vu os ik er ta 00 43 59 5– 18 –3 5 23. 6 Ka nn en ku va : Sa nn a Kr oo k 11 3. elokuuta 2018 | hinta: 3,70 € 12 34 18 Paluu pohjoiseen Syntyjään tornionjokilaaksolainen Jukka Keskitalo valittiin Oulun piispaksi 4 Puola kiistää osallistuneensa holokaustiin Saaren orpokotijuhlat luottaa perinteeseen
Maahanmuuton kanssa työskentelevät virkailijat eivät tunnu haluavan meidän turvapaikanhakijoiden jäävän tänne. 4 Oletko yhteydessä läheisiisi afganistanissa. Lue vieressä oleva afganistanilaissyntyisen kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen Hamedin haastattelu. Osalla sinne palautetuista ei ole koko maassa yhtään perheenjäsentä. Toivon todella, että saan turvapaikan, kertoo turvapaikanhakija Hamed. Suomi on sivistysvaltio. | Kuva: Jukka Granström HaMEd turvapaikanhakija Suomessa KOTIMAA | 23.8.2018 2. Nyt käyn töissä henkilökohtaisena avustajana. Migri noudattaa korkeimman hallinto-oikeuden kesäkuun alussa tekemää linjausta Afganistanista turvallisena maana. Toivottavasti Afganistanin turvallisuustilannetta koskeva näkemysero on yksi vierailun pääteemoista. Muista syistä lähtööni en halua puhua julkisesti, koska pelkään oman ja läheisteni turvallisuuden puolesta. – Lähdin pakoon tapahtumia kotikaupungissani Ghaznissa, jota hallitsee terroristijärjestö Taleban. 1 Miksi pakenit kotimaastasi afganistanista. Puhun jonkin verran suomea, mutta käytän mieluummin englantia. Ranskassa tuomioistuin on linjannut toisin. – En ole saanut yli viikkoon yhteyttä heihin. Suomeen lokakuussa 2015 tullut afganistanilainen Hamed [nimi muutettu] on hakenut turvapaikkaa Suomesta kahdesti. Lopulta tulin niiden läpi Ruotsin kautta Suomeen. aluksi | viikon henkilö | Mallia Ranskasta A fganistanin tilanne on kiristynyt jälleen viime viikkoina. Toivon, että valitukseni menisi läpi korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Sivistykseen kuuluu ihmisten inhimillinen kohtelu. Yhteydet Ghazniin ovat poikki. Ennen kävin kursseilla, kuten suomen kielen kursseilla tai ravintola-alan kurssilla. Sen mukaan Afganistan ei ole turvallinen maa, eikä sinne pakkopalauteta turvapaikanhakijoita. Hän odottaa parhaillaan korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä, sillä hän on valittanut saamastaan kielteisestä päätöksestä. He pitivät vihollisina kaikkia, jotka tekivät ulkomaisille yhtiöille töitä. Silti Suomi on jatkanut turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksia sinne. 2 Miten päädyit Suomeen. Tulin Eurooppaan, koska täällä myönnetään turvapaikkoja. anTTi BERg ”En tiedä, ovatko sukulaiseni elossa vai eivät” Toivon, että valitukseni menisi läpi korkeimmassa hallinto-oikeudessa. 5 Miten sinua on kohdeltu Suomessa. Toivon todella, että saan turvapaikan. Aasiassa päin sellaisia ei ole. Olen koulutukseltani psykologian kandidaatti, mutta työskentelin pankkialalla ranskalaisessa yrityksessä. Ranskan presidentti Emmanuel Macron tekee valtiovierailun Suomeen elokuun lopussa. Ajattelin, että haluan Eurooppaan, esimerkiksi Itävaltaan, Saksaan tai Tanskaan. Siksi Ranska ei palauta heitä edes Suomeen, silloin kun turvapaikkaprosessia pitäisi jatkaa täällä. Heidän päätöksensä ovat epäloogisia eivätkä he perustele niitä kovinkaan tarkasti. MaRi TEinilä Päätoimittaja ihmettelee Afganistanin luokittelemista turvalliseksi maaksi. Näin on käynyt ennenkin. – Asun kimppakämpässä Helsingissä. – Monet ihmiset ovat olleet ystävällisiä ja avuliaita, jotkut eivät. Maakohtaiset arviot tehdään Suomessa jälkijunassa ja muuttuneisiin tilanteisiin reagoidaan hitaasti. – En tiedä, ajauduin tänne. 3 Millaista on arkesi, ja mitä odotat tulevaisuudelta. On vaikea nähdä inhimillisyyttä siinä, kun ihmisiä palautetaan pakolla hengenvaarallisiin oloihin. Osa pakkopalautetuista puhuu jo sujuvaa suomea ja on työllistynyt. En tiedä, ovatko sukulaiseni elossa vai eivät. Osa palautetuista ei ole edes käynyt Afganistanissa
Monen mielestä ei. Jäljelle jää kaksi moabilaista miniää, Orpa ja Ruut. Vasta vuonna 1923 nimi vaihdettiin nykyiseksi. Hän oli myös vahva ennakkosuosikki, joten vaalit olivat hieman yllätyksettömät. Anoppi muuttaa nimensä Maraksi, onnettomaksi, mutta haluaa miniöilleen kuitenkin hyvää. Se miten hautausmaita hoidetaan ja miten niihin suhtaudutaan, kertoo jotain olennaista alueen asukkaista. Löytyykö yhtään Jumalan rakkauden elähdyttämää, jolla on paljon tämän maailman tavaraa, joka auttaisi köyhää ahdinkoon joutunutta tyttöä. Seurakunnissa ei kuitenkaan haluta nipottaa, kuten Helsingin seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki kirjoitti Facebookissa. Sinun kansasi on minun kansani ja sinun Jumalasi on minun Jumalani.” Sopii hyvin kahdelle, joilla ei mitään ole – paitsi kaikki eli toisensa! Nälänhädästä liikkeelle lähtevä Ruutin kirja päättyy sadonkorjuuseen. Hautausmaa on tärkeä osa yhteisön itseymmärrystä. Että repikää siitä, kaikki maailman anoppivitsit, ja nostakaa päänne, kaikki miniät! Artturi KiviNevA Kirjoittaja on sairaalapappi Seinäjoelta 23.8. 1918 Kuninkaanvaalin valmistelu. Siellä hän menettää miehensä ja molemmat poikansa. Nälänhätä tekee onnellisesta Noomista perheineen muukalaisen Moabin maassa. Orvoksi jäänyt kahden vuoden vanha poikalapsi annettaisiin armeliaalle perheelle omaksi tai kasvattilapseksi. Piispalla on verkostoja Oulun hiippakunnalla on kimurantti historia. Pyöräily sinällään on kielletty hautausmaalla, mutta kieltoa rikotaan jatkuvasti. Mediassa ylipuutarhuri on antanut kitkeriä lausuntoja. Ongelmalliseksi tilanteen teki festivaalialueen sijainti aivan Hietaniemen hautausmaan kupeessa. Hietaniemen sankarihautausmaa sijaitsee juuri siinä kulmassa, josta pääsi parhaiten liputta seuraamaan festivaalia. Eduskunnan anomuksen johdosta valmistaviin toimiin ryhtymisestä kuninkaanvaalia varten on hallitus valinnut erityisen lähetyskunnan, joka tässä tarkoituksessa on matkustanut ulkomaille. Ruutin kirja on paljon isompi kuin sivumääränsä. Perinteisesti Suomessa hautausmaihin on suhtauduttu kaikella arvokkuudella, eikä esimerkiksi koirien ulkoiluttamista alueella ole katsottu hyvällä. Helsingissä pidettiin viime viikonvaihteessa Weekend-festivaali, jossa soi kolmen päivän ajan moderni tanssimusiikki. Oulussa Kaleva on uutisoinut jälleen kerran Intiön hautausmaan läpikulusta ja pyöräilystä. Se perustettiin Kuopion hiippakunnaksi 1851. Sopiiko tanssipop hautausmaan naapuriin. Omaisten tunteiden ja juhlivan nuorison tarpeiden yhteen sovittaminen vaatii ennakkosuunnittelua ja hyvää järjestäjien, kaupungin ja seurakuntien yhteistyötä. Kotimaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Hietalahden ranta?13, 00181 Helsinki asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora WikmanHaavisto (virkavap.) Graafikko: Gun Damén Valokuvaaja: Jukka Granström toimittajat: Antti Berg, Emilia Karhu, Ari Minadis, Jussi Rytkönen (virkavap.), Meri Toivanen aikakauslehtien Liiton jäsenlehti iSSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy toimitusjohtaja: Juha Ruotsalainen 050 515 1440 Lukijamäärä: 58 000 KMT Anoppivitsien ja monesti kompleksisten lähisuhteiden maailmassa pieni Ruutin kirja Vanhassa testamentissa on hieno kuvaus uskollisuudesta ja hyvyydestä. Hautausmaat rinnastuvat yleisiin puistoihin. Kävijöitä oli 75 000 ja päälle festivaalialueen liepeille tulleet ilmaiskuulijat. Vahvan mandaatin Keskitalo kuitenkin sai. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | ???????. Hautausmaan rauha uhattuna KOTIMAA | 23.8.2018 3. Esimerkiksi hölkkääminen, auringonotto tai piknik eivät kuuluu hautausmaan aitojen sisälle. Ruut vannoo Noomille rakkauttaan ja uskollisuuttaan tavalla, joka löysi tiensä edelliseen vihkikaavaamme: ”Minne sinä menet, sinne minäkin menen, ja minne sinä jäät, sinne minäkin jään. Ruutista tulee Daavidin esiäiti ja lopun sitten tiedämmekin. Niinpä Oulun hiippakunta sai peräti 13. ilmoituksia. Keisari määräsi 1900 piispanistuimen paikaksi Oulun, mutta hiippakunnan nimi säilyi entisellään. ?. Juutalaisen hautasmaan muuri on osin sortunut festivaalin aikana. Pohjoisessa hiippakunnassa on nyt poikkeuksellisen verkostoitunut piispa, joka tuntee hyvin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tilanteen ja lisäksi etelän valtiolliset päätöksentekijät ja virkamiehet. Ymmärrettävästi vauhdilla alueen poikki oikaisevat pyöräilijät ärsyttävät omaisia tai muuten vain hautausmaalta rauhaa etsiviä. Kaiken menettämisessä onkin uuden elämän siemen. Vaikka jokin asia ei ole erikseen kielletty, ei sen silti tarvitse olla sopivaa. Monin paikoin se on myös kiellettyä, mutta ei kaikkialla. piispansa, kun Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo valittiin tehtävään. Hänellä on siis hyvät edellytykset toimia niin hiippakuntansa kuin koko kirkon parhaaksi. Hautausmaalle koitui haittaa ja harmia
