Mutta mitä tapahtui Viipurin kirkon alttaritaululle. heinäKuuta 2015 | hinta: 3,70€ | 110. siVu 6 Metsän pyhyys tuija Pyhäranta kirjoittaa esseessään metsän hengellisestä merkityksestä suomalaisille. vuosikerta | 0043595–15–30. Sivut 10–13 Anit A n K uv A / M A r K o Peränen Venäjän pelKo Aikuisten huoli itänaapurin sotilaallisesta uhasta tarttuu helposti lapsiin. Kristus Kansan KesKellä Taiteilija Pekka Halonen kuvasi töissään suomalaisia kansanihmisiä, niin myös Karstulan kirkon alttaritaulussa. siVu 14 29 23
Suomesta edes toinen on löytänyt töitä. Täällä ei kuitenkaan ole samanlaista diakoniatoimintaa kuin Suomessa. Kielteisestä suhtautumisesta on puhuttu paljon. JOONA RAUdASkOSki Yli 20 vuotta Kreikassa asunut Mari Hilonen työskentelee yhteispohjoismaisessa Merimieskirkossa Ateenassa. Onko tämä liioittelua. Miten ortodoksinen enemmistökirkko toimii Kreikassa. Suomen tiukka kanta on ollut yllätys monelle kreikkalaiselle. Ruotsin kirkon avustukset ja minun Suomesta tuleva palkkani on pitänyt hoitaa muilla tavoin kuin pankin kautta. Merimieskirkolla olen ollut kokoaikaisena työntekijänä viime vuodesta. Vaikka suurin osa Ateenan Merimieskirkon toiminnasta rahoitetaan Kreikasta, ulkomaisten rahansiirtojen loppuminen on vaikuttanut toimintaamme. 18 Hyvä kesäkirja saa käsitellä suuria teemoja. Lääkärit kirjoittavat reseptejä lyhyemmäksi ajaksi, jotta lääkkeitä riittäisi kaikille. Kirkolla olisi varoja tehdä paljon enemmän, se on todella rikas. KUVA: ANNA-MARIA PAPPA PUhdAS USkO. Joka päivä on haettava pankkiautomaatilta nostettavissa oleva summa 50 tai 60 euroa. Olen ollut töissä Kreikassa matkailualalla yli 20 vuotta. 9 Miksi ehtoollisleipä ei maistu, kyselee Jaakko Heinimäki. lAki JA liiTTO s. 22 Nurmeslainen Lea Jehkinen haluaa rukoilla yhdessä.. Onko suomalaisia muuttanut takaisin Suomeen talouskriisin vuoksi. Suurin osa täällä asuvista pohjoismaalaisista on naisia, jotka ovat perustaneet perheen kreikkalaisen miehen kanssa. Viime viikkojen tilannetta on kuvattu jopa humanitaariseksi kriisiksi. Viimeisen kuuden vuoden aikana moni on tehnyt päätöksen palata Suomeen. 2 TÄNÄÄN Kotimaa 23.7.2015 TÄSSÄ NUMEROSSA KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde Sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Toimituspäällikkö Tuija Tiihonen Uutispäällikkö Johannes Ijäs Toimitussihteerit Leena Hietamies, Anna-Kaisa Pitkänen, Noora Wikman Graafikko Gun Helminen Toimittajat Emilia Karhu, Danielle Miettinen, Laura Mäkelä (virkavapaalla), Tuija Pyhäranta, Joona Raudaskoski, Jussi Rytkönen (virkavapaalla), Olli Seppälä, Meri Toivanen, Valokuvaaja Matti Karppinen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen www.kotimaa.fi Myyntija markkinointijohtaja Jarmo Lipiäinen Levikki 29 508 kpl (LT 2013) 55?000 lukijaa (KMT 2014) Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse asiakaspalvelu@kotimaa.fi ”Kreikan kirkko voisi auttaa enemmän kansaa” viikON hENkilö Kirkolla olisi varaa auttaa talouskriisistä kärsiviä, sanoo Ateenan Merimieskirkon sosiaalikuraattori Mari Hilonen. hARhA hAlliTSEE s. Koska ulkomaille ei voi siirtää rahaa, ulkomaisia elintarvikkeita on ollut myynnissä vähän. Viime kesänä oli ennätysmäärä matkailijoita, mutta nyt esimerkiksi maan sisäinen matkailu on täysin halvaantunut. En ole kuullut muidenkaan suomalaisten kohdanneen sellaista. Tämän on sanottu herättäneen vihaisia kannanottoja kreikkalaisissa. Suomi-koulussa näkee oppilasmäärän pienentyneen. Jos ajattelee paikallisten näkökulmasta, julkinen liikenne ja tiet kehittyivät varsinkin ennen olympialaisia. Minulle ei ole henkilökohtaisesti sanottu mitään suomalaisuudestani tai Suomen linjasta. YhTEiNEN RUkOUS s. Ihmisten arkeen on tullut uusi rutiini. Joissain perheissä molemmat vanhemmista ovat jääneet työttömiksi. Maanantaina pankit avautuivat, mutta pankkipalveluissa on edelleen rajoituksia. 4 Uskonpuhdistus-sanaa vältetään ekumenian vuoksi. Miten Kreikan talouskriisin kärjistyminen ja pankkien sulkeutuminen näkyvät arjessasi. Uskon, että viime viikkoina pula on näkynyt enemmän pienillä saarilla. Myös muita Pohjoismaista tulleita näkee vähemmän. Suomessa kirkko reagoi kriiseihin diakoniatyön kautta. Kirkko on organisoinut erityisesti vapaaehtoista avustamista, esimerkiksi elintarvikkeiden, vaatteiden ja hygieniatuotteiden jakamista. Oletko itse kokenut vihamielisyyttä. 8 Uskontokeskustelu ei voi perustua neutraaliudelle. Ateenassa on riittänyt peruselintarvikkeita. Matka voi kestää jopa päivän. Pienemmillä saarilla voi olla vain yksi tai kaksi apteekkia eikä yhtään pankkiautomaattia. Miten Kreikka on kehittynyt siellä olosi aikana. Norjalaisia ei enää ole paljoakaan mukana kirkon toiminnassa. Maanantaina tapahtunut arvonlisäveron korotus nosti peruselintarvikkeiden hintoja jopa 10 prosenttiyksikköä. OSATTOMiEN ÄÄNi s. Viime kuukausia lukuun ottamatta tunnelin päässä näytti olevan valoa. Suomalaiset vastustivat Kreikan uutta tukipakettia. Lääkkeet ovat saattaneet loppua ja rahaa on pitänyt mennä hakemaan lähisaarilta. SOTA JA RAkkAUS s. 16 Keralan piispa puolustaa Intian kastittomia. kOlUMNi s. 5 Pappi voisi pian vihkiä samaa sukupuolta olevan parin. s
Kun Siiloan torni kaatui, Jeesukselta kysyttiin, olivatko tornin alle jääneet tehneet syntiä. Jumala on mukana ihmisten kärsimyksissä eikä kaada torneja syntisten päälle. Kuka tietää, missä hyvän ja pahan raja lopulta kulkee. -Samantapaista keinottelua harjoitetaan myöskin kristillisyyden alalla, seurakuntaelämässä. Kun he tarkoituksella tekevät itsensä hyvännäköisiksi pinnalta, pyrkimättä todella hyviksi, niin ovat he keinottelijoita. Haluamme erottaa ihmiset kahteen ryhmään, olipa kyse melkein mistä asiasta tahansa. Jumalan suosio on toisenlaista. Kiertävät puhujat. Kirkosta eroaminen on helppoa: tarvitsee vain sormea koukistaa ja klikata. Huomiota voi kuitenkin herättää myös asiallisilla konsteilla ja oivalluksilla. Elämää on verkon ulkopuolellakin, ja tulee varmasti aina olemaan.. Onneksi ne ovat kuitenkin vain yhdenlainen mittari. Kirkko tarvitsee klikkauksia myös sen vuoksi, että sen on oltava läsnä siellä, missä ihmiset ovat – päätelaitteiden ääressä. Klikkijournalismi voidaan myönteisessä mielessä ymmärtää myös normaalina median tavoitteena: jutuille halutaan lukijoita, totta kai. Suurimmaksi epäluottamuksen aiheeksi kyselyssä kohosi niin sanottu klikkijournalismi. Kukaan tuskin pyrkii tekemään ja otsikoimaan juttuja niin, että niitä luettaisiin mahdollisimman vähän. Kirkollinen viestintä ja media tarvitsevat lukijoita siinä missä muukin yhteisöviestintä tai media. Hyvän ja pahan tulisi saada palkkansa. Raamattu ei tosin mainitse keinottelun nimeä, mutta se kuvaa kuitenkin sen. MARKKU OJANEN psykologian emeritusprofessori, tietokirjailija ja luennoitsija jukka f ordell V iime viikolla ilmestyneen Alma Median kyselyn mukaan suomalaiset ovat huolissaan uutisten laadusta ja paikkansapitävyydestä. -Kokouksiin ei varsinaista pääsymaksua ollut, mutta sen sijaan myytiin eteisessä laululehtistä 25 p:stä kappale. Enkö siis olekaan Jumalan suosiossa niin, että mitään pahaa ei tapahdu. Se tarkoittaa verkkouutisen tekemistä ja otsikoimista niin, että lukijan mielenkiinto herätetään paljastamatta, mistä jutussa on varsinaisesti kysymys. Varsinkin sosiaalinen media elää klikkauksista ja jakamisesta. Kirkkoon liittyminenkin on klikkauksen päässä, olkoonkin, että se ainakin vielä on monimutkaisempaa kuin kirkosta eroaminen. Hyvän ja pahan raja Jeesuksen aikana uskottiin, että sairaus ja kärsimys ovat synnin seurausta. Raja houkuttelevan ja harhaanjohtavan verkko-otsikon välillä voi joskus olla hiuksenhieno. Olen uskonut Jumalaan ja koettanut elää sovussa kaikkien kanssa. Toisaalta tulos on myönteinen, sillä se kertoo suomalaisten olevan mediakriittisiä. Tuon tuostakin tulee puhetta kiertävistä hengellisistä puhujista, jotka siveelliseltä arvoltaan ovat enemmän tai vähemmän arveluttavia. Kun huoneiston vuokra ei ollut kuin 3 mk, jää heille säästöksi puolisenkymmentä markkaa. Sama koskee kirkollista mediaa. Kirkon ja seurakuntien viestintä ei ole koskaan ollut irrallaan viestinnän yleisistä lainalaisuuksista. Toisaalta uutisten tekijöillä on syytä itsekritiikkiin. Ja vaikea oli kokouksen tarkoitukseksi muuta huomata kuin juuri tuon summan koolle saaminen. Klikit eivät kuitenkaan saa olla itsetarkoitus. -Väärät profeetat ovat päältä katsoen hyvää tavaraa. ¶ Miten lohdullisia nuo Jeesuksen sanat ovatkaan! Moni on kipuillut tämän asian kanssa. Tässä mielessä kaikki verkossa julkaistu toimituksellinen aineisto on klikkijournalismia. Klikkaukset ja tykkäämiset ovat mittari, jolla toimintaa ja siinä onnistumista voidaan arvioida. Ainakin se kulkee meidän sisällämme. Kärjistykset, mehevät sanonnat, vihjailut ja harhaanjohtavat otsikot kuuluvat klikkijournalismin keinovalikoimaan. Huomiota voi kuitenkin herättää myös asiallisilla konsteilla ja oivalluksilla, mutta niidenkin Myös kirkko tarvitsee klikkauksia käyttäminen vaatii ymmärrystä verkon ja sosiaalisen median lainalaisuuksista. Verkko mahdollistaa suoran palautteen, joten toimituksissa nähdään reaaliaikaisesti, kuinka paljon juttuja luetaan. Keinottelu on aivan erikoisessa määrässä liike-elämän synti -niin kuin vallankin viime aikoina olemme saaneet kokea. Ilman klikkauksia verkkoon tehtävä sisältö on turhaa. Myös se on journalististen tapojen ja yleisön käyttäjätottumusten edessä samalla viivalla muun median kanssa. Kun Estonia upposi, jotkut pohtivat, oliko se laivassa olleiden synnin seurausta. ¶ Jumalan aurinko paistaa sekä hyville että pahoille. Ei riitä, että tuikkaa itsetyytyväisenä viestinsä verkkoon ja pitää tehtävää suoritettuna. Harhaanjohtavat otsikot ovat myös tuomittavia. Silti se on olemassa. -Todennäköisesti saivat koolle lähemmäs 20 mk. Verkkoa ei turhaan ole sanottu ajatusten hautausmaaksi, jossa kukaan ei vain tiedä ajatusten olemassaolosta. Vaikka Jeesus torjui tämän käsityksen – mikä oli uutta – se elää yhä. Jos Hän kaataisi, koko maailma olisi raunioina. PÄÄKIRJOITUS 23.7.1915 Keinottelua kristillisyyden vainioilla. Tietokoneruutujen, tablettien ja älykännyköiden valossa vaeltaa niin itsensä kristikansaksi mieltävä joukko kuin muukin suomalainen yhteiskunta. Miksi Jumala rankaisee minua. TÄNÄÄN 3 Kotimaa 23.7.2015 TUHAT MERKKIÄ TAIVAASTA KOTIMAA SATA VUOTTA SITTEN Olli SeppälÄ Julkaisupäällikkö olli.seppala@kotimaa.fi Varsinkin sosiaalinen media elää klikkauksista ja jakamisesta
