helmikuuta 2018 l hinta: 3,70€ 8 18 Seurakuntien yhteydet Viroon yhä vireitä Frank Johansson: Maailma ei pelastu klikkauksilla. vu os ik er ta 00 43 59 5– 18 –0 9 16 Viime hetken haastattelu paljastaa erot Arkkipiispanvaali ratkeaa torstaina 1.3. 4 22. 10 Ka nn en ku va t: Ju kk a G ra ns tr öm 11 3
AnTTi Berg ”Perhevapaauudistukseen tehty työ ei ole mennyt hukkaan” Ministeri Annika Saarikko uskoo, että seuraava hallitus tulee toteuttamaan perhevapaauudistuksen. Samaan aikaan julkisuuskin on muuttunut, sillä sosiaalisen median avulla ihminen voi vähällä vaivalla saada viestinsä kuuluviin ja kasvoilleen tunnettuutta. 1 Ministeri Saarikko, miksi perhevapaauudistusta ei nyt tehdä. Mainoskuvissa ei näy avutonta, voimatonta ja nälkiintynyttä lasta keskellä kurjuutta, vaan katse on kääntynyt auttajaan. Tämä työ ei ole epäonnistumisesta huolimatta mennyt hukkaan. – Kannatamme keskustassa sellaista mallia, jossa perhevapaa tarjoaa vaihtoehdon palata työhön osa-aikaisesti. Sillä on ollut valtava vaikutus isän ja lapsen vuorovaikutussuhteen näkökulmasta. Lue Frank Johanssonin haastattelu sivuilta 16–19. AnTTi Berg Toimittaja uskoo, että avustustyön merkitys kasvaa ajan mittaan entisestään. | Kuva: Viivi Myllylä / Valtioneuvoston kanslia AnnikA SAArikko perheja peruspalveluministeri kehen samaistut, kun autat. Ja keskittyminen heidän asiaansa usein herpaantuu, sillä julkisuudessa olevat henkilöt vaihtuvat tiuhaan. Samoin mallin olisi kohdeltava kaikkia perheitä samanarvoisesti, oli kyseessä adoptioperhe, samaa sukupuolta olevien perhe tai yksinhuoltajaperhe. Uskon, että niitä lisäämällä isyysvapaata voisi kehittää. T ässä lehdessä ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Suomen-osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson kertoo, kuinka avustustyö on viime vuosikymmeninä muuttunut. 5 Teillä on kolmevuotias lapsi. Heitä ovat yhä useammin julkkikset, jotka ovat antaneet kasvonsa auttamistyön vauhdittamiseksi. Julkisuudessa on entistä enemmän ihmisiä, ehkä jopa ikiomasta sosiaalisesta kuplasta. Pidämme suomalaista työelämäkulttuuria liian jäykkänä. – Tutkimukset osoittavat, että isät käyttävät sellaisia vapaita, jotka ovat korvamerkittyjä ja joiden korvaustaso on sidottu palkkaan. – Minusta on ihan väistämätöntä, että seuraava hallitus tulee tuon uudistuksen toteuttamaan. Nyt ei saatu sovitettua näitä kolmea palikkaa niin, että muutos olisi ollut mahdollinen. Uudistuksesta vastaa perheja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.). 2 Millaista perhevapaauudistusta kannatatte. 3 Miten tarpeellisena pidätte perhevapaauudistusta. KOTIMAA | 22.2.2018 2. – Me jaoimme miehen kanssa perhevapaat puoliksi. Millä tavoin heidän määräänsä voisi kasvattaa. Hetken mielijohteesta auttaminen on hyvä, mutta hyvän tekemiseen sitoutuminen parempi. aluksi | viikon henkilö | Hallituksen perhevapaauudistus ja sen kariutuminen on puhuttanut viime viikkoina. Niiden pohjalta on helpompi jatkaa. Nyt on ensimmäistä kertaa selvitetty eri perhevapaamallien kustannukset ja vaikutukset. – Perhevapaauudistus on kokonaisuus, joka muodostuu kolmesta osasta: palkkaan sidotusta ansiosidonnaisesta tuesta, kotihoidon tuesta sekä työelämän ja perheiden käytänteistä. Yhtenä kehityssuuntana on, että auttamisesta on tullut omannäköistä, omia tunteita tai toiveita vastaavaa. Siitä huolimatta Johansson peräänkuuluttaa pitkäjänteisyyttä. 4 Pidemmän isyysvapaan eli noin kuusi viikkoa kahdestaan lapsen kanssa viettää noin puolet isistä. Miten käytitte perhevapaat omalla kohdallanne. Julkkisten vaikutusta tai ei, avustusjärjestöjen saama tuki on kasvanut parissa vuosikymmenessä moninkertaiseksi
Virolaiset ovat monessa mielessä menneet jo suomalaisten edelle. He käyvät kukin vuorollaan läpi rankan vaiheen, jossa suurin piirtein menettävät kaiken. Ja aina ne pysyvät vierellä hädän tullen. Viro on ottanut vastaan vain murto-osan turvapaikanhakijoita tai pakolaisia Suomeen verrattuna. Suomalaisten pitäisi päästä eroon ylhäältä päin katsovasta auttajaroolistaan, mikäli sellaista on ollut. Neuvostovallan romahdettua 1990-luvun alussa ystävyysseurakuntatoiminta lähti voimakkaaseen kasvuun. Jännittyneinä pojat kuuntelivat myös Poikien Keskuksen koulutussihteerin Erkki Jeskasen kertomusta eräiden lentäjien kokemuksista sodan aikana. Jokaisen suomalaisen seurakunnan työntekijän ja luottamushenkilön olisikin hyvä tutustua naapurimaan seurakuntien toimintaedellytyksiin. Seurakunnat Suomessa ja Virossa elävät erilaisissa todellisuuksissa kirkon jäsenmäärän sekä taloudellisten toimintaedellytysten suhteen. – – Lentäjä, everstiluutnantti Paavo Tahvanainen Utista kertoi jännittävällä tavalla lentokokemuksistaan. 1968 ???????. Virosta on paljon opittavaa KOTIMAA | 22.2.2018 3. Ystävyysseurakuntatoiminnassa on viimeistään nyt muutoksen aika. Suomalaisella on Tartossa mahdollisuus nähdä, miten omien juurten arvostamisesta rakentuu kansakunnan tulevaisuus. Mutta sitten ei suhde Jumalaan enää olekaan vain opittua uskoa vaan todellista tuntemista. Yksi hänen harvoista runoistaan kysyy vapaasti käännettynä Eikö tämän maan kieli voi laulujen tuulessa taivaaseen nousten ikuisuutta etsiä. Seurakuntavierailuja tehtiin puolin ja toisin. Symboliikkaa alleviivaa se, että museo on rakennettu neuvostoaikaisen armeijan lentokentän päälle. Usko kasvaa kun painii Jumalansa kanssa. Sama näkyy pätevän ihmisen ja Jumalan suhteeseen. Venäjän uhka on edelleen todempaa Virolle kuin Suomelle. Juhlapäivän ajankohta perustuu siihen, että Viron tasavallan perustamisjulistus kirjoitettiin 23. Runoilijan toive on toteutunut monella tapaa. FreiJa ÖzcaN Kirjoittaja on Kotimaan toimituspäällikkö. Näin Arja Saijonmaan Ystävän laulun mukaan ystävän laatu tutkitaan. Itsenäisyyden aika katkesi kuitenkin lähes viideksi vuosikymmeneksi Neuvostoliiton miehitettyä Viron. Patriarkka Jaakob ihan jopa fyysisesti painii Luojansa kanssa joen rannassa ja palaa sieltä lonkka aristaen. Alussa se perustui pitkälti siihen, että suomalaisista seurakunnista annettiin taloudellista ja koulutuksellista apua virolaisiin seurakuntiin. anna tunturin selvittää, kuka viereesi jää. Myös Suomessa olevia Viron ystävyysseurakuntia kannustetaan juhlistamaan kyseistä päivää liputtamalla. Osin suhde lähihistoriaan ja kokemus kielen ja kulttuurin uhattuna olosta selittää virolaisten maahanmuuttovastaisuutta. V iron satavuotisjuhla huipentuu lauantaina. Tottahan se on, kun jälkikäteen ystäviään katsoo. Kotimaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Hietalahden ranta?13, 00181 Helsinki asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 tuottaja: Tuija Tiihonen (virkavap.) toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikko: Gun Damén toimittajat: Antti Berg, Emilia Karhu, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Meri Toivanen aikakauslehtien Liiton jäsenlehti iSSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy toimitusjohtaja: Juha Ruotsalainen 050 515 1440 Lukijamäärä: 70 000 KMT Viime sunnuntaina oli vilskettä Valkealan kirkonkylässä, kun noin 300 poikaa eri puolilta Kymenlaaksoa kokoontui omille talvipäivilleen tämänkertaisena tunnuksenaan: Ole luja, ole rohkea, ole mies. Se voi antaa realistista kuvaa Suomen kirkkoa koskevasta tulevaisuuden suunnasta. Ensimmäisenä virolaisena runoilijana pidetään nuorena kuollutta, 1800-luvun alussa elänyttä Kristjan Jaak Petersonia. Siihen miten seurakunta tulee toimeen niukemman talouden todellisuudessa. Vierellä kannattaa pitää vain ne, joka kitisemättä selviävät elämän haasteista ja kamppailusta luonnon voimia vastaan. Sokerihuuru muuttuu ruisleiväksi, pilvenhattarat oikeaksi elämäksi. ?. Kansallismuseon rakentaminen kertoo myös nykyvirolaisten arvostuksesta omaa kulttuuriaan kohtaan. Ei sitä pidä pelätä. Kirkkojen ja seurakuntien välisiä yhteyksiä elvytettiin. Katsopa vaikka Raamatun sankarhahmoja. helmikuuta 1918 Pärnussa ja julkaistiin seuraavana päivänä Tallinnassa. Niiden parhaiden kanssa ei ole vain söpösti shoppailtu ja siemailtu teetä, vaan on matkustettu yhdessä, otettu mittaa, sanottu tiukasti, palautettu ruotuun ja sovittu taas. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | 23.2. Esimerkiksi toissa vuonna avattu Viron kansallismuseo Tartossa toteuttaa ajatusta aina taivaaseen nousevasta vironkielestä. Suomen ja Neuvosto-Eestin välillä ei ollut juuri mitään yhteyksiä 1940-luvulta 1960-luvun alkuun. Matkailun käynnistyttyä uudestaan myös kulttuuriyhteydet vahvistuivat esimerkiksi kirjailijoiden ja muusikoiden välillä
| arkkipiispanvaali | Tapio Luoma: ”Kaitsenta ei ole paapomista” K eskitien ihmiset. Samalla hän pyrkii antamaan tarttumapintaa siihen, kuka on ihmisenä. Björn Vikström haluaa ottaa selkeästi kantaa. Heiltä Espoon piispa Tapio Luoma uskoo saaneensa valtaosan äänistään arkkipiispanvaalin ensimmäisellä kierroksella. Hän sanoo tehneensä sen kuunnellen. Luoman mielestä hengellisen johtamisen pitää kirkossa suodattua asiajohtamisen ja henkilöjohtamisen läpi. Nyt Luoma istuu työhuoneessaan Espoon tuomiokapitulissa. Luoma on johtanut hiippakuntaa kuusi vuotta. Tapio Luoma lähti arkkipiispanvaalin toiselle kierrokselle johtoasemasta. Palavereissa hän haluaa avata mielenmaisemaansa ja kertoa työtovereilleen, mitä ajattelee ajankohtaisista aiheista. Luoma tietää myös, ettei aina hahmota, milloin on aika lopettaa keskustelu ja vetää johtopäätökset. Heikkouksia ovat satunnainen hoksaamattomuus siitä, mihin kaikkeen pitäisi kiinnittää huomiota. Sellaisena ihmisenä Luoma pitää myös itseään. Tapio Luoma KOTIMAA | 22.2.2018 4. Ominaisuus ei ilmene vain piispan työssä, vaan koko elämässä. – Vierastan kaikenlaista ehdottomuutta ja äärimmäisyyttä. Omasta mielestään Luoma on hyvä johtaja siksi, että hän ottaa erilaiset näkökannat huomioon mutta yrittää saada ihmiset katsomaan yhteen suuntaan. Kotimaan haastattelut osoittavat, mitkä ovat arkkipiispanvaalin kärkikaksikon muut erot. – Kaitsenta ei ole lammaslauman paapomista ylhäältä käsin, vaan kokonaisvaltaista heittäytyhaastattelut | Tapio Luoma vierastaa ehdottomuutta. Huone on avara ja pöytä siisti: esillä on vain muutama paperi ja pari sinistä post it -lappua. Siinä auttavat työtoverit. Keskeinen piirre persoonassani on, että haluan miettiä asiat loppuun asti. Toinen vie voiton vaalissa uutiset ” Kaikkien mielen mukaista todellisuutta ei ole. Ensimmäisellä kierroksella oli mukana viisi ehdokasta, ja Luoma sai 38 prosenttia äänistä. Niiltä ihmisiltä, jotka eivät tunne oloaan kotoisaksi siellä, missä otetaan voimakkaasti kantaa
Ensimmäisellä kierroksella vaalissa oli mukana kandidaatti, joka oli vielä roimasti Luomaa konservatiivisempi. Lisäksi kirkon tulisi pitää hengellisyyttä esillä nykyistä enemmän. Toisaalta Luoma sanoo kunnioittavansa asiassa kirkon päätöksiä. Oliko se reilua ja avoimuuteen kannustavaa. Jos kirkolliskokous tulevaisuudessa hyväksyy samaa sukupuolta olevien vihkimisen, hänkin voisi kuvitella vihkivänsä homopareja. Hän myöntää sen ja toteaa, että kaksivaiheisen vaalin toiselle kierrokselle valikoituvat aina perinteisempi ja liberaalimpi ehdokas. – Luulen, että jokainen, joka tietää tekevänsä vastoin työnantajan ohjeita, osaa varautua seurauksiin. Etelä-Pohjanmaalla olen tottunut siihen, että herätysliikkeet ovat tehneet yhteistyötä seurakuntien kanssa, pohjalaislähtöinen, alueella pitkään työskennellyt Luoma sanoo. – Kirkon päätös on aina enemmän kuin ihmisten päätös. Pelkästään konservatiiviksi Luoma ei tunnustaudu. Luoman mainitsemat esimerkit eivät liity opin tai etiikan uudistamiseen, vaan käytäntöihin. – Meillä on kirkossa jopa vimmainen tarve olla relevantteja tälle ajalle. Björn Vikström || Ku va t: Ju kk a G ra ns tr öm KOTIMAA | 22.2.2018 5. Piispa luettelee kirkon tulevaisuutta käsittelevät toimielimet, joissa hän on ollut mukana. Samalla Luoma sanoo, että hän pitää tärkeämpänä Jumalan tahdon kysymistä kuin sitä, että joku määrittelee voimakkaasti sen, mikä on Jumalan tahto. Espoo on toistaiseksi ainoa hiippakunta, jossa tuomiokapituli on rankaissut sateenkaariparin liiton siunannutta pappia. Mutta täydellistä ja kaikkien mielen mukaista todellisuutta ei ole. Hän sanoo suhtautuvansa avoimesti kirkon uudistumiseen. – Yksi suurimpia odotuksia on, että ota meiltä pois tämä paha olo, ratkaise meidän ongelmamme. Hän sai kapitulilta rangaistuksen. – Samaan aikaan ympärillä on Kristukseen Jeesukseen uskovia, jotka näkevät asian toisin. Hän sanoi Kotimaan haastattelussa, että on kuullut Luoman suhtautuvan yhteistyöhaluisesti herätyskristillisiin järjestöihin. Luomalle avioliitto on miehen ja naisen liitto. Kirkko ei ole olemassa siksi, että kirkko olisi relevantti, vaan siksi, että Jumala on relevantti. Jo aiemmin yksi avioliiton siunannut pappi oli ollut yhteydessä Luomaan. Hän ei halua kieltää samaa sukupuolta olevien parien onnea ja iloa, mutta avioliiton käsite kirkollisen vihkimisen yhteydessä ei tunnu luontevalta. Näin Luoma ajattelee myös itse. Se on aina Jumalan sallima asia, ellei jopa hänen tahtonsa. – Koen olevani hyvin kärryillä siitä, mitä vaihtoehtoja kirkolla on. Ville Auvinen ei tee alttariyhteistyötä naispuolisten pappien kanssa. – Tuki on tervetullutta, mistä se sitten tuleekin, ja yhteistyöhaluisuus aivan varmasti pitää paikkansa. Avioliitto on asia, joka erottaa Tapio Luoman ja vastaehdokas Björn Vikströmin kannat toisistaan. Konservatiivisten järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön raja menee hänen mukaansa siinä, että pappisvirka on avoin naisille ja miehille eikä seurakuntien työvuoroja järjestellä sukupuolen perusteella. mistä lauman kanssa samaan virtaan. Toisella kierroksella Auvinen aikoo äänestää Luomaa. Luoman oma näkemys on, että tulevaisuuden kirkossa seurakuntalaisilla on nykyistä enemmän vastuuta. Hän tarkentaa tarkoittaneensa, että moni suomalainen mieltää avioliiton käsitteeksi, jonka osapuolet voivat olla vain mies ja nainen. » ” Piispuutta korostamalla menetämme jotain olennaista. Kaikkien hiippakuntien viesti on yksi ja sama: älkää tehkö noin, Luoma sanoo. Luoma neuvoi kirkkoherroja, että nämä kannustaisivat pappejaan ottamaan yhteyttä piispaan, jos he ovat vihkineet tai siunanneet samaa sukupuolta olevia. Pari viikkoa sitten Luoma totesi Yle Radio 1:n Horisontissa, että suurelle osalle suomalaisista ajatus samaa sukupuolta olevien avioliitosta on ”käsittämätön”. Näin peli olisi avointa ja reilua. Toisen kierroksen vaaliasetelmassa Luomalla on konservatiiviehdokkaan paikka. Työntekijät ovat sparraajia ja tukijoita. Piispalta odotetaan valtavasti, Luoma sanoo
