vu os ik er ta 00 43 59 5– 18 –1 3 12 Elämää ei hallita vaan eletään Uuno muutti Satu KreiviPalosaaren maailman 22 Hartausaika vaihtui – kuulijat suuttuivat Tuomasmessun salaisuus on musiikissa. 7 Ka nn en ku va : Ja an i Fö hr 11 3
Vuoden journalistisena tekona palkittiin Helsingin Sanomien Musta laatikko -esitykset. Satuun ja Uunoon voit tutustua sivuilla 22–25. Villitys leviää. 3 Aloitit vuoden alussa hallituksen jäsenenä Helsingin Diakonissalaitoksen säätiössä, joka kuuluu Terveystalon omistajiin. – Julkisuudessa esitetyt väitteet ovat panettelua. Niissä toimittajat ja kuvaajat kertovat ennen julkaisemattomia tarinoita teatterilavalla. Kotimaan toimittajat kertoivat tarinoita omasta työstään viime keväänä Turun Kirkkopäivillä. Roolini säätiön hallituksessa on toinen kuin sote-asiantuntijana. Mielestäni olen toiminut johdonmukaisesti muuttaessani mielipidettäni sitä mukaa kuin kritiikkiä on otettu uudistuksen suunnittelussa huomioon. Toivottavasti tarve liittyy alkuhämmennykseen. Suunniteltu asiakasseteli poistui erikoissairaanhoidosta. Olen Helsingin Sanomien Musta laatikko -esitysten suuri ystävä. Siinä kerrotaan, kuinka Uuno laulaa seitsemänvuotiaana tunteellisella äänellä uimahallin pukuhuoneessa: ”Minä elämääni mietiskelen, minä elämääni mietiskelen. Lisäksi muun muassa siirtymäaikoja on pidennetty. 4 Mikä on kirkon rooli sote-Suomessa. KOTIMAA | 22.3.2018 2. Maakunnat haluavat varmasti ottaa mukaan seurakunnat, jotka käyttävät rahaa sosiaalija terveyspalveluihin. 1 Onko sote nyt hyvä vai paha. | Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva HeiKKi HiilAMO Sote-uudistuksen asiantuntija Ytimessä S uomen vuoden tärkeimmät journalistipalkinnot jaettiin viime viikolla Bonnierin Suuri journalistipalkinto -gaalassa. – Mieleni muuttui, koska malli muuttui. Pidän niistä, koska esityksissä yksittäinen uutinen tai ihmiskohtalo vie poikkeuksetta syvälliselle matkalle yhteiskuntaan, jonkin ilmiön ytimeen. 5 Olet toiminut myös kirkon diakoniajohtajana. Innoitus esityksiin on saatu Yhdysvalloista. Vietin päivän oululaisten Satu Kreivi-Palosaaren ja Uuno Palosaaren, äidin ja pojan, kanssa. Korjaako kirkon diakonia epäonnistuneen soten jäljet. Kirjoitin tähän lehteen jutun, jota tehdessäni pääsin syvälliselle matkalle teologiaan ja uskoon. Jos ruton ja koleran välillä pitää valita, valitsen kuitenkin sen, että mennään eteenpäin ja korjataan myöhemmin valinnanvapauden tuottamia ongelmia. Meri TOiVAnen Toimittaja teki juttumatkan, joka ei unohdu. aluksi | viikon henkilö | Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo on toiminut hallituksen sote-asiantuntijana. Diakonissalaitoksen hallituksen tehtävä on vaalia säätiön tarkoituksen toteutumista eli kristillisen palvelutoiminnan järjestämistä. Päivän aikana sekä hulluttelimme että mietimme elämää, kuolemaa ja ihmistä. – Alkuvaiheessa kirkolta tarvittaneen samanlaista palveluneuvontaa kuin toimeentulotuen siirryttyä Kelan hoidettavaksi. 2 Miksi muutit mielesi. Kirkossa pitää sopia selvästi, mikä taho neuvottelee maakuntien kanssa. Meri TOiVAnen ”Sotessa valitaan ruton ja koleran välillä, joten kannattaa edetä” Professori Heikki Hiilamo uskoo, että seurakunnat ovat maakunnille sote-Suomessa mieluisia yhteistyökumppaneita. On vaikeaa olla hyvä ihminen.” Kun jutun kohteet ovat näin elämän ytimessä, ei auta kuin heittäytyä mukaan. – Kirkolla on paljon mahdollisuuksia yhteistyöhön. Aiemmin hän arvosteli uudistusta jyrkästi mutta sanoi äskettäin näyttävänsä sille keltaista valoa. Vaikuttaako kytkös terveysbisnekseen siihen, että kantasi muuttui. Olisin itse ottanut nyt käyttöön maakuntamallin ja myöhemmin valinnanvapauden. Satu Kreivi-Palosaari on koonnut äärimmäisen harvinaista tautia sairastavan poikansa lausumista kirjan. – Tavoitteet ovat hyvät
Mutta koska piispat toimivat yhtenä joukkona eli piispainkokouksena, ryhmäkuvassa joukon sukupuolijakaumalla on väliä. Espoon vaalin kohdalla on keskusteltu siitä, pitäisikö miesten jopa jättää asettumasta ehdolle. 2000-luvulla onnellisuudesta on tullut trendikäs käsite. Ajatus ei saa järin suurta kannatusta, vaikka ongelma myönnetäänkin. KoTimAA perustettu 1905 sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Hietalahden ranta?13, 00181 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 Tuottaja: Tuija Tiihonen (virkavap.) Toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikko: Gun Damén Toimittajat: Antti Berg, Emilia Karhu, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Meri Toivanen Aikakauslehtien liiton jäsenlehti issn 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Juha Ruotsalainen 050 515 1440 lukijamäärä: 70 000 KMT meneekö sanoma perille. Syitä on ainakin kaksi. Norjalaiset, tanskalaiset, islantilaiset ja sveitsiläiset jäivät tällä kertaa seuraaville sijoille. Nyt mukaan ilmoittautui – jos vain riittävä kannatus löytyy – myös naisehdokas. Hänen nimensä on Yisa. Otsalamppu, jonka alta paljastui hymyilevät kasvot. Ensinnäkin pohjoismaiset yhteiskunnat ovat vakaita, vauraita ja demokraattisia. 1968 ???????. Äidin, joka oli alaraajahalvaantunut Yisan syntymässä ja sokean isoäidin. Kohtaaminen on säilynyt mielessäni. Hänen kiitollisuutensa koulupuvusta on minulle jotain käsittämätöntä. ?. Se, että Suomi listataan maailman onnellisimmaksi maaksi, ei tarkoita, että tämä olisi valmis maailma. Joku saattoi pitää Oulua ”perinteisen kirkollisuuden vyöhykkeenä”, sillä vaaleihin on ilmoittautunut vain kolme miestä. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | 22.3. Onneni on olla suomalainen KOTIMAA | 22.3.2018 3. Puhutaan jopa onnellisuuspolitiikasta. Yleinen mielipide vaatii piispaksi nyt myös naista. Hän toivotti meidät tervetulleeksi ja esitteli meille läheisiään. Aamuhämärässä viidakkopolulla Kambodžassa edessämme loisti kirkas valo. Kysymys ”koetko onnellisuutta” on eri asia kuin ”oletko onnellinen”. Jokainen hiippakunta valitsee mieleisensä piispan itsenäisesti. Kirkon piirissä olemme luultavasti olleet liiankin hyväuskoisia sen suhteen, että ”Jumalan sana ei tyhjänä pala” – so. Sekin kannattaa huomata, että Pohjoismaat ovat lähtökohdiltaan vahvasti luterilaisia. Tyytyväisyys elämään on paljolti sama asia kuin onnellisuus, olkoonkin, että onnellisuuden ja onnen käsitteisiin liittyy myös filosofisia ja uskonnollisia näkökulmia. Perustietoja vaille jää 617 miljoonaa lasta. Olisiko niin, että suomalaisetkin uskaltavat myöntää tilanteensa. Suomi on aiemmissa tutkimuksissa keikkunut onnellisuuslistan kärjessä, mutta nyt heltisi ykkössija 156 maan joukosta. Vaaleihin tuo lisää paineita piispakunnan miehisyys. Tämän jälkeen alkaa koulumatka, vanhalla polkupyörällä koulupuvussa kohti koulua, oppimaan. Aina on parannettavaa, aina on ihmisryhmiä ja yksilöitä, jotka jäävät katveeseen, ja jotka eivät pääse osalliseksi onnen tunteesta. Molemmat kysymykset ovat tarpeellisia. V iime viikolla julkistettu YK:n raportti listasi Suomen maailman onnellisimmaksi maaksi. Talouselämän piirissä, jossa tiedottamisen perille pääsyn tarkkaileminen on mahdollista viimeistään tilinpäätöksen yhteydessä, on jo kauan suoritettu viestinnän lainalaisuuksien tutkimista. Miten paljon maailmassa tarvitaankaan käsiä ja jalkoja rakentamaan kouluja ja miten paljon tarvitaankaan sydäntä ja kutsumusta jakamaan opittua. Yhteiskunta antaa omilla rakenteillaan ja päätöksillään mahdollisuuden onnellisuuteen. Tutkijat kiinnittävät nykyisin huomiota koettuun hyvinvointiin eli siihen, ovatko ihmiset tyytyväisiä elämäänsä. Ei ihme, että juuri Pohjoismaat ovat sijoittuneet aina hyvin, kun World Happiness Report -tutkimuksessa on mitattu maiden onnellisuutta. Enää luontainen itsensä vähättely tai mollivireisyys eivät ole hallitsevia piirteitä. Mitähän Yisalle kuuluu tänään. Tommi KAlenius Kirjoittaja on laulaja-lauluntekijä. Unescon pysäyttävien tilastojen mukaan yli puolet maailman lapsista ei opi lukemaan ja laskemaan, vaikka moni heistä käy koulua. Onko heitä ehdolla ja mitä miettivät äänestäjät, on toinen asia. Yisan tehtävä on joka päivä ennen auringonnousua keittää riisipuuro ja huolehtia perheestä. Toisaalta onnellisuutta ei mitata vain ulkoisin tekijöin. päähuomiomme on kohdistunut sanomisen paljouteen, eikä sen perille pääsyn tarkkailuun. Kommunikaatio kirkkoon sovellettuna on aivan olennainen osa kirkon tehtävää. Yisan kuva on tallessa. Olimme keskellä ei mitään ja tulleet tapaamaan yhdeksänvuotiasta koululaista hänen kotiinsa, epämääräiseen hökkeliin. Myös ihmisten ja yksilöiden täytyy jakaa käsitys ja tunne onnellisuudesta. Naista etsitään piispaksi Syksyllä valitaan piispat Ouluun ja Espooseen