Merkkivuosi kuuluu luterilaisia laajemmalle joukolle. oLLi sEppÄLÄ ”Viva la reformation, Eläköön reformaatio”. Kesäkilpailu: Kuvaa kesäeeden! Osallistu Kotimaan kesäkilpailuun ottamalla kuva omasta kesäeedenistäsi ja jakamalla se sosiaalisessa mediassa. Varsinkin Saksassa reformaation merkkivuoden valmistelut ovat jo pitkällä. Katolinen usko on sinänsä puhdas eikä se siksi ole tarvinnut puhdistusta. – Sanana uskonpuhdistus on ollut leimaava. oklahoman kuvernööri kieltäytyy murskaamasta laintauluja Yhdysvaltojen Oklahoman osavaltion kuvernööri kieltäytyy poistamasta Kymmenen käskyä -monumenttia paikallisen hallintorakennuksen edustalta. – Näkökulmia reformaation syihin, sisältöihin ja seurauksiin on monia. Lutherin löydöt ovat kristittyjen yhteistä omaisuutta. Ennätys tehtiin kuluvan vuoden toukokuussa. Saksan kirkkopäivillä Stuttgartissa Luther näkyi t-paidoissa Che Guevaran hahmossa. Osavaltion korkein oikeus määräsi vuonna 2009 yksityisellä rahoituksella pystytetyn monumentin hävitettäväksi. vuonna 2017 tulee kuluneeksi 500 vuotta siitä, kun Martti Luther naulasi 95 teesiään Wittenbergin linnankirkon oveen vastalauseena katolisen kirkon aneille. Kun haluamme oppia menneisyydestä yhdessä, näkökulmien määrä on syytä pitää niin laajana kuin mahdollista. Uskolla viitattiin yleisesti uskontoon. Saksassa evankelisessa kirkossa on vietetty kokonaista Luther-vuosikymmentä vuodesta 2008 lähtien. Jaa kuva tunnisteella #kesäeeden. KUVa: OLLi SEppäLä unesco: Jeesus kastettiin Jordaniassa Unesco on valinnut maailmanperintökohteeksi Jeesuksen kastepaikan Jordaniassa eli ”Betania Jordanin tuolla puolen”. Nimi on puhuttanut aiemminkin, mutta erityisen vilkas keskustelu julkisuudessa syntyi pari viikkoa sitten. Parhaat julkaistaan Kotimaassa. Kirkkohallitus ei ole kieltänyt uskonpuhdistus-termin käyttöä. 4 TÄNÄÄN Kotimaa 23.7.2015 LYHYET Uskonpuhdistus väistyy juhlavuonna reformaation tieltä JuHLavuosi Reformaation merkkivuosi 2017 lähestyy, mutta miksi se ei ole uskonpuhdistuksen juhlavuosi. Kirkkohallitus kuitenkin valmistelee reformaation merkkivuotta, ei uskonpuhdistuksen juhlavuotta. Haaste jatkuu 30.7. Mielikäinen huomautti uskon ja puhdistuksen merkitysten olleen 1800-luvulla nykyistä laajempia. Hankkeen teemaotsikko on ”Armoa 2017!”. Paras kuva palkitaan iPadillä. Jordania ja Israel ovat olleet erimielisiä siitä, kummalla puolella Jordania kaste tapahtui. armeijasta kieltäydytään entistä useammin Kuluvasta vuodesta on tulossa armeijasta eroamisen eli reservinkieltäytymisen ennätysvuosi. Kun sanavalinnoilla voidaan vaikuttaa tähän, miksi emme valitsisi yhteisiä sanoja, Haapiainen kysyy blogissaan. Juhlavuodesta käytetään kirkossa yleisesti nimeä ”Reformaation merkkivuosi”. Luku on kautta aikojen toiseksi suurin. Turun Sanomien haastattelema Helsingin katolisen hiippakunnan tiedotuskeskuksen johtaja Marko Tervaportti pitää hyvänä, että termi uskonpuhdistus on hylätty. Israel uskoo, että kaste tapahtui Jordan-joen länsipuolella, nykyisen Israelin alueella. akateemisessa kielenkäytössä uskonpuhdistus-sanasta on luovuttu jo vuosia sitten. Suomessa merkkivuoden juhlinta alkaa syksyllä 2016. Reformaatio-sanaa suositaan kansainvälisen linjauksen vuoksi. Kuvaa itsellesi tärkeä kesäinen levon ja melskeettömyyden paikka. – Syitä on monia. Suomessa asia ei ole yksinkertainen, sillä meillä on vanhastaan puhuttu uskonpuhdistuksesta. asti.. Pelkästään kesäkuun aikana armeijan jätti 163 koulutettua sotilasta, kertoo Eroa-armeijasta.fi-sivusto. Silloin erosi 240 reserviläistä. Tapahtumaa on pidetty protestantismin lähtölaukauksena. Turun Sanomat kirjoitti, että ”Kirkkohallitus on kieltänyt käyttämästä termiä uskonpuhdistus”. suomessa puhutaan Haapiaisen mukaan kansainvälisen linjan mukaisesti reformaatiosta. On mielekästä löytää merkkivuodelle terminologia, joka ei loukkaa tai sulje ulos ketään. Jordanian hakemusta arvioineet asiantuntijat kuitenkin tunnustavat, ettei kasteen todellisesta tapahtumapaikasta ole varmuutta. Kuvan voi julkaista Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa tai lähettää sähköpostitse osoitteeseen toimitus@kotimaa. Vuonna 2015 armeijasta on kesäkuun loppuun mennessä eronnut 648 reserviläistä. Tervaportti sanoo, ettei ole varma, onko merkkivuosi positiivinen asia, sillä kirkon hajaantuminen ei ole hyvää kehitystä. – Sana uskonpuhdistus tuskin katoaa käytöstä, arvioi Jyväskylän yliopiston suomen kielen emeritaprofessori Aila Mielikäinen viime vuonna Kielikello-lehdessä, jossa pohdittiin reformaation ja uskonpuhdistuksen merkityksiä. Reformaatio-sanan käyttämisellä halutaan Haapiaisen mukaan korostaa reformaation historian moninaisuutta. Hän arveli, että lehdessä esitetty käsitys perustui kirkkohallituksen linjaukseen. Kansan suuhun uskonpuhdistus vielä istuu, ja sitä on puolustettu lehtien mielipideosastoilla. – Kirkkohallitus ei ole moista kieltoa asettanut, eikä se olisi mahdollistakaan, kirjoitti reformaation merkkivuosihankkeen projektisihteeri Timo-Matti Haapiainen Kotimaa24:n blogissaan. Niinpä protestanttisessa maailmassa on nähty aihetta juhlaan ja reformaation perinnön muistamiseen. fi. Yksi tärkeimmistä on ekumenia. Christian News Networkin mukaan Oklahomassa on kiistelty pitkään siitä, levittääkö se uskonnollista sanomaa tai voiko sitä pitää uskonnollisena kannanottona. Puhdistuksen merkityksiä olivat esimerkiksi uudistaminen ja muuttaminen
Uudessa hallituksessa Grahn-Laasosella on opetusja kulttuuriministerin salkku. Piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen pitää kirkon asiakirjoissaan ilmaisemaa avioliittokantaa nykyisellään yksiselitteisenä. ”Mua askarruttaa aika paljon sellanen, että kun sä oot tollanen nuori, kaunis, sirpsakka, pieni tyttönen…”, Alanko puhutteli ministeriä. Kirkkojärjestyksen rikkomisessa oli kyse papin inhimillisestä virheestä. Kirkollisen vihkimisen edellytyksistä puolestaan säädetään kirkon omassa kirkkojärjestyksessä, jossa ei ole lain tasoisia määräyksiä. Tällä hallituskaudella Grahn-Laasoselle kuuluvat ministerinä myös kirkon asiat. ”Sanni Grahn-Lapsonen”, puuskahti turhautunut tuttavani kahvikupin äärellä. Myötähäpeä levisi kasvoilleni, kun seurasin Alangon alentuvaa monologia ja Grahn-Laasosen, 32, kivikasvoista hymyä. TÄNÄÄN 5 Kotimaa 23.7.2015 Vain 4,20e /kuukausi Elääkö kirkko yhä 80-lukua. Rangaistuksena tuomiokapituli voisi esimerkiksi antaa varoituksen tai erottaa virasta. Tiedetoimittaja Jani Kaaro on kirjoittanut Rapport.fi-palveluun artikkelin, jossa nousee esiin niin kutsuttujen valemuistojen mahdollisuus vanhoillislestadiolaisissa hyväksikäyttökertomuksissa. Tavoitteena on mahdollistaa tiivis seurakuntayhteys yhä useammalle ihmiselle. Hän toivoo, että valtio pystyisi pitämään paremmin huolta kansalaisistaan, jolloin Kotimaanavun kaltaisia palveluita ei tarvittaisi. Joensuulaiset Mitja Piipponen ja Janne Eerola haastattelivat kesäkuussa johtohahmoja 15:stä elinvoimaisesta seurakunnasta, jotka edustavat eri tunnustuskuntia. Käytännössä papilla on mahdollisuus vihkiä myös samaa sukupuolta olevia pareja sen jälkeen, kun uusi avioliittolaki tulee voimaan. JOONA RAUdASKOSKI Lue lisää Kotimaa24:stä. Vuonna 2017 voimaan tuleva avioliittolaki mahdollistaa myös papeille samaa sukupuolta olevien vihkimisen. Samaa sukupuolta olevan parin vihkimistä voisi pitää tahallisena kirkkojärjestyksen määräysten rikkomisena. kuVa: ScanStockPhoto Sirpsakka tyttönen Suomi vuonna 2015: ministereitä tytötellään. Yli kaksiminuuttinen kysymys alkoi tyylillä, jollaista en arvostamaltani taiteilijalta osannut odottaa. Keskeinen haastatteluista noussut havainto on Eerolan mukaan se, että seurakuntia tarvitaan lisää. Kansalaisaloitteen takana olevan Aito avioliitto ry:n puheenjohtaja Jukka Rahkonen sanoi Kotimaa24:lle viime viikolla, että uusi aloite on ainoa tapa ilmaista olevansa eri mieltä edellisen aloitteen kanssa. Pappi voi vihkiä samaa sukupuolta olevan parin Papin vihkiminen on lain edessä pätevä, vaikka se ei noudattaisi kirkon omaa kirkkojärjestystä. Papille se tarkoittaa virkavelvollisuuden rikkomista. Tekemällä 6 kuukauden tilauksen saat kuukauden lukuajan kaupan päälle. Vapaissa suunnissa se tarkoittaa kokonaan uusien seurakuntien ja kirkon sisällä pienten jumalanpalvelusyhteisöjen perustamista. Lain ja siihen liittyvien muiden lainmuutosten on tarkoitus astua voimaan maaliskuussa 2017. Artikkelissa kyseenalaistetaan Maijaa hoitaneitten terapeuttien toimintaa ja kirjoittajien käsityksiä muistin toiminnasta. Niin sanottu tasa-arvoinen avioliittolaki hyväksyttiin viime vuoden marraskuussa. Tilaa osoitteessa kotimaa24.fi, 6+1 kk 29,40 e TEOLOGIASSA TAPAHTUU TOIMITTAJALTA TOIMITTAJALTA VIIKON POIMINNAT VERKOSTA Sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamiseen tähtäävään kansalaisaloitteeseen on kerätty tarvittavat 50 000 nimeä. Sanni Grahn-Laasosesta (kok.) tuli ympäristöministeri viime hallituskauden loppusuoralla vihreiden lähdettyä hallituksesta. Lahjoituksen voi kohdentaa myös haluamalleen paikkakunnalle. Monia ärsytti, minuakin. Lapuan tuomiokapitulin lakimiesasessori Jussi Lilja kertoo Kotimaa24:lle, että papin toimittama vihkiminen on laillisesti pätevä, vaikka se ei täyttäisi kirkkojärjestyksen ehtoja. Kaaro kritisoi kirjan kirjoittajia muun muassa siitä, ettei tarinan vastapuolta, väitettyjen hyväksikäyttäjien näkemyksiä ole kuultu. Käytännössä korkein hallinto-oikeus voi päättää siitä, mikä on laillinen tulkinta virasta erottamisen perusteista. Viime viikolla laulaja Ismo Alanko sai HSTV:n lähetyksessä tilaisuuden esittää ministerille yhden kysymyksen. Kotimaanavulle suunnatuilla rahalahjoituksilla autetaan hädässä olevia taloudellisen-, tavaratai ruoka-avun kautta. Kirkko on sitoutunut noudattamaan hallintolakia. Eri mieltä saa olla, mutta asiallinen argumentaatio antaa kritiikin esittäjästä paremman kuvan kuin tytöttely. Evankelis-luterilaisen kirkon pappien vihkioikeudesta säädetään avioliittolaissa. Vuoden tiedetoimittajana 2015 palkittu Kaaro käsittelee artikkelissa muun muassa Mari Leppäsen ja Johanna Hurtigin toimittamaa kirjaa Maijan tarina (Kirjapaja 2012). Start up Seurakunta -kirjan tekijät pohtivat, miten syntyy elinvoimainen seurakunta. TUIJA PyHÄRANTA tuija.pyharanta@ kotimaa.fi. Lue Kotimaa24.fi:stä. Harmitus soidensuojeluohjelmasta ja huoli kulttuurin asemasta on oikeutettu, mutta niillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että Grahn-Laasonen on nuori nainen. Keräysjohtaja Tapio Pajusen mukaan Kotimaanapu ei kilpaile Yhteisvastuukeräyksen tai Kirkon ulkomaanavun kanssa. Keskinen ja hänen vaimonsa eivät kuulu luterilaiseen kirkkoon. Samaa sukupuolta olevan parin vihkivä pappi rikkoisi kirkkojärjestystä vastaan, jos vihkimisestä ei tehtäisi kirkon erillistä päätöstä, arvioivat Kotimaa24:n haastattelemat kirkon edustajat. Siinä vaadittiin samaa sukupuolta oleville pareille oikeutta solmia avioliitto. Toivon, että kirkon edustajat osaavat puhutella häntä edellä mainittuja fiksummin. Ensi töikseen hän vesitti pitkään valmistellun soidensuojeluohjelman. Kysymys nousi esiin, kun Iltalehti uutisoi kauppias Vesa Keskisen menneen naimisiin kirkollisin menoin. Kotimaanapu on Kirkkopalveluiden perustama uusi hyväntekeväisyyspalvelu, joka tukee Suomessa tehtävää diakoniatyötä ja täydentää hyvinvointiyhteiskunnan turvaverkkoja
Lapselle on parasta puhua asioista niin kuin itse ajattelee. aikuisten tehtävä on suojella lasta kiristyneen ilmapiirin haitoilta, ei lietsoa uhkakuvia, sanovat asiantuntijat. heinäkuuta Moskovan lähellä Dubrovichissa elokuussa järjestettäviä kansainvälisiä puolustusvoimien kilpailuja varten. 6 TÄNÄÄN Kotimaa 23.7.2015 Venäläiset erikoisjoukot harjoittelivat 13. Samalla tulee muistaa, että aikuisen tehtävä on luoda lapselle toivoa ja hyvä tulevaisuus. ”Isi, voiko Venäjä hyökätä Suomeen?” ”Äiti, pelkäätkö sä Putinia?” Nyt tarkkana! Tämä hetki muokkaa tulevaisuutta. Toiveikkaasti puhuminen antaa myös aikuiselle mahdollisuuden nähdä tulevaisuus valoisana. Ne jäävät helposti myös lasten mieliin. Kotimaa keräsi muutamia esimerkkejä: • Onko tulossa uusi kylmä sota?, Maaseudun tulevaisuus 8.7.2015 • Venäjä kutsui Suomen Moskovan-lähettilään puhutteluun, Iltasanomat 1.7.2015 • Amerikkalaisraportti väittää: Venäjä harjoitellut Ahvenanmaan miehittämistä, Iltalehti 25.6.2015 • Tutkija Salonius-Pasternak: Suomi voisi olla sotilaallisen iskun ensimmäinen kohde, Helsingin Sanomat 29.12.2014. kuVa: alexanDer ryuMin / TaSS iTar TaSS / leHTikuVa veNÄjÄ-oTsIkoITa verkossa suomalaisessa mediassa on viime aikoina ollut paljon Venäjän uhkaa korostavia otsikoita. – Puhu totta, korosta toivoa, Mäkelä kannustaa. Melkein kaikki kouluikäiset lapset joutuvat lukemaan pelottavia lööppejä ja kuulemaan Venäjän pelko tarttuu aikuisista lapsiin Venäläiset erikoisjoukot harjoittelivat 13. kuVa: alexanDer ryuMin / TaSS iTar TaSS / leHTikuVa kasvaTus Aikuisten huoli idänsuhteista on hyvä sanoittaa lapselle rehellisesti, mutta rakentavassa hengessä. lapsissa aiheuttavat pelkoa uutisotsikoihin nousseet Venäjän sotaharjoitukset Suomen rajan tuntumassa sekä maan valtaapitävien uhkaavat puheet. Isompiin lapsiin vaikuttavat paljon myös kaverit ja median välittämät sisällöt. Pienen lapsen mielessä pelko ei muodostu tosiasioista, vaan se välittyy heihin tärkeistä aikuisista. heinäkuuta Moskovan lähellä Dubrovichissa elokuussa järjestettäviä kansainvälisiä puolustusvoimien kilpailuja varten. Riippumatta siitä, onko Venäjä Suomelle minkäänlainen todellinen uhka, lapsi aistii aikuisiin tarttuneen pelokkaan ilmapiirin, sanoo lastenpsykiatri Jukka Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta
