HuHtikuuta 2015 | hinta: 3,70€ | 110. vuosikerta | 0043595–15–17 taizÉlaiSuuS Hengen uudiStuS VapautukSen teologia tunnuStukSelliSuuS ekumeeniSuuS jumalanpalVeluSyHteiSöt pyHiinVaellukSet diakoniaHenkiSyyS tuomaSmeSSut radio dei & tV7 rukoukSella parantaminen eVankelikaaliSuuS. SiVu 18 Henge lliS et Virtau kSe t Suomeen on aina tullut teologisia näkemyksiä ja hengellisiä liikkeitä ulkomailta – niin myös nyt. Maria Tul chinska ya Vaalien jälkeen hallituksen suunta mietityttää niin eduskuntaan päässeitä kuin rannalle jääneitä pappisehdokkaita. Sivut 12–17 16 23. SiVu 6 uSkonnonopetuS yhteinen katsomusopetus on tulevaisuutta, sanoo vuoden uskonnonopettaja Jarno Parviola
”Katsokaa taivaan lintuja.” Jeesuksen sanat avaavat ikkunan Jumalan todellisuuteen. Mikä on tuorein lintuelämyksesi. Minulle linnuissa on kyse laajemmasta luontosuhteesta kuin vain yhdestä lajista, vaikka lintuja erityisesti rakastankin. lUOMAKUNTA s. Autoa ei retkeilyyn saa käyttää. – Vaalassa ei siihen aikaan ollut paljon muita lintuharrastajia, joten jouduin opettelemaan kaiken itse alusta pitäen. Tapahtuma on 31.5. En esimerkiksi väsy ihmettelemästä sitä, että minut on luotu ihmiseksi mutta joku toinen linnuksi. Sieltä on vielä tulematta rastaita ja peippojakin. PÄÄMiNiSTERi s. ARMENiAlAiSET s. ”Jokainen linturetki on myös meditaatiota” viiKON hENKilö Hannu Varkki on seurakuntapappi ja innokas lintuharrastaja. 23 Juha Sipilä tiedetään lestadiolaiseksi, kirjoittaa Mikko Malkavaara. Kevät on lintujen muuton aikaa. – Lintujen tunnistamisessa riittää opeteltavaa. Olet ollut ideoimassa Helsingin seudun lintutieteellisen yhdistyksen Tringan kanssa lintutapahtumaa Tuomiokirkon portaille. Aika usein myös viittaan lintuihin tai luontoon puheissa. 20 Hengelliset elämäkerrat tekevät vaikutuksen. Mitä juuri nyt tapahtuu linturintamalla, Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan pastori Hannu Varkki. Oletko bongari. Osallistuimme Lintu-Atlakseen (lintulajien kartoitukseen), täytimme pesäkortteja ja teimme talvilintulaskentoja. Luontoon voi syntyä rakkaus ja rakkauden kohdetta haluaa suojella. kello 6–10. 2 TÄNÄÄN Kotimaa 23.4.2015 TÄSSÄ NUMEROSSA KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde Sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Toimituspäällikkö Tuija Tiihonen Uutispäällikkö Johannes Ijäs Toimitussihteerit Leena Hietamies, Anna-Kaisa Pitkänen (virkavapaalla) Graafikko Gun Helminen Toimittajat Emilia Karhu, Danielle Miettinen, Laura Mäkelä (virkavapaalla), Tuija Pyhäranta, Joona Raudaskoski, Jussi Rytkönen (virkavapaalla), Sakari Sarkimaa, Olli Seppälä, Meri Toivanen, Noora Wikman Valokuvaaja Matti Karppinen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen www.kotimaa.fi Myyntija markkinointijohtaja Jarmo Lipiäinen Levikki 29 508 kpl (LT 2013) 55?000 lukijaa (KMT 2014) Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse asiakaspalvelu@kotimaa.fi KEhiTySyhTEiSTyö s. Isojen lintujen ensimmäinen aalto on jo tullut. Pelloilla on näkynyt paljon joutsenia ja hanhia. Elämänpinnoja minulla on vain jotain 260, mikä on harrastajapiireissä melko vähän. – Hyvin ne sopivat yhteen. – Bongaa Tuomiokirkolta! -tapahtuman ideana on nähdä Helsingin tuomiokirkon ylätasanteelta niin monta lintulajia kuin suinkin. – Viime aikoina on ollut pohjoinen virtaus, joten linnut ovat jääneet Suomenlahden taakse odottamaan. Tapahtuman jälkeen vietetään Tuomiokirkossa luomakunnan sunnuntain messua, jossa kokemusta voi syventää. Yksi kaveri innostui myös linnuista ja hänen kanssaan kävin retkillä. 4 Lähetysjärjestöt selvittivät arvojaan ulkoministeriölle. 8 Seurakuntien ja koulujen yhteistyötä suunnitteilla. – Lasken kyllä näkemiäni lintulajeja, sekä vuodareita että eliksiä, mutta en lähde useinkaan harvinaisuuksien perään eli bongaamaan. KUVA: OLLI SEPPäLä. KOlUMNi s. Heillä oli lintukirja, jota selaillessa koin oivalluksen: tästä voi tulla minulle harrastus. Olin sitä ennen liikkunut isän kanssa luonnossa, hän harrasti kasveja. Olet innokas lintuharrastaja, milloin ”lintukärpänen” pääsi puraisemaan. Hyönteissyöjiä on toistaiseksi vähän, vaikka pääskynenkin on jo nähty. 28 Kevään ensimmäinen kukkija voi olla myös punainen. Silloin on mahdollista nähdä vaikka arktisten lintujen muuttoa, jos tuulet osuvat kohdille. Lintu oli harvinaisuus, löysin sen itse ja hetki oli ihmeellinen. – Viime lauantaina Espoon Laajalahdella kuulin ensin pussitiaisen ääneen ja sitten näinkin linnun. Siinä hyväksytään vain ne lajit, jotka on nähnyt jos kulkee lihasvoimilla, jalan tai polkupyörällä. Siinä yhdistyi kolme asiaa. – Jokainen linturetki on tavallaan myös meditaatiota. Mikä on tapahtuman idea. 22 Serafim Seppälän uutuuskirja käsittelee kadonnutta kulttuuria. hENgElliSyyS s. Miten teologia ja ornitologia sopivat yhteen. Harrastan myös musiikkia ja joskus jonkin linnun laulu tuntuu suorastaan taide-elämykseltä. Olen osallistunut ekopinnakisaan. 11 Kirkot on kutsuttu yhdistämään suomalaisia, kirjoittaa Kersti Juva. PERUSKOUlU s. Siinä on mukana jopa mystiikkaa. Olli SEPPÄlÄ Pastori Hannu Varkki on nähnyt aamulla Helsingin tuomiokirkkoon mennessään esimerkiksi pikkukuovin ja merikotkan. Puhutko esimerkiksi usein kirkossa linnuista. Keräätkö vuodareita (vuodenpinnoja) vai eliksiä (elämänpinnoja) eli pidätkö listaa näkemistäsi lintulajeista. – Se tapahtui vuonna 1985, kun olimme kyläilemässä sukulaisten luona. Toinen aalto eli arktisten vesilintujen muutto on toukokuun puolivälin tienoilla
Nyt katse on jo voimakkaasti kohti tulevaisuutta ja uuden hallituksen muodostamista. ¶ Juoksen polkua ja eikö vain harmaantunut Kristus löntystele vastaan. Professori Sixten Korkman on listannut sisäpoliittisia kysymyksiä. Mäen päällä on Vihreä Pensas, huikkaan hänelle. Kansanedustaja ei ole palvelemassa vain omaa vaalipiiriään. Mieshukka on molemmin puolin ollut suuri. Kävelen varovasti lähelle kuin se olisi Palava Pensas. Fortuna Vihreä Pensas Juoksuni pysähtyy. ¶ Päiväkodin ovesta ryöpsähtää ulos keväthaalarikansa. Ylös ja alas, liike kiihtyy. Jokaiselta kansanedustajalta ja ministeriltä pitää odottaa kykyä nähdä kokonaisuus. AINO-KAARINA MÄKISALO pappi ja kirjailija jukka f ordell. Onko ylösnousemusihmekin vain syntymäiloisten voimaa. ja neitosia oppilaiksi opettajaseminaareihin, kiertokoulunopettajiksi, käsitöidenopettajiksi kansakouluihin ja kirjanpitäjiksi maalaisliikkeisiin. Kukaan ei kiistä sitä, että isänmaa on hankalassa tilanteessa. Miten elää tummamielisenä kristittynä, kun joka aamu on vieritettävä kivi haudalta ja arkana kurkisteltava valoa kohti. mari teinilÄ Päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi PÄÄKIRJOITUS TUHAT MERKKIÄ TAIVAASTA KOTIMAA SATA VUOTTA SITTEN J o muutaman päivän ajan Suomen kansa on sulatellut eduskuntavaalien voittoja ja tappioita, läpipäässeitä ja pääsemättömiä. Hän on tullut Pohjolan kevättä ihailemaan. Tässä tilanteessa perinteiseen puoluepolitiikkaan liittyy vanhentuneita toimintamalleja. Miten elää kun elämään heräämisen ihme on takanapäin, kiitetty kauan sitten. Hän hymyilee minulle. Ruskean keskellä hohtaa vihreä pensas. Kokonaisuuden ymmärtäminen on tätä aikaa ja kestävää politiikkaa. Valitettavasti osa äänestäjistä näyttää uskovan helposti kulloisenkin opposition puheiden suuria lupauksia. Puhuuko Jumala. Kerään arjen pieniä iloja pääsiäisen jälkeiseen elämään. Jokaisella suomalaisella on alkamassa uusi nelivuotiskausi poliittisten päättäjien puheiden ja tekojen tarkkailussa. Älä pelkää! Minä se olen, näin keväällä lempeänä ja rohkeana. Oy. Kysymys on mittaluokaltaan jättimäisistä asioista. Siksikin on tärkeää, että keskustan lisäksi oppositiossa suosiotaan kasvattanut perussuomalaiset kantaa välillä hallitusvastuuta. Fortunan erinomaisen maukasta Sitruunasimaa suositellaan! Oy. Hänen mukaansa uudelta hallitukselta ”Kaivataan lämpimän sydämen lisäksi kylmää päätä; pitkäjänteisyyttä, määrätietoisuutta, hyvää valmistelutyötä ja rohkeutta tunnustaa talouden saneeraustarve.” Nyt ei ole enää kysymys ratkaistavista haasteista, sillä tässä yhteydessä sana haaste on liian pieni. Vika ei siis aina ole äänestämättä jättävässä ihmisessä, myös politiikkaa puhuvien pitää katsoa peiliin. Niitä ovat julkisen talouden kestävyysvaje, korkea työttömyys sekä Euroopan nopeimmin ikääntyvä kansakunta. TÄNÄÄN 3 Kotimaa 23.4.2015 Vika ei aina ole äänestämättä jättävässä ihmisessä, myös politiikkaa puhuvien pitää katsoa peiliin. Ajan vaatimusten mukaan suunnitellussa opistossa valmistetaan nuorukais. Suomen parasta ei rakenneta silloin kun oppositio yrittää kerätä pisteitä seuraavia vaaleja ja omaa menestystään varten vastustamalla kaikkia hallituksen esittämiä hankalia, mutta Suomen kannalta välttämättömiä ratkaisuja. Ilo aukaisee pienet kasvot. Kansakoulun Jatko-opistossa Seinäjoella Törnävän kartanossa alkaa toinen lukuvuosi ensi lokak. Kuka ehtii ensimmäisenä keinuille. Englantilaisten on näet siellä onnistunut saada valloitetuksi muuan kukkula, joka laajalti hallitsee koko ympäristöä, ja saksalaiset ovat luonnollisesti koettaneet kaikkensa tehdä sen takaisin saadakseen. 1 p:nä. Vain niin voidaan yhteisiä asioita hoitaa menestyksekkäästi. Eduskunnan ja hallituksen pitää löytää niitä ratkaisuja, joilla heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä pidetään huolta, mutta samalla turvataan talouskasvu ottamalla huomioon ympäristökysymykset. Kun arki on alkanut, kasvun hitaus… kyselee Anna-Maija Raittila eräässä runossaan. Esimerkiksi aina silloin kun poliittinen retoriikka perustuu hallituspuolueiden ja opposition väliseen itsetarkoitukselliseen nokitteluun ja mitätöimiseen. Nukkuvien puolueen suuri määrä, 30 prosenttia kaikista äänioikeutetuista, saattaa osin selittyä sillä, että juuri nykyiPäivitetty tapa puhua politiikkaa nen puoluepolitiikkaan kuuluva retoriikka ei houkuttele äänestämään. Tuijotan sydämen muotoisia lehtiä. Siitä seuraa tahto toimia koko Suomen puolesta osana Eurooppaa ja osana maailmaa. Tällaiseen puhekulttuuriin ei enää pitäisi olla varaa. Suomi tarvitsee uudenlaista tapaa puhua politiikkaa rehellisesti, ymmärrettävästi ja innostavasti. Lisäksi sekä viisaan ulkopolitiikan että puolustuspolitiikan merkitys on kasvanut Venäjän toimien myötä. 23.4.1915 Läntisellä sotanäyttämöllä on viime päivinä Belgian rajalla ollut kiihkeitä taisteluita saksalaisten ja englantilaisten välillä
