sivut 14–15 Pyhiinvaelluksella Varsinais-Suomessa, Länsi-Götanmaalla ja Walesissa. Se on enimmäkseen alkukesän laji. vuosikerta | 0043595–17–26 25–26 Pyhyys ei mene rikki rumasta, kirjoittaa kirjailija Sirpa Kähkönen. kesäkuuta 2017 | hinta: 3,70€ | 112. sivut 10–12 Talous vahvistuu, mutta malttia tarvitaan, Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen sanoo. P Ir K K o r o In IL A / V A S TA V A Lo. 22. Perhosia riittää ihailtaviksi päivin ja öin aina pitkälle syksyyn. sivut 16–19 ja 23 Kristinuskon historia on muutoksen historiaa, piispa Irja Askola muistuttaa. sivut 4–5 NYt ON vaLON juHLa Suomen kansallisperhoseksi on valittu paatsamasinisiipi
Ulkoministeri totesi myös, että karjalaiset suojautuivat ja selvisivät oman kulttuurinsa turvin. Ensimmäisen soololevynsä tehnyt laulaja-lauluntekijä Mirkka Paajanen Sanassa 15.6. Sota ei kuitenkaan ole ohi, sillä yhä useammilta suomalaisilta paikkakunnilla löytyy ihmisiä, jotka ovat viime vuosina joutuneet jättämään kotiseutunsa sotaa paetakseen. Hakijan täytyy kyetä johtamaan uutishankintaa ja omata hyvä tyylillinen rubriseeraustaito. Kotimaan toimitus toivottaa valoisaa juhannusta! Yli puolet pakolaisista on lapsia Kotiseudun arvon ymmärtää kokonaan vasta kun on menettänyt sen. Yritämme elää hetken niin kuin emme olisi sitä maailmaa menettäneet. Työnnämme syrjään kaunat ja yksinäisyyden, kaikkien pelkojemme pelon. Karjalaiset tietävät tämän.. Paratiisin tuoksua – Havahduin siihen, että maailmassa on paljon enemmän värejä kuin minulle oli kerrottu. 51:3) • Kauniimpaa on vaikea keksiä. Erityisen hätkähdyttävä ja häpeällinen on lasten määrä. Viime viikonvaihteessa Karjalaisten kesäjuhlilla Jyväskylässä puhunut ulkoministeri Timo Soini (Sininen tulevaisuus) sanoi karjalaisten ottaneen omalla asenteellaan ja työllään paikkansa yhteiskunnassa. 2 KOTIMAA 2 2 . (Jes. Yhteys, lepo ja luomakunnan lahjojen runsaus muistuttavat puhtaasta maailmasta. Sellainen meillä oli ennen Jumalan, ihmisen ja käärmeen kolmiodraamaa. Tienposket ilakoivat värikkäinä nauhoina metsien ja peltojen lomassa. K otiseudun arvon ymmärtää kokonaan vasta kun on menettänyt sen. Siirtokarjalaisten sopeutumista selittää osin se, että kieli, uskonto ja kulttuuri olivat pitkälti samoja kantaväestön kanssa. ”Taivas hajoaa kuin savu ja maa ratkeaa kuin kulunut vaate, sen asukkaat kuolevat kuin kärpäset. – Lapselle oikeita vaihtoehtoja eivät ole joko usko tai vanhemmistaan ikuiseen eroon ja helvettiin joutuminen. Se lepäsi arkensa aherteluista ja juhlamielin tuli temppeliin, jotta he lähemmä pääsisi sitä Jumalaa, joka Poikansa kautta oli rakkaudentahtonsa ikiajoiksi ilmi tuonut. 2 01 7 H än muuttaa aution maan Eedenin puutarhan kaltaiseksi ja aron kuin Herran paratiisiksi. Toinen toisiinsa tutustuminen on edistänyt kaikkien sopeutumista uuteen tilanteeseen. suomeen asutettiin sotien jälkeen 420 000 siirtokarjalaista. Se merkitsee 33 miljoonaa lasta. Kieltä, uskontoa ja kulttuuria koskevista eroista huolimatta tänne jo asettuneet tai täältä turvapaikkaa hakevat ihmiset pitää nähdä ennen kaikkea mahdollisuutena. siirtokarjalaisten asuttamisesta on yli seitsemän vuosikymmentä. Emme onneksi ole vain paratiisista karkotettuja, vaan myös takaisin kutsuttuja. -Ja kun sitten vierivät vuodet ja valettiin risti tulipaasien paikalle ja kansa sai elävämmän ja kirkastetun kuvan Luojastansa, muisti se vielä suvensa juhlan. Karjalaiset tietävät tämän. Paras on vielä edessä. seuraava Kotimaa-lehti ilmestyy 6.7. Mutta minun pelastukseni pysyy iäti eikä minun vanhurskauteni murene.” (Jes. Ilmoitus. Olimme Jumalan sylissä, joka oli toisaalta lempeä mutta samalla hyvin ankara ja uhkaava. He sopeutuivat muun Suomen tapoihin, mutta säilyttivät samalla oman perinteensä. Lippu nousee salkoon Johanneksen ja sydänsuven kunniaksi. Tiistaina vietetyn maailman pakolaisuuden päivän yhteydessä julkistettiin tuoreita tilastotietoja. Valtaosa pakolaisista on lähtöisin Syyriasta, Afganistanista ja Etelä-Sudanista. Vaikka Jumalan sanottiin rakastavan, jumalakuva oli myös äärimmäisen rankaiseva. Maailman pakolaisista 51 prosenttia on lapsia. 51:6) DAnIelle MIeTTInen Pääkirjoitus sATA vuOTTA sITTen TuhAT MerKKIä TAIvAAsTA MArI TeInIlä päätoimittaja, mari.teinila@kotimaa.fi lAInA KOTIMAA Perustettu 1905 sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@ kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite Hietalahdenranta 13 00181 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä 040 522 0566 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24 Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen 040 737 4722 Tuottaja Tuija Tiihonen 040 051 5513 Toimitussihteeri Noora Wikman-Haavisto 040 178 8423 Graafikko Gun Damén Toimittajat Antti Berg Emilia Karhu Jussi Rytkönen Meri Toivanen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen 050 515 1440 Markkinointipäällikkö Minna Zilliacus 040 7747777 lukijamäärä 64 000 KMT Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 22.6.1917 Juhannusmietteitä. Yksi ihmisyyden mitta onkin valmiudessa kuunnella toista ihmistä, muitakin kuin kaltaisiaan. 6. Pakolaisuuden arki on totta 65,6 miljoonalle ihmiselle. Muualta tullutta ihmistä voi auttaa sopeutumaan kuuntelemalla hänen tarinansa. – Koti tarjosi paljon suojaa ja turvaa. Pakolaisleireillä ulkomailla asuvia ihmisiä on yli 20 miljoonaa. Leinikit ja kurjenpolvet vilkuttavat meille pientareilla. Heistä 40 miljoonaa asuu omassa kotimaassaan, mutta ei kotiseudullaan. Soini muistutti, että nekin jotka vastustivat evakoiden tuloa naapureiksi, saattoivat myöhemmin sanoa neuvokkaiden karjalaisten olleen monen kunnan piristysruiske. Kaksi sanomalehtimiestä saa paikan Uudessa Aurassa toimitussihteereinä. -Lehahtivat Suomen lehdot jo ammoin valkean välkynnästä, kun heimomme esi-isät niiden helmassa, uhritultansa tekivät ja sen kautta lähelle pyrkivät sitä Luojaa, jonka luulivat luonnossa asuvan. • Ilta on suloinen kuin Eedenin paratiisissa. Lapset maksavat kalliisti aikuisten virheistä, monessa mielessä. Laiturilla tärisevä poika kerää rohkeutta hyytävään hyppyyn. Myönteisiä kokemuksia on ollut monilla paikkakunnilla, esimerkiksi Kyyjärvellä. Perillä saunan piipusta nousee savu ja grillistä tuoksu
Tapahtuma järjestetään joka neljäs vuosi. Neuvottelut ulkoministeriön kanssa jatkuvat. Mahdollisen teon kohteena olisi Krp:n mukaan juuri Temppeliaukion kirkko. Historian pohjoisimmille kesäpäiville kokoontui 1 500 vierasta. – Jatkossa järjestöjen kannattaa panostaa vieraiden valmentamiseen ennen viisumihaastattelua. KOTIMAA 3 2 2 . Sanan Suvipäiviä vietettiin viikonloppuna Imatralla. Keskusrikospoliisi tiedotti maanantai-iltana, että ”poliisin tietoon on tullut seikkoja, joiden perusteella on syytä epäillä terroristisen teon valmistelua”. Lopullinen suunnitelma kirkosta tehdään vuoden 2018 aikana. Vedellä on perinteisesti ollut suuri merkitys saamelaisille. poliisi oli erittäin näkyvästi läsnä kirkon ympäristössä. – Saamelaiset ovat alkuperäiskansa ja elämä kiinnittyy vahvasti luontoon. Prosessi etenee nyt niin, että kilpailulautakunta karsii kilpailutöistä elokuuhun mennessä noin 50 ehdotusta, joita ryhdytään tutkimaan tarkemmin. Suosituinta oli raamattuopetus. Sunnuntaina 18.6. PäIvI AIKAsAlO Yleisöä Saamelaisilla Kirkkopäivillä Arvidsjaurissa. Laadimme Lähetysseurassa ohjeet, mitä asioita haastattelutilanteessa on muistettava kertoa. Pidätyksiä tai kiinniottoja ei ollut tiistaiaamuun mennessä tehty, mutta poliisin mukaan välitöntä vaaraa ei ihmisille ole. Ylivieskassa esillä yli 200 kirkkoehdotusta . Pääohjelman rinnalla koko lauantaipäivän avoinna oli Raamattuteltta, jossa käytiin läpi Uusi testamentti. Ehdotuksia tuli kaikkiaan 214, ja ne ovat myös kilpailulautakunnan arkkitehtijäsenten mukaan pääosin erittäin korkeatasoisia. Suomen Lähetysseuran ja Eetti ry:n edustajat vakuuttuivat asiasta keskusteltuaan alivaltiosihteeri Elina Kalkun kanssa. Asumukset rakennettiin lähteiden ja vesistöjen lähelle. 2 01 7 vIIKOn KuvA KOOnnuT: nOOrA wIKMAn-hAAvIsTO ruotsin Arvidsjaurissa järjestettiin viime viikonloppuna Saamelaiset Kirkkopäivät, jotka kokosivat yhteen satoja eri-ikäisiä ihmisiä Ruotsista, Suomesta, Norjasta ja Venäjältä. EMIlIA KArhu Järjestöt: Köyhillekin vieraille viisumi jatkossa Temppeliaukion kirkon pääoven eteen laitettiin maanantaina 19.6. – Selvitämme esimerkiksi, voitaisiinko viisumiprosessissa erotella paremmin järjestöjen ja yksityisten ihmisten kutsumat vieraat, sanoo Lähetysseuran vaikuttamisen yksikön päällikkö Kristiina Rintakoski. Seuraavaksi edetään karsien yhä pienempään jäljelle jäävien ehdotusten määrään. Bussiretket tapahtumaan tehtiin ainakin Kajaanista, Ylivieskasta, Paltamosta, Oulusta, Haukiputaalta ja Haapajärveltä. Taustalla on useita tapauksia, joissa järjestöt ovat kutsuneet kehitysyhteistyön piirissä olevia Nepalista ja Intiasta vierailemaan Suomeen, mutta viisumeita ei ole myönnetty. vankat betoniesteet. Nettiradioiden äärellä oli kuulijoita Japanista Pirkanmaalle. Inarin kirkkoherra Tuomo Huuskon mielestä päivien aihe oli osuva. Kansan Raamattuseuran järjestämä tapahtuma kokosi yhteensä noin 4 000 kävijää. KuvA: olli SePPälä lähetyksen kesäpäiviä kiitettiin Kristus-keskeisiksi . Kylväjä on evankelisluterilainen kirkon lähetysjärjestö, joka lähettää lähetystyöntekijöitä erityisesti sinne, missä on vähän tai ei lainkaan kristittyjä ja kirkkoja. Yksi Saamelaisten Kirkkopäivien järjestäjistä oli Oulun hiippakunta. Päivien teemana oli Elämän lähde – elämän vesi. Viisumiprosessissa haastattelu on keskeinen. Kaikki ehdotukset ovat yleisön nähtävillä seurakunnan toimitalossa heinäkuun puoliväliin saakka ja niistä voi antaa nimettömästi palautetta. Köyhistä oloista ja alistetusta asemasta tulevat saattavat pelätä sitä. Vesi elämän lähteenä symboloi myös kristillistä uskoa. Lähetysyhdistys Kylväjän kesäpäiviä vietettiin viikonloppuna Raahessa. Kyse on varotoimesta. KuvA: Päivi AiKASAlo Saamelaiset kokoontuivat Kirkkopäiville Ruotsissa ulkoministeriö haluaa työskennellä järjestöjen kanssa sen puolesta, että kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen alakastisetkin vieraat voisivat saada viisumin Suomeen. Suvipäivillä kuultiin muun muassa piispa Seppo Häkkistä, evankelista ilkka Puhakkaa, kirjailija Saara Kinnusta sekä edu Kettusta, Tommi Kaleniusta ja Jippua. Oli oikea ratkaisu tehdä Ylivieskan uudesta kirkosta avoin arkkitehtikilpailu, toteaa Ylivieskan seurakunnan kirkkovaltuuston puheenjohtaja Kalle luhtasela. Ohjelma sisälsi kohtaamisia, keskusteluja, konsertteja, elokuvia ja jumalanpalveluksia. Ylivieskan kirkko tuhopoltettiin pääsiäisenä 2016.. Lähetysjohtaja Pekka Mäkipää iloitsi palautteesta, jonka mukaan kesäpäivät olivat hengellisesti rakentavat ja Kristus-keskeiset. raamattuopetus veti sanan suvipäivillä . Ohjelmassa oli runsaasti valinnanvaraa niin puheissa kuin musiikissakin. 6. Järjestöjen mukaan köyhyydestä voi tulla syrjinnän väline, jos viisumit evätään niiltä, joilla ei ole varallisuutta tai vakituista työsuhdetta kotimaassaan. Kysymys alkuperäiskansojen oikeuksista esimerkiksi veteen on olennainen