Hämeenlinna klo 18.30 Ilon elämys joka ei unohdu, gospelkuorojen kärkinimi Ilon elämys joka ei unohdu, gospelkuorojen kärkinimi uutisista uhkaavia sanoja. Myös kirkko oli vahvasti mukana SuomiAreenassa. Heitä riittää siis kouluihin, päiväkoteihin, urheiluseuroihin ja musiikkiopistoihin joka puolelle Suomea. Evankeliumin opetuksen lisäksi ei tarvita mitään muuta. THL Kirkkoherra Nikolai Voskoboinikov on ylpeä siitä, että suomalaiset ja venäläiset elävät rintarinnan hänen seurakunnassaan. Tällaisen puheen lapsi ymmärtää, Mäkelä sanoo. Lapselle on tärkeää selittää hänen ikätasolleen sopivalla tavalla, mistä on kysymys. Hämeenlinna klo 18.30 8.8. Lääkkeeksi ehdotettiin muun muassa yhteisöllisyyttä, luontoa ja rakkautta. TÄNÄÄN 7 Kotimaa 23.7.2015 JOY JOY HARLEM GOSPEL CHOIR HARLEM GOSPEL CHOIR TOUR 2015 TOUR 2015 Varaa paikkasi lippupalvelusta! Varaa paikkasi lippupalvelusta! 8.8. Helsinkiläinen ortodoksipappi, isä Nikolai Voskoboinikov toivoo poliitikoilta ja julkisuuden henkilöiltä huolellista harkintaa Venäjää koskeviin lausuntoihin, jotta maiden välinen luottamus ei kärsisi enempää. Nykyisin hän toimii sen kirkkoherrana. – Seurakunnissa ja yhteiskunnassa on hyvä opettaa lähimmäisenrakkautta, mikä ei ole helppoa. Hän kannustaa hankkimaan Venäjää koskevaa tietoa useista lähteistä ja paneutumaan hektisen uutismedian sijaan syvällisempiin analyyseihin. Hän on ylpeä seurakuntansa lasten saamasta suomalaisesta isänmaallisesta kasvatuksesta. – Sitä antavat seurakuntaamme kuuluvat Suomen sotien suomalaiset veteraanit. Hannus ehdottaa, että lasten ja nuorten parissa työskentelevät aikuiset voisivat nostaa esille venäläislasten tapakulttuuria ja kieltä myönteisessä ja uteliaassa hengessä. Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Yaron Nadbornik kertoi pelkäävänsä, että suvaitsevaisuuden nimissä rakennetaan yhteiskuntaa, joka ei enää ymmärrä uskontoja. Yhteiskunnalliset vaikuttajat kokoontuivat viime viikolla Porin SuomiAreenaan keskustelemaan ajankohtaisista aiheista. – Valikoimaton tieto johtaa kouluissa ja kerhoissa syrjimiseen, nimittelyyn ja jopa fyysiseen väkivaltaan, Voskoboinikov huomauttaa. Hannus kertoo kuulleensa, että koulumaailmassa venäläislasten haukkuminen ryssiksi on lisääntynyt viime aikoina. Espoo 12.8. Pyhän Nikolauksen seurakunnan 3 000 jäsenen joukossa on esimerkiksi venäläis-suomalaisia, ukrainalais-suomalaisia, ukrainalais-venäläisiä, suomalais-valkovenäläisiä ja venäläis-valkovenäläisiä perheitä. Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä neuvoo puhumaan lapselle rehellisesti mutta toivoa korostaen. Suomessa elää tilastokeskuksen mukaan 70 000 venäjänkielistä, joista lapsia ja alle 20-vuotiaita nuoria on noin 15 000. – En muista seurakunnastamme yhtään tapausta, jossa olisi ollut kansallisuuteen liittyviä jännitteitä lasten tai aikuisten keskuudessa, Voskoboinikov sanoo. – Voit kertoa, että joskus johtajaksi nousee joku, joka haluaa ottaa sen mikä on toisen. Kehys ry:n pääsihteeri Rilli Lappalainen kertoi kannattavansa kehitysyhteistyölakia, jossa yhteistyön tavoitteet määriteltäisiin pitkällä tähtäimellä. Hän on työskennellyt 26 vuotta Moskovan patriarkaattiin kuuluvassa Pyhän Nikolauksen seurakunnassa Helsingissä. Jukka Mäkelän mielestä lasta voi tyynnyttää esimerkiksi tiedolla siitä, että ihmiskunta pyrkii etsimään rauhanomaisia ratkaisuja. Konsertissa esiintyivät Timo Lassy ja Higher Ground -kuoro. Tämä rauhoittaisi ilmapiiriä ja olisi tärkeää lapsille, koska kaikki mikä vaikuttaa aikuisiin, vaikuttaa myös lapsiin. Se on evankeliumi ja rakkauden kaksoiskäsky: Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. – Normaaliin ilmapiiriin palaaminen on vaikea ja pitkä prosessi. Espoo 12.8. – Median, päättäjien ja kaikkien kansalaisten vastuu on tuoda esille, että Suomea ei nyt uhkaa kukaan. Joensuu 11.8. Aikuisen rauhallinen ja analyyttinen asenne on Voskoboinikovin mielestä hyväksi myös lapsille. Lasten kasvatus evankeliumin käskyjen hengessä painottaa hyväntahtoista ja luottamukseen tähtäävää suhtautumista kaikkien kansallisuuksien edustajiin, Nikolai Voskoboinikov tähdentää. Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry puolestaan kysyi, mihin kehitysyhteistyötä tarvitaan. Hannus pahoittelee viholliskuvien vuotamista aikuisten maailmasta lasten maailmaan. Porin kaduilla seilasi kirkkovene, jonka ääreen pysähtyneille ihmisille tarjottiin mahdollisuutta keskustella kirkon työntekijöiden kanssa. Nikolai Voskoboinikovin mukaan kristillisillä seurakunnilla on erinomainen ase viholliskuvia ja syrjimistä vastaan. Allegra Lab Helsingin järjestämässä katuperformanssissa ihmisiltä kysyttiin neuvoja tapamaallisuuden torjumiseen. Perussuomalaisten kansanedustajan Simon Elon mukaan valtiojohtoinen kehitysyhteistyö on tullut tiensä päähän. Puheet siitä, että ollaan valmistautumassa sotaan, lietsovat Hannusen mielestä pahaa kierrettä. Nyt naapurissa näyttää olevan johtaja, joka pelkää ja haluaa siksi pelotella naapurimaitaan tekemään, mitä hän itse haluaa. Kokoomuksen europarlamentaarikon Sirpa Pietikäisen mielestä vapaaehtoinen auttaminen ei kuitenkaan riitä, sillä auttajat etsivät liian usein pitkäjänteisen kehityksen sijaan pikavoittoja. Muuten hänen mielikuviinsa alkaa muodostua uhkakuvia. Myös keskiviikon kirkkokonsertti keräsi runsaasti osallistujia. – En haluaisi käyttää sanaa propagandasota, mutta laineet lyövät yli sekä EU:n että Venäjän puolella, Hannus toteaa. Kun lapsi aistii aikuisten pelon, hänellä alkaa hälyttää. DaNielle MieTTiNeN Suomi-Venäjä-seuran pääsihteeri Merja Hannus toteaa, että otsikoissa on ollut ylilyöntejä sekä Venäjän että Suomen puolella. Venäjään liittyvien uhkakuvien rakentaminen mediassa ja aggressiivinen puhe sosiaalisessa mediassa huolestuttaa Suomi-Venäjä-seuran pääsihteeriä Merja Hannusta. Markus MÄki Porissa torjuttiin tapamaallisuutta Kristillisdemokraatit keskustelivat puolueen tulevaisuudesta keskiviikkona Porin raatihuoneen puiston Purje-lavalla. – Aikuisen tulee tietenkin aina puuttua nimittelyyn ja puhua itse venäläisistä ja venäläisille ystävällisesti. Silloin menetetään luottamusta, jota suomalaisten ja venäläisten välille on yritetty rakentaa kymmeniä vuosia. – Uhkakuvat kumpuavat biologisesta perimästämme, joka tietää, että maailma on täynnä vaaroja. Joensuu 11.8. Enemmänkin voisi tehdä. Suuressa uskontokeskustelussa kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin edustajat pohtivat, onko uskonnoille enää tilaa Suomessa. OLga VOSKObOiNiKOVa Kun lapsi aistii aikuisten pelon, hänellä alkaa hälyttää. Virsi ja viini -ilta täytti Porin raatihuoneen juhlasalin tiistaina. Kaikissa kulttuureissa ja uskonnoissa suurin osa ihmisistä haluaa elää rauhassa toisten kanssa. – Enemmistön ääni on huomionarvoista, eivät marginaalien äänitorvet, Voskoboinikov sanoo. Suomen islamilaisen neuvoston puheenjohtaja Anas Hajjar toivoi, että eri uskonnot voisivat elää keskenään sovussa ja säilyttää samalla omat identiteettinsä. MarKuS MäKi
katsomuksellisesti neutraalia maaperää ei ole olemassakaan. Su 2.8. Viime aikoina yhteiskunnan eri alueilla on korostunut pyrkimys katsomukselliseen neutraliteettiin. klo 10 Messu, saarna emeritusarkkipiispa John Vikström. Herännäisjuhlat, Pori 31.7.–2.8. Nämä antavat sisällön ja kasvualustan myös yksilön katsomukselliselle identiteetille. Syntyvät, kasvavat ja kehittyvät lapset eivät ole katsomustensa tai arvojensa suhteen omalakisia ja riippumattomia yksilöitä. Tätä oletusta voidaan kutsua neutraliteetti-illuusioksi. dos. Kukaan ei synny tyhjiöön eikä kasva tyhjiössä. Klo 11.30 Toveriliiton tapaaminen. Nämä oletukset voivat olla alkuperältään esimerkiksi luonnontieteellisiä, filosofisia, teologisia tai niitä yhdisteleviä. Kun työkalut puuttuvat, ei selvitä elämän haasteista muuten kuin virtuaalipelien opein. Keskustelua ei ole mahdollista käydä ei-kenenkään-maalla, vaan sen on lähdettävä liikkeelle kunkin omasta perinteestä. Teologia ja filosofia voivat toimia vastalääkkeinä neutraliteetti-illuusiolle. La 1.8. Aito uskontojen ja katsomusten välinen dialogi edellyttää vahvaa omaa identiteettiä. En ole tehnyt aiheesta väitöskirjaa, mutta uskallan silti inttää, että lyhenevä lapsuus ja suorituspaineet ovat omiaan syrjäyttämään nuoria koko elämä-nimisestä kilpailusta. Yhteiskunnassa on yleistynyt näkemys, jonka mukaan lapsi tulisi jättää vaille uskonnollista kasvatusta neutraliteetin vuoksi. 8 TÄNÄÄN Kotimaa 23.7.2015 MIELIPITEET Uskonto on julkisessa keskustelussa ja poliittisessa päätöksenteossa jatkuvasti ajankohtainen aihe. Moni vanhempi ajattelee, että lapsi voi aikuisena päättää, Uskonnoille ja katsomuksille on annettava tilaa UskoNTokEskUsTELU Uskonto ja katsomukset on otettava tosissaan julkisessa elämässä ja yhteiskunnallisessa keskustelussa, kirjoittavat Seppo Häkkinen ja Heikki J. Ajatus siitä, että uskontoa tai uskonnollisuutta voisi arvioida katsomuksellisesti neutraalilta pohjalta, on harhaanjohtava. Neutraliteetti-illuusio vääristää nykyisin uskontoon liittyvää keskustelua, sillä se ei mahdollista katsomusten tasa-arvoista vuoropuhelua. Niin katsomukselliset perinteet kuin tieteelliset teoriatkin perustuvat aina tiettyjen käsitteiden varassa toimimiseen. kylmä kesä näyttää tuottavan paljon puhetta avioliitosta ja sen juhlimisesta... Sen lisäksi ne auttavat hahmottamaan tieteellisten teorioiden, poliittisten ideologioiden, uskonnollisten oppien ja filosofisten järjestelmien välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä. rippikoulua sanotaan kirkon lippulaivaksi. Jokainen katsomus perustuu väistämättä joillekin olemassaolon perimmäistä luonnetta koskeville oletuksille. klo 10 Vanhan käsikirjan jumalanpalvelus. Klo 18 Illassa eri herätysliikkeiden puheita ja tervehdyksiä. Näiden tärkeiden seikkojen ymmärtäminen voi parhaimmillaan poistaa joitakin itsepintaisia ajatuksellisia esteitä suvaitsevuuden, keskinäisen tunnustamisen ja arvostavan keskustelun tieltä. koskINEN teoreettisen filosofian dosentti ja yliopistotutkija Suomen Akatemian huippuyksikössä Järki ja uskonnollinen hyväksyminen. En ole koskaan ollut erityisen kiinnostunut pykälistä ja pykälien viidakoista, niinpä en siihen keskusteluun lähde. Klo 13 Seurat. Pekka Pesonen 16.7. Kaikki katsomukset ovat joka tapauksessa luonteeltaan keskenään vaihtoehtoisia tai toisiaan täydentäviä olemassaoloa koskevia yleisiä oletuksia. Keskustelussa näillä palstoilla on korostunut juristeria, lakipykälät. Porin Teljän seurakunta, Eurajoen kristillinen opisto ja Suomen rukoilevaisen kansan yhdistys. sEPPo HÄkkINEN teologian tohtori ja Mikkelin hiippakunnan piispa HEIkkI J. Se näkyy esimerkiksi lainsäädäntöhankkeissa, joissa uskonnon poistamista julkisen vallan toiminnasta perustellaan katsomuksellisella neutraliteetilla. Hannu Kiuru 20.7. mihin uskoo vai uskooko mihinkään. Luottamusta voidaan yhteiskunnassa rakentaa vain ottamalla todesta uskonnot ja eri vakaumukset sekä antamalla niille tilaa julkisessa elämässä. Niiden yhteiskunnallisesti merkittävä tehtävä on julkisessa keskustelussa esiintyvien ajatusrakennelmien, käsitteiden ja argumenttien kriittinen tarkastelu. Sen erinomaisuutta kehutaan myös naapurikirkoille. Neutraliteetti-illuusion luonnetta voidaan valottaa erilaisista näkökulmista, jotka täydentävät toisiaan. Erilaiset ympäristöt antavat erilaisia aineksia ja vaihtoehtoja. Kaikki vaihtoehdot ovat vaihtoehtoja ja jokainen näkökulma on näkökulma jostakin käsin. Klo 15.30 Juhlaesitelmä. Onkohan vauhtisokeus esteenä, kun aivan ilmeiselle rakennevirheelle ei edes yritetä tehdä mitään. Samanlainen neutraliteettiajattelu on ollut taustalla viimekeväisessä puolustusministeriön työryhmäraportissa, joka käsitteli puolustusvoimissa annettavaa eettistä opetusta sekä sotilasparaatien hartausosuutta. Tarkempi ohjelma porievl.fi Pe 31.7. Heikki Palmu 14.7. klo 18 Tervetuloseurat. Klo 13 Lähetysseurat.. Jokainen lapsi syntyy tiettyyn maailmaan, kulttuuriin ja lähiympäristöön. Valaa koskevien lainmuutoshankkeiden perusteluissa todetaan, että yhdenvertaisuuden ja uskonnonvapauden kannalta on syytä kuulla henkilöä neutraalin vakuutuksen nojalla. Erilaiset käsitejärjestelmät muodostavat siten keskenään vaihtoehtoisia tapoja jäsentää havaintojamme, ajatteluamme ja toimintaamme. Klo 21 Konsertti, Emriikka ja Ville Salonen, Anne-Marie Grundstén. Heidän otteensa reaalimaailmasta kirpoaa, kun heille ei ole opetettu riittävästi elämäntaitoja. Timo Tavast. Ajatus siitä, että uskontoa tai uskonnollisuutta voisi arvioida katsomuksellisesti neutraalilta pohjalta, on harhaanjohtava. Koskinen. Se ei tarjoa kestävää mallia eri vakaumusten rinnakkain elämiselle. ”Siinäpä seilaa tää uskovain laiva” Länsi-Suomen 109. Maailmalla on tässäkin asiassa kaksi vaaraa: kaaos ja järjestys. Vuodesta toiseen rippikoulun käyneet pakotetaan lankulle ja hyppäämään mereen. Tilaisuudet Teljän kirkossa, Koivistonpuistikko 50 Järj. k24 BLogEIssA kIrJoITETTUA Milloin lapsi saa olla lapsi, kun sitä surullisen kuuluisaa työuraa pitäisi kuulemma pidentää niin lopusta, keskeltä kuin alustakin. Riparin hieno fiilis ei toimi heidän kohdallaan pelastusliivinä. Eli huonosti