Kepa kutsui kristilliset jäsenjärjestönsä prosessiin. Hän oli myös ainut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yli 100-vuotias pappi. Armenian kirkon ylin johtaja katolikos Karekin ii toimittaa erityisen palveluksen kanonisoidakseen pyhiksi poikansa ja tyttärensä, jotka ottivat vastaan marttyyrikuoleman uskon ja kotimaan puolesta. Tavoitteena on aloittaa uuden lain vaikutusten arviointi, tukea avointa ja kaikkia osapuolia kunnioittavaa keskustelua ja edistää luterilaisen avioliittoja perhekäsityksen ja sen historian tutkimusta.. kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovinen ei halunnut helmikuussa allekirjoittaa dokumenttia järjestönsä Etiopian hiv-projektiin kohdistuneiden syytösten vuoksi. Kiinan lisäksi Parviainen toimi lähettinä Taiwanilla. Muutamat kristilliset järjestöt olivat ilmaisseet Kepalle kaipaavansa yhteiskunnallista keskustelua uskonnon merkityksestä kehityskysymyksissä, Kepan ohjelmasuunnittelija Kaisu Österinen kertoo. – Tarvitsemme lisää keskustelua uskonnon merkityksestä kehityksessä ja uskonnonvapauden toteutumisessa. Mitään uutta dokumentissa ei Leino-Nzaun mielestä ole. Hänen mukaansa ministeriössä tunnetaan kristillisten järjestöjen vahvuudet, kuten laajat verkostot, avun puolueettomuus ja paikallistuntemus. DaNiELLE MiETTiNEN Opettajat neuvovat oppilaita kenkien valmistuksessa Botswanassa vammaisten kuntoutuskeskuksessa. suomen Lähetysseuran kehitysyhteistyöpäällikkö Katri Leino-Nzau oli mukana työstämässä kristillisten järjestöjen vastauksia ja dokumenttia. Sley ei tällä hetkellä tee valtion tuella kehitysyhteistyötä. – Vierastan ajatusta, että lähetysjärjestö sitoutuu erottamaan diakonisen auttamisen muusta lähetystyöstä, Sleyn ulkomaisen työn johtaja Pekka Huhtinen kommentoi. Suomen Lähetysseura tukee keskusta valtion kehitysyhteistyövaroin. Ministeriö on puuttunut esimerkiksi oppimateriaalin julistaviin sisältöihin. Uskonnosta olisi päästävä puhumaan ongelman sijaan mahdollisuutena, sanoo ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksikön ylitarkastaja Petri Hautaniemi. Ulkoministeriöllä on tarve ymmärtää kristillisten toimijoiden erityislaatua. Kysymykset olivat hyvin perinteisiä. kirkolliskokoukselle aloite avioliittolaista Kirkolliskokouksen käsittelyyn on tulossa edustaja-aloite, jossa toivotaan mahdollisimman nopeaa selvitystä tulevan tasa-arvoisen avioliittolain vaikutuksista kirkossa. Kaikki järjestöt eivät halua erottaa lähetystyötä ja kehitysyhteistyötä. Parviainen oli kuollessaan 102-vuotias. – Niin kauan kuin tilanne oli epäselvä, emme halunneet omalla allekirjoituksellamme heikentää dokumentin vastaanottoa. Dokumentin on allekirjoittanut yhteensä 29 järjestöä. Hän toivoo ministeriöltä prosessille jatkoa. Kepa oli pyytänyt ministeriöltä kysymyksiä. Kyseessä ovat sata vuotta sitten Armenian kansanmurhassa menehtyneet ihmiset, joita arvioidaan olleen yhteensä 1–1,5 miljoonaa. Uskonnon rooli kehityksessä ja politiikassa on tunnustettava. Dokumentti on hänen mukaansa hyvä askel. Eläkkeelle hän jäi vuonna 1973. Juutalaisseurakuntien henkilömäärä on ollut pienessä laskussa. Parviainen oli viimeinen elossa ollut lähetystyöntekijä, joka oli ollut lähetystyössä Manner-Kiinassa. KUva: ari KOivULahti / SUOmen LähetySSeUra armenian kansanmurhan uhrit kanonisoidaan Tänään torstaina 23.4. Ei-kristillisistä suuntauksista islamilaisseurakunnat ja buddhalaiset yhdyskunnat ovat myös kasvaneet. Se ei myöskään ole Kepan jäsen. – Prosessi on ollut hyödyllinen molemmin puolin, Hautaniemi toteaa. Ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksikkö antoi syksyllä uskonnolliselta arvopohjalta toimiville yhteistyöjärjestöilleen pohdittavaksi neljä kysymystä. Hän saarnasi vielä vuoden 2012 lähetysjuhlilla juuri ennen 100-vuotissyntymäpäiviään. Samalla katolikos Karekin II julistaa Armenian kansanmurhan pyhien muistopäiväksi 24.4. Nyt on selvinnyt, että olemme toimineet projekteissamme valtionavustuspäätösten mukaisesti ja allekirjoittaisin dokumentin mielelläni, Tuovinen sanoo. 4 TÄNÄÄN Kotimaa 23.4.2015 LYHYET Ulkoministeriö kyseli kristillisiltä järjestöiltä uskonnosta kEHiTYsYHTEisTYö Uskonnosta pitäisi puhua mahdollisuutena, ei ongelmana. Koskaan aikaisemmin kristikunnan historiassa ei ole kanonisoitu yhtä aikaa tällaista määrää ihmisiä. Viisi kirkon lähetysjärjestöä on allekirjoittanut dokumentin kristillisten järjestöjen periaatteista ja itseymmärryksestä kehitysyhteistyössä. – Positiivinen ja ilahduttava avaus. Kirkon lähetysjärjestöistä sen allekirjoittivat Lähetysyhdistys Kylväjä, Medialähetys Sanansaattajat, Suomen Lähetysseura, Suomen Pipliaseura ja Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland. katolilaisuus, vapaat suunnat ja islam kasvavat Kristillisistä kirkkokunnista Suomessa katolilaisuus, Vapaakirkko, helluntaikirkot, baptistiyhdyskunnat, metodistikirkot ja anglikaaninen kirkko kasvattavat Tilastokeskuksen mukaan jäsenmääräänsä. Ministeriön rahoilla ei saa tehdä julistustyötä, ja kehitysyhteistyössä on sitouduttava ministeriön ihmisoikeusperustaiseen etiikkaan. Selkoa piti tehdä uskonnollisen arvopohjan merkityksestä kehitysyhteistyössä, eettisten ohjeiden noudattamisesta, syrjimättömyydestä sekä lähetysja kehitysyhteistyön pitämisestä erillään. Päivö Parviainen on kuollut Pitkäaikainen lähetystyöntekijä, rovasti Päivö Parviainen on kuollut. Järjestöillä olisi paljon enemmän annettavaa. Sellaisia ei saa tuottaa julkisin kehitysyhteistyövaroin
Suomen Lähetysseura on jo pitempään käyttänyt tunnuslauseenaan tuttua kolmikkoa, hieman eri järjestyksessä tosin: Rakkaus-usko-toivo – ihmiseltä ihmiselle ”Mä olen oikeesti sairas”, Wille Riekkinen sanoo ja naurahtaa. Ensimmäisenä kärsivät todennäköisesti työntekijät. Viisikielinen ylittää ikärajojen lisäksi myös herätysliikerajat ja jopa kirkkokuntarajat. Nykyisin Ilmajoen seurakunnan kanttorina toimiva Heini Kataja-Kantola kokosi teoksen pohjaksi 360 laulun valikoiman, johon hän kelpuutti lauluja myös evankelisten Siionin kanteleesta. Myös paikallisseurakunnat, esimerkiksi Viitasaari, ovat ottamassa arvoikseen uskoa, toivoa ja rakkautta. Vasta vuoden markkinoilla ollutta Viisikielistä on painettu yli 50 000 kappaletta. Kerätyt varat käytetään vuosien 2015–2017 Suomen Lähetysseuran ulkomaantyöhön. Espoon hiippakunnan tuomiokapitulin toimintalinjauksessa on listattu myös kolme arvoa. Kansanlähetys, Kansan Raamattuseuran säätiö, Opiskelijaja Koululaislähetys, Lähetysyhdistys Kylväjä ja Medialähetys Sanansaattajat. Ensimmäiset hautausmaiden kausityöntekijät ovat aloittaneet työnsä joissakin seurakunnissa heti pääsiäisen jälkeen. Kanttori on työssään huomannut, että kokoelmaa käytetään niin siunaustilaisuuksissa kuin lastenkerhoissa. ?www.suomenlahetysseura.fi/merkkipaiva TEOLOGIASSA TAPAHTUU TOIMITTAJALTA TOIMITTAJALTA VIIKON POIMINNAT VERKOSTA Viidennen herätysliikkeen uusi laulukirja Viisikielinen on ollut myyntimenestys. Välimeren valvonta ja pelastusoperaatiot vaativat resursseja, joita EU:lla tai yksittäisillä valtioilla ei EU:n rajaturvallisuusviraston entisen pääjohtajan Ilkka Laitisen mukaan ole (HS 20.4.). Seurakunnissa tyypillisin sisäilmaongelmainen kohde on seurakuntatalo. Useimmat ihmiset käyvät tiloissa vain harvakseltaan, jolloin ongelmat voivat pysyä pitkään piilossa. Toimituskunta, johon kuului useita ammattimuusikoita, täydensi myöhemmin kokoelmaa ja lauluja on yhteensä 404. Hän viittaa parhaillaan käynnissä olevaan Puhdas sisäilma ry:n sosiaalisen median #oikeestisairas-kampanjaan, jonka suojelijaksi ja yhdeksi kampanjakasvoksi hän on lupautunut. Mielikuva Viisikielisestä on nuorekas, vaikka se sisältää lauluja neljältä vuosisadalta. Seurakunnat työllistävät joka kesä noin viitisentuhatta ihmistä, joista valtaosa työskentelee hautausmailla. Ahvenanmaa 2014/6610, voimassa 2015, myönnetty 25.8.2014, Ahvenanmaan maakuntahallitus. Kun he kertoivat Kirkkohallituksen ja Kuopion kaupungin virkamiehille homeenhajusta asunnossa, heille naurettiin. EU:lta jäsenmaineen peräänkuulutetaan toimenpiteitä. Valvonta merellä myös pelaa salakuljettajien pussiin, koska joku kuitenkin pelastaa pakolaiset. Arvot ovat usko, rakkaus ja toivo – tässä järjestyksessä. Onnettomuus jäi Suomen uutisoinnissa vaalihuuman jalkoihin. ja soitettaessa matkaviestinverkon liittymästä 8,35 snt/puhelu + 17,02 snt/min. Yksi keino tähän olisivat humanitaariset viisumit. Kirjan monimuotoisuus on osoittautunut oikeaksi valinnaksi, vaikka sitä pidettiin suunnitteluvaiheessa riskinä, kirjan kustantaneen Perussanoma Oy:n toimitusjohtaja Juha Vähäsarja kertoo. KuVa: Matti KaRppinen Verilöyly Välimerellä Välimerellä sattui viime viikolla kaksi tuhoisaa veneonnettomuutta. Se on myös Riekkiselle tuttua. Näin kohderyhmästä tuli hyvin laaja. Kotimaa Pro lähetti kyselyn seurakuntapuutarhureille eri puolille Suomea. Toistaiseksi merihätään joutuneet alukset kuolonuhreineen ja selviytyjineen ovat jääneet Italian harteille. Välimeren sekasortoisessa tilanteessa etsitään vastuunkantajia. NOORA WIKMAN noora.wikman@ kotimaa.fi Usko, toivo ja rakkaus ovat nousemassa strategiapapereissa uusiksi kirkollisten virastojen ja seurakuntien arvoiksi. Viime vuonna teosta myytiin lähes 34 000 kappaletta, mikä teki siitä vuoden 2014 viidenneksi myydyimmän tietokirjan. Eniten huolta aiheuttavat juuri nyt hautaustoimen säästöpaineet sekä uuden yhteisöveron korvaavan valtion rahoituksen jakoperusteet. Kataja-Kantolan keksimä nimi Viisikielinen viittaa viidennen liikkeen lisäksi viisikieliseen kanteleeseen. Italian pääministeri Matteo Renzi sanoi Euroopan todistavan systemaattista verilöylyä Välimerellä. Muutaman viikon sisällä sama tapahtuu ympäri Suomen. Tuttua kolmikkoa avataan ja määritellään eri puolilla kuitenkin hieman eri tavoin. Tilannetta on kuitenkin hankala purkaa. TÄNÄÄN 5 Kotimaa 23.4.2015 Jaa iloa merkkipäivänäsi Keräysluvat: Manner-Suomi POL-2014-10091, voimassa 2015–2016, myönnetty 23.10.2014, Poliisihallitus. Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen peräänkuulutti Kotimaan (4.12.2014.) haastattelussa turvallisia saapumisreittejä riskialttiiden Välimeren ylitysten tilalle. Viimeisin sunnuntain vastaisena yönä, jolloin 800 ihmisen pelätään menettäneen henkensä pakolaisia Eurooppaan kuljettaneen veneen kaaduttua. Viisikielisen julkaisijajärjestöt ovat Suomen Raamattuopiston säätiö, Suomen Ev.lut. Varsin pian perheen muutettua remontoituun piispalaan vuonna 2001 Riekkinen, hänen vaimonsa ja kaksi lastaan alkoivat oireilla. DANIELLE MIETTINEN Viides painos Viisikielisestä Viisikielinen julkaistiin Kirkkokansan Raamattupäivillä Helsingissä maaliskuussa 2014. Terveisiä vaan Arkadianmäelle ja hallitusneuvotteluihin. Huhtikuussa otettiin jo viides painos viidennen herätysliikkeen uudesta laulukirjasta. Koko Kampanja perustuu sisäilmaongelmista kärsivien kokemukselle vähättelystä. Perusta merkkipäiväkeräys: ?Soita 020 7127 256 *Puheluiden hinnat soitettaessa kiinteän puhelinverkon liittymästä 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min. Taustalla on ajatus siitä, että huono sisäilma on yksi tämän hetken suurimpia kansanterveydellisiä uhkia. Kirkkohallituksen strategiassa ilmaistut arvot ovat perinteisessä järjestyksessä. – Otimme mukaan monen ikäluokan rakastetuimmat laulut. Lisäksi mietityttää uusi kasvinsuojeluainelaki, jonka mukaan kaikkien viheralalla toimivien on suoritettava uusi kasvinsuojeluaineita koskeva tutkinto viimeistään tämän vuoden marraskuun loppuun mennessä.. Vähäsarja kehuu myös kirjan laajuutta, ulkoasua ja sointumerkintöjä
Uskon vahvasti, että Timo Soini olisi erittäin hyvä hallituksessa, Rundgren sanoo. Kantola ei sulkisi pois mitään hallitusvaihtoehtoa. – Heidän puheenjohtajansa on osoittanutkin jo, että on erittäin yhteistyöhaluinen. Perussuomalaiset on suurista puolueista keskustalle todennäköisin hallituskumppani. Hän on pettynyt, mutta toisaalta huojentunutkin. Rundgren uskoo, että kolme suurta on hallituksessa, mahdollisesti lisäksi pienpuolueita. Siinä joutuu kuitenkin tinkimään tavoitteista. Hän uskoo, että Sipilä on kiinnostunut vaihtoehdosta, jossa Sdp olisi yksi hallituspuolue. Kannattiko puheenjohtaja Jutta Urpilaisen vaihto Rinteeseen vaalituloksen perusteella. Kantola toteaa, että perussuomalaisten on nyt kannettava hallitusvastuuta. Rundgren uskoo, että Juha Sipilä voi tuoda Suomeen yhteishenkeä. Se on demokratian periaatteiden mukaista. Entinen piispa on helpottunut jatkopaikasta, mutta Sdp:n tilanne huolestuttaa. Ääniä kertyi noin 4 500. – Niin lähellä mutta kuitenkin niin kaukana, hän kommentoi varasijaansa. Hänestä on myös viisasta, ettei keskustan puoluejohtaja naulannut vaalikampanjassa kovin tarkkaan asiakysymyksiä kiinni. – Katsotaan, miten he asioista sitten puhuvat, kun he lähtevät kantamaan vastuuta. Vaalissa oli ehdolla monia kirkollisesti tunnettuja ehdokkaita. Äänimäärä oli noin 6 000. Onnistumisia ja pettymyk siä Puheenjohtajat eduskuntavaalien tulosillassa Pikkuparlamentissa. Kolmen suuren puolueen muodostamaa hallitusta pidetään todennäköise nä. 6 TÄNÄÄN Kotimaa 23.4.2015 EduskuNTavaaliT Pohdinta hallituskokoonpanosta käy kuumana. Sdp:n Ilkka Kantola uusi Varsinais-Suomen vaalipiiristä kansanedustajanpaikkansa. kirkon akateemiset AKI ry:n ja Pappisliiton puheenjohtaja, kirkkoherra Eija Nivala (kesk.) pääsi varasijalle Oulun vaalipiiristä. Vasemmalta perussuomalaisten Timo Soini, SDP:n Antti Rinne, kokoomuksen Alexander Stubb sekä keskustan Juha Sipilä. Tunnelmat vaihtelevat oman ja puolueen menestyksen mukaan. Kotimaa soitti muutamalle pappisehdokkaalle. Tärkeää on, että nyt saataisiin aikaan yhteiskuntasopimus, jossa työnantajaja työntekijäjärjestöt ovat mukana. KuVA: HeiKKi SAuKKOmAA / LeHTiKuVA Kristillisdemokraattien puheenjohtajapeliä ei käyty vaalien aikana.. Antti Rinne on luvannut jatkaa Sdp:n puheenjohtajana. Kahdeksan paikan menetys on dramaattinen. Nivala painottaa luottamuksen merkitystä hallitusneuvotteluissa, mutta ei lähde antamaan Sipilälle ohjeita hallituskumppaneista. lapin vaalipiirissä keskustalainen Simo Rundgren ei pystynyt uusimaan vajaalla 3 000 äänellään kansanedustajan paikkaansa, vaikka keskusta pärjäsi hyvin