Koska Vikströmiin on ollut helppo ottaa yhteyttä, myös kielteistä palautetta on tullut. Porvoon tuomiokapituli ei ole saanut kanteluita samaa sukupuolta olevien parien vihkimisistä tai siunaamisista. Hänen mielestään kehitys on kulkenut huonoon suuntaan. Omaan virkaansa Porvoon hiippakunnassa Vikström suhtautuu käytännöllisesti. Hän sanoo ohjeistaneensa hiippakuntansa pappeja niin, etteivät nämä toimittaisi homoparien vihkimisiä eivätkä käyttäisi heidän toimituksissaan avioliiton siunaamisen kaavaa. Vikström on sanonut myös, että rukoushetkestä samaa sukupuolta olevan parin kanssa voi tehdä niin juhlavan, että se muistuttaa avioliiton siunaamista. Vikström oli arkkipiispanvaalin ensimmäisen kierroksen kakkonen 26 prosentin ääniosuudella. Monen on sitä vaikea ymmärtää, ja haluan sitä ahdistusta kuulla. Vikström toteaa olevansa Auvisen kanssa samoilla linjoilla siitä, että alueelliseen seurakuntajakoon pitäisi voida tehdä poikkeuksia niin, että ihminen saisi valita seurakuntansa vapaammin. Sitä pitää soveltaa ilolla ja toivottavasti pelkäämättä. Hän kannattaa samaa sukupuolta olevien vihkimistä ja suhtautuu omaan piispuuteensa määräaikaisena tehtävänä. • Arkkipiispa valitaan 1.3. Aamupäivällä pitää vielä ehtiä naapurissa sijaitsevaan parturiin. Piispantalo sijaitsee Porvoon tuomiokirkon vieressä. Pappia minusta ei olisi tullut ilman myönteisiä kokemuksia seurakunnan nuorisotyöstä. Meidän täytyy hyväksyä, että yhteiskunta on muuttunut. Runsaat kahdeksan vuotta piispana ovat opettaneet Vikströmille, että ruotsinkielinen Porvoon hiippakunta on kuin kirkko pienoiskoossa. KOTIMAA | 22.2.2018 6. Sellainen Porvoon hiippakunnan piispa Björn Vikström haluaa olla. Tämä on tapa vastata siihen suureen odotukseen, joka papeilla ja samaa sukupuolta olevilla pareilla on. Jos häntä ei valita arkkipiispaksi, hän luopuu piispuudesta Porvoossa syksyllä 2019. – Parinkymmenen viime vuoden aikana piispuutta on ruvettu korostamaan niin, että piispa on se, joka yksin pitää kirkon yhdessä. Vikström sanoo olevansa johtaja, jota on helppo lähestyä. Silloin vihkiminen ei ole sallittua, mutta siihen ei voi puuttua. Olen saanut olla itse aktiivinen ja ylittää rajoja. Luulen kuitenkin, että osa heistä, jotka eivät ole samaa mieltä kanssani, arvostavat sitä, että olen avoimesti jotain mieltä, Vikström sanoo. Kasvoin kristilliseen kieleen ja elämäntapaan oppimalla ja matkimalla. – Totta kai tässä on luovimista ja tasapainottelua, mutta tämä on mielestäni se, mihin nykyiset ohjeet antavat mahdollisuuden. Raamattu osoittaa, että vaikeat asiat ja vihastumisen saa tuoda Jumalan eteen. Piispoja nostetaan jalustalle, Vikström tietää. Inkarnaatio, Jumalan tuleminen ihmiseksi, on minulle kivijalka, jonka varaan rakennan paljon. Hän toteaa, että jos papit voittavat tapauksia oikeusasteissa, tilanne hajoaa käsiin. Osa porukasta on suhtautunut piispaansa varautuneesti. Takamatkalta Vikström lähtee siinä, että hänen äidinkielensä on ruotsi. Toisella kierroksella tukea pitäisi saada uusilta äänestäjiltä, aivan kuten kilpakumppani Tapio Luomankin. Meri ToiVanen • Lue ehdokkaiden kannanotot sivuilta 12–13. – Mutta pidän ongelmallisena, jos piilotamme sellaisia asioita, joista meidän täytyisi iloita, kuten maallikoiden vahva rooli tai naispappeus. Usko ja epäily kulkevat käsi kädessä koko elämän ajan. Vikströmin mukaan se tarkoittaa, että hän joutuu ilmaisemaan itseään suomeksi vähän yksinkertaisemmin kuin ruotsiksi, mutta ehkä myös selkeämmin. – Olen pitänyt tärkeänä kertoa, että nimenomaan Raamattu on se, jonka pohjalta puolustan samaa sukupuolta olevien oikeutta saada rakkaudelleen kirkollista siunausta. Hän sanoo arvostavansa ekumeniassa tehtyä työtä. Vahvuutenaan piispa pitää sitä, että hän herättää ihmisissä luottamusta. Ruotsinkieliselle medialle hän on tottunut puhumaan koko kirkon puolesta. Henkilökohtainen usko Jumalaan ja taju siitä, että en ole vain ihmisvoimien varassa, on tuonut äärettömän paljon turvallisuutta. Miksi olet kristitty. – Kymmenen vuotta on hiippakunnalle ja itselleni sopiva aika, vuonna 2009 piispaksi valittu Vikström sanoo. Vikström sanoo, että hän toivoo konservatiivisten liikkeiden johtajilta vastuunottoa. Maallisen ja hengellisen välillä ei ole eroa. Saman pöydän ääressä istuminen haastaa viholliskuvat. – Siunaaminen on toimituksena lähellä piispojen antamaa ohjetta. – Lestadiolaisten tai evankelisten tilaisuuksiin ei ole välttämättä haluttu piispaa. – Kansankirkko syntyi tilanteessa, jossa identiteetti liittyi vahvasti kotipaikkaan. • Kotimaa24:n videolla ehdokkaat kertovat, mitä he sanovat ihmiselle, joka ei löydä merkitystä kristinuskosta. – Liberaali–konservatiivi-akseli pitää ottaa huomioon, ja monet eivät edes harkitse minun äänestämistäni. Vikströmin mielestä ekumeeniset neuvottelut osoittavat, että Suomen luterilainen kirkko lähestyy katolista kirkkoa. Björn Vikström on arkkipiispanvaalin toisen kierroksen liberaalimpi ehdokas. Kirkon teologia ei löydy vain historiasta, Vikström sanoo, vaan luterilaiselle kirkolle on ominaista tulevaisuuteen katsova tehtävä. Onko tällainen luoviminen rehellistä eri osapuolia kohtaan. Avioliiton siunanneita pappeja Vikström ei kuitenkaan haluaisi rangaista. Nähdyksi tulemisella ja luottamuksen saamisella on suuri merkitys kristittynä kasvamisessa. Björn Vikström avaa oven. Miksi olet kristitty. Jumala haluaa rypeä samassa elämässä kuin mekin. Kun niitä aikanaan tulee, Vikström haluaa käsitellä tapaukset ensisijaisesti keskustelemalla. – Sitten annan tehtävän eteenpäin luottamuksella ja katson, millaisia ovia Jumala minulle avaa. uutiset Björn Vikström: ”Teologia ei löydy vain historiasta” J ohtaja, joka sanoo kantansa. Tapio Luoma: En tiedä kristinuskolle vaihtoehtoa. Björn Vikström: Sillä on tietenkin merkitystä, että synnyin kristittyyn kotiin. Vaalin ensimmäisellä kierroksella mukana ollut konservatiiviehdokas Ville Auvinen on sanonut saaneensa Björn Vikströmistä ”tilaa antavan kuvan”. Parannettavaa olisi Vikströmin omasta mielestä myös siinä, että joskus teologisen keskustelun tuoksinassa hän voisi pysähtyä kuuntelemaan toista osapuolta vielä paremmin. Jos nämä haluavat olla osa kirkkoa ja rikastuttaa sitä, heidän pitäisi kannustaa riveistään tulevia miespappeja yhteistyöhön naispuolisten pappien kanssa. Vikström sanoo tekevänsä kirkolliskokouksessa työtä sen puolesta, että vihkimisestä tulisi mahdollista. Jopa kirkkojärjestyksessä sanotaan, että avioliitto, joka on solmittu toisen järjestyksen mukaan, voidaan siunata. Minut on pienenä kastettu. Jos korostamme piispuutta liikaa, menetämme jotain olennaista. Kello on yhdeksän aamulla, mutta Vikström on jo pistäytynyt kulman takana tuomiokapitulissa
Turvallisuusjoukot surmasivat ampujan, jonka kerrotaan olevan paikallinen nuorehko mies. Thaimaassa filosofiseen ja meditatiiviseen buddhalaisuuteen on liittynyt piirteitä henkiuskosta ja hindulaisuudesta. Aloitteen mukaan ympärileikkaaminen loukkaa nuorten poikien oikeuksia eikä sovi yhteen YK:n lapsen oikeuksien julistuksen kanssa. maailmalta Buddhalainen munkki piti kynttilää perinteisessä valon juhlassa Wat Phan Taon temppelissä Thaimaan Chiang Maissa. Asiasta kertovat muun muassa Sky News ja Yorkshire Post. Lähettimet pyritään naamioimaan niin, että ne sulautuvat ympäristöönsä. Aseistautunut mies avasi tulen suurmarttyyri Georgios Voittajan kirkon alueella sovintosunnuntain ehtoopalveluksen jälkeen. KOTIMAA | 22.2.2018 7. Monet uskonnolliset johtajat Euroopassa ovat todenneet uudistuksen tekevän juutalaisten ja muslimien elämästä Islannissa kestämätöntä. Siinä todetaan, että vanhemmilla on oikeus kasvattaa uskontonsa mukaisesti, mutta ”se ei oikeutena voi koskaan ylittää lapsen omia oikeuksia”. Piispa on neuvotellut vankienvaihdosta rikollisryhmien välillä ja jopa siepattujen vapauttamisista. Raakuudestaan huolimatta rikollisryhmien johtajat kunnioittavat pappejaan, Rangel Mendoza kertoi. Sopimus Englannin kirkon kanssa tarkoittaa, että jopa 1400-luvun rakennus voi auttaa Britanniaa tulevaisuuteen ja parantaa ihmisten elämää tehostamalla yhteyksiä vaikeimmin saavutettavilla alueilla, sanoi tietoliikenneasioista vastaava ministeri Matt Hancock Yorkshire Postille. Kristinuskon osuus Thaimaassa on vain noin prosentin luokkaa. Asemies surmasi viisi seurakuntalaista Venäjällä Aseistautunut mies tappoi sunnuntaina ainakin viisi ihmistä Dagestanin Kizljarissa Venäjällä, kertovat venäläiset uutistoimistot Interfax ja Tass. Kirkot saavat vuokraa siitä, että tarjoavat paikan laitteille. Väkivallan myötä kokonaiset kylät ovat tyhjentyneet asukkaista. | Kuva: Mary Evans / Picture Library / Lehtikuva Islanti suunnittelee kieltävänsä miesten ympärileikkaukset Islannissa on vireillä miesten ympärileikkaukset kieltävä lakialoite, kertoo brittilehti The Guardian. Rangel Mendozan hiippakunnan alue on keskeinen heroiinintuotannossa, ja rikollisryhmät ja turvallisuusjoukot kilpailevat. Suomesta tehdään Thaimaahan vuosittain noin 75 000 matkaa ja suomalaiset kohtaavat lomallaan vahvan ja omintakeisen buddhalaisuuden. Englannin kirkko haluaa parantaa maaseudun nettiyhteyksiä Englannin kirkko alkaa sijoittaa syrjäseutujen kirkontorneihin lähettimiä, jotka tuovat langattoman verkkoyhteyden kyläläisille. Peräti 95 prosenttia thaimaalaisista tunnustaa buddhalaisuutta ja heistä 94 prosenttia theravadabuddhalaisuutta, joka on vanhin buddhalaisuuden koulukunnista. Piispa neuvottelee huumekartellien johtajien kanssa Meksikossa Katolisen kirkon piispa Salvador Rangel Mendoza on avannut keskusteluyhteyden huumekartellien johtajiin, kertoo brittilehti The Guardian
Selkeisiin väärinkäytöksiin pitää puuttua ja muuten korostaa terveen ja sielunhoidollisen opetuksen merkitystä. – Asiantuntijavaltaa on toisinaan syytäkin kritisoida, mutta samalla on syytä ymmärtää, että uskomuskulttuuri perustuu epätosille väitteille ja se on vaarallista. Hän oli yksi lukuisista puhujista Itä-Suomen yliopistolla viime viikolla pidetyssä kaksipäiväisessä Valta-symposiumissa, jonka järjesti Karjalan teologinen seura. Kyse on samasta ilmiöstä kuin rokotusvastaisuudessa, hopeaveden suosimisessa tai ilmastonmuutoksen kiistämisessä. Hengellisen väkivallan taustalla on Kakkurin mukaan usein niin kutsuttu uskomuskulttuuri, jolle on tyypillistä kyseenalaistaa tieteen tuloksia ja puhua valtamediasta valheellisen tiedon välittäjänä. Moni valtakriitikko hamuaa salaisesti valtaa itselleen ja omalle viiteryhmälleen, sanoi puolestaan omassa puheenvuorossaan Kuopion piispa Jari Jolkkonen. – Ja vallan makuun päästyään hän myös käyttää sitä, usein ankarimman mukaan. – Maailmankuvat ja kulttuurit törmäävät. Kakkuri määrittelee hengellisen väkivallan alistamiseksi ja sorroksi, joka ulottuu ihmisen syvimpiin kerroksiin, hänen jumalasuhteeseensa, minuuteensa, terveyteensä ja mielenterveyteensä. Kakkurin mukaan julkisuudessa kiinnitetään huomiota lähinnä vain karismaattisten saarnaajien rahankeräyksiin, joissa varat ohjautuvat väärään taskuun. – Kunpa apua olisikin enemmän tarjolla! Pappien ja diakoniatyöntekijöiden pitäisi olla paremmin ajan tasalla tässä asiassa. – Vastuustahan heille maksetaan ja siksi viran saadakseen pitää suorittaa johtamiskoulutus. Kakkurin mukaan kirkkoherroilla on erityinen vastuu puuttua alueellaan ilmenevään hengelliseen väkivaltaan, erityisesti jos sitä ilmenee omassa seurakunnassa tai kirkon sisäisen herätysliikkeen toiminnassa. Rationaalinen kulttuuri koetaan niin hengellisellä kuin maallisellakin puolella välillä kuivaksi. Ensimmäinen pukeutuu profeetan viittaan kertoen olevansa rohkea, ennakkoluuloton ja pakotettu taistelemaan yhteisöään vasKOTIMAA | 22.2.2018 8. Hengellinen väkivalta lupaa aluksi hyvää Teemu Kakkuri (vas.) ja Lauri Thurén puhuivat Valta-symposiumissa Joensuussa viime viikolla. – Paljon isompi ongelma on lakihenkinen sielun kuristaminen, jossa Jumalan lasten vapaudesta ei ole juuri mitään jäljellä. Kakkurin ohje hengellisen väkivallan uhrille on selkeä: – Väkivallan tekijää ei pidä ymmärtää, eikä omaa kärsivallankäyttö | Kirkkoherroilla on erityinen vastuu puuttua alueellaan ilmenevään hengellisen väkivaltaan, sanoo Teemu Kakkuri. Käytännössä uhrin pitää usein hakea apu lääkäreiltä ja psykoterapeuteilta. Sitä on usein vaikea tunnistaa, koska se on aluksi hienovaraista ja antaa lupauksia terveydestä ja rikkaammasta hengellisyydestä, sanoo pappi Teemu Kakkuri. Hän kuvasi kahta ihmistyyppiä, joissa tämä tulee näkyväksi. Uskomuskulttuuri ja toisaalta tiedeja oikeuskulttuuri hiertyvät toisiaan vastaan kuin myllynkivet. uutiset | Valta-symposiumi | H engellinen väkivalta on vallankäyttöä joka tulee iholle ja ui ihon alle. On pyrittävä irti hengellisesti väkivaltaisen henkilön vaikutuspiiristä ja tarvittaessa katkaistava välit häneen kokonaan. Teemu Kakkurin mukaan on traagista, että vastuu hengellisen väkivallan tiedostamisesta ja avun hakemisesta on uhrilla itsellään, vaikka hän olisi lyöty ja voimaton. Jolkkonen keskittyi esityksessään ajattelutapaan, jossa valta on aina väärin, paitsi silloin kun se on kriitikon omissa käsissä. | Kuvat: Emilia Karhu mystään pidä pitkittää ”rakastamalla” häntä. Hän puhui filosofi Michel Foucault’n oivalluksesta, jonka mukaan ihmisen omat valtapyyteet kätkeytyvät usein salakavalasti. Se ei aina kohtaa ihmisen tunne-elämän eri tasoja. Näin syntyy kitkaa, jossa yksilöt musertuvat. Se on usein epämuodollista ja omavaltaista toisen ihmisen manipulointia
– Paljon pitää selittää, että Raamatun ukkojen opetuksista saataisiin nykyisessä mielessä poliittisesti korrekteja. EMilia Karhu KOTIMAA | 22.2.2018 9. Sitä ilmenee useimmin kiinteissä, epämuodollisissa yhteisöissä, jotka nojaavat karismaattiseen johtajaan tai omaan traditioonsa. – On ajateltu, että nimenomaan kuuliaisuuden perinne mahdollisti juutalaisten joukkosurman. Irtisanoutuessaan hän saisi sovitun kipukorvauksen. Toki esimerkiksi Ilmestyskirja edustaa Thurénin mukaan Raamatussa toisenlaista suhtautumista valtaan ja vallanpitäjiin. Jolkkosen mukaan on toki mahdollista, että ihminen on väärinymmärretty nero tai viaton uhri. Kuva Nokia Mission tilaisuudesta vuodelta 2005. – Pääseekö valtaan lopulta se, jolla on suurin oikeus loukkaantua, Jolkkonen kyseli. Jolkkonen totesi, että yleensä määräaikaisuutta toivotaan, jotta päästäisiin eroon tehtäviensä hoitamiseen kyvyttömistä henkilöistä. – Myös lähes pyhimyksen aseman saanut keskitysleirille joutunut kristitty pappi ja teologi Dietrich Bonhoeffer oli valmis tappamaan Hitlerin vaikka paljain käsin. – Puuttuessani ongelmiin ja tehdessäni ratkaisuja joudun käyttämään valtaa, ja joku saattaa haavoittua. Hän puhui kiinnostavasti vallan potentiaaliluonteesta. Yhä useampi kysyy nykyisin, voinko olla jotakin muuta kuin tyttö tai poika, nainen tai mies, totesi Itä-Suomen yliopiston sukupuolentutkimuksen professori Jaana Vuori omassa puheenvuorossaan. Kirkon virkarakenne ennaltaehkäisee Teemu Kakkurin mukaan jossain määrin hengellistä väkivaltaa. Kansalaistottelemattomuuden ajateltiin silloin vievän eroon Vapahtajasta, Thurén sanoi. – Esivallalle alistuttiin, koska se oli profeetta Jeremian julistukseen nojaavan juutalaisen perinteen mukaan Jumalan tahto. Esimerkiksi itsestään selvänä pidetty, tiukan kaksijakoinen ymmärrys sukupuolesta on Vuoren mukaan paradoksaalisesti mahdollistanut sen, että muunsukupuoliset ovat tunnistaneet identiteettinsä. Hän ei nostanut itse esille mitään yksittäistapausta. – Alistuminen vääränkin esivallan edessä on siis Raamatun mukaan Kristuksen antama malli. Esivallan edessä alistumisen periaate murtui Thurénin mukaan kunnolla vasta toisen maailmansodan jälkeen. Pietarin kirjettä niin, että siellä ei puhuttaisi alistumisesta vaan kristittyjen omaehtoisesta sijoittumisesta yhteiskuntarakenteisiin. Toinen asettelee päähänsä marttyyrin kruunun kertoen, että pahantahtoiset ihmiset sortavat häntä ja hän on ajojahdin viaton uhri. | Kuva: Matti Karppinen ” Väkivallan tekijää ei pidä ymmärtää, eikä omaa kärsimystään pidä pitkittää ’rakastamalla’ häntä. Jolkkosella on kuitenkin tuore kokemus vaikeasta ja pitkään jatkuneesta tilanteesta, joka johti Konneveden kirkkoherran Olavi Virtasen erottamiseen. Yleisö kysyi, pitäisikö kirkon johtavien henkilöiden virat olla määräaikaisia. Jari Jolkkonen kertoi, että usein erityisesti aamuöisin hänen mieltään vaivaavat vakaviksi kehittyneet ristiriidat ja ongelmat seurakuntien työyhteisöissä. Thurén kuitenkin kritisoi monien nykyisten raamatuntutkijoiden tapaa selittää esimerkiksi 1. – Uudet mahdollisuudet syntyvät ihmisten reaktioista yhteiskunnan rajoituksiin sekä ihmisten unelmista koskien uudenlaista vapautta. Jättäessäni puuttumatta omatuntoni ja kärsivät henkilöt syyttävät minua vastuunpakoilusta. Usein tällaisen retoriikan taustalla kuitenkin on enemmän tai vähemmän tiedostettuja valtapyrkimyksiä. taan, koska yhteisö ei ymmärrä hänen nerouttaan. Lisäksi ajateltiin, että Kristus alistui, kuten Jumalan kansa. Myös negatiivisesti mielletty valta mahdollistaa toiseuden tiedostamisen ja sen, että yksilö valitsee toisin. Enää Israelissa ei ajatella, että muilla olisi oikeus alistaa heitä. – Sopimuksessa kirkkoherra sitoutuisi itse irtisanoutumaan, jos ajaudutaan tilanteeseen, jossa vallitsee luottamuspula. Näin vältyttäisiin kuluttavilta oikeusriidoilta. Hän oli nöyrä eikä vastustanut pahaa pahalla. – Tähän voisimme hyvin soveltaa maallista viisautta ja ottaa käyttöön johtajuussopimukset myös kirkkoherroille, Jolkkonen sanoi. Eksegetiikan professori Lauri Thurén totesi esityksessään, että Raamattu ei suosittele aktiivisen kriittistä suhdetta valtiovaltaan, vaan kehottaa juutalaisia ja kristittyjä olemaan ehdottoman kuuliaisia jopa vääräuskoisille hirmuhallitsijoille. Ja Apostolien teoissa Pietari sanoo, että ennemmin tulee totella Jumalaa kuin ihmistä
