h i n ta: 3,70 € . | . Sivu 4 Trendikirkot Rennot mutta konservatiiviset karismaattiset yhteisöt vetävät nuoria aikuisia. lo k a ku u ta 20 1 4 . 1 09. | . | . Sivu 20. Sivu 6 Isoäitinä Perheneuvoja Saara Kinnunen tietää, että isovanhemmuuteen kuuluu iloa ja ristiriitoja. Myös Sirpa Kähkönen ja Antti Tuuri kuvaavat historiaa, jotta ymmärtäisimme nykyisyyttä ja ihmistä. v u os i k e rta . Sivut 10–14 ?43 Lähetystuki Lähetysseuran kannatus on säilynyt ennallaan, vain muutama seurakunta veti tuen pois. 0 04 3 59 5 –14 – 4 4 Tarinoiden voima Jari Tervo tekee paljon taustatyötä kertoakseen menneestä tarkasti. matti karppinen 2 3
Meillä on toki esimerkkejä, kuten Neuvostoliitossa kuoleman pelossa elänyt Dmitri Šostakovitš. – En tiedä, onko tällaista keskustelua käyty. Laulajan tuki s. Eiköhän niitä nähdä tarpeeksi ilman meitä. En kuitenkaan teeskentele, että kyseessä olisi nerokas dramaturginen luomus. Emme ole koskaan järjestäneet toivekonserttia. Mukana ovat muun muassa Lähetysseura ja Kirkon Ulkomaanapu.. – Sitä me emme oikeastaan vielä tie- dä. Yllätykseksi solisti Camilla Nylundille ehdotettiin musikaalikappaleita. KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde Sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Toimituspäällikkö Tuija Tiihonen Uutispäällikkö Johannes Ijäs (virkavapaalla) Toimitussihteerit Leena Hietamies, Anna-Kaisa Pitkänen Graafikko Gun Helminen Toimittajat Emilia Karhu, Danielle Miettinen, Laura Mäkelä (virkavapaalla), Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Olli Seppälä, Meri Toivanen Valokuvaaja Matti Karppinen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Hämeen Paino, Forssa Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen www.kotimaa.fi Liiketoimintajohtaja Jarmo Lipiäinen Levikki 29 508 kpl (LT 2013) 69 000 lukijaa (KMT Lukija 2013) Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse asiakaspalvelu@kotimaa.fi Radion sinfoniaorkesteri konsertoi Nenäpäivä-keräyksen hyväksi televisioitavassa konsertissa perjantaina. Soittaako RSO nenä punaisena. Konsertti tuntui hyvältä tavalta palvella Yleisradion tarkoitusperiä ja tuoda RSO:a näkyväksi yleisölle, joka ei oma-aloitteisesti hakeudu palveluidemme pariin. Nenäpäivän tunnus on punainen klovnin nenä. Kansalliseksi symboliksi kasvanut orkesteri tuo turvaa. 2 014 Ylikapellimestari Hannu Lintu johtaa Radion sinfoniaorkesteria perjantaina televisioitavassa konsertissa Helsingin Musiikkitalolla. Sinfoniaorkesteri soittaa poppia kehitysmaiden hyväksi Viikon henkilö Musiikkikasvatuksella voi auttaa lapsia kehitysmaissa, uskoo Radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestari Hannu Lintu. Musiikillisesti on kuitenkin vaikea luoda kuvaa jostain tietystä yhteiskunnallisesta epäkohdasta. 18 KOM-teatteri teki näytelmän kristillisestä anarkismista. Lasten auttaminen kehitysmaissa on käytännöllistä puuhaa. Maineen lisääntyessä niille alkaa valua lisää rahaa ja esiintymistarjouksia ulkomailta. TÄSSÄ NUMEROSSA Kone yskii s. – Toiseksi Yleisradio on näkyvästi mukana Nenäpäivä-keräyksessä. Miksi RSO haluaa olla mukana kampanjassa. – Toisaalta konserttia ei ole suunnattu perinteiselle klassisen musiikin yleisölle. Toisaalta normaalissa sinfoniakonsertissa on masentavan vähän vaihtelua. kuva: Kaapo Kamu Kolumni s. 2 TÄ N Ä Ä N Ko t i m a a 2 3. Miten säveltaiteen avulla käsitellään eettisiä kysymyksiä. Luulen, että vaihtelu on orkesterille mukavaa. Ensinnäkin haluamme ottaa laajemman roolin Yleisradiossa. Saattaa olla, että jokunen nenä saattaa näkyä. Kirkon valtaajat s. 16 Olli Seppälä pohtii, onko kristillistä kirjaa olemassa. 9 Islamin pelko ei ole ratkaisu, kirjoittaa Helena Paalanne. Mukana on myös popmuusikko Ismo Alanko. Vastaavasti Yleisradio on toivonut, että orkesteri olisi näkyvillä nykyistä enemmän. 26 Maria Sundfors luottaa esirukouksen voimaan. 5 Seurakuntavaalikone toimii heikosti. Hän toi jokaisessa sinfoniassaan esiin tunnelmia, jotka liittyivät hänen kansansa kokemiin kauhuihin. Konsertti esitetään suorana Yle Radio 1:ssä. 27 Raamattu ei kerro selvästi kasteesta, pohtii Kari Kuula. Toiveita on kerätty viime keväästä asti. – Olin puolitoista vuotta sitten katsomassa Venezuelan ihmettä eli Simón Bolívar -nuoriso-orkesteria. Joona Raudaskoski Nenäpäivää vietetään 7.11. Kodittomien yö s. Kukaan ei ammu viulukotelon kanssa kulkevia nuoria kadulla. 22 Langinkosken kirkko tarjosi yösijaa asunnottomille. Olisi kuitenkin tekopyhää sanoa musiikin voiman olevan pelastava asia. Nenäpäivällä ei ole yhtä suurta kohdetta, vaan tuotto jaetaan yhdeksälle kansainvälisesti toimivalle järjestölle, jotka toimivat kehitysmaiden lasten hyväksi. Vaikea kaste s. Voiko musiikilla auttaa kehitysmaiden lapsia. – Afrikastakin on alkanut tulla tietoja itse tehdyillä soittimilla soittavista nuoriso-orkestereista. – Musiikki on taidemuodoista vähiten kuvaileva. Ohjelmiston välissä näytetään videon pätkiä kehitysmaista, mikä takaa tyylillisen poukkoilevuuden. Puhtaan, ymmärrettävän kuvan luominen on vaikeaa musiikillisin keinoin. – Olemme mukana ensimmäistä kertaa. Sen musiikkikasvatusjärjestelmä pelastaa satoja lapsia kaduilta soittamaan ja musiikin ammattilaisiksi. Miten näin monipuolinen ohjelmisto taipuu yhteen konserttiin. Kesällä kävi selväksi, millainen konsertti on tulossa. Kirja vai usko s. 1 0. Itse en aio johtaa nenä päässä, ja puhallinsoittimien soittaminen voi olla hankalaa. Konsertin ohjelmistossa on yleisön toivomaa musiikkia Johan Straussista Andrew Lloyd Webberin musikaalisävelmiin
Paloviinan myynti Venäjällä kielletään ainiaaksi. Kun nämä henkilöt usein ovat älyllisten ja tietopuolisen kehityksensä puolesta kirkkokansaa edellä, on moni yksinkertainen kirkossakävijä juontunut ajattelemaan, että vallesmannin ja apteekkarin tahi muiden herrasperheen jäsenen suuri oppi ja tieto korvaa näille uskonnon ja tekee heidät sellaisiksi, etteivät Jumalan totuuksia ja kristinuskon salattua viisautta enää tarvitsekaan. Jos ei Jumalan edessä osata vapista, seuraa ikävää. Usein kuulee meillä etenkin maalaisseurakunnissa, mutta myös kaupungissa mainittavan, että n. Jokaisessa tulevaisuusselonteossa pitäisi esittää selkeitä väitteitä ja näkemyksiä kirkon roolista maailman parantamisessa. Selonteko toteaakin kuvaavansa monikulttuurisuuteen liittyviä asioita yleisellä tasolla. Myös tulevaisuudessa monikulttuurisuuden taustailmiöihin kuuluu ihmisten äärimmäinen hätä. sivistyneet I. Kirkon pitää elää hereillä todellisuudessa, jossa lähimmäisenrakkautta on aivan liian vähän jaossa. Todellisuudessa, jossa Välimerellä hukkuu vuosittain satoja Eurooppaan pyrkiviä ihmisiä. Tuore selonteko jättää vastaamatta siihen, mitä tulevaisuuden kirkko tekee rauhan, ihmisoikeuksien ja eriarvoisuuden vähentämisen puolesta. Näin selonteko välittää – toivottavasti todellisuudenvastaisesti – kuvaa kirkosta, jolle nämä kysymykset eivät ole oleellisia. Keisa- ri on vastannut Venäjän kristillisen raittiusväen liiton puheenjohtajan paloviinan myynnin kieltoa Venäjällä koskevaan sähkösanomaan: Minä olen jo ennakolta päättänyt kieltää ainiaaksi paloviinan myynnin Venäjällä.. TÄN Ä ÄN Ko t i m a a 2 3. Se Jumalan vieras työ, rankaiseminen, on tarkoitettu meille kovakorvaisemmille ja hitaammin elämän perusteita ymmärtäville. Toisena tavoitteena on ”Kirkon uudistumisen tukeminen niin, että se kykenee vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin lähettäjälleen uskollisena Suomen evankelis-luterilaisena kirkkona, joka palvelee ihmisiä yli kulttuuristen rajojen.” Seurakunnat eri puolilla Suomea elävät hyvin erilaisissa todellisuuksissa. ¶ Kaikki nuo ovat kielteisen tuntuisia arvioita. 3 Jumala tekee pahaa Suurin puute selonteossa on sen ylimalkaiseksi jäävä kuva kirkon kantaaottavasta roolista. Lempeästä Isästä tuleekin kivi, johon satutamme itsemme. Tekstin suurin puute onkin sen ylimalkaiseksi jäävä kuva kirkon kantaaottavasta roolista. Sitä oikeaa ja varsinaista Jumalan työtä on armahtaa ja pitää kaikin tavoin huolta. 2 014 PÄÄKIRJOITUS TUHAT MERKKIÄ TAIVAASTA T Selonteko nostaa keskiöön jumalanpalveluksen määrittelemällä kirkon ytimeltään jumalanpalvelusyhteisöksi. s. Köyhien ja rikkaiden väliset elintasoerot ovat ihmiskunnan keskeinen haaste ja yksi tekijä maailmanlaajuisen muuttoliikkeen taustalla. sivistyneistö. Tätä ainakin tällä hetkellä epäuskottavalta kuulostavaa väitettä selonteko perustelee seurakunnan muun toiminnan supistamisella ja pelkistämisellä. mari teinilÄ Päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi Pirukin tietää Raamatusta, että enkeleillä on käsky varjella meitä, ettemme loukkaisi jalkaamme kiveen. Vastapainona tuolle keljuja tekevälle Jumalalle ovat kansan johtajien suurvaltapoliittinen liittoutumishalu ja yhteiskunnalliset epäkohdat. Jumala ei olekaan mikään hyväntahtoisesti myhäilevä Taivaan Isä, vaan solmu, este, kompastuskivi, kallionlohkare, loukku ja ansa. Käytännön vinkkeinä monikulttuurisuuden toteutumiseen selonteko ehdottaa esimerkiksi kohtaamisia yhteisen ”musisoinnin, liikunnan tai syömisen” parissa ja työntekijöiden kieliopintoja. Marja-Sisko Aalto rovasti ja Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulin notaari KOTIMAA SATA VUOTTA SITTEN 23.10.1914 Seurakunta ja n. Siinä voi sattua kunnolla. M. Selonteko uskoo, että kymmenen vuoden päästä jumalanpalveluksen asema on entisestään korostunut. Selonteon mukaan kirkon vastakulttuurinen rooli ohjaa vastustamaan rakenteissa ja käytänteissä olevaa sortoa ja epäoikeudenmukaisuutta. Kansankirkko on muuttumassa kansojen kirkoksi. s. säätyläiset ovat jättäneet seurakunnan, ainakin sen julkiset jumalanpalvelukset. Selonteko ei kuitenkaan ota kantaa siihen, mitä tämä tarkoittaa käytännössä. Asian ymmärtäminen vaatii taustan penkomista. Selonteko ei esimerkiksi esitä näkemyksiä siitä, pitäisikö kirkon osallistua pontevammin keskusteluun turvapaikanhakijoiden tai pakolaisten vastaanottamisen oikeasta määrästä. Monikulttuurisuus ei ole pelkästään seurakuntien sisäinen, jumalanpalveluselämää koskeva kysymys. ¶ Luterilaisuuden isät puhuivat Jumalan oikeasta tai varsinaisesta työstä ja Jumalan vieraasta työstä. Toisaalta Jeesusta tai uskoa häneen sanotaan loukkaustai kompastuskiveksi. 1 0. Selonteon mukaan hyvä tulevaisuus edellyttää sitä, että seurakunta toivottaa käytännön teoilla tervetulleiksi jumalanpalveluksiin kaikki alueellaan asuvat kansanryhmät. Monikulttuurisuus mittaa, elääkö kirkko todeksi kuulumistaan maailmanlaajaan yhteisöön. H. jukka fordell Maailmaa parantava kirkko uoreen tulevaisuusselonteon Kirkkona monikulttuurisessa yhteiskunnassa tavoitteena on katsoa rohkeasti tulevaisuuteen. Keskiössä olevan jumalanpalveluksen lisäksi tulevaisuuden kirkon pitää käyttää suoraa puhetta, joskus jopa korottaa äänensä. Jesaja 8:11–15 lyö vielä löylyä lisää
Samalla hän muistuttaa, että ensi kesän Lähetysjuhlat vietetään Rovaniemellä. Olen silti mietteliäs Lähetysseuran asemasta hiippakunnassa, Laurila sanoo. Tämän vuoden tiedot varmistuvat vuoden lopussa, mutta Haavisto arvelee talousarviomäärärahan lopettavien seurakuntien olevan laskettavissa yhden käden sormilla. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun suuret seurakuntayhtymät vetivät talousarviomäärärahansa pois järjestöiltä, joiden ne katsoivat syrjivän naispappeja ja parisuhteensa rekisteröineitä. 2 014 Lähetysseura tekee aktiivista työtä Kambodzassa. Seurakunnat tukevat lähetysjärjestöjä talousarviomäärärahoilla, kolehtivaroin ja vapaaehtoistoiminnassa kertyvällä kannatuksella. Edellinen ryhmä jätti esityksensä keväällä 2011 ennen hallitusohjelmaneuvotteluja. Lähetysjärjestöjen asema selkeämmäksi Kirkkohallitus haluaa selkeyttää lähetysjärjestöjen asemaa kirkon lähetystyön toimikunnassa. Samalla tuet suunnattiin muille lähetysjärjestöille. Ne ovat hyötyneet pienempien seurakuntien tukien uudelleen jakamisesta. Yhteisvastuun keräysjohtaja Tapio Pajunen muistuttaa, että raha on kuitenkin vain yksi kampanjan aikaansaannoksista. Useilla alueilla on jo käynnistynyt uusia saattohoidon kehittämishankkeita. – On vaikea sanoa, liittyykö päätös Lähetysseuran linjauksiin, vai olisiko se tehty joka tapauksessa. Kirkkoherra Arto Seppäsen mukaan sopimukset Lähetysseuran kanssa lopetettiin vuoden loppuun mennessä neuvoston yksimielisellä päätöksellä. Jo ensimmäisellä viikolla näyttelyyn kävi tutustumassa lähes kuusisataa ihmistä ja ensimmäisenä viikonloppuna kävijöitä oli lähes kolmesataa. Vaikka Lähetysseuran päätös herätti keskustelua myös Sodankylässä, yhteistyötä järjestön kanssa haluttiin muuten jatkaa entiseen tapaan. Kirkkoherra Tuomo Jukkolan mukaan tuki on siirretty Kansanlähetykselle ja Suomen Luterilaiselle Evankeliumiyhdistykselle (Sley), joilla on seurakunnassa vankka kannatus. Valamossa kävijäryntäys Kuukausi sitten avattu Mestarin jälki -kristillisaiheisen taiteen näyttely on tuonut Valamon luostariin ennätyksellisen yleisömäärän. Lähetysseuran tukirahat säilyivät kohusta huolimatta Lähetystyö Lähetysseuran talous ei ole kärsinyt sen päätöksestä siunata miespari lähetystyöhön. Varoilla parannetaan saattohoitoa Suomessa ja turvataan ihmisoikeuksia Guatemalassa. Todellisuudessa vain muutamat seurakunnat päätyivät tähän ratkaisuun. Tietoja nimikkosopimusten muutoksista ei ollut juttua kirjoitettaessa saatavilla. Kirkon lähetystyön keskus kertoo, että Lähetysseuran osuus kirkon 55,8 mil- joonan euron kokonaiskannatuksesta oli viime vuonna 19,8 miljoonaa euroa. Kampanjan nostattaman vilkkaan keskustelun seurauksena on tultu tietoisiksi saattohoidon palvelujen puutteista ja hoidon saatavuuden sattumanvaraisuudesta. 4 TÄ N Ä Ä N Ko t i m a a 2 3. 1 0. Samoin Lohtajan seurakunnassa päätettiin, ettei uusia nimikkosopimuksia laadita Lähetysseuran kanssa vanhojen umpeuduttua. Näyttelyssä on esillä Suomen kultakauden mestareiden kristillisaiheisia teoksia. kuva: Joanna Lindén-Montes/ Suomen Lähetysseura Arkkipiispa perusti köyhyysryhmän Arkkipiispa Kari Mäkinen on perustanut köyhyysryhmän, jonka tavoitteena on laatia vetoomus köyhyysongelmien ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Lähetysseuran päätöksen jälkeen muuta- mat seurakunnat ovat kuitenkin vetäneet tukensa pois siltä. LYHYET Yhteisvastuu edisti saattohoidon kehitystä Suomalaiset lahjoittivat Yhteisvastuukeräykselle tänä vuonna 3 944 588,33 euroa. Hänen käsityksensä mukaan pariskunnan ratkaisu liittyi Lähetysseuran linjauksiin. Sodankylän seurakunnassa yhden nimikkolähettipariskunnan tuki siirtyi toiseen lähetysjärjestöön lähettien mukana, kertoo kirkkoherra Hanna Kuusela. Arkkipiispa uskoo, että tuolloin jätetyllä viestillä oli vaikutusta hallitusohjelmaan. Lisäksi seurakunta tukee Kokkolan rovastikunnan Aunus-työtä Venäjän Karjalassa. Se esittää kirkolliskokoukselle, että jäsenten nimeämistapaa muutetaan. Näitä järjestöjä ovat esimerkiksi Sley ja Kansanlähetys. Joona Raudaskoski. Lähetystyön tuki on ollut viime vuosina kirkkopoliittisen väännön kohteena. Lähetysseura päätti lähettää parisuhteensa rekisteröineen pariskunnan lähetystyöhön, mikä herätti reilu vuosi sitten keskustelua seurakunnissa. Lähetysseuran talousjohtaja Lauri Haavisto kertoo, että seurakuntien antamassa taloudellisessa tuessa ei ole tapahtunut merkittävää vähenemistä. Lisäksi hänen tiedossaan on puolenkymmentä seurakuntaa, joissa on päädytty vaihtamaan tukikohteita vanhojen sopimusten umpeuduttua. Oulun hiippakunnan kansainvälisen työn hiippakuntasihteeri Matti Laurila kertoo, että hiippakunnassa vain Utsjoki on katkaissut olemassa olevan sopimuksen Lähetysseuran kanssa. Suomen Lähetysseuran seurakunnilta saa- massa tuessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia viimeisen vuoden aikana. Virallisille lähetysjärjestöille ja Kirkon Ulkomaanavulle tulisi mahdollisuus nimetä edustajansa, joilla olisi läsnäolo- ja puheoikeus. Muun muassa Yle ja Kotimaa24 kertoivat tuolloin, että Oulun hiippakunnassa ainakin Utsjoki, Oulainen ja Lohtaja olivat aikeissa vetää tukensa järjestöltä. Evankelista So Cheath vieraili sisarusten Mon ja Moin luona Krusin kylässä viime tammikuussa. Jatkossa toimikunnan jäseniä ei valittaisi järjestöistä vaan ainoastaan hiippakuntien asettamista ehdokkaista. Vuosi sitten moni seurakunta varsinkin Oulun hiippakunnassa pohti tuen eväämistä Suomen Lähetysseuralta. Mäkinen perusti köyhyysryhmän nyt toista kertaa. Toisaalta Laurila arvelee, että viime vuonna allekirjoitettu lähetysjärjestöjen perussopimus on lisännyt seurakuntien mahdollisuuksia ottaa nimikkolähettejä eri järjestöistä. Yksi näistä seurakunnista on Utsjoki. Pyrkimyksenä on saada aikaiseksi konkreettiset toimenpide-esitykset seuraavassa hallitusohjelmassa huomioitaviksi
