Sivut 10–12. vuosikerta | 0043595–17–09 8 elämäntyönä häpeä Professori Paavo Kettunen jäähyväisluennollaan Joensuussa: Rippi ei ole lääke hengelliseen häpeään. . Sivut 18–19 Jo h a n n a K o K K o la / V is u a a li n en V ie s ti n tä to im is to s a la m a maaliskuun ensimmäinen päivä ei tuo kirkkoihin vihkiruuhkaa. Sivut 18–19 23. elämäntyönä häpeä Professori Paavo Kettunen jäähyväisluennollaan Joensuussa: Rippi ei ole lääke hengelliseen häpeään. . Sivu 7 sosialistinen DDR kirjoitti historiaa uudelleen ja valjasti lutherin propagandansa käyttöön. helmikuuta 2017 | hinta: 3,70€ | 112
Uskonnollisissa yhteisöissä ei pitäisi olla mitään salattavaa Uskonnollisen yhteisön itseymmärrys ja yksilön itsemääräämisoikeus eivät aina kulje käsi kädessä. Nuo jotka putosivat K uulin kuvauksen siitä, miten hyppylava oli 102 metriä joen pinnan yläpuolella ja vaarojen uhmaaja seisoi lavalla köysi jalassa. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen lupasi ottaa asian tarkempaan syyniin. Periaatteessa tällaisen arvion tekeminen voisi olla hyvä asia, sillä uskonnoilla ei pitäisi olla mitään salaisuuksia tai salattuja kasvatussuunnitelmia. Edellä mainitut perustavaa laatua olevat oikeudet voivat ajautua ristiriitaan. Hankkeeseen liittyy muun muassa laillisuusongelmia. Lautakunta siis päättää, onko joku ryhmä tai yhteisö uskonto. Uskonnollisen yhteisön itseymmärrys ja yksilön itsemääräämisoikeus eivät aina kulje käsi kädessä, vaan voidaan tarvita ulkopuolista tahoa sanomaan mikä on oikein, sopivaa tai jopa lainmukaista. Uskonnollisen yhteisön sisällä tapahtuva henkinen ja hengellinen väkivalta on luonteeltaan sen laatuista, että viranomaisten on vaikea puuttua siihen. Lapsiasiamiehen aloite on sukua Uskontojen uhrien tuki UUT ry:n marraskuussa 2015 tekemälle esitykselle, jossa se toivoi erityisen uskontovaltuutetun viran perustamista. Vapaa pudotus kesti kolme ja puoli sekuntia eli yksi... ArTO KöyKKä Pirkkalan seurakunnan pappi Katekismuksen kristinopin ensimmäisessä kohdassa sanotaan, että elämämme kallein asia on Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen tunteminen ja Jumalan lapseksi pääseminen. Nykyisin asiantuntijalautakunnan tehtävänä on arvioida etukäteen rekisteröidyksi uskonnolliseksi yhdyskunnaksi pyrkivän ryhmän luonnetta, oppia ja lainmukaisuutta. Sen sijaan, jos uskonnollisessa yhteisössä on syytä epäillä rikosta, sen tutkiminen kuuluu jo nyt poliisille. Lapsiasiamiehen aloite on kiinnostava, sillä se laajentaisi asiantuntijalautakunnan tehtävää niin, että se tekisi myös jälkikäteen arvioita uskonnollisten yhteisöjen toiminnasta erityisesti lasten edun näkökulmasta. • Haastateltavana ollut mies oli sukeltanut haiden keskellä Fidžisaarilla, kiivennyt Kilimanjarolle, uinut villien delfiinien kanssa, purjehtinut myrskyävällä Itämerellä ja lasketellut Kaukasuksella. Siksi meidät suomalaiset pakotettiin viisisataa vuotta sitten lukemaan, jotta me voisimme olla siunattuja niin täällä ajassa kuin iankaikkisuudessa. 2 . Tällöin ei kukaan seurakunnan jäsen tuntenut itseään huonommaksi tässä kohden. Herranehtoollista annettaessa on Lahdessa aikomuksena ottaa käytäntöön eri pikarit kullekin ehtoollisvieraalle. Kotimaan tietojen mukaan uskontovaltuutettuasiaa on selvitetty opetusja kulttuuriministeriössä, mutta tällä hetkellä se ei ole etenemässä. Senkinlainen ihminen, joka ei näytä välittävän uskonnosta, sekin tulee vakavaksi kun näkee ruumisauton ja kuulee kellojen soiton. Kirkkoneuvosto on valinnut erityisen toimikunnan asiaa valmistelemaan ja piirustuksia hankkimaan. 2 01 7 Pääkirjoitus sATA vuOTTA sITTen TuhAT MerKKIä TAIvAAsTA LAInA KOTIMAA Perustettu 1905 sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@ kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13 00181 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä 040 522 0566 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24 Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen 040 737 4722 Tuottaja Tuija Tiihonen 040 051 5513 Toimitussihteerit Anna-Kaisa Pitkänen (virkavapaalla) Noora Wikman-Haavisto 040 178 8423 Graafikko Gun Damén Toimittajat Antti Berg Emilia Karhu Jussi Rytkönen Meri Toivanen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen 050 515 1440 Markkinointipäällikkö Minna Zilliacus 040 7747777 Lukijamäärä 64 000 KMT Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 OLLI sePPäLä julkaisupäällikkö, olli.seppala@kotimaa.fi 23.2.1917 ehtoollisviini eri pikareista. Perustuslaki antaa jokaiselle suomalaiselle oikeuden uskonnon ja omantunnon vapauteen, mutta myös oikeuden henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. kaksi… kolme… ja sitten vedessä. Lapset parkuvat ja yyteet ovat menossa. -Se on suora erehdys, että seurakunnista on aikain kuluessa jätetty kuolinkellojen soitto ja kaikkien veisuulla hautaaminen pois. Tämä kuulosti hurjalta, mutta mitä ovat extreme-lajit sen rinnalla, että jonain aamuna halveksii kylpyhuoneen peilikuvaa ja joutuu tunnustamaan, että elämältä on pohja poissa. -Voimakkain kuoleman muistuttaja on kellojen soitto ja hautaus kirkkomaalla. Nopeus nousi 120 kilometriin tunnissa. Hän astui reunan yli. 2 KOTIMAA 2 3. Lapsiasiamies Tuomas Kurttila on tehnyt opetusja kulttuuriministeriölle aloitteen, jossa hän ehdottaa uskonnonvapauslaissa säädetyn asiantuntijalautakunnan uudistamista. Mutta pelkona varsinkin herätysliikkeissä, pienissä eristäytyvissä yhteisöissä ja maamme vähemmistöuskonnoissa, erityisesti islamissa, voi olla, että niiden kulttuuriseen tai teologiseen erityisluonteeseen puututaan ja niiden uskonnonvapautta uhataan. • Sittenkin löisin vetoa sen puolesta, että Jumalan valtakunnassa vahvoilla ovat ne naiset, jotka perjantai-iltana kantavat kauppakasseja alakerran asuntoa kohti. He ovat panneet elämänsä alttiiksi, ja juuri heille kuuluu se lupaus, että heidän Isänsä sallii löytää sen, minkä he ovat menettäneet. Pastori ja lähetystyöntekijä Juha Saari Uusi Tie -verkkosivulla 15.2.. Kukakohan on nyt kuollut kun kirkon kellot soivat
KUVa: JaaKKo VäHämäKi / VaSTaVaLo Kirkon sisäiset herätysliikkeet voisivat myös tulla arvioiduiksi. Yksittäistä pappia ei kuitenkaan velvoitettaisi vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja. Arviointi tulisi tehdä erityisesi lasten näkökulmasta kiinnittäen huomiota oppeihin ja käytäntöihin. Eduskunta äänesti viime perjantaina sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamiseen tähdänneestä Aito avioliitto -kansalaisaloitteesta. Inarin kirkkoherra Tuomo Huusko kuitenkin veti esityksen pois saamelaiskäräjien kirjeen vuoksi. Viisitoista kirkolliskokousedustajaa eri puolilta maata ovat valmistelleet kirkon avioliittokäsityksen laajentamista ehdottavan aloitteen ensi toukokuussa kokoontuvalle kirkolliskokoukselle. Seurakunnalla on velkaa 330 000 euroa, josta erääntyy ensi vuoden lokakuussa maksettavaksi 80 000 euroa. Viime viikon maanantaina Hintikka sanoi Kotimaan haastattelussa vielä harkitsevansa ehdokkuutta. voimaan tulevan uuden avioliittolain. Se olisi läpi mennessään kumonnut 1.3. Tämä tarkoittaisi sitä, että kirkon sisäiset herätysliikkeet voisivat myös tulla arvioiduiksi. Nykylainsäädännön mukaan arviointi tapahtuu ennakkoon. Se päätettiin hylätä äänin 120– 48. Pulkkamäkeen kannattaa suunnata ainakin sunnuntaina, jolloin vietetään laskiaista. Paastoon laskeudutaan ensi viikolla. Saamelaiskäräjät pyytää arvioimaan, mitkä olisivat mahdollisen seurakuntaliitoksen vaikutukset saamelaisten kielellisiin ja kulttuurisiin perusoikeuksiin Utsjoen seurakuntaelämässä. Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteeri Kaisamari Hintikka on kolmas ehdokas, joka on vahvistanut osallistumisensa Helsingin piispanvaaliin. Asiantuntijalautakunnan tulisi Kurttilan mielestä arvioida, toimiiko uskonnollinen yhdyskunta perusja ihmisoikeuksia kunnioittaen. Kurttila ehdottaa myös, että arviointiprosessi tulisi ulottaa sellaisiin uskonnollisiin yhteisöihin, jotka eivät ole uskonnollisten yhdyskuntien rekisterissä, mutta jotka tunnistettavasti täyttävät uskonyhteisön tunnusmerkit. Aloitteessa esitetään, että kirkollinen avioliittoon vihkiminen olisi mahdollinen myös samaa sukupuolta oleville pareille. Eduskunta kumosi Aito avioliitto -aloitteen . EMIlIA KArhu Saamelaisten oikeuksista selvitys Utsjoen liitoksessa lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila ehdottaa, että uskonnollisen yhdyskunnan toimintaa voisi arvioida myös rekisteröinnin jälkeen. Aloitteen tavoitteena on, että erilaiset avioliittokäsitykset voisivat elää kirkossa rinnakkain. nOOrA wIKMAn-hAAvIsTO Lapsen etuja halutaan valvoa paremmin Kirkolliskokoukselle aloite avioliittokäsityksen laajentamisesta . 2 . Tulevina viikkoina lomalle pääsevät myös pohjoisemman Suomen koululaiset. pidettävä kansalaiskeskustelu on käyty. Utsjoen seurakunta on ajautunut talouskatastrofiin.. Koulujen talvilomakausi käynnistyi tällä viikolla Etelä-Suomesta. Aito avioliitto -aloite keräsi yli 100 000 nimeä. Julkisuudessa on keskusteltu samalla kansalaisaloitteen luonteesta ja mielekkyydestä, jos sillä pyritään kumoamaan juuri hyväksytty toinen kansalaisaloite. Kaisamari hintikka vahvisti ehdokkuutensa piispanvaalissa . Arvioinnin perusteella opetusja kulttuuriministeriö voisi nostaa kanteen varoituksen antamiseksi uskonnolliselle yhdyskunnalle tai jopa sen lakkauttamiseksi. Allekirjoittajat, joiden joukossa on sekä pappisettä maallikkoedustajia, ovat Oulun, Lapuan, Kuopion, Tampereen, Mikkelin ja Porvoon hiippakunnista. 2 01 7 vIIKOn KuvA KOOnnuT: nOOrA wIKMAn-hAAvIsTO Inarin seurakunnan kirkkoneuvoston oli määrä päättää viime viikolla, miten se suhtautuu esitykseen Utsjoen seurakunnan liittämisestä kappeliseurakuntana Inarin seurakuntaan. Valmistaudu paastoon lukemalla viisi ajatusta paastosta sivulta 21. Asiaan palataan Inarin kirkkoneuvostossa sen jälkeen, kun saamelaiskäräjiä on kuultu ja 5.3. KOTIMAA 3 2 3. Keskiviikkona hän vahvisti asian Kirkko ja kaupungin haastattelussa. Utsjoen seurakunta on ajautunut talouskatastrofiin. Utsjoen seurakunta on Suomen ainoa saamelaisenemmistöinen seurakunta