– Suomalaisilla seurakunnilla oli henkilösuhteiden kautta yhteyksiä Viroon jo Neuvostoliiton aikana, mutta ne olivat pitkälti maanalaisia. Kokouksessa ei esitetty selvityksen pyytämistä Johanna Korhoselta eikä myöskään tehty esitystä puheenjohtajan erottamisesta tehtävästään. Suomessa muutos näkyi muun muassa ystävyysseurakuntasuhteiden solmimisella luterilaisten seurakuntien kanssa Inkerissä ja Virossa. helmikuuta 1918. Niin mieskin sai takin ja pääsi kirkkoon, Salonen kertoo. Kirkkohallituksen Ojellin mukaan monet alYstäväseurakunnat etelässä iäkkäät aktiivit | Joka toisella suomalaisseurakunnalla on ystävyysseurakunta Virossa. . Sitten on eri asia, jos hän itse päättää tehdä jotain muuta, varapuheenjohtaja Wiking Vuori sanoo. KOTIMAA | 22.2.2018 10. Virallisia seurakuntien, yhtymien ja rovastikuntien tekemiä sopimuksia on 154. Alussa suomalaisten seurakuntien ystävyys olikin paljolti diakonista. | Viro | Helsingin hiippakuntavaltuustossa erimielisyyttä puheenjohtajan menettelystä Osa Helsingin hiippakuntavaltuuston jäsenistä julkisti torstai-iltana 15.2. Nyt Viron elintaso on noussut, ja ystävyystoiminta on muuttanut muotoaan. Juuri sukupolvenvaihdokset ovatkin yksi ystävyysseurakunnan toiminnan haasteista. Samoihin aikoihin naapurikunnan Kiukaisten seurakunta sopi ystävyysseurakuntatyöstä saarenmaalaisen Pühan seurakunnan kanssa. – Osa halusi ilmaista, että hän ei ole toiminut hiippakuntavaltuuston mandaatilla. Sekä kunnan että seurakunnan toiminnassa aktiivinen lehtori Marja-Leena Salonen alkoi heti selvittää, olisiko uuden ystävyyskunnan alueella kristillistä toimintaa. Toiminnalla on edessä sukupolvenvaihdos. Näillä näkymin hän jatkaa vuoteen 2020 saakka. sivulla 6 kirjoitettiin virheellisesti 3 300 epäilystä seksuaalisesta hyväksikäytöstä Englannin kirkossa. Suomessa Viron itsenäisyyttä juhlistetaan muun muassa juhlaliputuksella. Neuvostoliitto miehitti Viron uudestaan 1940-luvulla. Seurakunnat olivat vähäväkisiä ja köyhiä, ja usein pulassa vanhojen kirkkorakennustensa kanssa. Kirkot järjestävät juhlajumalanpalveluksia ja ekumeenisia juhlatilaisuuksia. Myös seurakuntia kannustetaan nostamaan Suomen lippu salkoon 24.2. Julkilausumaa ei virallisesti käsitelty hiippakuntavaltuuston kokouksessa, se ei ollut asialistalla eikä sitä liitetty pöytäkirjaan. . Kun Salonen päätti lahjoittaa 70-vuotispäivänsä lahjarahat puoliksi ystävyysseurakunnille ja puoliksi Euran seurakunnan nuorisotyöhön, paikalliset nuoret ohjasivat omankin puolikkaansa Suomenlahden eteläpuolelle. Itsenäisyysjulistusta seurasi konflikteja ensin Saksan ja myöhemmin Neuvostoliiton kanssa, joka tunnusti itsenäisyyden vuonna 1920. Viro täyttää 100 vuotta . Neuvostoliiton hajottua maa itsenäistyi lopullisesti vuonna 1994. Seurakuntanuoret tekevät retkiä Viroon ja keräävät kolehtia ystävyysseurakuntatyöhön omissa tilaisuuksissaan. Kirkkoherra Ulla Kososen mukaan valtuustossa käytiin pitkä keskustelu siitä, että Korhonen on esiintynyt prosessissa hiippakuntavaltuuston puheenjohtajana. Itsenäisyyspäivää juhlitaan Virossa suomalaisille tuttuun tyyliin lipunnostolla, paraatilla ja presidentin vastaanotolla. uutiset | lyhyesti | K un naapurimaamme Viro juhlii lauantaina itsenäistymisensä 100-vuotisjuhlavuotta, monessa suomalaisessakin seurakunnassa iloitaan ystävien puolesta. Yksi Euran rippikouluista pidetään Saarenmaalla Pühan seurakunnan leirikeskuksessa. Salonen muistaa ajalta tapauksen, jossa virolaiselta seurakuntalaiselta oli kysytty, miksei tätä näkynyt kirkossa. Viro julistautui itsenäiseksi 24. Euralta ja Kiukaisista toimitettiin vaatteita ja apua kirkkojen korjaamiseen. Ystävyyssuhteet etelänaapuriin syttyivät monessa seurakunnassa ensimmäistä kertaa 1990-luvun alussa, kun Neuvostoliiton hajoaminen avasi kirkolle yhteyksiä aiemmin rautaesiripun takana olleisiin valtioihin. Muutos näkyi myös Satakunnassa, jossa vuonna 1992 Euran kunta solmi ystävyyssuhteen Tallinnan kupeessa sijaitsevan Harkun kanssa. . Juridisia edellytyksiä ei kuitenkaan ole sille, että valtuusto erottaisi puheenjohtajan. Lukuun sisältyi muitakin hyväksikäytön muotoja. Seurakunta solmi ystävyyssuhteen pienen Rannamõisan seurakunnan kanssa. Siinä 13 hiippakuntavaltuutettua ja 2 varajäsentä sanoutuu irti valtuuston puheenjohtajan Johanna Korhosen menettelytavasta piispa Teemu Laajasalon taloudenhoidon epäselvyyksien käsittelyssä. . Viron itsenäisyyden kunniaksi. Yli kahdellasadalla evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnalla on ystävyysseurakuntasuhde johonkin Viron evankelisluterilaisen kirkon seurakuntaan. – Hän vastasi, ettei hänellä ollut sopivaa takkia. Osa ajatteli, ettei Korhonen ole viestinytkään toimineensa hiippakuntavaltuuston puheenjohtajan roolissa vaan on antanut paikannuksen sille, missä luottamustehtävässä hän toimii. Mukana ovat erityisesti nuoret. Eurassa järjestettiin keräyksiä, ja paikallinen yritys lahjoitti päällysvaatteita. Kun rautaesirippu sortui, ystävyysseurakuntatoiminnan kasvu oli räjähdysmäistä, Kirkkohallituksen asiantuntija Ari Ojell kertoo. Oikaisu Kotimaassa 15.2. Virossa pitkä neuvostovalta oli ajanut kirkot maan alle. – Osa valtuutetuista toi esiin sen, että luottamus puheenjohtajaan on kokenut vakavan kolauksen. myöhään valtuuston kokouksen jälkeen julkilausuman
Aina ei käy yhtä hyvin, tietää Pühan ja Kuressaaren kirkkoherra Anti Toplaan. Ja jos kysymyksen takana on rehellinen kiinnostus, niin se on hyvä alku. Kun Toplaanilta kysyy, miten suomalaiset voisivat naapureitaan auttaa, hän ei kuitenkaan puhu rahasta. Viron evankelisluterilaiset seurakunnat ovat keskenään erilaisissa tilanteissa niin talouden kuin toiminnankin suhteen. – On joku oman kirkon ulkopuolella, joka ajattelee ja rohkaisee, hän kuvailee. Virolaisseurakunnat saavat edelleen taloudellista tukea suomalaisseurakunnilta, ja esimerkiksi Pühan seurakunnalle leirikeskuksen palveluita ostavat suomalaisseurakunnat ovat tärkeä tulonlähde. Ystävyysseurakunnat rakentavat ruohonjuuritasolla kestävää yhteyttä kansakuntien välillä. Vaikka 1990-luvun innostuksesta ei enää voi puhua, ystävyysseurakuntatoiminta on edelleen elinvoimaista. Euroopassa rajoille rakennetaan taas aitoja, maailmalla puhutaan muureista. Seurakuntien kokemusten mukaan vetovastuun siirtäminen esimerkiksi nuorisotyöhön on yksi keino pitää toiminta elävänä. Henkilösuhteiden ohella suomalaisten seurakuntien yhdistyminen ja rakennemuutos vaikuttavat ystävyysseurakuntatoimintaan. – Taloudellistakin apua tarvitaan, mutta se ei ole tärkein puoli. – Nyt tuulten suunta on kääntynyt. kuperäisistä aktiiveista alkavat olla jo iäkkäitä. Vaikka Saarenmaa on yhdistynyt yhdeksi kunnaksi, sen alueella vaikuttaa vielä kymmenkunta seurakuntaa. Ojell kertoo, että viimeisen neljän vuoden aikana sopimuksien määrä Viroon on jopa hiukan kasvanut. Kun Euran ja Kiukaisten kunnat yhdistyivät, uusi Euran seurakunta peri elävät ystävyyssuhteet sekä Pühan että Rannamõisan seurakuntiin. Saara-Maria Pulkkinen ” Paljon riippuu siitä, löytävätkö Suomen suuret seurakunnat aikaa täällä toisella puolella sijaitseville pienille seurakunnille. Toplaan pitää ystävyysseurakuntatoimintaa hengellisesti merkittävänä. Myös Ojellin mukaan kristillinen yhteys on ystävyysseurakuntatyön ytimessä, ja ystävyyssuhteiden vaaliminen ansaitsee hänen mukaansa huomiota tänäänkin. Evankelisluterilaisen kirkon seurakunnat ovat erilaisissa tilanteissa niin talouden kuin toimintansa suhteen. Tässä tilanteessa on entistä tärkeämpää pitää yllä inhimillisiä suhteita. Viron kirkko elää Toplaanin mukaan sisälähetysolosuhteissa. Toiminnan tulevaisuutta on pohdittu ystäväseurakuntapäivillä, jotka järjestetään seuraavan kerran huhtikuussa Tampereella. Tukea välitetään myös lähetysjärjestöjen kautta. Pühan seurakuntaan kuuluu noin 450 jäsentä, joista vapaaehtoista jäsenmaksua maksaa noin 200 ihmistä. kuvassa pappi Jüri Vallsalu on menossa pitämään jumalanpalvelusta Hagerin kylässä Tallinnan ulkopuolella vuonna 2015. Harvat virolaiset kuuluvat kirkkokuntiin, ja uskonnollista sivistystä puuttuu. – Paljon riippuu siitä, löytävätkö Suomen suuret seurakunnat aikaa täällä toisella puolella sijaitseville pienille seurakunnille, Toplaan toteaa. | Kuva: Pille-Riin Pregel KOTIMAA | 22.2.2018 11. Tärkeämpää on yhteistyö. – Ystävyysseurakuntayhteydet vaativat seurakunnilta sekä innostuneita yksittäisiä ihmisiä että kokemuksen ystävyysseurakunnasta seurakunnan yhteisenä toimintana, Ojell toteaa. Olennaisinta on kysyä, kuinka voitte. Hän muistuttaa, että Viron kirkon kaikki seurakunnat ovat Suomen mittakaavassa pieniä. Vaikka monet Viron kunnat ovat yhdistyneet, kuntien alueella toimivat seurakunnat ovat pysyneet itsenäisinä. Ojell vertaa nykytilannetta 1990-luvun alkuun, jolloin Euroopan rajat aukenivat ja elettiin myötätuulen aikaa
Arkkipiispa mahdollistaa avoimen keskustelun. Myös hallinto toteuttaa kirkon hengellistä tehtävää. Kokemukseni tutkijana on vahvistanut käsitystäni, että näkemysten erilaisuudesta huolimatta yhteys on mahdollista. puheenvuorot E hdokkuus missä tahansa vaalissa merkitsee jättäytymistä tukijoiden kannattelemaksi ja asettautumista monenlaisen arvioinnin kohteeksi. Arkkipiispankin kaikilla toimilla, puheilla ja kannanotoilla tulee olla merkitystä paikallisseurakunnan ja sen jäsenten elämän kannalta. Arkkipiispa tarvitsee toisia ihmisiä ja esirukousten tukea. Arkkipiispa ja kirkko ovat yhdessä muuta yhteiskuntaa ja maailmaa varten. Arkkipiispa käy vuoropuhelua eri toimijoiden kanssa ja tuo esille kirkon uskoa ja siitä nousevia näkökohtia omalle ajallemme niin paikallisissa kuin maailmanlaajuisissa kysymyksissä. Arkkipiispa tarvitsee rinnalleen toisia ihmisiä ja tuekseen paljon esirukousta. Arkkipiispa tukee niitä, jotka eivät saa ääntään kuuluville. Hän kannustaa toimimaan vaikeuksien kanssa kamppailevien ja eri tavoin kärsivien hyväksi ja muistuttaa, että lähimmäisenrakkaudelle ei ole vaihtoehtoja. |K uv a: Ju kk a G ra ns tr öm KOTIMAA | 22.2.2018 12. Hengellinen ja rakenteellinen uudistuminen kulkevat käsi kädessä. Kirkon luonne hengellisenä yhteisönä on mielessäni vahvistunut myös niissä yhteyksissä, joissa olen osallistunut kirkon hallintoon sen eri tasoilla. Arkkipiispan tulee etsiä sanoja erityisesti niiden kokemuksille, jotka eivät saa ääntään kuuluville. Jäsenyyteni viime vuosien keskeisissä kirkkomme tulevaisuustyöryhmissä on auttanut minua hahmottamaan mahdollisuuksia, joita kirkollamme Suomessa edelleen on. Tämän ajatuksen kannattelemana rohkenen itse tarjoutua edelleen olemaan käytettävissä arkkipiispanvaalissa. Taustani seurakuntapappina on opettanut minulle, että paikallisseurakuntien, niiden työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja muiden seurakuntalaisten tukeminen on piispan virassa keskeistä. Siinä ei etsitä ratkaisuja ainoastaan erilaisten mielipiteiden perusteella vaan myös yhdessä Jumalan tahtoa kysymällä. Tällaisen keskustelun mahdollistamisessa arkkipiispalla on tärkeä tehtävä. Tässäkin arkkipiispa voi olla merkittävä yhteiskunnallinen mielipidevaikuttaja ja arvojohtaja. Arkkipiispa on hengellinen johtaja. Arkkipiispa ei yksin määrää kirkon suuntaa eikä hän yksin kykene hoitamaan virkansa velvollisuuksia. Kirkko on hengellinen yhteisö ja siksi arkkipiispa on hengellinen johtaja, joka kutsuu ihmisiä rukoukseen ja rohkaisee heitä uskoon, toivoon ja rakkauteen, Jumalan läsnäolon huomaamiseen ja Kristukseen turvautumiseen. Tämän ymmärryksen ylläpitämisessä arkkipiispalla on keskeinen rooli. Vain siten hän pystyy huolehtimaan tehtävistään, joista tärkeimpiä on kirkon ykseyden vaaliminen. Teologian ja luonnontieteiden suhteisiin perehtyessäni huomasin, miten keskinäinen ymmärrys voi kasvaa, kun antaudutaan avoimeen keskusteluun, ja miten tärkeitä asioita siinä ovat kärsivällisyys ja halu oppia uutta. Arkkipiispanvaalin ehdokkaana minä olen halunnut antaa omat kokemukseni, tietoni, taitoni ja persoonani kirkon käyttöön yhdeksi vaihtoehdoksi, kun tärkeää virkaa ollaan täyttämässä. ” Arkkipiispan tulee etsiä sanoja erityisesti niiden kokemuksille, jotka eivät saa ääntään kuuluville. Arkkipiispanvaalissa jokainen äänestäjä itse asiassa jo osallistuu tulevan arkkipiispan tukemiseen. Minulle hallinto on yksi tärkeä ulottuvuus kirkon hengellisen tehtävän toteuttamisessa. Tapio Luoma Espoon piispa, arkkipiispaehdokas Arkkipiispa on kirkkoa ja maailmaa varten Arkkipiispa tarvitsee rinnalleen toisia ihmisiä ja tuekseen esirukousta, kirjoittaa piispa Tapio Luoma. Arkkipiispa on ennen kaikkea kirkkoa varten. Tällaiseen tulevaisuuden rakentamiseen arkkipiispa kannustaa ja itse siihen osallistuu. Yhteinen pohtiminen ja tulevaisuudenkuvien rakentaminen esimerkiksi strategiatyöryhmässä ja tulevaisuuskomiteassa ovat vakuuttaneet minut siitä, että hengellinen ja rakenteellinen uudistuminen kulkevat käsi kädessä. Arkkipiispa toimii seurakuntien hyväksi