Donald Trump on valtaan noustuaan liputtanut protektionismin puolesta. Erkki Liikanen aloitti Suomen Pankin pääjohtajana vuonna 2004. Luottamus pankkijärjestelmään romahti, alkoi pitkä ja syvä finanssikriisi, josta on vähitellen toivuttu neljän viimeisen vuoden aikana. Talouden vahvistuminen tarvitsee tuekseen malttia kustannusten nousussa ja lisää tuottavuutta. Niiden pohjalta voi esittää omia mielipiteitä, mutta omia tosiasioita ei saa sepittää, sanoo Erkki Liikanen. Siihen on ollut vaikuttamassa monta eri tekijää. Liikanen kiittää tehtyjä toimenpiteitä: eläkeuudistusta, talouden tervehdyttämistoimia, sekä aikaan saatua kilpailukykysopimusta, jossa päästiin yhteisesti sopimalla korjaamaan talouden vaikeita ongelmia. Liikanen muistuttaa, että huolestuttavista uutisista huolimatta euroalueen talous on viime vuodet vahvistunut. Vielä emme näe, millaisia vaikutuksia näillä puheilla talouden kehitykseen on. Sen jälkeen huonot: Kasvu on niin hidasta, että yksin sen varaan ei voida rakentaa. Se mitä on tehty, on merkityksellistä. Myös tulevaisuudessa tarvitaan malttia kustannusten nousussa.. • Erkki Liikanen • Syntynyt 1950 • Kansanedustaja, valtiovarainministeri, vuurlähettiläs EU-komissaari, Suomen Pankin pääjohtaja • Vaimo Assi, kaksi tytärtä ja neljä lastenlasta • Kuuluu kirkkoon, mutta haluaa pitää perustelut yksityisasiana TAlOus Mauno Koiviston oppi parlamentarismista on unohtunut, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen. 6. Tosiasia on, että talouden kasvua on edistänyt vapaakauppa, joka nyt on ollut Yhdysvaltain presidentin uhkauslistalla. Kun kasvu käynnistyy, kunnian ottajia siitä löytyy jonoksi asti. Hän pääsi rakentamaan valuuttaunioni EMU:a ja yhteisvaluutta euroa, kunnes vuonna 2008 Yhdysvalloista alkanut pankkikriisi imaisi koko maailman talouden. Tämä tilanne vaatii malttia. Sen sijaan Britannia on ajautunut epävarmuuteen ja päättämättömyyteen. Se on menettämässä ne eron myötä. Maailmantilanne on epävarma. hAAsTATTelu Kasvu ei yksin vedä taloutta terveeksi. Tuottavuutta on kyettävä parantamaan edelleen. 2 01 7 E nsin hyvät uutiset: Suomessa on saatu ensimmäiset signaalit siitä, että pitkällinen taantuma on päättynyt ja talous saatu uudelleen kasvu-uralle. Euroalueen elpyminen on parantanut vientiä, sillä iso osa Suomen viennistä suuntautuu euroalueelle, Liikanen muistuttaa. EU on tullut yhtenäisemmäksi ja vahvistunut. – Ainakin tällä hetkellä näyttää käyneen päinvastoin. Ne korvataksemme meillä pitäisi pitää yksikkötyökustannusten nousu alempana kuin kilpailijamaissa, koska ne olivat pitkään niitä ylempänä ja sen vuoksi työpaikkoja menetettiin paljon varsinkin teollisuudessa. Liikanen viittaa myös brexitiin, jonka arveltiin heikentävän EU:ta. Brexitin seurauksena myös Lontoon Erkki Liikanen: Talous kasvaa, mutta on yhä haavoittuva KuKA. Samaan hengenvetoon Liikanen joutuu esittämään varoituksen: – Kasvu on hidasta, eikä se tule merkittävästi nopeutumaankaan, mutta se tekee talouden sopeuttamisesta helpompaa. Jo nyt on työmarkkinaleiristä kuulunut viestejä, että ensi syksyn neuvottelukierroksella pitäisi saada palkankorotuksia. Erkki Liikanen muistuttaa, että meillä on takana monta vuotta, jolloin menetimme kilpailukykyä. – Suomi on päässyt kasvuuralle vasta viimeisten euromaiden joukossa. Työllisyyttä, etenkin nuorisotyöttömyyttä on kaikin keinoin torjuttava, jotta se ei valu pitkäaikaiseksi. Myös tulevaisuudessa tarvitaan malttia kustannusten nousussa. Liikanen kiittää tehtyä kilpailukykysopimusta, jonka ansiosta Suomen kustannustaso kasvaa nyt hitaammin kuin kilpailijamaissa. 4 KOTIMAA 2 2 . Kasvu ei yksin vedä taloutta terveeksi. Kun Britannian ja EU:n suhdetta on katsottu tarkemmin, on havaittu, että Britannialla oli suuri vaikutus EU:n politiikkaan ja paljon erityisjärjestelyjä. – Suomen Pankin pääjohtajan tehtävänä on kertoa karut tosiasiat. Kolmessatoista vuodessa hänestä on tullut Euroopan Keskuspankin (EKP) pitkäaikaisin keskuspankkijohtaja
Komissaarina hän vastasi muun muassa teollisuusja innovaatioasioista, mikä antoi näköaloja globalisaatioon ja siihen, millaiset voimat ohjaavat maailmanlaajuisesti taloutta, politiikkaa ja päätöksentekoa. – Suomen Pankin ja minun tehtäväni on tuoda talouspoliittiseen keskusteluun faktoja. Kun hän lähti eduskunnasta 39-vuotiaana, hän oli ehtinyt olla jo SDP:n puoluesihteeri ja valtiovarainministeri. KOTIMAA 5 2 2 . Muuta Liikanen ei suostukaan päivänpolitiikasta sanomaan. Sain laulaa kirkossa virren kanttorin kanssa täysin palkein. Samaan aikaan populistinen äärioikeisto on menettämässä voimaansa. – Mauno Koiviston merkitys parlamentarismin vahvistajana oli käänteentekevä. – Aika nopeasti tämä Koiviston oppi parlamentarismista on unohtunut, Liikanen sanoo ja viittaa viime päivinä käytyyn keskusteluun, jossa yksi jos toinen puoluejohtaja on innokkaasti kannattanut eduskunnan hajottamista ja uusia vaaleja. Niinpä Erkin lapsuuteen kuuluu erottamattomana osana virren veisuu. Eikä seuraavakaan eduskunta istunut vielä täyttä kautta. TEKsTIT: HEIKKI HAKAlA Suomen Pankin pääjohtajan tehtävänä on kertoa karut tosiasiat.. Hän tuli eduskuntaan vuonna 1972 Kekkosen aikana. Erkki Liikasella on melkoinen perspektiivi asioiden ja ilmiöiden tarkastelemiselle. Sen estää hänen asemansa Suomen Pankin pääjohtajana. Ennen tuloaan Suomen Pankin pääjohtajaksi hän ehti perehtyä syvällisesti EU:n päätöksentekoon ja koko unioniin. On käynyt päinvastoin. – Ilmastonmuutos on hyvä esimerkki. 2 01 7 Erkki Liikanen tuli eduskuntaan Kekkosen aikana. Tehtävä vaatii riippumattomuutta ja tasapuolisuutta. Kun Kekkonen hajotti eduskunnan useammin kuin kerran, Koivisto muutti vallinneen toimintatavan. Liikanen seuraa toiveikkaana myös Ranskan tilannetta. Taustalla Hannu Väisäsen teos March Yellow. Riitti, kun Koivisto ilmoitti, että hän ei hajota eduskuntaa. 6. Kun Trump ilmoitti, että Yhdysvallat sanoutuu irti Pariisin ilmastosopimuksesta, pelättiin, että se samalla romuttaa koko sopimuksen. KuVaT: OLLi SEPPäLä Kolme uraa Kun Erkki Liikanen nousi 21-vuotiaana eduskuntaan, hän joutui perumaan kesätoimittajaksi menemisen Savon Sanomiin. asema johtavana finanssikeskuksena heikkenee, kun rahalaitokset hajasijoittavat toimiaan muualle, vaikka eivät kokonaan jättäisikään Lontoota. – Presidentti Mauno Koiviston hautajaisissa laulettiin vanhoilla sanoilla Koiviston lempivirsi Sua kohti Herrani. Perhe asui Mikkelissä Pitkäjärven seurakunnan kesäkodilla, josta isä sivutoimisesti piti huolta. Nyt Suomen Pankin pääjohtajana hän ei halua ottaa kantaa päivänpolitiikkaan. Hänestä tuli kansanedustaja hajotusvaalien jälkeen, kun Kekkonen hajotti vain kaksi vuotta istuneen eduskunnan. Kesätoimittajuus vaihtui kansanedustajuudeksi. Presidentti Macronin halu uudistaa rakenteita luo positiivista tulevaisuuden näköalaa. Äskettäin Suomen Pankin johtokuntaan nimitetyllä Olli Rehnillä on hyvin saman laatuinen urakehitys takanaan. Alkoi toinen elämänura EU:ssa, ensin Suomen EU-suurlähettiläänä ja sen jälkeen kaksi kautta komissaarina EU-komissiossa. Tässäkin suhteessa Liikasen ura on ollut poikkeuksellinen. Ei tarvittu uutta lainsäädäntöä. Yhdysvallat on jäämässä yksin, kun ilmastonmuutossopimuksen allekirjoittajat ovat tiivistäneet rivejään ja myös monet suuret toimijat Yhdysvalloissa, yritykset ja osavaltiot, ovat ilmaisseet vahvan tukensa ilmastosopimuksen tavoitteille. Sen vuoksi en esitä julkisuudessa mielipiteitä erilaisista asioista, etteivät faktat ja mielipiteet sekoitu. Erkki Liikasen isä oli aktiivikristitty, Kansan Raamattuseuran ystävä ja pyhäkoulunopettaja
Helsinkiläisen Mikaelin seurakunnan pappi Sini ikävalko valittiin lauantai-iltana kilpailemaan tangokuningattaren kruunusta Seinäjoen Tangomarkkinoilla. Syynä neuvottelujen käynnistämiseen oli verotulojen merkittävä väheneminen vuonna 2016. Virkojen ja toimien työnkuvia muutetaan laaja-alaisemmaksi. Paavalin kohdalla kannattaa miettiä, liioitteleeko hän. 6 KOTIMAA 2 2 . Pisaran tuottajia ovat kimmo Saares ja Ari Meriläinen. Hän muistuttaa, että teologista viisautta tai pyhyyttä ei saa käyttää heikompien seurakuntalaisten polkemiseen tai heidän uskonsa horjuttamiseen. kuvA: PeNtti PotkoNeN Kajaanin seurakunnan yt-neuvottelut päättyneet . Tangomarkkinat järjestetään Seinäjoella 5.–9. Tavoitteena olivat 500 000 euron säästöt sekä enintään kymmenen henkilötyövuoden vähennys. Lisäksi säästöjä syntyy kiinteistöistä luopumisten kautta. Palkittu tv-hartaus on vuodelta 2014. 6. Säästöt löydettiin ilman irtisanomisia. Onko häpeäminen kielteinen asia. Paavali käyttää heidän häpeän tilaansa ponnahduslautana, jotta korinttilaiset hyväksyisivät sen, mitä hän kirjoittaa kirjeensä lopussa. Ilman Paavalia kristinusko näyttäisi ihan toisenlaiselta. Sini Ikävalko esiintyi tänä keväänä Nelosen The Voice of Finland -laulukilpailussa.. 