Hän uskoo asenteen syntyneen kasvuympäristöstä, joka rohkaisi toimimaan. Vaikka uskonasioihin en ota julkisesti kantaa, niin arvostan sekä kirkon maallista että hengellistä työtä. Moni asia yhteiskunnassa ja politiikassa on Hekkalan mukaan ehtinyt vuosikymmenten kuluessa muuttua, mutta yksi asia on pysynyt agendalla. Tuntui, että silloin kaikki toiminta oli keskittynyt kirkonkylille ja meidät hajaseutualueen nuoret unohdettiin. Tarvittiin puolestapuhujia. (HS, TNS-Gallup) KuKA. Tämän vuoksi vasemmistolaisuus oli Hekkalalle selkeä poliittinen valinta. Oppositiopuolue lähtee kuntavaaleihin 9,1 prosentin kannatuksella. Tarvitsimme harrastustoimintaa ja vapaa-ajanpaikkoja. Kotikylällä Oulunsalossa oli vahva vasemmistolainen poliittinen perinne. – Silloinen lestadiolainen kirkkoherramme suhtautui minuun lämpimästi. Juttelin juuri pari viikkoa sitten Vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Andersonin kanssa, ja hän oli sitä mieltä, että on oikein hienoa, että meitä on vaikuttamassa myös kirkon piirissä. 4 KOTIMAA 2 3. Isä ja sisarukset toimivat ammattiyhdistysliikkeessä. Hän toivotti minut kädestä pitäen tervetulleeksi mukaan toimintaan. Hekkalaa ei pelottanut lähteä mukaan päätöksentekoon, vaikka hän oli tavallisesta työläiskodista. Kirkon ja kunnan asioiden hoito ei Hekkalan mielestä suuresti poikkea toisistaan. Kuntaliitosten myötä Hekkalasta tuli Oulun kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. – Kirkollisessa päätöksenteossa näkyy kyllä tietty sulkeuPienen ihmisen ääni kirkkoon vAseMMIsTOlIITTO Oululainen Rauno Hekkala on halunnut tuoda syrjäkylien ihmisten näkökulmaa kunnan ja kirkon päätöksentekoon jo yli 30 vuoden ajan. Hekkala sai kuulla ihmettelyä ulkopuolisilta siitä, mitä kommunisti oikein tekee kirkon hommissa. KunTAvAAlIT vAseMMIsTOlIITTO . Nykyään Hekkala ei ole huomannut kirkon ja vasemmiston suhteissa viileyttä. – Kun lähdin mukaan vaikuttamaan kirkossa ja kuntapolitiikassa, minulle oli tärkeää ottaa kantaa kotikyläni Varjakan alueen nuorten puolesta. Naapurit kävivät työväentalolla iltamissa ja harrastamassa. Käsiteltävät asiat, kuten talousarviot sekä kiinteistöjen ja maaomaisuuden käyttö, ovat usein melko samanlaisia. Puolue syntyi vuonna 1990, kun suomalaiset vasemmistopuolueet SKDL ja SKP arvioivat uudelleen omaa toimintaansa ja ideologiaansa Neuvostoliiton hajoamisen myötä. Viime vuosina puolue onkin tuonut esimerkiksi nuorien puheenjohtajiensa Li Andersonin ja häntä edeltäneen Paavo Arhinmäen kannanotoissa aiempaa näkyvämmin esiin vihreitä arvoja. Oululaisen Rauno Hekkalan mukaan kirkkovaltuustossa tehdään yhteistyötä yli puoluerajojen sujuvammin kuin kuntapolitiikassa. Vasemmistoliitto nimeää nykyisin ideologiseksi perustakseen punavihreyden, demokraattisen sosialismin ja ekososialismin. 2 01 7 KunTAvAAlIT Kotimaa esittelee kuntavaalikeväänä suurimpien puolueiden kuntavaikuttajia, jotka ovat näkyvässä roolissa myös seurakuntien päätöksenteossa. Tällä hetkellä Vasemmistoliitto on Suomen kuudenneksi suurin puolue. vielä 1980-luvulla kirkon ja silloisen SKDL:n välillä vallitsi vuosikymmeniä jatkunut eripura. KuVA: JAAnI FöHR. Oma seurakunta otti hänet kuitenkin lämpimästi vastaan. – Haluan vaikuttaa siihen, että pienikin ihminen saisi kunnassa ja kirkossa äänensä kuuluviin. • Rauno Hekkala • Ikä: 57 • Kotipaikka: Oulu, Oulunsalo • Ammatti: Varastoesimies • Perhe: vaimo, kolme lasta ja lastenlasta • Harrastukset: Kalastus, rullaluistelu ja lastenlasten hoitaminen K un Avecra Oy:n varastoesimies Rauno Hekkala (vas.) tuli vuonna 1981 tuli valituksi Oulunsalon kirkkovaltuustoon, oli puolueen nimi SKDL. Kun olin nuori, oli syrjäkylillä vielä paljon ihmisiä, jotka eivät rohjenneet mennä itse kunnantalolle asioitaan edistämään. Vuonna 1984 kävi kutsu Oulunsalon kunnanvaltuustoon varavaltuutetuksi ja sittemmin kunnanvaltuutetuksi. – Päinvastoin. Puoluekentällä hän on Oulun Vasemmistoliiton kunnallisjärjestön puheenjohtaja. Minulle henkilökohtaisesti kirkko on ollut tärkeä. 2 . Vasemmistoliitto edustaa nimensä mukaisesti suomalaisen puoluepolitiikan vasenta laitaa
17,90 (20,00) Harmonikka ja virret kuuluvat vahvasti suomalaiseen musiikkiperinteeseen. Vasemmistoliitolla ei ole virallista kirkkopoliittista ohjelmaa, mutta kannanotoissaan se on pitänyt tärkeänä esimerkiksi sitä, että kirkkoon kuuluvat jäsenet toimisivat aktiivisesti seurakunnissa. 16 virttä tuoreina virtuoosimaisina tulkintoina. SKDL:ään liitettiin menneinä vuosikymmeninä ateistinen maailmankatsomus. Tällä hetkellä itsenäisyys näkyy esimerkiksi siinä, että kirkko on ottanut oman linjansa paperittomiin turvapaikanhakijoihin. Julkinen mielikuva ei kuitenkaan teologi Hanna Mithikun mukaan vastaa todellisuutta. Sacrum palvelee seurakuntia kattavalla kirkollisten tarvikkeiden, virka-asujen, kirkollisten tekstiilien ja kynttilöiden valikoimalla. Mithiku pohtii, että nykyisin kirkolla ja vasemmistolla on jopa aiempaa vahvempi yhtenevä näkemys yhteiskunnasta. Hänestä siinä sekoittuvat liian helposti henkilökohtaiset vakaumukset ja yhteinen etu. Puoluepolitiikassa hän on toiminut vuosina 2015–2016 Helsingin Vasemmiston puheenjohtajana ja on nykyinen varakaupunginvaltuutettu. VERKKOKAUPPA : www.sacrum.fi MYYMÄLÄ : HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. AnnA-KAisA PitKänen Oululaisen Rauno Hekkalan mukaan kirkkovaltuustossa tehdään yhteistyötä yli puoluerajojen sujuvammin kuin kuntapolitiikassa. En esimerkiksi näkisi hyvänä, että valtio alkaisi arvioida kirkon sisäisiä asioita. 020 754 2350 RIEMULLA Eri ikäiset ja -ääniset naiset laulavat ja soittavat uudistettuja, naisten tekemiä Siionin virsiä. Mieleeni tulee ainakin Saapas-päivystys, joka on tuonut turvallisuutta nuorten viikonlopunviettoon. – Yhteistyötä tehdään puoluerajojen yli välillä jopa sujuvammin kuin kuntapolitiikassa. Haagan seurakuntaneuvoston varapuheenjohtajana toimiva Mithiku on myös Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston ja -neuvoston jäsen. Hekkala toivoo avointa keskustelua eduskunnan roolista kirkkolain hyväksyjänä. Lisäksi SKDL:ssä on toiminut Vasemmistokristityt-foorumi ja nykyisellään Vasemmistoliiton sisällä toimii vasemmistokristittyjen verkosto, Mithiku toteaa. – Oulussa esimerkiksi nuorisotoiminnassa tätä tehdäänkin jo. 2 3. Uskonnon ja politiikan yhteensovittamista Hekkala on aina vierastanut. 2 01 7 Sacrumista saat kristilliset kirjat, hengellisen musiikin ja elokuvat kuten myös Kirkon Ulkomaanavun ja Yhteisvastuun tuotteet. Hekkalan mielestä kirkon on hyvä säilyttää oma roolinsa yhteiskunnallisena toimijana. – Sekä SKDL:ssä että Vasemmistoliitossa on ollut jatkuvasti mukana seurakuntien työntekijöitä ja aktiivisia maallikkokristittyjä. Vuoden 2010 ja 2014 seurakuntavaaleissa Vasemmistoliitto kehotti kirkkoon kuuluvia jäseniään osallistumaan seurakuntavaaleihin aktiivisesti sekä ehdokkaina että äänestäjinä. Kuntien ja seurakuntien välillä olisi Hekkalan mielestä paljon yhteistyön tiivistämisen mahdollisuuksia. – En osaa ottaa vahvasti kantaa tähän asiaan, mutta toivon, että sitä voidaan arvioida yhdessä käytännön hyötyjä ja haittoja punniten. – Moni vasemmistoliittolainen on tervehtinyt ilolla esimerkiksi piispojen kannanottoja, joissa on kiinnitetty huomiota yhteiskunnan epätasa-arvoon ja asetuttu puolustamaan pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Kirkon ja valtion suhteet Hekkala näkee tällä hetkellä maltillisina, ja uskoo niiden kehittyvän parempaan suuntaan. Ensimmäinen levytys, jossa on vain naisrunoilijoiden tekemiä virsiä. 19,90 (22,00) Levyllä esiintyy Jippii-suurkuoro solisteinaan Neea Hakala, Jadelin Heikkilä, Pihla Laamanen, Nyyti Rahkonen, Olivia Rydenfelt ja Pekka Simojoki. Levyn soinnissa klassinen kohtaa kansanmusiikin ja tuo siihen oman erityisen sointinsa. Mithikun mukaan kirkko on edelleen tärkeä arvovaikuttaja suomalaisessa yhteiskunnassa. kuva: Jaani FöHR ”kirkko haastaa markkinatalouden ihmiskuvaa” Vasemmistoliiton ja etenkin sen edeltäjän SKDL:n kirkkosuhde on julkisuudessa hahmottunut usein etäisenä ja kriittisenä. – Kirkon ja valtion välillä on minusta hyvä olla omat rajansa. Tyylilajit vaihtelevat mietiskelevästä ja yksinkertaisesta vauhdikkaaseen argentiinalaiseen tangoon. Myönteiseksi Hekkala kokee sen, että poliittiset tunnukset eivät ole kirkkovaltuustossa näkyvästi esillä. 2 . 19,90 (21,90) 19 90 Hannu Lehtikangas, Niko Kumpuvaara Riemu ja murhe cd Siionin tyttäret – Naisen ääni körttiveisuussa cd 19 90 Jippii Ristin maa cd 17 90 tuneisuus ja hierarkia eri tavalla kuin kuntapäätöksenteossa. – Ajattelen, että kirkko voi omalla toiminnallaan haastaa markkinatalouden kapeaa ihmiskuvaa, Mithiku toteaa.
Toki vlogit ovat myös viihdettä. Kolmas ongelma on, että keskustelijat ymmärtävät jo peruskäsitteet eri tavoin. 2 01 7 vIIKOn henKIlö lähetyshiippakunta vastaa eronneen papin kritiikkiin . Englannin kirkon kirkolliskokous hylkäsi viime viikolla yllättäen piispainkokouksen selonteon avioliitosta. Tässä Suomikin nousee korkealle. ”Arvostan sitä, että islamin Jumala on myötätuntoinen ja armahtava” V anhan testamentin tutkija Ville Mäkipelto nosti videoblogissaan esille kolme hyvää asiaa muslimeista. kuVA: JukkA GrAnsTröM. Mitä tutkit. Miten ja miksi päädyit modernin viestinnän pariin eli videoblogin tekijäksi. Tutkin siis muinaista viestintää, eri käsikirjoituksia ja niiden eroja. – Toiseksi islamin Jumala on myötätuntoinen ja armahtava. Rakennetta kehitetään hänen mukaansa jatkuvasti. Ortodoksiseen kirkkoon liitytään enemmän kuin siitä erotaan . Kaikissa kolmessa kuitenkin tunnetaan rakastava Jumala. – Ensinnä arvostan sitä, että islamin peruspilareihin kuuluu köyhistä huolehtiminen ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Ortodoksikirkko selvittää arkkipiispan istuimen siirtämistä Kuopiosta helsinkiin . Eräs islamilainen oppinut sanoi äskettäin haastattelussa, että maailman paras maa islamin näkökulmasta on Kanada, koska siellä huolehditaan hyvin vähäosaisista. Keskityn siihen, miten juutalaiset kirjurit tekivät muutoksia kirjoituksiin kopioidessaan niitä. – Aluksi pelkäsin, meneekö minulta nyt tutkijan maine. Lisäksi pitäisi järjestää paljon mahdollisuuksia kunnioittavaan kohtaamiseen paitsi uskonnollisissa yhteisöissä myös vaikkapa kirjastoissa ja kouluissa. 6 KOTIMAA 2 3. Tutkija on paljon yksin kammiossaan ja kaipasin sosiaalisuutta. Sen mukaan avioliitto on vain miehen ja naisen välinen, mutta kirkon pitää tehdä kaikkensa sateenkaariväen tukemiseksi. Teet väitöskirjaa Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan huippuyksikössä. Me kristityt haluamme usein omia armollisen Jumalan ja leimaamme esimerkiksi juutalaisten tai muslimien Jumalan julmaksi. Kirkolliskokouksessa järjestettiin äänestys selonteon käsittelystä, jonka tuloksena se jätettiin muodollisesti käsittelemättä. Ortodoksiseen kirkkoon liittyi viime vuonna 912 ihmistä. Hiippakuntadekaani Juhana Pohjola ottaa Lähetyshiippakunnan nettisivuilla kantaa hiippakunnasta eronneen pastori Wille Huuskosen esittämään kritiikkiin. Väitösohjaajani on kuitenkin suhtautunut kannustavasti. Huuskosen eropyyntöä hän kuvailee kipeänä koko työyhteisölle. englannissa kirkolliskokous hylkäsi piispojen selonteon avioliitosta . – Teen tekstihistoriallista tutkimusta Vanhasta testamentista. Ortodoksien kirkollishallitus on asettanut selvitysmiehen arvioimaan yksityiskohtaisesti arkkipiispan istuimen mahdollista siirtoa Helsinkiin. Koulujemme historianopetus painottuu länsimaihin, mutta on hyvä muistaa, että Kaukoidässä ja muslimimaissakin on ollut kukoistavaa tiedettä. Päätin tehdä vlogeja paitsi omasta elämästäni myös kaikesta, mikä minua kiinnostaa, eli esimerkiksi psykologiasta, filosofiasta ja teologiasta. Tarkoituksena on selvittää, miten siirto vaikuttaisi muun muassa muihin piispoihin, hiippakuntiin, kirkollishallituksen työskentelyyn sekä palvelukeskuksen rooliin ja sijaintiin. – Uskontodialogi on kuitenkin välttämätöntä maailmassa, jossa monet konfliktit kiertyvät katsomusten ympärille. 2 . Kaikkein eniten jännitän läheisimpien reaktioita. – Aloitin videoblogin pari vuotta sitten samaan aikaan kuin väitöskirjan teon. Tunnustus oli osa YK:n uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikon viettoa Suomessa. Pohjola toteaa, että organisaation haasteet on Lähetyshiippakunnassa tiedostettu, mutta parempaa mallia ei ole löydetty. Jos vaimo hyväksyy, silloin kaikki on hyvin. Toki joidenkin mielestä se on tyypillistä harhautuneen ihmisen puhetta, sanoo teologi Ville Mäkipelto. Mitä asioita arvostat islamissa ja miksi. eMIlIA KArhu – Olen saanut yllättävän paljon myönteistä palautetta islamin hyviä puolia käsittelevästä vlogi-postauksesta. Miksi uskontojen välinen vuoropuhelu on niin vaikeaa. Haluan avata katsojille ikkunoita maailmaan ja esitellä neutraalisti ja kunnioittavasti erilaisia uskomuksia ja ilmiöitä. Kun mukaan lasketaan kuolleiden määrä, 791, ja kastettujen määrä, 385, käy ilmi, että kokonaisjäsenmäärä pieneni viime vuonna 311 hengellä. Suomen ortodoksiseen kirkkoon kuului viime vuoden lopussa 60 566 jäsentä. – Aitoa dialogia ei synny, jos keskustelijat pitävät toisiaan lähtökohtaisesti harhaoppisina tai jos taustalla on koko ajan piilevä käännyttämistavoite. Käytännössä selonteko siis hylättiin. Samana ajanjaksona kirkosta erosi 788 jäsentä. – Kolmanneksi arvostan islamilaisten oppineiden saavutuksia tieteessä erityisesti keskiajalla. Toisaalta kaikkien armahtava jumalakuva joutuu myös koetukselle pelastuksesta puhuttaessa. Eteenpäin päästään, jos eri uskontojen ja liikkeiden sisältä nousee johtajia, jotka rohkaisevat dialogiin toisin uskovien kanssa. Hänen postauksensa valittiin vuoden 2016 yhteisymmärrysteoksi. Valtaosa Suomen ortodokseista asuu pääkaupunkiseudulla