AunE-InKERI BjöRKSTRöm Kirjoittaja on Kokkolan seurakuntayhtymän viestintäpäällikkö. Välillä se voi sammua, mutta silloin liekki pitää sytyttää uudelleen. Hänen mukaansa leimallista konferenssissa oli aitojen ja monenlaisten äänten kuuleminen kaikkialta maailmasta. Korostuksena oli solidaarisuus niitä kohtaan, joiden elämää maailman kärjistynyt poliittinen ja taloudellinen tilanne vaikeuttaa. Kati Tervo-niemelä professoriksi ItäSuomen yliopistoon Itä-Suomen yliopiston käytännöllisen teologian professoriksi on 1.3.2018 nimitetty TT, KM, dosentti Kati Tervo-niemelä. neljä seurakuntaa tyrmäsi seurakuntaliitoksen Pirkanmaalla Neljä Pirkanmaan seurakuntaa on tyrmännyt Tampereen hiippakunnan tuomiokapitulin suositteleman seurakuntaliitoksen. Komentaja tarjosi heille turvaksi pistoolia, mutta he eivät huolineet sitäkään. Käytännössä liitos ei siis toteudu. Lähetys tarvitsee aina uutta syttymistä asialle. – Suurin osa puhujista tuli Afrikasta, vain harva puhuja oli länsimaalainen. – Sanotaan, että marttyyrien ääni huutaa kovempaa kuin tavallinen saarna. lokakuuta 1896 heimosoturit tappoivat lähetystyöntekijät telttaan. Konferenssissa globaalin etelän äänet tulivat voimakkaasti esiin, toteaa myös piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen. Viuhko osallistui kokoukseen Suomen lähetysneuvoston delegaattina. Alexander Eisenschmidt ja Leonhard Blumer tulivat Tansaniaan 1907. Leevi Reinaru käy sytyttämässä kaksi kynttilää miesten haudalle. Koska koulutus oli pitkä ja kallis, vain kaksi heistä valmistui. Näissä globaaleissa äänissä yhdistyi vahva visio siitä, että kristityt on kutsuttu muuttamaan maailmaa oikeudenmukaisemmaksi paikaksi, ja tämä kutsu nousee suoraan evankeliumista. Virolainen Ewald Ovir ja liiviläinen Karl Segebrock olivat saaneet toimeksiannon perustaa uusi lähetysasema Akerin kylään. Myös nuoret olivat hyvin edustettuna. Saksan armeijan paikallinen komentaja tarjosi virolaisille mahdollisuutta pystyttää telttansa tukikohtaan, mutta miehet kieltäytyivät. Sen alapuolella on kahden lähetyssaarnaajan haudat 1800-luvun lopulta. Murhan jälkeen kymmenen virolaismiestä sai lähetyskipinän, Reinaru sanoo. Oulun vaalin ehdokasasettelu alkaa 21.3. Hän on aiemmin työskennellyt Helsingin yliopiston kirkkososiologian ma. Ylöjärven kirkkovaltuusto kannatti liitosta äänin 21–12, muiden seurakuntien kirkkovaltuustot vastustivat liitosta. KOTIMAA | 22.3.2018 4. Elettiin saksalaisen miehitysvallan aikaa. Ehdokkuutta vaaleissa lupaavat harkita Forum24:n mukaan myös Haapaveden kirkkoherra mauno Soronen sekä Kirkon koulutuskeskuksessa työskentelevä juhani Holma. – Siksi Jumalan lähetys, jota kirkot toteuttavat, ottaa huomioon koko ihmisen ja hänen tarpeensa. – Naisia osallistujista oli 45 Marginaalien ääni kuuluviin Arusha, Tansania | Kirkkojen maailmanneuvoston järjestämä konferenssi tiivisti kristittyjen välistä yhteyttä. Konferenssiin osallistui yli 1 000 ihmistä. Saksan armeija kosti teon raa’asti ja tappoi noin 300 heimon jäsentä. ja päättyy 21.5. Akerin heimopäällikkö ja varapäällikkö olivat eri mieltä lähetysasemasta. Akerin kylässä luterilaisen kirkon pihalla katse osuu suureen valkoiseen ristiin. Hän kertoi asiasta ensimmäisen kerran Oulun seudun kaupunkilehdessä Forum24:ssä. – Lähetystyö on kuin kynttilän liekki maailman tuulien riepoteltavana. Tämä kaikki on Jumalan kutsu kirkoille, evankeliumin raja-aitoja murtava voima. Sovinto saksalaisten ja paikallisten välillä syntyi vasta vuonna 1993. – Suomalaisessa kontekstissa tuntuu usein siltä, että korostetaan yleistä oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa, mutta teologiset perustelut eivät ole kovin vahvoja. Tuomiokapituli esitti viime kuussa, että Hämeenkyrön, Ikaalisten, Kihniön ja Parkanon seurakunnat liittyisivät Ylöjärven seurakuntaan. Blumer kirjoitti ensimmäisen maasainkielisen aapisen. Toisaalta voidaan korostaa sitä, että pitäisi julistaa Jeesusta, mutta yhteiskunnallinen ulottuvuus nähdään kehällisenä. Jussila sanoo Kotimaa24:lle, että häntä ei ole pyydetty ehdolle, mutta jos tukijoita on, hän lähtee mielellään mukaan vaaliin. Tulevasta ehdokkuudestaan vaalissa ovat tähän mennessä kertoneet jukka Hautala, jukka Keskitalo ja niilo Pesonen. Myös Medialähetys Sanansaattajien verkostotoiminnan johtajan Mervi Viuhkon mukaan konferenssissa näkyi vahvasti afrikkalaisuus. Muistokynttilät lepattavat ja lopulta sammuvat tuulessa. Eward Ovir oli vain 23-vuotias, Karl Segebrock 22. Sovinnon merkiksi haudan lähelle pystytettiin iso valkoinen risti, Viron lähetyskeskuksen johtaja ja lääninrovasti Leevi Reinaru kertoo. Miehet pystyttivät telttansa ”puskaan”. Yöllä 20. Edellisen kerran vastaava kokous pidettiin Achimotassa Ghanassa vuonna 1957. Suomesta mukana oli lähes 30 osanottajaa, kertoo neuvonantajana konferenssiin osallistunut Jaakko Rusama. | maailmanlähetyskonferenssi | Kappale Viron lähetyshistoriaa Afrikassa Ensimmäinen nainen valmis Oulun piispanvaaliin Oulun Tuiran seurakunnan kappalainen Päivi jussila kertoo olevansa käytettävissä Oulun hiippakunnan piispanvaalissa. uutiset | lyhyesti | K irkkojen ja lähetysjärjestöjen edustajat kokoontuivat Tansanian Arushaan maailmanlähetyskonferenssiin, joka päättyi viime viikolla. Auringonpaiste on vaihtunut sateen ropinaksi, joka yltyy lopulta kaatosateeksi. professorina ja yliopistonlehtorina sekä Kirkon tutkimuskeskuksen tutkijana
Kuvassa Mari-Anna Auvinen. Tampereella Kalevan kirkossa Katso lisää: www.evankeliset.net ELY Jumalan valtakunnan työssä mukana – lähetystyön kohteet ja projektit v. prosenttia ja vahvimmat naisenergiset kantaaottavat puheenvuorot tulivat afrikkalaisilta naisilta. – Jokaisen ihmisen ihmisyys on samalla tavalla täysi ja arvoLähes 30 suomalaista edustivat konferenssissa evankelis-luterilaista ja ortodoksista kirkkoa sekä järjestöjä. ” Naisia osallistujista oli 45 prosenttia ja vahvimmat naisenergiset kantaaottavat puheenvuorot tulivat afrikkalaisilta naisilta. Meidän tulee kulkea niiden kanssa, joiden ihmisarvoa on väkivaltaisesti vahingoitettu. Viuhkolle jäi mieleen erityisesti se ajatus, että kristityt ovat yhdessä vahvempia kuin yksin. klo 10 alk. Hänen mukaansa konferenssin oleellisin anti oli tiivistää kristittyjen välistä yhteyttä ja voimistaa niiden ääntä, joita ei kuulla. 2009-2017 ”Armoa ja iloa arkeen” Juhlat järjestää: Evankelinen lähetysyhdistys – ELY ry vuosikokous 7.4. Yhteisöllisyydessä on voima, josta pohjoisen kirkoilla on paljon opittavaa etelän kirkoilta. siunaaminen, anteeksiantaminen, ystävystyminen, alustajana Mikko Matikainen. Kansainvälinen naistenpäivä näkyi esimerkiksi naisalustajan vahvasti kantaaottavassa puheenvuorossa. Vain yhdessä Kristuksen kirkkona voimme elää merkityksellistä ja rakkauden täyttämää elämää ja seurata Hänen sydämensä ääntä. KOTIMAA | 22.3.2018 5. klo 10 alk. Tämä on merkinnyt lähetystyön dynaamisuuden lisääntymistä. seminaari. – Tämän päivän lähetystyö on yhä enenevässä määrin kirkkojen välistä ja hyvin monimuotoista yhteistyötä, joissa kirkoilla, seurakunnilla ja järjestöillä on kullakin oma tärkeä roolinsa. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Hallitus Su 8.4. Teemana mm. Vuosikokous ja Siionin Kannel -kiitosmessu. Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri Mari-Anna Auvinen kuvailee konferenssia yhteiseksi pyhiinvaellukseksi, jossa sitouduttiin Kristuksen kutsuun palvella ja rakastaa siellä, missä sitä eniten tarvitaan. Suomalaisten ryhmä oli Pohjoismaiden ryhmistä suurin. Rakkauden kautta näemme itsemme ja toinen toisemme uusin silmin. – Ajatus marginaalien missiosta tarkoittaa myös sitä, että hyväksymme itsessämme olevan haavoittuvuuden ja annamme sitä kautta itsemme rohkeasti ottaa vastaan ja julistaa rakkauden radikaalia sanomaa. messu ja Siionin Kannel -kiitosseurat. klo 15 Kalevan kirkon alasalissa (Liisanpuisto 1). NoorA WiKMAN-HAAviSto Angola Israel Lähi-Itä Tansania Japani Venäjä Itävalta Malawi Viro Senegal Suomi, Tampere Kongo Sambia Evankelinen lähetysyhdistys ELY ry:n vuosijuhla, vuosikokous ja seminaari 7.-8.4.2018 La 7.4. Kirkon lähetystytön keskuksen johtajan Risto Jukon mukaan Arushan maailmanlähetyskonferenssi osoitti kristinuskon painopisteen siirtyneen globaaliin etelään, ja erityisesti Afrikkaan. | Kuva: Albin Hillert / WCC kas, niin köyhän kuin rikkaan, niin naisen kuin miehen
Luostarissa Ranskassa Patrick opiskeli teologiaa ja palasi Irlantiin tekemään lähetystyötä ja järjestämään saaren kirkolliset olot. Vierailijat ottivat valokuvia Chicagojoen rannalla Yhdysvalloissa pian sen jälkeen kun sen vesi oli värjätty vihreäksi Pyhän Patrickin päivän kunniaksi 17.3. Växjön muslimit -säätiö jätti hakemuksen poliisille ennen joulua, mutta kunnanjohtaja Anna Tenje on pyytänyt säätiötä perumaan hakemuksen. Ruotsin kristillisdemokraattien johtaja Ebba Busch Thor kehottaa kuntia kieltämään moskeijoiden rukouskutsut. Hawkingin näkemykset Jumalasta eivät estäneet häntä osallistumasta keskusteluun kirkon kanssa, kuten hänen työnsä ja panoksensa paavilliselle tiedeakatemialle osoittavat. Catholic Herald kertoo, että Hawking kuului Paavilliseen tiedeakatemiaan, jonka tarkoituksena on edistää tieteen ja uskonnon välistä vuoropuhelua. Sosiaalidemokraatit, liberaalit ja vasemmisto haluaisivat kieltää ne. Huttunen sanoo, että hän halusi kokeilla mahdollisuutta esittää katsauksia kansainvälisessä moniäänisessä ympäristössä. Chicagossa joki on värjätty vihreäksi vuodesta 1962 lähtien. Legendan mukaan hän karkotti myös käärmeet Irlannista. Paavi Paavali VI nimesi Hawkingin akatemian jäseneksi jo vuonna 1968. Ruotsissa on keskusteltu myös uskonnollisista kouluista. Hän yleistajuisti tiedettä ja ennusti ihmiskunnan tulevaisuutta. Ruotsidemokraatit edellyttävät, että asukkaat saisivat ilmaista mielipiteensä kansanäänestyksessä. Kuntaministeri Ardalan Shekarabin ja opetusministeri Anna Ekströmin mielestä tunnustukselliset