuomiAreenassa, ole sinäkin. Kirkon isompia keskustelufoorumeita pääsee seuraamaan tiistaina ja perjantaina. Vapaakirkollisen herätyksen laupeudentyön alkuun taas kuului Emma Åhman, joka vuonna 1880 perusti Helsinkiin turvakodin langenneille naisille. Evankelista Pat Robertson on kuollut Yhdysvaltalainen tele-evankelista ja kristillisen The Christian Broadcasting Network -tv-yhtiön (CBN) perustaja Pat Robertson kuoli viime viikon torstaina 8.6. Yhteisvastuukeräys ja Aseman lapset ry järjestävät tiistaina 27.6. Kirkon teltalla voi kahvitella klo 10–11 keskiviikkona Kaisamari Hintikan, torstaina Jari Jolkkosen ja perjantaina Mari Leppäsen kanssa. Myös kirkko on mukana tapahtumassa Porin seurakuntayhtymän, Turun hiippakunnan, Kirkkohallituksen ja Kotimaan voimin. Jukka arvioi, että seurakunnasta saa oikeaa hengellistä ruokaa. Lauantain pääjuhlassa juhlateltassa kerättiin satavuotiaalle kirkkokunnalle syntymäpäivälahja-kolehti. Porin seurakuntayhtymän väki päivystää tiistaista perjantaihin kansalaistorilla ja Kirkkoveneellä. Kenttäpiispa johtaa Puolustusvoimien hengellistä työtä ja vastaa kirkollisesta alasta ja sen teologisista linjoista. FREIJA ÖZCAN Kirkko on tänä vuonna mukana SuomiAreenassa Porin seurakuntayhtymän, Turun hiippakunnan, Kirkkohallituksen ja Kotimaan voimin. Kaikki saivat myös valtakirjat. Tunnuksella ”Valloittava seurakunta – Sata lasissa” vietetyt juhlat kokosivat aurinkoisessa säässä Vapaakirkon valtakunnalliseen toimintakeskukseen Teopolikseen joitakin tuhansia ihmistä. – Jos näkisimme silmillämme, uskon, että näkisimme meidän Jumalamme tässä meidän kanssamme. klo 13 on Raatihuoneenpuiston lavalla kirkon paneelikeskustelu aiheesta mitkä vapaudet tarvitsevat puolustajaansa vuonna 2023. Ulkonapitokielto päättyi kuitenkin jo toukokuun lopussa. Toinen julkistettu kirja oli vapaakirkollisen herätyksen varhaisvaiheista kertova Väinö A. Sitä pohjustivat hieman humoristisessakin lavakeskustelussaan kirkkokunnan diakoniajohtaja Kristian Vikman sekä talousja hallintojohtaja Kimmo Kaartama. | Kuva: Markus Mäki Saapas mukana kesän musiikkitapahtumissa Palveluoperaatio Saapas päivystää kesän aikana useilla eri festareilla ja konserteissa. Luterilaisen kirkon sisäisinä herätyksinä alkanut ja anglosaksisia vaikutteita saanut vapaakirkollinen herätys, vuodesta 1889 Vapaa Sisälähetys, rekisteröityi uskonnolliseksi yhdyskunnaksi uuden uskonnonvapauslain tultua voimaan vuonna 1923. Lauantain pääjuhlassa pidettiin muun ohjelman lomassa myös leikkimielinen äänestys siitä, kuka on ”kaikkein vapaakirkollisin”. klo 16.00 paneelin aiheesta miksi 13-vuotias haluaa tappaa. – Mielestäni esimerkiksi saarnat ovat kaukana sellaisesta uutiskatsaustyylistä, joka sopii kaikille. FestariSaapas rakentaa festarialueelle toimivan auttamisjärjestelmän nuorille yhteistyössä tapahtumajärjestäjän kanssa. – Siellä kokee itsensä tervetulleeksi ja hyväksytyksi. Oikaisu Susanna Julinin kanaharrastuksesta kertovan jutun (Kotimaan 23/23) kuvatekstissä puhuttiin kanojen ulkonapitokiellosta. On helppo tulla toimintaan mukaan ja vaikuttaa. Hän iloitsee teistä, Vuorinen sanoi siunattaville. Konservatiivisista mielipiteistään tunnettu Robertson oli Yhdysvalloissa merkittävä kristillisen oikeiston ääni. Kirkkokunta tekee myös lähetysja diakoniatyötä. klo 11.30 Keski-Porin kirkossa. – Minua on positiivisesti yllättänyt, miten hyvää se tarjonta on. Keskustelemassa ovat Kriisivalmiusjärjestön puheenjohtaja Ujuni Ahmed, ulkoministeri Pekka Haavisto, Ulkopolittisen instituutin johtaja Mika Aaltola sekä piispa Mari Leppänen. Perjantaina 30.6. Kotimaa-lehtiä jaetaan Seinäjoen Herättäjäjuhlilla! Ilmoita Kotimaassa kesätarjoushintaan! Tavoitat kerralla enemmän, Helsingistä Rovaniemelle. Vapaakirkollinen seurakuntaelämä on hänen mielestään turvallista, mutta siinä on samalla annettu tilaa uudistumiselle ja uudistuksille. Jukan mielestä toiminta on ihmisläheistä. Hän oli kuollessaan 93-vuotias. Vapaakirkon talous perustuu vapaaehtoiseen antamiseen. Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Mediamyynti: SuomiAreenassa pääsee tapaamaan piispoja ja kirkon tilaisuuksissa puhutaan vapaudesta SuomiAreena on tänä vuonna siirtynyt PoriJazzien yhteydestä kesäkuun puolelle. Päivien ohjelma koostui pääteltassa pidetyistä tilaisuuksista ja runsaasta eri-ikäisten oheisohjelmasta. Niistä ensimmäinen oli ALS:iin sairastuneen ja viime kauden jälkeen eduskunnasta pois jääneen kansanedustaja Antero Laukkasen (kd.) omaelämäkerrallinen teos Kansanedustajan salainen elämä, jonka on toimittanut Iina Mattila. Kirkkokunnanjohtaja Hannu Vuorinen ja joukko seurakuntien vanhimpia siunasivat tehtäviinsä kahdeksan uutta pastoria ja kaksi seurakunnan työntekijää. Tilaisuuden suojelijana on presidentti Tarja Halonen. Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Kesätarjous ei koske luokiteltuja ilmoituksia. | lyhyesti | | kesäjuhlat | S uomen Vapaakirkko vietti viime viikonvaihteessa kesäjuhliaan Tampereella. Paikkana on Porin kaupungintalon pihan lava. Niihin kuuluvat muun muassa Himos Juhannus, Nightwishin ja Mouhouksen konsertit, Provinssi, Ilosaarirock, Weekend Festival, Mellakka Festival, Suomipop Jyväskylä ja Solar Sound Festival. Keskustelun juontaa toimittaja Laura Friman. Porin kaduilla kuhistaan siis yhteiskunnallisten ajankohtaisten keskustelujen parissa 27.–30.6. JUSSI RYTKÖNEN tampere | Kirkkokunnan kesäjuhlilla muisteltiin vapaakirkollisen herätyksen alkuvaiheita, julistettiin sanaa ja katsottiin tulevaisuuteen siunaamalla uusia työntekijöitä tehtäviinsä. – En tiedä, onko nyt kerättävä rahalahja oleva Vapaakirkon suurin kolehti, mutta lupaan, että me teemme tämän joka sadas vuosi! Vikman nauratti yleisöään. Lyhyesti nähtiin esimerkiksi maallikkosaarnaaja Jalmari Raution saarnaamiskieltoon johtanut kuulustelu hänen toiminnastaan kirkkoherran edessä. Marjaana kertoi pitävänsä Vapaakirkon julistamisen ja opettamisen tapaa rohkeana. Uskollisuus Raamatun sanalle ja linjalle on nähtävissä. He kertoivat kokeneensa kesäjuhlien tunnelman rennoksi ja myönteisessä mielessä kansanomaiseksi. Kenttäpiispa siunattiin virkaansa Uusi kenttäpiispa Pekka Asikainen siunattiin virkaansa Helsingin tuomiokirkossa torstaina 15.6. Vaikka varsinainen satavuotispäivä oli jo 1. – Tämä on sellainen matalan kynnyksen juhla, Marjaana totesi. Lauantain pääjuhlassa ”Sata vuotta ja enemmän” muisteltiin vapaakirkollisen herätyksen varhaisvaiheita 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa myös kuvaelmien avulla. Hyvösen kirjoittama historiikki Siitä kaikki alkoi. – Vapautta ei voi olla ilman kokemusta siitä, että on turvassa. Joonas Nordman juontaa häpeää ja ulkopuolisuuden tunnetta käsittelevän Erilainen Mingle -tilaisuuden tiistaina 27.6. Kirkon teltalla voi käydä juttelemassa ja vaihtamassa ajatuksia joka päivä. helmikuuta, muistettiin asiaa myös Tampereen juhlilla. Meidän yhteiskunnassamme toimivien instituutioiden, myös kirkon, tehtävä on rakentaa turvaa, toivoa ja luottamusta siihen, että me voimme yhteiskuntana paitsi selviytyä vaikeista ajoista, myös kukoistaa ja olla onnellisia. Iltaporisemaan piispojen kanssa virsien lomassa pääsee keskiviikkoiltana klo 20.30 Museo Cafessa. Kirkon järjestämissä tilaisuksissa kunnioitetaan uskonnonvapauden 100-vuotisjuhlavuotta
Toivottavasti vaikenemisen aika on ohi ja terveydenhuollossa uskalletaan puhua myös potilaan vakaumuksesta ja sen merkityksestä elämään ja terveyteen. Kylläpä tästä iloa piisaa! ILPO NURMENNIEMI Rovasti Martti Nissinen otti kantaa polttohautaukseen ( Ko timaa 22/23). ” En ole koskaan ollut niin häpeissäni Suomesta. Olin silloin Keniassa töissä suomalaisessa kehitysyhteistyöjärjestössä, joka sai ulkoministeriön rahoitustukea. Ei yllä routa eikä kaivinkone sinne, missä olen tullut jälleen maaksi. Haastattelussa käsiteltiin tärkeää asiaa, josta Björkmark on tehnyt väitöstutkimuksen. Valtion kokonaisbudjetti on noin 84 miljardia euroa. Vaikuttaa siltä, että Kokoomus ei joko tiedä tai ei ole kiinnostunut siitä, mihin ilmastonmuutos rankimmin osuu jo nyt – köyhiin ja kehittyviin maihin. Hienoa, että asiaan kaivataan koulutusta ja tietoa. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Lähetä se meille. Yhteinen vihollisemme nauraa. Malli on käytössä ainakin joissakin hoitopaikoissa. Surulliseksi tulin kun sain tietää, että syntien anteeksiantamus ja ruumiin ylösnousemus ei yllä tuhkauurnaan saakka. 144 €) KOODI: KESÄD12KK 10 11 mielipiteet KOTIMAA | 16.6.2023 KOTIMAA | 16.6.2023. Tällä suhteellisen pienellä rahalla tuotetaan tutkitusti laadukasta ja vastuullista yhteistyötä, jonka avulla miljoonien ihmisten ja lukuisten elinympäristöjen olot muuttuisivat paremmiksi. RAIJA JOKELA pastori, Kuopio Luopumus on rakkauden puutetta, ei hautaustapoja Onko sinulla mielipide. Kehitysyhteistyön määrärahat ovat vuonna 2023 noin 700 miljoonaa euroa. EILA SAINIO Diakonissa, KM (eläkkeellä) Uskonnon huomioiminen hoitotyössä on tärkeää koulutus | Diakonia-ammattikorkeakoulussa uskonnon merkitys hoitotyössä ja terveyden edistämisessä otetaan huomioon jo nyt, kirjoittaa Eila Sainio. Nyt käynnissä olevissa neuvotteluissa kehitysyhteistyö nostettiin taas leikkauspöydälle. Tutkimuksen perusteella terveydenhuollon ammattilaisille kaivataan laajempaa ymmärrystä uskonnoista ja keinoja asian puheeksi ottamiseksi potilaiden kanssa. Diak on julkaissut vuonna 2020 teoksen Diakonisen hoito työn perusteet ja käytäntö. Tämän pitäisi jo riittää perusteluksi sille, miksi kehitysyhteistyön määrärahoja pitäisi pikemminkin korottaa. Myös Kokoomus näyttäisi leikkaushimoissaan katsovan samaan suuntaan. Rovasti Nissisen mielipide on arvokas. Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00131 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Teoksessa on useita kirjoittajia ja siinä käsitellään vakaumuksen merkitystä hoitotyössä sekä diakonisen hoitotyön näkökulmaa erilaisissa toimintaympäristöissä. Hautaan siunaamisessa tärkein sanoma on Jumalan kaikkivoittava ja kaikkialle yltävä rakkaus. Seurakunnan yhteys on kadonnut ja joukko jakaantuu erilaisiin ryhmiin. Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. K un vuoden 2015 hallitusneuvottelut saatiin päätökseen, leikkuri viuhui ensimmäisten joukossa kehitysyhteistyön määrärahoista. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Tie uusien seurakuntien ilmaantumiseen on avattu. Muistan kirkkaasti hetken, kun istuin paikallisten yhteistyöjärjestöjen työntekijöiden kanssa toimistokokouksessa ja kerroin heille, että Suomessa tapahtuneiden rahoitusleikkausten takia heidän palkkansa puolittuvat. Eiköhän tässä puhuta asioista, jotka ovat ihmisymmärryksen ja vanhakirkollisen moralisoinnin ulkopuolella. Vuoden 2015 leikkauksissa määrärahojen osuus bktl:stä jäi alle puolen prosentin. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Leikkaaminen tästä työstä olisi ihmisoikeuksien ja ilmaston kannalta surullista ja tuhoisaa. Luopumus syvimmiltään on rakkauden ja oikeudenmukaisuuden puutetta, ei hautaustapoja. Paperilaskulisä 3 € + alv 10 %. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Puolue katsoo lähtökohtaisesti maailmaa Suomen navasta käsin, joten heidän kantansa ei ole yllättävä. Poliittista viestiään inhimillistääkseen Kokoomus on mahtaillut sillä, että ei aio tehdä kompromisseja ilmastotyön suhteen. Paikallisseurakunta on hämillään ja seurakunnan yhteys on rikkoutunut. + 6,9 snt/min. Samaa sukupuolta olevien vihkiminen vaaransi seurakunnan yhteyden Seurakunnan kirkkoherra on vihkinyt samaa sukupuolta olevan parin avioliittoon, vaikka kirkko ei ole hyväksynyt moista. Kesän digitarjoukset! DIGI 3 kk 23 €, säästösi 13 € (norm. Haastattelussa tulee esiin uskonnon kaksi puolta: toiselle usko ja uskonnollinen yhteisö on valtava voimavara ja toiselle taakka. Björkmark on tutkinut uskonnollisista yhteisöistä irtautuneiden ihmisten kokemuksia terveydenhuollon työntekijöiden kyvystä tukea potilasta hengellisessä kärsimyksessä. Yhtä arvokas on oma toiveeni, että aikanaan ruumiini tuhkataan. En ole koskaan ollut niin häpeissäni Suomesta. 2000-luvulla tähän tavoitteeseen ei olla päästy kertaakaan. Pitkän kirjoituksen maksimipituus on 3000 merkkiä välilyönteineen ja lyhyen 1000 merkkiä. Teos on vapaasti ladattavissa verkosta ja siitä on olemassa myös hieman lyhennetty englanninkielinen versio Diaconal nur sing in Finland: Theory and practice. Entäpä sinne, missä tuhkat on jopa ripoteltu tuuleen tai kätketty veteen. 36 €) KOODI: KESÄD3KK DIGI 6 kk 47 €, säästösi 25 € (norm. Pieni raha, suuri hyöty AMANDA HIEKKATAIPALE toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on yhteisödiakoni Helsingin Malmilla. Suomi on vuodesta 1970 pyrkinyt kehitysyhteistyön määrärahojen suhteen kohti YK:n asettamaa tavoitetta: 0,7 prosenttia bruttokansantulosta. Perussuomalaiset tavoittelee tietenkin mahdollisimman suuria leikkauksia kehitysyhteistyöstä. Tuki on osoittautunut riittämättömäksi. 72 €) KOODI: KESÄD6KK DIGI 12 kk 94 €, säästösi 50 € (norm. Tilaus sisältää digilehden lukuoikeuden ja pääsyn Kotimaa.fi -sivuston kaikkiin uutisiin ja artikkeleihin. Mitä napakammin kirjoitat, sitä todennäköisemmin tekstisi julkaistaan. Hoitavan tahon olisi hyvä olla selvillä siitä, mikä uskonnon merkitys on kohdattavalle potilaalle. Vaikka nousu on viime vuosina ollut tasaista, tämä kehitys on uuden hallituksen myötä vaarassa. Nissisen mukaan elämme luopumuksen aikaa. On myös todennäköistä, että kehitysmaiden sisällä ilmastonmuutoksesta kärsisivät eniten juuri köyhimmät väestönosat”. Saati niihin ihmisiin, joiden ruumiit ovat kateissa. Herätysliikkeiden väki nousee kapinaan tällaisesta. Kristityt siunataan hautaan yhä edelleen. Siellä on jo kautta vuosien opetettu kaikille hoitoalaa opiskeleville, ja vielä laajemmin diakonista hoitotyötä opiskeleville, uskonnon merkitystä hoitotyön ja terveyden edistämisen näkökulmasta. Itse olen toiminut opettajana Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Liberaalit seurakuntalaiset taputtavat käsiään ja sanovat ”jo oli aikakin”. Ikali Karvinen on kehittänyt suomenkielisen AVAUS-mallin, joka on helposti ymmärrettävä ja toteutettava keskustelumalli uskonnon merkityksen selvittämiseksi hoitotyössä. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa.fi-verkkosivustolla. Suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo toteaa yksikantaan: “Vain harvalla kehitysmaalla on taloudellisia, teknisiä ja inhimillisiä voimavaroja valmistautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin pulmiin teollisuusmaiden tavoin. asiakaspalvelu@kotimaa.fi • 020 754 2333 Tilaukset ovat määräaikaisia. Suomalaisen kehityspolitiikan merkittävin tavoite on valtioneuvoston mukaan tukea kestävää kehitystä ja lisätä vakautta kansainvälisesti. Jos Raamattua halutaan tulkita kirjaimellisesti, niin minne unohtui oppi siitä, että Jumala on armollinen ja kaiken, näkyväisten ja näkymättömien Luoja. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. ” Toivottavasti vaikenemisen aika on ohi. korvaa | kolumni | K iitos Maria Björkmarkin haastattelusta ( Kotimaa 22/23)
Kuka. Tämäkin Jeesuksen mutsi tässä on jostain vanhasta virolaisesta kirkosta. Kyllähän nää ottaa signaaleja tuolta ylhäältä. Patsaat ja uskonnollisaiheinen taide dominoivat huonetta. Koko ajan tapahtuu. – Se oli kiihkee jätkä. Kuvista löytyy ”Jeesuksen mutsin lisäksi” pyhä Yrjö, arkkienkeli Mikko ja niin edelleen. Sen mutsihan pamautti sen maailmaan jossain navetassa. – Näitä on ollu vielä paljon enemmänkin. – Yks kaveri tuli kerran käymään ja tsiigas, mitä olin taas ostanut Eestinmaalta. Makuuhuoneen nurkasta ovelle katsoo valtava neitsyt Marian kuva, jota Aaltonen esittelee ylpeänä. Uskon, että Jeesus ymmärsi kuka oli, kun se pakeni kelojaan erämaahan ja vaelsi siellä ilman vettä. Omaa logiikkaa Aaltonen tuntuu soveltavan kristinuskoon muutenkin. Sit se tajus mistä on kyse ja sai yhteyden auki. Remu Aaltonen, 75 rock-muusikko Juuri nyt olen taas opetellut vähän pysähtymään. Oon niitä aika lailla myös lahjoittanut eteenpäin. Hurriganes-yhtyeen aikoihin Aaltonen kertoo vierailleensa usein Virossa keikkareissuilla. – Näiden ajatukset olis hyvä purkaa musiikiks, mutta ei oo sellasta sävelasteikkoo. Hän kertoo, että on pitänyt huolta myös kärsineiden ikonien entisöinnistä. – Yks frendi korjas tämän, sillä ton Jeesus-lapsen suupielet oli alun perin alaspäin eli ihan päin helvettiä. TEKSTI | NIILO RANTALA – KUVAT | ANTTI RINTALA täynnä symbolisia juttuja. Ne ottaa kato koodia ylhäältä ja neuvoo mitä pitää skrivata. Kieli on remumaisen runsasta, sanasto paikoin painokelvotonta. K adun häly katoaa kuin taikaiskusta astuessamme kuvaajan kanssa Henry ”Remu” Aaltosen asuntoon Helsingin Vanhankaupunginlahden tuntumassa. Ei se sillee saanut olla. Nyt se taas hymyilee. Mä totesin, että vie sinne vaan, kyllä mä tän lahjotan. – Nää on nähny kaikennäköst juttuu. Pian tuima katse kääntyy ja Aaltonen vastaa hiljaisella äänellä. Oon pohtinu, että kun se oli sellanen mestariparantaja eikä sen haudasta löytynyt ku rättejä, että entä jos se vaan lähti toisiin maisemiin. Se harrastaa näitä ja flippas ihan täysin. Liikkeet, kädet ja asennot on Signaaleja tuolta ylhäältä Suomalainen rock-ikoni Remu Aaltonen, 75, nukkuu yönsä ikonien vartioimana. Kun kävin aiemmin muissa merkeissä Aaltosen kotona, hän mainitsi ohimennen erityisestä suhteestaan ikoneihin. Asia jäi takaraivoon. Evankelista Markusta esittävästä ikonista Aaltonen on erityisen viehättynyt. Se huus, että ”Herran jestas tää puuttuu Valamon luostarista ja tätä on etsitty”. – Päätin ostaa joka reissulla uuden ikonin. Näis on monta kerrosta. Noi ikonien tyypit, jotka levittää käsiään, siunaa katsojaa – ne välittää samaa koodia. Pitää kehittää ihan oma logiikka näihin. Toivon, että ihmiskunta oppisi rehellisyyttä. Jeesuksen elämässä Aaltosta kiinnostavat useat yksityiskohdat. – Näis on kaikissa kova ajatus. Aaltonen naurahtaa ja toteaa homman lähteneen aikanaan käsistä. – Katon usein tota kuvaa, missä Jeesus roikkuu ristillä. Asunnon yleisvaikutelma on barokkinen ja antiikkiesineiden määrä valtava. Olisin ostanut Pyhän Mikaelinkin, mutta se oli mennyt ihan päreiksi tulipalossa. Merkilliset yksityiskohdat herättävät kysymyksiä – miksi flyygelin päällinen on täytetty taskukelloin. Aaltonen ryhtyy jälleen pohtimaan ja käy katsomaan ikkunan vierellä olevia pienempiä ikoneja. Ihmettelen ääneen kokoelman runsautta. Jo haastattelun alussa kuitenkin päätän poikkeuksellisesti säilyttää jutussa myös alatyylisiä ilmauksia: niiden poistaminen leikkaisi pois palan polveilevan kerronnan rehevästä sielusta. Se oli liian villi, mutta sen kyllä ymmärtää jos miettii sen lapsuutta. Ikoni-innostuksen syytä kysyessäni Aaltonen menee vakavaksi. Seuraavaksi aion olla mallina eräälle piirtäjälle. Monet ikoneista ovat selvästikin nähneet aikaa ja ovat Aaltosen mukaan jopa vuosisatojen ikäisiä. Aaltonen kertoo ihailevansa suuresti ”munkkipoikien” duunia, jotka ”näitä on hiplannu hiton kauan” ja ”jemmannu niihin kaikkea”. Isännän tarinointi ei kuitenkaan anna ajatuksille tilaa harhailla. Huomioita ikoneista piisaa. Lopulta oli otettava bussi alle ja palattava katsomaan, miltä suomirockin kummisedän ikonostaasi näyttää. Jopa Jeesuksen kuolema saa hänet pohtimaan vaihtoehtoisia selitysmalleja. Sen myötä ikonien ostamisesta tuli tapa. Huus ja räyhäs vallanpitäjille. ” Uskovaiset sanois, että johdatusta! » 12 13 KOTIMAA | 16.6.2023 KOTIMAA | 16.6.2023 haastattelu. Valo taittuu verkkaan ja ilmassa on hämyistä ajattomuutta. Mihin tahansa asunnossa katsookin, takaisin tuijottavat pyhimysten, neitsyt Marian tai Kristuksen silmät. Kelatkaa miten paljon nää on kuullu rukouksia. – Tää jätkä on kirjottamassa Raamattua ja noi kimmat on enkeleitä
– Joo, tohon sumuun en lähde. Ikonikierros jatkuu. Jos joskus aiot näyttäytyä, niin tee se pian ja paranna se poika. Aaltonen vakavoituu ja vaimentaa jälleen ääntään. – Jos tällästa tapahtuu niin pakkohan se on uskoa johonkin. Eka saa turpaansa ja sitten pannaan pumpuliin. Ajan pysähtyneisyyttä alleviivaavat kymmenet pysähtyneet taskukellot. Jeesuksen mutsi ottaa signaalia ylhäältä. Se sano, että ’Remu mä oon niin onnellinen, kun olin vankilassa, koska löysin siellä Jumalan’. – Erehdyin kerran sanomaan paholaisen nimen tsyrkassa (kirkossa) Italiassa. Ajattelin, että voi vittu onneks! Se käytti hyväkseen tollastakin vastoinkäymistä. Samanlaisen siipeensaamisen Aaltonen on itse kokenut pelastuksekseen. Musiikki on kantanut mua aina, eikä ilman sitä oo elämää. Eka varmistin, että kukaan ei kuule, kun mä höpisen taivaalle. Palatessamme ikoneihin Aaltonen ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että joku niistäkin joskus kysyy. – Noista uskontojutuista on hyvä puhua. Siitä syntyy ilo. Jutuissa vilahtelevat nimet ovat kuin rockin ”Kuka kukin on”-kirjasta aina Chuck Berrysta Jukka Toloseen. – Puhelun loputtua mietin, että mitä hittoa mä teen. Aaltonen huokaa ja toteaa vielä kerran, varmuuden vuoksi. Aaltonen tuntuu luottavan vakaasti siihen, että vastoinkäymisistä seuraa aina lopulta jotain hyvää. Teki mieli huutaa, että saatanan sarvipää sulla ei oo ollenkaan huumorintajuu. Se johtaa tuhoon, kun jengi ei kelaa mitään. Istuin yksin partsilla siellä Espanjassa ja aloitin puhumaan yläkerran äijälle. Olin sanonu noin lohduttaakseni. Eka saa turpaansa ja sitten pannaan pumpuliin. Siirrymme makuukamarista salongin puolelle. Olin aikoja sitten Espanjassa ku yks kaveri soitti ja kerto, että sen serkun poika on ollu monta kuukautta koomassa. Menin kattomaan sitä jätkää sairaalaan. ” Joku säätää tuolla ylhäällä. Nytkin Euroopassa soditaan ahneuspäissään. Mä sanoin, että nyt ei tarvita kyyneleitä. Näin meni Hurriganesinkin suhteen. – Se ukaasi toimi. Sanoin, että nyt äijä siellä ylhäällä! Oon koko ikäni kuullut susta juttuja, mutta en vaan osaa uskoa ennen ku nään. Aaltonen tuntuu pitävän Jeesusta erityisesti eräänlaisena ”yläkertaan yhteyden saaneena” parantajana, jonka eettinen julistus oli vahvaa ja elämä silkkaa kapinaa. Siellä se makas ihan hoomoilasena, kunnes mä tartuin sitä jalasta. Kaikki on hallussa, meistä pidetään huolta. Jengi kävelee nimittäin ihan sumussa. On siinä saatanakin kusessa kun helvettiin on liikaa menijöitä. – Ei mulla oo muuta vaihtoehtoo ku uskoa. Palattuaan jokin aika sitten reissusta Aaltonen kaatui ja teloi jalkansa. Rahan takia ihmiskunta tekee paljon pahaa. Sanoin vaan pokerina siihen luurin, että mä hoidan sen. – Ajat on pahat ja sarvipään valta kasvaa. Flyygelin sointiin lyövät omaperäisen leimansa kannen täyttävät taskukellot ja muut aarteet. – Joku säätää tuolla ylhäällä. – Jätkät haki kotoa, heitti laatikkoon ja vei lekuriin. Kun kysyn, mikä Aaltosta on kantanut halki raskaiden aikojen, tulee vastaus kuin tykinsuusta. Kyllä mä laitan kirjani yläkertaan. Mummo ja äiti itkee. Remu Aaltonen on soittanut pitkän uransa aikana monissa eri kokoonpanoissa ja joutunut saattamaan vuosikymmenien aikana monia soittajakavereitaan tuonilmaisiin. Aaltonen uskoo, että kunnolla siipeen saaminenkin voi kääntyä onneksi ja johtaa johonkin hyvään. Aaltonen kertoo, että kokemus huolenpidosta oli voimakas. Se muuttu onnenpotkuksi. Yhtä vakavasti Aaltonen suhtautuu Jumalaan. Sitten ne pääty samalla kattomaan mun keuhkot ja siellä oli veritulppa. Esimerkiksi legendaarisen Hurriganes-yhtyeen kuuluisimman kokoonpanon Albert Järvinen ja Cisse Häkkinen ovat molemmat jo kuolleet. Ehkäpä Jeesuksen mutsi luo häneen silmäyksen ja muistaa, että vilpittömyydellä, etsijyydellä ja lapsenuskolla on paikkansa tässä maailmassa. 