Osa hiippakunnan konservatiivisista papeista älähti piispan esirukousvelvoitteesta. Espoon piispa Tapio Luoma kehottaa kirjeessään suhtautumaan vakavasti seurakunnalle esitettyihin rukouspyyntöihin. ”Tilanteen vaikeudesta huolimatta kirkkomme ei ole toivottomassa umpikujassa tai halvaantuneessa pattitilanteessa. Näiden dokumenttien pohjalta piispat antavat tarkempia ohjeita ja valtuuttavat kirkkoherroja puhumaan asiasta seurakuntansa pappien kanssa. 2 01 7 H iippakuntien piispat ovat antaneet papistolleen ohjeita siitä, miten seurakunnissa pitää toimia avioliiton muututtua sukupuolineutraaliksi 1.3. Kaikki vihkimiseen valmiit papit eivät ole sivustolla ainakaan vielä. Piispa Samuel Salmi kirjoitti ohjeistuksessaan pari viikkoa sitten, että papin on jumalanpalveluksen esirukouksessa rukoiltava siviiliavioliiton solmineiden puolesta, jos vihityt ovat sitä pyytäneet. Piispainkokouksen selonteossa todetaan, että seurakuntalaisen siviilivihkimisenä toimitettavan avioliiton puolesta voidaan pyydettäessä rukoilla päiväjumalanpalveluksessa. Lisäksi kolmen avioliitto siunataan. Sivua ylläpitävä pappi Toni Fagerholm arvioi, että papit ovat runsaan kuukauden aikana saaneet sivun kautta ainakin kymmenkunta yhteydenottoa. Hän kirjoittaa, että kirkon voimassa olevan avioliittokäsityksen kanssa ei ole ristiriidassa se, jos samaa sukupuolta olevan pariskunnan siviiliviranomaisen edessä solmittu avioliitto huomioidaan seurakunnan esirukouksessa. Osa piispoista viittaa kirjeessään erikseen myös kirkkohallituksen oikeudelliseen selvitykseen avioliittolain vaikutuksista kirkolle. pIIspOjeN OhjeeT Avioliittolain tullessa voimaan kirkossa myös vihitään samaa sukupuolta olevia pareja. MerI TOIvANeN vihkiruuhkaa ei ole luvassa. Tilaisuuteen osallistuu yhdeksän paria. kirkollisia vihkimisiä on kuitenkin luvassa hyvin vähän. Kirkkoherra on joukossa mukana. Osa piispoista korostaa kirjeissään ennen kaikkea yhdessä sovittuja sääntöjä. Kuva Helsinki Pride -tapahtumasta 2011. 2 . Oulun hiippakunnassa esirukouksesta ehti jo syntyä häly. Sivuston papit ovat valmiita vihkimään ja siunaamaan samaa sukupuolta olevia pareja. Kirkkoherra Auvo Naukkarisen mukaan enemmistö seurakunnan papeista on valmis vihkimään samaa sukupuolta olevia. Sadinmaa on yksi papeista, jotka ovat ilmoittautuneet Sateenkaaripapit-nettisivulle. Osa piispoista lähestyi seurakuntia asiassa syksyn aikana, osa vuodenvaihteen jälkeen. Helsingin hiippakunnan ja Turun arkkihiippakunnan sivuilla on julkaistu virikemateriaalia samaa sukupuolta olevien parien hääjuhliin. Tiedossa olevista kirkollisista vihkimisistä suurin osa on sovittu kesälle. vihkivalmiudestaan on kertonut julkisuudessa myös kokonainen seurakunta, Helsingin Töölö. Helsinkiläinen Musiikkiteatteri Kapsäkki järjestää keskiviikkoiltana samaa sukupuolta olevien suljetun vihkitilaisuuden. teiden tutkinta kuuluu kirkon viranomaistehtäviin. Moni piispa nostaa erikseen esiin samaa sukupuolta olevan avioparin huomioimisen jumalanpalveluksen yhteisessä esirukouksessa. KOTIMAA 7 2 3. Piispojen ohjeistukset perustuvat elokuussa julkaistuun piispainkokouksen selontekoon avioliitosta. Useissa kirjeissä muistutetaan, että siviiliavioliiton esHelsingin hiippakunta on julkaissut virikemateriaalia samaa sukupuolta olevien parien hääjuhliin. ”Kirkkoherran tehtävä on huolehtia siitä, että viraston henkilöstö on perillä kirkon linjauksista ja kykenee toimimaan asianmukaisesti”, Lapuan piispa Simo Peura kirjoittaa viime viikolla lähteneessä kirjeessään. Toiset painottavat tapoja, joilla samaa sukupuolta olevat avioparit voidaan huomioida. Töölön seurakuntaneuvosto päätti viime viikolla, että seurakunnan kirkoissa voidaan vihkiä samaa sukupuolta olevia. Lisäksi seurakunnan papit päättivät yhdessä ”palvella ilolla ja tasa-arvoisesti” kaikkia vihkipareja. Salmi täydensi ohjeistustaan todeten, ettei ohjeessa oteta kantaa siihen, kuka esirukouksen yksittäisessä jumalanpalveluksessa toimittaa. Kirjeidensä lopussa piispat maalaavat yleisesti toivon ja yhteyden näköaloja. Tässä kuussa ohjeet julkaistiin Turun, Oulun ja Lapuan hiippakunnissa. Kuva: olli sePPälä virikkeitä hääjuhlaan ja häly esirukouksesta AvIOlIITTO Kaikkien hiippakuntien piispat ovat kirjoittaneet papistolleen siitä, miten toimia avioliittolain muututtua. Pappi Kai Sadinmaa vihkii pareista kaksi. Sivulle oli alkuviikosta listautunut noin 20 pappia, joista iso osa ei työskentele seurakuntavirassa. Heti keskiviikkona 1.3. Osa piispoista pyytää kirkkoherroja käsittelemään asiaa harkintansa mukaan myös muiden työntekijöiden kanssa. Tie eteenpäin löytyy, vaikka seuraavan askelen paikka ei olisikaan heti nähtävissä”, Espoon Tapio Luoma päättää kirjeensä
SEIjA KuIKKA lääketieteen tohtori, kirkolliskokouksen 1. Tämän ymmärtävät muista kulttuureista tulevat kristityt paljon selkeämmin kuin me läntisen maailman kasvatit. Jos tätä kutsua ei kuuntele, se johtaa ainakin minut sietämättömään sisäiseen ristiriitaan. Ulla Mäenpää, Virrat Ota kantaa Lähetä tekstiviesti! Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. 8 KOTIMAA 2 3. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Raamatun käsitykseen pelastuksesta kuuluvat myös yhteisöllinen ja koko luomakunnan ulottuvuus. Suomalaisten ikääntyessä kaikkia tulee kannustaa ilmaisemaan hoitotahtonsa ja toiveensa riittävän ajoissa. Olen yhä vakuuttuneempi, ettei ihmiskunta kykene muuttamaan tuhoisaa suuntaansa, ellei se hakeudu Hengen voiman yhteyteen. Kotimaassa julkaistun ”kirkkoherraraadin” pohdintoja, joissa epäillään kivunlievityksen onnistumista, nostetaan jopa masennus ja toimintakyvyttömyys eutanasiakeskusteluun. Tämä tulisi toteutua pääosin omassa hoitotai asuinpaikassa. Se ei ole pelastava ydin, mutta se virtaa välittömästi ytimestä, eikä sitä tässä ajassa voi sivuuttaa. Keskustelua kuolemasta ei pidä pelätä. . Lahja Silvennoinen, Rauma . Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. On hyvä, että keväällä eduskunnassa käsiteltävä eutanasia-aloite hyvän kuoleman puolesta on aiheuttanut vilkasta keskustelua. Kaikkien, erityisesti aloitteen allekirjoittajien tulee ymmärtää, mitä vaikutuksia mahdollisesti säädettävällä lailla on. Ehkä voisi tiivistää näin: oma pelastukseni tulee yksin armosta, mutta luomakunnan pelastus on tehtävä, johon Luoja kutsuu ihmisen yhteistyökumppanikseen. Hoitotahto on väline, jolla yksilö voi vaikuttaa jopa oman elämänsä pituuteen. Armo herättää niin suuren kiitollisuuden, että rakkautta ei voi olla välittämättä eteenpäin. Yleinen on myös hauraus-raihnausoireyhtymä, johon liittyy biologiseen ikääntymiseen kuuluva yleinen heikkous. Ei vastuu luomakunnasta ole kristinuskon ainoa viesti. Mammona saa talloa alleen liian paljon. Viestin hinta on 0,90 euroa. Kristitty johdatetaan toimintaan, joka koskettaa hänen koko olemustaan ja elämänmuotoaan. Ajattelen kaikkia heitä, jotka antavat säästelemättä aikaansa ja voimiaan työhön luonnon puolesta. Voisi odottaa, että sosiaalija perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio lisää osaamista ja resursseja sekä mahdollistaa joustavan konsultaatioavun. Jos maakuntauudistus toteutuu, siirtyvät sotepalvelut maakuntien harteille. 2 01 7 Mielipiteet Kerro mielipiteesi napakasti omalla nimelläsi. Armo johdattaa vastuuseen luonnosta Luin turhautuneena väitteen ( Kotimaa 16.2.), että luomakunnasta vastuuta kantavat ihmiset tekisivät ympäristötekoja oman pelastuksensa tähden. Miten tuo ajatus vaikuttaakin minusta vieraalta ja voisin lyödä vetoa että muistakin, joiden kanssa olen saanut kirkossani jakaa yhteistä huolta ja työtä. Oi voi tätä tasa-arvojen ja suvaitsevien maata! Lukekaapa ilmestyskirjan 22:18, siinä on koko Raamatun ennustus. Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan aktiivista kokonaisvaltaista kärsimyksen lievittämistä ja elämänlaadun vaalimista. Siunaa Jeesus suomalaisia. Kuolevan ja häntä hoitavan henkilöstön vuorovaikutus on parhaimmillaan kannattelevaa ja ahdistusta lievittävää. varapuheenjohtaja Hyvä hoito ja hyvä kuolema on kaikkien perusoikeus SAATTOHOITO Hoitotahto on väline, jolla yksilö voi vaikuttaa oman elämänsä pituuteen. Eri puolilla Suomea on nyt voimakasta liikehdintää ja uudelleen järjestelyjä sosiaalija terveyspalveluissa. Oli huolestuttavaa lukea 19. Toimitus pidättää itsellään oikeuden valikoida lehdessä julkaistavat kommentit ja mielipiteet. Hoitotahdossa hän voi ilmaista, milloin ei enää halua aktiivista hoitoa ja millaisia kivun ja kärsimyksen hoitomuotoja hän haluaa. Emme elä enää luomisen aikaa, kun piti täyttää maa. Kuolinavusta säädettävä laki ei ole ratkaisu hyvään hoitoon ja hyvään kuolemaan. Luonnon tasapainon järkkyminen aiheuttaa ahdistusta. Lähetä tekstiviesti numeroon 13526. Jumalan avulla yritän elää ihmisenä, joka oman palasensa verran varjelee tuota tasapainoa. PAuLIInA KAInuLAInEn Kontiolahti Palliatiivisen hoidon ja saattohoidon turvaamisen pitkän elämän päättyessä tulee olla suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kunnia-asia.. Ajattelen ihmisiä, jotka asuvat näissä maisemissa sadan tai kahdensadan vuoden päästä. Jos tumput suorina jään katselemaan, miten rakkaita maisemiani tärvellään ja miten eläimet katoavat elinpiiristäni, menehdyn suruun ja yksinäisyyteen. Kirjoita viestin alkuun Kotimaa Mielipide (muista välilyönti!) ja sen jälkeen vapaasti se, mitä haluat sanoa. Itse ymmärrän pelastuksen asian näin: pelastukseni on parhaiden luterilaisen hengellisyyden perinteiden mukaan yksinomaan Jumalan lahjaa, Kristuksen tähden. 1. Heidänkin vuokseen tämä älähdys. Kärsimys voi olla fyysistä, psyykkistä, sosiaalista tai henkistä. Mutta tavallinen maalaisjärkikin riittää osoittamaan, että jokin on pahasti vialla suhteessamme luontoon. Kyse on ihmissydämen syvämuutoksesta ja siksi mukaan kaivataan hengelliset yhteisöt, kristillinen kirkko niistä suurimpana. jos kirkkoni opettaa, että ihmisen tulee olla kiinnostunut vain omasta pelastuksestaan, se seuraa enemmän länsimaista yltiöyksilöllistä kulttuuria kuin Raamattua. Tämä jos mikä vaatisi nyt yleisen mielenkiinnon eutanasia keskustelun sijaan. Kuoleman lähestyessä päätöstä palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon siirtymisestä ei pidä pitkittää. Yhteinen huoli luonnosta on jo nyt tuonut, Suomessakin, esimerkiksi luonnontieteilijöitä ja teologeja entistä läheisempään yhteistyöhön. Vaikka hoitotahtoa ei olekaan, tulee hyvään hoitoon ja kivunlievitykseen kiinnittää erityistä huomiota ja mahdolliset puutteet korjata. Kuolemaan liittyy usein henkistä kärsimystä, luopumista ja yksinäisyyttä. Raihnaistuvan vanhuksen hyvän hoidon sekä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon turvaamisen pitkän elämän päättyessä tulee olla suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kunnia-asia. Suuri osa suomalaisista kuolee myöhäisvanhuudessa vanhuuskuoleman ilman ylimääräistä diagnosoitua sairautta, esimerkiksi syöpää. Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa, joka ajoittuu oletetun kuoleman ajankohdan välittömään läheisyyteen. Saattohoitoon kuuluu sielunhoidollinen aspekti. 2 . Painopiste muuttuu täysin, jos hyvän hoidon sijaan entistä useammin valitaan elämän päättäminen. Monen mielestä riittäisi, ettei tarvitsisi taas sodilla harventaa. Laki, joka mahdollistaa tahdosta surmaamisen, synnyttää väistämättä yhteiskunnallisia ja eettisiä ongelmia