2 014 Vaalikone käynnistyi yskähdellen ”Omaa seurakuntaani ei ole luettelossa, Roihuvuori”, kirjoitti nimimerkki ”Äiti” MTV:n seurakuntavaalien vaalikonesivulla. ehdokkaille. TEOLOGIASSA TAPAHTUU Toimittajalta TOIMITTAJALTA Vaaliasiantuntija Sami Borg sanoo, että ehdokkaiden ei tulisi saada muunnella vastauksiaan sen jälkeen, kun ne on julkistettu tai kun äänestys on menossa. TÄN Ä ÄN Ko t i m a a 2 3. Ratkaisua ovat kritisoineet MTV:n vaalikoneasiantuntija Sami Ruokangas, Ylen vaalikoneasiantuntija Juho Salminen ja Helsingin Sanomien vaalikonetuottaja Erno Rautarinta. Tampereen hiippakunta otti keväällä käyttöön yhteisen valmennuksen kaikille työntekijöille. Tampereen hiippakunnan viestintäasiantuntija Tuulia Matilaisen mukaan hiippakunnassa on haluttu kiinnittää huomiota lisääntyvään moniammatillisuuteen ja ammattikuntarajojen murtumiseen jo uusien työntekijöiden valmennuksessa. Ne ovat osaksi perustuneet virhekäsityksiin. Perinteisesti aloittavien työntekijöiden ordinaatiovalmennus on kuulunut vain virkaan vihittäville papeille ja diakoneille. Koulun uskonnonvapaudessa on kysymys yksilön vapaudesta osallistua oman katsomustaustan mukaiseen opetukseen. Nimen perusmuoto ei toimi hakusanana. asti. Lyhyet ehdokaslistat kasvattavat riskiä, että seurakunnassa joudutaan toimittamaan ennenaikaiset seurakuntavaalit. Kuvataiteilija Kaarina Kaikkosen Totuuden henki -teos koostui erivärisistä kauluspaidoista, jotka roikkuivat värikkäänä tekstiilihuntuna kirkon tornista. Hallitus päätti laittaa lehdet arvonlisäveron piiriin vuonna 2012. Vaalien ennakkoäänestys alkaa tulevana maanantaina. Näin ehdokkaat eivät voisi kikkailla vastauksillaan, esimerkiksi kopioida muiden vastauksia. Perusoikeusmyönteisin katsomusopetuksen malli on Hokkasen mukaan ”osa yhdessä ja osa erikseen” -malli, joka huomioi parhaiten sekä enemmistö- että vähemmistöuskontoja tunnustavien oikeudet. Varajäseniä ei voida valita vaaleissa käytössä olleiden ehdokaslistojen ulkopuolelta. Vaalikone tehtiin yhteistyössä Kirkkohallituksen, MTV:n ja teknisen tuottajan Zef Solutionsin kanssa. Seurakuntavaalien vaalikoneen toiminnassa on ilmennyt ongelmia. Kysymykset ovat koko maassa yhteisiä viimeistä lukuun ottamatta. Median oppivuodet Valtiovarainministeri Antti Rinne kertoo Savon Sanomissa ehdottaneensa budjettiriihessä lehtitilausten arvonlisäveron alentamista. Taideteos herätti niin ihastusta kuin vihastustakin. Varsinainen äänestyspäivä on isänpäivä, 9.11. Vaalikone tuli näissä vaaleissa pakolliseksi kaikille seurakunnille. Lehtien arvonlisävero on nyt 10 prosenttia. Hallitus löi lyötyä. Kirkonkellari on erikoistumassa pitkien maksullisten artikkeleiden julkaisupaikaksi. Kirjan mukaan Rehnin leirissä oltiin pettyneitä siihen, ettei kirkko sanoutunut selvemmin irti uskonnon ja politiikan sekoittamisesta. Tuoreessa väitöstutkimuksessa humanististen tieteiden maisteri Pete Hokkanen tarkastelee, mitä uskonnonvapaus tarkoittaa ja miten se tulee ottaa huomioon monikult- 5 tuuristuvassa koulussa. VIIKON POIMINNAT VERKOSTA Tuoreessa elämäkertakirjassa Lillan Elisabeth Rehn kertoo, miten paljon kymmenen vuoden takainen Jeesus-kysymys ja hänen uskonsa epäileminen loukkasi häntä. Vuoden 1994 presidentinvaalikampanjan loppuvaiheilla Rehnin uskonnollisista käsityksistä nousi julkinen häly. Olli Seppälä olli.seppala@ kotimaa.fi. Ehdokkaista julkistettiin keskeneräinen analyysi, vaikka puolet vastauksista puuttui. Samaan aikaan erilaiset verkkolehdet, kuten Kirkonkellari tai Areiopagi etsivät omaa kapeaa markkinarakoaan. Kirkkohallituksesta on lähtenyt paljon ristiriitaisia ohjeita ja päätöksiä vaalikoneeseen liittyen. 1 0. Asiantuntijoiden mukaan muunteluoikeus tulisi sulkea, kun vastaukset julkistetaan. Päätöstä voi pitää onnettomana yhteensattumana, sillä samaan aikaan lehdistön rakennemuutos alkoi purra alaan koko voimallaan. Sakari Sarkimaa Seurakuntavaalien ennakkoäänestys alkaa maanantaina ja kestää perjantaihin saakka. Kuitenkin kirkollinen julkisuus tarvitsee jatkossakin laadukasta ja pitkäjänteisesti tehtyä journalismia – eikä se synny ilmaiseksi. Rehniä syytettiin ateistiksi ja kirkon opeista piittaamattomaksi. Hän ei saanut vastakaikua ehdotukselle. Nimimerkin viesti kertoo vaalikoneen ongelmista. Välillä vastausajan kerrottiin kestävän 5.10. He voivat muokata vastauksiaan vaalipäivän yli. Kirkon ja seurakuntien verovaroin tuottama mediasisältö on pohjimmiltaan tiedotustoimintaa ja viestintää. Myös kirkollinen media käy läpi rakennemuutosta. Uudet vaalit joudutaan järjestämään, jos toimielimen jäsenmäärä putoaa pysyvästi alle kolmeen neljäsosaan laissa säädetystä määrästä. Vaalikone julkistettiin 13.10., mutta vastaamismahdollisuus palautettiin 15.10. Kirkkohallitus ei aikonut muuttaa päätöstään aikataulusta. Rakennemuutoksessa sekä median tekijöillä että kuluttajilla on opittavaa. Suosituimpien Tiekirkkojen joukkoon kiilasi uutena Mäntän kirkko, joka viisinkertaisti kävijämääränsä. Mäntän kirkon suosion taustalla oli Mäntän kuvataideviikkoihin kuulunut taideteos. Jos varsinainen jäsen estyy tai muuttaa esimerkiksi toiseen seurakuntaan, varajäsen nousee hänen paikalleen luottamuselimeen. kuva: Tampereen yliopisto Ehdokkaiden vastausaika päättyi ensin 3.10, sitten 10.10. Myös vaaliasiantuntija Sami Borg toteaa ratkaisun rikkovan vaalikoneen idean. Kotimaa24:n siirtyminen maksulliseksi ensi vuoden alussa on myös merkki vääjäämättömästä rakennemuutoksesta. Roihuvuoren seurakunta löytyy koneesta, mutta se on kirjoitettava muodossa ”Roihuvuoren”. Areiopagi keskittyy käsittelemään uskon ja luonnontieteen suhteita. Espoon ja Vantaan seurakuntalehdet vähentävät ilmestymistiheyttä ja pääkaupunkiseudun seurakuntalehdet lyövät hynttyyt yhteen verkossa. Noin 270 Tiekirkkoa ympäri Suomen piti ovensa avoinna kesällä 2014
Heinä-elokuun numerossa Image omisti useamman aukeaman Seinäjoen helluntaiseurakunnan nuorten toiminnalle. Helsingin Sanomat puolestaan kertoi elokuun alussa, että Helsingissä ”henkistä tilaa” täyttävät rennot karismaattiset yhteisöt. Suur-Helsingin seurakunnan, Suhen toiminta koostuu viikonloppuisin järjestettävistä jumalanpalveluksista sekä erilaisten toimintojen ympärille muodostuvista pienryhmistä. Se herättää huomiota myös julkisessa keskustelussa. Esimerkiksi uuskarismaattista, itsenäistä Suur-Helsingin seurakuntaa, eli Suhea käsiteltiin syyskuun alussa Me Naiset -lehden jutussa otsikolla ”Trendikäs citynuori menee nyt jumalanpalvelukseen”. Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Jussi Sohlberg arvioi, että Suhe on uuskarismaattisessa kentässä yksi suurimmista seurakunnista. 6 TÄ N Ä Ä N Ko t i m a a 2 3. Ne tavoittavat lähinnä vapaiden suuntien väkeä. On tyypillistä, että ihmiset liikkuvat seurakuntien välillä. kuvat: Jani Laukkanen Trendikkäitä, mutta vanhoillisia uuskarismaattisuus Suurimmat karismaattiset seurakunnat löytyvät pääkaupunkiseudulta. Karismaattisten suuntien vetovoimaa on käsitelty loppukesän aikana useissa lehdis- sä. Erilaiset karismaattiset seurakunnat näyttävät onnistuvan kirkolle hankalan kohderyhmän tavoittamisessa. 1 0. Uuskaris- maattisten seurakuntien määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana lisääntynyt, mutta seurakunnat ovat hyvin pieniä. Nuorekas ja vapaamuotoinen meininki kerää tapahtumiin nuoria ja nuoria aikuisia. Suur-Helsingin seurakunta, Elävän Sanan Yhteys, Uuden toivon seurakunnat (entinen Nokia Missio Church) ja Suomen Vineyard -kirkko ovat tällä kentällä suurimpia, Jussi Sohlberg sanoo. Ne vetävät puoleensa nuoria aikuisia. Koska. Heistä iso osa tuli juuri uudemman karismaattisuuden piiristä. Kaiken kaikkiaan uuskaris- maattisuuden piirissä on Suomessa muutamia tuhansia ihmisiä. – Jäsenmäärät ovat useimmiten muutamia kymmeniä henkilöitä per seurakunta ja jäsenmäärät ovat olleet aika stabiileja viime vuosina. Johtava pastori Markus Lehtonen kertoo, että viikonlopun aikana jumalanpalveluksissa käy 600– 700 ihmistä ja pienryhmissä on vähän yli 300 ihmistä. Karismaattiset seurakunnat toimivat ajanmukaisesti ja ovat teologisesti konservatiivisia. – Jos otetaan esimerkiksi saarnaaja David Hertzogin tilaisuus Olympiastadionilla viime kesänä, niin siellähän oli noin 7 000 osallistujaa. 2 014 Suur-Helsingin seurakunta (Suhe) järjestää sunnuntaisin kolme jumalanpalvelusta rock-klubia muistuttavassa tilassa. Karismaattiset seurakunnat tavoittavat Sohlbergin mukaan erityisesti sellaisia, joilla on jo tausta vapaissa suunnissa
Emme myöskään saa kontrolloida liikaa ihmisiä. Jokainen Suhelle tullut ihminen on ollut tietoisen lähetystyön kohde: hänet on kutsuttu jumalanpalveluksiin, hänen puolestaan on rukoiltu ja joku on puhunut hänelle Jeesuksesta. Hän täsmentää, että Suhessa tehdään perinteistä lähetystyötä. Tämä on määräävä piirre etenkin Uudenmaan karismaattisuudessa. – Kymmenessä on jo vallankumouksen alku. Institutionaalisuudesta on päästävä eroon ja rakennettava uu- si mielikuva. Suhen tavoittama porukka on ollut johtavan pastorin Markus Lehtosen mielestä harmillisen samankaltaista, mutta jäsenkirjo on lisääntynyt viime aikoina. Meillä kaikki toiminta lähtee seurakuntalaisten ideoista. Noora Wikman. Markus Lehtonen pitää Suhen toiminnan kulmakivinä kulttuurista liberaaliutta ja teologista konservatiivisuutta. He kokivat, että perinteiset rakenteet ja käytännöt olivat liian jähmeitä. Ko t i m a a 2 3. Timo Pöyhönen toppuuttelee kuitenkin innostusta onnistuneesta toiminnasta. – Ja jossain vaiheessa hän on sitten kääntynyt Kristuksen puoleen. 2 014 Seurakunnan yhteisö vetää nuoria Tampereella Tampereella evankelis-luterilaiset seurakunnat ovat onnistuneet tavoittamaan hankalaksi koettua nuorten aikuisten ikäryhmää. Uusi Verso on vain uusi nimi seurakunnan toiminnalle, ei mikään irrallinen yhteisö. Markus Lehtonen ei halua verrata Suhen toimintaa kirkkoon. – Jos kirkko tekisi samaa kuin me, se menettäisi puolet jäsenistään. Toinen keskeinen asia on se, että seurakunnasta saa ystäviä. Sisällöllisesti hän määrittelee Suhen protestanttiseksi ja hel- luntailais-karismaattiseksi, ja lisää yllättäen, että Suhea voidaan pitää epäonnistuneena. Pöyhösen mukaan nuoria aikuisia on todella vaikea tavoittaa, sillä ikäryhmällä on paljon ennakkoluuloja kirkkoa kohtaan. Ihminen voi sössiä Jumalan työn monella tavalla. Suurimpana tekijänä on se, että Jumala siunaa ja tekee työtä. Mona Sahimaa (vas.) on tuttu kasvo Suhen Loungessa. Olemme kuitenkin kiitollisia, että Jumala on uskonut tämän kokoisen jutun meille. – Jos näistä toinen on uhattuna, toiminta loppuu siihen. – Keski-ikä on ollut alle 30, mutta meillä käy kyllä ihmisiä mummosta ja vaarista lapsenlapsiin asti. Nuorten aikuisten toiminnan koordinaattori Timo Pöyhönen kertoo, että toiminta on yhteisöllistä ja kannustaa nuoria osallistumaan. – Ilmiasu, toimintatavat, rakenteet, musiikin ja sosiaalisen median käyttö on modernia, mutta teologinen ydin on konservatiivista. Se voisi olla mikä tahansa helsinkiläinen rock-klubi. – Olemme Helsingin Kalliossa kalliolaisia, mutta seisomme raamatullisten perusarvojen takana. – Tutkimusten mukaan nuorilla aikuisilla on hyvä mielikuva kirkosta, mutta ei sen toiminnasta. Seurakuntien nuorten aikuisten toiminta toteutuu yhtymän yhteistyönä Uusi Verso -nimellä. Pöyhönen korostaa, että pienimuotoistakaan alkua ei saisi väheksyä. 1 0. Sohlberg pitää mielenkiintoisena myös sitä, että lokakuun alussa Seinäjoen helluntaiseurakunnan ja Ylistaron helluntaiseurakunnan nuorisotyön- tekijät päättivät irtautua ja perustaa oman sitoutumattoman seurakunnan. Tampereen nuorten aikuisten määrään verrattuna Uusi Verso raapaisee vain pintaa. Työntekijät auttavat ja tukevat niiden toteuttamisessa, Timo Pöyhönen sanoo. Pöyhönen ajattelee, että monesti nuorten aikuisten kanssa työskentelevät masentuvat, jos toiminta ei lähde heti lentoon. Seinäjoen nuorteniltoihin on on tähän asti osallistunut reilut parisataa nuorta. Uusi Verso lähti liikkeelle kymmenen ihmisen porukasta. Pitää uskoa siihen ja tehdä sitkeästi töitä. Toimintatavan ajanmukaisuus ja teologinen konservatiivisuus ovat Jussi Sohlbergin mukaan tyypillisiä uuskarismaattisille seurakunnille. Jos kirkko tekee Suomessa lähetystyötä, se menestyy varmasti. – Kun ajattelen, paljonko Helsingissä on ihmisiä ja mikä potentiaali kristinuskon sanomassa on, Suhe on epäonnistunut. Se, että on ”Kalliossa kalliolainen” tarkoittaa esimerkiksi sitä, että seurakuntasali ei näytä perinteiseltä sakraalitilalta. suurin osa seurakunnista toimii rekisteröityinä yhdistyksinä, on mahdollista olla jäsen useammassa ryhmässä samaan aikaan. Monet tulevat erilaisista kristillisistä taustoista, mutta yhä enemmän meille tulee ihmisiä, joilla ei ole minkäänlaista seurakuntataustaa. Kaikenlaista muodollisuutta kaihdetaan. – Pyrimme meidän jumalanpalveluksissamme siihen, että ne eivät poikkeaisi ulkoisesti normaalista kaupunkitilasta tai kulttuuri-ilmapiiristä mitenkään