Se liittää pöydän ympärillä leipänsä ja viininsä iloiten nauttivat edeltäviin sukupolviin, jotka viettivät sapattiateriansa samalla tavalla. Muuten jää nälkä, myös vertauskuvallisesti. KaLErvO LaUKKaNEN toimittaja, yhteiskuntatieteiden maisteri Perinteisesti teologiaa on pidetty tieteiden kuninkaana ja matematiikkaa niiden kuningattarena. Ystäviä, hyvää ruokaa, yhdessäoloa. Siinä todetaan, että Herralle ”tuhat vuotta on kuin yksi päivä, kuin eilinen päivä mailleen mennyt, kuin öinen vartiohetki”. Avaruudestakin on löydetty kaasupilviä ja aurinkotuuli puhaltaa suurella nopeudella. Olisiko mahdollista synnyttää fysiikan ja teologian perintöprinssiksi teofysiikka, joka selittäisi Raamatun tekstejä fysiikan avulla. Eräässä mainituista psalmeista kuvataan, kuinka valo ympäröi Herraa kuin viitta ja toisessa kerrotaan, kuinka Hänen edellään kulki häikäisevä valo. Kuten kaimani Jaakko Haavion sanoittamassa maagista ehtoollisajattelua karttavassa virressä 465 pyydetään: ”Leivässä saavu siinäkin / jota me syömme arkisin.” Ehtoollista kutsutaan yhteysateriaksi. TÄNÄÄN 9 Kotimaa 23.7.2015 MIELIPITEET KOLUMNI Jaakko Heinimäki Teofysiikkaa synnyttämässä Tieteissä tapahtuu paljon uusien tutkimusalojen luomista vanhojen tieteiden välimaastoon. Olen vähän kateellinen näille tapajuutalaisille ystävilleni. Muista tieteistä fysiikka ja tilastotiede soveltavat ehkä eniten matemaattisia menetelmiä tiedonetsinnässään. Eräällä inhimillisesti katsoen hyvin lähellä valon nopeutta olevalla kaavaan sijoitetulla Jumalan nopeuden arvolla aikakerroin saattaa olla noin 1000*365 = 365 000 eli päivien lukumäärä tuhannessa vuodessa, toisella vielä sitäkin valon nopeutta lähempänä olevalla arvolla noin 24*365 000 = 8 760 000, jos Hänen hetkensä pituudeksi oletetaan yksi tunti. Ja siitä, että Jumala jakaa armoaan juuri samalla tavalla. Yhteisen leivän jakaminen on myös manifesti siitä, että maailman leipä on yhteinen, jaettavaksi tarkoitettu. JaaKKO HEINIMÄKI Kirjoittaja on helsinkiläinen pappi ja tietokirjailija, joka pitää hyvästä ja inhoaa pahaa. Fysiikan ja astrofysiikan piireissä johtava paradigma on jo kohta sadan vuoden ajan ollut Albert Einsteinin ja Henri Poincaren keksimä erityinen ja yleinen suhteellisuusteoria. Toivon, että ammattiteologit ja fyysikot korjaisivat ja tarkentaisivat tätä tieteiden harrastelijan tekstiä, jos siihen on aihetta. Perinteisesti teologiaa on pidetty tieteiden kuninkaana ja matematiikkaa niiden kuningattarena. Yhteistyötä ja tieteenalojen tuntemusta heidän välillään tarvitaan. Leivän murtaminen näyttää kuuluneen Jeesuksen ja hänen kumppaniensa jokapäiväisiin ruokailutapoihin. Naurua, laulua, hyvää mieltä. Samoista rukouksista on meidänkin ehtoollisliturgiamme matkittu. Ajatus toistuu päivän osalta toisessa Pietarin kirjeessä, joka lisää, että Hänelle ”yksi päivä on kuin tuhat vuotta”. Piet: 8. Hän antaa aurinkonsa paistaa niin hyville kuin pahoillekin. Sellaisena hänellä on kyky ja taito tehdä tiedettään. Jokainen fyysikko on Jumalan kuva. Esittävätkö Mooses ja Pietari sellaisen käsityksen ajasta, joka on suhteellisuusteoriasta tuttu aikadilaatio eli ajan piteneminen, kun liikkuvan koordinaatistojärjestelmän ja sen mukana liikkuvan olion tai Olennon nopeudet lähestyvät valon nopeutta, joka on noin 300 000 kilometriä sekunnissa. Meidän ehtoollisemme tuntuu heidän sapattiateriansa rinnalla jotenkin kovin valjulta ja vertauskuvalliselta. Kunnon kristityn kannattaisi myös välttää valmiiksi viipaloitua leipää. Yhteisen aterian merkityksiä on mahdotonta oppia kodissa, jossa ei kokoonnuta yhdessä ruokapöytään. Aterian kun kuuluisi olla ateria eikä mikään vertaus. Sitä vietetään Herran käskyn mukaan. M a t ti kar PP inen. Myös jokainen teologi on Jumalan kuva. Kannattaisi pikemminkin murehtia sitä, osaammeko me nähdä ehtoollisen ja tavallisen syömisen yhteyden. Kaikki nämä luonnehdinnat ilmentävät Hänen nopeaa liikettään. Sapattiateria on Jumalan läsnäolon ateria. Juutalaiset ystäväni kutsuvat minut toisinaan sapattiaterialle. Näin kehitettiin matemaattinen logiikka, biokemia, astrofysiikka, sosiaalipsykologia ja biofysiikka. Ehkä parasta kristillistä ehtoollisopetusta olisi huomion kiinnittäminen siihen, miten me syömme omissa pöydissämme. Kyseessä ei selvästikään ole mikään ikävä velvollisuus vaan viikon paras ilta. Voisiko sen avulla tarkastella esimerkiksi psalmien jakeita 18:10, 11 ja 13; 68:5 ja 34; 90:4; 104:2 ja 4 sekä 2. Suhteellisuusteoriassa esiintyy aikakertoimena kaava, jonka määräämänä aika pitenee siirryttäessä pienemmän nopeuden koordinaatistosta suuremman nopeuden koordinaatistoon. Jeesuksen vertauksessa esiintyvä ”hetki” on käännetty vuoden 1992 Raamatun suomennokseen tunniksi. Meidän ehtoollisemme tuntuu heidän sapattiateriansa rinnalla jotenkin kovin valjulta. Psalmi 90 tunnetaan nimellä Mooseksen virsi. He viettävät sitä uskollisesti joka perjantai, vaikka eivät omien sanojensa mukaan edes ole erityisen uskonnollisia. Lasten ehtoollisesta puhuttaessa kuulee joskus huolta siitä, osaavatko pienet lapset varmasti tehdä eron ehtoollisen ja tavallisen syömisen välillä. Ehtoollisesta katoaa mieli, jos se ei mitenkään viittaa ystävien yhteiseen ateriaan. Siinä on toki paljon vertauskuvallista. Sapattiateria ei ole mikä tahansa ruokailu. Koen juutalaisella sapattiaterialla selkeämmin yhteyden siihen alkuperäiseen Herran pöytään kuin oman kirkkoni ehtoollisella. Palaute: toimitus@kotimaa.fi Ystävien yhteinen ateria Olen vähän kateellinen näille tapajuutalaisille ystävilleni. Ehtoollisen yleisen ymmärrettävyyden kannalta olisi suotavaa, että seitinohuiden symbolikeksien sijaan ehtoollisella alettaisiin käyttää leiväksi tunnistettavaa leipää. Että semmoista lakihurskautta! Ateria aloitetaan rukoillen ja siunaten. Anteeksi, malliopittu. Kun Jumala liikkuu, hän voi tehdä sen eri nopeuksilla eri koordinaatistoissa. Huoli on turha. Mainituissa psalmien kohdissa kerrotaan Herran lentämisestä kerubi ratsunaan, kiitämisestä tuulen siivin, ajamisesta vaunuillaan taivaassa tai kerubin kannattamana, kiitämisestä pilvivaunuillaan ja kulkemisesta tuulen siivillä. Huippuunsa viritetty kristillinen ehtoollisteologia alkaa tuntua magialta, jolla yritetään peittää se, että lautasella ei olekaan pihviä
KuVa: Timo NiemiNeN. Kotimaa 23.7.2015 10 MATKALLA Vilppulan kirkon alttaritaulun nimi on Kristus vuoritiellä. Kuvaa on rajattu
Niinpä Halonen pyrki Helsingin taideyhdistyksen piirustuskouluun. Halonen vieroksui hengellisiä tunnevyöryjä ja tahtoi niiden sijasta korostaa uskonnollisissa töissään kansanomaista vaatimattomuutta ja lähimmäisen rakkautta. Hän uskoi Leo Tolstoin hengessä lähimmäisen rakkauteen ja rehellisyyteen. Halosen mielestä ristiinnaulittua esittävät työt kuvastivat ”pakanoiden ja farisealaisten raakuutta”, jonka herättämässä banaalissa synnintunnossa hän ei toivonut ihmisten piehtaroivan. Pekka Halonen haaveili nuoruudessaan pääsystä Jyväskylän opettajaseminaariin, mutta paikkaa sinne ei auennut. Kirjoja luettiin ja sanomalehtiä seurattiin ahkerasti. Taiteilijalla ei ollut kuitenkaan varaa kieltäytyä työstä, koska rahaa Tuusulaan nousevaan ateljeekotiin oli saatava jostain. Halosen kenties arvokkain kirkkotyö, Viipurin kirkon alttaritaulu (1914–1915) katosi sotavuosina. Pekka Halonen kokeili suomalaisista taiteilijoista ensimmäisten joukossa ranskalaista kirkasta väriasteikkoa, niin kutsuttua puhdasta palettia. Kansaa lähellä elänyt taiteilija paheksui tekohurskaita kristittyjä, jotka ”piehtaroivat ainaisessa synnin tunnossa”. Pariisin opiskeluvuosinaan 1890-luvulla Halonen oli lisäksi saanut uskonnäkemyksiinsä vaikutteita impressionistitaiteilija Paul Gauguinilta, joka oli kallellaan buddhalaisuuteen. Opiskeluaan varten hän joutui anomaan Lapinlahden kunnalta köyhäintodistusta. Esimerkiksi verijäljet puuttuvat maalauksesta. Paikkakunnalla oli paljon körttiläisiä ja Halosen äiti tunsi herätysliikkeen läheiseksi itselleen. Kotimaa 23.7.2015 MATKALLA 11 ”Kunpa oppisivat Raamattunsa lukemaan” Pekka Halonen maalasi uransa aikana lukuisia alttaritauluja. Mäkinen) kanssa. Öljymaalausta opiskellakseen hän sai apurahan päästäkseen Pariisiin maalausoppiin. teksti: AnnA-kAisA Pitkänen ”Kai ne väkisin minusta ristiinnaulitsijan aikovat tehdä”, valitti taidemaalari Pekka Halonen (1865–1933) kirjeessään serkulleen Emil Haloselle vuonna 1899, kun Mikkelin kirkon ristiinnaulittua esittävä alttaritaulu oli valmistumassa. Alttaritaulut kävivät toki tuohonkin aikaan läpi kilpailutuksen, mutta epäilemättä vaikutusvaltaisen arkkitehdin sana painoi päätöksenteossa. Snellmanin edustama valistuksen aate oli levinnyt Kuopion kaupungista myös Lapinlahden viljelijäperheisiin. Alttaritaulun Kristus on kirkastunut ja noussut ruumiillisen kärsimyksen yläpuolelle. Pekka Halonen oli suomalaisten kultakauden taidepiirien outolintu, sillä hän oli syntyisin savolaisesta maanviljelijäperheestä. Piirustuskoulun raati ohjeisti Halosta, että varattoman miehen olisi ehkä sittenkin parempi hakeutua koristemaalarin uralle kuin taidemaalariksi, mutta stipendi opintoja varten kuitenkin heltisi. J.W. Tyylinsä hän kuitenkin valitsi. Noille matkoille hän otti mukaan myös lapsiaan. Stenbäckin ja Halosen välille muodostui myös sukuside, kun Pekka Halonen meni naimisiin Stenbäckien pappissukuun kuuluneen Maijansa (o.s. Halosen perhe piti tärkeänä lasten koulutusta. Halosen kansanomainen tausta koitui kuitenkin taiteilijana hänen edukseen. Nämä opit hän oli omaksunut lapsuudenkodissaan Lapinlahdella. Koko kouluaikansa Halonen joutui tekemään töitä rahoittaakseen opintojaan. Lähes kaikki kirkot, joihin Halonen maalasi alttaritaulunsa, olivat Stenbäckin suunnittelemia. Halosen realistinen tapa kuvata suomalaista kansaa iski ajan henkeen täydellisesti. Pekka Halosen isä hankki lisätuloja kiertelemällä koristemaalarina lähialueiden kirkoissa. Pariisista palattuaan työteliäs Halonen osallistui ensimmäiseen näyttelyynsä, joka sai huippuarvostelut. Halonen maalasi aluksi erityisesti kansallisia aiheita, mutta myöhempinä vuosinaan hän keskittyi entistä vahvemmin luontoon ja perheensä arkipäivään. Kristittynä Pekka Halonen tunsi itsensä ennen muuta tolstoilaiseksi: ”Kunpa vain oppiPekka Halonen kokeili suomalaisista taiteilijoista ensimmäisenä ranskalaista kirkasta väriasteikkoa, niin kutsuttua puhdasta palettia.. Halonen oli käsistään taitava mies. Hänen alttaritaulujaan on Pietarsaaressa (1896), Mikkelissä (1899), Kotkassa (1899), Joroisissa (1902), Karstulassa (1905) ja Vilppulassa (1906). Pian läpimurron jälkeen alkoi myös Halosen ura kirkkotaiteen parissa. Hyvinvoiva tila joutui kuitenkin taloudelliseen ahdinkoon nälkävuosina Pekka-pojan syntyessä. Maita jouduttiin myymään, mutta perheessä ei luovuttu valistuksen aatteesta ja kulttuurin rakkaudesta. Hän suunnitteli ja toteutti taiteilijakotinsa Halosenniemen rakennuksen monia yksityiskohtia sekä nikkaroi huoneja tarvekaluja. Se myönnettiin, ja Halonen aloitti opiskelunsa koulussa vuonna 1886 muita vanhempana, ruotsia taitamattomana savolaisjörrikkänä. Työ oli ollut Haloselle poikkeuksellisen vastenmielinen, sillä paikallinen kirkkovaltuusto oli pysynyt järkähtämättä taulun aihetta koskevassa päätöksessään. Hän tunsikin joskus alemmuutta herraskaisissa taiteilijapiireissä ja puheli ystävilleen Järnefelteistä ja Edelfelteistä, jotka saattoivat vain katsella patiolta, kun kansa raatoi työssä. Piirustuskoulussa hän oli oppinut vain piirtämään. Halosen Kristus on ilmeeltään levollinen, eikä taiteilija ole korostanut ristiinnaulitsemisen jälkiä millään tavoin. Isäänsä autteleva nuori Pekka tutustui kuuluisaan kirkkoarkkitehtiin Josef Stenbäckiin, joka sittemmin auttoi häntä monin tavoin eteenpäin taiteilijanuralla