– Uskon, että ihmiset ovat valmiita hyväksymään kipeitäkin päätöksiä, jos ratkaisut koetaan oikeudenmukaisiksi ja reiluiksi kaikkien kannalta. Satakunnan vaalipiiristä eduskuntaan pyrkinyt Jari Koskela (ps) jäi reilulla 4 300 äänellä varasijalle. – Arvelen, että todennäköinen hallituskoalitio suhtautuu melko myönteisesti kirkon esittämiin arjen hyvinvointiin liittyviin tavoitteisiin. – Minusta vaikuttaa siltä, että Keskustan lisäksi Perussuomalaiset on todennäköinen hallituspuolue. TÄNÄÄN 7 Kotimaa 23.4.2015 – Luulen, että toimittaja ymmärtää itsekin, kuinka paljon se kannatti. Vasemmistoliitto ja sosiaalidemokraatit eivät kuulu hänen mukaansa hallitukseen. Moni evankelis-luterilaisen kirkon pappi menestyi vaaleissa, vaikka eduskuntapaikka jäi saamatta. Koalitiosta riippumatta talouden kuntoon saaminen on tulevan hallituksen tärkein tehtävä, mutta talousohjelman toteutuksen painotuksiin ja arvovalintoihin vaikuttanee se, onko kolmantena osapuolena mukana Kokoomus vai Sosiaalidemokraatit. Ministeriys kiinnostaisi Kivelää, opetusministerin salkku suurestikin. Keskitalo arvelee, että globaalit kysymykset kuten kehitysyhteistyömäärärahojen ja pakolaiskiintiön korottaminen voivat olla vastatuulessa, varsinkin jos Perussuomalaiset on hallituksessa. Jos luottamusta on, onnistuu vaikeidenkin päätösten tekeminen. Politiikkaa tehdään aina ajassa, ja retoriikka, joka soveltuu noususuhdanteessa, ei välttämättä toimi silloin, kun maalla ja monilla ihmisillä menee heikosti. KD:lle povattiin jopa kaikkien paikkojen menettämistä, mutta edellisen kuuden sijaan saaliiksi tuli viisi paikkaa. – Nostaisin esiin sen, että Juha Sipilän maanläheinen tapa tehdä politiikkaa näytti sopivan tällaiseen taloudellisen taantuman tilanteeseen. Näitä ovat muun muassa lapsiperheiden köyhyys ja perheiden tukeminen kriisitilanteissa, maaseudun elinvoimaisuuden turvaaminen sekä vapaaehtoisja talkootyön esteiden purkaminen. Vasemmistoliiton viesti elvytyksestä ja investoinneista ei mene perille. Toivottavasti heillä olisi kuitenkin kanttia kantaa hallitusvastuuta. Hän oli sitoutumaton ehdokas. Päivi Räsänen on ollut puheenjohtajana vuodesta 2004. He ovat olleet hyvinvointivaltiota rakentamassa. Suomalaiset ovat parhaimmillaan silloin kun on vaikeaa. – Jos ihmiset alkavat uskoa tulevaisuuteen ja työpaikkojensa säilymiseen ja yrittäjät uskaltavat työllistää, ovat ainekset positiivisen kierteen syntymiselle olemassa. – Eihän tämmöisestä vaalituloksesta voi iloinen olla, Vasemmistoliiton eikä oman äänisaaliin kannalta, hän sanoo ja jatkaa olevansa vaarassa kyynistyä, koska kunnon vaalikeskustelua ei syntynyt. Ääniä kertyi reilut 1 100. Ari Marjeta (sd) sai 2 200 ääntä, Anssi Törmälä (kok) noin 1 900 ääntä, Lauri Oinonen (kesk) noin 1 800 ääntä ja Mika Ebeling (kd) noin 1 300 ääntä. Rkp on vieläkin monelle kova pala, Olkinuora kuvaa. Rkp:n listoilta sitoutumattomana ehdokkaana ollut pappi, toimittaja Hilkka Olkinuora on tyytyväinen 1 650 ääneensä. Riikonen sai yli 2 400 ääntä. Äänisaalis jäi laihaksi, noin 250 ääneen. EdUskUNTavaaliT Pohdinta hallituskokoonpanosta käy kuumana. – Jossain vaiheessa varmaan menee kun leikkauspolitiikka jatkuu ja hyvinvoinnin rakenne ja julkinen sektori murtuvat, hän sanoo. Pappi Ville Auvinen oli noin 1 700 äänellään Kristillisdemokraattien ääniharava Varsinais-Suomessa, vaikka ei kansanedustajaksi edennytkään. – En osaa sanoa, vaihtuuko puoluejohtaja. Suomen Kuvalehdestä eläköitynyt päätoimittaja Tapani Ruokanen oli ehdolla Helsingistä Kokoomuksen listoilta. keskitalo sanoo, että Suomea vaivaa jonkinlainen apatia, josta olisi päästävä eroon. Sosiaalidemokraattien tulos oli valitettavan huono. Kolmen suuren puolueen muodostamaa hallitusta pidetään todennäköise nä. Uudesta Savo-Karjalan vaalipiiristä paikkansa reilulla 5 000 äänellä uusinut perussuomalainen pappi Kimmo Kivelä kehuu puolueensa vaalitulosta loistavaksi. Jos luottamusta ei ole, keskittyvät puolueet hallituksessakin irtopisteiden keräämiseen. Pettymys on tietysti kova, Kantola sanoo. Kristillisdemokraattien puheenjohtajapeliä ei käyty vaalien aikana. Varmaan asia nousee taas tapetille, hän sanoo. – Ensimmäinen reaktio kaduilla ja toreilla oli se, että äänestän sinua puolueesta riippumatta tai jopa puolueesta huolimatta. Uskon, että porukassa, joka lähti vaihtamaan puheenjohtajaa paremman menestyksen toivossa, käydään nyt pohdintaa. Räväköistä yhteiskunnallisista kannanotoistaan tunnettu pappi Kai Sadinmaa oli ehdolla Helsingistä Vasemmistoliiton riveistä. Viime hallituskauden jälkeen ei ole yllättävää, että Sipilä nostaa luottamuksen näin tärkeäksi asiaksi. Mikä on luottamuksen osuus, kun uusi hallitus yrittää ilmeisesti korjata ”politiikkaa joka on mennyt rikki”. Ihmiset on saatu peloteltua leikkauspolitiikan kannalle. JOhaNNEs iJÄs TUiJa pyhÄRaNTa Sadinmaan mielestä maata vaivaa kova oikeistolainen hegemonia.. Keskitalon mukaan Suomeen tarvitaan nyt uskottava talousohjelma. Olli sEppÄlÄ ”Maata vaivaa apatia, josta on päästävä eroon” – Suomalaiset ovat parhaimmillaan silloin kun on vaikeaa, sanoo kansliapäällikkö Jukka Keskitalo Kuva: Matti Karppinen Kivelän mukaan puolue pyrkii, totta kai, hallitukseen. Sadinmaan mielestä maata vaivaa kova oikeistolainen hegemonia eli ylivalta. Uudeltamaalta pyrkinyt Seppo Särkiniemi (kesk) sai reilut 3 000 ääntä. Puolueen kannatus nousi 0,6 prosenttiyksikköä ja kansanedustajien määrä pysyi yhdeksässä. Auvisesta torjuntavoitto on KD:n kannalta oikea sana. – Kansa oli liikkeellä ja halusi näpäyttää gallupeita. Hän uskoo porvarihallituksen toteutumiseen, eli hallituksessa olisivat keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus. – Sanotaan näin, että velvollisuudet on nyt suoritettu. Onnistumisia ja pettymyk siä vaalitulos ei kirkkohallituksen kansliapäällikön Jukka Keskitalon mukaan sisällä kovin suuria yllätyksiä, vaikka Keskustan vaalivoitto jäi hieman ennakoitua pienemmäksi. – Uskon aidosti, että luottamuksen löytyminen on nyt todella tärkeää. – Mielellään kolme suurta hallitukseen, ei näitä takiaispuolueita. Katsotaan, mitä elämä tuo tullessaan, Kotimaatakin päätoimittanut Ruokanen pohtii. Hän pitää sitä ajan merkkinä, joka kuvastaa aidosti yhteiskunnassa tapahtunutta muutosta. Armi Rautavuori (sd) sai noin 1 300 ääntä, Arto Luukkanen (ps) noin 1 200 ääntä ja Tarvo Laakso (kd) noin 1 000 ääntä. Hän ei pidä mahdottomana, etteikö KD:tä nähtäisi Sipilän hallituksessa. On vapautunut ja kiva olo. Keskitalo iloitsee myös kahden maahanmuuttajataustaisen ehdokkaan valinnasta. Olkinuora kertoo myös, että moni suomenkielinen on tullut kehumaan hänelle puoluejohtajaa Carl Haglundia ja erityisesti tämän idän suhteiden suoraselkäistä hoitamista. Parikanniemisäätiön toiminnanjohtaja Teuvo V. Oululainen Mikko Salmi (sd) sai niin ikään yli 3 000 ääntä, mutta se ei riittänyt varasijaan
Seurakunnilla on erityisesti tämä kevät aikaa toimia. Seurakunta ei voi sanella opetussuunnitelmiin mitään, mutta kun yhteistyö kirjataan yhdessä koulujen kanssa, sopimus antaa selkeät suuntaviivat toiminnalle. Lisäksi ainakin Pohjoisja Itä-Suomen Aluehallintovirastot (AVI) työstävät seudullisia opetussuunnitelmia. Uudet paikalliset ja koulukohtaiset opetussuunnitelmat valmistellaan kunnissa tänä vuonna ja ne otetaan käyttöön porrastetusti. Alakoululaiset siirtyvät uusien opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen syksyllä 2016 ja yläluokat 2017–2019. Seurakunnat saavat tukea työhön tuomiokapituleista sekä Kirkkohallituksesta. Seurakunnilla on ainakin tämä kevät aikaa saada kirjauksia yhteistyöstä kuntien perusopetuksen opetussuunnitelmiin. Maininnat antavat perusteen seurakuntien yhteistyöhön kouluissa. Koulu kehittyy isoin harppauksin. Jos paikkakunnalla ei ole hiippakunnallista tai muuSeurakunnat mukaan opetussuunnitelmiin peruSKoulu Tulevaisuudessa opiskelu luokkahuoneessa vähenee. Kirjaukset vahvistavat seurakunnan ja koulujen yhteistyön kauas tulevaisuuteen. Vinkon mukaan ainakin Oulun, Lapuan, Kuopion ja Mikkelin hiippakunnissa monet seurakunnat työskentelevät parhaillaan aktiivisesti opetussuunnitelmien parissa. – Monet seurakunnat vielä nukkuvat, monissa taas ollaan hyvissä ajoin liikkeellä, Vinko sanoo. Kuvat: JoHanneS tervo. Kirja-Matin koulun luokanopettaja Leena Palo (keskellä) Ylistarosta vei kuudesluokkalaiset tutustumaan läheiseen Ylistaron kirkkoon. Perusopetuksen opetussuunnitelman valtakunnalliset perusteet valmistuivat viime vuoden lopussa. Lukioiden on määrä päivittää opetussuunnitelmansa niin ikään jo syksyksi 2016. Kuntien opetuslautakunnat sinetöivät lopulta paikalliset opetussuunnitelmat, Vinko sanoo. Perusteiden mukaan yhteistyö seurakuntien kanssa lisää oppimisympäristöjen monipuolisuutta ja tukee koulun kasvatustehtävää. Seurakuntakin voi olla oppimisympäristö. Kirkon emäntä-vahtimestari Mirja Hautakangas esittelee luokalle vihkiryijyä. – Yhteiskunta vastaa kouluopetuksesta. 8 TÄNÄÄN Kotimaa 23.4.2015 Peruskoulujen opetussuunnitelmat uudistuvat. Jos opetussuunnitelmiin kirjataan nyt koulujen ja seurakuntien yhteistyö, se on turvattu seuraavat 10–15 vuotta, sanoo kouluyhteistyön asiantuntija Tuula Vinko Kirkkohallituksesta. Evankelis-luterilaisen uskonnon opetuksesta todetaan, että siinä opiskellaan muun muassa kirkkovuoteen ja lapsuuteen liittyviä virsiä ja musiikkia sekä tutustutaan kristilliseen jumalakäsitykseen ja kirkkorakennukseen. Seurakunta mainitaan valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteissa yhtenä koulujen yhteistyökumppanina useampaankin kertaan, tosin monien muiden kumppaneiden joukossa. Syksyllä työstetään jo ainekohtaisia suunnitelmia