koulut lisäävät erottelua ja eriarvoisuutta. Tukholman moskeijalle annettiin lupa rukouskutsuille jo vuonna 2013. Vuonna 461 kuollut Pyhä Patrick on Irlannin suojeluspyhimys ja tunnushahmo. Ruotsissa tunnustuksellinen opetus on kielletty kouluissa. Hawking ei uskonut Jumalaan persoonana, mutta tieteen lakeja voitiin hänen mielestään niin halutessaan nimittää Jumalaksi. Hän ei kuitenkaan nähnyt, että maailmankaikkeuden syntyyn olisi tarvittu minkäänlaista Jumalaa. Uskonnon paikka yhteiskunnassa puhuttaa Ruotsissa Eteläruotsalaisessa Växjön taajamassa on virinnyt eripurainen keskustelu paikallisen moskeijan lupahakemuksesta rukouskutsuihin. Tarinan mukaan Patrick joutui orjaksi Irlantiin, jolloin hän kääntyi kristityksi ja pakeni. Perinne sai tiettävästi alkunsa, kun irlantilaistaustaiset putkimiehet alkoivat käyttää väriainetta putkivuotojen havaitsemiseen. KOTIMAA | 22.3.2018 6. | Kuva: Lehtikuva / Getty Images / AFP/ Scott Olson maailmalta Stephen Hawking sai arvostusta myös paavilta Viime viikolla edesmennyt Stephen Hawking muistetaan merkittävästä työstään teoreettisen fysiikan ja kosmologian parissa. Aftonbladetin kolumnisti Lena Mellin kuitenkin toteaa, ettei parlamentissa ole kieltämistä varten tarvittavaa enemmistöä. Suomalainen uskontojournalisti alkoi blogata israelilaisessa nettilehdessä Suomalainen uskontojournalisti, Kirkko ja kaupunki -lehden toimittaja Juhani Huttunen on alkanut blogata israelilaisessa nettilehdessä The Times of Israelissa
| hartausohjelmat | A amuhartauden aikataulu Yle Radio 1:ssä muuttui viime viikolla. rettävästi kerrottua tietoa maailman tapahtumista. – Aamu on alkanut niin sopivasti hartailla sävelillä ja aamuhartaudella vähän ennen kahdeksaa. – Ylellä on tietysti oikeus määrätä ohjelmakartastaan. Taustalla on Ykkösaamun pidentynyt kesto. Kirkon viestintä sekä kaikkia hartausohjelmia tuottavia kirkkoja ja seurakuntia edustava hartausohjelmien valvontaelin halusivat lähetysajan säilyvän ennallaan. Hartaudet löytyvät myös Yle Areenasta. | Kuva: Gun Damén ” Muistisairaskin osaa avata radion, mutta tietokoneelta hän tuskin löytää aamuhartautta. Muistisairaskin osaa avata radion, mutta tietokoneelta hän tuskin löytää aamuhartautta, vaikka se siellä Areenassa olisikin, Karhunen sanoo. Färm kertoi ymmärtävänsä, että monien aamurutiineja muutos myös häiritsee. Radion aamuhartauden voi kuunnella nyt klo 6.15 sekä 7.15. Huomattavasti vähemmän kuunneltu latinankielinen uutislähetys ainakin palautettiin ohjelmistoon voimakkaan kuuntelijapalautteen jälkeen. Iltahartaudelle saatiin myöhäisuusinta kello 23.00 ennen Yöklassiset-ohjelmaa ja Horisontille uusinta-aika maanantaille. Eläkkeellä oleva äidinkielenopettaja Tuulikki Karhunen Kuopiosta toteaa, että eivät kaikki eläkeläiset ole vielä seitsemän aikaan hereillä. Asia on herättänyt paljon keskustelua. Varhaisemmin alkavan Ykkösaamun toivotaan myös tavoittavan entistä paremmin työssäkäyviä ennen työpäivän alkua. Färm kertoi Ykkösaamun pitenevän siksi, että se toimisi entistä paremmin vastavoimana mediakentässä vallitsevalle jyrkän kahtiajakautuneelle mielipiteiden julistamiselle, vihapuheelle ja vääristelylle. Kuulijapalautteisiin säännöllisesti vastaava Yle Radio 1:n ohjelmapäällikkö Kaj Färm kertoi Yle Radio 1:n palauteohjelmassa saaneensa aamun ohjelmanmuutoksista erityisen paljon palautetta jo ennakkoon. – Toivon sydämestäni, että aamuhartauden kuulijat pystyvät sopeutumaan tähän aikataulun muutokseen, hän sanoi. EmiliA KARHu KOTIMAA | 22.3.2018 7. Aamusoiton jälkimmäinen osa jäi kanavan ohjelmasta pois kokonaan. – Kuka jaksaa kuunnella tiukkaa asiaohjelmaa puolitoista tuntia heti aamutuimaan. Tästä muutoksesta on kuitenkin tullut hyvin paljon negatiivista palautetta, mikä on ymmärrettävää, sanoo ohjelmapäällikkö Kimmo Saares Kirkon viestinnästä. Kello 9 uutisten jälkeinen aika olisi monelle hartauksien ystävälle jo liian myöhäinen, eikä silloin alkavaan Muistojen bulevardiinkaan haluttu kajota. Niinpä uusinta siirtyi nykyiselle paikalleen alkamaan kello 7.15. Yle | Radion perinteisen aamuhartauden uusinta kuullaan nyt aikaisemmin kuin ennen. Kirkon viestintä vastusti kellonajan muutosta. – Nähtäväksi jää, onko palautteella vaikutusta. Tähän tarpeeseen uudistunut Ykkösaamu haluaa osaltaan vastata pidennetyllä lähetysajalla. Muutoksen taustalla on se, että Yle Radio 1:n ajankohtaisohjelma Ykkösaamu on pidentynyt puolentoista tunnin mittaiseksi eli se lähetetään maanantaista perjantaihin kello 7.30–8.59. Tätä on kokeiltu Ylessä kerran aiemmin ja palaute oli hyvin kielteistä. Kyllä Trumpista ja sotesta vähemmälläkin ohjelma-ajalla selvittäisiin, Karhunen kommentoi. Kimmo Saareksen mukaan uudistuksessa on myös myönteisiä puolia. Varhaisemman lähetyksen kuulijamäärät ovat olleet laskussa, mutta myöhäisemmän hieman nousussa. Radion aamuhartaus on tavoittanut kello 6.15 lähetyksellään noin 53 000 kuulijaa ja kello 7.50 lähetyksellään 136 000 kuulijaa. Ylessä kuitenkin suhtauduttiin varauksella hartausohjelmaan keskellä ajankohtaisohjelmaa. Aamun ensimmäinen hartauslähetys kuullaan entiseen tapaan kello 6.15, mutta nyt uusinta on jo kello 7.15, kun aiemmin sen lähetysaika oli kello 7.50. Vastuullisilta medioilta on vaadittu Färmin mukaan enemmän kunnolla taustoitettua, tutkittuihin faktoihin perustuvaa, ymmärRadion muuttunut aamuhartausaika suututtaa Perinteisiä hartausaikoja puolustettiin Uudistuksen yhteydessä Kirkon viestintä keskusteli Ylen kanssa kolmesta vaihtoehdosta: Aamuhartauden toisen lähetyksen siirtymisestä alkamaan kello 7.15., lähetysajan säilymisestä ennallaan ja hartaudesta osana Ykkösaamua, sekä uusinnan siirtymisestä alkavaksi kello 9 uutisten jälkeen
| Kuva: Johannes Wiehn uutiset KOTIMAA | 22.3.2018 8. Vohvelikirkosta sovintopajoihin Jussi Hänninen (oik.), Minna Hänninen ja isoäiti Aira Naumanen sekä Mikael Kärmeniemi kävivät Langinkosken kirkolla Meijän keittiössä. Paikalle ovat löytäneet erityisesti lapsiperheet, eläkeläiset, työttömät ja vuorotyöläiset. Äänekosken seurakunnan kappeleissa toimivat viikkomessut samalla idealla, mutta messun jälkeen tarjolla on edullinen lounas. Jussi Hännisen mukaan se on välillä parempi kuin isin iltakeittiö. Kotka-Kymin seurakunnan järvinkit ja parhaat käytännöt | Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa ja sen noin 400 seurakunnassa on kehitetty valtava määrä innovatiivisia, toimivia ideoita hyvän tekemiseksi ja jakamiseksi. Puolen tunnin messun jälkeen paistetaan porukalla makeita vohveleita. | kirkon innovaatiot | Yhteinen ruokailu Kirkossa on ymmärretty laajasti, että ruokaa jakava ja yhteiselle arkiaterialle kokoontuva seurakunta on ilosanoman julistamisen ytimessä. Oulujoen seurakunnassa järjestetään keskiviikkoisin keskellä päivää vohvelikirkkoja kerran kuussa
Turussa on kokeiltu lego-pyhäkoulua ja Iisalmessa on voinut tilata kesällä pop-up-pyhäkoulun omalle leikkikentälle. Opiskelijoille ja nuorille aikuisille järjestetään Turussa Food and Hope -iltoja kerran kuukaudessa. Seurakuntien perheasiain neuvottelukeskukset ovat tarjonneet ammattitaitoista tukea ja apua ihmisille jo yli 70 vuotta. Leireillä ja illoissa saa itkeä ja nauraa, puhua syvällisiä ja hengata rennosti. Helsingin oppilaitospapit ovat kehittäneet aikuisille viikonlopun mittaiset riparin kertausharjoitukset sekä yhdessä Töölön seurakunnan kanssa myös aikuisten nuortenillat. Tarjolla on ilmaista päivällistä, ohjelmaa, tietoa erilaisista palveluista sekä ruokakassi kotiin vietäväksi. Ideana on, että seurakunnan nuorisotyöntekijä, pappi tai vapaaehtoinen pelaa tietokonepeliä ja lähettää siitä livelähetystä kirkon valtakunnalliselle pelistriimauskanavalle Ristiohjaimeen. Turun Mikaelinseurakunnassa on toiminut jo toistakymmentä vuotta miesten jääkiekkojoukkue HC Hurmos. Sotkamossa seurakuntanuorten elokuvatoiminta on saavuttanut huikeat mittasuhteet. Tarjolla on ollut myös saunamessu, tangomessu, rap-messu, Dylan-messu, sanaton messu, Beatles-messu, Juurimessu, Blues Brothers -messu, draamamessu, jazz-messu, neulekirkko, Juice-kirkko ja jumalanpalvelus Alajärven ABC:llä. Mukana on seurakunnan lastenohjaajia, jotka tulevat tarvittaessa kotiin. Helsingin Kallion seurakunnassa on järjestetty Sovinto 100 -ratkaisupajoja, joiden ideana on luoda luottamusta eri tavoin ajattelevien kesken ja vaikuttaa päättäjiin. Seurakuntien lapsityö sekä yhteistyö päiväkotien ja koulujen kanssa on edelleen voimissaan, vaikka uusi varhaiskasvatussuunnitelma toikin haasteita alle kouluikäisten osalta. Kirkkohäät voi saada myös edullisesti. Haapajärvellä sunnuntaipyhäkoulu vaihtui kirkkoseikkailuihin ja salaisuuksien ratkomiseen. Nuori Kirkko ry:n hallinnoima Moottoripaja-toiminta on puolestaan levinnyt jo lähes parillekymmenelle paikkakunnalle. Yksi niistä on Espoon seurakuntien Colourful Espoo -leirit. Perheitä tuetaan seurakunnissa myös konkreettisesti monin tavoin. Keski-Porin seurakunnan sometiimissä työntekijät ja seurakuntalaiset tekevät omintakeista, vaikuttavaa ja palkittua someviestintää avaten seurakunnan arjen työtä läpinäkyvästi. Oulunsalossa nelisen vuotta pyörinyt Följyssä-toiminta auttaa perhettä, kun sairaus tai uupumus yllättää tai on päästävä asioille. EmiLiA KArhu ” Auttamistyön innovaatioissa