LUE JA RAUHOITU Leena Majander-Reenpää edistää suomalaisen kirjallisuuden vientiä. sIvU 10 42 22. Sivut 14–16 m a t ti k a r p p in en UskOnnOTTOmAT Helsingissä tiedetään: kirkko voi puhutella uskonnottomia vain teoillaan. Hän listaa lukuisia asioita, miksi lukeminen kannattaa. vuosikerta | 0043595–15–43. LOkAkUUTA 2015 | hinta: 3,70€ | 110. sIvU 4 LIsää LAATUA resurssien puute näkyy myös kristillisten kustantajien kirjojen laadussa
Katsomme silmät pyöreinä sotaa Ukrainassa ja Syyriassa ja vielä ihmettelemme, että sieltähän tulee pakolaisia. En tosin olisi hakenut, jos erittäin korkealle arvostamani taho ei olisi tehnyt aloitetta. 2 01 5 TÄSSÄ NUMEROSSA KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde Sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Toimituspäällikkö Tuija Tiihonen Uutispäällikkö Johannes Ijäs Toimitussihteerit Leena Hietamies, Anna-Kaisa Pitkänen ja Noora Wikman-Haavisto Graafikko Gun Damén Toimittajat Emilia Karhu, Danielle Miettinen, Tuija Pyhäranta, Jussi Rytkönen, Olli Seppälä, Meri Toivanen Valokuvaaja Matti Karppinen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen www.kotimaa.fi Myyntija markkinointijohtaja Jarmo Lipiäinen Levikki 29 508 kpl (LT 2013) 54 000 lukijaa (KMT syksy13/kevät14) Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse asiakaspalvelu@kotimaa.fi ”Jos EKK:ta ei olisi olemassa, se pitäisi keksiä” ViikON hENkilö Isä Heikki Huttunen aloittaa Euroopan kirkkojen konferenssin pääsihteerinä. Sinun oli määrä siirtyä Helsingin ortodoksisen seurakunnan monikulttuurisen papin työhön, jossa ehdit nyt toimia vain marras– joulukuun. Mihin 1959 perustettua organisaatiota tarvitaan tänään. pyhiiNVAEllUS s. Ei ole, valtioiden välinen solidaarisuus vaihtelee. Euroopalla on valtavasti peiliin katsomista. Puhut venäjää. Kaudet ovat normaalisti 5 vuotta. – Pakolaiskriisi ei ole vain maanpakoon joutuneiden vaan Euroopan muurinrakentamispolitiikan kriisi. Venäjän kirkko vetäytyi 2008 EKK:n toiminnasta. 2 TÄNÄÄN Ko t i m a a 2 2 . Ainakaan alkuun Huttunen ei muuta pysyvästi Brysseliin, jossa EKK:n päämaja sijaitsee. Organisaatiota on virtaviivaistettu. kiRJAlliSUUS s. 22 Kolme pyhiinvaeltajaa kertoo tarinansa. VApAAEhTOiSUUS s. Ratkaisevaa ei ole minun roolini vaan Venäjän ja suurten länsimaisten kirkkojen suhteet. Pystyn olemaan osa tiimiä, joka voi vaikuttaa asiaan. Päätoimisto muutti Genevestä Brysseliin. Sitä ei ole näkynyt, koska se on käynyt 3–4 vuotta vaativaa uudistusprosessia. Syy oli Viron ortodoksisten kirkkojen jäsenyysasiat. Aloitat tammikuussa Euroopan kirkkojen konferenssin pääsihteerinä. Olet ensimmäinen ortodoksi ja pohjoismaalainen tehtävässä. TURiSTiSAARET s. Meillä ei ole vielä kriisi. Niiden määrää ei ole rajoitettu. 28 Jyrsijät tunnistaa, kun katsoo tarkemmin.. lUOMAkUNTA s. Kreikkalaisten saarten seurakuntapapit tietävät luita ja ytimiä myöten tilanteesta. Mitä EKK voi tehdä Euroopan pakolaiskriisille. EKK voi olla tiedon kanava, koska kirkoilla eri maissa on suora kontakti ruohonjuuritasoon. – Ainakin seuraavaan yleiskokoukseen asti. Lisäksi tehtäviä ovat ihmisoikeus-, uskonnonvapausja ympäristökysymykset. KUVA: MATTI KARPPINEN ANTikRiSTUS s. Olet toiminut Suomen ekumeenisen neuvoston pääsihteerinä vuodesta 2006. Oliko EKK:n pääsihteerin tehtävään normaali hakuprosessi. 7 Sääntöjä halutaan selkiyttää. 1 0. – Jos sitä ei olisi olemassa, se pitäisi keksiä. Pystytkö saamaan Venäjän takaisin toimintaan. – En pysty. – Kreikassa, Maltassa ja Italiassa voi käyttää sanaa kriisi. EKK voi tarjota sillan puheelle. EKK ei ole juuri näkynyt julkisuudessa. Euroopan kirkkojen siirtolaiskomissio ja EKK työskentelevät saman katon alla. Toinen taso on viime vuosina korostunut ajankohtaisten haasteiden asiantuntijaverkostot. Tavoite on selvittää, kuinka yhteistyö on paras järjestää. Kuinka pitkä pesti on. – Ekumenian perustyö eli teologinen keskustelu, johon kuuluu kirkon johtajien verkostoituminen. 14 Lukemisharrastus kannattaa oppia jo lapsena. 27 Suola on kristinuskon ihana hullutus. 19 Monet lomamatkoilta tutut saaret mainitaan myös Raamatussa. Ennen kaikkea EKK on asiantuntijaverkosto, joka auttaa kirkkoja tietämään, mitä toiset kirkot tekevät. – Kyllä siihen oli haku. EVANkEliUMi s. JOhANNES iJÄS Ortodoksipappi, isä Heikki Huttunen aloittaa tammikuussa Euroopan Kirkkojen Konferenssin pääsihteerinä. Keskusteluyhteys on. 6 Suuri osa amerikkalaisista uskoo Obaman olevan muslimi tai antikristus. Komissio ei ole vielä yhdistynyt EKK:n kanssa. EKK on protestanttisten, ortodoksisten ja anglikaanisten kirkkojen yhteistyöelin. Tärkeätä minulle oli, että Suomen evankelis-luterilainen kirkko tuki hakemustani ja että oma kirkkoni tuki ja lisäksi vielä oma kirkkoni Ekumeenisen patriarkaatin muodossa. Se järjestettäneen 2018. Ei valintani yhteydessä ole tuossa hengessä puhuttu. Sanotaan, että EU:lla on yhtenäinen turvapaikkapolitiikka. Lapsia kuolee Euroopan rannoille, koska sen maat ovat tehneet laillisen maahanpääsyn miltei mahdottomaksi. Mikä on EKK:n päätehtävä nyt
Parantaa rohtumat, ihon hautumat y.m. hyvin nopeasti. Jeesus ei tuomitse, vaan kuiskaa yhä uudelleen: Älä pysähdy, älä lakkaa etsimästä! MINNA-MAARIT JAAKKOlA pastori, verkkosuunnittelija ju k k a fo r d el l S uomen syksyn kulttuurisia kohokohtia ovat Turun ja Helsingin kirjamessut. Kirkko on ulkoistanut kustannustoimintansa. Ainakin kustannettujen nimikkeiden määrissä mitattuna kirjalla menee vielä hyvin. Yleensä päätöksen perustelu on syvästi henkilökohtainen. Lajityyppien viidakossa samoaminen on toisaalta esiraadin ongelma, mutta myös voittajan valitsijan. Perhepumada on kaikkein paras lasten ja aikuisten ihonhoidossa. Kristillisen kirjan käsitettä on vuosien varrella kyseenlaistettu monta kertaa. Pelilaudassa on tyhjä paikka, jonka avulla neliöitä liikutellaan eri puolille, jotta saataisiin aikaan ehjä kuva. Eri asia ovat tekijän yritykset uittaa kirjaansa kristillisiä teemoja vaikkapa evankelioinnin nimissä. ¶ Jeesus kertoo vertauksissa kaltaisistani ihmisistä, jotka yrittävät saada palasia järjestykseen ja täyttää onttoa kohtaa sisältään. Yhtään pelkästään e-kirjana julkaistua teosta ei tiettävästi ole ollut ehdolla minkään kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Helios Teknillinen Tehdas, Riihimäki. Ne ovat paitsi kaupallinen tapahtuma, myös mahdollisuus yhdellä kertaa päästä jyvälle, mitä maamme kirjallisessa elämässä on tekeillä. Elä! Katso tarkasti tekeekö haluamasi sinut oikeasti ehjäksi. Romaaneissa tämä näkyy muun muassa syyllisyyden ja anteeksiannon pohdintana. Löytääksemme sen mitä todella haluamme, meidän täytyy laittaa palat yhä uudelleen epäjärjestykseen. Kotimaan nuorten osasto. Kilpailussa voi olla ehdolla romaani, hartauskirja, tietokirja, muistelmat, runokirja ja lastenkirja. Ihanteita nuorisolle. Voittajan päättää kansanedustaja Jutta Urpilainen (sd.). Vuoden kristillinen kirja 2015 selviää ensi sunnuntaina Helsingin messukeskuksessa. Suomenkielisiä Raamattuja painetaan myös ulkomailla. Esimerkiksi Raamatut ja virsikirja tehdään kaupallisin perustein toimivissa kustantamoissa. Itsessänikin on tämmöinen tyhjä paikka, puute, jota yritän täyttää eri suuntiin säntäilemällä. Jos sattumalta onnistun saamaan osan kuviota kohdalleen, se kestää vain hetken ja pian tyhjä kohta on taas toisaalla. TÄNÄÄN 3 Ko t i m a a 2 2 . Kuinka onnellista, jos nuorten tie kävisi kautta keväisten kukkaniittyjen: raittiista, virkistävästä aamukasteesta kimaltelevien ja kylpevien lehtien tavoin sydän aina uudistettuna päivittäin uudella elävällä armolla. Myymälä: Helsinki Aleksanterink. Älä lakkaa etsimästä Lapsena pelasin usein kiinalaista neliön muotoista peliä, jossa piirroksen elementit liikkuvat pienemmissä neliöissä. Se on reilumpaa kuin yrittää spekuloida kokonaisuuksilla tai muilla ulkokirjallisilla tekijöillä. Kirjan tulevaisuus on avoin. Viime vuonna Suomessa ilmestyi Kustannusyhdistyksen tilastojen mukaan 3 700 kirjaa.. Se on ”diktaattorijärjestelmän” idea. Niihin liittyvä teknologia, erilliset lukulaitteet, on myös maailmanlaajasti katomassa, sillä tabletit ja älykännykät toimittavat lukijan kannalta samaa virkaa. Ilmoitus. Kirjamessuilla julkistetaan myös Kristillisten kustantajien järjestämän kilpailun voittaja. Yleisölle asiasta ei yleensä koidu ongelmaa, sillä sitä kiinnostaa viime kädessä vain se, onko kirja hyvä, kannattaako se lukea ja miksi. Tämä ei hämmästytä, sillä Suomessa pitkään povattua e-kirjojen läpilyöntiä ei ole tapahtunut. Julistuskirjalla on nyt saatu estettyä se, ettei ensi keväänä pelättyjä torpparihäätöjä tapahdu. Kirjaa ei kuitenkaan tarvitse kilpailun nimissä pakkokristillistää, sillä vielä suomalaisessa yhteiskunnassa kulkee luontevasti monenlaisia kristillisiä pohjavirtoja. Myös ylitulkintoja kirjan kristillisyyden puolesta on tapana tehdä. Mutta silti ei asia ole kuitenkaan ratkaistu. Mainittu julistuskirja edellyttää, että senaatti mitä pikimmin laatii ehdotuksen eduskunnalle annettavaksi esitykseksi vuokrasuhteiden lopullisesta järjestämisestä. Olli seppälÄ Julkaisupäällikkö olli.seppala@kotimaa.fi KOTIMAA SATA VUOTTA SITTEN TUHAT MERKKIÄ TAIVAASTA PÄÄKIRJOITUS 22.10.1915 Torpparikysymys. Määritelmiä kristilliselle kirjalle on useita, mutta yleistäen voidaan sanoa, että kirja on kristillinen, jos sitä lukiessa voi perustellusti huomata, että kirja liittyy jollain tavalla kristinuskon sanomaan tai sen vaikutukseen kulttuurissa. 2 01 5 Yleisöä kiinnostaa viime kädessä vain se, onko kirja hyvä, kannattaako se lukea ja miksi. Myös kilpailun voittajan valitsija joutuu ainakin mielessään puntaroimaan, mikä tekee juuri tästä kirjasta kristillisen. Kirjaa ei tarvitse pakkokristillistää Kirkon piirissä kannattaa olla huolissaan kristillisen kirjallisuuden tilasta ja tulevaisuudesta. 1 0. Jeesuksen viesti minulle ja kaikille, jotka hän kohtaa on sama: Älä lakkaa etsimästä. – Ei koskaan nurkumieltä eikä hengen väsymistä vaan kiitossävel kajahtaisi täysin sydämin tuntevaa elämän onnea. Jeesus tietää yrityksen ja erehdyksen olevan väistämätöntä. Kuudesta ehdokkaasta hän valitsee itselleen mieluisimman tai puhuttelevimman. 50. Kirkolla itsellään ei nimittäin ole lainkaan varsinaista kustannustoimintaa, lukuun ottamatta joitain tutkimusjulkaisuja tai esitetyyppisiä kirjasia. Kristillisen kirjan palkintoa on myös arvosteltu siitä, että se niputtaa kaikki kirjallisuuden lajit samaan pilttuuseen
