toukokuuta 2022 | hinta: 3,90 € Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 7. vu os ik er ta 00 43 59 5– 22 –2 3 Retriitti ilman hiljaisuutta Toimittaja kokeili Espoon seurakuntien arkiretriittiä, jossa voi sekä tehdä etätöitä että osallistua yhteisiin hartaushetkiin 12 Ekorabbi Yonatan Neril tapaa uskontojohtajia ja poliitikkoja Suomessa Matkalle jääneet inkeriläiset saivat muistolehdon Pohjois-Virossa. 8 6 N:o 22 | 3
| Kuva: Anna-Mari Kaskinen HILKKA PENTTINEN Vuoden 2022 pyhäkoulunohjaaja Hiljaisuuden arkiversio A rki on yleensä ääntä täynnä. Se saatetaan nähdä jälleen yhtenä merkkinä siitä, että kirkko on luopumassa kristinuskon perusasioista. Ajatus tuntui huvittavalta. Yhtä siementä tuskin olisin taskuni pohjalta koskaan huomannut. FREIJA ÖZCAN Kummilapsen kanssa piknikille S unnuntaina vietetään valtakunnallista kummipäivää. Sillä tavalla saadaan lapset innostumaan. Keskustellaan toisten ihmisten arvostamisesta, armosta ja rakkaudesta Raamatun kertomusten kautta. Piispan voimakasta puhetta kuunneltiin hartaina. Hän toteaa, että kun joistakin asioista voi olla vaikeaa puhua, lukemalla voi toteuttaa kristillisen kasvatuksen tehtävää. Sitten muistin. Esimerkiksi Jyväskylän seurakunta kutsuu kummit ja kummilapset jalkapallo-otteluun, Oulussa järjestetään nuotioilta ja perhemessu, Lappeenrannassa jaetaan piknik-kasseja ja mennään piknikille, Vantaalla kummi sekä kummilapsi saavat alennuksia vierailukohteista. Se on mukavaa hommaa, josta saa itselleenkin hyvää mieltä. ???????. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00131 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa.fi : Olli Seppälä 040 587 7411 Toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora WikmanHaavisto (virkavap.) Graafikot: Pupu Design Oy Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Kaj Aalto, Emilia Karhu, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Meri Toivanen Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Sacrum -Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: Kotimaa 61 000 (2021 KMT) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Pienen pieniä ryynejä. Jo aamulla aikaiseen huomasi, että seurakunnassa on jotain tavallisuudesta poikkeavaa. – Lapsityö on lähellä sydäntäni. Meikäläisessä luterilaisuudessa tosin aluksi nikoteltiin hieman. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | MARI TEINILÄ päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi | viikon henkilö | Opintoasiainsihteerin tehtävästä eläkkeelle jäänyt Hilkka Penttinen Oulusta on valittu vuoden 2022 pyhäkoulunohjaajaksi. Ei siis ihme, että hiljaisuuden retriitit ovat suosittuja. – Tärkeintä on se alkuperäinen tarkoitus, että lapset tutustuvat Raamatun sanomaan. Jos sen verran uskoa sielun syvyyksissä pihisee, sillä voisi siirtää vuoria. 3 Mitä ohjaajana itse saat opettamisesta. Toiminta on myös löytänyt ihmiset, joista kaikki eivät suinkaan ole etätyöläisiä, mikä ei liene tarkoituskaan. 2.6. Joka suunnalta riensi juhlapukuista väkeä kaunista kirkkoa kohti. 2 Mikä pyhäkoulussa on tärkeintä. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Päivän tavoitteena on kehittää matalan kynnyksen toimintoja. Mikkola, joka edellisenä päivänä oli myös urut tarkastanut. KAJ AALTO ”Pyhäkoulussa puhutaan toisten arvostamisesta, armosta ja rakkaudesta Raamatun kautta” Nyt palkittu Hilkka Penttinen aloitti perinteisten pyhäkoulujen pitämisen jo parikymmentä vuotta sitten. Mitä ihmettä! Käänsin taskun nurinpäin ja pudistelin pöydälle. Elämme äänten ympäröimänä. Tämän lehden sivuilla 12–16 kerrotaan arkiretriitistä. – Tähän asti opettajia on riittänyt, mutta valitettavasti lasten määrä on pienentynyt. Seurakunnan tehtävä ei ole rakentaa kynnyksiä, vaan madaltaa niitä. Seurakunnat toteuttavat tätä teemapäivää eri tavoin yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Hiljaisuuden pelko on oikeastaan oman itsen pelkoa. Takkini taskussa tuntui jotain. Vihkimisen toimitti piispa J. Uskoa vertasi Jeesus joskus sinapinsiemeneen. Vietetään yhdessä kummipäivää -sivuston videolla Helsingin piispa Teemu Laajasalo kannustaa lukemaan kummilapselle. 2 3 KOTIMAA | 3.6.2022 KOTIMAA | 3.6.2022 aluksi. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Toimittaja Päivi Puhakka vietti siellä kaksi yötä ja kolme päivää ja teki samalla työtä. 4 Onko pyhäkoulunohjaajia tarpeeksi. Kunniakirjan luovutti hänelle Suomen Pyhäkoulun Ystävien puheenjohtaja Eija Pakkala ja kirjailija Anna-Mari Kaskinen. Sittemmin hän on osallistunut innolla uusien pyhäkoulujen ohjaamiseen ja kehittämiseen. Muutoksen huomaa esimerkiksi Vietetään yhdessä kummipäivää -sivustolta. Arvostan sitä kovasti, koska se innostaa jatkamaan eteenpäin ja kannustaa kehittelemään uusia juttuja lapsille. Radio, ulkoa kantautuva liikenteen ääni, perheenjäsenten puhe, riitely, ilon kiljahdukset, astioiden kilinä keittiössä, musiikki, television pauhu ja niin edelleen. – Se oli tosi yllätys minulle. Mutta kun niitä oli pussillinen, huomasin ne. Kun uskomme yhdessä, emme siltikään siirrä vuoria, mutta jonkinlaista taivaallista ihmeellisyyden tuntua voimme tähän maailmaan tuoda. Huolissaan olevan kannattaa yrittää ajatella asiaa toisesta näkökulmasta. ?. Kello 10 olikin kirkko ääriään myöten täynnä. Se on hyvin pieni siemen. Ja mitä ne edes olivat. Olisikohan tasku tursunnut pian salaattia, jos siemenet olisivat jääneet sinne pitkäksi aikaa. OLLI SEPPÄLÄ olli.seppala@kotimaa.fi Toimittaja miettii mahdollisuutta tehdä etätyötä retriitissä. Hiljaisuuden täyttäminen jollain kohinalla – myös uskonnollisella puheella – on syvyysulottuuden peittämistä. Pieni on rucolansiemenkin. Esittelytekstissä ei nosteta esiin sanaparia kristillinen kasvatus. Kaikki eivät sisälle mahtuneetkaan. Urkujen soitosta piti huolta taiteilija V. Unelma-ammattini oli opettaja, mutta kun en siihen päässyt, pyhäkoulun kautta voin toteuttaa unelmaani. Pelokkaimmat ajattelivat, että jos ollaan hiljaa, niin paholainen pääsee hiipimään syntyneeseen sieluntilaan. Olemme yrittäneet kehittää uusia muotoja pyhäkoululle, kuten kokkipyhis, luontopyhis ja puistopyhis. Kirkkopäivillä joku ojensi minulle pienen pussin rucolansiemeniä. Tarkoituksena on, että aikaa vietetään yhdessä. Ovat olleet jo 1980-luvulta lähtien, kun meillä löydettiin tämä vanha kristillinen tapa. Teksti muistuttaa esimerkiksi siitä, että kummi kuuntelee ja auttaa. Espoonlahden seurakunnan kehittämä arkiretriitti on korona-ajan hedelmä, eräänlainen yhdistelmä etätyöpistettä ja retriittiä. Mutta miksi ne olivat taskussani. Kristillinen kasvatus -sanaparin vähentynyt käyttö voi huolestuttaa osaa seurakuntaväestä. 1922 Humppilan uusi kirkko on nyt valmistunut ja vihitty tarkoitukseensa viime sunnuntaina. Siemeniä ne olivat. Se on paljon monipuolisempaa ja elävämpää. Siitä, että kyseinen sanapari voi olla jollekin kummiksi pyydetylle niin korkea kynnys, ettei hän tohdi ryhtyä kummiksi. Pussi oli unohtunut taskuuni ja hajonnut sinne. Koska vuoret harvoin siirtyvät, voi päätellä, että ihmiskunnassa uskoa on huomattavasti sinapinsiementä vähemmän. 