2 014 MIELIPITEET Kärpäsestä härkäseen Mikäli papiston enemmis- tö haluaa siirtyä työajalliseen työhön, miksei sitä toteuteta ilman vuosien venkoilua. Jutussa asetetaan yhtenäi- nen viesti ja ylhäältä johtaminen ikään kuin vastakohdiksi – eihän se niin voi olla. Uskon, että resurssiemme vä- hetessä voimme löytää uuden otteen työhön ja toimintaan. Onko Kopperin ajatus ymmärrettävä niin, että kirkolla ei ole antaa vastauksia ihmisille. Se ei kuitenkaan riitä ny- Ekumeeninen pyhiinvaellus Roomaan (4pv) ja Assisiin (3pv) 2.-9.11.2015 Majoitus Roomassa aivan keskustassa upeassa birgittalaisluostarissa, piazza Farnesella! Huolellisesti laadittu ja ainutlaatuinen ohjelma vie kristinuskon juurille. Siihen vaikkapa Suurella sydämellä vapaaehtoispankki ja muut vastaavat hankkeet antavat hyvän mallin. Keskeisin asiaan liittyvä linjaus on se, että jäsenistä huolehditaan. Maassamme tehdään pääasiallisesti työajallista työtä. Toiseksi rakenteitamme pitää oikeasti miettiä ja muuttaa jäsenyyden sekä kirkon tehtävän toteutumisen näkökulmasta. Kyse on hyvin paljon asenteesta, vaikka johtamisella ja rakenteillakin on paljon merkitystä. Kaksivuorotyö on ainut oikea ratkaisu papistolle työajallisessa työssä. Edesmennyt isäni kysyi aikoinaan veljeltään, emeritus arkkipiispa Johannekselta, tekeekö pappi työtä silloin, kun seurustelee kahvipöydässä kahvia juoden ja kakkua syöden. Selasin tiedostojani ja löysin vuonna 2008 laatimani rungon kirjaksi, joka käsittelee jäsenyyden vahvistamista. ”Ulkolähetyksen” idea pitää tuoda paikalliseen seurakuntatyöhön, koska molemmissa on kyse samasta asiasta, evankeliumin välittämisestä, kirkon perustehtävän toteuttamisesta. Mielestäni ensimmäinen lähtökohta on oman luterilaisen seurakuntanäkemyksemme kirkastaminen. Ehdottamaani ”jäsenohjelmaa” toteutetaan jo nyt, kun tehdään hyvällä otteella ja sydämestä kirkon työtä seurakunnissa. Hieman myöhemmin tuli vastaus, että aiheesta on tulossa kirja. Seurakunta on kastettujen jäsentensä yhteisö. Pyhien Pietarin ja Paavalin elämän viimeiset vaiheet; paavi Franciscuksen yleisvastaanotto; umbrialainen viinitila, Pyhän Franciscuksen elämä ja muisto ovat vain osa viikon intensiivisen matkan annista. suorat lennot, kuljetukset, majoitus Casa di Santa Brigida (aamupala), La Rocca Assisi (puolihoito) asiantuntevan opastuksen ym.Tied. mm. Kirkko ei ole vain ”omiamme” varten vaan kaikkia alueellamme asuvia ja liikkuvia varten – oikeastaan koko maailmaa varten. 1000€ (2hh) Sis. Kenellä sitten on. Rahaa palaa ja kokeiluraportit vievät aikaa pois varsinaisesta työstä, johon olemme kutsutut. Se on elämänmakuinen ja ihmisläheinen seurakuntaelämä, jossa sekä messulla että arkisilla ihmisten kokoontumisilla on keskeinen sija ja yhteys keskenään. Tarjosin ideaa ja runkoa silloin kirkolliselle kustantajalle, joka aluksi kiinnostuikin aiheesta. Pieni seurakunta-aktiivien joukko on tärkeä, mutta se ei enää saisi viedä leijonanosaa resursseista. Hän nimenomaan painotti, että järki ja ihmisviisaus on otettava vangiksi, alistettava sanan alle. Viime Kotimaan numerossa Jäsen360-toimijat pohtivat ratkaisua, jota olen itse yrittänyt nostaa esille. On todella hämmentävää, että kirkon korkean virkamiehen suulla asiat tulkitaan näin. Paimenvirka ei voi julistaa yh- tenäistä viestiä erilaisena tai moniselitteisesti! Myös luterilaisuudesta esitetään jutussa näkemys, joka asettuu täysin Martti Lutherin opetusta vastaan. Eikö kirkon tule olla nimenomaan ylhäältä johdettu, myös siinä mielessä, että kirkon ylin hengellinen johto toimii vain uskollisena viinitarhan hoitajana, eikä harrasta hengellisesti omaa hallintoaan. Hinta n. Miten ihmeessä tämän voi kääntää niin, että luotetaankin ihmisten omaan järkeen. Kirkon työssä keskeistä on ihmisten kohtaaminen, se, miten työntekijät kohtaavat seurakuntalaiset ja muut ihmiset ja se, miten ihmiset kohtaavat seurakuntayhteisössä toisensa. Hannu Ihalainen Mikaelin srk-neuvoston jäsen. kirkkoherra, rovasti, Savonlinnan seurakunta Kirjoitus on julkaistu Kotimaa24:n blogiteksteissä. Hän väittää, että yhtenäistä viestiä välittävä kirkko on ylhäältä johdettu eikä hyväksy poikkipuheita. Kesän rippileirit tulisi pudottaa neljään päivään, mikä on parasta kaikille osapuolille. Ylityöt tulee korvata ensisijaisesti rahallisesti. Huom! Matka täytetään ilm.järjestyksessä. lehden toimitus tuotti laajan artikkelin asiasta. Kaikkiin edellisiin liittyy myös se, että kirkkomme missionaarista näkyä pitää vahvistaa. Kirkkoherrat jatkakoot työajattoman työn tekoa. Suurten resurssien aikana kirkosta on tullut virkamiesorganisaatio, ja kirkko mielletään palvelujen tuottajaksi. Mitä sitten kirkon jäsenohjelma voisi sisältää. Kolmanneksi kirkossamme pitää miettiä uudelleen kohtaamisen ja läsnäolon merkitystä. Kirkossamme on viimeiset viisi tai kymmenen vuotta hukattu energiaa ja resursseja surkuttelemalla jäsenmäärän vähenemistä. Erityisesti jäsenyytensä jättäneet pitää saada kirkon jäsenyyteen – ja Jumalan pelastavien lahjojen osallisuuteen! Toivo Loikkanen vs. Esa Rinne pastori, Turku Lähetä mielipiteet: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki, sähköpostilla: toimitus@kotimaa.fi Kirkko tarvitsee pikaisesti jäsenohjelman Jäsenyys Jäsenmäärän vähenemisen surkuttelu ei auta, vaan on ryhdyttävä toimiin ihmisten pitämiseksi kirkossa, kirjoittaa Toivo Loikkanen. Toisaalta muuttuva tilanne vaatii sitä, että tarvitaan uutta näkyä jäsenien pitämiseen kirkossa. Vapaaehtoistoiminnalle tulee löytää uusia muotoja sekä messussa että muussa toiminnassa. Tuskailu resurssiemme käyttämisestä tulisi lopettaa. Kotimaan kahdessa viimeisessä numerossa on käsitelty kirkon jäsenmäärän vähenemistä. Kotimaassa 9.10. kyisin eikä varsinkaan tulevaisuudessa. Ei sen oppiminen vaadi mitään työaikaharjoittelua tai monimutkaisia malleja. Oppaina isä Petri Korhonen (ort.), isä Matti Wallgren (ort.) ja kappalainen Antti Kruus (ev-lut.), joka on järjestänyt 30 pyhiinvaellusmatkaa Italiaan. Miksi teemme yksinkertaisesta asiasta vaikean. Vaikka joillakin alueilla jäsenmäärä on enää vain puolet väestöstä, ei riittävän suuriin toimiin ole ryhdytty. Luterilaisessa perinteessä on luotettu ihmisten omaan järkeen. 1 0. Kirkolla tulee olla ja sillä on yhtenäinen viesti, ja sen välittäminen tulee tapahtua ylhäältä johdettuna paimenviran kautta. Kirkkomme uusin strategia eli Kohtaamisen kirkko linjaa melko varovasti kirkon jäsenasiaa. Ei ihme, ettei kirkolla ole Kopperin mielestä vastauksia. Muille työtätekeville se on lepohetki työpäivän keskellä. 8 TÄ N Ä Ä N Ko t i m a a 2 3. Siihen mielestäni tähtää uusi kirkon rakennemalli. ja Ilm: Antti Kruus, sp@anttikruus.com tai tekstiviestillä 040 5460 844. Neljäs jäsenyysohjelman asia liittyy edellisiin. Kun kirkon jäsenet vähenevät Kari Kopperi lausuu Koti- maan jutussa 9.10., että kirkko ei ole vastausautomaatti. Se on kirkkomme jäsenohjelma. Se matkalla kansankirkosta kansalaisten ja jäsenten kirkoksi. Itse en ole sellaista kuitenkaan nähnyt
Jeesus sanoi oppilailleen ennen taivaaseen astumistaan: ”Älkää lähtekö Jerusalemista, ennen kuin teidän päällenne puetaan voima korkeudesta”. Minun valtavan säkkituolini kahisevaan pehmeyteen espoolainen jihadisti ilmoittaa, että ”Suomeenkin tulee sharia”. Nämä Suomessa kasvaneet sosiaaliset, koulutetut, kieltä taitavat nuoret eivät palaa maitojunalla perheidensä luokse kohdatessaan vastoinkäymisiä: pahaa ruokaa ja ripulin kourissa kyykkimistä reikä-lattiassa-vessassa. Jotain samaa aistin Ellilän kirjoituksessa. Eivätkä he palaa edes silloin, kun silvottujen lasten ruumiit ovat silmien edessä ja joka päivä teloitettujen ihmisten ruumiita ripustetaan roikkumaan liikennemerkkeihin. Sisuksiani puristi kylmä koura. Paitsi jääkiekon maailmanmestaruudesta tai siitä, jos ei saa kirjoittaa blogiin että ”viski”. Jokin vieras ja väkivaltainen tuli liian lähelle. Raimo Saarela, Pekka Ritvanen, Erkki Rantanen, Osmo Räsänen, Jouko Kaskinen killisesti julistanut Jumalan kunniaa. Tavalliset nuoret luopuivat siitä turvasta, mitä heidän vanhempansa olivat Suomesta hakeneet, löytääkseen oikean uskon, vaikuttaakseen maailman historiaan, palatakseen jonnekin kuvitteellisille juurilleen, joita ei ole koskaan siellä ollutkaan. Muistin myös, kuinka Paavo Ruotsalainen potkaisi kielillä puhuvaa rukoilevaisemäntää ja kysyi seuraavana päivänä, joko tämä oli parantunut ripulistaan. 1 0. Valitettavasti tiedän myös sen, että kaikki eivät tiedä. Jäin kysymään, onko se ristiriidassa luterilaisuuden kanssa. Kokenut sielunhoitaja erotti aidon Pyhän Hengen toiminnan sielullisesta hurmoksesta. Minua kylmää, mutta tiedän, että tämä ei ole islamin ainoa totuus. Kirjoitukseen tarkemmin paneuduttuani havaitsin, että paheksunnan kohteena olikin karismaattisuus. Tämä kehitys kylmää minua paljon enemmän kuin Syyriassa uhoava nuori mies. vihaaminen saa vihaamaan niitä, jotka käyttävät väkivaltaa. He alkavat varustautua, sillä uhka saa ihmisen varautuneeksi. Olen kuunnellut molempien opetusta, enkä ole huomannut niissä samankaltaisuutta ainakaan viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana. Sitäkö tässä pelätään, ja an i fö hr MIELIPITEET Kotimaassa 9.10. Väkivallan vihaaminen saa vihaamaan niitä, jotka käyttävät väkivaltaa. Tämänkö kansan keskuudessa, joka laiskasti innostuu mistään riehaantumaan. Pelon ilmapiirissä asenteet muuttuvat hiljaa yhä muukalaisvihamielisemmiksi. Se on akuutti pelko, että alamme pelätä veljiämme ja sisariamme Allahissa. Syntyy sähköä, joka purkautuu ennemmin tai myöhemmin väkivaltana. Samoin Niilo ja Julius Bergh olivat huolissaan Lisette-sisarestaan, joka oli parikin kertaa joutunut hurmoksiin, nähnyt enkeleitä ja mer- Eikö kirkkohallitus halua keskustelua. On tosiasia, että juuri tällä hetkellä karismaattiset kirkot kasvavat ja leviävät. 2 014 KOLUMNI Helena Paalanne Oikea karismaattisuus on tervetullutta Malk oli huolissaan karismaattisuuden ujuttautumisesta kirkkoomme. Piispa Auala opetti monia, piispa Tutu tekee niin vieläkin. Myös Espoosta lähteneiden nuorten suomensomalialainen toveri oli väkivallan uhri. Siinä yhteydessä hän puhui myös Pirkko Jalovaaran ja Seppo Juntusen opeista yhteen niputettuina. TÄN Ä ÄN Ko t i m a a 2 3. Kun samassa lehdessä oltiin huolestuneita kirkkomme jäsenkadosta, karismaattisuuden karkottamishalu vaikutti ristiriitaiselta. Tiedän, että on toisenkinlainen tapa elää hyvän muslimin elämää eikä siihen kuulu sota ja vääräuskoisten tappamisen ihanne. Joukko Naantalin seurakunnan päättäjiä esitti kysymyksiä Kotimaassa 3.7.2014. Sillä sitäkö nyt sitten pitäisi pelätä, että Suomeen tulisi sharia. Väkivallan kohtaaminen lisää radikalisoitumisen riskiä. Kaikki parhaat jutut, joita olen jakanut seurakuntia kiertäessäni ja muutenkin, ovat minun mustien ystävieni opettamia. Toivottavasti edelleenkin. Suomessa liikennemerkeissä roikkuu kukka-amppeleita! VäkiMiksi he eivät jo tule tavallan kaisin. Vastauksia ei saatu. Täällä maapallon perähikiöiden viimeisessä peränurkassako. Me kaikki olemme hänen luotujaan ja hänen rakkautensa valtapiirissä. Helena Paalanne Kirjoittaja on oululainen pastori. Sen vuoksi heidän yhdistämisensä oli outoa. Sillä ei ole muuta Jumalaa kuin Jumala. Per-Olof 9 että Etelä-Pohjanmaalle syntyy näillä näppäimillä sharia-tuomioistuimia. Seurakuntien hallintoon ja rakenteisiin on suunnitteilla muutoksia, jotka koskevat kaikkia Suomen kirkon seurakuntia. Niin Afrikka on muuttanut minutkin. Koska on keskustelun aika. Hänet murhattiin brutaalisti Suomessa. Jos ja kun muutosehdotukset ovat selvästi harkittuja, ne pitäisi voida myös perustella ymmärrettävästi. Minua kylmäsi. Julius Bergh meni Paavo Ruotsalaisen luokse ja kertoi tälle huolensa. Hän ei muistanut myöhemmin pitkän keskustelun yksityiskohtia, mutta levottomuus sisaren puolesta katosi, kun Lisette sai Paavo-ukolta totisen kilvoittelijan nimen. Sitten villiinnytään ja lähetetään Valviran virkamiehille tappouhkaus, jonka jälkeen palataan tyynesti omiin hommiin. Se ei ole tällä hetkellä erityisen akuutti pelko. Hellbergiltä kysyttiin, mitä hän on saanut muuttumaan Afrikassa, hän sanoi ”En siitä tiedä, mutta Afrikka muutti minut”. Muistin, kuinka jyrkästi Martti Luther tuomitsi hurmahenkisen talonpoikaiskapinan. Mitäpä, jos meidänkin kirkkomme johtajat tekisivät samoin ja pyytäisivät seurakuntien työntekijöitä noudattamaan Jeesuksen sanoja omissa seurakunnissaan! Sinikka Henninen Pori Kiitos Kirsti Ellilälle Haluaisin kommentoida Kirsti Ellilän kolumnia (Kotimaa 9.10.) Kyllä musta mies on opettanut Suomen Siionia useinkin. Nyt syntyy vaikutelma, että kirkon eliitti haluaa ylimielisesti päättää asioista keskenään. Viha synnyttää lisää väkivaltaa. Voin sanoa samaa kuin ihailemani lääkintöneuvos Håkan Hellberg sen jälkeen, kun hän oli tullut Namibian Kavangolta vuosikymmeniä sitten. Ja heitäkin kylmää. Ei. Miten on mahdollista, että kirkkohallitus ei katso asialliseksi vastata muutoksia koskeviin kysymyksiin, huoliin ja pelkoihin. Pelokas ihminen poimii ilmasta signaaleja. En pysty löytämään logiikkaa, en etsimään järkisyitä. Toivotaan lisää Afrikan muutosvoimaa Suomen kirkkoon! Seppo Kalliokoski Veljeni ja sisareni Allahissa L uin artikkelin espoolaisista pojista ja tytöstä, jotka lähtivät Syyriaan taisteluun islamin puolesta (HS Kuukausiliite 4.10.)
Kiinnostavaa ei ole pohtia, onko elämää kuoleman jälkeen, vaan onko elämää minun ulkopuolellani. 10 M AT K AL L A Jari Tervo ihmettelee tämän ajan narsismia. 1 0. Jos joku kirjoittaisi nyt Faaraoiden ajasta, kirjan nimeksi tulisi ”Minuhe”. kuva: Matti Karppinen Ko t i m a a 2 3. 2 014
Tuntematon sotilas tuskin olisi yhtä merkittävä kirja, jos Väinö Linna ei olisi itse ollut rintamalla. Intohimoni on kliseiden välttäminen.. Tervon mukaan totuus on harvinainen työka- Perheessäni on ajateltu jotenkin niin, että kirkkoon kuulumattomuus on perustilanne. M AT KAL L A Ko t i m a a 2 3. He uskovat, että historiallinen romaani elää ja voi hyvin myös tulevina vuosikymmeninä. – Vastaan aina, että 73,2 prosenttia. Tervon mukaan olisi kuitenkin hirveä erehdys ajatella, että olivatpa ihmiset tyhmiä, kun eivät nähneet ongelmien ratkaisua niin kuin me nyt näemme. Kaunokirjallisuus saa merkityksen, jos se on olevinaan totta. Onko kyse tietoisesta valinnasta. – Teen paljon taustatyötä historiallisten faktojen selvittämiseksi. Hän viittaa Victor Hugon romaaniin Kurjat. Kirjassa on paljon tarkkoja kuvauksia ajan ilmiöistä ja esineistä. Nyt on tullut aika tuijottaa näyttöpäätteitä. Senpä vuoksi en kirjoita kirkosta, ettei tule sanottua typeryyksiä. Tervo kertoo Myyrä-romaanissaan kuvanneensa vuotta 1978 ja löytäneensä eräästä sen ajan lehdestä otsikon: ”Rolling Stones suunnittelee jäähyväiskiertuetta”. Jari Tervo: ”Kirjoitan 73,2-prosenttisesti tosia tarinoita” Kaunokirjallisuus saa merkityksen, jos se on olevinaan totta, toteaa Jari Tervo. Jos voidaan kysyä, että kuinka paljon romaanista on totta, niin yritän vastata samalla tarkkuudella. – Monet niistä sosiaalista ja yhteiskunnallista ongelmista, joiden kanssa vanhojen omaa aikaansa kuvaavien kirjojen henkilöt kamppailevat, on jo ratkaistu. – Maailman epäkohdat ovat vääryyttä, mutta erinomaisia aiheita romaanille. Ainakin näistä aiheista suomalaiset kirjailijat kirjoittavat vuonna 2030, pohtivat Jari Tervo, Sirpa Kähkönen ja Antti Tuuri. Romaanin kirjoittaminen on Tervon mielestä eräänlainen leikki. Jari Tervon romaaneissa esiintyy harvoin mitään kirkkoon viittaavaa. lu romaanikirjailijan käsissä, mutta työkalupakkiin kuuluu erilaisia näkökulmia. Myöhemmin hän yhdistää virsien poljennon vasemmistolaiseen palopuheeseen. – Olen kuunnellut virsiä ja pidän niistä, sanoo Jari Tervo. Valtaosa Tervon romaaneista tapahtuu menneessä ajassa, myös kuvaukset Rovaniemen alamaailmasta on sijoitettu noin 10–15 vuotta kirjan ilmestymisajankohtaa kauemmaksi historiassa. – Entisaikojen ihmiset olivat yhtä fiksuja ja neuvokkaita kuin me olemme yrittäessämme ratkoa oman aikamme ongelmia, vaikkapa median murrosta. Kirkkoon voi liittyä sitten, kun siihen itse on valmis. Nykyhetkestä kirjoittaminen on Tervon mielestä vaarallista, sillä välttämättä kirjailija ei näe, mikä siinä on oleellista. J ari Tervon, 55, uudessa romaanissa Revontultentie päähenkilö, 14-vuotias Jari, ostaa virsikasetin ja kuuntelee sitä salaa. Päällimmäiseksi romaanissa ei voikaan muodostua ongelman käsittely älyn tasolla, vaan tunteet, joita kirja herättää, Tervo sanoo. Itsellänikin on sellainen romaani suunnitteilla, Tervo paljastaa. Lukija tietää, että kirja ei ole totta. – Tämän jälkeen kirjailija näkee hirveästi vaivaa saadakseen lukijan uskomaan, että se mistä kerrotaan, on totta. Revontultentie on historiallinen romaani siinä merkityksessä, että se kuvaa erästä elämänpiiriä 1970-luvun Rovaniemellä. Minulla on käytössäni runsaasti lehtileikkeitä tuon ajan lehdistä. 1 0. Kun haastattelija utelee Revontultentien omaelämäkerrallisuudesta, hän antaa yllättävän tarkan luvun. Jos nykyhetkestä, vuodesta 2014 ja sen ongelmista, tehtäisiin aikalaisromaani 2030-luvulla, niin sen lukija olisi samassa tilanteessa kuin me lukiessamme 1990-luvusta kertovia romaaneja. Useimmat sen kuvaamat sosiaaliset ongelmat on ratkaistu, mutta silti kirja puhuttelee lukijaa. Nykyromaanin kirjoittajalle näkökulman valinta on kaikki kaikessa. Kirjan ensisivuilla kerrotaan kirjan nimi, yleensä alaotsikkona on ”romaani”. 2 014 11 Historia innoittaa kirjailijaa Narsismi, vanhusten kohtelu, Venäjä, maahanmuuttajat, median murros ja sotien henkinen perintö. – Jumalasta ja hänen olemattomuudestaan tiedän jonkin verran, mutta kirkon kanssa en ole ollut tekemisissä, enkä tiedä siitä juuri mitään. Että kuinka voin sanoa noin tarkkaan luvun. – Olen lukenut ”polttavan ajankohtaisia” romaaneja, joissa puhutaan samoista asioista, joista lehtien kolumnistit ovat kirjoittaneet viimeisen vuoden ajan. Vielä parikymmentä vuotta sitten oli itsestään selvää, että tehtiin valtavia painolaitoksia ja painotuotteita kuljetettiin ympäri maata. Otsikko ei mitenkään liittynyt romaanin aihepiiriin, mutta oli niin herkullinen, että Tervo käytti sitä