Se on tuonut tullessaan monimuotoisuutta, myös kirkon elämään. ”Toivomme, että tämä koituu rakenneuudistuksen ja seurakuntatyön parhaaksi, jos saisimme vähän leveämmät hartiat tämän taloudellisen tilanteen keskellä.” suomalainen Englannin kirkolliskokoukseen Suomen anglikaanisen kirkon kirkkoherra Tuomas Mäkipää on valittu ensimmäisenä suomalaisena Englannin anglikaanisen kirkon kirkolliskokoukseen. Tämä on yksi ilmaus siitä, että yhtenäiskulttuurin aika on pääkaupunkiseudulla peruuttamattomasti ohi, Askola sanoo. Kriittisiä teologisia ääniäkin kuitenkin kuuluu. Oikeastaan en ymmärrä, miksi juuri nyt ihmisiä eroaa kirkosta joidenkin yksittäisten ihmisten sanomisten takia.” Maija Suominen, 19, kuvattiin Helsingin Kalliossa, jossa alle 50 prosenttia väestöstä kuuluu kirkkoon. Kirkko puhuu vahvimmin teoillaan ja puhuttelee niillä myös uskonnottomia, arvioivat Irja Askola, Kaisa Raittila ja Seppo Simola. Tavoitteena on, että kirkonkirjojen tiedot olisivat käytettävissä valtakunnallisesti. Kotimaa kertoi analyysista 15.10. Unohtuuko meiltä, ettei ihmisellä ole viimeistä sanaa eikä lupaa määritellä muiden uskoa tai jumalasuhdetta. 2 01 5 LYHYET JÄsENYYs Uskonnottomien määrän kasvaessa tarvitaan puhetta kristityn identiteetistä, sanoo piispa Irja Askola. Kokousten kirkosta ollaan siirtymässä kohtaamisten kirkkoon ja tilaisuuksien kirkko taipuu tapahtumiin, Askola sanoo. Mäkipää tuli valituksi pappien huoneeseen. Irja Askolan mielestä on tärkeää puhua ääneen myös kristityn identiteetistä, joka on kiehtova ja monenlainen. Nuoret organisoivat nykyisin hyvinkin lyhyellä varoitusajalla erilaisia tempauksia ja tapahtumia käyttämällä sosiaalista mediaa viestintäkanavana. Haavisto on ollut edelläkävijä ympäristödiplomatian merkityksen esiintuomisessa rauhankysymyksissä. Kaikki seurakunnan toiminta ei enää tapahdu samassa rytmissä, samoihin kellonaikoihin tai samalla kaavalla. Myös seurakuntiin sovellettu tutkimus palvelee toiminnan ja viestinnän suunnittelua ja kohdentamista. Onko olemassa riski, että kirkko alkaa epäluterilaisesti jaotella ihmisiä myös teologisessa mielessä sisäpiiriin ja ulkokehälle. Askolan mukaan kaikkien ihmisten, myös uskonnottomien, vakaumusta tulee kunnioittaa eikä uskoon pakottaminen tai painostaminen ole koskaan oikein. Siirtyminen kontrollin kulttuurista kohti luottamusta tuottaa myös yllätyksiä. Ehdotus liittyy Turun ja Katariinan seurakuntayhtymässä vireillä olleeseen rakennemuutosprosessiin, joka on tuomiokapitulin vastuulla. Hän oli yksi anglikaanisen kirkon Euroopan hiippakunnasta valituista papeista. Tuoreen Jäsen 360° -analyysin mukaan Helsingistä löytyi myös uusi kirkkososiologinen väestökategoria uskonnottomat, joille kirkosta irtautuminen ja uskonnottomuus ovat tärkeä osa identiteettiä. Loputkin kirkonkirjat digitoitava ensi vuonna Kirkkohallituksen täysistunto päätti, että seurakuntien on digitoitava ja indeksoitava manuaaliset kirkonkirjansa vuoden 2016 loppuun mennessä sekä tarkastettava niiden tiedot vuoden 2017 loppuun mennessä. Tilasto kertoo, miten monta kertaa joku avaa kirkollisen rakennuksen oven. – Asia on tiedostettu ja muuttunut todellisuus kohdataan sellaisena kuin se on. Kirkolliskokouksessa on maallikkojen, pappien ja piispojen huone. – Kirkon jäsenet eivät ole enää yleisöä, jolle työntekijät järjestävät ohjelmaa, vaan monin tavoin aktiivisia toimijoita. Jo aiemmin on tiedetty, että helsinkiläisistä noin neljännekselle kirkko on lähinnä yhdentekevä. marraskuuta. Heitä on helsinkiläisistä vähintään 15 prosenttia. Kirkko on siirtymässä rakenneretoriikasta uuteen kieleen, se puhuu teoillaan ja teoistaan. Samoilla linjoilla on Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja, kirjailija ja toimittaja Kaisa Raittila. – Tämä pitää vain hyväksyä. Hän toimii tällä hetkellä myös ulkoasianministerin erityisedustajana rauhanvälityksessä. Monimuotoisuus on puolestaan synnyttänyt uudenlaista yhteisöllisyyttä. 1 0. Irja Askola ei näe yhtenäiskulttuurin murtumista uhkana. Kirkon pitää Askolan mukaan luottaa jäseniinsä. Väestön arvoja ja asenteita mallintava tutkimus erilaisine kategorioineen antaa monille toimijoille tärkeää tietoa alueensa asukkaiden mielipiteistä. KuvA: JAnI LAuKKAnen Kristillinen rauhanpalkinto Pekka Haavistolle Suomen Kristillisen Rauhanliikkeen rauhanpalkinto annetaan tänään kansanedustaja Pekka Haavistolle. Mikaelinseurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoinen arvelee, että kirkkoherrat itse eivät olisi aiemmin ehdottaneet aktiivisesti seurakuntien yhdistämistä. – Tässä tilanteessa kristittyjen teot, asenteet, eettiset valinnat ja toimintakulttuuri puhuvat puolestaan. 4 TÄNÄÄN Ko t i m a a 2 2 . Vaikka joku erikoisjumalanpalvelus tai tempaus ei puhuttelisi minua, voin iloita siitä, että sata nuorta löytää sieltä Jumalan, Askola pohtii. Digitointityöhön voi hakea avustusta Kirkkohallitukselta.. Uudenlaisen kirkon monimuotoisessa tarjonnassa kaikki ei sovi kaikille. Jumalan tilastoissa saattaa Askolan mukaan kuitenkin olla jokin lisäkerroin, myös irrallisiksi nimetyille. Hän on myös toiminut EU:n ja YK:n rauhanvälityksen johtotehtävissä Sudanissa ja ollut vuosien ajan keskeinen tekijä rauhandialogin ylläpitämisessä Eritrean kanssa. Kirkolliskokouksen viisivuotiskausi alkaa Mäkipään osalta Lontoossa 23.–25. Jotkut ovat huolissaan myös Yhtenäiskulttuurin murros ei ole uhka ”Minulla ei ole henkilökohtaista kokemusta kirkon toiminnasta, mutta minusta kirkko tekee paljon hienoa työtä lasten, nuorten ja vanhusten parissa, myös ulkomaanaputoiminnan kautta. – Lämpö ja armo eivät ole lämpöä ja armoa, jos ne eivät tunnu siltä. Hänenkin mielestään kirkon viesti on vahvimmillaan siellä, missä usko ilmenee tekoina. Siirtyykö lahkolainen puhetapa irrallisista jäsenistä kakkosluokan kristittyinä vaivihkaa luterilaiseen kirkkoon. Suurisydämisyys, jolla seurakunnissa on otettu pakolaisten aalto vastaan, on hyvä esimerkki viestinnästä, joka menee perille ja vakuuttaa ilman kalliita kampanjoita, Raittila sanoo. Helsingin piispan Irja Askolan mukaan tämä tieto ei yllättänyt sen enempää häntä kuin muitakaan Helsingissä työskenteleviä tai alueen päättäjiä. Kirkkoherrat ehdottavat liitosta Turussa neljä kirkkoherraa ehdottaa keskusta-alueen seurakuntien yhdistämistä. Ne kertovat uskon sisällöstä. Tapahtuma, joka on jollekin voimaannuttava ja hyvä, voi olla toiselle vieraannuttava
Pettymys on kova, jos jokin menee pieleen. 041 454 6594 jaana.mehtala @kotimaa.fi. Uhka vai mahdollisuus. Painopistettä pitäisi kuitenkin siirtää uuteen suuntaan vielä paljon enemmän, hän sanoo. Nykyään palautetta kysellään joka paikassa. Kauppojen ovensuihin sijoitetuilla hymynaamalaitteilla palautteen antaminen on nopeaa. Entä jos pettymystä voisi purkaa muutenkin kuin kirkosta eroamalla. Kati Niemelän tutkimuksesta kymmenen vuoden takaa ilmenee, että pettymys yksittäisen työntekijän toimintaan tai kirkollisiin toimituksiin on merkittävä syy kirkosta eroamiselle. Kaikki ovat varmaan saaneet sähköposteja, joissa pyydetään arvostelemaan milloin mikäkin hankinta tai asiakaskokemus. – Kaikessa emme ole jämähtäneet ja ulospäin avautumista on tapahtunut. – Muutos on aina vaikeaa. – Minusta meidän pitää kysyä itseltämme, onko meillä uskonnottomille jotakin sellaista annettavaa, joka auttaisi heitä elämässään ihmisinä. Monelle seurakuntalaiselle yksittäinen pappi ja hänen toimintansa edustavat kirkkoa. Seurakunnissa on Raittilan mielestä aika keskittyä nyt niihin, jotka lähikortteleissa ja toisella puolella maailmaa tarvitsevat apua. Aktiiviseurakuntalaisissa ja seurakuntien työntekijöissä elää yhä seurakuntaelämän vuosisataiset muodot ja toimintakulttuuri. mennessä osoitteeseen ilmoitusmyynti@kotimaa.fi (viitteeksi Kotimaa 110). Heille se toimii. Helsingin seurakuntien viestintäjohtaja Seppo Simola ei tunnista näitä riskejä. – Teologit toki osaavat tehdä ongelman mistä tahansa, mutta kirkolle ja kirkolliselle viestinnälle on erittäin tärkeää tietää, mikä ihmisiä kiinnostaa, kenelle viestintää tehdään ja miten pystymme parhaiten palvelemaan. 1 0. juhlanumero 26.11.2015 Kotimaa–lehti täyttää 110 vuotta 5.12.2015. kaisa raittilan mukaan seurakunnallinen viestintä onnistuu siellä, missä se ei kosiskele mutta ottaa vakavasti ihmisten tarpeet. Ilmoitusaineistot 19.11. Simolan mukaan kirkko on jalkautunut hyvin ihmisten juhlaan, mutta muu toiminta keskittyy vielä liiaksi kirkon seinien sisälle. NOOrA WIkMANHAAvISTO noora.wikmanhaavisto@ kotimaa.fi siitä, että asiakaspalveluhenkisessä kirkossa hämärtyy, että kirkko on olemassa ennen kaikkea evankeliumin levittämistä varten. Tee varauksesi 16.11. www.kotimaa.fi JÄSENyyS Uskonnottomien määrän kasvaessa tarvitaan puhetta kristityn identiteetistä, sanoo piispa Irja Askola. – Toisen vakaumusta ei voi rakentaa, mutta vakaumuksen rakentajalle voi antaa aineksia, Raittila sanoo. Pahimmillaan kiireinen pappi tai etäiseksi jäänyt puhe voi johtaa eroon kirkosta. 2 01 5 TEOLOGIASSA TAPAHTUU TOIMITTAJALTA TOIMITTAJALTA 110 v. Kysymys siitä, pitäisikö seurakunnallisen viestinnän pyrkiä tavoittamaan myös niitä uskonnottomia, jotka eivät kaipaa kirkolta mitään, on Simolan mielestä outo. EMILIA kArHU Kirkon jäsenet eivät ole enää yleisöä, jolle työntekijät järjestävät ohjelmaa, vaan monin tavoin aktiivisia toimijoita. Onko meillä uskonnottomille jotakin sellaista annettavaa, joka auttaisi heitä elämässään ihmisinä?. Tai jos pappi antaisi muiden asiakirjojen mukana palautelomakkeen ja palautuskuoren. Mitä jos kirkollisen toimituksen jälkeen voisi antaa papille palautetta. Jos seurakunta lähettäisi juuri avioituneille tai lapsensa kastaneille sähköpostin, jossa pyydetään palautetta. mennessä, p. TÄNÄÄN 5 Ko t i m a a 2 2 . Hiljaisille signaaleille herkät korvat ovat hyödylliset. Oman lapsen kaste, kummilapsen rippijuhlat, serkun häät ja papan hautajaiset ovat ainoa kosketus seurakuntaan. Arvostele mun toimitus Lounaspöydässä syntyi ajatus. Palvonnan kohteena ei heidän mukaansa saisi olla kirkko tai kirkon etu vaan kolmiyhteinen Jumala. Valitettavasti se ei kuitenkaan kolahda valtaosaan seurakuntalaisista. 040 680 4057 pirjo.teva @kotimaa.fi p. Simola ei kuitenkaan vaadi seurakuntien työntekijöitä pukeutumaan säkkiin ja ripottelemaan tuhkaa päälleen. Samalla voit onnitella Kotimaan 110-vuotista taivalta ja kiittää lukijoita yhteistyöstä. Sen kunniaksi julkaisemme juhlanumeron 26.11.2015, joka on erinomainen väline kertoa omista tuotteistasi ja palveluistasi. – Kirkon viesti kuuluu, kun se ottaa vastuun köyhistä, sairaista, yksinäisistä ja kuolevista. Ehkä voisimme kirkossakin pyytää useammin palautetta. Kirkon pitäisi yhä enemmän jalkautua myös ihmisten arkeen ja verkostoitua muiden toimijoiden kanssa
kuva: aude Guerrucci / dPa / Lehtikuva Markku ruotsila on Pohjois-amerikan kirkkohistorian dosentti. Vuonna 2008 ilmestyi hänen amerikkalaista kristillistä oikeistoa käsittelevä teoksensa. Public Policy Polling -kyselyyn vastasi 1 200 ihmistä eri puolilla Yhdysvaltoja. Ruotsilan mielestä meillä ei riittävästi ymmärretä, miten syvästi uskonnolliset käsitykset muovaavat yhdysvaltalaista sielunmaisemaa. Viime kuussa Kotimaa24 uutisoi, että viidesosa yhdysvaltalaisista uskoo presidentin olevan muslimi. Salaliittoteorioiden luvattu maa. Hurjin teoria väittää, että Michelle Obama on sukupuoltaan vaihtanut mies. 2 01 5 Presidentti Barack Obama osallistui viime toukokuussa paneelikeskusteluun, joka pidettiin Yhdysvaltojen katolisen ja evankelikaalisten kirkkojen johtajien kokouksen yhteydessä. 1 0. kuva: aude Guerrucci / dPa / Lehtikuva Presidentti Barack Obama on monien mielestä antikristus. Ruotsila muistuttaa, että Salaliittoteorioiden luvattu maa Presidentti Barack Obama osallistui viime toukokuussa paneelikeskusteluun, joka pidettiin Yhdysvaltojen katolisen ja evankelikaalisten kirkkojen johtajien kokouksen yhteydessä. Myös republikaanien presidenttiehdokkaaksi pyrkivä Donald Trump on kaivanut huhun esiin. Jatkuvien kyselyjen vuoksi Hawaijin osavaltio julkisti Obaman täydellisen syntymätodistuksen vuonna 2011, mutta Trumpin mukaan ”monet eivät usko sen aitouteen”. Tämä ajatuskulku ”selittää”, miksi presidentti kannattaa konservatiivikristittyjen kammoamia homoliittoja. kuva: Matti karPPinen USA Yhdysvalloissa uskotaan laajasti salaliittoihin, jotka uhkaavat valkoisten protestanttien valtaa. K un gallupfirma kartoitti amerikkalaisten uskoa salaliittoteorioihin vuonna 2013, vastaajista 13 prosenttia uskoi, että presidentti Barack Obama on itse antikristus. Amerikkalaiseen kristillisyyteen on perehtynyt filosofian tohtori, dosentti Markku Ruotsila, joka on tutkinut Yhdysvaltojen aateja kirkkohistoriaa useissa teoksissaan, viimeksi kirjassa Uskonnollinen vasemmisto Yhdysvalloissa (Tampere University Press, 2014). Presidentin taustaan liittyy toinen, yhtä elinvoimainen huhu, jonka mukaan Obaman syntymätodistus on väärennös eikä hän ole syntynyt Hawaijilla vaan Keniassa. Republikaanien kannattajista peräti 20 prosenttia piti Obamaa antikristuksena. Näin ollen hän ei olisi syntyperäinen Yhdysvaltain kansalainen eikä sen vuoksi kelvollinen virkaansa. 6 TÄNÄÄN Ko t i m a a 2 2 . Erityisen hanakasti amerikkalaiset selittävät maailman tapahtumia salaliittoteorioiden avulla. Paitsi poliittiset vastustajat, myös evankelikaaliset kristityt tarttuvat innokkaasti huhuihin, joilla liberaaleja arvoja kannattavan presidentin asemaa voidaan horjuttaa. Obama on itse kertonut olevansa kirkkokuntiin kuulumaton kristitty. Jo Obaman ensimmäisen presidentinvaalikampanjan aikaan 2007 väitettiin, että hän on todellisuudessa muslimi, mutta yrittää salata asian. Vain 73 prosenttia piti ajatusta epätodennäköisenä
