kesäkuuta 2023 | hinta: 3,90 € | www.kotimaa.fi 4 18 Ka nn en ku va : Ju kk a G ra nt rö m 11 8. vu os ik er ta 00 43 59 5– 23 –2 4 Henkien häätöä luterilaisittain Lea Kujanpään ja Eero Junkkaalan luota haetaan apua, kun paha vaivaa 10 Kaksi piispa ehdokasta – 6 olennaista kysymystä Äiti ja tytär jättivät lestadiolaisuuden: ”Parasta on ajattelun vapaus”. N:o 23 | 9
Niin opasti Vanhan testamentin Saarnaaja. Se seisoo tukevasti maan painovoimassa kiinni, mutta katselee mielellään taivaita. Piispojen kannattaakin nyt pitää tarkkaan silmällä sitä, mitä henkimaailman kanssa kirkon piirissä puuhaillaan. – Juhlista tulee varmasti innostavat ja mielenkiintoiset, Sansan historiaa ja medialähetystyötä luotaavat. Tekoälystä on puhuttu jo vuosia, nyt sekin ottaa ensi askeleitaan medialähetystyön palveluksessa. Taloudellinen tilanne on vakaa, mistä olemme kiitollisia. Karismaattisissa yhteisöissä puolestaan eletään usein Amerikasta tulevien muotivaikutteiden virrassa. Elää tässä ja nyt, mutta tietää että on muitakin ulottuvuuksia. | Kuva: Sami Heinomo MARKO PIHLAJAMAA Sansan va. PIIA KLEMI ”Tulevaisuudessa keinoäly voi palvella evankeliumin asiaa yhä enemmän” Media ei ole itsetarkoitus vaan viestimme sisältö, evankeliumi Jeesuksesta, Marko Pihlajamaa sanoo. Sansalla työskentelee lähemmäs 30 työntekijää ja 261 vapaaehtoista sekä paljon muita tukijoukkoja. Jatkossa sitä varmasti hyödynnetään yhä enemmän. Kun käytännössä ihminen ei vanhoista tavoistaan kovin helposti irti pääse, viime kädessä vapautusta itseä vaivaavista asioista etsitään eksorkismista tai siihen jopa painostetaan. Tilanne on sielläkin muuttumassa siihen suuntaan, että yhä enemmän ihmiset seuraavat mediaa internetistä ja katsovat ohjelmia esimerkiksi YouTubesta. Tekee työtä, mutta unelmoi ihania. Itse ajattelen, että se edustaa syvintä luottamusta Jumalaan, elämän Luojaan. Sansahan on saanut alkunsa yksittäisten lähetystyöstä innostuneiden ihmisten kokoontumisesta Hyvinkäällä ja kasvanut siitä globaaliksi lähetystyön toimijaksi. – Seuraamme teknistä kehitystä ja digitalisaatiota. Hiljaisuudessa on jotain syvästi kiehtovaa. Kohtuullinen usko ei lentele pilvissä eikä sukeltele maan syvyyksiin. Viitteitä on siitäkin, että tulevaisuudessa pelimaailma ja keinoäly voivat palvella evankeliumin asiaa yhä enemmän. Luterilaisille pahat henget ja riivatuksi joutuminen ovat olleet pikemminkin elokuvista tuttua, siis niille, jotka sellaista kauhuviihdettä uskaltavat katsoa. EMILIA KARHU emilia.karhu@kotimaa.fi Toimittajalle hiljaisuus antaa turvaa ja rohkeutta. Hiljaisuus mahdollistaa moniulotteisen ajattelun. 1 Mitä Sansan työlle kuuluu. Samaa virtausta Suomeen tulee nyt myös Afrikasta. Jotkut pitävät kristillistä hiljaisuuden liikettä vaarallisena. Ruumishallit sulautuvat niin hyvästi korkeaan keskiosaan, että luulisi katselevansa erikoisen hienoa kirkkoa, jolleivät seinäsyvennyksiin sovitetut katafalkit osoittaisi, että ollaan vainajien mailla. Kutistaa maailmansa pieneen hyväksyttävään piiriin. Se pysäyttää ja antaa tilaa ihmetellä – tai vain olla. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Samaan aikaan jumalaton, tuo nautiskelija ja tuhlari, myy olemattomat periaatteensa halvalla ja liukuu elämänsä halki tuurista riippuen kohti tuhoa tai menestystä. Sopivasti yritystä, sopivasti tyytymistä. Eksorkismi on siellä nyt muodissa. Tässä Kotimaan numerossa kerromme siitä, että pahojen henkien häätöä eli eksorkismia on alettu harjoittaa myös luterilaisen kirkon sisällä. Odottava hiljaisuus, häpeän vuoksi vaikeneminen, myrskyn jälkeinen hiljaisuus, rukoushiljaisuus tai hiljaisuus saunan löylyissä ovat epäilemättä kokemuksina hyvin erilaisia. Sekin on todettava, että hengellisissä piireissä tässä ei aina kunnostauduta. Ihmisen ahdistuksen syiden tunnistaminen vaatii ihmismielen ymmärtämistä. Ymmärtääkö eksorkisti ihmismieltä. Katolisessa kirkossa eksorkismia harjoitetaan yhdessä katolisten lääkäreiden ja psykoterapeuttien kanssa. Mukana on kansainvälisiä yhteistyökumppaneita, ajankohtaisia kuulumisia medialähetystyöstä eri puolelta maailmaa, hyvää musiikkia ja mahtavaa yhdessäoloa. Intia on ollut perinteisesti maa, jossa kristillisillä radio-ohjelmilla on ollut merkittävä asema. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00131 Helsinki www.kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Freija Özcan 040 683 8431 Toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora Wikman (virkavap.) Graafikot: Pupu Design Oy Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu, Piia Klemi, Niilo Rantala, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Mari Teinilä Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Sacrum -Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: Kotimaa 63 000 (2022 KMT) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Ollakseen hurskas ei pidä olla liikaa mitään vaan kohtuullinen. Maailma digitalisoituu kaiken aikaa ja medialähetystyölle on vahva tilaus. Näin todetaan tämän lehden sivulla 24. – Viime aikoina olemme tutkineet Intian mediamaiseman muutosta. Radio on ollut vuosikymmeniä medialähetystyön perusväline, ja sen rinnalle on noussut ajan mittaan satelliittitelevisio, internet, mobiiliapplikaatiot. Juttu kertoo kristillisen kasvatuksen uusista menetelmistä, joita jaettiin Unkarissa järjestetyssä konferenssissa. toiminnanjohtaja ???????. FREIJA ÖZCAN 2 3 KOTIMAA | 9.6.2023 KOTIMAA | 9.6.2023 aluksi. Pahojen henkien ulosajon kanssa karismaattiset yhteisöt alkavat askarrella silloin, kun hengelliset kokemukset muuten hiipuvat. Kukaan ei vaadi eikä julista, jolloin minun ei tarvitse olla varuillaan tai suojautua. 3 Sansan 50-vuotisjuhlaa vietetään Hyvinkäällä perjantaina 9.6. Ymmärretäänkö silti sielläkään riittävän hyvin ihmismieltä, sitä voi kysyä, kun toisaalta ajattelee katolisen kirkon alati paisuvaa pedofilia s kandaalia ja sen tuottamia traumoja. Hiljaisuudessa voi kohdata asioiden kaikki puolet, koska mielen puolustusmekanismit muuttuvat tarpeettomiksi. Muuten on hyvä muistaa, että Jumalan rakkaus on aina kaikkea pahaa voimakkaampi. 8.6. Medialähetysjärestö Sansa täyttää tänä vuonna 50 vuotta. P ahuuden kanssa askarteleminen on perinteisesti ollut katolisen kirkon ja karismaattisten yhteisöjen laji. Se ei kerro, mikä on totta, mutta avaa mieltä rehelliselle todellisuuden kohtaamiselle. Opillisten rajojen läpäisevyys ja portinvartijoiden puute pelottavat. Tuohon en pystynyt, mutta ei se mitään, en kuitenkaan ihan riman ali tipahtanut. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | FREIJA ÖZCAN päätoimittaja freija.ozcan@kotimaa.fi Kotimaa kuuluu Julkisen sanan neuvoston itsesääntelyn piiriin ja on sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita. Paras hoito ahdistuneelle on kiinnittää katse hyvyyteen ja rakkauteen. Selitys lienee kuitenkin monimutkaisempi. | viikon henkilö | Hiljaisuudesta kasvaa luottamus H iljaisuus yhdistää ihmisiä silloinkin, kun yhteistä kieltä ei ole. Paljas tiili keskikappelin valtavissa holveissa puhuu omaa kieltään. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Mutta luterilaisissakin piireissä liikkuu nykyään ihmisiä, joita pahat henget huolettavat. Onko kyse todellisesta pahojen henkien liikekannallepanosta vai jonkinlaisesta kristillisestä muoti-ilmiöstä. 2 Miltä tämän ajan maailma näyttää Sansan työn näkökulmasta. toiminnanjohtaja Marko Pihlaja maa kertoo järjestön kuulumisista. Henkisyyden harjoittaminen herkistää ihmistä tulkitsemaan erilaisia havaintojaan saamiensa oppien mukaan. Työpajassa osallistujat löysivät 20 tunnelmaltaan erilaista hiljaisuutta. – – Malmin hautakappeli vaikuttaa jo ulospäin hiljentävästi yksinkertaisessa armottomuudessaan. – Elämme medialähetystyön aikaa. Se on jonkinlaista joustavuutta ja itsensä armahtamista. Ei pidä olla liian jumalinen, eikä liian jumalaton. 1923 Seurakuntien halua järjestää hautausmaaolot niin, että paikan ja hetken vakavuus täysin saa puhua sydämille, osoittaa kauniilla tavalla valmistumassa oleva uusi kappeli. Kohtuudessa on onnea ja rauhaa. ?. Va. Karismaattiseen teologiaan liittyy myös uskoontulossa tapahtuva vapautuminen vanhoista syntisistä tavoista. Liian jumalinen piirtää pilkut täydellisen kaareviksi juuri oikeaan kohtaan. Hän tähtää täydelliseen suoritukseen, kiristää elämänsä hengiltä. Joidenkin mielestä kiinnostus henkisyyden harjoittamiseen ja okkultismiin avaa ovia henkimaailmalle. Minkälainen juhlapäivä Sansalle on tulossa
Kotimaa kysyi toisen vaalikierroksen ehdokkailta kuusi kysymystä: 1. Välillä kirkon piiristä kuuluu erilaisia äänenpainoja avioliittolaista, josta tuntuu olevan erilaisia käsityksiä. Kirkko palvelee edelleen myös häntä pastoraalisesti. toinen kierros | Hiippakunta odottaa jännittyneenä, kenestä tulee Kaakonkulman seurakuntien ja papiston uusi kaitsija. Perinteisesti kristittynä olemiseen kuuluu kuitenkin myös kristilliseen yhteisöön kuuluminen. Toivon, että niitä pidetään yllä ja Inkerin kirkkoa voidaan edelleen tukea. Miten arvioit suhteiden hoituvan näihin molempiin tulevaisuudessa. Ehkä yhteinen nimittäjä on kirkon elinvoiman vahvistaminen. Toivon, että tulevaisuudessa tilanne muuttuu paremmaksi. Missionaarisuutta tulisi vahvistaa samalla, kun monikulttuurisuus lisääntyy ja yhä useampi ei kuulu kirkkoon. Vastauksissa korostuivat liika ja epäoikeudenmukaisesti jaettu työ, huono johtaminen ja työn merkityksellisyyden puute. 2. 2. Pekka Särkiö: ”Ympäristövastuu on minulle tärkeä ratkaistava asia” Mari Parkkinen: ”Seurakuntarakenteita ja jähmeää hallintoa on uudistettava” 1. Uskon hoitaminen käy vaikeaksi, sillä seurakuntayhteyden ulkopuolella on vaikeampaa olla yhteydessä sanaan ja sakramentteihin. Kristus yhdistää meitä ja toivon, että pääsisimme vastakkainasettelusta pois. Mitä asioita piispana aiot edistää kirkossa. Vuoropuhelua poliittisten päättäjien kanssa on hyvä jatkaa. 5. 3. Sodan on päätyttävä, jotta niitä voitaisiin miettiä uudelleen. Mikkelin piispalle ovat piispojen työnjaossa osaltaan kuuluneet suhteet Inkerin kirkkoon ja Moskovan patriarkaattiin. Hallinto voi olla isossa yksikössä, mutta seurakuntaelämä on paikallista. Kummiksi kirkosta eronnut ei voi ryhtyä, koska kummin pitää opettaa lapselle kristillisyyttä ja siihen yhteisöön kuulumista. Seurakuntaliitoksien taustalla on yleensä pienten seurakuntien taloudellinen ahdinko: niiden toimintaedellytykset pienenevät. Edistettäviä asioita on monia. Siksi hyvä johtajuus on ykkösasemassa. Niiden pitäisi herätä aikaisemmin. Voisi olla hiippakuntaretriittejä ja mentoreita papeille. Mutta kirkosta eronnut on edelleen kristitty, ellei itse halua siitä selkeästi luopua. 5. Kun papit elävät itse sanomasta, se välittyy kuulijoille. Jos se piispan roolissa tulisi ongelmaksi, sitten pitäisi miettiä työnjakoa piispojen kesken uudelleen. Piispan täytyy olla selvillä seurakuntiensa tilanteesta ja vierailla niissä. Kipupisteet liittyvät yhteiskunnassa vallitsevaan tulkintaan uskonnonvapaudesta. kirkkoherra Pekka Särkiö. Hengellinen elämä on tosi tärkeää työhyvinvoinnissa. Yhteydet Moskovan patriarkaattiin ovat seisahduksissa. Mikä on pappien uupumisen syy ja miten piispa voi olla ehkäisemässä sitä ennalta. Minun näkemykseni mukaan kirkko on armollinen ja rakastava, ja sellaista kirkkoa haluan rakentaa. Seurakuntia ei saa jättää muutoksissa yksin. Hän tukee erityisesti kirkkoherraa. Ohjaisin pappeja kohti oman hengellisen elämän hoitamista, rukoukseen ja Raamatun lukemiseen. Piispan viran hyvään johtajuuteen kuuluu hengellinen ja hallinnollinen johtajuus. Moskovan patriarkaattiin suhteet ovat virallisella tasolla jäissä niin kauan kuin sotaa kestää. Positiivista on se, että Puolustusvoimissa sotilaspapisto toimii henkisen kriisinkestävyyden vahvistamiseksi. Ensimmäisellä kierroksella äänet jakautuivat neljän mukana olleen ehdokkaan kesken seuraavasti: Mari Parkkinen (448), Pekka Särkiö (256), Sammeli Juntunen (213) ja Pekka Huokuna (73). Kenttäpiispana edustin Suomen kirkkoa muutamissa juhlatilanteissa, joissa oli kyse Martti Simojoen aikana syntyneistä yhteyksistä Venäjän kirkkoon. 6. Meillä Imatralla on hyvät yhteydet Inkerin kirkkoon Svetogorskin seurakuntaan. Ajattelen myös, että kirkon esillä pitämät parisuhteiden pysyvyys ja henkinen kriisinkestävyys ovat hyviä asioita yhteiskunnan kannalta. Monet seurakunnat sinnittelevät kovin pitkään. Ollessani pappina Lahdessa, meillä oli yhteydet Kelttoon ja Aunukseen. kesäkuuta, koska ensimmäisellä vaalikierroksella kukaan ehdokkaista ei saanut yli puolta annetuista äänistä. Mikä kastettu mutta kirkosta eronnut ihminen on teologisesti. Oikeus oman uskonnon opetukseen ja harjoittamiseen pitäisi taata kouluopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa. TEKSTI | JUSSI RYTKÖNEN & FREIJA ÖZCAN Mari Parkkinen | Kuva: Kari Rossi Pekka Särkiö | Kuva: Jussi Hiltunen Mikkelin tuomiokirkko | Kuva: Olli Seppälä 4 5 KOTIMAA | 9.6.2023 KOTIMAA | 9.6.2023 uutiset. 4. AKIliittojen tutkimus kertoo nimenomaan korona-ajasta. Ajattelen, että yhteisöjen rakentaminen avoimiksi ja yhteyteen kutsuviksi on tärkeää. Se nousee sanomasta käsin. Evankeliumin olemus on, ettei se suostu taipumaan pienen piirin omistukseen. Se on suuri ratkaistava asia yhteiskunnan ja kirkkojen tasolla. Piispana johdan prosessia. Meidän on noudatettava hallinnossamme yhteiskunnan säätämiä lakeja. 3. Jollakin tavalla kuuluminen on myös tahdon ilmaus. 2. (vrt. 4. 5. 6. Pysytään rohkeasti tunnustuksessa ja Jumalan sanan perustuksella. Perustaltaan kirkon ja valtion suhteet ovat hyvällä tasolla. Miten kirkon ja valtion suhteita pitäisi Suomessa mielestäsi tulevaisuudessa kehittää. | piispanvaali | Toinen heistä kantaa pian Mikkelin piispansauvaa M ikkelin hiippakunnan piispanvaalin toinen kierros käydään 16. Pipliaseuran puheenjohtajana olen kiertänyt suku kansojen parissa. On lähdettävä rohkeaan dialogiin, kohdattava ja kuunneltava, vietävä evankeliumia eteenpäin. Milloin seurakuntaliitoksia tarvitaan ja miten aiot selvitä niiden tekemisestä, kun se tapahtuu vastoin seurakuntalaisten tahtoa. Idän-yhteyksissä en ole kokenut ongelmaksi, että olen nainen ja pappi. On hyväksyttävä, että kirkossa eletään sovitetussa moninaisuudessa. Mutta muutenkin papeilla työtä on usein liikaa. On parempi, että aloite liitokseen tulee luottamushenkilöiltä. Riidattomia liitoksia ei koskaan tule olemaan, mutta on kärsivällisesti etsittävä ratkaisua. Pappeja taas innostaa, kun he huomaavat, että heidän sanomansa vastaanotetaan. Millä aikataululla palataan normaaliin. Valtio palkkaa pappeja vankiloihin ja armeijaan. Aki-liittojen tutkimus) 4. Mikkelissä on pieniä seurakuntia muuttotappioalueilla. Minusta suhteet ovat hyvällä mallilla. Pelastuskysymys kirkon jäsenyys ei ole. Seurakuntarakenteita ja jähmeää hallintoa on uudistettava, on vastattava etsijöiden kysymyksiin, on kuultava myös kirkosta eronneita. Ja mitä siitä seuraa. Paluu on kuitenkin aina mahdollinen. 6. Pappien kokemus siitä, että heidän työnsä ei saa yleistä hyväksyntää, saattaa synnyttää tunteen siitä, että he ovat ahtaalla eikä heidän sanomaansa kuulla. Kirkosta eronnut pysyy kastettuna. 1. Liitokset ovat aina kipeitä asioita, mutta väen vähentyessä olisi hyvä olla ajoissa liikkeellä. Sen todeksi eläminen, että niitä autetaan, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa, osoittaa, että kirkko elää sanomansa mukaan. 3. Jos kirkon viesti on vain tuomioita ja sanktioita, meillä on uskottavuusongelma. Piispan on oltava näissäkin asiassa tietoinen seurakuntien tilanteista. Hän on kastettu kristitty edelleen, ja on murheellista, että seurakunta hänessä menettää jäsenen. Arvostan sitä, että valtio näin tekee. Kaste pelastaa, ei instituutio. Seurakuntaliitoksia tarvitaan silloin, kun tulot eivät riitä kattamaan menoja. Jos tilanne on se, ettei kerta kaikkiaan löydy neuvotteluista eteenpäin vieviä polkuja, kapituli voi asettaa selvitysmiehen. Kirkko-oikeudellisesti hän ei voi toimia virallisesti kummina eikä saada kirkollista avioliittoon vihkimistä. Kirkkolain tunnustuspykälä on lainsäätäjää puhuttanut, mutta kirkkolaissa se on. Yhteydenpitoa Inkerin kirkkoon on kuitenkin hyvä olla. Ympäristövastuu on minulle tärkeä asia. Ehdolla nyt ovat ensimmäisellä vaalikierroksella eniten ääniä saaneet Imatran seurakunnan kirkkoherra Mari Parkkinen ja Kangasniemen seurakunnan vs. Mutta jos papin oma hengellinen elämä häviää, ”röörit tukkeutuvat”. Kirkon on seurattava aikaa. Yhdessä voidaan tehdä ratkaisuja ja katsoa rohkeasti tulevaisuuteen. Haluan ohjata pappeja työn ytimeen niin, että he itsekin saavat ravintoa uskolleen. Vaikka lain intentio on positiivinen uskonnonvapaus, se on kääntynyt negatiiviseksi