14 15 KOTIMAA | 16.6.2023 KOTIMAA | 16.6.2023 haastattelu. Aaltosen puheista on kuitenkin paikoin vaikea tulkita, missä läpänheiton, spekulaation ja toden raja kulkee. Se vaikuttaa niin syvästi. – Kun tulee siipeen kunnolla, niin se johtaa usein johonkin hyvään. Aaltonen naurahtaa ja jatkaa keskittyneesti. Siks on tärkeää puhua hyvistä kuvista. Ku kävelin ulos niin lensin naamalleni katuun: lamput mustaks ja nenä sivuun. On aika kiittää kierroksesta. Jätämme hänet istumaan valtaistuinta muistuttavalle tuolille suuren Pieta-jäljennöksen alle. Kertoessani Kotimaa-lehden sisällöistä Aaltonen nyökyttelee hyväksyvästi. On Aaltosella kokemusta ”alakerran isännästäkin”. – Musa. Ei kukaan tuu kultalusikka kädessä syöttämään mitään jäätelöannoksia. Mä oon ite kelannut, että oon mielummin siellä valkosella puolella, kun toisella puolella on jo tollanen ryysis. Musiikki on vahvin suoja atomipommeja ja muuta paskaa vastaan. Iloinen mutta tarinoinnista uupunut rokkivaari kertoo odottavansa jo seuraavia vieraita. Se pomppas perkele pystyyn! Yhtäkkiä tulee hoitajaa ja kaiken maailman väkee mökki täyteen ja huutaa, että mitä täällä tapahtuu. Musiikin ja taiteen tekemisen tulee siksikin kummuta kovasta työstä ja vilpittömästä palosta tehdä hyvää musiikkia. Munkit ovat piilottaneet merkityksiä yksityiskohtiin, kuten sormien asentoon, Aaltonen sanoo. Aaltonen täsmentää: ”Parasta tulee kun lähtee pohjalta.” – Taide on sellanen juttu, että ei se lähde potkii ellei lähde nollasta. Kokemus vaikutti Aaltoseen. Uskovaiset sanois, että johdatusta! Ei olis ratkennu koko homma ellen olis kaatunu. Ilman aurinkoa ja musaa ei olis elämääkään: ne on tämän maailman terveellisimpiä elementtejä. Ikonit ja niiden välittämä yhteys hengelliseen todellisuuteen ovat Aaltoselle totisinta totta. Älä vittu mokaa mua, kun meen sinne! Näytä mulle voimas tän kerran niin saat musta hyvän frendin. Yks soittajakaveri oli tosi kiitollinen siitä, että se joutu linnaan
Televisioelokuvaksi suunniteltu kokonaisuus muuntautui kokoillan teatterielokuvaksi ranskalaisen ohjaajalegenda Louis Mallen istuuduttua ohjaajan pallille. RISTO KORMILAINEN ” Teos on lämminhenkinen läpileikkaus viime vuosisadan elämästä, kirkon merkityksestä ja perheen kokemuksista. Erityisen kiitoksen saa muistelmissa puoliso Martta: ”Kirkas olemuksensa voitti kaikkien mieltymyksen ja suosion, jotka vain joutuivat hänen kanssaan kosketuksiin.” Pinomaa väitteli 1938 Lutherin teologiasta. Kolme sykkivää animoitua valototeemia tuovat mieleen keskiaikaisten kirkkojen ruusukkoikkunat. Äänimaailman on tuottanut Antto Melasniemi. Hän toimi teologian professorina ja sittemmin Tampereen hiippakunnan piispana vuosina 1945–66. Esikoistyttären kuolema viisivuotiaana jätti perheeseen syvän jäljen. Palveluspaikat vaihtuivat tiuhaan, mutta halu palvella seurakuntalaisia säilyi vahvana. H ämärä ja tummansävyinen näyttelyhalli täyttyy äänistä, jotka oudosti turruttavat mieltä. Kuuluu kilinää ja mylvintää. Jännittävästi ne kuitenkin vievät mielen aivan toiseen todellisuuteen. Se toteutuu kyllä. Kasvojen, nokan tai turvan tilalla on lasi, joka tuntuu kuin universumia katselisi kristallipallosta. Professori Lennart Pinomaa (1901–1996) kirjoitti muistelmansa jo yli kolme vuosikymmentä sitten, mutta vasta nyt ne on saatu laajan yleisön tietoisuuteen Muistelmia-teoksena. Kalevalan päivänä 1935 Lennart Gulin muutti sukunimensä Pinomaaksi. NIILO RANTALA Ilta Andrèn kanssa katsottavissa Yle Areenassa 2.7. Seuraava syksy sisälsi murheita ja iloja. Vaikeasti hyväksyttävä asia oli 19-vuotiaan Anna-sisaren kuolema. | viikon kirja | | taidenäyttely | Muotoilija Klaus Haapaniemen mytologinen kokonaistaideteos Vaeltajat hivelee eri aisteja. Lennart Pinomaa oli sydämeltään seurakuntapappi. Puitteet olivat vaatimattomat, mutta työ innoitti motivoitunutta pappia. Esittelytekstin mukaan se kutsuu katsojansa antautumaan mystisten virtausten vietäväksi kuvitteellisten vaeltajien reitillä. | Kuva: Karoliina Redsven Vaeltajat ovat pystyttäneet leirin. Väy läkirjat 2023, 214 sivua. Teoksen innoittajina ovat olleet luonnontieteet, ihmismieleen vaikuttavat rohdoskasvit, salatieteet ja esoteerisuus. Hän valottaa lyhyesti myös luentotoimintaansa ulkomailla. Elokuva kyseenalaistaa draamaelokuvan konventiot ja johdattaa katsojan syvien kysymysten äärelle. Sen jälkeen hänelle lankesi lukuisia järjestötehtäviä, ja toimipa hän myös Sana-lehden päätoimittajana. Lasia ovat puhaltaneet Nuutajärven tehtaalla Kirsi Anttila, Alma Jantunen ja Johanna Rantasalo, jonka käsialaa ovat myös metallityöt. Toki virka tarjosi vapautta ajankäytön sekä voimavarojen suhteen. saakka. 16 17 KOTIMAA | 16.6.2023 KOTIMAA | 16.6.2023 kulttuuri. Seurakuntapappina toimimisesta Pinomaa kertoo värikkäästi ja omia tuntojaan esille tuoden. Haapaniemi on kertonut ammentavansa innoitustaan suomalaisesta perinteestä, Kalevalasta Teltan asukas. Mitä todella tapahtuu, kun kaksi ideoita pursuvaa esittävän taiteen ammattilaista istuu illallistamaan ja puntaroimaan näkemyksiään. Esikoistyttären syntymä ja pappisvihkimys lokakuussa Tampereella olivat elämän merkkihetkiä. KuoMystisessä leirissä sissa on kukka-aiheita ja myös vähän inhottavasti aivot, jotka tuovat mieleen vanhat piirrokset jatulintarhoista. Tilaus verkkokaupasta, myyntipalvelu@paiva.fi tai 0400 480 909 | tv-vinkki | Illallisella tähtien kanssa Teatterija elokuva-alan monitoimimiehet André Gregory ja Wallace Shawn olivat vakuuttuneita keskustelijanlahjoistaan ja taidekäsitystensä kiinnostavuudesta. Virkaansa hän suhtautui nöyrästi tunnustaen oman riittämättömyytensä. Hän sai virkamääräyksen Somerniemen vt. Hallissa kohoaa valaistuja rakennelmia, jotka muistuttavat telttoja. Toteemeissa toistuvat samat aiheet kuin kankaissa: kukkia ja aivot. Syksyllä 1927 hänestä tuli ”pyhän viran kandidaatti”, kuten hän luonnehti valmistumistaan. Berliinissä asuva Klaus Haapaniemi (s. Ne on tehty suupuhalletusta lasista, olkipalttoista ja silkkikankaasta. Teltat on katettu pellavakankaalla, joka muistuttaa paanukattoja. 1970) on tällä hetkellä Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia muotoilijoita. FREIJA ÖZCAN Näyttely on esillä Lahden visu aalisten taiteiden museossa Mal vassa 3.9. On kuin olisi tullut puheensorinasta kihisevälle karjatorille tai beduiinileiriin. Teos on lämminhenkinen läpileikkaus viime vuosisadan elämästä, kirkon merkityksestä ja perheen kokemuksista, jotka laajenevat muistelijan tekstissä avarasti yleiselle tasolle. Kankaan sisäpuolella vuorikangas on hehkuvan moniväristä printtikuosia. asti. Ohitetaanko Raamattu ja kysymysten kanssa painiskeleva ihminen, jos aiheesta vaietaan. Toimittanut Mirja Saari. Heinä tuoksuu, kun astun telttakatoksen alle. RUKOUKSEN MATKASSA sh 27 € Lea Kujanpää Kirja rohkaisee lukijaa kysymään itseltään: Entäpä jos rukouksellani on ollut ja on edelleen valtava merkitys, mutta en vain ole huomannut sitä. Ovatko elämässä tärkeimpiä suuret mullistukset vai arjen pienet hetket. Hän oli avioitunut Martta Cleven kanssa Leppävaarassa 1926. Mikä on taiteen ja eskapismin suhde. | Kuva: Karoliina Redsven ” Teltoissa tapaan outoja hahmoja: vuohipukin, ehkäpä linnun tai hengen ja jonkinlaisen ihmistai jumalolennon. Salin seinillä on vaeltajien uskonnollisia elementtejä. Henkimaailmaa käsittelevä uutuuskirja! ETTEI TARVITSE PELÄTÄ sh 34 € Lea Kujanpää Kuuluuko opetus henkivalloista evankelisluterilaisen kirkon piiriin. Louis Malle (oik.) tarjosi itseään ohjaajaksi kuultuaan kiinnostavasta konseptista. Jopa siinä määrin, että päättivät rakentaa televisioelokuvan illallispöydässä käymänsä keskustelun ympärille. Tieteen rannaton ulappa oli aina edessä. Kahdeksanlapsisesta pappilan perheestä pappi tuli Lennartin lisäksi Eelis Gulinista (1983–1975). Lahden visuaalisten taiteiden museossa Malvassa esillä oleva näyttely hivelee onnistuneesti useampaa aistia. Kesäkuussa 1948 hänet nimitettiin ylimääräiseksi systemaattisen teologian professoriksi Helsingin yliopistoon. Haapaniemi tunnetaan muun muassa hänen Iittalalle suunnittelemistaan astiastoista Taika ja Tanssi. sekä japanilaisesta ja slaavilaisesta kulttuurista. | Kuvat: Wikimedia Commons, kollaasi: Niilo Rantala Paluu menneisyyteen Lennart Pinomaa: Muistelmia. Mystinen ja elämyksellinen on muotoilija Klaus Haapaniemen kokonaisteoksen Vaeltajat tarkoitus ollakin, sillä Haapaniemen teokset perustuvat tunnelmiin. Ne ovat kummallisia ja samalla mytologisia. Tässä virassa hän toimi eläköitymiseensä 1968 saakka. Yllätyn, kun luen, että äänimaisemaa varten on itämaisen torin äänten sijasta nauhoitettu suomalaisittain tuttua äänimaailmaa: metsän ja eläinten ääniä, poliisiorkesterin harjoituksia ja liikenteen jylyä. Hän on tehnyt tuotteita myös Marimekolle, Dieselille ja Levikselle. Teltoissa tapaan outoja hahmoja: vuohipukin, ehkäpä linnun tai hengen ja jonkinlaisen ihmistai jumalolennon. Hahmojen asut ovat toteuttaneet Sini Villi ja Mia Wallenius, animaatiot Vilja Achte, olkityöt Taina Ekilä ja puutyöt Matti Salminen. Ompelutyöt on tehnyt Aarrelanka. kirkkoherraksi, ja mielessä siintelivät jatko-opinnot. Vaeltajat-näyttely on rakennettu yhteistyössä eri alojen käsityömestarien kanssa. Muutosta hän perusteli sillä, että häntä kutsuttiin ”Kuliiniiksi”. Vuonna 2018 Klaus Haapaniemi sai muotoilun valtionpalkinnon