Rasististen käsitysten pohjalla on uskomus, että saatanallinen salaliitto yrittää tuhota Jumalan – ja valkoisten protestanttien valtakuntaa. Seuraavaksi eniten on kirkkokuntiin sitoutumattomia (23 %) ja kolmantena katolilaisia (20 %). Siksi ei ole ihme, että antikristuksen viittaa sovitetaan ahkerasti vallankäyttäjien niskaan. 1 0. – Yksi sivusto, jossa olisi kaikki ohjeet, selkiyttäisi myös vapaaehtoistoimintaa seurakunnissa organisoivien työtä ja olisi tärkeää vapaaehtoisillekin. jOhaNNEs ijÄs Vapaaehtoistoiminnan säännöt verkkoportaaliin Irene Nummela kuVa: aarNe OrmIO / kIrkON kuVapaNkkI Suomessa lähes 40 prosenttia väestöstä tekee vapaaehtoistyötä.. 2 01 5 Amerikka perustuu ajatukselle, jonka mukaan maa on Uusi Jerusalem. Enemmistö amerikkalaisista kristityistä uskoo, että Yhdysvalloilla on erityinen Jumalalta saatu tehtävä maailmassa. Vapaaehtoistoiminta saisi samalla tätä kautta nostetta, hän sanoo. Epäluulo juutalaisia kohtaan verhotaan muun muassa kiertoilmaukseen ”kansainväliset finanssipiirit”. Yhdysvalloissa uskotaan laajasti, että maalla on avainpelaajan rooli maailman valmistamisessa lopunaikojen taisteluihin. TEKsTiT: Tuija TiihONEN EvaNKEliKaaliT yhÄ suuriN KrisTiTTyjEN ryhmÄ yhdysvaltalainen Pew-tutkimuslaitos julkaisi viime toukokuussa tutkimuksen amerikkalaisten uskonnollisuuden muutoksista vuosina 2007– 2014. – Tämä syvään iskostunut käsitys maan erityislaadusta on itsestäänselvyys, jota ei voi suoraan haastaa, vaan se täytyy haastaa salaliittoteorioiden avulla, Ruotsila sanoo. Suurin kristittyjen ryhmä ovat evankelikaalit (25 %), joihin lasketaan noin 62 miljoonaa aikuista. Kirkkohallituksessa vapaaehtoistoiminnan asiantuntijana työskentelevä Irene Nummela pitää työryhmän ehdotuksia tervetulleina. Tärkein syy on Obamacare-pakettiin kuuluva aborttilainsäädäntö. Vastustuksen taustalla on myös erityisesti mustien kirkkojen tuntema epäluulo liittovaltiota kohtaan kaikissa terveydenhoitoa koskevissa asioissa. Asiaa edistetään tukemalla Israelia ja lähetystyötä sekä haastamalla islamia. Häneen liitetään myös uudempi pelko islamilaisesta salaliitosta, joka uhkaa kristikuntaa. Työryhmä ehdottaa muun muassa yhteisen vapaaehtoistyön verkkosivuston luomista. Obamaan liittyvillä salaliittoteorioilla on Ruotsilan mukaan pitkät perinteet, jotka juontavat juurensa 1700-luvulle ja puritaaneihin asti. TÄNÄÄN 7 Ko t i m a a 2 2 . Terveydenhuoltouudistus on monien mielestä sosialismia. Ruotsilan mukaan Yhdysvalloissa uskotaan hyvin laajasti, että maalla on avainpelaajan rooli maailman valmistamisessa lopunaikojen taisteluihin. valtiovarainministeriön asettama vapaaehtoistyötä selvittävä työryhmä luovutti raporttinsa kuntaja uudistusministeri Anu Vehviläiselle viime viikolla. Olennainen osa tätä teoriaa on käsitys mustista jotenkin sielullisesti alempina ja siten tämän laajemman salaliiton helposti ohjailtavina. Eurooppalaisen on vaikeaa ymmärtää, miksi Obaman terveydenhuoltouudistusta vastustetaan kiivaasti myös kristittyjen piirissä. Maallinen versio pitää yksinkertaisesti amerikkalaista elämäntapaa parempana kuin muita. Tutkimusjaksolla kristittyjen osuus putosi 78 prosentista 70 prosenttiin maan väestöstä, ja ei-kristillisten uskontojen kannattajien määrä nousi 4,7 prosentista lähes 6 prosenttiin. Tällä kertaa viitta tuntuu monien mielestä sopivan demokraatti Obamalle, joka afrikkalaisten juuriensa vuoksi nostaa esiin myös vanhat pelot mustien salaliitosta. Suomessakin markkinoidut Left Behind -elokuvat ovat levittäneet popularisoitua eskatologiaa myös maallistuneiden kansalaisten mieliin. Valtavirran protestantit, joihin muun muassa luterilaiset kuuluvat, on neljänneksi suurin (14%), mutta nopeimmin pienenevä joukko. – Mustia ei nähdä tämän salaliiton aktiivisina toimijoina vaan taustalla olevan suuremman valtakeskittymän käsikassaroina. Monet uskovat sosialistisen salaliiton pyrkivän Amerikan perustajaisien luoman yhteiskunnan ja sen arvojen kaatamiseen sekä ateismin levittämiseen. Vapaaehtoistoimijoille haluttaisiin myös yhteinen avustusten hakujärjestelmä. Vapaaehtoistyön koordinoinnin vastuuministeriöksi työryhmä nimeäisi oikeusministeriön. Esimerkiksi vapaaehtoistyön kulukorvausten verovapaudesta on tällä hetkellä epätietoisuutta. Suomessa lähes 40 prosenttia väestöstä tekee vapaaehtoistyötä. Työryhmä esittää myös vapaaehtoistyön vero-ohjeiden kehittämistä, selkeytystä työttömän oikeuteen tehdä vapaaehtoistyötä sekä ohjeistusta vakuutuksista, vastuista ja tietosuojakysymyksistä. Kirjaimelliset tulkinnat tuhatvuotisesta valtakunnasta, uskovien ylöstempaamisesta ja antikristuksen ilmestymisestä elävät vahvoina amerikkalaisessa kristillisyydessä, erityisesti evankelikaalikirkoissa. Työryhmän loppuraporttia voi kommentoida lausuntopalvelu.fi:ssä marraskuun loppuun saakka. Aikaisemmin uskottiin ”orjien salaliittoon”, nykyisin ”mustien salaliittoon” – vaikka termiä harvemmin mainitaan. Kristittyjä kehotetaan vastustamaan antikristusta ja sen instituutioita. Sivustolle koottaisiin keskeiset vapaaehtoistoiminnan ohjeet järjestöille ja vapaaehtoisille. Salaliiton uskotaan katsantokannasta riippuen olevan kommunistien, vanhan salaseura Illuminatin, sionistien tai muslimien käsissä. Pelkästään diakoniatyön parissa heitä on noin 30 000. Raamatun arvovaltaa ja uskoontuloa korostavat evankelikaalit menettivät kannattajia vähemmän kuin muut kristilliset ryhmät. Kirkon piirissä toimii jopa 100 000 vapaaehtoistyöntekijää
Kun vajaan 2 500 jäsenen seurakunnassani on tarkistettavaa aineistoa 13 000 aukeamaa ja runsaat 5 000 perhelehteä, koko kirkossa on tarkistettava arvioni mukaan noin 21 miljoonaa aukeamaa ja 8 miljoonaa perhelehteä. 8 TÄNÄÄN Ko t i m a a 2 2 . Digi-Kirjuriin olisi järkevämpää saman tien liittää kaikki digitoitu aineisto, jota paikallisesti jo pystytään käyttämään. Radiohartaudet ovat myös mieluisia. Joskus myös materiaalin siirto järjestelmään on epäonnistunut yksittäisen kuvan osalta. Yksittäisten tietojen siirtäminen digitoidusta kuvasta tapahtuu kirjoittamalla tarvittavat tiedot niille varattuun kenttään ja tieto tallennetaan Kirjuri-järjestelmään. Virheiden tai puutteiden tullessa esiin oltaisiin sitten yhteydessä rekisteriin, jossa alkuperäinen aineisto on, ja se puolestaan huolehtisi yhteiseen järjestelKuuliaisuutensa kadottanut kirkko Kappalainen Lauri Haapala kirjoitti Kotimaassa 15.10. KaLLE ELONHEIMO TD, kirkkoherra, Sauvo-Karunan seurakunta vasTaus Kalle Elonheimo ehdottaa digitoidun kirkonkirja-aineiston käyttämistä jo nyt valtakunnallisesti sekä kantaa huolta digitoidun materiaalin tarkastamisesta. Siitäkin olen kuullut huhua. Kirkkohallitus valmistelee yleiskirjettä ohjeistuksestaan, että seurakuntien tulee tarkistaa digitoitu aineistonsa ennen kuin se liitetään yhteiseen tietokantaan. Hän haluaisi ohjata tämän laivan kuivatelakalle hallinnollisten rakenteiden purkamista varten. Joillakin seurakunnilla koko materiaali on sekä digitoinnin että indeksoinnin osalta huolella suoritettu ja siirto järjestelmään sujunut ongelmitta. Haapala esitti kuvailemansa tehottoman ja konkurssiin ajautuvan kirkon tilan korjaamiseksi parempaa johtajuutta ja kirkollisen sisäpiirin kielen vankilasta vapautumista. Joku joulu oli naapureilta radio rikki, ja he tulivat hevosella meidän pieneen mökkiimme joulukirkkoon. Kirkon uskottavuus voi palautua vain, jos sen päättäjät ja työntekijät palaavat kuuliaisiksi Jumalan sanalle. Heidän musiikkinsa on oma rikkautensa. Virsi on suomalaista etnoa, niin kuin professori Martti Nissinen joskus totesi. Kirkko pitää korkeimpana ohjeenaan sitä tunnustuskirjojen periaatetta, että kaikkea oppia kirkossa on tutkittava ja arvioitava Jumalan pyhän sanan mukaan.” TaIsTO HILLbErg eläkeläinen, Jämsänkoski Kiitos Yle radio 1:stä Kiitän siitä, että on vielä yksi kanava, jossa perinteistä jumalanpalvelusta ei ole tuhottu. Elonheimo mainitsee ajatuksen tietojen puhtaaksikirjoittamisesta. 500 000 työtuntia ja maksaa siten noin 10 miljoonaa euroa. Kirjurissa ei tulla puhtaaksikirjoittamaan kirkonkirjojen sivuja tai perhelehtikortteja. Jotkut seurakunnat ovat huomanneet aiheelliseksi tarkastaa koko materiaalin, koska kuvien laatu on vaihdellut, kirkonkirjan sivuja tai perhelehtien kääntöpuolia on jäänyt kuvaamatta tai indeksointitiedoissa on runsaasti virheitä. rIIKKa rYöKÄs rekisterijohtaja, Kirkkohallitus. Hinta olisi valtava. Siksi ”kuivatelakalla” pitäisi mielestäni pohtia, mitä kirkon kaikessa toiminnassa tarkoittaa Kirkkojärjestyksen (§ 1) linjaus: ”Suomen evankelis-luterilainen kirkko tunnustaa sitä kristillistä uskoa, joka perustuu Jumalan pyhään sanaan – –. Seurakuntien kokemukset ovat hyvin erilaisia. Tietojen yhteinen käyttäminen Kirjurissa ei ole mahdollista, ennen kuin kaikki kuvattava materiaali on saatu Kirjuri-järjestelmään. Tässä on aihetta suureen kiitokseen. Illalla veisattiin niitä virsiä, joita oli opittu. Jos taas digitoitu aineisto on niin huonolaatuista, että kirkkoherranvirasto ei pysty sitä itsekään käyttämään, seurakunnan on syytä teettää digitointi uudelleen yrityksellä, jonka työn laatu vastaa tarpeita. Kaiken kattava tarkastus on käsittääkseni turha. Kaiken aineiston tarkastamistakin mielettömämpi ajatus on kirjoittaa puhtaaksi kaikki digitoidut kirkonkirjat. Ellei näin tapahdu, kirkko lakkaa olemasta todellinen Kristuksen kirkko. Sitten juotiin kirkkokahvit. Jos tarkistusta voi kenties tehdä aukeaman minuutissa, puhtaaksikirjoittaminen veisi kenties 10 minuuttia aukeamalta. Laskelmani mukaan työ vaatii n. Saman verran muistaakseni lupailtiin Kirjurin säästävän ensimmäisen vuosikymmenensä aikana. itsensä kadottaneesta uppoavasta kirkkolaivasta. 