Mutta Suomen sivistyneet kirkkoherrat! Niillehän se on vähän raakaa, mutta koitetaan nyt kuitenkin. Tässä työssä näkyvät Halosen Italiassa saamat opit. Halonen ei olisi alunperin halunnut lainkaan kuvata kärsivää Kristusta, mutta hänen oli myönnyttävä seurakuntaneuvoston vaatimukseen. Taiteilijan mielivuodenaika oli kevät, koska värit olivat silloin erottuvia, selkeitä ja kirkkaita. Pekka Halonen on tullut tunnetuksi erityisesti lumen taidokkaana kuvaajana. Paljon mahdollista, että hän olisi tehnyt ne Tolstoin tavoin”, Halonen kirjoitti. Jos Luther olisi elänyt meidän päiviimme asti, hän olisi tehnyt jo kymmenen uutta uskonpuhdistusta. Tuusulanjärven taiteilijayhteisö vieraili ajan tavan mukaan kirkossa suurina juhlapyhinä, mutta taiteilijoilla oli kullakin omat käsityksensä kristinuskosta. Kotkan taulu kertoo tekijästään K otkan alttaritaulua kilpailutettaessa Halonen pelkäsi samaa kuin Mikkelissäkin: Hänen naturalistiset hahmonsa eivät kenties miellyttäisi kirkkoherrojen silmää. Pelkoon oli nyt suurempi syy, sillä taiteilijatoveri Eero Järnefeltille oli vain vähän aiemmin käynyt kehnosti Jyväskylän kirkon alttarihalonen pelkäsi, että hänen tauluaan arvosteltaisiin sen hahmojen yksinkertaisuuden ja luonnollisuuden takia.. Mikkelin mietteliäs taulu Ristiinnaulittu valmistui vuonna 1899. Pietarsaaren taulu tehtiin järjellä P ietarsaaren alttaritaulu oli Halosen ensimmäinen kirkollinen työ. Vuonna 1896 tehty tilaus ei ollut Haloselle mieleinen, koska tehtävänä oli kopioida Margareta Caspin ehtoollisateriaa esittävä maalaus. Myöskään Jeesusta ympäröivissä henkilöissä ei näy ajan tai rodun piirteitä, he ovat yleisluontoisesti kuvattuja ihmishahmoja. Halonen oli suunnittelemassa ensimmäistä Italian matkaansa ja rahanpuute oli ankara. Maalauksesta tuli kuitenkin Halosen henkilökohtaista uskonnäkemystä ilmentävä: Jeesus on irtautunut maallisesta kärsimyksestä, hänen hahmonsa on symbolinen ja tyylitelty vailla realistisia yksityiskohtia. Kunnioitus luonnon pyhyyttä kohtaan oli hänen äitinsä Miina Halosen peruja. kuva: kiMMo iso-Tuisku / aalTo oy luonnos kotkan kirkon alttaritaulusta kuninkaitten kumarrus. Sen päälle en saa paitaa mahtumaan vaikka mitä tekisin, sellaisen itämaisen esiliinan vaan. kuva: Tuusulan TaideMuseo Jeesus herättelee nukkuvia opetuslapsia Joroisten kirkon alttaritaulussa. Kotimaa 23.7.2015 12 MATKALLA Jeesus Ristillä Mikkelin tuomiokirkon alttaritaulussa. Halonen sai innoituksensa töihinsä usein Tuusulan Halosenniemen lähialueilta ja lapsuuden kotiseutujensa lähistöltä esimerkiksi Nilsiän Kinahmin mäkiselänteeltä. Pietarsaaren kirkon työstä saaduilla rahoilla Halonen pääsi Italiaan kehittämään maalaustaitojaan. Pekka Halonen karsasti ”kirkkohurskautta”. Omalle luovuudelle tai tyylille ei ollut tilaa. Usein Halosen lumimaisemissa välkähtää kevättalven valo. Vaimo Maija oli onneksi käytännöllinen ja taitava talousihminen, jonka suunnittelukyky ja monet taidot pelastivat perheen ahdingolta. Kesän vihreys vei Halosen mielestä kaiken ”pinaatiksi”. Lisäksi Halonen oli mennyt naimisiin vuonna 1895 ja perhe rakensi ensimmäistä kotiaan. Myös rajantakainen Karjala ja Sortavalan seutu näkyvät Halosen töissä. Halonen sai siitä tuohon aikaan varsin hyvän 4000 markan korvauksen. Hän totesi, ettei ollut saanut pappien selityksistä mitään hyvää itselleen: ”Ei riitä, että osaa joukon raamatunlauseita ja niitä sitten suoltaa suustaan ilman mitään merkitystä.” Erityisesti herätyskristittyjen edustama ”syntien muistossa piehtarointi” oli hänestä epäkristillistä: ”Se on vain sitä pahan hengen työskentelyteatteria, eikä sen voittamiseksi ole mitään muuta keinoa kuin Kristuksen oppi lähimmäisen rakkaudesta ja rehellisyys itseänsä ja toisia kohtaan.” Usein myös luonto ilmentää hengellisyyttä Halosen töissä. Halonen on pyrkinyt esittämään ihmisten liikkeet rauhallisina ja luonnollisina sekä hiljaisen mietteliäinä. Vaikka kyllähän se on Kristuksen edessä hyvä semmoisenaankin. Halonen pelkäsi, että hänen tauluaan arvosteltaisiin hahmojen yksinkertaisuuden ja luonnollisuuden takia: ”Pahoin pelkään, että se (luonnos) refuseerataan, sillä ainakin yksi ukko jää ilman paitaa. Matkan jäljet näkyvät hänen myöhemmissä kirkollisissa töissään. Tässä kuten monissa muissakin Halosen hankkeissa oli kuitenkin mentävä taloudellinen ajattelu edellä. Tolstoi toteuttaa elämässään oikeaa kristinoppia, eikä vain puhu kuten leipäpapit. Jos ei mene niin, hankitaan sitten puhas kirkkopaita ukolle, että pääsee kirkkoon”, hän kirjoitti tulevalle vaimolleen vuonna 1894. kuva: Tapio saaRenheiMo sivat Raamattunsa lukemaan ilman tuota alinomaista synnin tarvetta ja sellaisen ahnehtimista Pyhän testamentin kaikkien kertomusten reunoilta. Taulua on verrattu renessanssimaalari Fra Angelicon teoksiin
sodassa kadonneen teoksen toivotaan vielä löytyvän. Hänelle rakkaita Raamatun teemoja olivat lapsen viattomuus ja nöyryys vastasyntyneen edessä. Niinpä saarnatuoli otettiin alas alttariseinältä ja tilalle nostettiin aiemmin piilossa vasemman puoleisella parvella sijainnut taulu. On myös mahdollista, että joku yksityishenkilö olisi anastanut taulun, mutta tätä pidetään epätodennäköisenä. Kriitikot pitivät sitä sommitelmaltaan hieman kömpelönä ja rytmittömänä. Tätä työtä Halonen ei maalannut seurakunnan tilauksesta tai edes alttaritauluksi. Tyylitelty, mutta piirteiltään suomalainen hahmo vaeltaa vahvana ja selkeänä karussa vuoristomaisemassa. Teoksen on nähty henkivän Peter Paul Rubensin kuuluisan Ristiltä otto -maalauksen tyyliä. Tähän työhön Halonen otti vaikutteita hollantilaisilta mestareilta. Viipurin kirkon alttaritaulua Ristiltä otto pidetään Pekka Halosen kirkollisen taiteen päätyönä. Kotkan alttaritaulu oli Haloselle mieleinen, koska hän sai itse valita aiheen. Venettä paikallaan pitäneet ketjut ovat edelleen tallessa nykyisin museoidussa taiteilijakodissa. Taulun hahmoissa näkyy vahvasti ajan vallitseva tyyli, jossa suomalaiset kansanihmiset siirrettiin osaksi Raamatun kertomuksia. Alttaritaulu katosi Viipurin pommitusten yhteydessä. Kukapa olisi saanut kätkettyä kotiinsa massiivisen alttaritaulun. Toisen teorian mukaan venäläiset olisivat vieneet Ristiltä oton sotasaaliina Eremitaasin taidemuseon kokoelmiin ja taulu olisi siellä edelleen säilytyksessä. Tunnettu esimerkki tästä on Albert Edelfeltin Kristus ja Mataleena, jossa suomalaisen näköinen Jeesus kulkee tuohikontti selässään ja virsut jalassaan. Taiteilijan tytär Anni esitti nuorta tyttöä, joka seisoo rannalla. Halosen veneessä seisova Kristus ei ole kuitenkaan saavuttanut yhtä suurta suosiota kuin tämä aikalaistyö. Sitä on luonnehdittu tyyliltään arkisen raskaaksi. Teoksen aihepiiri ei inspiroinut Pekka Halosta, eivätkä taidehistorioitsijat laske teosta Halosen parhaiden alttaritaulujen joukkoon. Kotimaa 23.7.2015 MATKALLA 13 taulun kilpailutuksessa. Viipurin kadonnut taulu Viipurin tuomiokirkon vuosien 1914– 1915 valmistunutta alttaritaulua Ristiltä otto on pidetty Pekka Halosen kirkollisena päätyönä. Raunioituneesta kirkosta otetussa kuvassa taulu on vielä paikoillaan, mikä todistaa, ettei se tuhoutunut pommituksissa. Kotkassa oltiin kuitenkin avarakatseisempia ja Halosen luonnoksista pidettiin. Epäillään, että taulu olisi monien muiden arvokkaiden taide-esineiden tavoin kätketty venäläisiltä, mutta tieto kätköpaikasta olisi kadonnut. Karstulan kesäinen Kristus K arstulan kirkon alttaritaulussa Kristus puhuu kansalle veneessä suomalaisessa järvimaisemassa. Vilppulan kuva voittajasta K un Vilppulan kirkko vuonna 1969 restauroitiin, haluttiin Pekka Halosen maalaus Kristus vuoritiellä arvoiselleen paikalle. Neidit Lovisa ja Alexandra Grotenfelt olivat tilanneet sen ja määränneet samalla taiteilijalle aiheeksi Kristus Getsemanessa. • Kuvataiteilija Pekka Halosen syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 150 vuotta. Marian ja Jeesus-lapsen malleina olivat taiteilijan vaimo ja esikoispoika Yrjö. Jotkut suomalaisen taiteen tuntijoista ovat edelleen toiveikkaita taulun löytymisen suhteen. • Artikkelia varten on haastateltu Tuusulan taidemuseon tutkijaa Johanna Rinta-ahoa, joka on tutkinut Pekka Halosen kirkkotaidetta. Pekka Halonen maalasi taulua Halosenniemen rannassa. Joroisten alttaritaulu jäi välityöksi J oroisten alttaritaulu valmistui vuonna 1902, kolme vuotta myöhemmin kuin Kotkan taulu. Olisi kuitenkin suuri ihme, jos tämä Halosen kirkkotaiteen kadonnut helmi vielä joskus löytyisi. Kansanihmiset näkyvät myös muiden kansallisromantiikan ajan taiteilijoiden raamatullisissa töissä. Kuninkaitten kumarrus valmistui alkuvuonna 1899. Luonnoksessa esiintynyttä alastonta poikaa ei katsottu kirkollisissa piireissä hyvällä ja teos jäi hyväksymättä. Maalauksessa näkyvät Halosen italialaisesta taiteesta saamat vaikutteet, mutta sen hahmot ovat täysin suomalaisia. Taulussa näkyy jälleen kerran Halosen viehtymys Kristuksen symboliseen ja kansanomaiseen kuvaamiseen. Muut teoksessa esiintyvät ihmiset ovat Halosen sukulaisia ja karstulan asukkaita. Tuohon aikaan Halonen oli merkittävä taiteilija, joka nautti jo laajaa arvostusta. Tuusulan Rantatiellä sijaitseva Halosenniemen taidemuseo on asettanut hänen parhaita luontokuviaan näytteille otsikolla Luonnonlyyrikko 2.6.–30.8. kuVa: Tuusulan museo Pommitukset tuhosivat Viipurin tuomiokirkon, mutta alttaritaulu säilyi. Vilppulan seurakunta sai työn lahjoituksena vuonna 1907 Serlachiuksen sukuun kuuluneelta Thyra Jurveliukselta. kuVa: Tuusulan museo Raunioituneesta kirkosta otetussa kuvassa alttaritaulu on vielä paikoillaan, mikä todistaa, ettei se tuhoutunut pommituksissa.. Teoksen valmistumista seurattiin mielenkiinnolla pääkaupungin lehdistössä. Teos on tulkittu muunnelmaksi länsimaisessa maalaustaiteessa toistuvasta ”Kristus voittaja” -aiheesta
Hiidet olivat kalmistoja ja rituaalipaikkoja, joissa lähestyttiin luonnonjumalia. Tapiolassa kaikella, ainakin hyttystä suuremmalla, oli ajatteleva ja tahtova sielu. Vieressä makaa toinen, jo sammaloitunut runko. Kristinuskon saapuminen Suomeen muutti suomalaisten suhdetta ympäristöön. Alue on Helsingin Keskuspuistoa, sen koskemattomin osa. Seison kohti valoa kurottavien koivujen ja kuusten sekä nuorten pihlajantaimien keskellä. Sitten tulivat kristityt, kaatoivat lehdon ja rakensivat puusta kirkon. Kotimaa 23.7.2015 14 MATKALLA Haltialan aarnimetsässä makaa paksu kuusi. Jossakin metsän siimeksessä oli hiisi eli pyhä lehto. Kirkko suhtautui karsaasti erityisesti karhun ympärille muodostuneisiin yhteisöllisiin rituaaleihin, kuten peijaisiin. Se merkitsi maantieteellistä rajaa; erotettua, aidattua tai merkittyä. Siitä tuli kirosana, joka tarkoittaa hornaa, helvettiä tai itse paholaista. Elävien puiden lisäksi täällä on runsaasti maapuita, joiden lahottamisesta huolehtivat viitisenkymmentä erilaita kääpää. Usko metsänjumalaan on kuollut, mutta metsä on yhä monelle suomalaiselle pyhä. Metsän kuningas oli karhu. Vähän niin kuin museo. Asutuksesta rajattu erämaa, jota hallitsi metsänjumala Tapio. Metsässä voi tavata myös palokärjen ja pikkusiepon, ketun ja valkohäntäpeuran sekä parisataa erilaista koppakuoriaista. Paavin bullan mukaisesti kirkko otti vanhat palvontapaikat haltuunsa. Sellainen oli metsä. Peijaisissa karhun kallo nostettiin honganlatvaan, jotta karhun sielu pääsisi palaamaan taivaaseen. päiVi karjalainen. Se on kaatuessaan repinyt mukanaan maata niin, että juurten ympärillä on pari metriä korkea seinämä. Eläinten lisäksi suomalaiset uskoivat voivansa tavata metsässä vietteleviä mutta vaarallisia metsänhaltijoita ja hyväntahtoisia metsänneitoja eli sinipiikoja. Hiisi sai suomenkielessä uusia merkityksiä. Muutamana viime vuonna on nähty liito-orava. Metsä suojeltiin vuonna 1984, mutta hakkuilta se rauhoitettiin jo 1930-luvulla. Metsän henki Vanhaa metsää on jäljellä vähemmän kuin viisi prosenttia metsäpinta-alasta. Jos lehtoon ei pystytetty kirkkoa, se demonisoitiin. Ne muistuttivat satukirjojen keijukaisia. Esikristillisellä ajalla pyhä oli suomalaisille paikan määre. Kunnioitetun mutta myös pelätyn karhun nimeä ei saanut lausua turhaan, ja siksi karhulle on suomessa kymmeniä kiertoilmauksia. Helsingin kaupungin mukaan pieni 23 hehtaarin alue on ”häivähdys luonnontilaisesta, menneen ajan metsästä”. Tavoitteena oli taata saalisonni myös jatkossa