Viimeksi teimme ilmoituksen Aluehallintovirastoon, josta vastattiin, että he eivät voi tehdä asialle mitään. Maaliskuussa 2015 kirjoitin piispalle, mutten halunnut hänen vielä silloin puuttuvan asiaan. Häntä syytettiin asioista, jotka eivät pitäneet paikkansa, ja puhuteltiin. Aamuisin minulla oli pahoinvointia ja itkeskelin ajaessani töihin. Myös työterveyspsykologi ehdotti tarkastuksen tekemistä seurakuntaamme useamman kerran, mutta kirkkoherra esti työterveyden puuttumisen asiaan. Henkisen työpaikkaväkivallan tarkoitus on murtaa ihmisen käsitys omasta arvostaan ja kyvyistään ja murtaa todella syvästi koko ihmisen persoona. Ilmiötä kutsutaan englanniksi ”gaslightingiksi”. RIITTA R iitan kertomus (yllä) on valitettavasti vain yksi monista seurakuntatyöyhteisöissä koetuista epäasiallisen kohtelun tapauksista. Kuten esimerkin Riitta, henkisen väkivallan uhri yrittää usein pärjätä pitkään yksin ja yrittää selviytyä töistään entistä paremmin. Tämän keskustelun jälkeen molemmat esihenkilöt tulivat luokseni vitsailemaan. Pelkäsin polttavani sillat takanani, jos arvostelen toisen esihenkilön toimintaa. Näin tilanne oli jo tuotu kaikkien kuullen esille. Siinä tulee esiin työpaikkaväkivallan tyypilliset muodot, kuten käy ilmi Elina Penttisen ja Marjut Jyrkisen työpaikkaväkivaltaa koskevasta tutkimuksesta. Toukokuussa kirjoitin sähköpostilla samoista asioista kirkkoherralle kuin aiemmin piispalle, mutta kirkkoherra ei halunnut vastata viesteihini. Työpaikkakiusaamisen sijaan Penttinen puhuu työpaikkaväkivallasta, jotta ilmiön haavoittavuus tulee paremmin esiin. Kiusaaminen voi olla työyhteisössä niin normaalia, että se on osa järjestelmää. TEKSTI | PIIA KLEMI Marraskuussa 2014 aloitin työt uudessa seurakunnassa. Myöhemmin hän perusteli asiaa, ettei ”halua ryhtyä sähköpostirumbaan” kanssani. Aika usein käy niin, että nuo henkisen väkivallan oireet ihmisessä tulkitaan siten, että no ”tuo onkin vähän tuolEräs tilanne, johon jouduin uudessa seurakunnassa, sai minut niin järkyttymään, että en saanut heti suutani auki. Jo ensimmäisen viikon aikana kirkkoherra ja kanttori tekivät minulle selväksi, että työssäni on virheitä. Asiantuntijaorganisaatioissa, kuten kirkossa ja akateemisessa maailmassa, henkisen väTyöpaikkaväkivallan tavoitteena on murtaa kohteensa Työpaikalla jokin ei ole kohdallaan, mutta on vaikea saada kiinni siitä, mitä tapahtuu. Kirkkoherra muun muassa nauroi, että siunauspuheeni kuulosti ihan itsemurhan tehneen puheelta. Päätin kuitenkin kristittynä puolustaa heikompaa ja kaltoinkohdeltua ja avata suuni. Sanoin, että olen nähnyt esihenkilöltä epäreiluutta yhtä työntekijää kohtaan ja jopa täysin epäasiallista toimintaa. Kummastakaan ei ollut mitään apua. – Henkisen väkivallan seuraukset ovat todella vakavia, huomattavasti vakavampia kuin fyysisessä väkivallassa, Penttinen sanoo. Uutena työntekijänä luulin erikoisen ilmapiirin olevan jotenkin vain itsestäni kiinni. Oli työkokous, jossa esihenkilö alkoi puhua työntekijän sairausasioista kaikkien kuulleen. Puhutaan ”spill over” -ilmiöstä. Kohdehenkilö pyritään saamaan epäilemään omaa kokemustaan todellisuudesta. Työtehtävät muutettiin mieluisista työtehtävistä ei niin mieluisiin. Erityisesti asiantuntijaorganisaatioissa, kuten kirkossa, siihen on vaikea puuttua. Tämän lisäksi asiantuntijaorganisaatioissa esihenkilö on usein saman alan asiantuntija, eikä useimmiten millään lailla henkilöstöjohtajaksi pätevöitynyt, Penttinen kertoo. Tutkimusaineiston haastateltavat kommentoivat henkisen väkivallan alkuaikoja muun muassa näin: ”Tunsin, että joku asia ei ole kohdallaan”, ”työpaikalla oli jotain outoa”, ”en ensin saanut kiinni, mitä on meneillään.” Ajan myötä väkivallan kohde alkaa uskoa, että on huono ihminen ja huono työntekijä. – Väkivalta haavoittaa, jolloin se alkaa näkyä erilaisina stressioireina. Se on Penttisen mukaan todella haavoittavaa. Siksi sekään ei ole helppoa. – Jos asiasta ilmoittaa, joutuu nousemaan koko organisaatiokulttuuria vastaan, koska ongelmat ovat usein niin syvällä järjestelmässä. Henkisen väkivallan harjoittaja on usein esihenkilön kaveri, hyvä tyyppi tai tyyppi, jonka persoonallisuutta tulee kestää. Myös työkaverit kuormittuvat tilanteesta. Jos työkaveri lähtee puolustamaan väkivallan kohdetta, hän joutuu itse asettumaan lähijohtajaa ja esihenkilöä vastaan, millä on aina hintansa. Minulle tuli tunne, että he halusivat osoittaa olevansa tiimi ja että olisi turha puuttua heidän toimintaansa. Henkisen väkivallan harjoittaja on usein esihenkilön kaveri, hyvä tyyppi tai tyyppi, jonka persoonallisuutta ”tulee vain kestää”. Kiusaaminen onkin ikään kuin itse aiheutettua, kertoo Penttinen. Seuraukset eivät kohdistu vain henkilöön itseensä, vaan välillisesti myös hänen lähipiiriinsä, perheeseensä ja ystäviinsä. Elina Penttinen on sukupuolentutkimuksen koulutusohjelmajohtaja, yliopistolehtori ja dosentti Helsingin yliopistossa. Hän kyllä pyysi kokouksessa lupaa tähän kyseiseltä työntekijältä, mutta jatkoi painostamista, vaikka työntekijä sanoi, että ei haluaisi asiaa käsiteltävän kokouksessa. – Henkisen väkivallan merkit eivät näy päälle päin – toisin kuin fyysisen. – Ongelma on siis kansanterveydellinen, huokaa Penttinen. Sanoin, että yritän vielä tehdä parhaani, jottei tulisi hankaluuksia. Kuvion huomaa usein vasta vähitellen. – On tutkittu, että myös henkisen väkivallan kohteen työkaverit käyttävät huomattavasti enemmän unija masennuslääkkeitä. lainen”. Pitkään mietin, uskallanko puuttua asiaan. Niistä yleisimpiä ovat paniikkihäiriöt, ahdistus, masennus, unihäiriöt ja jopa sydänoireet. Kun työntekijä jäi sairauslomalle, hänelle lähetettiin viesti, että töihin palattaessa olisi odotettavissa työnkuvaan liittyvä keskustelu. Tilanne kärjistyi niin, että jouduimme lopulta työyhteisönä kääntymään ensin seurakuntayhtymän hallintojohtajan, sitten tuomiokapitulin työyhteisökonsultin puoleen. Kyseisen työntekijän kohdalla epäreilu kohtelu jatkui edelleen. Tilanne niin sanotusti läikkyy yli koko työyhteisöön ja yksityiselämään. Ensimmäisen puolen vuoden jälkeen uudessa seurakunnassa yöuneni lyhenivät 6–7 tuntiin, ja heräilin keskellä yötä. Kun työsuhteeni päättyi, oma esihenkilöni, joka oli eri henkilö, pyysi minua kertomaan ajatuksiani ja kokemuksiani seurakunnasta. Myös tilanne on tyypillinen: henkinen väkivaltaa alkaa usein tilanteissa, joissa uusi työntekijä aloittaa työt uudessa paikassa tai tilanteessa, jossa lähiesihenkilönä aloittaa uusi ihminen, joka alkaa johtaa valtaa käyttäen. | Kuva: Pixabay » 18 19 KOTIMAA | 16.6.2023 KOTIMAA | 16.6.2023 reportaasi. Hän on tutkinut paljon työyhteisöissä ilmenevää epäasiallista käyttäytymistä. ANNA kivallan kohteen on todella vaikeaa ottaa asiaa esiin työyhteisössä. Myös muut työntekijät kärsivät kirkkoherran käytöksestä. Sain myöhemmin töitä samasta seurakunnasta. Henkinen väkivalta aiheuttaa monenlaisia seurauksia
26,10 (29,00) Suomen Lähetysseura Kuuluuko opetus henkivalloista evankelisluterilaisen kirkon piiriin. Ohitetaanko Raamattu ja kysymysten kanssa painiskeleva ihminen, jos aiheesta vaietaan. Monet näistä työtehtävistä oli laittanut toinen työntekijä eri tiimistä, jonka Anna katsoi olevan organisaatiorakenteen vastaista. Hän on kirjoittanut aiheesta myös kirjan Isä meidänkin. Tutkija Elina Penttisen mukaan kiusaaja joutuu hyvin harvoin vastuuseen tekemisistään. Palkanmaksu viivästyi esihenkilön toimesta yli kaksi kuukautta. Kirjoitusten yhteyteen on liitetty ehdotuksia hengellisistä lauluista ja virsistä, jotka sopivat laulettavaksi tekstin yhteyteen. Tarinansa (sivulla 19) kertonut Anna kertoi itsekin joutuneensa henkisen väkivallan kohteeksi seurakuntatyöyhteisössään. – Usein myöskään esihenkilöillä ei ole riittävästi uskallusta, saati kyvykkyyttä puuttua asioihin, vaikka olisivatkin niistä tietoisia. Kalenterit sisältävät laajan kirkollisen tietopaketin. Mitä tulee seksuaalija sukupuolivähemmistöihin, on selvää, että kaikkien on opeteltava turvallisempaa tilaa luovaa kieltä ja tapoja toimia. Penttisen mielestä erilaiset konfliktinratkaisukeskustelut ovat täysin sopimattomia tilanteissa, joissa toinen on jo pidempään alistanut, minimoinut ja pelotellut kohdettaan. – Aineistostamme käy ilmi, että jos kiusaamisen ottaa esiin, asialle ei joko tehdä mitään tai tilanne jopa pahenee kohteen kannalta. Kyllähän se kertoo paljon kirkon ilmapiiristä, että asioista ei uskalleta kertoa omana itsenään ja omilla kasvoillaan edes esihenkilöille, hän sanoo. – Vastauksena voi olla, että etkö sä vaan kestä tätä tai kykene tähän työhön, tämähän kuuluu asiaan. Tämä joku on usein työterveyslääkäri. Penttisen mukaan tällä on kuitenkin harvoin vaikutusta organisaation sisällä. Anna sopi itse palaverista, joka järjestettiin ilman luottamusmiestä. Todistusaineiston kerääminen on monesti jo niin uuvuttavaa, että moni jättää asian sikseen. Henkisen väkivallan kohde jää työyhteisössä usein yksin. – Itse haluan tehdä näkymätöntä näkyväksi ja koulutan paljon aiheesta. Työpaikkaväkivalta näyttäytyy työyhteisöissä monissa eri muodoissa. Ongelmat voiva olla syvällä organisaation kulttuurissa. Annan kalenteriin ilmestyi toistuvasti ilman erillistä ilmoitusta työtehtäviä, joiden sisällöstä ja vastuunjaoista ei ollut tarkempaa tietoa. Tilaa nyt Kirkolliset kalenterit 2024. Kyse onkin halusta oppia ja ottaa myös opitut asiat käyttöön siten, että ei ainakaan tietoisesti loukkaa minkään vähemmistön edustajaa, Iivanainen sanoo. 22,50 (25,00) Herättäjäyhdistys Kirja elämästä patriarkaalisen kulttuurin puristuksissa kastijärjestelmän mädättämässä maassa, ystävyydestä nepalilaisnaisten kanssa ja henkilökohtaisista keskusteluista, joissa pohditaan, omistaako mies Nepalissa vaimonsa ja miltä tuntuu järjestetty avioliitto. Penttinen korostaa, että on silti äärimmäisen tärkeää, että on joku, joka toteaa tilanteen ja sanoo, että tilanteessa on toimittu väärin eikä syy ole itse kohteen. Perehdytys tehtävään oli olematon. Erittäin harvoissa tapauksissa kiusaaja joutuu vastuuseen tekemisistään. Työtehtäviä laitettiin myös jo kalenterissa olevien työtehtävien päälle. – Valitettavasti aineistomme osoittaa, että irtisanoutuminen on useimmiten työpaikkaväkivallan kohteen ainoa keino päästä eroon tilanteesta, mikä on tietenkin epäreilua. Ennakkotilaushinnat voimassa 30.6.2023 asti! Toivon säteitä – Hartaudeksi, huviksi ja hyödyksi Rakkaudesta Kathmanduun Ettei tarvitse pelätä – Henkimaailman kohtaaminen Kirkolliset kalenterit 2024 Mimosa Hedberg Lea Kujanpää 20 21 KOTIMAA | 16.6.2023 KOTIMAA | 16.6.2023 reportaasi. – Vaatii ihan mieletöntä voimaa, että tuollaisessa tilanteessa pystyy itse neuvottelemaan asiastaan, usein ilman mitään tukea. Omilla kasvoilla esiin tuleminen luo heti uhan tulla kiusatuksi ja pahimmillaan lisää syrjintää. – Sukupuolija seksuaalivähemmistöt ovat kokeneet kirkossa paljon ulkopuolelle sulkemista ja raamatunlauseilla lyömistä, Iivanainen sanoo. Anna koki, ettei hänen kysymyksiinsä vastattu ja moniin ongelmiin ratkaisu oli työntekijän vastuun ja työtehtävien lisääminen. Anna ei enää luota siihen, että asiat tultaisiin käsittelemään tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Kun Anna halusi selvittää asioita, hän oli yhteydessä luottamusmieheen. | Kuva: Pixabay Kirkolliset kalenterit 2024 Verkkokauppa: www.sacrum.fi Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 (heinäk. Kirjassa on tekstejä myös nuorilta aikuisilta ja nuorisotyötä tekeviltä. – Paljon on pelkoa puhua näistä asioista. Yleisimpiä ovat epämääräisyys työnkuvien suhteen, kokouksiin kutsumatta jättäminen tai kokousaikojen muuttaminen siitä kertomatta, perustelematon kritiikki, ikävä kehonkieli, juoruaminen ja henkilökohtaisista asioista selän takana puhuminen. Tehtävänkuvauksen Anna sai pyynnöistä huolimatta vasta vuoden päästä työn aloittamisesta. la sulj.) Puh. Luottamusmies tuki aluksi Annaa, mutta ilmoitti sitten, että hän ei ehdi eikä jaksa järjestää toivotunlaista palaveria. – Usein sateenkaari-ihmisiin kohdistuva epäasiallinen käyttäytyminen on niin näkymätöntä, että sitä ei edes noteerata, eikä siihen uskalleta puuttua. Kiusaaminen asiantuntijaorganisaatioissa onkin usein normalisoitua toimintaa, osa järjestelmää, selvittää Penttinen. Pastori Lea Kujanpään teos tarjoaa lisäksi käytännöllisiä ohjeita heille, jotka toimivat näiden teemojen parissa. 040 735 2096 Teokseen on koottu nuorten ajatuksia elämästä, uskosta, toivosta, ilosta, peloista ja kaipauksesta. Riitan ja Annan nimet on muutettu. | Kuva: Piia Klemi ”Omilla kasvoilla esiin tuleminen luo heti uhan tulla kiusatuksi” sanoo Ani Iivanainen Diakoni ja sukupuolentutkimuksen maisteriopiskelija Ani Iivanainen tutkii gradussaan erityisesti sateenkaari-ihmisten kokemaa hengellistä väkivaltaa kirkossa sekä tapoja ehkäistä sitä ja puuttua siihen. Siksi Anna on alkanut suunnitella tulevaisuuttaan muualla. 30,60 (34,00) Päivä Seurakunnan työntekijöille suunnatut vuosikalenterit huomioivat seurakuntatyön erityistarpeet