kirkko on kulkenut etulinjassa. Nuoret ylläpitävät elokuvateatteri Kino Visiota ja ovat tehneet lukuisia kristillisiä lyhytelokuvia. Sitä kannattaa soveltaa muillekin elämänalueille kuin sukupuolen ja seksuaalisuuden kysymyksiin. Helsingin Tuomasmessun yhteydessä vietetään soppasunnuntaita ja Espoossa kokoonnutaan toisinaan kauppakeskuksessa sijaitsevaan seurakunnan Chappleen brunssille lauantaisin. Siellä nuorilla on matalan kynnyksen mahdollisuus jutella turvallisten aikuisten kanssa. Turun ja Kaarinan seurakunnilla on perheille vastaava ennaltaehkäisevä palvelu nimeltä PikkuHelppi. Leireillä on ystävystymisen ohessa käyty kulttuurien ja uskontojen välistä dialogia ja pyritty ehkäisemään radikalisoitumista. Paraisilla koululaisten kirkkopelko hälvenee kirkkoseikkailuissa, joissa hyödynnetään QR-koodeja. Helsingin Viikin kirkossakin saa soppalounaan eurolla joka keskiviikkoilta. Uudessakaupungissa on hankittu lapsityön käyttöön lastenkokoisia kirkkotekstiilejä ja Tampereella lapsille on ihan oma Finlaysonin lastenkatedraali. Tampereen seurakuntien diakoniatyössä on kehitelty Tarinoiden maa -menetelmä, jonka avulla on autettu vankien lapsia vapautumaan häpeästä. Kirkkohallituksessa kehitettiin kirkon riitaisan avioliittokeskustelun avuksi kunnioittavan keskustelun menetelmä, josta on saatu hyviä kokemuksia. Kirkolla on valtakunnallista pelistriimaustoimintaa. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että kaikille taataan turvallinen tila. Ne on suunnattu nuorille turvapaikanhakijoille, maahanmuuttajille, paperittomille sekä suomalaisille nuorille. Malmin seurakunnassa puolestaan toimii yhtye Malmin enkelit, joka keikkailee pubeissa ja ostareilla. Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa on jo vuosia järjestetty vapaaehtoisvoimin suosittuja Laulu & Laulun tarina -iltoja, joissa enemmän ja vähemmän tunnetut artistit ovat esittäneet intiimisti teoksiaan. Tuttu auttava puhelin on saanut rinnalleen palvelevan chatin, palvelevan netin ja palvelevan kirjeen. Myös suositulla vauva.fi -sivustolla on avattu parisuhdeneuvola, jossa kirkon perheneuvojat vastaavat ihmisten kysymyksiin. Yhteisöruokailut kutsuvat ruoka-avun tarvitsijoita tekemään yhdessä, ja hävikkiruuan logistiikka tarjoaa myös ihan oikeita työpaikkoja. Jotkut erikoismessut, kuten Metallismessu tai Tuomasmessu, ovat vakiinnuttaneet asemansa. Kotka-Kymin seurakunnassa voi puolestaan osallistua tuoreen tuunausklubi Lentävän lipaston toimintaan ja tuunata vanhasta uutta. Lahdessa jokaisen alakoulun ekaluokkalaiset tekevät lukuvuoden alkupuolella retken seurakunnan leirikeskukseen. Kaikenikäisille aikuisille avoimissa tilaisuuksissa on tilaa kaikenlaiselle hengellisyydelle. Messuja kirkossamme on tarjolla joka makuun. Näissä kaikissa kirkon työntekijät ja koulutetut vapaaehtoiset kuuntelevat nimettömästi ihmisten huolia ja tukevat ja ohjaavat tarvittaessa muun avun lähteille. Pajojen aiheina ovat olleet köyhyys ja eriarvoisuus sekä vihapuhe. ” Pyhäkoulut ovat kehittyneet ja saaneet uusia muotoja. Lapsille ja nuorille Seurakuntien erikoisnuorisotyössä on syntynyt monenlaisia upeita innovaatioita. Helsingin Kalliossa on kehitetty nuorten toiveesta vuoden mittainen Life Jedi, elämänhallintakurssi 18 vuotta täyttäville. Kyse on ohjatusta vertaistuesta, jossa lapsi oppii käsittelemään monenlaisia vaikeitakin tunteitaan. Aikuisille Aikuisiakin seurakunta kutsuu, kokoaa ja palvelee mitä mielikuvituksellisimmin tavoin. Pajoissa annetaan vahvaa sosiaalista tukea nuorille, jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Oulunkylän kirkolle Helsinkiin on puolestaan perustettu yhteisöravintola Salaam, jossa työskentelee vapaaehtoisina sekä turvapaikanhakijoita eri maista että suomalaisia. Oulun Karjasillan seurakunnassa palvelutalossa kokoontuu monen sukupolven perhekerho. KOTIMAA | 22.3.2018 9. Kyseessä on keskusteleva konserttisarja, joka tarjoaa yleisölle ja artistille mahdollisuuden vaihtaa ajatuksia illan teemasta. Auttaminen Auttamistyön innovaatioissa kirkko on myös kulkenut etulinjassa. Niissä käydään yhteiskunnallista keskustelua ja kehitetään ongelmiin ratkaisuja niiden ihmisten kanssa, joita asia koskettaa. jestämä kaikille avoin iltaruokailu Meijän keittiö kokoaa keskiviikkoiltaisin väkeä edulliselle aterialle. Yhteinen pöytä on Vantaan kaupungin ja seurakuntien laaja hanke, jossa organisoidaan hävikkiruuan keräystä ja jakelua tarvitseville. Monissa seurakunnissa toimii perhekerhojen lisäksi myös iltaperhekerhoja. Matalan kynnyksen mahdollisuus saada kristillinen kaste on toteutunut seurakuntien järjestämissä kastepäivissä ainakin Helsingissä, Vantaalla, Espoossa ja Oulussa. Kirjepyhäkoulut tavoittavat lapsia monilla paikkakunnilla ajasta ja paikasta riippumatta. Moottoripajoissa nuoret saavat työkokemusta ja moniammatillista ohjausta. Hääyöt ovat saaneet suuren suosion esimerkiksi Vantaalla ja Tampereella. Mäntsälän seurakunta järjestää joka kevät vanhemmille ja ammattikasvattajille kasvattajaillan luentoineen. Pyhäkoulut ovat kehittyneet ja saaneet uusia muotoja
Mutta on seurakunnissa vieläkin suurempi ongelma. Korkea enkeli halusi matkia Jumalaa alistamalla muut rationaaliset olennot oman valtansa alle. Kirkot ovat olleet jopa hirmuvaltiaiden nöyriä tukijoita. Pääteoksessaan Jumalan kaupunki hän opettaa: Sitä hyvää tarkoittavaa valtaa, jota vanhemmat käyttävät lapsiinsa, ei voi analogisesti Vallanhimo on saatanasta ” Yhteiskunnallinen valta syntyi saatanan lankeemuksesta hallitsemisen himoon. Aito esivalta puolustaa oikein toimivia. He eivät enää ole seurakunnassa. Keskiajalla Augustinusta käytettiin väärin hierarkkisen platonisen yhteiskuntamallin puolustamiseen. Yhteiskuntasopimus ei perustu liian korkeisiin tavoitteisiin, vaan sopimukseen kansalaisten raadollisen ”kollektiivisen rakkauden” yhteisistä kohteista. Hengellistä herätystä ei taida olla missään päin Suomea, vai onko. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Sakari Virtanen eläkepappi Mestariteosten mestariteos J. Niinpä seurakuntien työntekijät asuvat usein kaukana naapurikunnissa eivätkä tapaa seurakuntalaisiaan muualla kuin seurakunnan tilaisuuksissa, jossa työntekijät käyvät töissä. Jumalan luomistarkoitukseen ei kuulunut ajatusta, että jotkut ihmiset asettuisivat toisten yläpuolelle heidän hallitsijoikseen, kaikki ihmiset oli luotu tasa-arvoisiksi ”Jumalan rakastajiksi”. Samaan saatanalliseen vallanhimoon lankesi ihminen, joka halusi ”Jumalan hallinnan sijaan asettaa oman valtansa lähimmäisensä ylitse”. Ensimmäinen poliittisen vallan kriitikko oli kirkkoisä Augustinus. KOTIMAA | 22.3.2018 10. Mutta jos teet väärin, pelkää!” Paavali olettaa, että jos toimit oikein, hallinto tukee sinua ja ”toimii sinun parhaaksesi”. KLO 19 PE 30.3. Bach: Matteus-passio Cantores Minores Tom Nyman, evankelista Helena Juntunen, sopraano Niall Chorell, tenori Jyrki Korhonen, Jeesus Teppo Lampela, kontratenori Heikki Kilpeläinen, basso Suomalainen barokkiorkesteri Joht. Miikka ruOkanen Dogmatiikan professori Lähde: M. S. KLO 18 LIPUT TICKETMASTER.FI JA TUNTIA ENNEN OVELTA E milia Karhun juttu Kotimaassa (22.2.) raportoi Itä-Suomen yliopistossa pidetystä Valta-symposiumista. mielipiteet Perustuslaillinen ongelma Perustuslaki antaa oikeuden asua missä haluaa. Hän kannatti platonistien inhoamaa demokratiaa: Ihmisen synnin tähden yhteiselämää vaivaavat pysyvästi himot ja intressiristiriidat; näitä ongelmia voidaan minimoida yhteiskuntasopimuksella, jonka suurin osa kansalaisista hyväksyy. Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Heitä ei tapaa kauppareissulla eikä kävelylenkillä. Yhteiskunnallinen valta syntyi saatanan lankeemuksesta ”hallitsemisen himoon” (libido dominandi). Paavali ei edellytä sokeaa kuuliaisuutta, vaan asettaa vallankäytölle laatukriteerin: ”Ei sen, joka tekee oikein, tarvitse pelätä viranomaisia, vaan sen, joka tekee väärin. Augustinus vastusti Platonin hierarkkista mallia valtiosta, jota hallitsevat hyveissä korkeimmalle kehittyneet eli aristokraatit. Työnantaja ei voi enää vaatia työntekijää asumaan työpaikkansa lähellä. soveltaa yhteiskuntaan. Samaan aikaan 1960-luvulta alkaen kristityt länsimaiden ulkopuolella alkoivat kyseenalaistaa kristinuskon väärinkäytön sorron ja alistamisen ideologisena perusteluna. Tällaista minimikonsensusta tulee jatkuvasti tarkistaa ja parantaa. Näin vallanhimon haittoja voidaan vähentää. Niinpä seurakuntalaiset eivät tunne työntekijöitään edes ulkonäöltä ja työntekijätkin seurakuntalaisistaan vain pienen aktiiviosan. Toisistaan vieraantuminen on sitä, ettei välitetä toisistaan puolin eikä toisin ja on johtanut osaltaan kirkosta eroamiseen. Syntyi vapautuksen teologia, joka luki Paavalin Roomalaiskirjettä hieman syvemmälle. 13:1–7) on vuosisatojen ajan käytetty perusteluna, joka on saanut kristityt alistumaan kaikenlaisten poliittisten hallitsijoiden mielivallalle. Siksi ihmisen historia on kirjoitettu sodalla ja verellä. Hänen todellinen yhteiskunnallinen ajattelunsa on löydetty vasta meidän aikanamme. Ei Paavali käske tottelemaan tällaista esivaltaa! Tällainen hallinto pitää saada kumotuksi ja korvatuksi paremmalla. Siellä todettiin jälleen kerran, kuinka Paavalin opetusta (Room. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Ihmisen vaellus on ollut yhtä taistelua siitä, kuka saa hallita muita, omistaa maata ja muita elämän resursseja. Tee oikein, silloin saat kiitosta. Augustinuksen dynaaminen malli yhteiskunnasta tuo realismia kristittyjen näkemykseen politiikasta. Vasta 1900-luvun alkupuolen kauheudet Euroopassa herättivät kriittisiä kysymyksiä kristittyjen sokeasta alistumisesta kaikenlaisille niin sanotuille esivalloille. Ruokanen, Theology of Social Life in Augustine’s De civitate Dei, Göttingen: 1993. Entäpä jos hallinto murhaa, valehtelee, varastaa, vainoaa, sortaa, vaientaa ne, jotka puoltavat oikeudenmukaisuutta. esivalta | Augustinuksen dynaaminen malli yhteiskunnasta tuo realismia kristittyjen näkemykseen politiikasta, kirjoittaa dogmatiikan professori Miikka Ruokanen. Hannu Norjanen TUOMIOKIRKKO LIPUT KÄSITTELYKULUINEEN 65, 50/40, 30/25, 15 € TI 27.3