Oppilaat voivat tulla tutustumaan kirkkorakennusten ja kirkkomaalausten lisäksi urkuihin, nuorisotiloihin tai leirikeskuksiin. – Seurakunnat voivat tukea opettajia työssä jaksamisessa ja kouluja kriisien keskellä. – Idea on, että opiskelu luokkahuoneessa vähenee ja luokan ulkopuolelta haetaan monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Seuraavaksi kirkossa alkaa hautajaiset.. Ker äysalue kok o Suomi paitsi A hv enanmaa. Takamaa sanoo, että kouluilla ja seurakunnilla on hyvä yhteistyön historia takanaan. Nyt tehtävät kirjaukset vahvistavat tämän käytännön ja varmistavat sen jatkuvuuden. – Hautausmaa välittää paikkakunnan ja sen asukkaiden historiaa usein satojen vuosien takaa. Opetussuunnitelmiin liittyy toinen iso hanke, opetusministeriön Tulevaisuuden peruskoulu -visio. – Järjestöt tuottavat opettajille koulutusta sekä oppimateriaaleja, tapahtumia ja palveluja. Koululaiset voivat osallistua vanhusten ulkoiluttamisiin, Yhteisvastuukeräyksiin tai muihin diakonisiin kohteisiin, Takamaa selvittää. Koulun ulkopuolelta haetaan oppimisympäristöjä, joihin tutustutaan ja retkeillään. Sopimuksen nojalla seurakunta voi tarjota kouluille konkreettista tukea opetukseen, kasvatukseen, kulttuuriyhteistyöhön, oppilashuoltoon ja tunnetaitoihin. Näitä ovat erimerkiksi Virsitai Raamattuvisa sekä oppilashuoltoon liittyvät Tekstaritupu tai Nettitupu. Opetussuunnitelmassa nostetaan esiin sivistyksen ja ihmisyyden arvoja, kuten hyvyys, totuus, kauneus, oikeudenmukaisuus ja rauha. Kun seurakunnat tarjoavat kouluille kasvatusja yhteistyökumppanuutta, ne ovat aina vieraana koulussa, Takamaa korostaa. Suunnitelmat kannattaa hänen mukaansa käydä läpi myös seurakunnissa. YLI 600 UUTTA SEURAKUNTAA VENÄJÄLLÄ TARVITSEE 100 000 RAAMATTUA HETI! Lahjoita osoitteessa irrtv.fi 20 € = 10 Raamattua Lahjoita: Osuuspankki FI80 5132 0520 0090 28 • Nordea FI85 1063 3000 2104 23 IRR -T V ry :n ker äyslupa POL -2014-10503 (1.1.2015 31.12.2016). Seurakunta voi järjestää leirikouluja tai kansainvälisyyskasvatusta ja antaa tietoa kirkkovuoden kulusta tai vaikka lähimmäisavusta. Tällöin yksittäisen koulun johtajan tai opettajan ei tarvitse miettiä, voinko pyytää seurakunnasta tätä tai tuota, Palo toteaa. Sen sijaan oppilaat voivat haastatella kasvotusten pappia tai oikeaa lähetystyöntekijää, jolloin asia tulee eläväksi. Oulun hiippakunnan kasvatuksen hiippakuntasihteeri Saija Kronqvist vahvistaa, että seurakuntien on korkea aika toimia opetussuunnitelmien parissa. Hän vetää Etelä-Pohjanmaan koulujen opetussuunnitelman katsomusaineiden eli uskonnon ja elämänkatsomustiedon maakunnallista aineryhmää. My ön tän yt P oliisihallitus 3.10.2014. Seurakunnissa tulkitaan, että monilukutaitoon kuuluu myös kulttuurin ja uskonnon lukutaito. Seurakunta on yksi tärkeä oppimisympäristö, Palo sanoo. – Tarkoitus on, että tällainen opetusta elävöittävä toiminta saadaan luontevaksi osaksi opetusta. Siinä on lennokkaita näkemyksiä opetuksen ja oppimateriaalien kehittymisestä. Kuopion tuomiokapitulin hiippakuntasihteeri Juha Antikainen sanoo, että Kuopion seudulla on havahduttu hyvin katsomusaineiden kanssa tehtävään kouluyhteistyöhön. Opetus korostaa muun muassa monilukutaitoa, hän sanoo. Valtakunnallisen opetussuunnitelman arvopohja on hänen mielestään kirkon näkökulmasta niin hyvä, että seurakuntien on helppo liittyä siihen. Opettaja Leena Palo kertoo oppilaille alttarista. On tärkeää kirjata seurakuntien kanssa tehtävä yhteistyö opetussuunnitelmaan. Yhteistyö koskee kaikkea perusopetusta esiopetuksesta yhdeksäsluokkalaisiin. Var ojen kä ytt ö: IRR -T V:n medialähet yst yö ja ty ön tuk itoiminna t 2015–16. Vinkon mukaan esija perusopetukseen on tulossa hyvät opetussuunnitelmat, joiden eteen on tehty perusteellista työtä. SaKari SarKiMaa Seurakunta mainitaan valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteissa koulujen yhteistyökumppanina. Seurakunnat voivat saada kirjauksensa koulujen opetussuunnitelmien katsomusaineisiin koko maassa, jos ovat aktiivisia vielä tänä keväänä. Hän sanoo, että yhteistyö perustuu avoimuuteen, jonka ydin on kasvavan nuoren ja lapsen paras. Ryhmä tekee yhteistyötä myös hiippakunnan kanssa. Seurakuntien kouluyhteistyötä tukevat monet kristilliset järjestöt, kuten Poikien ja Tyttöjen Keskus, Nuorten Keskus, Suomen Lähetysseura sekä Seurakuntaopisto Agricola tai muut opistot. Työskentelyä seurakuntien kanssa johtaa Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulin hiippakuntasihteeri Reijo Takamaa. Kirja-Matin koulun luokanopettaja Leena Palo Ylistarosta Seinäjoelta sanoo, että tekeillä olevat perusopetuksen uudet opetussuunnitelmat vievät oppilaat luokasta ulos oppimaan. – Koulujen kanssa tulee avoimesti miettiä, miten seurakunta voisi tukea perusteissa mainittuja tavoitteita. TÄNÄÄN 9 Kotimaa 23.4.2015 IRR-TV.. ”Koska opettajan vastuu on jakamaton, tulee Aineopettajaliiton mielestä hyvin tarkoin rajata muiden aikuisten tehtävät, jos heitä halutaan osaksi koulupäivää”, Aineopettajaliiton tuoreessa tiedotteessa todetaan. ta alueellista yhteistyötä, kirkkoherran ja opetustoimen johdon olisi Vinkon mukaan järkevää tavata ja käynnistää opetussuunnitelmia koskeva yhteistyö. Monilukutaitoon liittyy ajatus, että jokainen opettaja nähdään kielten opettajana. Sen lisäksi seurakunta voi osallistua yhteisölliseen oppilashuoltoon. – Seurakuntien nuorisotyössä on vahvoja osaajia kohtaamaan nuorten huolia, jos koulu haluaa käyttää heidän osaamistaan. – Minkä valtavan elämyksen esimeriksi urut voivat antaa lapsille, kun he pääsevät tutustumaan niihin läheltä. Se ilahduttaa erityisesti, että opetussuunnitelmissa korostetaan oppimisen iloa, Vinko toteaa. Myös Kronqvist kehottaa seurakunnan työntekijöitä tutustumaan opetussuunnitelman perusteisiin. Seurakunnat ovat hiippakuntasihteerin mukaan kouluille paljon muutakin kuin vain oppimisympäristö. Nettisivusto lastenkirkko.fi on kouluissa myös suosittu, Takamaa muistuttaa. Hänen mukaansa jatkossa ei opiskeltaisi niinkään oppikirjasta, mitä pappi tekee, tai mitä on lähetystyö. Monilukutaitoon kuuluu peruslukutaito, kielitaitoja, kirjoitustaito, numeraalinen lukutaito, kuvanlukutaito, medialukutaito ja digitaalinen lukutaito. Uudet suunnitelmat herättävät myös vastustusta. Aineopettajaliitto yllättäen moittii tavoitteita, joissa kouluun tuotaisiin muita aikuisia. Oppilaat voivat tutustua seurakuntaan paitsi historian, myös esimerkiksi kuvataiteen ja musiikin keinoin, Palo toteaa. – Nämä on tärkeää sanoittaa myös koulukohtaisesti. Etelä-Pohjanmaalla 18 kuntaa viilaa yhdessä perusopetuksen opetussuunnitelman muotoiluja. – Nyt päätetään paikallisesti, miten huoltajat ja oppilaat ovat mukana koulutoiminnassa sekä mitä muuta yhteistyötä kouluissa tehdään ja keiden kanssa, Kronqvist toteaa. Palon mukaan seurakunnat tarjoavat perusopetukseen monipuolisen oppimisympäristön, jota on järkevää hyödyntää nykyistä enemmän. Antikaisen mukaan oppilashuoltolaki antaa mahdollisuuden kutsua kouluun asiantuntijoita myös muualta yhteiskunnasta
Kun luin Danielle Miettisen jalkojenpesu-jutun, minulla raksutti. Kauniiden visioiden toteuttaminen on mahdotonta, jos valtion resursseja kutistetaan voimakkaasti. Voisi olla innostavaa lukea kirkollisista ilmoituksista: ”Ota pesuvati ja pyyhe mukaan!” HELINÄ RöNkköNEN Kitee Viime viikon Kotimaassa 16.4. Pahimmillaan edessä siintää siirtyminen almuyhteiskuntaan, jossa köyhimmistä huolehtiminen on lähinnä kirkon diakoniatyön tai rikkaiden laupeuden varassa. Verokertymä tuskin ainakaan kasvaa näillä toimenpiteillä. On kiintoisaa nähdä, miten yllä mainitut teemat näkyvät tulevassa hallitusohjelmassa ja aikanaan sen toteuttamisessa. Mielestäni jalkojenpesu on herkkä tapahtuma. Jokainen talousratkaisu on eettinen valinta, kuten Sixten Korkman samaisessa Kotimaassa toteaa. Hyvien ja kauniiden visioiden toteuttaminen on mahdotonta, jos samaan aikaan valtion resursseja kutistetaan voimakkaasti. Se on vaikea toteuttaa isoissa kylmissä kirkoissamme ilman sopivia pesutiloja. Ihmisluonnon tuntien pelkkään yksityiseen auttamishaluun luottaminen on riskialtista. Tuo ensimmäinen hoitajani taisi todeta: ”Kun on nähnyt jonkun jalat, on nähnyt paljon”. 10 TÄNÄÄN Kotimaa 23.4.2015 MIELIPITEET Jalkojenpesu hoitaa kokonaisvaltaisesti Olen käyttänyt vaihtoehtoisia hoitoja ennaltaehkäisevänä hoitona, esimerkiksi vyöhyketerapiaa. JOuNI TILLI Yhteiskuntatieteiden tohtori Jyväskylä ja Reisjärvi Talousratkaisut ovat eettisiä valintoja VAALIOHJELMAT Puolueiden talouspoliittiset linjaukset kertovat enemmän kuin vaaliohjelmaretoriikka. Samalla puolue haluaa keventää työn verotusta, pitää yhteisöveron kilpailukykyisellä tasolla ja vähentää progressiota, toisin kuin esimerkiksi vasemmistoliitto, vihreät tai kristillisdemokraatit. Ehkä ei ollut kyse pelkästä pesusta – väheksymättä pesun ja palvelun merkitystä – vaan siitä, mitä hän saattoi lukea jalkapohjien kertomana. Kun hoitaja tutki ja paineli jalkojani joihinkin kohtiin pysähdellen, hän paljasti kehostani asioita, jotka vain itse tiesin – jopa jonkin elimen puuttumisen, se oli leikattu! Tilanne oli intiimi, jopa hämmentävä. vertailtiin puolueiden vaaliohjelmia ja kirkon hallitusohjelmatavoitteita. Käytännössä tämä tarkoittaa julkisen sektorin leikkaamista ideologisin perustein hyvinvointiyhteiskunnan puolustamisen ja kannustavuuden nimissä, usein vastoin taloustieteellisen tutkimuksen havaintoja sen hyödyllisyydestä. Talouden tilanteesta ja toimenpiteistä tehdyt ratkaisut määrittävät ne raamit, joiden pohjalta vaikkapa juuri kirkkohallituksenkin tärkeimmäksi nostamaan lapsiperheiden köyhyyteen paneudutaan. Luottavaisin ja avoimin mielin tarjosin paljaat jalkani hoitajalle. Hän hoiti kyseistä henkilöä kokonaisvaltaisesti, ohimennen pesun merkeissä. Jeesus kaikkitietävänä tunsi kehon ja sen, mitä jalkapohjasta näkee. gu n he lm ine n. Teksteissä esiintyvien mainintojen vertailu on kiinnostavaa, mutta havaintoja olisi voinut lisäksi suhteuttaa puolueiden talouspoliittisiin linjauksiin. Sittemmin olen näyttänyt jalkojani harkiten – ne kertovat niin paljon minusta. Ainakin aikaisemmin hyvinvointivaltion puolustajaksi profiloituneen kirkon on syytä olla erityisen tietoinen, minkälaisen retoriikan varjolla hyvinvointivaltion rakenteita puretaan ja mitä tästä seuraa kirkon yhteiskunnallisen roolin kannalta. Ulkoisesti ne olivat moitteettomat, ja silloin vielä kovin nuoretkin. Esimerkiksi RKP, jonka vaaliohjelman dosentti Vesa Heikkinen yllä mainitussa jutussa tulkitsi sanatasolla olevan yhteneväisin kirkon tavoitteiden kanssa, on ilmoittanut julkisen talouden tasapainottamisen sekä vähintään viiden miljardin leikkaustavoitteen tulevalle hallituskaudelle. Puolustusmäärärahoja RKP haluaa yksiselitteisesti korottaa perhepolitiikan jäädessä abstraktimmalle tasolle. Seurauksena on entistä laihempia aikoja niille, jotka ovat eniten hyvinvointivaltion tarjoamien palveluiden tarpeessa eli vähävaraisille lapsiperheille. RkP, kokoomuksen kanssa, edustaa talouspolitiikaltaan oikeistolaisinta, markkinauskovaisinta linjaa. Hänellä oli kunnioittava, luottamusta herättävä suhtautuminen asiakkaaseensa. Asia nousi uudelleen mieleen, kun Taisto Hillberg ehdotti jalkojenpesua osaksi messuamme. Pienryhmissä pesu saattaisi toimia paremmin