Kenenkään ei tarvitsisi toimia näkemystään eikä omaatuntoaan vastaan. Kirkon viralliseksi linjaksi muodostui eronneiden vihkiminen. Björn Vikström Porvoon piispa, arkkipiispaehdokas Rinnakkaiset avioliittokäsitykset eivät ole uusi ilmiö ” Naisen alisteista asemaa ilmaisevalle avioliittokäsitykselle annettiin kuitenkin tila, eri osapuolten hiljaisella suostumuksella. Nämä käsitykset avioliitosta rakentuvat kahdelle eri näkemykselle miehen ja naisen välisestä suhteesta, ei ainoastaan avioliitossa, vaan yhteiskunnan kaikilla aloilla. Siksi kirkko voisi nytkin sallia kaksi erilaista kantaa samaa sukupuolta olevien liitoista, kirjoittaa piispa Björn Vikström. Kahden rinnakkaisen käsityksen rinnakkaiselo ei ole teologisesti eikä käytännöllisesti helppo asia. Ensimmäisessä mies on naisen hallitsija ja holhooja ja nainen vastaavasti alisteisessa asemassa oleva miehen palvelija ja tuki. Viime sodan jälkeen nämä vihkimiset haluttiin torjua kokonaan kirkolliskokouksen päätöksellä, mutta vähitellen käytännöt ja kaavat muuttuivat. Meidän piispojen ja kirkolliskokouksen tulee mahdollisimman pian yhdessä löytää toimiva ratkaisu, jotta tästä vaikeasta asiasta ei koituisi kohtuuttoman suurta vahinkoa kirkollemme ja erityisesti niille, joita se lähimmin ja kipeimmin koskee. Kummallekin avioliittokäsitykselle katsottiin aikanaan löytyvän teologisia perusteluja. Kieltäytymisiin puututtiin vain, jos kyseiselle parille ei järjestetty toista vihkipappia. Uudessa käsityksessä halutaan puolestaan noudattaa oikeudenmukaisuutena ja tasavertaisuutena toteutuvaa Raamatun mukaista rakkautta ja niin kutsutun luonnollisen lain ilmaisemaa yhteistä ihmisarvoa. V oiko kirkossa olla kaksi käsitystä avioliitosta yhtä aikaa. Kyse on nyt siitä, voitaisiinko tätä virallisen ja epävirallisen käsityksen yhteen sovittavaa periaatetta ja mallia käyttää tilanteessa, jossa homoseksuaalisuus hyväksytään heteroseksuaalisuuden kanssa tasavertaisena rakkauden muotona. Vastaavalla tavalla on kirkossamme hyväksytty kaksi rinnakkaista käsitystä eronneiden vihkimisestä. Kaikki osapuolet saisivat pitäytyä oikeana pitämässään avioliittokäsityksessä kirkon järjestystä rikkomatta. Tällöin on kauttaaltaan kyse naisen alisteisesta ja miehen hallitsevasta asemasta. Ratkaisu ei ole ollut ongelmaton, ei varsinkaan naisille, koska se on tarkoittanut, että tasa-arvoa on kirkossa kehitetty viiveellä, kirkon ykseyden säilyttämiseksi. Viime vuosisadan alkupuolella kirkolliskokouksen määräenemmistöllä uudistetun käsikirjan ilmaisema miehen ja naisen tasavertaisuuteen pohjautuva näkemys on tietysti tänä päivänä – ja pitääkin olla – kirkon virallinen avioliittokäsitys. Jos tällaiseen ratkaisuun voitaisiin päätyä, luotaisiin takeita kirkon yhteyden säilymiselle tilanteessa, jossa on uhkana vaikea ja pitkälle tulevaisuuteen ulottuva repivä erimielisyys, jopa sisäinen hajoaminen. Vanhalle, naisen alisteista asemaa ilmaisevalle avioliittokäsitykselle annettiin kuitenkin tila, eri osapuolten hiljaisella suostumuksella. Historia osoittaa kuitenkin, että se ei ole uusi ilmiö. Aika on kuitenkin tehnyt tehtävänsä. Tältä osin nämä avioliittokäsitykset edustavat siis kahta eri ihmiskäsitystä, kahta eri antropologista ja teologista perusnäkemystä. Vanha käsitys pohjautuu apostolien huoneentaulujen etiikkaan, joka hallitsee Lutherin Vähän katekismuksen huoneentaulun opetusta avioliitosta, ja siten myös tunnustuskirjojen. |K uv a: Ju kk a G ra ns tr öm KOTIMAA | 22.2.2018 13. Kirkon avioliitolle asettamat tavoitteet ja ihanteet pysyisivät samoina: suoja ja tuki parisuhteelle ja mahdollisille lapsille, tavoitteena elinikäisyys, uskollisuus, tasa-arvo ja keskinäinen kunnioittaminen. Sitä tullaan luultavasti joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin toteuttamaan meidänkin kirkossamme. Kirkossa on jo pitkään vallinnut erilaisia käsityksiä avioliitosta. Laajennetun avioliittokäsityksen puitteissa sallittaisiin siis elintilaa kahdelle eri käsitykselle. Ne papit, jotka eivät tähän suostuneet, saivat piispan kaitsennassa mahdollisuuden väistää. Tällainen ratkaisu on periaatteelliselta kannalta johdonmukainen jatke käytännölle, jossa kirkossa on vallinnut useampi käsitys avioliitosta. Tästä syystä olen valmis toimimaan kirkkomme yhteyden ja koossa pysymisen puolesta jouduttamalla tätä uudistusta. Melkein koko viime vuosisadan aikana on kirkossamme vallinnut kaksi sallittua käsitystä avioliitosta, yhtäältä monisatavuotinen naisen ja miehen eri asemaan pohjautuva vanha käsitys ja toisaalta sukupuolten tasavertaisuuteen pohjautuva uusi käsitys. Tänä päivänä käsitys avioliitosta tasa-arvoisena liittona näkyy yhä selkeämmin myös niin kutsuttujen konservatiivisten liikkeiden opetuksessa. Tällöin kirkon hajaannuksen ja kirkosta eroamisen uhka ei liity ainoastaan laajennetun avioliittokäsityksen mahdolliseen toteuttamiseen vaan vähintään yhtä paljon tämän uudistuksen mahdolliseen lykkäämiseen. Toisessa mies ja nainen ovat kaikkialla tasavertaisessa asemassa
Kirkko etsii identiteettiään. Sielläkin, missä lain saarna on ymmärretty riittämättömyytensä ja häpeänsä kanssa painiskelevan tämän vuosituhannen ihmisen edessä vaientaa, tyhjäksi jäänyt tila on täytetty loputtomalla puheella armollisesta Jumalasta ja hänen ovi auki odottavasta kirkostaan. Kun kirkko kääntyy ihmisten puoleen, se kysyy, mitä mieltä ihmiset ovat kirkosta. Kristityt ovat ottaneet vakavammin lähetyskäskyn kehotuksen opettaa kuin Jeesuksen esimerkin kysyä toiselta, mitä hän on vailla. Päinvastoin kuin on ollut vanhastaan tapana ajatella, enemmän hyvää samoilla resursseilla saadaan aikaan lisäämällä järjestöjen määrää eikä päinvastoin. Valokuvassa kirkko panee johtajansa kättelemään toista kirkon johtajaa. Vaalien mainostus kuitenkin unohtui, joten päivän aikana vain yksi nuori kävi äänestämässä. Kirkko toivoo, että ihmiset olisivat sen jäseniä. Se on ainutlaatuinen ja arvokas, mutta jos se puetaan pelkkiin menneen maailman kielikuviin, ei kaltaisillani ole sille käyttöä. Suomen Lähetysseuran johtajan Rolf Steffanssonin ajatus, että kirkolla saattaa lähitulevaisuudessa olla 10–12 lähetysjärjestöä, onkin kirkon kannalta erittäin tervetullut ajatus. KOTIMAA | 22.2.2018 14. Onko tuohon kasvamassa finni, huomaa kirkko ja käyttää peitepuikkoa. Siitä johduin ajattelemaan kirkon viestiä. Lisäksi järjestöt pyrkisivät etsimään tarvittavalle hallinnolle muita rahoituslähteitä. Päätoimittaja Mari Teinilä nostaa esiin tärkeän kysymyksen: mikä lähetystyössä on tärkeintä. Laki on ensin hirmuttanut sielun ja Kristus sen sitten lohduttanut. Janne Ropponen Suomen Lähetyslentäjien toiminnanjohtaja Rehti ja terve lähetyskilpailu onko nuorten innostaminen mielekästä. Toinen ei tullut neljän vuoden aikana yhteenkään kokoukseen. Pääkirjoituksen ajatus, että tämä tapahtuisi järjestöjen määrää vähentämällä, on kuitenkin vanhanaikainen ja tehoton. Yrittämisen puutteesta kirkkoa ei pidä syyttää. Tämä täytyy kuitenkin tehdä resurssit tarkasti hyödyntäen, yhteistyökumppaneita kuunnellen ja pyrkien erityisesti lisäämään innostusta lähetystyöhön. Reilussa kilpailuhengessä ja olympialaisten innoittamana me Suomen Lähetyslentäjät kysymme, miten kansainvälinen diakonia ja lähetystyö voisivat mennä eteenpäin nopeammin, korkeammalle ja voimakkaammin. Nuoret äänestivät koulupäivän aikana vilkkaasti ja kaksi nuorta tuli valituksi seurakuntaneuvostoon. Onko vakiintumattomien nuorten innostaminen mielekästä. kirkon lähetystyön uudistamisesta pääkirjoituksessa sekä laajassa jutussa. Neuvostoon valittiin yksi nuori aikuinen, mutta hän muutti pian pois seurakunnan alueelta. Kirkko voi myös asettaa prosenttirajan hallintokulujen osuudelle, jolloin hallintokulut eivät varmasti kasva, vaikka kirkolla olisi kumppanina kuinka monta lähetysjärjestöä tahansa. Tämä johtaa siihen, että järjestöt pyrkivät aikaisempaa innokkaammin pienentämään hallintokuluja, eikä päinvastoin. Kirkon lähetysjärjestöjen lisääminen johtaa siihen, että kirkko saa enemmän lähetystyötä aikaan samoilla resursseilla. Symposiumit sauhuten kirkko miettii, millainen sen pitäisi olla huomenna. Vaikka olen äidinmaidossa imenyt kristillisen uskon kalliin perinnön, on elämä kirjoittanut uskon testamenttiin ihan muuta kuin vanhempieni sukupolvi tarkoitti. Rakkaan sukulaisen minuun jättämä jälki ja yhdessä eletyn muistot luovat. Kirkko on huolissaan. Aina kun kilpailu lisääntyy, niin kustannustaso laskee ja varsinainen lopputuote on parempi ja edullisempi. Pappi sanoi siunatessaan niin kuin käsikirjassa lukee: ”Iankaikkisuuden toivo luo valoaan tähän hetkeen.” Huomasin ajattelevani: Ei luo. itsekeskeinen kaveri kaisa Raittila Kirjoittaja on toimittaja ja kirjailija. Vielä tärkeämpi kuin viestin sisältö on tapa, jolla se tarjoillaan. Jouduin toteamaan, että kuulun siihen kirkossa yhä laajenevaan joukkoon, jolle elämä ennen kuolemaa on tärkeämpää kuin elämä kuoleman jälkeen. Lähetysjärjestöjen määrän lisääminen ei lisää hallintokuluja, vaan laskee niitä. Uuden mallin on kuitenkin palkittava lähetysjärjestöt sen mukaan, miten hyvin ja miten suuren osan ne onnistuvat saamaan kirkon myöntämistä varoista varsinaiseen työhön ja miten vaikuttavaa se on. Kirkko ei usko itseensä. Seurakunnassamme tehtiin näin kahdeksan vuotta sitten, jolloin 16-vuotiaat saivat äänioikeuden. Kirkko hakeutuu alkulähteille. Kirkko ei halua näyttää sellaiselta kuin se on. Kaverista, joka on kiinnostunut vain itsestään, ei voi koskaan tulla ystävää. Nuorten aikuisten vaikuttamisryhmä (Kotimaa 15.2.) kehottaa seurakuntalaisia ja työntekijöitä kannustamaan nuoria lähtemään ehdolle seurakuntavaaleihin. Kirkko iloitsee, kun ihmiset haluavat antaa sille aikaansa. Kristillisen julistuksen perinteinen kaava on ollut kertoa ihmiselle, millainen hän on ja mitä hän sen vuoksi tarvitsee. Tulos oli masentava. Suomen Lähetyslentäjien mielestä tärkeintä on kristilliseen uskoon ja Jeesuksen antamaan lähetyskäskyyn perustuen huolehtia yhä paremmin ja laajemmin siitä, että lähimmäisen rakkaus, apu, ilo ja toivo tavoittaisivat niistä osattomat. Radiossa kirkko kuulostaa koulutetulta bassobaritonilta. Mutta yhtä kirkko ei ymmärrä. mielipiteet O lin rakkaan sukulaisen hautajaisissa. Neljä vuotta sitten äänestys oli jälleen mahdollista samassa koulussa. Seurakuntavaalien äänestys vietiin mainoskampanjan saattelemana paikalliseen kouluun. Tarvitaan rehti ja terve lähetyskilpailu, joka lisää lähetysinnostusta ja kannustaa kohdistamaan resurssit varsinaiseen työhön eli ”hyvän sanoman jakamiseen sanoin ja teoin”. Kotimaa kirjoitti 8.2. Toinen kävi parissa kokouksessa käyttämättä yhtään puheenvuoroa ja muutti sen jälkeen pois seurakunnan alueelta. Kirkko kouluttaa ja kurssittaa, kehittää ja kasvattaa. Se oikoo skenaarioitaan ja kääntää pykälänsä kallelleen. annamaRi Jukko Helsinki ” Kun kirkko kääntyy ihmisten puoleen, se kysyy, mitä mieltä ihmiset ovat kirkosta. Tuonpuoleisen pelastuksen sijaan etsin tämänpuoleista merkitystä. Kirkko haluaa kertoa, mitä hyvää se tekee
– Tampere-talo ja Tampereen ooppera tilasivat sävellystyön minulta jo vuonna 2009. Kortekangas luonnehtii tarinaa yleismaailmalliseksi ja edelleen päteväksi. K un sisarukset käyvät toisiaan vastaan, niin konfliktissa ei ole voittajia. – Merkityksiä niihin latautuu vasta tekstin ja kontekstin kautta. Kirkon lukkarina toimiva pasifisti-isä, poika ja tytär ajautuvat konflikJokaisella on vastuu lähimmäisestään tissa eri puolille. Oopperassa on myös kirkollista tematiikkaa. Kortekangas kuitenkin huomauttaa, että ”nuotit, harmoniat ja rytmit eivät ole punaisia, valkoisia tai muunkaan värisiä”. Harvoin säveltäjä pääsee tekemään oopperaa tällaisesta aiheesta, Kortekangas kertoo. Musiikinjohtajana on Santtu-Matias Rouvali. Säveltäjän mukaan ooppera pohtii sitä, miten vaikeaa yhdessä eläminen usein on niin perheessä kuin koko yhteiskunnan mittakaavassa. Näihin ihmisiin samaistumalla voimme samalla pohtia koko aikakauden yhteiskunnallista tilannetta. Se ei ole tarinassamme olennaista. Veljeni vartijan säveltäjä Olli Kortekangas on tarttunut poikkeuksellisen haastavaan urakkaan. | ooppera | kulttuuri Tampere-talon Veljeni vartija -ooppera kuvaa vuoden 1918 tapahtumia yhden perheen kautta. solisteina vasemmalta Ville Rusama, Tuuli Takala, Juha Kotilainen ja Päivi nisula. KOTIMAA | 22.2.2018 15. Kortekangas ja Parkkinen päätyivät jo alkuvaiheessa siihen, että he luovat täysin uuden sisällissotaan sijoittuvan tarinan. – Toiselle on kuitenkin ojennettava käsi ja pyrittävä tulemaan hänen kanssaan toimeen. Vesa Keinonen Veljeni vartija -oopperan esitykset ovat Tampere-talossa 16.2.–3.3. Ponnekkailla työväenlauluilla ja Jääkärimarssilla on edelleen itseoikeutettu paikkansa sisällissodan äänimaisemassa. Veljeni vartijan nimi viittaa luonnollisesti Raamatun kertomukseen maailmanhistorian ensimmäisestä veljessurmasta. Episodi, jossa pakolaisia saapuu turvaan Johanneksen kirkkoon paljastaa jotakin olennaista veljessodan luonteesta. Vahvat solistit, taitava Tampere Filharmonia ja kaksi kuoroa niveltyvät sujuvasti kulkevaan juoneen. Hänen keskeisenä työparinaan on toiminut ohjaaja-liberisti Tuomas Parkkinen. Erityisen vavahduttavasti on toteutettu kiirastorstain taistelukohtaus Kalevankankaan hautausmaalla. Joka suhteessa ammattitaidolla toteutettu suurteos vangitsee katsojan paikalleen heti alkutahdeista lähtien. Jos katsojalla on siitä mielipide, niin se on hänen asiansa, Kortekangas summaa. – Pyrimme olemaan uskollisia historialle, mutta teoksemme ei ole mikään historiantunti. Jokaisen kaatuneen merkiksi näyttämölle laskeutuu uusi risti. – Rossin perheelle tapahtuu isoja, dramaattisia asioita. Jokaisen meistä pitää huolehtia kanssaihmisistään. | Kuva: Petri Nuutinen ” Ooppera pohtii sitä, miten vaikeaa yhdessä eläminen usein on niin perheessä kuin koko yhteiskunnan mittakaavassa. Emme myöskään ota kantaa siihen, kumpi osapuoli oli enemmän oikeassa tai väärässä. – Kain vakuutti Jumalalle, ettei hänellä ole velvollisuutta huolehtia Abel-veljestään, mutta oli täysin väärässä. Oopperassa aikakautta luonnehditaan ja dramatiikkaa luodaan eri musiikkityylien kautta. Kannattaa alkaa rauhantekijäksi, aina kun se vain on mahdollista, säveltäjä sanoo. sota repii perheen. Tämä käy sielua raastavasti ilmi Tampereen oopperan Veljeni vartijasta, jonka kantaesitys oli Tampere-talossa 16.2. Pitääkö Veljeni vartijasta täysipainoisesti nauttiakseen hallita suvereenisti sisällissodan eri käänteet