Puhkean kyyneliin, kun kirkossamme soittaa musiikin ammattilainen. Punaisten anteeksi pyytävä taho voisi olla SAK, koska se perustettiin 1900 luvun alkuvuosina ja kirkko pyytäisi anteeksi raakaa suhtautumista punaisiin. Itkun patoaminen on stressiä keholle, se aiheuttaa fyysisiä oireita ja vaikeuttaa myös kykyä tuntea myönteisiä tunteita, sanovat asiantuntijat. Iloitsen jokaisesta vapaaehtoisesta, joka suostuu soittamaan jumalanpalveluksissamme, mutta aina ei messussa ole soittajaa. Hieno esimerkki tästä on Bachin kantaatti Weinen, Klagen, Sorgen, Zagen – itku, valitus, suru, vavistus. Vähän sellainen fiilis tulee, että nyt puhetaidon ammattilainen vuodattaa retorisia kyyneleitä edistääkseen omaa, hyväksi uskomaansa asiaa. Kuoro huokailee, altto ja oboe vaikeroivat. Itkun alituinen tukahduttaminen häiritsee yhteyksiä noihin puhdistaviin pohjavesiin. 30:4). Lehdistöneuvos Seppo Sarlund toivoi virrenveisuuta Utsjoen yöttömään yöhön. Osa kuntalaisista asuu Karigasniemellä, johon kirkolta on matkaa yli sata kilometriä, osa Nuorgamissa, johon on noin 50 kilometriä. Upeassa kirkossamme on hyvä akustiikka ja hyvät urut. Jos muusikko löytyy – kaikki soittimet kelpaavat – voimme toimittaa myös viikkomessuja iltaisin. Toiset itkevät mieluummin yksin, toiset kaipaavat lähelleen ihmistä. 45:2), ja myös pikkuveli Benjamin itkee. Ilmaistuaan itsensä veljilleen Joosef puhkeaa itkemään ”niin suureen ääneen, että egyptiläiset faraon hovia myöten kuulivat sen” (1. Abraham itkee, Jaakob ja Esau itkevät, Saul itkee, Job itkee. Jeesuksen kävi leskiäitiä sääliksi ja hän herätti tämän pojan. Minusta olisi aika murtaa tämä käsitys. Kunnan asukasmäärä lienee noin 1 200. Lähestyin piispaamme puhelimella ja sähköpostilla ja esitin asiani hänelle. Mutta mitä olisi ajateltava apostoli Paavalista, joka sanoi jäähyväisiksi Efeson seurakunnan vanhimmille, että ”kolmen vuoden ajan olen lakkaamatta, yötä päivää kyynelsilmin opastanut itse kutakin teistä” (Apt. ” Vanhan testamentin miehet itkivät paljon. Uudessa testamentissa miehet itkevät vähemmän. 16:10), kyyneleet tuntuvat uskottavilta. 20:31). Näin anteeksi pyytämisen ja anteeksi antamisen hirveän tärkeänä. Erityisen itkuherkkiä ovat Joosef ja Daavid, Raamatun ensimmäinen musiikkiterapeutti. Kesän yöttömän yön lisäksi Utsjoella on syksyn ruska, kaamoksen hämärä, talven revontulet ja keväthankien kirkkaus. Engelin suunnittelema pappila. Aina näin ei ole ollut. Piispa vastasi sähköpostiini. Ei ole palkattu, koska ei ole varaa palkata. Huomaan aika ajoin itkeväni yksin esimerkiksi Bachin aarian äärellä. Kuningas Daavid kyynelöi myös sotilaidensa kanssa (1. Tosin suurta yleisöä voi olla vaikea saada koolle. Ä lä itke, sanoi Jeesus leskiäidille, jonka poika oli kuollut. Olisin toivonut, että keskustelu olisi herännyt jo muutama vuosi sitten, ja rintamalinjojen yli olisi voitu keskustella, mutta Suomesta ei tainnut löytyä niin arvovaltaista henkilöä, joka olisi keskustelun avannut. Uutiskuvissa itkeviä ihmisiä näkee sotien, luonnonmullistusten ja terrori-iskujen jäljiltä. Täällä todellakin on ainutlaatuinen kulttuuriympäristö Mantojärven rannalla: kirkkotuvat, Utsjoen kirkko vuodelta 1853 ja C.L. Jos kirkko tuntuu liian suurelta, tarjolla on konserttipaikaksi myös pappilan sali. Sitten Särkiö lopuksi jatkaa, ettei kirkko voinut asettua laittomuuden eikä väkivallan taakse. Siksi kirkko oli valkoisen senaatin puolella. Esimerkiksi 1700-luvun jälkipuoliskolla koko Eurooppa kyynelehti yhdessä Goethen nuoren Wertherin kanssa. Musiikki auttaa pitämään yhteyttä tunne-elämään, mutta lisäksi se tarjoaa mahdollisuuden tutkia, jakaa ja sanoittaa elämää, jossa emme ole yksin. Anteeksi pyytävät tahot voisivat olla esimerkiksi kirkko ja SAK. Kirkko voisi pyytää anteeksi punasilta sitä kohtelua, jota punaiset saivat osakseen ja punaiset voisivat pyytää anteeksi valkoisilta heidän tekemiään hirmutekoja. Pietistit itkivät jo ennen Goethea. Itku on viesti ihmisyyden syvistä kerroksista. Tervetuloa veisaamaan ja järjestämään kirkkokonsertteja sekä muita musiikkitapahtumia! Kirkkotuvista vastaa Kirkkotupayhdistys, siellä tosin ollaan säiden armoilla. Kenttäpiispa Pekka Särkiö uskalsi ottaa kantaa Kotimaan mielipideosastolla ja kysyi rohkeasti, miksi kirkko asettui valkoisten puolelle. Vanhan testamentin miehet itkivät paljon. Sam. Minun täytyy sanoa että minua hirvittää ajatus, että meillä on sopimattomia asioita, kun Jeesus saapuu tänne maan päälle toisen tulemisensa päivinä. Puhdistavat pohjavedet ToPi Linjama Kirjoittaja on musiikkitieteilijä ja ruokasieniharrastaja. Puhuessani hänelle kerroin mielipiteeni, että osalla vasemmistolaisia on tänäkin päivänä mielipide, että kirkko on valkoisten kirkko. Itkevä ihminen herättää myötätuntoa ja auttamisen halua. Tervetuloa! Päivi aikasaLo Utsjoen kirkkoherra ma. Moos. Seurakunnassamme ei ole vuoteen ollut kanttoria. voiTTo niskanen kirkkovaltuutettu Viitasaari Anteeksi antaminen KOTIMAA | 22.3.2018 11. Raamatun kakkososan lyhin jae on tiivis kuvaus Jumalasta, joka oli samalla tosi ihminen: ”Jeesus itki.” Kun ystävälleen selkänsä kääntänyt Pietari itkee omaa kehnouttaan tai opetuslapset kuollutta Jeesusta (Mark. Ilmeisesti kaikki pelkäsivät tulevansa leimatuksi. Mutta sitten se tärkein, mitä Jeesus sanoi anteeksi antamisesta (Matt.16:19) sekä (Matt.18:18). Lapsilla ja monilla naisillakin on itkemisen taito, mutta syystä tai toisesta meitä miehiä on koetettu vieroittaa itkemisestä. Samalla toivotan kaikki muusikot ja laulajat tervetulleiksi myös seurakunnan messuihin. Tervetuloa Utsjoen yöttömään yöhön Kirjoitin noin kolme vuotta sitten Kotimaan mielipidesivulle Suomen sisällissodan anteeksiantamisesta
Penkeissä istui suntion kirjanpidon mukaan 820 kirkkovierasta. Tulin paikalle toimittajan roolissa ja uteliaana. Pylvään vieressä, aika edessä alttarin oikealla puolella lähellä muusikkoja. kuva mikael agricolan kirkosta Helsingistä helmikulta 2018, jolloin kotimaan toimitus osallistui messun toteutukseen. Joidenkin kappaleiden tempo liian nopea. vuonna 1991 hän osallistui messukulkuesseen yhdessä miehensä Taisto niemisen kanssa. Toiveet uutta messua kohtaan olivat kuitenkin kovat. TeksTi | Olli seppälä – kuvaT | Olli seppälä , Jukka GransTröm (musTavalkOkuvaT) Yksi Tuomasmessun suunnitteluun osallistunut oli kirjailija anna-maija raittila (vasemmalla). Olin kriittinen. Yksi sen menestyksen salaisuus oli ja on edelleen vahva musiikki. Esirukousjohtajana oli Yrjö Levänen ja todistuspuheenvuoron piti Reijo Telaranta. Moni piti Tuomasmessua vain yhtenä lisänä monilukuisten kokeilujumalanpalvelusten joukkoon. Messussa saarnasi Pirkko Lehtiö, liturgina toimi Miikka Ruokanen ja juontajana Olli Valtonen. Liikaa vieraita lauluja. Olihan kirkossa alkamassa työ jumalanpalveluksen uudistamiseksi. Ensimmäisessä Tuomasmessussa olijat tuskin arvasivat, kuinka pitkäikäinen messusta tulisi ja kuinka sitoutuneeksi sen ympärille muodostunut yhteisö osoittautuisi. KOTIMAA | 22.3.2018 12. Työskentelin silloin Kirkko ja KaupunSe soi ja toimii yhä Ensimmäinen Tuomasmessu järjestettiin 30 vuotta sitten. Sen näyttää tulevaisuus.” Olin siellä ensimmäisessä messussa minäkin. Tuomasmessu Miinuksena liian voimakas rumpujen ääni. Muistan jopa paikan, jossa silloin istuin. messun toimittajien ristisaatto on Tuomasmessun eräänlainen tunnus. Muun muassa tällaista palautetta annettiin ensimmäisestä Tuomasmessusta, joka järjestettiin 10.4.1988 eteläisessä Helsingissä Mikael Agricolan kirkossa. Kirjoitin jotain sellaista, että Tuomasmessuun pettyivät sekä ne, jotka tulivat hakemaan sensaatiota ja ne, jotka tulivat hiljentymään. Kuoronjohtajana oli Mari Lamminen ja soitinyhtyettä johti Matti Rantatalo, äänipöydän takana istui Esko Joensuu. Lea Lappalainen kirjoitti ensimmäisen messun jälkeen Kotimaassa (12.4.) näin: ”Voisiko Tuomasmessusta kasvaa Tuomasyhteisö, kaupunkilainen herätysliike, jonka helmaan hengellisesti hyvinvoivat voisivat vetää kristillisestä seurakuntayhteydestä osattomia