Keskitalo sanoo tehneensä kansliapäällikön työtä ”pastoraalisella otteella”, siis papillisesti. Muissa rovastikunnissa Keskitalon osuus äänistä oli selvästi yli puolet. Kohusaarnaaja Leo Meller on evankelinen Saarnaaja Leo Meller tunnustautuu yllättäen evankeliseksi Sleyn julkaiseman Sanansaattaja-lehden haastattelussa (17/2018). uutiset | lyhyesti | | piispanvaali | P iispan työ ei ole sooloilijan työtä. Äänestysprosentti oli 88,8. Presidentti juhlii työn merkeissä Tasavallan presidentti Sauli Niinistö täyttää 70 vuotta perjantaina 24. Jukka Keskitalo asuu vielä Helsingissä, mutta hän oli saapunut piispanvaalin aamuna Ouluun vastaanottamaan tulosta lähimpien kannattajiensa kanssa. Kaksi ääntä hylättiin. Jukka Keskitalo lähtee piispaksi vahvalla tuloksella Oulun hiippakunta | Kirkkohallituksen kansliapäällikkönä työskentelevä Jukka Keskitalo valittiin Oulun piispaksi murskavoitolla. Keskitalon mukaan seutu on hengellisesti ja kulttuurisesti juurevaa. Kalajoen rovastikunnassa Keskitalo sai äänistä 50 prosenttia, ja Pesosen ja Hautalan yhteenlaskettu äänimäärä oli toiset 50 prosenttia. Keskitalon mukaan hiippakunta saa hänestä yhteyttä rakentavan piispan, joka tekee työtään verkostoituvalla otteella. marraskuuta. elokuuta Yle Radio 1:llä kello 13. Palkinnon vastaanotti arkkipiispa Tapio Luoma. Keskitalon mukaan Oulun hiippakunta ei ole niin omalaatuinen kuin ajatellaan. Oulun kaupungissa kysymykset ovat aivan samanlaisia kuin vaikkapa Jyväskylässä. Vaalissa olisi menty toiselle kierrokselle, jos kukaan ehdokkaista ei olisi saanut yli puolta kaikista annetuista äänistä. Merkkipäiväänsä presidentti viettää työn merkeissä. Hän sanoo kuitenkin oppineensa vaalikampanjan aikana, ettei hiippakunta välttämättä olekaan niin erilainen kuin usein luullaan. Sain eniten ääniä kaikista yhdeksästä rovastikunnasta. KOTIMAA | 23.8.2018 4. Tulen hiippakuntaan jalkatyöhön. Hänen mukaansa ensimmäiset kyselyt lähteä ehdokkaaksi tulivat 2–3 vuotta sitten. Kirkkohallituksen kansliapäällikkönä työskentelevä Keskitalo päihitti selvästi vastaehdokkaansa, Oulun Tuiran seurakunnan kirkkoherran Niilo Pesosen, 50, ja Raudaskylän kristillisen opiston rehtorin Jukka Hautalan, 50. Näin sanoi Oulun hiippakunnan piispaksi äänestetty Jukka Keskitalo, 56, tuoreeltaan viime viikon keskiviikkona käydyn vaalin ratkettua. Keskitalo toimi kirkkoherrana Jyväskylässä ennen siirtymistään Kirkkohallitukseen. Parin kuukauden päästä Jukka Keskitalo lopettaa Kirkkohallituksessa työn, jota hän on hoitanut kahdeksan vuotta. Olin varautunut erilaisiin vaihtoehtoihin, myös siihen, että vaali menee toiselle kierrokselle. Keskitalo valmistautui Oulun piispanvaaliin pitkään. Hänet vihitään piispaksi 11. Koillismaan rovastikunnassa Keskitalo sai noin neljä viidesosaa äänistä. Presidentin valitsemia hyväntekeväisyyskohteita ovat syrjäytymisvaarassa olevia nuoria tukeva Tukikummit-säätiö ja vähäosaisten hyväksi toimiva Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö. Sotainvalidien kiertopalkinto kirkolle Sotainvalidien Veljesliitto kiitti Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa jäsentensä parissa tehdystä työstä luovuttamalla sille arvostetun kiertopalkintonsa Presidentin kultaisen kiekon. Joukolla oli etukäteen sellainen tuntuma, että Keskitalolla on hyvä kannatus kaikkialla hiippakunnassa. Sotainvalidien parissa hengellistä työtä on hoidettu pitkälti luottamuspappien kautta. Itselleen aikaisemmin läheiseen karismaattiseen kristillisyyteen Meller ottaa haastattelussa etäisyyttä. – Tulos oli silti parempi kuin osasin odottaa. – Ihan samoja asioita täällä pohditaan kuin muuallakin. Näin selkeä tulos antaa hyvän tuen lähteä hoitamaan tehtävää, Keskitalo kertoi vaalin jälkeen. Ääniä annettiin hiippakunnan yhdeksässä rovastikunnassa. Keskitalo kertoo halunneensa keskittyä työssään seurakuntien asiakaspalveluun ja kirkon yhteiskuntasuhteisiin. Vahvasti vaali on ollut mielessä viime syksystä lähtien. – Tunnustuksellinen luterilainen on termi, jota itsestäni käyttäisin. Olen vakuuttunut, että ennen kuolemaani tai Herran tulemista ei kantani tule muuttumaan, hän sanoo lehdelle. Hänen mukaansa kirkon virkamieskoneiston huipulla työskenteleminen ei ole ollut paperinpyörittämistä vaan ihmisten kohtaamista. Oulun piispanvaali päättyi jo ensimmäisellä kierroksella Jukka Keskitalon murskavoittoon. – Kaikilla ihmisillä jää kaikissa tehtävissä asiat kesken, mutta tämä kaari Kirkkohallituksessa on ollut sopiva, ei liian lyhyt eikä liian pitkä. Hän sanoo löytäneensä vuosikymmenten jälkeen uskon, jonka varassa haluaa itsensä ja perheensä elävän. Vahvistetun tuloksen mukaan Keskitalo sai 59,4 prosenttia äänistä. Pesosen ääniosuus oli 25,9 prosenttia ja Hautalan 14,4 prosenttia. Niistä äänestäjämäärältään suurin, Oulun tuomiorovastikunta, oli ainoa, jossa Hautalan ja Pesosen yhteenlaskettu äänimäärä ylitti Keskitalon saaman äänimäärän. He ovat jäsenistön nimeämiä kirkon työntekijöitä, jotka on kutsuttu erityisesti sotainvalidiperheiden sielunpaimeniksi. Tasavallan presidentin kanslia kertoo, että mahdolliset muistamiset Niinistö toivoo suunnattavan hyväntekeväisyyteen. Nyt edessä on muutto Ouluun. Hänen syntymäpäivähaastattelunsa kuullaan lauantaina 25. Oulun hiippakuntaa pidetään kirkossa omalaatuisena alueena, jossa herätysliikkeet toimivat vahvoina. Äänioikeutettuja oli 1 133, puolet heistä hiippakuntien pappeja ja puolet seurakuntien maallikoita. elokuuta
Avioliittoa hän pitää miehen ja naisen välisenä. Keskitalon vastaehdokkaista Niilo Pesosella on niin ikään takanaan vankka työura seurakunnassa. – Lisäksi vaalissa arvostettiin seurakuntatyön kokemusta. Keskitalo uskoo, että hänen kansliapäällikkönä saamansa valtakunnallinen tunnettuus kirkossa näkyi piispanvaalin tuloksessa. Jukka Hautala sen sijaan on toiminut lähinnä koulutuskentällä. Meri Toivanen anTTi Berg Karungista alkujaan kotoisin oleva Jukka Keskitalo uskoo, että hänen kansliapäällikkönä saamansa valtakunnallinen tunnettuus kirkossa näkyi piispanvaalin tuloksessa. Tässä mielessä vaalit menivät hyvin. Hautala huomautti, että vaalikeskusteluissa puidut ajatukset eivät katoa, vaikka vaali on käyty. Hän arvioi saaneensa kannatusta myös sellaisilta äänestäjiltä, jotka eivät ole hänen kanssaan teologisesti samoilla linjoilla mutta joita miellytti se, miten hän toimii. – Toisaalta ajattelen, että on Jumalan tahto, että asia meni näin. – Meillä kirkossa on trendinä se, että on ennemminkin käperrytty kuin avauduttu yhteiskuntaan. Heidän äänestäjilleen sanon, että haluan olla kaikkien Oulun hiippakunnan ihmisten piispa. Uskon, että pystymme yhteistyössä edistämään ajamiamme ajatuksia. Hän halusi rohkaista kirkkoa tarttumaan 2000-luvun päivänpolttaviin aiheisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja maahanmuuttoon. Pesonen on työskennellyt valtaosan työurastaan Oulun hiippakunnassa. Meitä kiinnostavat usein yksityiskohdat ja nyanssit sen sijaan, että nostaisimme katseen ihmiskuntaan. – Kirkossa käydyt teemat kiinnostivat selkokielellä. Omaan rooliinsa Hautala oli tyytyväinen. Keskitalo kiittää Pesosta ja Hautalaa vaalista ja ”hyvästä yhteisestä matkasta”. – Meillä on erilaiset painotukset ja tavat tarkastella kirkkoa. Niilo Pesosen mukaan Keskitalosta tulee hiippakuntaan ja sen ihmisiin perehtynyt piispa, joka toimii yhdistäjänä erilaisten mielipiteiden välillä. Hän huomautti, että Jukka Keskitalo oli vaalin ennakkosuosikki ja tuloksen perusteella selkeästi vahvin. – Vaikka tulos oli näin selvä, Niilo ja Jukka saivat paljon ääniä. – Meillä on kolme lasta, joista nuorinkin on jo täysi-ikäistynyt. | Kuva: Sanna Krook KOTIMAA | 23.8.2018 5. Ainahan tappio on tappio, runsaan neljänneksen äänistä saanut Niilo Pesonen totesi vaalin jälkeen. Jukka Hautala kehui, kuinka vaali herätti huomiota niin kirkollisessa kuin maallisessa mediassa. Jukka Keskitaloa pidetään teologisesti turvallisena säilyttäjänä. ” Keskitalon mukaan Oulun hiippakunta saa hänestä yhteyttä rakentavan piispan, joka tekee työtään verkostoituvalla otteella. Monista asioista olemme myös hieman eri mieltä. – Olen iloinen, että sain tavata myös uusia ihmisiä, joiden kanssa kävin mielenkiintoisia keskusteluja hankalistakin kysymyksistä ja kirkon tulevaisuudesta. Muutamme siis vaimoni Marjan kanssa Ouluun kahdestaan. Tästä huolimatta hän kertoi oppineensa vaalityön aikana yhä syvemmin, kuinka moninainen ja monipuolinen hiippakunta Oulu onkaan. Jukka Hautala sanoo, että Oulun hiippakunta saa Keskitalosta nopeasti tehtävään sujahtavan ja laaja-alaisesti pätevän piispan, joka tuntee kirkon hallinnon ja paljon vaikuttajia