Hän on julkaissut aiheesta viime syksynä kirjan Hyvän tekemisen markkinat (Gaudeamus). Johansson on paneutunut viime vuodet kansainvälisen auttamisen ja globaalin kapitalismin kohtalonyhteyden tutkimiseen. Globaali markkinatalous on Johanssonin mukaan tullut osaksi avustusjärjestöjen toimintaa. Valtion tukemaa kehitysyhteistyötä on vuoden 2015 jälkeen leikattu ja järjestöjen omaa varainhankintaa korostettu, Johansson toteaa. Merkittävä syy ilmiöön on ollut valtionavun kasvun ohella yksittäisten kuluttajien tuen lisääntyminen. Järjestön tukijamäärä on kahdeksankertaistunut. Nyt hyvän tekeminen on helpompaa kuin koskaan ennen.” Tämä ruotsalainen suuren auttamisjärjestön mainos kertoo kansainvälisen humanitäärisen työn suunnasta. Pitkäkestoinen sitoutuminen avustuskohteisiin on korvattu lyhyillä projekteilla. Suunnanmuutoksesta ollaan järjestöissä montaa mieltä, mutta taloudellisesta näkökulmasta se on kannattanut. Kuluttajien huomiota kalastellaan somenäkyvyydellä. He kysyvät nuorukaiselta: ”Mitä sinä olet tehnyt ihmiskunnan hyväksi?” Mies vastaa: ”Olen klikannut banneria. Järjestöt alkoivat suoramarkkinoida auttamista puhelimitse ja kaduilla 1990-luvulla. – Länsimainen ihminen tuijottaa sosiaalisen median kautta omaa kuvaansa. TeksTi | AnnA-kAisA PiTkänen – kuvAT | jukkA grAnsTröm » KOTIMAA | 22.2.2018 16. Suomessa toimivien suurimpien kansainvälisten avustusjärjestöjen budjetit ovat kolminkertaistuneet 1990-luvun laman jälkeen. Se pätee myös auttamiseen, jossa elämme hyvän tekemisen kulutusjuhlien aikaa, sanoo Frank Johansson, ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Suomen osaston toiminnanjohtaja. haastattelu ahvipöydässä istuvat Äiti Teresa, Gandhi, Jeesus ja tavallinen nuori mies. Nykyään kuluttaja voi ostaa osansa hyvistä teoista helpoimmin verkosta. – Vapaaehtoisuus ja kutsumusajattelu ovat korvautuneet Hyvän tekemisen kulutusjuhlaa Avustusjärjestöt ovat hyvinvoivempia ja lähimmäisen auttaminen helpompaa kuin koskaan ennen. Raha on tuonut järjestöön piirteitä, joita Johansson vierastaa. Myös Johanssonin johtaman Amnesty Internationalin talous on kasvanut 1990-luvulta 200 000 eurosta neljään miljoonaan euroon. – Talousjärjestelmä ja poliittinen päätöksenteko ovat pakottaneet järjestöt mukaan kaupalliseen kilpailuun. ” Talousjärjestelmä ja poliittinen päätöksenteko ovat pakottaneet järjestöt mukaan kaupalliseen kilpailuun. Kolme ihmiskunnan hyväntekijää kertovat suurista saavutuksistaan. Järjestöjen työntekijöitä motivoi kutsumuksen sijaan ura-ajattelu ja ammattimaisuus. Maailma ei kuitenkaan muutu oikeudenmukaisemmaksi vain klikkaamalla banneria, muistuttaa Amnesty Internationalin Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson
KOTIMAA | 22.2.2018 17. – Järjestöjen kampanjat ovat nykyään kuluttajille suunnattua kaupallista toimintaa, jossa myydään mielikuvia, Frank Johansson sanoo
Kirkon Ulkomaanapu on Suomen Punaisen Ristin kanssa maamme suurin auttamisjärjestö noin 40 miljoonan euron vuosituloilla. Kirkon Ulkomaanapu, Lähetysseura, World Vision ja Fida ovat kaikki tahoillaan satsanneet aiempaa enemmän medianäkyvyyteen, lahjoittajien hankintaan ja markkinointiin. Me auttamisen ammattilaiset emme muutoksiin yksinämme pysty. Tieto ongelmien taustoista jää kuitenkin olemattomaksi, ja vaikuttaminen niiden syihin vielä vähäisemmiksi. – Järjestöt tekevät paljon vaikuttamistyötä, joka kohdistuu globaalijärjestelmän epätasa-arvoon. – Kirjani näkökulmasta kristilliseen avustustoimintaan perehtyminen oli välttämätöntä. Työ on täynnä hierarkkisia komentoketjuja ja lukemattomia palavereita, reviirikiistoja, kilpailua vaikutusvallasta, projektisuunnitelmia ja talousindikaattoreita. Vaikka järjestöt tarvitsevat myös asiantuntijatyöntekijöitä, ei niiden perustoiminta saisi Johanssonin mielestä luisua liiaksi näiden hartioille. Pitkäikäisyyden tuoma asiantuntemus ja perinteet näkyvät Jo” Vapaaehtoisuus ja kutsumusajattelu ovat korvautuneet byrokratialla ja kustannustehokkuusajattelulla. Tämä työ ei kuitenkaan tavoita kansalaisia ja herätä riittävästi kiinnostusta. Nopealla silmäyksellä kansainvälisen avun markkinalogiikka on myös kannattanut. – Auttajat tulivat parempiosaisista piireistä ja heillä oli usein vahva henkilökohtainen kutsumus asiaansa. Syntynyt 1962. Silti hän tunnustaa sympatisoivansa kirkkoa ja sen avustusjärjestöjä. Lähetysseuran tulot ovat noin kolmekymmentä tuhatta euroa vuodessa. Asioiden eteenpäinviemiseksi tarvitaan laajoja ihmismassoja. Helpointa massoille on myydä jotakin sellaista, minkä ihminen ymmärtää tunteella: tarinoita, kuvia, tunnelmia. KOTIMAA | 22.2.2018 18. Amnesty Internationalin Suomen osaston toiminnanjohtaja vuodesta 1996 lähtien. – Maailman muuttamista ei voi ulkoistaa ammattilaisille. Fidan tulot ovat taas viime vuosina hieman pudonneet. Aluksi ajatuksia eri ihmisryhmien, sukupuolten tai yhteiskuntaluokkien tasa-arvosta pidettiin outoina ja vaarallisina. World Visionin tulot ovat kasvaneet miljoonasta lähes kymmeneen miljoonaan euroon. – Kutsumuksellisen auttamisen ajatukset tavoittivat ensin yhteiskunnan parempiosaiset, ja vasta myöhemmin ongelmista kärsivät kansanjoukot lähtivät muuttamaan olojaan. Johansson ei itse kuulu kirkkoon eikä hänellä ole erityistä uskonnollista vakaumusta. Samoihin aikoihin syntyi monia muitakin yhteiskunnallisia liikkeitä, jotka ajoivat esimerkiksi inhimillisempiä työoloja, naisten aseman parantamista ja prostituution poistamista. byrokratialla ja kustannustehokkuusajattelulla. Someajan ristiriidat eivät ole kokonaisuudessaan uusia. Teokset: Hyvän tekemisen markkinat (Gaudeamus 2017), Hyvän tekeminen ja valta: Humanitarismin kriittistä tarkastelua (Gaudeamus 2013). Heitä vaivasi ristiriita kristillisen lähimmäisenrakkauden ja valtioiden rajat ylittävän teollisuuskapitalismin välillä. Auttamisesta kiinnostuneet kuluttajat klikkailevat myötätuntoa herättäviä järjestöjen bannereita. Johanssonin mukaan ongelma on ennemmin laadullinen kuin määrällinen. Järjestön tavoittelema ammattimaisuus näkyy hyvin siinä, että kristillistä sanomaa pidetään toiminnassa taka-alalla. Eikö siinä olisi kylliksi massoja muuttamaan maailmaa. Niitä voi verrata mihin tahansa kansainvälisillä globaaleilla auttamisen markkinoilla toimiviin järjestöihin. Suomen pitkäikäisin globaalin auttamisen järjestö on Suomen Lähetysseura, joka on toiminut vuodesta 1859 lähtien. Järjestöjen tukijamäärät ovat moninkertaistuneet parissa vuosikymmenessä. – Ensimmäinen merkittävä kansainvälisen auttamisen alan toimija oli orjuuden vastainen liike. Auttamistyön sytykkeitä ovat 1800-luvulta asti olleet globaalin kapitalismin eriarvoisuus ja kilpailussa menestyneiden yksilöiden huono omatunto. Nykyajan somekansalainen haluaa nähdä auttamisessakin oman ”selfiensä”. Ristiriita synnytti Johanssonin mukaan ”evankelisen huonon omantunnon”: kokemuksen siitä, että oma hyvinvointi on suhteettoman suurta kärsiviin lähimmäisiin verrattuna. Enemmistön mielipiteet muuttuivat kuitenkin ajan kuluessa vähemmistön tavoitteiden mukaisiksi muun muassa lisääntyvän tiedonvälityksen ja näkyvän kampanjoinnin johdosta. Avustusjärjestöjen mainonnassa ovat yleistyneet jutut, joissa hyväntekeväisyyttä myydään julkkisten kasvoilla. haastattelu Kuka. Nykyään järjestöt eivät kuitenkaan näytä ”nälkäpornografisia” kuvia aliravittujen lasten pyöristyneistä vatsoista kuten vielä joskus 1960-luvulla. Ollut toimittajana Hufvudstadsbladetissa ja Dagens Nyheterissä. – Auttamalla ihminen siis samaistuu ihailemiinsa julkkiksiin ja pyrkii tulemaan heidän kaltaisekseen. Sen kärkihahmot olivat kveekari-kristittyjä ja lähetystyöntekijöitä. ” On tunnustettava myös uskonnon syrjivät rakenteet ja tilanteet, joissa ihmisoikeuksien ja uskonnon välillä syntyy konflikteja. Johansson on tutkinut kirjaansa varten myös monien kristillisten avustusjärjestöjen toimintaa. – Erityisesti Kirkon Ulkomaanapua on vaikea erottaa mistä tahansa suuresta maallisesta avustusjärjestöstä. – Järjestöjen kampanjat ovat nykyään kuluttajille suunnattua kaupallista toimintaa, jossa myydään mielikuvia
Vaikka yksittäiset, kauniit menestystarinat apua saaneista köyhistä voivat saada someklikkauksia ja lisätä yksittäisen avustusjärjestöjen kassavirtaa, eivät ne tuo kehittyvien maiden ihmisjoukoille parempaa tulevaisuutta. Sen sijaan osa nuoremmista, ehkäpä markkinasuuntautuneemmista työntekijöistä, saattaa kokea tällaisen kriittisen pohdinnan työtään latistavana. – Mikroyrittäjyys voi pelastaa yksittäisiä ihmisiä tai pieniä ihmisjoukkoja, mutta sillä ei rakenneta teitä, tasa-arvoisempaa koulutusjärjestelmää tai terveydenhoitoa. Johanssonin viesti globaaleille avustusjärjestöille on selväsanainen: vähemmän projekteja, somekampanjoita ja -markkinointia, enemmän kansalaisyhteiskuntaa herättelevää, poliittiseen päätöksentekoon osallistavaa toimintaa kotija kohdemaissa. – Kohdemaissa kirkko tai moskeija on ihmisten sosiaalinen verkosto, ystäväpiiri, sosiaalija terveydenhuolto sekä koulutuslaitos. Tämä pätee sekä maallisella että kristillisellä puolella. Kristillisessä auttamistyössä korostuu pitkäkestoinen kumppanuus, jossa paikalliset toimijat tunnetaan hyvin ja hankkeet myös toteutetaan paikallisin voimin. – Olen tietoinen siitä, että viestini saattaa olla vaativa kiireisten nykyihmisten näkökulmasta. Kristillisten avustusjärjestöt syntyivät sammuttamaan niitä tulipaloja, joita kristillinen lähetystyö oli osaltaan ollut sytyttämässä. Ristiriidan ei kuitenkaan tarvitse olla auttajille ongelma. Nämä kohdistuvat usein julmalla tavalla esimerkiksi naisiin ja seksuaalisiin vähemmistöihin. KOTIMAA | 22.2.2018 19. hanssonin mielestä myönteisesti kristillisten avustusjärjestöjen toiminnassa. Kristilliset järjestöt ymmärtävät usein hyvin kohdemaiden todellisuutta, jossa kirkko ei ole etäinen yhteiskunnan laitos. – Tämä pätee erityisesti kokeneempiin työntekijöihin. Hyvän tekemisen ristiriidasta ollaan Johanssonin pitkän kokemuksen mukaan järjestöissä yllättävänkin tietoisia ja keskustelunhaluisia. Vaikka Johansson kristillistä avustustyötä arvostaakin, hänestä siinä on selkeimmin esillä myös hyvän tekemisen ristiriita. Silti haluan tuoda sen esiin, sillä uskon, että kansalaisten aktiivisuus tuo kestäviä muutoksia yhteiskuntiin. – Ne ovat lähteneet muita varovaisemmin ja hitaammin lyhyitä projekteja suosivaan auttamiskehitykseen. – On tunnustettava myös uskonnon syrjivät rakenteet ja tilanteet, joissa ihmisoikeuksien ja uskonnon välillä syntyy konflikteja. Kirkon pitäisi kuitenkin Johanssonin mielestä olla uskontodialogissaan suoraselkäinen
Vielä ehdit mukaan. Tulossa USKO YHDISTÄÄ MIESTEN PÄIVÄT 23.–25.3.2018. Ryhmille hyvät tarjoukset, joka 15. Lisätietoja tulevista tilaisuuksista www.hengenvoimaa.fi/tilaisuudet Yhteydenotot: Eino Räsänen puh. vapaa paikalla! Kevään viikoilla vielä tilaa. 0400 380 093 www.vuontispirtti.fi Majoitusta huoneissa tai mökeissä. Kotimaa Pro + näköislehti Tilaukset: www.kotimaa24.fi/ tilaa-kotimaa-lehti KOTIMAA | 22.2.2018 20. Tarjoamme majoitusja ruokapalvelua yksityisille sekä ryhmille sop. Ilmoitusmyynti Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi R249 G161 B67 C0 M43 Y83 K0 #f9a143 R239 G73 B66 C0 M87 Y77 K0 #ef4942 R140 G100 B152 C51 M69 Y15 K0 #8c6498 Logossa KOTIMAA PRO, tekstissä Kotimaa Pro On nyt enemmän. Meillä voit järjestää erilaisia tilaisuuksia, tapahtumia ja leirejä ympäri vuoden. Kotimaa on Asiaa, taustoja, henkilöitä, ilmiöitä. 09 231 663 73, 044 366 1917 susanna.kangas@kinnerettours.fi, www.kinnerettours.fi Kokoukset, kurssit ja leirit onnistuu Vuontispirtillä 99340 RAATTAMA Puh. Soita ja kysy vapaita aikoja! KRISTILLINEN TOIMINTAKESKUS Hupeli toimii TUUSNIEMELLÄ ERÄMAALUONNON KESKELLÄ. 0500 671 898 eirasanen@gmail.com www.hengenvoimaa.fi Pääsiäisen tuplanumero 28.3. mukaan. Sivusto suunnattu erityisesti seura kuntien työntekijöille luottamushenkilöille aktiivitoimijoille. kokous-, kurssija leiritilat MATKOJA ISRAELIIN Puh. Esimerkkejä viime aikojen jutuista: Seurakunnan luottamus henkilö ei saa ajaa omaa poliittista etuaan Tässä työssä polttaa itsensä helposti loppuun Omaa kärsimystään ei pidä pidentää ’rakastamalla’ hengellisen väkivallan tekijää Kirkkohäät vähenivät, rippikoulu piti pintansa, kansainvälisyys lisääntyi Kun äly ohjaa sähkö lämmitystä, säästyy leirikeskusten ylläpidossa rahaa Kotimaa Pro sisältyy kaikkiin seura kunta tilauksiin – ota käyttöön! Rekisteröidy
kokous-, kurssija leiritilat HEINÄKALLION LEIRIKOTI Kangasalla on sopivasti sivussa kiireestä ja hälystä. Raamattuopiston kurssit sekä lomaviikot tarjoavat lisäksi monenlaista ohjelmaa kevääksi ja kesäksi. Matkaa Tampereelta vain 30 km. Tervetuloa viihtymään! Vuokatinrannantie 8, 88610 Vuokatti p. Palvelumaksu 26 €/varaus. majoitukset . Leirija kurssitoimintaa ympäri vuoden. Vuokatinranta sijaitsee alueen parhaimmalla paikalla laskettelurinteiden juurella ja järven rannalla. alkaen. luonnon keskellä Heposelän rannalla. aktiviteetit Hetta Matka Haavanpääntie 268, 82200 Hammaslahti p. – 16.4.2018 Lisätiedot ja varaukset: Lomalinja, p. Vuokatissa on monipuoliset palvelut ja meillä olet aivan niiden lähellä. ravitsemuspalvelut . Meillä on hyvät tilat ja oma keittiö isoillekin tapahtumille. +17,17 snt/min. 010 289 8100, 010 289 8101 (ryhmät) P. 040 511 9599 orisberg@sana.fi, orisberg.fi Tervonsalmi Levinniementie 15, 72210 TERVO puh. 60 hengelle, kappeli, uusi rantasauna ym. Tule yöpymään tai lomailemaan. Orisberg Åbergintie 38, 61560 ORISBERG puh. Järjestämme toiveiden mukaisesti: . Kansan Raamattuseuran lomaja kurssikeskukset tarjoavat elämyksiä ja monipuolista ohjelmaa ympäri vuoden. 0207 681 760 vivamo@sana.fi, vivamo.fi Vivamo LAPIN MATKOJA TUNTEELLA JA SYDÄMELLÄ Valmismatkalaki muuttuu 1.7. Katso lisätietoja: www.heinakallio.fi Tiedustelut: Kalajoen Kristillinen Opisto, Sirpa Bergman, sirpa.bergman@kkro.fi , p. 010 289 8100 (Tampere), 010 289 8102 (Helsinki) 24 h verkkokaupasta ilman palvelumaksua lomalinja.fi Puhelut 8,35 snt/puh. Kuuluuko yhteisösi lain piiriin. kuljetukset . 044 4639 226 Kairosmaja Kappelitie 2, 98530 PYHÄTUNTURI puh. KOTIMAA | 22.2.2018 21. t, n-uudet ym. Tutustu kurssija tapahtumatarjontaamme. 08 619 470, info@vuokatinranta.fi www.vuokatinranta.fi Vielä ehdit mukaan! Vietä pitkä viikonloppu Lontoossa 13. +358(0)400 277001 info@hettamatka.net www.hettamatka.net Uudistunut Vuokatinranta Kainuussa kutsuu ryhmiä ja matkalaisia Majoitu uuteen Rantahotelliin, mökkeihin tai lomaosakkeisiin. Oiva paikka pitää rippikoulut, leirikoulut, koulutustai hiljentymispäivät, avioparitapahtumat, juhlatilaisuudet ym. 017 387 2185 tai 044 384 6134 tervonsalmi@sana.fi, tervonsalmi.fi kansanraamattuseura.fi Vivamontie 2, 08200 LOHJA puh. 0207 681 730 kairosmaja@sana.fi, kairosmaja.fi Kokoukset, riparit, kurssit, tyhy-päivät, loma... Majoitustilat n