2 01 7 vIIKOn henKIlö ”Paavalin aiheuttama häpeä ei ollut pelkästään huono asia” P aavali oli välillä epäreilu ja häpäisi kuulijoitaan, väittää eksegetiikasta viime viikolla väitellyt TM Niilo Lahti. Palkitun jakson oli ohjannut ilona ikonen, ja siinä esiintyi taidegraafikko-keraamikko eliisa isoniemi. Käsittelit tutkimuksessasi Paavalin argumentaation reiluutta 1. Pahimpia ongelmia ovat kielenkäytön mustavalkoisuus. Hän on onnistunut retoriikassaan, koska yli puolet Uudesta testamentista on Paavalin tai hänen koulukuntansa kirjoittamaa. Paavali nostaa tekstissä esille kolme häpeällistä tapausta: äitipuolensa kanssa elävän seurakuntalaisen sekä korinttilaisten oikeusjupakat ja haureuden. Lisäksi Paavali pyrkii ratkaisemaan korinttilaisten ongelmat ja pitämään seurakunnan yhtenäisenä. – Nyky-yhteiskunnassa häpeäminen koetaan usein pelkästään negatiiviseksi. Miten Paavalin tekstejä kannattaa lukea. Hän kertoi asiasta Facebook-sivuillaan. Tämä saattaa rajoittaa argumentoimasta takaisin. Kaikkia vapautuvia virkoja ja toimia ei täytetä. Yle Asian ja Kirkon tiedotuskeskuksen yhdessä tuottama, ja Yle TV1:ssä esitetty Pisara-ohjelma voitti palkinnon innovatiivisesta ohjelmasta Euroopan uskonnollisten tv-ohjelmien festivaalilla Pariisissa. Miten valitsit reilun retoriikan määritelmän. – Paavalin tarkoitus oli häpäisemällä rikkoa teologisella viisaudellaan ylpeilevien korinttilaisten vastarintaa. Hän sanoo, että saisitte hävetä. Kajaanin seurakunnan yt-neuvottelut on saatu päätökseen. Paavali nuhtelee korinttilaisia haureudesta. Tulkinnasta voi tulla omavaltainen, jos tekstiyhteys puuttuu. Voit lukea kriittisesti ilman, että sinun tarvitsee lakata luottamasta Paavaliin tai ajatella, ettei hän puhu totta. Oikeassa tilanteessa häpeäminen kuuluu terveeseen itsetuntoon. fi/1-4165847. Paavali on joutunut epäsuosioon seurakuntalaisten piirissä ja taistelee arvovallastaan. Palkitun jakson voi katsoa Yle Areenasta osoitteesta http://areena.yle. – Määritelmä kumpuaa metodista. Tangokuningatar-finaali lauletaan torstaina 6. Dialektisen mallin valossa Paavali ei aina noudata reilun pelin sääntöjä. – Yliopiston rehtori kysyi samaa, kun annoin hänelle väitöskirjani. Pisara-ohjelma palkittiin kansainvälisellä tv-festivaalilla . Se on Hollannissa kehitetty menetelmä, joka on argumentaatiotutkimuksen kärkeä. heinäkuuta. Yleisölle ei jätetä vaihtoehtoja, ei ole neuvotteluvaraa. – Älä lisäile tekstiin mitään. Miksi tulkitset nuhtelun häpäisemiseksi. Hallintoa kevennetään ja henkilöstön työpanosta suunnataan entistä enemmän suorittavaan työhön. Paavali ei välttele kuumia perunoita, vaan täräyttää suoraan. Myös sijaisten palkkaamista tarkastellaan kriittisesti. Hän uhkailee. – Hänen tekstinsä on värikästä ja periksi antamatonta. Mikä on 1. Retoriikan sääntöihin kuuluu, ettei kiistan ratkaisua tule hankaloittaa. Sini Ikävalko Tangomarkkinoiden finaaliin . Lue kokonaisuuksina. Korinttilaiskirjeen jaksossa 4:18 – 7:40. DAnIelle MIeTTInen Perjantaina väitellyt Niilo Lahti on opiskellut Amsterdamissa pragmadialektista mallia. heinäkuuta. Yksittäisten jakeiden poimiminen voi johtaa harhaan. Korinttilaiskirjeen pääsanoma. Millainen kirjoittaja Paavali oli. Työn painotus siirtyy aluetyöstä entistä enemmän työalakohtaiseksi, kun työntekijät toimivat aikaisempaa enemmän koko seurakunnan alueella. Joensuun yliopistossa viime viikolla hyväksytty väitöskirjasi käsittelee Paavalin keinoja perustella näkemyksiään. Jaksossa Isoniemi puhui valosta ja varjoista: jos Jumala on valo, myös varjo on osa häntä
Käytössä kyllä oli useita lippuja ja julkisuudessa oli ollut esillä vielä lukuisampia ehdotuksia. kuva: Olli Seppälä uuTIsessee OllI seppälä Kirjoittaja on Kotimaan julkaisupäällikkö. Lipussa piti olla sininen risti valkoisella pohjalla ja lisäksi sen tangon puoleiseen yläkenttään oli sijoitettava punaista ja keltaista. Yleisesti käytössä oli lippu, jossa keltainen vaakunaleijona karjaisi punaisella pohjalla. Puukolle, että hänen alaisensa taitelija Eero Snellman voi tehdä luonnokset. F. K un keväällä 1918 haluttiin päättää tuoreen valtion virallisesta lipusta, vastakkain oli kaksi koulukuntaa, puna-keltaiset ja sini-valkoiset. S nellman on kertonut tapahtumista näin: ”Suunnittelimme sinistä ristiä erikokoisena ja muotoisena. Tavallaan voittajan värit jäivät myös lipun väreiksi. Mutta myös sininen ristikuvio valkoisella pohjalla erilaisin lisämaustein oli sekä käytössä että tyrkyllä valtakunnan lipuksi. Sinivalkoinen puolestaan oli Suojeluskunnan tunnus. Heidän pelkonaan oli, että jos luonnokset eivät valmistuisi ajoissa, eduskunta tekisi päätöksen valiokunnan ehdotuksen mukaan. Luonnokset kiikutettiin vielä märkinä valiokunnan kokoukseen, jossa ne hyväksyttiin nopeasti. Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaan Taitelijakukkulalle. Luonnosten tuli olla valmiina puoleen päivään mennessä. Ristikuviossa on nähty myös Suomen lippu syntyi, kun aikataulu oli riittävän tiukka Suomen valtiolipussa yhdistyvät lippukiistan värit: sininen ja valkoinen sekä punainen ja keltainen. Silloin lippu saa olla tangossa yön. Kun Puukko seuraavana päivänä (22.5.) meni tapaamaan Gallen-Kallelaa ilmoittaakseen, että ellei hän voisi toimittaa luonnoksia, asia ratkaistaisiin ilman häntä. Deadlinen painaessa päälle Snellman ja Tuukkanen ryhtyivät suunnittelemaan Suomelle lippua. Punapohjainen Suomen lippu joutui vaikeuksiin sisällissodan ja punaisten tunnusvärin herättämien mielleyhtymien vuoksi. Hän työskenteli silloin yleisesikunnan alaisen piirustuskonttorin johtajana. 6. Lähde: Suomen lippu kautta aikojen. Konttorilla oli kuitenkin Eero Snellman, joka suostui Puukon pyyntöön tehdä luonnokset. Tosin varsinkin sinistä oli jo pitkään eri puolilla maata pidetty kansallisvärinä. 2 01 7 K un Suomi itsenäistyi, sillä ei ollut valtiolippua. Niiden kuviot ja väriyhdistelmät vaihtelivat. Gallen-Kallela sai tehtäväkseen tehdä luonnokset Suomen lipuksi eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan ohjeistuksen mukaan. Eero Snellmanista (1890– 1951) tuli aikanaan tunnettu taiteilija, joka maalasi muun muassa ensimmäisten presidenttien muotokuvat. KOTIMAA 7 2 2 . Juhannus on Suomen lipun päivä. Siniristilipun suora esikuva löytyy Venäjän Keisarillisen jahtiklubin lipusta. Bruno Tuukkanen (1891–1979) puolestaan oli lasija koristemaalari. Loppujen lopuksi päädyimme yksikkömittoihin 3:4:5:10 lipputangosta lähtien. Taitelija Akseli Gallen-Kallela kuului ensin mainittuun ja häntä pidettiin johtavana asiantuntija. Lippuun liitetyt ylevät ajatukset – sininen taivas, valkeat hanget, rehellisyys ja viattomuus – ovat myöhäisempää perua. Ei yksilöllisen neron isänmaallisena aivoituksena, vaan tiimityönä erilaisten tausta-aineistojen pohjalta. Asialla oli hoppu. ja hyväksyttiin 28.5.1918. Siniairut Oy 1983 Luonnokset kiikutettiin vielä märkinä valiokunnan kokoukseen. Hän pyysi apuun työtoverinsa Bruno Tuukkasen. S uomen lippu syntyi modernilla tavalla. Ristikuvion esikuva on myös Ruotsin ja Tanskan lipuissa. Häntä ei tavoitettu puhelimella. Gallen-Kallela suunnitteli tekevänsä vastalauseen Snellmanin ja Tuukkasen suunnitelmasta, mutta luopui siitä, ja oli lopulta vain tyytyväinen, että hankala asia ylipäätään saatiin päätökseen. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta oli 25.1.1918 hyväksynyt väliaikaisen lipun, jonka alaosa oli valkoinen ja yläosa sininen. Laki Suomen lipusta annettiin 23.5. vahvaa kristillistä symboliikkaa, mutta se ei varsinaisesti ollut perustelu lippua suunniteltaessa. Gallen-Kallela ei kuitenkaan ollut konttorilla, vaan oli matkustanut maalle. Ruotsalaisten värivaatimusten tyydyttämiseksi tuli onnellisena päähänpistona ehdottaa, että vahvistettaisiin kolme lippua: valtiolippu, sotalippu ja kauppalippu, joista kahteen ensin mainittuun sijoitettaisiin sinisen ristin keskelle punakeltainen vaakuna, silloin vielä kruunullisena.” Sinisen sävyksi tuli merensinisen, joka poikkesi silloin yleisesti käytetystä vaaleammasta taivaansinisestä. Tämä ei Gallen-Kallelaa miellyttänyt ja hän huomautti asiaa hoitaneelle A
Eettisistä ongelmista ei päästä vaikenemalla, väistelemällä, kiistämällä tai odottamalla. Hän ei tee rajaa maallisen ja hengellisen välillä. Johtajana hän kannustaa, kiittää ja on valmis laittamaan itsensä likoon kirkon työn hyväksi. Matti Verkasalo, Hannu Tiainen, Kari Pekka Kinnunen, Samuli Korkalainen, Jarmo Kökkö, Laura Maria Latikka, Hanna Mithiku, Maria Ohisalo, Tuula Sääksi, Hannu Vapaavuori Porvoosta esimerkkiä! . Ohjelmassa on aina kahvitarjoilua, jokin teema ja tietysti laulua sekä rukoushetki. Jaana on argumentaatioon kykenevä eettinen ajattelija. Nämä tilaisuudet järjestetään kerran kuukaudessa, paitsi kesäaikana. 6. Kirkon ovet ovat auki kaikille, jokaisena vuoden päivänä. Hän sietää epävarmuutta ja uskaltaa elää sen keskellä. Ilmoittautumiset +358406798771. 18.–25.9.2017 AVILAN TERESAN JALANJÄLJISSÄ Viikko Avilan Teresan kotikaupungissa karmeliittaluostarissa. Tarvitsemme Helsinkiin piispan, joka pystyy toimimaan Kristuksen sanomaa kirkastaen monikulttuurisessa, moniarvoisessa ja monipuolisessa hiippakunnassamme. Lisätietoja www.ekumeenisetkarmeliitat.fi Teemu Laajasalo piispaksi Kirkkomme elää läpi suurta murrosta, joka näkyy selkeimmin pääkaupunkiseudulla. Jaanalla on kyky johtaa, viisaus keskustella, sydäntä ymmärtää sekä sanavalmiutta pistää turhan pyörittäjät paikoilleen. Kallion kirkkoherrana hän on luonut seurakunnastaan urbaanin uskon ytimen, jossa viihtyvät niin Kallio Block Partyn festivaalikansa kuin Suomen aktiivisin jumalanpalveluselämä. Piispanviran vaikutus tavallisen ihmisen arkeen on olennainen. Jaana kuuluu maamme eturivin teologeihin ja eetikkoihin. Yhteiskunta tarvitsee kirkossa haastajan, joka halutaan ottaa vakavasti. Myös seurakuntien työntekijät ja luottamushenkilöt tarvitsevat piispan äänen. Isäni piti kovasti ja halusi osallistua vastakin. Nykyisellään Laajasalo toimii Kallion kirkkoherran toimen ohella myös Helsingin Seurakuntayhtymän johtajana, mikä tekee hänestä Suomen suurimman seurakuntatalouden johtajan. Piispanviran hoitamisessa korostuvat viranhaltijan riippumattomuus, kypsyys, itsenäinen ajattelu ja kyky arvioida yhteiskunnallisia virtauksia. Juttua riitti paljon näillä yli 90-vuotiailla. Ennen kaikkea Teemu on kuitenkin pappi, joka puhuu Kristuksesta ymmärrettävästi ja suoraan niin vakituiselle messukävijälle kuin niille, joille kirkko on kirosana. Tarvitsemme piispan, joka yhdistää eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia, innostaa työntekijöitä muutokseen ja puhuttelee kirkosta etääntyneitä. Kun piispan ääni puolustaa heikkoja ja heidän hyväkseen tehtävää työtä, paikallistason työssä jaksetaan vastata ihmisen kaipaukseen. Vapaata aikaa käydä museoissa, katedraalissa ja katukahviloissa. Antamalla äänen äänettömälle ja raivaamalla tilaa seurakuntalaisille Laajasalo tekee instituutiosta elävän yhteisön. Mahdollisuus osallistua päivittäisiin mindfulness-harjoituksiin. Jaana on äiti ja isoäiti, jossa elämänkokemus, kypsä aikuisuus ja sydämestä nouseva sivistys yhdistyvät luovuuteen ja hauskuuteen. Hinta 1390 € (lennot, bussit, opetus, luennot, oma huone, wc, suihku). Retriitti Teresan rukousohjeista nunnilleen. Oli leppoisa, miellyttävä ja lämminhenkinen tapahtuma. Hän on monilahjakkuus, mutta samalla empaattinen vierellä kulkija. Jaana puhuu aikuisen kieltä ja on arvojohtaja, joka uskaltaa näyttää suuntaa. Jaana kohtaa asiat silmästä silmään – älyllään, uskollaan, toivollaan ja rakkaudellaan. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Yliopistouransa aikana Jaana on kouluttanut monta sukupolvea kirkkomme pappeja. Hän on terävä älykkö, jolla on syvää sanottavaa ja jota kuunnellaan. Siksi me kannatamme Teemu Laajasaloa Helsingin hiippakunnan piispaksi. Jaana kykenee haastamaan itsevarman ja valamaan toivoa toivonsa menettäneisiin. Seurakunta järjestää myös kuljetuksen kotiovelta, joka mahdollistaa paremmin kaikkien halukkaiden osallistumisen. Hetkipalveluksia ja messuja. Huhtikuussa kävin iäkkään isäni kanssa ensimmäistä kertaa K-90 -kerhon tapahtumassa Porvoon Gammelbackan seurakuntakeskuksessa. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Piispalta edellytetään oikeutetusti kykyä keskustella yhteiskunnan eri tason toimijoiden kanssa. 8 KOTIMAA 2 2 . Teemu Laajasalolla on parinkymmenen vuoden kokemus käytännön seurakuntatyöstä pääkaupunkiseudun ytimessä. Hänelle opettaminen on välittämistä ja oppiminen osallistumista. Anna Talvitie, Wiking Vuori, Katri Korolainen, Satu Huttunen, Pirkko Yrjölä, Mari Mattsson, Anna Munsterhjelm, Visa Viljamaa Jaana Hallamaa piispaksi Me allekirjoittaneet tuemme professori Jaana Hallamaan valintaa Helsingin hiippakunnan piispaksi. Isäni odottaa jo kovasti syksyn tulevia tilaisuuksia! ArI FOrsberg. Jaana Hallamaa on ollut kirkkomme pappi jo 24 vuoden ajan. Usko ei ole hänelle varmuutta vaan luottamusta. Tutustumme Avilan Teresan omiin Encarnaciónja San Josen luostareihin, Mystiikan yliopistoon ja Uskontojenvälisen mystiikan keskukseen. Siksi me äänestämme Jaana Hallamaata. Kirkkoherrana ja sitä ennen Agricolan kirkon toiminnanjohtajana Laajasalo on työntekijöiden lisäksi kerännyt kirkon työhön ainutlaatuisen aktiiviseurakuntalaisten joukon kaiken ikäisistä ja taustaisista henkilöistä. Eihän hänellä eikä monella ikäisellään ole kovin runsaasti tapahtumia tai keskustelukumppaneita. Piispaksi ei tarvita täydellistä ihmistä vaan aito ihminen. 2 01 7 Mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Teemu Laajasalolla on taito yhdistää ja innostaa. Ohjaajat sisar Hannele Kivinen de Fau ja yliopistopappi Henri Järvinen. Selkeä ajattelu, kirkas evankeliumi ja kuulevat korvat ovat se, mitä kohtuudella voimme toivoa piispalta. Vanhukset otettiin vastaa ystävällisesti
ju k k a g r a n s tr ö m. Bergh toi vuosikokoukseen 46 nimen listan ehdotuksenaan uusiksi seuran jäseniksi. KOTIMAA 9 2 2 . Historia on turvatarina. Rakastamalla maailma muuttuu paremmaksi – vai muuttuuko. Ruotsalaiselle on käynyt kuten muillekin herätysjohtajille. Avaimena on kiinnostuksen kohdistuminen työn puitteiden sijasta seurakuntalaisiin. Laestadiuksesta on tehty luonnonmukaisen elämän edistäjä ja alkuperäiskansan oikeuksien esitaistelija. Näin toteavat Kotimaa-lehdessä haastatellut Kirkkohallituksen asiantuntijat Laura Arikka ja Stiven Naatus (15.6.). Tuloksena on organisaatiokeskeinen työkulttuuri, johon Kotimaan artikkelikin viittaa. Ruotsalaisen persoonassa on ollut parhaiten tilaa, koska hän itse kirjoitti niin vähän ja senkin vahvasti tunteella. Ei tarvitse olla omillaan. Sen on saanut tuta viimeksi Timo Soini. Itse hahmotan kirkon uudistumisessa kolme osa-aluetta: tarvittavat resurssit, ihmisten kohtaamisen tavan ja tärkeimpänä toiminnan sisällön. Joidenkin maiden kirkoissa kynnystä on haluttu madaltaa omaksumalla aikakauden musiikkityyli ja puhetapa. Uudenlaiset tilaisuudet kokosivat ensin ihmisiä. Ruotsalainen sai ennen sotia tehtävän edustaa suomalaista kristillisyyttä, kunnes hän sodan jälkeen kansainvälistyi, syveni eksistentialistiksi ja Mannermaan koulukunnan luterilaiseksi. Omat ajatukset uskaltaa esittää ja unelmat julkistaa, kun menneisyydestä löytyy virsi, johon saa äänensä liittää. Tapahtumista jää elämään useita vastakkaisia tulkintoja. Kävijämäärät hiipuivat, mutta nousivat taas, kun palattiin perinteiseen sisältöön muotoa maltillisesti uudistaen. Ruotsalainen on antanut hahmon, ei vain uusiutuville tulkinnoille, vaan koko oman elämänkatsomuksen sanoittamiselle historian kautta. Jäsenmäärän lasku pakottaa säästöihin ja henkilöstön sekä toimitilojen vähentämiseen. PEKKA SärKIö kenttäpiispa K uopion Pipliaseurassa koettiin keväällä 1846 yllätys, kun pietistipappi J. 2 01 7 KOLUMNI Teemu Kakkuri Kirkon uudistumisessa sisältö on tärkein asia Kirkon toiminnan tilastot ovat romahtaneet kahdessa vuosikymmenessä niin kaupungeissa kuin maalla. Kirkkoon tullaan. Mielestäni kirkon sanoman sisältö on laiminlyöty aihe, vaikka se on kirkon elämän ja toiminnan kannalta keskeinen kysymys. Jo vuosikymmenten ajan oli maakunnallisiin seuroihin kaivattu jäseniä kaikista säädyistä, mutta kertaheitolla kymmenittäin talonpoikia oli seuran puheenjohtajalle, maaherra G. Silti muistutus siitä on tervetullut samoin kuin keskustelu uudistusten suunnasta. Tukholman St. Ainakin sen tavoittaminen on käynyt tulkintojen alta yhä vaikeammaksi. Siksi kai historia niin mielellään pöyhii konflikteja. Hedberg vaikuttaa olleen vuoroin kirkollinen, vuoroin tunnustuksellinen sen mukaan, mikä tuuli on perikunnassa kulloinkin puhaltanut. Klaran seurakunnassa on yhdistetty onnistuneesti voileipien jakelu, kadun kansan kutsuminen jumalanpalveluksiin sekä kaiken perustana rukous. Poliitikot ja kansanvillitsijät ovat aina oivaltaneet historian tarinan voiman. Koko körttiläisyys onkin yhteinen tunne-elämys tilasta, jonka sisällön saa jokainen tuottaa itse. Ihminen itse on avain muutokseen. TEEMU KAKKUrI Kirjoittaja on teologian tohtori ja seurakuntapastori. Tietohallinnon supistamisesta ei kuitenkaan puhuta. Tekee tunteille tilaa. Ainoastaan Jeesus Nasaretilainen on ehtinyt taipua yhtä moneksi. Heistä on tullut myöhempien aikojen peilejä. Tulkinnat ovat tukahduttaneet alleen historiallisen henkilön. Yksi Kuopion Pipliaseuran uusista jäsenehdokkaista oli Paavo Ruotsalainen. Hänestä on tänä vuonna tehty uusi ooppera, joka kertoo henkisestä romahtamisesta ja uudesta toivosta. Eri seurakuntien tilastoissa on eroja. Ramsaylle, ylittämätön haaste. Päinvastoin sen kustannukset ovat kasvaneet. Draaman lisäksi historiankirjoitus on samalla asialla. He eivät kuitenkaan olleet niinkään uusia kävijöitä kuin seurakunta-aktiiveja, jotka tavan voimasta ja hengellisestä tarpeesta kävivät niissä. Jumalaa etsivä ihminen hakeutuu kuitenkin sinne, missä hän kokee saavansa uskolleen vahvistusta. Siksi siitä ei puhuta, vaan eriävät kannat kuitataan moniäänisyydellä. Tuloksena on voinut olla kristinuskon versio, jossa vaikeasti hyväksyttävät teemat ihmisen kelvottomuudesta ja Jumalan pyhyydestä sekä sovituksen ja armahduksen välttämättömyydestä on jätetty sivuun. Siksi on tehtävä asiat toisin kuin tähän asti. A. Itse asiassa sama näkyy Suomessa. Seurakuntalaisista aidosti välittävät, kirkon sanomasta itse elävät työntekijät ja vapaaehtoiset ovat aktiivisen ja kasvavan jumalanpalveluselämän edellytys. Hänen huutonsa tyhjyydessä saa kaikupohjan ja yksinäisyytensä löytää tovereita rajan takaa. Näkyy se kelpaavan pienelle ihmisellekin. I. Jumalanpalvelusten kävijämäärät ovat jopa kasvaneet, kun vapaaehtoiset jumalanpalvelusryhmät tai yhteistyötahoja edustavat messukumppanit ovat mukana tekemässä messua. Asiantuntijat viittaavat siihen, että jotain on ”toiminnan, arvopohjan ja mission sanoituksessa jäänyt kääntämättä tämän ajan kielelle.” Viimeaikaisessa keskustelussa olen ollut havaitsevinani, että vetoamalla kielellisen muutoksen välttämättömyyteen on ryhdytty mukauttamaan myös sanomaa paremmin yleistä ajattelua ja mielipidettä vastaavaksi. Siitä on löytynyt lovi niin pienen ihmisen puolustamiselle kuin suuren Suomen rakentamiselle. Seurakuntalaisille liikenee työviikosta ehkä vain yksi päivä, kun loppuosa viikosta menee työn suunnittelulle ja työyhteisölle. Aholansaaren pirtin tuoksussa on voinut uneksia. Kirkon toiminnan uudistamishaaste ei tule yllätyksenä. Näkemykset kirkon sanomasta vaihtelevat. Omassa kirkossamme on edelleen poikkeuksellisen runsaat resurssit verrattuna useimpiin muihin kirkkoihin. Ne ovat kokemuksina tosia ja aitoja, mutta parhaimmillaankin hyvin subjektiivisia. Edellisen esimerkin perusteella jokin jumalanpalveluksen muoto, kuten aikakauden musiikki tai kieli, eivät olleet syy tulla kirkkoon vaan sanoma. Ovien avaaminen, luokse meneminen, tervetulleeksi toivottava ilmapiiri ja hädässä auttaminen ovat kieltä, jota kaikki ymmärtävät. Kansalaistoimintaan on kuulunut vallatuksi tulemisen riski. Nykyään hän on postmodernisti, joka harrastaa kierrätystä ja alleviivaa seksuaalista tasa-arvoa. Kuinka työ on niukkojen resurssien oloissa mahdollista. 6. Näin se löytää reitin omasta ajastamme kahdensadan vuoden takaisen talonpojan ajatteluun. Paavon virsi Herätysjohtajista on tullut myöhempien aikojen peilejä. Suurin huoli tuntuu kohdistuvan resurssien riittävyyteen