1 Miltä tuntuu saada tällainen tunnustus. Gummerus. Mutta nyt hiljaisuuden viljely on laajasti hyväksyttyä ja sitä voi syystä kutsua moderniniksi ”herätysliikkeeksi” kirkossamme. Ehkä ei haittaa, että meidän ihmisten usko on kovin huteraa, heikkoa ja vähäistä. Pyhäkoulu on erilaista kuin siihen aikaan kun itse kävin. Tämmöistä menoa ei oltu nähty kymmeniin vuosiin Humppilassa. Kirkollisten toimijoiden kummiutta käsittelevä kieli on muuttunut, vaikka kirkkokäsikirja kehottaakin yhä kastetoimituksessa kummeja yhdessä seurakunnan kanssa huolehtimaan kastettavan lapsen kristillisestä kasvatuksesta. Penttinen on kehittänyt pyhäkoulutoimintaa Karjasillan seurakunnassa yhdessä tiiminsä kanssa. Mukana on laulua ja leikkiä esimerkiksi lasten virsikirjaa käyttäen
Pöyhönen sanoi pelkäävänsä, että rehtorit ja koulut tulkitsevat linjauksia liian tiukasti eivätkä uskalla tuoda koko koululle tarkoitettuja juhliaan kirkon tiloihin. Espoon Otaniemessä Alvar Aallon suunnittelemat rakennukset ovat olleet toistuvasti kuparivarkaiden kohteena. Kupariverkot ovat kappelin ikkunoiden suojaelementtejä, jotka siivilöivät valoa ja suojaavat kirkkotilaa. Inka Hopsu (vihr.) piti arvokkaana ja demokraKirkkotilan käyttöä ei tarvitse arkailla kevät | Kansanedustajien paneelissa linjattiin kirkkotilan käyttöä koulun juhlissa. Siinä otettiin kantaa vain kirkkotilan käyttöön. Wille Rydman (kok.) arveli, että ylivoimainen enemmistö suomalaista, riippumatta siitä, mihin uskontokuntaan kuuluu tai ei kuulu, on tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen. Hän kertoi että vuonna 2018 kouluille ja varhaiskasvatukseen tehdyt katsomusopetusta ja juhlia koskevat ohjeet on juuri uudistettu. Aloitteen seminaariin oli tehnyt opetusneuvos Veikko Pöyhönen, joka myös käytti tilaisuudessa loppupuheenvuoron. Kansanedustajien paneelia kommentoi opetusneuvos Outi Raunio-Hannula Opetushallituksesta. Seminaarin järjestäjä oli Lasten ja nuorten keskus. OLLI SEPPÄLÄ Taltiointi seminaarista on katsottavissa Lasten ja nuorten keskuksen YouTube-kanavalla 14.6. Miten ja missä niitä saa viettää. Toki tämä voi myös vääristää keskustelua. Markus Lohi sanoi, että on oikeastaan hyvä, että lakimuutoksia ei ole tullut. – Monilla paikkakunnilla kirkko on tosiasiallisesti ainoa paikka, jossa voi järjestää esimerkiksi ylioppilasjuhlat. Hän korosti vieraanvaraisuuttaa, myös katsomuksellista vieraanvaraisuutta. Se ei saa loukata oppilaiden yhdenvertaisuutta. – Miten suomalainen kulttuuri olisi puhdistettavissa kaikesta uskonnon vaikutuksesta. Metallien hinnat ovat olleet nousussa, mikä on lisännyt niihin kohdistuvia varkauksia. Olemme ohjeistaneet, että aito valinnanvapaus täytyy olla eikä siis ole pakko osallistua. | Kuva: Olli Seppälä ” Kanteluiden saaman julkisuuden vuoksi negatiivinen uskonnonvapaus korostuu. Toisaalta järjestelmämme on myös puolustautunut tätä vastaan. – Tähän kuuluu myös vieraana oleminen eli tutuminen tosiin katsomuksiin. Onhan meillä presidentti, eduskunnan puhemies ja pääministeri, joilla kaikilla on raamatullinen nimi: Saul, Mattias ja Susanna. Kansanedustaja Markus Lohi (kesk.) arveli, että perustuslakivaliokunnan linjatarkennus ei sinänsä vaikuta uskonnon asemaan yhteiskunnassa. – Sitten niitä arvioidaan ja punnitaan. Tosin koulun kirkossa pidettävien tilaisuuksien järjestäjien on perustuslakivaliokunnan mielestä kiinnitettävä huomiota