Murdoch pohtii filosofisia kysymyksiä fiktion keinoin. Jean Iris Murdoch ja Gertrude Elizabeth Margaret Anscombe jättivät merkittävän jäljen, mutta elivät hyvin eri tavoin. Murdochin Sartre: Romantic Rationalist ” Ihmisen yhteiskunnallinen merkitys ei perustu hänen yksityiselämäänsä vaan hänen työhönsä. Hänet tunnetaan parhaiten romaaneistaan, joissa hän kuvaa moraalisia ristiriitoja. Murdochin elämäkerran kirjoittaja A. Hän oli yli 40 vuotta naimisissa uskollisen puolisonsa Oxfordin yliopiston professorin John Bayleyn kanssa, mutta avioliittonsa ohessa hänellä oli lukuisia irtosuhteita sekä miehiin että naisiin. Laajassa tuotannossaan, joka käsittää esseitä ja tietokirjallisuutta sekä 26 romaania, hän liittää seksuaalisten suhteiden ja piilotajunnan voimien kuvaukseen myyttisiä ja symbolisia aineksia. Jean Iris Murdoch ja Gertrude Elizabeth Margaret Anscombe syntyivät kumpikin vuonna 1919, ja molemmilla oli irlantilaiset sukujuuret. Murdochin kirjailijan ura alkoi vuonna 1954 ja kesti yli neljä vuosikymmentä. Kirjaa voisi luonnehtia filosofiseksi veijariromaaniksi. Näiden kahden filosofian tohtorin nauttima yhtäläinen pysyvä arvostus todistaa, että ihmisen yhteiskunnallinen merkitys ei perustu hänen yksityiselämäänsä vaan hänen työhönsä. Myös hänen oma seksuaalinen identiteettinsä häilyi. T ämä 50-luvun Metro-tyttöjen surumielinen balladi tulee mieleen, kun paneutuu Oxfordin ja Cambridgen Alma Materin, Hellän äidin – jollaiseksi yliopistoa on kutsuttu – kahden maineikkaan kasvatin elämään ja ajatteluun. Tytär tummainen eli tanssien eikä huolessa huomenen. Bayleyn uskollista luonteenlaatua kuvastaa se, että kun hän leskeksi jäätyään meni 75-vuotiaana udelleen naimisiin, avioliitto kesti, kunnes hän kuoli 89-vuotiaana. Esikoisromaanissaan Under the Net (1954) hän kuvaa omaa totuuttaan kohti kompuroivan nuoren kirjailijan värikkäitä vaiheita. Tytär vaalea äidin hoivassa pysyi tiellänsä kaidalla. Kumpikin työskenteli sekä Cambridgen että Oxfordin yliopistossa, mutta muuten heidän elämänkaarensa olivat vastakohtaisen erilaiset. Alma Materin kaksi tytärtä Leskiäidillä kaksi tytärtä oli tumma ja vaalea. Iris Murdoch kyseenalaisti sukupuoli-identiteetin rajat. essee TeksTi | TorsTi LehTinen – kuviTus | Päivi karjaLainen KOTIMAA | 22.2.2018 22. Wilson kuvaa hänen seksuaalista estottomuuttaan sanoen, että ”hän puhkesi kukkaan vain petoksen hetkellä ja oli valmis menemään sänkyyn miltei kenen kanssa hyvänsä”. Lähteet eivät kerro, oliko uusi avioliitto platoninen vai liittyikö siihen ”väistämättömästi naurettavaa” toimintaa. N. Siitä huolimatta parisuhde kesti Murdochin kuolemaan asti. John Bayley sen sijaan piti seksuaalista suhdetta ”väistämättömästi naurettavana”. Dame Jean Iris Murdoch, kirjailija ja filosofi, syntyi Dublinissa, mutta teki elämäntyönsä Englannissa. Häntä askarruttavat muun muassa Platonin ideaoppi, Simone Weilin vapauden vaatimus, Sigmund Freudin psykoanalyysin teoria ja Jean-Paul Sartren eksistentialismi. Pariskunta arveli liittonsa kestäneen siksi, että kumpikin halusi elää ihmisen kanssa, jonka voi varmasti luottaa pysyvän aina rinnallaan
Murdochin intohimo vakaviin moraalisiin kysymyksiin harhautti monet uskomaan, että hänen kirjansa ovat raskaita lukea. Hänen puheenparteensa ilmaantui vivahdus itävaltalaista aksenttia. Hän ei tarjoa dogmaattisia totuuksia vaan elämän opettamaa viisautta: ”Sattumanvaraisia, merkityksettömiä sukupuoliakteja ei ole; sen tietää jokainen.” Elizabeth Anscombe jäi Cambridgen professorin työstä eläkkeelle vuonna 1986. Anscombe opiskeli saksan kielen ja omaksui jopa Wittgensteinin ulkonaiset tavat: hän painoi tuskaisena päänsä käsiinsä, kurtisti kulmakarvojaan ja vaipui mietteisiinsä. ” Hän tenttasi opiskelijoitaan tupruttaen sikariaan pukeutuneena leopardinnahkahousuihin ja nahkatakkiin. Brittiläinen Gertrude Elizabeth Margaret Anscombe (1919–2001) kuuluu 1900-luvun lahjakkaimpiin filosofeihin. Vielä seitsemän lapsen äitinäkin Gertrude Elizabeth Margaret Anscombe halusi, että häntä puhutellaan Miss Anscombeksi, ja käytti etunimistään vain alkukirjaimia G.E.M. Anscombe teki jo nuorena vakavia omantunnonratkaisuja. ”Jos kokija katoaisi, niin koko maailma ideana lakkaisia olemasta.” Anscombe käsittelee seksuaalietiikkaa analyyttisen filosofian kurinalaisuudesta tinkimättä. (Sartre: romanttinen rationalisti) (1953) arvostelee eksistentialismia siitä, että se keskittyy liiaksi yksilöön tiedostamatta rajoittuneen näkökulmansa vahingollisuutta yhteisölle. Hän tenttasi opiskelijoitaan tupruttaen sikariaan pukeutuneena leopardinnahkahousuihin ja nahkatakkiin. Anscomben hedelmällinen avioliitto filosofi Peter Geachin kanssa kesti hänen kuolemaansa asti. Hänen muistokirjoituksessaan vuonna 2001 The Guardian kirjoitti: .”Toisinaan hän keikaroi monokkeli silmässään ja yllätti läsnäolijat antamalla kulmakarvojaan kohottamalla monokkelin pudota uhkeille rinnoilleen, mikä teki hänestä entistäkin lannistavamman.” Elizabeth Anscombea arvostettiin niin varauksettomasti, että akateeminen yhteisö hyväksyi hänen epäsovinnaiset käytöstapansa ja originellin pukeutumistyylinsä. Iris Murdoch kuoli Alzheimerin tautiin 79-vuotiaana helmikuussa 1999. Hän kääntyi roomalaiskatoliseen uskoon ja opiskellessaan Oxfordin yliopistossa hän vastusti määrätietoisesti Britannian liittymistä Manner-Euroopassa riehuvaan toiseen maailmansotaan. Itse asiassa niissä toistuvat melodramaattiset, eroottiset seikkailut, ja Murdoch riisuu mustaa huumoria viljelemällä keskiluokan ihmisten naamiot. Hänen ajattelunsa vaikutus näkyy yhä vahvasti logiikassa, kielifilosofiassa ja ennen kaikkea toiminnan filosofiassa. Anscombe kirjoitti laajan johdatuksen Wittgensteinin varhaisteokseen Tractatus logico-philosophicukseen. KOTIMAA | 22.2.2018 23. Hän ei kuitenkaan ollut ryppyotsainen moralisti. Hän puolusti oikeuttaan pukeutua makunsa mukaisesti yhtä voitokkaasti kuin Martin Heidegger aikoinaan talonpoikaisuuttaan ja hiihtohousujaan. Hänen viimeinen romaaninsa julkaistiin kaksi vuotta myöhemmin. Miss Anscombe kunnioitti ehdottomasti avioliiton pyhyyttä ja vastusti syntyvyyden säännöstelyä. Enemmän kuin kuivakas Oxfordin filosofia Anscombea kiehtoi Ludwig Wittgensteinin ajattelu, ja hänestä tuli tämän suuren itävaltalaisen filosofin innokas oppilas. Sanankäytön taiturina Murdoch esittää oivalluksensa nautittavalla kielellä: ”Jos filosofiassa ei edetä etanan vauhtia, ei edetä ollenkaan.” ”Siirryttäessä sanoista tekoihin monta kenkäparia on kulunut loppuun.” Iris Murdoch aateloitiin vuonna 1987 Order of the British Empire -ritarikunnan Dame Commanderiksi. Voidakseen ymmärtää toista, kaltaistaan, ihmisen täytyy oppia ymmärtämään itseään ja voittaa mustasukkaisuutensa. Kirjoittaja on filosofi ja kirjailija. Hän kuoli Cambridgessa 81 vuoden ikäisenä tammikuussa 2001. Vuonna 1993 Cambridgen yliopisto vihki hänet kunniatohtoriksi. tai keskimmäistä etunimeään Elizabeth. Vuonna 1951 kuolemaansa valmistautuva Wittgenstein nimesi Elizabeth Anscomben kirjallisen perintönsä vaalijaksi. Siinä hän osoittaa, että Wittgenstein korostaa Schopenhauerin tavoin kokijan ja koetun ykseyttä
Lukiessa on syytä tiedostaa, että kirja on kirjoitettu globaaliksi, hyvin erilaisissa yhteiskunnissa eläviä ihmisiä ajatellen. teologia | katolinen yhteiskuntaoppi | Katolisen kirkon yhteiskuntaopin käsikirja on tiivistelmä siitä, miten maailman suurin kirkko haluaa hyvän ja oikeudenmukaisen maailman tänään rakentuvan. Katolinen kirkko ei häpeile omaa rooliaan yhteiskunnan kivijalkana. Ensinnäkin katoliselle kirkolle perhe – ei laajempi yhteisö – on yhteiskunnan perussolu ja keskipiste. Käsikirjan lukuja ovat: Jumalan rakkaudensuunnitelma ihmiskuntaa varten, Kirkon lähetystehtävä, Ihmispersoona ja hänen oikeutensa, Kirkon yhteiskuntaopin periaatteet, Perhe, yhteiskunnan elintärkeä solu, Ihmisen työ, Talouselämä, Poliittinen yhteisö, Kansainvälinen yhteisö, Ympäristönsuojelu, Rauhan edistäminen sekä Yhteiskuntaoppi ja kirkon toiminta. Näiden alle kätkeytyy mielenkiintoisesti lukuisia yhteiskunnallisesti merkittäviä teemoja. Katolinen Tiedotuskeskus 2017. Kuitenkin: ”Ammattiyhdistyksillä ei ole vallasta taistelevien poliitVatikaanin Pietarinkirkko avautuu Roomaan sekä Italian ja muun maailman yhteiskuntiin päin. R egimentteihin sekä Luojan lahjoittamaan järkeen ja oikeudenmukaisuuden tuntoon luottavaan luterilaisuuteen verrattuna katolinen kirkko on voimakkaammin ylläpitänyt kirkon omaa näkemystään siitä, miten hyvä yhteiskunta pitäisi rakentaa. Laaja teos avaa katolista yhteiskuntaoppia sen perustuksia myöten. Samaa sukupuolta olevien liitoille on ristiriitaista vaatia ”aviollista statusta”. Kirjan asiaja muut hakemistot ovat erinomaiset. Kirkko arvostaa ammattiyhdistysliikettä ja määrittelee sen tehtävät positiivisesti. Osoitus tästä on yksi katolisen ajattelun perusteoksista, hiljattain suomennettu Kirkon yhteiskuntaopin käsikirja. Kirkko on kirjan mukaan nimittäin ”ihmispersoonan ylimaallisen arvon merkki ja suojelija” ja tietenkin ”Jumalan asuinsija ihmisten keskellä”. Esimerkiksi Ihmisoikeuksien arvo, Solidaarisuus yhteiskunnallisena periaatteena ja moraalisena hyveenä, Lasten arvokkuus ja oiMaailma paremmaksi evankeliumin voimalla keudet, Oikeus kieltäytyä omantunnonsyistä, Kansalaisyhteiskunnan arvo, Informaatio ja demokratia, Lähivastuuperiaate, Vapaiden markkinoiden rooli tai Oikeutettu puolustus kertovat haarukkapalamaisuudessaankin jotakin kirjan sisällön rikkaudesta. Kirja voi palvella myös Suomessa käytävää EU-keskustelua, onhan katolisen ajattelun vaikutus koko EU:n politiikan tasolla huomattava. Tällainen suomennostyö on merkittävä kirkollinen ja yhteiskunnallinen palvelus. Perheeseen taas kytkeytyy miehen ja naisen avioliiton arvo, jota kirkko puolustaa. Toisaalta tehdään selväksi, että valtion ja kirkon ei pidä sekaantua toistensa asioihin ja elämänalueisiin, vaikka näkemyksiä voikin esittää. Katolisella kirkolla on vahva yhteiskunnallinen opetus. Abortti ja ehkäisyvälineet tuomitaan. Italiankielinen alkuteos on julkaistu vuonna 2005. 341 sivua. Levottoman aikamme terrorismiin kytkeytyen kirja toteaa: ”Terroristiksi julistautuminen Jumalan nimessä on herjausta ja jumalanpilkkaa.” Kirjan kaikki teemat ja niiden alakohdat perustellaan huolellisesti Raamatun, paavien kiertokirjeiden, Katolisen kirkon katekismuksen ja muiden keskeisten dokumenttien avulla. Kattava käsikirja on systemaattisesti järjestetty teologis-filosofinen analyysi erilaisista yhteiskunnallisista kysymyksistä ja siitä, miten katolinen kirkko niitä arvioi. Moderni katolinen yhteiskunta-ajattelu tulee tämän kirjan avulla entistä helpommaksi ymmärtää. Tämä torjuu sekä individualismia että kollektivismia. ”Kirkko pyrkii asettumaan suojamuuriksi kaikkia totalitaristisia kiusauksia vastaan.” Kirjan laajasta ja detaljoidusta sisällöstä voisi tietyn irrallisuuden uhallakin poimia esimerkkinä erilaisia arvolauseita. Avoliittojen rinnastaminen perheisiin lainsäädännössä vahingoittaa kirkon mukaan avioliittoa. Niinpä niin. KOTIMAA | 22.2.2018 24. Tämä takaa uskonnonvapauden. ” Ammattiyhdistyksillä ei ole vallasta taistelevien poliittisten puolueiden luonnetta, niitä ei pidä alistaa puolueiden päätöksiin. Suomentanut Katri Tentunen. Teoksessa tähdennetään, että kirkkoa ei voi ”sekoittaa mihinkään poliittiseen yhteisöön eikä se ole sidottu mihinkään poliittiseen järjestelmään”. Ay-liike on ennen kaikkea ”solidaarisuuden ja oikeudenmukaisuuden väline”. JussI RytKönen Paavillinen oikeudenmukaisuuden ja rauhan neuvosto: Kirkon yhteiskuntaopin käsikirja. | Kuva: Jussi Rytkönen tisten puolueiden luonnetta, niitä ei pidä alistaa poliittisten puolueiden päätöksiin eikä niillä pidä olla liian läheisiä siteitä puolueisiin.” Muutoin ne voivat menettää yhteyden varsinaiseen tehtäväänsä
Kun Suomen juutalaiset taistelivat Natsi-Saksan rinnalla. Papiksi riittää halukkaita. Kirjan sanomassa on näin myös oma sosiologinen ja uskonnonhistoriallinen, miltei teologinen aspektinsa. Mitä huominen tuo meille tullessaan. Yksi katolisen yhteiskunnallisen opetuksen kulmakiviä on subsidiariteettieli lähivastuuperiaate. Niiden kautta voi paremmin ymmärtää myös vähemmistön nykyisyyttä tässä maassa. Fiktiivisyys kiinnittyy todellisiin historian vaiheisiin ja ihmisiin. Valmistuvien teologian opiskelijoiden määrä Saksassa ei silti mitenkään tule täyttämään aukkoja EKD:n pappisriveissä. Ratkaisu on mielenkiintoinen ja kenties pienen vähemmistön todellisten yksilöiden elämänhistoriaa varjeleva, mutta kirjaa lukiessaan huomaa sen toimivuuden. Pappispulasta uutisoidaan myös Sveitsin reformoiduissa kirkoissa. Silti myös ei-katolisista maista kuuluu uutisia pappispulasta. Sitä hallitsee byrokraattinen logiikka eikä pyrkimys palvella kansalaisia, ja siihen liittyy valtaisa menojen kasvu.” Mitä tarkoittaa. Tuskinpa asia on yksiselitteisesti niin tai näin. Kiristyvä talous ei ole merkinnyt laajaa virkojen lopettamista. Joissakin naapurimaan hiippakunnissa on runsaasti papinvirkoja auki. Kotimaa on viime vuonna kertonut Ruotsin pahenevasta tilanteesta. Vaikka kirjan nimi ja sisällön pääpaino on Suomen juutalaisten kannalta erittäin ongelmallisessa toisessa maailmansodassa, on kirjassa satojen sivujen verran Suomen juutalaisen vähemmistön historiaa. Saksalaisten lähteiden mukaan seuraavan 15 vuoden aikana yli kolmannes heistä jää eläkkeelle. Näillä aatoksilla voi lukija viimeisen sivun luettuaan sulkea John Simonin kirjan Mahdoton sota ja miettiä tarinaa, jota juuri on seurannut. Saksan rinnalla taistelemisen absurdius kulminoitui esimerkiksi rautaristeihin, joita Saksan armeija saattoi myöntää Suomen armeijan juutalaisille upseereille. JuSSi Rytkönen | kirja | | kolumni | John Simon: Mahdoton sota. Maan yhdistyneessä protestanttisessa kirkossa (EKD) on tällä hetkellä töissä noin 18 000 pappia. Kirjan pääteemaa ajatellen luterilaiseen valtaväestöön kuuluva suomalainen ei varmaan tule helposti ajatelleeksi, kuinka ristiriitainen sota jatkosota Suomen juutalaisille oli. Ihmismielistä taistellaan rekrytoinnissakin. Virka-apua toivotaan Suomesta asti. Ja kaiketi muuallakin lännessä. Miksi lähteä kirkolliseksi jees-mieheksi tai -naiseksi, jonka naruja monenlaiset ajatuspoliisit tai muut kontrolloijat pyrkivät vetelemään. Vai olisiko juopa sekulaarin yhteiskunnan ja pappeuden välillä vain kasvanut liian suureksi. Alalle ei ole tungosta. Pappispulalta näyttää. Subsidiariteetti ” Miksi lähteä kirkolliseksi jees-mieheksi tai -naiseksi, jonka naruja monenlaiset ajatuspoliisit pyrkivät vetelemään. Myös Saksasta kuuluu kummia. Etelän hiippakunnissa on ylitarjontaakin. Sen mukaan ihmistä ja perhettä koskevat yhteiskunnalliset ratkaisut on, mikäli mahdollista, tehtävä lähellä. Pappispula vauraissa läntisissä kirkoissa pakottaa miettimään syitä. KOTIMAA | 22.2.2018 25. Siltala 2017. euroopasta loppuvat papit JuSSi Rytkönen Kolumnin kirjoittaja ottaa kantaa ajankohtaisiin teologisiin aiheisiin. Onpa erikoisella tavalla rakennettu, mutta mielenkiintoinen kirja. 591 sivua. Tai ehkäpä hengellistä työuraa miettivien nuorten keskuudessa koetaan yhä useammin, että pappi ei oikein enää saisi sanoa mitään synnintuntoa ravistelevaa. Papit eivät ole Euroopassa loppumassa, vaikka varsinkin katolisen kirkon pappispula on yleisesti tunnettu. Suomi on jonkinlainen poikkeus. Monet uudet ja jännittävät kasvualat tarjoavat mahdollisesti kirkkoa houkuttelevampia uria. Paavi Johannes Paavali ii ensyklikassa Centesimus annus: ”Hyvinvointivaltio, joka välittömästi puuttuu asioihin ja riistää yhteiskunnalta sen oman vastuun, tuhlaa inhimillistä energiaa ja paisuttaa valtiokoneistoa. Toisaalta esimerkiksi Württembergin evankelinen maakirkko aikoo vuoteen 2024 mennessä lakkauttaa seitsemännen osan papinviroista. Lähivastuun kieltäminen voi katolisen yhteiskuntaopin mukaan rajoittaa ja tuhota vapauden ja aloitteellisuuden henkeä. Ehkä papit vähenevät, ehkä myös lisääntyvä osa-aikainen ja sivutoiminen teltantekijä-pappeus on tulevaisuutta. Juutalaisuus näyttäytyy kirjassa sinnikkäänä elämän ja uskon yhdistelmänä, liki ajattomana toiseutena, joka joutuu jatkuvasti olemaan tietyllä tavalla varuillaan ympäristön ja ajan tuulien keskellä. Kirkko on ehkä monille nuorille vain vanhoillinen tuulahdus menneisyydestä. Euroopan entiset valtiokirkot askaroivat yhä enemmän sinänsä hyvissä sosiaalisissa ja myös poliittisissa asioissa. Ongelma voi olla myös syvemmällä. Juutalaisväestömme keskuudessa tiedettiin sotavuosina hyvin, mitä Saksassa tapahtui ja mikä oli natsismin tavoite juutalaisten suhteen. Suomen juutalaisen vähemmistön suuri kertomus saa tässä kirjassa monet kasvot. Kirja kertoo fiktiivisen, mutta osittain dokumenttimateriaalilla rikastetun tarinan Suomen juutalaisen vähemmistön historiasta aina 1800-luvun puolestavälistä meidän päiviimme saakka. Onkohan ydinasia, rukiisen evankeliumin jakaminen jäänyt tässä innostuksessa vähän taustalle. Mutta jonkinlainen kulttuurinmuutos on meneillään. Koetaanko alan palkkaus riittämättömäksi, kirkon tulevaisuus epävarmaksi ja erikoiset työajat hankaliksi. John Simon on luonut monien todellisten elämäkertojen yhdistelminä tai mukaelmina sukutarinan, joka tiivistyy kolmen nuoren suomalaisen juutalaisen vaiheiksi 1920-luvulta sodan vuosiin ja niiden ylikin. O tsikko liioittelee hieman. Mahdollisuuksia, uhkia, toivoa vai assimilaatiota