Useimmat muut kirkot ovat maksaneet järjestölle melko vähän. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon varsinaista delegaatiota johtaa piispa Matti Repo. – Yhtenä uuden linjauksen syynä on periaate ”tee vähemmän, tee paremmin”. – Edellisellä kaudella meillä ei koko ajan hallituksessa edustusta ollut. Mutta esimerkiksi vauraiden Pohjoismaiden kirkkojen jäsenmaksut ovat silti hyvin eri kokoisia. Se on kuitenkin faktisesti ja moraalisesti väärin. Lähetysseuran hallitus valitsi Parhialan tehtävään yksimielisesti. EKK:n hallitukseen Suomen kirkko toivoo Kääriäisen mukaan edustajakseen professori Pamela Slottea. Aiemmin EKK:ssa on ollut useita työalueita, edellisten ohella esimerkiksi ympäristö, työelämä ja siirtolaisuus. Kotimaa-lehtiä jaetaan Seinäjoen Herättäjäjuhlilla! Ilmoita Kotimaassa kesätarjoushintaan! Tavoitat kerralla enemmän, Helsingistä Rovaniemelle. Ylivieskan kirkkoherra Eija Nivala vihki toukokuussa poikansa Oskari Nivalan avioliittoon tämän puolison Jere Pos tin kanssa Mustion kirkossa. Mikä on silloin kirkkojen rooli. Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Kesätarjous ei koske luokiteltuja ilmoituksia. Polkuja rauhaan) noussee myös asialistalle. Se pyrkii edistämään kirkkojen yhteyttä, rauhaa ja ihmisoikeuksia Euroopassa. Kolmas iso teema on raha. Kun Nivala oli varannut puolisonsa kanssa kirkon häitä varten, hän lähetti jokaiselle piispalle sähköpostitse kirjeen, jossa kertoi olevansa menossa miehensä kanssa naimisiin. Sata vuotta sitten ei voitu kuvitella hevimessuja tai naispappeja. Kirkko elää ajassa niin kuin sen pitääkin. Parhiala aloittaa työssään toiminnanjohtajana 1.8. Myös Oskari Nivala on ollut aktiivinen keskustelija aiheen tiimoilta. Tallinnaan lähtee myös Kirkon ulkoasiain osaston johtaja, kirkkoneuvos Kimmo Kääriäinen. ”Venäjän hyökkäys nousee keskusteluun EKK:n yleiskokouksessa” Mikä on EKK. Kristinopin mukaan ihmisten tulisi olla samanarvoisia keskenään. Mikä voisi olla Tallinnan-yleiskokouksen ykkösasia, Kimmo Kääriäinen. – Toivon jokaisen ymmärtävän, että suuntautuminen ei ole ihmisen oma päätös. EKK:n Ukrainan sodan johdosta tuottama hanke Pathways to Peace (suom. EKK on edelleen vahvasti Pohjoismaiden luterilaisten, Saksan protestanttisen EKD:n ja Englannin kirkon ylläpitämä. – Mitä Euroopan kirkot voisivat yhdessä tehdä rauhan rakentamiseksi Ukrainassa ja muuallakin. Sitä ennen hän on työskennellyt Tansaniassa Norjan Kirkon Ulkomaanavun maajohtajana, Luterilaisen maailmanliiton johtajana Jerusalemissa, ACT-allianssin johtajana Genevessä, Kirkon Ulkomaanavun Lähi-idän aluejohtajana, vt. Suuretkin rahoittajat joutuvat nyt kiristämään kukkaroiden nyörejä. Ne ovat vaikuttamistoiminta EU:ssa ja Euroopan neuvostossa, sekä ”julkinen teologia”. Nyt Nivalasta on tehty peräti kaksi kantelua Oulun hiippakuntaan. Tavoitteena oli rakentaa siltoja rautaesiripun eri puolilla olevien kirkkojen välille, pitää yhteyttä niiden kesken ja luoda mahdollisuuksia yhteiseen todistukseen. Lähetysseura on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetysjärjestö ja yksi Suomen suurimmista kehitysjärjestöistä. Hän aloitti Lähetysseuran Diakonia ja kehitys -päällikön tehtävässä tammikuussa 2022. Hän on historian ensimmäinen nainen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virallisen lähetysjärjestön toiminnanjohtajana. – Toin esiin sen, kuinka satuttavalta tuntuu, että kirkon virallisen kannan mukaan rakkaus on pahempaa kuin tuomitseminen. Moskovan patriarkaatti lienee Tallinnassa mukana minimiedustuksella. Kimmo Kääriäisen mukaan EKK:n yleiskokouksessa keskustellaan todennäköisesti järjestön työn painopisteistä, joita on karsittu aiempaan verrattuna. Tämä sota loppuu joskus. – Osa onnitteli, mutta eräs piispoista antoi ymmärtää vastauksessaan kirkon opin olevan muuttumatonta halki aikojen. – Suuri osa niistäkin on nyt tilanteessa, jossa resurssit vähenevät. Toinen iso kokonaisuus Tallinnassa tulevat olemaan EKK:n painopistealueet. Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Mediamyynti: Pauliina Parhialasta Lähetysseuran toiminnanjohtaja Suomen Lähetysseuran uudeksi toiminnanjohtajaksi on valittu pastori, TM ja FM Pauliina Parhiala. Oskari Nivala (vas.) ja Jere Posti vihittiin Mustion kirkossa. Esimerkiksi Norjan ja Tanskan valtiokirkot eivät aiemmin voineet valtion virkamiehistä riippumatta määritellä vapaasti kontribuutionsa suuruutta. Olin puhunut asiasta etukäteen myös piispan kanssa, eikä tämä tullut yllätyksenä hänellekään. Merkittäviä järjestörahoittajia EKK:lla ei ole. toiminnanjohtajana ja kansainvälisen työn johtajana sekä Crisis Management Initiativen toiminnanjohtajana. Ei ole tarkoituksenmukaista toimia kovin monilla alueilla. Syynä oli Viroon perustetun kansallisen ortodoksisen kirkon EKK-jäsenyys. Vuoden 2018 alusta Lähetysseuran toiminnanjohtajana työskennellyt Rolf Steffansson siirtyy Suomen Merimieskirkon palvelukseen. Jälkimmäinen tarkoittaa kirkkojen roolia julkisessa tilassa. Työalueiden vähentäminen on herättänyt jäsenkirkoissa myös kritiikkiä. NIILO RANTALA sateenkaariparit | Ylivieskan kirkkoherra Eija Nivala vihki poikansa ja tämän miehen avioliittoon Raaseporin Mustion kirkossa. Nivala kertoo, että valitukset eivät tulleet yllätyksenä. On säästettävä jostakin, Kääriäinen pudottaa. Katolinen kirkko ei ole EKK:n jäsen. Suomen evankelisluterilai nen kirkko pitää Kääriäisen mukaan EKK:n toiminnassa tärkeänä ennen kaikkea kirkkojen yhteistä ääntä, siis vaikuttamistoimintaa. Noin kaksi kolmasosaa piispakunnasta vastasi Nivalalle. Venäjän hyökkäys Ukrainaan nousee varmasti yleiskokouksessa keskusteluun. En yritä kiistää kirkon virallista kantaa. | Kuva: Henna Koponen | ekumenia | E uroopan protestanttisten, luterilaisten, anglikaanisten ja ortodoksisten kirkkojen yhteiselin Euroopan kirkkojen konferenssi (EKK) pitää yleiskokouksensa Tallinnassa 14.–20. Yleiskokouksesta haetaan nyt tukea hallituksen linjauksille, Kääriäinen arvelee. Euroopan kirkkojen konferenssi (EKK) on protestanttisten, luterilaisten, ortodoksisten ja anglikaanisten kirkkojen yhteiselin. Pitäisimme sitä tärkeänä, Kimmo Kääriäinen sanoo. EKK:n yleiskokous järjestetään viiden vuoden välein. kesäkuuta. Siihen kuuluu noin 125 jäsenkirkkoa kaikista Euroopan maista. – Järjestön hallitus on linjannut jo 2021, että EKK:n pitäisi keskittyä kahteen alueeseen. Se jäädytti suhteensa EKK: iin jo 1990-luvulla. EKK haluaa löytää teologisia argumentteja toiminnalleen. – EKK:n taloudessa taas haluamme oikeudenmukaisuutta jäsenmaksujen määräytymisperusteisiin. Hänet vihittiin papiksi 2022. Nivalasta tuntuu kirkon jäsenenä pahalta, että rakkaudesta puhuva instituutio ei ole valmis asettamaan kaikkia seurakuntalaisia samanarvoisiksi. Vaikka seurakunta saa päättää itsenäisesti tilojensa käytöstä, ei kirkolliskokous ole tehnyt samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä hyväksyvää päätöstä. EKK syntyi kylmän sodan aikana vuonna 1959. Kirkko on aina muuttunut. Kotimaa-lehti mukana SuomiAreenassa, ole sinäkin. Taustalla on EKK:n resurssien pienuus. | Kuva: Jukka Granström 6 7 KOTIMAA | 9.6.2023 KOTIMAA | 9.6.2023 uutiset. EKK on tuominnut Venäjän hyökkäyksen jo aikaisemmin, mutta yleiskokous tehnee sen kanssa linjassa olevan julkilausuman, Kimmo Kääriäinen sanoo. Tilanne on kokonaiskirkollisesti epäselvä. | lyhyesti | Pauliina Parhiala | Kuva: Marjatta Kosonen / Lähetysseura Kirkkoherra vihki poikansa avioliittoon – kaksi kantelua kapituliin Kotimaa on aiemmin uutisoinut seurakunnista, jotka ovat itsenäisellä päätöksellään avanneet ovensa samaa sukupuolta oleville pareille. JUSSI RYTKÖNEN Euroopan kirkkojen konferenssin yleiskokous järjestetään ensi viikolla Tallinnassa. Niiden taustalla on yleensä karkea laskentakaava, joka ottaa huomioon esimerkiksi kirkon jäsenmäärän ja sen maan BKT:n. Ennen vihkimistä Oskari Nivala lähetti kaikille piispoille kirjeen. – Otan kaiken vastaan mitä tästä tulee. Parhialalla on pitkä kokemus kansainvälisestä diakoniasta ja kehitysyhteistyöstä sekä johtotehtävistä. Uusi, painopisteitä karsiva linjaus on Kääriäisen mukaan herättänyt myös kritiikkiä monien jäsenkirkkojen piirissä. – Euroopassa riehuu nyt sota
Hänellä on hyvät vuorovaikutustaidot ja hän on sillanrakentaja. Jollain sisaruksistani oli pienenä Kompromissi-niminen nalle. Hän tarkastelee tämän ajan haasteita ja ilmiöitä Raamatun opetuksen kautta. On hyvä muistaa, että suomen evankelisluterilainen kirkko on yksi maailman tasa-arvoisimmista uskonnoista, jossa nainen voi toimia pappina, kirkkoherrana ja piispana, samaa sukupuolta olevia on siunattu ja vihitty avioliittoon, pride-messuja on pidetty kirkoissa, avoliitossa elävä voi osallistua seurakuntatyöhön ja kirkon toimintaa saa julkisesti kritisoida. Tämä toivottavasti jatkuu myös neuvottelujen päätyttyä. Seurakunnan hyvässä lapsi-, aikuis-, perhe-, vanhusja jumalanpalvelustyössä tulee säilyttää työrauha. Kirkkomme piispat ovat käsitelleet asiaa julkaisussaan Rakkauden lahja (2008). On ajateltava omien tavoitteiden lisäksi yhteistä näkyä. JARNO STRENGELL kirkkovaltuutettu, kirkkoneuvoston jäsen, Mikkeli Onko sinulla mielipide. ” Käytäntö merkitsee tietoista irtiottoa suhteessa kirkon perusteltuun avioliit tokäsitykseen. Vastakkainasettelut ajavat ihmiset toisinaan jyrkästi toisiaan vastaan. Evankelis-luterilainen kirkko tulee muuttumaan ja sitä muutetaan myös sisältäpäin. Johtamisessaan Pekka hahmottaa hyvin kokonaisuuksia ja toimintaympäristöä. Näkökulmaa täytyy laajentaa ja ajattelua muuttaa. Tri, Mikkeli OHTO OKSANEN majuri, Nastola KAISA-LIISA PEHKONEN-SUORANTA kasvatustyön johtaja, Lappeenrannan srk-yhtymä PETRI PEKONEN kirkkovaltuutettu, Mikkeli TEUVO V RIIKONEN toiminnanjohtaja, kirjailija, Mikkeli EMILIANA SKOOG Rantasalmen kappalainen Pekka Särkiö Mikkelin hiippakunnan piispaksi Kristillisdemokraatit on politiikan tuuliviiri En voi lakata ihmettelemästä kristillisdemokraattisen puolueen käyttäytymistä käynnissä olevissa hallitusneuvotteluissa. Maailman suurimmat luterilaiset kirkot (Etiopia, 10,4 milj. Pekan pitkä kokemus seurakuntapappina ja kirkkoherrana antaa hänelle hyvän pohjan ymmärtää seurakuntien haasteita ja mahdollisuuksia. Mitä napakammin kirjoitat, sitä todennäköisemmin tekstisi julkaistaan. Onko mitään syytä ylläpitää tällaista ”kristillistä puoluetta”, politiikan tuuliviiriä, jonka näemme käynnissä olevissa hallitusneuvotteluissa. Oikeassa vai yhdessä MATTI SALOMÄKI toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on Lapuan hiippakunnan piispa. Nyt tarvitaan pitkäaikaisen kokemuksen tuomaa viisautta ja kykyä rakentaa kaikkien yhteistä kirkkoa. korvaa | kolumni | Kotimaa kertoi seurakunnista, joissa on päätetty tilojen antamisesta samaa sukupuolta olevien vihkimiseen ( Kotimaa 19/23). Hiippakuntamme tarvitsee yhteistyökykyisen piispan, jonka julkiset mielipiteet eivät revi seurakuntalaisia tai työntekijöitä erilleen. Kenttäpiispana hän on vastannut Puolustusvoimien hengellisestä työstä ja kohdannut lukemattomia nuoria aikuisia. Olemme oppineet tuntemaan Pekka Särkiön turvallisena, energisenä ja kokeneena kirkon paimenena. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Hän tarttuu aloitteellisesti asioihin ja kestää erilaiset haasteet paineineen hyvin. Pekka on vaikuttanut merkittävissä kokonaiskirkollisissa tehtävissä, kuten kirkolliskokouksessa ja piispainkokouksessa. Pekka on aidosti kiinnostunut kohtaamistaan ihmisistä ja asioista. Lehden tiedossa on myös seurakuntia, joiden papit kirkkoherran luvalla vihkivät samaa sukupuolta olevia pareja seurakunnan kirkoissa. Jossain avioliittomateriaalissa kysyttiin, haluatko olla oikeassa vai avioliitossa; yhteistyö vaatii aina kompromisseja ja omasta tahdosta joustamista, mielellään molemmilta osapuolilta. Korkein hallinto-oikeus päätti 18.9.2020, että luterilaisen kirkon tuomiokapituleilla on oikeus antaa varoitus papeille, jotka ovat vihkineet samaa sukupuolta olevia pareja avioliittoon (KHO:2020:97). Pekalla on näyttöä eri osapuolia kuuntelevista toimintatavoista. Näin myös parisuhteessa. Piispan virkaankin kuuluu vaalia yhteyttä ja toisaalta valvoa kristillistä oppia ja elämää. Avioliitosta ja kirkollisesta vihkimisestä on kirjoitettu paljon. Luotamme vahvasti, että Mikkelin hiippakunta saa Pekasta erinomaisen piispan. Kirkon jäsenen oikeus päästä osalliseksi kirkon toimituksista ei ole rajoittamaton, vaan kirkko voi omalla sääntelyllään rajata jäseniään toimitusten ulkopuolelle. Lisäelementin tuo kysymys siitä, kuinka paljon voi joustaa opillisissa asioissa luopumatta jostain olennaisesta kristinuskon elementistä. Vuosikymmen kenttäpiispana on antanut Pekalle laajan ymmärryksen yhteiskunnan kokonaisturvallisuudesta ja kirkon roolista turvan tuottajana. Ehkä outo sana oli jäänyt lapsen mieleen uutisista tai aikuisten keskusteluista, ja siitä tuli nimi omalle nallelle. Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00131 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Hän on osoittanut palvelevansa Kristusta, kirkon Herraa. Siksi tuemme Pekka Särkiötä Mikkelin piispaksi hänen vahvan kirkollisen työkemuksensa ja henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella. NIEMINEN teol. Kristillisen avioliiton luonteesta ja kirkollisen vihkimisen edellytyksistä päätetään kirkolliskokouksessa. Kirkossakaan tämä kasvuhaaste ei ole vieras. Äänioikeutetut tietävät ehdokkaiden taustat ja äänestävät omaa suosikkiaan ilman julkista riitelyäkin. Miljoonien jäsenten kirkossa kaikki eivät aina voi olla samaa mieltä asioista. Uuden menettelyn perusteluksi on esitetty, ettei kirkkoneuvostossa olla päättämässä kirkon opista vaan kirkon tilan käytöstä. The Dodoma Statement, 2010). Jeesus rukoili samassa jäähyväisrukouksessa sekä yhteyden toteutumisen että totuudessa pyhittymisen puolesta. Mikä kuuluu minulle, voisi olla mukava toisellakin. Kiitämme asiallisesta ja hyvähenkisestä Mikkelin piispanvaalin ensimmäisestä kierroksesta. Kaikki edellä mainittu on monessa suomessakin harjoitetussa uskonnossa täysin mahdotonta ja ulkomailla uskonnonvastaisesta toiminnasta voi joutua kivitetyksi. LEENA HAAKANA rovasti, Ruokolahden kirkkoherra EEVA-RIITTA HAHTOLA kirkolliskokouksen jäsen ja kirkkovaltuutettu, Mikkeli SAMMELI JUNTUNEN Savonlinnan kirkkoherra SAARA-MARIA JURVA kappalainen, TT, Kouvolan seurakunta RISTO T. Piispainkokouksen vastaus kirkolliskokouksen pyyntöön selvittää vaihtoehtoja avioliittokäsityksessä vallitsevan erimielisyyden ratkaisemiseksi (6.8.2020) ei ole myöskään antanut aihetta muuttaa kirkon oppia. Kirkkoherra ei voi antaa lupaa sateenkaariparin vihkimiseen, koska se olisi vastoin viran velvollisuuksia. Pitkään seurakuntatoiminnassa mukana olleena kunnioitan ehdokkaiden toimintatapaa, joka auttaa uutta piispaa menestymään työssään. Essayah olisi ainakin voinut sovittaa ilmeensä vastaamaan sitä vakavaa tilannetta, jota perussuomalaisten ihmisvihamielinen esitys edustaa. Kristillisdemokraateilla olisi ollut loistava tilaisuus ratsastaa Rkp:n yrityksellä vaalia länsimaisen oikeusvaltion periaatteita. PERTTI SISTONEN teol.lis. Hän olisi voinut tehdä selväksi, että ihmisoikeuksilla ja nykyaikaisella länsimaisella moraalikäsityksellä on keskeinen merkitys myös kristillisdemokraattisen puolueen ”puolueraamatussa”. Kaikki ovat tavoitteissaan mielestään oikeassa, mutta valmista ei synny, ellei jokainen ole valmis joustamaan ja tulemaan vastaan omista vaatimuksistaan. Tällä hetkellä vastaavaa prosessia käydään läpi hallitusneuvotteluissa. Puolueen puheenjohtaja Sari Essayah kertoo, että kaikki neuvotteluehdotukset sopivat kristillisdemokraateille, riippumatta siitä, että perussuomalaisten vaatimukset sotivat sekä kansainvälistä lainsäädäntöä että kristillistä ja länsimaista etiikkaa vastaan. Iän karttuessa itsekkyydestä luopumista saa harjoitella monta kertaa. Avioituessa ja lasten syntyessä täytyy opetella samaa läksyä. Päätöksenteolla on myös ekumeenista ulottuvuutta. Esimerkiksi tavat viettää joulua täytyy sovittaa yhteen niin, että molemmat voivat tuoda siihen jotain omaa, mutta ei kumpikaan kaikkea, mikäli halutaan elää yhdessä. Jos oppi ei anna myötä, ei tilaakaan tarvita. ” Läpi kirkon historian on kipuiltu tämän kysymyksen kanssa. Sen perusteella miten puolue on toiminut hallitusneuvotteluissa, näin ei ole. Näiden yhteensovittaminen ei ole aina helppoa. Tällainen nalle olisi tarpeellinen sovittelija monissa konflikteissa tänäkin aikana niin kirkossa, perheissä kuin yhteiskunnassa. Jo pientä lasta täytyy opettaa huomaamaan toiset ja lainaamaan leluja muillekin. Joissakin seurakunnissa nyt harjoitettu käytäntö merkitsee tietoista irtiottoa suhteessa Raamatun ja kirkon luomisteologisesti perusteltuun avioliittokäsitykseen. Vihti Oppi vaikuttaa siihen, mihin kirkon tiloja voidaan käyttää avioliitto | Kirkkoherra ei voi antaa lupaa sateenkaariparin vihkimiseen, koska se olisi vastoin viran velvollisuuksia, kirjoittaa Pertti Sistonen. Minän sijasta on tärkeä ajatella meitä. I tsensä kanssa saa harvoin riitaa aikaiseksi, mutta missä kaksi tai kolme on koolla, siellä se on välillä jopa todennäköistä. Piispan tehtävät ovat moninaiset ja vaativat. Läpi kirkon historian on kipuiltu tämän kysymyksen kanssa. Ihmisen elämänkaaressa tällaista kasvua saa käydä läpi pienestä pitäen. Jos tärkeämpää – tai ainakin yhtä tärkeää – kuin olla oikeassa on olla yhdessä. Vaalipaneeleissa ehdokkaat eivät ole kovasanaisesti väitelleet arvoista tai seurakunnan tulevaisuuden muutoksista. Seurakunta ei ole kuitenkaan tehnyt asiasta julkista päätöstä. Pitkän kirjoituksen maksimipituus on 3000 merkkiä välilyönteineen ja lyhyen 1000 merkkiä. Vanhan testamentin eksegetiikan dosenttina Pekka on paneutunut syvällisesti sekä Raamatun tutkimukseen että sen hengelliseen sanomaan. CHRISTER HÄGGQVIST Vaasa Tarvitsemme yhteistyökykyisen piispan Mikkelin piispanvaalin neljästä ehdokkaasta toisen kierroksen 16.6 äänestykseen pääsivät kirkkoherra Pekka Särkiö ja kirkkoherra Mari Parkkinen. jäsentä, ja Tansania, 7,9 milj.) ovat katkaisseet yhteytensä niiden kirkkojen kanssa, jotka ovat avoimesti hyväksyneet samaa sukupuolta olevien avioliitot (kts. Pekan toiminnan ydin on Raamatun sanoma. Lähetä se meille. 8 9 mielipiteet KOTIMAA | 9.6.2023 KOTIMAA | 9.6.2023. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa.fi-verkkosivustolla. Oppi kuitenkin vaikuttaa siihen, mihin kirkon tiloja voidaan käyttää. Hänellä on hyvät suhteet kaikkiin herätysliikkeisiin ja hän etsii aina ratkaisuja, joissa ihmisten erilaiset mielipiteet ovat sallittuja ja keskustelukulttuuri avointa
Toisinaan siihen kuuluu myös ”karkotusosio”. Hänen seuranaan on Eero Junkkaala. Sitten heitä saapui myös naapuriseurakunnista. Sitäkin on tapahtunut, he kertovat. Niihin lähteisiin Kujanpää nojaa myös kirjassaan. – Lea johtaa toimituksen. Kujanpää oli pappina Helsingin Pitäjänmäen seurakunnassa, kun hänen luokseen alkoi tulla ihmisiä, jotka kokivat ongelmia henkivaltojen kanssa. Karkottavatko Kujanpää ja Junkkaala siis pahoja henkiä. Kaikki tapahtuu kappelissa. 10 11 KOTIMAA | 9.6.2023 KOTIMAA | 9.6.2023 reportaasi 10 reportaasi. Ensimmäiset henkivaltoihin liittyvät tapaukset, jotka tulivat Lea Kujanpään ”työpöydälle”, olivat niin sanotusti lieviä. Kujanpää alkoi selvittää, mitä luterilaista opetusta henkivalloista on saatavilla – jotain mistä ammentaa. Kyse on rukoushetkistä. Rukoushetkeen saapuva on yleensä käynyt ”sielunhoitomatkaa” oman seurakuntansa papin kanssa. Rukoushetki etenee tietyn järjestyksen mukaisesti. Minä olen työparina, ja meidän lisäksemme on kaksi rukoilijaa, Junkkaala kertoo. Sitten on huomattu, etteivät perinteiset sielunhoidon käytännöt auta. Eero sanoi, että eivät ole. – Luulin, että henkivalta-asiat ovat papin työssä yleisiä. Vaikeampia ta pauksia on ilmennyt sen jälkeen, kun Kujanpää ja Junkkaala ovat alkaneet tehdä työtä yhdessä. Pitäjänmäki on myös teologian tohtori Eero Junkkaalan kotiseurakunta. – Hiljainen ja kaunis tilaisuus, Kujanpää kuvailee. Juuri mitään ei löytynyt. » Lea Kujanpää ja Eero Junkkaala kohtaavat yhdessä ihmisiä, jotka kokevat ongelmia henkivaltojen kanssa. TEKSTI | PETRI VÄHÄSARJA – KUVAT | JUKKA GRANSTRÖM L ea Kujanpää saapuu haastatteluun hieman vastentahtoisesti. Nyt Kujanpää on kuitenkin kirjoittanut henkimaailman kohtaamisesta kirjan Ettei tarvitse pelätä (Karas-Sana 2023). Sen sijaan roomalaiskatolisen ja anglikaanisen kirkon piiristä löytyi. Kujanpää miettii, miten asetella sanansa. ” Demonit eivät noin vain hyppää ihmi seen. Esimerkiksi sellaisia, että kotona tapahtui selittämättömiä asioita. – En tiedä, miksi he tulivat juuri minun luokseni, Kujanpää kertoo. Kyseessä on herkkä asia, jolle kaksikko ei ole kaivannut julkisuutta. i Jeesuksen nimessä, lähtekää Pahojen henkien karkotus on ollut suomalaisessa luterilaisuudessa varsin tuntematonta maaperää, vaan ei ole enää. Niille täytyy avata tietoisesti ovi. Työparina toimivat papit Lea Kujanpää ja Eero Junkkaala kertovat, että avun tarvitsijoita on yhä enemmän. Kirkon julkisessa keskustelussa aihe on heidän mukaansa tabu. Kujanpää päätti kysyä Junkkaalalta neuvoa. Siinä on osia kodinsiunauksen kaavasta. He muotoilevat asian mieluummin niin, että ihminen kokee joutuneensa henkien kiusaamaksi, ja rukoilijat yrittävät lopettaa sen
Se herättää syyllisyyden ja oman vastuuntunnon. Johanssonin mukaan vertaistukiryhmiin tulleet kertovat, miten heistä on ajettu henkiä karismaattisissa yhteisöissä, mutta nyt myös kirkon herätysliikkeiden piirissä. Kujanpää ja Junkkaala puhuvat hoitamistaan tapauksista yleisellä tasolla. Voimakas ahdistus saa ihmisen toimimaan ja kokemaan tavalla, joka voi hämmentää ympäristöä, ja se voidaan nimetä pahuudeksi tai demoniseksi. Jos ei ole terveydenhuollon pohjakoulutusta, keinot käsitellä tällaista ovat vähäiset. Molemmat korostavat, että tilaisuuksissa ”Jumalan sana on osoittanut voimansa”. – Siinä voisi sanoa, että ihmiseen meni riivaaja, mutta kyseessä on psykoottinen ahdistus. – Jotkut ovat lähteneet mukaan vaikkapa ihanalta kuulostavaan enkeliterapiaan tai alkaneet harjoittaa noituutta, joka on kovassa nousussa. Hänen mukaansa on kuitenkin äärimmäisen harvinaista, että ”ihmiseen olisi mennyt demoni”. Puolakka toteaa, että ihmisen omat uskomukset vaikuttavat siihen, miten hän havainnoi ja tulkitsee näkemäänsä ja kokemaansa. Nainen voi alkaa karjua miehen äänellä. Mutta tehtävämme ei ole sanoa ihmiselle, jolla on mielenterveyden häiriö, että emme rukoile puolestasi, Kujanpää erittelee. Junkkaala vahvistaa, ettei rukoushetkessä riehuta. Eksorkistit kertovat riivaustilaan liittyvän fyysisiä muutoksia. Mutta koen, että meidän on pakko auttaa. – Mutta demonit eivät noin vain hyppää ihmiseen. Mieli ei ole aivoissa vaan koko elimistössä, ajattelemme ruumiillamme. – Siinä otetaan avuntarvitsija huomioon arvokkaana Jumalan rakastamana ihmisenä. Silti, kun luen näissä tilanteissa Raamattua, hämmästyn että tämähän toimii, Junkkaala kuvaa. Paha mieluusti sijoitetaan toisiin, itsestä pois, sillä pahan tunnistaminen itsessä on kivuliasta. – Silloin on syytä sanoa ”Jeesuksen nimessä, lähtekää”, Kujanpää kertoo. – Olen koko ikäni opettanut Raamattua ja pitänyt sitä Jumalan sanana. Ihminen voi ymmärtää kieliä, joita hän ei ole opiskellut, Kujanpää luettelee. Voimme vain ohjata mielenterveyspalveluiden piiriin. Von Schulman toteaa, että psykoottisessa tilassa elimistön toiminta ja aineenvaihdunta muuttuvat. – Kun hänen puolestaan rukoillaan, hänen kasvoilleen tulee hymy. Me otamme, Junkkaala täydentää. – Psykiatriassa ei oteta huomioon hengellistä puolta. – On tärkeää, että meilläkin on piispojen hyväksyntä. Uskonnollisissa yhteisöissä saatetaan innostua pahojen henkien olemassaolosta ja eksorkismista. – Miten valtavan paljon meillä on hyvää ja kaunista! Elämä ohjautuu siihen suuntaan, mihin ajatuksia fokusoit. Hän saa jättää taakkansa. – Jos joku sanoo, että minussa on pahoja henkiä, sanon että eipäs ole. – Tarjoa toisenlaista näkökulmaa, hän neuvoo. Jos keskityt pahaan, jollain tavalla löydät pahaa ja ahdistus ja pelko lisääntyy, von Schulman sanoo. Hengellisillä yhteisöillä von Schulman näkee kuitenkin parhaimmillaan mahdollisuuden olla tukemassa ihmisen psyykkistä kasvua, jos ne tarjoavat lämpimän sylin ja sovittelevan ympäristön. » Kujanpään ja Junkkaalan mielestä kirkossa tarvittaisiin muutos suhteessa henkivaltoihin. Me otamme. – On tapahtunut kummallisia asioita. Esimerkiksi monilla läheisensä menettäneillä on kokemus sitä, että on nähnyt tai aistinut edesmenneen läheisensä. – Ei siinä selitellä, eikä pidetä saarnoja. Joskus rukoushetken aikana saattaa Kujanpään ja Junkkaalan mukaan tulla ilmeiseksi, että avun tarvitsijassa todella on pahoja henkiä. – Olimme heti aluksi yhteydessä piispa Seppo Häkkiseen. – Tasaisin väliajoin kysymme avun tarvitsijalta, miten hän voi, ja haluaako hän pitää tauon, Kujanpää kertoo. Katolisessa ja anglikaanisessa kirkossa piispa antaa joillekin papeille siunauksensa Voimakas ahdistus voi saada ihmisen toimimaan hämmentävällä tavalla E ksorkismia kokeneita on viimeisen vuoden aikana tullut Uskontojen uhrien tuen (UUT) vertaistukiryhmiin aiempaa enemmän. 12 13 KOTIMAA | 9.6.2023 KOTIMAA | 9.6.2023 reportaasi. Näin kertoo Kotimaalle UUT:n hallituksen jäsen ja vertaistukiryhmien vetäjä Thorleif Johansson. Hän kertoo, että sanaa luetaan tilaisuuden aikana paljon. Kun ajatus pahoista hengistä vaivaa ihmistä, Puolakka neuvoisi auttajaa poistamaan tilanteesta mystiikkaa ja yliluonnollisuutta kunnioittaen kuitenkin toisen vakaumusta. Mutta millä mandaatilla juuri Kujanpää ja Junkkaala tekevät tätä työtä. – Filosofi Hanna Arendt toteaa, että pahuus alkaa siitä, kun emme kykene ajattelemaan asioita toisen näkökulmasta. – Jokainen avun tarvitsija on kokenut sen hyväksi, Junkkaala kertoo. Hän siunasi tätä, Junkkaala kertoo. Toisaalta ne ovat heidän mukaansa kuitenkin lisääntyneet, kenties kasteiden vähenemisen myötä. Ulkoistaa ne jollain tavalla. Osa on joutunut näiden kautta sellaisiin vaikeuksiin, ettei heitä auta mikään muu kuin Jeesus. Hän epäilee, että kyse on jonkinlaisesta muoti-ilmiöstä kristillisissä yhteisöissä. Myötäelävä yhteys luo rakkaudellista ja sovituksellista ilmapiiriä, jossa pahat kokemukset voivat sulaa. – Emme ole niissä asioissa ammattilaisia, emmekä tietenkään tee diagnooseja. – Itselläni on niissä hetkissä rauhallinen olo. Yksilön kannalta vahingollista on myös pahan sijoittaminen itseen. Psykoanalyytikko ja -terapeutti Aili von Schulman muistuttaa, että ihmiskunnan ydinkysymyksiä on aina ollut se, mihin paha pannaan. UUT:n puheenjohtaja, psykoterapeutti ja oikeuspsykologi Pia Puolakka muistuttaa, että ajatus ihmisiin menevistä demoneista on uskonnoissa vanha, mutta luonnollisesti se ei vastaa nykyajan käsitystä ihmismielestä ja mielenterveydestä. – Terveessä yhteisössä on tilaa tunteille, kuulluksi ja hyväksytyksi tulemiselle. Von Schulmanin mukaan mustavalkoinen maailmankuva ruokkii pahan sijoittamista itsen ulkopuolelle ja luo oikeassa olemisen harhaa. – Se on ällöttävää. Kujanpää jatkaa, että ensin otetaan aina huomioon mielenterveysongelmien mahdollisuus. Väärinkäsitysten välttämiseksi Kujanpää ja Junkkaala korostavat, että tapaukset, joissa pahat henget vaikuttavat ihmiseen, ovat edelleen Suomessa harvinaisia. Niille täytyy avata tietoisesti ovi, Kujanpää sanoo. – Herkistyneessä mielentilassa on vastaanottavainen tietyille ärsykkeille ja näkee ne niin kuin haluaa nähdä. Kujanpää sanoo, etteivät ainakaan innokkuuden vuoksi. – Syy näihin ongelmiin on lähes poikkeuksetta okkultismin tai noituuden harjoittaminen, Junkkaala toteaa. FREIJA ÖZCAN pahojen henkien karkottamiseen. Kuunnellaan hänen hätäänsä, mutta ei pakoteta eikä syyllistetä, Kujanpää jatkaa. Ei pidä lähteä operoimaan ja auttamaan, mitä ei itse tunne, Puolakka varoittaa. Hän lisää monen saapuvan hetkeen paljon kärsineenä. – Kehityksellisesti tärkeää olisi voida nähdä sekä hyvää että pahaa sekä itsessä että toisissa – olemme kaikki keskeneräisiä. Mutta jos henkilö on ollut kunnolla vihkiytynyt okkultismiin tai uushenkisyyteen, tilanne voi olla erilainen. Ihminen voi hyvin nopeassa tahdissa vaikka laihtua parikymmentä kiloa, kun elimistö käy kovilla kierroksilla. Hän ei ”missään tapauksessa” haluaisi olla henkivaltojen kanssa tekemisissä. Kujanpään kirjassa 14 kirkon työntekijää kertoo kokemuksistaan henkivaltoihin ” Psykiatriassa ei oteta huomioon hengellistä puolta. – Psykologian näkökulmasta joskus ihmiselle itselleen on helpompaa käsitellä asioita niin, että antaa niille hahmon. – Eksorkismia harjoitetaan etenkin pienryhmissä, Johansson sanoo. Hyvyys ja hyvän läsnäolo alkaa tästä. Aggressiokin voidaan nähdä demonisena, itsessä tai toisissa
