sivu 10. 23. Sivut 14–15 Ju k k a G r a n s tr ö m kirkon palvelukeskus kipa on tuottanut miljoonatappiot. maaliskuuta 2017 | hinta: 3,70€ | 112. vuosikerta | 0043595–17–13 12 HElluNtailiikE kOHtaa kÖRtit Terhi Törmälehdon esikoisromaanissa pyhä löytyy ja lähtee karkuun. sivu 11 Paavo ahonen tutki kirkon juutalaisvastaista menneisyyttä
Yli puolet eli 51,3 prosenttia hautauksista oli tuhkauksia. Kristinuskoon sisältyy ajatus ruumiin ylösnousemisesta. Aloite raukesi. Suomen hautaustoiminnan keskusliiton tilaston mukaan tuhkauksia tehtiin viime vuonna eniten Helsingissä, missä niitä oli 84,4 prosenttia kaikista hautauksista. Tärkeintä minulle on se, että kristityt kunnioittaisivat toisiaan, vaikka ovat eri mieltä. Kun asia alettiin ajaa Suomessa, perustettiin vuonna 1889 Kuolleenpolttoyhdistys, josta tuli Ruumiinpolttoyhdistys, sittemmin Krematorioyhdistys. Kiitollisuus, joka pursuaa ylitse eikä löydä kohdetta. Kirkossa kaikuvan Isä meidän -rukouksen vellovassa äänimassassa. Ulosja sisäänhengitysten rytmi unettomana yönä. 2 01 7 Pääkirjoitus sATA vuOTTA sITTen TuhAT MerKKIä TAIvAAsTA LAInA KOTIMAA Perustettu 1905 sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@ kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13 00181 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä 040 522 0566 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24 Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen 040 737 4722 Tuottaja Tuija Tiihonen 040 051 5513 Toimitussihteerit Anna-Kaisa Pitkänen (virkavapaalla) Noora Wikman-Haavisto 040 178 8423 Graafikko Gun Damén Toimittajat Antti Berg Emilia Karhu Jussi Rytkönen Meri Toivanen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen 050 515 1440 Markkinointipäällikkö Minna Zilliacus 040 7747777 Lukijamäärä 64 000 KMT Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 23.3.1917 vapausmanifesti. Suomessa ortodoksinen kirkko suosii virallisesti edelleen arkkuhautausta, mutta jos vainaja on itse ilmaissut haluavansa polttohautauksen, sille ei kuitenkaan nähdä estettä. Epäilyksessä, joka ei anna rauhaa. Jumala on kuullut rukouksemme ja olemme saaneet vapausmanifestin. Väittelyn, jossa järki ja usko eivät mahdu samaan tilaan. Aikansa periaatteelliset itsestäänselvyydet eivät ole sitä enää. Kirkossa uutta hautaustapaa kavahdettiin teologis-periaatteellisista syistä mutta myös siksi, että hankkeen puuhahenkilö Wilhelm Bodin oli tunnettu ateistisista mielipiteistään. Ristinmerkki matkan alkaessa. Hiljaisuuden käsittämättömän edessä. Raamatun vaikeissa vertauksissa. Ajatuksen, joka kiertää kehää päivästä toiseen. Ylistyslaulussa, epäilyksessä M e yritämme löytää sinut. Rakkaan käsi kädessä. Siitä olen todella onnellinen. Tarpeen tulla nähdyksi. Mutta siitä huolimatta ajateltiin – ja ajatellaan monin paikoin edelleen – että ruumis on parempi haudata kokonaisena kuin tuhkana. Kipujen aiheuttaman karhean tuskanhuudon. Tuhkausideologian edistämisessä nähtiin myös kirkon vastaista tarkoitushakuisuutta. Syöminen saman pöydän ääressä. Fyysisessä rasituksessa, joka päästää hetkeksi vapaaksi. Edellisvuonna osuus oli vielä 48,8 prosenttia. Uskonnolliset tavat ja käytännöt eivät ole kiveen hakattuja. MerI TOIvAnen Kotimaan toimittaja OLLI sePPäLä julkaisupäällikkö, olli.seppala@kotimaa.fi viime vuonna tapahtui suomalaisessa uskonnollisuudessa ja kirkollisessa tapakulttuurissa käänne kaikessa hiljaisuudessa. Tuhkaus on sana, jota erityisesti alan ammattilaiset käyttävät, mutta arkikielellä puhutaan usein myös polttohautauksista. • Rukousta kaikki. Vuonna 1928 kirkolliskokoukselle tehtiin jopa aloite, jossa toivottiin, että papeilla ei olisi lupa siunata tai heitä ei voitaisi velvoittaa siunaamaan vainajaa, joka tuhkataan. Täyden valtiovallan haltijana olemme Me tämän kautta tahtoneet vieläkin vahvistaa ja vakuuttaa Suomen Suuriruhtinaanmaan uskonnon ja perustuslait sekä ne oikeudet ja etuudet, jotka kaikille tämän maan asukkaille, sekä ylhäisille että alhaisille, maan valtiosäännön mukaan kuuluvat, luvaten säilyttää nämä kaikki vakavina ja rikkomattomina voimassaan ja vaikutuksessaan. Selitykset ovat myös käytännöllisiä, sillä krematorioita on ollut ensin suurissa kaupungeissa ja niiden hautausmailla tila on käynyt vähiin. Ylistyslaulussa, joka saa polvet notkumaan. Äänettömässä itkussa katseilta salassa. Julistuskirja Suomen Suuriruhtinaanmaan Valtiosäännön vakuuttamiseksi. Tuhkaus on ollut leimallisesti kaupunkilaista hautauskulttuuria. 2 KOTIMAA 2 3. – Olen saanut elää isossa armon ymmärryksessä. Tuhkausten lisääntyminen kertoo tapakulttuurin ja teologian muutoksesta. Parasta terapiaa minulle on se, kun kuulen ehtoollisella sanat: sinun edestäsi annettu ja vuodatettu. Kun Kotimaa viime perjantaina ilmestyi, oli jo levotonta odotusta ilmassa. Kyyneleet, joita en vielä ymmärrä. 3. Nykyisin se on nimeltään Suomen hautaustoiminnan keskusliitto. Ehtoollispöydässä rinta rinnan, suut auki kuin linnunpojilla. Kirkolliskokous totesi, että polttohautausta ei voinut pitää ”kristillisen uskon ja siveellisyyden” kannalta epäkristillisenä. • Kuulethan huutomme, Jumala! Kuolemaan valmistautuvan ihmisen soperruksen. Kehotimme sen vuoksi rukouspäivän jumalanpalveluksissa rukoukseen isänmaan ja kansan puolesta. Kirkon kulttuuripalkinnon saanut teatteriohjaaja Arto Myllärinen Sanassa 16.3.. Uuden aamun toivo ja valppaus. Jo Raamatussa opetettiin, että ylösnousemusruumis on luonteeltaan hengellinen, ei kirjaimellinen ruumis. Historiallinen käänne kaikessa hiljaisuudessa Kirkolliskokous totesi 1928, että polttohautausta ei voinut pitää ”kristillisen uskon ja siveellisyyden” kannalta epäkristillisenä. Jankkaavan veisuun, saman kuin tuhansilla ennen meitä. Kirkossa on kuitenkin korostettu, että ruumis tulee siunata ennen tuhkasta. Antautuminen käsiisi nukahtamisen hetkellä
suomessa soteuudistus vaatii Kirkon perheneuvontaa varmistamaan paikkansa uudistuvassa palvelukokonaisuudessa. Pyhän Patrikin päivä on kansallinen vapaapäivä Irlannissa ja Pohjois-Irlannissa. helsingin piispanvaalin ehdokasasettelu alkoi . Helsingin Kallion seurakunnan kirkkoherra teemu Laajasalo, 42, on asetettu ehdokkaaksi Helsingin hiippakunnan piispanvaaliin. Oululaisten pappien järjestämä Agnostikkoilta palaa muutaman vuoden tauon jälkeen Oulun tuomiokirkkoseurakunnan Vanhaan pappilaan. Kielto voi silti välillisesti syrjiä joitakuita, mikäli sillä pyritään yleispätevyyden sijaan vaikuttamaan vain tietyn uskonnollisen ryhmän tai vakaumuksen edustajan toimintaan. Pyhän Patrikin päivän juuret ovat katolisuudessa, mutta se on nykyään myös kulttuurinen ja kaupallinen juhla. Päivien teema oli Muuttuuko ihminen. Torstaina 23.3. Agnostikkoillat ovat kaikille avoimia keskustelutilaisuuksia. Päivää juhlitaan kaikkialla, missä on suuria irlantilaisyhteisöjä, erityisesti Yhdysvalloissa, Kanadassa, Argentiinassa, Uudessa Seelannissa ja Australiassa. 3. Mitkä ovat hyvän tekemisen sokeat pisteet nyt. saamelaisten näkökulmasta ainoa hyvä vaihtoehto olisi pitää Utsjoen seurakunta itsenäisenä, maksoi mitä maksoi, sanoo saamelaiskäräjien hallituksen puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio. 2 01 7 vIIKOn KuvA KOOnnuT: nOOrA wIKMAn-hAAvIsTO Kolmipäiväisillä perheneuvonnan neuvottelupäivillä Tuusulassa pohdittiin viime viikolla yhteiskunnan, avioliiton ja ihmisen muutosta ja sekä hyvän varjolla tehtyä pahaa. EMIlIA KArhu Utsjoen seurakuntaliitos etenee, huolena saamen kielten asema Cambridgen herttuatar Catherine ja prinssi William (vasemmalla) tapasivat Lontoon Hounslowissa Pyhän Patrikin päivän juhlallisuuksissa 17.3. Tavoitteena on, että yhdistynyt seurakunta aloittaa toimintansa vuoden 2018 alusta. järjestettävän illan aihe on ”Sukupuolen ja rakkauden rajat kirkossa”. – Suomen ainoa saamelaisenemmistöinen Utsjoen seurakunta on saamenkielisen kirkollisen elämän kotipesä. Illoista kanneltiin myös tuomiokapituliin, mutta kantelut eivät johtaneet toimenpiteisiin. Asia etenee Oulun tuomiokapituliin, joka asettaa selvitysmiehen laatimaan yhdistymissopimusta. Arkisen asiakastyön tasolla puolestaan nousevat esiin erityisesti työelämän aiheuttama perheiden kuormitus ja mediamurroksen vaikutus perhesuhteisiin. KOTIMAA 3 2 3. Lisäksi kuultiin kuulumisia Viron kirkon perheneuvonnasta, joka on herätellyt kotimaassaan yhteiskunnallista keskustelua suhtautumisesta perheväkivaltaan. Vararikossa oleva Utsjoen seurakunta on toivonut liitosta Inarin kanssa. Vaikka Inarin seurakunnalla ja Kirkkohallituksella olisi nyt hyvää tahtoa pitää huolta saamelaisten oikeuksista, heikentääkö tämä entisestään saamen kielten asemaa tulevaisuudessa, Sanila-Aikio kysyy. Pyhä Patrik oli 400-luvulla elänyt lähetyspiispa, myös Irlannin apostoliksi kutsuttu. Ehdolle lähtemisestään ovat alkuvuoden aikana kertoneet sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa ja Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteeri Kaisamari Hintikka. Työnantaja voi kieltää tietyissä tilanteissa työntekijäänsä pukeutumasta ”mihinkä tahansa poliittiseen, filosofiseen tai uskonnolliseen” vaatteeseen, kuten islamin mukaiseen huiviin. Asiasta käydyssä kansalaiskeskustelussa Oulun piispa Samuel Salmi sanoi, että on vastuullista, että liitosprosessi jatkuu suunnitellussa aikataulussa. Työnantajan vaatimuksen pukeutua neutraalisti on koskettava kaikkia työntekijöitä eikä vaatimus voi nousta esimerkiksi asiakkaiden toiveesta. Viron kirkko kysyy, voiko väkivallantekijää myös hoitaa vai pitääkö häntä vain rangaista. Oulussa jälleen Agnostikkoilta . Lisäksi parisuhteita rasittavat niihin kohdistetut kohtuuttoman suuret odotukset. Keskustelua heräteltiin sellaisten väitteiden pohjalta kuin ”Jumalaa ei ole olemassa”, ”Kaste ei pelasta” tai ”Jeesuksen ristinkuolema oli turha”. Aikataulu on kiireinen, koska Utsjoen seurakunnan varat eivät riitä enää palkkojen maksuun lokakuusta 2017 lähtien. irlantilaiskaartin ja sen maskottikoiran. Päivillä puhuivat muun muassa elokuvaohjaaja Klaus Härö ja Porvoon piispa Björn Vikström. EMIlIA KArhu Lue laaja juttu perheneuvonnasta ensi viikon Kotimaasta. Tuomioistuin myös huomautti, että uskontoon liittyvä pukeutuminen voi vain hyvin rajatuissa tilanteissa olla keskeinen ja kieltoon oikeuttava seikka. Näin linjasi Euroopan unionin tuomioistuin. Perheneuvojat pohtivat aikamme sokeita pisteitä Inarin kirkkovaltuusto hyväksyi viime viikolla äänin 15–2 esityksen Utsjoen liittämisestä Inarin kappeliseurakunnaksi. Valitsijayhdistys jätti vaaliasiakirjat tuomiokapituliin heti 15.3., jolloin virallinen ehdokasasettelu alkoi. Neljä vuotta sitten alkunsa saaneet illat herättivät huomiota räväköiden otsikoidensa takia. KUvA: YUI MoK / PA PHotoS / LeHtIKUvA Neuvottelupäivillä kuultiin myös Viron kirkon perheneuvonnan kuulumisia. Vuonna 2013 Oulun seurakuntien kirkkoherrat kielsivät Agnostikkoiltojen järjestämisen seurakunnan tiloissa. Ehdokasasettelu päättyy 15.5.. Eu-tuomioistuin hyväksyi huivikiellon tietyissä tapauksissa