1 0. Lapsena äitini komensi meitä ottamaan ylös virsien numerot, kuunneltiin ja veisattiin. Muunlaista ratkaisua tietojen siirtämiseen ei ole löydetty. Digitointija indeksointityön laatu ratkaisee, miten tarkkaan tarkastaminen tulee tehdä. Lisäksi jotkut seurakunnat eivät ole lähteneet digitoinnissa vielä liikkeelle. Työaikaa kuluisi 3,5 miljoonaa tuntia, joten hinnaksi tulisi 70 miljoonaa euroa. Sinänsä tärkeitä asioita. Mutta kirkon tilan parantamiseksi eivät auta paremmat johtajat, ei parempi kieli eikä edes uusien ihmisten tavoittaminen. mään käyttökelpoisen tiedon. Tämä siirtää Digi-Kirjurin hyötyjen saamista vuosilla ja aiheuttaa paikallisille seurakuntatalouksille huomattavia lisäkuluja. 2 01 5 10-vuotisjuhlakonferenssi ja koulutustapahtuma psykologisen tiedon ja kristillisen uskon vuorovaikutuksesta 28.-31.1.2016 Tampere-talossa www.accfinland.org MIELIPITEET Digi-Kirjuri käyttöön heti Osana kirkon yhteistä jäsenkirjanpidon Kirjuri-järjestelmää on seurakuntien vanhat kirkonkirjat 1860-luvulta lähtien ja perhelehdet 1960-luvulta lähtien digitoitu. Lämmin ja kunnioittava on suhteeni myös tähän sisarkirkkoomme. HELvI ILjIN Espoo DIgITaLIsOINTI Vanhojen kirkonkirjojen digi-aineiston tarkistaminen on kallis urakka ja lykkää hyödyn saamista. Samalla tallentuu tieto siitä, mistä kuvasta tieto on haettu. Näin löytyisi kirkon varsinainen tehtävä: seurakuntien työntekijät voisivat mennä ympärillään elävien ihmisten pariin ja saada heitä mukaan kirkon toimintaan. Yli sadalta seurakunnalta on kaikki materiaali järjestelmässä, mutta useilla seurakunnilla kuvausprojekti on käynnissä. Siltikin todistusten tiedot pitäisi ainakin tarkistaa alkuperäisestä aineistosta tai sen kuvista Digi-Kirjurissa, koska puhtaaksikirjoitus ei ole virheetöntä. Muistan ne vieläkin. Kuuntelen myös ortodoksiset liturgiat, koska tyttäreni ja hänen poikansa ovat ortodokseja. Ne on tarkoitus liittää yhteiseen tietokantaan, jotta yhdellä tilauksella olisi mahdollista saada kaikki tiettyyn henkilöön liittyvä tieto, vaikka hän olisi asunut useilla paikkakunnilla
Hannu Kiuru 19.10. sanonnan mukaan pitäisi ottaa ”lusikka kauniiseen käteen”. Luki ihan toisen tekstin, jota nostatti seurakunnan kuuntelemaan! Onko sellainen kirkkolain mukaan mahdollista. Hannu-Pekka Lappalainen) Joka päivä punnitsemme tiedon paikkansapitävyyttä ja lähteen luotettavuutta. Itse kukin joutuu mielessään arvioimaan, onko tämä tai tuo asiantuntija todella perillä asioista. Sen verran hurjaa tekstiä tulee välillä vastaan. Aivot kyllä taipuisivat moneen, mutta sormet eivät vain usko, miten se Cmaj7-sointu nyt otettiinkaan kvinttikäännöksenä tai miksi veitsen terän tulee osoittaa ylöspäin lihan fileoinnissa. Kerran koulussa erehdyin sanomaan että olen lähettinä Virossa, ja sain tarkentavan kysymyksen: ”Ai vietsä niinku paketteja paikasta toiseen?” No, joskus teen sitäkin. Ihmiset haluavat lohtua esimerkiksi yksinäisyyteen, lapsen menetykseen, avioeroon tai vakavaan sairauteen. Kaikenlaisen uskon parhaat kumppanit ovat toivo ja rakkaus. Luottamuksen kohteita seuloessa on vaarallista mennä liikaa tunteella, mutta myöskään pelkkä kylmä järki ei riitä. Papilta tai muulta esirukoilijalta vaaditaan hyviä hoksottimia ja hienotunteisuutta, sillä kaikkea ei voi messussa lukea ääneen. Ajassa liikkuu paljon hyvää mutta myös pahaa tahtoa. Ei uskalleta laskeutua sellaiseen todellisuuteen, jossa ollaan heikkoja ja osaamattomia. Tällainen ei olisi mahdollista muulla kuin ev.-lut. Ja kun tiedämme, että ei mitään, niin toisiko avun kuluttajaviranomainen, YLE:n hallintoneuvosto tai peräti apulaisoikeuskansleri! Seppo Väisänen 18.10. Sokea luottamus on vaarallista, mutta elämä ilman luottamusta on helvettiä. Jotakin, johonkin on uskottava. TÄNÄÄN 9 Ko t i m a a 2 2 . Ihmiset ovat toki kaikki yhtä arvokkaita, mutta samaa ei kuitenkaan voi sanoa mielipiteistä. Tästäkö se on seurakunnassakin kyse. Päivän evankeliumiteksti on Johanneksen evankeliumista 13:40–52. Mielipiteet Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Titta Hämäläinen, Missioblogi 19.10. Ei uskota, ei uskalleta, ei luoteta. Muotoilin, että minun työni on sitä, että ensinnäkin opettelen yhdessä nuorten ja vähän kaikenikäisten kanssa lukemaan Raamattua. Vallan takana on aina rahaa ja fiksulta kuulostavia argumentteja ja toisaalta olen alkanut epäillä, että pahantahtoisia huhuja lietsotaan nettimediassa ihan järjestelmällisesti. Palaute: toimitus@kotimaa.fi Mitä ja ketä uskoa. En saa tolkkua väitteiden sekamelskaan kysymättä, miksi tämä asia on otettu esille. Suurin osa esirukouspyynnöistä koskee kuitenkin aitoa hätää. Pidän mahdollisena, että näitä jälkimmäisiä on paljon vähemmän kuin miltä näyttää. 1 0. Silloin parempi ehkä olisi ollut pyytää rukousta omaa katkeruuttaan varten, huomauttaa YLEn haastattelema rovasti Aune-Inkeri Keijonen. – Pappi ei voi lukea ääneen kaikkea tai jokaista yksityiskohtaa, mitä lappuihin on kirjoitettu. Ehtona oli, että sekä alle kouluikäinen kummilapseni että isoäitini ymmärtäisivät selityksen. Mihin tällä pyritään. – Pahimmillaan on saatettu toivoa ex-puolison kuolemaa. Mutta mitä tekee saarnaajatar. Tehostuuko yliopisto-opetus leikkaamalla määrärahoja. – – Olen siis lähetystyöntekijä. Ainakin kaltaiselleni motoriselta oppimiseltaan heikolle yksilölle. Niin monimutkaisia nämä asiat eivät voi olla, ettei niistä voisi olla perustellusti jotakin mieltä. Me uskoimme, että Volkswagen tekee maailman parhaita autoja, kunnes se menetti luottamuksemme valehtelemalla. Ketä tämä palvelee. Viime kädessä on kysymys luottamuksesta. Ihmiset haluavat auttaa, puolustaa ja tukea toisiaan, mutta on myös niitä, jotka hamuavat valtaa ja levittävät epäluuloa ja vihaa. Tämä pätee yhtä lailla tiedotuskanaviin, organisaatioihin kuin yksittäisiin ihmisiin. M at ti k a r pp in en Kuuleeko Jumala pappien sensuroimat nettivihapuhe-esirukouspyynnötkin. KErsTI JUVa Kirjoittaja on suomentaja, joka tarkastelee yhteiskuntaa, kulttuuria ja kirkollista elämää viistosta näkövinkkelistä. Ihmisyhteisöt eivät pysyisi päivääkään pystyssä ilman jonkinasteista keskinäistä luottamusta. Tiedon tehtävä on pyrkiä objektiivisuuteen, mutta tietoa (oikeata tai väärää) ei tarjoilla julkisuuteen ilman syytä. No uusi teksti oli toki Johannekselta, mutta ei suinkaan vähemmän vaativa, 7:40–52. Esirukouspyyntöjen oudot viestit ovat kuitenkin vähemmistönä. Miten on mahdollista, että näistä asioista sinkoilee täysin vastakkaisia mielipiteitä. Mitä sanoisi tuomiokapituli. kirkossamme. Me uskomme niitä, joihin luotamme. – – Mutta mitä teki saarnanainen. Toiseksi opettelemme yhdessä tuntemaan Jumalaa ja kolmanneksi mietimme, mitä Raamatun ja Jumalan tunteminen meidän elämässämme tarkoittaa. Ovatko maahanmuuttajat vaarallisia. sain eräässä leikissä tehtävän selittää, mitä teen työkseni. Esimerkki voi valaista asiaa, mutta se ei todista mitään. Tutkittu tieto vakuuttaa, mutta epämääräinen “tutkimukset osoittavat” ei. Bertolt Brecht tiivistää laulussa Oppimisen ylistys: “Tarkista lasku, sinun täytyy se maksaa. Muutos pelottaa. Luottamus on siitä hankala tunne – jos se edes on tunne – että sen saavuttaminen on vaikeaa ja menettäminen helppoa. Tehdään vain hirveästi sijaistoimintoja, että saataisiin pidettyä yllä kaikkea sitä, mikä on ollut ennenkin. Galileasta ei tule mitään hyvää olisi ollut haastava teeman alku. Elias Tanni 18.10. saarnaaja sivuutti tekstin. Ei edes pienen pientä viittausta kuulemaansa. Kaikkein alkeellisinta on yleistää yksittäisiä kokemuksia. Kokkiopiskelijana voin kertoa, että veitsi se on, joka tuskaa tuottaa. 2 01 5 MIELIPITEET KOLUMNI Kersti Juva KOTIMaa24:N bLOgEIsTa O nko nykyinen valtionvelka sellainen asia, jonka vuoksi köyhimmiltä tulee ottaa pois. Saadaanko maahan lisää hyvinvointia ja työpaikkoja keventämällä työnantajien verotusta. kirkossamme.. Laske sormesi joka erälle ja kysy: miksi tämä on näin?” (suom. Paraneeko sairaanhoito yksityistämällä. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Sitä termiä selittäessä täytyy olla huolellinen. Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki, sähköpostilla: toimitus@kotimaa.fi tällainen ei olisi mahdollista muulla kuin ev.-lut. Me uskoimme, että Volkswagen tekee maailman parhaita autoja, kunnes se menetti luottamuksemme valehtelemalla
Kirjailija ei halua nimeään julki, koska toisen ihmisen työn arvosteleminen julkisuudessa ei tunnu hänestä oikealta. Kiire pois, sillä kysymys on koko kristillisen kirjan maineesta! teksti: Danielle Miettinen & kuvat: Matti karppinen kannattaa tehdä vain riittävän hyvän käsikirjoituksen perusteella tai kirjoittajan ammattitaidon muuten tarpeeksi hyvin tuntien. Kielen sujuvuus on vähintään yhtä tärkeää kuin virheettömyys, mutta tämä on jo hiukan vaikeampi tavoite ja vaatii tekstin toimittajalta taitoa ja kokemusta. Eikä kaikki mennyt tällä kertaa edes niin kehnosti kuin aiemmin toisen kustantajan kanssa. Tavoitteena on tyytyväinen kirjailija, ja ennen muuta tyytyväinen lukija, joka maksaa kirjasta, sanoo kustannuspäällikkö, teologi Pekka Saarainen. Hän lehteilee tuoretta teostaan ja näkee vasta nyt sen, mikä olisi pitänyt oivaltaa jo aiemmin. – Harva käsikirjoitus on saapuessaan niin valmis, ettei se paranisi rakennetta jumppaamalla, Saarainen huomauttaa. Ko t i m a a 2 2 . 1 0. Kustannustoimittaja kyllä kannusti, mutta hän ei antanut yhtään sellaista palautetta, jonka avulla olisin voinut parantaa kokonaisuutta. 2 01 5 10 MATKALLA K irjailijaa hävettää. Kristillisten kustantajien tämän ja viime vuoden kirjasatoa.. Hän ei koe saaneensa palautetta, jonka avulla olisi onnistunut hiomaan tekstiään paremmaksi. Kaikki alkaa kustannuspäätöksestä, joka ParemPia kirjoja, kiitos! Hyvän kristillisen kirjan takana on taitava kustannustoimittaja. Hän sanoo ymmärtävänsä, että kustannustoimittajalla oli kiire. Nyt minusta tuntuu, että kirja on niin huono, ettei kustantaja edes kehtaa markkinoida sitä. Huonon kirjan takana on kiireinen kustannustoimittaja. Hän on työskennellyt aiemmin Kirjapajassa, josta hän siirtyi yleiskustantamo Minervaan. Samaan aikaan tämän työpöydällä oli muitakin työläitä teoksia. Kustannustoimittaja kyllä kannusti, mutta hän ei antanut yhtään sellaista palautetta, jonka avulla olisin voinut parantaa kokonaisuutta. Liian paljon yksityiskohtia, joiden keskelle mielenkiintoinen tarina hukkuu. Tekstin rakenteen hahmottaminen ja järjestäminen on tärkeä osa onnistunutta lopputulosta, mutta ammattitaitoa ja aikaa vaativa työvaihe. Ei ollut aikaa keskittyä. Silloin teksti jatkoi hänen käsistään matkaa painokoneeseen ilman ainoatakaan palautekierrosta. Kun kustannustoimittaja saa ruudulleen tekstin, oikeakielisyys on sen yksinkertaisin haaste. Tänne asti kiireisimmätkin kustannustoimittajat yrittävät päästä, mutta monta keskeistä asiaa on vielä jäljellä. Loppupuolella hän ei ole enää yltänyt samaan ilmaisuvoimaan ja monitasoisuuteen kuin alussa. – Kaikki on jäänyt puoleen väliin. – Olisin kuitenkin toivonut, että olisimme koko prosessin ajan keskustelleet kirjan tavoitteista ja siitä, miten ne tekstini kautta toteutuvat. Kustannustoimittaja huolehtii siitä, että kirjoitus noudattaa suomen kielen sääntöjä. Kustannustoimittajan tehtävänä on olla kirjailijan apuna, ilona ja tukena koko kirjoitusprosessin ajan. – Sain kyllä käsikirjoituksen kommentoituna takaisin kaksikin kertaa, mutta huomiot olivat pintapuolisia. Kirjailija tarkoittaa ennen muuta yhteistyötä kustannustoimittajan kanssa
Ko t i m a a 2 2 . 1 0. 2 01 5 MATKALLA 11 Minervan kustannuspäällikkö Pekka Saarainen tietää, että harva käsikirjoitus on valmis kustantamoon saapuessaan.