Missä on kirkon yhtenäinen linja. Meillä Jämsässäkin on taitava, lahjakas ja monipuolinen muusikko kanttori-urkurina. ”Kristus nousi kuolleista”, huutaa pappi, ja me vastaamme: ”Totisesti nousi!” Tapana on vaihtaa nämä tervehdykset monilla eri kielillä. Tuttu pääsiäisvirsi Now the green blade rises vaatikin melkoista uskoa, sillä yöllä oli satanut lunta, eikä kirkkoon lähtijä ollut voinut olla aivan varma siitä, oliko nyt joulu vai pääsiäinen. Hätä siitä, löytyykö omaa paikkaa, on suuri. Myönnän, etten ole näiden sääntöjen perusteisiin liiemmin perehtynyt, mutta lähinnä tämä tuntuu naurettavalta tuoreiden maistereiden kiusaamiselta. Jopa ranskalaiset dominikaaniveljet olivat tulleet mukaan. Kun ajoimme palveluksen jälkeen Tehtaankadulla Pyhän Henrikin kirkon ohi, katoliset veljet ja sisaret purkautuivat juuri ulos omasta messustaan. Vihkimisiä järjestetään hiippakunnasta riippuen muutamia vuodessa. Vihkimys on otettava siitä hiippakunnasta, minkä alueen seurakuntaan työllistyy. Näin tiemme osui ohimennen yhteen myös maailman suurimman kirkkokunnan kanssa. Isoon kirkkosaliin kokoontunut joukko lauloi urhean kauniisti. Ylistän Jumalaa ja kiitän Raision urkuria Jukka Saarista. Hän ottaa vastaan teot ja hyväksyy aikeenkin. Mutta jos työsuhde on alkamassa piakkoin ja seuraava vihkimys olisi puolen vuoden päästä, maisterilla ei ole toivoakaan päästä edes haastatteluun, vaikka olisi pätevä työhön. Mielipiteet Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki, sähköpostilla: toimitus@kotimaa.fi kin virteen 329 johdattelu ja irrottelu virressä 449 saivat pääsiäisen ilon kuplimaan sisälläni. Ristisaatto kiersi kirkon, kellot kilkattivat, pääsiäinen julistettiin ja kansa palasi juhlavalaistuun kirkkoon. Olemme tottuneet hyvään musiikkiin. Miksi vihkimystä ei voisi hakea toisesta hiippakunnasta, jos se olisi mahdollista saada sieltä sopivaan aikaan kun työ alkaisi toisen hiippakunnan alueella. Lasten suosikki on joka vuosi ”Jesse stondas dödestä”, johon vastataan täyttä kurkkua ”Totta Mooses!” Kuoleman voittamista oli juhlimassa stadilaisten sekä muiden suomenja ruotsinkielisten lisäksi ainakin kreikkalaisia, venäläisiä, armenialaisia, turkkilaisia ja eritrealaisia seurakuntamme jäseniä. Palvelus oli ortodoksien hulinaa rauhallisempi, mutta eikös vain eräs tweedtakkinen vanha herra puhaltanut villisti pilliin joka kerta kun pappi julisti ”Christ is risen”. Seurakunta oli yhtä kansainvälinen kuin yöllä, mukana oli suomalaisten lisäksi ainakin brittejä, amerikkalaisia ja afrikkalaisia. Tänä pääsiäisenä pieni kansainvälinen ja ekumeeninen perheyksikkömme juhli kahdessa palveluksessa. Miksi piispat voivat henkilökohtaisesti ”säädellä” rajoja sen suhteen, ketkä vihitään papeiksi. Kiitos paitsi valituista virsistä (289 ja 104), ennen kaikkea riemullisesta soitosta! EtenPappisvihkimys pullonkaulana Hiljattain valmistuneena teologian maisterina olen herännyt pohtimaan kirkkoa ja pappisvihkimystä. Tänä vuonna kokemus siitä, että pääsiäinen on koko maailman yhteinen juhla, oli minulle sen erityinen anti. Eriarvoisuus korostuu siis jo hiippakunnittain. Hän antaa arvon työlle ja aikomustakin hän kiittää.” Helsingin anglikaaneilla oli pääsiäisaamuna messu Agricolan kirkossa. Aina ei pääse kotikirkkoon, mutta nyt se ei jäänyt harmittamaan. ”Viimeisenkin hän armahtaa ja ensimmäisestä pitää huolen: tuolle hän antaa, tälle lahjoittaa. Saimme taas kerran kuulla Johannes Krysostomoksen lohdullisen pääsiäissaarnan. Yhden dominikaanin valkoinen kaapu loisti harmaassa Helsingin aamussa. MITÄ TEEN TUTKINNOLLaNI. Ihmettelyn aiheeksi on noussut teologian maistereiden rekrytointi papeiksi. Kirjoitus julkaistaan poikkeuksellisesti nimimerkillä. Kaksi viikkoa myöhemmin, vaalien jälkeen, koen entistä voimakkaammin, että juuri kirkot on kutsuttu murtamaan sisäänpäin kääntyneet ja vierasta kammoavat suomalaiset näkemään lähimmäisensä. Minä ja moni muu olemme tilanteessa, jossa papin töitä on vähenevissä määrin tarjolla. JaaNa NIKKINEN-KaLIN Jämsä Miksi kirkon rekrytointibyrokratia asettaa teologian maisterit niin eriarvoiseen asemaan. Katosta meitä katsoi Kristus Kaikkivaltiaan ikoni ja seiniltä enkelit, serafit ja lukemattomat pyhät ihmiset. KErsTI JUva Kirjoittaja on suomentaja, joka tarkastelee yhteiskuntaa, kulttuuria ja kirkollista elämää viistosta näkövinkkelistä. En jaksa uskoa, että Jumala tykkäisi pahaa siitä, jos teologian maistereita kohdeltaisiin tasa-arvoisesti ja aidosti pyrittäisiin löytämään jokaiselle paikka palvella Jumalaa ja lähimmäisiä. Palaute: toimitus@kotimaa.fi Koko maailman valo Juuri kirkot on kutsuttu murtamaan sisäänpäin kääntyneet ja vierasta kammoavat suomalaiset näkemään lähimmäisensä. Toivoisin kirkon piirissä avointa keskustelua siitä, miten jatkossa toimitaan ja mikä pappisvihkimykseen liittyvässä byrokratiassa on oikeasti luovuttamatonta ja Jumalan tahdon mukaista ja mikä taas vanhoihin kaavoihin kangistumista. Yöllä olimme Tapiolassa Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkossa. Pappisvihkimystä varten vaaditaan vähintään kuuden kuukauden täysiaikainen seurakuntapastorin työsuhde. TÄNÄÄN 11 Kotimaa 23.4.2015 MIELIPITEET KOLUMNI Kersti Juva Kiitos riemullisesta soitosta! Kiitos ilosta, jonka musiikki toi radiojumalanpalveluksessa Raisiosta 12.4. ”Tulkaa, ottakaa valo illattomasta valosta ja ylistäkää kuolleista ylösnoussutta Kristusta”, lauloi papisto, kun valo levisi saliin kynttilästä kynttilään. M a tti karppinen. Ymmärrykseni mukaan on piispasta kiinni, täytyykö työsuhteen kestää kuusi kuukautta vihkimyksestä eteenpäin vai yhteensä sen verran, vaikka vihkimys olisi esimerkiksi kaksi kuukautta työsuhteen alkamisen jälkeen. Kysymys kuuluukin, miksi kirkon rekrytointibyrokratia asettaa teologian maisterit niin eriarvoiseen asemaan työelämään siirtymisen suhteen
Yhtenä vastaliikkeenä kirkkoa haastavalle radikaalille sosiaalidemokratialle perustettiin Suomen Kristillinen Työväenliitto, joka toimi 1920-luvun alkupuolelle myös eduskuntapuolueena. kuva: maTTi karppinen kirkon elämässä 110 viime vuoden aikana ei ole juurikaan ollut tyveniä jaksoja.. vat kukin omalla tavallaan saksalaisesta pietismistä, joka korosti henkilökohtaista uskonelämää. Kirkon asema oli edelleen vahva, vaikka jo 1800-luvun puolella oli alkanut erilaisten kristillisten ”ulkokirkollisten vaikutteiden” maihinnousu. Herätysliikkeet olivat myös enemmän tai vähemmän kirkollistuneet. Muutoinkin kirkossa koettiin kipeästi, että sitä haastetaan eri puolilta. Henki kulkee missä haluaa ja avaa tullessaan ikkunoita ja ovia mielin määrin. kuva: Olli Seppälä Taizelaisuus. Ortodoksikirkon vaikutus oli kuitenkin maassa varsin pieni, vaikka sitäkin pyrittiin käyttämään venäläistämisen välineenä. Kirkon elämässä 110 viime vuoden aikana ei ole juurikaan ollut tyveniä jaksoja, jolloin ei jokin ulkomailta lähtöisin ollut aate, näkökulma, toimintamuoto, teologinen oivallus tai hengellinen perinne olisi haastanut kirkkoa ja sen seurakuntia. Kotimaa syntyi keskelle aatteiden ja virtausten ristiaallokkoa kristillis-yhteiskunnalliseksi lehdeksi pitämään esillä kirkon sanomaa ja merkitystä, sekä luovimaan ajan aatteiden aallokossa. kansainvälinen luottamuksen pyhiinvaellus -tapahtuma oli 2012 Helsingissä. Myös sosiaalidemokraattinen puolue koettiin kirkon piirissä uhkana, varsinkin kun se ilmaisi Forssan ohjelmassa 1903 halun erottaa kirkko ja valtio. Suomi oli 1900-luvun alussa uskonnollisesti hyvin yhtenäinen. Taustalla vaikuttivat myös neljä suomalaista herätysliikettä – rukoilevaisuus, lestadiolaisuus, evankelisuus ja herännäisyys – jotka kaikki ammensiTuontitavaraa taivastiellä Hengelliset virtaukset eivät tunne valtakuntien rajoja eivätkä kirkkokuntien opillisia Stop-merkkejä. Kotimaan synty liittyy Suomeen rantautuneisiin uusiin virtauksiin, mutta ei niinkään kristillisiin virtauksiin kuin yhteiskunnallisiin ajatuksiin ja aatteisiin, joita olivat esimerkiksi liberalismi ja luonnontieteellisen tutkimuksen läpimurto. Kristillinen maailmankuva ei ollut enää itsestäänselvyys. TeksTiT: Olli seppälä & sakari sarkimaa Changemakers korostaa globaalia vastuuta. Osa virtauksista on ollut ylätason toimintaa, osa on jalkautunut hyvin tiukasti paikallistasolle. Merkittävä osa muistakin 1800-luvun usein yhdistyslähtöisistä vaikutteista, kuten diakonian uudet toimintamuodot ja lähetystyön tulo kirkkoon, oli kanavoitumassa osaksi kirkon omaa toimintaa. Yhteisvastuukeräys on seurakunnan toimintaa ja laajemman diakonisen näkemyksen ilmentymä. Myös vapaakirkolliset virtaukset yrittivät aluksi löytää jalansijaa valtakirkon sisältä. Kotimaa 23.4.2015 12 MATKALLA Kun Kotimaa perustettiin vuonna 1905, Suomi oli vielä osa Venäjää ja luterilainen kansa eli ortodoksisen tsaarin aikaa
Nyman puolestaan syväluotaa suomalaisen kristillisyyden taustoja kirjassaan Vieraiden varassa. Hän kirjoittaa, että uskomme juuret ja hengelliset siunaukset ulottuvat syvälle maamme rajojen ulkopuolelle. Sittemmin Brofeldt erosi päätoimittajan paikalta ja hänestä tuli yksi helluntailiikkeen perustajista Suomessa. Osa niistä toimii omissa piireissään, mutta osa on sellaisia, että niiden toiminta ja perusajatukset ovat saaneet vastakaikua myös kirkon ja seurakuntien sisällä. Kotimaa sai välittömästi perustamisensa jälkeen maistaa ajan pärskeitä eli uusia kristillisiä vaikutteita, sillä lehden ensimmäinen päätoimittaja Pekka Brofeldt, sittemmin Aho ja kirjailija Juhani Ahon veli, oli näkemyksissään allianssihenkinen eli yleisja herätyskristillinen. Hengen uudistus kirkossamme -tilaisuus Lohjalla 2013. Ainakin seuraavat liikkeet, virtaukset tai asiat ovat innostaneet minua hengellisesti matkani varrella: rippikoulu, Kansanlähetys, Jeesus-hipit (jälkijättöisesti tosin), Ylioppilaiden Kristillinen Yhdistys (yhteiskunnallinen uskontulkinta), Omenapuukylä, taizeläisyys (vaikka en ole koskaan käynyt Taizéssa), pyhiinvaellusliike, hiljaisuuden liike, Tuomasmessu, Enonkosken luostariyhteisö, Kirkon Ulkomaanapu, kasvatuskristillisyys, vapautuksen teologia, ekoteologia, mystiikan teologia, kristillinen kirjallisuus ja taide ylipäätään (myös teoreettisena käsitteenä), nauruherätys, Pipliaseura (jonka tukimaksuja maksan yhä epäsäännöllisesti), kirkkodraama ja hengellinen matkakumppanuus. Huh, on kuin katselisi kaleidoskoopilla omaa henkilöhistoriaansa. Vapaiden suuntien ansiosta suomalaista kristillisyyttä ovat vuosien saatossa elähdyttäneet toinen toistaan värikkäämmät saarnamiehet massatilaisuuksineen, esimerkiksi Billy Graham vuonna 1987. Edellyttäen tietysti, että tunnistamme, mistä otamme tai saamme vaikutteita. Tavallinen seurakuntalainen Pihtiputaalla tai Helsingin Malmilla saattaa törmätä esimerkiksi Healing Roomiin tai Cursilloon. Maria TuLc HinSK aya nMKy tunnetaan korija lentopallosta.. Harva on vain ja ainoastaan yhden liikkeen teologian ja hengellisyyden varassa. Suomalaisina kirkollis-hengellisinä innovaatioina voidaan pitää vain rippikoululeirejä ja Tuomasmessua, jotka nekään eivät ole yksin suomalaisista ainesosista tehtyjä. Hänen hartaudellinen linjansa aiheutti ristiriitoja yhteiskunnallisempaa ja kirkollisempaa otetta toivovien lukijoiden keskuudessa. Helluntailaisuus kasteoppeineen ja karismaattisine ilmiöineen on elänyt kirkon ulkopuolella, mutta on ajoittain saattanut haastaa luterilaisten paikallisseurakuntien ihmisiä pohtimaan kastenäkemyksiään. Näin oli varsinkin 1960-luvulla, jolloin samaan aikaan korostuivat radikaali yhteiskunnallisuus ja herätyskristillinen raamatullisuus. OLLi SeppäLä Tyypillistä on ollut, että samanaikaisesti vaikuttaa monia, toisilleen jopa vastakkaisia suuntauksia. 1 Herätystä ja opillisuutta korostaviin liikkeisiin 2 Karismaattisuutta ja vapaata hengellisyyttä korostaviin liikkeisiin 3 Spiritualiteettia ja yhteistä perinnettä korostaviin liikkeisiin 4 Yhteiskunnallisuutta ja oikeudenmukaisuutta korostaviin liikkeisiin Käytännössä kaikkien uskonnollisten liikkeiden takaa löytyy ulkomailta tulleita virtauksia ja vaikutteita, toteavat suomalaisen uskon juurista viime aikoina kirjoittaneet Teemu Kakkuri ja Hannu Nyman. Tuontitavarasta mekin elämme. Varsinkin Tuomasmessu on toimivaksi saatu kokoelma jopa vastakkaisia virtauksia, kuten TOiMiTTAJALTA Karismaattisuutta on myös kirkon sisällä. Kuva: OLLi SeppäLä Kotimaa sai välittömästi perustamisensa jälkeen maistaa ajan pärskeitä eli uusia kristillisiä vaikutteita. Kakkuri kirjoittaa hengellisistä virtauksista kirjassaan Suomalainen herätys, ja päätyy toteamaan, että Suomessa ei ole keksitty mitään uutta. Suurelle yleisölle tutuksi tuli myös Niilo Ylivainio, joka aloitti uudenlaiset rukouskokoukset 1977. Hengellinen omavaraistalous ei kuulu kristityn elämään. Rohkenen väittää, että useimmat meistä ovat käveleviä nykykirkkohistorian sanakirjoja. Ylivainio ilmiöineen puhutti myös luterilaisessa kirkossa. Kristilliset vaikutteet ja virtaukset voidaan jakaa karkeasti ottaen neljään kokonaisuuteen, neljään koriin. On pakko luokitella ja pystyttää karsinoita, joiden avulla hahmottaa, mistä kaikesta valtavassa vyöryssä on kyse. Tai tilannetta voi katsella myös oman itsensä lävitse. Uskonnot Suomessa -tietokannassa on noin tuhat kristillistä ryhmää, yhdistystä, seurakuntaa tai kirkkokuntaa. Varmasti paljon muutakin elämänkatsomuksellista ja teologista vaikutusta mahtuu vuosien varrelle, ja toivottavasti myös tuleviin vuosiin. Kotimaa 23.4.2015 MATKALLA 13 Kristityn vaellus kaleidoskoopissa Hengelliset liikkeet, järjestöt ja virtaukset ovat niin tiheä ja keskenään lomittuvien haarojen kudelma, että kokonaiskuvan saamiseksi on pakko yksinkertaistaa. Suomessa tästä tuontitavarasta on tehty omanlainen rakennelma ja todellisuus. Viime aikoina virtauksia on tullut varsinkin Yhdysvalloista, mutta myös kaikilta mantereilta Afrikkaa, Australiaa ja Aasiaa myöten. Molemmat toimivat kirkon sisällä ja olivat seurakuntalaisten elämää mullistavia asioita. Kaikki ”Amerikan herkku” ei ole maahamme juurtunut. Niin kuin kristinusko on Suomessa alun perin tuontitavaraa, samoin ovat myös lukuisat hengellisiä löytöjä, opillisia linjauksia tai uudistavia työmuotoja tarjoavat yhdistykset ja liikkeet. Vaikutteita on tullut Keski-Euroopan, erityisesti Saksan, ja Pohjoismaiden lisäksi myös Venäjältä