Sopivat ihmiset etsitään aina tarkalla seulalla tarvittavan asiantuntemuksen mukaan. – Maailmanliitossa halutaan myös luoda uutta kulttuuria tässä asiassa. • Kaisamari Hintikka, 49 • Työ: Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteeri • Koulutus: Teologian tohtori • Siviilisääty: Naimisissa, yksi lapsi • Suomalaiset teologit, joita arvostaa: Inga-Brita Castrén ja Heikki Kotila. Se tarkoittaa luterilaista hermeneutiikkaa, raamatuntulkintaa, luterilaisen identiteetin käsittelyä ja teologisen koulutuksen tukemista. Vaikka nöyryys tehtävän edessä onkin paikallaan, hänestä piispaksi pitää kyllä vähän halutakin, jos leikkiin ryhtyy. Eräs yllättävä näkökulma on länsimaiden monikulttuuristuminen. Hieman yllättävä on Hintikan kertoma tieto siitä, että Keski-Euroopan luterilaisissa kirkoissa on pappispulaa. On myös muistettava, että piispanvirka on äärimmäisen rankka virka. Hintikan LML:ssä johtaman osaston työn kannalta on hänen mielestään tärkeää, että sen työntekijät tulevat eri puolilta maailmaa, mieluiten kaikilta LML:n seitsemältä alueelta. Myös LML joutui takavuosina vähentämään Geneven-henkilökuntaa ja karsimaan jonkin verran toimintojaan. – Geneve on todella kallis. Hän päätyi alun perin Geneven ekumeeniseen keskukseen jo vuonna 2011, jolloin hänet oli valittu Euroopan kirkkojen konferenssin (EKK) dialogikomission johtajaksi. Esimerkiksi Saksassa kirkolla on rahaa, mutta ei tarpeeksi papeiksi tulijoita. Maailma muuttuu nopeasti. – Tämäkin kuvastaa sitä, että Luterilaisen maailmanliiton itseymmärrys on hyvin ekumeeninen ja globaali. LuTErILAInEn MAAILMAnLIITTO Luterilaisia teologian opiskelijoita alkaa Euroopassa olla vähän. Esimerkiksi Reformoitu maailmanliitto muutti joitakin vuosia sitten ekumeenisesta keskuksesta halvemman kustannustason Saksaan. Lisäksi osasto vastaa LML:n ekumeenisista suhteista, uskontodialogista ja vaikuttamistyöstä. Euroopan luterilaisuudessa puhaltaa monenlaisia muutoksen tuulia. Luterilaisen maailmanliiton seitsemän vuoden välein toistuva suurtapahtuma on sen yleiskokous. Kansainvälisissä järjestöissä usein raha tavalla tai toisella puhuu. Suurimmat luterilaiset kirkot ovat nykyisin Afrikassa ja Aasiassa. Nykyiseen työhönsä Hintikka ajautui hieman yllättäen. – Meidän eurooppalaisten on aika ymmärtää, että luterilaisuus ei todellakaan enää ole saksalais-pohjoismainen kirkkokunta. Hintikan mukaan viime vuosina talous on kuitenkin merkittävästi kohentunut. 3. Siellä syy voi olla myös se, että saksalaiset maakirkot ”omistavat” papin paljon tiiviimmin kuin vaikkapa Suomen kirkko. On kulunut viikko siitä, kun hän antoi suostumuksensa olla käytettävissä Helsingin piispanvaalissa. Taloudellinen päätaakka on kauan ollut eniten Saksan maakirkkojen, Pohjoismaiden kirkkojen sekä Yhdysvaltojen luterilaisen kirkon (ELCA) kannettavana. Sillä on sellaista tietotaitoa, jota me luterilaisetkin voisimme hyödyntää. – Olen mukana siksi, että kutsu on tullut useilta eri ihmisiltä ja useilta erilaisilta tahoilta, Hintikka vastaa ilmeiseen kysymykseen. – En edusta sitä kulttuuria, jossa ihmistä viedään aivan vastoin omaa tahtoa. Koska monet keskeiset länsimaiset rahoittajakirkot ovat menettäneet jäseniään, niiden oma talous on kiristynyt ja tämä on säteillyt myös kansainvälisiin sitoumuksiin. Onko LML demokraattinen vai käyttävätkö rikkaat rahoittajakirkot isännän ääntä. Tämä on näkynyt myös reformaation 500-vuotismerkkivuoden valmisteluissa. Ajattelutapa myös muuttuu. Esimerkiksi Saksassa kirkolla on rahaa, mutta ei papeiksi tulijoita. KuKA. Hintikka ei kiistä, ettei asia olisi joskus ollut näin, mutta kertoo, että ongelma tiedostetaan. Luterilaisuuden nykyinen globaalius on hänen mielestään tärkeää ymmärtää erityisesti Euroopassa. Vanhastaan piispanvaaliin osallistuvan on odotettu viestivän, että ”en pyri mihinkään, olen vain käytettävissä”. 4 KOTIMAA 2 3. Onko kaiken todella oltava täällä Genevessä, voisiko LML siirtää toimintaansa muualle. Globaali luterilaisuus opettaa meille kaikille kommuuniossa elämistä, solidaarisuutta ja nöyryyttä. 2 01 7 T apaan Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteerin Kaisamari Hintikan lopputalvesta Helsingin keskustassa. Kirkkohistoriasta väitellyt, ekumeenisesti kokenut tutkija ja pappi työskentelee tällä hetkellä Luterilaisen maailmanliiton (LML) päämajassa Genevessä. Hintikka hieman hymähtää sinänsä kauniille periaatteelle. Moni ei enää halua sellaisen työnantajan palvelukseen, Hintikka sanoo. Hintikka tietää, että niidenkin sisällä eri hiippakuntien varallisuuserot voivat olla huomattavia. – Viime vuosina jäsenmaksunsa maksaneiden kirkkojen osuus on noussut lähes 90 prosenttiin, Hintikka kertoo. Viime vuosina katolisen kirkon kanssa käydyissä neuvotteluissa on pyritty kääntämään katse historian painolastista ja sitoutumaan yhteiseen todistukseen ja palveluun. Ekumeenisten maailmanjärjestöjen talous on ajoittain ollut kuuma puheenaihe viimeisten vuosikymmenien aikana. – Jo luterilaisia teologian opiskelijoita alkaa olla vähän. – Mutta samanaikaisesti LML on saanut uutta rahoitusta kansainvälisiltä organisaatioilta, kuten YK-järjestöiltä. Yksi LML:n ekumenian keskeinen yhteistyökumppani on katolinen kirkko. Teologian ja julistuksen osaston tehtäviin kuuluu esimerkiksi teologian tutkimuksen edistäminen. – Myös Pohjoismaissa on hyvä miettiä, mitä tämä meille luterilaisille merkitsee. Se edistää naisten vihkimistä kirkon virkaan ja sukupuolten välistä oikeudenmukaisuutta. – Varsinkin katolinen kirkko on Euroopassa myös maahanmuuttajien kirkko. Myös LML:llä on olemassa uudelleensijoitusohjelma. Silti meillä luterilaisilla on meitä yhdistäviä tekijöitä. – Ehdin olla EKK:ssa vain vuoden, kun minut jo rekrytoitiin Luterilaiseen maailmanliittoon. Toinen pitkäaikainen taloudellinen ongelma LML:lle on Sveitsin ja Geneven kalleus. Vuokrat ja palkat maksetaan frangeina eikä esimerkiksi euroina, joista suurin osa LML:n tuloista muodostuu. Mutta ei pelkästään. Suhteet sen kanssa ovat Hintikan mukaan monella tavalla tärkeät. Hän on työskennellyt järjestön apulaispääsihteerinä vuodesta 2012, erityisinä vastuualueinaan ekumeeniset suhteet sekä Teologian ja julistuksen osaston johtaminen. – LML:n pitää olla olemassa siksi, että kirkko on ollut aina maailmanlaajuinen. Vuonna 2010 oltiin Saksan Stuttgartissa, tänä Yleiskokouksessa mitataan luterilaisuuden pulssi hAAsTATTELu LML:n yleiskokous Namibian Windhoekissa toukokuussa on hyvä tilaisuus vahvistaa luterilaisten yhteyttä, sanoo apulaispääsihteeri Kaisamari Hintikka. Geneven-pääkallonpaikalla työskentelevältä sopii siksi kysyä, miksi Luterilainen maailmanliitto pitää olla olemassa ja tekeekö se oikeita asioita. Etelän kirkoista monet ovat köyhiä, mutta se ei ole koko totuus. Jokaisen LML:n jäsenkirkon pitäisi maksaa järjestölle varallisuuttaan ja kantokykyään vastaava summa, jotta LML voi toimintaansa pyörittää
Keskeistä on, miten tämä kiista vaikuttaa kirkkojen kahdenvälisiin suhteisiin ja miten se vaikuttaa koko kommuunioon. Tämänkertaisen yleiskokouksen pääteema ”Jumalan armosta vapautetut” alateemoineen ”Pelastus, ihminen ja luomakunta – ei kaupan” on Hintikan mukaan laadittu tietoisesti väljiksi. Hintikan mukaan LML:n sisällä tiedostetaan, että kommuunio on moninainen ja joissakin asioissa myös erimielinen. Onneksi teologia tuli apuun. Kaisamari Hintikka on päätynyt kirkon kansainvälisiin tehtäviin, mutta toisinkin olisi voinut käydä. – Kaikesta ei tarvitse olla samaa mieltä, eikä se ole pyrkimyksenäkään. Tohtorintutkinnon valmistuttua Hintikka työskenteli vuodesta 2001 Kirkon ulkoasiain osaston eri tehtävissä, viimeksi teologisten asioiden sihteerinä vuodesta 2008. Tulkintaeroista huolimatta luterilaisten kirkkojen pitäisi pyrkiä elämään yhdessä.. – On välttämätöntä aika-ajoin mitata koko kommuunion pulssia. Tiesin, että juuri seurakuntatyö ei ollut minun urani, mutta minulla on aina ollut kaipuu kirkon työhön. – Näin ne tarjoavat laajan, mutta strukturoidun tavan käydä teologista keskustelua ja etsiä luterilaisesta näkökulmasta vastauksia siihen, miten noita asioita eletään todeksi. Kuva: JuKKa GransTröm Kaikesta ei tarvitse olla samaa mieltä, eikä se ole pyrkimyksenäkään. Saman vuonna Helsingin piispa Eero Huovinen vihki hänet papiksi. 3. – LML on käynyt keskusteluja näiden kirkkojen kanssa tukeakseen niitä. KOTIMAA 5 2 3. – Se, että en ollut pappi, oli minulle jopa hengellisen painin paikka. On sovittava oikeista pöytätavoista. Monen muun tavoin hän mietti lähetystyöhönkin lähtemistä. Maailman suurin luterilainen kirkko, Etiopian Mekane Yesus -kirkko on neljä vuotta sitten katkaissut välinsä kahden muun suuren luterilaisen kirkon, Ruotsin ja Yhdysvaltojen ELCA;n kanssa. – Nyt on myös mietittävä, miten Etiopian köyhimmät kärsivät välirikosta. JussI RyTKönen Teologian tohtori Kaisamari Hintikka johtaa Luterilaisen maailmanliiton ekumeniasta vastaavaa osastoa. 2 01 7 vuonna kokoonnutaan Namibian Windhoekissa. Mekane Yesus sai aiemmin paljon tukea Ruotsista ja Yhdysvalloista. Syynä ovat erimielisyydet homoseksuaalisuudesta. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miksi on hyvä, että LML on etsimässä yhteistä tietä eteenpäin. Luterilaisten kommuunio ei tosiaankaan ole särötön. Syntynyt skisma merkitsee esimerkiksi ehtoollisyhteyden vaarantumista. – Huomasin gradua tehdessäni, että tutkimus oli älyttömän kivaa. Helsinkiläisen seurakuntanuoren tie vei teologiseen tiedekuntaan 1980-luvun lopussa. Tämä johti sitten Itä-Eurooppaa koskevaan väitöskirjatyöhön ja ekumeenisiin yhteyksiin saakka. Väitöskirjatyö vei välillä opiskelemaan Lontooseen ja arkistoihin Bukarestiin saakka. Muuan kesätyökokemus savolaisessa seurakunnassa oli hänelle kuitenkin niin raskas kokemus, että opinnot meinasivat tyssätä siihen. Yleiskokous on myös hyvä tilaisuus vahvistaa luterilaisten maailmanlaajaa yhteyttä. Mutta tulkintaeroista huolimatta luterilaisten kirkkojen pitäisi pyrkiä elämään yhdessä. Hintikan mielestä yleiskokous on monella tavalla tärkeä maailmanliitolle
kuVa: raMi MarjaMäki nelIvuOTIsKerTOMus. 6 KOTIMAA 2 3. 2 01 7 Luterilaisuus rakentaa monikulttuurista yhteiskuntaa suOMAlAIsTen ArvOT Luterilaisuuden laimeus ja näkymättömyys johtuvat osittain siitä, ettemme huomaa miten luterilaisia olemme. Vapaaehtoinen Marjatta Strömsholm opetti suomen kieltä maahanmuuttajille Tampereen seurakuntien Café Pelipuistossa viime viikolla. Luterilaisuus osallistuu yhteiskunnan rakentamiseen muun muassa auttamistyön välityksellä. 3