Maahenki 2010. Metsästä tuli identiteettiään rakentavan kansakunnan symboli kahdella tapaa. Sotien jälkeen metsän merkitys kansantaloudelle kasvoi entisestään. Tietenkään Helsingissä ei ole oikeaa metsää. Ja kaikki tämä vain sen takia, että jokainen tupajumi ja torakka saisi viettää monimuotoista ja onnellista elämää. Metsä antoi, mitä antoi, jos malttoi pyytää kauniisti ja kohdella kunnioittaen. Hädin tuskin. Istuimme kalliolla lähellä kirkkoa, mäntyjen katveessa, kivien ja kantojen päällä. Kesämökillämme Itä-Suomen karhumailla en koskaan mene metsään kevytmielisesti enkä mielelläni yksin. Metsässä en ole omalla maallani, en voi hallita kaikkea. Ja niin se nosti. Talonpojille metsä oli vihollinen, joka hidasti työtä. Toinen näkee samassa maisemassa arvokkaita puukuutioita. Jälleen metsästä toivotaan kansantalouden pelastajaa. Kyselytutkimuksissa joka toinen suomalainen kertoo pitävänsä metsää pyhänä. Tämä on tärkeää, sillä seurakunnat ovat sekä asennekasvattajia että metsänomistajia. Suomen kansallisfilosofina pidetty J.V. Lähes yhtä sirpaleisia ovat kuitenkin monet suojelualueet myös Helsingin pohjoispuolella. Mutta minkälaisen metsän. Se on kai enemmän kansallisromantikoiden kuin kirkon ansiota, mutta viime vuosikymmeninä myös kirkko on herännyt ympäristötyöhön. 1950-luvulla aloitettiin laajat avohakkuut. Keskimäärin suomalaisella on lähimetsään matkaa 700 metriä ja puolet suomalaisista asuu käytännössä metsän vieressä. Metsä on ekosysteemi ja hiilinielu, mutta myös vihreää kultaa ja puujalat, joiden varassa Suomi seisoo. Snellman ei paljon metsästä perustanut. 1700-luvun puolivälissä väestö alkoi kasvaa voimakkaasti ja levitä uusille yhä laajemmille alueille. Alttarin takana näkyi kerrostaloja. TuijA PyhärAnTA tuija.pyharanta@ kotimaa.fi. Suomen biotalousstrategiassa metsä on biomassavaranto. Messu oli kaunis ja paikka viehko, mutta että metsä. Maassa makaavat osin sammaloituneet rungot ja pystyssä seisovat juuret muodostavat jännittävän labyrintin. Tällaista tarvittaisiin enemmän. Yhtä aikaa ei voi olla metropoli ja sysimetsä. M etsä on myös kulttuurin kehto, kansallismaisema ja kirkko. Me suomalaiset olemme luonnonläheinen kansa, mutta miksi suojelisimme leivän suustamme”, ihmetteli silloin valtionvarainministerinä toiminut Sauli Niinistö Helsingin Sanomissa toukokuussa 1997. Pienentyvä metsäala synnytti huolen metsän riittämisestä. Suurin osa metsästä on metsäteollisuuden käytössä. Moni fennomaani ja kansallisromantikko kuten Jean Sibelius ja Pekka Halonen näkivät metsässä kuitenkin jotain erityisen suomalaista ja jopa pyhää. Siellä, missä metsä vallitsee, vallitsee myös kurjuus, tietämättömyys ja raakuus”, Snellmanin kerrotaan sanailleen vuonna 1840. Kaikkea luonnontilaista metsää ei kuitenkaan ole suojeltu. • Kirjallisuus: Petri Keto-Tokoi ja Timo Kuuluvainen: Suomalainen aarniometsä. Metsä on myös ihmistä varten, mutta se ei ole ensisijaisesti ihmistä varten. Ne omistavat yhteensä alle prosentin Suomen metsistä, mutta paikallisesti seurakunnilla voi olla suuri merkitys. Haltialan aarnimetsän maisema kutkuttaa mielikuvitustani. Metsistä käydään jatkuvaa merkityskamppailua. Vanhaa metsää on arvioitu olevan jäljellä vähemmän kuin viisi prosenttia metsäpinta-alasta. Samalla kaskeamiseen, tervanpolttoon, peltojenraivaukseen ja puutavaran hakkuuseen käytetty metsäala kasvoi ja erämaan raja työntyi kauemmas. Mökkirantamme männyt vaihtavat väriä vuorokauden mukana. On helppo ymmärtää, miksi karhulla oli ennen niin tärkeä asema. Kirkon ympäristödiplomia hakiessaan seurakunta saa pisteitä muun muassa metsän erirakenteishoidosta, metsien vapaaehtoisesta suojelusta, ennallistamisesta ja virkistyskäytön edistämisestä. Ihan niin kuin metsä olisi ihmiselle pelkkä puuvarasto. Mutta kuinka monta puuta on metsä. Lukijaa tämä ehkä huvittaa. Se tekee metsästä kiehtovan. ”Ei yksikään maa tarvitse niin paljon metsää kuin Suomi, eikä yksikään kansa käytä metsää niin huonosti kuin Suomen kansa”, pohti Zacharias Topelius vuonna 1875 ilmestyneessä Maamme-kirjassa. Toisaalla olivat koskemattoman aarniometsän ihailijat, toisaalla metsä nähtiin sampona, joka nostaisi Suomen talouden. Karhu muistuttaa ihmistä monin tavoin, mutta on voimakkaampi, nopeampi ja ketterämpi. Gaudeamus 2014. Päivällä harmaanruskeaa kaarnaa peittää vaaleanvihreä sormipaisukarve, mutta iltaisin rungot hohtavat oranssina. ”On eduksi koko maalle, jos metsät hakataan mahdollisimman tarkasti pois. Valokuvakirjassa Metsänhoidollisia toimenpiteitä Sanni Seppo ja Ritva Kovalainen ehdottavat havainnollisempaa tapaa ilmoittaa suojelualueen koko. Vaikka tällainen ekologisten ja taloudellisten arvojen vastakkainasettelu on lyhytnäköistä, se on vallitseva tapa ajatella. Metsässä en ole omalla maallani, en voi hallita kaikkea. 1700-luvun puolivälistä alkaen koskematon aarniometsä on huvennut vauhdilla, 1950-luvulta lähtien ennätyksellisen nopeasti. Metsäkirkkoja, muita ulkoilmajumalanpalveluksia ja pyhiinvaelluksia järjestetään entistä useammissa seurakunnissa. Metsätalouden menestys ajoi taiteilijoiden romanttisen näkökulman aarniometsään ahtaalle. Edellisillä vuosisadoilla kaivetut poterot ovat yhä syviä. Metsistä käydään jatkuvaa merkityskamppailua. Pyhän merkitys kielessä on muuttunut, mutta yhä metsän pyhyyden voi ymmärtää rajana. Kun Kirkkonummen Hvitträskissä kaadettiin kevättalvella vanha kuusimetsä, kristillinen ympäristöjärjestö A Rocha järjesti hakkuuaukealla suruhartauden. • Juttua varten on haastateltu ekoteologi Panu Pihkalaa. En ole koskaan nähnyt ihmisen rakentamaa kirkkoa, joka todistaisi Jumalasta yhtä vakuuttavasti. Toiselle tasalaatuinen ja tasaikäinen talousmetsä on metsän irvikuva, puupelto. Metsään mennessäni asetun oikealle paikalleni luomakunnassa, muiden luotujen rinnalle. Hehtaareiden sijasta voitaisiin kertoa, kuinka kauan kestää kävellä metsän läpi: Piilovaaran lettokorpi, kolme kertaa yhdeksän minuuttia. Muinaisille suomalaisille metsän pyhyys ja metsän ihmiselämää ylläpitävä voima oli sidottu toisiinsa tiiviisti. Omassa lähimetsässäni Helsingin keskuspuistossa suunnittelen reittini tarkasti, sillä jos käännyn varomattomasti väärään suuntaan, törmään nopeasti raiteisiin tai autotiehen. Kielitoimiston sanakirjan mukaan metsä on puiden muodostama kasviyhdyskunta. Kolmetoista prosenttia metsistä on rajoitetussa käytössä tai suojeltu, niistä yhdeksän prosenttia on tiukasti suojeltua. 1800-luvun lopulla syntyi sahateollisuus. Suomi on Euroopan metsäisin maa. Toisaalla on metsää julmasti raiskaava metsäteollisuus ja toisaalla joukko naurettavia puunhalaajia. Kuka sanottaisi suomalaisen metsässä kokeman pyhyyden iloineen ja suruineen, jollei kirkko. Nyt metsän pyhyydestä on tullut kilpaileva arvo metsän rikkauksille. Kotimaa 23.7.2015 MATKALLA 15 Länsi-Suomesta pyhät lehdot katosivat nopeasti, mutta Itä-Suomessa kirkko kaatoi epäilyttäviä puita vielä 1800-luvun lopulla. Esirukouksessa kiitimme metsästä ja kannoimme Jumalan eteen huolemme maailman metsien tulevaisuudesta. Niistä valtaosa on Pohjois-Suomessa. Usein vastakkain asetellaan metsäteollisuus ja eläimet: ”Onko nyt viimeinenkin puu jätettävä pystyyn mätänemään, niin että kaikki metsämme rämettyvät läpipääsemättömiksi ryteiköiksi, joita kauniisti kutsutaan luonnontilaisiksi aarniometsiksi. Metsäkortteen valtaama maa näyttää siltä kuin sitä peittäisi sankka vihreä sumu. Heinäkuun alussa osallistuin Helsingin Viikin alueen ensimmäiseen metsämessuun. Risto Pulkkinen: Suomalainen kansanusko: Samaaneista saunatonttuihin
Kommunismin globaali heikkeneminen uskonnollisen fundamentalismin kasvaessa aiheuttaa takuulla haasteita tulevaisuudessa myös Keralassa. – Syrjintä ei kuulu kristinuskoon, jonka perusolemus korostaa oikeudenmukaisuutta. Kristinuskoon kääntymisen myötä monien dalitien asema yhteiskunnassa on parantunut ja he ovat päässeet murtautumaan osittain ulos kastijärjestelmän kahleista. Mor Coorilose syntyi ortodoksikristittyyn perheeseen Keralassa vuonna 1965. Mor Coorilose muistuttaa, että Intian perustuslaki ei puolla hindulaista tulkintaa Intiasta. Olen piispa lopun ikääni. Hän on aiheuttanut sekä oman kirkkonsa että laajemmin Intian kristittyjen keskuudessa hämmennystä haastamalla kirkon sisällä vaikuttavan kasti-ajattelun. Lähetystyö on kokonaisvaltaista ja siinä on sosiaalinen, biologinen, ekologinen ja tulevaisuuteen tähtäävä ulottuvuus. – Uskonnon vaihtaminen on Intiassa perustuslain suoma oikeus, jonka hindunationalistit haluaisivat nyt kieltää. teksti & kuva: Päivi arvonen, kerala / kairo lokseen erittäin tyytyväinen, sillä asiakirjassa korostuu vuorovaikutus ja se, että marginaalissa elävät tulevat lähetystyön keskiöön, Mor Coorilose sanoo. Pappeus oli ahkeralle pyhäkoululaiselle lapsuuden haave. Kun haastaa kastijärjestelmän, haastaa samalla hindulaisen version Intiasta ja siitä viime kevään parlamenttivaalivoittaja, hindunationalistinen BJP-puolue ei todellakaan pidä. Syyrian ortodoksikirkon metropoliitta eli hiippakuntapiispa Mor Coorilose haluaa itseään kutsuttavan mieluummin piispaksi kuin metropoliitaksi. – Intian kristityt ovat rakentaneet myytin, jonka mukaan apostoli Tuomaan kastamat hindut, ensimmäiset kristityt, olivat ylimmän kastin eli bramiinien pappiskastin jäseniä. Haastaessaan oman kirkkonsa ja muiden vanhojen kirkkojen kastiajattelun Mor Coorilose sai osakseen paljon kritiikkiä. Viime syyskuussa hän vieraili lyhyesti myös Suomessa kertomassa KMN:n uudesta lähetysasiakirjasta. Intian 1,2 miljardista asukkaasta vain alle kolme prosenttia on kristittyjä. Kristityt ovat Intiassa pieni vähemmistö, mutta Keralan asukkaista noin viidennes on kristittyjä. Vuonna 1992 hän oli opiskelijavaihdossa Englannissa Kentin yliopistossa, jossa hän teki valtaosan ekoteologian alan väitöskirjatyöstään. Kastijärjestelmä ja kristinusko sekoittuivat Mor Coorilosen mukaan jo kaksi vuosituhatta sitten kun apostoli Tuomas toi kristinuskon Intiaan. Me kristityt osallistumme muslimien paastokuukauden iftar-aterioille ja jouluna tarjoamme muslimeille herkkuja, mutta kirkkoon emme heitä kutsu. Perustuslaki kuitenkin puhuu demokratiasta, ei teokratiasta, Mor Coorilose sanoo. Koska kommunismi oli pitkään vahva aate, Keralassa ei ollut sijaa uskonnolliselle fundamentalismille. Tämä työ vie hänet matkoille Intian ulkopuolelle ainakin kerran kuussa. Keralassa kuten muissakin eteläisissä osavaltioissa katolinen kirkko on yleensä jäsenmäärältään suurin kristillinen kirkko. Pieni hiippakunta mahdollistaa sen, että piispa ehtii olla monessa mukana. – Lähetystyö dalitien parissa ei ole pelkästään uskonnollinen vaan myös poliittinen asia. Keralan rauhallisen tilanteen Mor Coorilose selittää johtuvan vahvasta kommunismin vaikutuksesta. – Hiippakuntani on kovin pieni: kaksitoista seurakuntaa, joissa on noin tuhat perhettä, hän perustelee. Vallassa olevien hindujen etu on, tai olisi, että dalitit pysyvät daliteina eli kouluttamattomina ja vailla oikeuksia. Mor Coorilose haluaa ekumeenisen työnsä lisäksi rakentaa vuoropuhelua eri uskontojen välille. Omassa kirkossani en saa päättää omasta työstäni. – Vietämme kyllä