Sitä hiippakunta tarvitsee, Mäkinen sanoi puheessaan. Ilta päättyy aina kappelissa veisattuun yhteiseen virteen, joka on joko Suvivirsi, Maa on niin kaunis tai sitten Totuuden henki. 10 KOTIMAA 2 2 . Paikalla oli presidentti Tarja Halonen ja hänen puolisonsa Pentti Arajärvi sekä rakkaita ystäviä vuosien varrelta. Hän muistutti siitä, että piispanvirka merkitsee monessa suhteessa yksinäisyyttä, ja että piispan ristiä pitää kantaa yksin. Askolan mukaan kirkossa ei ole vielä riittävästi kohtaamisia erimielisten kesken. – Olen kutsunut näihin nuotiopiireihin eri tavoin ajattelevia ihmisiä keskustelemaan. – Olla tämän keskellä Kristuksen kirkon ykseyden merkkinä, merkitsee ennakkoluulotonta yhteyksien luomista ja inhimillisen elämän erottelemattoman yhteisyyden puolustamista, arkkipiispa sanoi. – Juhlallisen messun jälkeen tuntui eräänlainen ilon säteily. – Käytävän toisessa päässä, alttarin luona pääsuntio Petri Oittinen otti vastaan minut läsnä olevalla tervetulotoivotuksella. – Jakolinjojen todellisuuden kanssa pitää oppia elämään. Askolan mukaan jakolinjat merkitsevät käytännössä sitä, että kirkossa tapahtuu hyviä asioita, jotka ovatkin toisille pahoja asioita ja päinvastoin. 6. Hän antoi minulle kokemuksen turvakalliosta. Askola sanookin korostavansa sitä, miten tärkeää on ihmisen tunnekokemus silloin, kun hän tulee uuteen työpaikkaan. 2 01 7 KuKA. – Se on paljon oleellisempaa kuin käsikirjaohjeet perehdyttämisestä. Juhla muuttui nopeasti arjeksi. Tuntui siltä, että hän puhui minulle ja minusta. Askola asetettiin piispan virkaan syyskuussa 2010. – Olen pitänyt yhteyttä niihin herätysliikkeiden edustajiin, joiden kanssa minulla on erilaisia näkemyksiä. Se oli kaikenlaisten ihmisten yhteinen juhla, Irja Askola kertoo. Yksi esimerkki siitä ovat nuotiopiirit. Hän muistutti myös siitä, että pääkaupunkiseudulla on erityisen totta ihmisten elämäntavan moninaisuus, kulttuurien kirjo, irrallisuus, yksinäisyys ja uskonnollisen elämän kirjo. Nuotiopiireihin on osallistunut esimerkiksi eduskunnan virkamiehiä, kulttuurin edustajia, vähemmistöjen edustajia, toimittajia ja kansalaisjärjestöjen ihmisiä. Näitä henkilöitä ovat esimerkiksi Uuden Tien päätoimittaja ja kirkolSeitsemän vuoden yksinäisyys Kirkon pitäisi siirtyä sisäänpäin huohottamisesta levolliseen luottamukseen, sanoo piispa Irja Askola. Myös asiallista keskustelua pitäisi olla enemmän. – Syvimmin mieleeni on jäänyt arkkipiispa Kari Mäkisen puhe. Piispuus on kuitenkin ollut myös palkitsevaa. • •Irja Askola, 65 • •Jää eläkkeelle Helsingin piispan virasta 1.11.2017 • •Saa voimaa: Kristinuskon ydinsanomasta, kutsumustyöstä ja ystävistä • •Viimeksi luettu kirja: Victoria Hislop, Elämänlanka • •Lempirunoilija: Anna-Maija Raittila • •Lempivirsi : 442 Herran ristin kantajiksi T uomiokirkon käytävä ei ole koskaan tuntunut niin pitkältä. Irja Askola on muutamaa minuuttia aikaisemmin kuullut tulleensa valituksi Helsingin hiippakunnan piispan virkaan. Piispa ikään kuin siirretään erilleen, jotta hän erottuisi. Tunnen häpeää siitä, miten ihana asia evankeliumi on ja miten usein sitä käytetään julmasti toisia ihmisiä kohtaan.. Kotimaan haastattelussa seitsemän vuotta sitten Irja Askola sanoi periaatteenaan olevan, että älä puhu heistä, vaan puhu heidän kanssaan. Irja Askolan seitsemän vuotta kirkon ensimmäisenä naispiispana ovat sisältäneet yksinäisyyden lisäksi paljon myös sellaista kielteistä, jota mieskollegat eivät ehkä joudu kokemaan. teksti: Mari teinilä & kuvat: olli seppälä liskokousedustaja Leif Nummela sekä Suomen Raamattuopiston toiminnanjohtajana työskennellyt Timo Junkkaala. – Se on johtajan yksinäisyyttä, mutta ei vain sitä. Keskustelun merkitys on kasvanut samalla kun jakolinjat ovat korostuneet viimeisten vuosien aikana. – Näitä kaikki osallistujat ovat osanneet veisata ja ovat veisanneet myös. Tuomiokirkkoon on kokoontunut väkeä kuulemaan äänestystuloksen heti tuoreeltaan. Kutsutut ovat usein olleet henkilöitä, jotka muutoin eivät ole keskenään tekemisissä. Lopuksi luen aina Herran siunauksen. Tähän ei ole nopeaa ratkaisua, vaan meidän pitää edetä toinen toistamme kuuntelemalla. Kari Mäkinen puhui otsikolla Ykseyden, yksinäisyyden ja yhteyden virka. Tällä nimellä Irja Askola kutsuu virka-asunnossaan järjestämiään tilaisuuksia, joita on seitsemän vuoden aikana ollut jo kymmeniä
Eri tavoin ajattelevien kuuntelemisen sijaan julmuus saa usein sijaa. – Meillä piispoilla olisi oppimista siinä, että tuemme toinen toisiamme vaikeina hetkinä ja iloitsemme toistemme saavutuksista. Askolan mukaan kirkko elää eräänlaisessa tilastohysteriassa. Pyydettäessä hän nostaa julmuudesta esimerkiksi sen, miten jotkut kirkolliskokousedustajat ovat puhuneet seksuaalivähemmistöistä. 2 01 7 Jakolinjat ovat vahvistuneet esimerkiksi naiskysymyksessä sekä seksuaalietiikkaa koskevissa asioissa. Kristittyinä pitäisi enemmän keskittyä hyvien asioiden puolustamiseen sen sijaan, että keskitymme mörköjen vastustamiseen.. – Tätä eletään jo todeksi käytännön tasolla pääkaupunkiseudulla. Erilaisuuden ei pitäisi pelottaa. – Toki jo ennen piispuutta tiesin, että tätä julmuutta on paljon, mutta nyt kun kuulen näitä kertomuksia piispana, niin vastuu on ollut paljon suurempi. Kirkon ei tarvitse aina hallinnoida tai kontrolloida omassa retoriikassaan. – Kristityn identiteetti ei perustu siihen, miten monta kertaa hän avaa kirkon oven, vaan siihen miten usko näkyy arjessa ja sen valinnoissa. – Kirkossa pitää vähentää huolestumisen retoriikkaa. Vaikeina aikoina hän kertoo saaneensa merkityksellistä tukea erityisesti Kari Mäkiseltä ja Björn Vikströmiltä. KOTIMAA 11 2 2 . Näihin kysymyksiin liittyy yllättävän paljon myös vihantunteita. Irja Askola arvelee, että kirkko siirtyy vähitellen henkilöseurakuntamalliin. Askolan mukaan kirkon päättäjien retoriikassa kuuluu liian usein sana huolestuminen, kun kristinuskon ytimessä ovat kuitenkin ilo, usko, luovuus, ja luottamus. Toisaalta Askolan mukaan on hyvä ja tervettä, että esimerkiksi piispat ovat avoimesti keskenään myös eri mieltä verrattuna aikaan, jolloin piispat esittivät ulospäin yksimielisyyttä. Silloin osoite ei määrää kotiseurakuntaa, vaan sen voi valita itse. – Tunnen häpeää siitä, miten ihana asia evankeliumi on, ja miten usein sitä käytetään julmasti toisia ihmisiä kohtaan. – Kirkon pitäisi osata siirtyä sisäänpäin huohottamisesta levolliseen luottamiseen. – Kristittyinä pitäisi enemmän keskittyä hyvien asioiden puolustamiseen sen sijaan, että keskitymme mörköjen vastustamiseen. 6
piplia fi . Riität sellaisenasi, kelpaat itsenäsi.. Julkisuudella on kääntöpuoli, Askolalle se on merkinnyt vihapostin kohteena olemista. Edessä on joka tapauksessa muutto pois piispan virka-asunnosta Helsingin Korkeavuorenkadulta, Johanneksen kirkon kupeesta. – Esimerkilläni olen yrittänyt rohkaista seurakuntien työntekijöitä menemään sisäpiirien ulkopuolelle. Yksi alkukesän iloinen asia on ollut kunniatohtoriksi vihkiminen juhlallisessa tilaisuudessa Helsingin yliopistossa. Tässä suhteessa olemme kalpeita. Hän korostaa avoimuutta. – Solvauksien, ivan ja julmuuden ei pitäisi kuitenkaan kuulua kristityn tapaan puhua. 12 KOTIMAA 2 2 . – Nyt meidän pitää opetella, miten olla myös vastakkain poliittisten päättäjien kanssa. Uudet rippiraamatut nuorekkailla Katekismus-liitteillä Neljä upeaa kansivaihtoehtoa Suomen Pipliaseura | myynti | myynti piplia fi | www pipliakauppa fi ` ???t ????. Askola muistuttaa siitä, että yhteiskunta on monille ihmisille armoton. Vihapostien lähettäjälle hän tahtoo sanoa, ettei viestiäsi lue pelkästään instituutio, piispa, vaan myös ihminen, Irja. ™ Jumala puhuu ihmisten kanssa ja heidän kauttaan, kuunnellaan heitä. Jatkossa piispan virkaan kuuluva yksinäisyyden aika on ohi. Teoissa se näkyy Askolan mukaan esimerkiksi siinä, jos kirkko voisi siunata samaa sukupuolta olevien ihmisten liittoja. 6. Irja Askola ei kerro omia tulevaisuudensuunnitelmiaan, koska niitä ei vielä ole. Pääsääntöisesti häneen kohdistunut julkisuus on ollut myönteistä. – Olemme siinä hyviä ja kansainvälisesti tunnettuja. P voimasanoja IPLiA. Herkkyys on piispan tärkeimpiä välineitä, mutta ihminen ei voi olla herkkä vain toiseen suuntaan. Julkiseen virkaan kuuluu sietokyky sekä ylipäätään kyky ottaa vastaan arvostelua ja kritiikkiä, jopa tuomitsevia sanoja. Hän sanoo, että kirkon huomisen tehtäviä on oman vastakulttuurisen voiman tiedostaminen, joka johtaa itsekkyydestä jakamiseen, vierastamisesta vieraanvaraisuuteen ja valittamisesta välittämiseen. Piispana häntä on eniten yllättänyt julkisuuden määrä. Siksi solvaavat ja julmat viestit satuttavat. Marraskuussa on aika luovuttaa piispansauva seuraajalle. Ihmiset ovat keskenään ja itselleen armottomia. Tämä on ydinevankeliumi, josta pitäisi puhua, mutta sen pitäisi myös näkyä enemmän teoissa ja asenteissa. Kirkon ydinsanoma kiteytyy armoon. Hän sanoo yllättyneensä myös siitä, miten paljon on saanut antaa haastatteluja ja kuinka paljon hänen kanssaan tullaan juttelemaan aina kodin ulkopuolella liikkuessa. Askolan mukaan kirkon kansainväliset yhteydet ovat yhä pitkälti keskustelua dogmaattisista kysymyksistä muiden kirkkojen kanssa. Tähän asti kirkko ja yhteiskunta ovat kulkeneet käsi kädessä samaan suuntaan hyvinvointivaltiota rakentaen. Askola ei anna neuvoja seuraajalleen, mutta toki hänellä on käsitys piispalle oleellisista ominaisuuksista. uutuuksia J otain uutta ja sinista! Tumma vai vaalea Farkku. – Kirkko on ihmisten yhteisö, joka saattaa yllättää kun yllätykselle antaa tilaa. Monet kristityt käyttävät kuitenkin edellä mainittua puhetapaa. Riität sellaisenasi, kelpaat itsenäsi. – Jos piispaa haettaisiin työpaikkailmoituksella, niin siinä viranhoitoon tarvittavina ominaisuuksina pitäisi mainita herkkyys sekä kyky kiinnostua kaikenlaisista ihmisistä. Hänen mukaansa kirkon pitää opetella nyt uudenlaista asemointia suhteessa yhteiskuntaan. Omalta osaltaan hän sanoo pyrkineensä edistämään avointa toimintakulttuuria. – Kysymys on siitä, miten uskomme siirtyy ihmisten arkeen. Kriittistä suhtautumista tarvitaan esimerkiksi suhtautumisessa kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaamiseen. 2 01 7 .. – Kirkolta puuttuu kuitenkin rohkeutta ottaa kantaa ihmisoikeuspolitiikkaan. Tulevaisuudesta puhuttaessa voi kuulla runoilija Irja Askolan ääntä. – Siihen liittyy esimerkiksi se, että olen pyrkinyt arkipäiväistämään kohtaamisia ja keskustelua piispan kanssa. Tilaa suosikkiraamattu pian! . – Ihmiset ovat keskenään ja itselleen armottomia. Taannoisessa Viesti-lehden haastattelussa Irja Askola puhui kirkon tehtävästä asettua armon ja oikeudenmukaisuuden puolelle. Askola muistuttaa siitä, että kristinuskon historia on muutoksen historiaa. – Vihapostin aiheuttaman uupumuksen kokemuksia olen kuullut myös monilta multa naisvaikuttajilta. – On ollut yllättävää, miten moniin paikkoihin kirkon ihmistä tahdotaan puhumaan. – Mutta miksi me olemme jämähtäneet parkkipaikalle. Esimerkiksi viime keväänä sen määrä oli poikkeuksellisen runsasta. Kirkon ydinsanoma kiteytyy armoon. Askolan mukaan kirkko voisi olla huomattavasti pontevampi esimerkiksi turvapaikanhakijoiden puolustamisessa, kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaamisen vastustamisessa sekä Venäjän ja monien Afrikan maiden seksuaalivähemmistöjen puolustamisessa. – Myös kirkkoon kuulumattomat ovat tulleet sanomaan, että kiva kun olet meidän piispa. Hän korostaa kuitenkin sitä, että muutosta kirkossa ei voi tehdä yksin. Kirkon tulevaisuus ei ole niinkään riippuvainen hallintohimmeleistä, rakenteiden muuttamisesta. Tuomiokirkon käytävää hän on kävellyt seitsemän piispavuoden aikana monissa erilaisissa tilanteissa. – Olemme uudenlaisessa tilanteessa. Hänen mielestään piispan suurin missio on, ettei piispa estä hyvää muutosta. Kirkon tulevaisuudesta puhuessaan hän painottaa itselleen uskollisesti mieluummin luottamuksen kuin huolestumisen näkökulmia. Miten kirkko onnistuu tässä. Päiväkirjassaan hän kuvaili tätä ajanjaksoa ”uupumisen rajoilla piipahtamisella”