Nämä asenteet ovat luterilaista perua, vaikka emme aina sitä muistakaan. Hänen mukaansa protestanttisissa maissa sopeutuminen monikulttuurisuuteen ja moniuskontoisuuteen on sujunut erityisen hyvin. Sen mukaan luterilaisuus näkyy suomalaisen kulttuurin yleisinä arvostuksina, joita ei välttämättä tunnisteta luterilaisiksi tai millään tavoin uskonnollisiksi. Muihin suomalaisiin verrattuna luterilaisille työ on leimallisesti elämäntehtävä ja kutsumus. Suomalaiset arvostavat koulutusta, työtä ja tasa-arvoa, ilmaisevat syviä tuntemuksiaan musiikin välityksellä sekä kantavat sosiaalista vastuuta ja suhtautuvat maltillisesti muihin uskontoihin. – Musiikkiin satsaaminen ja sosiaaliseen vastuun korostaminen ovat kaikkialla maailmassa luterilaisuuden tunnuspiirteitä, mutta meille ne ovat melko itsestään selviä asioita. Ketolan mukaan juuri heikompien auttaminen, maltillinen suhde muihin uskontoihin, kasvatuksen arvostaminen ja myönteinen suhde taiteisiin leimaa suomalaista luterilaisuutta. Kirkon musiikkiperinteet ovat hänen mukaansa ainutlaatuisia. Luterilaisuus osallistuu yhteiskunnan rakentamiseen kasvatuksen, auttamistyön ja taiteen välityksellä. Vaikka esimerkiksi islamia kohtaan esiintyy kansainvälisessä vertailussa keskimääräistä enemmän kielteisyyttä, luterilaiset arvot merkitsevät keskimääräistä suopeampaa suhtautumista moskeijoihin. Luterilainen vakaumus näkyy ihmisten elämässä. – Luterilaiset suhtautuvat vieraisiin uskontoihin vieraanvaraisesti, Ketola kuvaa. Tutkimus kuitenkin paljasti, että suomalaisten arkirealistinen ja tasa-arvoinen ihmiskäsitys, sosiaalisen vastuun kantaminen, työnteon arvostus, lainkuuliaisuus sekä kasvatukseen ja koulutukseen panostaminen ovat yhteydessä vastaajien luterilaiseen elämänkatsomukseen. Ketolan mukaan luterilaisuus satsaa kasvatukseen ja koulutukseen, mutta tämä aihealue on kirkon kipukohtia, koska perheiden välittämä uskonnollinen perinne vähenee. Kirkon tutkimuskeskuksen marraskuussa julkaisema nelivuotiskertomus kuvaa suomalaisten asenteita ja arvoja. Musiikin, koulutuksen ja heikompien auttamisen arvostaminen on luterilaista kulttuurivaikutusta. Esimerkiksi ihmisen hyvyydestä ja pahuudesta, velvollisuudesta ajatella muiden etua, lainkuuliaisuudesta, työn tekemisestä ja oikeudesta uskonnonopetukseen vallitsee sen mukaan karkea yksimielisyys uskovien ja muiden suomalaisten välillä. Tasa-arvo, omaehtoinen kutsumuksen seuraaminen ja sosiaalisen vastuun kantaminen ovat tutkimuksen laatijoiden mukaan arvoja, joita kirkon kannattaisi pitää esillä. Ketolan mukaan luterilaiset haluavat ilmaista uskoaan musiikin kautta. Merkityksetöntä ei ole sekään, että kirkko tarjoaa apuaan kaikille uskontokuntaan katsomatta ja sen jäsenet suhtautuvat muiden uskontojen läheisyyteen neutraalisti tai myönteisesti. Sen takana on yhteiskunnan rakentamiseen osallistuva luterilainen henki, joka on laajempi asia kuin suhde kirkkoon. Vaikka yleinen usko moniarvoiseen, keskustelevaan ja demokraattiseen järjestelmään on koetuksella, Kirkon tutkimuskeskuksen ajankohtaiskatsaus suomalaisten arvoihin puhuu melko pysyvän, yhteisöllisen elämänkatsomuksen puolesta. Luterilaisille on tärkeää, että työn kautta voi tehdä hyvää. Kirkolliset pyrkimykset, jotka suuren yleisön silmissä näyttäytyvät epätasa-arvoisina, ihmisten aidon kutsumuksen väheksymisenä tai heikompiosaisia kohtaan kovasydämisinä, puolestaan vahingoittavat kirkkoa syvällisesti. Euroopassa on todella harvinaisuus, että enemmistökirkko kehittää alakulttuurien kanssa omia erilaisia messuja omaan viikkotarjontaansa. Ketolan mukaan tällainen leikkauspinta on harvinaisuus, jota kirkossa kannattaa vaalia ja ylläpitää. 3. Samaan aikaan kirkko näyttäytyy auttamisen, jakamisen ja kulttuurien rajat ylittävän yhteyden paikkana kun se kamppailee sisäisesti seksuaalisuutta koskevien näkemysten repimänä. Nelivuotiskertomuksen mukaan luterilaisuudella on kyky luoda yhteiskunnallista vakautta ja rakentaa monikulttuurista yhteiskuntaa. Kirkolta he toivovat yhteiskunnallista näkyvyyttä ja kantaaottavuutta. uutuuksia J otain uutta ja sinista! Tumma vai vaalea Farkku. Niis.. Musiikkiin satsaaminen ja sosiaaliseen vastuun korostaminen ovat kaikkialla maailmassa luterilaisuuden tunnuspiirteitä.. Seurakuntien työtä turvapaikanhakijoiden parissa ja auttamiseksi on pidetty yhtenä näkyvimpänä uutisena kirkosta parisuhdelakikeskustelun ohella. Hän muistuttaa, että kaikki kirkkotaide on omana aikanaan ollut kohutaidetta. Uudet rippiraamatut nuorekkailla Katekismus-liitteillä Neljä upeaa kansivaihtoehtoa Suomen Pipliaseura | myynti | myynti piplia fi | www pipliakauppa fi ` ???t ????. SALLA RAnTA Luterilaiset suhtautuvat vieraisiin uskontoihin vieraanvaraisesti. Nelivuotiskertomuksen mukaan kaikista suomalaisista peräti kaksi kolmasosaa kannattaa virsiperinteen ylläpitämistä ja yli puolet on huolissaan lasten uskonnollisesta kasvatuksesta. – Maailmalla ollaan suu auki kun kerron erilaisista messuista jotka perustuvat eri alakulttuurien musiikkityyleihin, vaikkapa popmessusta tai metallimessusta. – Halusimme tutkia tämän ajan suomalaista luterilaisuutta. piplia fi . Tilaa suosikkiraamattu pian! . Suomalaisista valtaosa suhtautuu vieraiden uskontojen läheisyyteen myönteisesti tai neutraalisti. Nelivuotiskertomuksen mukaan katsomuksiltaan luterilaisille työllä oli erityisen suuri arvo. Nämä ovat asioita, joiden varaan kirkon kannattaa tulevaisuudessa laskea. Yli puolet suomalaisista pitää tärkeänä lasten oikeutta uskonnonopetukseen. KOTIMAA 7 2 3. Tutkimuksen taustalla on kysely, jonka mukaan monissa asioissa luterilaiset ajattelutavat ovat yhteisiä kaikille suomalaisille, Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Kimmo Ketola tiivistää. Tutkimuksen mukaan luterilaisuuden vaikutus suomalaisten arvoihin on edelleen voimakasta. Näiden painotusten kautta luterilaisuus myös vaikuttaa eniten suomalaiseen yhteiskuntaan. 2 01 7 E nemmän kuin käymään kirkossa tai edes kuulumaan kirkkoon luterilaisuus ohjaa suomalaisia asenteiden ja arvojen tasolla, selviää Kirkon tutkimuskeskuksen viimeisimmästä nelivuotiskertomuksesta Osallistuva luterilaisuus. – Kirkon toivotaan kuitenkin yhä kantavan sosiaalista vastuuta ja ihmiset toivovat kirkolta yhteiskunnallista ääntä. ™ tä oli valittu seurakuntien työ turvapaikan hakijoiden parissa, seurakuntien ja järjestöjen tekemä perhetyö sekä teatteri ja elokuva kristillistä kuvastoa ilmentävinä taidemuotoina. P voimasanoja IPLiA. Selvityksen pohjalta maaliskuun puolivälissä pidetyssä Osallistuva luterilaisuus -seminaarissa Tampere-talossa nostettiin esille työmuotoja, joiden kautta kirkko näkyy erityisen laajasti yhteiskunnallisena vaikuttajana. Suomalaista luterilaisuutta omimmillaan on myönteinen suhde työhön ja yhteiskunnalliseen vastuuseen
Kyseessä oli arvovalinta, jolle löytyi kuitenkin myös monia käytännön syitä. KunTAvAAlIT SuOMen KrISTIllISdeMOKrAATIT . Tällä hetkellä kristillisdemokraattien kannatusluku on 3,9 prosenttia. Puolue perustettiin vuonna 1958 Helsingissä reaktiona suomalaisten moraalin höltymiselle ja kristinuskon yhteiskunnallisen vallan heikkenemiselle. Suuri osa puolueen kannattajista kuitenkin kuuluu myös evankelis-luterilaiseen kirkkoon. – Katseltuani poliittisesti valitun hallituksen toimintaa totesin, että tuohon kyllä minäkin pystyn. – Toimiessani vielä perussuomalaisissa kokosin Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkovaaleihin ehdokaslistan ja tulin ryhmäni ainoana edustajana valituksi kirkkovaltuustoon. – Ajattelin, että mahdollinen valtuustotyö KD-ryhmässä voisi olla helpompaa kuin muissa ryhmissä, vaikka pohdin muitakin vaihtoehtoja. Työssäni olen huomannut olevani monista asioista heidän kanssaan samaa mieltä, yhtenä esimerkkinä kaupungin talouden hoito. Pöyry asettui kokoomuksen ehdokkaaksi vuoden 2000 kuntavaaleissa päästen varavaltuutetuksi ja ympäristölautakunnan jäseneksi. Pöyrylle on ollut myös KrISTIllISdeMOKrAATIT Mikkeliläinen Jukka Pöyry (kd.) (sit.) on aiemmin toiminut kokoomuksessa ja perussuomalaisissa. Lopulta Pöyry erosi myös perussuomalaisista omaksi sitoutumattomaksi ryhmäkseen. Siitä ura eteni seuraavissa vaaleissa kaupunginvaltuustoon ja tarkastuslautakunnan puheenjohtajaksi. – Olen ollut Mikkelin kaupunginvaltuustossa hyvässä yhteistyössä KD-ryhmän jäsenten kanssa. Jukka Pöyryn kuntavaikuttajan ura alkoi parikymmentä vuotta sitten, kun hänet valittiin Etelä-Savon Energia Oy:n hallitukseen henkilökunnan edustajaksi. Tämän johdosta Pöyry luki huolella kristillisdemokraattien puolueohjelman ja kuntavaalitavoitteet. Puolueen suhde kirkkoon on ollut jännitteinen, koska kirkko on korostanut näkemystä, jonka mukaan erityistä kristillistä puoluetta ei tarvita. Jonkin aikaa Pöyry vaikutti valtuustossa myös omana sitoutumattomana ryhmänään, kunnes perussuomalaiset pyysivät häntä vuonna 2012 kuntavaaliehdokkaaksi. Hän on perehtynyt työssään monipuolisesti kirkon toimintaan ja kokee henkisesti lähentyneensä kristillistä ajatusmaailmaa. 2 01 7 KunTAvAAlIT Kotimaa esittelee kuntavaalikeväänä eduskuntapuolueiden kuntavaikuttajia, jotka ovat näkyvässä roolissa myös seurakuntien päätöksenteossa. Pöyryä pyydettiin myös kristillisdemokraattien taholta puolueen kuntavaaliehdokkaaksi. Kristillisdemokraatit tunnettiin pitkään Suomen kristillisenä liittona. Myös myöhempinä vuosikymmeninä puolue on tullut tunnetuksi perinteisten moraalikäsitysten puolustajana, mutta toisaalta tuntenut huolta myös heikompiosaisten asemasta Suomessa ja maailmalla. 3. Näissä vaaleissa halu puolustaa perinteisiä arvoja sai hänet valitsemaan kristillisdemokraatit. Nyt Pöyryllä on meneillään toinen kausi kirkkovaltuustossa. Puolue tekee nykyisellään aktiivista oppositiopolitiikkaa puheenjohtajansa Sari Essayahin johdolla. Mikkeliläinen Jukka Pöyry ei yhdistäisi uskontoa ja politiikkaa, vaikka joihinkin päätöksiin vakaumus voikin vaikuttaa. Kristityt vaikuttavat politiikassa yli puoluerajojen. M ikkeliläinen kunnallisvaltuutettu Jukka Pöyry liittyi tänä keväänä kristillisdemokraatteihin oltuaan viimeksi perussuomalaisten listoilla. 8 KOTIMAA 2 3. Näissä vaaleissa Pöyry sai yli 1 000 ääntä, joilla hän pääsi kaupunginhallituksen jäseneksi. Lopputulema oli, etteivät ne paljoakaan poikkea puolueen linjasta. kuva: JErE Lauha ”kristillisdemokraatit on arvovalinta” Katseltuani poliittisesti valitun hallituksen toimintaa totesin, että tuohon kyllä minäkin pystyn.. Pöyry keskusteli myös kristillisdemokraattien ryhmän paikallisten valtuutettujen ja puoluesihteerin kanssa näkemyksistään
– Puolueen jäsenistössä muiden tunnustuskuntien edustus lienee hieman lisääntynyt evankelis-luterilaisen kirkon kustannuksella. – Korostamme kirkkokuntien vapautta päättää omista asioistaan itsenäisesti. KuVA: Jere LAuHA Kristillisdemokraattisen Kompassi-ajatushautomon puheenjohtaja ja puolueen varapuheenjohtaja Sauli Ahvenjärvi toteaa, että kristillisdemokraattinen puolue palvelee nykyisellään kaikkia seurakuntia ja kirkkoja. Minulle näitä ovat Mikkeliläinen Jukka Pöyry ei yhdistäisi uskontoa ja politiikkaa, vaikka joihinkin päätöksiin vakaumus voikin vaikuttaa. – En yhdistäisi politiikkaa ja uskontoa. Onko laki vahvempi ja parempi eduskunnan päättämänä. Ahvenjärvi toteaa, että kristillisdemokraattien ja kirkon suhde on säilynyt viime vuosikymmenet jokseenkin samanlaisena. Tapahtumaan on ilmoittautunut noin 440 seurakuntalaista ja 500 seurakuntien työntekijää. Julkisessa keskustelussa tuomme toki esille näkemyksiämme. Työryhmä joutui etsimään kokoontumistilaa, johon mahtuisi tuhat osallistujaa. Kristillisdemokraattien näkemyksen mukaan poliittisten puolueitten tehtävänä on keskittyä ennen kaikkea yhteiskunnallisten asioiden hoitamiseen. Tämä on oikeastaan lottovoitto. Kirkon asema ja rooli tulevaisuuden Suomessa voisi Ahvenjärven mukaan jopa vahvistua erilaisten turvallisuusuhkien lisääntyessä. Jumalanpalveluspäivien ohjelmassa on luentoja, alustuksia ja kanavatyöskentelyä. Tämän vuoksi puolue ei pyri aktiivisesti vaikuttamaan seurakuntien ja kirkon päätöksentekoon. Miksi siellä, Jaetut eväät -työryhmän puheenjohtaja, Haapajärven seurakunnan kirkkoherra Kari Tiirola. Joihinkin päätöksiin tietysti vaikuttaa päättäjän vakaumus. Tarkoituksena on käsitellä ennen kaikkea osallisuutta ja yhteisöllisyyttä jumalanpalveluksessa. – Puolueella ei ole sopimuskytköksiä seurakuntiin tai kirkkoihin, mutta monet kristillisdemokraatit osallistuvat luottamushenkilöinä, työntekijöinä ja jäseninä eri seurakuntien ja kirkkojen toimintaan. Tapahtumaa on järjestämässä muun muassa luterilaisia seurakuntia, hiippakuntia ja Kirkkohallitus. Monien kirkkojen puolue kuntapäätöksenteossa esimerkiksi lasten ja vanhusten hoito sekä sairaanhoito. AnnA-KAIsA PITKänen. Oma koti palvelukodissa ?Merisotilaantori 1 A, 00160 Hki (raitiovaunu nelosen päätepysäkki) Soita ja sovi aika – tervetuloa tutustumaan meihin! Auta konfliktialueiden naisia saamaan äänensä kuuluviin. Pöyry arvioi, ettei hänen tietämyksensä riitä arvioimaan sitä, pitäisikö eduskunnan hyväksyä kirkkolaki. Se ei asettanut tapahtumalle ennakkoehtoja eikä edes veloita tilojensa käytöstä. – Valtion ja kirkon suhde näyttää ikävä kyllä heikkenevän kirkosta eroamisten myötä. En näe mitään muutostarvetta kirkon ja valtion suhteissa. Oulun rauhanyhdistyksellä ruokailutkin saadaan järjestettyä samoissa tiloissa. KOTIMAA 9 2 3. Jäseniämme osallistuu myös kirkollisiin vaaleihin omana ryhmänään tai vaaliliitossa. – Mitä mieltä kirkko itse on ja mikä olisi kirkolle parempi. 