– Vaihtoehtona on, että olen itse keksinyt ne, tai että minulle on valehdeltu. ”Kirkon julkisessa keskustelussa henkimaailma on käytännössä vaiettu aihe”, Kujanpää kirjoittaa. Hän kuitenkin allekirjoittaa sen, että aihe on vaikea. Mutta kaikkea pahuutta ei Jolkkosen mielestä voi selittää ”köyhyydellä tai mielenterveys ongelmilla”. Edelleen ajattelen, ettei riivaaja voi hypätä uskovaan noin vain, mutta jos ihminen on ollut aiemmin tekemisissä okkultismin kanssa, ei hän välttämättä vielä kristityksi tultuaan ole päässyt kaikesta sen vaikutuksesta irti. Ne ovat tärkeimpiä välineitä myös henkivaltojen kohtaamiseen. – Raamatussa kukaan ei puhu Jumalan vastustajasta yhtä paljon kuin Jeesus. Kujanpään kirja antaa hyviä näkökulmia niiden soveltamiseen. Pidin kappelissa ehtoollishetken, jossa sidoimme Pahan voimia. Kirkossa tarvittaisiin molempien mielestä muutos suhteessa henkivaltojen todellisuuteen. – On, hän sanoo. – On vaarallista, jos ihmiset alkavat nähdä henkivaltoja jokaisessa oksan risahduksessa. Vastustustakin he ovat saaneet osakseen. – Henkivalloista puhumisesta ei saisi tulla tabua. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Jolkkosen mielestä välineet ovat periaatteessa jo olemassa. Ellemme osaa tai uskalla vastata, kristinusko väljähtyy imelän pörröiseksi päänsilitysopiksi. Sitä Jolkkonen ei kuitenkaan kaipaa, että sairauksia tai epätavallisia ilmiöitä ryhdyttäisiin selittämään henkivalloilla. – Toisaalta se on hyvä. Jeesus on Jolkkosen mukaan sekä lähimmäisenrakkauden esimerkki että pahan valtojen voittaja. Laskun voi jakaa kolmeen erään. Varsinkin demoneihin liittyvissä työtehtävissä papit ovat saaneet kokea yhtä ja toista. He puhuvat nimettömänä. Tiedän tasapainoisten kirkon työntekijöiden kertovan tässä todellisia kokemuksiaan. – Jos joku uskova haluaa ampua näkemykseni alas, totean että olemme eri mieltä, mutta olemme kristittyjä molemmat. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. – Asioille on useimmiten luonnollinen selitys, Junkkaala pohtii. Tavaroita putoili ilman syytä. Mutta jos henkimaailma on Piispa Jari Jolkkonen: ”Kaikkea ei voi selittää mielenterveysongelmilla” olemassa, kirkko ei saa kääntää selkäänsä avun tarvitsijoille, Kujanpää jatkaa. Tapauskertomuksissa puhutaan pahan läsnä olosta. – Kannattaa lähteä rukouksesta ja Jumalan sanan julistamisesta. Näitä toisin kokevia ei saisi pitää pimahtaneina, Kujanpää muotoilee. Tätähän myös Kujanpään kirjassa korostetaan. Hänen ja Junkkaalan viesti on myös se, ettei pahan valtoja voiteta yksin. – Sanoisin, että se on marginaalissa. Tässä mielessä kirkkovuosi suojelee kirkkoa väärältä vaikenemiselta. Jotkut ovat nähneet hengellisiä unia, toiset kokivat pahan ilmestyneen aistein koettavilla tavoilla valveilla ollessa. – Mutta asian toinen puoli on kysymys siitä, mistä Kristus meidät lunasti. Äärimmäisinä kokemuksina kerrottiin fyysiset päälle käymiset, kuten näkymättömän voiman tönäisyt, lyönnit ja kuristaminen. – Silti, kun luen näissä tilanteissa Raamattua, hämmästyn että tämähän toimii, Junkkaala kuvaa Kujanpään kirjassa 14 kirkon työntekijää kertoo kokemuksistaan henkivaltoihin liittyen. Tarinat ovat sanalla sanoen uskomattomia. Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. K uopion piispa Jari Jolkkonen kommentoi pyynnöstä Lea Kujanpään ja Eero Junkkaalan haastattelua. i liittyen. Paperilaskulisä 3 € + alv 10 %. Koodi: KESÄ12K/86 Printtilehtitilaus sisältää digilehden lukuoikeuden ja pääsyn Kotimaa.fi -sivuston kaikkiin uutisiin ja artikkeleihin. He puhuvat nimettömänä. asiakaspalvelu@kotimaa.fi • 020 754 2333 Tilaus on kestotilaus. 12 kuukautta vain 86 €, säästösi 70 €. – Ne, jotka ajattelevat, ettei henkimaailmaa ole, ovat yhtä lailla armon perillisiä kuin ne, jotka kokevat toisin. – Jos kristityt ovat lampaita ja pahat henget susia, niin eivät sudet lampaita pelkää vaan paimenta, Kujanpää vertaa. – Minua tämä matka on opettanut luottamaan Jeesukseen. – Kun Jeesus sanoi Pietarille ”väisty tieltäni Saatana”, Pietari oli varmasti uskovainen, mutta hän tuli pahan hengen töytäisemäksi. Jos ainoa sanomamme on, että pitää olla mummulle ja kissalle kiltti, ei siihen Kristusta tarvita. Kaikki toiminta pitää alistaa arvioinnille. – Lähtöoletuksena tulee olla mielenterveysongelma tai luonnollinen selitys. Kristinuskon ytimessä on ilosanoma Kristuksen voitosta. – Jotkut ovat ihmetelleet, onko tuossa mitään järkeä, Junkkaala kertoo. 156 €) https://kamp.jaicom.com/kotimaa/add-to-cart/1520 Tilaa tästä 14 15 KOTIMAA | 9.6.2023 KOTIMAA | 9.6.2023 reportaasi. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Kujanpää katsoo, että kristitytkin voivat saada pahoilta hengiltä osumaa. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Esimerkiksi tällaista: ”Tyhjässä kappelissa alkoi kuulua askeleita ja näyttäytyä vainajahenkiä. Jolkkonen pitää heitä ”kokeneina, vastuullisina ja luotettavina pappeina”. Niille, jotka pitävät kokemuksia henkivalloista pelkkinä psykologisina ilmiöinä, hän sanoo, että ”hienoa, pidä toi, mennäänkö kahville”. Onko Kujanpäällä syytä uskoa, että ne ovat totta. Siellä se saa pysyäkin. + 6,9 snt/min. – Sanoin aiemmin, ettei uskovassa voi olla riivaajaa. ” Tarinat ovat sanalla sanoen uskomatto mia. Yliluonnolliset ilmiöt loppuivat siihen.” Kirjasta löytyy eri asteisia kokemuksia. Kesätarjous! Lehti ja digi 12 kk 86 € (Norm. Esimerkiksi kolmas paastonajan sunnuntai on omistettu Kristuksen toiminnalle eksorkistina. – Jos ihminen sanoo haluavansa irti okkultismista, häntä pitää auttaa, tarvittaessa myös hengellisin välinein. Tarvittaisiinko luterilaisessa kirkossa sitten lisää keinoja henkivaltojen kohtaamiseen. ”Viime vuosien kokemusten myötä” hänen teologiset näkemyksensä ovat hieman muuttuneet. Junkkaala ja Kujanpää ovat myös kouluttaneet pappisryhmiä henkivaltojen kohtaamisessa. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Omalla uskolla, yrittämisellä tai pyhityksellä ei voi päteä, Kujanpää todistaa. Eero Junkkaala on koko ikänsä pitänyt Raamattua Jumalan sanana. Hän ei kuitenkaan aivan allekirjoita väitettä, että henkivalloista puhuminen olisi kirkossa tabu
Vaikeakulkuisesta maastosta johtuen Athokselle kuljetaan meriteitse. Tätä surua ja jumalasuhdettaan hän käsittelee ystävänsä, toimittaja Seán O´ Haganin kirjoittamassa haastattelukirjassa Usko, toivo ja kuolema (eng. Faith, Hope & Carnage, 2022). 02 4123 500 • info@tk-opisto.fi • www.innostutko.fi | viikon kirja | Elämää Nepalissa Mimosa Hedberg: Rakkaudesta Kathmanduun. Hän aloittaa teoksensa: ”Olen ajatellut suurta vaellusta / Keskipäivällä ja yöllä he lähtevät laumasta / Ja kuvittelen heidän määränpäänsä / Nokkosruohoa, rosoinen kivi.” Laulaja pohtii omaa lähenevää loppuaan. Suomen Lähetysseura on hänen työnantajansa. Heti kirjan alkuosassa Hedberg vie tapaamaan lepran vammauttamaa, daliteihin kuuluvaa leskiäiti Sukria. Luostarielämän keskeltä linssi valitsee kohteekseen arjen. Kirja esittelee hindulaisuutta ja muita uskontoja muun muassa kuvaamalla ruumiiden polttamista ja viemistä temppeleihin. Jokainen kuuntelukerta paljastaa uusia hienovaraisia yksityiskohtia. Olisi ollut kiinnostava lukea miten Nepalissa toimiva Lähetysseuran pitkäaikainen kumppani Nepalin Yhdistynyt Missio (United Mission Nepal) toimii nykyisin. Toinen psalmisti, Paul Simon, 81, maalailee psalmeja akustisesti 33-minuuttisella levyllään. Simon tarjoaa kuulijalle uusia metaforia Jumalasta. Nyt 81-vuotiaana Paul Simon tuo eteemme koskettavan puolen tunnin rukouksen, unohtumattomia sanoituksia ja elämän rankasti muokkaamaa musiikkia. Nepalista on tullut Hedbergille uusi kotimaa, eikä Suomi vuosien ulkomailla asumisen jälkeen enää houkuttele. MARI TEINILÄ ” Kirja edustaa uudenlaista lähetys kirjallisuutta siinä, ettei se käsittele lainkaan maassa elävien kristittyjen todellisuutta. | musiikki | Kuuluisat lauluntekijät Nick Cave ja Paul Simon julkaisivat kumpikin oman psalmi levynsä. Australialaisen Nick Caven psalmilevy Seven Psalms ilmestyi kesällä 2022. Poikien kuolema on levyllä vahvasti läsnä: ”Minulla ei ole muuta kuin tämä rukous, että kaikki paljastuu kuin ohimennen / Rukoilen, että jonakin päivänä, Herrani, ilmestyisit ja johtaisit minut taivaalliseen kartanoosi.” Cave on kertonut palanneensa kirkkoon levyn kirjoittamisen jälkeen. Kaisa Raittila, Mari Teinilä, Tytti Issakainen, Maija Paavilainen, Juha Tanska ja Jukka Hautala. Eräiden vanhojen kirjoitusten perusteella David olisi kirjoittanut elämänsä aikana yli 4?000 laulua. Seinissä on rakoja, ja sadeaikana käärmeet luikertelevat sisälle. Siinä missä osa pyhiinvaeltajista toivotetaan tervetulleeksi lämmöllä, naiset ja lapset eivät ole tervetulleita niemelle lainkaan. Paul Simon on saanut aikaan hiljaisesti eteenpäin liikkuvan musiikkikokemuksen. Kaikella on aikansa. Uskoisin silti monen lukijan, tai viisainta on puhua vain omasta puolestaan, jääneen kaipaamaan kirjasta käyntiä nepalilaisten kristittyjen jumalanpalveluksessa. | tv-vinkki | Kuvia kilvoittelijoista Voisi kuvitella, että bysanttilaisen hengenelämän perinteitä vaalivan luos tariniemen elämä olisi tästä todellisuudesta vieraantunutta. Vaikka Nepal on kooltaan noin puolet Suomen pinta-alasta, siellä puhutaan yli sataa eri kieltä. Siinä missä Daavid lauloi ”Herra on minun paimeneni”, laulaa Simon: ”Herra on insinöörini / Herra on maa, jolla juoksen / Herra on kasvot ilmakehässä / Polku, jolla liukastun ja liun.” Myös Simonin psalmeissa kuuluu korona-ajan epävarmuus: ”Covid-virus on Herra / Herra on nouseva valtameri / Herra on hirvittävä, nopea miekka.” Hengellisyys on kuulunut Simonin musiikissa aina lähtien Simon and Garfunkelin vuonna 1964 julkaistusta debyyttialbumista Wednesday Morning, 3 AM. Mimosa Hedberg kirjoittaakin oppineensa jo vuoden maassa asumisen jälkeen, että ”tämä vuoristovaltio elää ja hengittää uskonnollisista juhlista, kokoontumisista ja festivaaleista.” R a k k a u d e s ta Kath man duun edustaa uudenlaista lähetyskirjallisuutta tai ainakin Suomen Lähetysseuran julkaisemaa kirjallisuutta siinä mielessä, ettei kirja käsittele lainkaan maassa vähemmistönä elävien kristittyjen todellisuutta. Kun Simon laulaa lopuksi vaimonsa Edie Brickellin kanssa Aamenen, mielessä välähtää, onko tässä nyt se viimeinen Aamen. Rockin suuret nimet Kuningas Daavidin jäljillä Psalmit on puhuttu ambient-henkisten syntetisaattoripohjien päälle, jotka on tehnyt Caven pitkäaikainen yhteistyökumppani Warren Ellis. Teos kuvaa Simonin mukaan hänen sisäistä ristiriitaansa siitä, uskoako vai ei. Nick Caven teos on mietiskelevä, pienten pyhien laulujen kokonaisuus. OLLI PITKÄNEN Laulujen suomennokset ovat kirjoittajan omia. Rakastettu virsirunoilija, hiljaisuuden liikkeen tienraivaaja, hengellinen äiti, radikaali esi kuva, salainen vaikuttaja. Caven mukaan 25-minuutin teos ei ole niinkään albumi vaan mietiskelevä, pienten pyhien laulujen kokonaisuus. Cave menetti poikansa Arthu rin vuonna 2015. Tuskinpa. Muun muassa siitä, millaista oli sairastaa korona Nepalissa, sekä avioerostaan. Koska Sukri ei omista tuoleja, niitä haetaan haastattelun ajaksi naapurilta lainaan. Caven psalmeissa on vahvasti läsnä myös suru ja uuden löytyminen. ” Teos kuvaa sisäistä ristiriitaa: uskoako vai ei. Mukana mm. Yhdysvaltalaisen Paul Simonin samanniminen albumi julkaistiin vastikään tämän vuoden toukokuussa. Nepal on yksi maailman köyhimmistä maista. Siinä suhteessa saksalainen dokumenttielokuva Athos (2016) onnistuu välittämään olennaisimman. T uskinpa kukaan lauluntekijä on tunnetumpi kuin paimenpojasta Kuninkaaksi edennyt Daavid. Vuosien varrella osa uskonnollisista viittauksista on ollut skeptisiä ja jopa pilkkaavia. Sen sijaan kirja vie esimerkiksi Nepalissa asuvien ulkomaalaisten päihdehuuruisiin juhliin sekä kertoo Hedbergin käynnistä paikallisen astrologin luona. Sen jälkeen hän heräsi kirjoittamaan tekstejä psalmeihinsa kahtena tai kolmena yönä viikossa. Sen sijaan keskitytään munkkien aherrukseen, erilaisiin kuuliaisuustehtäviin ja kunnostustöihin sekä muihin arkisiin yksityiskohtiin, mikäli tällainen ilmaus Athoksen suhteen sallitaan. Hedbergin kirja Rakkaudesta Kathmanduun kertoo hänen haastattelemistaan ihmisistä ja Nepalin eri kulttuureista. Hän kertoo löytäneensä kirkosta turvapaikan, jossa hän on vapaa tuntemaan ja ilmaisemaan kipua ja epäilystä. Nyt psalmeihin ovat tarttuneet kaksi nykypäivän kuuluisaa lauluntekijää, Nick Cave ja Paul Si mon. | Kuva: Niilo Rantala 16 17 KOTIMAA | 9.6.2023 KOTIMAA | 9.6.2023 kulttuuri. Ne ovat sinänsä kiinnostavaa luettavaa. NIILO RANTALA Athos on katsottavissa Netflixissä. Nepalilaisten kuuntelemisen ja heidän tarinoidensa välittämisen lisäksi Hedberg kertoo henkilökohtaisia asioita elämästään. Uskonto on ollut aina läsnä Nick Caven musiikissa. Seminaarissa tutustumme AnnaMaija Raittilan tuttuun ja tuntemat tomaan puoleen. Teos on kuunneltava kokonaisuutena, vaikka siinä onkin seitsemän erillistä laulua. Metafyysiset ongelmat, ihmeet, teologiset kysymykset tai rukouselämä eivät ole sellaisinaan välitettävissä, joten niihin ei keskitytä. Mimosa Hedbergille on ollut ensiarvoisen tärkeää, että Nepalista ja nepalilaisista kertovassa tarinassa eniten äänessä ovat nepalilaiset. Lopullinen Aamen jäänee vielä odottamaan aikaansa. Tarkempi ohjelma julkaistaan elokuussa. Tuloksena on hiljaisesti eteenpäin liikkuva musiikkikokemus. Athos-vuoren rinteillä jalat on kuitenkin pidettävä tukevasti maassa, vaikka pää hipoisikin taivaita. Temponsa puolesta malttavainen dokumentti on erinomainen johdatus kiehtovaan elämänmuotoon, niin sanottuun enkelielämään. Viime vuonna Cave menetti myös toisen poikansa Jethro Lazenbyn. 221 sivua. Mimosa Hedberg on työskennellyt vuodesta 2018 lähtien Nepalissa viestinnän asiantuntijana kehitysyhteistyössä. Yhteistyössä Kotimaa, Turun kristillinen opisto, Turun NNKY ja Turun tuomiokirkkoseurakunta ANNA-MAIJA RAITTILA -seminaari Turun kristillisellä opistolla 23.–24.9.2023 Turun kristillinen opisto • Lustokatu 7, 20380 Turku p. Suomen Lähetysseura 2023. Näihin kysymyksiin dokumentissa ei pureuduta. Sekulaariksi juutalaiseksi kutsuttu Simon on kertonut saaneensa idean psalmilevystä unessa koronan aikana. Athos on vastakohtien valtakunta. Äärimmilleen hengellistetyssä todellisuudessa tylsinkin askare saa ylleen outoa hohtoa, kun se nähdään kilvoittelun arvokkaana osana. Luostarit tervehtivät saapujaa jylhiltä rannoilta. Hänen musiikkinsa karkotti pahoja henkiä kuningas Saulin mielestä, käsitteli ahdistusta ja epäilystä, mutta toi myös lohtua. Hänen kotinsa on yksi huone, jossa on aalto peltikatto. Wikipedian mukaan kristittyjä on noin yksi prosentti Nepalin 30 miljoonaisesta väestöstä, mutta joidenkin arvioiden mukaan määrä on paljon suurempi