Natsi-Saksan hallinto murhasi Puolan miehityksen aikana 1939– 1945 kuusi miljoonaa puolalaista, sananvapaus | Kiistellyn holokaustilain tavoitteena on kohentaa Puolan kuvaa maailmalla opettamalla, etteivät puolalaiset osallistuneet juutalaisten joukkotuhoon. Hallitus on holokaustilailla yrittänyt hyödyntää ärtymystä ja kääntää sen lisäkannatukseksi kansallismielisyyttä lietsovalle politiikalleen. Laki on kuitenkin saanut osakseen runsaasti kansainvälistä arvostelua. Se on kuitenkin päästänyt pinnan alle painuneen juutalaisvihamielisyyden taas irPuolanjuutalainen Helise Lieberman ei tiedä, rikkooko hän lakia kertoessaan holokaustista turisteille. Nyt dialogi on taas hukkumassa ennakkoluulojen ja vihapuheen alle. joista puolet oli juutalaisia. Holokaustilaki on osa tätä toimintaa. Puolalaisia loukkaa se, että natsien tuhoamisleirejä nimitetään ulkomaisissa medioissa usein virheellisesti ”puolalaisiksi”. Ennen saksalaismiehitystä Puola oli juutalaisten ja juutalaisuuden tärkein keskus Euroopassa. Se perusti Puolan alueelle joukon holokaustin pahamaineisimpia tuhoamisleirejä kuten Auschwitz-Birkenaun, Treblinkan, Belzecin, Sobiborin ja Majdanekin. Hallitus näyttää nyt vastahakoisesti luopuvan vankeusja sakkorangaistuksista niiden saaman voimakkaan kansainvälisen arvostelun takia, muttei silti itse laista. Syynä on Puolan hallituksen ja valtaapitävän Laki ja oikeus -puolueen laatima holokaustilaki, jonka parlamentti hyväksyi tammikuussa ja presidentti Andrzej Duda allekirjoitti helmikuussa. Laki ja oikeus -puolue on äärivanhoillinen ja jyrkän kansallismielinen puolue, jolla on vuodesta 2015 asti ollut ehdoton enemmistö parlamentissa. Hallituksen mukaan lain tarkoitus on ”suojella totuutta kansanmurhasta”. Vilkas vuoropuhelu oli käynnistynyt sen jälkeen, kun kommunistisen Itä-Euroopan romahdus vuonna 1990 oli muuttanut Puolan länsimaiseksi demokratiaksi. On siis suuri merkitys sillä, mitä Puolassa tapahtuneesta holokaustista kerrotaan. Sodan jälkeen Puolan kommunistihallinnon antisemitistiset vainot häätivät suuren osan jäljelle jääneistä ja pudottivat juutalaisväestön laskutavasta riippuen 20 000– 50 000 ihmiseen. Viime ajat ovat tällä sektorilla olleet hyvin karikkoisia. maailmalta | antisemitismi | J uuri kun kuvittelimme, että se on saatu aisoihin, puolanjuutalainen Helise Lieberman puuskahtaa. Holokaustissa sen juutalaisväestöstä tuhoutui 90 prosenttia. Kahdella kolmasosalla maailman juutalaisista on silti yhä Puolassa sukujuurensa. Sen johtama hallitus on palauttanut Puolaa mustavalkoiseen vastakkainasetteluun ja käyttää vaalikorttinaan avoimesti muukalaisvihaa ja yltiöisänmaallisuutta. ”Se” tarkoittaa antisemitismiä. Se tekee rangaistavaksi sen kertomisen, että Puolan hallinto tai puolalaiset olisivat osallistuneet millään tavalla natsi-Saksan toisen maailmansodan aikana Puolassa toteuttamaan juutalaisten kansanmurhaan, holokaustiin. Lieberman johtaa Taube-säätiötä, joka edistää juutalaisen elämänmuodon kehitystä sekä sen ja valtakulttuurin välistä ymmärrystä ja yhteistyötä Puolassa. KOTIMAA | 23.8.2018 6. Näin väittäviä on voitu helmikuusta lähtien rankaista jopa kolmen vuoden vankeustuomiolla. Tavatessamme edellisen kerran Varsovassa viisi vuotta sitten Lieberman oli toiveikas. TeksTi ja kuvaT | Hannu Pesonen Puolassa laki rajaa puhetta holokaustista ” Puolalaisten järjestöjen ja kansalaisten osallisuudesta juutalaisten joukkotuhoon on runsaasti kiistattomia näyttöjä. Puolassa käytiin ensi kertaa avointa keskustelua tavasta, jolla valtio ja kansalaiset kohtelivat juutalaisyhteisöään toisen maailmansodan ja sitä seuranneen sosialismin aikana. Lain tarkoitus on kohentaa Puolan kuvaa maailmalla opettamalla, että puolalaiset eivät osallistuneet juutalaisten kansanmurhaan
Puolalaisten järjestöjen ja kansalaisten osallisuudesta juutalaisten joukkotuhoon on runsaasti kiistattomia näyttöjä. Vaikka holokaustilaki ei koske tieteellistä tutkimustyötä eikä taidetta, esimerkiksi toimittajat, opettajat, oppaat ja museoviranomaiset ovat sen piirissä. Laissa määrättiin sakkoja tai korkeintaan kolmen vuoden vankeustuomio niille, jotka syyttävät natsi-Saksan rikoksista Puolan valtiota tai kansaa tai kutsuvat natsien Puolassa sijainneita tuhoamisleirejä puolalaisiksi. » KOTIMAA | 23.8.2018 7. Se kuvaa yksityiskohtaisesti, miten puolalaiset murhasivat vuonna 1941 Jedbawnen kylän juutalaisväestön, yli tuhat ihmistä. neisto sullottiin metallilaatikoihin ja maitotonkkiin, jotka haudattiin vain hiukan ennen geton tuhoamista. ralleen ja tahrinut Puolan mainetta ulkomailla. Useat ulkovallat ja kansainväliset järjestöt ovat tuominneet lain historiaa vääristävänä tai mielipiteenvapautta rajoittavana. Kesäkuussa presidentti Duda allekirjoitti määräyksen, jolla luovuttiin lakiin kirjatuista rangaistuksista, muttei kuitenkaan itse laista. Sitkeän myytin siitä, että puolalaiset päinvastoin vain auttoivat ja suojelivat juutalaisia natsien hirmutöiltä, puhkaisi amerikkalaispuolalainen historioitsija Jan Gross kirjassaan Naapurit vuonna 2000. Istumme nytkin kahden ryhmäkierroksen välisellä tauolla Juutalaisen historiallisen instituutin kahvilassa Varsovan keskustassa. Lain vastustajien mukaan puhe ”puolalaisista keskitysleireistä” johtuu tietämättömyydestä eikä tahallisuudesta. Kokoelmat tuottavat jatkuvasti uutta tietoa – mutta kuka saa sen kertoa ja kenelle. Nyt tuo tavoite on vaarassa, sanoo Puolan juutalaisyhteisöä johtava päärabbi Michael Schudrich. Hänellä on syytäkin. . Syyllistyykö Lieberman laittomuuksiin muistuttaessaan kansanmurhan tapahtumista tavalla, joka sotii hallituksen määräämää historiakäsitystä vastaan. Nyt ne muodostavat tärkeän todistusaineiston holokaustista. . Puolan holokaustilaki . Presidentti Andrzej Duda vahvisti lain helmikuussa mutta ohjasi sen perustuslakituomioistuimen tarkastettavaksi. Ringelblum oli historioitsija, joka suljettiin Varsovan gettoon 400 000 muun juutalaisen kanssa odottamaan kuljetusta natsien tuhoamisleireille. . – Halutessaan antaa Puolasta virheettömän kuvan hallitus on luopunut historiallisesta totuudesta, Helise Lieberman sanoo. Paras tapa korjata tilannetta olisi kehittää opetusta, ei suitsia sitä. Kalifornian yliopiston professorit Jeffrey Kopstein ja Jason Wittenberg ovat puolestaan päätelleet, että puolalaiset toteuttivat kesällä 1941 neljäsosan noin kahdestasadasta juutalaisvainosta Itä-Puolassa. Puolalaisten arvioidaan myös ilmiantaneen natseille kaikkiaan noin 60 000 juutalaista. Keväällä vietettiin Varsovan geton 75-vuotismuistojuhlaa. Instituutti ylläpitää Emmanuel Ringelblumin Oneg Shabbat -kokoelmia. Helise Lieberman kertoo olevansa huolissaan. Hän organisoi ryhmän, joka keräsi salaa tulevia sukupolvia varten kaikkea geton arkeen liittyvää – tarinoita, konserttilippuja, runoja ja kuljetusmääräyksiä. – En todellakaan tiedä, hän puuskahtaa. Lieberman opastaa työnsä ohella sukunsa juuriin ja Puolan juutalaiskulttuuriin tutustumaan saapuneita turisteja. Holokaustilaki hyväksyttiin parlamentissa tammikuussa 2018. AiVarsovan geton sankarien muistomerkki kukitetaan vuosipäivänä. Vaikka Ringelblum ja suurin osa kerääjistä tapettiin, merkittävä osa aineistosta kaivettiin piiloistaan sodan jälkeen
Johannes Paavali II:n entinen yksityissihteeri kardinaali Stanislaw Dziwisz taas kehottaa hallitusta lopettamaan ”sietämättömän ihmisten tunteilla pelaamisen sekä ymmärtämään mitä teimme ja jätimme tekemättä hätää kärsineille naapureillemme.” Samoilla linjoilla on vaikutusvaltainen ja teräväkielinen 81-vuotias dominikaaniveli Ludwik Wi?niewski, joka nauttii laajaa arvonantoa toimittuaan 1970–1980-luvuilla Puolan kommunistihallinnon näkyvänä vastustajana ja ihmisoikeustaistelijana. Noin 92 prosenttia puolalaisista on katolisia. Lailla on kauaskantoisia vaikutuksia historiantutkimukseen sekä opetukseen, Schudrich korostaa. Hiljattain tehty mielipidetutkimus osoitti, miten kysymyksenasettelulla voidaan ohjailla vastauksia. – Kiihtyneessä ilmapiirissä on esiintynyt myös juutalaisten vastuutonta puhetta puolalaisista. Michael Schudrich on toiminut näkyvästi juutalaisyhteisön ja Puolan katolisen kirkon yhteistoimissa sovun ja yhteisymmärryksen palauttamiseksi. Epäselvää on myös, miten tulkitaan luotettavasti mikä on totta ja mikä valetta. – Kuinka tuomarit voidaan panna historioitsijoiksi. Kirkkoa huolettaa nyt, miten sen tähänastinen suopeus hallitusta kohtaan heijastuu sen omaan kannatukseen. Sisälle pääsee vain perinpohjaisten turvatarkastusten jälkeen. Holokaustilain arvostelijat sanovat, että se taas voimistaa puolalaisten ennakkoluuloja, varsinkin vuosikymmenien ajan syötettyä neljää perusmyyttiä juutalaisten joukkotuhosta. Kirkko on ollut nykyhallituksen päätukijoita. Vaikka rangaistuksia käräjäsalissa ei tulisikaan, ”väärä” tulkinta voi lyödä pisteen urakehitykselle. Holokaustilaki on asettanut Puolan katolisen kirkon kiusalliseen välikäteen. Laki ja oikeus -puolueen kannatusluvut ovat laskeneet holokaustilain jälkeen. Hannu Pesonen Puolan juutalaisyhteisöä johtavan päärabbin Michael schudrichin mukaan laki lisää tosiasioiden vääristelyä. Niiden mukaan puolalaiset eivät tehneet yhteistyötä natsien kanssa juutalaisten tuhoamiseksi, puolalaiset olivat yhtä suuria uhreja kuin juutalaisetkin, juutalaiset auttoivat sodan jälkeen Neuvostoliiton miehityshallintoa ja ilmiantoivat sen puolalaisvastustajia ja juutalaiset ovat tietoisesti uhriutuneet saadakseen siitä taloudellista hyötyä. Se säilyi, koska natsimiehittäjät käyttivät sitä hevostallina. Puolalaisten osallistuminen jumalanpalveluksiin laski viime vuonna 3,1 prosenttia edellisvuodesta. Se ei ole yhtään sen sopivampaa kuin toisinkaan päin. ” Holokaustilaki on asettanut Puolan katolisen kirkon kiusalliseen välikäteen. – Opettajan on helpompi jättää asia kertomatta kuin vaarantaa työnsä. Ja nuoret saattavat ajatella, että juutalaisen historian opiskelusta voi seurata vaikeuksia – parasta valita joku muu aine. Kirkko on ollut nykyhallituksen päätukijoita. Mutta kun heitä pyydettiin nimeämään, millä kansanryhmällä on liikaa vaikutusvaltaa Puolassa, vain kolme prosenttia mainitsi juutalaiset. Monet vaikutusvaltaiset kirkonmiehet ovat myötäilleet hallituksen tulkintaa holokaustilaista. Rasismia vastustavan kansalaisjärjestön Nigdy