Suosittelen näitä keskusteluja kaikille niille, jotka tuntevat asiassa pelkoa ja haluavat siitä eroon. Ensimmäisistä ryhmäkeskusteluista alkaen oli aiheena mitä pelkoja herättää mahdollisuus, että kirkko alkaa vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja ja miten näitä pelkoja voidaan vähentää. Kunnioittavaa. Heidän mukaansa on epäilyttävää, että kaipaan kunnioittavaan keskusteluun tilaa myös argumenteille ja kritiikille. SAMMeLI JUNTUNeN kirkkoherra, Savonlinna Keskusteluun myös Raamatun kunnioitusta Sammeli Juntunen arvioi samaa sukupuolta olevien liittoihin liittyvien Kunnioittavien keskustelujen taustamateriaalia, epäili sitä tarkoitushakuiseksi ( Kotimaa 9.2.) ja sai osakseen tiukkaa arvostelua (16.2.). Sen tiedämme, että uskonsa tähden kiusatut eivät nosta oikeusjuttuja vainoajiaan vastaan. Verovaroilla kustantamamme mediakin tekee näyttäviä ulostuloja tarkoitushakuisilla ohjelmilla saattaessaan uskomista naurunalaiseksi. Muistamme, että uskovia on aina kohdeltu kaltoin. Jos Juntunen arvioi taustamateriaalia, minä arvioin toteutusta. SAArA KINNUNeN Kirjoittaja on eläköitynyt perheneuvoja. Tai kun lestadiolaisten elämäntapaa pilkataan tai jonkun karismaattisen seurakunnan kokoontumisia luonnehditaan eläimelliseksi menoksi. Miltä kuulostaisi, jos samoja leimoja käytettäisiin vegaaneista tai rockfestareiden yleisöstä tai mistä tahansa keskiverto elämäntavasta poikkeavasta. Rusetilla olin sitonut paperilappusia, joita yhden vuoden ajan löysin pulpetistani. KOTIMAA 9 2 3. Kristityt ovat edelleen maailman vainotuin ryhmä. Vähintä mitä muut kristityt voisivat tehdä, on nousta vastustamaan tätä vihapuhetta. erKKI KOSKeNNIeMI pastori, kirkolliskokousedustaja. Perusteena tälle he esittävät, että seksuaalinen identiteetti ei ole mielipidekysymys vaan ihmisen ominaisuus. Siitäkös alkoi pilkkaaminen, kiusaaminen ja uhkailu. Olin kolmentoista ikäisenä tullut kaverini kanssa lasten raamattuleirillä uskoon ja rohkeasti kerroimme luokkatovereillemme elämää mullistavasta käänteestä. Mutta kirkolliskokouksen toimeksiannon mukaan tavoitteena oli kunnioittava ja rakentava keskustelu avioliitosta ja perheestä. Vaikka emme jakaisi pilkattujen uskovien uskon tulkintaa, olemme silti sisaria ja veljiä ja saman Jumalan perheen erilaisia lapsia. Kun Konmari siivosi kirjahyllyjä, löytyi 1990-luvun alussa Venäjällä alkaneista uskovien vainoista kertova kirja Uskollinen kuolemaan asti. Ei olekaan. Kirkolliseen keskusteluun kuuluu aina myös kysyä, mitä Raamattu sanoo. Mitä tuumaat; täyttyvätkö vihapuheen kriteerit, kun uskovaisia kutsutaan räjähtäneiksi aivottomiksi tyypeiksi, sairaiksi, pöpeiksi tai hulluiksi. Juntunen on aivan oikeassa sanoessaan, että tämä on päämäärähakuista. Aiheellisesti voi kysyä, voiko Suomessa enää olla avoimesti kristitty ilman, että joutuu henkisen vainon ja syrjinnän kohteeksi. ju k k a g r a n s tr ö m Totalitaristinen malli Kirsi Hiilamo ja kahdeksan muuta kirkollista vaikuttajaa arvostelivat 16.2. Englannin kirkon keskustelumallin Grace and Disagreement (Armo ja erimielisyys) tehtävän määrittelyssä sanotaan: Keskustelujen tarkoituksena on saada selville, miten paljosta me voimme olla yhtä mieltä, kuinka paljon eroa me voimme hyväksyä kanssakristityissä olematta heidän kanssaan samaa mieltä ja missä yksimielisyyden rajat ovat. Minä kiistän pelkääväni asiassa mitään, olen vain avioliittokysymyksessä tiukasti vanhalla kannalla. Meidän kokemamme vihapuhe oli laineiden liplatusta verrattuna myöhemmin rautaesiripun takana tapahtuneisiin uskovien kidutuksiin. Vihapuhe ja kristityt Täyttyvätkö vihapuheen kriteerit, kun uskovaisia kutsutaan räjähtäneiksi aivottomiksi tyypeiksi, sairaiksi, pöpeiksi tai hulluiksi. Kotimaassa mielipidekirjoitustani, jossa arvioin kirkkohallituksen Armo ja yhteys -aineistoa. Silloin on etukäteen päätetty keskustelun sisällöllinen linja, eli samaa sukupuolta olevien liittoja ei saa torjua. Juntusta kritisoineiden näkökulma on selvä: Seksuaalinen identiteetti ei ole mielipidekysymys eikä sen arviointi ole kunnioittavaa keskustelua. Uhkailu, ahdistelu ja mielipidevaino ovat lisääntyneet. Pulpetteihimme ilmestyi lappuja, joita tänä päivänä kutsuttaisiin vihapuheeksi. Oma kokemukseni vahvistaa silti Juntusen käsityksen. Vaikka jälkeenpäin ajattelen, että saimme osaksemme kohtuutonta vihapuhetta, mitä en kenellekään lapselle tai aikuiselle toivoisi, tuolloin emme siitä kärsineet. 2 . Heidän artikkelissaan ei ole kyse enää piiloagendasta, vaan avoimesta agendasta, jolla argumentoiva keskustelu pyritään tukahduttamaan leimaamalla se opilliseksi peloksi ja ahdistukseksi. Todisteeksi löytyi valokuva myöhemmiltä vuosilta ruokatunnin rukouspiiristä, jossa saattoi olla 30 oppilasta. Eikä tarvitse mennä edes maamme rajojen ulkopuolelle, sillä vihapuhetta riittää täälläkin etenkin klassisen kristinuskon tulkinnan mukaan uskoville. Ihmisen henkilökohtainen kokemus on kaiken mittapuu. Vainosta huolimatta joukkomme kasvoi. Raamatun opetus tai kirkon nykyinen käsitys eivät voi haastaa sisäistä luovuttamatonta aluetta. Kai avioliitosta ja perheestä voi keskustella kunnioittavasti, myös näkemyksiään kriittisesti perustellen. 2 01 7 KOLUMNI Saara Kinnunen K onmari vieraili komeroissamme. Osansa saavat myös lapset, joitten perheitten elämäntapa tai uskominen poikkeavat valtavirrasta. Toisen ihmisen perustavien ominaisuuksien kriittinen arviointi ei ole kunnioittavaa. Harmikseni moni tilaisuuteen kutsuttu perinteisen kannan edustaja ei päässyt paikalle ja siksi edustamani kanta oli selvästi vähemmistössä. Suomalainen Armo ja yhteys -malli ei ota aidon ja perustellun erimielisyyden mahdollisuutta edes huomioon. Osallistuin Järvenpäässä ensimmäisiin keskusteluihin. Luimme Apostolien tekoja ja lohdutimme toisiamme, että pilkkaa ja vainoa olivat Jeesuksen seuraajat ennenkin saaneet kokea ja iloitsimme alkuseurakunnan kristittyjen tavoin, että meidät oli katsottu arvollisiksi kantamaan pilkkaa Kristuksen nimen tähden. Vaikka edustin avoimesti perinteistä kantaa, katsoimme toisiamme silmiin ja puhuimme avoimesti. Alun perin mallia piti hakea Englannin ja Skotlannin kirkkojen käymistä, hyviksi koetuista keskusteluista. Yhdessä laatikossa oli lapsuuteni kirjeitä. Hiilamon ja kumppaneiden mielipidekirjoitus osoittaa, että oma kritiikkini osuu kohteeseensa. Sekin voi aiheuttaa pelkoja, mutta ne on syytä kohdata. Pikemminkin totalitaristista
Suomessa uudelleenarvioitua Luther-kuvaa levittivät Helsingissä sijaitseva DDR:n kulttuurikeskus ja Suomi–DDR-seura. Lutherista kirjoitettiin useita yleistajuisia teoksia ja Berliinissä Historian museossa oli Luther-näyttely. Yksi keino siinä oli uusi historiankirjoitus. Juhlallisuuksia oli vuosina 1980–1983 useita. Hän yöpyi yhden yön kansainvälisessä hotellissa ja toisen yön ystäviensä luona Leipzigin lähellä. Matkalla hän näki, miten Luther-paikkakuntien remontti oli päässyt pitkälle. Lutherin syntymän 500-vuotisjuhlia pidettiin syyskuusta 1982 marraskuuhun 1983. 2 . DDR:n valtionpankki löi juhlarahat. Sosialistinen DDR:n valtio tarvitsi vahvistusta perustuksilleen. Se lahjoitti Helsingin synodaalikokoukselle matkan, jonka arvonnassa vuonna 1981 voitti helsinkiläisen Hakavuoren seurakunnan lehtori Eija Köntti. Ennen uudelleentulkintaa talonpoikaissotien sankari oli Thomas Münzer, Lutherin kiistakumppani. Köntti arvelee, että tärkeintä Luther-juhlavuoden tapaamisissa oli se, että eri maiden kristityt saivat itäsaksalaisilta kuulla kahdenkeskisissä keskusteluissa, millaista kristityillä maassa oli. Sen mukaan Luther oli ”varhaisporvarillisen vallankumouksen” merkkihahmo. Yksi heistä oli reformaattori Martti Luther. Köntti vieraili Eisenachissa, Leipzigissä, Torgaussa ja Wittenbergissä. Maan johdon tilauksesta historioitsijat kirjoittivat tutkimuksia useista saksalaisista merkkihenkilöistä. Seurueen ohjelma oli tarkkaan suunniteltu. – Onnistuin pääsemään omille teilleni. 2 01 7 S aksan demokraattinen tasavalta, DDR, vietti Martti Lutherin 500-vuotisjuhlia 1980-luvulla ennennäkemättömän laajasti. Valtio remontoi kaikki Lutherin elämään liittyneet DDR:n alueella sijaitsevat kohteet, kuten syntymäja kuolintalon, koulut, joissa hän oli opettanut, ja kirkot, joissa hän oli saarnannut. DDR:n alueella sijaitsevat Lutherin muistopaikat kunnostettiin. re formaatio • 500 vuo tta •. Vähitellen tuli luontevaksi juhlia Lutherin syntymän 500-vuotisjuhlaa ja saada maalle myönteistä huomiota. Suomalaiset vieraat näkivät matkoillaan toisenlaista todellisuutta. Kaiken tämän mahdollisti se, että Lutherista oli kirjoitettu uudenlaista historiaa. 10 KOTIMAA 2 3. Valtion juhlakomiteaa johValtiollinen Luther-komitea ei halunnut näyttää vieraalle, millaista ideologista taistelua valtiollisen ja kirkollisen komitean välillä oli. Vielä 1960-luvulla DDR:n historiankirjoitus piti Lutheria ”ruhtinaiden renkinä” ja ”talonpoikien tappajana”. HaLuther – sosialistisen maan sankari Myös reformaattori Martti Luther valjastettiin propagandan välineeksi, kun sosialistinen DDR halusi kiillottaa kilpeään ja kirjoitti historiaansa uusiksi. Juhlia valmistelivat sekä valtion että kirkon omat komiteat. Uusi Luther-kuva esiteltiin 1960-luvun lopussa. Vuonna 1525 riehui talonpoikaissota ja Luther teki raamatunkäännöstyötä Wartburgin linnassa. Matkatoimisto Interflug järjesti kiertomatkoja DDR:n Luther-kaupunkeihin. teksti: Laura koskeLainen lusin hakea lisämateriaalia väitöskirjaani. Varhaisempi DDR:n historiankirjoitus näki, että Luther petti vallankumouksen, sillä hän oli ruhtinaiden puolella. Hän valmisteli tuolloin väitöskirjaansa DDR:n nuorisovihkimyksestä