Ennen opiskeluja hän ehti työskennellä viisi vuotta henkilökohtaisena avustajana. Mirka Seppälän mielestä vanhempien nykyinen ajattelun vapaus on mahdollistanut uudenlaisen keskustelukulttuurin perheessä. Vanhempani rakastivat minua ja antoivat kaikkensa, mutta resursseja huomioimiseen oli liian vähän. Minusta tuntui, että riittäisi, että kantaa vastuun omista teoistaan, mutta silloin tuntui, että joutui syyttömänä ottamaan muiden syntejä omille hartioilleen. Äiti oli uskovainen, muu perhe ei. Kun lähdin opiskelemaan teologiaa, niin se oli menoa. Ajatuksista se lähti, ei siitä, että olisin halunnut tehdä kiellettyjä asioita. Opettelen elämään hiljaisessa talossa. Marjo Takkinen-Seppälän lapsuudenperheessä ei ollut puutetta mistään, lapsuus oli hyvä. Lasta hän odotti alkuraskauden pahoinvoinnin jälkeen innolla, mutta ihmisten sääliviä katseita oli vaikea kohdata. Kun vuonna 2017 kotona oli enää neljä nuorinta poikaa, Marjo alkoi opiskella lähihoitajaksi. – Olen niin hitaasti ajatteleva ihminen, että en ehtinyt miettiä toisenlaista ratkaisua koskaan. Kuka. Se ei ollut kynnyskysymys. Saman ratkaisun jo aiemmin tehnyt Mirka Seppälä on perheen toiseksi vanhin lapsi. Suviseurat tulivat päätökseen, ja Marjo ja Tuomo Seppälä palasivat kotiin. Seurustelun olisi täytynyt johtaa avioliittoon, ja koska naimisiinmeno tarkoitti niin monta lasta kuin Jumala antaa – ja hänen elämänkokemuksensa mukaan Jumalan tahto jäi harvoin alle kymmeneen taivaantaimeen – se tie oli häneltä suljettu. » 18 19 KOTIMAA | 9.6.2023 KOTIMAA | 9.6.2023 haastattelu. Samalla tapaa lankesivat ajatukset otolliseen maaperään, kun siemeninä piilleet päätökset alkoivat itää ja niitä oli mahdoton enää tukahduttaa. Mirka Seppälä muistelee naureskellen miettineensä kouluiässä, olivatko vanhemmat oikeasti uskomassa, kun he olivat niin löysiä monissa asioissa. Mirka Seppälää kasvaminen vähemmistössä, normin ulkopuolella on auttanut kyseenalaistamaan myös valtakulttuurin sortavia rakenteita sekä ymmärtämään erilaisista taustoista tuLapsi on lahja Kymmenen vuotta sitten 13 lapsen äiti Marjo Takkinen-Seppälä, 60, oli uuden elämän alussa jätettyään uskonyhteisönsä. Nykyään hän hoitaa muiden taaperoita päiväkodissa. Toivoin kuitenkin, että vanhemmat olisivat kertoneet, että olemme edelleen ihmeellisiä ja ihania, vaikka olimme kasvaneet. Televisio oli usein olohuoneessa auki. Tämä kertoi siinä valinneensa toisen tien. Teatteriin sai luokan mukana mennä ja osallistua muuhunkin yhteisössä sopimattomana pidettyyn ohjelmaan. He miettivät, mikä olisi oikea aika kertoa ratkaisusta. Hän ihmetteli, miten hänen oma äitinsä hoiti urakan niin tyynesti. – Teidän ei tarvitse periaatteen vuoksi tuomita erilaisia ratkaisuja. Kun 16-vuotiaana muutin omilleni, tunsin itseni aikuiseksi. – Myöhemmin ajattelin, että halusin lapsen ja miehen, mutta halusin myös säilyttää kontrollin elämääni ja ruumiiseeni. Rankin vaihe oli, kun alettiin julkisesti tuomaan esille lestadiolaisuudessa tapahtuneita pedofiliatapauksia. – Tunsin, että lestadiolaisena oli helppo ja turvallinen olla. Lapsille ei myöskään opetettu, että kaikki lestadiolaisuuden ulkopuolella menevät helvettiin, koska vanhemmat eivät uskoneet siihen itsekään. Sisällä talossa ei nukuttu, mutta eniten valvottivat omat ajatukset. Marjo Takkinen-Seppälä, 60 lähihoitaja Juuri nyt ajattelen, että elämä on hyvää. Asun Siikalatvalla. Ukkonen jylisteli ja salamat sinkoilivat. Toisaalta tunsin itseni merkitykselliseksi, kun lapset tarvitsivat koko ajan. alkua. Voin luottaa, että vanhemmat ovat minun puolellani. – Kuvasin, miten koko maailma nousee paikoiltaan ja laskeutuu uusille sijoilleen, kohdilleen, kierteiltä missä se oli vuosikymmenet levännyt. Parasta lestadiolaisuudesta irrottautumisessa on ollut ajattelun vapaus, toteaa hänen tyttärensä Mirka Seppälä, 38, jonka toive äitiydestä toteutuu ehkä lähivuosina. Tiukkoja kieltoja ei ollut. Tupakeittiön kattoparruun on taiteilijaystävä maalannut tekstin Kotikunnas 1998. P udasjärven Suviseuroissa vuonna 2013 elettiin yötä, jolloin taivas näytti väkevästi voimiaan. Oma irtautumiseni alkoi, kun tajusin, että en usko mihinkään, mitä saarnoissa puhutaan. Koin myös olevani vähemmästä vastuussa, kun ei tarvinnut huolehtia kuin itsestään. – Nuorimmainen on meillä aina ollut se hienoin tyyppi, häntä on seurattu ja ihailtu. Mirka Seppälä oli hädin tuskin toisella kymmenellä, kun hän ensimmäisen kerran ajatteli, ettei hänestä voisi koskaan tulla suuren perheen äitiä. Kun ajattelen elämääni taaksepäin, kaikista raskain oli aika, kun lapsen perheessä oli suuri kriisi. Yhteisössä oli paljon hyvää, mutta siinä hyvässäkin hyvin vähän minulle sopivaa. Seppälät kokivat sen merkiksi siitä, että aika olisi nyt oikea, ja kutsuivat lapset koolle. – Kirjoitin kerran kipuillessani runon, että ei olisi pitänyt tulla minusta äitiä, olisi pitänyt tulla kasvatustieteen ammattilainen, joka opettaa muita. Varsinkin Mirkan hän muistaa haastaneen vanhempiensa ajatuksia ja mielipiteitä. ” Tuntui vaikealta vetää matto lasten jalkojen alta asiassa, johon oli itse heitä kasvattanut. Uskomisestani meni ilo. Nykyään tajuan, että on niin monia tapoja olla vanhempi, täydellistä suoritusta ei voi tehdä. Takkinen-Seppälän opinnot olivat aikanaan jääneet ylioppilasvaiheeseen, kun muutaman vuoden vanhempi saman kylän poika Tuomo vei Marjon alttarille. Viimeisen lapsensa hän oli saanut 43-vuotiaana, kuusi vuotta ennen Pudasjärven suviseurakesää. – Usein koin itseni muita huonommaksi, kun olin vain kotiäiti. Taivas aukesi ja vesi ryöpytti nurmen pintaa. Näihin pohdintoihin avuksi tuli sähköposti tyttäreltä, joka ei ollut päässyt Suviseuroihin. Tuntui vaikealta vetää matto lasten jalkojen alta asiassa, johon oli itse heitä kasvattanut. Samaan aikaan hän oli vanhempiensa ja nuorimman lapsensa, erityistä tukea tarvitsevan Veikan omaishoitaja. Olen ylpeä lapsistani, jotka tukevat toisiaan. Vaikeampaa on ollut sitten, kun he ovat kasvaneet, tietää, kuka olen ja mitä haluan. Täydellisen suorituksen tunteet olivat joskus kaukana myös Marjo Takkinen-Seppälän äitiydessä. Olin jo esiteininä väsynyt hoivavastuun määrään. – Se oli jotenkin pyhäkin kokemus, vaikka lopputulos ei tietenkään ollut silloisten uskonystävien toiveen mukainen, Marjo Takkinen-Seppälä muistelee. Mutta sitten, kun aloin kyseenalaistamaan oppia, oli se lähdön Lestadiolaisuudessa omatunto on yhteinen, eikä oma ajattelu ole suotavaa. Illalla Marjo ja Tuomo Seppälä palasivat seurakansaa kuhisevalta kentältä vuokraamaansa huvilaan. Oli päätetty, että Suviseuroissa saa päätepisteensä vuosien pohdiskelu siitä, miksi usko ei enää tuntunut omalta. Takkinen-Seppälä korostaa, että kokemuksia on yhtä monta kuin kokijoitakin, mutta hänelle lapsiasia ei ollut vaikea. Marjo TakkinenSeppälä oli ollut raskaana ja imettänyt lähes koko aikuisen ikänsä. Mirka Seppälä kertoo, että varhaislapsuus oli turvallista aikaa ja jokainen sai vuorollaan paljon huomiota ja ihailua. Tuolloin Mirka Seppälä ajatteli, että koska hän ei halunnut suuren perheen äidiksi, hänen ei kuulunut myöskään seurustella. Suuri perhe oli työläydestään huolimatta valtava ilonaihe, ja koin olevani hyvä johtaja siinä firmassa. Hän oli tuolloin 28-vuotias ja kirjoitti tapahtumista päiväkirjaansa. – Ajattelin, että minulla on liikaa tunteita äitiyteen. TEKSTI JA KUVAT | TARJARIITTA LEHTOLA Marjo Takkinen-Seppälä toteaa, että lapset ovat avartaneet hänen maailmankuvaansa. Firma, johon Marjo Takkinen-Seppälä viittaa, on kaunis, kaksikerroksinen puutalo Siikalatvan Piippolassa
Hän toivoo tulevansa vanhemmaksi lahjasukusoluhoitojen avulla. Todellisuudessa iso osa lestadiolaisista naisista on sellaisia oman elämänsä ja siinä sivussa usean muun elämän ja yhteisön moottoreita, että moista tarmoa ei voi laiskempi ihminen kuin silmät ymmyrkäisenä seurata sivusta, Mirka Seppälä pohtii. Joukkoon liittyi lisäksi Irakista Suomeen muuttanut kurdi sekä Piippolassa vaihdossa ollut espanjalainen nuori mies, jonka Marjo oli kutsunut joulupöyNykyään Marjo Takkinen-Seppälä saa istuskella keinutuolissa aivan yksinään. Meni monta vuotta, että pystyin käymään treffeillä. Juhlat ovat muutoinkin oma lukunsa, ei vähiten niiden määrässä. tään kuultuaan, että hän muuten viettäisi aattoa yksin. Viimeisillään raskaana lapsenlapsen ristiäisissä olemisen Takkinen-Seppälä koki vaikeana eikä ollut juhlissa henkisesti läsnä. Aiemmin elämässään Mirka Seppälä koki, että perheettömäksi jääneet naiset olivat alinta kastia. Asun Helsingissä. Myös Mirka Seppälä antaa tunnustusta isälleen. Tänä päivänä lastenlapsia on kahdeksan, ja he puhuttelevat häntä edelleen ummiksi. Kesti pitkään löytää oma paikkansa. Vanhoja ajatuksia voi vielä tulla, mutta tunnistan, että minä en ajattele näin, vaan se on lestadiolaisen yhteisön ääni minun päässäni. Olin aivan lukossa sukupuoleni ja seksuaalisuuteni kanssa ja minulla oli paljon isoja kysymyksiä. Nyt hän tietää, että sisaruksista ja ystävistä voi saada saman tuen kuin puolisosta. Omia ja sisarusten kavereita tuli ja meni. – Se tilanne, kun leikkimisen äänet täyttävät talon ja pieni tuhisee rinnalla. Lestadiolaiset naiset tuskin ovat kovinkaan alistettuja. Mukana oli Mirkan tuolloinen nigerialainen miesystävä ja kaksi suomalaista vierasta, jotka uskontonsa takia viettivät joulua ensimmäistä kertaa, toinen myös syntymäpäiväänsä. Vuosi sitten äitienpäivänä Mirka Seppälä kertoi äidilleen Marjo Takkinen-Seppälälle prosessista, jossa oli ollut jo jonkin aikaa. Kun ihmissuhteita katkesi, uusien löytäminen ja heihin luottaminen oli vaikeaa. En enää tunne turhaa häpeää ja syyllisyyttä. – Sisäinen ääneni on kuitenkin muuttunut. – Rakenne ja kulttuuri tukee tuota näkökulmaa, mutta perheissä se ei niinkään näy. ” Yhteisössä oli paljon hyvää, mutta siinä hyvässäkin hyvin vähän minulle sopivaa. Ydinperhe, johon ei mahdu muita, tuntui Mirka Seppälästä kuitenkin ahdistavalta ajatukselta. – Olin noin 25, kun aloin irrottautua. Marjo Takkinen Seppälä muistelee erästä vuotta, jolloin perheessä vietettiin ylioppilasjuhlat, rippijuhlat, kihlajaiset ja kahdet ristiäiset, toiset lapsenlapsen ja toiset oman lapsen. – Iskäkin on aina rakastanut meitä ja surrut sitä, että työt veivät niin paljon aikaa perheeltä, kun piti saada koko katras elätettyä. Mahdollisen lapsen, Lumous-koiran ja ympärillä olevien kaikkien rakkaiden muodostama perhe olisi minulle juuri hyvä ja oikeanlainen, Mirka Seppälä pohtii. Ikänsä takia hän ei halunnut olla mummi tai mummo. Runsasväkisin ja monimuotoisin oli joulu 2017, jota vietettiin 22 hengen voimin. – Aina, kun kerron vanhemmistani ystävilleni, he ovat vaikuttuneita siitä, miten valmiita isä ja äiti ovat ajattelemaan asioita uudelleen. John Mandelin kirjaa, joka kertoo maailmasta nykyisen sivilisaatiomme romahtamisen jälkeen. Silloinkin ovat tervetulleita kaikki, jotka tuntevat tarvitsevansa kodin lämpöä, vaikka pöydän ääressä on istujia jo omasta takaa. Mirka Seppälä, 38 taideopettaja, restauroinnin opiskelija Juuri nyt nautin soutamisesta Vartiosaareen yhteisön huvilalle. Vaikka hän olikin kasvanut ydinperheessä, elämän määrä oli siellä ollut valtava. 20 21 KOTIMAA | 9.6.2023 KOTIMAA | 9.6.2023 haastattelu. Luen Emily St. Haaveilen lapsesta. Kuka. Takkinen-Seppälä tuli isoäidiksi sen ikäisenä kuin Mirka Seppälä tulee mahdollisesti äidiksi. Ja kun kysyn parhaita hetkiä suuren perheen äidin elämässä, Marjo kertoo näkevänsä mielikuvissaan keinutuolin, jossa hän istuu vastasyntynyt sylissään. Takavuosikymmenten parhaat hetkensä 13 lapsen äiti vietti keinussa vastasyntynyt rinnallaan ja pienokaisen sisarukset ympärillään. Mirka sai vanhemmiltaan asiaan täyden tuen. levia ihmisiä ja erilaisia maailmankuvia. Lestadiolaiset naiset nähdään julkisessa keskustelussa usein miesten alistamina uhreina. Suljetun ydinperheen vieraalta tuntumisen ymmärtää, kun kuulee Kotikunnaan jouluista. Kun ei mahtunut lestadiolaiseen muottiin, mutta ei tuntunut sopivan muuallekaan. Marjo Takkinen-Seppälä toteaa, että oma puoliso kyllä toivoo vain parasta vaimolleen, kärsii tämän rinnalla vaivat ja jakaa ilot. Ajattelen, että rakkaus jota vanhemmat tuntevat meitä lapsia kohtaan, saa heidät avoimeksi asioille, jotka ovat ennestään olleet vieraita. Ne olivat niitä onnen hetkiä omassa pienessä maailmassa Kotikunnaalla, joita en kuitenkaan vaihtaisi hienoihin koulutuksiin ja urapolkuihin. – Jos toiveeni lapsesta toteutuu, tiedän, että koko lapsuudenperheeni tulee olemaan lapsestani aivan haltioituneita, Seppälä hymyilee. Aina tapahtui jollekin jotain isoa, eikä pikkuasioihin voinut kiinnittyä