Wi?cejin (Ei koskaan enää) mukaan laki on rohkaissut antisemitistit karkeisiin juutalaisvastaisiin kommentteihin sosiaalisessa mediassa. Schudrich työskentelee Varsovan ainoassa sodasta selvinneessä synagogassa. Hän ripitti kirkonmiehiä siitä, että nämä sietävät ja julistavat äärikansallisia ajatuksia sekä Laki ja oikeus -puolueen poliitikkoja ”jotka väittävät olevansa kunnon katolisia samaan aikaan kun lietsovat pelkoa ja vihaa”. – Juutalaisyhteisöömme ei ole kohdistunut väkivaltaa, mutta vihapostin määrä on kasvanut. Se ei rohkaise nuoria tutkijoita tarttumaan vaikeisiin aiheisiin vaan välttelemään niitä. Noin 30 prosenttia haastatelluista vastasi myöntävästi kysymykseen, onko juutalaisilla liikaa vaikutusvaltaa Puolassa. Czestochowan arkkipiispa Waclaw Depo sanoi lain ulkomailla kohtaamaa arvostelua perusteettomaksi ja syytti ulkomaailmaa yrityksistä ”vääristää historiallista totuutta.” Toisaalta Puolan piispainkokous on vedonnut kansalaisiin puolalaispaavi Johannes Paavali II:n vuonna 1991 pitämällä puheella, jossa hän sanoi kaikkien antisemitismin ilmentymien sotivan kristillistä lähimmäisenrakkautta vastaan. Viimeiset palaset juutalaiset Varsovan gettoon sulkeneesta muurista ovat nykyään asuintalon sisäpihalla. maailmalta KOTIMAA | 23.8.2018 8. Luku on eurooppalaisittain yhä korkea, mutta se on laskenut selvästi kahden vuosikymmenen takaisesta, jolloin luku oli yli 50 prosenttia. Sitä on yhä vähän, mutta pitää muistaa että vaikka kaikki puheet eivät johda tekoihin, kaikkien tekojen taustalla ovat puheet. – Lain seurauksena tosiasioita vääristellään enemmän ja vapaammin. Nykyään 36,7 prosenttia puolalaisista käy niissä säännöllisesti
Alankomaat ei pidä pastafarismia uskontona Alankomaiden valtioneuvosto linjaa, ettei pastafarismi ole uskonto ja kieltää Lentävän spagettihirviön seuraajia pukeutumasta pastasiivilään passitai ajokorttikuvissa. Ihmiset rukoilivat Kazakstanin Almatyn keskusmoskeijassa viime maanantaina viettäessään toista islamin pääjuhlaa Eid al-Adhaa. Eid al-Adha liittyy pyhiinvaellukseen hajjiin. | Kuva: Lehtikuva / Reuters / Shamil Zhumatov Paavi kirjeessään: Katolinen kirkko epäonnistui suojelemaan lapsia Paavi Franciscus myöntää, että katolinen kirkko on epäonnistunut suojelemaan lapsia seksuaaliselta hyväksikäytöltä ja tunnistamaan ongelman laajuuden. Paavi kirjoittaa asiasta kaikille katolisille osoitetussa kirjeessä, joka käsittelee kirkossa tapahtunutta laajamittaista lasten seksuaalista hyväksikäyttöä. Asiasta kertovat muun muassa hollantilainen sanomalehti Algemeen Dagblad ja The Guardian. Nelson haluaa, että uskoon pitäisi viitata vain sen koko nimellä, kertoo brittilehti The Guardian. Meillä on vielä tekemistä, ennen kuin voimme olla harmoniassa Hänen tahtonsa kanssa.” Pian 94 vuotta täyttävän Nelsonin seuraajat pitävät häntä profeettana, joka viestii suoraan Jumalan kanssa. Juhlan varsinaisena aiheena on profeetta Abraham (arabiaksi Ibrahim), joka oli valmis uhraamaan poikansa kuuliaisuuden merkiksi. KOTIMAA | 23.8.2018 9. Paavin mukaan mikään yritys pyytää anteeksi tai hyvittää tehtyjä vääryyksiä ei tule riittämään. Nelsonin mukaan näin ei voi jatkua. Sitä on alun perin juhlittu Mekan lähellä, mutta nykyisin se on yleinen juhla muuallakin islamilaisessa maailmassa. De Wilde harkitsee vievänsä tapauksen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsiteltäväksi. Viime perjantaina julkaistussa tiedotteessa hän kertoi Jumalan ilmoittaneen nimen hänelle suoraan: ”Herra on vakuuttanut minut siitä, kuinka tärkeä on nimi, jonka Hän on paljastanut kirkolleen. Maan korkeimman oikeuden mukaan pastafari Mienke de Wilde ei voi pukea pastasiivilää päähänsä virallisissa henkilöllisyyskuvissa, sillä pastafarismi on lähinnä satiiria eikä todellinen uskonto. Yksi islamin viidestä peruspilarista on, että jokaisen muslimin tulisi tehdä kerran elämässään pyhiinvaellus Mekkaan. – On tärkeää pystyä kritisoimaan vapaasti uskonnollisia dogmeja satiirin kautta, mutta tällainen kritiikki ei tee siitä vakavasti otettavaa uskontoa, valtioneuvosto totesi. MAP-kirkon presidentti: Älkää puhuko mormonismista Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon presidentti ja vanhin jäsen Russell M. Hänen mukaansa katolinen kirkko ”ei välittänyt pienokaisista” vaan ”hylkäsi heidät”. Kirkon koko nimeä ei juuri käytetä. Maanantaisessa kirjeessään paavi tunnustaa, kuinka katolisessa kirkossa monet alaikäiset ovat kohdanneet kärsimystä pappien harjoittaman seksuaalisen hyväksikäytön takia. Alankomaiden lain mukaan pää saa olla henkilökuvissa osittain peitettynä, mutta vain todellisten uskonnollisten syiden perusteella
Islaminuskoisen arabiväestön näkökulmasta Jerusalem on Mohammedin pyhä kaupunki, jonne enkeli Gabriel lennätti Muhammedin kolmella loikalla. Marjatta Huttunen kysyy ”Rakennammeko naisten kirkkoa naisille?” Missä kulttuuririennoissa naiset eivät olisi enemmistönä. Useimmat maat Euroopassa eivät lainkaan varastoi viljaa poikkeusoloja varten. Janoinen ja väsynyt Jeesus ei varmaan pauhannut suureen ääneen vaan puhui ihan tavallisesti, mutta hän kohtasi ihmisen. Jeesus Kristus kärsi ja kuoli juuri Jerusalemissa. Kirkon tehtävä on valvoa, että alkupäinen evankeliumi on muuttumaton ja tekee edelleen tehtävänsä. Suomi on ehkä tulevaisuudessa kuin Joosefin ajan Egypti viljavarastoineen, jonne tullaan hakemaan apua nälkää näkevistä maista. On uskonnollisesti mahdoton ajatus, että islamin pyhässä sodassa vallattuja alueita hallinnoisivat nyt muiden uskontokuntien edustajat. 14.8. Hänen ristillään sovitettiin kaikki syntimme ja syyllisyytemme. Uskonnollinen juutalainen perinne ammentaa Vanhan testamentin maailmasta, jossa Valittu kansa lyö vihollisensa Herran voimassa. Varmuusvarastot ovat todellista hätää varten. 17.8. Esko TiEnhaara Porvoo Kirkon uudistamisesta Onko sun juttu musa-, urheilu-, teatterivai raamattulinja. Eräs Hadith kertoo, että profeetta kävi tuolloin Al-Aqsan moskeijassa Jerusalemissa. 17.8. Naiset suorastaan pitävät pystyssä useita instituutioita. Pyhän sodan ratkaisutaistelu käytiin Golgatan kummulla, jolla Jumalan Poika uhrasi itsensä meidän tähtemme. Hän ruokki nälkäisiä, no diakoniahan on uskovien päätehtävää, mutta ei herätystä. Uskonnollisista traditioista käsin juutalaisuuden ja islamin tarinat ovat sovittamattomalla törmäyskurssilla. Kirkkoa ei tarvitse eikä pidäkään uudistaa niin, että sen sanoma turmeltuu. Siellä hän nousee tikapuita pitkin seitsemänteen taivaaseen, jossa hän tapaa profeettoja ja Jumalan. Onneksi Suomessa näyttää olevan ”Joosef”, joka pitää varmuusvarastoinnin edelleen yllä. Jerusalemiin ”nouseminen” on ollut juutalaisten rukousten aihe jo ennen kuin mistään siionismin käsitteestä on edes puhuttu. Puhuttiin ihmisen syntisyydestä ja siitä alkoi herätys. Miksi kuitenkin aikamme ihmiselle ja meille Raamatun lukijoille tehdään uusia käännöksiä ja sanoituksia, joiden luotettavuus on vähintään kyseenalainen. Lauri Lahtinen Kotimaa 24:n lukijoiden blogeissa sanottua Kun tutkijat tahtovat päästä käsiksi todenmukaisimpaan ja luotettavimpaan Jumalan sanan ilmoitukseen, he etsivät ajallisesti vanhimpia ja mahdollisimman alkuperäisiä muistiin merkittyjä tietoja asiasta. mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Kristinuskon suuren kertomuksen mukaan tämä sovittamaton ristiriita kuitenkin ratkaistiin juuri sillä paikalla, josta kaikista eniten kiistellään. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Ihminen sai ihmisarvon, kun häntä puhuteltiin tasa-arvoisena. Liisa Järvinen Leipuriliitto vaati viime viikolla, että Huoltovarmuuskeskuksen pitäisi niukan sadon vuoksi avata leipäviljavarastot. Radiointi lauantaina Radio Dein kautta klo 11.00–16.30 ja sunnuntaina klo 10–12. Mutta onko se naisten tehtävä. Kirjamyynnissä syksyn kristilliset uutuuskirjat. Huoltovarmuuskeskus ei siihen kuitenkaan suostunut. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Pekka Särkiö Juutalaisen näkökulman mukaan Jerusalem on juutalaisuuden pyhä kaupunki. Lisäksi seminaareja, konsertteja, omaa ohjelmaa lapsille ja nuorille sekä sielunhoitoja rukouspalvelu. Hän paransi jossain kylässä kaikki sairaat, mutta ei herätystä! Hän piti vuorelta massatapahtumassa vaikuttavan saarnan, jossa käytiin läpi Jumalan valtakunnan perusperiaatteet, mutta ei herätystä! Hän istahtaa väsyneenä kaivon reunalle ja kohtaa samarialaisen naisen. KOTIMAA | 23.8.2018 10. Jerusalem kuuluu pyhässä sodassa valloitettuihin alueisiin. Keskustelussa nainen tuli kosketetuksi ja vakuuttuneeksi, että kohtasi profeetan. Myös kirkkoa. Teattereissa, konserteissa – miksi kirkko tekisi tässä poikkeusta. Mutta miksi miehet eivät aktivoidu. Jukka Norvanto, Eero Junkkaala, oopperalaulaja Matti Turunen ja lastenkonsertissa Jukka Salminen. 20.8. Manu Ryösö Miten ja miksi syntyi yksi herätys Jeesuksen aikana. Raamattuopiston syksyn opintoihin ehtii vielä hakea! www.sro.fi Hengelliset syventymispäivät 23.–26.8.2018 Suomen Raamattuopistolla, Kauniaisissa www.syventymispaivat.fi Ohjelmaa torstaina ja perjantaina klo 18–22 sekä lauantaina klo 8.30–21 ja sunnuntaina klo 8.30–16 Mukana mm. Suomen Raamattuopisto Helsingintie 10, Kauniainen Kauniaisiin junat U, L ja E, bussit 109 ja 212. Viljaa on varastoissa noin puolen vuoden tarpeen verran – mielestäni aiempaan, vuoden tarpeen varastointiin olisi hyvä palata samalla kun epävarmuus ruoasta maailmalla kasvaa. Kotimaassa (33/18) mielipidesivustolla H. Ainoa mistä naisia voisi syyllistää (jos niin haluaa), on epäonnistuminen miesten houkuttelemisessa mukaan. Viittaan tässä muun muassa Kotimaan numerossa 33 olleisiin mielipidekirjoituksiin: Uusi evankeliumi syrjäyttää vanhan ja Kirkkoa riivaa myllerrysvimma, sekä useihin vastaaviin, lehdessä olleisiin kirjoituksiin