Ruustinna Nora Pöyhösessä toteutui se, mitä Juhani Aho kirjoittaa novellissaan Uusi Juhan nus: ”Etkä kysy enää, mitä maaltasi saat, kysy sitä, mitä voit hänelle antaa.” TARJARIITTA LEHTOLA Lähteinä on käytetty myös: Anja Pöyhönen: Sata vuotta ruustinnan koulua; Aho, Antti J.: Juhani Aho ja hänen aikaansa; Knapas, Heikkilä, Åvist: Suomalaiset pappilat. Uskonpuhdistuksen jälkeen pappilasta tuli kristillisen kodin mallikuva. Tila olikin ränsistynyt ja autio. Aina keskiajalta lähtien seurakuntalaisten tehtävä oli rakentaa papeilleen pappila virka-asunnoksi ja huolehtia sen kunnossapidosta. Syntymäkylälläni Piippolassa kahvia päästiin maistamaan ensimmäisen kerran vuonna 1778 Gerhard Snellmanin pappilassa. Hänen teostensa pappilakuvaukset kertovat, miten pappila oli edelläkävijä monessa asiassa niin talouden, tapojen kuin hengellisenkin elämän alueilla. Pappila oli yhteiskunnallisesti merkittävä vaikuttaja. Asikkalan kappalainen Axel Laurell antoi ensimmäisenä perunanviljelystä käytännön esimerkkiä ja kirjallisia ohjeita. Vuonna 1912 Juhani Aho kirjoitti: ”Enpä tiedä toista maisemaa niin mieluista, kuin missä on pappila ja kirkko. Hänen oppilaansa, pappilapuutarhojen isä Pietari Kalm, arvosti maiseman lisäksi koristeellista, säännönmukaista puutarhaa. Snellmanin appiukko, Utajärven kappalainen Gabriel Ståhlberg totesi, että meneehän tuo, kun on niin hyvät kyytipojat, rinkelit, sokerit ja muut. Ajan merkittävin valistaja, lääkäri ja kasvitieteilijä Carl von Linné, oli vakuuttunut maisemien merkityksestä ihmismielelle. Tosin pappilat saattoivat ulkonäöltään ja tavoiltaan muistuttaa kartanoita, mikä lisäsi juopaa seurakuntalaisten ja pappilan väen välillä. Siunatut siemenet R uustinna Nora Pöyhönen raivasi, kylvi ja kitki. Pappiloiden puutarhoihin rukouksella kylvetyt siemenet muistuttavat aikakaudesta, jolloin pappiloista levisivät kansan keskuuteen niin hengelliset kuin yhteiskunnallisetkin aatteet ja uudistukset. 1800-luvulla kauneuden merkitys yhä kasvoi. Perheen muutettua Haapavedelle Paakkilan pappilaan hän oli lääkärin kehotuksesta päättänyt alkaa itse hoitaa kasvitarhaansa. V. Yhden kuusen sijaan tiluksilla on nykyään valtava puutarha, jota tullaan ihmettelemään, kuten tarmokkaan ruustinnan vihannessatoa 120 vuotta sitten. Yleisesti uskottiin, etteivät tavallisetkaan kasvit, kuten kaali, voisi menestyä Haapaveden korkeudella, ja että olisi suoranaista kasvin rääkkäämistä edes moista yrittää. Aluksi pappila rakennettiin kirkkoherralle, mutta jo 1600-luvun lopulta myös kappalaiselle. Tila ei ollut kauan autio eikä ruma. Pappilan etelään viettävä, aurinkoinen joenranta-alue oli ihanteellinen paikka aroillekin kasveille, joita nyt ensimmäisen kerran kokeiltiin näin pohjoisessa. Myös uudet kasvit levisivät pappiloista pitäjälle. Pappiloilla oli ollut vaatimattomia kaalija ryytitarhoja jo pitkään, mutta oikeita puutarhoja alkoi niiden pihamaille ilmestyä 1700-luvulla. Mansikkaniemen Pikkupappilan vehmas ympäristö synnytti syvän rakkauden luontoon, joka seurasi Ahoa hänen koko elämänsä ajan. Snellmanin isän Kristian Henrikin kastejuhla. | Kuvat: Tarjariitta Lehtola Pappilakulttuuria tuotannossaan esillä pitänyt Juhani Aho vietti lapsuutensa Mansikkaniemen pappilan luonnonkauniissa ympäristössä ja innostui kirjallisuudesta ja kirjoittamisesta jo varhain. Yhteyksiä Pikkupappilaan on esimerkiksi Ahon teoksissa Rautatie, Papin tytär, Pa pin rouva ja Panu. Kynnys pyrittiin pitämään niin matalana, että kuka tahansa apua tarvitseva rohkeni sen ylittää. Pappilan viljelyksistä ja karjanhoidosta sekä pitäjäläisten luonnontuotteina suorittamista maksuista muodostui palkan perusosa. Kansa moitti, että paikka oli ruma, syrjässä ja kallis. Oppilaitoksen erikoisuuksiin kuuluu kasvistoltaan harvinainen puistoalue, jossa on yli 600 erilaista puuta, pensasta ja perennaa. Ritva Joki-Kolehmainen ja Liisa Majava kertovat teoksessa Ruustinnan matkassa, ettei puutarhan perustaminen ollut helppoa. 1700-luvulla tee tuli muotiin, mutta Turkista 1600-luvulla Eurooppaan saapunut kahvi valloitti pian suomalaisetkin. Peruna alkoi maalaispirteissäkin syrjäyttää naurista. Pappilat olivat lähes omavaraisia ja usein myös paikkakuntiensa edistyksellisimpiä maanviljelystiloja. Mutta pappiloita rakennettaessa ajateltiin, että pappilan ulkonäkö ja koko heijastelivat koko seurakunnan elinvoimaa ja vaurautta. Tukholmasta juhliin saapunut täti hoiti kahvinkeiton, eihän sitä muuten kukaan olisi osannut edes valmistaa. Vaikka aika on ajanut ohi pappiloista ja niiden puutarhoista, Nora Pöyhösen testamentti jälkipolville oli, että rohkeudella ja lähimmäisenrakkaudella voi yksikin ihminen saada aikaan paljon. Ruustinnan koulu toimii edelleen siellä, minne Nora Pöyhönen sen aikanaan rakkaudella rakensi. Nora Pöyhönen ymmärsi, että ihminen tarvitsee paitsi terveellisiä vihanneksia ruumiin ravinnoksi, myös kauniin ympäristön hengen virkistykseksi. Saatavilla ei ollut sen paremmin tietoa kuin kasvejakaan. ” Pappiloiden puutarhoihin ilmestyivät puutarhakalusteet, huvimajat ja leikkimökit. Sillä olkoonpa näköala kuin ihana tahansa – metsiä, vaaroja, ulapoita, niemiä, koskia, kuohuja – missä kirkko ja pappila puuttuvat, siinä seutu henkeään haikailee, ikävöi aatettaan ja kaipaa keskustaansa.” Kirkko oli pitäjän hengellinen keskus ja pappila sen sydän. Hän hankki siemenperunaa vuonna 1749 Ruotsista ja Englannista. Tiina Koskimies ja Maarit Knuutila kertovat kirjassa Pappilan puutarhassa, miten pappilakulttuurin merkittävyydestä kertoo sen esiintyminen kotimaisessa romaanikirjallisuudessa. 22 23 KOTIMAA | 16.6.2023 KOTIMAA | 16.6.2023 historia. Esimerkiksi Ilmari Kiannon ja Juhani Ahon tuotannossa heidän lapsuutensa pappilamiljööt toimivat monien tapahtumien näyttämönä. Kahvi levisi pappilan saleista rahvaan pirtteihin Monen muun elämäämme pappiloiden kautta tulleen asian lailla myös kahvikupit alkoivat kilistä maalaispitäjissä ensimmäisen kerran pappiloissa. Papit siirtyivät nauttimaan varsinaista rahapalkkaa vasta vuoden 1922 palkkalain myötä. Juhani Ahon kirjallisessa työssä näkyy hänen oma elämänhistoriansa papin poikana Savossa. Suvussa kerrotaan tarinaa, jonka mukaan outoja, ihmeellisiä papuja kyllä oli, mutta kahvikuppeja oli saatu hankituksi vain kaksi paria. Hienostopiireissä virisi luonnonkaipuu, jolla oli vaikutuksensa myös pappilaympäristöihin. Kun tavallisella kansalla ei ollut varaa tuhlata pelkkään silmäniloon, pappiloissa puutarhan rakentamisella pyrittiin alusta pitäen hyödyn ohella kauneuteen. Se vaikutti muun muassa maanviljelyyn ja rakennuskulttuuriin sekä pappilapuutarhojen ja hyötykasvien levittämisen myötä myös taloudenhoitoon. Miehensä kuoltua ruustinna Nora Pöyhönen hankki uuden paikan kotiaan ja koulua varten. 2000-luvulla ruustinnan koulu on edelleen viihtyisä oppimisympäristö sekä kulttuuri ja luontomatkailukohde. Loput täytyi hakea lainaksi Limingan pappilasta. Kyseessä oli pappilan tupaantuliaiset ja suurmiehemme J. Hän kuitenkin arveli, ettei ilman niitä kukaan laittaisi moista ainetta suuhunsa. Huoli lähimmäisistä, sivistämisen halu ja kauneuden kaipuu saivat Nora Pöyhösen lopulta perustamaan suuren hyötypuutarhan sekä ainutlaatuisen, vain naisille tarkoitetun käytännön taitoja opettavan koulun. Kauppaan kuului maata yli 500 hehtaaria. Aavalla mäellä kasvoi vain yksi kuusi, joka oli istutettu 1860-luvulla suurten nälkävuosien muistoksi. Hän kehotti pappeja vaalimaan puutarhojaan osoituksena Jumalan ihmeellisestä luomistaituruudesta. Pappilaan mentiin vihille ja vietiin lapsia kasteelle. Pappilakulttuuri sai alkunsa 1500-luvulla ja jatkui 1900-luvulle saakka. Pappiloiden puutarhoihin ilmestyivät pitäjäläisten ihmetykseksi puutarhakalusteet, huvimajat ja leikkimökit. 1800-luvun kartanoiden kautta uutuudet levisivät pappiloihin ja niistä vähitellen ympäröivään pitäjään. Hänen elämäntyötään jatkoi Pöyhösen suku, jonka jäsenet toimivat koulun johtajina lähes sadan vuoden ajan
Kristittyjen keskustelukulttuuri on jossain vaiheessa nyrjähtänyt sen ympärille, mitä pitää hyväksyä ja mitä ei. 1529) on innoittanut monia kirjailijoita. Ruotsalainen reformaattori Olavus Petri aloitti kampanjoinnin pappien avioliitto-oikeuden puolesta vasta vuonna 1528 ja kirkollinen säädös Articuli Ordinan tiae laadittiin vasta 1541. Käy kuitenkin ilmi, että erilaisten argumenttien kirjo ei eronneiden vihkimisasiassa runsaan vuosisadan aikana kuitenkaan ollut kovin suuri. Pian Jean Valjean oppii jakamaan kokemaansa eteenpäin. Se pakottaa ihmisen julmaan puntariin: mitä minussa on liikaa tai liian vähän, missä on vika. Mikäli Santeri Ivaloa on uskominen, Särkilahti kuului myös ensimmäisiin Raamatun suomentajiin. Aarno Karimo väittää Särkilahden menneen naimisiin jopa ennen esikuvaansa Lutheria. Hyväksytyksi tulemisen kokemus on kokonaisvaltainen. Yleisesti hyväksyttynä anekdoottina pidetään sitä, että tuleva reformaattori Mikael Agricola kuului Särkilahden oppilaisiin. Mielenkiintoista on havaita, että perustelut ja kannanotot puolesta ja vastaan sekä niiden myötä muodostuneet rintamat kirkolliskokouksessa olivat yllättäviä. Hirvosen kirja on pohjimmiltaan vaikeasta aiheesta hyvin tehty historiallis-systemaattinen analyysi, johon perehtyminen auttaa ymmärtämään myös kirkon nykyisyyttä. Radikaaliudestaan huolimatta Särkilahdella riitti töitä. Särkilahtien suku oli vaikutusvaltainen. Vihkiäkö vai eikö vihkiä. Kirjan sisältö on jaettu luontevan kronologisesti kirkolliskokouksen keskustelujen tiettyihin ajanjaksoihin. Käytännössä jotkut papit väistivät tällaisia tehtäviä, eivätkä tuomiokapitulit heitä juuri kovistelleet. Suomessa ei silti osattu odottaa sitä, mitä tuleman piti. | kirja | | kolumni | | kirkkohistoria | Reformaation ensimmäisen aallon merkkimies Pietari Särkilahti (k. Jos tuomitsevia massoja ei saada vaiennettua, olisiko kuitenkin mahdollista alleviivata sitä, että huutokuoron sanoma on ristiriidassa kristillisen ihmiskäsityksen kanssa. Eettisissä painotuksissa oli eroa siinä, korostuiko keskustelussa Raamatusta nouseva etiikka vai luonnollinen moraalilaki. Jeesus kuitenkin kutsuu jokaisen luokseen. Entinen kaleeriorja ja rangaistusvanki Jean Valjean etsii yösijaa, mutta häntä ei oteta nukkumaan edes talliin. Kokonaiskuvaan liittyi koko ajan myös kysymys kirkon ja valtion suhteista. Lopulta vanha piispa juottaa ja ruokkii uupuneen ja tarjoaa tälle vielä lämpimän pedin. On