Allianssieli yleiskristillisyys yhdistää herätyksestä ja raamatullisuudesta innoittunutta joukkoa ja verkostoja. Sen kokoontumisissa on samoja ilmiöitä kuin helluntaiherätyksen rukouskokouksissakin: rukousta, ylistystä, sairaiden puolesta rukoilemista, karismaattisia ilmiöitä, kuten käsien päälle panemista ja kaatumisia. Hän sai työparikseen ekonomi Pirkko Jalovaaran, ja kaksikko kiersi vuosikausia Suomen kirkoissa pitämässä rukousiltoja. lut. Opillisuuden ja tunnustuksellisuuden korostamista arvostavat ovat löytäneet tiensä Lähetyshiippakuntaan ja sen jumalanpalvelusyhteisöihin, joista suurin osa kuuluu Luther-säätiöön. Niiden vaikutus on jatkunut vahvana ja jatkuu edelleenkin. Vapaata hengellisyyttä korostaviin liikkeisiin kuuluu karismaattisuuden lisäksi myös kirkkokuntien rajoja ylittävä ajattelu ja toiminta. Järjestö on tiukka suhteessaan naispappeuteen ja on profiloitunut konservatiivisen kristinuskon tulkinnan linnakkeeksi. Se on nykyisin luonteeltaan avoimempi ja vähemmän opillisesti jäseniään sitova kuin Kansanlähetys. Paljolti Juntusen kaltaisena alkoi myös Nokian kirkkoherra Markku Koiviston toiminta. Herätystä ja opillisuutta korostavat vanhemmat suuntaukset ovat neljä perinteistä herätysliikettä, joiden synty ajoittuu 1700ja 1800-luvuille. Se myös suhtautuu esimerkiksi naispappeuteen myönteisesti. Viidesläiseen leiriin lasketaan kuuluviksi myös Suomen Raamattuopisto, Suomen Ev. Hengen uudistus kirkossamme -liikkeen toiminnanjohtaja, pastori Marko Huhtala sanoo, että usein uuskarismaattisia kristillisiä liikkeitä yhdistäviä teemoja ovat Israel, ylistys, parantumisrukoukset, rahankeruu ja voimakas yhteisöllisyys. Näitä nuoremmat, merkittävät liikkeet ja järjestöt kuuluvat niin sanottuun viidenteen herätysliikkeeseen. Nokia Missio ry jatkaa toimintaansa nimellä Missiomaailma. Evankelisuus ja varsinkin Suomen Luterilainen evankeliumiyhdistys ovat löytäneet viidesläisyyden konservatiivisessa valtauomassa hengenheimolaisuuden. kuva: Taneli TöRölä kristillinen israelinto elähdyttää monia Suomessa. Opiskelijaja Koululaislähetys, Lähetysyhdistys Kylväjä ja Medialähetysjärjestö Sanansaattajat. Viidesläisyys syntyi ennen sotia, mutta levisi varsinkin sen jälkeen. Luterilaisen kirkon piirissä on ollut kolme pitkän linjan rukoilijaa ja sairaiden puolesta rukoilijaa. Lehtori Ulla-Christina Sjöman on järjestänyt 1970-luvun lopulta vähäeleisiä rukoustilaisuuksia Helsingissä pääasiassa Munkkiniemen kirkossa. Sittemmin heidän tiensä erosivat ja kumpikin on kiertänyt tahoillaan. Karismaattisuus on totuttu liittämään helluntailaisuuteen tai ylipäätään vapaisiin suuntiin. kuva: SCanSToCkPHoTo. Alkuperäinen Nokia Missio jakautui 2012 kahtia, kun sen pohjalta syntynyt Nokia Missio Church otti nimekseen Uuden toivon seurakunnat. Suomeen sen vaikutus tuli vahvasti Lontoossa sijaitsevan anglikaanisen Holy Trinity Brompton -seurakunnan kautta, jossa syntyivät myös Alfa-kurssit. Jalovaara on viime aikoina ollut julkisuudessa sekä julistuksensa sisällön että rahankeräykseen liittyvien epäselvyyksien vuoksi. Usein on ajateltu että viidennen herätysliikkeen kahta pääuomaa edustavat Kansan Raamattuseura ja Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys. Kansanlähetys puolestaan syntyi 1967 ja korosti nimensä mukaisesti lähetystyötä. Seppo Juntunen aloitti rukousillat Helsingissä toimiessaan Alppilan seurakunnassa pappina. Kotimaa 23.4.2015 14 MATKALLA rukouspalvelu ja korkeakirkollisuus, hiljaisuus ja rytmimusiikki. Lähetys ja Raamattu ja tunnustus ovat nykyisellä Kansanlähetyksellä keskiössä. Kuitenkin samoja asioita painottavia järjestöjä on myös kirkon sisällä, näistä suurimpana Hengen uudistus kirkossamme. Huhtalan mukaan kirkkokuntien rajat ylittävä evankelikaalisuus – amerikkalainen herätyskristillisyys – noudattaa perinteisempiä uskonkäsityksiä. Hengelliset syventymispäivät Helsingin Johanneksenkirkossa 2014. Muiden muassa Tavallinen seurakuntalainen Pihtiputaalla tai Helsingin Malmilla saattaa törmätä esimerkiksi Healing Roomiin tai Cursilloon. kuva: MineRva SePPälä Suomen Raamattuopisto on yksi viidesläisyyden järjestöistä. Paljon julkisuudessa olleet rukouskokoukset saivat kuitenkin värikkäämmän ja rajumman luonteen. Kumpikin liike on vuotanut kannattajia uusiin jumalanpalvelusyhteisöihin, joita leimaa tunnustuksellisuus ja naispappeuden poissaolo. Lähetyshiippakunnan ensimmäinen piispa Matti Väisänen oli Kansanlähetyksen keskeinen työntekijä, nykyinen piispa Risto Soramies puolestaan Kansanlähetyksen pitkäaikainen lähetti Saksassa ja Turkissa ennen kuin ryhtyi kirkon ulkopuolisen tunnustusyhteisön piispaksi. Koivisto ajautui kirkon ulkopuolelle ja perusti Nokia Mission. Kolmannen korin liikkeiden kirjoon kuuluu myös 1990-luvun puolivälissä julkisuudessakin paljon ollut nauruherätys eli Toronton herätys. Ne edustavat uuspietististä teologista näkemystä, jossa korostuvat henkilökohtainen usko, uskonratkaisu, Raamatun arvovallan korostaminen, opillisuus, tunnuksellisuus sekä klassisen kristinuskon nimellä tunnettu itseymmärryksen viitekehys. Ensin mainittu syntyi sota-ajan herätysten seurauksena 1945. Keskeisiä piirteitä ovat henkilökohtainen kääntymys, Raamattuja ristikeskeisyys, evankeliointi, Pyhän Hengen voima sekä yhteisön merkitys kristittynä kasvamisessa. Rukoushelmet ovat suosittuja nuorisotyössä
Ikoni kelpaa seinäkoristeeksi luterilaiseenkin kotiin, suomalainen turisti voi vahingossa käydä ehtoollisella katolisessa kirkossa. kuva: jani laukkanen. Yksityisellä tasolla vaikutteita otetaan sieltä mistä hyvältä tuntuu, ortodoksinen hengellinen viisaus kelpaa siinä missä Hildegard Bingeniläisen näkymaailmakin. Tämä pätee erityisesti hengellisten virtausten neljännessä korissa, johon kuuluvat yhteiskunnallisuutta ja oikeudenmukaisuutta korostavat liikkeet. Lähetysnuoret) • One Way Mission (ent. Niihin voidaan laskea niin Kristillisdemokraattinen puolue kuin vapautuksen teologiankin. Mutta käytännöllinen ekumenia ei tunne rajoja. Suomalaisina kirkollis-hengellisinä innovaatioina voidaan pitää vain rippileirejä ja Tuomasmessua. Rukoushelmet ovat suosittuja nuorisotyössä. Diakoninen näkökulma on vahvasti esillä italialaisen Sant´Egidio-yhteisön ajatuksissa, joita on kuultu viime vuosina myös Suomessa. Sana spiritualiteetti saattaa kuulostaa jopa pelottavalta. Spiritualiteetin korostuksesta ja hengellisistä perinteistä ammentavat esimerkiksi retriittiliike, Hiljaisuuden ystävät, taizelaisuus, kelttiläinen kristillisyys ja Iona-liike. • Israelin Ystävät • Suomen Liikemiesten Lähetysliitto • Suomen Gideonit • Suomen Karmel • Suomen Täyden Evankeliumin • Liikemiesten Kansainvälinen Veljesliitto (Stelk) • Suomen Kristillinen Rauhanliike • Suomen Kristillinen Ylioppilasliitto (SKY) • Kristillinen taideseura • Raamatunlukijain liitto • Katulähetys • Kulttuurija uskontofoorumi FOKUS (ent. Kristillinen kulttuuriliitto ) • Missionuoret (ent. Virallinen ekumeenisuus eli kirkkojen välisen ykseyden etsintä on piispatason hommaa, eikä tavallinen seurakuntalainen pääse siihen juuri osallistumaan. kuva: MineRva Seppälä Tuomasmessu on suomalainen hengellinen innovaatio. Spiritualiteetin korostuksen myötä suomalainen hengellisyyden maisema on avartunut, laajentunut ja saanut paljon uusia vaikutteita. Tuomasmessu täytti 25 vuotta 2013. Hän osoitti kuinka erilaisista perinteistä voidaan ammentaa. Teinonen alkoi kouluttaa teologeja ymmärtämään mystiikkaa, ja sen klassisia teoksia alettiin suomentaa Hengen tie -sarjassa. Esimerkiksi katolisen mystiikan maailma avautui Suomessa toden teolla vasta 1970ja 1980-lukujen taitteessa kun professori Seppo A. Perjantai Kristukselle) • Stefanus-Lähetys • Sinapinsiemen • Enonkosken luostariyhteisö • Aslan • Tosi rakkaus odottaa • Kotiryhmä-verkosto • New Wine • Uusi Verso • Alfa-kurssit • Healing Rooms • Hillsong • Operaatio Mobilisaatio • Stefanus-Lähetys • Suomen Evankelinen Allianssi • Aglow • Sininauhaliitto • Kristityt yhdessä (Radio Dein taustajärjestö) • Ristin tuki (TV7:n taustajärjestö) • Evankelinen lähetysyhdistys (Ely) • Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys • Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys • Gospel Riders perinteiset NNKYja NMKY-liikkeet sekä uudempi Evankelinen Allianssi ovat lähtökohdiltaan tämän suunnan järjestöjä, vaikka toiminnaltaan hyvinkin erilaisia. Spritualiteetin liike ammentaa paljon kirjallisuudesta. Kenellä sellainen muka on, joillain pyhimyksillä ja mystikoilla ehkä. Retriittien kanssa samasta hengellisestä maisemasta nousee myös pyhiinvaelluksen suosio. Tämän ajattelun keskeisiä maahantuojia on ollut Anna-Maija Raittila, jonka edustama hengellisyys on käytännön ekumeniaa. Kotimaa 23.4.2015 MATKALLA 15 Tunnetko nämä järjestöt. Katolisen maailman vaellus Santiago de Compostelaan kiinnostaa myös ihan tavallisia luterilaisia. Luonnollisesti lähtökohta ja käytännön toteutukset voivat olla hyvinkin kaukana toisistaan. Yhteiskunnallisuus ja oikeudenmukaisuus ovat olleet läsnä erilaisissa diakonisissa toiminnoissa, kirkon yhteiskunnallisessa työssä, kristillisessä työväen liikkeessä ja nykyisessä HelsinkiMissiossa, vaikka toiminnanjohtaja Olli Valtonen sanookin, ettei järjestö nykyisellään ole uskonnollinen vaan sosiaalinen. kuva: SiRpa päivinen kirsi Rostamon perustaman Radio Dein taustalla on kristityt yhdessä ry. Ehtoollisvieraanvaraisuus ja sydänten ekumenia leviävät. Kaikki luokittelut tekevät jossain kohdin väkivaltaa ilmiöille, joita sen sisään yritetään sulloa. Mutta kyse ei ole sen kummallisemmasta asiasta kuin hengellisestä elämästä ja tietoisuudesta siitä. Kummassakin on kyse siitä, että kristinuskon perinneja arvopohjalta voidaan vaikuttaa ihmisten elinoloihin niitä parantaen. Hiljaisuuden liikettä on jopa nimitetty kirkkomme nuorimmaksi herätysliikkeeksi. Ruotsista meille ovat tulleet suositut kirjailijat kuten Wilfrid Stinissen spiritualiteetteineen ja Martin Lönnebo rukoushelmineen. Mallia toiminnalleen HelsinkiMissio on hakenut Ruotsista. Aiheesta on ilmestynyt suomeksi jo useita kirjoja