2 01 7 ASUMISTA JA PALVELUA HELSINGIN SYDÄMESSÄ ukkasrahasto Palvelukoti . ristiriidat kuntaja kirkkovaikuttajan roolien välillä ovat olleet Pöyryn mukaan onneksi vähäisiä. – Meillä Oulussa on hankala tilanne, ettei ole kongressikeskusta, hän toteaa. Varteenotettavimmaksi vaihtoehdoksi tuli Oulun rauhanyhdistys. On myös poliittisia ja muita ryhmiä, joilla on pyrkimyksiä heikentää valtion ja kirkon suhteita. – Kirkko ja kristillinen usko edustavat pysyvyyttä ja turvallisuutta muuttuvan ajan keskellä. • Jukka Pöyry • Ammatti: LVI-teknikko, eläkkeellä • Kotipaikka: Mikkeli • Perhe: Vaimo ja kolme aikuista lasta perheineen • Harrastukset: Kuntapolitiikka, muu yhteiskunnallinen toiminta, kuntoliikunta, metsänhoito, puutarhanhoito, marjastus ja mökkeily tärkeää puolustaa perinteistä avioliittonäkemystä. 3. – Haluan olla kirkossa päättämässä, koska se on suuri toimija yhteiskunnassamme. Helppoa elämää hyvässä iässä Omassa keittiössämme valmistettu ruoka, siivous, pyykinpesu, liikunta, yhteiset retket jne. Kirkon on Ahvenjärven mielestä selkiytettävä identiteettiään ja pidettävä kiinni tunnustuksestaan, jotta se säilyttää asemansa. – Avioliittoon liittyvien kiistojen ratkaisemiseksi on löydettävä malli, joka pysäyttäisi vahingollisen ja väistämättä suurta julkisuutta saavan riitelyn asiasta. – Se, että saatiin tilat käyttöön ilmaiseksi, on todella iso vastaantulo. Meena Khan tasaus.fi Keräyslupa: Manner Suomi RA/2016/517 Ahvenanmaa ÅLR 2016/6024 Oulussa järjestetään tämän viikon perjantaina ja lauantaina Jaetut eväät -jumalanpalveluspäivät. AnTTI Berg Jumalanpalveluspäivät alkavat Oulussa KUKA. Se pidetään Oulun rauhanyhdistyksellä. Kirkon ja valtion suhteita Pöyry pitää nykyisellään hyvinä ja toimivina. – Kristinusko kuuluu kulttuuriimme monella tavalla. Lisätietoa kotisivuiltamme: palvelukotikukkasrahasto.fi Turvallisuutta omassa kodissa Henkilökunta ja tekniikka tuovat turvaa – yksityisyydestä tinkimättä. Kristittynä vaikuttajana Pöyry kuvailee itseään tavalliseksi tallaajaksi, joka kunnioittaa uskontoa jokaisen kansalaisen yksityisasiana. tuovat elämään sitä ansaittua luksusta. Toiminnanjohtaja Carola Sandberg 050 305 9051 . Halutessa seuraakin löytyy; yhteistiloissa voi ruokailla, saunoa, uida, harrastaa jne. Nykyisessä maailman muutoksessa haluan myös puolustaa yhteiskuntamme perinteisiä arvoja ja kristillistä etiikkaa. Paljon riippuu kirkosta itsestään, millaisen roolin se saa. Sen sijaan hän kantaa huolta valtion ja kirkon suhteista nykypäivänä
– Eurooppalainen antisemitismi, myös Suomessa ja Suomen kirkossa 1900-luvun alkupuolella, nojasi erityisesti kansallisajatteluun, sosialismin ja kommunismin vastustukseen sekä kielteiseen kristilliseen juutalaiskuvaan. Keskeisistä suomalaista kirkonmiehistä kukaan ei kuitenkaan vaatinut juutalaisiin kohdistettuja toimia, eivätkä he korostaneet, että juutalaiset olisivat alempi rotu. KuvA: Sini nEvALAinEn. ”Suomen kirkolla on myös juutalaisvastainen menneisyytensä” P aavo Ahonen väitteli toissa viikolla Helsingin yliopistossa teologian tohtoriksi kirkkohistorian alalla. Lohjan Pyhän Laurin kirkko palkittiin yllättävänä digitalisoitujana Lohjan kaupungin matkailugaalassa. Se on mallina kaikille, että kaavoihin ei pidä kangistua.” Jeesuksen käärinliinat pussilakanan inspiraationa . Vuoden aikana seurakuntien yli 300 jakelupisteessä jaettiin 104 570 ruokakassia ja tarjottiin yli 11 000 ateriaa. 2 01 7 vIIKOn henKIlö Kirkon ruoka-apua saa yli 100 000 ihmistä . lohjan kirkko yllättävä digitalisoituja . Onko juutalaislähetys juutalaisvastaista. EU-elintarviketuen jakelua seurakuntiin koordinoiva Kirkkopalvelut ry sai viime vuonna jaettavakseen noin 750 000 kiloa elintarvikkeita. – Lähes kaikki itsenäisyyden alun keskeiset kirkolliset toimijat esittivät elämänsä jossain vaiheessa antisemitistisiä näkemyksiä. Voiko kirkossa nykyisin esiintyvä Israel-kriittisyys saada antisemitistisiä muotoja. Antisemiittiset aatteet eivät konkretisoituneet Suomessa teoiksi. – Kirkollinen antisemitismi oli sekä uskonnollista että maallista. Oliko itsenäisyytemme alkuaikojen kirkollisessa antisemitismissä kansallisia erityispiirteitä. Osalle tuomaristosta oli yllätys, että kirkko on näin edistyksellisesti digitalisoitunut ja että esimerkiksi kirkon maalaukset ovat niin helposti löydettävissä netistä, sanoo Lohjan kaupungin matkailupäällikkö Minna Ermala. Kansallisesti ja poliittisesti perustellut ennakkoluulot liittyivät osaksi kielteistä kristillistä juutalaiskuvaa. Hänen työnsä aiheena oli ”Antisemitismi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 1917–1933”. Miksi kristinuskossa ja islamissa esiintyy juutalaisvastaisuutta. – Kristillinen juutalaisvastaisuus nousee Raamatusta. Kuinka Uuden testamentin juutalaisvastaisia tekstejä tulisi arvioida. Niinpä juutalaiset olivat Kristusta ja kristinuskoa vihaava kirottu kansa, jota syytettiin jopa Jeesuksen tappamisesta ja Antikristuksen maailmanvallan valmistelusta. Lopulta kehitettiin Jesus-pussilakana, joka on tehty pellavasta, siinä on sidoksena muun muassa farkkukankaassa käytetty twill. Juutalaisvihaa ei myöskään julistettu, sillä vihaaminen oli syntiä. Kynnys näiden kysymysten käsittelyyn voi monille olla melko korkea. Maallisessa yhteydessä juutalaisiin liitettiin kansana kielteisiä ominaisuuksia. ”On tosi hienoa, että noin perinteinen ja jykevä taho uudistuu ja lähtee esittelemään sisältöjään tämän päivän tekniikalla. 1400-luvulla rakennetun kivikirkon historiaan, veistoksiin, seinämaalauksiin ja kirkkoa ympäröivään hautausmaahan pääse tutustumaan mobiilisovelluksen ja nettisivujen avulla. JussI RyTKönen Tutkimustyön ohella Paavo Ahonen kasvattaa lampaita ja kalastaa Lieksassa Lapalien kylällä. Miten kirkollinen antisemitismi ilmeni. Lakanat pestäisiin siis kerran kuukaudessa. Asiasta kertoi muun muassa Talouselämä. – Ehkä hyväksytyin antisemiittinen käsitys oli se, että juutalaisten lisääntynyt vaikutus loi sekä kansallisen että kansainvälisen uhan kristityssä Euroopassa. Uuden testamentin juutalaiskuva on monin paikoin niin ankara, että modernin antisemitismin syytöksiä on ollut mahdollista liittää siihen. Esimerkiksi viisi kuudesta tutkimukseni kohteena olleesta suomenkielisestä piispasta kuului tähän joukkoon. 3. – Voihan sellaisia tietysti esiintyä, mutta en usko, että Israel-kriittisyyden nimissä esitetyt antisemitistiset näkemykset olisivat erityisesti kirkkoon liittyvä ongelma. – Antisemitismi levisi Suomeen erityisesti Venäjältä ja Saksasta. Yhtiö halusi kehittää elinikäisen kodintekstiilin, kertoo Finlaysonin toimitusjohtaja Jukka Kurttila. Islamiin liittyvä juutalaisvastaisuus lienee, ainakin nyky-Euroopassa, kytköksissä erityisesti Palestiinan tilanteeseen. – En näe syytä, miksi ei pitäisi – onhan mennyttä syytä tarkastella rehellisesti. Kuvassa myös Digelius-lammas. 10 KOTIMAA 2 3. Kodintekstiilivalmistaja Finlayson kertoi viime viikolla tuovansa huhtikuussa markkinoille Jeesuksen käärinliinoista inspiraationsa saaneen pussilakanan. Kartettavia aatteita, kuten liberalismia tai kommunismia, pidettiin taustaltaan ja hengeltään juutalaisina. Ruoka-avun piirissä oli yhteensä noin 106 000 ihmistä. Heistä suurin osa on yksinhuoltajia, pienituloisia, perustulon varassa eläviä, osa-aikatyötä tekeviä ja pienellä eläkkeellä kituuttavia ikäihmisiä. Tämä ei silti estänyt jyrkkienkään ajatusten leviämistä Suomeen. Tähän vaikutti todennäköisesti eniten Suomen juutalaisväestön vähäinen määrä. Pitäisikö Suomen kirkon tehdä tiliä menneisyyden antisemitisminsä kanssa. Huomattavan pitkään 50 vuoden takuuseen kuuluu oletus, että käytössä on kaksi pussilakanasettiä, jotka vaihdetaan kahden viikon välein
Summa kuitataan Kirkon keskusrahaston yhteisestä kassasta. Jos seurakuntien tositemäärät laskevat, sen täytyy Savilaakson mukaan näkyä nykyisen työnjaon vallitessa myös Kipan henkilöstömäärässä. Laskemalla kaikista kulut ja alijäämät yhteen saadaan tulokseksi 36 miljoonaa euroa. Meidän pitää saada oma toiminta ja prosessit tehokkaiksi. Kirkkohallitus on matkan varrella saanut useita anomuksia, joissa pyydetään lupaa irtautua Kipasta tai saada lisäaikaa siihen liittymisessä. Yhteisellä palvelukeskuksella haetaan kokonaiskirkollista tehokkuutta ja kirkollisen taloushallinnon ryhdikkyyttä. Kipa on saanut seurakunnissa osakseen paljon ja kitkerääkin kritiikkiä. ”Olemme oppineet, että seurakuntien tilanne eli osaaminen ja lähtötaso ovat hyvin erilaisia. Hankkeen valmistelun täytyy edetä systemaattisesti”, Rantanen sanoi. Meidän pitää saada oma toiminta ja prosessit tehokkaiksi.. Lahdessa Kipalle oli kuitenkin ehditty vuokrata tilat useaksi vuodeksi eteenpäin. – Mutta haasteita riittää ja moni asia on kehitteillä. Sopimuksesta päästiin irti maksamalla 156 000 euron kertakorvaus. Rantasen esitys perustui talousvaliokunnan esittämään toiveeseen saada yksityiskohtainen selvitys Kipan aiheuttamista kustannuksista. Savilaakso viittaa kyselyihin, joissa Kipan asiakkaat ovat pääsääntöisesti olleet tyytyväisiä saamaansa palveluun. Rantanen myös huomautti, että vaikka Kipa-projektiin oli sitoutettuna seurakuntien väkeä todella paljon, olisi mukana pitänyt olla vielä laajemmat sidosryhmät. Kipan menot ovat syntyneet usean vuoden aikana hankkeen valmistelusta, investoinneista ja toiminnan pyörittämisestä sekä seurakuntien tukemisesta siirtymävaiheessa. Alkuperäinen ajatus oli hajauttaa Kipan toimintaa myös Lahteen ja Kuopioon, mutta hajautuksesta luovuttiin 2014. Kirkolliskokous saa näillä näkymin ensi marraskuussa käsiteltäväkseen esityksen Kipan hinnoittelumallin perusteiden uudelleenmäärittelystä. – Nyt takana on vasta kaksi täyttä toimintakuukautta, jolloin kaikki seurakunnat ovat olleet mukana Kipassa. Henkilökuntaa on noin 130. Elämme vielä siirtymäkautta. Viimeinen 97 asiakkaan erä tuli vuoden 2017 alusta. Nyt noudatettavat taksat on määritelty vuosia sitten. KuvA: JAAni Föhr Kipa maksanut kirkolle tähän mennessä yli 36 miljoonaa TAlOuS Kirkon taloushallinnon palvelukeskus kamppailee oman kannattavuutensa ja toimintansa vakiinnuttamisen kanssa. Rantasen puhe päättyi yhteenvetoon siitä, mitä Kipa-hankeesta voidaan vastaisuuden varalle ottaa oppia. Tällä hetkellä Kipan tulot muodostuvat suoritepohjaisesti eli seurakunnat maksavat jokaisesta tositteesta, jonka Kipa käsittelee. Asiakkaita Kipalla on noin 300. 