Kirkko on vihitty Jumalan huoneeksi, ja siihen liittyy paljon tunnemuistoja. Papiston muuttuminen naisvaltaiseksi on luonnollinen seuraus siitä, kun yhä pienempi määrä miehiä hakeutuu opiskelemaan teologiaa. Monissa maissa kirkkojärjestys estää kotikasteet. Yhteinen kastetilaisuus, maailmalla ”drop-inbaptism”, esimerkiksi Tampereella ”Aamukaste”, madaltaa kynnystä tuoda lapsi kasteelle. Eikö pitäisi kunnioittaa niiden työtä, jotka ovat saaneet sen aikaiseksi. Koko seurakunta ottaa kummin tavoin uuden jäsenen rukoillen vastaan. Mikä on toiminnassa olleen kirkon purkamisen viesti koko yhteiskunnalle. Kansankirkollisen kulttuurin heiketessä kasteiden määrä vähenee myös kirkkoon kuuluvien vanhempien keskuudessa. Onko sakramentti ymmärretty oikein, jos sitä pidetään vain oman perhepiirin asiana. Lapsi kastettiin pyhäaamun messussa osana seurakunnan jumalanpalvelusta. Vain vanhat postikortit ovat muistona menetetystä kauneudesta. Tasa-arvolain edellyttämissä sukupuolikiintiöissä mieskiintiöiden täyttäminen on joissakin tapauksissa suoranainen ongelma. Viime aikoina sitä onkin pyritty vahvistamaan laittamalla lapsen nimi kastepuuhun ja kutsumalla perhettä vaikkapa vauvakirkkoon. Meillä on kotikasteiden perinne, joka juontunee menneiden aikojen vaikeista välimatkoista. Tämä toimii vielä, kun vanhemmilla on halu kastattaa lapsensa kristilliseen uskoon, vaikka heillä olisi käytännön järjestelyvaikeuksia. Kaste on muidenkin kuin perheväen juhla mAtti repo Kirjoittaja on Tampereen piispa. Kirkkorakennus täyttää ensi vuonna 50 vuotta. Onhan jo seurakuntia, ainakin on ollut, joitten kaikki työntekijät ovat naisia. Juhlaa ei jännitetä. Jumalanpalveluksessa kastaminen viittaa uudesti syntymiseen ja tulemiseen osaksi sakramentteja viettävää yhteisöä. Valkeakoskella tyhjä kuoppa rakkaan, hävitetyn kirkon tilalla lamauttaa, jättää pitkäaikaiset jäljet seurakuntatyöhön ja katkeran kysymyksen: miksi Herran huoneelle kävi näin. Meillä puolestaan saisi olla enemmän messussa kastamisia. Mielestäni ei ole ollenkaan ihme, että kirkko naisistuu siitä yksinkertaisesta syystä, että hyvin monista kirkollisista asioista miehet loistavat poissaolollaan. Arimo Lähdeniitty Paimio Kirkon naisistumisesta Valkeakoskella osa seurakuntalaisista on ahdistunut suunnitelmista purkaa heidän kotikirkkonsa korjauskustannusten vuoksi. Kirkon avoimiin virkoihin pyrkii yhä vähemmän miehiä. Suomen suurissa kaupungeissa kastetaan nykyisin noin puolet syntyneistä, Tampereella viime vuonna 57 prosenttia ja Helsingissä 40 prosenttia. Seurakuntien luottamuselinten valinnassa miehiä on naisia vaikeampaa saada ehdokkaaksi. Onpa käynyt niinkin, että kaikille avoimelle, seurakunnan järjestämälle bussiretkelle ilmoittautui täysi bussillinen osallistujia, mutta ei ainuttakaan miestä. Lukujen laskiessa on kuitenkin jossain vaiheessa mietittävä, mikä on oikea strategia. Vielä 50 vuoden kuluttua kysytään, minne joutuivat lasimaalaukset kirkosta (kaatopaikalle) ja kattokruunut. O lin pitkästä aikaa ristiäisissä, aika harvinaisissakin. Vähennys ei johdu muiden uskontojen kasvusta vaan siitä, että pelkkä perinne ei riitä syyksi pysyä jäsenenä saati tehdä lasta sellaiseksi. Kaupunkikuva saa melkoisen särön. Hämeenlinnan kirkko uudistettiin 1964. Ainoastaan jotkut miehille suunnatut tapahtumat, kuten miestenpiirit ja miestenpäivät kokoavat miehiä yhteen. Ihmiset eivät voineet hyväksyä uutta askeetista ilmettä, kaikki kaunis oli karsittu pois, kauniit lehterit typistetty ja istumapaikat vähenivät merkittävästi, maalaukset poistettu, saarnatuoli, penkit ja alttarikaide uusittu ja urkujen paikka muutettu. Strategiaksi on tässä tilanteessa omaksuttu tehdä kaste mahdollisimman helpoksi. Onko kirkkorakennuksilla suojaa. Teologisesti tarkastellen kotikasteessa korostuu luomisen juhla, kiitos syntymän ihmeestä ja esirukous lapsen puolesta. Eräät kollegat ovat sellaisia Suomesta kadehtineet. Marjatta Huttusen ( Kotimaa 16.8.) esittämän mielipiteen johdosta rohkenen tuoda esiin joitakin näkökohtia. Uudistus herätti varsinaisen raivon. Minkä viestin annamme, uskommeko asiaamme. Siitä luonnollisena seurauksena, mikäli miesten passivoituminen edelleen jatkuu, kirkon toiminnan säilyttäminen jää vääjäämättä naisten vastuulle ja kirkosta tulee naisten kirkko. Sekin on liittymistä seurakuntaan, sillä onhan paikalla muitakin kuin omaa perheväkeä, joskaan kyse ei ole yhteisestä messusta. Tila on intiimi, aikataulu joustava, läsnäolijat tuttuja. Kotona kastamisessa on hyvät puolensa. Kirkkorakennuksiin liittyvät tunnemuistot ovat erityisen vahvoja. Kirkollisiin tilaisuuksiin osallistuvassa seurakuntalaisten joukossa miesten osuus on toisinaan suorastaan surkuteltavan vähäinen. Syntymäpäivät ovat vaarassa muuttua hautajaisiksi. Tuleeko kasteen olla mahdollisimman helppo, kun se on myös hengellisen tien askel. Tämä muualla kristikunnassa tavallinen käytäntö on Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa poikkeus. Seurauksia pitäisi ajatella koko kirkossa. Tarvitaan sisäinen side itse asiaan. Liittyminen seurakuntaan jää kuitenkin vähemmälle huomiolle. Kristitty koti on toki seurakunta pienoiskoossa, mutta jos siitä puuttuu yhteys seurakuntaan, kasteen merkitys liittymisenä Kristukseen jää helposti varjoon. KOTIMAA | 23.8.2018 11. Kirkon rakentaminen on aina suuri ponnistus. Tosin niistäkin nuoremman polven edustajat usein lähes puuttuvat. yrjö niemi Hämeenlinna Valkeakosken kirkkoa ei saa purkaa ” Yhteinen kastetilaisuus, maailmalla ”drop-inbaptism”, madaltaa kynnystä tuoda lapsi kasteelle. Mikä on niiden merkitys. Jostakin syystä miehet yhä vähenevässä määrin löytävät seurakunnallisiin rientoihin
Miten näistä rakennetaan brändi, joka kestää isältä pojalle ja äidiltä tyttärelle. Helenan helmoissa Uukuniemi, orpokoti ja horrossaarnaaja Helena Konttinen. Lähdemme Saaren orpokotijuhlille ottamaan siitä selvää. TeksTi | Danielle MieTTinen – kuvaT | PhiliPPe Gueissaz reportaasi KOTIMAA | 23.8.2018 12
Ja miksi he tulevat. Istun volkkarin kyydissä kuutostiellä jossakin Saimaan kanavan ja Vuoksen välillä käsissäni Helena Konttisen elämästä kertova kirja Eräs meidän ajan profeetta. Saaren kirkolla on järjestetty Helena Konttisen saaman kehotuksen mukaan joka vuosi hengelliset kesäjuhlat elonkorjuun aikaan. Kirjassa Helena Konttinen kertoo kesän 1895 tapahtumista: ”Siinä remahti semmoinen kirkParikkalan Saarenkylässä sijaitseva kirkko on ollut Orpokotijuhlien sydän siitä asti, kun Parikanniemi jäi sotien jälkeen itärajan taakse. Nuorena vaimona kirkkomatkalla jumalanpelko kävi yli voimien. Tulisiko ihmisiä nyt enemmän. Sitä täytyy käydä paikan päällä kysymässä. Hedelmästään puu tunnetaan. Tänä vuonna ”vaihetuspäivien” järjestäjät päättivät lisätä markkinointiin tehoja muutaman pykälän. Millainen oli tämä puu ja millaiset ovat hedelmät. Vantaalaiset Jasu ja Sirkka Kujanpää ovat ensimmäistä kertaa hengelllisillä kesäjuhlilla. Ensimmäiselle aukeamalle on painettu Konttisesta mustavalkoinen kuva. Sanan synnyttämä synnintunto ja armonvakuuttaminen ovat uukuniemeläisen herätysliikkeen ydintä. Olemus on tyyni, raikas ja vilpitön, juuri sellainen, jonka vastakohdaksi arvostelijat häntä moittivat. Uukuniemen Mensuvaaraan syntynyt köyhän talon tyttö joutui kahdeksanvuotiaana lapsenpiiaksi vieraitten nurkkiin. Henkisesti sairas ja pahojen henkien asialla kulkeva eksyttäjä. Näin rohkeasti Parikkalassa kuitenkin ajatellaan. Hän heittäytyi makaamaan niityn reunaan ahdistuneena siitä, voisiko hän mitenkään välttyä Jumalan ankaralta tuomiolta. » KOTIMAA | 23.8.2018 13. Merkillisen vahva kaipaus Jumalan sanan kuuloon ja rukoukseen eli hänessä jo lapsena. Käsiohjelmia postitettiin yli tuhanteen kotiin, ja lehtiin ja someen laitettiin ilmoituksia. O nhan se rohkeaa ajatella, että tsaarinvallan aikana Uukuniemellä horroksessa saarnanneen, kirjoitustaidottoman naisen sanoma kiinnostaisi nykyaikaista ihmistä. Näin sanovat ne, joiden mielestä unenomaisessa tilassa julistaminen ja yliluonnollinen toisten asioiden tietäminen ei voi olla Jumalasta lähtöisin. Hiukset on kammattu tiukasti niskaan, oikean käden sormet lepäävät kevyesti poskella