Ollaan tässä tilassa nyt yhdessä. Minuakin alkaa itkettää, Johanneksen ilme on niin aidon surkea. Silti ei tulisi mieleenkään koskea arvokkaisiin teoksiin. Oliko hän elossa, kun Jeesus vangittiin. KOTIMAA | 22.2.2018 26. Aika nopeasti astun pois asetelmasta, tämä ei ole mikään leikkipaikka. Madonna-huoneen suuret ikkunat on peitetty pieniä reikiä täynnä olevilla puulevyillä. Vaikutelma on omituisella tavalla sama kuin vanhojen kirkkojen lasimaalausikkunoissa. Huoneessa on akateemikko, taidehistorioitsija, professori Onni Okkosen museolle lahjoittaman ”Eurooppalaisen kokoelman” parikymmentä renessanssiajan ja sitä myöhemmän katolisen suunnan uskonnollista veistosta ja taulua. Hän on hyvin kaunis, vaatteet ovat hienot ja kalliin näköiset. Johanneksen kasvot ovat vääntyneet itkuun. kristityn vaellus O len hämmentynyt, Neitsyt Maria tuijottaa minua. Patsaiden taustalla ja jalustana on kullatut puulevyt. Huoneessa on intiimi tunnelma, punertava hämärä. Pitkiä penkkejä on kolme peräkkäin, niin kuin jossain pienessä pyhäkössä tai seuratuvassa. Sitten katson pitkään Johanneksen kasvoja. Muutamat ihmishahmoiset veistokset ja maalaukset hohtavat kullankeltaista valoa. Molempien vaatteet on maalattu lämpimänpunaisin ja sinivihrein sävyin. Ikkunaseinälle on sijoitettu pieni pöytä ja sen päälle kirja Madonna, Onni Okkosen Eurooppalainen kokoelma. Istun kauan aikaa penkillä, joka on asetettu keskelle huonetta. Marian koko hahmo kuvastaa pelkoa ja avuttomuutta. Kuvittelen, että olemme Golgatalla, Jeesus on naulittu ristille, hän kärsii. Tarkkaile minua. Huoneen oikeassa nurkassa seisoo kaksi luonnollista kokoa olevaa puuveistosta 1400-luvulta. Koska työt eivät ole vitriineissä, niihin saa kontaktin kuin eläviin ihmisiin. Kädet ovat avoinna, kysyvinä. Menen vähän arastellen seisomaan näiden kahden veistoksen väliin, siinä kun näyttää olevan tyhjää tilaa. Miltä olisi tuntunut seistä siellä oikean ristin juurella yhdessä oikean Marian ja Johanneksen kanssa. Hän ei pysty pidättämään epätoivoista itkua. Joosef oli tavallinen ja ilmeisen hyvä mies. Suuren Madonna ja lapsi -maalauksen takana näkyy vain pimeää. Marian puoliso katsoo sisäänpäin, häneen ei saa katsekontaktia. Katariina Aleksandrialaisen kasvoilla on viileä ja älykäs ilme. Olen katsonut pitkään Joensuun taidemuseon Madonna-huoneen peräseinällä – tai edessä, jos oltaisiin kirkkotilassa – olevaa suurikokoista alttarimaalausta madonnasta, lapsesta ja enkeleistä. Pimeyteen tuntuu katoavan myös aika. Kirja esittelee Onni Okkosen taiteen keräämisen historiaa ja näyttelyn töitä. Olemme samanpituisia. Enkä oikein ymmärrä, miksi minua alkaa pelottaa se kuvittelu. Hämärä huone tuntuu leijuvan mustassa avaruudessa. Molemmat hahmot ovat alun perin kuuluneet suurempaan kokonaisuuteen, ne ovat seisseet jossain eteläsaksalaisessa kirkossa ristin juurella. Madonnan pää on kallistunut punakantisen kirjan puoleen. Vasemmassa kämmenessä näyttää olevan rosoinen naulanjälki. Maalaus henkii ajatonta rauhaa. Ilmankostuttaja humisee hiljaa oven vieressä. Me kärsimme. Mitä ihmettä hän mahtoi ajatella perheensä esikoisesta. Hän näyttää herkältä ja unelmoivalta. Katson mistä suunnasta tahansa, läheltä tai kaukaa, Neitsyt Marian silmät katsovat suoraan minua. Menen seisomaan hahmojen lähelle. Katson Mariaa kasvoihin, mutta hänen katseensa on kääntynyt alaspäin. Katso sitten, ajattelen. Taustalla näkyvät seitsemän enkelin kasvot. Näiden veistosten ja Madonna ja lapsi -maalauksen väliin on seinälle ripustettu taulu, johon on maalattu lukeva Neitsyt Maria. Madonna ja lapsi on 1300-luvulta peräisin oleva italialaisen Bernardo Daddin maalaus. ” Koska työt eivät ole vitriineissä, niihin saa kontaktin kuin eläviin ihmisiin. Komea lyseorakennus on nykyään Joensuun taidemuseo Onni. Tutkin puusta veistettyä kuluneen näköistä puolivartalokuvaa Joosefista. Myöhemmin luen, että kädessä on ollut puunaulan pitämänä joku esine, ehkä lilja tai sauva. Kuvaan on maalattu myös mestausmiekka ja suuri teilipyörä, kidutusväline. Korpiselässä syntynyt Okkonen kirjoitti vuonna 1905 ylioppilaaksi Joensuun lyseosta. Joensuun taidemuseon Madonna-huoneessa on pyhän tuntu. Ihmeellinen ilmiö. Reikien läpi heijastuu kirkkaita punaisia, sinisiä ja valkoisia valotäpliä. Toinen esittää Mariaa ja toinen Johannesta, Jeesuksen nuorinta opetuslasta. | Kuvat: Raimo Jaatinen Mystinen Madonna-huone Käännän selkäni Joosefille ja katson vastapäisellä seinällä olevaa nuoren neidon kuvaa. Tummat seinät, lattia ja katto sekä taideteoksiin suunnatut kohdevalot saavat aikaan erikoisen tunnelman. Kuin tila leijuisi mustassa avaruudessa. Katariina on 200-luvun lopulla Egyptissä syntynyt pyhä suurmarttyyri, joka löytyy muun muasKokoelmaan kuuluu myös puinen puolivartalokuva Joosefista. Työ on italialainen, valmistunut vuonna 1480. Menen aivan maalauksen viereen vasemmalle, hän katsoo minua, ja kun vaihdan paikkaa maalauksen oikealle puolelle, hän edelleen näyttää tuijottavan minua suoraan silmiin
Hän pitää sylissään Jeesus-lasta, joka pitää käsissään kultaista palloa. 175,00 175 00 155 00 Alk. Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valkeus. Saatavilla kahdella eri kankaalla: Eläväpintainen Luciakangas, 53 % poly esteri, 31 % puuvilla, 16 % viskoosi ja Solemnis, eläväpintainen 80 %, villa 20 % polyamidi. Pyhä Scholastica, syntynyt vuonna 480, roomalainen nunna ja Pyhän Benedictuksen kaksoissisar. Otan selvää. Tällä kertaa huomaan, että Jeesus-lapsi pitää toisessa kädessään avattua kirjaa. 48,00 KOTIMAA | 22.2.2018 27. Mutisen itsekseni jatkoa Raamatun vanhan käännöksen mukaan, se on jäänyt mieleeni paremmin kuin uusi. Siitä tulee turvallinen olo. Bursan kuviointi vaihtuu värin mukaan. | Kuvat: Raimo Jaatinen www.sacrum.fi MYYMÄLÄ : HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. Ehtoolliskalusto Sacrum Kalkki kaatonokalla 375,00 Pateeni ø 14 cm 62,00 EHTOOLLISEN VIETTOON Bursa Salomo Kaunis, eläväpintainen Lucia-kangas. Leena Hietamies Madonna – Onni Okkosen Eurooppalainen kokoelma on esillä Joensuun taidemuseossa. ”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala. madonna ja lapsi on 1300-luvulta peräisin oleva italialaisen Bernardo Daddin maalaus. Hän on erityisesti kouristelevien lasten, nunnien ja myrskyjen estämisen suojeluspyhimys. Laadukasta suomalaista käsityötä. Terävä nenä, vanhat kasvot ja kapeat sormet. Mustaan ikkunaruutuun heijastuu oma kuvani ja jotain muuta. Leipärasia ø 7,5 cm, kannessa risti 78,00 ø 13,0 cm, kannessa risti 81,00 Viinikannu 0,35 l, kannessa risti 147,00 0,65 l, kannessa risti 157,00 Korporaali alk. 020 754 2350 Sacrumista saat kristilliset kirjat, hengellisen musiikin, elokuvat ja Yhteisvastuun tuotteet. Ehkä se on joku junan lampuista, mutta minusta tuntuu, että Neitsyt Maria pitää minua edelleen tiukasti silmällä. Stola Kotimaiset, laadukkaat ja käsintehdyt stolat valmistetaan kunkin tilaajan tarpeen mukaan. Huoneen takanurkassa on pienikokoinen puuveistos naisesta Jeesus-lapsi sylissään. Saatavana kaikissa liturgisissa väreissä. sa ortodoksien pyhien luettelosta. Siinä lukee In principio erat verbum, alussa oli sana. Sacrum palvelee seurakuntia kattavalla kirkollisten tarvikkeiden, virka-asujen, kirkollisten tekstiilien ja kynttilöiden valikoimalla. 29,00 Palla alk. Saatavilla kaikki liturgiset värit ja useita eri kuvavaihtoehtoja sekä käsinettä konekirjontana. Palaan uudestaan tutkimaan alttaritaulua ja Neitsyt Marian ihmeellistä katsetta. Ja valkeus loistaa pimeydessä...” Kotimatkalla myöhäisillan junassa kirjoitan muistiinpanoja ja mutustelen herkullista joensuulaista karjalanpiirakkaa. Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on. 1-puoleinen 155,00 2-puoleinen 245,00 Stolan kuviointi vaihtuu värin mukaan: valkoinen: kristusmonogrammi vihreä: vihkiristi violetti: orjantappura punainen: kyyhky Kuviointi voidaan myös tehdä tilauksesta asiakkaan toiveiden mukaisesti. Mariaa ei yleensä kuvata noin vanhana. Pohdin, että kukahan tuo kuihtunut eukko on. Luin pöydällä olevasta kirjasta, että kyseessä on 1300-luvulta peräisin oleva italialaisen Bernardo Daddin maalaus, tempera puulle. Katoliset poistivat Katariinan omasta pyhimyskalenteristaaan, koska hänen olemassaolostaan ei ole löytynyt varmoja todisteita
Tätä ainutkertaista elämää Matti halusi elää täysin palkein loppuun asti. Matti oli myös kysytty säestäjä ympäri Suomea. Hänelle myönnettiin Hyvinkään kaupungin taidepalkinto kahdesti ja musiikkineuvoksen arvonimi vuonna 2015. Ilmoitusmyynti Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Ota yhteyttä ilmoitusmyynti p. (Matkoilla). Matti oli Radion kamarikuoron perustajajäseniä ja perusti myös Hyvinkäälle kamarikuoron, joka vuonna 1977 laajeni edelleen aktiiviseksi Hyvinkään Oratoriokuoroksi. Perheuutiset-palstalla julkaistaan tietoja kastetuista, vihityistä, timantti-, kultaja hopeahäistä, kihloista sekä syntymäpäivistä. Matti valmistui Raahen opettajaseminaarista vuonna 1959, mutta jatkoi opintojaan heti Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkiosastolla. Hän osallistui myös Lähetysseuran senioritoimintaan. Hän toimi myös laulunopettajana Sibelius-Akatemiassa, pianonsoiton opettajana Hyvinkään musiikkiopistossa ja vuosina 1990–1992 Suomen Kansallisoopperan vanhempana kuoromestarina. Tiedot ja kuva palstalle toimitetaan viikkoa ennen toivottua julkaisupäivää kirjallisesti osoitteella Kotimaa, Perheuutiset, PL 279, 00181 Helsinki tai sähköpostitse: toimitus@kotimaa.fi Valokuva palautetaan, jos mukana on osoitteella ja postimerkillä varustettu kirjekuori.killä varustettu kirjekuori. Hänellä tuntui aina olevan jotain myönteistä sanottavaa, pilke silmäkulmassa ja seuraava projekti jo mielessä. Matti esiintyi julkisesti viimeistä kertaa uudenvuodenaattona vastaanottaessaan Hyvinkään kaupungin taidepalkintoa. Jäämme kaipaamaan Matin hyväntuulista olemusta ja lämmintä sydäntä. AnnA HerojA Kirjoittaja on Matti Herojan miniä. Teologian kandidaatti: Hannikainen jere, Hatakka Heimo, Heimonen Anna-Sofia, Hiltunen Anne, juselius eveliina, Kallio Miia, King Yvonne, Kukkonen Helena, Kuurila erno, Lahdensuo Anna-Sofia, Latvus Sara-Anna, Laulumaa-Leino niina, Metsäranta Monica, nessling Vesa, nyqvist Tia, Pelttari Pauliina, Pietikäinen Mikko, Puolanne Sini, rantanen Helena, Saksholm Helmi, Stolt Mari, Weckström Laura, Virtanen jaakko, Väisänen Tomi. Teologian maisteri: Ahonen jukka, Alajoki Arno, Hakonen Vehka, Halkosaari Ville, johansson Sini, Kiviranta Heidi, Lai Kenneth, nurmi Heli, Pirkola Titta, Porkka niko, Saarela Katja, Sirviö oskar, Suomi Marianne, Uttula Minnamari, Westerholm Anna, Vuorela Sanna, Vuorio Vilma. Vuonna 1969–1970 hän piipahti Agricolan kirkon kanttorina Helsingissä. Varkauden seurakunnan kirkkovaltuuston puheenjohtaja, seurakuntaneuvos Heikki Alanen. Kappalevalintana oli Beethovenin Jäähyväiset pianolle. 70 VUoTTA täyttää 2.3. | kuolleet | | tutkinnot | | perheuutiset | 70 VUoTTA täyttää 28.2. Usein Matti muisteli kuinka hänen piti poikasena soittaa kaksi tuntia päivässä. Kanttorin töiden ohella Matti suoritti diplomitutkinnot pianosta, uruista ja laulusta sekä opiskeli Jorma Panulan kapellimestariluokalla. Nuoruuden haave lentäjän urasta sai väistyä musiikin tieltä, mutta kiinnostus lentämiseen ja erityisesti lähetyslentäjien toimintaan jatkui koko elämän. Yksi Matin sydämen asioista oli lähetystyö. Matille leipätyö ei merkinnyt koskaan leipiintymistä. tiedoksi Matti Heroja Musiikkineuvos, kanttori Matti Kustaa Heroja kuoli 17.1.2018 Hyvinkäällä. Musiikki kulki Matin mukana ensi askeleista viimeisiin hetkiin saakka. Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa 1.12.2017–31.1.2018 myönnetyt tutkinnot Teologian tohtori: Mikkola Sini, Posti Mikko. 040 750 3036 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaa-lehdessä KOTIMAA | 22.2.2018 28. Työ Hyvinkään kanttorina alkoi valmistumisen jälkeen vuonna 1962 ja kesti aina vuoteen 2007. Oli sitten kyseessä suuri kirkkomusiikkiteos tai pienen piirin säestys, jokaiseen tilanteeseen hän suhtautui ainutkertaisena palvelutehtävänä. Matin kanttori-isä oli vaativa pedagogi. Vielä viimeisinä hetkinään Matti puristi käsiämme soittajan vahvoilla sormilla ja rohkaisi meitä läheisiä sanomalla: “Elämä jatkuu.” Musiikkimies nukkui rauhallisesti pois Bachin h-mollimessun soidessa. Punkaharjun emerituskirkkoherra jorma Silander. Hän johti vuosia Suomen Lähetysseuran Safari-kuoroa ja järjesti Hyvinkäälle vuonna 1971 ensimmäiset Kauneimmat Joululaulut. Vastaanotto Varkauden Kirkon seurakuntasalissa klo 12.00–15.30. Matti oli ihmisten parissa viihtyvä tekijämies, jonka suusta hyvin usein kuulimme lauseen: “Eihän tämä ole kuin järjestelykysymys.” Hän osoitti esimerkillään, että siellä missä on tahtoa, löytyvät useimmiten myös keinot tavoitteen saavuttamiseksi. Intohimo musiikkiin ja uuden oppimiseen näkyi kaikessa. Kurinalainen harjoittelu kuitenkin kannatti ja tuloksena Matti soittikin jo ensimmäisen jumalanpalveluksensa vain 11-vuotiaana. Hän syntyi Viipurissa 8.11.1937 ja vietti lapsuutensa Rääkkylässä