Huhu, jonka mukaan kruunu peruuttaisi loputkin papiston tuloista, ei houkutellut opintielle. Papisto ja luostariväki oli vapautettu veroista, ja kirkolla oli verotusoikeus. Kaikki teinit eivät olleet Luojan parhaita lapsia, ja muutamat olivat jo jättäneet poikavuodet taakseen. W. | Kuva: Wikimedia commons ” Kustaa Vaasalla ei ollut rahaa. Maalaispapisto menetti runsaan puolikkaan tuloistaan. Kuninkaan tuella reformaatiolle oli kuitenkin korkea hinta. Ne eivät enää olleet riippuvaisia vuodentulosta, mutta niitä sääteli yhtä oikukas tekijä, hallitsijan suosio. Kustaa Vaasa ei pitänyt piispoista. Kirkon omaisuus peruutettiin kruunulle. Näitä oli lähes puolensataa, ja ainoastaan muutama valmistui. Toisessa piispa Henrik kastaa suomalaisia Kupittaan lähteellä, toisen alareunassa on teksti: ”Kuningas Kustaa I ottaa vastaan piispa Mikael Agricolalta ensimmäisen suomalaisen raamatunkäännöksen.” Maalaukset eivät perustu tositapahtumiin. R. Verilöylyn panivat toimeen tanskalainen unionikuningas Kristian II ja Ruotsin arkkipiispa Kustaa Trolle. Pyhän Isän tilalle oli astunut läheisempi mutta ei heikompi herra, kaikkein armollisin ja täysivaltaisin kuningas. ”Kun Kuninkaallinen Majesteetti sai tietää tästä, hän ei sitä sietänyt aivan tyynin mielin sen paavillisuuden takia”, Juusten kertoo. Kirkon vastuulla oli uskonasioiden lisäksi sivistysja sosiaalitoimi: sairaalat, vanhainkodit, koulutus ja kulttuuri. Kustaa Vaasan tarkoituksena ei ollut kirkollisen hallinnon tehostaminen vaan Turun piispan vallan vähentäminen. Kirkon ”liika” omaisuus peruutettiin valtiolle, ja sen, mikä oli liikaa, määräsi kuningas eivätkä kirkonmiehet. Maalauksen alkuperä on tuntematon. Ekman maalasi 1850-luvulla Turun tuomiokirkon kuoriin kaksi suurta freskoa. Tie valtaan ei ollut helppo. Protesti ei Agricolaa paljon auttanut, sillä piispanakin hänen oli taivuttava kaikkein armollisimman kuninkaan tahtoon. Missään tapauksessa hän ei olisi uskaltanut astua ankaran Majesteetin eteen piispankaavussa ja hiippa päässään. Ruotsin ensimmäiset Lutherin oppilaat antoivat kuninkaalle perusteellista opetusta siitä, kuinka Wittenbergin tohtori oli noussut paavia, kardinaaleja ja suuria piispoja vastaan ja osoittanut, ettei heidän suurella vallallaan ollut tukenaan ainuttakaan Raamatun kirjainta. Kuningas tarvitsi valtakunnanvelan tilkkeeksi myös kirkon kalleuksia. Kymmenysten peruutus oli huomattava suonenisku. Agricola ja Juusten antoivat piispanvalan. Hän ei halunnut muuttaa kirkon oppia eikä seremonioita yhtä nopeasti kuin ruotsalaiset Lutherin oppilaat, sillä kansa piti lujasti kiinni ”vanhoista hyvistä kristillisistä tavoista”. Inventoinnin tarkoitus oli selvä, vaikka lopullinen kirkon kalleuksien riisto tapahtui vasta Agricolan kuoleman jälkeen. Lyypekki ei ollut antanut apuaan ilmaiseksi ja karhusi velkojaan. Kuninkaan raskas käsi painoi myös Turun koulua. He olivat tosin vielä piispoja, mutta eivät enää paavin alaisia. Kustaa Vaasa ei tyytynyt lainaamaan. Kauko Pirinen toteaa: ”Taloudellisesti kirkon johtoporras oli nyt täysin kuninkaan ja kruunun armoilla.” Agricola samoin kuin valtakunnan muut piispat joutuivat taipumaan Kustaa Vaasan edessä. Piispa Henrik ei kastanut Kupittaan lähteellä suomalaisia. Piispojen linnat revittiin, he menettivät varus väkensä ja heidät erotettiin kuninkaan neuvostosta. Ekmanin maalaamassa freskossa Turun tuomiokirkon kuorissa Kustaa Vaasa ottaa vastaan piispa Mikael Agricolalta ensimmäisen suomalaisen raamatunkäännöksen. Agricolasta tuli piispa 1554, mutta koko Suomea ei hänelle annettu. Tämän jälkeen korkein kirkollinen auktoriteetti kuului kuninkaalle. Opiskellessaan Wittenbergissä Agricola anoi Kustaa Vaasalta tukea Uuden testamentin suomentamiseen, mutta turhaan. He olivat piispoja kuninkaan armosta. Hopeaesineet sulatettiin ja lyötiin rahaksi, kirkonkelloista valettiin tykkejä ja keskiaikaisten kirjojen pergamenttilehdet kelpasivat veroluetteloiden kansiksi. Kustaa Vaasan mielestä koulujen tärkein tehtävä oli tuottaa kirjoitusja laskutaitoista väkeä hallinnon tarpeisiin. Kustaa Vaasa perusti modernin Ruotsin valtion ja luterilaisen valtionkirkon. Piispoilta, tuomiokapituleilta, luostareilta ja papeilta alettiin kantaa kruununveroa. Kesällä 1557 tuomiokirkon sakaristossa punnittiin vajaat neljäkymmentä kiloa hopeaa kruunulle luovutettavaksi. Hiippakuntahallituksen tappiota suurensi se, että rinnan kymmenysten peruutuksen kanssa purettiin Turun tuomiokapituli. Kustaa Vaasalla ei ollut rahaa. Näin Agricola teki tiettäväksi käsityksensä piispanviran arvosta ja kirkon itsenäisyydestä. Käytännön johtopäätökset tehtiin Västeråsin valtiopäivillä 1527. Kirkolla oli. Palattuaan Turkuun Agricola protestoi. Käsky ei vieläkään tehonnut, ennen kuin kuningas uudisti sen kireämmässä sävyssä. Kallis uudistus S uomen historian tähtihetkistä R . Rikkaudet eivät olleet tyhjän panttina. Syksyllä 1544 Agricola sai muistutuksen siitä, ettei hän ollut totellut kehotusta. Hänen hallituksensa loi edellytykset reformaatiolle, mutta asetti sille myös rajat. Niiden muuttaminen nosti levottomuutta ja kapinamieltä. Kruunun voitto oli kuitenkin suurempi kuin kirkon tappio, sillä kruunu osasi ottaa omansa tarkemmin kuin kirkko. W. Syysmarkkinoiden ja pappeinkokouksen aikaan hän esittäytyi hiippakunnalleen toimittamalla Juustenin kertoman mukaan ”hiippa päässään niin sanotun piispanmessun”. Kirkon taloudellisen aseman mukana romahti myös kulttuuri. Mikael Agricola käänsi ainoastaan osan Raamattua eikä hänen tiedetä ojentaneen sitä kuninkaalle. Mikael Agricola saattoi vielä 1555 vihkiä Närpiön kirkon, mutta seuraava kivikirkko muurattiin vasta 1680-luvulla. Itsevaltias maanisä oli antanut tukensa reformaatiolle, mutta tuella oli korkea hinta. Maalaus ei perustu historiallisiin tapahtumiin. Kuvassa on luonnos teoksesta. Rehtorit saivat kehotuksia toimittaa taitavia teinejä Tukholman kansliaan ja verokamariin. Ruotsin hallitsijat olivat silloin tällöin lainanneet kirkolta rahaa. Seuranneessa vapaussodassa Kustaa Vaasa ajoi mahtavan Lyypekin avulla tanskalaiset maasta, ja hänet valittiin kuninkaaksi 6.6.1523. Hopeat menivät valtakunnan välttämättömiin tarpeisiin, eikä niitä saatu takaisin. Niistä jäi Turun hiippakunnassa kirkolliseen käyttöön runsas neljännes, joten kruunun voitto kirkolta oli lähes kolme neljännestä kirkon verotuloista. Vihittävä lupautui siinä edistämään ja saarnaamaan evankeliumia, tyytymään niihin veroihin ja tuloihin, jotka olivat tähän tehtävään riittäviä, sekä olemaan uskollinen kuninkaalle. Keskiaikaisen kirkon romahdus näkyy selvimmin siinä, että kivikirkkojen rakentaminen loppui ja aloitetut hankkeet jäivät kesken. Joukossa oli myös piispansauva. Tältä neuvolta Ruotsin maanisä sulki korvansa. Uuden Viipurin hiippakunnan johtoon tuli hänen nuorempi kollegansa Paulus Juusten. Tämä johtui siitä, että niille tarkoitetut verovarat peruutettiin kruunulle. Ruotsin kirkko omisti viidenneksen valtakunnan maatiloista. Kansa sai pian kuulla kuninkaaltaan, että piispojen mahti oli vastoin ”kaikkea kohtuutta ja Jumalan lakia”. Kirkolla oli. | Kuva: Wikimedia Commons 22 23 KOTIMAA | 9.6.2023 KOTIMAA | 9.6.2023 historia 23 22. Ruotsin valtakunnan yhteydet paavinistuimeen katkesivat jo 1523. Ensimmäisten suomalaisten kirjojen painamiseen ei myöhemminkään herunut äyriäkään kruunun kirstuista. Tämän takia raamatunkäännöstyö jäi kesken, ja tauosta tuli lähes sadan vuoden mittainen. Turussa muistettiin, kuinka valtionhoitaja Sten Sture oli antanut murtaa arkun, johon oli kerätty varoja piispa Hemmingin pyhimykseksi julistamista varten. Näin kävi usein muillekin kirkolta otetuille lainoille. Hän joutui ensimmäisellä tarkastusmatkallaan luettelemaan Turun lähiseurakuntien irtaimiston aina kattiloita, patoja, lusikoita ja tinavateja myöten, jopa messupukujen kullatut napit on viety kirjoihin. Kymmenykset muutettiin kruununveroksi, ja valtio maksoi sekä pappien että hiippakuntahallituksen palkat. Se tehtiin kuninkaalle eikä paaville kuten keskiaikana. Kustaa Vaasa kuunteli mielellään tätä evankeliumia. Hänen isänsä, lankonsa ja kaksi enoaan oli surmattu 1520 Tukholman verilöylyssä, äiti sekä sisaret otettu vangiksi ja perheen omaisuus takavarikoitu. Upp salan yliopisto suljettiin, koulut kuihtuivat. Luther vaati, että ruhtinaat käyttäisivät kirkolta riistämänsä varat yliopistojen, koulujen sekä köyhäinja sairaanhoidon hyväksi. SIMO HEININEN Kustaa Vaasasta tuli kuningas 6.6.1523. Mielenosoitus ei jäänyt huomaamatta
Kirkko saarnaa Kristusta: siis armoa, lohdutusta, ylösnousemuksen toivoa ja elämän parannusta. Ammattimaiset kamishibain esittäjät kokosivat ympärilleen päivittäin tuhansittain lapsia, ja kamishibain suosio jatkui 1950-luvulle saakka, kunnes televisio ja anime kuPaperiteatteria ja hiljaisuuden maistelua kisti sen, Gangloff kertoo työpajan aluksi. Toisaalla hän on kuitenkin myös toista mieltä. Lisäksi häntä pitää neuvokkuuden saavuttamiseksi sivistää. On pidettävä kiinni myös moraalikasvatuksesta. | Kuva: Ilkka Tahvanainen ” Tunnelmaan vievät Raamatun aikaiset tuoksut, kuten setri puu, kassia, onycha ja iisoppi. Hiljaisuus yhdistää ihmisiä silloinkin, kun yhteistä kieltä ei ole. Kantin kirja pursuaa pedagogisten ideoiden, teorioiden ja väitteiden ohessa erilaisia käytännön havaintoja. Kamishibain esittäjällä, kamishibaiyalla, on mukanaan puinen, kevytrakenteinen, avattava laatikko, butaï. Temppelin rakentamiseen käytetty setripuu, suitsukkeiden kassia ja onycha tai puhdistautumisen rituaaleissa tuoksunut iisoppi konkretisoivat ikiaikaisia tapahtumia. Kirkon ja teologian pitäisi muistaa muistuttaa iankaikkisuudesta. Oli erikoista nähdä entisen kotitalonsa paikalla tasainen hiekkakenttä. Mutta sitten kävi, kuten kävi. Mutta miksi oikeastaan on niin, että meidän on täältä lähdettävä. Kristillinen käsitys kuolemasta on totuudellisuudessaan myös vehreä kuin alkukesän koivikko hämyisässä yössä: Kristuksen tähden uusi elämä koittaa – ajan ja katoavaisuuden tuolla puolen. Königsbergin nero oli ihmistä järjellisenä olentona arvostaessaan sittenkin jollakin tavalla myös ratkaisevasti aikansa lapsi. Hiljaisuutta odotustilassa, myrskyn jälkeen, museossa, häpeän tunteessa, ystävien kesken, rukouksessa. Kasvatuksessa tärkeitä periaatteita ovat Kantin mukaan kuri ja se, että ihmistä kultivoidaan. Tänä vuonna kristillisen kasvatuksen kysymysten äärelle kokoonnuttiin toukokuun alussa Unkariin, Balaton-järven reunamille. Gaudeamus 2022, 184 sivua. 24 25 KOTIMAA | 9.6.2023 KOTIMAA | 9.6.2023 teologia. V ehreä ja uutta elämää kukkiva alkukesän valoisa ihanuus on hyvä hetki ajatella kuolemaa ja kaiken katoavaisuutta. Uskonto kuuluu Kantin mukaan kaikkeen moraalisuuteen. Toinen pöytä on täyttynyt pulloista, joissa on eteerisiä öljyjä. Se sisältää jonkin verran myös sangen arkaaisia, jopa hullunkurisia käsityksiä, myös pedagogisia sellaisia, jotka kuitenkin olivat usein 1700-luvun lopun tiedon valtavirtaa. Katoavaisuuden katoaminen JUSSI RYTKÖNEN jussi.rytkonen@kotimaa.fi Kirjoittaja ottaa kantaa ajankohtaisiin teologisiin aiheisiin. Tunnustelupöydällä on kirsikkaja pähkinäpuisia lautoja, joihin on kaiverrettu pikkuruisia pyhiinvaellusreittejä. Mutta joutukaa sielut, on aikamme kallis, vuotemme virtana vierivät pois. Se käy yhä merkityksellisemmäksi. Suomennos Markus Nikkarla, johdanto Juha Hämäläinen. Ihmisestä tuli ”kuolemalla kuoleva”. ” Kuoleman hetken lääketieteeltä kals kahtava nimi viittaa myös teologiseen ajatukseen. Tässä katoavaisuudessa se edustaa pysyvyyttä ja iankaikkisuutta. Ihmisyys pitää Kantin mukaan sisällään monia ituja ja kasvatuksen tarkoituksena on kehittää näitä luontaisia taipumuksia. Edellinen on ylläpitoa, jälkimmäinen opettaa ihmistä elämään vapaasti toimivana olentona. Esittäjä kertoo tarinan ja samanaikaisesti liu’uttaa kuvatauluja butaïn ikkunnassa. Katoavaisuuskin katoaa. Unkarin luterilainen kirkko toimii aktiivisesti pyhän rauhan puolesta ja kriisialueilta saapuvien ihmisten puolesta, piispa alleviivasi. Latinankielinen conferre-sana tarkoittaakin koota, viedä yhteen, keskustella. Konferenssin päätöspuheessaan hän raamitti kehystä kristillisen kasvatuksen tulevaisuudelle. Aitlahti peräänkuulutti moninaisuuden esillä pitämisen tärkeyttä, ekumeenisuuden ilmentymisen mahdollisuuksia ja lasten äänen vahvistamista. Samalla se on myös teologinen pähkinä. Seuraava Ecce-konferenssi järjestetään Genevessä 4–8.5.2026. Kuolema on siis lähtö matkalle kohti jotakin muuta. Löydämme 20 tunnelmaltaan erilaista hiljaisuutta. ILKKA TAHVANAINEN Kirjoittaja osallistui ECCE-konferenssiin Kirkkohallituksen työntekijänä. Lapsia pitää Kantin mukaan opettaa paheksumaan pahetta, koska Jumala on sen kieltänyt ja pahe itsessään on vastenmielistä. Katoavaisuus on osa juutalais-kristillisen uskonnollisen tradition käsitystä ajan kulusta. Ihmisellä oli mahdollisuus elää ilman kuoleman rujoutta. Hän avasi Unkarin poliittista tilannetta ja puhui kristillisyyden politisoitumisen vaaroista. Mutta muutos, elämän katoavaisuus ja kuolema ovat kovaa evästä. Kantin ajattelua avaavat kirjassa Juha Hämäläisen laaja johdanto sekä suomentaja Markus Nikkarlan jälkisanat. Viime vuosina on vahvistunut tunne siitä, että poissa on kaikki se, mikä kaikkien noiden sukulaisten ja ystävien, toisten ihmisten kautta teki lapsuuteni ja nuoruuteni. Raamatun aikaisiin tunnelmiin voi uppoutua tuoksujen myötä. Pedagogiikka jakautuu Kantin mukaan fyysiseen ja käytännölliseen (tai moraaliseen). Kuolemalla on eri nimiä, kiertoilmauksista alkaen. Kamishibain tarkoittaa japanilaista paperija pöytäteatteria. Ihminen ei siis ole mikään tyhjä ämpäri, jota vasta kasvatuksella täytetään, mutta itsestään ihminen ei luontaisia taipumuksiaan kehitä. | kolumni | | pedagogiset menetelmät | Kristillisen kasvatuksen uusia menetelmiä jaettiin toukokuussa Unkarissa järjestetyssä Ecce-konferenssissa. Kirkon pitää elää realistisesti tässä ajassa, mutta uskallan väittää, että messuun ei yleensä mennä kuulemaan vain tämänpuoleisuuksia tai sitä, mikä tällä kertaa voisi olla tulkinnanvaraisempaa kuin ennen. Monessa mielessä hyvin mielenkiintoinen on Kantin väite, että ”paha ei perustu ihmisen luontaisiin taipumuksiin – – ihmisessä on ituja vain hyvään”. Silti on hienoa ja tervetullutta, että hänen pedagogiset näkemyksensä ovat nyt tarjolla myös suomalaiselle lukijakunnalle. Lukukokemus on usein nautinto. Kuoleman hetken lääketieteeltä kalskahtava nimi viittaa oikeastaan hienosti myös teologiseen ajatukseen siitä, mikä kuolema on: exitus (letalis), suomeksi (kuolettava) lähtö. Ehkä tällaisen miettiminen on tosiaan varhaisen vanhuuden merkki, kuten Eino Leino runoili. Uusi suomennettu teos Pedagogiikasta paljastaa preussilaisesta filosofian historian jättiläisestä Immanuel Kantista hieman harvemmin muistetun puolen. Paikkakunnatkaan eivät tunnu enää samalta, kun ihmisten ohella tutut asiat ovat poissa tai muuttuneet. Aitlahden mukaan tärkeä kysymys pohdittavaksi meille kaikille on: mitä lapset voisivat opettaa meille. Sormet hakeutuvat reiteille ja meditatiivinen vaeltaminen voi alkaa. Gangloffin pitämässä työpajassa jokainen saa olla hetken kamishibaiya. Mikään kovin systemaattinen esitys tämä