Haluammeko kuulla niitä tarinoita, joissa pohjoismainen ihanneyhteiskunta voi näyttäytyä arvoiltaan kylmänä ja byrokraattisena. Siinä taitavat olla kaksi sanaa, jotka kuvaavat pienen kansan suhdetta suureen naapuriin. Puusta ja sen myymisen ehdoista kiistellään tälläkin hetkellä Suomen ja Venäjän välillä. Ihminen saa arvonsa ja merkityksensä oman medianäkyvyytensä mukaan. Canth kirjoitti eri yhteiskuntaluokkien naisten elämästä ja kävi tapaamassa yhteiskunnan laitamilla eläviä, esimerkiksi ”houruloiden” ihmisiä. – Vanhusten kohtelu ja heitteillejättö laitoksiin on varmasti niitä asioita, joita tulevaisuuden kirjailijat nostavat esiin tästä ajasta ja yhteiskunnastamme, Kähkönen uskoo. 2 014 Suomessa vallitsee edelleen sotien perintönä väkivaltaa ja auktoriteetteja ihannoiva kulttuuri. Olemmeko jälleen ideologioiden vietävissä. Graniittimiehessä suomalaisen yhteiskunnan hylkäämät punaiset lähtevät rakentamaan sosialismin ihmemaata Neuvostoliittoon. – Suomessa vallitsee edelleen sotien perintönä väkivaltaa ja auktoriteetteja ihannoiva kulttuuri. Elämme aikaa, jolloin kiinnostavaa ei ole pohtia, onko elämää kuoleman jälkeen, vaan onko elämää minun ulkopuolellani. Historiaan pohjautuvien romaaneiden kirjoittajana Kähkönen on vakuuttunut yhdestä tosiasiasta: Historia tapahtuu kaikille, mutta toisille enemmän. Tämä on se tuote, jonka avulla Suomi on pysynyt jaloillaan ja luonut suhteita ulkomaailmaan, eritoten Venäjään. Karin piirtämä Kokoomuksen kypäräpääpappi elää, vaikka lehtijuttujen perusteella kirkko on lähempänä Vasemmistoliittoa. Tällä hetkellä virallinen Suomi käyttäytyy kuin Venäjän suurvaltatoimet eivät koskettaisi meitä muutoin kuin kauppasuhteiden kautta. – Tiedämme tilastojen valossa, että meillä on aikaisempaa enemmän köyhiä lapsia ja nuoria, mutta emme oikeastaan tiedä, keitä he ovat. Mitä teki Aleksander Stubb tultuaan valituksi Kokoomuksen puheenjohtajaksi. Tavalliset ihmiset etsivät kaltaisiaan sosiaalisessa mediassa, jossa tietoa voi valikoida ja sovitella omiin tarpeisiin. Minne Canth menisi nyt. Idealismin hintana ovat kokonaiset ihmiselämät. Mediassa esitellään mielellään menestyneitä maahanmuuttajia, jotka ovat kuin ”tilallansa hallaisella” raataneita Saarijärven Paavoja: köyhiä ja kohtalon koettelemia, mutta työteliäitä, hyveellisiä ja sisukkaita. – Riippuvuutemme Venäjästä on asia, josta kukaan ei tällä hetkellä haluaisi puhua kovaan ääneen, Kähkönen pohtii. Suhtaudun Jumalaan siten, että en ole löytänyt syytä, miksi maailmaa pitäisi selittää olettamalla Jumalan olemassaolo. – Perheessäni on ajateltu jotenkin niin, että kirkkoon kuulumattomuus on perustilanne. Kähkönen ihmettelee, miksi maahanmuuttajatarinoissamme toistuvat kovin tutunoloiset teemat. – Uskon, että Minna Canth lähtisi Helsingin kaduille haastattelemaan romanikerjäläisiä. Taloudellinen riippuvuussuhde heijastuu henkiseen – mitä suomalainen voi ja saa sanoa hyvinvoinnin edellytyksiä vaarantamatta. Hän kysyisi suoraan, keitä te olette ja mistä te tulette. – Olen kiinnittänyt huomiota esimerkiksi siihen, että kun kuuluisa näyttelijä kuolee, heti kerrotaan, missä tv-ohjelmassa hän on esiintynyt. K uulas syksyn valo taittuu ikkunoista vaalean koivulattian pintaan. Aatteet ovat muuttuneet sitten 1920-luvun, mutta tässäkin ajassa Suomi yrittää eurooppalaistua ja samalla elää Venäjän naapurina. Nyt runsas ja monipuolinen informaatio on periaatteessa kaikkien tavoitettavissa, mutta käytännössä tietoa on niillä, jotka osaavat hakea sitä ja arvioida tietolähteitä. Lapsena hänet on kastettu. Tällainen kulttuuri toimi sodassa, mutta ei välttämättä enää nykyisin. Sirpa Kähkönen uskoo, että suomalaiset kir- jailijat kirjoittavat Venäjästä myös vuonna 2030. 1 0. Sirpa Kähköses- Ko t i m a a 2 3. Virallisessa kertomuksessamme olemme pieni outo kansa, jolla on ikiomat tarinansa. Maantieteellinen asema merkitsee Suomelle pysyvää jännitettä, josta tarinamme syntyvät. Kähkönen uskoo, että meillä on edelleen samoja yhteiskunnallisia tabuja kuin Canthin aikana. Esimerkiksi köyhyydestä kirjoitetaan vältellen. – Voi vain toivoa, että Venäjän ratkaisut olisivat suhteellisen rauhanomaisia. – Tietysti kirjoittamisen sävyt ovat vaihtuneet ja muuttuvat koko ajan. Ihminen aloitti kehittymisen ameebasta. Kirjailija Sirpa Kähkösen kodissa Helsingin Viikissä on paljon suomalaista puuta. Kähkösen kirjallinen esikuva Minna Canth halusi töillään antaa äänen historian hiljaisille. Ennemmin haetaan yhtä ratkaisua ja suoraviivaista toimintaa. Kirkkoon voi liittyä sitten, kun siihen itse on valmis. Kähkönen arvelee, että suomalaisten on vaikea myöntää Venäjän tilanteen ulkopoliittista vakavuutta. Olli Seppälä Sirpa Kähkönen: ”Sodat näkyvät suomalaisessa mielenmaisemassa” Kirjailija Sirpa Kähkönen uskoo, että suhde Venäjään pysyy suomalaisen kirjallisuuden kestoaiheena. Virallisen historiankirjoituksen ulkopuolelle ovat jääneet esimerkiksi naiset, etniset vähemmistöt ja homoseksuaalit. tä on tullut tämän erikoisen suhteen synnyttämän mielenmaiseman kuvaaja. Suomalaisilla on Kähkösen mukaan taipu- mus helliä ajatusta omasta erityislaadustaan. Meillä ratkaisuja ei pyritä hakemaan keskustelemalla moniarvoisesti, kuten esimerkiksi Ruotsissa tehdään. – Jos lukee lehdistä juttuja tämän päivän kirkosta ja sen kysymyksistä, näkee jotain muuta kuin kliseitä. Anna-Kaisa Pitkänen. – Vielä postmodernilla 1990-luvulla povattiin historian loppua ja suurten aatteiden kuolemaa. Kähkönen uumoilee, että Suomea rakentamaan tulevat maahanmuuttajat antavat äänen niille, jotka tämän päivän Suomi on hylännyt. 12 M AT K AL L A Tervo sanoo jatkuvasti törmäävänsä mediassa kliseisiin pappis- ja kirkkokuvauksiin. – Ajattelemme, että meillä on ollut yksityiset, vedenpitävät ja pohjimmiltaan hengissä selviämiseen palautuvat syyt liittoutua suurvaltojen ja niiden ideologioiden kanssa, olipa kyse natsi-Saksasta tai Neuvostoliitosta, Kähkönen pohtii. Eurooppalaisten suurvaltakonfliktien jäljet näkyvät Kähkösen mielestä vieläkin suomalaisten asenteissa ja tunne-elämässä. Tänä aikana aatteellisuus, henkisyys ja hengellisyys ovat tehneet paluun ihmisten elämään, Kähkönen pohtii. Lapset saavat perinnöksi menestyvän yrityksen ja helpomman elämän. Tervo arvelee, että jos joku nyt kirjoittaisi romaanin faaraoiden ajasta, sen nimeksi tulisi ”Minuhe”. Meidän on vaikea nähdä itseämme suhteessa suurempiin kansakuntiin ja yhteisiin eurooppalaisiin tarinoihin. Nykyhetkeä on sanottu historiattomaksi. Teema on esillä kuusiosaisessa Kuopio-sarjassa ja tuoreimmassa romaanissa Graniittimies (Otava), joka kertoo Neuvostoliittoon loikanneiden suomalaisten kommunistien tragediasta. Väkivalta on Suomessa valitettavan tavallinen ratkaisu yksilön omiin ja ihmisten välisiin ongelmiin. Ei se pitänyt paikkaansa. Jos ajatellaan vaikkapa 1930-luvun puhetta Neuvostoliitosta, nykyinen Venäjä-kuva on kovin toisenlainen jo pelkästään siksi, että meillä on niin paljon nopeammat, tehokkaammat ja monipuolisemmat tiedonvälityskanavat. Kähkönen painottaa, että 1920-luvulla tavallisten ihmisten mielikuvat Neuvostoliitosta olivat hyvin yksipuoliset ja perustuivat oikeistolaiseen tai vasemmistolaiseen propagandaan. Hän riensi ottamaan itsestään valokuvan. Päähenkilö Klaran valinnat todistavat, että diktatuurin keskellä voivat versota myös lempeys, inhimillisyys ja välittäminen, vaikka virallinen järjestelmä ei niitä hyvällä katsoisikaan. Tervo pohtii, että Jumala ikään kuin pakenee ihmistä koko ajan ja Jumalan liikkumatila tieteen edessä jää yhä pienemmäksi. Myös mielenmaisemamme mustavalkoisuus saattaa olla raa’an historiamme perintöä. – Toki meillä on jo nyt maahanmuuttajien kirjoittamia kertomuksia, mutta uskon, että ne ovat entistä moniäänisempiä tulevaisuudessa. Jari Tervo on paljolti samaa mieltä. – Minua, minua rakastan voisi olla aikamme hittibiisin nimi. – Onhan se ihmeellistä. He raatavat ympäripyöreitä päiviä pizzerioissaan elättäen perhettään ja sukulaisiaan. Tervo ei kuulu kirkkoon, ei ole kuulunut yli 50 vuoteen. Nyt hän on saavuttanut asteen, jossa pystyy ottamaan takapuolestaan selfien eli pelfien ja lataamaan se nettiin. Riippuvuus ja itsenäisyys
Miehet alkavat tehdä kultaa Uudessakaupungissa yhdistämällä tekniikkaa ja hengellisyyttä. Oli hieman vaikeuksia saada painava kirjalasti Suomeen, mutta lopulta kauppias suostui toimittamaan sen postitse. M AT KAL L A Ko t i m a a 2 3. Tuuri huomasi kirjallisuusluettelosta, että Häll on kirjoittanut kirjan Swedenborgin seuraajista. Seuraava vaihe tiellä Alkemisteihin oli Vaa- sassa pidetty esitelmä Edith Södergranista, jota Tuuri oli kuuntelemassa. – Pyysin lähettämään myös sen kirjan ja siellä kerrottiin kahdesta suomalaisesta, vuorikapteeni Nordenskiöldistä ja maanmittari Bergklintistä, jotka yrittivät tehdä kultaa. 2 014 Tulevaisuudessa suomalainen kirjallisuus katsoo yhteiskuntaamme myös ulkoapäin ja vieraan silmin, uskoo kirjailija Sirpa Kähkönen. Kirjailija Antti Tuuri löysi Alkemisti-kirjassa käsitellyn swedenborgilaisuuden antikvariaattireissulla Uppsalassa. Tehdessään taustatöitä Eerikinpoikia -romaanisarjaa varten, Tuuri vietti paljon aikaa Uppsalan yliopiston kirjastossa. Hän tutustui esitelmöitsijään, suomalaistaustaiseen Jan Hälliin. – Kauppias myi ne pilkkahintaan, sillä hän halusi niistä eroon. Bergklint syventyy myös ruusuristiläisyyteen. Kyse on erikoisesta tapauksesta Ruotsi-Suomen historiassa. Sinne. kuva: Olli Seppälä Mistä Antti Tuuri löysi nämä historialliset henkilöt ja erikoisen aiheen. Kirja kuvaa materiaalisen maailman takana olevaa henkistä maailmaa, joka käsitykseni mukaan on olemassa. Kerran hän poikkesi paikalliseen antikvariaattiin ja näki 34-osaisen kirjasarjan Emmanuel Swedenborgin kootut teokset. Kirja kertoo kahdesta suomalaisesta, jotka ovat paitsi swedenborgilaisessa uskossa, myös vakuuttuneita alkemian paikkansapitävyydestä. Romaanin aihe oli tyrkyllä. – Se on kirjoitettu kuin LSD:n vaikutuksen alaisena. Alkemistien toisessa osassa vuorikapteeni August Nordenskiöld ja maamittari Carl Bergklint matkustavat Tukholman, jossa ryhtyvät uuteen kullantekoyritykseen kuninkaan rahoilla. A ntti Tuurin tuorein romaani on Alkemistit ja sen toinen osa Taivaalliset häät. Alkemistit käsittelee myös rohkeasti kahta marginaalista uskonnollista suuntausta, swedenborgilaisuutta ja ruusuristiläisyyttä. Swedenborgin kootut päätyivät Tuurin työhuoneen kirjahyllyyn. – Olen ajautunut aiheisiin, jotka kiinnostavat tai huvittavat minua, Tuuri sanoo. Alkemistit löytyi erikoista reittiä. Ajattelin, että luen ne, kun jään eläkkeelle. 1 0. Jälkimmäisessä osassa lainataan pitkät pätkät Kyymisiä häitä, näkyihin perustuvaa uskonnollis-henkistä Christian Rosenkreutzin kirjaa. kuva: Jukka Granström 13 Antti Tuuri: ”Historiallinen romaani ei ole faktakokoelma” Hyvä romaani on kautta aikain syntynyt ihmissuhteiden kuvauksesta, hyvän ja pahan pohdinnasta sekä taitavasta kielenkäytöstä, muistuttaa Antti Tuuri
Tuuri on kirjoittanut Jaakob ja Eerik Eerikinpojasta ja heidän ympärilleen syntynees- Ko t i m a a 2 3. Pitkä- tai lyhythihainen. Tuuri sanoo, ettei pidä uskoa kaikkia historiallisten dokumenttien väitteitä. Kiinnostuin aiheesta laajemmin ja huomasin, että Kärmäki on kaukaista sukua äidilleni. Historia on hänelle kirjoittamisen lähtökohta, mutta muut asiat romaanissa ovat kiinnostavampia. Tuuri siteeraa Kärmäkeä, joka oikeudessa sanoi, että kuulee sisällään äänen. Tuuri ei ole ryhtynyt kirjoittamaan tunnetuista historiallisista henkilöistä, vaan on nostanut esiin hahmoja historiankirjan alaviitteistä. En parannellut ihmisten tarinoita, kieliasua korjailin ja muutin puheen pääosin yleiskieliseksi. 14 MAT K AL L A voidaan tunkeutua monella tavalla, eivätkä kaikki tavat johda mielenvikaisuuteen, jos pystyy pitämään näkymaailman hallinnassa. Myös Eerikinpojat löytyivät sattumalta, sillä Tuuri oli Vähänkyrön kirjastossa pitämässä esitelmää. Sehän tarkoittaa 360 astetta eli paluuta siihen mistä on lähtenyt. Siellä oli samaan aikaan näyttely Pohjanmaan mystikoista, Merikaarron kylässä vaikuttaneesta ryhmästä, joka muun muassa käänsi Jakob Böhmen kiellettyjä kirjoja. Tervetuloa ostoksille myymälään ja verkkokauppaan! Kaikkea maan ja taivaan väliltä. – En yritä selittää ilmiötä historiallisesti, vaan tehdä ihmisen kokemuksen ymmärrettäväksi. Olli Seppälä Laajan valikoiman ja hyvän palvelun kristillinen kirjakauppa, josta löydät kaikkien kustantajien kristilliset kirjat. 500 g.. Kyse on syytöksistä ja mustamaalauksesta. puh. 500 g. Esiliina Pöytäliina koko 150 x 275 mm Keittiöpyyhe koko 50 x 80 cm 2 kpl pakkaus Patalappu 5700 8 90 Virkapaita – Reilun kaupan puuvilla 100 % Reilun kaupan puuvillasta valmistettu virkapaita. – Tämän aineiston pohjalta kirjoitin romaanit. Tuuri seuraa kolmen romaanin verran heidän retkiään Euroopassa. Sen ensimmäisissä osissa lukija viedään kauas 1700-luvulle ja pohjalaisen hengellisyyden historiaan. Suodatusjauhatus. Tämä sanoo, onko jokin asia oikein tai väärin, yhtä tarkasti kuin silmä kertoo, mikä väri kulloinkin on kyseessä. Seuraavaksi Tuuri suunnittelee Äitini suku -sarjaan romaania, joka sijoittuu 1960-luvulle ja kuvaa muuttoaaltoa Ruotsiin. – Kuulostaa varsin epätodennäköiseltä, kun tuntee pohjalaista luonteenlaatua ja ottaa huomioon sen aikaisen elämäntavan. Kirjan taustalla on yli 600:n sodassa olleen haastattelut, yhteensä yli 10 000 liuskaa. Tuurin mielestä historiallisten faktojen on romaanissa syytä pitää paikkansa tai muuten asiantunteva lukija menettää kiinnostuksensa. 020 754 2350 www.sacrum.fi 23,90 45,00 15,00 6,50 9 90 Naisten Pankin kahvi Tummapaahtoinen Reilun kaupan kahvi tansanialaisista pavuista. Tuuri muistuttaa, että olipa romaani historiallinen tai aikalaisromaani, se ei perustu faktoihin vaan ihmissuhteisiin ja sen pohdintaan, mikä elämässä on oikein ja väärin. Musta ja vihreä. MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17 Kirkkokahvi Vaaleapaahtoinen Reilun kaupan kahvi tansanialaisista pavuista suomalaiseen makuun. Käytän historiaa hyväksi kuvatakseni maailmaa ja ihmistä. – Tunnettujen henkilöiden, kuten vaikkapa Martti Lutherin, elämä tuntuu valmiiksi silotellulta. Antti Tuurin laaja romaanituotanto pitää sisällään muun muassa Äitini suku -sarjan. Tuuri ei kutsu kirjojaan historiallisiksi ro- maaneiksi. Tunnettujen henkilöiden, kuten vaikkapa Martti Lutherin, elämä tuntuu valmiiksi silotellulta. Rukajärvi-sarjassa Tuuri antoi äänen so- dankäyneille miehille. Käytin tekniikkaa, jossa samat tapahtumat kuvataan eri näkökulmista, eri henkilöiden kokemuksen kautta. – Eerikinpojat eivät itse pitäneet itseään pietisteinä, sillä pietismi edellytti täydellistä käännöstä elämässä. – Lisäksi kieli on tärkeää romaanissa. – Kuitenkin romaani syntyy muusta kuin faktoista. Romaani elää kielen varassa. Romaanissa Tuuria kiinnosti, mitä Eerikinpoikien seuraajille tapahtui, keitä he olivat ja mitä he ajattelivat. Hän ei esimerkiksi usko Pohjanmaan pappien todistuksia kauhavalaisesta Jaakko Wallenbergistä, jonka seuraajien väitettiin kopeloineen toisiaan vällyjen alla. – Siinä yhteydessä tuli esiin laihialainen Jaakko Kärmäki, joka oli ollut tekemisissä kälviäläisten Jakob ja Erik Eerikinpojan kanssa. Naisten ja miesten mallit. 2 014 tä herätysliikkeestä, jota on kutsuttu ääripietistiseksi. 1 0. 9 90 1500 Reilun kaupan puuvillatuotteet 100 % Reilun kaupan puuvillakankaasta valmistetut Yhteisvastuutuotteet. Ihmisten kuvat henkisestä maailmasta ovat usein keskenään samankaltaisia. Eerikinpojat karkotettiin Ruotsista. Suodatinjauhatus