2 01 7 S uurin toivein ja lupauksin synnytetty Kirkon palvelukeskus (Kipa) on kymmenen vuoden aikana tullut maksamaan kirkolle reilut 36 miljoonaa euroa, josta alijäämän eli tappion osuus on noin 18 miljoonaa. Savilaakso kertoo, että Kipassa on menossa strategiatyöskentely, jossa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että toiminta saadaan kannattavaksi. KOTIMAA 11 2 3. – Seurakunnissa on opittu tehostamaan toimintoja. Alunperin toimintoja piti hajauttaa myös Lahteen ja Kuopioon, mutta ajatuksesta luovuttiin. Siihen liittyen on tarkoitus korjata hinnoittelumallia. Sehän oli yksi Kipan alkuperäisistä ideoista. ”Täytyy saada aikaan tunne, että tämä on meidän yhteinen hanke. Eikä niin, että on vastapuolia. 3. Eli seurakuntia täytyy tukea muutoksissa aivan konkreettisella tasolla. Kipa aloitti toimintansa 2012. Ennen Kipaa kirkon yhteistä palvelukeskusta valmisteleva hanke tunnettiin vuosina 2007–2011 nimellä HeTa. Koko Kipa-systeemin romuttamistakin on vaadittu. Kipa ei itse määrää palveluittensa hinnoista, vaan kirkolliskokous päättää hinnoittelun perusteista ja Kipan johtokunta hinnastosta. Nykyinen hinnoittelu ei ota tarpeeksi huomioon kiinteitä kuluja. Ne tiedettiin erilaisiksi, mutta ne olivat vieläkin erilaisempia. Kipan toimisto sijaitse Oulussa ja ruotsinkielinen palvelupiste Porvoossa. Kirkkoneuvos Leena Rantanen esitteli viime marraskuussa kirkolliskokoukselle Kipan talouslukuja. KIrKOn pAlveluKeSKuS Haasteita riittää ja moni asia on kehitteillä. Kipan johtajaksi vuoden alussa tullut Sami Savilaakso sanoo tunnistaneensa Kipan haasteet erityisesti sen omassa taloudessa. Tekemiseen tulee laatua ja yhdenmukaisuutta. Tämä saadaan aikaan vain mahdollisimman monen tahon mukaan ottamisella.” OllI Seppälä Kirkon palvelukeskuksen toimitilat sijaitsevat Oulussa. Niinpä seurakunnissa on opittu välttämään turhia irtolaskuja ja keskittämään hankintoja. Siihen liittymisen pakkoa on arvosteltu, sen lupaamia hyötyjä epäilty, sen on koettu aiheuttavan lisätyötä ja koko järjestelmää on pidetty ylimitoitettuna. Kipa tuottaa valtakunnallisesti kirjanpidon ja palkanlaskennan palveluja seurakuntayhtymille, seurakunnille, hiippakunnille ja kirkon keskusrahastolle
Varhainen kristillisyys loi uskon keskeiset sisällöt. Tuula Tammisto . Arvostetun opettajamme Tuomo Mannermaan mukaan ”uskolla tarkoitetaan tällöin Jumalan pelastavaa evankeliumia, sen sisältöä ja vastaanottamista”. Simo Viinikkala Suomessa kirkko sopeutui siihen, ettei presidentti Paasikivi suostunut edistämään kirkolliskokouksen päätöstä, vaan salli eronneille oikeuden kirkolliseen vihkimiseen.. Hämmentävää kuitenkin on, kuinka perinteinen avioliitto ymmärretään Jumalan asettamaksi miehen ja naisen väliseksi liitoksi. Ensinnäkin se, ettei kristinuskossa avioliitto ole uskon keskiössä. Syntyi oppi inkarnaatiosta ja Jumalan kolminaisuudesta. Tuolloin etsittiin Jumalan läheisyyttä, eivätkä tämän maailman asiat olleet ratkaisevia. Ja kristityt orjat, joilla ei ollut Rooman kansalaisuutta, eivät edes päässeet avioliittoon. Kotimaa-lehti on muuttunut vastenmieliseksi luettavaksi. Eikä sitä löydy myöskään kristillisen teologian kulta-ajalta eli jakamattoman kristillisyyden perinnöstä. eerO JOKelA Espoo Tekstin lähteenä on käytetty kirkkohistorian professori Samuel Rubensonin artikkelia. Jos siis haluamme pitää kiinni perinteisestä kristillisestä avioliittokäsityksestä, on muistettava kaksi asiaa. Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. ( TA 90/1, 46) Mannermaata mukaillen: ”Mikäli [avioliitto] tahdotaan lukea uskon alaan kuuluvaksi, pitäisi voida osoittaa, miten [se] välittää evankeliumia ja sen lupausta, kuten esim. Syntyi kristillinen jumalanpalveluselämä ja luostarilaitos. Tämä kanta osoittautuu useiden lähteiden valossa oikeaksi; esimerkiksi Die Ehesachen -teoksessa Luther pitää avioliittoa yhtä maallisena asiana kuin vaatteita ja ruokaa, kotia ja kartanoa, ja tähdentää sen kuuluvan maallisen esivallan alaisuuteen. Kristityt perustivat orpokoteja ja hoitivat kulkutautien uhreja. Raamatusta ei löydy ajatusta avioliitosta Jumalan asettamana AVIOlIITTO Vasta luterilaisessa yhtenäiskulttuurissa syntyi ajatus, että Jumala itse on asettanut avioliiton. VesA HIrVOnen teologisen etiikan ja uskonnonfilosofian dosentti, Lahti Kirkkomme avioliittokeskustelussa halutaan pitää kiinni perinteisestä kristillisestä avioliittokäsityksestä. Kristinuskon saadessa valtauskonnon aseman alkoi tarkempi kristillisen avioliiton määrittely. Roomalaiset taas omissa käytänteissään. Avioliittoteologian muutos jatkui edelleen yhteiskunnan kehityksen myötä. ( Kotimaa 9.3.) He arvioivat avioliiton kuuluvan luterilaisessa teologiassa sekä uskon että rakkauden koriin. . Tuija Kuha, Oulu . 2 01 7 Mielipiteet Kerro mielipiteesi napakasti omalla nimelläsi. Tuolloinhan teologiassa avioliitto muun yhteiskuntajärjestyksen tavoin liitettiin luomisjärjestykseen. Lehti on selvästi valinnut ns. Minä en ole vielä iäkäs, mutta silmissäni on vika, jonka vuoksi en esimerkiksi näe käyttää älypuhelinta. Ja avioliitto kuului näihin maallisiin asioihin. Esimerkiksi Suomessa kirkko sopeutui siihen, ettei presidentti Paasikivi suostunut edistämään kirkolliskokouksen päätöstä, vaan salli eronneille oikeuden kirkolliseen vihkimiseen. Varhaisessa kristillisyydessä kirkko tuki avioliittoymmärryksessään lapsen oikeuksien vahvistumista. Mutta kysymys avioliitosta ei heitä juuri kiinnostanut. kaste ja ehtoollinen tekevät.” (TA 90/2, 133) Uskon/evankeliumin alan laajentaminen sisältää vaaroja. Jopa useat teologimme tuntuvat ajattelevan, että tämä on ollut kristinuskon pysyvä näkemys avioliitosta. Siinä sulautui yhteen juutalainen ja roomalaisen avioliittokäsitys. Näin ajatellaan siitä huolimatta, ettei Raamatusta löydy ajatusta avioliitosta Jumalan asettamana. Juutalaistaustaiset kristityt elivät juutalaisen avioliittokäsityksen mukaan. Kirkon tärkein lisäys synteesiin oli lapsen aseman ja oikeuden tunnistaminen avioliiton ja perheen kontekstissa. ( WA 30/3, 74) Kirjoittajien arvio, että avioliitto kuuluu samalla myös uskon alaan, on ongelmallisempi. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Viestin hinta on 0,90 euroa. Vasta luterilaisessa yhtenäiskulttuurissa syntyi ajatus, että Jumala itse on asettanut avioliiton ja antanut sille selkeät raamit. Avioliiton muodot olivat tuolloin annettuja. Ja toiseksi se, että kaikkina aikoina kristityt ovat etsineet kirkon uskolle rakkauteen pohjautuvaa tapaa olla jäsentensä tukena. 3. Avioliitto kuuluu rakkauden alaan, mutta sillä on yhteyksiä uskoon On tärkeää pohtia avioliittokysymystä sekä uskon että rakkauden näkökulmasta, kuten Juhani Forsberg, Antti Raunio ja Miikka Ruokanen tekevät. Pelastuksen eli vanhurskauttamisen uskonkohdan kannalta evankeliumi on pidettävä täysin puhtaana lain vaatimuksesta.” ( TA 90/1, 47) Vaikka avioliiton ei luterilaisessa teologiassa voikaan katsoa kuuluvan uskon koriin, sillä on silti yhteyksiä uskon alaan. Sillä on yhteyksiä luomiseen ja kristilliseen ihmiskäsitykseen. Tämä on kannatettava ajatus. 12 KOTIMAA 2 3. Sillä on myös hengellisiä merkityksiä kristityille, kuten muillakin maallisen elämän instituutioilla. Toimitus pidättää itsellään oikeuden valikoida lehdessä julkaistavat kommentit ja mielipiteet. Mannermaa varoitti ankarasti sekoittamasta lakia ja evankeliumia: ”Luterilainen kristinuskonkäsitys asettaa tähän ehdottoman vedenjakajan: mikäli evankeliumiin sekoitetaan vähäisessäkään määrin lakia, koko kristillinen usko ja elämä turmeltuvat. On totta, että reformaattoreiden mielestä avioliitolla on jumalallinen asetus ja se on pyhä instituutio. Markus Bäckmanille harras kiitos pysähdyttävästä virrestä 915. Tämäkään asia ei näyttänyt herättävän ihmetystä kristittyjen parissa. Kirjoita viestin alkuun Kotimaa Mielipide (muista välilyönti!) ja sen jälkeen vapaasti se, mitä haluat sanoa. Tässä ajassa kirkon on aika tukea kaikkien ihmisten oikeutta avioliittoon. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Vasta 700-luvulle tultaessa voidaan puhua yhtenäisestä ja kirkon ohjaamasta avioliittokäsityksestä. Kirjoittajien toteamus avioliitosta rakkauden alaan kuuluvana maallisena, kulttuuriin sidottuna, muutoksenalaisena ja eettiselle uudelleenarvioinnille avoimena instituutiona on vakuuttava. liberaalin kannan kirkkoa jakavissa kiistoissa. Lähetä tekstiviesti numeroon 13526. Näitä avioliiton yhteyksiä uskoon on ilman muuta tarkasteltava, kun pohditaan samaa sukupuolta olevien vihkimistä avioliittoon. Kotimaa-lehdessä nro 11 oli Kerttu Sorvalin kirjoitus vanhoista, jotka eivät halua tai voi käyttää tietokoneita tai älypuhelimia. Palveluita tulee olla muutenkin kuin diginä, koska aikanaan nuoretkin käyttäjät vanhenevat eivätkä ehkä pysty enää käyttämään laitteita. Kirkon avioliittokäsitys jatkoi muotoutumistaan eri yhteiskunnallisissa tilanteissa
Kirkko on mukautunut maailman menoon vastoin Raamatun opetusta. 8:11) Laki ja evankeliumi kuuluvat yhteen. Missä näkyy paljon puhuttu suvaitsevaisuus ja rakkaus lähimmäisiä kohtaan. Kiitos, Keravan seurakunta! Yrittäkää muutkin! Viime viikolla vietettiin radiohartauksien 85-vuotismuistoa. Toinen mittatikku on syntyvyys, joka on laskenut alimmilleen sitten 1860-luvun nälkävuosien. Kirkosta kun ei voi erota eroamatta seurakunnastaan. Johtunee siitä, että neljän vuosikymmenen takaiset myönteiset vaikutteet hohkaavat seinistä. Luterilaisen kirkkomme kallioperusta on hajoamassa. Toistaa uutisten viestiä maailmasta, jossa juuri nyt ei ole hyvä olla. Melkoinen osa heistä ei osaa lukea kuin välttävästi ja hyvin harvat lukevat yhtään mitään. Itketkö sinäkin Jumala, kun näät, ettei rakkaasi piittaa. Näin valitettavasti kirkkomme on toiminut muun muassa sukupuolineutraaliavioliiton kohdalla, vaikka kirkon virallinen kanta on edelleen avioliitto naisen ja miehen välisenä liittona. Ihminen tarvitsee katseelleen tilaa. Ja paikallaan on herätellä kansalaisia ja päättäjiä pakolaispolitiikasta. TeeMU KAKKUrI Kirjoittaja on teologian tohtori ja seurakuntapastori. Hän, Jumalan ainoa Poika, suostui menemään ristille meidän syntiemme tähden. Meillä kypsän keski-iän saavuttaneilla on muistomme. Älä pelkää Kirkon ei tarvitsisi pelätä niin paljon jäsenkatoa, jos sen seurakunnissa olisi enemmän lämpöä ja rauhaa. Nyt kirjoitan pelosta. 15:14) ja ”Jos siis se valo, joka sinussa on, on pimeyttä, kuinka suuri onkaan pimeys!” (Matt. Tiedämme, että kun jotakin asiaa tarpeeksi kauan samalla tavalla rummutetaan eri tuuteista, alamme uskoa asiaan kuin asiaan. Mene, äläkä enää tee syntiä.” (Joh. ju k k a g r a n s tr ö m Itketkö sinäkin Jumala. Eikö ole. Voimme harrastaa retroa, vintagea tai kokea nostalgiaa. Tuuli on kääntynyt. Reformaation juhlavuosi olisi oiva hetki palata maailman myrskyt kestävälle perustalle. Saarnaa lakia ilman evankeliumia. Missä pelko ja pessimismi hämärtävät tulevaisuuden, siellä haetaan parempaa oloa menneisyydestä. MAIjU HöLsä kirkkovaltuuston puheenjohtaja, Savitaipale Messu voi joustaa sunnuntaina 12.3. Sydäntä särkee lukiessa Kotimaa-lehteä ja kuunnellessa keskustelua kirkon sisällä. Jossain lorisee makea, mutta ontto konsulttikieli. Nauhalta saimme kuulla aamuja iltahartauksia vuosikymmenten varrelta. Miksi sitten Raamatun totena pitävät työntekijät, luottamushenkilöt ja seurakuntalaiset ajetaan ahtaalle. 