siis syytä olettaa, että Särkilahti oli Ruotsin valtakunnan ensimmäinen reformaation vaikutuksesta avioliiton solminut pappi. Ivalon päähenkilönsä mukaan nimetyssä romaanissa Särkilahti lukee suomentamaansa Vuorisaarnaa hämmentyneelle seurakunnalle. Kirjan noottiapparaatti sisältää runsaasti mielenkiintoista ja valaisevaa lisäinformaatiota. Hyväksyminen saa selvästi hyväksytyssä aikaan muutoksen. Pietari Särkilahden paluun oletetaan vaikuttaneen suomalaiseen papistoon ja kirkolliseen keskusteluun vahvasti. Kansaa kansan kielellä opettava, suomalaisen talonpojan edun korkeimmalle asettava, luonnossa viihtyvä perheellinen pappi on muotti, josta Elias Simojoen ja Väinö Havaksen kaltaiset pastorit valettiin. Piispan uudistusmielisyys oli kuitenkin maltillista verrattuna nuorempaan sukulaiseen. Varmaa tietoa on kuitenkin vain vähän. Ivalon romaanin kielija geopoliittinen asemointi ei jätä tulkinnanvaraa. Särkilahden oma veli oli kiistänyt Pietarin ja Margretan tyttären Malinin perintöoikeuden, mutta lopulta asia ratkaisiin Malinin hyväksi. Eräs liikuttavimpia kuvauksia hyväksynnästä löytyy Victor Hugon klassikkoromaanista Kurjat. Hänen tiedetään toimineen Turun tuomiokapitulin jäsenenä, katedraalikoulun rehtorina sekä kuninkaan luottamusmiehenä. Tämänhetkisen avioliittokeskustelun katveessa ei usein enää muisteta, että eronneiden uudelleen avioliittoon vihkiminen puhutti aiemmin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokousta melko säännöllisesti yli vuosisadan ajan. Suomalainen Teologinen Kirjallisuusseura 2022 (STKSJ 299), 197 sivua. Jeesusta lähestyy tuomittu tai tuomittavia tekoja tehnyt henkilö, jonka muut ovat käännyttämässä pois. ” Moni tuntuu tietävän tarkoin, mitä Jumala hyväksyy tai ei hyväksy. Moni tuntuu tietävän tarkoin, mitä Jumala hyväksyy tai ei hyväksy. Kirjailija Santeri Ivalon mukaan Särkilahti oli Lutherin ”innokkain opetuslapsi”, jolla oli ”uusi käsitys kirkon tehtävistä”. Hyväksytyksi tulemisen kauneudesta NIILO RANTALA niilo.rantala@kotimaa.fi Kirjoittaja pohtii ajankohtaisia teologisia aiheita. Jo lapset opettelevat keinoja sen saavuttamiseksi. Sinänsä yksinkertainen ajatus pitää sisällään uskonnollisen kokemuksen kovan ytimen: joku välittää minusta sellaisena kuin olen. Jos legendat Särkilahden suomenkielisistä messukokeiluista ja käännöksistä pitävät paikkansa, on hän pioneeri siinäkin asiassa, sillä seuraavat oletetut käännösharjoitukset teki Hämeenkyrön kirkkoherra Tuomas Keijoi vasta 1530-luvulla. Oikeutta kieltäytyä vihkimästä eronneita ei kirkolliskokous milloinkaan papeille säätänyt. Viimeistään tämän pitäisi vahvistaa Särkilahden avioliiton. Papeilla oli velvollisuus kuuluttaa ja vihkiä myös uudelleen avioituvia, mutta monille asia oli raamatullisuudessa pitäytymisen ja omantunnon kysymys. Yleisesti oletettiin, että lapsi oli pariskunnan yhteinen. Kaikki tämän hetken tuomitut ja syrjityt eivät ole tietenkään tehneet yhtään mitään väärää, vaikka alati joutuvatkin huutokuorojen uhriksi. JUSSI RYTKÖNEN ” Käy ilmi, että erilaisten argumenttien kirjo ei ollut kovin suuri. V iisisataa vuotta sitten Turussa kohisi. Useammassakin Uuden testamentin lukukappaleessa on sama asetelma. Vesa Hirvonen: Vapahtajan käs ky vai Kristuksen rakkaus. Hyväksyminen johtaa hyvään. Ne eivät pitkinä vuosikymmeninä välttämättä noudattaneet niitä odotuksenmukaisia aivoituksia, joita menneisyyden kuuluisiin kirkonmiehiin ehkä muuten liitetään. Hyväksytyksi tuleminen kuuluu inhimillisiin perustarpeisiin. Särkilahden kuitenkin väitetään menneen Margretan kanssa kihloihin jo ennen Suomeen paluutaan, ja puolison oikeudet vahvistava testamentti laadittiin jo 1524. Yhtä lailla ymmärrettiin, että avioeroja ja uudelleen avioitumisia joka tapauksessa koko ajan on. Epäselväksi silti jää, onko kansallisromanttisia ihanteita toisintavalla Särkilahdella ollut vastinetta todellisuudessa. Tutkija Mia Korpiola kertoo, että Särkilahden perinnöstä riideltiin oikeudessa yhä 1570-luvun alussa. ”Tunnustan Lutheruksen opin ainoaksi ja oikeaksi”, Agricolan edelläkävijä Aarno Karimo kertoo Särkilahden julistaneen. Perinteinen väite muiden arvioimiseen keskittyvillä on se, että kyllähän minä hänet hyväksyn, mutta en hänen tekojaan. K auhurokin seniorisarjalainen Alice Cooper totesi jossakin haastattelussaan, että hän ei ole hyväksynyt Kristusta elämäänsä – päinvastoin hän on opetellut hyväksymään sen, että Kristus hyväksyy hänet. Vaikka Särkilahti on innostanut kirjailijoita ja myös aikalaisiaan, varmaa tietoa hänestä on vain vähän, varmimpia lienevät paluuaika ja kuolinvuosi. Kokemus muuttaa maailman kovettaman miehen. Miten kirkko voisi olla yhteisö, joka on tunnettu ennen kaikkea kyvystään hyväksyä, toivottaa tervetulleeksi. Sitäkin vuosikymmenestä toiseen kysyttiin, minkälaisena järjestyksenä tai puolisoiden tehtävänä avioliitto tulisi käsittää. | Kuva: Niilo Rantala ” Särkilahden näkyvin kapinanilmaus oli hänen avioliittonsa. Taivassalolaisen mahtisuvun vesa oli hakenut oppia Euroopasta asti. Kes kustelu eronneiden vihkimises tä kirkolliskokouksessa 1876– 2003. Asiaa vastustettiin ja kannatettiin Raamatun ja teologian perusteella. Uskonnollinen kokemus kumpuaa syvästä hyväksytyksi tulemisen kokemuksesta – tunteesta, että Jumala näkee minut. Seitsemän reissuvuoden aikana tulivat tutuiksi niin Rostockin kuin Leuveninkin yliopistot. Vaikka hänen Wittenbergissä olostaan ei ole jäänyt historiallisia dokumentteja, on sitä jälkipolvien keskuudessa pidetty melko varmana asiana – niin vakaasti Lutherin nimeen Särkilahden kerrotaan vannoneen. Myös Pietarin sukulainen piispa Maunu Särkilahti oli uudistusmielinen ja edellytti esimerkiksi suomenkielisten rukousten sisällyttämistä kirkonmenoihin. Muistan omilta ala-asteajoilta sen tunteen, kun oivaltaa saavuttaneensa jonkun porukan hyväksynnän. Vastaavasti kokemus kelpaamattomuudesta musertaa. Särkilahti palasi Suomeen yhdessä taloudenhoitajansa Margretan ja tämän lapsen kanssa. Kansallistunnon kohotessa 1900-luvun alkupuolella Särkilahti haluttiin nostaa parrasvaloihin. Tätä kirkollishallinnollista ja teologista keskustelua Vesa Hirvonen analysoi kirjassaan Vapah tajan käsky vai Kristuksen rak kaus. NIILO RANTALA Santeri Ivalon historiallisten romaanien sarjaan kuuluu myös kansallisromanttisen ihanteen mitat täyttävä henkilökuva Pietari Särkilahdesta. Toisen identiteetin, tekojen ja elämäntavan arvioimista on vaan valitettavan vaikea irrottaa persoonasta. Jeesuksen sanat avioliitosta olivat painava argumentti. Hirvonen käy läpi asiaa koskeneet keskustelut kirkolliskokouksessa vuosina 1876–2003. Ruotsin valtakunnan itäinen osa oli saanut harvapäiseen vaikuttajajoukkoonsa uuden nimen: Pietari Särkilahden, joka myös Petruksena tunnettiin. Sen vaikutukset itsetuntoon ovat valtavat. Kustaa Vaasan henkilökohtainen tuki on todennäköisesti taannut sen, että Särkilahti mullistavine ajatuksineen sai opettaa. Hänestä tulee hyväntekijä – kurjien ja nyrjähtäneiden hyväksyjä. 24 25 KOTIMAA | 16.6.2023 KOTIMAA | 16.6.2023 teologia. Piruna paavinvallan merrassa saarnanneen Särkilahden näkyvin kapinanilmaus oli hänen avioliittonsa, jota puitiin oikeudessa hänen kuolemansa jälkeenkin
Niistä on lähtenyt aihe myös moneen hengelliseen puheeseen. – Vastaan tuli entisellään pidettyjä villin lännen kaupunkikyliä, Pirjo Kettu kertoo. Keitä ovat nämä eturivin henkilöt ja mikä mahtaa olla tilanne. Tärkeää ajamisessa on myös vapauden tunne. Teologi ja paripsykoterapeutti on aktiivinen kristillisessä moottoripyöräkerho Gospel Ridersissa. Toiviaisen mukaan kuva saattaa olla TYT:n eli Helsingin yliopiston Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistyksen fuksitilaisuudesta syksyltä 1979. 3. IDA Kotimaan lukijakisa Nyt kerätään riparimuistoja Kerro meille mieleenpainuvin muistosi rippikoulusta! Lähetä muisto sähköpostitse osoitteeseen toimitus@ kotimaa.fi ja laita aiheeksi ”Riparimuistelo”. Arkistonhoitaja pyytää Kotimaan lukijoiden apua kuvien tietojen selvittämisessä. – On ainutlaatuinen kokemus, kun iso joukko, pääasiassa miehiä mustissaan, joka ei ehkä muuten käy jumalanpalveluksissa, jonottaa ehtoolliselle satoi tai paistoi. Mistä astiastoista muotoilija Klaus Haapaniemi erityisesti tunnetaan. Into moottoripyöräilyyn syttyi puolison pyörän kyytiläisenä. Muuta en opetuksista muista. – Ajaessa ei mietitä töitä tai puhuta niistä. Aamiaista sai vasta sen jälkeen. Luemme tarinat ja julkaisemme niistä parhaita paloja Kotimaan Kirkkokahvit-sivulla. – Chicagon pyörävuokraamossa ei ollut matkapyöriä, joilla olin ajanut aiemmin. Yleisöstäkin löytyi tuttuja: Kalevi Rautjoki tunnisti Hannele Helinin, ja Sakari Toiviainen tunnisti Martti Paanasen ja Timo Reuhkalan. Kuka piispoista on Kirkkojen maailmanneuvoston keskuskomitean jäsen. – Niin kuin elämässä, olemme ajaessamme jatkuvasti suhteessa toisiimme. Seisoimme ringissä ja lauloimme jotain. Rippipappini oli entinen Kiinan-lähetti. – Kahdessa viikossa ajoasentoon ennätti tottua. Muistan ihmetelleeni, kun keskustelu käsitteli tulevaa aviomiestäni. Koevastaukset käytiin läpi pastorin kanssa kahdenkeskeisessä keskustelussa. Vapaaehtoisena motoristipastorina Kettu on toteuttanut motoristikirkkoja. Kuvan nuori laulaja on Anna-Mari Kaskinen ja kitaristi Pekka Kaskinen. ERJA SAARINEN ” On kannettava vastuu siitä, ettei aseta itseään vaaraan – tai ole vaaraksi muille. Jokainen päivä alkoi lipunnostolla. | harrastaja | M oottoripyöräilyssä lähes elämää s u u r e m p i kokemus on kahden viikon ja 4?600 kilometrin matka klassisella Route66-tiellä Yhdysvalloissa. | Kuva: Kotimaan kuva-arkisto | riparimuistelo | Totista touhua Kävin rippikoulun 1978. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se sähköpostiviestillä osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, aiheeksi mysteerikuva, tai Kotimaan Facebook-sivulla, jossa kuva myös julkaistaan. kirkkokahvit | vastaus | | 3 kysymystä | 26 KOTIMAA | 16.6.2023 | vastaus | Mysteerikuva K otimaan valokuva-arkistossa on monta laatikollista kuvia, joista ei kunnolla käy ilmi keitä kuvassa on tai missä ja milloin se on otettu. | Kuva: Jukka Granström 26 27 KOTIMAA | 16.6.2023 27. Uusi ajoasento tuntui aluksi haastavalta, mutta ehdin harjoitella sitä vuokraamon pihalla. Motoristeille yhteisöllisyys ja kansainvälisyys on leimallista. Konfirmaatiossa lauloin virttä 505 ”Valtiaamme, kunniaasi”. Monen miesmotoristin mielestä 122 hevosvoiman ja 400 kg:n Indian Challenger Limited on naiselle liian iso. Joka päivä he pohtivat, miksi kukaan ei ole vielä tullut uskoon, vaikka jokaisen päivän päätteeksi oli hyvin evankelioiva, jopa painostava, rukouskokous. Se onnistuu nyt, kun lapset ovat isoja ja perhe pieni. Hän ajoi ikimuistoisen reitin miehensä kanssa toukokuussa 2022. Mistä hän sen keksi. Kuvassa näytän totiselta, ahdistuneelta nuorelta. 2. Se kuulosti minusta oudolta, enkä edes asunut Hämeessä. Leiri kesti tuolloin kaksi viikkoa. Missä Sanan Suvipäivät järjestetään tänä vuonna. Ensimmäinen oma pyörä, Dukat 600, ”ilmaantui” pihalle 2009 sen jälkeen, kun Kettu oli todennut miehelleen, että voisi itsekin kokeilla ajamista. Elokuussa Pirjo Kettu Moottoripyöräily vaihdoin pyörän – voisi sanoa, että työfysioterapeutin suosituksesta, Kettu naurahtaa. 