Yhteisö näkyy erityisesti rukouselämässä. Iona-yhteisön kristinuskon tulkintaan kuuluvat oikeudenmukaisuus, yhteiskunnallisuus ja ekologisuus. Hiippakuntadekaani Reijo Liimatainen Helsingistä vieraili yhteisössä vuosi sitten. Noin 2000 kumppanuusjäsentä ovat sitoutuneet noudattamaan yhteisön neljästä säännöstä vähintään ensimmäistä, eli harjoittamaan päivittäistä Raamatun lukua ja rukousta. Kotimaa 23.4.2015 16 MATKALLA Ionasta puuttuu pönötys Ionan pieni saari sijaitsee Skotlannin ja Irlannin välissä. Koko yhteisö rukoili Ullgrenin puolesta ensimmäisen kerran maaliskuussa. Yhteisö tuottaa jumalanpalveluksen uudistamiseen liittyvää materiaalia, rukouslauluja ja yksinkertaisia liturgisia rukouksia. Osa yhteisön jäsenistä elää Ionassa määräajan, osa toimii soluissa muualla. Saari kantaa kelttiläisen meditaatiorukouksen perinnettä jo 1500 vuoden takaa. Seminaari päättyi yhteisön hengessä toteutettuun Tuomasmessuun. Liimatainen arvelee, että toisia puhuttelee Ionan matalakirkollinen tyyli, toiset taas haluavat säilyttää vanhaa, perinteistä ja juhlavaa kirkonmenoa. Siinä saarnasi Iona-yhteisön johtaja Peter Macdonald. Iona-yhteisöllä on Suomessa monia ystäviä, mutta Ullgren on tietääkseen ainoa suomalainen yhteisön jäsen. Ionan pieni saari Skotlannin ja Irlannin välissä on liikkeen keskus. Espoon ja Helsingin hiippakuntien tuomiokapitulissa käytetään Ionan arkikielisiä liturgisia rukouksia, joita on käännetty suomeksi. kuva: katI PIrttImaa Sairaalapappi ulla ullgrenia viehättää Iona-liikkeessä monipuolinen yhteyden kokemus. Ullgrenia liikkeessä viehättää monipuolinen yhteyden kokemus kristittyjen välillä. kuva:mInerva SePPälä Yhteisön jäsenet toimivat omissa seurakunnissaan. Päätös liittyä kumppanuusjäseneksi syntyi viime vuonna, kun hän alkoi löytää Suomesta muitakin liikettä tuntevia. Iona alkaa vasta kun lähdetään lautalla pois sieltä saarelta, Ullgren sanoo. JoonA RAUdAsKosKI sAKARI sARKIMAA. Helsinkiläisen sairaalapastori Ulla Ullgrenin kiinnostus skotlantilaiseen Iona-yhteisöön syttyi Tuomasyhteisön seminaarissa kymmenisen vuotta sitten. – On kiinnostava huomata, kuinka paljon enemmän tavallisen arkikielen mukaiset liturgiset rukoukset puhuttelevat kuin juhlallisemmat kaavat. Elämäntavassa painottuvat sosiaaliset kysymykset, luonnonmukaisuus ja kaiken elollisen kunnioittaminen. Vuosittain julkaistavasta yhteisön rukouskirjasta löytyy rukousaiheet kuukauden jokaiselle päivälle: maapallon kaikki maat, rauha, kristittyjen yhteys, yhteisön jäsenet ja kumppanuusjäsenet nimeltä mainiten. Saari kantaa kelttiläisen meditaatiorukouksen perinnettä jo 1500 vuoden takaa. Yhtenä tuoreimpana virtauksena kirkossa vaikuttaa Iona-liike, jota voisi verrata taizé-liikkeeseen. Niissä on oikea elämän maku, Liimatainen sanoo. Seminaarin järjestivät Hiljaisuuden Ystävät, Tuomasyhteisö, Helsingin ja Espoon hiippakunnat, Kirkkohallitus ja Helsingin seurakuntayhtymä. Niistä puuttuu pönötys. Helsingissä järjestettiin maaliskuussa Iona-seminaari, jossa tutustuttiin yhteisön teologisiin ajatuksiin. Itse hän on innostunut mietiskelyrukouksista. Nykyään Ullgren on yhteisön kolmiportaisessa jäsenyydessä niin sanottu kumppanuusjäsen. Nykyinen Ionan yhteisö sai alkunsa 1938, kun presbyteeripastori George MacLeod aloitti yhdessä työttömien kanssa raunioituneen luostarin uudelleenrakennusprojektin. Iona alkaa vasta kun lähdetään lautalla pois sieltä saarelta. – Yhteisön jäsenet toimivat omissa seurakunnissaan. Liimatainen uskoo rukousten siirtyvän seurakuntiin
Miksi uskonnollisia liikkeitä rantautuu Suomeen jatkuvalla syötöllä. Yksi Jeesus-hippiliikkeen Suomeen tuojista oli Leo Meller, joka tunnetaan paremmin Patmos Lähetyssäätiön pitkäaikaisena toiminnanjohtajana sekä evankelikaalisen ja lopun aikoja korostavan ajattelun äänitorvena. Matkan varrella miehet joutuvat kohtaamaan myös oman itsensä. Toisia virtauksia puolestaan on kritisoitu esimerkiksi opillisesta jäykkyydestä tai yhteiskunnallisen näkemyksen puutteesta. spiritualiteetin korostuksen myötä suomalainen hengellisyyden maisema on avartunut, laajentunut ja saanut paljon uusia vaikutteita. Tähän suuntaukseen kuuluvat myös kehitysmaa-asioita esillä pitävät ryhmät, kuten Changemakerit. www.askellehti.fi 25,– UUTUUS 19,– 12,– 32,– 32,– CD Juhlapäiviin Suomen Lähetysseuran Basaari Matti Huotari Kasvun voimaa Matti Huotarin koskettavat ja humoristisetkin kirjoitukset kuljettavat meitä pitkin elämänpolkua. Se nousee pyrkimyksestä löytää hengellisiä muotoja, jotka sopivat yhteen modernien arvojen ja tieteellisen tiedon kanssa ja vastaavat ekologiseen kriisiin. Aikana, jolloin maailma oli pienempi ja kaukaiset maat oikeasti kaukaisia, hengelliset vaikutteet kulkeutuivat maasta toiseen hitaammin, mutta sitkeästi. – Tässä hengelliseen kaipuuseen liittyvät demokratian ydinarvot, kuten tasa-arvo, suvaitsevaisuus, yksilöllisyys ja naisten itsemääräämisoikeudet, Sohlberg selittää. Jeesus-liike oli aikansa hengellistä nuorisokulttuuria, joka ilmensi populaarikulttuuria ja halusi luoda vaihtoehtoja perinteisille kirkollisille toimintatavoille. Jeesus-marssi kokoaa väkeä yli tunnustuskuntarajojen. Sohlbergin mukaan uskonnosta etsitään muualta yhteiskunnasta kadonnutta yhteisöllisyyttä. Verkkokauppa: http:// basaari. Pirkko Lehtiö Janoan elävää vettä Pyhä Henki pysähdyttää joskus yhden sanan ääreen katselemaan siitä avautuvia näkökulmia elämään. Poliittisen radikalismin ja vastakulttuurin eräs muoto oli hippi-liike, jonka piiristä nousivat Jeesus-hipit 1970-luvun alussa. Nyt kun verkko on tehnyt maailman pienemmäksi, vaikutteet liikkuvat nopeasti, jopa salamana. kuva: Timo GransTröm Kotimaan 110-vuotinen historia on ollut myös hengellisistä liikkeistä, järjestöistä ja herätyksistä raportoimista. mission.fi Tähtitorninkatu 18, 00140 Helsinki · Avoinna ma–pe 12–15.30 Puhelin 020 712 7222 · basaari@suomenlahetysseura.fi Kirkollista liikehdintää ei siis tarvitse katsoa vain yksilön hengellisen elämän tai kilvoittelun näkökulmasta. Kirjassa on nelivärikuvitus. Gospel riders on yksi kristillisistä moottoripyöräkerhoista. Ari Vitikainen Laosin vuorilla Kaunis kuvakertomus Pohjois-Laosissa asuvan alkuperäiskansan elämästä uuden ajan kynnyksellä. Liike oli kuitenkin samalla teologisesti konservatiivinen ja edusti herätyskristillisyyttä. Johann Tilli & Kampin Laulu Kauneimmat hengelliset laulut Oi katsohan lintua oksalla puun, Päivä vain, Jeesuksesta laulan ja monta muuta. Tutkija Jussi Sohlbergin mukaan uskonnolliseen liikehdintään vaikuttaa yhteiskuntien muutos, olivat muutokset sitten poliittisia, sosiaalisia, ekologisia tai vaikka teknologisia. Ossi Kuoppala Kotiinpalaajien kylissä Kahden papin matka Angolassa Kirja kertoo kahden papin matkasta Angolan menneisyyteen, tähän päivään ja tulevaisuuteen. Ihmiset myös matkustavat ja osaavat kieliä. Joitain liikkeistä on lehdessä nostettu ja niissä on nähty merkityksellisyyttä sekä kirkolle tarpeellista uudistushenkeä. Usko avautuu ulospäin ja ihmiset rakentavat yhteistä maailmaa. Pirkko Lehtiön raamattumeditaatiot yllyttävät miettimään, mikä on itselle merkittävää. Kirkon Yhteisvastuukeräys on ilmiönä osa diakonista ja omia rajoja laajentavaa toimintaa. Englantilainen uskontososiologi Gordon Lynch luonnehtii erästä uskonnollisuuden muutosta progressiiviseksi hengellisyydeksi. Niin ikään ekoteologia voidaan laskea neljännen korin liikehdinnäksi. Mihin niitä tarvitaan. kuva: Gospel riders ekopaasto korostaa ihmisen ja luomakunnan suhdetta.. Kotimaa 23.4.2015 MATKALLA 17 Saa uskoa. Miksi niitä syntyy niin paljon. Uusiin uskonnollisiin ryhmiin ja liikkeisiin pääsee tutustumaan paikan päällä maailman toisella puolella vaikka huomenna – sen kuin tilaa netistä lennon ja on kohta jo uuden kiinnostavan hengellisen oivalluksen äärellä
Ja pänttäävät mielellään uskontoakin, jos asiat tekee kiinnostavaksi. Uskonto nähdään yhtenä oppiaineena muiden joukossa. Palkintoperusteissa todetaan Parviolan olevan ”muuntautumiskykyinen pedagogi, joka saa vastahakoisimmankin teinin kokemaan uskonnonopiskelun hauskana ja hyödyllisenä”. Opettajaksi Parviola on aina halunnut, koska koulussa on hänen mielestään kivaa. En kuitenkaan tee sitä, sillä olen 8. Suomen uskonnonopettajainliitto on valinnut Jarno Parviolan vuoden uskonnonopettajaksi. Opetuksessa ei silti parane vannoa tekniikan ja sähköisyyden nimiin. Myöskin siinä mielessä, että tieto ei koskaan ole vaarallista. RA mi m ARJ A mä K i. Mä puhun, mä puhun ja mä puhun, Jarno Parviola selittää tunnin päätyttyä. Hän jakaa nuorten suosimassa kuvanjakopalvelussa hauskoja uskontoon liittyviä kuvia Jeesus-mukista Stonehenge-lomakuviin. Merkityksiä pitää vain kaivaa ja mielenkiintoa kutkutella. Ehkä ne perustuvat aitoihin kokemuksiin, muistoihin omilta kouluajoilta. Uskonto on Jarno Parviolan lempiaine. Uskonto valikoitui opetettavaksi aineeksi vankan seurakuntanuoritaustan johdosta. – Pidän omaa työtäni hyvin tärkeänä. Joskus kiinnostuksen voi herättää ihan hölmöiltäkin tuntuvilla asioilla. – En järjestänyt teille mitään erityistä. Osaltaan käsityksiä uskonnonopetuksesta saattaa vääristää myös seurakuntien kouluyhteistyö. Jarno Parviolan mukaan tämän päivän nuoret ovat kiinnostuneita uskonnoista ja pitävät uskonnonopetusta tärkeänä. Parviola kertoo käyneensä sähköisten opetusmenetelmien kursseja, mutta pitävänsä niihin liittyvää innostusta ylimitoitettuna. Kun Jarno Parviola aloitti opettajan työt 1980-luvulla, oppilaille piti perustella koulutuksen tärkeyttä. Ympärilläni istuvat oppilaat kuitenkin tottelevat opettaja Jarno Parviolaa ja saavat eteensä koepaperit. Mulle maksetaan siitä, että pohdiskelen päivät pääksytysten syntyjä syviä. Parviolan mukaan nuoret kiinnostuvat mistä tahansa, kun asian tekee heille kiinnostavaksi. – Seiskaluokat kuuntelivat juuri hartaan hiljaisuuden vallassa puhettani holokaustista ja antisemitismistä. Se on mun tehtäväni. – Luulisi asenteiden muuttuvan paremmiksi, kun ihmiset pääsevät vaikkapa omien lastensa kautta kosketuksiin modernin uskonnonopetuksen kanssa. Kotimaa 23.4.2015 18 MATKALLA Meillä on kuulustelu, laittakaa kaikki kirjalliset välineet pois. Kokeen jälkeen luokka kuuntelee enemmän tai vähemmän keskittyneesti Parviolan puhetta keskiajan maailmankuvan muutoksesta, kirjapainotaidosta ja keskiajan katolisen kirkon väärinkäytöksistä. Valkokankaalla odottaa jo powerpoint-esityksen ensimmäinen dia, jossa luetellaan reformaation taustatekijöitä. Esimerkiksi koululaisjumalanpalvelus voi korvata viikon uskonnontunnin. Oli pakko hankkia sellainen ammatti, jossa voin elättää itseni korvien välillä. Olen tullut Tampereelle Linnainmaan kouluun katsomaan, kuinka nuoria innostetaan uskonnon opiskeluun. Toisaalta jokaisessa ryhmässä on myös niitä oppilaita, joilla ei ole mitään kosketusta uskontoon henkilökohtaisessa elämässään. – Toiset tykkäävät siitä ja toiset ei. Katsahdan syyllisenä omaa muistiinpanovihkoani ja vastustan kiusausta laittaa se pulpetin vieressä lattialla odottavaan laukkuun. Nykynuoret ovat vuoden uskonnonopettajan mielestä kunnollisia ja keskustelevia. Tällöin oman uskonnon opetuksessa – tai opiskeltavan uskonnon opetuksessa täytyy avata omaa kulttuuriperinnettä samalla tavalla kuin vieraitakin. Uskonnon Indiana Jones Aarni Rantanen oli satuttanut kätensä miekkailun parissa ja suoritti kokeen suullisesti. Kyllä lapset ja nuoret tarvitsevat sen aikuisen, joka selittää ja kertoo heille, avaa maailmaa. Uskonnonopetus kehittää ajattelutaitoa ja kulttuurinlukutaitoa. Tämähän on harha. Jarno Parviolan mukaan täytyy miettiä uusiksi oletus siitä, että jokaisella ihmisellä on uskonto. Käsittämätöntä on se, että päättäjät tekevät ratkaisujaan vanhentuneiden käsitysten tai asenteellisten puheenvuorojen perusteella. En ymmärrä sellaisia puheenvuoroja, joissa uskonnon opettamista pidetään vahingollisena. Meillä on kokeen jälkeen tosi tylsä aihe, reformaation historia, Parviola kuitenkin pahoittelee minulle ja kuvaajalle. – Olen aika vanhanaikainen opettaja. Uskonnonopetusta koskevien ennakkoluulojen alkuperää on vaikea paikallistaa. Parviolan kouluaikana uskonnonopetus oli vielä tunnustuksellista. Yhä edelleen, 26 vuoden opettajanuran jälkeen. Ja oppilaat kuuntelevat, vaikkapa sitten niinkin kuivakkaa aihetta kuin reformaation historiaa. – Koululaisjumalanpalveluksia voidaan järjestää, mutta ne ovat koulun yhteisiä tilanteita. – Olen niin tumpelo, etten pystyisi elättämään itseäni käsilläni. Joskus kiinnostuksen voi herättää ihan hölmöiltäkin tuntuvilla asioilla, Parviola kertoo ja esittelee Instagram-tiliään. – Joka vuosi multa kysytään sata kertaa, että miksi muissa maissa uskonto vaikuttaa ihmisten elämään paljon enemmän kuin meillä Suomessa. Näin ei pitäisi Parviolan mukaan kuitenkaan menetellä. Parviolan mielestä oppiaine on tänä päivänä yhä merkittävämpi. Opetusmetodit vaikuttavat melko perinteisiltä. luokan uskonnontunnilla mukana toimittajana ja omista kouluajoistani alkaa olla jo aikaa. Joillekin tämä on vaikeaa samalla tavalla kuin matematiikka toisille. Uskonnon opetus on maailman tapahtumien taustoittamista. – Jos antaisin oppilaille laitteet ja pyytäisin selvittämään jotain ilman, että avaisin esimerkiksi reformaation käsitettä, niin eiväthän he edes löytäisi hakusanoja, joilla etsiä tietoja. Parviola kertoo olleensa itse siinä mielessä onnekas, ettei häntä koskaan lyöty Raamatulla päähän uskonnontunneilla. Emme vain näe sitä vaikutusta, koska se on ilma, jota hengitämme