3. Kirkon ei tarvitsisi pelätä niin paljon jäsenkatoa, jos sen seurakunnissa olisi enemmän lämpöä ja rauhaa. Pohjoisessa puhalsi raikas tuuli. Nuoren katseen pitäisi saada nähdä avoimeen tulevaisuuteen, mutta mihin silloin katsoo, jos ei ole mennyttä eikä tulevaa. Tai ehkä kaikessa vaikutti kuitenkin Kristus, joka sanoi levottomille nuorille hyvät ja syvät sanansa: Älä pelkää. Raamattuun Jumalan sanana ja pyhänä kirjana uskoville vakuutetaan, ettei teillä ole mitään pelättävää ja menetettävää. Vain pyhän Karitsan uhriveressä meillä on syntien anteeksisaaminen. Että ne olivat minun vanhan makuun! Niissä ei lioteltu jalkoja rantavedessä eikä ajeltu auton ratissa, niin kuin usein nykyään. Nurkkaan saarrettu sukupolvi turvautuu väkivaltaan. Uskon, että Kristus voi karkottaa pelon ja antaa toivon ja tulevaisuuden. Mutta koska Häntä ei voi kolumnilla komennella, koetan ravistella Hänen kirkkoaan. On varmaan hyvä, että Aleppon hädästä muistutettiin soittamalla kirkonkelloja. Laki paljastaa synnin ja ajaa syntisen Jeesuksen ristin juurelle. Ihan profeetalliselta kuulosti Eija Kallialan iltahartaus, jonka hän piti Estonia-autolautan uppoamista edeltäneenä iltana. Sanotaanhan: ”Jos sokea sokeaa taluttaa, niin he molemmat kuoppaan lankeavat” (Matt. Ihmettelen joskus, miksi kotikirkon sisätila tuntuu niin turvalliselta. Tämän päivän Suomessa on yli 70 000 nuorta miestä, joilla ei ole työtä ja jotka eivät hae työtä. Siinä oli yllättävästi pantu osat uuteen järjestykseen, joka tuntuikin hyvältä. 1:15) ja niin kuin Hän sanoi uskottomalle naiselle: ”En tuomitse minäkään. Älkää jättäkö ihmisiä yksin, älkää unohtako niitä, jotka tarvitsevat sielulleen ravintoa ja ohjausta. 2 01 7 KOLUMNI Teemu Kakkuri K irjoitin ensimmäisen kolumnini vihasta. 6:23). Lestadiolaisuus opetti uskomaan synnit anteeksi ja maltillisista maltillisin lievä viidesläisyys innosti tulevaisuuteen. Odotan luvattua muinaisten hartauksien uusintaa. Kauhistava oli meri silloin ja sitten. Yleensähän mikrofonin läpi pääsevät vain urkulehterin ja papin osuudet. Jumalan luo ei pääse mitään epäpyhää. Yhteinen esirukous oli kohta aluksi, synnyntunnustus ja -päästö kodikkaan saarnan jälkeen, ennen uskontunnustusta. Älkää lakatko toistamasta Kristuksen sanoja: Älä pelkää. Ja vielä: mikrofonit oli kerrankin asetettu niin, että sekä seurakunnan veisuu että kuoron osuus kuuluivat, mikä on valitettavan harvinaista. Pidämmekö Jeesuksen sovitustyötä halpana. Hämmentää ja jättää yksin. Arvioidaan, että digitalisaation ja automaation edetessä noin 30 prosenttia työpaikoista katoaa. Jeesus sanoo tänäkin päivänä: ”Tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi!” (Mark. lähetettiin Keravan kirkosta radioitu messu, joka puhutteli joka osaltaan. Tai siitä käsityksestä menneisyydestä, jonka olemme rakentaneet ja jota koko ajan uusimme. Hän kuoli, että meillä olisi elämä. Jos kukaan ei ole huolissaan, silloin olemme todella syvällä pimeydessä. Lupaan kirjoittaa vielä rakkaudestakin. Seurakunta veisaa jossakin kaukana. Sitä kutsutaan historiaksi. MArjATTA KATAjAMäKI Helsinki, Munkkiniemi. Kirkon nuoret urantekijät puhuvat piikikkäästi ja herätysliikkeiden varttuneet miehet karjuvat pahan olonsa puolustuskyvyttömien päälle. Kuulimme Sanan julistusta, joka ei ollut puhujallekaan vieras. Radionkin ääressä oli perhekokoontumisen tuntu. KOTIMAA 13 2 3. Seurakunnista löytyy toki lämpöäkin, mutta hehku ei oikein ulotu yläkerroksiin asti. Mutta jos nämä ovat kirkon mediajulkisuudessa päällimmäisenä sanomana, lietsoo kirkkokin vain lisää levottomuutta ja kylmyyttä. Jos sitä ei ole edessä, katsotaan taakse. Jos ei teoissa niin sanoissa. Mitä Jeesuksella olisi sanottavana tämän päivän kirkolle
Körttiläisyydessä on paljon sellaista, joka minua liikuttaa. – Ihailen sitä pokkaa, sitä Jumalan hulluutta. Oriveden opiston ruokalassa Törmälehto huomasi, että oli lakannut olemasta uskossa. Ostin puhetavan, jonka mukaan se on elävämpää ja todempaa kristillisyyttä. – Se oli maailma ja teologia, jota en ennestään tuntenut. – Olen äkkiväärä ja monissa asioissa mustavalkoinen. 14 KOTIMAA 2 3. Herätyskristillisyys sopi luonteelleni. ju k k a g r a n s tr ö m terhi törmälehto tietää, että uskosta luopuminen on harvoin yhtä näyttävää kuin uskoontulo. Lapsena Törmälehto koki jotain, mitä hän aikuisena kutsuu eettiseksi eetokseksi. Kuin rakkaus, joka liukuu pois Vankilana näyttäytyy usein se, missä toiset elävät. Hän tuli juhlapaikalle Sotkamoon bussilla Kajaanin Runoviikolta ja istui yksin seurapenkkiin. Luopuminen uskosta oli tapahtunut aiemmin, mutta se tuli todeksi siinä hetkessä. – Siellä oli ihmisiä ympärillä ja koteja, joihin mennä. Ja miten erilaiset ihmiset löytävät erilaisista paikoista hengellisen kodin. Isäni esitti prinssiä. Hän tarkkailee, miten sanoilla rakennetaan puhetapoja ja ryhmiä. – Luovuin suhteesta Jumalaan. 3. En, Törmälehto sanoo. 2 01 7 S e tapahtuu Oriveden opiston ruokalassa. Tai Oi Herra, jos mä matkamies maan. Romaani ei kuitenkaan kerro Terhi Törmälehdosta. Se on eri asia kuin se, ajatteleeko Jumalan olevan olemassa. Nyt minua puhuttelee ajatus, että rukousta ovat ne virret ja hiljaisuus säkeiden välissä. Nyt en enää usko taivaaseen tai helvettiin. – En ole koskaan ollut helluntailainen enkä ole koskaan asunut Kolumbiassa. Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana työskentelevän Törmälehdon esikoisromaani Vaikka vuoret järkkyisivät ilmestyi tammikuussa. Ruokalan pöydässä kurssikaveri kysyy, uskooko Törmälehto Raamattuun, sillä on käynyt ilmi, että tämä tuntee kirjan hyvin. Silti vain tuntee, että se on menossa pois. Lisäksi Törmälehtoa kiehtoo kielillä puhuminen, jota hän kuuli ensimmäisen kerran Kainuussa 1990-luvulla. Elsan juuret ovat körttiläisyydessä, mutta hän tulee uskoon helluntailaisissa piireissä. Minulle oli vaikuttava kokemus, että johonkin voi upota niin syvälle. Itse rakentamiaan vankiloita on vaikeampi tunnistaa. Vuonna 2004 hän teki Oulun yliopistossa pro gradun kielillä puhumisen äännerakenteista. Myös Terhi Törmälehto on kotoisin Kainuusta. Hän kirjoitti romaanin helluntailaisuudesta, körttiläisyydestä ja pyhän tavoittelusta.. Koska valaissee kointähtönen. Mitään dramaattista ei tapahtunut. Sitten seurapuhuja sanoi, että kaikki ovat tulleet tänne omine kipuinensa. Sen sijaan hän on ajatellut uskoa paljon. En halua puolinaista. On 1990-luvun loppu, ja parikymppinen Terhi Törmälehto on tullut opistolle harjoittelemaan runojen kirjoittamista. – Kun nuorena tajusin, että körttiseuroissa ei rukoilla, ajattelin, että mitä kristinuskoa se sellainen on. – Usko on kuin rakkaus, josta haluaisi pitää kiinni. Se ei vielä oikeastaan tarkoittanut, että hän olisi lakannut uskomasta. Muutaman kaverinsa kanssa hän oli voittanut Raamattuvisan, johon osallistui koululaisia koko maasta. Elämyksiä Törmälehto ei hakenut, ennemmin ajatuksia, jotain korkeampaa hengelle ja mielelle. Kavereiden kanssa käytiin myös yhteiskristillisissä ja helluntailaisissa tapahtumissa. – Luimme Raamattua valtavasti. Entä körttiläisyys sitten. Törmälehto on yhä kiinnostunut ratkaisukristillisyydestä, sillä tavalla kuin kirjailijat ja tutkijat ovat. Nyt, vajaat 20 vuotta myöhemmin, Törmälehto istuu pienessä kahvilassa Helsingin Roihuvuoressa ja sanoo edelleen, ettei usko. Uskovat eivät coolistele, niin kuin lapseni sanoisivat. Yksi kirja oli tietysti ylitse muiden. Opiston väki teki näytelmiä. Siinä ei kumarrella tämän maailman kuvia. Törmälehdon romaanissakin ilmiö on tärkeässä osassa. Se tarjoaa mahdollisuuden uskoa niillekin, jotka eivät oikein tiedä, mihin. Törmälehdolle kävi niin kuin monelle käy, usko vain alkoi hiipua. Yksin kotona tai illalla lapsille. Nuorena Törmälehto kiinnostui karismaattisesta kristillisyydestä. Törmälehdon ensimmäiset hengelliset muistot liittyvät seurakunnan leireihin. Kun hän oli kuuden, perhe muutti Paltamon Mieslahteen, missä isä työskenteli körttiläisen kansanopiston opettajana. – Ajattelin olevani ulkopuolinen. – On äärimmäisen kiehtovaa, että kieli, jolla ei ole merkitystä, alkaa merkitä niin paljon. Hän pyysi, että hänen joululahjarahansa annettaisiin hyväntekeväisyyteen. Tiedän, mitä on uskoa, mitä on epäillä ja mitä on luopua uskosta. Mutta Elsa ei ole Terhi. Opistolta ja Aholansaaren rippileiriltä tuttu körttiläisyys tuntui äkkiä vähäiseltä. Törmälehto huomauttaa, että uskosta luopuminen on harvemmin yhtä näyttävää kuin ratkaisukristillinen uskoontulo. Kesällä 2015 Törmälehto kävi pitkästä aikaa herättäjäjuhlilla. Kolumbiassa hän luopuu uskostaan tutustuessaan helluntailaiseen Manueliin, joka on vapautunut sissien vankeudesta. Törmälehto miettii, ettei ehkä uskalla sanoa itseään körttiläiseksi, mutta jos kristityksi sanoisi, niin ehdottomasti körttiläiseksi. Hänen aviopuolisonsa on kolumbialainen. Sitten Terhistä tuli seurakuntanuori. Ainakaan se ei ole Törmälehdosta enää vähäistä. Vaatekaappinsa oven sisäpuolelle hän kiinnitti kuvan nälkäisestä lapsesta, jotta näkisi sen aina, kun aikoi kitistä vaatteista. Hän ahmi kristittyjen vainoista kertovia kirjoja. Kirja kertoo Elsasta, joka elää teinivuotensa 1990-luvun Kajaanissa ja nuoren aikuisuutensa 2000-luvun Kolumbiassa. Kun Törmälehto nyt ajattelee karismaattista kristillisyyttä, hän tuntee myös ihailua. Tai Kuule, Herra, minä uskon, auta epäuskoista. Ja körttiseuroihin opistolla, joka oli omalaatuinen paikka asua. – Körttiläisyys on aika radikaalia. Raamatun kieli oli tehnyt Terhiin vaikutuksen jo lapsena. Törmälehtoa kiehtoi myös se, että karismaattisissa piireissä jäljiteltiin alkuseurakunnan uskovien tapaa olla. – Kysyjä ei arvannut, miten ison asian otti esiin. Kibbutsisyksy lukion jälkeen ei tuntunutkaan enää matkalta pyhään maahan, toisin kuin Raamattuvisan palkintoreissu Israeliin. Niitä Siionin virsiä Törmälehto veisaa
• •Terhi Törmälehto, 40 • •Työ: Äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Viikin normaalikoulussa Helsingissä. – Kaikki yrittävät selvitä, tavalla tai toisella. Kirjailija. ”Kun sitä on päässyt maistamaan, siitä ei halua luopua, niin kuin helluntailaiset sanoisivat.” Törmälehto muistuttaa, että eri asiat ovat normaaleja eri aikoina ja eri paikoissa. – Jos oikeasti uskoo, että vastakkain ovat ikuinen ilo ja ikuinen kadotus, on maailman pienin asia, onko se noloa tai sattuuko uskollaan loukkaamaan toista. Manuel ei osaa olla vapaa, vaikka on päässyt sissien vankeudesta. 2 01 7 Viime kuukausina esikoiskirjailija on aiheensa ansiosta uinut sisään suomalaisen yhteiskunnan uskontokeskusteluun. – Pyhää etsivät ymmärtävät toisia pyhää etsiviä. Ne ovat eri asioita. Toivoo, että saa kirjoittaa lisää. – Uskonnollinen kokemuksellisuus ei ole ajassamme normaalia. Ja kun ei ymmärretä uskoa, ei voida käsittää myöskään uskon tuputtamista tai siitä luopumista. Hän ei koe olevansa minkään yhteisön uhri. Koulussa oleva esikoinen opiskelee elämänkatsomustietoa. Se, että vääntää itseään mitä kummallisimpiin asentoihin. Itse rakentamiaan vankiloita on vaikeampi tunnistaa, Törmälehto sanoo. Vankeus ja vapaus ovat teemoja myös Törmälehdon romaanissa. Keskustelu pelkistyy Suvivirteen. Esikoisromaani Vaikka vuoret järkkyisivät (Otava) ilmestyi tammikuussa. • •Perhe: Kolumbiasta kotoisin oleva aviomies, 8ja 6-vuotiaat lapset • •Asuu: Helsingin Roihuvuoressa • •Haaveilee: Parista kuukaudesta taiteilijaresidenssissä Andeilla. Törmälehto on huomannut myös, että kun uskontoja ei tunneta, puhutaan niiden säännöistä. Kaikki eivät usko yhdellä tavalla eivätkä ole uskomatta yhdellä tavalla. KuKA. Hän tai hänen perheensä ei kuulu kirkkoon. Ei, hän ei ole kirjoittanut lestadiolaisuudesta, vaan helluntailaisuudesta. Törmälehdolle on käynyt selväksi, että uskonnollisista piireistä lähteneille on julkisuudessa tarjolla uhrin rooli. Törmälehdon mielestä uskonnollinen yleissivistys on tärkeämpää kuin koskaan. Samoin on valtava juttu luopua maailmankatsomuksesta, joka ulottuu ajasta ikuisuuteen. Uskonto voi toki olla vankila, mutta niin voi olla mikä tahansa muukin asia. Nyt sitä on jooga. 3. Senkin hän on havainnut, että ihmiset eivät hahmota kristinuskon moninaisuutta. Edes hänen romaanissaan yhteisön näkökulma ei ole keskeinen. KOTIMAA 15 2 3. MerI TOIVAnen Ihailen sitä pokkaa, sitä Jumalan hulluutta. Uskovat eivät coolistele, niin kuin lapseni sanoisivat.. – Suomessa ei kuulu yleissivistykseen tuntea kristinuskoa. Silti Törmälehto on lukenut lapsilleen Lasten Raamattua. Hän on huomannut, että uskonasioista saattaa olla helpompi puhua muiden uskontojen edustajien kanssa kuin kristillistä kulttuuriperimää kantavien suomalaisten kesken. Vankilana näyttäytyy usein se, missä toiset elävät. Se on kapeaa, Törmälehto sanoo