66 €). Hetki omaa aikaa. T I L AU S K O RT T I Kyllä kiitos! Jokaisesta tilauksesta 5€ oman alueesi nuorisotyöhön. Jokainen ihminen erilaisena, mutta tasavertaisena ja arvokkaana kristittynä. 39 € . Aitoja ja oikeita tarinoita, kohtaloita, selviytymisiä – voimaa ja uskoa tulevaisuuteen. Kotimaa on kirkon ääni, joka jakaa arvomaailmasi ja antaa näkymätöntä tukea arkeesi. joka viikko. Tarjous on voimassa 31.12.2014 saakka. Tee tilaus haluamallasi tavalla: Tilaa tekstiviestillä Kirjoita viesti: KOTIMAA etunimi sukunimi osoite postinumero kaupunki seurakunta Lähetä numeroon 0404 800 100 (normaali tekstiviestihinta) Postita tilauskortti Postimaksu on maksettu puolestasi. joka S ARJOU VAALIT ain 6 kk v torstai. Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 Vastauslähetys Lähetä sähköpostia osoitteeseen tilauspalvelut@kotimaa.fi Muista kertoa tilaustunnus: vaali Tilaa verkosta www.kotimaa.fi/vaalitarjous *Puhelun hinta: lankapuhelimesta: 8,21 senttiä/puhelu + 6,9 senttiä/minuutti, matkapuhelimesta: 8,21 senttiä/puhelu + 14,9 senttiä/minuutti. Se pureutuu ajankohtaisiin kirkollisiin aiheisiin kertoen syväl lisemmin tapahtumien taustoista, syistä ja seurauksista. Tilaan Kotimaalehden 6 kuukaudeksi etuhintaan 39 € (norm. Tilaa Kotimaa, kun kaipaat myötätuntoista ja merkityksellistä luettavaa – ilman juoruja ja ilkeilyä. 66,-) (norm Kotimaa on yhtä aikaa kristillinen ja yhteiskunnallinen lehti. Tilaustunnus: vaali Nimi ________________________________________ Osoite ______________________________________ Postinumero ja toimipaikka _____________________ ____________________________________________ Puhelin _____________________________________ Sähköposti __________________________________ Oma seurakuntasi _____________________________ Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Soita 020 754 2333* Kotimaa maksaa postimaksun. Sitä Kotimaa välittää jokaisella sivulla, Kotimaa antaa hyvän kiertää ja lahjoittaa jokaisesta tilauksesta 5 € oman alueesi nuorisotyöhön. Tilauksestani lahjoitetaan 5 € oman alueeni nuorisotyöhön. Kustantaja: Kotimaa Oy, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki, kotipaikka Helsinki, Ytunnus 02135611
Mutta onko sellaista edes olemassa. Toimittaja Olli Seppälän mukaan on. 1 0. Ä h! Joka vuosi sama virsi. M AT K AL L A Ko t i m a a 2 3. Esimerkistä käyköön tuore lainaus verkkokeskustelusta: ”Lieneekö palkintoa perustettaessa mietitty, mitä käsitteellä “kristillinen kir- ja” oikein tarkoitetaan. 2 014 Kristillisen kirjan anatomia Pian valitaan taas Vuoden kristillinen kirja. Ei nyt sentään, herranen aika! päivi karjalainen 16. Kun syksyllä kirjamessujen aikaan esitellään Vuoden kristillinen kirja -ehdokkaat, joku aina kurtistaa otsaansa ja kysyy tormakkaana: Mikä se sellainen kristillinen kirja on. Hän myös antaa yhdeksän määritelmää kristilliselle kirjalle. Useana vuonna olen kilpailun aikana miettinyt, tekeekö kirjasta kristillisen kustantaja (useimmiten kirkollinen tai kristillisen järjestön edustaja), kirjoittaja, aihepiiri, kirjan edustaman uskonnollisuuden laatu vai mikä?” Kirjoittaja myös ehdottaa, että koko vanhahtava ja epämääräinen käsite ”kristillinen kirja” joutaa romukoppaan
V uoden kristillinen kirja 2014 valitaan sunnuntaina 27.10. M äärittelyn lähtökohdaksi voidaan ottaa myös evankeliointi tai apologia, uskon puolustaminen. Määrittelemistä voi helpottaa toteamalla: Kristillinen kirja on sellainen, jota lukija omista lähtökohdistaan käsin kristillisenä pitää. Jos lähtökohdaksi otetaan kirjailija ja hänen aikeensa (intentiot), niin voidaan päätyä myös seuraavanlaiseen määrittelyyn: Kristillinen kirja on sellainen, jonka tekijällä on ollut vilpitön usko kirjallisen ilmaisunsa mahdollisuuteen kommunikoida satunnaisenkin lukijan kanssa kristinuskon merkityksestä. Lukeminen ei ole vain yksittäisen kirjan sisältämien ajatusten poimimista, vaan sen ymmärtämistä, minkälaiseen maisemaan ja maastoon kirja sijoittuu. On perusteltua lähestyä kristillisen kirjan ongelmaa teoksen kirjoittajasta käsin. Lukeminen ei ole vain yksittäisten kirjan sisältämien ajatusten poimimista. Siksi, että tietäsi mitä lukee. Tosin tämä asettaa tulkitsijan isoon rooliin, sillä toinen tuntee kristinuskoa laajasti, toinen on ihan ulkona. Onko hänellä jokin määritelmä, jota hän ajaa takaa vai luottaako hän tunteeseen, fiilikseen, jonka valittavina olevat kirjat synnyttävät. Ensin mainitussa kristillinen on sisällössä ja syvärakenteessa, jälkimmäisessä on kyse ulkoisista tapahtumista. 1 0. Valinnan tekevä diktaattori voi ymmärtää ”kristillisen kirjan” ainakin sanoma-, kulttuuri- tai tietolähtöisesti. Kristillinen kirja on sellainen, joka lisää lukijan itsetuntemusta ja mahdollistaa kristillisen elämäntulkinnan myönteisenä mahdollisuutena. Yritän vastata kysymykseen ja antaa määritelmiä, joiden avulla asia selviää. Edellä sanotun jälkeen voidaan vielä puhua ”kristillisen kirjan” lisäksi ”kristillisaiheisesta kirjasta”. Kuvattavien henkilöiden tulee suhteissaan peilata edes jollain tavalla ratkaisujaan tai ajatuksiaan kristillistä arvomaailmaa vasten (mitä se sitten ikinä onkaan). Periaatteessa on mahdollista kirjoittaa romaani, jossa ihmisillä on todellisuudesta poikkeavia fyysisiä ja psykologisia ominaisuuksia – ja silti romaani voi olla kiinnostava ja hyvä. Hän nimittäin asettaa valinnoillaan lukijan tilanteeseen, jossa tämä joutuu ottamaan kantaa teoksen kristillisyyteen. Tulkinnan osuvuudesta voidaan aina keskustella. Määritelmä lähtee oletuksesta, että romaanin kuvaamalla fiktiolla on kosketuskohta todelliseen maailmaan ja sen kuvaamilla ihmisillä on samantapainen psykologinen rakenne ja herkkyys kuin ihmisillä muutoinkin. Yhdistys määrittelee myös ikään kuin vahingossa, millainen on kristillinen kirja eli millainen kirja voi tulla valituksi: ”Vuoden kristilliseksi kirjaksi voidaan valita yhden tai useamman Suomen kansalaisen kirjoittama, toimittama tai toteuttama teos, myös kuvateos tai kaunokirjallinen teos. Tai diktaattori voi lukea kaikki kuusi kirjaa ja tehdä valinnan sen perusteella, mikä itseä eniten miellytti ja mistä jäi kutkuttavin jälkimaku. Määritelmä tosin on varsin avoin eri lajityypeille myönteisyydessään. Asiaa voi tarkastella kirkollisessa kuplassa tai ilman kuplaa eli ajatella kohderyhmää. Olli Seppälä Kirjoittaja on opiskellut taiteen tutkimusta ja seurannut pitkään kristillisestä kirjasta käytyä keskustelua.. Kristillisen kirjallisuuden ylimpänä luokkana Rekola pitää tilannetta, jossa ”romaanin tekijän usko kuvastuu tavalla, joka pakottaa vastaanottajaa tulkitsemaan lukemaansa kristillisesti”. Milloin voidaan oikeutetusti ja ymmärrettävästi sanoa, että jokin kirja on kristillinen. Toisin sanoen lukija, vastaanottaja päättää, mikä on kristillistä ja mikä ei. M AT KAL L A Ko t i m a a 2 3. 2 014 S inänsä kysymys ”kristillisen kirjan” mielekkyydestä on oikeutettu ja tärkeä. Hän määrittelee kristillisen kirjallisuuden uskonnollisen kirjallisuuden alalajiksi, mutta muistuttaa, että rajan vetäminen on vaikeaa. Rekola puhuu ensisijaisesti romaaneista. Mutta entä jos ”uskon kuvastuminen” ei edes ”pakottamalla” saa lukijaa ymmärtämään lukemaansa kristillisesti. R omaaneja Vuoden kristillinen kirja -kilpailussa ei ole usein nähty. iksi ylipäätään on niin tärkeää määritellä, mihin genreen kirja kuuluu. Toinen osaa tulkita romaanihenkilön uhrautumisen yhteyden Jeesuksen uhriin, toinen ihmettelee, miksi se nyt tuolla tavalla tyhmästi tekee. Valinnan tekee edellisen vuoden voittaja, Taivaslaulun kirjoittaja Pauliina Rauhala. S aksalainen Gisbert Kranz yritti muutama vuosikymmen sitten puristaa käsitteen ”kristillinen kirjallisuus” määritelmän muotoon: ”Kristillinen kirjallisuus on sellaista kirjallisuutta – minkä lajista se sitten onkin tai mitä teemoja se käsitteleekin – joka on syntynyt kristillisestä Jumalan, ihmisen ja maailman käsittämisestä.” Kranzin määrittelyn ytimenä on kirjailija, jonka työn tulos on vaatinut oivalluksen kristillisestä asennoitumisesta Jumalaan, ihmiseen ja maailmaan. 17 Lukijalla on oikeus tehdä tulkintoja, myös vääriä. Hän päätyy erottamaan uskonnollisen ja kristillisen kirjallisuuden eräänlaisena jatkumona, jossa noustaan portaalta toiselle sen mukaan, kuinka paljon ja selkeästi tunnistettavaa uskonnollisuutta tai kristillisyyttä teos sisältää. Itse olen mieltynyt edellä olevaan määrittelyyn, sillä se on riittävän avoin. Helsingin kirjamessuilla. Mitä tekemistä lastenkirjalla on paksun tietokirjan kanssa tai miten hartauskirja voi kilpailla teologisen analyysin kanssa. Vuoden kristillisen kirjan määritelmälliset ongelmat nousevat pohjimmiltaan siitä, että ehdolla on keskenään kovin erilaisia kirjoja. Edellä olleen määritelmän mukaan esimerkiksi pappilaan sijoittuva ihmissuhderomaani ei automaattisesti olisi kristillinen romaani. Vuoden kristillisen kirjan tulee olla ajankohtainen, laajalle lukijakunnalle suunnattu, yleistä kiinnostusta tai keskustelua herättävä teos, jonka arvopohja nousee kristillisestä traditiosta. Kilpailun säännöissähän puhutaan laajalle yleisölle tarkoitetusta kirjasta. Siinä ensimmäinen määritelmä. Ja antaa myös mahdollisuuden lukijan tulkita tekijän tarkoitusperiä. Tällainen positiivinen määritelmä rajaa pois kirjat, joissa on kriittisiä tai objektiivisia lähestymistapoja. Toisin sanoen kristillisen kirjan tehtävä on vetää ih- misiä kirkon piiriin ja auttaa heitä ymmärtämään kristinuskoa. Miltä kuulostaa siunatuksi lopuksi tällainen määritelmä: Kristillinen kirja on sellainen, joka on joko sisällöltään ankkuroitunut kristillisiin teemoihin ja arvovalintoihin tai se käsittelee jostain yleisemmästä näkökulmasta kristillistä tietosisältöä tai kulttuuriperintöä. M E sseisti ja Tukholman suomalaisen seurakunnan kappalaisena vaikuttanut Juhani Rekola pohti aikoinaan myös kristillisen kirjallisuuden problematiikkaa erityisesti kirjassaan Kadotetun paratiisin portilla (1982). Vuoden kristillisen kirjan graafisen ja painoteknisen toteutuksen tulee olla viimeistelty ja kirjan sisällön kanssa sopusoinnussa.” Tärkeää on huomata ilmaus ”jonka arvopohja nousee kristillisestä traditiosta”. Voisi myös sanoa, että määritelmä on hitusen hengellinen, hurskaskin ja teologinen. Kristillinen kirja sijoittuu monenlaisiin maisemiin ja kirjahyllyihin, mutta säilyttää aina ominaispiirteensä: jotain tekemistä sillä on kristinuskon ja sen sisällön kanssa. Niin minä tekisin ja varaisin mahdollisuuden yllättää itsenikin. Romaania voidaan kutsua kristilliseksi, jos siihen soveltuu seuraava määrittely: Romaani on kristillinen, jos sen kuvaamien henkilöiden omaa elämäänsä koskevissa ratkaisuissa kristinuskon peruskäsitteillä (kuten usko, armo, syyllisyys, anteeksianto) on vakavasti otettava rooli eli jos heidän eettinen pohdintansa tai tekemänsä ratkaisut sivuavat tai liittyvät tunnistettavasti kristinuskon viitekehykseen. Minkälaisen lähtökohdan hän ottaa valinnalleen. Edellistä määrittelyä voi kehittää eteenpäin ja todeta: Kristillinen kirja on sellainen, joka synnyttää myönteistä suhtautumista kristinuskoa kohtaan. Ensinnäkin Vuoden kristillinen kirja -kilpailun järjestäjä Kristilliset kustantajat ry, on järjestänyt jo vuodesta 1994 lähtien. Sama teksti kun voi avautua eri lukijoille eri tavoin. Lukijalla on kuitenkin oikeus lukea kirjaa siten kuin haluaa, tehdä tulkintoja, myös vääriä
1 0. Kaappausta kesti 18 tuntia. 18 Y H DE S SÄ Ko t i m a a 2 3. Tulee makhahmo henkien ja hengellisyyden maailmassa. Yleisö pääsee mukaan huikeaan kohtaukseen Nikolainkirkossa: se laulaa täysin palkein Suvivirttä ja Kansainvälistä samaan aikaan. 2 014 Vapaa valta vauhdissa TEATTERI KOM-teatterin Vallankumous näyttää, mihin kristillinen anarkismi johtaa. Olli Seppälä Ghosts, Ville Löppösen maalauksia 3.–26.10.2014, Helsinki Contemporary -galleria. asti. Heillä ei liekki roihuaa ja tupruaa kuin Henkien kätkemä näyttely Ville Löppönen on uskonnon ja uskon kuvaajana enemmän kuin vain kiinnostava taiteilija. Löppönen on tehnyt muun muassa Luther-säätiön ja Lähetyshiippakunnan piispojen muotokuvat. Vallankumous saattaa herät- tää kiinnostuksen tolstoilaisuuteen laajemminkin. Helsinki Contempora- ry -galleriassa esillä olevassa Ghost-näyttelyssä seikkailee myös Löppösen minäkuva, lihaksikas stetsonpäinen mies- diskon tehostesavu kirkkaissa valoissa. Sisar Huttusta tutkitaan psykiatrisessa sairaalassa. KOM-teatterin vallankumous kertoo Nikolainkirkon valtauksesta. Instituutioille kintaalla viittaava aate saattaisi sopia nykyaikaan hyvin – tosin KOM-teatteri irvailee katteetonta idealismia niin pahasti, että kukaan tuskin suinpäin julistautuu ääritolstoilaiseksi. Työn voi tulkita kirkkopoliittiseksi kannanotoksi: piispat ovat Askolan johdolla eksyksissä ja väärän valon innoittamia. Aatteesta ja aatteellisuudesta, uskosta ja paremman elämän toivosta Vallankumous kertoo sen sijaan paljonkin ja karnevalisoi teatterianarkian hengessä itseironisesti kaiken. Näyttelyn hätkähdyttäjä on kuitenkin piispa Irja Askolan muotokuva, tai pikemminkin tunnistettavien luterilaisten piispojen rivistö. Vallankumous on kuluvan teatterikauden kirkollisesti kiinnostavin esitys. Huttunen – näytelmän keskushenkilö – on entinen Pelastusarmeijan upseeri ja vapaakirkollinen saarnaaja, nykyinen muotikaupan omistaja. Kirkon kaappaus toteutettiin, koska sen uskottiin sysäävän alkuun vallankumouksen ja johtavan kristilliseen kommunismiin. joskin Boldtin ja le vyöryy hassunHuttusen aate oli niin huuruikurisia hahmoja täynnä inhinen ja fantastinen, että sitä oli millistä traagisuutta. Olli Seppälä Vallankumous Kom-teatterissa Helsingissä 20.12. Katsojalle tarjotaan mannaa ja hunajaa. Meno on kuin maailmanlopun bileissä. KOM-teatteri piiskaa vallankumouksen mahtavaan lentoon. Ville Löppösen maalaus Postmodernists under the Light of Modernism (Jälkimodernistit modernismin valon alla) on tulkittavissa kirkkopoliittiseksi piikiksi. kuva: Noora Geagea Juha Siltasen kirjoittama näytelmä Vallankumous eli Sisar Huttusen ihmeellinen eläollut vakavaa osaa sisällissomä on oivaltava kuvaus aatdan tapahtumissa. Episodin päätteeksi Boldt ja Huttunen passitettiin mielisairaalaan. Boldt ja Huttunen ovat tulisieluisia puhujia. Hän ei vai tutki, hän myös väittää. Kuva: Helsinki Contemporary. Sisar Huttunen (Pirkko Hämäläinen) on samalla kertaa varautunut ja hurmokseen tempautuva. Esitys ei sentään ole nihilistinen, vaan aikaa, aatetta ja ihmistä ymmärtävä. Aate luotti vain Vuorisaarnassa ilmaistuun lähimmäisenrakkauteen. Uskon vaikea ottaa todesta. Kirjailija Leo Tolstoin ajattelussa korostuivat lähimmäisenrakkaus ja yksinkertaiset elämäntavat. Väkijoukkoa johtivat Jean Boldt ja Josefiina Huttunen, joka totteli kutsumanimeä Sisar. Helsingissä sattui kesäkuus- sa 1917 erikoinen välikohtaus, kun joukko ääritolstoilaisia tunkeutui Nikolainkirkkoon, nykyiseen Tuomiokirkkoon, ja päätti vallata sen. sun aika, kuten arvata saattaa. Katsoja ymmärtää piikin ja kysyy ehkä mielessään: ontuuko nykykirkko. Kristillistä anarkismia tolstoilaisuus edusti hylätessään kirkon ja sen liturgiset rakenteet. Meno on tä ja aikansa aatja punakaartien teellisia maneekuin maailmanloperustamista, reita. Esitys kannattaa nähdä ja kokea jo pelkästään sen riemukkuuden vuoksi! Aatteet yhdistyvät niin, että päät kolisevat. Kirkon valree, joka sekoitdiskon tehostesataus edelsi vuotaa surutta nykyvu kirkkaissa den 1918 traaajan viihdekliseigisia tapahtumia valoissa. Ei ihme, että Boldt värväsi hänet, sillä hän ymmärsi Sisaren kyvyt puhua kansalle ja liikuttaa kuulijakunnan sielua. teista ja niiden Ohjaaja Lauri Uskon yhteentörmäykMaijalan käsissä liekki sestä sekä ihmiVallankumouksistä historian roihuaa sesta tulee suutapahtumien ta- ja tupruaa kuin ri sirkus ja kabakana. Boldtin taustalla on kommunismi ja tolstoilaisuus äärimuodoissaan. Aate vaikutti yksittäisiin suomalaisiin, kuten Arvid Järnefeltiin, Maria Jotuniin ja Ilmari Kiantoon sekä rauhan- ja raittiusaatteisiin. Näyttämölpun bileissä. Näyttämöllä papin saarna häviää 6–0 Sisar Huttusen hurmokselle. Anarkistinen lepatus ei kauas kanna. Se ei puhu nykykirkosta suoraan mitään, vaikka tarjoaakin satiirisen kohtauksen ontuvasta papista ja suntiosta. Varsinkin Matti Väisäsen muotokuva 2011 herätti sosiaalisessa mediassa paljon keskustelua. Löppösen tyyli on yhdistää taitavaa klassista maalausta moderniin, henkisesti nähtyyn ilmaisuun. Hän korostaa lausunnoissaan suhdetta rukoukseen osana maalausprosessia. Hurmosta kestää vain hetki. Sen keskeisiä hahmoja olivat Jean Boldt (Pekka Valkeejärvi, kävelysauvat) ja Josefiina ”Sisar” Huttunen (Pirkko Hämäläinen, oik.)