uskonnollisia juhlia yhdessä. – Kirkon jäsenyyttä leimaa yläkastillisuus ja käytännössä se tarkoittaa, etteivät alempikastiset ole tervetulleita kirkon jäseniksi, Mor Coorilose sanoo. Tämä perinne vaikuttaa yhä edelleen Syyrian ortodoksisessa kirkossa ja monissa muissa vanhoissa kristillisissä kirkoissa, kuten anglikaanikirkossa. Mor Coorilose on haastanut kirkkonsa myös lähetystyön käsitteessä ja aloittanut lähetystyön dalitien eli kastittomien parissa. Vuonna 1950 virallisesti lakkautettu kastilaitos on edelleen läsnä intialaisten arjessa. Hän korostaa, ettei kristinuskossa ole perusteita kastiajattelulle. – Minua pidettiin hulluna. Keralan osavaltiossa kristityt ovat perinteisesti eläneet rauhallisesti rinnakkain muiden uskontojen edustajien kanssa. Asiaa pohdittuani tajusin, että protestanttiselle lähetysajatukselle on tilausta etenkin Intiassa ja etenkin kastittomien parissa. Yhdessä kohti elämää – Together towards life -lähetysasiakirja hyväksyttiin KMN:n kokouksessa Kreetalla vuonna 2012 ja se esiteltiin KMN:n yleiskokoukselle marraskuussa 2013. – Tämä on juuri se syy, miksi hindut ovat käännyttämistä vastaan ja yrittävät käännyttää kristityiksi kääntyneitä uudelleen hinduiksi. Seuraavaksi suurimmat ryhmät ovat ortodoksit ja protestantit, etenkin anglikaanit. Kastiajattelu on tunkeutunut myös kristillisten kirkkojen arvomaailmaan. – Tavoitteena oli antaa kirkoille suuntaviivoja lähetystyöhön. Mor Coorilose ei usko, että uskontojen rauhallinen rinnakkainelo jatkuu Keralassa pitkään. Hiippakuntansa johtamisen lisäksi eniten aikaa on viime vuosina vienyt työ Kirkkojen maailmanneuvostossa (KMN), jossa hän toimii Maailmanlähetyksen ja evankelioinnin komission valvojana. Vuosien myötä on kasvanut hiukan ymmärrystä sille, että tilanteen pitää muuttua. Yhteiskunnan marginaalissa elävien aseman parantaminen on Mor Cooriloselle myös henkilökohtainen tavoite. – Lähetystyön käsite on ortodoksisessa kirkossa hyvin erilainen kuin protestanttisessa kirkossa. – Valitettavasti me kristityt emme ole kastiajattelusta lainkaan vapaita. Kerala ei voi olla immuuni uskonnolliselle fundamentalismille, jonka kasvu on globaali ilmiö. Apostoli saapui ensimmäisenä Länsi-Intiaan Keralan osavaltioon perimätiedon mukaan vuonna 52 jKr. – Henkilökohtaisesti en pelkää uskoni takia, mutta Keralan tilanne voi muuttua hyvinkin nopeasti. Lähetystyö hindujen keskuudessa on Intiassa kiistanalainen asia, ja joissakin osavaltioissa kuten Orissassa ja Gujaratissa jopa hengenvaarallista. Olen lopputuVarjossa elävien piispa Intialainen metropoliitta Geevarhese Mor Coorilose puhuu kehitysvammaisten lasten ja kastittomien puolesta. Kotimaa 23.7.2015 16 MATKALLA Kirkon sisällä vaikuttavan kastiajattelun kritisoiminen toi Intian Keralassa vaikuttavalle metropoliitta Geevarhese Mor Cooriloselle aluksi lähes hullun maineen. En voi koskaan edes jäädä eläkkeelle.. – Intiassa kommunistinen sekularismi ymmärretään kaikkien uskontojen kunnioittamiseksi. – Asiakirjan työstäminen oli monivuotinen ja hyvin vaativa prosessi. Hän harmittelee, ettei edes Keralassa, jossa eri uskonnot ovat eläneet vuosisatoja rinnakkain, ole todellista arjen dialogia eri uskontojen kesken. Nyt hänen vallankumoukselliset ajatuksensa saavat yhä laajempaa kannatusta. Hän suoritti kandidaatin tutkinnon englanninkielisessä kirjallisuudessa ennen kuin aloitti teologian opinnot. Kastijärjestelmä vaikuttaa kirkkojen sisällä voimakkaana, myös minun kirkossani. Kastiajattelu ei sovi millään lailla yhteen Jeesuksen opetuksen kanssa
Perheet saattavat piilotella kehitysvammaisia lapsiaan. Kävin tiukkoja keskusteluja itseni kanssa. – Olen yrittänyt tehdä kehitysvammaisten asemasta myös poliittista ja ihmisoikeuskysymystä. Henkistä kamppailua vapautensa asteesta hän käy edelleen. Toiminnassa keskitytään kehitysvammaisten elämänlaadun parantamiseen. Mor Coorilose perusti vuonna 2002 Sosiaalisen muutoksen keskuksen, India Center for Social Change. Hänet vihittiin diakoniksi vuonna 2001 ja papiksi seuraavana vuonna, jolloin hän oli 37-vuotias. En voi koskaan edes jäädä eläkkeelle. Pientä muutosta parempaan onkin havaittavissa. Vaikka hän aloitti pappisuransa melko vanhana, piispaksi 50-vuotias on Intiassa edelleen nuori. Valtion pitää taata heidän oikeutensa paremmin. Mor Coorilosen suurin haave on saada elää kehitysvammaisten lasten kanssa hoitokodissa. Nyt hoitokoteja on 12 ja niissä asuu 220 lasta. – Valtio ei tue kehitysvammaisia ja heidän perheitään riittävästi. Hänen perustamansa keskus järjesti aluksi päiväohjelmaa 12 kehitysvammaiselle lapselle kuuden työntekijän voimin. Piispa ja metropoliitta hänestä tuli vuonna 2006. Kotimaa 23.7.2015 MATKALLA 17 Syyrian ortodoksikirkon metropoliitta Geevarhese Mor Coorilose haluaa torjua fundamentalismia uskontojen välisellä vuoropuhelulla. Mietin, voisinko kirkossa olla niin vapaa kuin halusin olla. Tämä on yksi asia, minkä haluaisin kirkossani muuttaa. Ystäväni neuvoivat minua ottamaan haasteen vastaan, Mor Coorilose kertoo. Olen piispa lopun ikääni. Suurin ongelma on se, että kukaan ei huolehdi lapsista, kun heidän vanhempansa kuolevat, Mor Coorilose sanoo. – Haluaisin jättää kaikki työhaasteeni. Kastiajattelu ei sovi millään lailla yhteen Jeesuksen opetuksen kanssa.. Työntekijöitä on 50. Muut ihmiset voivat hoitaa muut tehtäväni, mutta lapset tarvitsevat minua, sillä minä haluan täydestä sydämestäni auttaa heitä ja olla heidän kanssaan. Kehitysvammaisuuteen liittyy Intiassa edelleen vahva häpeäleima. – Teologisten opintojeni jälkeen en ollutkaan enää varma, haluanko papiksi. – Omassa kirkossani en saa päättää omasta työstäni
Täitä kuhiseva mies ilmaantuu Katharinan kynnykselle. Jäljellä on vain yksi ajatus, joka pitää Katharinan pystyssä: Ei enää valheita. Doerr puhuu hellyydellä luonnon ihmeellisyydestä ja ihmisen paikasta sen kiertokulussa, mielikuvituksen voimasta, sydämellä näkemisestä ja rohkeudesta. Lukijalle se lupaa hyvää. Vaikka eri tarinalinjat kertovat usein sietämättömistä tapahtumista ja suurista murheista, kirjailija punoo kirjaansa myös neljännen, näkymättömän linjan: ihmisen sinnikkään halun selvitä kaikesta elettäväksi tulevasta. Kun niistä on päästy, syttyy yllättäen rakkauskin. Kotimaa 23.7.2015 18 YHDESSÄ Armoton sota ja lähes kaiken kestävä rakkaus SopimuS I rlantilaisen Audrey Mageen Sopimus on kirja, joka leikkaa selitysten ja ideologisten huurujen läpi kylmäävän lähelle ihmisyyden ydinkysymyksiä. On terveellistä löytää tämä tunne itsestään, kun katsoo ihmistä, jolta on riisuttu kaikki muu paitsi halu elää. Viimein kaikki ideologiat on riisuttu ja molemmat viety äärirajoilleen. Francesin ja Lilianin tutustuminen ja kasvava keskinäinen vetovoima sysäävät tapahtumat liikkeelle. Suomentanut Vappu Orlov. Ihmiset voivat olla tosia tai epätosia, pitää vain kertoa aito tarina. Suomentanut Helene Bützow. Suomentanut Heli Naski. Sekavaako. nEiDonHiuS M ichail Siskinin muhkea ja rönsyävä romaani Neidonhius ei ole ihan kevyttä kesälukemista jo kokonsa takia – 568 sivua. kaikki SE valo jota EmmE nÄE A vatkaa silmänne ja katsokaa, mitä niillä voi nähdä ennen kuin ne painuvat kiinni viimeisen kerran. WSOY 2015, 544 s. Minusta tuntuu, että olen avattu solmu. Harvinainen kokemus. Kirja on kertomus lapsista ja nuorista toisen maailmansodan aikana, päähenkilöinä saksalainen orpo Werner ja sokea ranskalainen tyttö Marie-Laure. WSOY 2015, 568 s. kirjat Elämän ja kuoleman rajan lähellä totuus ihmisestä alkaa pelkistyä ja tulla näkyväksi. Marie-Laure taas on riippuvainen läheistensä avusta, mutta hänen mielensä ja aistinsa ovat avoimia ja vapaita. Lontoossa 26-vuotias Frances Wray joutuu äitinsä kanssa ottaman suureen vanhaan taloonsa vuokralaisia. Oikeat suhteet lupaavat sodan jälkeen pääsyä oikeisiin piireihin. Peter taas haluaa avioon päästäkseen hetkeksi pois rintaman sietämättömistä oloista. Aina se jollekin jossakin tapahtuu. parEmpaa vÄkEÄ S ota muuttaa ihmistä, niin myös Sarah Watersin romaanissa Parempaa väkeä. Doerrin kirja on huikean kaunis kertomus ihmisistä poikkeuksellisissa oloissa. Heidän tiensä alkavat myös vähitellen lähestyä toisiaan. Anthony Doerr. • Sarah Waters: Parempaa väkeä. Toinen tarinalinja kertoo 1900-luvun alun venäläisestä laulajattaresta ja hänen päiväkirjastaan, jota tulkin pitäisi toimittaa. Werner lähetetään kasvatettavaksi saksalaiseen eliittikouluun, jossa valmentaudutaan panemaan elämän kaaos kuriin jopa geneettisellä tasolla. Voisi ajatella, ettei lukijalta irtoaisi myötätuntoa näille uuden Saksan rakentajille. Parempaa väkeä on tyylikäs, herkkä ja intohimoinen rakkaustarina, jossa rikos vie jaksamisen äärirajoille ja saattelee sieltä jälleen elämän reunalle. Kevyt se ei ole myöskään aihepiiriltään. Tammi 2015, 650 s. Onko heidän suhteelleen olemassa tilaa ja oikeutusta. Kolmas osin Roomaan sijoittuva tarinalinja taas kuvaa tulkin oman avioliiton hajoamista. Kirjan jälkeen tuntui kuin ymmärtäisi häipyvän hetken ajan elämän ihmettä, ihmisen kätkettyä hyvyyttä ja pelastusta, joka piilee joskus lastemme muistamattomuudessa. marja kuparinEn • Audrey Magee: Sopimus. Mies ehtii lomallaan mukaan myös juutalaisten häätöihin. Hän ei tosin pysy aina tulkin roolissaan, vaan tarinat purkautuvat välillä kuulustelutilanteen ulkopuolelle. Isiä ja veljiä on kuollut joukoittain sodassa, käsitys yhteiskuntaluokasta on tullut häilyvämmäksi, ja naisten on selvittävä yksin monesta tiukasta paikasta. Sarah Waters on mainio kuvaamaan tunteita, asenteita ja tapoja sekä ihmisen yrityksiä löytää aidompaa elämää kuin pyhä tottumus. • Michail Siskin: Neidonhius. Totuuden kanssa tai sitä väistellen. Suomentanut Hanna Tarkka. • Anthony Doerr: Kaikki se valo jota emme näe. Eletään vuotta 1922. Lause toistuu monta kertaa Anthony Doerrin äskettäin Pulitzer-palkitussa romaanissa Kaikki se valo jota emme näe. Lilianin kanssa tunnen olevani rehellinen. Ja jos mies kuolee, nuori vaimo voittaa leskeneläkkeen. Mutta Jumala on vain kylmä valkoinen silmä, savuverhon yllä kiiluva neljänneskuu, joka vilkkuu, vilkkuu, kun kaupunkia moukaroidaan tomuksi. Molemmin puolin sovittaudutaan, sillä Lilian ja Leonard Barbier ovat aivan toista maata kuin Wrayn naiset. Vain totuus. Magee leikkaa pitkin kirjaa taitavasti ja tehokkaasti naisen kokemuksiin Berliinissä ja miehen kurjistuvaan tilanteeseen rintamalla. Atena 2015, 332 s. Uusi Saksa tarvitsee lisää lapsia, mieluummin geneettisesti oikeita, siksi naimalomia saa. Itkuksi sen lukeminen kääntyikin lopulta. Tai että kaikki särmäni on hiottu sileiksi, kuvaa Frances uutta ystävyyttään. Mitä väliä sillä on, kenelle jotain tapahtuu, kysyy Neidonhius. Jos suostuu, kirja vie lumoavalle matkalle. Vaikka nuoret elävät eri maailmoissa ja rintamalinjojen eri puolilla, heissä on sisäisesti paljon yhteistä. Kirjan nykyhetkeen liittyvä tarinalinja kertoo sveitsiläisen vastaanottokeskuksen tulkista, joka kuuntelee entisen Neuvostoliiton alueelta uutta kotimaata etsivien ihmisten tarinoita. Ehkä, jos haraa vastaan eikä suostu elämään runsaudelle ja kokemusten viiltävälle kipeydelle. Saksalainen Katharina nai tuntemattoman sotilaan päästäkseen pois kotinsa ahdistavuudesta