Syntyy mielekäs toiminnallinen polku läpi messun. Kantalan mielestä Tuomasmessun suurin anti kirkon jumalapalvelusuudistuksille on ollut ja on edelleen tapa tehdä työtä maallikkojen kanssa. Kantala korostaa messun toiminnallista rakennetta. KOTIMAA | 22.3.2018 13. – Etsimme jumalanpalvelusta, jossa voisi sykkiä meidän aikamme. Se on vahvasti maallikkojen käsissä, Kantala sanoo. Nämä kaksi ovat Tuomasmessun tunnistettavimpia piirteitä. Tässä kaupungissa on paljon ihmisiä, jotka kaipaavat jumalanpalvelukselta jotain enemmän, kuin mitä he ovat kokeneet saavansa, Valtonen sanoi tuolloin. – Tuomasmessu on 30 vuoden ajan pysynyt melko samanlaisena. Enää kovin radikaaleihin kokeiluihin ei ole halua eikä ehkä tarvettakaan. Nyt omat arvioni ja huomioni vähän hävettävät. Vuonna 1991 hän osallistui messukulkuesseen yhdessä miehensä Taisto Niemisen kanssa. – Kun olemme miettineet messun rakenteen uudistamista ja messun keston lyhentämistä, esirukousjaksoon ei ole haluttu koskea. Moni kirkon messu-uudistaja haikailee korkeakirkollisten liturgisten periaatteiden perään, mutta unohtaa sen, mitä messuun osallistuvat seurakuntalaiset oikeasti kaipaavat. gissa. Muistan ensimmäisestä messusta vieläkin erityisesti kaksi asiaa, kiinnostavan musiikin ja hämmentävän esirukousjakson. Esitin myös huomion, että paikalla oli paljon Helsingin kirkollisen elämän silmäätekeviä. Messu on osoittautunut mielekkääksi kokonaisuudeksi. Se antaa ihmisille merkityksellisiä tehtäviä, joiden hoitamisesta messu rakentuu. Rukousavustajien tehtävä on vaativa, eikä siihen pääse ilman koulutusta, joka kestää nykyisin noin 70 tuntia. » ” Jos vapaaehtoiset loppuvat, loppuu koko messukin. Rukousavustajat tunnetaan ”valkopukuisina”, sillä heillä on päällään albat. – Mukaan valikoituu ihmisiä, jotka pystyvät kohtaamaan toisen läsnäolevasti tämän elämänkriiseissä. – Maallikkojen ja pappien tasa-arvoisuus Tuomasmessun suunnittelussa ja toteutuksesYksi Tuomasmessun suunnitteluun osallistunut oli kirjailija Anna-Maija Raittila (vasemmalla). Nokkelana toimittajana katsoin, että Tuomasmessu tuntui vastaavan tähän etsintään. Monet messuvieraat kiinnittävät huomiota juuri niihin, vahvistaa kahdeksan vuotta tuomaspappina toiminut Pirjo Kantala. Juttua varten haastattelin Olli Valtosta
Tuomaskanttori Inna Vintturi on vaikuttanut eri rooleissa Tuomasmessun musiikissa 30 vuoden ajan. Tuomasmessu ei syntynyt tyhjästä. ” Muusikot ja laulajat ovat kirkon edessä, lähellä kirkkokansaa. – Huolellinen suunnittelu on varmasti yksi messun menestystekijöistä, sanoo Pirjo Kantala. Tuomasmessu sa on poikkeuksellista, ja uskon seurakuntalaisten kaipaavan tehtäviä, joissa voi tuntea olevansa tarpeellinen ja arvostettu. Myös Olli Valtosen vetämä Aamupiiri vaikutti Tuomasmessuun. Ortodoksisuus toi ikonit ja tuohukset sivualttareille. – Jossain vaiheessa messun aikana näki paljon rukoilijoita, jotka nostivat tai kohottivat kätensä karismaattisen liikkeen tapaan. Eräänlaisena harjoitteluna Tuomasmessua varten oli 1980-luvun puolivälissä Kansamessun nimellä tunnettu ”kokeilujumalanpalvelus”, johon liittyi myös tuolloin uutta ja ihmeellistä gospeltanssia. Luterilaisuus sai rinnalleen katolisia elementtejä ja vapaiden suuntien tapoja. Nyt tätä Inna Vintturi ja Topi Kurki soittamassa rumpuja Tuomasmessussa vuonna 1991. Uskon, että tämä osaltaan lisää me-henkeä. Tuomasmessussa yhdistettiin erilaisia liturgisia perinteitä. Sitä edelsi vuoden jatkunut suunnittelu, jossa oli mukana kirkollisen elämän toimijoita eri tahoilta, myös yliopistosta. KOTIMAA | 22.3.2018 14
Toistaiseksi vapaaehtoisia on riittänyt. Erityispiirre Helsingissä on, että muusikoille maksetaan pieni palkkio. Vintturin mukaan erityisesti se, että musiikinjohtajia on monta, tekee Tuomasmessun musiikista vaihtelevaa ja innostavaa. Hän oli mukana jo keväällä 1988 huilistina ja vuodesta 1995 lähtien hän on toiminut puolipalkkaisena musiikkivastaavana, tuomaskanttorina. Ensinnäkin rohkeus, mikä tarkoittaa, että kokeillaan pelottomasti erilaisia musiikkityylejä, uusia lauluja ja sovituksia ja monenlaisia soitinkokoonpanoja. Useimmille Tuomasmessussa käyneille jää mieleen yksi asia ylitse muiden. Kirkon tilastot kertovat, että parhaimmillaan Tuomasmessuja järjestettiin noin sadassa seurakunnassa eri puolilla Suomea. Agricolan kirkon holvistossa voi kaikua poptai lattarityyli ja toisaalta swing, jousitai puhallinmusiikki, välillä jazz tai kansanmusiikki. Nimittäin musiikki. Moninaisuutta ja mosaiikkimaisuutta arvostetaan. Neliäänisesti sovitetut Tuomaslaulut ovat levinneet ympäri Suomen erilaisten kuorojen materiaaliksi. Jos joku tietää Tuomasmessun musiikista, niin Inna Vintturi. Varsinkin pienemmissä seurakunnissa sen toteuttaminen on osoittautunut raskaaksi projektiksi. Kirkonpenkissä voivat istua vierekkäin professori ja rantojen mies. – Välillä on tullut ylilyöntejä ja erehdyksiä, mutta enemmän on tullut vuosien varrella huippuhetkiä. KOTIMAA | 22.3.2018 15. Toteutuakseen kunnolla Tuomasmessu vaati siis paljon vapaaehtoisia ja panostusta musiikkiin. Inna Vintturi listaa kolme asiaa, jotka luonnehtivat messussa kuultavaa musiikkia, oli se tyylilajiltaan mitä hyvänsä. Harjoitukset alkavat sunnuntaina viimeistään kello 16. Vuorovaikutus messumusiikin suunnittelussa on tärkeää. – Jos vapaaehtoiset loppuvat, loppuu koko messukin. Lisäksi messun kokoaja, esirukousjohtaja, saarnaaja ja liturgi tuovat mukaan soppaan omat ideansa, jotka saattavat olla hyvin yksilöllisiä. – Muusikko, joka vastaa sunnuntain messusta, tuo kokonaisuuteen omat mausteensa eikä yksi maku tai näky pääse jyräämään. Lisäksi musiikkiin on panostettava tosissaan. Tuomasmessun muusikkolistalla on kaikkiaan 170 nimeä. – Rohkaisen seurakuntia Tuomasmessun toteutuksen tiimoilta yhteistyöhön pakallisten muusikkojen ja musiikkioppilaitosten kanssa, sanoo Inna Vintturi, joka on pitänyt kirkkomusiikin opiskelijoille luentoja Tuomasmessusta. Uskon, että tämä osalon enää melko vähän, ehkä me kirkollistumme ja muutumme hillityimmiksi, Kantala hymähtää. Musiikinjohtajan, kuoronjohtajan, juontajan, pappien ja maallikoiden laulumieltymykset ja intohimot vaikuttavat musiikkiin. Kantala kertoo hiljattain lukeneensa piispainkokouksen pääsihteerin Jyri Komulaisen blogikirjoituksen kirkon brändistä. – Räppiäkin olemme kokeilleet, mutta se ei välttämättä toimi hyvin, sillä Tuomasmessulle on muotoutunut vahva oma musiikki-identiteetti, Vintturi sanoo. – Uusia sovituksia tehdään jokaiseen messuun. – Muusikot ja laulajat ovat kirkon edessä, lähellä kirkkokansaa. Rovaniemellä sitä mainostettiin muutama vuosi Etukäteen Tuomasmessuun tulija ei voi täysin tietää, minkälaista musiikkia siellä juuri tällä kertaa kuullaan, sillä musiikkityylit vaihtelevat musiikinjohtajasta riippuen. Samaan aikaan harjoitellaan musiikinjohtajan kanssa kirkkosalissa bändin ja esilaulajien osuutta, ja toisessa huoneessa harjoitellaan kuoronjohtajan kanssa kuoron lauluja, Vintturi kertoo. » ” Maallikkojen ja pappien tasa-arvoisuus Tuomasmessun suunnittelussa ja toteutuksessa on poikkeuksellista. Koska kirkko toimii ajassa, on musiikissakin käytettävä kuulijoille tuttua ja ymmärrettävää kieltä. Välillä sovituksissa on vaikutteita irlantilaisesta kansanmusiikkista. taan lisää me-henkeä. Sellaista ei normaalisti sunnuntain jumalanpalveluksissa kuule. Nykyään messussa käytetään virsiä, Taizé-lauluja ja muita, messuun sopivia hengellisiä lauluja, joita on koottu Tuomaslaulut-kirjoiksi. Äänentoisto on olennainen osa messua, ja sekin on hoidettava ammattimaisesti. Musiikin pääasiallinen tehtävä on tukea yhteislaulua. Asennetta unohtamatta. Kantalan mukaan keskeinen menestyksen ja pitkäikäisyyden salaisuus Tuomasmessussa on maallikkojen vahva läsnäolo messujen toteutuksen lisäksi yhteisön hallinnossa. Vintturin tehtävä kanttorina ja koordinaattorina on olla messussa lähes joka sunnuntai jossain roolissa, kuten kuoronjohtajana, bändinvetäjänä tai huilistina. Se on ainutlaatuista ja korkeatasoista. Heitä ovat olleet muiden muassa Juha Tapio, Samuli Edelmann, Johanna Rusanen-Kartano ja Maria Ylipää. ”Mitä rujompia ja teeskentelemättömämpiä ollaan, sitä enemmän voidaan olla Kristuksen asialla”, Komulainen kirjoitti. Yhdistellään ennakkoluulottomasti vanhaa ja uutta. Kolmanneksi Vintturin mukaan on tärkeää, että messumusiikkia toteuttavat ammattimuusikot ja taitavat harrastelijat. – Tämän luettuani ajattelin, että juuri tästä Tuomasmessussa on kyse. Vuosien varrella Tuomasmessun musiikin toteutukseen ja suunnitteluun ovat osallistuneet muiden muassa Petri Laaksonen, jonka vuoden mittainen jakso tuomaskanttorina näkyy vieläkin monien laulujen ja virsien sovituksissa. Tuomaspappi Pirjo Kantala painottaa vapaehtoisten ja maallikkojen merkitystä messun onnistumisessa. Lisäksi Vintturi koordinoi musiikillista kokonaisuutta ja kutsuu messuun kuoroja ja musiikkivieraita. Toinen musiikkia luonnehtiva piirre on yhteisöllisyys. Tuomasmessussa musiikki tarkoittaa ennen kaikkea sovituksia ja käytettäviä instrumentteja sekä suurta joukkoa taitavia muusikkoja