Lähetystyö on yksi kristillisen kirkon ydintehtävistä. Millaista oli elämä Jeesuksen ajan Galileassa. Ydinkohdat tuodaan esiin sivun laidan muistilappuina: Kun innostuu, niin onnistuu. Lähetystyön perusteet ovat tässä teologiassa jo Jumalassa, eivät niinkään esimerkiksi Raamatun lähetyskäskyssä tai kirkollisissa pyrkimyksissä. Puhumiset taito, halu ja uskallus – Laita itsesi likoon! Yrityskirjat 2014. Epilogissaan Heikki Räisänen antaa tunnustusta Ris- malleja ja huomauttaa, että kenenkään ei kannata aloittaa vähättelemällä itseään puhujana. Ne ovat oivallinen lisä perinteisen metodikaanonin soveltamiselle. Petri Luomanen, Jutta Jokiranta, Outi Lehtipuu. Tuntuuko tutulta. Sakari Sarkimaa Oili Valkila: Loista puhujana. Kirjoittajat ovat onnistuneet tehtävässään erinomaisen hyvin. Suo- messa se tuntuu jakavan kirkkoa enemmän kuin mikään muu kirkon työala. Hän puuttui teologiassaan myös läntisen kirkon kriisiin, joka näkyi aktiivisuutena lähetysmailla, mutta laiskuutena lähettävien kirkkojen kotimaissa. rempi. Kirja on helppolukuinen. Hän ohjaa äänenkäyttöä, puheen rytmiä ja rakennetta ja antaa muistivihjeitä. Miten lahkotutkimus tai sosiaalipsykologian teoriat pienryhmien välisistä suhteista auttavat ymmärtämään Jeesus-liikkeen syntyä. 1974) missio Dei -käsitteen ympärille rakennettua lähetysteologista mallia. Vaikka jako lähetysmaihin ja lähettäviin kirkkoihin ei ole enää relevantti, saattaa myös Suomen luterilainen kirkko olla eri kirkko Suomessa ja siellä, missä se saa jonkun lähetysjärjestön kasvot. Rakenne on sisällön henkari, hän tiivistää. Teoriaosaa täydentävät esimerkit, joihin kirjoittaja on haastatellut seitsemää suomalaista karismaattiseksi mainittua puhujaa. Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa on niitetty laakereita ainakin siitä asti, kun professori Heikki Räisäsen johtama huippuyksikkö aloitti toimintansa. Timo-Matti Haapiaisen toissa viikolla Helsingin yliopistossa tarkastetussa dogmatiikan väitöskirjassa analysoidaan saksalaisen luterilaisen missiologin Georg Friedrich Vicedomin (k. Miten arkeologia voi hyödyttää Raamatun ajan sosiaali- ja kulttuurihistorian tutkimusta. Ensinnäkin kyseessä on yhden tutkijajoukkoon kuuluvan kollegan, Raamatun tutkijana ja opettajana ansioituneen Risto Uron juhlakirja hänen 60-vuotispäivänsä johdosta. Wille Riekkinen Dos., TT Johdatus sosiaalitieteelliseen raamatuntutkimukseen. Matkan varrella lukija saa vastauksia muun muassa kysymyksiin, millaista oli perheiden, lasten ja naisten elämä Raamatun ajan maailmassa. 2 014 Eksegeettien uroteko Kirja Risto Uron juhlakirja osoittaa, että Suomessa tehdään korkeatasoista sosiaalitieteellistä raamatuntutkimusta. Kirja jakaantuu kahteen osaan. Tulitukea on ollut tarjolla myös Risto Saarisen huippuyksikön eksegeettijäseniltä. Sitä verrataan aikansa ekumeeniseen lähetysteologiseen keskusteluun. Y HD E SSÄ Ko t i m a a 2 3. Taustalla piilee asenne, että oikeus puheenvuoroon pitäisi ansaita olemalla jotenkin muita pa- 19 TEOLOGIASSA TAPAHTUU Kuka keksi missio Dein. Missio Dei ei silti ole mikään yksiselitteinen asia, vaan sitä on selitetty hyvinkin eri tavoin. Toim. to Uron työlle sosiaalitieteellisen raamatuntutkimuksen tienraivaajana niin Suomessa kuin ulkomaillakin. He ovat Mato Valtonen, Riitta Saarikangas, Tuija Rummukainen, Jani Toivola, Martti Vannas, Mikael Jungner ja Ben Furman. Matkan varrella lukija saa vastauksia muun muassa kysymyksiin, millaista oli perheiden, lasten ja naisten elämä Raamatun ajan maailmassa. Loista puhujana -kirjan ohjeista on hyötyä kaikille, joiden pitää avata suunsa missä tahansa ryhmässä – vaikka häissä tai hautajaisissa. Suomessa useimmille nykyisin jokseenkin tuntematon Vicedom oli yksi missio Dei -teologian varhaisista ja merkittävistä esittäjistä ja levittäjistä. Kirkolla on lähetystehtävässä todistajan, ei omistajan rooli. Hyvän puheen pohja on sisällön ja rakenteen suunnittelu sekä yleisön kartoittaminen, jos mahdollista. Se on saanut jatkoa Martti Nissisen vetämästä huippuyksiköstä. Suomen eksegeettinen seura. 208 sivua. Haapiaisen tutkimustuloksiin kuuluu, että Vicedom kritisoi aikansa kirkkokeskeisiä lähetysmalleja. Valkila kertoo, miten puhumiseen kannattaa valmistautua ja miten esiintyä. Siksi on hyvä, että lähetystyön teologista ydintä jaksetaan tutkia. Jälki on vakuuttavaa. Tällä tarkoitetaan yleisesti ottaen sitä, että kirkon tekemä lähetystyö on ensisijaisesti Jumalan itsensä asia. Jussi Rytkönen jussi.rytkonen@kotimaa.fi. Kirkon riitaisuudet ja muut inhimilliset vajavuudet huomioon ottaen on hyvin lohdullista, että minne lähetystyöntekijät menevätkin, siellä Jumala on tehnyt työtään jo kauan ennen heidän saapumistaan. Teos osoittaa, että nämä kysymyksenasettelut ovat tulleet jäädäkseen. V iime vuosisadan puolivälin jälkeistä kristillistä lähetysteologiaa leimasi ajatus missio Deistä, Jumalan lähetyksestä. Tähän auttaa harjoittelu ja se, että ei lankea puhumaan hienompaa puheenpartta kuin yleensä käyttää. 424 s. Valkila sanoo, että kaikki jännittävät puhumista. Kaikkiaan teokseen on kirjoittanut 17 ansioitunutta tutkijaa, muun muassa Outi Lehtipuu, Jutta Jokiranta, Antti Marjanen ja Ismo Dunderberg. Ei siis ihme, että näin koostuneelta tutkijajoukolta ilmestynyt teos Johdatus sosiaalitieteelliseen raamatuntutkimukseen on uroteko kahdessakin mielessä. Lähetys on Jumalan. Teos osoittaa, etteivät suomalaiset ole tämän tutkimusalan suhteen jälkijunassa, päinvastoin. Helsinki 2013. Aloitus vangitsee kuulijan. Artikkeleissaan kirjoittajat valottavat Raamatun ajan sosiaalihistoriaa sekä havainnollistavat sosiaalitieteiden, Innostava puhuja onnistuu Viestinnän ammattilainen Oili Valkila kertoo, miten jokainen voi kehittää puhetaitojaan ja tulla paremmaksi puhujaksi. Valkila antaa useita aloitus- arkeologian sekä kognitiotieteiden soveltamista tutkimukseen. 1 0. Se johtuu epäonnistumisen ja hylätyksi tulemisen pelosta. Petri Luomasen taitava johdanto tutkimushistoriaan ja uusiin suuntauksiin antaa hyvän pohjan. Se on myös tarpeellinen oppikirja, joka esittelee keskeisiä sosiaalitieteellisen raamatuntutkimuksen suuntauksia. Kirkko ei hänelle ole mission omistaja, vaan Jumala
Kinnusen mielestä erilaiset ky- lämummo ja -vaaritoiminnat ovat mainio tapa tarjota lapsille ja eläkeikäisille kohtaamisen paikkoja. Hän on koulutukseltaan sosiaalipsykologi ja psykoterapeutti. – On monia ihmisiä, joilla on taitoja ja aikaa annettavana lapsille, mutta joilla ei ole omia lastenlapsia. Kinnusen mukaan isovanhemmuus on parhaimmillaan antoisaa ja onnellista. Takavuosina Kinnunen piti perhepalstaa Kotimaa-lehdessä. Kinnunen on työskennellyt 21 vuotta perheneuvojana Vaasan seurakuntayhtymän perheasiainneuvottelukeskuksessa. Lapsilla on nykyisin kyllä vertaissuhteita, mutta liian vähän ylisukupolvisia suhteita. Kuvassa kahdeksasta lastenlapsesta kaksi, Joona ja Julia. Ne vaikuttavat siihen, millaisiksi suhteet las- tenlapsiin pääsevät muodostumaan. Lastenlapsia on yhteensä kahdeksan. Isovanhempana voi parhaimmillaan kokea onnistumista niissä asioissa, jotka olivat vaikeita omien lasten kanssa. Vaasalaiselta perheneuvojalta Saara Kinnuselta on tänä syksynä julkaistu kirja Isovanhemmuuden aika (Kirjapaja). Olen itsekin isovanhempi, myös työssäni olen nähnyt isovanhemmuuden iloja ja kipuja. Joskus toiset isovanhemmat saavat olla enemmän lastenlasten kanssa, jolloin sivummalle jäävät isovanhemmat tuntevat huonommuutta. 1 0. Yhteisöllisyydellä tuodaan isovanhemmuus näkyväksi. Mielipahaa voi aiheuttaa sekin, jos toistuvasti jätetään vastaamatta kän-. Joskus isovanhemmat jäävät ilman kiitoksen sanaa, vaikka auttavat pyydettäessä ja ovat aina käytettävissä. – He eivät voi puhua asiasta edes ystävilleen, koska pelkäävät muiden ajattelevan, että heissä on jokin vikana. 20 Y H DE S SÄ Ko t i m a a 2 3. Kinnusen kirjassa on luku Hiljaisia kipuja ja avoimia konflikteja, jossa hän käsittelee isovanhempien ja seuraavan sukupolven suhteita. Erilaiset yhdistykset ja seurakunnat tarjoavat mahdollisuuden toimia isovanhempana niille lapsille, joilla ei ole omia isovanhempia tai joiden isovanhemmat asuvat kaukana. Myös lapsi tarvitsee kehittyäkseen sukupolvet ylittäviä ihmissuhteita. Kinnusella on viisi lasta, joista neljällä on lapsia. kuvat: Johannes Tervo Isovanhemmuus on elämän aarrearkku Perheet Perheneuvoja Saara Kinnunen tietää, että isovanhemmuuteen kuuluu suurta iloa, mutta myös pettymyksiä ja ristiriitoja. – Tämä kirja on kirjoitettu isovanhemmille. Hän käy vapaa-ajallaan aktiivisesti luennoimassa ja kirjoittaa paljon. 2 014 Saara Kinnunen pyrkii viettämään mahdollisimman paljon aikaa omien lastenlastensa kanssa. – Kypsyminen tapahtuu sukupolvien välisessä vuorovaikutuksessa. Teos on jatkumoa hänen aiemmille kirjoilleen, joissa hän on käsitellyt muun muassa lastenkasvatusta ja parisuhdetta
Nykyisin leikiteena on usein tasapuolisuus. Tästä tehtävästä hänet valittiin Oulun kaupunginjohtajaksi. Isovanhemmilla on myös oikeus asettaa omat rajansa. Tämä rohkea veto käynnisti Oulun ihmeen, joka kantoi ai- na 2000-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle. 1 0. 2.11. Oululainen konsepti muotoutui osaksi kansallista osaamispohjaista kehittämispolitiikkaa. Erosta eteenpäin on kirjoitettu näiden kokemusten pohjalta auttamaan eroa pohtivia tai akuutissa erokriisissä eläviä. Perusteollisuuden tulevaisuus työllistäjänä vaikutti epävarmalta ja myös uudempien toimialojen kuten elektroniikkateollisuuden tila huolestutti. Ongelmia voi ottaa puheeksi rakentavasti kyselemällä, ei syyttelemällä. klo 13.00. Nyt suvun tasapuolisuus. Ilmo Paanasen astuessa kaupunginjohtajaksi käynnistyi suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan suurten reformien toteuttaminen. Siihen kuului tutkimusyhteisöjen, yritysten ja kaupungin tiivis yhteistyö. 1970- ja 1980-luvun vaihteessa suuntaansa. jässä polvessa. Isovantä paljon huomio– Koskaan ei ta kuin sisarusten ole elänyt yhtä hemlapset. Stolbow kertoo kokemuksesta, että moni liitto on voinut myös jatkua, kun kriisi on työskennelty läpi ja voidaan aloittaa ikään kuin puhtaalta pöydältä paremmalla itsetuntemuksella. Stolbow on tuonut pelkän ryhmässä puhumisen lisäksi toiminnallisia menetelmiä eron työstämiseen. IsovanPahin tilanne on silloin, jos hemmuus on rikkaus ja aarihmissuhteet menevät umrearkku. 2 014 KUOLLEET Ilmo Paananen Kaupunkineuvos Ilmo nykkään eikä soiteta takaisin, kun isovanhempi on yrittänyt tavoitella. Ilmo Paanasta jäivät kaipaamaan vaimo Aulikki ja lapset perheineen. 23.12.1927 Sortavala k. – Voi olla kiivastakin sananvaihtoa ja välienselvittelyä, mutta viisaat isovanhemmat pysyttelevät sivussa lastensa konflikteista. Ilmo Paananen totesi myöhemmin, että yhtiö syntyi otollisten olosuhteiden ja useiden ihmisten toiminnan tuloksena. Hän sai uudistuksille tuen myös poliittisessa päätöksenteossa. vertaisia lahjoja. WSOY. Vuonna 1982 perustettiin Oulun Teknologiakylä Oy kaupungin, silloisen Kehitysaluerahaston ja alueen yksittäisten yritysten yhteisellä rahoituksella. Marianna Stolbow on työskennellyt eroavien suo- Gun Helminen Marianna Stolbow: Erosta eteenpäin. päivänä. Oulun elinkeinoelämä haki 21 Rakkaamme Ilmo Severi Paananen s. Kirjasta saa siihen hyvät ja kestävät rakennuspuut. Voi lastenlasten kanssa, ja isovankiinnittää huomiota vaikkapa hemmat voivat olla merkittäsiihen, että antaa lastenlapsilviä emotionaalisen tuen antaleen saman verran aikaa ja tasajia, turvapaikkoja. Outi Rantala Paananen kuoli 86-vuotiaana Lahdessa lokakuun 10. 249 s.. Ilmo Paananen sai kaupunkineuvoksen arvonimen vuonna 1989 ja samana vuonna hänet vihittiin tekniikan kunniatohtoriksi Oulun yliopistossa. tään ja jaetaan yhteisiä asioita Sille kannattaa herkistyä. Yksi vahvuuksista oli uusi osaaminen, jota alueelle kerryttivät Oulun yliopisto, VTT:n elektroniikan laboratorio ja joukko elektroniikkayrityksiä. kustella asiasta Isovanhemmat välikohtauksen jälkeen rauhalolivat ennen arvojen välittälisesti. mennessä: olli.paananen1@luukku.com, 0400 587756. Myös aikuisten sisarusten väliset suhteet saattavat kärjistyä mummolavierailuilla. jiä ja roolimalleja, joita katsot– Isovanhemmuuden haastiin ylöspäin. Kirja on myös hyödyllinen ihan parisuhdeoppaana, koska se ei keskity toisen osapuolen ruotimiseen vaan oman osuuden ja käyttäytymismallien tunnistamiseen. Suomalaiset eroseminaarit, joita Stolbow vetää, rakentuvat amerikkalaisen Bruce Fisherin menetelmien pohjalle. Toimän uusi mahdollisuus. virheitä, joita on omien lastensa kanssa tehnyt. Valtakunnanpolitiikassa hän toimi kansanedustajana vuosina 1966–1972, presidentin valitsijamiehenä vuonna 1968 ja Liinamaan virkamieshallituksessa työvoimaministerinä vuonna 1975. Ilm. malaisten kanssa vuodesta 2006 vetäen eroryhmiä. Sil- kannattaa herkisla elossa jo nelloin on hyvä kes- tyä. Ilmo Paanasen vahva etiikka, älyllisen huumorin leimaama karismaattinen persoona ja kokemus ihmisten johtamisessa osoittautuivat tarpeellisiksi. 10.10.2014 Lahti Kaivaten aulikki ja lapset perheineen muut sukulaiset ja ystävät Siunaus- ja muistotilaisuus pidetään Lahden Mukkulan kirkossa la 8.11. lahjoista – toiset eivät koskaan – Isovanhemmuus on elätarvitse mitään tai toivovat lahjaksi aineettomia asioita. Sille jäseniä voi olten siirtämistä nykyhetkeen. Kari Nenonen, Matti Rossi ja Ilkka Vaura Ilmo Paanasen työtovereita ystäviä KIRJAT Suomalainen ero Ero on yksi elämän suuris- ta kriiseistä, mutta monille myös merkkipaalu uuden elämän aloittamiselle ja suunnan muutokselle. Hänen työuransa alkoi isän ja molempien isoisien jalanjäljillä Sisälähetysseurassa ja jatkui Pieksämäellä Vaalijalan kehitysvammalaitoksen johtajana. Paanasen ura kunnallispolitiikassa alkoi Pieksämäellä 1950-luvulla ja jatkui Oulun kaupunginjohtajan tehtävässä vuodesta 1974 eläkkeelle jäämiseen saakka. Kinnunen on surullinen niiLahjojen antaminen ei aina den isovanhempien puolesta, ole helppoa, sillä perheen tarjoilla on niin kiireinen elämä, peet voivat poiketa siitä, mitä että eivät ehdi viettää aikaa omien lastenlastensa kanssa. Perheissä on kemukset ovat kuitenkin tärmyös erilaisia ajattelutapoja keintä isovanhemmuudessa. Kinnunen varoittaa isovanhempia puuttumasta perheen kasvatusmenetelmiin tai elämäntapaan. Elinikä on pidentyJoku lapsista saattaa katsella nyt ja sukupolvilla on yhteisiä suurennuslasilla, saavatko hävuosia enemmän kuin aikainen lapsensa yhsemmin. Erokriisin jälkeen tulee vaihe, jossa rakennetaan uutta elämää itselle ja lapsille. Oulun kaupungille esitettiin taantuvan teollisuuspaikkakunnan etujen hakemista. isovanhemmat ajattelevat lasYhteinen aika ja yhteiset koten tarvitsevan. Siisilla voi olla mielessä hyvin täsnä voi onnistua korjaamaan mällinen lahjatoive. Ongelmien puheeksi ottaminen on hankalaa, koska pelätään riitaa ja sitä, että tapaamiset harvenevat. Hän oli organisaation ehdoton auktoriteetti, mutta osasi antaa mahdollisuuksia ja tilaa nuorten ideoille ja innolle. Heidän ei tarvitse aina olla käytettävissä. Karjalassa syntynyt Paananen kotiutui sodan päätyttyä ilmatorjuntatykistöstä vain 16-vuotiaana. Ilmo Paananen pääsi konkreettisesti toteuttamaan lakeja, joita hän oli ollut eduskunnassa säätämässä. Tämä voi muuden paljon sukupololla omien lapvia samanaikaisuudenkokemus- haasteena on usein sesti. Y HD E SSÄ Ko t i m a a 2 3. Hän tuntee kivut ja kysymykset, jotka erotilanteessa nousevat. Ilmo Paananen torjui tämän, koska hänen mielestään kaupunki ei voinut rakentaa ongelmien vaan vahvuuksiensa varaan. Syntyi tekemisen meininki, josta Oulu tunnetaan edelleen. Isovanhempien rooli on muuttunut nyky-yhteiskunnassa. Teknologiakylän asioiden edistämisestä tuli yksi Ilmo Paanasen keskeisimmistä tehtävistä. Toive kukkatervehdyksestä: yksi ruusu. pisolmuun eivätkä isovanhemmat saa tavata lapsenlastaan. Kansanedustajakauden jälkeen 1970-luvulla hän toimi Mikkelin lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston osastopäällikkönä. – Puheeksi ottamisessa aloite on sillä, jota asia eniten vaivaa