1. Jyv äsk ylä ssä 3. Upeinta on mennä pieniä mutkateitä, joilla aistii luonnon ja löytää rentouttavia pysähdyspaikkoja. Tämän viikon mysteerikuvassa suureen tilaisuuteen näyttää osallistuvan pappien lisäksi poliitikkoja. Pitkään aikuisiälläkin mietin ihmisiin tutuessani, että mahtaako tuo Hämeestä kotoisin oleva olla tuleva mieheni. Leirin isoset ja nuori, vastavihitty opettajapariskunta olivat hyvin uskovaisia. Kesälomasta pyörän päällä kuluu yli puolet. Aivan olennaista on keskinäinen luottamus. Hän opetti muutaman kiinalaisen merkin ja kertoi, että sana ”kriisi” tarkoittaa kiinaksi vaaraa ja mahdollisuutta. Ajokaudella huhtikuusta syyskuuhun Kettu ajaa viikoittain. Olin ensimmäistä kertaa yksin pois kotoa ja se pelotti. 1. Pyörä, jota ajetaan jalat suorina, ei koukussa, alkoi viehättää: polvet eivät kipeytyneet. Tämä opetus on ollut kantava voima elämäni myrskyissä. Sen jälkeen menin valokuvaamoon. Harrastus on tarjonnut yhteistä tekemistä puolison ja ystävien kanssa sekä tuonut uusia ystäviä Suomesta ja ulkomailta. Ark kip iis pa Tap io Luo ma Edellisen viikon mysteerikuva taisi olla liiankin helppo, sillä Arkistonhoitajalle tuli vain oikeita vastauksia. ajokaudella alla on Indian Challenger Limited vuosimallia 2020. Kristillisen arvomaailman ja päihteettömyyden lisäksi toiminnassa viehättää hyväntekeväisyys: tukea on annettu virolaiseen ja ennen sotaa myös venäläiseen lastenkotiin. Vastaukset kysymyksiin löytyvät tästä lehdestä. Ainutlaatuisuutta lisäsi se, että he olivat joukon ainoat suomalaiset ja Kettu ainoa omalla pyörällä liikkuva nainen. Lopuksi oli koe. Se korostuu ryhmäajossa. On kannettava vastuu siitä, ettei aseta itseään vaaraan – tai ole vaaraksi muille. Iit tal an Tan ssi ja Tai kaastia sto ist a 2. ”Inkkaria” Kettu ajoi ensimmäisen kerran Route66:lla. Rippileiristä ei jäänyt juuri mitään mukavaa muistoa. Nyt 15. Suomessa on osallistuttu yhteisvastuukeräykseen ja ajelutettu vammaisia lapsia. Pirjo Kettu on siitä täysin eri mieltä. Pastori sanoi, että ”tuleva miehesi asuu tällä hetkellä jossain Hämeen seudulla”, ja luetteli paikkakuntia. Chicagosta Los Angelesiin kulkeva reitti on aikamatka 100 vuotta taaksepäin
Lähetysten katseleminen ja kuunteleminen on palvelussamme on ilmaista. Ylitornion seurakunta on 3000 seurakuntalaisen yhteisö. Toiminnanjohtajan tehtäviin kuuluvat toiminnan suunnittelu, johtaminen, ja sen kehittäminen muuttuvan toimintaympäristön keskellä. 15.8.2023 osoitteella harri.seikola@seikola.fi. Lisäksi hänellä on vuodelta 2017 johtamisen erikoisammattitutkinto (JEAT). I seurakuntapastoriksi 22.5.–31.12.23, Tiina Kaaresvirta Espoon seurakuntayhtymän vs. Mattsson toimi reilun vuoden vs. 28 29 KOTIMAA | 16.6.2023 KOTIMAA | 16.6.2023 tiedoksi. Ylitorniolla koet kaikki neljä vuodenaikaa kauniin luonnon tarjoamin maustein ja saat myös tuulahduksen rajantakaisen sisarkirkkomme Svenska Kyrkanin toiminnasta. Ilmoitukset toivomme sähköosoitteeseen: asiakaspalvelu@kotimaa.fi tai puhelinnumeroon: 020 754 2333 Suomen Liikemiesten Lähetysliitto etsii uutta TOIMINNANJOHTAJAA Vuonna 1920 perustettu Suomen Liikemiesten Lähetysliitto ry on yritysmaailmassa toimivien ihmisten henkistä ja hengellistä hyvinvointia tukeva valtakunnallinen järjestö, joka toimii läheisessä yhteistyössä luterilaisen kirkon, liike-elämän ja lähetysjärjestöjen kanssa. | hiippakuntauutisia | Paikkoja avoinna Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa.fi/tyopaikat-ja-virat Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Eikö lehti tullut perille perjantaina. Papeiksi vihittiin 18.5. seuraavat henkilöt seuraavin viranhoitomääräyksin: Jasmin Huikku Pakilan seurakuntapastoriksi 18.5.–19.8.23 ja 21.8.23–16.2.24, Petja Kopperoinen Paavalin seurakuntapastoriksi 1.6.–30.7.23 ja 1.8.–31.12.23, Eemil Kulju Kotiryhmäverkosto ry:n palvelukseen, Panu-Matti Pöykkö Porvoon suomalaisen seurakunnan seurakuntapastoriksi 18.5.23–19.5.24, Anu Rask Herättäjä-Yhdistyksen palvelukseen 16.1.23–31.12.24, Katri Takala Agricolan suomalaisen seurakunnan seurakuntapastoriksi 1.6.23–31.5.26. Kotimaa vain diginä -tilaus (sis. Virkaan valittavan on mahdollista saada 1000 € suuruinen rekrytointilisä. Ruokolahden kirkkoherra Leena Haakana nimitettiin Etelä-Karjalan rovastikunnan lääninrovastiksi 1.8.23–31.7.27. I oppilaitospastoriksi 16.1.–2.5.23, ma. Saiko elämäsi uuden suunnan. Odotamme sinulta vahvaa kristillistä vakaumusta ja paloa johtaa perinteikästä lähetysjärjestöä sekä kykyä hyödyntää tehokkaasti tämän ajan viestintävälineitä. Juuttuiko konfirmaatiossa öylätti kitalakeen. Tornionlaakson asutus on nykyäänkin suureksi osaksi suomensyntyistä ja -kielistä. Kotimaa painettuna, KotimaaPro-liite painettuna, näköislehdet, digitaalinen arkisto, kalenteri) 12 kk 156 € kesto tilauksena. Kotimaa ja KotimaaPro-liite näköislehtenä sekä digitaalinen arkisto) 12 kk 132 € kestotilauksena• Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidämme oikeuden hintojen muutokseen. Löysitkö uuden ystävän. Lisätiedot www.missionmen.fi/ rekry ja hallituksen pj. oppilaitospastoriksi 3.5.– 19.6.23 ja vs. Ilmoitusvalmistus 80,00 € + alv. Haku päättyy 26.6.20232 klo 12. Ilmoitathan meille jakeluhäiriöistä mahdollisimman pian, jotta voimme tehdä siitä selvityspyynnön Postille. Hän on suorittanut alemman pastoraalitutkinnon 2013, seurakuntatyön johtamisen tutkinnon 2014 ja ylemmän pastoraalitutkinnon 2021. Kerro meille muistosi rippikoulusta! Oliko rippipappi erityisen mieleenpainuva tapaus. Lapuan hiippakunta Papiksi on vihitty 21.5. Tule töihin meille Tornionjokilaaksoon! Vaarojen reunustamalle, rehevälle Tornionlaaksolle leimaa-antavia piirteitä ovat vapaana virtaava, tuntureilta alkunsa saava Tornionjoki ja rajanaapuruus Ruotsin kanssa. fi • Tilaushinnat: Koko Kotimaa -tilaus (sis. Tarvitset kokemusta vastaavista tehtävistä, innovatiivista näkemystä työn kehittämiseen ja vapaaehtoisten innostamiseen, sekä erinomaisia yhteistyöja vuorovaikutustaitoja ja selkeää sitoutumista liiton arvoihin ja työnäkyyn. ASIAKASPALVELU tilaukset ja osoitteenmuutokset: puhelin 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@ kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. Ylitornion seurakunnan muuta piispainkokouksen hyväksymää tutkintoa edellyttävä kanttorin virka 1.9.2023 alkaen tai sopimuksen mukaan. Kanttoriksi Tornionjokilaaksoon, Ylitornion seurakuntaan! Hakuilmoitus yhteystietoineen kirkon avoimissa työpaikoissa ja oikotiessä. rippikoulutyön papiksi, Hanna Pihlajamäki uskonnonopettajaksi sekä Jyväskylän seurakunnan sairaalapastoriksi 1.6.–31.8.23, Katri Suhonen Kirkkohallituksen asiantuntijan virkaan (saavutettavuus ja vammaisuus). Olemme koon neet eri puolilta Suomea seurakunnista lähetettäviä jumalan palveluksia, hartauksia ja konsertteja helposti löydet tä väksi kokonaisuudeksi. Vapaamuotoinen hakemus ja CV palkkatoivomuksineen viim. hiippakuntasihteerinä sekä Kallion seurakunnan seurakuntapastorina. Sitä ennen hän on työskennellyt muun muassa Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulissa vs. 24 %. Helsingin hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Katri Uutela Kannelmäen seurakuntapastoriksi 1.4.–30.9.23, Suvi-Maria Roine Tikkurilan seurakuntapastoriksi 1.6.23–31.12.24, Eveliina Jamnes Pornaisten seurakuntapastoriksi 1.6.–31.12.23, Matleena Ikola Helsingin seurakuntayhtymän oppilaitospapiksi 20.6.23–31.7.24, Tiia Orpana Oulunkylän seurakuntapastoriksi 1.9.23–31.8.24, Sari Oikarinen Herttoniemen seurakuntapastoriksi 1.9.23–31.8.24. | nimitys | Mari Mattsson, 47, on valittu Helsingissä sijaitsevan Haagan seurakunnan uudeksi kirkkoherraksi. Lisämausteena seurakunnassa on modernit muutama vuosi sitten uusitut urut. Päätöksen teki seurakuntaneuvosto. Huhtikuun alusta alkaen hän on ollut Haagan seurakunnan messuja rukouselämän tiimin lähijohtaja. 040 575 1400. Sattuiko leirillä jotain hassua. Edelleen valtaosa suomalaisista 15-vuotiaista käy riparin. Aloitus syksyllä 2023, tehtävä voidaan täyttää myös osa-aikaisena. Lähetä muistosi sähköpostitse osoitteeseen: toimitus@kotimaa.fi ja laita aiheeksi ”Riparimuistelo”. jumalanpalvelusverkossa.fi Haluamme osaltamme helpottaa ihmisille merkityksellisten tapahtumien saatavuutta ja löydettävyyttä. Hän oli ainoa kelpoinen hakija virkaan, joka tuli avoimeksi Heikki Nenosen irtisanouduttua kirkkoherran virasta tammikuussa 2023. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. Porvoon hiippakunta Förordnanden: Församlingspastorn i Pedersöre församling Tuomo Komulainen att sköta samma tjänst 1.7.23–30.6.24, Tf. kirkkoherrana Haagan seurakunnassa Nenosen jäätyä aiemmin opintovapaalle. Espoon hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Niko-Pekka Ovaskainen Mäntsälän I seurakuntapastoriksi 1.9.23 alkaen, Jarkko Vikman Olarin vs. Kuopion hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Antti Minkkinen Kajaanin kirkkoherraksi 1.7.23 lukien, Konsta Haapamäki Liperin II seurakuntapastoriksi 16.8.23 lukien, Paula Hagel Suomussalmen seurakuntapastoriksi virkaa perustamatta 1.6.–31.7.23 sekä I seurakuntapastoriksi 1.8.23–1.8.25. IV oppilaitospastoriksi 1.8.23–31.7.24. kyrkoherden i Vanda svenska församling Kristian Willis att sköta samma tjänst 1.7.23–30.6.24 (förordnandet avbryts ifall en ordinarie kyrkoherde skulle tillträda tidigare), Johan Kanckos som församlingspastor i Vasa svenska församling 1.7.23–30.6.24, Församlingspastorn i Kyrkslätts svenska församling Camilla Vuoristo att sköta samma tjänst 1.7.23–30.6.24, Patricia Högnabba till ordinarie kyrkoherdetjänst i Matteus församling från 1.9.23. Pystymme puuttumaan vain tiedossa oleviin ongelmiin ja hoitamaan asian kuntoon. Harri Seikola p. seuraavat henkilöt seuraavin viranhoitomääräyksin: Anni Alakoskela Vaasan suomalaisen seurakunnan seurakuntapastoriksi 1.6.23– 31.8.24, Saija Alanko Laihian seurakuntapastoriksi 21.5.–31.10.23, Mikko Jegoroff Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen oa. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: torstaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa. 24 %. Luemme tarinat ja julkaisemme niistä parhaita paloja Kotimaan Kirkkokahvit-sivulla. Mikkelin hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Hanne Keijonen Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan X kappalaiseksi (Puumalan aluekappalainen) 1.6.23 lukien, Sari Martikainen Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan VI seurakuntapastoriksi 1.7.23 lukien, Annamari Lehtinen Etelä-Savon hyvinvointialueen Vaalijalan kehitysvammaistyön pastoriksi 29.5.23–24.8.25, Tomi Alasalmi Lahden seurakuntayhtymän yhteiskunnallisen työn pastoriksi 1.6.–31.12.23, Virpi Vikman Nastolan seurakuntapastoriksi 1.6.–31.12.23, Hanna Leinonen Sammonlahden I seurakuntapastoriksi 1.8.23 lukien. Mattsson vihittiin papiksi marraskuussa 2008 Helsingissä. Tervetuloa verkkojumalanpalveluk seen! Palvelustamme löytyvät viimeisimmät tulevat ja tallennetut lähetykset yli 130 seurakunnasta Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaa-lehdessä: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi 040 750 3036 Rakkaamme Nyt kerätään riparimuistoja! Rippikoululla on pitkät perinteet, ja yhä vain se on pitänyt pintansa osana kulttuuria