Edelleen Tuomamessu järjestetään vähintään kerran vuodessa noin 40 seurakunnassa. Suurissa kaupungeissa, kuten Lahdessa, Kuopiossa ja Tampereella Tuomasmessu on osa seurakuntien säännöllistä toimintaa. Tuomasmessua on sanottu kautta aikain merkittävimmäksi suomalaiseksi liturgiseksi innovaatioksi, tai ainakin merkittävimmäksi – joidenkin mielestä myös ainoaksi – liturgiseksi vientituotteeksi. Tänä vuonna olen istunut Agricolan kirkon penkissä jo kahdesti. sitten sanomalla, että se on ”messu, johon kehtaat kutsua naapurisikin”. Rukousavustajan koulutus kestää noin 70 tuntia. Messut lähetään edelleen Radio Dein kautTuomasmessu Ehtoollinen jaetaan Helsingin Tuomamessussa useasta eri jakopisteestä kirkkosalissa. KOTIMAA | 22.3.2018 16. Olen käynyt siellä vuosien varrella epäsäännöllisen säännöllisesti, välillä on ollut vuosienkin taukoja. Mutta messu ei ole vain pääkaupunkilainen ilmiö, vaan se on herättänyt kiinnostusta laajemminkin. 1990-luvulla Tuomasmessu levisi myös Saksaan, jossa se sai vahvan jalansijan evankelisissa seurakunnissa. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vuosikatsauksen 1988–1991 takakannessa on kuva Tuomasmessusta. Saksassa korostetaan messun ekumeenista lähtökohtaa. Turussa tuomastoiminnasta huolehtii Suomen Liikemiesten Lähetysliitto. Tuomasmessu syntyi Helsingissä, jossa sen toiminta on edelleen vahvinta. Olimme äänessä kesken messun, esimerkiksi esirukousjakson ja ehtoollisen jakamisen aikana, jottei radiokuuntelija pitkästyisi, kun ei tiedä mitä salissa tapahtuu. Istuin urkuparvella mikrofonin edessä vieraan kanssa. Thomasmessen-verkkosivulla alaotsikkona on ”jumalanpalvelus etsijöille, epäilijöille ja muille hyville kristityille”. Rukousavustajien eli ”valkopukuisten” maallikkojen joukko on olennainen osa Tuomamessua. Erikoisimmat muistot messusta ovat Radio Dein juonnot suorissa lähetyksissä 2000-luvun alussa. 30 vuoden jälkeen löydän itseni yhä Tuomasmessusta. Se mainitaan nelivuotiskertomuksessa esimerkkinä uusimuotoisista jumalanpalveluksista ja todetaan, että ”Tuomas-messun [sic] ytimenä on ehtoollisjumalanpalvelus ja siinä korostuu henkilökohtainen sielunhoito ja rippi sekä sairaiden puolesta rukoileminen.” Lisäksi huomautetaan, että messussa käytetään virsien lisäksi ”uusimuotoista hengellistä musiikkia”. Myös maallikkojen monipuolinen osallistuminen laitetaan merkille, kuten sekin, että messu olisi syntynyt nuorten keskuudessa ja että se on koonnut yhä runsaammin myös keski-ikäistä väkeä. Kirkon nelivuotiskertomus vuosilta 1992– 1995 tietää, että ”alunperin urbaaniin ympäristöön kaavailtu Tuomas-messu [sic] on seitsemän vuoden aikana levinnyt tilkkutäkin omaisesti melkein koko Suomi neidon ylle.” Vuonna 1995 kaupunkiseurakunnista 40 prosenttia järjesti Tuomasmessun, maaseutuseurakunnista 18 prosenttia
Hänen vaikutuksestaan esiin ovat nousseet myös ympäristökysymykset. Tilaan Kodin Pellervon kuudeksi kuukaudeksi, 5 lehteä, (toukokuu – lokakuu 2018) ja saan tilaajalahjaksi Finlaysonin Tilda-pöytäliinan. klo 19 Agricolan kirkossa. Yhteisön eli taustayhdistyksen hallituksen puheenjohtaja on professori Atte Korhola. Tarjous on uusille tilaajille (tilaus on uusi, kun edellinen tilaus on päättynyt vähintään 3 kk sitten). – Keskusteluissa ovat tähän mennessä korostuneet vastuullinen elämäntapa ja elämänmakuisuus sekä vastuu ympäristöstä, toinen toisistamme ja hengellisestä kasvusta, Pirjo Kantala paljastaa prosessista, joka on vielä kesken. PUUTARHA . Annamme heille joskus ruokaa mukaan. Yhä vielä musiikki kuulostaa kiinnostavalta. Arvo 43, 95 e . klo 18. Sami Vullin suunnittelema kuosi. mennessä, muutoin tarjous on voimassa 20.4.2018 asti. RUOKA . 5+1 lehteä (normaalisti 48,55 e ) nyt 39,95 e + Tilda-pöytäliina. Tarkkakorvainen voi kuulla pyynnöissä myös ympäröivän yhteiskunnan synnyttämät paineet. ta, mutta parvella höpöttävistä juontajista on onneksi luovuttu. Kerjääminen kirkon sisällä on kuitenkin kielletty, Pirjo Kantala sanoo. Pirjo Kantalan mukaan juuri nyt esirukouspyynnöt ovat kovin sairauskeskeisiä, vaikka myös yksinäisyys sekä parisuhteen puute ja ongelmat ovat esillä. Tuomasmessun juhlakonsertti 30 vuotta yhtä soittoa järjestetään 6.4. Tilda-pöytäliinan kukkaköynnökset tuovat kattaukseen talven raikkautta, lumen puhtautta ja kesämuistoja. ELÄMÄÄ MAALLA Kyllä! . 39 95 e + 1 kk/ e kun tilaat viikon kuluessa! TILAAJALAHJAKSI Tilda-pöytäliina 6 kk ASUMINEN . T I L A U S K O R T T I Kodin Pellervo on täynnä elämää. Kaksi muuta talouden jalkaa on kolehdit ja kannatusmaksut. Tulevaisuutta pohdittaessa Tuomasyhteisössä on Kantalan mukaan säännöllisesti vuosien varrella noussut esiin juuri kysymys diakonisesta toiminnasta. Kun pakolaisia tuli runsain määrin Suomeen syksyllä 2015 ja Agricolan kirkon kryptakin täyttyi heistä tilapäisesti, tuomasmessulaiset lähtivät Kantalan mukaan mielellään auttamaan maahanmuuttajia kielikoulua, ruokailuja ja vaatteita järjestämällä. TERVEYS . Kun tilaan viikon kuluessa, saan 1 numeron lisäetuna. Kävijöiden ikähaarukka on noussut, nyt tavallisimmat messuvieraat ovat 50–60-vuotiaita. LUONTO . Joka tapauksessa monelle tämä on hengellinen koti. Tuomasyhteisön talous on kolmijalkainen. Kantala näkee Tuomasmessun tulevaisuuden hyvänä, sillä messussa on jatkuvasti uusia kasvoja. Eräänlaisena muistutuksena maailman ja yhteiskunnan muutoksesta Tuomasmessuun tulija on jo parin vuoden ajan törmännyt romanikerjäläisiin kirkon ulko-ovella. etunimi sukunimi PE LL ER VO M ED IA OY M AK SA A PO ST IM AK SU N P E L L E R V O Tu nn us 50 02 84 00 00 3 VA ST AU SL ÄH ET YS lähiosoite postinumero postitoimipaikka Tilaus on kestotilaus, joka jatkuu 6 kk:n jaksoissa voimassa olevaan normaalihintaan (nyt 39,95 e ) niin kauan kuin itse haluan. Ensimmäisen tilausjakson maksettuani voin koska tahansa katkaista tilauksen tai muuttaa sen määräaikaiseksi. Yhä vielä jaksan hämmästyä, kun ihmiset lähtevät esirukousjakson aikana liikkeelle ja menevät valkopukuisten rukousavustajien luo tai käyvät sivualttareilla täyttämässä rukouslappuja. Edestä alttarin luota luetut esirukouspyynnöt sisältävät yhä paljolti samoja asioita kuin 30 vuotta sitten. ” Syvästi teologisten ja niin sanottujen psykosaarnojen lisäksi kysyntää olisi juuri nyt yhteiskunnallisesti kantaaottaville saarnoille. Ko tim aa no 12 KP 18 07 . PERHE . – Sitäkin meillä on, mutta satunnaisesti. Rukouspyynnöissä kuuluu ihmisen hätä. Tuomasyhteisössä on parhaillaan menossa arvokeskustelu, jossa halutaan siivilöidä ja kiteyttää yhteisön arvot. KOTIMAA | 22.3.2018 17. Syvästi teologisten ja niin sanottujen psykosaarnojen lisäksi kysyntää olisi juuri nyt yhteiskunnallisesti kantaaottaville saarnoille, Kantala sanoo. Lisäedun saat vain tilatessasi tällä kupongilla 30.3. Jokaisessa Tuomasmessussa kerättävästä kolehdista noin puolet menee messun kulujen kattamiseen. – Olemme myös panostaneet saarnoihin. Yhden jalan muodostaa Helsingin seurakuntayhtymän tuki, joka pitää sisällään sekä rahallisen tuen että oikeuden käyttää Agricolan kirkkoa. LISÄETUNA on huhtikuun 2018 teemanumero LUONTO ja ULKOILU sekä AKTIIVISET SENIORIT. KÄSITYÖT . Koko 145x250 cm, väri valkoinen/ kulta, 100 % puuvilla. – Olemme sanoneet heille, että he ovat tervetulleita sisälle kirkkoon ja esimerkiksi soppaa syömään ja teejatkoille. – Tuomasmessua ei voi varsinaisen nuorisotai diakoniatyön puutteen vuoksi pitää seurakuntana vaan jumalanpalvelusyhteisönä. Juhlamessu järjestetään 8.4. Kodin Pellervo on aktiivisten aikuisten lehti, lämminhenkinen ja tunteita herättävä hyötyja ajanvietelehti. Mukana muiden muassa Johanna Rusanen-Kartano, Maria Ylipää, Petri Laaksonen, Grex Musicus, Eero Huovinen, Anna-Mari Kaskinen, Olli Valtonen. Kävijämäärät ovat myös vähentyneet takavuosista, mutta edelleen sunnuntai-illan messu kokoaa keskimäärin 400– 500 kävijää
”Kreuzige! – Ristiinnaulitse!” Kun levytystä 1980-luvun puolivälissä tehtiin, oli DDR:n sisäinen hajoaminen jo pitkällä. Ajattelen Leipzigin Radion kuorolaisia 1980-luvulla. On vaarallista kytkeä korkeakulttuurin klassikoita päivänpolitiikkaan, mutta otan riskin. Levyllä laulaa Leipzigin Radiokuoro ja soittaa Dresdenin Staatskapelle. En voi olla ajattelematta sitä, kun kuuntelen passion joukkokohtausten ja turbakuorojen raivoa ja vimmaa. Mutta emme olleet varautuneet 10 000 kynttilään.” Näin muisteli jälkikäteen DDR:n turvallisuuspalvelun työntekijä ratkaisevia hetkiä. Hienossa levytyksessä minua puhutteleekin eniten juuri kuoron osuus. Kun kulttuurin keskiössä on jo vuosisatoja ollut tällainen evankeliumitekstin ja musiikinharjoituksen synteesi, niin suoraan sanottuna ei ole ihme, että tiukan paikan tullen Stasin pojilta loppuivat keinot. Dresdenin Kreutzchorissa jo lapsena muusikonuransa aloittanut Schreier on imenyt Bachinsa äidinmaidossa ja laulajana hän saa kuorosta irti todella paljon. Parhaimmillaan se voi tuottaa jotain sellaista kuin tämä levy tai Leipzigin Nikolainkirkon maanantairukousten järjestäjien tapa toimia vuonna 1989. Schreier on samalla sekä evankelista että tenorisolisti. Maantieteellistä etäisyyttä Unkarista Transsilvaniaan ei ollut paljon, ja unkarilaistenkin järkyttyneisyys oli käsin kosketeltavaa. Satuin tuolloin hankkimaan Peter Schreierin 80-luvun puolivälissä johtaman levytyksen Bachin Johannes-passiosta ja kuuntelin sitä paljonkin. Mikä viime kädessä johti diktatuurin väkivallattomaan murenemiseen Saksassa, kun samoihin aikoihin Romaniassa suuri määrä ihmisiä kuoli viranomaisten ampumiin luoteihin. Kun sille hulluudelle annetaan tällä ta” Kun hulluus näytetään näin alastomana, putoavat valheilta naamiot. Tajusin vähitellen: Saksassa on todella pitkä sekä teologian että musiikin harjoittamisen perinne Mestari Eckhardista Paul Tillichiin ja Edith Steiniin, Schützistä Hindemithiin, puhumattakaan sodanjälkeisestä ajasta. Ne havahduttavat siihen, miten hulluja me kaikki lopulta olemme mylviessämme ja huutaessamme Jumalaamme ristiinnaulittavaksi. TeksTi | Jyrki LinJama – kuviTus | Päivi karJaLainen essee KOTIMAA | 22.3.2018 18. Johannes-passio Schreierin levytyksenä joka tapauksessa auttoi minua aluksi esittämäni kysymyksen työstämisessä. Hänet oli määrätty kukistamaan Leipzigissa loppuvuodesta 1989 yltyneitä mielenosoituksia aseellisesti, mutta annettua ampumiskäskyä ei sitten toteutettukaan. Evankeliumin ja musiikin synteesi voi siivittää vallankumoukseenkin, pohtii säveltäjä Johannes-passion äärellä. Luovuus ja rohkeus ”L uulimme varautuneemme kaikkeen. Evankelistan kirjaamat tekstit ja Bachin säveltämä musiikki avaavat niin järkyttävän perspektiivin siihen, mikä meissä viime kädessä on totta. Syynä pohdintaan oli myös se, että asuimme vaimoni kanssa tuolloin pari vuotta kriisipesäkkeiden välissä Budapestissa, ja sitten vielä vuoden Berliinissä, musiikkia opiskelemassa. Tämä ero askarrutti minua noihin aikoihin paljon