Tähankkeen ideoija, istuu mietmä oli vasta päänavaus. ta. 1 0. suutta. min seurakuntayhtymän yhUlla-Maija von Hertzen. Sitten elämä yllätti: hän sai meijerialan opiskelupaikan. Hän vastaa Kotka-Kyviimeiseksi kerraksi. Kotkan torilla olleen tapahtuman teltat ovat tyhjentyneet, makkarat on paistettu ja syöty. Hän tenkin aivan konkreettisesti muistuttaa, että Jeesus oli suuheikoimmassa asemassa oleri köyhien puolustaja ja vihasi via, Mänttäri tuumaa. Pihaan ajavan auton valot maalaavat hetkeksi ikkunaverhoihin suurten puiden rungot ja oksat. – Jos ei koditon muualta saa apua, niin kirkosta saa, kiteyttää mies, joka kuvaa itseään pakanaksi. Yösiteliäänä hämärän kirkon penjalle on tarvetta, eikä tämä jää killä. Onneksi on kavereita, joiden nurkissa voin yleensä olla öitä. kaikilla on kuitenkin jonkinlaiArttu Laitinen, yöllisen nen paikka minne mennä. Joku kantaa kirkon penkeille patjoja, huopia ja tyynyjä. Ideoita sortoa ja epäoikeudenmukaialkaa virrata. Roope Mänttäri ja diakoni Arttu Laitinen sijaavat vuodetta Langinkosken kirkkoon Kotkassa. Mänttäri on Kotkassa asunnoton. kuvat: Johannes Wiehn Langinkosken kirkko avattiin toritilaisuuden jälkeen asunnottomien yöpymispaikaksi. Ovi avautuu, ja eteisestä tulvahtaa kirkkoon valoa, ääniä ja kahvin tuoksua. Hän ei ole koskaan kuulunut kirkkoon. miset, jotka me näemme syrjäytyneinä, eivät omasta mie– Missä kodittomat ovat ja lestään ole lainkaan sellaisia. – Konkurssin tehneen velallisen elämä ei ole maailman helpointa, hän tuumaa. Nyt parasta elämässä on opiskelu. – Kirkko voisi auttaa muuteiskunnallisesta työstä. Torille tuotiin iso määrä sänkyvaatteita lahjoituksina, ja yllättäen myös lämpimiä vaatteita. Diakoni Arttu Laitinen lahjoitettujen peittojen keskellä Kotkan torilla. Tilataksi lähti Kotkan torilta viemään väkeä kohti Langinkosken kirkkoa. Myös kavereita, joiden sesti asunnottoLuther oli kiivas nurkissa voin mia ja neljännes diakonian puolusalle 25-vuotiaiyleensä olla öitä. Opiskelupaikkakunnallaan Hämeenlinnassa hänellä on opiskelija-asunto, mutta kun tutut ja ystävät ovat Kotkassa, hän viihtyy kotikaupungissaan. Roope Mänttärin mielestä on luonnollista, että kirkko tarjoaa asunnottomille yösijan. Mänttäri on eronnut mies, entinen rakennus- ja ravintola-alan yrittäjä, joka koki konkurssin kesällä 2012. Roope Mänttäri kantaa lahjoituspeitteitä pikkubussista Langinkosken kirkkoon. Kaikki oli valmiina, kahvit, voileivät, pedit, yövahdit ja muut vapaaehtoiset. – Ennen olin monta kertaa toteuttamassa asunnottomien yötä, nyt olen täällä itse ilman asuntoa ja katson asioita toisin silmin. miten heihin saisi yhteyden, Sitten hän nostaa kasvonsa ja miettivät diakoni Arttu Laitihymyilee: nen ja Sini-Kotkan päiväkes– Olen iloinen, että tänä yönä kusvastaava Satu Järvenpää. On syvä hämäryys ja hiljaisuus. Roope Mänttäri nosti polkupyöränsä taksin takatilaan ja hyppäsi kyytiin. 22 Y H D E S SÄ Ko t i m a a 2 3. taja. TyöttömyysNuori diakoni isprosentti on Kotkassa peräti tahtaa taas kirkonpenkkiin ja noin 17. katselee penkeille ja lattialle Asunnottomista kirkkoon tehtyjä tyhjiä vuoteita. lokakuuta. On asunnottomien yö, 17. 2 014 Kirkko kodittomia vailla KOTKA Vain yksi koditon tuli Langinkosken kirkkoon, joka tarjosi asunnottomien yönä yösijaa, lämpöä ja voileipiä. Kotkan Langinkosken kirkon valkoinen risti hohtaa yössä tummalla tiiliseinällä. Kotkan kaupungissa oli vuo– Minusta hänen opetuksenden 2013 tilastosa menisivät hukjen mukaan 93 kaan, jos ihmiset Onasunnotonta iheivät toimisi häneksi mistä, joista noin nen esimerkkinon 50 oli pitkäaikaisä mukaan. tulee kuitenkin vain Roope – Mutta onko niin, että ne ihMänttäri. Väkeä torilla oli paljon
Olen iloinen ja ylpeä työstäni, koska minut on hyväksytty yhtenä miehenä joukkoon. 1 0. Olenkin monelle palomiehelle perhe- ja sukupappi. Aluepelastuslaitoksella työskennellään neljässä vuorossa. Alkuaikoina saatoin nukkua huonosti ennen laitokselle tuloa. Teologian maisteri: Juha Hänninen, Janne Järvinen, Marianna Koski, Anna Kuronen, Jarkko-Pekka Kärkkäinen, Aki Lasonen, Erkki Lavanti, Sanna Nuottila, Marjo Ojalammi, Katarina Ojanperä, Henriika Palola, Helena Ronkainen, Iida Saarinen, Paula Tapola, Tiina Tawast. Ei ollut mitään valmista menetelmää, jolla olisin voinut ottaa paikkani palomiesten joukosta. Tuuli Arola-Haverinen määrättiin Messukylän seurakuntapastorin virkaan 1.1.2015 alkaen toistaiseksi. HIIPPAKUNNAT TAMPERE Pastoraalitutkinnon ovat suorittaneet Nastolan seurakuntapastori Tomi Alasalmi, Hämeenlinna-Vanajan kistä on täällä runsaudenpulaa. Anna toinen riipus läheiselle ystävälle. Ihmisen kohtaaminen on ai- van keskeinen osa tehtävääni. Nuoriin palomiehiin saan tavallisesti ensimmäisen kontaktin, kun heille tulee ajankohtaiseksi avioituminen. Usein joku haluaa puhua kahden kesken. Teologian kandidaatti: Tuomas Hurme, Noora Laine, Mari Saarela, Iida Saarinen, Jonna Valtonen. 2 014 23 Kappalainen Antero Niemen työ on näköalapaikka palomiesten sielunelämään. Pipliakauppa.fi uudistuu lokakuussa! . 49 € UUUTUUS! LÄPPÄKIRJA Hauska tapa oppia Raamattua. 20.10. 35 € voimasanoja PIPLiA. Miellän olevani täällä kuten pappi entisajan kyläyhteisössä. Parasta työssäni on, kun koh- Mieleenpainuvimmista het- taan palomiehiä ja muuta laitoksen henkilöstöä arkisissa tilanteissa. Tulen laitokselle kuten ystävien luo. . Terttu Haikka määrättiin Messukylän seurakuntapastorin virkaan 8.10. Tilanteen raskaus tuntuu tehtävän jälkeenkin. Piti olla hyvin nöyränä. Adrenaliini virtaa. Jarkko Vikman määrättiin Messukylän määräaikaiseen seurakuntapastorin virkaan 1.1.30.4.2015. Viisi tyylikästä kansivaihtoehtoa. Myös App Storesta. Hannele Juutinen määrättiin Messukylän määräaikaiseen seurakuntapastorin virkaan 1.1.– 31.12.2015. Uskon että minulle asiat kerrotaan sillä tavalla, miten miehet ne kokevat. Vesa Keinonen www.piplia.fi . Hakeudun aktiivisesti miesten keskusteluihin mukaan. Olen päässyt kokeilemaan lähes kaikkea, mitä palomiehen työhön liittyy. Iloitsen siitä, että luottamuksen synnyttyä olen päässyt heitä lähelle. alkaen toistaiseksi. Siellä oli netti- ja mailiyhteydet. Suomen Pipliaseura | myynti 010 838 6520 | myynti@piplia.fi | www.pipliakauppa.fi. Minua tullaan kysymään vihkipapiksi, ja usein pääsen kastamaan lapsiakin. Siinä voidaan käydä läpi hyvin kipeitäkin asioita. Joskus vien miesten terveisiä eteenpäin päällystölle. Vastaavaa en voi kokea normaalityössäni kaupunkiseurakunnassa. Kirkon töissä Palomiesten lähipappi kuva: Rami Marjamäki Tampere Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnan kappalainen Antero Niemi työskentelee joka torstai Pirkanmaan Aluepelastuslaitoksella. Nykyisin tuskaa voi aiheuttaa se, kun kuulen miesten purkavan työhön liittyviä ahdistuksiaan. Y HD E SSÄ Ko t i m a a 2 3. A. Neljänä peräkkäisenä torstaina tapaankin aina uuden porukan. Kun niihin lähdetään pillit soiden, niin sisikunnassa tuntuu ihmeellinen sykäys. SUOMI-ENGLANTI Lahjaksi tai opiskeluun. Kun tulin tänne kymmenen vuotta sitten, minulle annettiin työhuone. Kati Saukkonen määrättiin Launeen määräaikaiseen seurakuntapastorin virkaan 1.10.–31.12. En kuitenkaan jäänyt huoneeseen vaan päätin toimia miesten keskuudessa. Kyseessä on jatkuva prosessi, koska uutta väkeäkin rekry- KULJEN toidaan koko ajan. TUTKINNOT Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa myönnetyt tutkinnot: 13.10. KANSSASI Laajin valikoima Raamattuja ja uusia tuotteita! . Ollaan pitkään hiljaisia. Huomaan, miten palomiehet vieressäni keskittyvät tositoimiin. Joskus minua yllytetään testaamaan erilaisia laitteita. Ikävintä on, kun palomiehet keräävät onnettomuuspaikal- la ihmisten osia muovikassiin. Hän tunsi kaikki seurakuntalaisensa. Myös hälytystehtävissä olen ollut mukana. alkaen toistaiseksi. Marianne Korhonen-Hieta määrättiin Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntapastorin virkaan 1.11. KULJEN KANSSASI –riipus Kaksiosainen, hopeinen riipus, jonka osat sopivat upeasti yhteen. Tampereen lisäksi käyn myös Ylöjärvellä, Nokialla ja Pirkkalassa. 15 €. Ja sehän sopii. Johanna Porkola määrättiin Messukylän määräaikaiseen seurakuntapastorin virkaan 1.9.– 31.12. seurakuntapastori Hanna-Leena Kevätsalo-Vuorio ja pastori Minna Lappalainen
(02) 868 0065 opisto@eko.fi Koulutus kuuluu Kelan opintotuen piiriin. PL 42, 70101 KUOPIO. Nuorisotyönohjaajan viran vaativuusryhmä on 502 (2 273,75 €/kk), nuorisomuusikon vaativuusryhmä 503 (2 392,02 €/kk). Koeaika on kuusi (6) kuukautta. tervetuloa! för flerspråkigt arbete med inriktning på finskspråkigt arbete Ref nr: 14/55 KSA sista ansökningsdag 2 november 2014 Läs hela annonsen på www.svenskakyrkan.se/ledigajobb .. urkujensoiton jalkiotekniikkaa • Valmentaudut ammatillisten opintojen pääsykokeisiin Lisätietoja www.eko.fi Koulutie 4, 27100 EURAJOKI puh. Hakemus ja nimikirja/ansioluettelo liitteineen osoitetaan Tampereen ev. Lisätietoja tampereenseurakunnat.fi/tyopaikat DIAKONISSAN VIRKAAN Hakuilmoitus kokonaisuudessaan Internetissä osoitteessa porievl.fi/työpaikat sekä evl.fi/rekrytointi 1234 Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaassa Ota yhteyttä ilmoitusmarkkinointi p. 020 754 2000 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Espoon hiippakunnan tuomiokapituli on julistanut haettavaksi Hyvinkään seurakunnan III KAPPALAISEN VIRAN Virkaan valittava tulee toimimaan kasvatussektorin vastuukappalaisena. Hakemukset 30.10. Seurakuntaelämä Ristijärvellä on aktiivista ja yhteistyötä tehdään eri sidosryhmien kanssa. Tehtävänä on johtaa oman vastuualueensa asioiden esittelyä yhteisessä kirkkoneuvostossa. Kirkkomusiikkilinja 26.1.-22.5.2015 päiväkoulutuksena • Kiinnostavatko seurakuntamuusikon keikkatyöt. Virkaan valitun tulee esittää hyväksyttävä lääkärintodistus ja rikosrekisterilain 6 §:n mukainen rikosrekisteriote. Tarkemmat tiedot ja hakuohjeet www.hyvinkaanseurakunta.fi/ ajankohtaista/avoimet tyopaikat Kirkkoherran eläkkeelle siirtymisen takia Liedon seurakunnassa on julistettu haettavaksi kirkkoherran virka 7.11. Tarjoamme monipuolisen kirkkoherran työn pienessä viiden työn tekijän työyhteisössä. nuorisotyönjohtaja Kari Soukka p. Vaali toimitetaan välillisenä. Hakemukseen on liitettävä nimikirjaote kappalaisen viran hakua varten. Olethan innovatiivinen ja yhteistyökykyinen, sekä haluat kehittää kristillistä kasvatustyötä ja näet kirkon kasvatustyön laaja-alaisesti. Hakuaika virkaan päättyy torstaina 13.11.2014 klo 15.00. Seura kunnassa on n. Odotamme tavoitteellista kehittämisotetta, kokonaisuuksien hallintaa sekä hyviä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. MYYDAAN Kauniit, edulliset kivet ja pronssit 1900 € 480 € www.HautakiviHalvemmalla.fi Tampereen ev.lut seurakuntayhtymä on edelläkävijä monissa kirkollisissa hankkeissa ja etsii jatkuvasti uusia keinoja seurakuntalaisten palvelemiseen. SEURAKUNTAYHTYMÄ Tarjoamme mielenkiintoisen työn, jolla on merkitystä. PAIKKOJA AVOINNA KOKOUKSIA Kyrkokansliet i Uppsala, enheten för flerspråkighet, avdelning för kyrkoliv och samhällsansvar söker Suomen kirkko hiStorialliSen Seuran HANDLÄGGARE sääntömääräinen syyskokous järjestetään ma 3.11.2014 klo 16.00 Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan Tiedekuntasalissa (Vuorikatu 3, Helsinki, 5. 1 0. Hallintojohtaja vastaa siitä, että yhteisen kirkkovaltuuston ja yhteisen kirkkoneuvoston päätökset pannaan täytäntöön. Espoon hiippakunnan tuomiokapitulille osoitetut hakemukset toimitetaan osoitteella: Espoon hiippakunnan tuomiokapituli, Kirkkokatu 10, PL 203, 02771 Espoo, espoo.tuomiokapituli@evl.fi. • Oletko pyrkimässä kirkkomuusikoksi. folio 100 kpl 20 E Kuvia netissä! KRISTILLINEN DIVARI 13 000 kirjaa SURUADRESSIT KELMUSSA 10 kpl 35 E, 30 kpl 100 E www.postimyynti-kivioja.net Puh. Nuorisomuusikon virkaan kelpoisuusehtona on tehtävään soveltuva kirkollinen koulutus ja riittävä perehtyneisyys sekä kokemus hengellisestä nuorisomusiikista, bänditoiminnasta ja sen ohjaamisesta. Lisäksi edellytetään seurakunnan toiminnan tuntemusta, johtamiskokemusta sekä soveltuvuutta esimies- ja johtamistehtäviin. Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulissa on haettavana Ristijärven seurakunnan KiRKKoheRRan viRKa Ristijärvi on luonnonkaunis kunta Kainuun sydämessä. Etsimme seurakuntayhtymään hallinnon asiantuntijaksi yhteistyökykyistä ja tulevaisuuden haasteisiin tarttuvaa 105 € GSM: 045 109 1809 E-mail: hautakivi@ hautakivihalvemmalla.fi TAMPEREEN EV.LUT. Hakemukseen on liitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus viranhoidon terveydellisistä edellytyksistä. lut. Meneillään oleva organisaatiomuutos voi vaikuttaa tehtävien sisältöihin. Ristijärven seurakunnan kirkkoherran virkaan liittyy asumisvelvollisuus virkaasunnossa. Hakemuksia ei palauteta. HALLINTOJOHTAJAA Hallintojohtaja vastaa seurakuntayhtymän yleishallinnosta sekä talous-, sijoitus-, kiinteistö-, tietohallinto- ja henkilöstöstrategian johtamisesta. Valittujen tulee olla konfirmoituja evankelisluterilaisen kirkon jäseniä. mennessä. 050-400 7142 TAMPEREEN EV.LUT. Hallintojohtaja on johtoryhmän jäsen ja toimii tukipalveluiden päälliköiden esimiehenä. Kirkkoherra valitaan välittömällä vaalilla. Hakemukset toimitetaan Espoon hiippakunnan tuomiokapitulille 13.11.2014 klo 15 mennessä. Arvostamme hyvää hengellistä ja kannustavaa johtajuutta sekä hyvää henkilöstöhallinnon ja seurakuntatalouden osaamista. 85 € 118 € TERVETULOA TÖIHIN Tampereen ev.lut. Tiedustelut: vt. Palkkaus määräytyy kirkon virkaehtosopimuksen mukaisesti. PAIKKOJA AVOINNA www.eko.fi Haaveiletko kanttorin urasta. 1300 jäsentä. Toivomme kirkkoherran huomioivan tasapuolisesti seurakunnassa toimivat herätysliikkeet. 2 014 KOULUTUSTA Espoon hiippakunnan tuomiokapituli julistaa haettavaksi hyvinkään seurakunnan iii kappalaisen viran Virka edellyttää suomen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä ruotsin kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa. krs). Valittujen tulee ennen viran vastaanottamista esittää rikosrekisterilain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu rikosrekisteriote ja seurakuntien johtavan työterveyslääkärin antama todistus työkelpoisuudesta. Meillä on töissä lähes 600 henkilöä ja talousarvion menojen loppusumma on 44 miljoonaa euroa. Syyskokouksen jälkeen TM henrik lampikoski esitelmöi Yuan-dynastian Kiinasta lähetyskenttänä 1271–1370. Virkaan valitulta vaaditaan suomen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä ruotsin kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa. 24 Y H DE S SÄ JULISTETAAN HAETTAVAKSI Ko t i m a a 2 3. Viran hausta vastaa Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli: www.arkkihiippakunta.fi/rekrytointi/avoimet-tyopaikat/ Lisätietoa seurakunnastamme: www.liedonseurakunta.fi. .. Haastattelut nuorisomuusikon virkaan 13.11.2014 ja nuorisotyönohjaajan virkoihin 14.11.2014. seurakuntayhtymän kasvatustyön johtokunnalle ja toimitetaan Nuorisotoimistoon viimeistään 10.11.2014 klo 12 mennessä osoitteella Näsilinnankatu 26 / PL 226 33101 Tampere. YHTEINEN NUORISOTYÖ SEURAKUNTAYHTYMÄ ETSII JOUKKOONSA 4 NUORISOTYÖNOHJAAJAA ja 1 NUORISOMUUSIKKOA Virat täytetään 1.1.2015 alkaen. Hakemukset 7.11.2014 klo 15 mennessä Länsi-Porin seurakuntaan. Länsi-Porin seurakunta etsii osaavaa diakoniatyöntekijää Hallintojohtajalta edellytetään soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa sekä hyvää perehtyneisyyttä hallinnollisiin ja taloudellisiin asioihin. 050-56 11 032, kari.soukka@evl.fi tai nuorisosihteeri Pia Korri p.040-59 30 304, pia.korri@evl.fi. • Saat perusvalmiudet kanttorin sijaisuuksien hoitamiseen • Opit esim. 040525 2123. Nuorisotyönohjaajan viran kelpoisuusehtona on piispainkokouksen päätöksen mukainen tutkinto, joka antaa kelpoisuuden kirkon nuorisotyönohjaajan virkaan. klo 16 päättyvin hakuajoin. seurakuntayhtymään 860 € JOULUKORTIT HALVALLA! 1-os. Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulille osoitetut hakemukset on toimitettava tuomiokapituliin 10.11.2014 klo 15 mennessä, os. Lisätietoja antaa tarvittaessa kirkkovaltuuston puheenjohtaja Heikki Pulkkinen, puh
Kuoreen merkintä ”Talouspäällikön virka”. 13.9. 1 0. 08 4639 200 HELSINGIN RAAMATTUKOULU voimasanoja PIPLiA. 11 15.3. 9.5. Virka on otettava vastaan 1.12.2014 tai sopimuksen mukaan. 30.8. tilauspalvelut@kotimaa.fi 7 16.2. Kirkon musiikkij Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan 22 31.5. 20.9. Ennen viran vastaanottamista valitun on esitettävä lääkärintodistus terveydentilastaan. 2.8. luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen 23 7.6. ajaksi 17 26.4. hoitamiseen sekä lain30.5. Puhujina teol.yo Tuomas Hietamäki ja rovasti Hannu Pelkonen. Isnäsin palvelutalo, Marjakuusentie 3, 28.10. 010 838 6500 info@piplia.fi MYYNTIPALVELU puh. Pidätämme oikeudenJuhannuksen tu 27 5.7. 13.6. 5 195 390 Matkailu Koulu ja uskonn Yhteisvastuu Kokous-, kurssi- 14.3. klo 10–12 Mikaelin tuvassa, Jeannette SjögårdAndersson. Tarkemmat tiedot ja hakuohjeet: www.helsinginseurakunnat.fi/mikael talouspäällikön Virka Huom! Koko ilmoitus lisätietoineen löytyy osoitteesta: www.vieremanseurakunta.fi/ajankohtaista Mikaelin kahvila: pe 24.10. 26.9. 18.4. 10.10. 23.5. Kestotilaus 12 kk ja 29.2. 22.8. Seurat Lestadiolaisten ylioppilaskodissa su 26.10.2014 klo 17.00 Vironkatu 7 c 4. asiakasmarkki henkilörekisteri25-26 21.6. Talouspäällikön vastuualueena ovat talous- ja henkilöstöhallinto, kiinteistöt, hautaustoimi ja hallinnon kokousten sihteerin tehtävät. 5 oikea alakulma, 2 x 150 mm Ilmoitustrafiikki: Takasivu ½-sivu vaaka Jukka Heinänen 020 754 2292 Takasivu faksi 0201/1-sivu 754 2343 Sähköposti: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Lisäveloitukset viite: ”Kotimaa” Ilmoitusvalmistus 60 €/tunti + alv 23 %. www.sujuu.fi Pirjo Teva 020 754 2292 Aineistot: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi (otsikoksi lehden nimi ja julkaisupäivä) Puh. tilattavien sanoma- tai aikakauslehtien 18 3.5. 050-5141 075. 14-15 Pääsiäisen tupla 16 19.4. Hakemus ja johtosääntö löytyvät seurakunnan sivuilta, www.puolanganseurakunta.fi ajankohtaista. Hakuaika päättyy 10.11.2014 klo 12. 7.3. Furuborg, Lapinjärventie 492, 27.10. 82 214 429 Ilmoit Varaus/aineisto Teema/erikoisp Ilmoitusvaraukset ja28.12.11 1 5.1. perjantaina 11.1. Kesämenot & ku 4.7. Herättäjäjuhlat, hintojen muutokseen. Tehtävään kuuluu myös kirkkoherranviraston toimistosihteerin töitä. aineistot: 2 12.1. 25.7. 21.3. Mikaelintupa, Jorvaksentie 1, 29.10 ja 31.10 klo 18.00–20.00. 8 23.2. 3.10. Vähintään kuukauden11.4. 12.9. Vieremän seurakunnassa julistetaan haettavaksi Vartiokylän rovastikunnassa Itä-Helsingissä on haettavana Määräaikainen diakonian talousneuvojan projektivirka Ilmoitusaineistot osoitteeseen ilmoitusmyynti@kotimaa.fi SEURAT ajalle 1.1.2015–31.12.2017. Musiikki-ilta kirkossa: ke 29.10. 25.1. 2.5. klo 18.00–20.00. Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa www.kotimaa.fi/ tyopaikat Kirkkoherran virka haettavana 7.11.2014 mennessä. Varsinaiset viran tehtävät on määritelty johtosäännössä. 