Tänä päivänä työ on helppoa. Jarno Parviola on laittanut aukkoon salkkunsa. Seurakuntien ja koulujen yhteistyö on Parviolan mielestä tervetullutta, mutta siinä pitäisi noudattaa opetushallituksen selkeitä ohjeita. Uskonnonopetuksen muutos ei Jarno Parviolan mielestä ole oppiaineen tulevaisuuden uhkana. • Harrastaa laulamista: Ollut mukana Tampereen Oopperan Kuorossa sekä Tampereen Filharmonisessa Kuorossa. He ovat pääsääntöisesti tiedonhaluisia, keskustelevia ja asiansa hoitavia. Kun Parviola aloitti opettajan työt Tampereella 1980-luvulla, oli maailma aika erilainen. Opetussuunnitelman laatiminen tosin tulee Parviolan mukaan olemaan hankalaa. – Ei se ole seurakunnan vika, jos koulu hoitaa järjestelyt huonosti. – Yhteinen katsomusopetus on tulevaisuutta. Elämänkatsomustiedolla on omat kannattajansa ja jotkut ovat hyvin uskontoallergisia. Haasteita syntyy enemmänkin asenteista ja rakenteista. Muistan omien uskonnonopettajieni tehneen samaa. Samalla opettaja menettää yhden vähistä viikkotunneistaan. Puhutaan myös siitä, pitäisikö siirtyä oman uskonnon opetuksesta kaikille yhteiseen uskontotietoon. Välitunti alkaa kuitenkin jo houkutella. Veikkaisin, että seuraavalla opetussuunnitelmakierroksella se toteutuu, Parviola ennustaa. Parviola veikkaa, että uskonnon puolelta vastustusta yhteiselle katsomusopetukselle ei juuri ole. Mutta on seurakunnissakin vielä sellaista vanhaa henkeä, ettei ymmärretä sitä, että kouluissa ollaan koulun ehdoilla. – Silloin piti tähdentää, että koulussa käyminen on tärkeätä. Oppitunti on kulunut nopeasti ja tutuissa merkeissä. Hän huomauttaa, että varsinkin yläkoulussa uskonnon opetussuunnitelma on sisällöltään sellainen, joka voisi sopia myös yhteiseen katsomusopetukseen soveltuvin osin. • Harrastaa laulamista: Ollut mukana Tampereen Oopperan Kuorossa sekä Tampereen Filharmonisessa Kuorossa. Tyttö nousee pulpetista ja kävelee lähemmäs valkokangasta, nappaa kuvan kännykällään ja lupaa jakaa sen luokan chat-ryhmässä. • Viimeksi luettu kirja: Haruki Murakami: Kafka rannalla • Mielimusiikki: Bachin Matteus-passio, mutta rakastaa myös italo-iskelmiä pitkillä automatkoilla anoppilaan. jen opetuksesta on haluttu leikata. • Vuoden uskonnonopettaja 2015. NOOrA WiKMAN En näe uskontotietoon siirtymistä mörkönä.. • Lehtorina Etelä-Hervannan koulussa ja Linnainmaan koulussa Tampereella. Tunnistan tuon neliön mallisen pöydän aukosta, jossa piirtoheitin aikanaan nökötti, hieman matalammalla tasolla, kehikko ympärillään. Tuntimääriä on vähennetty vuosien varrella ja myös vähemmistöuskontoKUKA • Jarno Parviola, 53. – Pienissä yksiköissä uskonnontunnit hoitaa se, joka suostuu. • Vuoden uskonnonopettaja 2015. Uskonnonopetuksen asema nousee jatkuvasti julkiseen keskusteluun ja sitä vastustetaan antaumuksella. Parviola vaihtaa valkokankaalle viimeisen powerpoint-dian, joka oppilaiden on tarkoitus kirjoittaa muistiin. Nykynuoret ovat Jarno Parviolan mukaan kunnollisia ja fiksuja ihmisiä. joku kysyy. Nykyään oppilaat ymmärtävät koulutuksen arvon. Elämänkatsomustiedossa pyritään välttämään sanaa uskonto. Näin ei aina ole. Pätevien uskonnonopettajien työllistyminen on Parviolan mukaan hankalaa. Seinillä on karttoja sekä uskonnollisia julisteita, Ganeshan kuva ja jalkapallojuliste sekä lehtileikkeitä uskontoa käsittelevistä jutuista. • Järjestöihminen: Suomen uskonnonopettajien liiton hallituksessa 12 vuotta ja kirkollisissa luottamuselimissä 15 vuotta. Huomaan, että piirtoheittimistä on luovuttu, mutta piirtoheittimen pöytä on vielä paikallaan opettajanpöydän vieressä. – Lukioissa pakollisten kurssien määrä vähenee ja yläkoulujen yksiköt ovat niin pieniä, että työllistymistä varten tarvitaan kaksi tai kolme opetettavaa ainetta. Luokkahuone näyttää kovin samanlaiselta kuin omina kouluaikoinani. Hän kuvailee työsarkaansa aarniometsän raivaamiseksi vesuri kädessä, Indiana Jones -työksi. • Kirjoittanut yhteensä 43 oppikirjaa, oli mukana vuonna 2016 voimaan tulevan opetussuunnitelman laatimisessa. – Jos katsotaan uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetussuunnitelmia, niin näen uskonnonopetuksen paikoitellen monipuolisempana. Kotimaa 23.4.2015 MATKALLA 19 KUKA • Jarno Parviala, 53. • Lehtorina Etelä-Hervannan koulussa ja Linnainmaan koulussa Tampereella. Liitutaululle on kiinnitetty Helsingin Sanomien taannoinen juttu Koraanista. – Riittääkö, jos otan kuvan ja teen kotona. • Viimeksi luettu kirja: Haruki Murakami: Kafka rannalla • Mielimusiikki: Bachin Matteus-passio, mutta rakastaa myös italo-iskelmiä pitkillä automatkoilla anoppilaan. • Järjestöihminen: Suomen uskonnonopettajien liiton hallituksessa 12 vuotta ja kirkollisissa luottamuselimissä 15 vuotta. Motivaatio ei tällöin ole kovin korkea ja niin aletaan ajatella, että uskonnonopetus on turhaa eikä sillä ole merkitystä. Ei uskonnonopetusta, joka ei lain mukaan saa olla uskonnon harjoittamista. Yläkoulussa opiskellaan maailmanuskontoja, suhdetta omaan uskontoon sekä katsomusten ja uskontojen eettistä ajattelua. • Kirjoittanut yhteensä 43 oppikirjaa, oli mukana vuonna 2016 voimaan tulevan opetussuunnitelman laatimisessa. Siellä on jopa sellaiset sanat kuin kriittinen ajattelu, uskontokritiikki ja katsomukseton ajattelu. Koska perusopetus ja lukio on hallinnollisesti eriytetty toisistaan, ei ole enää yläkoulun ja lukion uskonnonopettajan virkoja. Ennen kuin päästiin käsiksi sisältöihin, piti oppilaisiin tartuttaa opiskelumotivaatiota. Jarno Parviola ei näe uskontotietoon siirtymistä mörkönä
Mikä ihana ihminen! Hän osaa pitää huolta toisista, mutta myös itsestään. LEENA HIETAMIES leena.hietamies@kotimaa.fi Arjen viisautta Motilonit odottivat keltatukkaista pitkää miestä, joka toisi Jumalan heidän luokseen.. Jumala otti ihmisen muodon ja kulki meidän polkujamme. Lasten äiti pääsee yksin hoitamaan asioita ja tekemään ostokset. Olson sai myöhemmin kuulla, että he odottivat keltatukkaista pitkää miestä, joka toisi Jumalan heidän luokseen. Pelätystä heimosta ei tiedetty vielä juuri mitään. Vaikeina aikoina voi pyytää ystäviä ja läheisiä auttamaan. Nyt hän pystyi näyttämään heille, miten hyvä koti rakennetaan. Älä huolehdi. Tapahtui kuitenkin ihme. Ne ovat Bruce Olsonin Tämän ristin tähden tapan sinut (Perussanoma 2010), Corrie ten Boomin Jumalan kulkuri (Päivä 1992) ja Sisko Latvuksen Erkki Leminen armon matkamies (Karas-Sana 1994). Nainen tyynnyttelee hiljaisella ja rauhallisella äänellä. Auttaakseen ihmiset hyvään kotiin Jeesus kuoli heidän puolestaan ristillä. Viidakkoon on rakennettu 50 motilonien terveysasemaa, 45 viidakkokoulua ja 42 maatalouskeskusta. Olson voitti kuitenkin heimon luottamuksen ja alkoi opetella sen kieltä ja kulttuuria. Olson teki vuosikaudet töitä saadakseen yhteyden heimoon. Teos Jumalan kulkuri kertoo hänen matkoistaan evankeliumin julistajana eri puolilla maailmaa. Nainen kertoi jonkun hauskan jutun, sillä kuulen, miten molemmat nauravat. En ole lukenut mitään kirjoja niin paljon kuin elämäntarinoita. Lähimmäisen hätätilanne on selvästi ohi. – Ei se varmasti mitään vakavaa ole, joku bakteeri ehkä. Hän kertoo istuvansa raitiovaunussa menossa yhteisen tutun luokse pariksi tunniksi vahtimaan lapsia. Kiinnitän huomiota hänen lempeään ääneensä. Auttaessaan motiloneja kehittämään sairaanhoitoa, maanviljelyä ja koulutusta hän etsi heidän omista tavoistaan ja uskomuksistaan liittymäkohtia uusille asioille. Nämä ihmiset, jotka näkevät toisen hädän ja auttavat kuuntelemalla, juttelemalla ja lähtemällä toisen luokse, ovat suunnattoman arvokkaita. Mies muuttui muurahaiseksi. Kirjan uusimman painoksen loppusanojen mukaan motilonit jakavat nykyisin evankeliumia 22 kielellä. Ten Boom päätyi sisarensa kanssa Ravensbrückiin, jonne he onnistuivat salakuljettamaan Raamatun. Viidakossa asuessaan hän oli usein kuolla trooppisiin tauteihin. Varattomana ja vailla taustayhteisöä hän lähti 19-vuotiaana etsimään Kolumbian ja Venezuelan viidakoissa eläviä motiloneja. Minullekin tulee luottavainen olo. Hollantilaisen Corrie ten Boomin elämäntarina tunnetaan parhaiten teoksesta Kätköpaikka. Puhelun lopuksi nainen sanoo palaavansa lastenhoidon jälkeen kotiinsa. Ikkunasta näen vaatimattoman harmaan hahmon häviävän ripeästi jalankulkijoiden joukkoon. Vieressäni istuva vanhempi nainen puhuu puhelimessa. Sisarukset käyttivät kaikki mahdolliset hetket evankeliumin kertomiseen kohtalotovereilleen parakissa 28. Koska mies oli niin suuri ja erilainen, muurahaiset pakenivat häntä. Puhelimesta kuuluu vaimeasti kiihtynyttä puhetta, sanoja en erota. Corrie ten Boom kertoo seikLahjaksi annettu elämä kIrJALLISUUS Innostava ja rehellinen elämäntarina on vahva vaikuttaja. Jumala teki samalla tavalla, Olson sanoi. Natsit löysivät kätköpaikan ja koko perhe joutui keskitysleirille. Kaikki oli päättyä ensimmäiseen lyhyeen kohtaamiseen. Silloin on aika ottaa parin tunnin päivätorkut, että jaksaa. Ennen toista maailmansotaa perhe teki innokkaasti kristillistä työtä vähäosaisten ja vammaisten parissa. Kun hän lopulta löysi motilonit, he ampuivat häntä nuolella reiteen. Kun ryhdyin muistelemaan, mitkä nuorena lukemistani teoksista ovat tehneet vaikutuksen, kolme kirjaa nousi pinnistelemättä mieleen. Hän aloitti tehtävänsä 53-vuotiaana ja jaksoi pitää puheita ja kirjoittaa yli 30 vuotta. Sitä täytyy ottaa vastaan mitä tuleman pitää. Mikään lähetysjärjestö tuskin rohkaisee ketään toimimaan Bruce Olsonin tavalla. Suuret hengelliset opettajat ja ammattiauttajat ovat meille tärkeitä, mutta tämä nainen on tietämättään aivan erityisen suurella asialla. Evankeliumin kertomiseen hän käytti heimon omaa tarinaa intiaanista, joka halusi auttaa muurahaisia rakentamaan hyvän pesän. Hän työntää puhelimen takkinsa taskuun, pistää virkatun myssyn päähänsä, ottaa kassinsa ja nousee pois raitiovaunusta. Jos se olisi tarttuvaa lajia, kyllä se olisi jo lapsiin tarttunut. Hän toteuttaa lähimmäisenrakkauden käskyä. Rohkeus seurata Jumalan ääntä vastoin järjen ääntä näyttää kuitenkin kantaneen huikeaa hedelmää. Betsie ten Boom kuoli Ravensbrückissä, mutta Corrie aloitti uuden elämän Jumalan kulkurina. Kaikki asiat järjestyvät. Istun raitiovaunussa matkalla töihin. Siitä haaskalinnut syövät hänen ruumiinsa, mutta silloin hänen sielunsa on jo Jeesuksen luona. Kun Bruce Olson kuolee, hän haluaa tulla nostetuksi intiaaniveljiensä ja -sisartensa tavoin riippumatossa suuren puun oksille. Saksan miehitettyä Hollannin ten Boomit piilottivat juutalaisia ja vastarintaliikkeen jäseniä kotiinsa rakennettuun salahuoneeseen. Nainen kuuntelee rauhallisena kännykästä kuuluvaa puhetulvaa ja aina silloin tällöin sanoo jonkun ystävällisen ja kannustavan sanan. Kotimaa 23.4.2015 20 YHDESSÄ NOJATUOLI Toimittaja kaivoi esille kolme elämäkertaa, jotka tekivät häneen nuorena vaikutuksen. Keski-ikäinen mieleni hämmentyy tästä. Norjalais-yhdysvaltalainen lähetystyöntekijä Bruce Olson koki 16-vuotiaana, että Jumala kutsuu häntä julistamaan evankeliumia Etelä-Amerikan intiaaneille