Virrenveisuu tarjoaa myös häävieraille matalan kynnyksen mahdollisuuden osallistua vihkiseremoniaan. Virsikirjan liiteosasta löytyy muun muassa virsi 822, jonka veisaamista helpottanee, että sen sävel on sama kuin koulunpäätösjuhlien Suvivirren. Sanat vain on sovitettu vihkitilaisuuteen. KAnTTORIn SuOSITuKSET Vihkiäiset on rakkauden ja ilon juhla, johon saa kuulua myös hauskuutta ja kepeyttä. Kanttorit toteuttavat mieluusti yllättäviäkin häämusiikkitoiveita, kunhan jää riittävästi aikaa sävellysten sovittamiseen kirkossa toimiviksi. Keskeinen kriteeri kevyen musiikin valinnassa on, että sävellys ei ohjaa ajatuksia esimerkiksi elokuvaan tai tanssiravintolaan. Kuva: Leena PuuKKo. Ja täten toivottaa hääparille kaikkea mahdollista hyvää, yhdessä täydestä sydämestä laulaen. 5 Laulunsanat Raamatusta Eniten päänvaivaa häämusiikin valinnassa tuottanevat yksinlaulut. Ja vierasjoukko seurata sulavasti perässä. Alavudella syntyneen säveltäjän häämusiikissa voi kuulla myös kaikuja tämän syntyjuurilta, vakavahkosta ja suoraselkäisestä pohjalaisuudesta. Sopii vihkiseremoniaan sekä alkuettä loppumusiikiksi. Sopivuus kannattaa kuitenkin selvittää kanttorin kanssa. Mendelssohn on varma valinta heille, jotka tahtovat häihinsä juhlavaa mahtipontisuutta. Kanttorit toteuttavat mielellään hääparien musiikkitoiveita, kunhan valinta sopii kirkossa järjestettävän tilaisuuteen. 4 Aina varma Kaikilla kanttoreilla on varmasti varastoissaan runsaasti ja riittävästi Johann Sebastian Bachia, jonka koko tuotanto taipuu mainiosti uruille. Hääparin astellessa alttaria kohti musiikki saa olla rauhallisempaa, vakavampaakin. Preludi C-duuri tunnetaan myös nimellä Pikkupreludi. 6 Suvivirren sävelin Virret ovat olennainen osa kirkkovihkimistä, joka lasketaan jumalanpalvelustilanteeksi. Ja sehän sopii mainiosti rakastuneelle nuorelle parille. Se on kepeän iloisessa juhlavuudessaan varma valinta vihkiseremoniaan etenkin loppumusiikiksi. Gabriel’s Oboe soi vuonna 1986 valmistuneessa, 1700-luvun Latinalaiseen Amerikkaan sijoittuvassa elokuvassa Linnake. 2 Suomalaissuosikki Kansallisromanttinen fennomaani Toivo Kuula (1883-1918) sävelsi Häämarssina tunnetun marssinsa varta vasten häihin, lahjaksi ystävilleen. Tähän pelastukseksi voi tarjota tiedon, että moni häissä käytetty ja niihin sopiva Raamatun teksti löytyy myös sävellettynä. Askelkin on iloisempi, nopeampi ja kepeämpi. Poistuttaessa tempo voi jo kasvaa. Esimerkiksi Kari Tikan Rakkaus on -sävellyksen teksti on lainattu suoraan Paavalin ensimmäisestä kirjeestä korinttolaisille, sen 4–8-jakeista. Vuonna 1847 Leipzigissä vain 38-vuotiaana sydänkohtaukseen kuollut säveltäjä oli tyylipuhdas romantikko, joka onnistui taikomaan musiikkiinsa tiettyä sadunomaisuutta. HAnnELE nIEMI Juttua varten on haastateltu Kotka-Kymin seurakunnan kanttoreita. Traagisesti sisällissodan jälkimainingeissa Viipurissa kuolleen säveltäjän luomistyö jäi kesken, mutta ehti synnyttää runsaasti ikimuistoisia sävellyksiä, ja yhden rakastetuimmista suomalaisista häämusiikeista. Pikkupreludin soittoa voi jatkaa ja jatkaa, vaikka loputtomiin – siis ainakin siihen asti, että hääpari ehtii marssia asiallisesti kirkon ovista ulos. Musiikki on keskeinen tunnelman luoja, mutta ihan kaikki musiikki ei käy kirkkoon. Mikä sopii kirkkoon, mikä ei. 6. 3 Elokuvayllätys Ennio Morriconen herkkää sävellystä Gabriel’s Oboe ei heti tunnista elokuvamusiikiksi – mikä kertonee elokuvamusiikistaan tunnetun säveltäjän monipuolisuudesta – mutta tuskin hän tätä häämusiikiksikaan tarkoitti. Kuulaan rauhallinen sävelmä on oiva tahdittaja sisään kirkkoon astelevalle hääparille. Tämä klassinen sävellys sopinee paremmin kirkkohäiden alkumarssiksi. 2 01 7 Kuusi suositusta häämusiiKiKsi 1 Kaikille tuttu Jo ensitahdit Mendelssohnin Häämarssista herättävät vahvan mielikuvan. Tuskin kenellekään jää epäselväksi, mistä tilaisuudessa on kyse, kun Felix Mendelssohn-Bartholdyn Kesäyön unelma -näytelmään säveltämä musiikki alkaa soida. Kirkossa esitettäväksi sopii hyvin monikin kappale, joka näyttäisi olevan lähempänä kevyttä kuin hengellistä musiikkia. KOTIMAA 13 2 2
6. 1930-luvulla mutta myös sotien jälkeisenä aikana ilmaisunvapautta rajoitettiin kansallisen eheyden ja turvallisuuden nimissä. Ylikirjastonhoitaja Kai Ekholmin aloitteesta syntynyt Kansalliskirjaston sivusto on suuri kulttuuriteko. K okoomuksen kansanedustaja Margit Borg-Sundman teki Juhannustanssien johdosta eduskuntakyselyn, jonka seurauksena oikeusministeri Johan Söderhjelm määräsi nostettavaksi jumalanpilkkasyytteen. Kenties jyrkin näistä on itsenäisen Suomen historiassa ollut arkkipiispa Martti Simojoki, jonka marraskuussa 1964 pitämä puhe käynnisti laajan julkisen keskustelun Hannu Salaman romaanista Juhannustanssit. Matkaevästyksessä tämän esseen kirjoittamista varten minulle on aiheuttanut eniten päänvaivaa se, että en näe kirkkoa monoliittina. Esimerkiksi kuvantekijöiden oikeudet ja velvollisuudet ovat nousseet yhä kärjistetymmin sananvapauskeskustelun keskiöön. Tai syvälle loukkaukselle voidaan pahimmillaan hakea hyvitystä väkivallanteoista. Kirjailija Salama ja kustantaja Otava hävisivät oikeudenkäynnin. Tällöin niin valtiovalta kuin kirkkokin pyrkivät ilmaisemaan sen, mikä on kiellettyä – pyhien nimien ja sanojen käyttö pilkallisessa yhteydessä, pyhiksi koettujen instituutioiden kyseenalaistaminen, naapurimaan kriittinen käsittely, presidentin vallan arvostelu. Suhteessa ilmaisunvapauteen luterilainen kirkko on niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa puhunut monenlaisten henkilöiden suulla. Käytän tästä eteenpäin sananvapauden lisäksi termiä ilmaisunvapaus, sillä sananvapauden kysymyksinä käsitellyt seikat sisältävät yleensä myös muiden kuin sanallisesti itseään ilmaisevien kansalaisten oikeuksia. Loukkaantuminen voidaan purkaa oikeusjuttuun, mikäli loukattu kokee voivansa sitä kautta saada oikeutta ja hyvitystä – mikäli hän on vahvoilla yhteiskunnassa ja instituutioiden suojaama. Kiteytetysti Suomessa ilmaisunvapauden rajoja on koeteltu kolmella suurella alueella, uskonnon, seksuaalisuuden ja politiikan. Tällä kysymyksellä minut evästettiin tutkimusmatkalle, kirjoittaa Sirpa Kähkönen. Kolme kappaletta, arviolta 300 sanaa. M aastossa on selkeä tie jo tallattuna; suuri yleisökin tuntee Hannu Salaman jumalanpilkkaoikeudenkäynnin 1960-luvulta. Lisäksi Kansalliskirjaston Tiellä sananvapauteen -verkkosivustolla on esitelty kattavasti Suomen keskeiset sanavapauskysymykset itsenäisyyden aikana. U skon että kirkon piirissä oli 1960-luvun puolivälissä lukuisia liberaaleja työntekijöitä, joiden mielestä oikeudenkäynti ja moraalinen tuomitseminen eivät olleet oikeita tapoja käsitellä tabuja rikkonutta taiteilijaa. Lisäksi ongelmalliseksi on koettu seksuaalisuuden kuvaaminen eri muodoissaan. Tämä jakolinja ei kulkenut puhtaasti sukupolvien välillä; liberaaleja ja konservatiiveja on aina kaikissa ikäluokissa, mutta sodanjälkeisessä Suomessa suurten ikäluokkien ja heidän vanhempiensa välissä oli poikkeuksellisen selvä rajaviiva. Kävin katsomassa Kansalliskirjaston sananvapausnäyttelyssä Juhannustanssien sensuroitua laitosta. Kyse oli islaminuskon ja ranskalaisen pilapiirrosperinteen yhteentörmäyksestä. Juhannustanssit-romaanissa humalainen mies pitää saarnan, jossa yhdistetään kristinuskon pyhiä henkilöitä kuten Jeesus ja Pyhä Pietari seksuaalisiin tekoihin. 1960-luvun lopulla sukupolvien välinen kuilu näyttäytyi suurena, ja yksi erottavista tekijöistä oli nuoremman sukupolven tarve määritellä arvot uudelleen ja vanhemman sukupolven halu pitää kiinni perinteisistä arvoista. Siellä se lepäsi näyttelytilan vitriinissä sensuroimattoman, 1990-luvulla julkaistun laitoksen vieressä. Minun oli vaikea uskoa, että olen itsekin lukenut 1980-luvulla Juhannustanssien typistetyn version, jonka painosivulla tyhjät aukot kertovat intellektuaalisesta historiastamme konkreettisemmin kuin tuhannet sanat.. 14 KOTIMAA 2 2 . Samanlaisena, joka sai kuolettavat seuraukset Pariisissa vuonna 2015, kun Charlie Hebdo -lehden toimitukseen tehtiin isku, jossa kuoli 12 henkilöä. Nämä kohdat sensuroitiin romaanin myöhemmistä laitoksista; humalaisen saarnaan jäi kolme tyhjää kohtaa. Juhannustanssien tapauksesta käy hyvin ilmi yhteiskunnallisen murrosajan vaikutus yhtäältä taiteilijan työhön ja toisaalta arvoinstituutioihin. 2 01 7 Sanalla väkivaltaa vastaan Miten kirkko on itsenäisyytemme aikana edistänyt tai tukahduttanut sananvapautta. Vaikka pidän Juhannustanssien sensuroimista käsittämättömänä, en pidä sitä kirkon syynä – vaan arvokonservatismin ja arvoliberalismin rajun yhteentörmäyksen seurauksena. Presidentti Urho Kekkonen armahti Salaman myöhemmin. Pilkkaaminen, arvostelu ja kyseenalaistaminen – niitä vastaan käytettiin sensuuritoimia ja käytiin jopa oikeutta. Myöskään arkkipiispa Simojoki ei tavoitellut asian ratkaisemista rikoslain keinoin. Minun oli vaikea uskoa, että olen itsekin lukenut 1980-luvulla typistetyn version, jonka painosivulla tyhjät aukot kertovat intellektuaalisesta historiastamme konkreettisemmin kuin tuhannet sanat. Sen runsain esimerkein varustetusta Suomen aikajanasta näkyy selkeästi se, että sananvapaus on ahtaimmalla silloin, kun toleranssi poliittisille erimielisyyksille on alhaisimmillaan ja liberaalit arvot yleisesti uhattuina. Simojoki ja jo ennen häntä Kotimaa-lehden pääkirjoituksen laatija lokakuussa 1964 moittivat Salamaa eettisten ja uskonnollisten arvojen halventamisesta ja pyhien tunteiden loukkaamisesta. Mielenkiintoista olisi pohtia, miten kirkko ja sen edustajat voisivat edistää rauhanomaista tapaa käsitellä arvokonflikteja, jotka nykyään ovat muuttuneet yhä verisemmiksi ja jotka asettavat yhtä aikaa haasteita ja houkutteita ilmaisunvapauden harjoittajille