Istuimme ennen yön hiljaisuutta kompletoriumissa, pienessä kappelissa, joka oli entisessä elämässään palvellut kyläläisten yrttien kuivatussaunana. Gabriel kumartuu tervehtimään häntä, suuri siipi melkein koskettaa tytön poskea. kuvaT: viLLe PaLonen KrIsTITyn vAellus. Psalmia vuorolukuna lausuessamme ajattelin, että samaa tekstiä Mariakin oli lukenut ja kuullut. 2 01 7 T erve Maria, armoitettu, Herra sinun kanssasi! Tämän pidemmälle en lukuisista toistoista huolimatta oppinut ulkoa ruusukkorukousta, oli pakko katsoa paperista. Retriitissä hän mietiskeli Mariaa myös piirtämisen kautta. Olin hämmentynyt. Toimittaja Leena Hietamies osallistui Maria-aiheiseen retriittiin maaliskuun alussa. 3. Seinähirret olivat mustuneet ja tuoksuivat ihanasti tervaiselle savulle ja jollekin muulle. Pyhälle. 16 KOTIMAA 2 3. Neitsyt Maria on tullut vastaani ikonien tyyliteltynä hahmona, Ruusuja Marialle hengellIsyys Toimittaja Leena Hietamies etsi yhteyttä Neitsyt Mariaan uusmaalaisen San Damianon yhteisön retriitissä. Nyt hän katsoi meitä pienestä valoposliinityöstä. Pienessä kamiinassa kohisi iloisesti palava tuli, joka levitti lämpöä räsymatoille ja villasukkajaloillemme
Tärkeintä on kokea jotain yhdessä, tutustua, työskennellä ja pysähtyä hetkipalveluissa. – Kirkko on organismi eikä organisaatio, näkyvä kirkko ei ole mitään ilman näkymätöntä kirkkoa, sen sielua, Jumalan rakkautta. Miten vain, tärkeintähän on, että Jumala syntyi ihmiseksi tämän ihmisen kautta. Minua kyllä lohduttaisi ajatus siitä, että voisin kertoa myös Maria-äidille omat murheeni lasteni tai lastenlasteni asioista. Häilyikö Pyhä Henki operoimassa pilvenä molemmissa tilanteissa vai oliko lapsen synnyttäminen tuskallista, niin kuin muillakin äideillä. www.sandamiano.fi Maria on uskon kohde vain Kristuksen kanssa, joten Mariaan katsominen on väistämättä Kristukseen katsomista.. Hän antoi meille lihallisen Kristuksen. Minä todella haluaisin tutustua sinuun. Viikonlopun mittaisessa Terve Maria -retriitissä olivat myös kaikki nämä elementit. En aio rukoilla sinua, mutta kyselen sydän avoinna. Onko Madonna naisen ihannekuva. Vain muutamassa Suomen kirkossa on esillä Mariaa esittäviä taideteoksia. sAN DAMIANON OsuusKuNTA Porlammilla sijaitseva San Damianon osuuskunta on sisäisen ja ulkoisen rakentumisen paikka. Neitsyt Maria, tulitko sinä tämän viikonlopun aikana minua lähelle vai minä sinua. Maria oli puhdas, koska hän oli Jumalan valolle ja totuudelle avoin sekä nöyrä. Maria on uskon kohde vain Kristuksen kanssa, joten Mariaan katsominen on väistämättä Kristukseen katsomista. Paitsi meidän luterilainen kirkkomme. Sen minä ymmärrän. Yksinkertainen köyhä nainen vai pyhä taivaan kuningatar. KOTIMAA 17 2 3. Rukoilen lähes päivittäin ihanaa Jeesuksen rukousta: Jeesus Kristus Jumalan Poika, armahda minua syntistä. Kun asettelen rakastamiani ruusuja ja liljoja maljakkoon, muistan sinut. Oletko perisynnitön yli-ihminen vai tavallinen tyttö, jonka Jumala sattui valitsemaan poikansa kohduksi. En juuri nyt halua kysellä enempää. Lapset ymmärtävät, että Jeesus-lapsella on äiti, jonka he nyt näkevät vain seimikuvaelmassa. Minua askarruttaa se, että Maria esiintyy eri puolilla maailmaa kovin erilaisena. Siellä äiti-Maria on nuoren Johanneksen vierellä ristin juurella. On Musta Madonna, Luolamadonna, Pinjamadonna ja monilla paikkakunnilla oma, yleensä ihmeitä tehnyt madonnansa. Haluaisin niin kovasti, että kaikki löytäisivät tämän toisenkin elämän, sielun ja hengen syvän elämän, jossa elämme Jumalan yhteydessä ja olemme taivaan kansalaisia, Pauli Annala sanoi retriitissä. – Se, olemmeko miehiä vai naisia ei ole tärkeintä, vaan se, että olemme ihmisiä. Sen elämään kuuluvat fransiskaaninen yksinkertaisuus, kristillinen veljeys ja sisaruus sekä evankelinen kuuliaisuus ekumeenisessa hengessä. Sinä olet mysteeri, niin kuin koko usko jää suurelta osalta salaisuudeksi. LeeNA HIeTAMIes Kappeli palveli aiemmin yrttien kuivatussaunana. Maria-patsaat on uskonpuhdistuksen jälkeisissä suursiivouksissa piilotettu komeroihin ja vinteille. Kuka sinä olet, Maria. Oikeastaan Marian kuva kyllä on lähes kaikissa kirkossa, emme vain huomaa sitä. Fransiskaanisessa ilon, jakamisen ja yksinkertaisen elämän San Damianossa järjestetään ajoittain lyhyitä retriittejä. Jumala näyttää feminiinisen puolensa Mariassa ja hänen kauttaan. 2 01 7 eteläisten maiden kirkkojen hienoksi pyntättynä kruunupäisenä nukkena, ristiinnaulitun jalkojen ääreen tuskasta lyyhistyneenä hahmona, auki revitty sydän tikareita täynnä. Hirsiseinäinen kappeli on San Damianon yhteisön sydän. Hän johdatteli meidät katsomaan Mariaa taiteessa ja työskentelemään hiilen ja väripapereiden kanssa. Toinen kristinuskon haara taas jaksaa pohtia, onko Marian sikiäminen eli hedelmöittyminen ja synnyttäminen niin kuin leikisti vai oikeesti tapahtunut. Ave Maria, gratia plena, Dominus tecum, benedicta tu in mulieribus et benetictus fructus ventris tui, Iesus! Siunattu sinä naisten joukossa, siunattu kohtusi hedelmä, Jeesus. San Damianon isäntäpari, teologian maisteri Eeva Vitikka-Annala ja dosentti, Franciscus-tutkija Pauli Annala ottivat retriittivieraat siipiensä suojaan tarjoamalla oman huoneen lepäämiseen, yhteiset ateriat, keskustelut ja hetkipalvelujen syvän rauhan. Joko alttaritaulussa tai muissa seurakuntien tilojen maalauksissa on aiheena ristiinnaulitseminen. Maria on äitikirkko ja kirkko on Maria-äiti. Ihmeet tapahtuvat usein köyhille ja oppimattomille ihmisille. Minusta olisi hienoa, jos vaikkapa päiväkerhojen eteisessä olisi äidillinen Maria-patsas kädet ja syli avoinna. San Damiano järjestää retriittejä, opetusta ja kursseja. 3. Apua, tunnen jääkylmän katseen niskassani! Uskonpuhdistukseen liittyi sekin, että Maria-kultti täytyi saada kitketyksi pois kansan elämästä. Kristitty maailma ja taidemuseot ovat täynnä Marian kuvia. Vai kaikkea tätä. Kirkoissamme on paljon enkelikuvia, ovatko ne jotenkin helpompia selittää kuin Maria-äiti. Mihin se äiti sen jälkeen katoaa. Siellä niitä varmaan on vieläkin, ellei joku ole tajunnut viedä niitä museoon. Neitseellisyys tarkoittaa puhtautta, ja puhtaus on kuin uusi valkoinen paperi, joka odottaa luomistyötä. Mitä pahaa sinä meille olet tehnyt. Taiteilija Eliisa Isoniemi on valmistanut kappelin seinille valoa hohtavat posliinityöt, ruusukon viisi iloista salaisuutta. Yleensä äidit tulevat eteiseen lapsia vastaan
Lisäksi sisarten nuhteettomuutta ja kutsumuksen vahvuutta vahdittiin sisarkodissa. Tartu pääsiäistarjoukseen: Kestotilaus 42 euroa (normaalihinta 53 euroa) Vuosikerta 46 euoroa (normaalihinta 57 euroa) 6 kuukautta 23 euroa (normaalihinta 31 euroa) Saat värikkään pääsiäisnumeron ilmaisena lahjana! Voit tilata Lastenmaan: soittamalla numeroon 03 42465376 osoitteesta www.lastenmaa.com sähköpostilla lastenkeskus@jaicom.com tai postitse Jaicom oy Teollisuuskatu 21 00510 Helsinki Hyvää pääsiäisaikaa kaikkiin koteihin! Anna-Mari Kaskinen, päätoimittaja. Kirja nostaa myös hienosti esiin auttamistyölle omistautuneiden naisten työn merkittävyyden ja vaativuuden. kuva: Helsingin Diakonissalaitos HIsTOrIATeOs Diakonissalaitos sai Helsingin Töölönlahden rannalle vuonna 1897. Työ keuhkotautisten, aliravittujen lasten, kupan runtelemien prostituoitujen ja muiden epätoivoisten parissa oli kuluttavaa. Edita 2017. Vuoden 1918 sisällissodan aikana Helsingin Diakonissalaitoksen johto ei sallinut sisartensa osallistuvan punaisten sairaanhoitoon, mutta muualla Suomessa kaikki hädänalaiset saivat apua Diakonissalaitoksen yhteyteen perustetuilta kaupunkilähetyksiltä. Teos kertoo Helsingin Diakonissalaitoksen 150-vuotisesta taipaleesta, mutta sen erityinen ansio on diakonia-aatteen ja auttamistyön tarkasteleminen osana Suomen yhteiskunnallista kehitystä. Ensimmäinen diakonissa Emma Wichman sai sisarvihkimyksensä 1873. TuIjA TIIHOnen Jyrki Paaskoski: Ihmisen arvo. Lastenmaa tuo pääsiäisen kotiin Isä, äiti, vaari, mummi ja kummi, tilaa lapselle lehti, josta on iloa koko vuodeksi. Pietistitaustaisen diakoniaväen oli vaikeaa suhtautua lähimmäisen auttamiseen ehdoitta ilman kristillistä pelastuksen sisältöä. Vuoden 1943 kirkkolain lisäyksen myötä jokaiseen seurakuntaan oli perustettava diakonin tai diakonissaan virka. Diakonissat asuivat sisarkodissa ja jäivät laitoksen palvelukseen. Paaskoski kirjoittaa, että ”pietistitaustaisen diakoniaväen oli vaikeaa suhtautua lähimmäisen auttamiseen ehdoitta ilman kristillistä pelastuksen sisältöä”. Diakonissalaitoksen tarina on ennen kaikkea vahvojen naisten tarina. Talvisodan aikana diakonissalaitos muutettiin sotasairaalaksi. Jatkosodan aikana sisaria toimi sotasairaaloissa ja Itä-Karjalan sairasmajoissa. Helsingin Diakonissalaitos aloitti vuonna 1867 pienenä kulkutautisairaalana ja diakonissoja valmistavana laitoksena. 18 KOTIMAA 2 3. Laitosta pommitettiin joulukuussa 1939. Kirja kertoo, miten paljon diakonissoilta vaadittiin. Oman rakennuksen Diakonissat ihmisen rinnalla Helsingin Diakonissalaitoksen lastensairaala perustettiin erityisesti luutuberkuloosia sairastavia lapsia varten vuonna 1906. Kohti nykypäivää tullessaan teos kuvaa painotusten muuttumista ja Diakonissalaitoksen työn hengästyttävää laajenemista muun muassa narkomaanien ja turvapaikanhakijoiden pariin sekä kansainväliseen diakoniaan. Nykyisin Diakonissalaitos on konserni, jonka muodostavat säätiö ja sen omistamat yhtiöt. Tärkeä toiminnan vakiinnuttaja oli pitkäaikainen johtajatar Lina Snellman 1883–1924. Sota-ajan kokemukset ja yhteiskunnan modernisaatio pakottivat Diakonissalaitoksen mukautumaan muuttuneeseen maailmaan. 453 s. Vuoden 1865 lailla köyhäinhoito siirtyi seurakunnilta kuntien ja kaupunkien vastuulle. Mutta edelleen ”diakoniatyön on mentävä sinne, missä ihmisen hätä, häpeä ja kärsimys ovat suurimmat.” Kirjassa on hieno valokuvakuvitus alkuvuosilta saakka. Myös laitoksen johtajat ja johtajattaret joutuivat koville. 2 01 7 H istorioitsija, filosofian tohtori Jyrki Paaskosken suurteos Ihmisen arvo on merkittävä kirja lähihistoriamme hahmottamiseen. Kirjassa on omat lukunsa Diacor terveyspalveluiden ja Diakonia-ammattikorkeakoulun Diakin tarinoille. 3. Tämän jälkeen kristilliset toimijat hakivat rooliaan työssä, joka ei hoitunut pelkin viranomaisvoimin. Myös valtion sosiaalipoliittinen linja vahvistui. Sisarkoti lakkautettiin vasta vuonna 1959. Leskieverstinna Aurora Karamzin oli avainhenkilö, jonka sydämen palo hyväntekeväisyyteen, valtava omaisuus ja hyvät suhteet, kuten perhetuttavuus Venäjän keisariperheeseen, tekivät mahdolliseksi diakonissalaitoksen perustamisen. Paaskoski arvioi, että soten myötä sekä Diakonissalaitos että suomalainen diakoniatyö ovat jälleen kerran uuden saranakohdan edessä. Arvostelijoiden mielestä Diakonissalaitoksen naisilta edellytettiin samaa kuin nunnilta. Paaskoski tuo selkeästi esille koko ajan jatkuneen diakonia-aatteiden kilpailun: pitäisikö auttaminen keskittää laitoksiin vai hajauttaa seurakuntien vastuulle. Kronologisesti etenevä kirja kertoo tarkkaan eri aikojen haasteet, linjaristiriidat ja taloudelliset vaikeudet. Esikuvia haettiin Pietarista ja erityisesti Saksasta, jonka Kaiserswerthistä otettiin Helsinkiin laitosdiakonian malli. Hakijoilta edellytettiin hengellistä kutsumusta auttamiseen, jopa enemmän kuin soveltuvuutta hoitotyöhön. Diakonissalaitoksessa muutoksista ei pelkästään iloittu. Helsingin Diakonissalaitos 150 vuotta. Erityisen raskasta oli niillä diakonissoilla, jotka toimivat Tammisaaren punaisten vankileirillä