18.10. Viranhaltijalta edellytetään vähintään opistotasoista kaupallista tai hallinnollista koulutusta ja riittävää perehtyneisyyttä julkisyhteisön talouteen ja hallintoon. sallimaan 24 14.6.nointiin 6.6. klo 18.00–20.00. Jäsenmäärä oli vuoden 2014 alussa 2804 henkeä ja työntekijöitä on 11 henkeä. Tilaushinnat 9 1.3. lähtien ja verokanta on 10?% 1.1.2013 19 10.5. Lisätietoja antavat talouspäällikkö Hannu Kokkonen p. 22.2. Onnela, Veckasinmäki 7, 31.10 klo 13.00–15.00. Seurakuntavaalit, ennakkoäänestys: Kirkkoherranvirasto, Backsteninranta 49, 27.10.–31.10. 8.8. klo 11.00 Mikaelin tuvassa, Heli Rantanen. Virka täytetään vakinaisena ja täyttämisessä noudatetaan 6 kk koeaikaa. KotimaaPro 145 € 12 22.3. Faksi 020 754 2000 020 754 2343 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Sari Havia 020 754 2284 Jaana Mehtälä 020 754 2309 Kauniit ja nopeat nettisivut Myynti- ja markkinointipäällikkö: Minna Zilliacus 020 754 2361 Ilmoitustrafiikki: Laajan valikoiman ja hyvän palvelun kristillinen kirjakauppa. 5.9. Pyhäkoulu: su 26.10. 6.9. 4.10. 2 014 PAIKKOJA AVOINNA 25 SEURAKUNNAT Puolangan seurakunnassa on avoinna Talouspäällikön virka Puolangan seurakunta Kainuussa kuuluu Kuopion hiippakuntaan. Byagården, Sarvisalontie 1035, 30.10. 040 752 0868 www.lyrs.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 Kustantaja FI57 4405 0010 0212 96 Rahankeräyslupa: 2020/2012/4280 Kts. Östra Nylands Sång och musikförbund, 4 kuoroa, vapaa pääsy. Sähköpostitse 6 9.2. 8.2. 050-5141 073 ja kirkkoherra Hannes Seppänen p. puh. klo 19.00. Y HD E SSÄ Ko t i m a a 2 3. kirkon jäsen. klo 18.00–20.00. edellisen viikon 3 19.1. www.kotimaa-yhtiot.fi PALVELUHAKEMISTO MEDIATIEDOT 2012 Lähetysyhdistys Rauhan Sana Ilmoitushinnat Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa www.karjalanevankelinenseura.net Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki PL 279, 00181 Helsinki PÄIVÄN TUNNUSSANA p. 010 838 6520 myynti@piplia.fi www.pipliakauppa.fi LAHJOITUKSET FI58 8000 1800 0557 83 Suomen Pipliaseura | www.piplia.fi PL 54 | 00241 HELSINKI Ilmoitusmarkkinointi www.helsinginraamattukoulu.fi Kaikkea maan ja taivaan väliltä. 9.8. www.kylvaja../lahjoita Tikkupolku 1 49400 Hamina Päätoimittaja: Mari 05-755 Teinilä 6670 Puh. klo 9.00–18.00. Messu: su 26.10. KOTIMAA-YHTIÖT Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki PL 279, 00181 Helsinki Puh. Hakemukset tulee toimittaa 29.10.2014 klo 16 mennessä osoitteella: Puolangan seurakunta, Kirkkoneuvosto, Kirkkokatu 1, 89200 Puolanka. 25.4. 020 754 2350 www.sacrum.fi Yhteistyössä: Ilmoitusmarkkinointi Pirjo 020 754 2284 2,50Teva €/pmm Minna Zilliacus 020 754 2361 1/2 -sivu vaaka Sähköposti: 1/1 -sivu etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Määräpaikka s. Kirkkokahvit ja seurat Pitäjäntuvalla. 27.9. ti 15.5. Virkaan valittavan tulee olla Suomen ev.lut. Tervetuloa! www.lestis.fi. 6 kk 66 €28.3. 23.8. Määräaikaiset 13 29.3. Kokous-, kurssi-. 19.9. 29.8. 11.10. lain puitteissa. 15.2. klo 4 14 mennessä 26.1. Kesän tuplanum 21 24.5. 18.7. 18.1. 26.7. klo 10.00 kirkossa, Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä, Pekka Rusava saarna, Robert Lemberg lit., Marcus Kalliokoski. Viran hinnoitteluryhmä on J10 mukainen. Kestotilaus 12 kk 125 € 10 8.3. 16.8. Ilmoitushinnat 2,50 €/pmm + alv 24?% Julkaisuaikataulu rivi-ilmoitukset (10–30 mm) 2,20 €/pmm + alv 24?% Nro Ilmestyy 2.2. 15.8. 1.2. 05-755 6650 Fax Levikki ja lukijamäärä 38.563 kpl (LT 2010) 76.000 lukijaa (KMT Lukija 2011) Uusheräyksen Keskusliitto ry www.uusherays.fi p. 12 kk 132 €,5.4. digilehden 24?%. Hakuilmoitus osoitteissa evl.fi/rekrytointi ja kaarinanseurakunta.fi/ajankohtaista. 4.1. 28-29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 12.7. 27.6. 20 pe 18.5. 1.8
Murrosiässä olin tekemisissä saatananpalvojan kanssa. Adventistit tuta. en ole kuitenkaan rukoilimme yhdessä: ”Armosta oi Isä lainaa, ikinä menettänyt uskoani rumitä lapses anelee. Ehtookelloina Luopioisten kirkon kellot. ”Ehdottomasti parasta maailmassa ovat lapset.” (Mark. Avuks’, turkoukseen. Pastori Pauliina Järvinen, Raisio. 539:7. Hoidon jälkeen seurasi masennuskausi. 10.00 Jumalanpalvelus Korson kirkosta. Liturgina pastori Riikka Wikström. Uusinta.. Kapteeni Natalia Penttinen, Pelastusarmeija, Helsinki. detään esirukousta. Kartan ruihmiset, jotka tunsin, ja litania kousmetodeja, jottei rukoukoli pitkä. Lohduttaja lauOlen touhottaja. Raija Kurki klo 18.50, la klo 18.00 Perjantai 24.10. Toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen, Espoo. Kipuilen, kun hän ei aina ota vastaan rakkauttani. – ei ehkä täällä maailmassa, Minulle soitetaan usein ja pyymutta taivaan kirjoissa. kuva: Raija Kurki RADIO & TV Aamuhartaus Yle Radio 1, klo 6.15 ja 7.50 Perjantai 24.10. Seurakuntayhteyttä ei ollut ja hain hyväksyntää syntielämästä. Lehtori Pekka Kivekäs, Vantaa. Muusikot: Marja Haapaniemi, viulu, ehtoollisvirren soolo: Kirsi Kallio. Se oli ilo ja Rukoukseni on usein hiljentiesin, että Taivaan Isä kuulee tymistä Jumalan edessä. Toimittajana Lisa Enckell. 10/10. Heikki Huttunen, kolumbialainen vieras isä Sterlin Londoño Palacios, Suomen ekuneeminen neuvosto. Kaikki kunnia kuuluu Jutä ja Samuelista. Kirkkoherra Jukka Salo, johtava kappalainen Liisa Rantala, urkuri Tea Polso, Seinäjoen ev. Rukous tekee hyvää kaikille asioille. Eräällä keikalla joukko uskovia tuli pyytämään, että he saisivat rukoilla puolestani. 15.10 Pisara. Iltaisin sänmalalle. Muut ohjelmat Yle Radio 1 Maanantai 27.10. Olin rikki ja rakkauden kaipuuni oli valtava. Äiti rukoili varjelusta, kun elettiin keikkaelämää. Kanttori Alexi Juhanpelto, Pieksämäki. 18.00 Vastuuviikon ekumeeninen jumalanpalvelus Seinäjoen Lakeuden Ristin kirkosta. On luottamuksen osoitus, kun osoittaa tunteita ihmiselle tai Jumalalle. Torstai 30.10. Tänä syksynä hän esiintyy Mascara-yhtyeensä kanssa Ylen We Want More -ohjelmassa. Pastori Mikael Sundkvist, Ortodoksinen kirkko, Vantaa. Kirkkoherra OlliMatti Vuori, Ulvila. Ursula Hynninen. 2 014 Maria Sundfors, 38, on oululainen freelance-muusikko ja perheenäiti. Pääsihteeri Heikki Huttunen, Ortodoksinen kirkko, Espoo. Korson seurakuntakuoro, joht. Tekstinlukijat: PäivikkiTelenius ja Pirjo Majaranta. lut. Kanttorina Ursula Hynninen. Se pysäytti minut. Vanhin lapseni on nyt murrosiässä. Iltahartaus ”Esirukouspyyntö on luottamuksen osoitus” minun rukoukseni Kaikkien rukoukset rekisteröidään taivaan kirjoissa. 17.20 Arvojen löytöretkellä. Kuuntelin kasetit rukoilee Isän oikealla puolelpuhki, etenkin tarinat Esterisla. Muistan miten paljon äiti rukoili puolestani sängyn vierellä. En tin nukkua hänen vieressään. Raamattu sanoo, että myös livat ovelle ja äiti osti heiltä Pyhä Henki rukoilee sanomatkirja- ja kasettisarjan Uskollitomilla huokauksilla ja Jeesus sia ystäviä. Tiistai 28.10. Maanantai 27.10. Aila Timonen, Marja Mäkelä ja muusikko Tuija Perälä, Seinäjoen vapaakirkko. Urkurina Airi Saloniemi. Temppeliaukion kirkko on Suomen käytetyin kirkkorakennus ja maamme suosituimpia nähtävyyksiä. Raamatun luku, näyttelijäntyön professori Hannu-Pekka Björkman, Helsinki. Torstai 30.10. Pienessäkin rukoushetkessä voi tapahtua paljon sisäisesti. Jumalanpalvelukset Sunnuntai 26.10. Kanttori Laura Aho ja isä Matti Wallgren, Vaasan ortodoksinen seurakunta. Piispa Simo Peura saarnaa. Teema Sunnuntai 26.10. TV1 Lauantai 25.10. 10:13–16). Kirkkoherra Kerttu Venäläinen, Kittilä. 1 0. Tulen minua. Pienet lappias, Pyhä Henki armias ruset ja kodinhoito vievät voikouksemme kuulkoon.” Sitten mia ja muusikon työ on omalla luettelin kaikki sukulaiset ja tavallaan kiireistä. Isä Zenon Strykowski, Katolinen kirkko. Kuoron laulut: Ruotsin kirkon virsikirja numerot 559 ja 217; sekä virsi 749. Uskon, että myös pienkuin pieni lapsi: luotan, että ten ja huomiotta jäävien rusaan olla oma itseni ja että isä koukset rekisteröidään jossain ymmärtää. Rukoilin joka ilta. Muu musiikki: Vastausmusiikkina päivän psalmi: 78:1–8. Saarna kirkkoherra Pirkko Yrjölä. gyssä kuiskasin tosissani: ”PuMummoni oli hu Herra, palveliÄiti ihanassa lempeäsjasi kuulee” ja jäin rukoili odottamaan, mitä sä uskossa. Lauantai 25.10. Se tuo minulle valtavasti lohdutusta. Keskiviikko 29.10. Muistan miten murruin ja itkin. Kirkkoherra Tiina Keinänen, Laihia. Pastori Panu Pihkala, Helsinki. sestakin tulisi suorittamista. Hän lusta, kun elettiin muista Jumalan puhuneen, mutta piirsi selkääni ja keikkaelämää. Lauantai 25.10. Tiistai 28.10. Keskiviikko 29.10. vaks’ tule aina. seurakunta. Rukousvastauksista en voi ottaa kunniaa, koska en tiedä, kuinka Vanhempien ero oli hirveä paljon jossain muualla on jo shokki, mutta Jumala järjesrukoiltu saman asian puolesti lohdutuksen. 26 Y H DE S SÄ Ko t i m a a 2 3. Rukoilemalla voin kuitenkin rakastaa. Pete Hende Nieminen, graffititaiteilija. Maanantai 27.10. Rakasvarje- Jumala sanoo. 19.20 Kalliosta temppeliksi. Ahdistuin niin, että tarvitsin hoitoa. Ohjelmassa tavataan taiteilijoita, jotka miettivät valintojaan, arvojaan ja esikuviaan. Kierre katkesi, kun liityin Mascara-bändiin. Arkkitehti Timo Suomalainen kertoo kirkon värikkäästä historiasta. Virret: 539:1–3; synnintunnustusvirsi 289; 130; 314:1,2,5,6; 120: 3–7; 224; MAIJA P. Johtava pastori Martti Kallionpää, pastori Markku Tuppurainen, Seinäjoen helluntaiseurakunta
Aluksi uuden kasteopin kan- nattajia vainottiin säälittä. Kolehti kootaan kristittyjen kansainväliseen vastuuseen ja diakoniaan Vastuuviikon aikana Suomen Ekumeeninen Neuvosto ry:n kautta. Toiset taas ajattelevat, että kaikkien ihmisten syntisyys ja Jumalan universaali pelastustahto viittaa siihen, että pienet lapsetkin on kastettava. Sinä olet hallitsija ikuisesti, sinun lupauksesi pysyvät polvesta polveen. 1:18–22, Joh. Lisäksi Uusi testamentti korostaa tietoista uskon ratkaisua, joten johtopäätös oli selvä: lapsikaste on kirkollisen perinteen harha-askel. Vaikea sairaus on voinut yllättää meidät. Tekstit: Ps. Kasteoppiin sääntö ei päde. Kaste on kristityksi tulemisen avainhetki ja keskeinen pelastustapahtuma. Oli luontevaa ajatella, etAmerikkaan, jonne syntyi aitä ratkaisevat pelastuksen ihkuiskastetta opettavia seurameet tapahtuvat juuri kasteen kuntia. rakunnat kastoivat, toiset eiJoidenkin mielestä uusitesvät. Pyhä Henki on vetänyt ihmisiä Kristuksen omiksi läpi vanhan kirkon ja keskiajan historian. 2 014 ENSI PYHÄNÄ 20. Mosessa kastettalemmat vastauk- kerro, ketkä pitäisi van oma tahto set ovat mahdol- kastaa. destä, joten heidät täytyy kastaa siitä vapauttamiseksi. Tilanne on hämmästyttävä. Siksi kaikkein raamatullisin kasteoppi ei ehkä ole kaikkein kristillisin. Siinä otetaan Jumalan lapseksi, pukeudutaan Kristukseen, saadaan Pyhä Henki ja tullaan kristikunnan yhteyteen. Mitä tästä pitäisi päätellä. -- Olkoon koetus sitten mikä tahansa, psalminlaulaja vakuuttaa, että Jumala on avannut ’’meille jälleen tien’’. nen pelastustapah- vanhempien ja Kastoiko alkukummien uskon tuma. sunnuntai helluntaista Raamattu ei kerro selvästi, koskeeko kastekäsky myös imeväisiä. Kor. Kukaan ihminen ei sisadalla lapsikaste vei voiton. Riitti kun vanhemmat ja kummit ymmärsivät. 8:11–15, 2. Jotkut liikkeen johtajat hukutetOn kiistatonta, että kristinustiin ajatellen, että se on sopiva kon ensihetkistä alkaen krisrangaistus uudestikastamisen tityksi kääntyvät saivat kassynnille. gu n he lm Toinen kirje korinttilaisille 1: 18–22 Mutta Jumala itse vahvistaa meitä ja teitä uskossamme Kristukseen, Voideltuun, ja on myös antanut meille voitelunsa: hän on painanut meihin sinettinsä ja antanut meidän sydämiimme vakuudeksi Hengen. Usein sanotaan, että mitä tärkeämmästä asiasta on kyse, sitä selvemmin Jumalan sana opettaa sitä. Milloin kukin on saanut tuon Hengen. Heidät kastettiin, koska itse halusivat tulla kristityiksi. Sillä ei ollut merkitystä, etteivät imeväiset itse ymmärtäneet asiasta mitään. Eräät kristityt tutkivat uudestaan Raamatun kastetekstejä ja huomasivat, ettei siellä puhuta mitään imeväisten kastamisesta. On palattava raamatullisille juurille ja kastettava vain ymmärtävässä iässä olevia. Sen täytyy tarkoit- KARI KUULA Kirjoittaja pohtii viikon Uuden testamentin tekstejä.. Liturginen väri on vihreä. Jos asiaa katsottaisiin vain Raamatun pohjalta, uskovien kaste voisi hyvinkin vetää pitemmän korren. Y HD E SSÄ Ko t i m a a 2 3. Silti imeväiskasteen kannattajan on syytä olla nöyrä. Hän on antanut meidän joutua verkkoon ja pannut orjuuden taakan harteillemme. ToiKristuksen vastaanottamiseen avainhetki ja keskei- sessa kastetaan jo ennen sitä. Kaikki kastettavat olivat ymmärtävässä iässä. Silti Jumalan nojalla ja toikirkko aivan piesana ei selvästi niä lapsia. Monet kon ulkopuolisista sisäpuolipakenivat vasta löydettyyn siksi. sunnuntai helluntaista on aiheeltaan ”Usko ja epäusko”. Tätä rukoilemme hänen nimessään. Jos käytäntö olisi ollut väärä, Pyhää Henkeä ei olisi annettu kastetuille, eikä kukaan olisi lopulta saanut sitä. Silloin kristityt olisivat vähitellen kuolleet sukupuuttoon. lisia. Se siirsi heidät kristinusSilti liike voimistui. Henki kirjoitetaan isolla, sillä kyse on Pyhästä Hengestä. Asia on päätettävä kristikunnan kokemuksen perusteella. Kun kirkko vain jatkoi kasvuaan, lapsikasteen täytyi olla oikea ratkaisu. Lapsia ei voi kastaa vanhempien tahdon nojalla, vaan kastettavan on itse haluttava sitä. Taloudelliset ongelmat ovat nousseet ylivoimaisen suuriksi. tamentillisen uskon tietoinen Viimeistään neljännellä vuoluonne puhuu aikuiskasteen puolesta. Opeta meitä ihmettelemään tekojasi ja kiittämään niistä, ettemme unohtaisi hyvyyttäsi ja lakkaisi luottamasta sinuun. Vasta reformaation vuosisadalla kuultiin soraääniä. Lapsikastetta noudattavat kirkot ovat ratkaisseet asian vetoamalla empiiriseen havaintoon. 1 0. -- Tällaiset kuvaukset koetuksista eivät ole vain mennyttä teoriaa vaan elävää nykyhetkeä. Psalminlaulaja (Psalmissa 66) muistuttaa siitä, että Jumala on koetellut meitä, ’’puhdistanut ahjossa kuin hopeaa’’. voi päättää, että nyt Kristus Ajateltiin, että myös kristitkutsuu jonkun tietyn henkilön tyjen kotien pienokaiset ovat osalliset perisynnin syyllisyyyhteyteensä, joten hänet täy- tyy kastaa. Kasteessa, kirkko opettaa. Rohkaise meitä kertomaan uskollisuudestasi myös lapsillemme, että hekin saisivat kulkea elämän tietä Poikasi Jeesuksen Kristuksen vapauttamina. Jumala voi ottaa heidät omikseen siinä kuin aikuisetkin. Kristinusko on kuitenkin enemmän kuin vain Uusi testamentti. Yrjö Sariola Psalmimietiskelyjä Päivä 27 Miksi pienet lapset kastetaan. Tämä opetus perustuu moniin Raamatun kohtiin, joissa kristityksi tuleminen sijoittuu kasteeseen. ratkaisee asian. 78: 1–8, Jes. Tuolloin kaikki kastettiin imeväisinä. 20. Yhtenäistä Kumpi käytäntö käytäntöä ei ollut, jotkut seuon oikea. Siinä Raamattu jättää meidät melkoiseen pimentoon. 9:24–38. Alttarilla on kaksi kynttilää. HENGEN AARTEITA Jumalan teot eivät ole meil- le aina suinkaan helppoja. RUKOUS Herra, kaikkivaltias Juma- la. Silti Jumalan sana ei selvästi kerro, ketkä pitäisi kastaa. P aavali kirjoittaa kauniisti: Jumala on painanut meihin sinettinsä ja antanut sydämiimme vakuudeksi Hengen. teen. ine n taa sitä, että imeväiskaste välittää Pyhän Hengen ja tekee ihmisistä kristittyjä. hetkellä, joskin Nykyisin krisKaste on toki Pyhä Henki tikunnan sisälkristityksi lä on kaksi erivalmisti ihmistä tulemisen laista linjaa. Näin kokemus lopulta ratkaisee asian
Lakki on nuorena valkoinen tai kermanvärinen, vanhemmiten lakit muuttuvat ruskeiksi. Jumalan tahdosta ja käskystä kaikki lähti liikkeelle, mutta käytännön hommat hoitivat rakentajaenkelit. Satokausi alkaa elokuussa ja jatkuu vielä lokakuussa. Lampaankäävän maku on mieto ja tuoksu heikko. Annoksen nimi on ”Taivaallisen työmiehen palttoonnappi”. Olli Seppälä Lampaankääpä kasvaa sammaleisissa kuusikoissa. Vahingoittuneista kohdista ja keitettäessä lampaankääpä muuttuu keltaiseksi, mikä on yksi tuntomerkki. Lampaankäävän lakin muoto vaihtelee, ja sen halkaisija vaihtelee muutamasta sentistä kahteenkymmeneen. Kun maailmaa luotiin, se oli kovaa hom- maa. Tarina kertoo, että taivaan portilla on ravintolan ruokalista. Niistä tuli tukevia ja hieman kolhiintuneen muotoisia sieniä. Ne olivat suurikokoisia ja romuluisia taivaallisia työjuhtia, jotka muokkasivat merien pohjien ja maanpinnan vuoristot. Ja niin enkelit painoivat pitkää päivää gospellauluja laulaen, kunnes seitsemäntenä päivänä lepäsivät ja heittivät työtakit naulaan. Sen lakin halkaisija saattaa olla jopa parikymmentä senttiä. Isoista lampaankäävistä voi tehdä vaikka pihvejä. kuva: Jussi Helimäki / Vastavalo. Lampaankääpää muistuttavia sieniä ovat typäskääpä, harvinainen vuohenkääpä sekä vaaleaorakas, joka myös on mainio ruokasieni. 28 Y H D E S SÄ Ko t i m a a 2 3. Yksi listan erikoisuuksista ovat lampaankääpäpihvit. – Vielä jaksaa, vielä jaksaa, kiritti Jumala kuudennen päivän puolivälissä työläisiään. Rakentajaenkelit eivät muistuttaneet lainkaan kiiltokuvien kauniita enkelihahmoja. Se poikkeaa useimmista muista sienistä säilyttämällä paistettuna tiiviin rakenteen- sa. Lampaankääpä kasvaa Suomessa Napapiirille saakka sammaleisissa kuusimetsissä. 2 014 Työmiehen nappi Luomakunta Lampaankääpä on mainio ruokasieni. Silloin takeista irtosi nappeja, jotka putosivat maan päälle. Lampaankääpä (Albatrellus ovinus) on iso- kokoinen ja aivan erinomainen ruokasieni. Ne koversivat tulivuorten kraaterit ja istuttivat ensimmäiset sademetsät. 1 0. Tarjolla on vain kasvisruokaa