Myös Kirjapaja, kuten melkein kaikki kristilliset kustantajat, käyttää apunaan free-työvoimaa. Joistakin elämäntaitokirjoista puuttui aiheen rajaus. Hänen on nimittäin karsittava tekstistä mitäänsanomaton ja huono ajattelu, Saarainen sanoo ja havainnollistaa asiaa piirtämällä sormellaan pöytään isoja rasteja. Onko kristillisiä kirjoja kustantavilla yhtiöillä riittävästi työvoimaa kustannustoimittamiseen. – Pitää uskaltaa palauttaa huono työ tekijälleen kaikissa vaiheissa, Saarainen rohkaisee. Kahden papin matka Angolassa (Suomen Lähetysseura). Karsimista, tiivistämistä ja tyylilajin yhtenäistämistä olisi tarvittu lisää. Esiraatiin kuulunut vapaa kustannustoimittaja Meiju Bonsdorff piti laatua epätasaisena. Kristillinen kirja on tiukoilla, niin kuin koko kirja-ala. Hänen on myös puututtava työn jälkeen pienimpiä yksityiskohtia myöten, jos siihen on tarvetta. Onko resursseja riittävästi. Ensi sunnuntaina julkistetaan 22. Kirjan lopussa olevat irralliset luvut ja liitteet olisi kannattanut jättää pois ja punoa niiden kiinnostavin sisältö osaksi tarinaa. Nuoret eivät jaksa ja vanhat eivät kykene niitä lukemaan. – Eniten kaipaisimme lisää aikaa ideointiin, Kanerva sanoo. Kaija Taivalin teos Iloa tuhkan sijaan. Hiomaton timantti on esimerkiksi Ossi Kuoppalan Kotiinpalaajien kylissä. Lisäksi Karas-Sana ja Kustannus Oy Uusi Tie kertovat ostavansa Päivältä kustannustoimittajan palveluita. Ne ovat nopeita tehdä, eikä talon ainoa kustannustoimittaja Tanja Kanerva valita työmääräänsä. Kaikille kustantajille avoimeen kilpailuun osallistui 44 kirjaa. Työvoima vuosittain julkaistavia uutuuskirjoja kohden vaihtelee. – Oli liikaa asioiden pyörittelyä, kaikesta yritettiin sanoa kaikkea. Hän haaveilee lisätyövoimasta. Mutta tätä on vaikeata arvioida vertaamatta muihin. Visuaalinen kunnianhimo on kuitenkin paikoin ohittanut luettavuuden. – Tuntuma on, ettei aina ole. 30–40 nimekettä vuodessa kustantavan Perussanoma Oy:n vakinaiseen henkilöstöön ei kuulu yhtään kustannustoimittajaa. Kuoppala on taitava kielenkäyttäjä ja matkakirja Angolasta laajenee mielenkiintoiseksi retkeksi maan ja sen lähetystyön historiaan. Kustannustoimittajan tehtäviin kuuluu myös visuaalisen laadun tuottaminen. Päivä Osakeyhtiö julkaisee 30–50 nimekettä vuodessa ja talossa on kaksi kustannustoimittajan työtä tekevää henkilöä sekä yksi vakituinen free-kustannustoimittaja. Teos on kaunis kuin koru ja siitä on haluttu tehdä aikaa ja katsetta kestävä esine. Nyt lukija uupuu yksityiskohtaisen kuvailun runsauteen, joka peittää alleen monta helmeä. Pitkät kuvatekstit ovat kirjan keskeisintä antia, mutta ne on painettu isoilla kirjaimilla ja liian vaalealla ruskealla värillä. Kun kaikki edellä mainittu on kunnossa, kirja on yleensä ulkoasultaankin luottamusta herättävä, Saarainen tietää kokemuksesta. – Talouden tosiasioita on kuitenkin kunnioitettava, Karri sanoo. Ilman sitä lukijan on vaikea kokea, että hän on päähenkilön seurassa siinä ajassa ja paikassa, jota kirjailija kulloinkin kuvaa. Keskeneräisiä kirjoja ei saisi Saaraisen mielestä päästää edes harvakseltaan hyvien joukkoon. Kysymys on kirjailijan, kustantajan ja koko alan maineesta. Messiaanisen juutalaisen Michael Yaronin tarina (Päivä) huokuu rakkautta aihetta kohtaan. Kysymys on kirjailijan, kustantajan ja koko alan maineesta.. 2 01 5 12 MATKALLA Seuraava tehtävä edellyttää kustannustoimittajalta rohkeutta ja luottamuksellista suhdetta kirjailijaan. Kuoppala olisi kuitenkin tarvinnut apua aineiston karsimisessa. – Joukossa oli paljon hämmästyttävän hienoja teoksia, joiden kohderyhmä oli kuitenkin tähän kilpailuun liian kapea. Eniten raatia viehättivät uskottavuus ja aito tunne, jotka koskettivat lukijaa, Meiju Bonsdorff kertoo. kerran Vuoden kristillinen kirja, jonka kansanedustaja Jutta Urpilainen valitsee kuuden finalistin joukosta. Hän huolehtii siitä, että graafikko on tehtävään sopiva. 1 0. Työn tekevät free-kustannustoimittajat yhdessä kustannuspäällikkö Tom Holménin kanssa. Useimmat kirjat paranevat tiivistämällä. Päivä Osakeyhtiön toimitusjohtaja Merja Pitkänen sen sijaan tunnustaa työtahdin olevan sellainen, ettei kirjailijan rinnalla kulkemiseen ole niin paljon mahdollisuutta kuin hän toivoisi. Lukija varmaankin voi vertailun tehdä, Holmén kommentoi. Niiden joukosta esiraati nimesi finalisteiksi Elina Antikaisen teoksen Mikä on ihminen (Suomen Lähetysseura), Paavo Kettusen Häpeästä hyväksyntään (Kirjapaja), Lauri Mäkisen Älykkäät kuin käärmeet, viattomat kuin kyyhkyset (Kustannusosakeyhtiö Siltala), Kimmo Oksasen Kasvonsa menettänyt mies (WSOY), Juhani Rekolan Irlantilainen päiväkirja (Kirjapaja) ja Jukka Sariolan Ystäväni Seija – kutsumuksena Afganistan (Kustannus Oy Uusi Tie). Symbolitutkija Liisa Väisäsen teos Mitä symbolit kertovat (Kirjapaja) pursuaa asiaa ja asiantuntemusta. Painettujen kirjojen myynti laskee Pitää uskaltaa palauttaa huono työ tekijälleen kaikissa vaiheissa. Koskettavasta tarinasta puuttuu kuitenkin kerronnallinen eheys. Lisää työvoimaa toivoisi myös kustannuspäällikkö Päivi Karri Kirjapajasta, joka julkaisee yhdessä Lasten Keskuksen kanssa 120–150 nimekettä vuodessa seitsemän kustannustoimittajan voimin. Monet tänäkin vuonna julkaistut kristilliset kirjat olisivat voineet ilmestyä laadukkaampina, jos kustannustoimittamiseen olisi ollut enemmän aikaa. Toisaalta mukana oli pienten kustantajien kirjoja, joissa kustannustoimittaminen oli jäänyt kesken tai sitä ei ollut ollenkaan, Bonsdorff arvioi. Aurinkokustannus julkaisee tänä vuonna 84 nimekettä, joiden joukossa on paljon lahjakirjoja ja suomennettua lastenkirjallisuutta. Ko t i m a a 2 2
Puhutteleva, rehellinen ja hyvin kirjoitettu ovat silloin tärkeimmät ominaisuudet. Hartauskirjoissa puolestaan on oltava näköaloja, jotka ”saavat sielun resonoimaan”. Kristilliset kustantajat -yhdistyksen puheenjohtajana toimiva Päivi Karri tuntee hyvin taistelun, jota käydään laadun ja kustannusten puristuksessa. Ko t i m a a 2 2 . – Kehitystyö ei taida loppua kustantamossa koskaan. ja verkkojulkaisut tuottavat kustantajille vasta muruja. Laadukkuus on Saarenpään mielestä siis myös brändin luomista. Kirjan voisi aina tehdä oikeakielisemmin, tiedot voisi aina tarkistaa perinpohjaisemmin, työstöaikaa voisi aina olla enemmän, myyntiä voisi aina tehdä kaunopuheisemmin, Aikamedian kustannuspäällikkö Outi Kättö kuvailee. Hänen mukaansa laadukas kristillinen kirja on aito, puhutteleva, kiinnostava, hyvin kirjoitettu ja huolellisesti viimeistelty. Herättäjä-Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jukka Hautala nostaa laadun tunnusmerkiksi asiasisällön oikeellisuuden, kun kyseessä ovat tietokirjat. On vaikea sanoa, että nyt se on riittävän hyvä, nyt se on valmis. – Se keskustelee ympäristönsä kanssa ja kertoo omaperäisellä äänellä, mitä vastattavaa kristinuskolla on yleisinhimillisiin kysymyksiin. Kustannustoimittajat ahkeroivat herkkien taiteilijoiden, laatukriteereiden, budjettipaineiden ja painoaikataulujen keskellä. Hyvän kristillisen kirjan tunnistaa siitä, ettei sitä epäröi antaa luettavaksi kenelle vain.. – Olemme erikoiskustantamo, kustannamme lähetystyöhön, kehitystyöhön ja kulttuurien kohtaamiseen liittyvää kirjallisuutta. Nämä kysymykset kiertyvät usein kuoleman, kärsimyksen sekä hyvän ja pahan ympärille, Häkkinen erittelee. Hyvän kristillisen kirjan tunnistaa hänen mielestään siitä, ettei sitä epäröi antaa luettavaksi kenelle vain. Laadukas kristillinen kirja kiinnostaa muitakin kuin niitä, jotka määrittelevät itsensä kristityiksi, Kustannus Oy Uusi Tien kustannuspäällikkönä työskennellyt Päivi Häkkinen pohtii. Kun kirjojen myyntiaika lyhenee, kustantajat yrittävät saada riittävästi liikevaihtoa lisäämällä nimekkeiden määrää. 1 0. Suomen Lähetysseuran kustannustoimittaja Riikka Saarenpää pitää tärkeänä, että kustantaja löytää loputtomien mahdollisuuksien maailmasta oman linjansa ja pysyy siinä. Työ siis lisääntyy, mutta tuotto ei. 2 01 5 MATKALLA 13 Kirjapajan kustannuspäällikkö Päivi Karri listaa laadukkaan kristillisen kirjan ominaisuuksia: aito, puhutteleva, kiinnostava, hyvin kirjoitettu ja huolellisesti viimeistelty. Herättäjä-Yhdistys julkaisee muutaman kirjan vuodessa, joista osan yhteistyössä Kirjapajan kanssa. – Kirjoja myydään suosikkikirjailijoiden nimillä ja ajankohtaisilla ilmiöillä, Karri arvioi. – Olen lukenut monia käsikirjoituksia, jotka olisivat olleet loistavia kirjoja, mutta jotka eivät vain istuneet meidän linjaamme. Kustantaminen vaatii paljon koulutettua työvoimaa, jonka palkkaaminen on kallista. Toisaalta linjassa pysyminen on myös haaste. Kirjan tekeminen on kuin sinfonian säveltämistä tai taulun maalaamista. Uusi Tie julkaisee vuodessa 10–15 kirjaa. Pienellä kielialueella markkinat ovat rajalliset eikä nimekkäitä kirjailijoitakaan pyöri jaloissa kuin vaahteranlehtiä syksyisessä puistossa. Hyviä ideoita ja käsikirjoituksia ei aina ole niin paljon kuin haluaisimme kustantaa. – Joskus tuntuu, että kristillisessä kirjallisuudessa sanoma ajaa ilmaisun ohi, Häkkinen harmittelee