Vieraat tutustuivat Buchenwaldin keskitysleiriin. KOTIMAA 11 2 3. Lokakuun lopussa 1982 ilmestyneessä Kotimaa-lehdessä päätoimittaja Kario kertoi, miten berliiniläinen nuoriso oli ”luonnollisempaa ja raikkaampaa”. Kario myös muistutti, että Lutherilla oli ollut tärkeä rooli sekä poliittisesti että talouselämässä. Kario jopa pohti sitä, olivatko suomalaiset halunneet liikaa korostaa Lutherin roolia uskonpuhdistajana ja vanhurskauttamisopin löytäjänä. Risto Cantell muisteli, miten Weimarin kaupunki oli kauniisti entisöity. Siellä isännät korostivat, miten DDR halusi toimia natsisminvastaisena valtiona. Wartburgissa tuhannet nuoret kokoontuivat keskiaikapäiville. 2 . Valtiota lähellä olevaan tulkintaan pääsi tutustumaan syksyllä 1982 seurue, johon kuului Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan assistenttina toiminut Risto Cantell, Kotimaa-lehden päätoimittaja Erkki Kario ja muutama muu kirkollinen vaikuttaja. tutustumiskohteita olivat muun muassa Wittenbergin Luther-talo, Leipzigin tuomaskirkko ja Wartburgin linna. Hän korosti Lutherin vaikutusta Euroopan poliittiseen elämään, talouteen ja kulttuuriin. Heidät oli kutsunut DDR:n Kristillis-demokraattinen puolue. Kotimaan Kuva-aRKisto Kotimaa järjesti matkan Lutherin jalanjäljille huhtikuussa 1983. 2 01 7 Lutherin syntymän 500-vuotisjuhlia vietettiin DDR:ssä vuoden verran syksystä 1982 alkaen. – Siellä kuulimme, miten kirkko sai toimia vapaasti ja miten kristityt saivat edetä urallaan, Cantell kertoo.. ti pääsihteeri Erich Honecker
Hänen juttumatkansa onnistui Suomen ja DDR:n yleisradioyhtiöiden yhteistyössä. Muut länsimaat lähettivät suurlähettiläitään. Tärkeitä olivat myös kirkkopäivät, joita järjestettiin useissa kaupungeissa. Samoihin Eislebenin juhliin osallistui myös tuore arkkipiispa John Vikström Suomen evankelisluterilaisen kirkon virallisena edustajana. Aamulla 10.11. Cantellin mielestä Lutherin nostaminen sosialistisen valtion ideaalihahmoksi oli melko väkinäisesti tehty. Björkstrandiin teki vaikutuksen jumalanpalveluksen jälkeen kirkosta lähtenyt kulkue, jossa ihmiset kävelivät paperilyhdyt kädessään Eislebenin torille Lutherin patsaan juurelle. Marraskuun yhdeksäntenä päivänä 1983 oli DDR:n valtiollisen komitean tärkein juhla Berliinissä. Hän ei pitänyt siitä, että valtiollinen vieras osallistui kirkolliseen juhlaan. Kirkon Luther-komitean puheenjohtajana toimi Thüringenin maakirkon piispa Werner Leich. Sen jälkeen oli kirkon Luther-juhlakomitean vastaanotto. Kirkollinen juhla huipentui seuraavana päivänä Eislebenissä. Hannu Taanilan ryhmä teki yhden ohjelman myös Wittenbergistä sen oven edestä, johon Luther oli naulannut teesinsä. 2 01 7 Vuoden 1983 autokantaa Weimarin torilla. kuVa: JuHa auVinen / koTimaan kuVa-arkisTo nürnbergissä avattiin suuri Luther-näyttely heinäkuussa 1983. Hänellä oli mukanaan Luther-tutkija Juhani Forsberg ja historian dosentti Matti Viikari. – Haastattelussa nuori mies kertoi, että kristittyjen tilanne on vaikea. He eivät päässeet niihin kouluihin tai työpaikkoihin, mihin halusivat, Forsberg muistelee. Viikon kestäneellä juttumatkalla syksyllä 1983 he kiersivät DDR:ssä Luther-muistopaikoilla ja tekivät yhteensä kaksikymmentä suoraa radio-ohjelmaa. Valtiollinen Luther-komitea ei halunnut näyttää vieraalle, millaista ideologista taistelua valtiollisen ja kirkollisen komitean välillä oli. Seuraavana päivänä Vikström matkusti Leipzigiin. Suorat ohjelmat olivat DDR:ssä harvinaisia, sillä niitä oli vaikea kontrolloida. Siellä hän kuunteli poikakuoron konserttia Tuomaskirkossa, jonka kanttori Johann Sebastian Bach oli 1700-luvulla. Taustalla juhlia varten entisöityä vanhaa kaupunkia ja Herder-kirkko 1400-luvulta. Kirkon Luther-komitea korosti, että Luther oli ennen kaikkea uskonpuhdistaja, Jumalan palvelija ja ilosanoman saarnaaja. He eivät päässeet niihin kouluihin tai työpaikkoihin, mihin halusivat.. – Ehkä lupa heltisi, koska teimme ohjelmat suomeksi, Forsberg arvelee. 12 KOTIMAA 2 3. Hänen mielestään talonpoikaiskapinan johtaja Thomas Münzer olisi ollut tähän tehtävään sopivampi. He kiipesivät ovea ympäröineen aidan yli, jotta pääsivät ihan lähelle. Ohjelmassa oli oopperaesitys ja puheita. Hänet kutsunut valtiollinen viranomainen pyrki estämään sen kaikin mahdollisin keinoin jo ennen matkaa ja vielä Berliinissä. Paikallinen DDR:n yleisradioyhtiön edustaja antoi heille luvan haastatella ketä tahansa. Björkstrand muistelee, miten illalla pidetyssä pääjuhlassa kirkkokysymysten valtiosihteeri Klaus Gysi oli selkeästi kiusaantunut. Suomen suurlähettiläs vei Björkstrandin itä-Berliinistä Eislebeniin. 2 . Kirkollinen toimikunta järjesti Luther-tutkijoiden tapaamisia, kielitieteellisiä konferensseja, näyttelyitä ja eri komiteoiden vastaanottoja. Haastattelussa nuori mies kertoi, että kristittyjen tilanne on vaikea. Kulkueen kärjessä oli yksi katolinen ja yksi luterilainen piispa, jotka kantoivat ristiä. He rukoilivat sovintoa katolilaisten ja luterilaisten välille. Björkstrandin osallistuminen myös kirkolliseen juhlaan olikin haastavaa. Ministeritason kutsutuista länsimaisista vieraista saapui vain tuolloin opetusja kulttuuriministerinä toiminut Gustav Björkstrand. kuVa: mari maLkaVaara / koTimaan kuVa-arkisTo Isännät myös vakuuttelivat, miten kristityt saivat opiskella samoin kun muutkin kansalaiset. – Lupasin osallistua valtiollisiin juhliin, jos pääsen myös Eislebeniin kirkollisiin juhliin, Björkstrand muistelee. Cantell näki, miten he pyrkivät muuttamaan kuvaa, miten DDR:n valtio oli aiemmin kohdellut kristittyjä. Yleisradion toimittaja Hannu Taanila halusi tehdä suoria radiolähetyksiä DDR:stä. Ohjelmassa he syventyivät teesien sisältöön ja miettivät niiden vaikutusta. Matkalla moottoritiellä oli sakea sumu, jonka keskeltä paikallinen poliisi Volkspolizei pelasti suomalaisministerin ja suurlähettilään ja kuljetti Eislebeniin
206 s. de Kerangalin kieli polveilee tajunnanvirtamaisesti pitkinä, jopa sivun mittaisina virkkeinä, jotka avaavat huikeita näköaloja tiiviin vuorokauden tapahtumia laajemmalle. ”Kun ottaa kantaakseen toisen ihmisen ristin, joutuu joskus murtumaan sen painon alla”, hän kirjoitti. Sydämen vastaanottava Claire puolestaan tuntee olevansa kuin ansioton arvonnan voittaja. Kalanithi oli lahjakas ja kunnianhimoinen tutkijalääkäri, joka halusi tehdä kaikkensa potilaittensa eteen. Kalanithi kuvaa rehellisesti joutumistaan vieraaseen maastoon: ”En ollut enää potilaita elämän siirtymävaiheessa avustava paimen vaan olin eksynyt ja hämmentynyt lammas.” Kristityssä kodissa kasvanut Kalanithi kertoo, miten opiskeluaikana omaksuttu materialistinen maailmankuva väistyi ja hän saattoi palata kirkkoon törmättyään Uuden testamentin kohtiin, joissa ”selvästikin nauretaan Raamatun kirjaimelliselle tulkinnalle”. Hän ei voi kiittää ketään saamastaan lahjasta.. Professorilla on taito opastaa lempeästi toisiakin matematiikan ihmeisiin ja pian sekä äiti että poika etsivät innolla alkulukuja ja ystävällisiä lukupareja sekä ratkaisevat yhtälöitä. Tammi 2016. Jotain elämän merkityksestä valkeni Kalanithille, kun hänen tyttärensä syntyi ennen syöpähoitoja talteen otettujen siittiöiden avulla. • Paul Kalanithi: Henkäys on ilmaa vain. Professori on kiinnittänyt vaatteisiinsa muistilappuja, joita lukemalla hän ottaa nykyisyyttään haltuun. Pojan elimet saavat antaa elämän toisille ihmisille. Y ksi viime vuoden merkittävimmistä romaaneista on ranskalaisen Maylis de Kerangalin Haudataan kuolleet, paikkaillaan elävät. Sydämen vastaanottava Claire tuntee olevansa kuin ansioton arvonnan voittaja. Hän ei voi kiittää ketään saamastaan lahjasta. Kirjailija piirtää tarkat muotokuvat jokaisesta hoitohenkilöstä, jotka operaatio tuo yhteen. Suom. Bazar 2016. Japanilaisen Yoko Ogawan romaani Professori ja taloudenhoitaja on sydäntä lämmittävä kertomus iäkkäästä matematiikan professorista, hänen kotiavustaan ja tämän pojasta. 255 s. TuIJA TIIhONeN • Maylis de Kerangal: Haudataan kuolleet, paikkaillaan elävät. Kuten Suomessa, myös Ranskassa elinten luovutus voidaan estää vain, jos vainaja on eläessään kieltänyt sen. Jos käytännön elämä ja nykyhetki ovatkin professorille hämäriä, sitä kirkkaammin hänen ajatuksensa kulkevat matematiikan maailmoissa. Nuoren aivokuolema käynnistää myös tehokkaan verkoston, joka hoitaa elinsiirtoja. Äiti ei tiedä, onko elinsiirto katolisen kirkon mukaan luvallista vai ei (hänelle vakuutetaan, että on). Vanhempien jyrkkä torjunta vaihtuu myöntymiseksi. Matemaattinen nero on saanut vuosia sitten aivovamman ja hänen muistinsa on vaurioitunut. Tärkein asia muodostuu kuin sivutuotteena: luja ystävyys, joka sulkee lämpimään syliinsä vanhan miehen, nuoren ykHauras, kallis elämä KIrJAT Tärkeimmässä lapussa lukee ”Minun muistini ei kestä kuin 80 minuuttia”. Se kertoo dokumentaarisen tarkasti ja runollisen kauniisti tapahtumaketjusta, jonka päätteeksi viisikymppinen nainen saa rintaansa nuorukaisen sydämen. KOTIMAA 13 2 3. sinhuoltajan ja isättömän koulupojan. Nousujohteinen ura katkesi keuhkosyöpään. 286 s. Thomas haluaa, että herkässä asiassa edetään yhteisymmärryksessä omaisten kanssa. En ollut enää potilaita elämän siirtymävaiheessa avustava paimen vaan olin eksynyt ja hämmentynyt lammas. Taloudenhoitaja alkaa nähdä yhteyden matematiikan muuttumattomien totuuksien ja Jumalan välillä: ”Jumalan muistikirja oli avattu silmiemme eteen”, hän toteaa professorin osoitettua, miten täydelliset luvut voi muodostaa peräkkäisten luonnollisten lukujen summana. Neurokirurgiksi juuri valmistunut Paul Kalanithi kuoli syöpään 36-vuotiaana Yhdysvalloissa vuonna 2015. Kirjailija vie lukijan syvälle etenkin äidin tuntemuksiin. Se on myös ylistyslaulu matematiikan ihmeellisyydelle. Ville Keynäs ja Anu Partanen. Suom. • Yoko Ogawa: Professori ja taloudenhoitaja. 2 . Kirjan kirkas, helppolukuinen kieli – Antti Valkaman nautittavana suomennoksena – kätkee vaivihkaa suuria totuuksia. Ilkka Rekiaro. Antti Valkama. Tärkeimmässä lapussa lukee ”Minun muistini ei kestä kuin 80 minuuttia”. Avoimuudellaan puhutteleva kertomus päättyy Lucy Kalanithin loppusanoihin miehensä kuoleman jälkeen. Suom. Uuden taloudenhoitajan on esiteltävä itsensä joka aamu uudelleen. Lainelautailua harrastava Simon loukkaantuu onnettomuudessa ja todetaan aivokuolleeksi. Vanhemmat astuvat tuskan olotilaan, ”he ovat yksin maailmassa ja väsymys vyöryy heidän ylitseen kuin hyökyaalto”. Siltala 2016. Romaani on saanut Ranskassa useita palkintoja ja siitä on tehty elokuva. Siirtoja koordinoiva hoitaja Thomas valvoo, että kaikki hoidetaan ihmisarvoa kunnioittaen. 2 01 7 Kolme kirjaa kertoo ihmiselämän hauraudesta, intohimoisesta suhtautumisesta tieteeseen sekä rakkaudesta, joka sitoo meidät toinen toisiimme. Kirja saa miettimään elämän pyhyyttä ja lääketieteen mahdollisuuksia sekä ottamaan vakavasti ne eettiset kysymykset, joita niistä nousee. Hän ilmoittaa pojan toivottomasta tilasta vanhemmille, ottaa vastaan heidän tyrmistyksensä ja johdattaa heidät suuren päätöksen äärelle: sallitaanko elinten luovutus. Kirjailija tuo esiin sydämensiirtoon liittyvät kysymykset ja pelot. Sairautensa aikana hän kirjoitti kirjan Henkäys on ilmaa vain, jossa hän kertoo elämästään ja lääkärintyöstä sekä pohtii syvällisesti elämän merkitystä