Riikonen iloitsivat kauniista juhlasäästä ja sanankuuloon tulleiden suuresta määrästä. Nöyryyttä ihannoiva liike on ylpeä siitä, että sanoma on yksinkertainen ja muuttumaton. Kirkon kiviaitaan nojaava Parikanniemisäätiön toiminnanjohtaja Teuvo V. Siinä kun ylös nousin, niin hypin oikein hyppimällä ja sanoin: Nyt minä uskon, uskon, että olet ottanut armoosi.” Ensin oli hiljaisen rukouksen aika, mutta sitten Helenan oli lähdettävä puhumaan milloin kenellekin ja kutsuttava omistamaan Kristuksen armoa. Sen perusteella jokainen tekee tilin Jumalan edessä. Aluksi niitä pidettiin Konttisten kotona Parikanniemessä ja myöhemmin samalle paikalle rakennetussa orpokodissa. Sitä jaksaa kuunnella. Puhe ja virsien veisuu ovat vuorotelleet samaan tapaan yli 70 vuotta. Kukaan ei räplää kännykkää. He ovat molemmat elämänsä ensimmäisillä hengellisillä kesäjuhlilla. Aurinko paistaa ja muurinpohjapannusta nousee rasvassa tirisevän letun tuoksu. Riikonen tervehtii iloisesti. Riikonen on ylpeä siitä, että puolet puhujista on maallikoita ja kolmannes naisia. Se istuu emäntänsä Sirkka Kujanpään sylissä ja murisee hiukan. Sanankuulijoita istuu kirkon liepeillä kahviteltoissa, matkatuoleilla ja pyörätuoleissa. kaus, että heinätkin oikein niin kuin lävähtivät, ja kävin niitä kokoomaan ja panin suuhuni, kun ne olivat siunatuita heiniä. Kujanpäätä ilahduttaa puheen tavallisuus. Hän liittyi seudulla saarnaavien maallikkojulistajien joukkoon ja vähitellen syntyi herätysliike, jonka tunnemme uukuniemeläisyytenä. Orpokoti muutti Ristiinaan ja orpokotijuhlat Saaren kirkolle. Puhujavuorossa on Espoonlahden seurakunnan kirkkoherra Jouni Turtiainen, jonka ääni kuuluu kaiuttimista pysäköintialueelle asti. Sadan asukkaan Saarenkylällä ei enää ole muita palveluita kuin kirkko. Liikenteenohjaajat näyttävät mihin kohtaan peltoa volkkari pitää pysäköidä. Syntejä vaihdettiin Jumalan armoon kerran vuodessa järjestetyillä ”vaihetuspäivillä”. Kirkolle mäkeen noustessa vastassa on vantaalainen Jasu. Heidän joukossaan ovat esimerkiksi psykoterapeutti Mirja Sinkkonen ja hiippakuntasihteeri Jukka Jämsén. reportaasi KOTIMAA | 23.8.2018 14. Juhlien valmistelut Parikanniemisäätiön, Parikanniemen ystävät ry:n ja Parikkalan seurakunnan kesken ovat sujuneet hyvin. ” Sadan asukkaan Saarenkylällä ei enää ole muita palveluita kuin kirkko. Kun Riikonen katselee ympärilleen, hänestä näyttää, että uurastus mainonnan ja markkinoinnin hyväksi on tuottanut tulosta. Uukuniemeläinen liike on maallikkoliike, jota papit ja piispat eivät ole onnistuneet vielä pilaamaan. . Hänellä on hyvä mieli. Sodan jälkeen Parikanniemi ja suurin osa koko Uukuniemen pitäjästä jäi uuden rajan taakse. A Orpokotijuhlat pidetään vuosittain Parikkalan Saaren kirkolla. Punatiilinen rakennus kohoaa komeana Kauramäellä, metsän takana vilkkuvat Ison-Rautjärven laineet. Orpokotijuhlien brändin tunnistaa siitä, ettei se muutu. Riikonen huomauttaa, että monet nimenomaan toivovat, että kaikki tehdään aina niin kuin ennenkin. Jotakin uutta on sentään tullut, nimittäin tuo kirkon pihaan pystytetty lastenteltta. Tuntuu kuin puhuja istuisi tuossa vieressä ja juttelisi juuri minulle, Kujanpää toteaa. C Parikkalan seurakunnan kirkkoherra Marja-Liisa Malmi ja Parikanniemisäätiön toiminnanjohtaja Teuvo V. Ja se on tämä: Elämästämme pidetään tarkkaa taivaallista kirjanpitoa. D Helena Konttisen aloittamien ”vaihetuspäivien” julistusta kuunnellaan myös täyden kirkon pihamaalla. . Muutamat perheet ovat levittäneet mäelle viltin. Ristiinnaulitun haavoissa on turva tuomiopäivänä. Tänä vuonna puhujakaartia on silti roimasti uusittu
Päiväseuroissa hiippakuntasihteeri Ari Tähkäpää ihmettelee, miten Paavalin ohjetta voi tämmöisessä maailmassa noudattaa. . Huolipuhetta riittää, eikä se lopu käskemällä. Martta laulaa Jippii-kuorossa sunnuntain messussa, Elisa Solasaari kertoo. Ristilläkin hän vielä huolehti . Tunnet meidät huolehtijat, Jeesus Kristus. Äiti Silja Neuvonen » KOTIMAA | 23.8.2018 15. Jospa minä kuitenkin alkaisin rukoilla enemmän ja huolehtia vähemmän, hiippakuntasihteeri rukoili puheensa lopuksi. Kun tulee avoimin sydämin, Herra täyttää tyhjät astiat. äidistään. . Nämä ovat mukavat juhlat, tulen tänne mielelläni kuulemaan sanaa. Jeesuskin oli huolissaan. Älkää mistään murehtiko, sanoi Paavali filippiläisille. Rohkeutta tankkasi kanttoriäiti Elisa Solasaari. Joosua on ammatiltaan kalastaja ja Maria sairaanhoitaja. Hämeenlinnalainen keramiikkataiteilija Marja Neuvonen on juhlilla Särkisalmella asuvien vanhempiensa apuna. Parikkalassa asuvan viisihenkisen perheen äiti on Orpokotijuhlilla kuudetta kertaa. En minä yhdellä istumisella niin paljon muutu, että lakkaisin murehtimasta. . He ovat tutun julistuksen alla kuin kotonaan. Maria Tolvanen tunnustaa, että tavaroita juhlille pakatessaan häntä usein väsyttää, mutta kotimatkalla on kiitollinen mieli. Hän käy mielellään myös muiden liikkeiden kesätapahtumissa, kun niitä järjestetään kohtuullisen matkan päässä. . Jo molempien vanhempien lapsuudenkodeissa luettiin Helena Konttisen elämästä kertovaa kirjaa. Siksi huolen voi kääntää rukoukseksi ja jättää hänelle, joka ottaa ihmisen syliinsä huolineen. Polvenkorkuinen Saara-Maria kirkuu isän syliin ja pääsee sinne. Pienten lasten kanssa ei pysty koko ajan keskittymään, mutta joku kohta puheesta aina tarttuu, Joosua Tolvanen kertoo. Pariskuntaa yhdistää myös lähetyskutsu ja Lähetysyhdistys Kylväjän kanssa on pohdittu, millaisia ovia heille voisi avautua. Kanttori Elisa Solasaaren tytär Martta Solasaari pelmahtaa lastenteltasta äitinsä jalkoihin. Orpokotijuhlien perinteisyys ei häntä häiritse. Maria ja Joosua Tolvasen lapset ovat hilanneet itsensä kirkon pihan kiikkulaudalle. Martta Solasaari (vas.) lauloi sunnuntaina juhlamessun lastenkuorossa. Lastenohjelma on hyvää. Hän katseli Jerusalemia ja itki, koska se oli kääntänyt selkänsä elävälle Jumalalle. Aamuseurat juontanut maallikkosaarnaaja Matti Kostamo käy heidän kotonaan kotiseuroissa puhumassa. ” Uukuniemeläinen liike on maallikkoliike, jota papit ja piispat eivät ole onnistuneet vielä pilaamaan. Raamatussakin on paljon murehtijoita, esimerkiksi tuhlaajapojan isä, joka katseli tielle päin ja oli huolissaan, näkyisikö siellä enää koskaan sitä tuttua hahmoa, jota hän odotti. Tähkäpää muistuttaa, ettei mikään huoli ole Jumalaa suurempi
Ihmiset rukoilevat piispojen, pappien ja seurakuntien puolesta. Ja ideoita graduihin, väitöskirjoihin ja kesäteatteriesityksiin. Emme päivitä somessa päivittäin onnistumisista, mutta entiset lapset kertovat, miten heitä on kohdeltu. Parikanniemisäätiön tehtävä on yksinkertainen. Nykyisin vilu ja nälkä repivät lasten sielua ja henkeä. Emme tyrkytä itseämme, mutta vastaamme kutsuihin. Uusia liikkeitä syntyy ja siunaamme niitä. Nuorempina he olivat juhlajärjestelyissä apuna keittiössä ja kirjateltalla. Riikosen mielestä uukuniemeläisyyden tehtävänä on ollut myös muistuttaa yhteiskuntaa ja kirkkoa perisuomalaisista hyveistä, nöyryydestä ja vaatimattomuudesta. Se on lastensuojelua, jossa lapsi on keskiössä. Suomessa on tuhansia koteja, joiden piirongin kulmalta se löytyy. Lehdissä ihmeteltiin, miten nainen voi puhua. Tiedämme kuitenkin, että ehkä meitäkin vielä tarvitaan. . Tietenkään kaikille ei ole käynyt yhtä hyvin, Riikonen sanoo. . Kirkossa ja yhteiskunnassa on Riikosen mukaan paljon eri ammateissa toimivia vaikuttajia, joiden juuret ovat tavalla tai toisella uukuniemeläisyydessä. Riikonen sanoo. . reportaasi KOTIMAA | 23.8.2018 16. Lastensuojelun lisäksi myös hengellinen kenttä muuttuu koko ajan. C Sairaanhoitaja Maria Tolvanen ja kalastaja Joosua Tolvanen Nurmeksesta harkitsevat lähetystyöhön lähtemistä. . Kun Hyvinkäällä esitettiin kesäteatterinäytelmiä herätysliikkeiden vaikuttajista, Helena Konttisesta kertova näytelmä oli ainoa, joka valtasi lavan kahtena kesänä peräkkäin. Äidin sylissä Elisabet, isän sylissä Saara-Maria ja kiikkulaudalla Ester. Aina ei tarvitse olla esillä, aina sinusta ei A Saarenkylän kirkonseutu luo Orpkotijuhlille ainutlaatuisen tunnelman. Riikonen huomauttaa. Kirjan kansi on tylsä kuin mikä, tekstiä paljon ja sitä ei ikinä valittaisi ehdolle vuoden kristilliseksi kirjaksi, koska Etelä-Suomen urbaanit piipertäjät ahdistuisivat, Riikonen puhkuu. Luukas juoksi ulos kuvasta. Emme hauku kirkkoa. Esimerkiksi Kotimaa-lehden edesmenneelle toimittajalle, Uukuniemellä syntyneelle rovasti Heikki Tervoselle herätysliike oli läheinen. Riikonen haluaa vaalia. Kun lastenkoti perustettiin Parikanniemeen hiukan ennen Helena Konttisen kuolemaa, Karjalan orvoilla oli vilu ja nälkä. . . pystyy vielä kävelemään, mutta isä Martti Neuvonen istuu varjossa pyörätuolissa. Liikkeen merkitys riippuu siitä, onko tällaiselle toiminnalle tarvetta. Orpokodin henki on erityinen, se on nöyrä ja siunaava henki, juhlilla noin 50 kertaa käynyt Silja Neuvonen sanoo. Omaa yhteisöään hän kehuu. Kun Suomeen rakennettiin rautatie, Helena hyppäsi pendelöimään Karjalan lisäksi Savoon ja Satakuntaan saakka. Hän kehtaa sanoa etsivänsä tulevaisuutta menneisyydestä. Konttinen oli kirkossa todellinen naisasian edistäjä, Teuvo V. Huolehdimme hylätyistä ja huostaanotetuista lapsista ja kerromme hyvää sanomaa Jeesuksesta. Helena raivasi tietä seuraajilleen. Helena Konttisesta kertovasta kirjasta on otettu 19 painosta. Uukuniemeläisyyteen lukeutuvat puhujat vierailevat vuosittain 50?100 seurakunnassa, Teuvo V. Ja onhan uukuniemeläisyys antanut myös Sikopohjan kylässä syntyneen evankelista Erkki Lemisen julistuksen ja kirjat, Riikonen muistuttaa. . . Liikkeen sanoma puhuttelee Riikosen mukaan myös nuoria sukupolvia. Juuri yksinkertaisuus tekee ”uukuniemeläisestä lammashuoneesta” erityisen, ja tätä Parikanniemisäätiön toiminnanjohtaja Teuvo V. Olemme saaneet satoja julkisia tunnustuksia ja ne kävelevät maailmalla ja ovat kiinni elämässä. Riikonen ei katso hyvällä alan suuria toimijoita, jotka rupeavat sote-uudistuksen jälkeen tekemään lapsilla entistä enemmän bisnestä