09 5123 9158. Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa hiippakunnan kotisivulla osoitteessa: http://tampereenhiippakunta.fi/neuvonta/avoimet-tyopaikat/ Hyvätasoinen talvilämmin rantamökki Hanka sal mel la, Häkärinteen, ratsastusmaneesin ja palveluiden lähellä. Arvostamme taitoja viestinnän, markkinoinnin ja kehityshankkeiden toteuttamisessa sekä uusien digitaalisten markkinointikanavien käytössä. Pidämme oikeuden hintojen muutokseen. Markkinoinnin suunnittelun ja toteutuksen alueeseen kuuluvat niin kansanopiston kuin säätiön muutkin toiminnot sekä Perussanoman julkaisut. Tytäryhtiö Perussanoma Oy kustantaa kristillisiä kirjoja, lehtiä ja verkkomediaa. Yhteistyötaito ja hallinnolliset kyvyt ovat tärkeitä. Etsitkö innostavia haasteita kristillisessä julkaisutoiminnassa. Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkkinointiin henkilörekisteri lain puitteissa. Aiempi kustannusalan tuntemus luetaan eduksi. Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi Julistetaan haettavaksi Kokouksia Paikkoja avoinna TAMPEREEN HIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULI julistaa haettavaksi Harjun seurakunnan kappalaisen viran Hakuaika päättyy 16.3.2018 klo 15.00. 040 451 6300 tai hallintopäällikkö Paula Mäkipää p. Palveluhakemisto Varaa paikkasi Palveluhakemistosta Ilmoitusmarkkinointi Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi www.sacrum.fi Sacrumista saat kristilliset kirjat, hengellisen musiikin ja elokuvat kuten myös Yhteisvastuun tuotteet. Perusanoma Oy:n toimitusjohtajana hän vastaa toiminnasta yhtiön hallitukselle. Hakemukset ansioluetteloineen ja palkkatoivomuksineen pyydetään lähettämään 7.3.2018 mennessä Suomen Raamattuopistolle, PL 15, 02701 Kauniainen tai sähköpostitse lauri.vartiainen@sro.fi . Mediajohtajan tulee olla korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, jolla on tehtävän edellyttämä koulutus ja kokemus. P. Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa hiippakunnan kotisivuilla osoitteessa: espoonhiippakunta.evl.fi olevan linkin kautta. Tehtävässä aloitus 1.5.2018 alkaen tai sopimuksen mukaan. Lisätietoja antaa toiminnanjohtaja Lauri Vartiainen p. Sacrum palvelee seurakuntia kattavalla kirkollisten tarvikkeiden, virka-asujen, kirkollisten tekstiilien ja kynttilöiden valikoimalla. Haemme mediajohtajaa vastaamaan SROS-konsernin viestinnästä ja markkinoinnista sekä Perussanoma Oy:n johtamisesta. Suomen Raamattuopiston Säätiö etsii MEDIAJOHTAJAA Suomen Raamattuopiston Säätiö on itsenäinen, valtakunnallinen kristillinen järjestö keskuspaikkanaan Kauniainen. Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa24.fi/ tyopaikat-ja-virat KOTIMAA | 22.2.2018 29. Mediajohtaja on säätiön toiminnanjohtajan alainen ja johtoryhmän jäsen. HELSINGIN SEURATUPAYHDISTYS r.y:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään Helsingin Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D 2.krs, sunnuntaina 11.3.2018 seurojen jälkeen noin klo 17. (06) 433 5700 FI44 4747 1020 0016 55 Uusheräyksen Keskusliitto ry www.uusherays.fi p. 050 328 6592. 24 % Ilmoitusvaraukset ja aineistot: edellisen viikon perjantaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Tilaushinnat Kestotilaus 12 kk 129,00 € Kotimaa-lehti ja DigiPro-paketti 12 kk 147,00 € DigiPro-paketti 12 kk 120,00 € Vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanomatai aikakaus lehtien verokanta on 10. Helsingintie 10, Kauniainen www.sro.fi | p. 040 593 6180 www.h-y.fi hy@h-y.fi puh. Mediajohtaja huolehtii ulkoisen ja sisäisen viestinnän toteutuksesta ajanmukaisin toimintamallein. Ota yhteyttä jo tänään: toimisto@bergvik.fi, p. Toimenkuva on uusi. klo 10 Messu kirkossa, Lemberg, Kalliokoski. ESPOON HIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULI julistaa haettavaksi Nurmijärven seurakunnan I kappalaisen viran Hakuaika virkaan päättyy 19.3.2018 klo 15.00. Johtokunta Seurakunnat Vuokralle tarjotaan Hei Sinä rakennustaitoinen henkilö: Vapaaehtoistyötä tarjolla viihtyisässä kristillisessä ympäristössä! Tule Bergvikiin projektiluontoisesti sinulle sopivaksi ajaksi, tarjoamme majoituksen ja ylöspidon. % 1.1.2013 lähtien ja digilehden 24 ?%. 08 4639 200 Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 tilauspalvelut@kotimaa.fi Ilmoitusmyynti Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Ilmoitushinnat 2,50 € / pmm + alv. 09 5123 910 | info@sro.fi Su 25.2. pykälässä mainitut asiat. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 6. Kauniaisissa sijaitsee kansanopisto, muissa toimipaikoissa Vuokatissa ja Oulussa sijaitsevat lomaja koulutuskeskukset
To 1.3. 1:2–6, Luuk. Uskallatko julistaa Jumalan armoa ja anteeksiantamusta vaikkapa kaikkien tuntemille nimettömille naisille. kirkkoherra Harri Henttinen, Vesilahti. Alttarilla on kaksi kynttilää. Tekstit: Ps. Hän lähestyi nimettömiä ja nimekkäitä rohkeasti välittämättä ennakkoluuloista ja kulttuurin tavoista. Tuohon aikaan oli luonnollista poiketa taloon kurkkaamaan, mitä siellä on menossa ja vaikka jutella vieraiden kanssa, mutta nainen lähestyi Jeesusta varmasti monen mielestä aivan väärin. klo 15.05 Pisara. Jeesuksen rakkaus, joka ylittää kaikki rajat, oli tuohon aikaan uutinen. pastori Anne Aho, Järvenpää. rovasti Eevakaarina Launis, Kitee. Pe 23.2. La 24.2. Moos. Tiedottaja Eva Wäljas. Ensimmäinen uskalikko oli Simon. Hänet nähtiin harhaoppisena. Hän paljasti tunteensa. Ma 26.2 tiedottaja Eva Wäljas, Tampere. pyhä | 2. Hän myös ennakkoluulottomasti haastoi uudenlaiseen ajatteluun ja uskoon. Fariseus, joka oli kutsunut Jeesuksen, näki sen ja ajatteli: ”Jos tämä mies olisi profeetta, hän kyllä tietäisi, millainen nainen häneen koskee. Saarna kirkkoherra Ville Niittynen, mukana Anna-Kaisa Leppänen. Jos näin olisi, Jeesus olisi tuntenut naisen syntiseksi. Hänhän antaa syntejäkin anteeksi.” Mutta Jeesus sanoi naiselle: ”Uskosi on pelastanut sinut. 32:23–32, Jaak. Liturginen väri on violetti tai sininen. Hän oli fariseus, joka etsi omalle ajattelulleen uusia näkemyksiä, perusteluja. 32:23–32, Jaak. 7:36–50. Ke 28.2. Kun tulin kotiisi, sinä et antanut vettä jalkojeni pesuun, mutta hän kasteli jalkani kyynelillään ja kuivasi ne hiuksillaan. Jumalanpalvelukset sunnuntai 25.2. klo 18.30 Ainoa oikea tie. Yle radio 1 Aamuhartaus arkisin klo 6.15 ja 7.50. 7:36–50. Pe 23.2. Anteeksiannettuina ne synnyttävät suuren rakkauden. Hän ei ollut tervetullut todellisten jumalanpalvelijoiden kotiin. pastori Panu Pihkala, Helsinki. Tunnistatko itsestäsi näiden rohkeiden rohkeutta. Mutta joka saa anteeksi vähän, se myös rakastaa vähän.” Ja hän sanoi naiselle: ”Kaikki sinun syntisi on annettu anteeksi.” Pöytävieraat alkoivat ihmetellä: ”Kuka tuo mies on. Ke 28.2. Ruotsalainen Anna Lindman tutkii erilaisia lahkoja. Jeesus yritettiin saada ansaan. To 1.3. Nimettömällä naisella oli asiaa Jeesukselle, vaikka hänen ei kerrota puhuneenkaan Jeesukselle. Arvo Pärtin näyttämöteos. Vaikuttaa siltä, että hän kuitenkin uskoi saavansa Jeesukselta apua.Tekstit. Uusi sarja, 1/7. 25:1–10, 1. Hän antoi niin alhaisen kuin ylhäisenkin lähestyä itseään omien tarpeidensa ja kysymystensä kanssa. Oli mahdollista, että hänen vieraanvaraisuutensa tulkittaisiin myötämielisyytenä Jeesusta kohtaan. Kolehti on seurakunnan vapaasti valittavissa. Hänestä oli päästävä eroon. Rohkenetko näyttää tunteesi ja tuoda sisäisen kipusi Jeesukselle sekä viipyä hänen jalkojensa juuressa. Kun Jeesuksen jalat kastuivat hänen kyynelistään, hän kuivasi ne hiuksillaan, suuteli niitä ja voiteli ne tuoksuöljyllä. klo 14.45 Aatamin passio. Nimettömän naisen rohkeus on helppo tunnistaa. Ma 26.2 näyttelijä Laura Malmivaara lukee Siirakin kirjaa. 25:1–10, 1. Yle Teema & Fem ma 26.2. | Kuva: Gun Damén KOTIMAA | 22.2.2018 30. Paljot synnit eivät olleet ongelma. pastori Nanna Helaakoski, Helsinki. pastori Paul Raja-aho, Vapaakirkko, Tuusula. paastonajan sunnuntai (Reminiscere) on aiheeltaan ”Rukous ja usko”. toiminnanjohtaja Mika K. Pajunen, Akaa. kirkkoherra Irina Kaukinen, Punkalaidun. Kertoivatko kyyneleet sisimmän kivuista. Luukkaan evankeliumi 7: 36–50 Eräs fariseus kutsui Jeesuksen kotiinsa aterialle, ja hän meni sinne ja asettui ruokapöytään. Moos. klo 10.00 Jumalanpalvelus Kaarinan kirkosta. Kanttorina ja urkurina Terttu Jussila. He ylittivät rajoja, jonka seurauksena syntyi opettavainen tilanne. Yle Teema & Fem su 25.2. pastori Tiinakaisa Honkasalo, Turku. La 24.2. Hän pohti, mahtoiko Jeesus olla profeetta. T. iltahartaus klo 18.01 ja 23.00. Kolme rohkeaa Jussi PeräAho Kirjoittaja on Alavuden kirkkoherra. Sinä et voidellut päätäni öljyllä, mutta hän voiteli jalkani tuoksuöljyllä. Erityisesti hänen julkinen syntisyytensä oli loukkaus talonväelle. Simon avasi rohkeasti kotinsa ovet. paastonajan sunnuntai | | ensi pyhänä | | radio & tv | 2. Mene rauhassa.” A terialla oli kolme rohkeaa. Ti 27.2. Fariseus Simon, nimetön syntinen nainen ja Jeesus saivat muut pöytävieraat hämmennyksiin. Ti 27.2. Virret: 441, 774, 440:2,4, 314, 329:1,2. Ps. Muut ohjelmat TV1 la 24.2. Palveluksen toimittaa kirkkoherra Marko Patronen. Kun hän sai tietää, että Jeesus oli aterialla fariseuksen luona, hän tuli sinne mukanaan alabasteripullo, jossa oli tuoksuöljyä. Liturgina Ville Niittynen. Kaupungissa asui nainen, joka vietti syntistä elämää. Simon oli varmasti jo tutustunut Jeesuksen opetukseen ja toimintaan. Mitä ajattelet, löytyisikö sinulta samaa rohkeutta kuin heiltä. Hän osoitti Jeesukselle arvostustaan ja rakkauttaan. Hän asettui Jeesuksen taakse tämän jalkojen luo ja itki. Nainenhan on syntinen.” – – Hän [Jeesus] kääntyi naiseen päin ja puhui Simonille: ”Katso tätä naista. Oletko valmis ottamaan selvää Jeesuksesta ja antamaan hänelle tilaa kodissasi vertaistesi kritiikistä huolimatta. Niinpä sanonkin sinulle: hän sai paljot syntinsä anteeksi, sen vuoksi hän rakasti paljon. Emme tiedä. 1:2–6, Luuk. koulutyöntekijä Anne Korkeamäki, Helluntaikirkko, Kuusamo. Oletettavasti hän tunsi myös niitä keskusteluja, joita hänen kollegansa kävivät Jeesuksesta. Sinä et tervehtinyt minua suudelmalla, mutta hän on suudellut jalkojani siitä saakka kun tänne tulin. 11.00 Ortodoksinen liturgia Oulun Pyhän Kolminaisuuden katedraalista. Hän valmisti aterian ja oli valmis tutustumaan Jeesukseen paremmin. Hän tunsi Jeesuksen jollain tasolla, koska tahtoi tavata hänet. Simonin mielen avoimet kysymykset paljastuivat hänen ajatuksistaan
Usko on ollut minulle osa elämää lapsesta lähtien. Seija VäRe Maria Kuutti ” Raamatussa toistuu usein lempeä lause ”Älä pelkää”. MinusMaija p. Toisinaan lapseni oikein kilpailevat siitä, kumpi keksii niitä enemmän. Kylällämme pidettiin pyhäkoulua vastaavaa pienten piiriä, ja se oli minulle tärkeää. Jumala on sama eilen, tänään ja ikuisesti. Lisäksi Kangasniemellä järjestetään gospelmessuja, joiden musiikki puhuttelee, koska kappaleet ovat raikkaasti sovitettuja ja iloisia. Olisi hienoa, jos myös tavallisessa messussa laulettaisiin lapsille ja nuorille tuttuja virsiä, sillä musiikin avulla voi välittää evankeliumia puhuttelevalla tavalla. K un olin lapsi, mummo osti minulle Kuvaraamatun, jonka luin läpi useaan kertaan. | Raamattu ja minä | Intoa oppaista ja opetuksesta Kangasniemellä asuva Maria Kuutti, 37, on lastenkirjailija ja äidinkielenopettaja. Syksyllä Kangasniemellä alkoivat Yksin armosta -illat, joissa käydään pääpiirteissään läpi evankeliumeja. Muutaman vuoden luin Raamattua Sanan aika -kirjan avulla. Nyt käytössä on kännykän raamattusovellus. Kuvaraamattu on tuttu kirja myös omille lapsilleni. Minulle keskeistä on ymmärtää sanoma armosta. Minun ponnistuksiani ei tarvita, koska kaikki on lahjaksi annettu. Yksi Raamatun lempikohtiani on Jesajan kirjassa. Nämä rohkaisivat säännölliseen lukemiseen. Välillä Raamattua tulee luettua aktiivisemmin ja välillä vähemmän aktiivisesti. Iltarituaaleihimme kuuluu miettiä ”viisi possea” eli positiivista asiaa kuluneesta päivästä. Kävin viime keväänä Alfa-kurssin, joka oli hieno kokemus. Minulle se vakuuttaa, ettei minun tarvitse pelätä huomista eikä tätä päivää, vaan voin elää täyttä elämää, rohkeasti ja avoimin mielin Jumalaan luottaen. Sain myöhemmin upean nahkakantisen Raamatun, kun mummoni antoi valita kirjakaupasta jonkin kirjan. Minulle Raamattu on ilon, voiman ja toivon välittäjä. Jos on rauhaton olo, Raamatusta saan ihmeellistä voimaa ja levollisuutta. Raamatussa toistuu usein lempeä lause ”Älä pelkää”. Pari vuotta minulla oli käytössä Hetkinen-raamatunlukuopas. Tekstit avautuvat helpommin, kun niiden asiayhteyksiä hahmotetaan ja taustoitetaan. Opetuksen avulla olen saanut uusia näkökulmia ja innostusta Raamatun lukemiseen. Minulle se vakuuttaa, ettei minun tarvitse pelätä huomista eikä tätä päivää. Sain olla mukana kilpailemassa, kun Vuojalahden ala-aste voitti Raamattuvisan osakilpailun. Hän pitää myös blogia Seurakuntalainen-sivustolla. Onneksi messun yhteydessä järjestetään noin kerran kuussa pyhäkoulu. KOTIMAA | 22.2.2018 31. Tänä vuonna tavoitteenani on käydä kirkossa kaksi kertaa kuukaudessa lasten kanssa. Siinä sanotaan, että vaikka vuoret järkkyisivät, niin Jumalan rakkaus minuun ei muutu. | Kuva: Seija Väre Rakas raamatunkohta Jesajan kirja 54:10 Vaikka vuoret järkkyisivät ja kukkulat horjuisivat, minun rakkauteni sinuun ei järky, eikä minun rauhanliittoni horju, sanoo Herra, Sinun armahtajasi. ta kohdassa kiteytyy hyvin se turva, joka on Jumalassa
Täällä on hiihdetty tuhansien vuosien ajan. Metsässä on eläimiä. Mutta ladun poikki saattaa nähdä kulkevan jälkiä. Suomalaisilla on halu luontoon, tarve päästä puiden ja maastonmuotojen keskelle. Kävin viime viikonvaihteessa hiihtämässä. Hiihtäminen on ollut elämisen ehto muinaisessa Suomessa. Virkistävän hiihdon seuraukset olivat kiusalliset. Poikkeuksen muodostavat suurten kaupunkien suosituimmat ulkoilureitit, joissa syntyy vuosittain konflikteja hiihtäjien, kävelijöiden, koiranulkoiluttajien ja pyöräilijöiden välille. Tuttu latu ja Vapaus liikkuu ladulla Hiihtoretki tarjoaa mahdollisuuden nähdä eläinten jälkiä. Varsinkin lapsista on hauska havainnoida eläinten jälkiä ja oppia tunnistamaan niitä. Aurinkokin antoi lupauksen kevään tulosta. Latu vie paikkoihin, johon muilla konstein olisi hankalampi päästä. Toista jalkaa pyrki juilimaan ikävästi tietyissä asennoissa. Jänis, kettu, orava, myyriä ja hiiriä. V aikka hiihdon asema yhtenä suomalaisten suosituimmista liikuntalajeista on viime vuosina hieman hiipunut, sitä harrastetaan edelleen paljon. Onneksi vaiva katosi sopivalla kipulääkkeellä. Talvinen metsä on hiljainen, jotenkin majesteettinen lumisine puineen. Talvisessa metsässä hiihtäjä kuulee ehkä vain hengityksensä äänen, sydämensä takomisen ja suksien suhinan. Hiihdon riemu ja luonnossa liikkumisen ilo jäivät. Katson eteenpäin, ylöspäin, taivaan pilviä. Talvellakin on ollut pakko päästä liikkumaan ravinnon haun perässä kalaan ja metsälle. Pieniä ja suuria. Lunta ja latuja meillä riittää, varsinkin kun tullaan pois eteläiseltä rannikkoseudulta. Ja miksi ei harrastettaisi. | Kuva: Heikki Ketola / Vastavalo Hiihtäjän rukous Herra, hiihdän elämäni latua. Joskus voi nähdä hirven jäljet, tai jos on tuuria, ehkä ilveksenkin jäljet. hyvä keli. Hiihto on ainutlaatuinen tapa päästä lumisen metsän sisään. luomakunta KOTIMAA | 22.2.2018 32. Periaatteellista syytä karsastaa hiihtoa ei ollut. Luonnon merkkien lukeminen on tärkeä taito, josta on iloa läpi elämän. Pari edellistä vuotta jäivät väliin olosuhteiden pakosta. Olipa mukavaa. Olli Seppälä Metsä, järven selkä, pellon laita, jyrkkä mäki. Hiihtäessä maisemat vaihtuvat. Minuun iski jonkinasteinen iskias. Hiihtäjä ei ole metsässä yksin. Hiihdon alalajeja ovat yhtä hyvin mäkihyppy, lumilautailu tai syöksylasku. Seuraavaksi päiväksi suunniteltu jatkohiihto jäi tekemättä, vaikka sää olisi suosinut. Ikävä tunnustaa, mutta ensimmäisen kerran kahteen vuoteen. Mitä tässä on tapahtunut, minne jäljet vievät, mistä tulevat. Kävely hankaloitui. Jos pysähtyy ja alkaa tarkastella jälkiä tarkemmin, ne saattavat kertoa tarinoita. En olekaan täällä yksin! Hiihtolenkilläni kuulin korpin karhean lentoäänen, tiaisten juttelua puiden latvustoissa ja näin hippiäisen sakeassa kuusikossa lennähtämässä oksalta toiselle. Siellä saan kerran laskea mäkeä, nauraa, kaatua ja laulaa. Jos tarkkoja ollaan, kun puhutaan hiihtämisestä, tarkoitetaan myös muita suksilla liikkumisen tapoja kuin vain perinteinen murtomaahiihto. Ja äkkiä jokin lintu paljastaa itsensä