Kävin mielenkiintoisia keskusteluja esimerkiksi ranskalaisen kollegani kanssa. Ranskan armeija palkkaa sotilaspappeja ja –imaameja, vaikka asian vastustajia tai turhentajiakin tietysti on. Kun 1980-luvulla tuli mahdolliseksi pitää lomia, aloin kierrellä vaimoni kanssa museoita ja taidenäyttelyitä. Aimo Vähäkainu rakensi pohjan puusta ja naputteli sen päälle teräslevyn lämpölamppua käyttäen. – Puuveistoon en ole saanut opetusta keneltäkään, mutta sen tiesin, että piirtää piti osata. Maaliskuussa vihittävän kappelin piirustukset on tehnyt Jorma Paloranta, joka menehtyi syöpään kesken työn. Hän oli aivan varma, että levy repeäisi. jUSSI rYTKönEn Kirjoittaja on Kotimaan virkavapaalla oleva artikkelitoimittaja Kirkko ja valtio – yhdessä. Ratkaisevaksi muodostuivat etenkin Punkaharjulla nähdyt Niilo Lehikoisen puuveistokset. Niin Suomessa on kauan tehtykin. Se tarkoittaa, että valtio on tunnustukseton, valtio ja uskonnot on erotettu täydellisesti toisistaan. Ranskalaisen kollegani totesi valaisevasti, että tämä ei suinkaan merkitse uskonnon eristämistä tai sulkemista pois yhteiskunnasta. Myyjän hämmästykseksi koepala onnistui. S uomessa esiintyvään kirkonvastaiseen vyörytykseen tuntuu joskus kuuluvan halu juntata uskonto yhteiskunnan näkymättömään nurkkaan. Tätä, eikä kirkon näkymättömyyttä, on tulevaisuus. Teoksen molemmin puolin on kuparia, jonka pakotus oli Vähäkainulle tuttua. rauhanturvaamistehtävissä palvelevien maiden asevoimissa toimii myös tulevaisuudessa valtioiden palkkaamaa sotilaspapistoa, koska asepuvussa palvelevien kansalaisten uskonnonvapaus pitää turvata. Alttarireliefi on puuta ja metallia. kuVA: PäiVi kArjAlAinen Virta päättyy alhaalla olevaan kastealtaaseen. – Olin silloin vain viisitoistavuotias. Kotimaa 23.7.2015 YHDESSÄ 19 TEOLOGIASSA TAPAHTUU Armon virtaa Karigasniemelle valmistuu syksyllä turistikappeli, jonka alttaritauluksi tulee veteliläisen Aimo Vähäkainun teos Armon virta. Mies alkoi käydä kansalaisopiston kursseja. Hänen työtään jatkaa Johannes Heikkilä samasta toimistosta. Tässä ideologiassa kirkkojen pitäisi olla paitsi statisteja, myös valtaa kritisoimattomia yhteiskunnallisia jees-miehiä, eettisesti ohjailtuja, mielellään opillisuudesta kuohittuja – ja tietysti mahdollisimman varattomia. – Ostaessani teräslevyä myyjä ei uskonut, että se onnistuisi. MArjATTA HIETAnIEMI KIrKKOTAIDE Karigasniemelle valmistuu ainutlaatuinen alttaritaulu Taiteilija Aimo Vähäkainu pakotti teräslevystä tunturipuron seitsemän metriä korkeaan alttaritauluunsa. Vähitellen puun rinnalle tulivat myös muut materiaalit, kuten pronssi, kipsi, messinki ja savi. Alkuaan Aimo Vähäkainu oli maanviljelijä. Vähäkainun alteljeesta ovat lähteneet krusifiksit myös Kanadan Vancouveriin kiinalaisten kirkkoon sekä Suomen Lähetysseuran kirkkoon Turkin Istanbuliin. – Siitä lähti ajatus armon virrasta, jonka yhteyteen tulisi myös Kristuksen pää risteineen. Ammattiin hän ajautui isänsä kuoltua. Kirkkoherra halusi, että kappelin päätyyn tuleva korkea teos kuvaisi tunturipuroa. Ranskassa suurimmat uskontokunnat ovat nykyisin katolisuus, sunnalainen islam ja protestanttisuus. – Taide pitää virkeänä, hän sanoo. Sen sijaan keskellä oleva samaan tapaan pakotettu, kirkasta tunturipuroa kuvaava teräs on teknisesti uutta. Kirkon ja valtion suhteita voidaan kuitenkin hoitaa myös yhdessä, sivistyneesti ja rationaalisesti, win-win-periaatteella. Libanonissa viettämääni UNIFIL:in rauhanturvaamis-rupeamaan on kuulunut tapaamisia operaation muiden maiden sotilaspappien kanssa. Muuta vaihtoehtoa ei niissä olosuhteissa ollut. Vähäkainu tapasi viitisen vuotta sitten miestenpäivillä Kemijärven Räisälässä Utsjoen seurakunnan kirkkoherra Arto Seppäsen, joka oli rukoillut tapaavansa jonkun hengellisen taiteen tekijän. Kokonaan puuta sen sijaan on Kokkolan rovastikunnan Vitelen kirkkoon Venäjälle lahjoittama alttarireliefi. ”Ei, se merkitsee tapoja elää yhdessä.” Niinpä Ranskassa valtio voi tukea esimerkiksi katolisia kouluja. Virta päättyy alhaalla olevaan kastealtaaseen, Aimo Vähäkainu kertoo. Kuparia, terästä ja messinkiä sisältävän seitsenmetrisen teoksen kimpussa entinen maanviljelijä on puuhaillut puolitoista vuotta. Paljon on yhteistä: miten rauhanturvaajat jaksavat, miten uudistaa omaa työtä, miten vastata ihmisen hengellisiin tarpeisiin uskonnonvapautta kunnioittaen maallistuneessa yhteiskunnassa. Ensimmäisen julkisen työnsä Vähäkainu teki Kaustisen Evankeliseen Opistoon ja seuraavan Lohtajalle Ohtakarin leirikeskuksen kappeliin. Lehmät pantiin pois, navetasta tehtiin ateljee ja AIV-tornista valimo. – Kauneus aukeni eteeni kuin verhot olisi vedetty syrjään. Hän antoi minulle palan ilmaiseksi ja pyysi tulla näyttämään, miten on käynyt. Nykyisin 77-vuotias Aimo Vähäkainu on jatkuvasti luova. Ranskassa on 110 vuoden ajan toteutettu tunnettua laïcité-periaatetta
Hän aloitti taideopintonsa kuusitoistavuotiaana Uuno Alangon ja Sam Vannin johdolla. syntynyt rakas poikamme, Sofian pikkuveli, sai 4.7. Virkaan valittavan tulee olla ev.lut. Tuija-Riitta Heiskanen määrättiin määräajaksi Tampereen Harjun seurakuntapastorin virkaan 15.8.2015–8.6.2016. Järveläinen osoitti taiteellista lahjakkuutta jo varhaislapsuudessaan. 8.6.2015 Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Kummeiksi lupautuivat Maija ja Tero Lahdensuo, Maiju ja Juha Haapala, Hannu Länkinen. Kummin tehtävään kutsuttiin Venla ja Marko Vikiö sekä Riku Sinkkonen. Hänen viranhoitomääräyksensä Kajaanin III seurakuntapastorin virkaan on keskeytyneenä kappalaisen viranhoidon ajan. Rakennusmiehen poikana isä rentoutui rakentamalla kesämökin Luhangan saareen. Järveläinen maalasi myös piispa Olavi Kareksen ja piispa Matti Sihvosen muotokuvat Kuopion tuomiokapituliin sekä kuvitti Katri Taanilan runoelman Niityltä tuulee. Lämmin kiitos osanotosta. Päivi Pöyhönen määrättiin määräajaksi Lahden Joutjärven seurakuntapastoin virkaan ajalle 19.6.2015–29.4.2016. ja määräajaksi Urjalan kirkkoherran virkaan 26.8.–25.10. Hän työskenteli vähillä välineillä, usein vain pelkällä kynällä. Myös muotokuvissa hän suosi niukkuutta ja pitäytyi muutamaan väriin, mikä osoitti suurta taituruutta. Viran täytössä käytetään kuuden kuukauden koeaikaa. Nuoret olivat tärkeitä isälle. Järveläinen kuului Nuoret graafikot -taiteilijaryhmään. seurakuntapastorina päättyy 31.8. Martti Lammi määrättiin määräajaksi Tampereen Harjun kappalaisen virkaan 29.7.2015– 8.6.2016. ranhoitomääräys Kajaanin III kappalaisen virkaan viransijaisena 18.6.–31.12. Kelpoisuusehtona virkaan on tehtävien edellyttämä taito ja kokemus. lukien. Maalausopintojen jälkeen hän perehtyi vielä taidegrafiikan tekniikoihin Aukusti Tuhkan kurssiateljeessa vuosina 1959–60. Meillä on nyt haussa TALOUSPÄÄLLIKÖN VIRKA Talouspäällikkö vastaa seurakunnan taloushallinnosta, kiinteistöistä ja toimii mm. Lämmin kiitos kaikille perhettämme muistaneille. hallinnon kokousten sihteerinä ja oman alansa esittelijänä. Isämme ei kuitenkaan halunnut korostaa millään tavalla omia ansioitaan vaan oli JuHA JÄrVElÄINEN Taidemaalari ja -graafikko Juha Järveläinen syntyi Helsingissä 1932 ja kuoli 8. Todettiin, että Salla Autereen virkasuhde Pyhäjärven vs. syntynyt Valtterin pikkuveli, Veeti Juho Oliver, otettiin Taivaan Isän perhepiiriin 6.6. Isästämme jäi sekä jäyhä että herkkä kuva mieliimme. Hartolassa hän toimi kirkkoherrana 23 vuotta vuosina 1969–92 ollen Hartolan seurakunnan historian toiseksi pisimpään toiminut kirkkoherra. Anu Ylitoloselle annettiin viranhoitomääräys Joroisten kappalaisen virkaan viransijaisena 1.12.2015–30.6.2018. Suomen Taideakatemian koulun hän kävi vuosina 1950–54. Kasteen toimitti isoisä Juha Ikola. Järveläinen on todennut: ”Kun taiteilija on oikein suuri, niin taide katoaa. Hakemukset osoitetaan Auran seurakunnan kirkkoneuvostolle ja toimitetaan 19.08.2015 klo 16.00 mennessä osoitteeseen: Auran seurakunta, Kirkkoneuvosto, Sillankorvantie 5, 21380 AURA. Suomen Taideakatemian tunnustuspalkinto hänelle myönnettiin 1954. Anne Knaapi määrättiin määräajaksi Forssan sairaalasielunhoitajan virkaan 7.10.2015–31.7.2016. Rakkaamme Lehtori, filosofian maisteri Toini Helena SORRI s. Todettiin, että Teija Kuivalaisen virkasuhde Pyhäjärven vs. Isämme opiskeli ensin opettajaksi ja opettaja-aikanaan Virolahdella jatkoi opiskelujaan teologiksi. Viimeiset kymmenen vuottaan Juha Järveläinen eli puolisonsa Anitan kanssa Lapinlahdella. Työ sisälsi postimerkkien ja rahojen suunnittelua sekä julkisia muotokuvia. Palkkaus on kirkon virka-, ja työehtosopimuksenhinnoitteluryhmän J10 mukainen. Järveläisen teoksia on muun muassa Kuopion, Hämeenlinnan, Lahden ja Hyvinkään taidemuseon, Postimuseon, Halosten museosäätiön, Määrin taidegallerian ja Hünfeldin gallerian kokoelmissa sekä lukuisissa yksityiskokoelmissa. kasteessa nimekseen Paavo Hermanni. Isämme lempilauseita oli Yksin armosta. Viran tehtävät on määritelty johtosäännössä. 23) Kiitollisina muistaen ja kaivaten Hannu, Esko, Ilkka, Anneli, Ilmo ja Maini perheineen Marjatta; Martti, Pekka ja Helena perheineen Maila Anna-Liisa PAIKKOJA AVOINNA YrJö PYYKKö rovasti Yrjö Veikko Pyykkö, s. Juha Järveläinen sai vuonna 1953 teoksillaan kunniamaininnan milanolaisesta taideakatemiasta (Mostra Internationale Accademia di Belle Arti) sekä kotimaassa Valtionpalkinnon. Anne Mäkelä määrättiin määräajaksi Forssan kirkkoherran virkaan 7.10.2015–31.7.2016. Pappa, isopappa, isoisopappa oli väsymätön rukoilija ja peruskörtti. Kotimaa 23.7.2015 20 YHDESSÄ Auran seurakunta on 3200 hengen vakavarainen seurakunta Varsinais-Suomessa Aurajoen varrella lyhyen ajomatkan päässä Turusta. Ville Vauhkonen määrättiin määräajaksi Ruoveden seurakuntapastorin virkaan 1.9.2015– 25.8.2016. Isämme hengellinen herääminen alkoi Keuruulla seurakuntanuorissa. Lisäksi viranhaltijalla tulee olla perehtyneisyyttä taloudellisten ja hallinnollisten asioiden sekä kirjanpidon hoitamiseta. Seurakunnassa on paljon monipuolista toimintaa. Hartolaan poikakerhon poikien varttuessa isämme oli perustamassa Hartolan NMKY:tä toimien sen ensimmäisenä puheenjohtajana. Isää jäivät kaipaamaan puoliso Kyllikki ja lapset Liisa, Leena Kaarina, Matti, Maija ja Pekka perheineen. seurakuntapastorina päättyy 31.8. Kuoreen merkintä ”Talouspäällikkö.” Lisätietoja (27.07.2015 alkaen) antaa kirkkoherra Torsti Äärelä 040 589 56 82, email etunimi.sukunimi@evl.fi Rakkaamme on siunattu ja saatettu haudan lepoon läheisten läsnä ollessa. Työyhteisön koko on 11 henkeä. seurakunnan jäsen ja hänen on ennen viran vastaanottamista toimitettava lääkärintodistus terveydentilastaan. PEKKA PYYKKö sissa. Hänen viranhoitomääräyksensä Joroisten osa-aikaiseen (50 %) seurakuntapastorin virkaan on keskeytyneenä kappalaisen viran hoidon aikana. Hän halusi tuoda esille omassa työssään ja jokaisessa perhetapahtumassamme Jumalan armeliaisuutta. Virka tulee ottaa vastaan mahdollisimman pian, viimeistään 01.11.2015. Kirkkoherra Teijo Peltola määrättiin Tammelan rovastikunnan lääninrovastin sijaiseksi 8.10.– 31.12. Hän piti nuortenja poikakerhoja koko uransa ajan. Anneli Toppiselle annettiin viTAMPErE Jorma Kantola määrättiin määräajaksi Urjalan kappalaisen virkaan ajalle 27.6.–25.8. Anna Kosola valittiin hiippakuntakanttoriksi 1.9.2015– 31.12.2016.. Kirkon palvelukeskuksen asiakkaaksi Aura liittyi tämä vuoden alusta. Talouspäällikkö on kiinteistötyön henkilöstön esimies. kesäkuuta 82 vuoden iässä. 6.5. JOENSuuN PIISPA ArSENI KuOllEET PErHEuuTISET HIIPPAKuNNAT KuOPIO Pauli Kiviojalle annettiin viranhoitomääräys Ristijärven kirkkoherran virkaan 1.9. Kiitolliset vanhemmat Johanna ja Simo Ikola ja isosisko Sofia ennen kaikkea hengen mies. kirkkoherrana ja vs. 29.11.1930 Käkisalmella, menehtyi lyhyen sairastamisajan jälkeen 30.5.2015 Sysmän terveyskeskuksessa. Kuvassa Veeti kiitollisten, mummin ja ukin, Sirkku ja Sami Muilun huomassa. Mielestäni taiteilijan pitää tulla niin pieneksi, ettei häntä melkein olekaan, silloin taiteelle jää tilaa.” Tämä toteutui sivistyneen, syvällisesti ajattelevan, ahkeran ja vaatimattoman Juha Järveläisen elämässä. Vuonna 1967 hänet valittiin Suomen Pankin setelipainoon perustettuun taiteilijan virkaan. Avioiduttuaan taiteilija Anita Ermalan kanssa Järveläinen opetti useissa oppilaitokMiina ja Tomi Stengårdin 13.4. (Ps. Luhangassa hänen aikanaan rakennettiin uusi pappila-kanttorila sekä Hartolan työskentelyvuosien aikana uusi seurakuntatalo sekä Kompelonlahden leirikeskus. 25.8.1919 k. Järveläisen opinnot Italiassa kotiuttivat hänet keskiajan ja varhaisrenessanssin kuva-ajatteluun sekä näiden teologiseen ja filosofiseen maailmaan, erityisesti fransiskaaniseen perinteeseen. Hän toimi partiossa Hirvipoikien lippukunnan johtajana, ja oli myös Keuruun Pallon perustajajäsen. Soile Tuusalle annettiin viranhoitomääräys Kajaanin seurakunnan III seurakuntapastorin virkaan viransijaisena 1.8.– 31.12.2015. Kirkkoherran ura alkoi lyhyellä jaksolla Kuusankoskella, josta hän siirtyi kirkkoherraksi Luhankaan 1963– 69