Mielestäni tässä moitteessa kyse ei ole mistään elitismistä. Jeesuksen musiikki laulettiin concertante, mutta samaan aikaan näyttämöllä Jeesus oli tuoli – sellainen paremmasta herrainvaatehtimosta tuotu tuoli, jonka selkänojan takana oli vaatepuu ja siinä riippui takki. KOTIMAA | 22.3.2018 19. Näin Espoon Sellosalissa puolinäyttämöllisen toteutuksen teoksesta, jonka ohjaajana oli Erik Söderblom. Jumalan armo ei ole halpaa, kuten Dietrich Bonhoeffer aikoinaan kiteytti. Yksi tapa pyrkiä tästä nihkeydestä eroon voisi olla se, että teologian opintoihin sisällytettäisiin nykyistä enemmän esimerkiksi juuri musiikin teologiaa. Kysymys on elämästä ja kuolemasta. Leipzigin rukoustilaisuuden järjestäjien oivallus lähteä vuonna 1989 Stasin aseita vastaan kulkueessa kymmenentuhannen kynttilän kera kertoo luovuudesta ja rohkeudesta. Kyse voi olla pikemminkin katu-uskottavuudesta sanan varsinaisessa merkityksessä. ”Pietari ajattelemattomuuksissaan kieltää Jumalansa.” Turbakuorojen raivoa vasten asettuu koraalien yhteinen rukous. Johannes-passio joka tapauksessa tihkuu dramaattisuutta, johon Söderblom sitten tarttui muistettavalla tavalla. Mutta niissäkään Bach ei harjoita mitään biedermeier-hartautta. Hän moitti ankarasti sikäläistä musiikkielämää keskinkertaisuuteen vajoamisesta. voin hahmo, kun se tulee käsitettäväksi: silloin aukeaa myös aito mahdollisuus katumukseen. Aluksi epäröiden, vähitellen yhä röyhkeämmin ja lopulta he kaatoivat tuolin keihäällä. – Kun ajattelee Bonhoefferin rakkautta musiikkiin, säveltäjässä herää haikeus: voi kun joku teologi Suomessa jatkaisi Mannermaa-vainaan Kontrapunkteja-artikkelin pohdiskeluperinnettä! Schreierin levytyksen ohella Johannes-passiosta on toinenkin tulkinta, joka paljon myöhemmin tällä vuosikymmenellä puhutteli minua syvästi. Samalla Söderblom havainnollisti hyvin sitä, miten mieletöntä meidän kristillisessä kontekstissamme on ylipäänsä puhua jumalanpilkasta. Dissonanssien viiltävyys esimerkiksi koraalissa Petrus der nicht denkt zurück tuodaan Schreierin levytyksessä iholle. Kun hulluus näytetään näin alastomana, putoavat valheilta naamiot. Taannoin näin TV-dokumentin, jossa romanialaissyntyinen, pitkään Saksassa elänyt kapellimestari Sergiu Celibidache vieraili vuosikymmenien poissaolon jälkeen synnyinmaassaan 1990-luvulla. Ovatko tässä esitellyt taideprojektit, Schreierin levytys ja Söderblomin ohjaus sitten elitismiä. Kajoaminen visualisoitiin näyttämällä Jeesus avuttomana esineenä, joka lopulta kaadetaan vihan vimmassa. Draama tiheni näyttämöllä siten, että kuorolaiset alkoivat vähitellen lähestyä tuolia. Passiokertomuksessa Jumala alistui pilkattavaksi tavalla, josta kukaan ei enää pysty panemaan paremmaksi. Tässä havainnollistuu kärsimyshistorian ydin: koskemattomuuteen kajoaminen. Samalla kertomus taittaa pilkalta kärjen. Suhtautuminen taiteeseen ja taiteilijoihin on suomalaisissa kirkoissa liian usein juuri niin luokatonta, kuin Hannu Väisäsen romaani Taivaanvartijat kuvaa. Oopperakulttuuri 1700-luvun alkupuolen Saksassa oli sen verran heikossa hapessa, ettei Bach tullut lajiin koskaan tarttuneeksi. Kirjoittaja on espoolainen säveltäjä. Niiden viljeleminen on myös kaiken taiteenharjoituksen ydintä. Bachin musiikki suree sitä musiikillisilla keinoillaan. Söderblomin versiossa osa rooleista laulettiin konserttiesityksen tapaan, osa näyteltiin. ” Samaan aikaan näyttämöllä Jeesus oli tuoli – sellainen paremmasta herrainvaatehtimosta tuotu tuoli. On kulttuurimme ja uskomme kannalta elintärkeää, että keskuudessamme on Bachin, Schreierin ja Söderblomin kaltaisia taiteilijoita, joilla on kanttia ja taitoa lähestyä näin rankkaa aihepiiriä taiteensa keinoin! Touhukasta ”jumalanpilkasta” mylvimistä ei tarvita, mutta sitäkin enemmän evankeliumin tekstien jatkuvaa ja tarkkaavaista lukemista ja artikuloimista kaikin keinoin, musiikillisilla ja muilla! Vain sitä kautta on mahdollisuus kasvaa käsittämään, mikä viime kädessä on totta, meissä ihmisissä, ja Jumalassa, joka Jeesuksessa ”asui keskuudessamme”. Modernissa teatterissa ja näyttämöilmaisussa on usein kiinnostavaa se, miten kekseliäästi ohjaajat ja lavastajat tekevät asioita näkyviksi
Vuoden 1695 laitokseen tuli kuitenkin vain 28 hänen muokkaamaansa psalmivirttä. KOTIMAA | 22.3.2018 20. – Tarinat ovat saaneet kummitusjuttumaisia piirteitä. Punaiset kokivat heidän puolellaan olleen jonkin korkeamman voiman, joka kostaa sortajille, Kivekäs tulkitsee. Sen nimeksi tuli nyt Jo vääryys vallan saapi. – Virrellä O Menniskia, Gudh klagar ei ollut mitään erityisasemaa. | Kuva: YouTube ” Kerrotaan, että veisuu ja itku kuuluivat punaisten syrjäisiltä hautatai teloituspaikoilta. – Voipio ymmärsi laulamisen pilkaksi, Kivekäs huomauttaa. Pekka Kivekkään mukaan Spegelin aikaan ”rikkailla sortajilla” tarkoitettiin kuningasta vastaan hangoitellutta aatelistoa. – Aatelistoa vastaan tarvittiin kaikki keinot, kun Kaarle XI toteutti ison reduktion, maaomaisuuden palautuksen talonpojille. Kivekäs ei usko, että sisällissotahistoria olisi enää asiaan vaikuttanut. Kirkkomusiikin emeritus professori Erkki Tuppurainen tietää ”punavirren” syntyneen aivan toisenlaisessa tilanteessa, 1600-luvun lopun Ruotsissa. – Oletan, että syy oli virressä vallitseva kostamisen henki. Kalevalan isä lisäsi virteen ”lesket ja orvot” sekä Jumalan hyvyyden huomioivat säkeistöt. Kapinavirrellä oli myyttinen maine – Piispa Haqvin Spegel laati koko Psalmien kirjasta runomuotoisen version ja toivoi, että se otettaisiin tuolloin suunniteltuun virsikirjaan. Virttä Valittaa täytyy totta väitetään veisatun vielä sodan jälkeisillä vankileireilläkin ja valkoisten teloituskomppanioiden edessä. Valittaa täyttyy totta oli hänen mielestään ollut vankileireillä kapinallisten mielilaulu. Sitä ei enää 1970-luvulla kaivattu. Tällöin Elias Lönnrot oli suomentanut Spegelin tekstin. Vuonna 1981 Jerry Sultsina -yhtye levytti siitä rock-version ja viime vuonna oli Kapinaorkesterin vuoro. Osa maineesta on virsikirjan tekstien taustoihin perehtyneen lehtori Pekka Kivekkään mukaan todennäköisesti vasta sodan jälkeen syntynyttä myyttistä kerrontaa. Se noudattaa Psalmin 58 tekstiä ja edustaa aikansa värikästä kielenkäyttöä, Tuppurainen kuvaa. Sisällissodan jälkeen teologian professori Aarni Voipio halusi ”kostovirren” pois virsikirjasta. Spegelin virttä ei otettu vuonna 1701 julkaistuun virsikirjan suomalaiseen vastineeseen, vaan sen tilalle tuli Hemminki Maskulaisen virsikirjasta (1605) periytynyt saman psalmin suomennos Olettac te mykät nijn ratki, jota taas ei kelpuutettu vuoden 1886 virsikirjaan. kulttuuri | musiikki | Poistiko kirkko sisällissodan ”punavirren” virsikirjasta. Spegel toimi hankkeessa välikappaleena. Virsi ei kaikesta huolimatta ole unohtunut. Veisaajaa ei löytynyt, vaikka kuinka etsittiin tai salaperäistä veisuuta kohti ammuttiin. ”Punaleima” saattoi vaikuttaa siihen, että virren alkua muutettiin vuoden 1938 virsikirjaan. Janne Könönen Remu aaltonen ja Mariska lauloivat Kapinaorkesterin YouTube -videolle ”kapinavirren” sanoilla Jo vääryys vallan saapi. T yöväenarkistossa on säilynyt pätkä tyrvääläisen Maria K:n 1960-luvulla kirjoittamaa muistelutekstiä itsenäistymisen ja sisällissodan ajoilta: Yhdistyksen puheenjohtaja Jussi Merinen ilmoitti pitävänsä joulusaarnan työväentalolla. YouTubessa julkaistiin video, jossa muun muassa Remu Aaltonen, Sami Yaffa ja Mariska tuovat ”kapinavirren” nykyaikaan. Sitten hän puhui Jesaja-profeetasta Raamatun sanasta: ”Sillä sinä olet heidän kuormansa ikeen ja heidän vaatijainsa sauvan särkenyt...” Kertomus joulusta 1917 ei ole ainutlaatuinen, vaan samantapaisia muunnelmia löytyy kertomusperinteestä seuraavan keväänkin osalta. – Kerrotaan, että veisuu ja itku kuuluivat punaisten syrjäisiltä hautatai teloituspaikoilta. Virsikirjaan otettiin vuoden 1886 säkeistöt 1–3 ja 5 Lönnrotin käännöksinä sekä neljänneksi säkeistöksi Lönnrotin lisäys. Veisattiin virsi Walittaa täytyy totta ja surra suuresti. – Oletan rohkeasti, että virsi muutettiin ”valkoiseen virsikirjaan” sopivaksi ja että uudet sanat tarkoittivat silloisen itärajan takana vaaninutta vääryyttä, Kivekäs pohtii. Valittaa täytyy totta poistui virsikirjasta kokonaan vuoden 1986 uudistuksessa