Lapsi oppii kirjoista LAsTenKirjALLisuus Kirjastot ja kotimainen lastenkirjallisuus ylläpitävät suomalaista kulttuuria. Sanna Isto – Julia Vuori: Tinka ja Taika, Kielletty metsä. Koska hän ei voi kirjoittaa päiväkirjaa, hän pitää yökirjaa. Vauhdikkaasta mielikuvituksesta esimerkkinä on Sanna Iston Tinka ja Taika, Kielletty metsä (WSOY). Jukka Itkonen – Matti Pikkujämsä: Laulavat lenkkitossut. Myös Kirjapajalta kohta ilmestyvä Tuula Korolaisen toimittama ja Virpi Pennan kuvittama Ihan täysi tonttu on tervetullut lastenrunouutuus. Hauskan kuvituksen kirjaan Hämeenlinnan Janne on tehnyt Salla Savolainen.. 42 s. WSOY. Kirja kertoo elävästi minä-muodossa siitä, kuinka Johan Kristian Juliuksesta eli Janne-pojasta kasvoi Jean Sibelius. Korkeatasoinen ja persoonallinen kuvitus tekee monesta kirjasta hienon katselukirjan. 2 01 5 14 MATKALLA M eneillään oleva Kirjan vuosi 2015 nostaa esille myös kotimaisen lastenkirjallisuuden. Tämä tarkoittaa myös ansioituneiden lastenkirjailijoiden ja kuvittajien huomioimista. Tammi. Kirjapaja. Tinkan ja Taikan mummolla on taika-arkku, jonka kautta pääsee mielikuvitukselliseen metsään. Ko t i m a a 2 2 . Suomen Kirjasäätiö jakaa tämän vuoden Finlandia Junior -palkinnon marras-joulukuun vaihteessa. 255 s. Tuula Korolainen (toim.) – Virpi Penna: Ihan täysi tonttu. Kuvitus on Julia Vuoren. Siinä kahdeksan suomalaisen runoilijan tekstit avaavat ikkunoita joulun maailmaan. Kirjapaja. Yö on tumma ja värikäs yhtä aikaa. Tapani Bagge – Salla Savolainen: Hämeenlinnan Janne. Säbä viittaa salibandy-harrastukseen. Hauskat yksityiskohdat herättävät kiinnostuksen ja innostavat tarkastelemaan taideteosta uusin silmin, kenties ihan museossa asti. Kotimainen lastenkirjallisuus on korkeatasoista. Suomen Nuorisokirjailijoiden Topelius-palkinnon sai lahtelainen Kalle Veirto nuorten maailmaan liittyvästä Säbätalvi-kirjastaan (Karisto). 175 s. Kirja toimii myös joulukalenterina, runo jokaiselle päivälle. Kirjan kautta kotimainen ja kansainvälinen, klassinen ja moderni taide tulee tutuksi. Inka Nousiaisen Yökirja (Tammi) kertoo tytöstä, joka on yliherkkä valolle. 56 s. Esimerkkinä Sibeliuksen juhlavuoden kunniaksi julkaistu Hämeenlinnan Janne (Tammi), jonka kirjoittaja on Tapani Bagge. Satu Kettusen kuvitus saa kirjaan salaperäisen tunnelman. Hauskoista lorukirjoista pari esimerkkiä: Laulavat lenkkitossut (Kirjapaja) on kirjailija Jukka Itkosen ja kuvittaja Matti Pikkujämsän yhteistyötä. Jokaiselle taideteokselle on varattu yksi aukeama. 40 s. Mukana seikkailee myös erikoinen pehmoeläin, hirmuisen voimakas ja puhuva Lilli-hevonen. 1 0. Tällä kertaa Itkosen hulvattoman hauskoissa teksteissä liikutaan urheilun ja liikunnan parissa. Sarjan ensimmäinen osa voitti Arvid Lydecken -palkinnon neljä vuotta sitten. Myös me aikuiset voisimme joskus pysähtyä ja kiinnittää huomiota yksityiskohtiin. Vanhempien tai isovanhempien ääneen lukeminen tuo turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta myös teini-ikäisille. Kirjailija ja professori Laila Hirvisaaren aloitteesta syntynyt kirjan nimikkovuosi edistää kirjojen lukemista ja kirjallisuuden asemaa. 34 s. Ja kylläpä otti vedonlyöjiä kaaliin, kun ne saapuivat sulassa sovussa violettina maaliin. Jokaisella aukeamalla on historiatietoa Hämeenlinnasta, sen henkilöistä ja 1800-luvun elämästä sekä tietysti Sibeliuksesta. Lastenkirjoista saa myös tietoa. Punainen ja sininen hiihtivät kilpaa. Iltakirjan lukeminen ääneen onkin monessa perheessä tärkeä osa nukkumaan menoa. Instituutti järjestää tapahtumia sekä muun muassa haastaa kirja-alan toimijat ja yksityishenkilöt lahjoittamaan lastenkirjoja pakolaisten vastaanottokeskuksiin. Uusia kirjoja löytyy jokaisen makuun. Kirjoja lukevat lapset laajentavat sanavarastoaan ja maailmankuvaansa muita lapsia enemmän. Teos on kaukana puuduttavasta tietopläjäyksestä, tekstiä paksussa kirjassa ei ole juuri lainkaan. Vasemmanpuoleisella sivulla on kuva teoksesta ja oikeanpuoleiselle sivulle on suurennettu jokin yksityiskohta, oli se sitten taustalla seisovan henkilön kasvot, kasvi tai seepran takamus. Se on kolmas osa kirjojen ahmimisikäisten tyttöjen suosimasta Tinka ja Taika -sarjasta. Hauskan kuvituksen on tehnyt Salla Savolainen. Tammi. Inka Nousiainen – Satu Kettunen: Yökirja. Tampereella sijaitsevan Lastenkirjainstituutin sivuilta lastenkirjainstituutti.fi löytyy luettelo kaikista kotimaisista lastenja nuortenkirjallisuuden palkinnoista. noorA WiKMAn-HAAVisTo Lasten oma taidekirja. Kirjoja lukevat lapset laajentavat sanavarastoaan ja maailmankuvaansa muita lapsia enemmän. KirjAT LuKi: LeenA HieTAMies Lasten oma taidekirja (Tammi) esittelee hauskalla tavalla 111 taideteosta, jotka Kansallisgallerian työryhmä on valinnut. Suomen Nuorisokirjailijat palkitsi tänä vuonna Tittamari Marttisen Arvid Lydecken -palkinnolla sateenkaariperheistä kertovasta lastenkirjasta Ikioma perheeni (Pieni Karhu). Lapset lukevat ja katselevat edelleen kirjoja. Tammi
Tsurunen perustaa uuden perheen, saa Japanin kansalaisuuden ja pyrkii etsimään uutta tapaa toteuttaa elämäntehtäväänsä, kunnes lopulta löytää kutsumuksensa politiikasta. Luomuviljelypolitiikasta kiinnostumaton voi loikata lakipykälien luetteloinnin yli. Tsurunen päättää jättää kirkollisen lähetystyön, hylätä perheensä ja jäädä Japaniin. Poliisi, parturikampaaja ja suntio. Vaikka Tsurunen hylkää kirkollisen työnsä, hän ei koe hylänneensä kristinuskoa.. Tehokasta, mutta vaarallista: oma minuus on häilyvä ja olemisen rajat keinuvia. TuijA Tiihonen Reetta Meriläinen: Tytön tie. 206 s. Gummerus. Voimakkaimpia näistä lienevät kertomukset vaellusretkistä, joiden kautta Tsurunen pohtii esimerkiksi suhdetta lapsiinsa sekä työhönsä. Seuraava toimenpide suunnitelmani toteuttamiseksi oli siis löytää sellainen japanilainen nainen, joka suostuisi seuralaisekseni uhkarohkeaan yritykseeni ja joka voisi heti alkuun järjestää minulle takaajan uuden viisumin saamiseksi, Tsurunen kertoo muutosvaiheen etenemisestä. Tsurusen mukaan kirkko ei tavoita japanilaisia, mutta Jumalan ohjauksessa voi toimia sen ulkopuolellakin. Meriläinen viittaa tarinaan ihmisessä elävästä valkoisesta ja mustasta koirasta; hän on itse päättänyt ruokkia valkoista koiraa ja valita valoisat muistot. Itse asiassa PoLVijärVeLTä LASiTALon eMännäKSi reetta Meriläinen kertoo omaelämäkerrallisessa kirjassaan Tytön tie matkastaan PolHotakaista lukee ennen kaikkea kielen vuoksi. 2 01 5 MATKALLA 15 uutuuksia KULTAINEN NIMIPAINATUS www piplia fi . Välillä kerronta keskittyy kuvaamaan erityisen tarkasti Tsurusen poliittisia merkkipaaluja, mikä toisaalta dokumentoi selkeästi hänen uraansa poliitikkona, mutta toisaalta myös keskeyttää muutoin soljuvaa kerrontaa. Tarinan kertoo poliisi – mutta kenelle, se on yllätys, joka paljastuu vasta lopussa. Viimeisinä työvuosinaan hän piti Lasitalon emäntä -blogia. Tsurunen valitaan Japanin ylähuoneen senaattoriksi ensimmäisenä länsimaalaisena edustajana. Hän pohtii kuitenkin, kuinka erilaisia hänen avarat näkemyksensä toisista uskonnoista ovat kirkon käsityksistä. Poliisin onnistuu ratkaista rikoksia samastumalla rikollisiin, pyrkimällä heidän päänsä sisään. Parturikampaajalla puolestaan on rikos mielessään. Buddhalaisuus ja šintolaisuus tulevat Tsuruselle tutuksi, mutta vaikka hän hylkääkin kirkollisen työnsä, ei Tsurunen koe hylänneensä kristinuskoa. Erityisesti kirjan alkuosa sisältää herkullista ajankuvaa 1960-luvun Suomesta. Kaikilta meiltä menevät joskus hermot, tuntuu olevan yksi kirjan väitteistä. Ko t i m a a 2 2 . 1 0. Jo muutaman vuoden kuluttua hän kuitenkin alkaa epäillä, ettei työ vastaa hänen auttamiskutsumustaan. Siltala. oLLi SePPäLä Kari Hotakainen: Henkireikä. Meriläisen tarina on todistuspuheenvuoro koulutuksen tietä avaavasta voimasta. Lämmin suhde evankelis-luterilaiseen kirkkoon muodostui jo Meriläisen lapsuudenkodissa, jossa kirkossa ja pyhäkoulussa käynti oli itsestään selvää. Suntio syyllistyy jatkuvasti rikokseen, tai ainakin moraalisesti paheksuttavaan toimintaan. SiriA Kohonen Marutei Tsurunen: Sinisilmäinen samurai – Suomalaisella sisulla Japanin senaattiin. ”Kirkon rooli vastavoimana on vahvistunut leipäjonojen ja tuloerojen vuosina”, hän kirjoittaa. 327 s. Henkireiässä on mainio kertomus siitä, kuinka papilta palaa pinna häissä, kun bestman heittäytyy typeryyttään aggressiiviseksi ateistiksi. Sanoista rakentuu lauseita, jotka paljastavat suomalaisen elämäntunnon ja -tavan traagisen koomisessa valossa. Kirjapaja. Hotakainen pyörittää henkilöitään nokkelasti ja kielellisesti herkutellen, lauseita vahvasti pakaten. Tähän liittyvä elämänkatsomuksellinen pohdinta toimii teoksen sidosaineena. Sanomien ruhtinaasta Aatos Erkosta hän antaa varsin realistisen kuvan. Tsurunen etsii ja toteuttaa kutsumustaan niin alkuvuosinaan Japanissa kuin myöhempinä poliitikon kausinaan. 200 s. riKoLLinen MieLi KuoroSSA Kari hotakaisen Henkireikä-romaanin kolme keskeistä henkilöä laulavat kuorossa. vijärven evakkokodista ”yhteiskunnan yläkertaan”, Helsingin Sanomien ensimmäiseksi naispäätoimittajaksi (1991–2011). Pääsemällä syvemmin sisälle kulttuuriin Tsurunen uskoo voivansa löytää parempia keinoja kutsumuksensa toteuttamiseen. Yksi luku on omistettu kirjoittajan kokemuksille ja ajatuksille kirkosta. Tarina kulkee nautittavasti, huumorinpilke silmäkulmassa, avautuen henkilökohtaisesta yleiselle tasolle. Hopeinen enkeliriipus suojelijaksi ystävällesi Design Assi Arnimaa Leinonen yksinoikeudella Pipliaseuralle IKUINEN YSTÄVÄ RIIPUS Jännittävässä lastenraama tussa huikea kertomus jo kaiselle päivälle Muhkea kirja vuotiaille RAAMATTUJA SUOMEN KANSALLE PÄIVÄÄ RAAMATUN KERTOMUKSIA Mittava teos Pipliaseuran ja raamattukustannuk sen historiasta Laatinut Teemu Kakkuri Suomen Pipliaseura | myynti | myynti piplia fi | www pipliakauppa fi + Piplia t ™ Lähetystyön hylännyt etsijä Marutei Tsurunen – syntyjään Martti Turunen – kertoo omaelämäkerrallisessa teoksessaan Sinisilmäinen samurai – Suomalaisella sisulla Japanin senaattiin alun perin lähteneensä Japaniin Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen lähetystyöntekijäksi. Kyse ei ole paljastuskirjasta, vaikka aineistoa varmasti riittäisi. Eri elämänvaiheiden kerronta viipyilee paljon yksittäisissä mielekkäissä muistoissa. KirjA Sleyn lähettämä Martti Turunen löysi uuden kutsumuksen Japanin politiikasta