Ä itiä ja isoäitiä tarvitaan taas Kouvolassa. Zerni?anin suomi kohenee koko ajan. KuvA: JohAnneS Wiehn Zerni?an puhkesi hillittömään itkuun, kun luurista kuului pojan ääni: veljekset olivat turvassa Suomessa.. Sekä Zerni?anin että Osepin juuret ovat Armeniassa. Kolmen kuukauden kuluttua tyttö haettiin parinkymmenen kilometrin päähän vuoristoseudulle sulhasen kotikylään, mistä tuore vaimo pääsi vasta parin vuoden päästä lapsuuskotiinsa käymään. Perheen kotikieliä ovat arabia, turkki ja kurdi sekä armenia, jota lapset eivät osaa. Sieltä, kuten Kouvolastakin, löytyi ortodoksikirkko, tosin Valkealassa Zerni?an oppi käymään myös luterilaisissa jumalanpalveluksissa. Zerni?an oli oman sisarussarjansa vanhin. – Etenkin alussa pelkäsin, ymmärrettyäni että lapsiamme kohdellaan kaltoin. Ajatus poismuutosta heräsi aviomiehen veljen lähdettyä rakkauden perässä Ruotsiin. Nuoreen perheeseen syntyi lapsia tiuhaan tahtiin. Anoppini, lempeä ja hiljainen Zehide-mummo piti minusta. Leipää leivottiin aamuin illoin ja välissä tehtiin muuta syötävää. Islamin jyrkkeneviin asenteisiin törmäsi jatkuvasti kaikkialla Turkissa, ja Zerni?an pelkäsi vuosi vuodelta enemmän lastensa puolesta. Perhe ei kuullut Veysistä ja Habibesta lähes kolmeen vuoteen – ”tuntui kolmeltasadalta”, äiti huokaa. Esikoinen naitettiin varhain osin myös turvasyistä. – Itkin ja rukoilin ja kiitin. Syvästi uskovasta yksinasujasta oli tullut erityisen läheinen Ilyasille, joka nimesikin Suomessa vuonna 2013 syntyneen poikansa isosedän mukaan Azo-Mertiksi. Mihail oli vasta parivuotias perheen muuttaessa Suomeen 1994. Muiden tavaroiden mukana hukkuneeksi luultu numerolappunen oli löytynyt sattumalta. Ruuanlaitto käy Zerni?anilta luontevasti – siihen hänet harjaannuttivat vuosikymmenten yhteistalous anopin kanssa sekä perhe, jonka laaja käsite sisältää myös lukuisia sukulaisia. Osep uhkasi tappaa vaimonsa, jos lapsille oli käynyt jotain. – Äiti ei alkuun puhunut yhtään suomea, eikä siksi osannut aina puolustaa meitä. Mukaan lähti myös Osepin kuuro setä. 2 01 7 Perheenyhdistämisen avulla Suomeen päätynyt yritteliäs armenialaisperhe on kiitollinen uudesta kotimaastaan. Osa perheestä asuu Mikkelissä. – Meillä kaikilla on sama Jumala. 2 . – Kotikylässäni oli vain muutama ortodoksiperhe keskellä muslimiyhteisöä. Täällä meidän ei tarvitse pelätä, vaikka rasismia kohtaammekin. Koko perhe oli kastettu kristityiksi vuonna 1987 syntyneen Ilyasin ristiäisissä. 14 KOTIMAA 2 3. – Anopin talouteen muutettuani päivät kuluivat ruuanlaitossa. Erona se, että Suomessa armenialaisperhe erottui valtaväestöstä jo ulkonäöllään. 11-vuotias on vielä lapsi, mutta Zerni?anista tuli pian nainen. – Niin, sellaista elämä oli silloin, Zerni?an hymyilee. 15-vuotiaana hänestä tuli äiti, kolmekymppisenä lapsia oli jo 11. Perheeseen syntyi hänen jälkeensä vielä neljä poikaa ja kolme tyttöä. Kaikki alkoivat jo uskoa pakolaisten kuolleen. Zengilit pakkasivat mukaan tarpeellisimmat ja ajoivat bussilla Istanbuliin. Häntä kiitän siitä, että lapsemme ovat nyt turvassa Suomessa. Täällä meidän ei tarvitse pelätä, vaikka rasismia kohtaammekin, ortodoksikristitty Zer ni?an Zengil sanoo. Zerni?an rukoili rukoilemasta päästyään, ettei ollut hädissään johdattanut omiaan surman suuhun. Osepin koti oli etäämmällä islamilaisalueista. Tai johdatuksesta. Puhelinnumero oli annettu Veysin ja Habiben mukaan, ja vannotettu soittamaan heti perille päästyä. Ehkäpä heidän avullaan koko perhe pääsisi myöhemmin pois Turkista, hän ajatteli. Vanhemmilla ei suomenkielikään alkanut sujua, toisin kuin lapsilla. Myöhemmin Suomeen muutti myös Zehide-mummo, vierailtuaan ensin Ruotsissa toisen poikansa luona. Näistä vanhin oli Osepin aiemmasta liitosta syntynyt poika, jonka äiti oli kuollut. Ruotsiin sisarukset eivät päässeet, mutta siellä asuva setä vakuutti Suomen yhtä hyväksi vaihtoehdoksi. Siellä 11-henkinen perhe yöpyi ortodoksikirkossa. Emmekö täälläkään ole turvassa! – Saimme kuitenkin pian tukijoita. Sitten naapurista tultiin hakemaan Zengilejä puhelimeen, jollainen oli vain kylän vauraimman miehen talossa. Nuorimmat lapset aloittivat koulunsa Kouvolassa, minne perhe myöhemmin myös perusti ravintolan ja vielä kaksi Mikkeliin. Mikkelissä lapsiamme puolusti romanipoika, jota itseään kiusattiin. – Yhteiselo sujui hyvin. Zerni?an ryhtyi valmistamaan vanhimpia lapsia, juuri ja juuri täysi-ikäistä Veysiä ja alle 18-vuotiasta Habibea hakemaan turvapaikkaa Ruotsista. Viikonloppuna vietettiin jälleen uuden perheenjäsenen ristiäisiä, ja flunssaa poteva Mihail-kuopuskin kaipaa äidin eli Daden huolenpitoa. Äitinsä haastattelua arabiasta suomeksi tulkkaava Ilyas muistaa, kuinka Suomessakin silmille iski erilaisuuden tunne, kuten aikanaan Turkissa. – Ei naisella ollut juuri muita vaihtoehtoja, mutta Jumala auttoi ja antoi voimia. Neljännen jälkeen tuli tauko, kun Osep joutui kahdeksi vuodeksi armeijaan. Kumpikin syntyi vanhoilla armenialaisalueilla Turkin kaakkoisosissa, jotka yli Armenia mukana kaikkialla – Kiitän Jumalaa siitä, että lapsemme ovat nyt turvassa Suomessa. Osep pyörtyi ja Zerni?an puhkesi hillittömään itkuun, kun luurista kuului Veysin ääni: hän ja Habibe olivat turvassa Suomessa. Zerni?an oli 11-vuotias, kun hänet kihlattiin neljä vuotta vanhemmalle Osep Zengilille. Siellä perhe asui yhdeksän vuotta. Zerni?an Zengil häärää poikiensa Mahsumin ja Ilyasin apuna ravintola Angelan keittiössä. Zerni?anin synnyinseudulla Turkin Batmanin kurdikylissä muslimit ryöstivät kristittyjä tyttöjä vaimoikseen. Anoppi sai lapsen samoihin aikoihin 15-vuotiaan miniänsä kanssa. Selvisi, että Veysi ja Habibe olivat saaneet Suomesta turvapaikan, ja Habiben alaikäisyyden takia perheen yhdistäminen onnistuisi. Mikkeliin asettuneen perheen äidin Zerni?an Zengilin sydämessä Armenia säilyy aina. Zerni?an muistelee nauraen pikkuveljien tanssineen katolla päästyään eroon tiukkaa kuria pitäneestä isosiskosta. Samassa taloudessa asui anopin ja tämän lasten ohella myös appiukon kuuro veli. Zengilien pääteosoite hyisenä tammikuuna 1994 oli Kouvolan silloinen naapurikunta Valkeala, ja siellä iso omakotitalo senaikaisen vastaanottokeskuksen naapurissa
Täällä meidän ei tarvitse pelätä, vaikka rasismia kohtaammekin, ortodoksikristitty Zer ni?an Zengil sanoo. Armenian noin 10-miljoonainen kansa on hajaantunut ympäri maailmaa. Teemme ruokaa ja tarjoamme sitä kirkossa kuukauden ensimmäisenä päivänä kaikille sisään tuleville. Zengilien synnyinseutu, noin 400 000 asukkaan Batman on vaurasta öljyntuotantoaluetta. Kylät sen ympärillä eivät välttämättä pääse vauraudesta nauttimaan. KOTIMAA 15 2 3. Tänään sen apostolinen ortodoksikirkko elää diasporassa kansansa kanssa. Viime kesänä Sasonissa asui enää kolme perhettä, ja Zengilien lapsia hoitanut yksin sinnittelevä mummo. – Meillä armenialaisilla on rukousvastauksen saatuamme tapana kiittää koko seurakuntaa. Nyky-Armeniassa Zerni?an Zengil ei ole käynyt. Sekä Zerni?anin että Osepin perheissä oli pappeja, joista vain harva jäi eloon. Vain kolmisen miljoonaa asuu nyky-Armeniassa, joka itsenäistyi syyskuussa 1991 Neuvostoliiton hajottua. Samaisen muslimiperheen äiti auttoi muitakin armenialaisia kansanmurhan aikaan. • •Zerni?an Zengil, 54. – Silloin tuhottiin myös valtaosa kristittyjen kirkoista, kertoo Zerni?an, joka ei lapsena ymmärtänyt eroa kristittyjen ja muslimien välillä. – Lapsuudesta muistan, että kirkossa oli aina ruokaa. Zerni?an on kuullut, että tämän jälkeläisiä asuisi Suomessa, ja lähettää suojelusenkelin suvulle lämpimän kiitoksen. HAnnele nIeMI – Kiitän Jumalaa siitä, että lapsemme ovat nyt turvassa Suomessa. 2 01 7 KUKA. • •Syntynyt Turkissa Batmanin maakunnassa. Uhkailu, pelottelu ja naisenryöstökin ovat hänen mukaansa yhä tätä päivää. • •Asuu Mikkelissä. Vuonna 1915 islaminuskoiset osmanit eli ottomaanit surmasivat puolitoista miljoonaa armenialaista. Yksin ei voi liikkua missään. Vastaan hangoittelijat joutuvat yleensä vaihtamaan paikkakuntaa säilyttääkseen henkensä. 3000-vuotinen suurvalta menetti ensimmäisessä maailmansodassa nyky-Turkkia edeltäneelle Osmanivaltiolle. Turkin nykytilanne huolestuttaa. Aina välillä Zerni?an näkee unia lapsuutensa maisemista, ja kaipaa kipeästi niitä aikoja, vuoria, joilla kiipeili. 2 . KuvA: JOhAnneS Wiehn. äiti). Etenkin älymystö tahdottiin tuhota. Vuodet Neuvostoliiton tasavaltana romuttivat vanhan sivistysvaltion ja karkottivat älymystön. Hänen äidinpuoleinen ukkinsa ja tämän veli saivat aikoinaan turvallisen kasvupaikan muslimiperheessä, kun heidän isänsä oli viety vuosikausiksi armeijaan. • •Ortodoksikristitty • •Perheeseen kuuluvat puoliso Osep Zengil, 11 lasta ja 17 lastenlasta. – Leikimme kaikki yhdessä ja olimme, ainakin minun mielestäni, samanlaisia ihmisiä, vaikka mummot varoittelivat: Pitäkää huolta itsestänne! Pikkuhiljaa Zerni?ankin alkoi ymmärtää muslimien tahtovan hänen perheelleen pahaa. • •Perheessä kutsumanimi Dade (arab. 25 vuoden takainen itsenäistyminen ei ole taannut tasapainoa, vaikka Vuoristo-Karabahin sodassa solmittiinkin aselepo naapuri-Azerbaidzhanin kanssa. Toisaalta Zerni?an tietää kaikissa kansoissa ja uskonnoissa olevan sekä hyvää että pahaa. – Etenkin naisten asema on huono. Turkkiin Sasonin ja Mardin kyliin, joissa hän asui Osepin ja lasten kanssa, hän pääseekin aika ajoin käymään. Maailman vanhin kristitty valtio Armenia oli vielä 1900-luvun alussa suurvalta. Turkki ei tunnusta kansanmurhaa. • •Auttaa mielellään lastenlasten hoidossa
K esällä 2016 ilmestyneessä Ukonvaaja-dokumenttielokuvassa rockmuusikko A. Sen sijaan se sulautui kulttuurin osaksi.. Osasto on pieni, mutta näkyvillä paikoilla ovat esimerkiksi helmikuussa 2016 edesmenneen emeritaprofessori Anna-Leena Siikalan Itämerensuomalaisten mytologia, dosentti Risto Pulkkisen Suomalainen kansanusko sekä sen syksyllä 2016 ilmestynyt pari Suomalaisen kansanuskon sanakirja (toisena kirjoittajana Stina Lindfors). Kristinuskon ja suomalaisperäisen perinteen luontevia sekoituksia näkyy esimerkiksi kalevalamittaisessa runoudessa, muun muassa loitsuissa. W. K un painelen Akateemisen kirjakaupan uskonto-osastolle, huomaan, että ilmassa on laajemminkin kiinnostusta kotoperäiseen kansanuskoon. Tarkoituksena on loitsun avulla muuttaa vallitseva tilanne tai vaikuttaa tulevaan. Suomalainen kansanusko koostui tosiasiassa iloisesta sekoituksesta esikristillisiä uskomuksia sekä kristillistä ajattelua aina ruotsalaisvallan alkamisesta 1900-luvun alkupuoliskolle asti. Esimerkiksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa on hyllymetreittäin arkistomuistiinpanoja runoista, joita suomalaiset ovat tunteneet vielä muutaRaamattu ei pyyhkinyt suomalaisen kulttuurin juuria pois. Yrjänällä on selkeä käsitys siitä, minkälaista ajattelumaailmaa hän toivoo löytävänsä. Joitain tällaisia kansanperinteen taikoja tunnetaan edelleen, mutta loitsujen muistajia ei juurikaan ole enää jäljellä. Loitsuissa muun muassa puhutellaan tuonpuoleisia auttajia, joilla uskottiin olevan vaikuttamisen mahdollisuus. Minäkin, nuori helsinkiläisteologi, tiedän, kuinka savolainen mummoni parantaa kurkkukipua vanhasta lääkeyrtistä väinönputkesta tehdyllä uutteella. On kuitenkin hätiköityä ajatella, että kristinusko olisi syrjäyttänyt vanhan ajattelutavan kertaheitolla vuosisatoja sitten. Tuosta ajasta on noin tuhat vuotta. Kansanuskon kuvauksissa luonnonusko ja kotoperäiset jumaluudet on kuitenkin kaivettu jo monta kertaa esille. Minkälaisia me olimme ennen kaupunkiasumista, joukkoliikennettä, sähköisiä viestimiä ja teollisuuden tuotteita. Sanallista myyttija loitsuperinnettä on kuitenkin tallennettu. 