kappalainen Ulla Vuori, Rauma Iltahartaus ma-to klo 18.50, pe klo 18.30 ja la klo 18. Nainen oli innokas, paneutunut ja kaipasi keskellä tapahtumaa. Saarnaajana Kansan Raamattuseuran toiminnanjohtaja Ulla Saunaluoma. Tasoitan niissä hengitystäni lähes päivittäin. Puhujana pastori Elisa Brander. Onhan hänkin Abrahamin poika. Sakkeus vaikuttaa Pietarin sukulaissielulta. Ke 21.6. Maalaukseni koostuu 12 osasta opetuslasten lukumäärän mukaan. Jotakin outoa tilanteessa oli. To 22.6. . Unessa oli alttaritaulun muotoinen ihmeellinen harmaa taulu, jossa luki: ”Lähempänä maata kuin maa, lähempänä taivasta kuin taivas.” Voitin kilpailun yksimielisesti. Kyllähän Sakkeuksenkin oli tultava lopulta alas, vaikka hän yritti lähestyä Jumalaa kiipeämällä. | kirkko & minä | Kuppi kahvia Jumalalta Nanna Susi K äyn mielelläni kirkoissa. Alttaritaulun on maalannut Nanna Susi. Ma 19.6. Lahden Gospelkuoron lauluryhmä. Ajattelen, että epäonnistumisia ei ole, ja silloin tullaan alueelle, johon kuuluu usko ja luottamus. Olin kerran hautajaisissa, jonne hieman myöhässä saapui eräs nainen. Kor. Yle Radio 1 Aamuhartaus ma-la klo 6.50. Tänään minun on määrä olla vieraana sinun kodissasi.” Sakkeus tuli kiireesti alas ja otti iloiten Jeesuksen vieraakseen. rehtori Juhani Vahtokari, Ylöjärvi. sesti, joilla on erityinen tarve kokea ja nähdä hyvää, ovat lopulta kaikista viisaimpia. Maalauksessa on alhaalla polvistumispaikka okrantappuroineen ja kultaisine ehtoollispikareineen. Ke 21.6. opettaja Anna Kaisa Siltanen, Naantali. Pohdin tätä ääneen papille, joka oli juuri lähdössä kirkkosalista. Luukkaan evankeliumi 19:1–10 Jeesus tuli Jerikoon ja kulki kaupungin halki. Liturginen väri on vihreä. Siellä asui mies, jonka nimi oli Sakkeus. Pe 23.6. Pian kävikin ilmi, että kukaan omaisista ei tuntenut tätä naista ja he katselivat kummissaan, kuka hän mahtaa olla. Ne ihmiset, jotka toimivat vähän hullunkuri| 3. Hän totesi ovelta, ettei mikään ole varmaa – upposihan se Titanicin. Mutta tultuaan sille kohtaa Jeesus katsoi ylös ja sanoi: ”Sakkeus, tule kiireesti alas. MINNAMARIA KOSKELA 30 31 KOTIMAA | 16.6.2023 KOTIMAA | 16.6.2023 pyhä. Hän kertoi, että Rekolan kirkkoon ollaan tilaamassa alttariteosta. 1:26–31, Luuk. Mutta ilo jää vielä ongelmaksi. Näin esimerkiksi enkelin. viestintätoimiston johtaja Ville Kormilainen, Helsinki. Kirkot ovat vahvasti sekä uskon että kulttuurin koteja. |K uv a: Pih la Pa sa ne n Verkkojen ja kalojen ohella maalauksessa on tähdenmuotoinen risti, josta valuu suuri kyynel. Ja kutsun antanut vastaa ylenpalttisella tavalla. Merihenkisessä teoksessa alhaalla oikealla on kalaverkkoja ja värillisiä kaloja, kuin ihmisiä tai sieluja. Vuode on tyhjä ja ylösnouseminen on tapahtunut. Rekolan kirkko on toiselta nimeltään Pyhän Andreaan kirkko. Myöhemmin näin unen, joka johti alttaritaulun tekemiseen. Mistä me tiedämme, että Sakeus oli iloinen vasta sitten, kun näki Jeesuksen. Saarna piispa Matti Repo, liturgeina Hanna-Leena Penttilä ja Heikki Pelkonen. toimittaja Inga-Lill Rajala, Hyvinkää. Liturgina Irja Jantunen. Ymmärsimme, että kyseessä oli kuokkavieras. 18:17–20, 26–29, Ps. Horisontti su 18.6. toimittaja-pastori Ilkka Koski, Helsinki. 95:7–8, Sak. Muistan, miten minua pelotti kiivetä korkeille maalaustelineille. Jäin pensseli kädessä sinne ylös ja ajattelin, että jos minä tuohon kuolen, niin ei se ole ollenkaan huono paikka lähteä. Rekolan kirkon silloinen kirkkoherra Jukka Yrjölä antoikin minulle myöhemmin leikkisästi kahvikupin, johon oli printattu alttarimaalaus. klo 15. La 17.6. Alttarimaalaus on merihenkinen, koska apostoli Andreas oli kalastaja. Tyyppi, joka sen lisäksi, että on sutki, juoksee, kiipeää ja pomppii puista alas, on juuri sellainen hermoille käyvä. Alun perin Rekolan kirkon alttarilla oli Juho Karjalaisen isokokoinen grafiikan työ, mutta sitten sinne haluttiin alttaritaulu. näyttelijä Krista Kosonen lukee Johanneksen evankeliumia (UT2020). Nelinkertaisesti takaisin. Hän oli publikaanien esimies ja hyvin rikas. pastori Teo Merras, Ortodoksinen kirkko, Helsinki. To 22.6. Sakkeus herättää naiiviudellaan kaiken kyynisyyteni esille ja samalla puren huultani. Pienuus, syntisyys, rikkaus, kyseenalainen maine tai muistisairaus eivät ole esteenä, kun kutsu sydämessä liekehtii. Jotakin viatonta ja sydäntäsärkevää tässä vieraisiin hautajaisiin ujuttautumisessa oli – ja yhtä kauniisti kuin Jeesus hoiti Sakkeuksen, pitopalveluyrittäjä selvitti hänelle kenties jo hyvin tutun tilanteen. pastori Ioannis Lampropoulos, Ortodoksinen kirkko, Ilomantsi. Asiasta järjestettiin yleinen taidekilpailu. Olin ihan varma, että se on minun juttuni. Teos on kuusi metriä korkea ja kolme leveä. Kirkon erikoisuutena on sauna, joka lämpiää viikoittain. Siellä kirkkoja on jokaisessa kadunkulmassa. Hienosti tässä ajassa toteutui se, mistä korinttilaiskirjeessä sanotaan: Mikä maailmassa on hulluutta, sen Jumala valitsi saattaakseen viisaat häpeään. rovasti Tuija Kruus, Pori. 19:1–10. yliopistonlehtori Sini Mikkola, Vantaa. ” Jäin pensseli kädessä sinne ylös ja ajattelin, että ei se ole ollenkaan huono paikka lähteä. Porrasaskelmat johtavat ylös vuoteelle ja vuoteelta valuvat alaspäin lakanat. Uusinta. Kanttorina ja pianistina Matti Tissari. Vantaan Rekolan punatiilikirkko vihittiin käyttöön 1988. Paikalle käveli kokenut pitopalveluyrittäjä, joka sanoi ”tulehan jo pois sieltä.” Nainen näytti pettyneeltä mutta nousi ylös, ja yrittäjä saatteli hänet ulko-ovelle. Vastasin, että kupin kahvia. Maalaaminen on prosessi, jossa tuhotaan osia, jotka eivät toimi ja maalataan päälle, jotta löydetään jotain hyvää ja säilytettävää. Radio 1 klo 10 Jumalanpalvelus Taulumäen kirkosta Jyväskylästä. Eikö tämä pienenpieni mies muistuta muitakin pienenpieniä ihmisiä, lapsia ja lapsenomaisia. | Kuva: Tuomas Uusheimo Rekolan Pyhän Andreaan kirkko . Samoihin aikoihin olin Tallinnan risteilyllä hakemassa ystävälleni Villelle synttärijuomia, ja mukana olivat hänen vanhempansa, joista toinen oli pappi. Kolehti kerätään lasten ja nuorten yksinäisyyden torjumiseen Lasten ja nuorten keskus ry:n kautta. Ti 20.6. Niinpä hän juoksi jonkin matkaa edemmäs ja kiipesi metsäviikunapuuhun nähdäkseen Jeesuksen, joka oli tulossa sitä tietä. Hän oli pukeutunut mustiin ja eläytyi liikuttuneena puheisiin. Jumalanpalvelukset Sunnuntai 18.6. Kerran mieleeni tuli, että mitä jos tipun alas ja kuolen. TV1 klo 10 Jukolan viestin metsäkirkko Kastarlammen rannalla Hollolan Hälvälässä. | ensi pyhänä | | radio & tv | Ku vi tu s: An ni in a M ik am a K aikki nämä vuodet, kun olen saarnannut, että Jumalan luokse ei kiivetä, sinne pudotaan! Kaikki nämä vuodet, kun olen saarnannut, että Jumalan luokse löytää köyhä, ei rikas! Ja sitten on edessäni Sakkeus, joka kiipeää puuhun, on rikas ja iloinen. sunnuntai helluntaista on aiheeltaan ”Kutsu Jumalan valtakuntaan ”. Jeesus otti hänet vastaan alhaalla. Kun ihmiset näkivät tämän, he sanoivat paheksuen: ”Syntisen miehen talon hän otti majapaikakseen.” Mutta Sakkeus sanoi Herralle kaikkien kuullen: ”Herra, näin minä teen: puolet omaisuudestani annan köyhille, ja keneltä olen liikaa kiskonut, sille maksan nelinkertaisesti takaisin.” Sen kuultuaan Jeesus sanoi häneen viitaten: ”Tänään on pelastus tullut tämän perheen osaksi. Taidemaalarina haastan itseäni jatkuvasti. Minulla on kaksi kotia, joista toinen on Helsingissä ja toinen Roomassa. Alttarilla on kaksi kynttilää. La 17.6. Pelkään korkeita paikkoja. En kykenisi maalaamaan ilman uskon ymmärtämistä. Radio 1 klo 11 Jumalanpalvelus Kuopion Metodistiseurakunnasta. 18:20, Ps. . kirkkoherra Laura Laitinen, Petäjävesi. Tekstit: Ps. Aina vähän överi reaktio tilanteeseen kuin tilanteeseen. Anglikaanisen kirkon ja monarkian suhteesta keskustelemassa kirkkoherra Tuomas Mäkipää ja dosentti Juliette Day. Nanna Susi oli nuori, vastavalmistunut taidemaalari saadessaan tehtäväksi Rekolan kirkon alttaritaulun maalaamisen. sunnuntai helluntaista | Sakkeus on vähän liikaa SATU KREIVI-PALOSAARI toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on Haagan seurakunnan pappi, toimittaja ja ämmi. Pe 23.6. Hän halusi nähdä, mikä mies Jeesus oli, mutta ei pienikokoisena ylettynyt kurkistamaan väkijoukon takaa. Puolet omaisuudesta köyhille. Tehtävä oli minulle hyvin merkittävä, ja koin ihmeellisiä asioita maalatessani sitä. Ti 20.6. Sakkeus on kerta kaikkiaan vähän liikaa. Kerran unessa Jumala kysyi minulta, mitä sinä Nanna tahdot. Ma 19.6. Körttiläisyyteen taipuvainen sieluni vaikertaa tekstin vaikeuden edessä. Nainen hyvästeli väen kohteliaasti. 1:3–6, 1. Juuri sitä, mikä on kadonnut, Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan.” 3
Kului parikymmentä vuotta, eikä äiti kuullut lapsistaan mitään. Pappi välitti äidin siunauksen. Viimein pappi tuli luostariin ja kysyi tytärtä. Tämä oli juuri avioitunut talon pojan kanssa ja odotti esikoistaan. Äidin siunaus ehti perille Eläinten poikaset ovat kuin ihmislapset: vanhempiensa armoilla Tarina kertoo äidistä, jolla oli neljä tytärtä. Ja niin äidin kuoleman jälkeen pappi lähti matkaan. Kolmanneksi pappi tuli kuninkaan linnaan ja kysyi tytärtä. – Oi, kyllä me kaikki tarvitsemme äidin siunausta, abbedissa sanoi lempeästi ja polvistui papin edessä. | Kuva: Martti Santakari 32 KOTIMAA | 16.6.2023 luomakunta. Eivät ole. – Siinä tapauksessa hän ei enää tarvitse äidin siunausta, pappi huokaisi. Yksi hämmentävä näky on isokoskelonaaras, jonka perässä saattaa olla pitkälti toistakymmentä poikasta. Pappi välitti äidin siunauksen. Ensin pappi tuli maalaistaloon ja kysyi tytärtä. Hänen miehensä kuoli, ja lapset jouduttiin antamaan pois. Toiseksi pappi tuli kartanoon ja kysyi tytärtä. Pesiviä pareja on 20?000–30?000. Naaraat muodostavat eräänlaisen äitiringin, jossa yksi ottaa kerrallaan hoitovuoron. Tämä oli pääkokkina keittiössä ja naimisissa pehtoorin kanssa. Isokoskeloa (Mergus merganser) tavataan koko Suomessa karuilla ja suurilla vesillä. Tämä siunasi abbedissan ja kaikki luostari nunnat. Aamen. Pappi välitti äidin siunauksen kummallekin. Ovatko ne kaikki sen omia. Isokoskelonaarailla on taipumusta ottaa siipiensä suojiin myös naapuriäitien jälkikasvua. Yksi lapsista annettiin maalaistaloon, toinen kartanoon, kolmas kuninkaanlinnaan ja neljäs luostariin. Myöhemmin luostarista puhuttiin Siunaavan äidin luostarina. Lopulta hän sairastui vaivaistalossa ja pappi kutsuttiin hänen luokseen. Isokoskelonaaraalla on usein mukana omat ja naapurin lapset. O nkohan mitään yhtä paljon sydäntä läikähdyttävää kuin eläinten poikaset. – Haluaisin vielä nähdä lapseni ja antaa heille siunauksen ennen kuolemaani, äiti sanoi, mutta pappi ymmärsi, että äiti oli jo viimeisellä rajalla. – Minä lupaan viedä siunauksesi lapsillesi. – Hän kuoli vuosi sitten Kristuksen morsiamena, abbedissa sanoi. Tämä oli hovineito ja naimisissa upseerin kanssa. Abbedissa ohjasi papin luostarin kirkkomaalle ja näytti tyttären haudan. Auta meitä muistamaan. OLLI SEPPÄLÄ Rukous Oi Äiti Taivaan, siunaa lapsiasi, suojaa heitä maailmassa, jossa paha vaanii nurkissa, jossa rakkaus ja hyvyys uhkaavat jäädä unohduksiin. Alkukesästä varsinkin vesien äärellä näkee lintuemoja perässään vaihteleva määrä pieniä untuvapalleroita. Jos eläinkunnasta haluaisi nostaa esiin äitiyden symbolin, se saattaisi hyvinkin olla isokoskelonaaras