Taivaallista tunnelmaa korostaa lokakuun kirkas valo. Keskinkertainen ei riitä. – Työskentelin jo lukioikäisenä kirjakaupan myyjänä. 2 01 5 16 MATKALLA O len päässyt kirjaystävän taivaaseen, tai ainakin sen esikartanoon. – Kustannuspäätöksiä ei kuitenkaan synny maaperusteella, vaan kirjojen sisällön perusteella. – Englanninkielisille markkinoille pääseminen on vaikeaa, sillä sekä Yhdysvalloissa että Englannissa julkaistavasta kirjallisuudesta vain kolme prosenttia on käännöskirjoja. Ennen FILI:n johtajaksi siirtymistään Majander oli toiminut yli kolme vuosikymmentä suurten kustantamojen johtotehtävissä. Toimisto sijaitsee Ritarihuoneella, Helsingin ydinkeskustassa. Suomen kieltä opetetaan noin 90 yliopistossa eri puolilla maailmaa. Vuonna 1977 perustettu FILI toimii osana Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraa. TeksTi: Mari Teinilä & kuvaT: MaTTi karppinen Vaikka ei itse harrastaisi lukemista, niin edes lapsilleen tai lapsenlapsilleen voisi tarjota mahdollisuuden kasvaa lukijaksi.. Opetuksen määrä on ollut viime vuosina laskusuuntainen. Tämän aseman saavuttaa vain harva maa. Yksi FILI:n lähitulevaisuuden tavoite on vahvistaa suomalaisen kirjallisuuden kääntämistä englanninkielisille markkinoille. Olen suomalaisen kirjallisuuden kääntämistä edistävän FILI (Finnish Literature Exchange) toimistossa. Suomalainen kirjallisuus sai viime vuonna ennenäkemätöntä huomiota. Hyvät kääntäjät ovat edelleen suomalaisen kirjallisuuden viennin perusta. Yksi parhaillaan englanniksi käännettävistä kirjoista on viime vuoden Finlandia-voittaja, Jussi Valtosen teos He eivät tiedä mitä tekevät. Kustannusalan taustatukijan roolissa olen saanut omaksua uusia ajatusmalleja. Majanderin mielestä tämän vuoden palkinto oli myönteinen yllätys, joka nostaa tietokirjaa uudenlaiseen arvostukseen. Minua on aina kiinnostanut, mikä saa ihmisen tarttumaan johonkin kirjaan. Käytännössä se tarkoittaa yhteyksien luomista suomalaisten ja ulkomaisten kustantajien välille sekä kääntäjien koulutusta ja käännösten taloudellista tukemista. Viime vuonna Suomi oli teemamaa Frankfurtin kirjamessuilla. Suomen suurimpaan kirjakauppaan on muutaman sadan metrin matka. Yritämme viedä Suomesta maailmalle parasta mahdollista kirjallisuutta. Ensi viikonvaihteessa vietetään Helsingin kirjamessuja ja marraskuussa on vielä Shanghain lastenkirjamessut. Kirjamessukausi alkoi elokuussa Pekingistä ja on jatkunut Göteborgin, Turun ja Frankfurtin kirjamessuilla. Kirjallisuuden ruuhkaviikkoja korostaa se, että Nobelin kirjallisuuspalkinto on jaettu pari viikkoa sitten. Verkossa toimiva Google-kääntäjä ei pysty korvaamaan ammattitaitoisen ihmisen työtä. Päärahoittaja on Opetusja kulttuuriministeriö ja FILI:n toimistossa työskentelee seitsemän ihmistä sekä yksi harjoittelija. Leena Majander-Reenpää on johtanut FILI:n toimistoa kesäkuun alusta lähtien. Ko t i m a a 2 2 . Korkeiden huoneiden hyllyt ovat täynnä kirjoja. Kirjan hyvä tulevaisuus Kirja on määrittänyt Leena Majander-Reenpään koko työuraa. Kysyntään nähden pulaa on jopa hyvistä ruotsiksi kääntäjistä. – Valkovenäläisen Svetlana Aleksijevitšin palkitseminen korosti myös yhteiskunnallisen kirjoittamisen arvostusta. Haastattelu tehdään kirjallisuuden ruuhkaviikkojen aikaan. – Tämän vajaan puolen vuoden aikana olen tutustunut verkostoihin, muun muassa opetusja kulttuuriministeriössä sekä ulkoministeriössä. – Tarvitsemme lisää hyviä kääntäjiä, siksi kääntäjien koulutus on yksi FILI:n toiminnan kulmakivi. Tuomiokirkko on parin korttelin päässä, samoin Uspenskin katedraali. 1 0. FILI:n perustehtävä on edistää suomalaisen kirjallisuuden vientiä. – FILI ei tee kustannussopimuksia ulkomaisten kustantajien kanssa, mutta se on taustalla edistämässä ja tukemassa sopimusten syntymistä. Nyt hän edistää suomalaisen kirjallisuuden vientiä. Saksassa on jo vuosia julkaistu englanninkielistä maailmaa huomattavasti enemmän käännöskirjallisuutta. Nykyinen suomesta muille kielille kääntävä sukupolvi on osin eläköitymässä
Ko t i m a a 2 2 . 1 0. 2 01 5 MATKALLA 17 – Kirjoilla on tulevaisuus, jos lukemisen lisäksi kirjoja ostetaan, Leena Majander-Reenpää sanoo.
Lukevista johtajista Majander mainitsee hyvinä esimerkkeinä Tauno Matomäen ja Päivi Kärkkäisen. Toisaalta yhtenä kirjamaailman ilmiönä on nyt Stieg Larssonin kirjoittaman kolmiosaisen Millenium-sarjan jatko-osa, jonka on kirjoittanut David Lagercrantz. Suhteen lukemiseen pitäisi Majanderin mukaan syntyä jo lapsuudessa. Kirjallisuus lisää ymmärrystä ihmisten välillä. Omista tyttäristään hän on huomannut maailman muuttuneen niin, etteivät nämä kirjat enää innosta nykynuoria. Shanghain lastenkirjamessuille ilmestyi esite lajin suomalaisesta tarjonnasta. • Muuta: Naisten pankin perustajajäsen. Yhtenä esimerkkinä historiaa sisältävästä, mutta myös muilla kielillä kantavasta tarinasta on Sofi Oksasen 40 maahan myyty teos Puhdistus. – Minulla on vahva muisto kansakoulusta, kun opettaja luki ääneen Astrid Lindgrenin Melukylän lapsia. Esimerkiksi J.R.R.Tolkienin tuotanto ei ole koskaan kolahtanut minuun. Leena Majanderin lapsuudessa luettiin paljon ääneen. Lukemisen kokemukset voivat syntyä myös koulussa. Myös julkisuuden henkilöillä voi olla iso vaikutus kirjallisuuden menestymiseen. Vuosittain suomenkielisiä kirjanimikkeitä käännetään yli 200 kappaletta, noin 40–50 eri kielelle. Suomalainen kirjallisuus sai siellä kuitenkin edelleen hyvää myönteistä huomiota. 1 0. – Mutta harvemmin huipulla pystyvät jatkamaan ne, jotka yrittävät ratsastaa ensimmäisen menestyjän aallonharjalla. Siksi lukeminen on erityisen tärkeää johtajille, sillä se auttaa ymmärtämään toista ihmistä ja toisen logiikkaa. Vaikka kappalemääräisesti myytyjen kirjojen määrä on kasvanut, liikevaihto on laskenut. Kirjastojen lainauksen voimin kirjallisuus ei pysy pystyssä. Vaikka ei itse harrastaisi lukemista, niin edes lapsilleen tai lapsenlapsilleen voi tarjota mahdollisuuden kasvaa lukijaksi. Viime vuosilta Sofi Oksasen Puhdistus on käännetyin yksittäinen suomalainen teos. Hyvä esimerkki tällaisesta kirjasta on nigerialaisen Chimamanda Ngozi Adichen teos Puolikas keltaista aurinkoa. Kuvitella huikeaksi menestystarinaksi brittiläiseen sisäoppilaitosmaailmaan sijoitettua kirjasarjaa, jossa noidat lentävät luudilla. Lisäksi jalkapalloilija Jari Litmasen elämäkerta on ilmestymässä hollanniksi ja viroksi. Ko t i m a a 2 2 . Majanderin mukaan yhden kirjan nouseminen ylitse muiden tekee hyvää kirja-alalle. – Paras onnittelutoivotus ja kiitos kirjailijalle on ostaa hänen kirjansa joko paperilla tai sähköisenä. Tietokirjallisuutta on vaikeampi saada käännetyksi kuin kaunokirjallisuutta. Tämä tapahtuu usein, sillä tuttavapiirissä on paljon kirja-alan ihmisiä.. Majander nostaa puolestaan esille Katja Ketun teoksen Kätilö. – Jenni Haukio on lahja suomalaiselle kirjallisuudelle. Majanderin mukaan yksi tällainen henkilö on Jenni Haukio, joka toimii Turun kansainvälisten kirjamessujen ohjelmapäällikkönä. Vain ostettu kirja takaa jatkuvuuden. Suomalaisen vientikirjallisuuden tulevaisuudessa saattavat painottua lastenkirjallisuus ja Kiina. Lisäksi lukeminen altistaa kuuntelemaan toisia kulttuureja. – Lukeminen muuttaa ihmistä, se avaa silmiä. Majander sanookin toivovansa, että lukemisen merkitys otetaan huomioon digitaalisuutta painottavassa koulu-uudistuksessa. Vapaa-aikanaan Majander lukee erityisen mielellään kirjailijoiden ja naisten elämäkertoja. Kiinalaiset kustantajat ovat jo tehneet kauppoja suomalaisten kanssa. Majanderin mukaan on tärkeää, ettei koko aikaa hosuttaisi, vaan välillä pysähdyttäisiin ja pysäytettäisiin kiire. – Elämme niin hektisiä aikoja, että tekee hyvää rauhoittua joka päivä edes puoleksi tunniksi lukemaan ja olemaan oman aikansa herra. Ellei anna kirjoja lahjaksi, niin ostaa lahjan Naisten pankin kautta. Kirjoja ostetaan aikaisempia vuosia vähemmän. Kuuntelemisen kyky lisääntyy. Salla Simukan Lumikki-trilogian käännösoikeudet on myyty 46 maahan. Rowlingin kirjoittamien Harry Potter-teosten suosiota olisi ollut vaikea ennakoida. – Kiinassa ei ole perinnettä omaan lastenkirjallisuuteen, siksi siellä on odotuksia tämän lajin pohjoismaista kirjallisuutta kohtaan. Myös kirjamaailmassa suurimmat ilmiöt ovat aina yllättäviä. Miksi ylipäätään pitää lukea. Sen kääntäminen edellyttää lisäksi Lapin luontoa koskevaa erityissanastoa. Uusimpia ilmestyneitä käännöskirjoja ovat muun muassa Emmi Itärannan teos Teemestarin kirja norjaksi, Minna Lindgrenin Ehtoolehdon pakolaiset ranskaksi ja Lassi Nummen kootut runot ranskaksi. 2 01 5 18 MATKALLA Majander korostaa sitä, että Frankfurtissa hyvin alkaneen prosessin pitää jatkua, mitään ei tule kerralla valmiiksi. julkisissa puheenvuoroissaan ja esiintymisissään kirjallisuuden merkitystä. – Tänä vuonna Frankfurtin kirjamessuilla olimme jo viime vuoden missi. Poikkeuksiakin on, viime vuosina Kari Narsin teos Miten miljoonia huijataan. Hän tuo hienolla tavalla esille NäiTä KääNNeTääN Kaikkien aikojen käännetyin suomenkielinen kirja on Kalevala, joka on ilmestynyt yli 60 kielellä, viimeksi urduksi. • Perhe: Puoliso Antti Reenpää ja perheessä neljä aikuista tytärtä. Lisäksi äiti kertoi saunassa tarinoita lukemistaan kirjoista. KUKA. Siinä ei tarvittu it-tukihenkilöitä. Samoin Finlandia-palkinnon merkitys on vetää suomalaisia lukemaan muitakin kirjoja. Esimerkiksi J.K. Erinomaisenkin kirjan kääntäminen muille kielille vaikeutuu, jos tekstin ymmärtäminen edellyttää Suomen lähihistorian tuntemista. Se vetää muita kirjoja perässään ja tuo huomiota lukemiseen. Tarinan pitää kantaa, vaikka se sisältäisi historiaa. Ehkä juuri tämän seurauksena Majanderin neljästä sisaruksesta kolme työskentelee kirjojen parissa ja neljäskin lukee paljon. Esimerkiksi viime vuonna kaunokirjallisuuden myynti laski 10 prosenttia. – Isovanhemmilla voi olla tässä erityinen rooli. Nuoruudessa tärkeitä olivat myös Margaret Mitchellin kirjoittama Tuulen viemää ja kouluaikana oli muodissa Hermann Hesse. – Rakkautta lukemiseen pitäisi osoittaa myös niin, että raha liikkuu. Lista lukemisen hyvistä vaikutuksista jatkuu. Hän on huolissaan kirjallisuuden rahavirtojen hupenemisesta. • Leena Majander-Reenpää, 59, FILI:n johtaja. – Luen nykyään kaikkea, mutta vähemmän scifiä ja fantasiakirjallisuutta. Kirja pitää myös ostaa, että voi tulla uusia kirjoja. Lisäksi tämä kaikki tulee sivutuotteena tekemällä jotakin tosi kivaa. 70 vuotta sitten ilmestynyt Mika Waltarin Sinuhe on käännetty 40 kielelle, uusi saksannos ilmestyi 2014. Se ilmestyy yli 40 maassa. Suurpetkuttajien värikäs historia on ilmestynyt kahdeksalla eri kielellä. Lukeminen rauhoittaa. Majander puhuu suorasukaisesti rahasta samassa virkkeessä kirjojen kanssa. Mika Waltari ja Tove Jansson ovat käännöskirjallisuuden klassikkoasemassa. • Lukee parhaillaan: Reetta Meriläisen omaelämäkertaa Tytön tie. Lapsuudessa tyttökirjat, Anni Swanin tuotanto ja Anna-kirjat olivat tärkeitä