luentojen perusteella toimitettu teos ei liioin ole. Työpajan aikana ehtii myös herätellä makuaistia kuivahedelmin, värittää mandalamaisia kuvioita tai kuunnella hiljaisuuden rikkovia pieniä ääniä. Kamishibain vetovoima on löydetty nyt uudelleen. Osallistujat kuvittavat ja esittävät kertomuksen Paavalista ja Silaksesta vankilassa (Apt 16: 16–40). Siinä kuuluisa moraalifilosofi käsittelee pedagogisen ajattelun perusasioita sekä niihin liittyviä erilaisia kysymyksiä. Silmät suljettuna osallistujat kävelevät pisteeltä toiselle. Butaï on puinen, avattava laatikko, jota käytetään näyttämönä japanilaisessa pöytäteatterissa. Hiljattain eräässä kirkonkylässä kaivinkone teki selvää rintamamiestalosta, jossa asuin keskikouluja lukiovuosieni ajan. Se avautuu näyttämöksi kadun varteen, puistoon tai tällä kertaa konferenssikeskuksen pöydälle. Geneveläiset Florance Auverg ne ja Amandine MayerSommer kuljettivat osallistujia hiljaisuuden eri muotoihin. Työskentelypisteet on järjestetty tilaan aistien mukaisesti. Se on myös teologiaa. Syntiinlankeemuskertomuksen symbolismi on hieno. Voimme valita hiljaisuutta elämäämme, paikkoja ja tilanteita jotka ruokkivat sitä. Sen mahdollisuuksia konferenssissa esitteli Itä-Ranskan protestanttisessa kirkossa työskentelevä Laurence Gangloff. Unkarin evankelis-luterilaisen vähemmistökirkon terveiset esitti piispa Tamás Fabiny. J oukko Euroopan eri puolilla seurakunnissa työskenteleviä virkamiehiä, opettajia, tutkijoita ja pastoreita kokoontuu kolmen vuoden välein Ecce-konferenssiin. | kirja | Ihmisluonnon jalostamisesta Immanuel Kant: Pedagogiikasta. – Paperiteatteri ilmestyy 1920-luvun loppupuolella Tokion kaduille. Immanuel Kantin suomentaminen on kulttuuriteko. JUSSI RYTKÖNEN ” Kovin systemaattinen esitys tämä luentojen perusteella toimitettu teos ei ole. Näitä tuntoja saamme lukea jo Vanhan testamentin runoja viisauskirjallisuudessa. Tavoitteena on jakaa tutkimustietoa, käytänteitä ja pedagogisia malleja kristillisen kasvatuksen uusintamiseksi. Kantin kasvatusopilliset ajatukset ovat kuitenkin edelleen tärkeitä ja tutustumisen arvoisia, ja ne välittyvät kirjasta hyvin. Unkarissa järjestetyn Ecce-konferenssin ohjausryhmän puheenjohtajana oli Step-koulutuksen kouluttajana työskentelevä Kai sa Aitlahti. Käyn kohtalaisen usein sukuni haudoilla Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Mutta luonnostaan ihminen ei ole Kantin mielestä lainkaan moraalinen olento: vasta järjen ymmärtäessä velvollisuuden ja lain käsitteet hän tulee sellaiseksi. Hiljaisuus voi myös pysähdyttää, se annetaan meille kun emme odottaneet sitä. Eläkäämme ihmisinä kiitollisina ja täysillä se kaunis aika, joka meille annetaan. Elämän kiertokulku on eri tieteissä jollakin tavalla hahmotettu asia
VIRPI KIRVES-TORVINEN ” ”Kanapastorina” tunnettu Julin teki koronaaika asukeis taan videoita. Ensimmäiset kesäkanat Imatran seurakuntapastori hankki perheeseensä Melulankylään neljä vuotta sitten. – Olen miettinyt, menetimmekö henkilökohtaisen suhteen ruokaamme tuottamaan eläimeen samalla, kun unohdimme ruokarukouksen. Usein seurakuntalaiset kysyvätkin kanojen kuulumisia. Lupaa käytin vasta myöhemmin. 1. Tavoitammeko Raamatun sanomaa ollessamme etäällä ruoan alkutuotannosta ja maanviljelystä vuodenkiertoineen, Julin pohtii. Eur oop an kir kko jen kon feren ssi a | harrastaja | S usanna Julinin opiskellessa Kiinassa hänen viereensä saattoi istua junassa nainen paikalliseen tapaan kana käsilaukussa. Rippijuhlaa vietimme äidin ja isän kanssa kirkon viereisessä matkailijakodissa. Perheen Kalle-kukko pitää ”tytöt” ruodussa. Olen muistanut käydä hänen haudallaan samalla, kun olen käynyt ihailemassa Savitaipaleen kirkkoa. Mitä tarkoittaa Kamishibain. Kotimaan entinen toimittaja Hannu Kuosmanen kirjoittaa: ”Kuva on sikäli historiallinen, että se oli Kekkosen presidenttikauden viimeisiä julkisia esiintymisiä – – Paikalla olleiden kertoman mukaan tilaisuus oli lähinnä kiusallinen, sillä Kekkonen ei selvästikään enää tiennyt, kuka hänen vieraansa oli.” Moni tunnisti kuvasta edellisten lisäksi arkkipiispa Mikko Juvan ja Neuvostoliiton suurlähettilään Vladimir Sobolevin. | Kuva: Heidi Kvist 26 27 KOTIMAA | 9.6.2023. Tarjolla oli käpykakkua, olinhan vielä silloin äidin sydänkäpy, vaikka yritinkin olla niin miestä, kun oli tuo naimalupakin saatu. | Kuva: Kotimaan valokuva-arkisto Edellisen viikon kuvassa oltiin Tamminiemessä, missä Moskovan patriarkka Pimen kävi tapaamassa presidentti Urho Kekkosta. Kanat pääsivät ulos vain kuvien ottamisen ajaksi. Susanna Julin kanojen hoito Ne ovat yhtä seurallisia kuin koira. Keitä ovat nämä nuoret artistit. 3. Mustat puvut meillä oli kaikilla, ja sukulaiset ja ystävät olivat hartaina todistamassa tapahtumaa. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se sähköpostiviestillä osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, aiheeksi mysteerikuva, tai Kotimaan Facebook-sivulla, jossa kuva myös julkaistaan. Kirjan mukaan paikalla oli myös Valko-Venäjän metropoliitta Filaret ja ajankohta oli 31.8.1981. RISTO NIHTILÄ Hyvinkää Kotimaan lukijakisa Nyt kerätään riparimuistoja Kerro meille mieleenpainuvin muistosi rippikoulusta! Lähetä muisto sähköpostitse osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi ja laita aiheeksi ”Riparimuistelo”. Nyt voimassa on ulkonapitokielto lintuinfluenssan leviämisen estämiseksi. Kuinka paljon suomalainen maalaispapisto menetti tuloistaan Kustaa Vaasan verotusuudistusten myötä. Rippi-isämme rovasti Mauri Valtamo on haudattu Savitaipaleen kirkkomaahan. – Kanat syövät kasvattajalta hankkimani kananrehun lisäksi rikkaruohoja, mutta jättävät kukat rauhaan. Päivällä olimme oppikoulussa ja illat rippikoulussa. 1. – Jokainen kana on oma persoonansa ja niillä on oma nimi. Perhe pyrkii muutenkin kiertotalouteen: pönttöuuneistakin tuhkat menevät kanoille kylpemiseen. Mistä tarkoittaa lyhenne EKK. Samalla hän ilmoitti kanojen pitopaikan ja itsensä siipikarjanpitäjäksi maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Perheellä on kolme omaa ja kaksi sijaislasta. Rippikoulu loppui ensin ja pääsimme ripille Savitaipaleen kivikirkossa. Ne nyppivät nurmen sopivan mittaiseksi. Väh än yli puo let 2. ”Kanapastorina” tunnettu Julin teki korona-aika asukeistaan videoita ja stream-lähetyksiä. – Olin ensimmäisen kesän jälkeen niin myyty, että päätimme rakentaa ympärivuotisen omatarvekanalan. – Sitä olen lapsiltakin jälkikäteen kysynyt, mikä ihme minuun meni, että kanoja piti saada, Susanna Julin kertoo. Koulutoverit olivat tuttuja, useimmat luokkatovereita keskenään, ja opettajakin oli sama eli pastori Mauri Valtamo. Kanat ovat mukana pihatöissä, marjojen poiminnassa ja seuraavat lasten leikkejä. Vierailu mainitaan lyhyesti Jarmo Korhosen kirjassa Valtataistelu (Tammi 2015), jonka äärelle arkistonhoitajan ohjasi Jouni Parviainen. | riparimuistelo | Sotilaspapin opissa Kävin rippikoulun 1953. Olisiko rippikoululla ja rippijuhlalla ollut muutakin pitkäaikaisvaikutusta, kun ehdin tehdä elämäntyöni hotellija ravintolan ammattilaisena ja opettajana ja vuosikausia myös seurakunnan tehtävissä kirkkovaltuuston ja -neuvoston jäsenenä. He osallistuvat myös kanojen hoitoon, ja kukin saa munan päivässä. Siellä hän opetti meille uskontoa ja kasvioppia. Luemme tarinat ja julkaisemme niistä parhaita paloja Kotimaan Kirkkokahvit-sivulla. Tämän viikon mysteerikuvassa kuunnellaan musiikkiesitystä. Arkistonhoitaja pyytää Kotimaan lukijoiden apua kuvien tietojen selvittämisessä. Kun Julinit ovat reissussa, joku naapureista hoitaa kanoja muna palkalla. Ne etsivät ruokaa, ottavat torkkuja, kotkottavat, suoristavat kukon sulkia ja ovat mielestään tasavertaisia perheenjäseniä. Mauri oli ollut sotilaspappi, ja reipas rehti meno jatkui oppikoulussa. Jos postinjakaja tulee, ne juoksevat vastaan. Niinpä saman opettajan avulla opimme kymmenen käskyä ja Linnen kasviluokat. Kanat syövät myös kotiloita, joita kyläläiset tuovat heille kotiloparkkiin ottaen tyhjän purkin tilalle. kirkkokahvit | vastaus | | 3 kysymystä | 26 KOTIMAA | 9.6.2023 | vastaus | Mysteerikuva K otimaan valokuva-arkistosta on monta laatikollista kuvia, joista ei kunnolla käy ilmi keitä kuvassa on tai missä ja milloin se on otettu. 2. Julinin nykyiset seitsemän kanaa pohjautuvat Rhode Island Red -rotuun. Susanna Julinin kanat asuvat ulkovarastoon rakennetussa lämpöeristetyssä kanalassa, josta ne pääsevät normaalisti vapaasti ulkotarhaan. Ne Julin hankki Puurin kanalasta Kouvolasta. Vastaukset kysymyksiin löytyvät tästä lehdestä. Jap ani lai sta pap eri ja pöy tät eat ter ia 3
Kustannusosakeyhtiö Kotimaan hallituksen varapuheenjohtajana Veijo Riistama toimi pitkään roolinaan talouselämän asiantuntijuus. 24 %. p. Riistama toimi läpi vuosikymmenten lapsikylän ystävänä ja oli valmis auttamaan järjestöä eteen tulleissa ongelmatilanteissa kaikin mahdollisin tavoin. Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi Nyt kerätään riparimuistoja! Rippikoululla on pitkät perinteet, ja yhä vain se on pitänyt pintansa osana kulttuuria. Tied. Veijo Riistaman kristillinen vakaumus ohjasi hänet tukemaan 1962 perustettua Suomen SOS-Lapsikylää. Saiko elämäsi uuden suunnan. Hän oli myös mukana laatimassa alansa oppikirjoja. Kotimaa vain diginä -tilaus (sis. Valinnan teki Nakkilan seurakunnan kirkkovaltuusto. Hänen neuvonsa olivat yhtiölle varsin hyödyllisiä monissa vaikeissa tilanteissa. | kuolleet | 28 29 KOTIMAA | 9.6.2023 KOTIMAA | 9.6.2023 tiedoksi. Luemme tarinat ja julkaisemme niistä parhaita paloja Kotimaan Kirkkokahvit-sivulla. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: torstaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa. Lännen Tehtaat Oy:n toimitusjohtajana hän työskenteli kuusi vuotta. Lähetä muistosi sähköpostitse osoitteeseen: toimitus@kotimaa.fi ja laita aiheeksi ”Riparimuistelo”. Löysitkö uuden ystävän. Juuttuiko konfirmaatiossa öylätti kitalakeen. Erityisesti koripallo oli hänen suuri intohimonsa. fi • Tilaushinnat: Koko Kotimaa -tilaus (sis. Kotimaa ja KotimaaPro-liite näköislehtenä sekä digitaalinen arkisto) 12 kk 132 € kestotilauksena• Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidämme oikeuden hintojen muutokseen. 040 743 8134 . Kärmeranta sai 19 annetusta äänestä 17. Lapsikylän ensimmäiset säännöt nojasivat vahvasti kristilliseen ihmiskäsitykseen ja arvopohjaan. Hän oli syntynyt Helsingissä 3.2.1932. Riistama oli hyvin urheilullinen. Diakonia-ammattikorkeakoulusta kevään 2023 aikana valmistuneet kirkollisen kelpoisuuden saaneet opiskelijat, jotka ovat antaneet luvan nimen julkaisuun valmistumisen jälkeen: HELSINKI Sosionomi (AMK), diakoniatyö: Aallas Maija, Halttunen Kati, Höglund-Viksten Pasi, Illi Päivi, James Amina, Kollan Sini, Laaksamo Jouni, Lepistö Michaela, Leskinen Jasmina, Mäkinen Susanna, Ojala Roosa, Paavola Jonna, Tapola Emmi, Valkonen Anne-Marianne, Viiri Nanne, Virola Heli Sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyö: And Susanna, Cronström Selina, Jantunen Jaana, Kuisma Orkkuli, Majuri Teemu, Mulenga Eveliina, Mälkki Saara, Pietarinen Jasmin, Puronaho Anna, Sulosaari-Sandell Pia, , Sosionomi (AMK), kirkon varhaiskasvatus, Aittola Henna, Englund Katja, Holmberg-Peimola Pinja, Keinänen Reetta, Korhonen Heidi, Leskinen Nenna, Mutka Miina, Niskanen Jonna, Sinisalo Heidi Sairaanhoitaja (AMK) diakoninen hoitotyö: Ikonen Hannes, Karuveha Pinja, Molin Maarit, Mononen Heidi, Rauta Jonna, Salminen Mervi, Suhonen Elina OULU Sosionomi (AMK), diakoniatyö: Elamaa Anni, Hurme Toni, Laitinen Ronja, Lämsä Kaisu, Nurkkala Sanna, Ormiskangas Sanna, Pulliainen Mari, Puranen Tiina, Salonpää Heli, Santala Suvi Sairaanhoitaja (AMK), diakoninen hoitotyö: Kanniainen Katri, Räty Teemu PIEKSÄMÄKI Sosionomi (AMK), diakoniatyö: Kauranen Sirpa, Liukkonen Satu, Pirnes Tuomo, Raatikainen Veera, Rasinkangas Sanna, Valkeinen Mia, Väisänen Tiina PORI Sosionomi (AMK), diakoni: Kaasalainen Hanna, Lähteenmäki Marko, Niinikoski Emilia, Nurmi Kirsi, Pietilä Noora, Rasi Soile, Riikola Riitta, Ruusela Taina Sosionomi (YAMK), Arvoja yhteisölähtöinen työn kehittäminen: Heikkilä Kaisa, Reponen Mira, Vuolle Mikko Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa myönnetyt tutkinnot 1.4.–31.5.2023 Teologian tohtorin tutkinto: Ahola Miika, Heikkilä Ida, Lapinoja-Pitkänen Elina Teologian maisterin tutkinto: Eliasson Anne, Hannikainen Meri, Heijari Mari, Heikkilä Ruusu, Hovi Sanna-Mari, Huikku Jasmin, Huokuna Merita, Huotari Kristiina, Kari Matti, Kankkunen Julius, Keisala Ida-Maria, Kivelä Mio, Koljonen Juho-Kusti, Kopperoinen Petja, Kulju Eemil, Kuokkanen Heidi, Lahdelma Liisa, Leskinen Anni, Levänen Jenni, Minadis Ari, Mustakoski Mari, Mäenalanen Lauri, Nuutinen Elina, Ojala Camilla, Parviainen Mirena, Pelkonen Sirkku, Perkiökangas Anna, Peränen Kia, Sainio Karoliina, Salmi Emmi, Simontaival Hanna-Elisa, Tukiainen Enni, Vaalgamaa Natasha, Vaitniemi Jussi, VihervaaraRäihä Elisa, Yli-Honkola Reino, Zafaranloo Saeed Teologian kandidaatin tutkinto: Alstela Adele, Brisson Andrée, Dahlström Tanja, Fager-PintiläWicht Rose-Marie, Halsey Tuulahannele, Heikkilä Eerikki, Heikkilä Lauri, Hussa Ella, Kajas-Virtanen Mila, Klemetti Auvo, Kuusisto Anna-Maria, Majanen Aino, McMahon April, Mutikainen Erika, Myllymäki Miisa, Otsmane Safia-Meriam, Rautio Jarno, Rämänen Pinja, Talja Tuomo, Vaahtera Sofia, Välimäki Vilma Suomen Diakoniaopiston Lahden kampukselta keväällä 2023 valmistuneet opiskelijat, jotka ovat antaneet luvan nimensä julkaisuun: Sosiaalija terveysalan perustutkinto, lähihoitaja (osaamisalat: ikääntyvien hoito ja kuntoutuminen, lasten ja nuorten hoito ja kasvatus, mielenterveysja päihdetyö, sairaanhoito ja huolenpito, vammaistyön): Helminen Nelli Henriikka, Hiekkanen Pinja Jemina, Ihonen Tiia, Jakonen Meri, Jokelin Susanna Eveliina, Kauppinen Veera Alina, Koiranen Ronylen Gamba, Kortelainen Veera Eveliina, Korvenaro Minna Johanna, Kotkasaari Valter Anton, Laakkonen Tiia Janika, Lehtinen Tiia Marjaana, Lindeman-Pekkala Meri Tuulikki, Liukkonen Henna Ida Johanna, Neva Tiina Marja-Leena, Paavilainen Mirka Johanna, Riikonen Teemu Valtter, Salakka Isabel Mariia Alexandra, Savonen Vera Julia, Seangwong Jinna, Sundvik Jonna Pirita, Tuominen Marja Johanna, Turunen Annukka Johanna, Vall Heidi Maria, Vilander Mia, Vuorinen Nina Susanna Kasvatusja ohjausalan perustutkinto, lastenohjaaja, nuorisoja yhteisöohjaaja: Hedman Jari Rikhard, Hokkanen Outi Marika, Hursti Ronja Olivia, Johanna Aino Anneli, Kalpio Anne Johanna, Kokkonen Nenna Helga Erika, Koski Pipsa Minttu Pauliina, Kumpulainen Venla Johanna, Nousiainen HannaMarie, Palmu Sanna Ilona, Riihelä Jemina Nora, Salmén Emmi Auroora, Tammikivi Päivi Anneli, Varjola Siiri Laura Sofia, Varpenius Kerttu Elviira, Vuori Vilma Eliina | nimitykset | Mikko Wirtanen, 45, on valittu rippikoulun ja kirkon kasvatuksen asiantuntijaksi Kirkkohallitukseen, Toiminnallisen osaston Jumalanpalvelus ja kasvatus -yksikköön. Vastaamiseen menee aikaa alle viisi minuuttia. Anne Sippola jäi ilman ääniä. Riistama halusi tukea uutta toimijaa lastensuojelualalla ilmaisilla KHT-tilintarkastuspalveluilla ja tarjosi lisäksi taloudellista neuvontaa vastikkeetta. Ilmoitukset toivomme sähköosoitteeseen: asiakaspalvelu@kotimaa.fi tai puhelinnumeroon: 020 754 2333 Naantalin seurakunnassa on haettavana JOHTAVAN KASVATUKSEN VIRANHALTIJAN VIRKA Hakuilmoitus kokonaisuudessaan: www.naantalinseurakunta.fi Olet meille tärkeä ja siksi haluaisimme kuulla, seuraatko jumalanpalveluksia verkon kautta. Tästä merkittävästä työstä kiitokseksi kansainvälisen lapsikyläjärjestön presidentti Helmut Kutin luovutti hänelle kultaisen ansiomerkin kesällä 2004 Kaarinan lapsikylän vihkijäisjuhlassa. Muista ehdokkaista Matti Nikkanen sai kaksi ääntä. Kotimaa painettuna, KotimaaPro-liite painettuna, näköislehdet, digitaalinen arkisto, kalenteri) 12 kk 156 € kesto tilauksena. Jussi Kärmeranta, 41, on valittu Nakkilan seurakunnan kirkkoherraksi. Nakkilasta kotoisin oleva Kärmeranta siirtyy Nakkilan kirkkoherraksi Keski-Porin seurakunnan kappalaisen virasta. | valmistuneet | Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa.fi/tyopaikat-ja-virat Paikkoja avoinna Eikö lehti tullut perille perjantaina. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. Wirtanen on koulutukseltaan teologian ja filosofian maisteri sekä pastori. Vap. Riistama toimi Suomen kirkon seurakuntatoiminnan keskusliiton KHT-tilintarkastaja ja jatkoi samassa roolissa myöhemmin Kirkkopalveluissa. ASIAKASPALVELU tilaukset ja osoitteenmuutokset: puhelin 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@ kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. Hän siirtyy Tampereen seurakuntien kasvatustyön johtavan papin tehtävästä uuteen työhönsä 1.8. Veijo Riistama Kauppatieteiden tohtori, dosentti, KHT-tilintarkastaja Veijo Riistama kuoli 26.4.2023 Espoossa 91-vuotiaana. Sattuiko leirillä jotain hassua. 1.7. Kyselyn toteuttaa Sacrum-Kotimaa Oy Jumalanpalvelusverkossa.fi verkkokävijätutkimus https://link.webropol.com/s/ jumalanpalvelusverkossa Vuokralle tarjotaan Kaunis remontoitu yksiö 26 m 2 Kalliossa Fleminginkadulla. Suomen koripallokentällä hän oli arvostettu ja merkittävä vaikuttaja. Ilmoitusvalmistus 80,00 € + alv. Ilmoitathan meille jakeluhäiriöistä mahdollisimman pian, jotta voimme tehdä siitä selvityspyynnön Postille. Kyselyyn vastanneiden kesken arvomme kolme 100 euron arvoista Sryhmän lahjakorttia, nämä käyvät maksuvälineenä yli 1 500:ssa Sryhmän toimipaikassa kautta maan. Jussi Kärmeranta on koulutukseltaan teologian maisteri. Riistama teki työuransa kauppatieteiden parissa. VEIKKO PÖYHÖNEN Kirjoittaja on Veijo Riistaman ystävä ja yhteistyökumppani. Edelleen valtaosa suomalaisista 15-vuotiaista käy riparin. Hänestä tuli yksi Suomen johtavista asiantuntijoista tilintarkastuksessa, jonka professorina hän myös toimi Helsingin kauppakorkeakoulussa. Kävisitkö kertomassa kuinka tärkeitä verkkojumalan palvelukset ovat sinulle vastaamalla tähän kyselyyn. Kerro meille muistosi rippikoulusta! Oliko rippipappi erityisen mieleenpainuva tapaus. Pystymme puuttumaan vain tiedossa oleviin ongelmiin ja hoitamaan asian kuntoon. 24 %
L apsena mieleeni painui J. Kun mies löysi sen, hän peitti sen uudelleen maahan, ja sitten hän iloissaan myi kaiken minkä omisti ja osti sen pellon. 13:44–46. Vanha kellotapuli on rakennettu 1844 Theodor Johan Tolpon johdolla. Alttarilla on kaksi kynttilää. Runeber gin sanoittama virsi On meillä aarre verraton. En ehtinyt isän kuolinhetkeen, koska olin silloin ajamassa muualla. Taivasten valtakunta on myös tällainen. Kaikki entinen sai mennä. näyttelijä Krista Kosonen lukee Johanneksen evankeliumia (UT2020). Se oli molemmille hieno hetki. Kävin joskus myös aikuisällä äitini kanssa kirkossa. Tällöin osallistuin aiempaa useammin jumalanpalveluksiin. Aarre kuvaa taivasten valtakuntaa. Kauppias etsi kauniita helmiä. To 15.6. Olen uskaltanut ottaa kantaa aiheesta. Ma 12.6. Se oli iloista aikuistumisen aikaa, vaikka lukkari yritti pitää tyttöjä ja poikia erillään. Joulukirkko jäi joskus väliin, jos aurausvuoro osui samaan aikaan. Ebenezer-musiikkiryhmä, joht. Alun perin rukoushuoneeksi vuonna 1930 rakennettu kolmas kirkko on tehty rakennusmestari Sakari Hämäläisen piirustusten mukaan. Hän löysi pellosta aarteen, mutta ei ottanut sitä talteen, vaan ”myi kaiken mitä hän omisti” ja osti tuon pellon. Ke 14.6. pastori Veli-Lauri Kotilainen, Adventtikirkko, Kauhajoki. Olin tyytyväinen, kun toiset pääsivät kirkkoon aurattuja teitä pitkin. . Olen kokenut olevani hieman enemmän pakana kuin muut. Pe 16.6. Lapsena äiti vei minua toisinaan kirkkoon. klo 15.?J.R.R. Yli viisikymppisenä tulin valituksi ensin Karttulan kirkkovaltuustoon ja myöhemmin Kallaveden seurakuntaneuvostoon sekä Kuopion seurakuntien yhteiseen kirkkovaltuustoon. Usko ja epäusko vuorottelevat. Tolkienin mytologisesta maailmasta puhumassa kirjallisuudentutkija Jyrki Korpua ja teologi Lars “Lasse” Ahlbäck. Tämä aarre antoi elämälle uuden merkityksen. Olen lapsesta asti puolustanut veljeni kanssa kiusattuja ja syrjittyjä. Virressä mainitut ruoste ja koit olivat nekin jo lapsuudesta tuttuja harmeja. Toimittajana Kristiina Hyppölä. Parikymppisenä vein ensimmäisellä omalla hevosellani mummoni Karttulan kirkkoon. sunnuntai helluntaista | Aarre verraton sen helmen, hänkin ”myi kaiken mitä omisti” ja osti sen. To 15.6. On siemen, joka koetuksen kestää. Suren sitä vieläkin. toimittaja Inga-Lill Rajala, Hyvinkää. Pe 16.6. 2. Kävin päivärippikoulun Karttulan kirkossa, ja myös konfirmaationi oli siellä. Sen salasanaa varkaat eivät tiedä, ei mikään anna rauhaa syvempää. | Kuva: Virpi Kirves-Torvinen |K uv a: Vir pi Kir ves -To rv in en 30 31 KOTIMAA | 9.6.2023 KOTIMAA | 9.6.2023 pyhä. | radio & tv | | ensi pyhänä | Ku vi tu s: An ni in a M ik am a Matteuksen evankeliumi 13: 44–46 Jeesus sanoi: ”Taivasten valtakunta on kuin peltoon kätketty aarre. rovasti Tuija Kruus, Pori. professori Lauri Thurén, Helsinki. Hän piti seurakunnan metsää ”omana kirkkonaan”. Kun hän löysi yhden kallisarvoisen helmen, hän myi kaiken minkä omisti ja osti sen.” | 2. Radio 1 klo 11 Ortodoksinen liturgia Oulun Pyhän Kolminaisuuden katedraalista. Jumalan aarre oli niin ihmeellinen, etteivät tuollaisetkaan vaivat ja vitsaukset sitä voineet tukahduttaa. On lähde moneen kertaan pettyneille, on lääke särkyneiden sydänten. Ti 13.6. Jumalalta ei pysty peittämään mitään. On Sana, joka kutsuu aikaan uuteen, ja virkoaa jo kuivettunut maa. Kansan Raamattuseuran varatoiminnanjohtaja Kalle Virta, Lohja. Toteuttamassa Kaarina Villa, Kimmo Ilola ja Niina Rauhamäki. Olin isän poika, hän oli minulle hyvin rakas. Voit lapsen lailla aarteen ottaa vastaan, ja siemenestä vielä kasvaa puu. Ruoste iski kesämökillä metalliesineisiin ja koit pesiytyivät vintillä roikkuviin talvivaatteisiin. Horisontti su 11.6. Kiinnostuksen herättivät tutut kielikuvat, jotka havainnollistivat sekä virressä kuvatun aarteen ainutlaatuisuuden että sen katoamattomuuden: Jumalan sana on arvokkaampi aarre kuin kulta ja jalokivet. toimittaja-pastori Ilkka Koski, Helsinki. Olen hartaampi kuin ennen. Radio 1 klo 10 Pyhiinvaelluskirkko. Ke 14.6. Keskustelemassa filosofian tohtori Kati KeskiMäen pää ja kirkkoherra Terho Kanervikkoaho. Ma 12.6. Kolehti on seurakunnan valittavissa. Sen voima ymmärryksen ylittää. Ti 13.6. Espanjalainen 1500-luvulla elänyt mystikko Ávilan Teresa kirjottaa lauluksikin taipuneessa runossaan: Älköön mikään häiritkö sinua, älköön mikään pelottako sinua. 49:6–10, 16–21, Ps. psykoterapeutti, retriittikodin isäntä Seppo Laakso, Lavia. Mikä mahtoi olla niin ihmeellistä tuossa peltoon kätketyssä aarteessa, että mikään aikaisemmin hankittu omaisuus ei ollut yhtä arvokas. Palveluksen toimittaa kirkkoherra Marko Patronen. Tapasin tansseissa vaimoni yli 50 vuotta sitten. On uskon silta täältä ikuisuuteen. sunnuntai helluntaista on aiheeltaan ”Katoavat ja katoamattomat aarteet”. Hänen vanhetessaan etsin hänelle virret. Ehtoolliselle mennessäni katson Hilkka Ka rolan alttaritaulun Jeesusta. 8:4–8, 2. Karttulan kirkko . L. Oma uskoni on uskontotunneilta oppimaani: Jeesus auttaa niitä ihmisiä, joita toiset syrjivät. TV1 klo 10 Tampereen adventtiseurakunnan studiokirkko. Tai miksi juuri tuo helmi oli kauppiaalle niin erityinen, että saadakseen sen omakseen sen hän päätti myydä kaiken mitä omisti. Isäni lempivirsi oli 338 Päivä vain ja hetki kerrallansa. Työurani tein kuorma-autonkuljettajana. Kuopion Kallaveden seurakuntaan kuuluvasta Karttulan kirkosta on tullut Matti Toloselle, 76, entistä rakkaampi. Se huomiseen jo kantaa satoa. Siunaustilaisuudesta en muista paljoakaan, oli niin raskasta. Liturginen väri on vihreä. Sitä lukiessa ihmiselle käy kuin vesilinnulle, vaikkapa silkkiuikulle, joka sukeltaa veden pinnan alle ja nousee takaisin pintaan puhtaana ja uudistuneena. Nykyisin käyn joka viikko messussa mahdollisuuksien mukaan. asiantuntija Laura Huovinen, Helsinki. On aarre, jota kukaan ei voi viedä On aarre, jota kukaan ei voi viedä. Kor. Pidän yhä paljon iskelmämusiikista ja tanssista. Minna Heikkilä, saksofonisti Terry Decoteau ja kitaristi Italo José. Yksin hän riittää. Ilahduin tyttäreni tullessa perheineen seurakunnan tapahtumaan. Iltahartaus ma-to klo 18.50, pe klo 18.30 ja la klo 18. – – Kenellä Jumala on, häneltä ei puutu mitään. Se kantaa heikointakin kulkijaa. yliopistonlehtori Sini Mikkola, Vantaa. Yle Radio 1 Aamuhartaus ma-la klo 6.50. Sen voima milloinkaan ei katoa. 17:15, Aam. La 10.6. Mielestäni kukaan ei ole oikea arvioimaan kenenkään uskovaisuutta. Nyt, kun ikää on enemmän, rukoilen: ”Pidä minut uskossa mukana.” VIRPI KIRVES-TORVINEN ” Olen kokenut olevani hieman enemmän pakana kuin muut. Minua koskettaa virsi 924 Kahden maan kansalainen. Toinen oli ammatiltaan kauppias, joka etsi kauniita helmiä. Kirkon pitää hyväksyä kaikki ihmiset samanarvoisina, myös sateenkaariperheet. Mieleen nousevat seppä Ho gmanin sanat, jotka hänen kerrotaan lausuneen sielunvaivojen kanssa kamppailevalle Paavo Ruotsalaiselle: Yksi sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki, Kristuksen sisäinen tunteminen. 49:16, Ps. Tekstit: Ps. seurakunnanjohtaja Stefan Sigfrids, Helluntaiherätys, Helsinki. Jumalanpalvelukset Sunnuntai 11.6. Hän ei käynyt kirkossa, mutta sanoi joskus Jumalan pitävän huolen. Kun toivon liekki yksikään ei loista, ja merkitystä et voi ymmärtää, kun luonasi ei lohduttajaa toista, niin Kristus itse vierellesi jää. La 10.6. Päivän evankeliumissa kerrotaan kahdesta ihmisestä, jotka löysivät aarteen. Mutta kun hän löysi yhden kallisarvoiANNA-MARI KASKINEN toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on kirjailija, sanoittaja ja Lastenmaa-lehden päätoimittaja. | kirkko & minä | Kukaan ei näe niin kuin Jumala Matti Tolonen I soveljeni sanat kahden vuoden takaa ovat yhä mielessäni: ”Kukaan ei olisi voinut tehdä minulle niin kuin Jumala.” Hän viittasi yhtäkkiseen raitistumiseensa 37 vuotta aiemmin. Siis älä pelkää, usko ainoastaan, yö väistyy, ovi hiljaa avautuu. 12:13–21 tai Matt. 8:1–9, Luuk. Kirkossa olemme myös laulaneet Iltatuuli-kuoromme kanssa. . Se joka päivä avoinna on meille, ja milloinkaan ei ehdy voima sen. Sen kylvämistä kukaan ei voi estää. Kirkon läheisyydessä sijaitseva Karttulan hautausmaa on perustettu 1764. Hänen siunaustilaisuutensa pidettiin puoli vuotta myöhemmin Karttulan kirkossa kuten vanhempieni jo kauan aiemmin. Karttulan pääkirkko viehättää häntä pienikokoisuudessaan. rehtori Juhani Vahtokari, Ylöjärvi. Hän opetti minulle, että on turha yrittää olla muuta kuin on. Toisesta mainitaan vain, että hän oli mies
Anna minun poloisen nähdä lintuja ja enkeleitä, anna minun iloita jokaisesta siiveniskusta. Mutta toisin kävi. – Jumala hätistä nuo viheliäiset linnut pois kimpustani. Munkki meni takaisin skiittaan, mutta koska hän oli jättänyt oven auki, skiitta oli täynnä hyttysiä. Samassa tunturikihut alkoivat syöksyä munkkia kohti. Myöhemmin tätä tarinaa kerrottiin nuorille munkeille opettavaisena esimerkkinä hengellisestä omahyväisyydestä. – Hyvä on Jumala, minä luovutaan, munkki manasi ja lähti takaisin pääluostariin. Luonto ei välitä ihmisten toiveista vaan säätilojen muutoksesta ja vaikutuksesta. Usein on tyytyminen kauniisiin maisemiin ja raikkaaseen ulkoilmaan. | Kuva: Olli Seppälä 32 KOTIMAA | 9.6.2023 luomakunta. – Jumala, onko tämä jotain sairasta huumoria. Kaunista. Aurinko paistoi. Saavuttuaan perille kilvoittelijoille tarkoitettuun asumukseen, jossa oli alttari, munkki henkäisi syvään: – Vihdoin olen täällä kaksistaan Jumalan kanssa. Munkki sytytti kynttilän ja jatkoi istumistaan hiljaisuudessa. Se mikä sopii ihmiselle, ei välttämättä sovi jäämeren rannalla pesiville linnuille. Taustalla siintää Tammion saari. Useimmat tuhansien lintujen parvista olivat kaukana meren päällä rihmoina väreilyn keskellä. K ävin toukokuun loppupuolella perinteisellä linturetkellä Virolahdella. Ohitse lensi lokki, jonka uloste osui munkin olkapäälle. Sendari antaa kun on antaakseen lintujen tulla. Vasta viimeisenä päivänä säärintaman kulkiessa merta pitkin, Tyhjän taivaan tuijottajat Joskus linturetkellä ei näe mitään. – Jumala, miksi en tuntenut läsnäoloasi yön aikana. Niillä oli pesä lähistöllä. Kiikareilla oli aikaa poseerata rantakivillä Virolahden Harvajanniemessä. Siitä sain oppitunnin – taas kerran. Kului tunti. Hän istui näin koko yön, välillä istualtaan torkahdellen. Munkki kaivoi esiin rukouskirjan ja luki ääneen pitkän rukouksen. Lintuharrastajan välttämätön luonteenpiirre on kärsivällisyys. Hän teki ristinmerkin ja istui hiljaa paikoillaan. Tarina kertoo ortodoksimunkista, joka vetäytyi Jäämeren rannalla syrjäiseen skiittaan. Munkin selkää särki, hän nousi vaivoin ylös ja meni ulos. Toiveissa oli erityisesti sepelhanhien muuttoparvien näkeminen. Taivas oli tyhjä. Sendari eli Lähettäjä, lintuharrastajien ”jumala”, hyvän onnen tuoja, oli kitsaalla päällä. Kului kaksi. Tuli hämärä. OLLI SEPPÄLÄ Rukous Oi Sendari, kaikkien siivekkäiden lähettäjä. Tuli pimeä. Kului viisi. Aamen. Liian kaunis ja tuuleton ilma ei ole paras mahdollinen muuttolintujen kannalta. Tai ei ainakaan sitä mitä toivoisi. Kynttilä oli palanut loppuun. alkoi lintuja näkyä. Munkin ajatuksena oli antautua Jumalan puhutteluun ja syvään rukoukseen. Koitti aamu