Ilkka Mattila muistuttaa, että Helena Konttinen kehotti pysymään omassa seurakunnassa ja kirkossa. Tämä löytö teki Paavosta sielunhoitajan, kiusattujen, arkamielisten ja hengellisesti horjuvien opastajan. Maalauksessa opetuslapset ojentavat käsiään kohti Kristusta, joka on palaamassa taivaaseen Isän oikealle puolelle. Jumalan uskollisuus näkyy siinäkin, että hän on vahvistanut kutsumustani toimia kirkon työntekijänä, vaikka se ei ole ollut aina helppoa. Kello on hiukan yli kolme ja täpötäydessä kirkossa on alkanut lähetysjuhla. Samalla kun muistelemme Helena Konttisen perintöä, rukoilkaamme, että nousisi uusia julistajia, Haakana vetoaa. Sunnuntaina Kirkkopalvelujen johtaja Ilkka Mattila pitää messussa saarnan takanaan valtava, yli 40 neliömetrin suuruinen alttaritaulu. Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat, Ilkka Mattila saarnaa. Keskeistä oli, että sai polvistua ehtoollispöytään Kristuksen, armahtajansa eteen. Uukuniemeltä alkaneiden herätysten aikana jotkut olisivat halunneet ottaa etäisyyttä kirkkoon ja omaan seurakuntaansa. Kristittynä eläminen on parhaimmillaan tällaista rinnalla kulkemista. Tämä vaati, kuritti ja ajoi ihmistä aina vain ahtaammalle. Yhteinen toivomme on siinä, ettei Kristus tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä. MEILTÄ MYÖS LIITTYMÄLENNOT/JUNALIPUT! WIEN JA BRATISLAVA 23.-25.11. Hän uskoo, että herätys syntyy naisten rukouksista. kuljetukset H:gistä, majoitus, ohjelman mukaiset ateriat, retket jne. . Me tiedämme, mikä se on. . Se on enemmän kuin viime vuonna. Marja-Liisa Malmi on kokenut Jumalan parantavaa uskollisuutta paljon myös omassa elämässään. Mattila muistuttaa, että omat puutteensa tuntiessaan ihmisellä ei ole varaa asettua kanssakulkijan yläpuolelle, saati häntä tuomitsemaan. . Parikkalan seurakunnan kirkkoherra Marja-Liisa Malmi uskoo, että kirkon helmassa elävä uukuniemeläinen herätysliike on vahvistanut yli kahta tuhatta juhlavierasta ja koko kirkkoa. Istutaan samassa veneessä. Hän on antanut ilon ja innostuksen tähän työhön. Hänen mielestään kirkko on Suomessa tehnyt kaksi virhettä. Silloin, kun Helena Konttinen oikein hyppimällä hyppi siitä ilosta, että Jumala oli ottanut hänet armoonsa. Se perustuu tietoisuuteen, että yksi puuttuu, niin sinulta kuin minultakin. Kotimatkalla taivaasta lankeaa Kouvolan jälkeen erikoinen kultainen valo. ja 27.12.-3.1. KOTIMAAN LUKIJOILLE Matka agentit Suomalainen matkanjärjestäjä Opastetut matkat sis. Hohtivatkohan heinät Mensuvaaran niityn pientareella juuri tällaista valoa kesällä 1895. 895,TENERIFFA – esteettömästi 25.12.-6.1. ” Helena Konttisesta kertovasta kirjasta on otettu 19 painosta. Liperistä tilausajossa oleva linja-auto peruuttaa kahviteltan viereen. 1.435,ANDALUSIA 22.-30.12. Toisaalta vahva julistus, joka saa sävynsä synnintunnon herättämisestä ja armonvakuuttamisesta Helena Konttisen ’vaihetuspäivien’ hengessä. 695,ROOMA 5.-8.12. 010 321 2800 Puh. Suuri haaste on siinä, että saadaan perintöä siirrettyä seuraaville polville. 725,PEKING JA KIINAN MUURI 20.-27.12. 980,RIIKA 22.-26.12. Körttiläisyyden piirissä puhujana toimiva Ilkka Mattila nostaa esiin itäsuomalaisille tutut seppä Jaakko Högmannin sanat nuorelle Paavo Ruotsalaiselle: ”Yksi sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki, Kristuksen sisällinen tunto.” Mattila kuvaa nuorta Paavoa hädissään olevana etsijänä, joka oli kokenut Jumalan ankarana Vanhan testamentin Herrana. Lähetysjuhlan jälkeen väki purkautuu kirkosta syömään ja juomaan ajallista ravintoa. Hän näki, ettei vahvankaan hengellisen kokemuksen saaneen ollut lupa asettua toisten yläpuolelle. Meidän täytyy tehdä parannusta kompromisseista ja pessimismistä. 1.695,Paras valikoima joulun ajan elämyksiä! HELSINKI • JOENSUU • PORVOO • TURKU www.matka-agentit.fi Varaa matkasi 24 H Vapaa-ajan matkat puh. tarvitse kirjoittaa ja puhua, mutta vaikutuksesi tuntuvat. Toisaalta on vahva diakoninen juonne. . Lapsia ja nuoria on autettava. Haakana on työskennellyt pitkän siivun lähetystyössä Thaimaassa, Venäjällä ja Virossa. . Puhujanpaikalle on noussut Ruokolahden seurakunnan kirkkoherra Leena Haakana. Suomessa on tuhansia koteja, joiden piirongin kulmalta se löytyy. Järjestäjien mielissä ja rukouksissa oli sata vuotta sitten käydyn sisällissodan haavojen parantuminen. 1.055,PRAHA 23.-26.12. Me etsimme, kaipaamme ja ikävöimme sitä. alk. Se on toisaalta mukautunut maailmaan ja toisaalta eristäytynyt maailmasta. Paksut pilvet repeävät auringon tieltä. . . hinnat 8,28 snt/min (+alv 24 %). Ja siitä nousee myös Parikanniemisäätiön diakoninen työ. Uukuniemeläisyydessä kulkee kaksi juonnetta. Joensuun suunnalta tulleiden on siitä hyvä nousta kyytiin iltaohjelman jälkeen. Viikonlopun aikana juhlille osallistuu kaikkiaan yli 2 000 ihmistä. alk. . 385,BUDAPEST 22.-26.12. Marja-Liisa Malmi uskoo, että orpokotijuhlat jatkuvat niin kauan kuin on tulijoita. Pahvimukista hörppäävä liikenteenvalvoja toteaa, ettei hän muista autoja koskaan olleen näin paljon. Miehet, älkää jättäkö kirkkoa! Naiset, älkää jättäkö rukousta! Jos rukoilisimme yhtä innokkaasti kuin ihmiset rukoilevat Thaimaassa henkialttareiden edessä, Suomen kirkolla ei olisi mitään hätää. KOTIMAA | 23.8.2018 17. Juhlien teemaksi oli valittu ”Jumala on uskollinen”. Kasteesta alkanut Jumalan lapsen tie on kuljettanut tähän päivään luopumisen surujen kautta. Kun tulemme yhteen, me jaamme puutteemme ja sairautemme. alk. alk. Juhlien jälkeen järjestäjillä on kiitollinen mieli. Seppä oli nähnyt, että vasta armollisen Kristuksen kasvojen tuntemus saisi pojan rauhoittumaan
KOTIMAA | 23.8.2018 18. – Professori Erkki Ala-Könnin nauhoittamien herännäisveisaajien tyyli oli usein hyvin persoonallinen, melodiat erikoisia korukuVanhoista virsistä syntyy kansanmusiikkia vioineen ja glissandoineen. Riitta Makkonen trio Gambaamossa katri Susitaival soittaa avainviulua, Pia Rask urkuharmonia ja olli knuth balalaikkaa. Trion erikoinen nimi, Gambaamo, tulee yhdestä trion soittimesta. Muusikko, musiikkipedagogi Katri Susitaival soittaa yhtyeessä avainviulun lisäksi vanhaa barokkisoitinta viola da gambaa. Erikoisesta soitinvalikoimasta syntyy uniikki sointi, jollaista ei ole toisella yhtyeellä. – Nykyisessäkin virsikirjassa on onneksi vielä paljon jäljellä vanhaa kerrostumaa. Pia Raskin rakkaus vanhoihin virsiin syttyi jo opiskeluaikana Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosastolla, kun hän tutustui opinnäytetyötään varten vanhoihin virsikirjoihin ja äänitearkistojen vanhoihin veisaajiin. S avonlinnalainen muusikko ja toimittaja Pia Rask on kiertänyt jo parin vuoden ajan Suomea Trio Gambaamo -yhtyeensä kanssa esittämässä vanhoja virsiä uusina kansanmusiikkisovituksina. – Erikoisessa kokoonpanossa on se etu, että meillä ei ole mitään menneisyyden painolastia, vaan voimme tehdä sovituksemme täysin puhtaalta pöydältä omille soittimillemme sopiviksi, muusikot kertovat. Vanhat virsikirjat ovat aikanaan sisältäneet vain virsien sanat. Työssään Savonlinnan seurakunnan kausikanttorina hän on pannut merkille, että seurakunnissa olisi enemmänkin tilausta yhteisveisuulle. Trio syntyi vuonna 2010. | Kuva: Riitta Makkonen Kansanmusiikkiyhtye Trio Gambaamo käyttää materiaalinaan vanhoja virsiä ja hengellisiä lauluja. Vanha virsikirja johdatti hänet muiden laulukirjojen kuten Elias Laguksen vuoden 1790 Siionin virsien, Halullisten sielujen hengellisten laulujen, Siionin laulujen ja virsien sekä Siionin kanteleen pariin. Näistä kaikista on saatu materiaalia Weisuuta wanhoista kirjoista -konsertteihin. Susitaipaleen opettaja oli ehdottanut yhteistyötä Raskin kanssa. Virsien sanoma ja todistus on suorasukaista ja selkeää, mutta kielikuvat rikkaita, Rask kuvailee. Pia Raskin puoliso, muusikko ja kulttuurintuottaja Olli Knuth soittaa balalaikkaa ja Pia Rask urkuharmonia. – On voinut olla niin, että joku arvostettu virsilaulaja on hallinnut neljä tai viisi erilaista säveltä, ja uusi virsi on laulettu jo entuudestaan tutulla sävelellä, Rask sanoo. Yhteisveisuussa ikivanhat melodiat ovat siirtyneet virsikirjasta toiseen ja jääneet elämään nykypäivään saakka. Haasteeksi onkin tullut tekstin ja melodian yhdistäminen, sillä nuotilliset koraalikirjat, kuten Yxi Tarpelinen Nuotti-Kirja, tulivat paljon myöhemmin. Lisäksi yhtä virttä on saatettu laulaa monella eri sävelellä. Virsiperinteen ääreen hänet johdatti niin kutsuttu Vanha virsikirja vuodelta 1701. Rask pitää veisuuta tärkeänä yhteisöllisenä tekijänä. Konserteissa on muusikoiden esittämien virsien lomassa yhteisveisuuta. Tämä virsikirja on ollut suomalaisille merkittävä oman aikansa luetuimpana kirjana, ja se on toiminut myös opetusvälineenä kinkereillä ja kouluissa. Jos joku virsi on toiminut 500 vuotta, miksei se toimisi vieläkin. Usein virsirunoilijat ovat ottaneet maallisia kansanlauluja ja toisintoja virsien säveliksi, näinhän tekivät myös Johan Sebastian Bach ja Martti Luther aikanaan. kulttuuri | musiikki | ” Rakkaus vanhoihin virsiin syttyi opiskeluaikana Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosastolla
klo 20.00 Elämää suurempi Leonard Bernstein. Luolamaalauksista se alkoi 80 000 vuotta sitten, ja monipuoliset kädentaidot ja kirjoitustaito jatkoivat kehitystä. Yli kahdenkymmenen vuoden vankilatuomion jälkeen Brian astelee vapauteen. Loviisa, Niskavuoren nuori emäntä. Yle Teema & Fem La 25.8. Niinkin voi äitiys alkaa. Gun Damén Elokuva on Finnkinon levityksessä. Klaanin kokouksissa Stallworthia edustaa juutalainen poliisi Flip Zimmerman. 6 Ka nn en ku va : Sa nn a Kr oo k 11 3. TV1 ma 27.8.–To 30.8. Lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, otsikkokenttään viesti Hyvä juttu + lehden numero (löytyy kannesta). Vaikka aihe on vakava, toteutus on viihdyttävä ja 1970-luvun soul-musiikki svengaavaa. Dokumentti legendaarisesta kapellimestarista, säveltäjästä, pianistista ja opettajasta. Tutkielma rotusorrosta on ajankohtainen tänäänkin. Tiia Valveen luomat äitihahmot ovat tunnistettavia ja pääasiassa väistävät äitiyden tökeröimmät kliseet. Lasten myötä hänkin oli joutunut pusertamaan itsensä aina uudelleen tähän maailmaan.” TuJia PYhäRanTa Tiia Valve: Äitiyden syntymä(päivät). Huomioithan, että osoitetietojasi voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin. Luovuus ja taiteellisuus ovat ihmisyyden peruspilareita. Muitakin hienoja on kuitenkin mukana. Rotusorron lyhyt historia Flip Zimmerman (adam Driver) ja Ron Stallworth (John David Washington) soluttautuvat Ku Klux Klaniin. Torni 2018. Alkoiko äitiys vasta siitä, kun lapsi oli sylissä elävänä ja hyvinvoivana. Suuri muutos äidiksi tulo on kai silti joka tapauksessa, kuten väsynyt Kaisa pohtii lähes vahingossa alkaneella pakomatkallaan: ”Hänestä tuntui kuin hän olisi syntynyt kolmesti. Mitä he oikein hautasivat. Elokuva perustuu Ron Stallworthin omaelämäkertaan. Niskavuoren Heta. klo 15.05 Pisara. klo 21.30 Dokumenttiprojekti: Takaisin vapauteen. TV1 ma 27.8. Kotimaan numeron 32 hyväksi jutuksi äänestettiin Ilkka Taipaleen haastattelu Pieni suuri mies. Stallworth palkataan Colorado Springsiin ensimmäiseksi afroamerikkalaiseksi poliisiksi, ja hän soluttautuu valkoista valtaa ajavaan Ku Klux Klaniin. Kirjapalkinnon voitti Tapio Heino Huhmarkoskelta. Vastausaikaa on seitsemän päivää lehden ilmestymisestä. Ohjaaja ei pelkää vetää yhteyksiä Trumpin hallintoon ja Charlottesvillen rotukahakoihin. Omaan taloonsa muuttavasta sisar Helenasta kertovassa novellissa on mysteeri, jonka Valve tarjoilee lukijalle vihje kerrallaan jännityksen loppuun asti säilyttäen. klo 14.00 Historia: Kulttuurien juurilla 1/9. To 30.8 Niskavuoren Aarne. Se saattaa alkaa määrätietoisen yrittämisen jälkeen tai tavalla, johon ei mitenkään voi varautua ennalta. ”Voisivatko he viettää hautajaiset, kun kuollut elämä oli vain kuin paksua punaviiniä. KOTIMAA | 23.8.2018 19. Suomalainen Jasper Pääkkönen näyttelee mallikkaasti hurmoksellista klaanin jäsentä. | viikon kirja | | viikon tv-vinkit | Anna palautetta, kerro mikä on mielestäsi HYVÄ JUTTU Voita kirjapalkinto! Kerro mikä tässä Kotimaan numerossa on mielestäsi hyvä juttu. Varpu tuijottaa kaakeliseinää, haaveilee punaviinistä ja antaa verisen elämänalun valua pönttöön. elokuuta 2018 | hinta: 3,70 € 12 34 18 Paluu pohjoiseen Syntyjään tornionjokilaaksolainen Jukka Keskitalo valittiin Oulun piispaksi 4 Puola kiistää osallistuneensa holokaustiin Saaren orpokotijuhlat luottaa perinteeseen | elokuva | Spike Leen uutuuselokuva BlacKkKlansman kertoo tiukkaa tarinaa 1970-luvun alun amerikkalaista yhteiskuntaa myllertäneistä kansalaisoikeustaisteluista. Ti 28.8. 129 sivua. Äitiyttä on monenlaista, Valveen novellit muistuttavat lukijaa. Voisivatko he viettää ensi keväänä äitienpäivää, vaikka lasta ei olisikaan. Vauva-ajan ankeuden ja väsymyksen kanssa kamppailevasta Sannasta kertovassa novellissa jää kuitenkin lukijalle käsittämättömäksi, miten ja miksi uraäidiksi maalailtu nainen yhtäkkiä löytääkin intohimonsa kotiäitiydestä. Novellissa, jossa syöksysynnytyksen kokenut Tytti leiriytyy raskauden loppuvaiheessa synnytyssairaalan pihaan ja löytää ystävän jäyhästä lääkintävahtimestarista, on hersyvää huumoria. TV1 La 25.8. Ku Klux Klanin harjoittamat valkoisen vallan rituaalit, jossa kristillisyys valjastetaan pönkittämään valkoista Amerikkaa, ovat vastenmielistä katsottavaa. Voit myös lähettää viestisi postikortilla osoitteeseen PL 279, 00181 Helsinki. klo 13.30 Neljä klassikkoelokuvaa Niskavuoresta ma 27.8. Miten hänen pyrkimykset elää osana yhteiskuntaa onnistuvat. Siitäkö vasta?” Varpu miettii pöntöllä istuessaan. Rukous ei ole pakoa vaan avautumista. Entä kuka on äiti. Voit myös perustella valintasi lyhyesti. Ke 29.8 Niskavuoren naiset. Veriset paperit vai pelkät toiveensa ja odotuksensa. Kokoelman ensimmäinen keskenmenosta kertova novelli on vavahduttava. Stallworth hoitaa yhteyksiä klaaniin puhelimitse, ja hänen keskustelunsa klaanin johtajan David Duken kanssa ovat kerrassaan mehukkaita. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. Hengellinen ohjaaja Lauri Maarala. vu os ik er ta 00 43 59 5– 18 –3 5 23. Pappina kymmenen vuotta työskennelleen Tiia Valveen esikoisteos, novellikokoelma Äitiyden syntymä(päivät) etsii äitiyden alkua ja määritelmää: Milloin äidiksi tullaan. | Kuva: David Lee / Universal Pictures Teema & Fem Pe 24.8
Lempikirja: Harry Potterit. Aino yrittää vimmatusti löytää oman tiensä. haastattelu ” Halusin, että tarina sijoittuu aikaan, jolloin ratkaisuja ei ole vielä tehty. Kuvan mielenmaisema elää myös valmiissa romaanissa. Essi Ihonen on kasvanut esikoislestadiolaisessa perheessä. Aluksi kirjoittaminen oli pakoa teini-iästä ja paperilla haaveilua. Luomani hahmot alkoivat eriytyä minusta, ja ryhdyin kirjoittamaan tavoitteellisemmin. Essi Ihonen sanoo halunneensa aina käsitellä uskoa ja uskontoa. Kirjaston hyllyyn asti kirjat eivät tosin ehtineet. Esikoiskirjailija käsitteli oman teoksensa lainauskuntoon työpaikallaan Mikkelin pääkirjastossa. Essi Ihonen kirjoitti flow-tilassa. Hän oli lähettänyt niitä kustantamoille useita. Ensimmäinen versio Ainon tarinasta syntyi viidessä viikossa. Kun Ihosen esikoisromaani Ainoa taivas ilmestyi heinäkuun lopussa, Ihonen vastaanotti kirjansa niteet. Vierellä kulki mies, jolla oli kädessään kirja. T änä kesänä Essi Ihonen sai toteuttaa yhden unelmansa. Pyrkii lukemaan 50–60 kirjaa joka vuosi. Lopetettuaan Ihosesta tuntui siltä kuin hän olisi herännyt hyviltä, sikeiltä yöunilta. Ammatti: Esikoiskirjailija. Aino on jo oppinut, että tytöissä asuu synti, pojat ovat siihen syyttömiä sivustakatsojia. Siinä auttoivat keskustelut ihmisLupa lähteä, lupa jäädä Essi Ihosen romaanissa tiiviissä uskonnollisessa yhteisössä elävät nuoret päättävät tulevaisuudestaan. Koululaisena Ihonen luki itse, ja nuorena hän alkoi kirjoittaa ymmärtääkseen asioita. Kirjan 17-vuotias päähenkilö miettii avioliiton kynnyksellä, onko hänen paikkansa sittenkään selvärajaisessa liikkeessä. Se oli minulle loppujen lopuksi vielä isompi juttu kuin oman kirjan näkeminen kirjakaupassa, kertoo Ihonen, joka opiskelee kirjastovirkailijaksi oppisopimuksella. Hän ei tunne Armoa, ei liioin itseään. – Mies puhui jotain, mutta tyttö ei kuunnellut yhtään. Hän kuitenkin ammentaa paljon juuri siitä yhteisöstä, jonka itse parhaiten tuntee. Kolme vuotta sitten keväällä Ihosen silmien edessä alkoi elää maisema. Hän on 30-vuotias ja irtautunut liikkeestä. Tyttö tunnusteli, miltä saappaat tuntuivat. Kirjailija teki aikanaan valinnan myös itse ja jätti esikoislestadiolaisuuden. Isä haluaa Ainon naimisiin saadakseen hänen syntisyytensä haltuun. Kun Essi Ihonen oli pieni, hänelle luettiin. Romaani Ainoa taivas (WSOY) ilmestyi heinäkuussa. Häntä ei kiinnostanut, Ihonen kertoo nyt, runsaat kolme vuotta myöhemmin. Haaveilee: Töistä, oman leivän tienaamisesta, ihmisenä kasvamisesta, hetkessä elämisestä. Essi Ihonen, 30 Asuu: Mikkelissä, kotoisin Ristiinasta. Siinä tyttö käveli poispäin hiekkatietä pitkin, jalassaan kumisaappaat. Ihonen sanoo halunneensa aina käsitellä uskoa ja uskontoa. Mutta Ainoa taivas oli ensimmäinen, joka tärppäsi. Perhe: Vanhemmat, kolme sisarusta, poikaystävä. Ainoa taivas ei kuvaa esikoislestadiolaisuutta tarkan dokumentaarisesti. Ainon tarina kuitenkin syntyi vasta, kun Essi Ihonen oli saanut tarpeeksi etäisyyttä taustaansa. Ympäristö katosi, hän ei nähnyt eikä kuullut. Parikymppisenä Ihonen kyllästyi todellisuuspakoon. KOTIMAA | 23.8.2018 20. Ihonen on ottanut taiteilijan vapauksia yksityiskohdissa. Varauksia oli niin paljon. Aino on 17-vuotias ja lupautunut samanikäisen, seurakunnasta tutun Armon morsiameksi. – Olin sanonut töissä, että haluan käsitellä kirjani itse. Hän kiinnitti kirjoihin tarrat ja leimasi ne. – Tajusin, että haluan oikeasti elää ja kirjoittaminen on minun juttuni. | Kuva: Paula Myöhänen Kuka. Kirja sai alkunsa kuvasta Essi Ihosen mielessä. Ainon sisko, Suvi, viettää häitä edeltä, veli Valo on jättänyt liikkeen. Opiskelee kirjastovirkailijaksi oppisopimuksella. Essi Ihosen nuortenromaani kertoo tiiviissä uskonnollisessa yhteisössä elävästä Ainosta. Ainon tarina ei ollut Essi Ihosen ensimmäinen käsikirjoitus. Ainon tarina kuitenkin syntyi vasta, kun Ihonen oli saanut tarpeeksi etäisyyttä taustaansa