Paavali suuntasi sinne ensimmäisellä lähetysmatkallaan ja saarnasi synagogissa. Ilmestyskirjan hurjat visiot kirjannut Johannes on ihaillut samaa maisemaa. Samaa maisemaa katseli apostoli Johannes. 4 MALTA Malta mainitaan ystävällisten ihmisten saarena. Siellä oli myös kristittyjä vastustava noita Elymas, jonka Paavali teki sokeaksi määräajaksi. Saaren maisema ei ole kovin paljon parissa vuosituhannessa muuttunut, ja sitä katsellessa saa ihmetellen mietiskellä Ilmestyskirjan sanomaa. 1 0. Kreetan kaunis luonto vuoriniittyineen ja jylhine vuorineen jäi seurueelta näkemättä. Roomalaiset käyttivät Patmosta karkotuspaikkana. 5 pATMos Patmos on kristittyjen pyhiinvaeltajien suosima saari. Kolmannella lähetysmatkallaan Paavali liikkui Kreikan saaristossa lähellä nykyisen Turkin rannikkoa ja kävi Rodoksellakin, mutta ei viipynyt siellä pitkään. Näköala Patmoksen saarella sijaitsevasta Ilmestyskirjan luolasta. Perimätiedon mukaan Jeesuksen opetuslapsi Johannes kävi mietiskelemässä ja rukoilemassa luolassa, jossa hän vuosina 95–96 saneli kirjurilleen Ilmestyskirjan sekä Johanneksen evankeliumin. Saaren luonto on vaihtelevaa vuoristoineen ja tasankoineen. ”Tämän jälkeen tulivat saaren muutkin sairaat Paavalin luo, ja he saivat avun vaivoihinsa”, apostolien matkakuvauksessa kerrotaan. Ilmestyskirjan luola sijaitsee rinteessä, josta on näköala niityille ja merelle asti. Maltalaiset osoittivat suurta ystävällisyyttä haaksirikkoutuneille, jotka ensimmäiseksi saivat lämmitellä nuotiolla. Välimeren saarilla oli jo tuolloin pakolaisia, kun esimerkiksi juutalaiset pakenivat levottomia oloja Palestiinasta Kyprokselle. Antiikin aikana pyhiinvaellusmatkat olivat jo suosiossa, kun temppeleihin ja palvontapaikoille tultiin pitkienkin matkojen päästä. 2 rodos Antiikin aikana Rodos, joka on ollut osa Kreikkaa vuodesta 1947 lähtien, tunnettiin maailman seitsemän ihmeen joukkoon kuuluneesta Rodoksen kolossista. Korkein kohta saarella on lähes kahteen kilometriin kohoava Olympos-vuori. Apostoli Johannes oli yksi karkotetuista, jotka keisari Domitianus passitti saarelle vuonna 95 jKr. Välimerellä ei yleensä purjehdittu marraskuusta maaliskuuhun kovien tuulten takia. Apostolien tekojen luvuissa 27 ja 28 kerrotaan Paavalia kuljettaneen laivan haaksirikkoutuneen Maltalle. Kyprokselle tuli myös Paavali, joka oli innokas matkailija ja kaikkien lähetyssaarnaajien esikuva. Hän saapui Salamiksen satamaan, joka on lähellä nykyturistien suosimaa Aia Napaa saaren itäosassa. Välimeren itäosassa sijaitseva Kypros on vain reilun sadan kilometrin päässä nykyisten Libanonin ja Syyrian rannikoilta. kuva: kaJ aalto Viisi raamatullista turistisaarta. 2 01 5 MATKALLA 19 Viisi raamatullista turistisaarta 1 Kypros Välimeren saaret tulivat tutuiksi ensimmäisen vuosisadan kristityille, joita asui muun muassa Kyproksella. Välimeren toiseksi suurimmalla saarella on asuttu pitkään ja siellä on tehty paljon arkeologisia löytöjä, jotka kertovat saaren värikkäästä historiasta. Historioitsijoiden mukaan tämä tapahtui noin vuonna 60. Sen jälkeen saaren ylin virkamies Publius otti heidät luokseen ja piti heitä vieraanaan kolmen päivän ajan. Mahtava patsas esitti auringonjumala Heliosta, ja se valmistui noin vuonna 290 eKr. Nykyisin suurin osa asukkaista saa elantonsa matkailusta. KAj AALTo Jutussa on käytetty lähteenä seuraavia teoksia: Raamatun maat ja kansat, Valitut Palat, 1993, Suomalainen Tietosanakirja W&G 1993 sekä Unescon kotisivuja. Patmos on yksi harvoista paikoista Kreikassa, jossa kristityt ovat viettäneet jumalanpalveluksia keskeytyksettä 1100-luvulta lähtien. VäLiMeri Jo ensimmäiset kristityt matkasivat saarille, jotka ovat monelle suomalaiselle tuttuja lomamatkoilta. Ko t i m a a 2 2 . Suomalaisturistien suosimaa Rodosta sanotaan aurinkosaareksi, jossa on 320 aurinkoista päivää vuodesta. Siitä kertoo Paavalin monivaiheinen matka Roomaan. Se on hiljentymisen ja itsetutkistelun saari, jossa on suuri kreikkalais-ortodoksinen luostari. 3 KreeTA Turismista ei voinut vielä puhua Rooman valtakunnan hallitsemalla Välimerellä, koska matkustaminen oli vaivalloista ja vaarallista. Matkaa tehtiin kauppalaivojen mukana. Apostolien teoissa kerrotaan käskynhaltija Sergius Pauluksesta, jonka luona Paavali majoittui. Pohjoistuulen temmattua aluksen pois saaren suojista matka muuttui painajaiseksi ja päättyi lopulta Maltan lähellä haaksirikkoon, josta selvittiin nipin napin hengissä. Chóran kylä, Johannes Teologin luostari sekä Ilmestyskirjan luola ovat kiinnostavan arkkitehtuurinsa ja Johanneksen kirjoitusten merkityksen takia Unescon maailmanperintökohde. Paavali matkusti Kyproksen halki Pafokseen, joka oli silloin roomalaisten hallintokeskus. Paavali oli tehtävälleen uskollinen ja rukoili Publiuksen sairaan isän puolesta ja mies parani. Sen ajan menetelmillä oltiin täysin tuulten armoilla, ja niin Kreetalla oleskelu jäi haaveeksi. Patsas tuhoutui maanjäristyksessä noin 70 vuotta pystyttämisensä jälkeen. Paavali ehdotti talvehtimista Kreetalla, mutta kapteeni ei löytänyt sopivaa ankkuripaikkaa ja päätti jatkaa purjehdusta
Ko t i m a a 2 2 . Filmin haastattelut on kuvattu naisten kotitai työympäristössä. Toinen valopilkku on juttu, jossa pääsee ääneen Maiju Lehmijoki-Gardner. Amerikkalaisen astronauttiäidin Karen LuJean Nybergin tarina aloittaa elokuvan ja myös sitoo kaikkien naisten tarinat sen lopussa. Erikseen tekee silti mieli mainita Outi Pohjanheimon artikkeli köyhyyteen liittyvistä intuitiivisista oletuksista ”köyhyyden tarttumisesta”. Köyhät, eri tavalla vaivaiset ja lajitoverien unohtamat ihmiset olivat jo Israelin profeettojen ja Vapahtajamme agendalla. Puolet elokuvan kansainvälisistä voitoista ohjataan YK:n lastenjärjestö Unicefin kautta heikoimmassa asemassa oleville maailman lapsille. Dokumentin lopussa lapsi purkaa äidilleen eron aiheuttamaa kiukkua. Näin dokumentin päähenkilöt tapasivat toisensa ensimmäisen kerran. Elokuvaa kuvattiin tiukalla aikataululla 14 maassa ja jopa avaruudessa. Dokumentin budjetti oli suuri, noin miljoona euroa, sillä se vaati esimerkiksi paljon matkustelua. TA:n tekstit vievät huono-osaisten maailmaan ja nuorten ulkopuolisuuteen. Hän valottaa mielenkiintoisesti ja ymmärtävästi Yhdysvaltojen aiheellisestikin parjattua julkista terveydenhoitoa ja maan tapaa kohdata köyhyys. Loppu on suomalaisenkin sosiaalipolitiikan kunniakierrosta. Ovatko ne asian ymmärtäviä. U usin Teologinen Aikakauskirja ( TA 4/2015) on ansiokkaasti omistettu köyhyyttä ja syrjäytymistä koskeville artikkeleille. Käsikirjoituksesta vastasivat Joonas Berghäll, Anna Nykyri ja Timo Vierimaa. Kuvauspaikkoina olivat Etelä-Afrikka, Iso-Britannia, Kanada, Kazakstan, Kenia, Meksiko, Nepal, Portugali, Suomi, Ruotsi, Tanska, Venäjä ja Yhdysvallat. Hän kerää rahaa omaa kauneushoitolaansa varten. TA:n artikkelit ja katsaukset ovat asiansa tuntevia, mutta niitä selatessaan miettii silti suurella rakkaudella Pentti Saarikosken tokaisua. Tätä julistivat kirkkoisät, munkit, muuan Martti Luther ja puukirkkojen vaivaisukot. Alussa häntä kiinnostivat naisten oikeudet. Aiemmin kiitetyn Miesten vuoro -dokumentin ohjannut Joonas Berghäll halusi tällä kertaa antaa äänen naisille. Äitien huolet ja toiveet suhteessa lapsiinsa ovat samoja eri puolilla maailmaa. Omaa äitiään haastattelemalla Berghäll sai idean äitien unelmista, toiveista ja peloista. Suomessa köyhyydestä on näet liki mahdotonta kirjoittaa teologisessa tai muussa diskurssissa täysin uudella tavalla. Näillä mentiin kauan. Näin on myös hengellisessä elämässämme. Tämä johtuu siitä, että raskas aihe on poliittisesti värittynyt, oikeastaan ideologisesti täyteen ladattu. Nyberg saapui Houstonista Suomeen dokumentin kutsuvierasensi-iltaan, kuten myös moni muu kuvatuista äideistä. ELOkUvAT Äidin toive -elokuva on suomalaisen Joonas Berghällin dokumentti maailman äideistä ja lapsista. 1900-luvun itsemurhasotiensa säikäyttämä Eurooppa halusi 70 vuotta sitten ryömiä takaisin kohtuun. KuvA: NordisK FiLm oy ohjaaja Joonas Berghäll halusi tällä kertaa antaa äänen naisille. Avaruusasemalla painottomassa tilassa leijuva äiti lähettää lentosuukkoja Minnesotassa kotona olevalle pienelle lapselleen kameran välityksellä. Ohjaaja toivoo, että dokumentin katsoja sen nähtyään tuntisi halua soittaa omille läheisilleen ja kysyä heidän vointiaan. JUSSI RYTkönEn Kirjoittaja on Kotimaan artikkelitoimittaja. Maailmassa on myös toivon ja muutoksen merkkejä, mutta mahtavatko ne riittää. Se konkretisoituu suomalaisessa työttömyyden lisääntymisessä ja toivonsa heittäneiden kansainvaelluksessa Eurooppaan, joka on kuitenkin jo täynnä. 2 01 5 20 YHDESSÄ TEOLOGIASSA TAPAHTUU Naisia yhdistävät samat unelmat ja pelot Dokumenttielokuva Äidin toive kertoo kymmenen erilaisen naisen tarinan eri puolilta maailmaa. Elokuvan tuottivat Joonas Berghäll ja Satu Majava Oktober Oy:lle. Hän keräsi tietoa esimerkiksi eri naisja ihmisoikeusjärjestöjen kautta. Astronautti Karen LuJean Nyberg kertoi kuvanneensa videopäiväkirjaa pojalleen koko komennuksen ajan ja antoi mahdollisuuden käyttää tätä henkilökohtaista materiaalia elokuvassa. jussi.rytkonen@kotimaa.fi Mellakoita odoteltaessa. Osa tarinoista on hyvin surullisia, niiden kuvauksissa päähenkilö kertoo elämästään läheiselle ystävälle tai työtoverille. Tarvitaan uusia ratkaisuja. Syntyi hyvinvointivaltio, erikoinen vaihe ihmiskunnan historiassa. 1 0. Koskettavia tarinoita yhdistää oma äitiys tai oman äidin merkitys selviämisessä. Köyhyys ajaa epätoivoon kaikkialla. Avaruuspätkät tosin saatiin Nasan kautta. LEEnA HIETAmIES Äidin toive elokuvateattereissa. Öisin työskentelevä meksikolainen strippari ja yksinhuoltaja tapaa pientä poikaansa vain vapaapäivinään. köyhyys on nyt maailmamme ykköskysymyksiä. Mutta hukkumisesta pelastava arkki vuotaa. Elokuvassa on paljon kyyneleitä, mutta myös iloa ja toivoa. Hän liitti dokumenttiin myös koskettavan palan itsestään ja omasta äidistään. Kristitty ei saa unohtaa köyhiä. Ellei muutosta tule, näemme vielä Euroopassakin mellakoita ja yhteenottoja, kenties jopa Jumalan nimeen