Miksi Sanan käyttäjien pitäisi pelätä sanaa tai kurittaa sen käyttäjiä. Lopullinen vastuu siirtyi kirjoittajalle, ei sensorille. Edustamani järjestön, Suomen PEN:in kansainvälisen emojärjestön lista vangituista, kadonneista, kidutetuista ja surmatuista kirjailijoista ja muista ilmaisunvapautensa harjoittajista on mittava. Pä iv i K a r ja la in en. Sen vuoksi Juhannustanssien rivo ja röyhkeä juhannussaarna on vain yksi etappi siinä, miten Sana ja sana kohtaavat. Pyhyys ei mene rikki rumasta tai realistisesta, eikä jumalien suuruutta voi loukata. Jeesus pilkkasi ympäristönsä luutuneita asenteita ja arvoja niin sanoin kuin teoinkin. Hän oli uudistushenkinen valistusajan ihminen, joka neuvoi maanviljelijöitä, harjoitti uusien kasvilajien viljelystä ja taisteli isorokkoa vastaan rokotuksin. Ehkä on olemassa jokin mystinen sana, josta kaikki on emanoitunut, ja me maalliset sanankäyttäjät joudumme turvautumaan likiarvoisiin sanoihin, kun pyrimme luomaan kuvitteellisia maailmoja tai tavoittelemme toisia ihmisiä kirjoituksen kautta. Sana synnyttää maailmat. KOTIMAA 15 2 2 . Edelleen prosessoin sitä, miten suhtautuisin pyhyyden loukkaamiseen. Sen ytimessä oli julkisuusperiaate: ennakkosensuurin kumoaminen painotuotteilta ja valtion asiakirjojen saaminen kansalaisten nähtäville. Olen oppinut ajattelemaan, että on eri asia todeta teos huonoksi taiteeksi kuin kieltää sen tekeminen; että taiteen kuuluu koetella hyvän maun rajoja; että maailman rumuus ei poistu kieltämällä teos joka kertoo rumuudesta. Tässä kenties toisenkin posken kääntämisen metodi voi toimia, jos metodi käsitetään väkivallattomuudeksi. Jeesukselle ei käynyt hyvin ihmisten parissa. Se ei ole ohi, eikä olekaan niin kauan kuin Sana ja sana elävät rinnakkain, molemmat luvallisina, molemmat arvostettuina ja rakastettuina. Kun ihminen kokee omantuntonsa vaativan vallitsevien arvojen kiistämistä ja kyseenalaistamista, hän saattaa olla valmis panemaan alttiiksi kaiken maallisen hyvän: asemansa, omaisuutensa, perheensä, koko elämänsä. Vuoden 1766 asetuksessa, jonka syntyyn Chydenius keskeisesti oli vaikuttamassa, säilytettiin uskonnollisten kirjoitusten ennakkosensuuri. Kun Mikael Agricola toi Raamatun suomalaisten elämään, kun kirkko opetuksellaan antoi kansalle kirjakielen ja kyvyn lukea ja kirjoittaa sitä; kun pyhyys punoutui maallisen keskelle niin kuin silkki pellavan sekaan, syntyi arvojen ja aatteiden konflikti, perkeleen ja pyhän kohtaaminen. Sananvapausjärjestön puheenjohtajana olen pohtinut paljon velvollisuutta puolustaa myös sellaisten tekijöiden ilmaisunvapautta, joiden olen kokenut loukkaavan omia arvojani. Kristillinen kirkkohan tietää tämän. Olennaista on hahmottaa, että uskonnossa, joka perustuu kirjoitukselle, kirjauskonnossa, ja erityisesti sen pohjoisessa versiossa, jossa kansankielisellä uskonnollisella kirjallisuudella ja uskonnonharjoituksella on vahva asema, pyhä kirjoitus ja pyhät sanat sijaitsevat samassa sfäärissä kuin maalliset, rumat ja kauniit sanat. Mutta en ole niiden suhteen välinpitämätön. K un juhlimme painovapauden 250-vuotista taivalta viime vuonna, juhlimme itse asiassa yhtä pappia Pohjanmaalta, Anders Chydeniusta. Loukkaukseen tulee vastata sanalla, tai Sanalla, mikäli niin halutaan. Muulle kirjoittamiselle rajoitteita ei ennakolta asetettu. Hän myös sai omalla yhteiskunnallisella toiminnallaan aikaan lyhytaikaiseksi jääneen, mutta pohjoismaiseen ajatteluun vahvasti vaikuttaneen painovapauslain. Kirjailijana kohdistan katseeni ja ajatukseni siihen yksinkertaiseen faktaan, että kristillisessä evankeliumissa sana, tai Sana, edeltää kaikkea muuta. 2 01 7 Oikeudenkäynnin, julkisen tuomitsemisen tai kuolemankaan uhka ei voi pelottaa kaikkia taiteilijoita, yhteiskunnallisia keskustelijoita ja tutkijoita vaikenemaan. Chydeniuksen ja hänen aateveljiensä mukaan keskusteleminen ja avoimuus olivat hyvän yhteiskunnallisen elämän perusta. Jeesuksen opetuslapset jättivät kaiken ja seurasivat mestariaan. Ei tuomiosaarnalla vaan sillä sanalla, joka luo maailmoita. Se voi olla vastaus ilmaisunvapauden ja sananvapauden ongelmiin; kärsivällinen sananviljely ja sanalla rokottaminen voi johtaa suurempaan vapauteen ja ymmärrykseen, niin kuin pohjanmaalaisen papin hedelmää kantanut toiminta 1700-luvulla. 6. Minulle asettuminen puoltamaan ilmaisuntai sananvapautta on ollut filosofisesti erittäin kasvattava kokemus. J ohanneksen evankeliumin alussa todetaan: ”Alussa oli Sana.” Olen ymmärtänyt että Sanan käsitteeseen ja sen jumaluuteen liittyy valtavasti teologista pohdiskelua. SIrpA KähKönen Kirjoittaja on kirjailija ja Suomen PEN:n puheenjohtaja. Koska olen ihminen vailla syvää uskonnollista vakaumusta, minun on vaikeaa täysin samastua arkkipiispa Simojoen tai Muhammed-pilapiirroksista loukkaantuneiden uskovien tunteisiin. S uomessa on säädetty laki uskonrauhan rikkomisesta, jossa muun muassa kielletään rangaistuksen uhalla pilkkaamasta Jumalaa. Perustuslakeja ei saanut kyseenalaistaa eikä kuningasta, Jumalaa tai uskontoa pilkata eikä hyviä tapoja loukata. Jeesus itse eli elämän, joka oli sisäisesti johdonmukainen mutta ympäristön mielestä kiusallinen, jollei jopa vaarallinen. Kysymys on siitä, miten käsittelen loukkausta. Raamatusta omittiin paitsi Sanaa myös sanontoja, rytmiä ja poljentoa arjen puheeseen. Itselleni luovuttamattomia arvoja ovat esimerkiksi ihmisoikeudet ja perimmäinen tasa-arvo, molemmat myös kristilliseen arvopohjaan kuuluvia asioita, ja näiden arvojen loukkaaminen, joka nykyään on melkein päivittäistä, on saanut minut hahmottamaan, miltä arkkipiispasta on kenties tuntunut vuonna 1964 ja muslimeista 2000-luvulla. Olen oppinut ajattelemaan, että on eri asia todeta teos huonoksi taiteeksi kuin kieltää sen tekeminen; että taiteen kuuluu koetella hyvän maun rajoja; että maailman rumuus ei poistu kieltämällä teos joka kertoo rumuudesta. Loukkaukseen ei tule vastata aggressiolla eikä hyökkäyksellä ja niin jatkaa sen (useinkin tarkoitettua) tuhovoimaa
Linnut sirkuttavat ja lurittavat laulujaan. – Ei voi välttyä siltä, että näitä polkuja kulkiessaan liittyy pyhiinvaeltajien pitkään ketjuun, sanoo Harri Mattila. – Kävellessä pää pysähtyy. On olemassa jotakin näkymätöntä, joka saa ihmisen lähtemään liikkeelle, sanoo ristin luo saapunut kirkkoherra Juhana Markkula. Kallion pinta on liukas ja ruohoiset kumpareet upottavan märkiä sateiden jäljiltä. Mökkiä emännöivän Pirkko Heikkilän mies rakensi sen omin käsin oman metsän puista 1950-luvun alussa. Hän on Kajaanista asti vaeltamaan tullut Merja Heikkinen. ”Tauti matkalla olemiseen” tarttui häneen Santiago de Compostelan pyhiinvaelluksella, jonka hän teki muutama vuosi sitten tyttärensä kanssa. Miten loikkaan tuon yli, ehdin ajatella, kun edellä kulkeva jo ojentaa kätensä ja sitten toisen kävelysauvansa tueksi koko loppumatkalle. Jossain hakkaa tikka. Parinkymmenen hengen vaeltajajoukkoa se ei lainkaan häirinnyt. – Tämä on luottamuksen harjoitusta, jatkaa helsinkiläinen Lea Purhonen. Niitä näitä jutellen olemme saapuneet lounaspaikkaan, pikkuruiselle mökille peltoaukean laitaan. Lempeä tuuli humisee korkeitten mäntyjen latvoissa. Kuusenoksa takertuu hiuksiin. Puunrunkojen ympäri kierretyt ruskeat Pyhän Henrikin tien tunnukset ohjaavat oikeaan suuntaan. Sää on heille varustelukysymys ja 140 kilometrin kävely henkinen harjoitus. 6. – Koroisten ja Aurajokivarren vanhat kulttuuripaikat ovat heränneet henkiin, kun olemme niissä kierrelleet, Similä kiittää. Matkaan on lähdetty maanantaina 12. 2 01 7 P yhän Henrikin tien pyhiinvaeltajat ovat heränneet häikäisevän kirkkaaseen keskiviikkoaamuun retkipatjoillaan Nousiaisten kirkonpiirin koululla, Pyhän Henrikin kirkon kupeessa. – Pyhiinvaellus on kannanotto. Sade ropisi ja loiskui tiistai-iltaan asti. Edellä kantaa lupiinein koristeltua ristiä paikkakuntalainen Sirkka-Liisa Lattu. Kyllä maistuvat perunasalaatti ja grillimakkara! Joku heittää pitkäkseen nurmikolle. Perimätiedon mukaan Köyliönjärvellä surmatun piispa Henrikin ruumisvaunua vetäneet härät ovat pysähtyneet tällä kohdalla, jossa risti seisoo. Nämä äänet olivat varmasti aivan samoja satoja vuosia sitten, ja jalan tuntuma sama kuin menneitten vuosisatojen kulkijoilla. Et mieti mitään, vain lepäät.. Kuljemme pellon laitaa herneenversoja talloen metsää kohti. – Millaiset jalkineet heillä mahtoi olla, pohtii joku lähellä kulkeva. Kapea oja erottaa pellon metsätiestä. Viimeisenä vaeltaa huoltojoukkoon kuuluva Marketta Lattu, jonka ensiaputarvikkeilla täytetystä repusta roikkuvat puukko ja vesikippo. Marketta Pyhiinvaellukselta sielun ravintoa ja rauhaa Vieraanvaraisuus, jakaminen, luottamus, huolettomuus, kiireettömyys ja yksinkertaisuus kuvaavat pyhiinvaeltajien matkantekoa. Moni täyttää vesipullonsa. Et mieti mitään, vain lepäät, it-alalla työskentelevä Heikkinen kuvaa. kesäkuuta Turun tuomiokirkolta vaellusristiä ja viirejä kantaen, kirkonkellojen kumistessa ja sateen ropistessa. Nousiaisten kotiseutuyhdistyksen naisjaosto on kattanut pihalle lounaspöydän. Lepohetken jälkeen lähdetään taas kohti metsää. Kävellessä pää pysähtyy. ”Sinä ohjaat minua, talutat väkevällä kädelläsi…” Aamun rukoushetken psalmin sanat saattavat vaeltajia kylätietä pitkin kohti Repolan ristiä. Kapea metsäpolku kiemurtelee, nousee ja laskee sammaleisten kallioitten keskellä. Harri Mattila (yllä) kuunteli ristille saapuneen kirkkoherra Juhana Markkulan (alla) puhetta. Varon kompastumasta puitten juuriin. Mattila houkutteli vaellukselle mukaan ystävänsä, Vaasan seurakuntayhtymän entisen talouspäällikön Silvo Similän. – Pyhiinvaelluksella saa sielun ja hengen ravintoa koko kesäksi ja pitemmällekin, sanoo monet vaellusreitit kulkenut huittislainen Harri Mattila. Pyhiinvaellus on kannanotto. Hän on vaeltanut 1990-luvulta lähtien eri puolilla maailmaa, mutta Pyhän Henrikin tiellä nyt ensimmäistä kertaa, vaikka Mattilalla on tiehen monia yhtymäkohtia: syntymäkoti Kiukaisissa, opiskelu Turussa, varusmiesaika Säkylässä ja Köyliön Lallintalon tansseista löytynyt vaimo. On olemassa jotakin näkymätöntä, joka saa ihmisen lähtemään liikkeelle. 16 KOTIMAA 2 2 . – Voiko olla ihanampaa kuin tämä! Joka puolella luonto on taas kerran herännyt uuteen kesään, kaksi vuosikymmentä vaelluksilla kulkenut, eläkkeellä oleva sairaanhoitaja huokaa. teksti: kyllikki krapinoja & kuvat: pasi leino Rapolan risti seisoo paikalla, jossa piispa Henrikin ruumisvaunua vetäneet härät pysähtyivät. Similälle ovat tärkeitä vaellukseen limittyvät kulttuuripaikat ja kirkkohistoria, 500-vuotias reformaatio ja 100-vuotias Suomi