Vuonna 2015 virsikirjan lisävihkoon lisätty virsi 67, Nousta sain aamuun, on englantilaisen lastenkirjailija Eleanor Farjeonin (1881–1965) skotlantilaiseen kansansävelmään kirjoittama laulu. Sibylla ei ole ollut yksittäinen henkilö. KOTIMAA 19 2 3. 3. Woodstockin musiikkifestivaaleilla sen esitti protestilaulaja Arlo Guthrie. Cat Stevens eli Steven Demetre Georgiou on käyttänyt taiteilijanimeä Yusuf Islam vuodesta 1978, jolloin hän kääntyi muslimiksi. Alkuperäiseltä nimeltään virsi oli “Yxi hengellinen weisu, josa tämän mailman catowainen meno edespannan, nijn myös cuinga ihminen cuolemata wastans itziänz lohdutta taita”. Newton oli englantilainen anglikaanipappi ja runoilija, joka oli nuorena toiminut perämiehenä ja kapteenina laivoilla, jotka kuljettivat orjia Afrikasta Karibialle. 2 Mikä entisen orjalaivan kapteenin sanoittama virsi esitettiin Woodstockissa vuonna 1969. Sontongan laulusta tuli vuonna 1994 Etelä-Afrikan toinen kansallislaulu afrikaansinkielisen rinnalle, mutta vuonna 1996 molemmat yhdistettiin nykyiseksi kansallislauluksi. 2 01 7 Viisi knoppikysymystä Virsikirjasta 1 Mitä yhteistä on virrellä Vihan päivä kauhistava (158), Mozartin Requiemilla ja huoltoaseman ravintolalla. Tämän xhosankielisen hengellisen laulun Nkosi Sikelel’ iAfrika teki vuonna 1897 eteläafrikkalainen metodistien lähetyskoulun opettaja, maallikkosaarnaaja ja lauluntekijä Enoch Sontonga. Suomalaiseen virsikirjan lisävihkoon tämä virsi lisättiin toissa vuonna. kuvat: WikiMedia coMMoN Ja aP / Lehtikuva. 1200–1270). Vanhemmiten hänestä tuli orjakaupan vastustaja. Dies Iraeta on kierrätetty useissa klassisen musiikin suurteoksissa. 5 Mitä yhteistä on virsikirjalla, Etelä-Afrikalla ja Fidel Castrolla. Mitä yhteistä on legendaarisella, vuonna 1969 järjestetyllä Woodstock -musiikkifestivaalilla ja 1700-luvulla eläneellä entisellä orjalaivan kapteenilla John Newtonilla. Sen kirjoittajana pidetään italialaista fransiskaanimunkkia Tuomas Celanolaista (n. Sibyllan oraakkelit -niminen kirja on useiden kirjoittajien laatima sekava yhdistelmä antiikin kreikkalais-roomalaista, juutalaista, kristillistä ja gnostilaista apokalyptiikkaa. Yhtyeen perustivat muusikko-säveltäjä Pupu Lihavisto, omintakeisesta äänenkäytöstään ja laulutavastaan tunnettu laulaja Maritta Kuula sekä rockmuusikko ja kirjailija Kauko Röyhkä. Sontongan laulun swahilinkielinen käännös on Tansanian kansallislaulu. Se on ollut kansallislauluna myös Sambiassa, Zimbabwessa ja Namibiassa. Mozart lainasi Requiemiinsä ja jossa mainitaan Sibylla. Sibylla-ketjun kahviloita on 280 suomalaisella huoltoasemalla. 4 Minkä virren mukaan on nimetty suomalainen rocklevy, jolla esiintyy Kauko Röyhkä. Vapaustaistelijoita tukivat Neuvostoliitto ja Kuuba, jonka presidenttinä oli Fidel Castro (1926–2016). Dies Iraen ensimmäinen säkeistö kuuluu suomeksi: Vihan päivä, tuomion päivä / tuhoaa maailman tomuksi, / ennustivat Daavid ja Sibylla. 3 Minkä virren levytyksellä Yhdysvaltain listojen kärkeen noussut laulaja on nykyään muslimi. Avantgarderockyhtye nimeltä 500 kiloa lihaa julkaisi vuonna 1982 oman versionsa virrestä 612, Etkö ole, ihmisparka, debyyttialbumillaan, jonka nimi on vanhan virsikirjan mukaisesti Etkös ole ihmisparka. Virsi Kuule, Isä taivaan, pyyntö tää (501) perustuu eteläafrikkalaisten vapaustaistelijoiden laulamaan lauluun. Levyä myytiin heti kultalevyyn oikeuttava määrä. Morning Has Broken nousi suureen suosioon, kun se julkaistiin englantilaisen folkmuusikko Cat Stevensin levyllä Teaser and the Firecat vuonna 1971. Virren sanoitus perustuu keskiaikaiseen sielunmessun Dies Irae -sekvenssiin, jonka W.A. Sen otti tunnuslaulukseen Afrikan kansalliskongressi ANC, joka taisteli Etelä-Afrikan apartheid-politiikkaa vastaan. Levyltä lohkaistu single Morning Has Broken nousi yhdysvaltalaisten ja kanadalaisten musiikkilistojen kärkeen vuonna 1972. Virsi 932 Oi ihmeellistä armoa on suomennos John Newtonin (1725–1807) vuonna 1779 sanoittamasta hengellisestä laulusta Amazing Grace. Virren sanat on kirjoittanut Juhana Cajanus nuorempi (1655–1681) luultavasti kuolinvuoteellaan. Amazing Grace oli suosittu kappale 1960-luvulla Yhdysvaltain afroamerikkalaisten kansalaisoikeustaistelijoiden ja Vietnamin sotaa vastustavien keskuudessa. MATTI PIRhOnEn TuRhA TIETO Seuraavilla virsikirjan virsiä koskevilla knoppikysymyksillä voi vaikkapa rehennellä kirkkokahveilla siihen asti, että joku kuulijoista kertoo myös lukeneensa ne Kotimaasta
Uusien pappien koulutus on tuottanut tulosta. Ateistisen ja materialistisen hallinnon vaikutus Armenian kirkkoon oli ankara. Nythän on niin, että lapsille on puhuttava uskonasioissakin heidän ymmärrystään vastaavalla tavalla. Noina vuosina suurin osa kirkkomme tuloista käytettiin sosiaaliseen työhön ja ihmisten hädän lievittämiseen, katolikos Karekin II sanoo. Yli 500 uutta tai raunioista kuntoon korjattua kirkkoa sekä useita luostareita on jälleen toiminnassa. – Kansamme oli jo menettänyt Turkin kansanmurhassa suurimman osan kotimaastaan, eli Länsi-Armenian. Se on osa lopullisen oikeudenmukaisuuden toteutumista. Mutta kyllä Jeesus käytti myös kovaa kieltä. Vaikka tulkintoja on monia, kadotus ei katoa kristinuskosta mihinkään. Kristinopin päivittämiseen esimerkiksi kadotuksettomaksi ei ole mitään syytä. Oikeanlainen evankeliumin julistus ei kiellä helvettiä, mutta ei myöskään ratsasta kadotuksella. jussI ryTKönen ”Turkki vielä tunnustaa kansanmurhan” Armenian apostolisen kirkon Katolikos Karekin II osallistui maanantaina ekumeeniseen rukoushetkeen arkkipiispa Kari Mäkisen kanssa Helsingin tuomiokirkossa. Maan nykyinen hallinto kiistää edelleen sen, mitä tapahtui ottomaani-imperiumin loppuvaiheessa ja vähättelee armenialaisten menetyksiä. Tilanne oli aineellisesti huono, mutta toivoa oli. Pääsimme yhteisymmärrykseen. – Erityisesti isoäidit huolehtivat lasten kristillisestä kasvatuksesta, Karekin II kiittää. Tai ylipäätään Raamatun kovista ja pelottavista kohdista. Sellainen voi olla hengellistä väkivaltaa. Mutta hyvä voittaa lopulta. Viime vuosikymmeninä Armenian kirkko on kokenut eräänlaisen ylösnousemuksen. Vastasin kohteliaasti, että kyllä siitäkin on puhuttava: pääsiäinen eli ylösnousemus menettää merkityksensä ilman ristinkuolemaa. 9:48). Niitä on rakennettu myös maan taajamien neuvostovallan aikaisiin kaupunginosiin, joihin kirkkoja ei saanut rakentaa. Katolikos on kiitollinen Jumalalle ja kiittää myös uskollista kansaansa, joka täytti ahkerasti vähät käytössä olleet kirkot, rukoili ja kasvatti lapsiaan. – Uskon, että myös Turkki tulee vielä tunnustamaan kansanmurhan, Karekin II sanoo. helvetti, kadotus, tuomio. nuorena pappina kävin hiljaisella viikolla päiväkodeissa hartauksia pitämässä. – Armenian itsenäistymistä 1991 seurasi aika, jolloin oli paljon köyhyyttä. 20 KOTIMAA 2 3. Eivät Pahattaret ja piparkakkutalon noidat ole mitään pehmohahmoja. Pappeja vainottiin ja monet karkotettiin neuvostomaan muihin osiin. Se on osa lopullisen oikeudenmukaisuuden toteutumista.. Lopuksi laulettiin kurkku suorana Lensi maahan enkeli. 65-vuotias kirkonjohtaja on kaikkialle maailmaan levinneiden armenialaisten hengellinen johtaja. 3. Mistähän muuten johtuu, että lapset ovat aina mielellään kuunnelleet myös hyvin jännittäviä satuja. Kommunistivalta halusi tehdä jopa Armenian kirkon pyhimpiin kuuluvasta Etchmiadzin katedraalista museon. Jeesus julisti evankeliumia, parannusta, armoa ja oikeudenmukaisuuden toteutumista kaikille köyhille syntisille. Kansanmurhan seurauksena paljon armenialaisia pakeni eri puolille maailmaa. Hän muistaa hyvin myös toisen Armeniaa kohdanneen katastrofin: Venäjän imperiumiin kuuluneesta Armeniasta tuli vuonna 1922 virallisesti osa Neuvostoliittoa. Neuvostovalta kesti vuoteen 1991. Niitä on rakennettu myös neuvostovallan aikaisiin kaupunginosiin, joihin kirkkoja ei saanut rakentaa. Monia otettiin aivan muuhun käyttöön. Jossakin toivottiin, että ristiinnaulitsemisesta ei sitten saa puhua mitään. Jos sille tielle lähdetään, loppua ei näy, ennen kuin Jeesuksesta jää jäljelle vain jonkinlainen Sokrateen tai Kungfutsen kaltainen etiikan opettaja – loppujen lopuksi siis vain lakia saarnannut ihminen. Yli 500 uutta tai kuntoon korjattua kirkkoa sekä useita luostareita on jälleen toiminnassa. Väärin tehneet tuomitaan kirottuina ”ikuiseen tuleen, joka on varattu Saatanalle ja hänen enkeleilleen” (Matt. Diakoninen työkin on ollut tärkeää. 2 01 7 KOluMnI jussI ryTKönen A rmenian apostolisen kirkon johtaja, katolikos Karekin II toteaa, että Turkin vuonna 1915 toteuttama 1,5 miljoonan armenialaisen kansanmurha on jo kaikkialla yleisesti tunnustettu tosiasia. Taivas ja helvetti ovat, vaikkei uskoisikaan. Valtio pyrki kasvattamaan nuorisoa irti kansan kirkollisista traditioista. KuvA: JAnI LAuKKAnen ArMenIAn KIrKOn jOhTAjA Helvetti ei kieltämällä katoa E räs viime päivien teema Kotimaassa ja somessa on ollut helvetti ja mahdollinen lasten pelottelu sillä. Neuvostovallan loppuaikojen kaaokseen liittyy myös armenialaisten asuttaman Vuoristo-Karabahin kriisi, jonka puhkeamista 1988 Karekin II pitää naapurimaan, islamilaisen Azerbaidžanin syynä. – Maailmansodan puhkeaminen 1941 esti hankkeen. 25:41). Neuvostoliiton ajan lopussa runsaat 25 vuotta sitten Armeniassa oli vain 23 toimivaa kirkkoa ja kirkkoa palveli vain 40 pappia, Karekin II sanoo. Mutta mitä lapselle pitäisi opettaa helvetistä. Sadut valmentavat kohtaamaan oikean elämän pelkoja. Helvetti on paikka, ”missä mato ei kuole eikä tuli sammu” (Mark. Paitsi nykyisessä Turkissa. Naperot kuuntelivat korvat höröllään, kun kerroin ristin ja ylösnousemuksen pääsiäisestä. Helvetin kauhujen hehkutus ei kuulu asiaan. Raamattu ei mässäile helvettikuvilla. Vaikka tulkintoja on monia, kadotus ei katoa kristinuskosta mihinkään. Karekin II vieraili Suomessa Suomen luterilaisen ja ortodoksisen kirkon vieraana Helsingissä, Kuopiossa ja Valamossa alkuviikosta. Monissa maissa on suuria armenialaisyhteisöjä, esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Venäjällä molemmissa noin miljoona. Katolikoksen mukaan neuvostovallan vuosikymmenet merkitsivät satojen kirkkojen ja lukuisien luostareiden sulkemisia. Maamme itäisen osan joutuminen neuvostovallan alle vaikutti siltä, että se oli kuin jatkoa kansanmurhalle. Joka tapauksessa vain kourallinen kirkkoja ja pappeja jäi lohduttamaan kansaamme ja auttamaan sitä sen tarpeissa