2 01 7 Ristus, Maaria ja Väinämöinen Vuosisatojen ajan suomalainen kulttuuri koostui sekä esikristillisistä aineksista että kristinuskon tuomisista. Minä en ole yhtä kunnianhimoinen etsijä. Yrjänä vaeltaa halki Suomen maisemien etsien omia kulttuurisia juuriaan luonnosta, muinaismuistoista sekä kansanperinteestä ja sen elävöittämisestä. Vastapainoksi etsijöille olisikin hyväksi huomata välillä, kuinka kristinuskokin esiintyy historiallisessa suomalaisessa kansanuskossa. Suomalaiset vanhat uskomukset ovat Yrjänälle nimenomaan luonnonuskontoa ja myyttejä ajalta ennen kristinuskon tuloa. Esimerkiksi Yle Radio 1:n Aristoteleen kantapää -ohjelmassa 16.11.2016 Pulkkinen totesi, että ”muinaisuskoharrastus on poliittisesti korrekti tapa palata kansallisille juurille.” Tällaiselle poliittisen nationalismin vaihtoehdolle tuntuisi olevan tilausta juuri nyt. Millainen kulttuurinen ja uskonnollinen tausta meillä suomalaisilla on. Minulle kelpaavat kulttuuri-identiteettini juuret myös läheisemmiltä vuosisadoilta, jolloin suomalainen kulttuuri koostui sekä esikristillisistä aineksista että kristinuskon tuomisista. L oitsuja laulutaitoisia ihmisiä on ollut Suomessa vielä 1900-luvun alkupuolella. Myös Pulkkinen pohtii, mikä suomalaisessa kansanuskossa ja historiallisissa juurissa nykyään kiinnostaa. Parantamissanoja mummoni ei kuitenkaan enää tunne. Loitsuja esitettiin usein osana jonkinlaista käytännön toimintaa, kuten parantavien yrttivoiteiden sekoittamista tai taikomista. Luonnon katveessa Yrjänä esittää erilaisia puhuttelevia kysymyksiä: Minkälaisia olivat vanhan ajan suomalaiset kansanuskomukset. Hän pohtii, mistä voisi löytää sellaisia samaistumispisteitä muinaisten suomalaisten ajattelumaailmaan, jotka voisivat vielä 2010-luvullakin muistuttaa suomalaisesta kulttuuri-identiteetistä. Heidän suosionsa huippu on kuitenkin ollut ajalla ennen koululaitoksen yleistymistä 1800-luvun puolivälissä. K ansanuskoa pidetään helposti noin 1100-luvulla Suomeen rantautuneen kristinuskon kilpakumppanina. Loitsut ovat runoutta, jota esitetään esimerkiksi parannustilanteissa tai maanviljelystai kalastusonnea tavoiteltaessa. 2 . 16 KOTIMAA 2 3. Tuonpuoleisia auttajia olivat esimerkiksi Ukko ja Väinämöinen mutta myös Jeesus, Jumala ja Neitsyt Maria. Suomalaiset juuret koetaan voimaannuttavina. Suomalainen mytologia ei 1000-luvun vuosisatoina arvottanut luonnon henkilöitymiä ja Raamatun hahmoja eri luokkiin. Samoissa kansanrunoissa ja loitsuissa voi kohdata Väinämöisen, Kristuksen ja Neitsyt Marian, kirjoittaa Siria Kohonen
Sen sijaan se sulautui kulttuurin osaksi. Perttusilta jos keiltä luulisi löytävän kosketuksen suomalaiseen kansansieluun, joka heijastelee vanhoja perinteitä ja kulttuuria. pä iv i k a rj a la in en. (SKVR I4 281, säkeet 90–100) Jeesuksen, Jumalan ja Neitsyt Marian esiintyminen Perttusten loitsuissa ja lauluissa kertoo siitä, että näillä hahmoilla on ollut tärkeä merkitys suomalaisen historiallisen kansanuskon piirissä. Yleisimmin loitsuissa kohdataan kuitenkin Neitsyt Maria. Arhippa Perttusen tuntemassa käärmeen syntyloitsussa ”kehnot” rakentavat käärmeen ja pyytävät Jumalaa antamaan sille hengen, mutta Jumala ei suostu, koska ”pahasta paha tulevi”. Tarinat heistä eivät ehkä noudattele Raamatun kertomuksia, mutta yleisen lukutaidottomuuden takia tämä oli täysin luonnollista. Suomalaisessa loitsuparannuksessa tärkeä periaate on nimittäin ollut tuntea vaivan aiheuttajan luonto ja synty, jotta sitä voitaisiin hallita. Arhippa Perttusen tulen synty -loitsussa Neitsyt Maria ja Väinämöinen toimivat yhdessä etsiessään alkutulta: Vaka vanha Väinämöinen, Tietäjä iän ikuinen, Virren ponsi polvuhuinen Läksi nuotan nostajaksi, – – Kuka airoille asuupi. Luonnon pariin palaaminen, kekrivalkeiden sytyttäminen syksyisin, vanhojen lorujen ääneen lausuminen tai esimerkiksi lahjojen tuominen vainajien haudoille ovat keinoja voimaannuttaa suomalaisten omaa kulttuurista identiteettiä ja minäkuvaa. Heidän repertuaariinsa kuului lukuisia eeppisiä lauluja ja loitsuja, ja heidän runonsa tunnetaan tyylillisesti puhtaina kalevalamittaisina runoina. Laulut ja loitsut ovat sanallista perinnettä, joka kulki sukupolvelta toiselle, joten niiden ikää voidaan lähinnä vain arvailla. A rkistojen alkuperäiset keruumuistiinpanot osoittavat, millaisina runonlaulajat tosiasiassa laulunsa tunsivat. Heidän arkistoituja runojaan on koottu esimerkiksi Suomen Kansan Vanhat Runot -teoskokoelmaan. Raamattu ei pyyhkinyt suomalaisen kulttuurin juuria pois. Kalevala on kuitenkin aikansa ja tekijänsä tuote, johon Lönnrot on valikoinut suomalaista kansallisaatetta parhaiten nostattavia säkeitä. N yt 2010-luvulla kansallisten juurien etsintä ja perinteiden elvyttäminen on jälleen nostanut suosiotaan. Neitsyt Maaria emonen, Rakas äiti armollinen, Se on vanhin vaimoksia, Eläjiä ensimäinen, Oli airoilla asuva. Heidän runonsa osoittavat selvästi, millä tavoin erilaiset myyttihahmot elivät aikoinaan sanallisessa perinteessä, arjessa ja erikoisemmissa tilanteissa. Suomalaisen loitsumyytistön mukaan Raamatun henkilöt liittyvät esimerkiksi käärmeiden alkuperään. KOTIMAA 17 2 3. Pahanteon kohteeksi joutuu yllättäen itse Jeesus: Oli aikoa vähänen, Pani Jesuksen hevosen, Rikko ruunan Ristukselta Puhki puisen tallisillan, Läpi ruuhen vaski pohjan. Erityisesti parannusloitsuissa ja synnytykseen liittyvissä loitsuissa Neitsyt Maria esiintyy sopuisasti Väinämöisen, Ukon ja muiden suomalaisperäisten myyttihahmojen rinnalla. Siksi suomalaisissa loitsuissakin on usein pitkiä jaksoja, joissa kerrotaan yksityiskohtaisesti vaivantai taudinaiheuttajan myyttinen syntyhistoria. Runolähteet: Suomen Kansan Vanhat Runot – skvr.fi SIrIA KOhOnen Kirjoittaja on teologian maisteri, joka työstää folkloristiikan väitöskirjaa Helsingin yliopistossa. (SKVR I4 411, säkeet 36–40) J eesus ja Jumala ovat kunnioitettuja hahmoja erilaisissa kalevalamittaisissa loitsuissa. Hänen tiedetään myös muokanneen runoja ja keksineen niitä itsekin. Vanha suomalaisperäinen kulttuuri ei kadonnut myöhäiskeskiajalla kristinuskon myötä, vaan se jatkoi eloaan tämän kanssa. Kalevalamittaisten runojen ja vanhan perinteen tallennus arkistoihin alkoi 1800-luvun alussa, ja sitä on jatkettu niin pitkään kuin perinteen tuntijoita riittää. Tunnetuin kerääjä on 1820-luvulla Karjalassa kiertänyt nuori ylioppilas Elias Lönnrot, joka tallensi laulajilta paljon myös loitsutekstejä. Periaate on sama kuin saksalaisessa Tittelintuure-sadussa, jossa Tittelintuuren vallasta voi päästä ainoastaan tuntemalla tämän alkuperäisen nimen. Myös suomalainen kristitty voi löytää vastakaikua kansallisista juuristaan. Näitä esiintyy hänen toimittamassaan Kalevalassa, esimerkiksi Väinämöisen veneenrakennus -jaksoissa. Myöhemmin 1800-luvulla kuuluisana runonlaulajana tuli tunnetuksi myös hänen poikansa Miihkali Perttunen. Yksi Lönnrotinkin tärkeimmistä runolähteistä oli vienankarjalainen laulaja Arhippa Perttunen. Tällainen voimaantuminen ei ole ristiriidassa suomalaisen kristinuskon kanssa. Miihkali Perttuselta on muun muassa talletettu vuonna 1886 seuraava laulu maata mennessä: Rupee maata maan luvalla, Maan luvalla, puun luvalla, Kaiken kartanon luvalla! Maarie miekkan’, Jesus kilpen’, Jumalani nostama, Herrani herättämä! (SKVR I4 1972) L oitsujen kerrontaa ja tekstin sisältöä on toisinaan vaikea ymmärtää, jos ei tunne tarkemmin parannuskeinojen ideaa. Tekijät jatkavat aneluaan, kunnes Jumala suostuu, mutta käärme alkaa heti tehdä pahojaan. 2 01 7 ma vuosisata sitten. 2
Kettunen on tutkijan urallaan liikkunut käytännöllisen teologian eri alueilla. Luennossaan Kettunen kävi läpi tutkijan työnsä keskeisimpiä löytöjä. JoHAnnA KoKKoLA / VisuAALinEn ViEsTinTäToiMisTo sALAMA JäähyväIsLuenTO. 2 . Mutta kaikki meidän tekemisemme ovat vähemmän kuin me itse. Mutta aivan luennon aluksi hän palautti kuulijansa mahdollisista erilaisista odotuksista todellisen luennon kohtaamiseen: kateederiin ilmestyi sekä pieni muistitikku että aito (tyhjä) tuhkauurna. Tuhkauurnakin on suurempi kuin meidän tekemisemme. Hän on tutkinut rippiä, sielunhoitoa, diakoniaa ja hengellistä elämää. 18 KOTIMAA 2 3. Väitöskirjani osoitti mielestäni tuon väitteen toHäpeäprofessorin lähtö JOensuu Eläkkeelle jäävä professori Paavo Kettunen todisti jäähyväisluennossaan elämäntyönsä mahtuvan muistitikkuun. Heidän joukossaan olivat puoliso Eeva Anttila-Kettunen (vas.) sekä taustalla iloitsevat professorit (vasemmalta) Matti Kotiranta, Lauri Thurén ja Hannu Mustakallio. Kettunen oli valinnut viimeisen virassa pidettävän luentonsa aiheeksi ”Ihanteista todellisuuden kohtaamiseen”. Jäähyväisluentonsa nimen Kettunen valitsi kertomansa mukaan filosofi ja psykologi Eino Kailan väitteestä, jonka mukaan psykologia on ratkaisevasti edennyt vasta sitten, kun pyrkimys kauniin kuvan saamisesta ihmisestä on väistynyt alastoman totuuden tavoittelun tieltä. Tässä on syvä teologinen viisaus ja kristillisen ihmiskäsityksen korostus, Kettunen yllätti kuulijansa. – Kaikki minun kirjani ja julkaisuni mahtuvat tällaiselle tikulle. Mutta parhaiten hänet tunnetaan nimenomaan syyllisyyden ja häpeän problematiikkaa koskevista tutkimuksista ja julkaisuista. – Minussa heräsi kysymys, missä määrin tämä oivallus voisi pitää paikkansa myös sielunhoidossa ja sen tutkimuksessa. Professori Paavo Kettusta saatteli eläkkeelle suuri joukko ystäviä, kollegoita ja opiskelijoita. 2 01 7 N ilsiäläisen herännäisjohtajan nimeen liitetty ”Ukko-Paavon virsi” jylisi Itä-Suomen yliopiston teologian osaston luentosalissa Esa Ruuttusen laulamana Joensuussa viime torstaina, kun käytännöllisen teologian professori Paavo Kettunen päätti jäähyväisluentonsa
– Anteeksiantamus toimii vain terveelliseen syyllisyyteen: ihminen tietää toimineensa väärin. Että voin kokea olevani rakastettu ilman ehtoja. 2000-luku onkin julkisuudessa jossain määrin korvannut aikuisen ihmisen käyttäytymisessä järjen tunteella ja syvällisen sivistyksen käytöstapoineen kulttuurimme lyhytjännitteisissä pintailmiöissä piehtaroimisella. Yksi syy joidenkin sanojen viljelemiseen on tietenkin se, että parempiakaan ei välttämättä ole tarjolla. Jonakin päivänä voi paljastua, ettei keisarilla olekaan vaatteita, Kettunen sanoi. Myöhemmin on nähty myös pastoraalipsykologisen psykoterapeuttikoulutuksen nousu, jossa Kettunen on ollut kehittäjänä mukana. Kirkolliset kirosanat ja ontto kulttuuri T änään ei useinkaan ole helppoa olla kirkossa sitä, mitä on. Kettusen tutkimusten mukaan synninpäästöä saatettiin pyytää ja se julistaa melkein mihin tahansa, jos ahdistunut ihminen sitä pyysi. – Jokainen kaipaa, että minut hyväksytään ja minua kuullaan. Suomalainen sielunhoito alkoi kehittyä merkittävästi eteenpäin, kun ihanteiden esillä pitämisen sijasta alettiinkin kommunikoida sen todellisuuden kanssa, missä ihminen eli, Kettunen sanoi. Ajatusrikokset ja niiden etsiminen ovatkin 2010-luvun varsinainen yhteiskunnallinen uutuus. On myös ihan hyvä kysymys, pitääkö suvaitsemattomuutta suvaita. Edellä mainitut episodit kertoivat Kettusen mielestä siitä, että aiemmin voimassa pidetystä ihanteellisesta kuvasta ei ole ollut helppo luopua. Se on kulkenut kohti pastoraalipsykologista ajattelua. Työnsä ohessa kirkkomme Unkarin-suhteiden hoitoon pitkään osallistuneelle Kettuselle on myönnetty Budapestin luterilaisessa yliopistossa teologian kunniatohtorin arvo. Kun ihmisiä taas pyydettiin kirjoittamaan häpeäkokemuksistaan, Kettunen kertoi toisen yliopiston luterilaisen professorin kirjelmöineen opetusministeriöön. Kummallisimmillaan jotkut kirkolliset demonstraatiot ja puheenvuorot eivät ikävä kyllä juuri eroa tosi-tv:stä. Mutta näin toimittaessa anteeksiantamuksesta voi tulla anteeksiantamuksen pahin vihollinen. KOTIMAA 19 2 3. Joku on konservatiivinen eli perinteinen jossakin, mutta samalla liberaali eli vapaamielinen jossakin. Koska termien määrittelyt kuitenkin ovat epämääräisiä, vastauksen luulisi olevan helppo. Tietysti kaikki erilaiset osapuolet osaavat aika hyvin pahoittaa toistensa mielen, myös kirkossa. Lähes puolet vastanneista ei saanut apua ripistä ja anteeksiantamuksesta. Monelle kirjoittaminen oli Kettusen mukaan ollut helpottavaa. – Toinen rippitutkimuksen viesti oli lähes käänteinen. Se voi vaikuttaa paitsi hengelliseen, myös avun saajan psyykkiseen hyvinvointiin. – Haavekuva ripistä ja syyllisyyden keskeisyydestä olisi monille turvallisempi säilyttää kuin rohjeta ajatella asioita uudelleen. 