6. Ville Lahtonen, 9, on ollut monta kertaa pari tuntia mukana vaelluksella sukulaisten kanssa kotipitäjässään. 2 01 7 Pyhän Henrikin tien maisemissa jo vuosisatoja sitten kulkeneet ihmiset ovat kuulleet saman äänimaiseman, korvissa humisevan tuulen, lintujen laulun ja tikan nakutuksen. KOTIMAA 17 2 2 . Vaeltaja antoi toisen sauvansa kanssavaeltajan kulkua tukemaan.. Polkuja vaeltaessaan liittyy pyhiinvaeltajien pitkään ketjuun. Pisimmän matkan takaa tullut vaeltaja Merja Heikkinen Kajaanista
Välivuosina se on kaksitai kolmipäiväinen. Kohta olen taas Pyhän Henrikin ohjaamalla oikealla polulla. Joku vilkuttaa. 2 01 7 Pyhän Henrikin tien pyhiinvaellusreitti kulkee vaihtelevassa maastossa. 6. Tie on saanut nimensä piispa Henrikiltä, joka kohtasi marttyyrikuoleman 1156 Köyliönjärven jäällä ja haudattiin Nousiaisiin. Näinkö helppoa on eksyä tieltä. Oppii, että vähemmälläkin pärjää. . Huolettomuus. – Kun pakkaa laukun, jota kantaa sata tai kahdeksansataa kilometriä tiellä Santiago de Compostelaan joutuu miettimään, mitä todella tarvitsee. Matkaa Köyliön kautta Kokemäelle Pyhän Henrikin saarnahuoneelle on yli 70 kilometriä. Sunnuntai-iltana pikkubussi tuo Turun linja-autoasemalle tyytyväisen joukon. Saavumme lukiorakennukseen, seuraavan yön majapaikkaan. Renkolaisen Marja Aulangon tärkeä sana on yksinkertaisuus. Kun päädyn pöheikköön eikä ruskeita tienviittoja näy missään, ymmärrän kääntyä takaisin. . . Pirkko Heikkilä mökkinsä ovella. Vaellusristin lupiinit vaihtuvat sireenikimpuksi. Tarrat kertovat, että pyhiinvaeltajat ovat käyneet mökillä vuodesta 1989 asti. Luottamus. Perjantaina Yläneellä joukkoon liittyi kuusi katolista vaeltajaa, mukana 10-vuotias tyttö ja 12-vuotias poika, joiden kanssa taittuivat viimeiset 30 kilometriä Köyliönjärven Kirkkokarille. Vaeltajat laulavat Taizé-laulua harmaakivikirkon vuosisataisten holvien alla yhdessä kirkkokuoron kanssa. Ensimmäinen vaellus kaksi vuotta sitten oli hänelle historiaan perehtymistä ja oppimista, nyt hän vain kävelee ja lepää. Jään muista jälkeen ja kuljen hetken väärään suuntaan. Tasainen hiekkatie kulkee metsän halki ja vaihtuu soratieksi. Ensimmäinen ekumeeninen vaellus järjestettiin 1983. Muita kulkijoita ei näy. . FAKTA . ”Vain Jumalassa rauhan sieluni saa”. . Muutama vaeltaja tulee luokse ja kertoo matkantekoa kuvaavan tärkeän sanan: Vieraanvaraisuus. Vaellukset järjestää Pyhän Henrikin pyhiinvaellusyhdistys. Kiireettömyys. Lattu kuuluttaa vartin hiljaisuuden, jonka aiheena on tie, totuus ja elämä. Kuuluu vain kävelysauvojen kevyt naputtelu tietä vasten. . Kaikki jaksoivat perille. Monet vaellukset maailmalla ovat opettaneet hänet yksinkertaistamaan. Kapoista tietä tuskin erottaa kaatuneitten runkojen ja oksien alta. Huoltoauto ja kahvitauko ovat odottamassa meitä avaralla pihalla Nousiaisten ja Mynämäen rajoilla. – On pyydetty kahdenkymmenen minuutin hiljaisuutta, Marketta Latun ääni kantaa vaeltajien jonon perältä, kun on taas lähdetty liikkeelle. Asfalttitien vilkas liikenne pysähtyy, kun pyhiinvaeltajien ristikulkue ylittää tien. Vaeltajat tarttuvat tottuneesti huoltoauton tuomiin patjoihin ja levittävät ne koulun lattioille. Tasaisella peltoaukealla kaukana erottuu Mynämäen kirkon jyhkeä muoto. Aamulla on aikainen lähtö. Jakaminen. Tärkeitä sanoja heille ovat nyt Kiitollisuus ja Haikeus. 18 KOTIMAA 2 2 . Tie merkittiin maastoon ja avattiin 1979. Kukaan ei tunnu olevan huolissaan jaksamisestaan. Varusteilla, opasteilla ja eväillä on myös tärkeä merkitys pyhiinvaelluksella. Aurinko helottaa pilvettömältä taivaalta. Joka kolmas vuosi vaellus kestää viikon ja kattaa koko tien mitan. Mieleen painuivat Isä Nguyen Toan Trin sanat Kirkkokarin messussa: ”Vaellamme siksi, että me yhtä olisimme.” Kun pakkaa laukun, jota kantaa sata tai kahdeksansataa kilometriä tiellä Santiago de Compostelaan joutuu miettimään, mitä todella tarvitsee.. Leveälle hiekkatielle päästyämme vierelläni kulkee tamperelainen graafinen suunnittelija Leena Vaahtera. Nyt on edessä hankala matka umpimetsässä. . Pyhän Henrikin tie on 140 kilometrin mittainen vanha pyhiinvaellusreitti Turun tuomiokirkolta Köyliön Kirkkokarille ja Kokemäen Pyhän Henrikin saarnahuoneelle
kuvat: Mari teinilä Gunnebyn vaelluksella sade ei estänyt katarina Wendsjötä ja anna Merkanderia veisaamasta virsiä. KOTIMAA 19 2 2 . Emme anna sen häiritä. Lödöse oli tuhat vuotta sitten Länsi-Ruotsin tärkein kauppapaikka ennen Göteborgin perustamista. Pyhiinvaelluksilla käytettävät avainsanat ovat yksinkertaisuus, hitaus, hengellisyys, jakaminen, huolettomuus, vapaus ja hiljaisuus. Gunnebon kartanon mailla, noin kymmenen kilometrin päässä Göteborgin keskustasta, järjestetään joka sunnuntai-ilta pyhiinvaellus. Tapaamme seurakuntatalossa Orustin saarella Göteborgin pohjoispuolella. Vaelluksen päätteeksi Anna Merkander tarjoaa auton takakontista murukahvia, pussiteetä ja kaupan pullaa. Sitä ennen hän on siunannut meidät. 6. – Olen huomannut, että kirkosta etäällä olevat ihmiset tulevat mielellään kirkkotilaan. Tämän kesän jälkeen on aika päättää, jatketaanko näitä pyhiinvaelluksia. Sitä säestetään särisevällä nokkahuilulla. Gunnebon pyhiinvaellukset on tarkoitettu erityisesti niille, jotka eivät pysty vaeltamaan pitkiä matkoja. Pelkästään Göteborgin hiippakunnassa pyhiinvaelluksia järjestetään kymmenittäin. Hyväksyä hänet sellaisena, kuin hän on. Midtbön mukaan innostus pyhiinvaelluksiin on pikemminkin liike kuin ylhäältä johdettu kirkon hanke. – Esimerkiksi täällä Orustin saarella pyhiinvaellukset käynnistyivät erään maallikkonaisen aktiivisuudesta. Egil Midtbön haaveena on yhdistää saaren reitti muihin pyhiinvaellusreitteihin. Huoneessa kuuluu lintujen laulua ja siellä on esillä pyhiinvaellusesineitä satojen vuosien ajalta. Ryhmä on hakenut innoitusta muun muassa Italian Assisista. – Minulle on tärkeää antaa kanssavaeltajalle lupa olla elämässään juuri sillä kohtaa, kuin hän on. Ehkä siksi pyhiinvaeltajien joukko on supistunut kolmeen ihmiseen vaellusta vetävän diakoni Anna Merkanderin lisäksi. Yksi kartanon lehmistä – osa pyhää luomakuntaa sekin – lepää niityllä vasikkansa kanssa. Sellaisista, joissa vaeltajat väsyvät ja puhe vähenee luonnollisesti, eikä käskemällä, Egil Midtbö kertoo. Tällä kertaa sataa kaatamalla. Pappina olen vaelluksilla usein kuuntelijan paikalla. Lödösen kautta kulkivat myös pyhiinvaeltajat. Anna Merkander aloittaa pyhäillan vaelluksen aina Pyhän Birgitan rukouksella. Mitä. Hän on yksi niistä Ruotsin kirkon lukuisista papeista, joiden toimenkuvaan kuuluu perinteisen seurakuntatyön lisäksi järjestää pyhiinvaelluksia. MArI TEInIlä Osoita minulle tie Orustin saaren pyhiinvaellusreitti kulkee Myclebyn kirkon kautta. Hänestä Tove Janssonin kirjoittamien muumitarinoiden Nuuskamuikkunen on pyhiinvaeltaja, sillä Nuuskamuikkunen pitää rauhallisesta kävelystä ja ajattelee syvällisiä. Egil Midtbön mukaan pyhiinvaelluksille osallistuu erilaisia ihmisiä, myös sellaisia, jotka ovat etäällä kirkosta, mutta kiinnostuneita kristinuskosta. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Gunnebon vaelluksia on järjestetty muutaman vuoden ajan, mutta nyt kävijämäärät ovat hiipumassa. Pyhiinvaelluksille osallistuvien määrä on kasvanut Orustin saarella vuosi vuodelta. Herra osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Yksi osallistujista kulkee hetken rinnallani ja sanoo, että teillä Suomessa on ainakin yksi tunnettu pyhiinvaeltaja. Samalle paikalle rakennettiin ensimmäinen kirkko 1100-luvulla. Edelleen sataa kaatamalla. Kohta lapset syövät välipalaksi nakkeja ja sämpylöitä. Pieni pyhä joukko vaeltaa tammimetsän polkua kaatosateessa ja väistelee ohi kiitäviä hölkkääjiä, yhtä pyhiä hekin. 2 01 7 P idän pitkistä päivämatkoista. Esimerkiksi Pyhän Olavin reitti kulkee noin 20 kilometrin päässä Lödösen taajaman kautta. Orustin pyhiinvaellusreitti kulkee saaren kahdeksan kirkon kautta. Pituudeltaan ne vaihtelevat parista tunnista muutamaan päivään ja painottuvat kesäkauteen. Heille sopii hyvin, että siellä myös rukoillaan. Tämän vaelluksen teemana on hengellisyys. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie. Lähelle moottoritietä, pellolle rakennetussa Lödösen museossa on omistettu oma huone pyhiinvaelluksille. Vaikka sataa kaatamalla, niin aina välillä pysähdymme laulamaan virren. PYHIInVAEllUS rUOTSISSA Tove Janssonin kirjoittamien muumitarinoiden Nuuskamuikkunen on pyhiinvaeltaja, sillä Nuuskamuikkunen pitää rauhallisesta kävelystä ja ajattelee syvällisiä.. Se lienee pituudeltaan yksi lyhyimpiä, vain pari kilometriä. Alueella on kauniita tammimetsiköitä, niittyjä ja valtavia alppiruusuja. Naapurihuoneesta kantautuu perhepiiriläisten laulu. Orustin seurakunnassa pyhiinvaelluksista vastaa ryhmä, joka suunnittelee yhdessä seuraavan vuoden ohjelmaa. Ja vaikka ei jatkettaisi, niin toisaalla ne jatkuvat. Midtbölle pyhiinvaellus merkitsee avautumista hengellisyydelle, Jumalan puheen kuuntelemista ja toinen toisensa hyväksymistä
Asia jäi tuolloin vielä auki. Sama miehitys oli kasassa vuosina 1998–2002, mutta soitto loppui ristiriitoihin. Neumann, Pepe, Jonttu, Quuppa ja Pete soittivat yhdessä vuosina 1984–1986. Nuotio kertoo kuitenkin tienneensä jo puhelun aikana, että ongelmat saataisiin selvitettyä. Reposaaren kirkossa ehtoollinen on hänen mukaansa kiireetön ja intiimi tapahtuma. Yksi syy epäröintiin oli NuoAnteeksiannon juhlaa dIngO Kun Dingo-yhtye suunnitteli paluuta, bändikaverit pohtivat, miten uskoon tullut kosketinsoittaja Pete Nuotio voi soittaa maallista musiikkia. Viime syksynä Neumann soitti kosketinsoittaja Pete Nuotiolle. Dingon kosketinsoittajalla Pete Nuotiolla on mökki Porin saaristossa. Myönteinen päätös kypsyi muutaman kuukauden kuluessa. 20 KOTIMAA 2 2 . 6. 2 01 7 S uomen rock-historian kovimpiin nimiin lukeutuva Dingo on tehnyt paluun suurimpien menestysvuosiensa kokoonpanolla. Hän rukoili opastusta. Sitten Neumann kertoi, että niin sanottu original kokoonpano oli taas tarkoitus saada kokoon ja kysyi, olisinko minäkin lähdössä mukaan, kertoo Dingo-vuosien jälkeen atk-alan töitä tehnyt Nuotio. – Juttelimme ensin kuulumisista vähän aikaa. kuva: JohaNNa uusitalo KrIsTITYn vAellus