2000-luvun toisella vuosikymmenellä monella tavalla hysteeriseksi ja polarisoituneeksi muuttunut yhteiskunnallinen ilmapiiri säteilee tietysti kirkkoonkin. – Kootessani rippikokemuksia katolisen kirkon silloinen piispa lähetti kiertokirjeen papistolleen, ettei seurakuntalaisten tulisi kirjoittaa tutkijalle. Tai sitten ei. Käsitteiden sekaannus on myös melkoinen. Näkökulma ratkaisee, kummasta on kyse. Aihepiiri, jossa Kettunen on oman arvionsa mukaan eniten törmännyt ihanteiden ja todellisuuden väliseen ristiriitaan, koskee rippiä, syyllisyyttä ja häpeää. Tämä herätti jatkokysymyksiä ja tutkimusongelman. Konservatiivi – joka tätä nykyä ainakin vaikuttaisi olevan usein se altavastaaja – voikin tietynsorttisessa jäykkäniskaisuudessaan olla se todellinen uudistaja ja Erilainen Nuori. Herkkiä aiheita koskevien tutkimuksiensa materiaalin keräämisen Kettunen muistelee olleen joillekin tahoille vaikeaa. – Ihmisen hengellinen elämä ei ole vain psyykkisiä prosesseja, mutta jokainen uskonelämän tapahtuma on myös psyykkinen, Kettunen sanoi. Tietysti kaikki erilaiset osapuolet osaavat aika hyvin pahoittaa toistensa mielen, myös kirkossa.. Syylliselle on mahdollisuus sovitukseen ja anteeksiantamukseen. Bonhoefferin ajatus vain toivekuvien ja ihanteiden varassa elävästä kirkosta on Kettusen mukaan puhuttelevan ajankohtainen tänäkin päivänä. Kettusen mukaan on tärkeää, että Suomessa säilyy sellainen psykoterapeuttikoulutus, joka antaa valmiuksia myös ihmisen uskonnollisten kysymysten käsittelyyn psykoterapiassa. Sen sijaan ei ole ansiollista olla koko ajan emotionaalisesti syyllisyydentuntoinen. – Hän epäili minun käyttävän hyväksi ihmisten hädänalaista tilaa ja jättävän heidät sitten heitteille. Onhan loukkaantumisen määrä ja laatu nykyisin vain loukkaantujan itsensä määriteltävissä. Mutta todellisuus ei ole koskaan noin mustavalkoinen. – Eikä se koske vain kirkkoa. Rippitutkimuksiensa saldoa Kettunen tiivisti kahteen pääväittämään tai -löytöön: rippi ja anteeksiantamus voi olla hengellisenä auttamiskeinona ihmisille käänteentekevä. Vastaavalla tavalla opasti eräs ortodoksikirkkoherra seurakuntalaisiaan, Kettunen sanoi. uusi aika luo paitsi uudet rikokset ja sankarit, myös uudet haukkumasanat. Vastauksia hän on saanut satoja. – Olen tavattoman kiitollinen yliopistomme johdolle, että tämä pastoraalipsykologinen psykoterapeuttikoulutus on osa Itä-Suomen yliopiston antamaa psykoterapeuttikoulutusta ja psykoterapeuttikoulutuksen johtoryhmässä on myös teologian edustus. Kettusen mukaan lähelle tätä ajattelutapaa tulee Natsi-Saksan keskitysleirillä teloitetun saksalaisen teologin Dietrich Bonhoefferin ajatus siitä, että joka rakastaa omaa ihannettaan kirkosta enemmän kuin kirkkoa, jossa hän elää, saattaa päätyä tuhoamaan molemmat. Suomalainen hengellinen häpeä (2011). Kettunen kertasi sielunhoidon ja sen tutkimuksen kehitystä. Häpeän kentässä puolestaan ihminen kaipaa vastausta kysymykseen: kelpaanko minä. Tätä on teologiassa ja kristillisessä traditiossa nimitetty sanalla ”armo”, Kettunen päätti luentonsa. Nykyisin itsetunnon ja -arvostuksen sekä hyväksytyksi tulemisen ja jaksamisen haastavat kasvatus, opiskelu ja työelämän kilpailu. Kettunen kertoi tutkijanuralleen ratkaisevaa olleen sen oivaltamisen, että jospa monet noista ihmisistä eivät kärsineetkään syyllisyydestä, vaan häpeästä. Yksi keskeisimmistä merkityksen siirtymisistä on käsiteparin konservatiivi(nen) – liberaali(nen) matka merkitsemään varsinaisen tarkoitteensa ohella kirkkopoliittisessa mielessä ”huonoa, pahaa, ei-toivottavaa” vs. Uuskieltä kaikki tyynni. Paavo Kettusen elämäntyö on huomattu myös ulkomailla. Kettunen totesi, että Suomessa ei ole tutkittu sitä, mitä ripissä oikeasti tapahtuu ja milloin se voi auttaa ihmistä ja milloin ei. Terveen syyllisyyden kentälle kuuluvat Kettusen mielestä moraali, omatunto ja käsitykset oikeasta ja väärästä. Meidän aikaamme voi Kettusen mukaan nimittää häpeän aikakaudeksi. Häpeätutkimusta ei Kettusen mielestä olisi ilmeisesti koskaan syntynyt, ellei sitä olisi edeltänyt Suomalainen rippi -tutkimus, jonka tuloksia hän kokosi samannimiseen vuonna 1998 ilmestyneeseen kirjaansa. Uusi piirre on sekin, että olennaista ei usein enää ole se, mitä joku sanoo ja varsinkaan tarkoittaa, vaan mitä sanoja hän käyttää. 2 . 2000-lukua on sekin, että liberaali voi olla hyvinkin suvaitsematon ja erilaisuutta kavahtava, ja käytännössä suvaita vain itsensä kaltaisia. jussI ryTKönen Kootessani rippikokemuksia katolisen kirkon silloinen piispa lähetti kiertokirjeen papistolleen, ettei seurakuntalaisten tulisi kirjoittaa tutkijalle. Kaikki yhteisöt, myös yliopisto, ovat vaarallisella tiellä, jos ne elävät haavekuvien varassa ja kieltäytyvät kohtaamasta todellisuutta sellaisena kuin se on. – Tutkijanurani merkittävimpänä asiana pidänkin häpeätutkimuksiani ja pääteoksenani tutkimusta Kätketty ja vaiettu. ”hyvää, oikeaa, toivottavaa”. Tämä selviää helposti tarkastamalla yhden illan tv-tarjonta. Viisas usein vaikenee, vaikka piispalla ei olisikaan vaatteita. Häpeän keskeisin kysymys on: kelpaanko minä. 2 01 7 KOluMnI jussI ryTKönen deksi. Sitten someraivo kiihottaa massat. Rippija häpeäkirjeiden kirjoittajien palaute oli kuitenkin hyvin toisenlainen. Rippitutkimuksissaan Kettunen on pyytänyt ihmisiä kertomaan kirjeitse rippikokemuksistaan
Ulla-Ylisirniö Ruusuvuori sanoo, että lestadiolaisuudesta oli sekä helppo että vaikea kirjoittaa. Sarjan kirjat eivät ole perinteisessä mielessä rikosromaaneja, vaikka rikoksista onkin kysymys. Se voi esimerkiksi näyttäytyä ulospäin ikään kuin ihminen itse hakeutuisi uhriksi. – Tarkoituksemme ei ole loukata vanhoillislestadiolaista liikettä tai turhentaa kenenkään uskoa tai Jumala-suhdetta, vaan kertoa ihmisten pahoista teoista ja niiden seurauksista, vakuuttaa romaanin kirjoittaja Ruusuvuori eli aviopari Juha Ruusuvuori ja Ulla Ylisirniö-Ruusuvuori. Ulla Ylisirniö-Ruusvuori on lastenpsykiatrian erikoislääkäri, jolla on yksityisvastaanotto. Ruusuvuoret sanovat kumpikin pohtineensa hieman eri näkökulmista fundamentalismia ja tiukkaa yhteisöllisyyttä. Toivon, että romaanimme vanhoillislestadiolainen lukija ei aiheen vuoksi suoraan torju sitä, vaan jaksaa nähdä syvemmälle. – Ehkä postimerkit ja portviinin. Ruusvuori-yhteisnimellä kirjoitettu romaani ei kuitenkaan ole muistelua, vaikka siinä liikutaan kummankin kirjoittajan nuoruuden maisemissa Posiolla sekä Kemissä. Kun ihminen ei tavanomaisin keinoin kykene suojaamaan itseään esimerkiksi lapsuudessa, hänelle voi kehittyä dissosiaatiohäiriö, Ulla Ylisirniö-Ruusuvuori selittää. Minulla oli lapsen usko siinä kasvuympäristössä. – Kysymme, miksi jotkut käyttävät vanhoillislestadiolaista liikettä hyödykseen omien valtapyrkimystensä toteuttamiseksi. – Ehkä Saara toteuttaa jotain sellaista, mistä olen itsekin unelmoinut. Dissosiaatiohäiriöllä on tärkeä selittävä osuus romaanin uhrin, posiolaisen sosiaalityöntekijä Laila Pikkupeuran kohtalolle. Vastaavasti Janne Dunderissa voi nähdä häivähdyksen Juha Ruusuvuorta, vai voiko. Ajatus Yksi näistä pienimmistä -romaanin syntyyn juontaa neljän vuoden taakse. Meheviksi sivuhenkilöiksi nousevat Ruotsin puolella asuva virasta erotettu poliisi Håkan sekä posiolainen loka-autofirmaa pyörittävä Paavo Pätsi. – Yritämme välttää poliisin työskentelyn kuvaamista. Romaanissa lestadiolaisuutta tärkeämmäksi viestiksi nousee vaikea psykiatrinen termi, dissosiaatiohäiriö. KUva: Olli SePPälä ROMAAnI Synnyin vanhoillislestadiolaiseen sukuun. Perheen lapset olivat lähteneet pois kotoa. – Kaikesta kokemastaan huolimatta hän ei ole jättämässä vanhoillislestadiolaisista liikettä. Henkilö ei esimerkiksi välttämättä tunne kipua. Olemme vieraillet myös vuosittain pohjoisessa, vaikka meitä pidetään jo etelän variksina, kun olemme asuneet niin kauan muualla, Juha Ruusuvuori sanoo. Lestadiolaisuus vallan välineenä Kirjailija Juha Ruusuvuori ja lastenpsykiatri Ulla Ylisirniö-Ruusuvuori ovat kirjoittaneet psykologisen jännitysromaanin, jossa liikutaan Posion syrjäkylillä ja vanhoillislestadiolaisuuden maisemissa. Kirjailija Juha Ruusuvuoren useammassakin romaanissa aihetta on käsitelty, muun muassa Koston enkelissä (2014) ja Pyhän kalan kultissa (2007). WSOY. Lukija terhakoittaa katsettaan ja näkee Turun lähellä elävässä Saara Julinissa Ulla Ylisirniö-Ruusuvuoren omakuvan tai ainakin heijastuman siitä. Sarjassa käsitellään uhriutumista. He asuvat Kemiönsaaressa Taalintehtaalla. – Se tarkoittaa, että henkilön tunteet, ajatukset ja teot eivät yhdisty. OllI Seppälä Ruusuvuori: Yksi näistä pienimmistä . 428 s. – Romaanin pohjatytöt on tehty jo lapsuudessa. Romaani esittelee uudenlaisen päähenkilöparin, lastenpsykiatri Saara Julinin sekä tämän ystävän ja rippipapin, kemiläisen perheneuvojan Janne Dunderin. 2 . Ulla Ylisirniö-Ruusuvuori vietti lapsuudessaan ja nuoruudessaan paljon aikaa Posiolla ja sen ympäristössä. Yksi näistä pienimmistä on vähintään kolmiosaisen Lapponia-sarjan aloitus. Kummallakin on hevonen. Juha Ruusuvuori on toistakymmentä romaania ja useita muita kirjoja julkaissut kirjailija. Lapsuudessa häiriö toimii suojautumiskeinona, mutta häiriön jatkuessa aikuisuuteen se alkaa toimia kyseistä ihmistä vastaan. 20 KOTIMAA 2 3. Ajatus yhteisen romaanin kirjoittamisesta oli ensin vitsi, mutta pian se alkoi hahmottua vakavasti otettavaksi suunnitelmaksi. Lisäksi olen vähintään yhtä huono laulaja kuin karaokesta viehättynyt Janne. Kevyen kuoren alta löytyy myös syvällisempi näkökulma. Minulla oli lapsen usko siinä ympäristössä.. Tapahtumat kerrotaan lyhyissä luvuissa ja näkökulmia vaihdellen. Ensimmäisessä osassa valokeilaan nousee Posion syrjäkylien vanhoillislestadiolaisuus ja sen yhteisöllisyyden varjopuolet. Yksi näistä pienimmistä on helppolukuinen, jopa viihdyttävä kirja ahdistavasta teemastaan huolimatta. – Liikkeessä on paljon hyvää, turvallista ja lämmintä, mutta jos sen sisällä tapahtuu kurjia asioita, liikkeellä on taipumus suojella tekijöitä ja yrittää ratkaista asiat omassa piirissään. Romaanin tapahtumien näyttämö on Posion Sirniön kylä. Huudahdus on ymmärrettävä viime vuosien julkisuus huomioon ottaen, mutta silloin lukija ei ole lukenut kustantajan psykologiseksi jännitysromaaniksi määrittelemää kirjaa huolella. Dissosiaatiohäiriöstä voi myös parantua. Miksi joku ihminen tekee liikkeen nimissä ratkaisuja, jotka tuhoavat niiden kohteeksi joutuvan ihmisen, Ulla Ylisirniö-Ruusuvuori kysyy. Ruusuvuorilla on mielessä jo peruslähtökohta useammallekin Kemin seudulle sijoittuvalle romaanille. – Meillä oli runsaasti aikaa keskustella ja miettiä myös omaa taustaa, lapsuuden ja nuoruuden kokemusten vaikutusta, Ruusuvuoret sanovat. Saara hyppää arjen oravanpyörästä ja muuttaa hevosineen Keminmaalle. Tärkeää ei ole kuka teki, vaan mitä tekijän mielessä liikkui, Juha Ruusuvuori sanoo. 2 01 7 V oi ei, taasko sillä hyväksikäyttöasialla mässäillään, eivätkö ne muuta keksi, saattaa vanhoillislestadiolainen lukija huudahtaa Yksi näistä pienimmistä -romaanin äärellä. – Synnyin sukuun, jolle vanhoillislestadiolaisuus oli tuttua