siihen, minkälainen kyseisen juhlan sisältö on. Hopsu otti keskustelussa esille sen, että usein unohtuu kuinka monilla ihmisillä on hengellisiä tarpeita. | koulujen juhlat | K eväisin ja jouluisin julkiseen keskusteluun ovat vuosien ajan nousseet koulujen juhlat. – Käytännössä tulee vastaan kysymyksiä, että jos oppilas kuuluu esimerkiksi evankelis-luterilaiseen kirkkoon, niin pitääkö hänen osallistua myös tilanteisiin, joissa on uskonnonharjoitusta. Lohi arveli, että kanteluiden saaman julkisuuden vuoksi negatiivinen uskonnonvapaus korostuu. Ei ole mitään korvaavaa tilaa, Ojala-Niemelä sanoi. Voimassa oleva uskonnonvapauslaki on vuodelta 2003. Toisin sanoen juhlan järjestäminen kirkossa ei sellaisenaan tee tilaisuudesta uskonnollista. asti. ItäUudenmaan poliisi tiedotti tiistaina, että anastettu omaisuus on löytynyt ja yksi henkilö on otettu kiinni. Pöyhönen kertoi olleensa perustuslakivaliokunnan joulukuisen päätöksen jälkeen yhteydessä kouvolalaiseen kouluun, jonka joulujuhlasta kanneltiin ja jota apulaisoikeusasiamiehen päätös 2019 koski. Laajasalo ihmetteli neutraliteettiharhaa, johon Wille Rydman oli myös kiinnittänyt huomiota. Vuoden 2022 lopussa lakkautetaan Siikaisten, Kalvolan, Evijärven, Vimpelin, Lappajärven ja Martinkosken seurakunnat. Johanna Ojala-Niemelä kiinnitti huomiota siihen, että uskonnonvapaudesta on viime aikoina puhuttu paljon kanteluiden ehdoilla. – Niistä pitäisi myös olla vapaus puhua ja jakaa ajattelua toisten kanssa. Ensi vuoden 2023 alusta lähtien Siikaisten seurakunta liitetään Kankaanpään seurakuntaan, Kalvolan seurakunta Hämeenlinna-Vanajan seurakuntaan, Evijärven seurakunta Kauhavan seurakuntaan, Vimpelin ja Lappajärven seurakunnat Alajärven seurakuntaan ja Martinkosken seurakunta Salon seurakuntaan. Erityisesti kirkoissa järjestetyt juhlat ovat herättäneet keskustelua ja epätietoisuutta. Katsomusopetus ei ole uskonnonharjoitusta. Ne ovat useiden neliömetrien kokoisia ja painavat melkein tuhat kiloa. Kantelut ovat oikeusvaltion osa, vaikka kyseessä olisi pieni joukko joka niitä tekee ja kokee asian ongelmalliseksi. Seurakunnan mukaan irrotetun verkon kiinnittäminen takaisin on vaikeaa. – Liian yksityiskohtainen ongelmien ratkominen laissa johtaisi vain ongelmiin. Ne julkistetaan lähitulevaisuudessa. Tuolloin kyse oli kouvolalaisen koulun joulujuhlasta, josta Uskonnottomat Suomessa ry teki kantelun. tiaan kuuluvana, että kanteluja saa tehdä. Toisen kommenttipuheenvuoron esitti Helsingin piispa Teemu Laajasalo. – Laillisuusvalvojat ovat tehneet parinkymmenen vuoden aikana useita merkittäviä ratkaisuja, jotka liittyvät uskonnonvapauteen, mutta varsinaista lainsäädäntöä aiheesta ei ole juuri tullut. Esimerkiksi Lauttasaaren kirkon pihasta Helsingissä varastettiin huhtikuussa kuparisia pihavalojen kupuja. Kansallismuseon tiloissa pidetyssä Koulun tilaisuudet ja kirkko -seminaarissa perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) muistutti, että valiokunta ei suinkaan tehnyt uutta linjausta eikä tarkastellut apulaisoikeusasiamiehen ratkaisua vaan tarkensi omia jo aiempia kantojaan, jotka liittyivät koulun juhliin ja kirkkotilaan. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan viime vuoden lopulla tekemän tarkennuksen mukaan koulujen tilaisuuksia voidaan järjestää kirkoissa, kuten tähänkin asti. He käyttävät perustuslain suomaa oikeuttaan, mutta joskus tuntuu että juoksemme pienen joukon mukaan. 4 5 KOTIMAA | 3.6.2022 KOTIMAA | 3.6.2022 uutiset. Kirkko hallitus päätti kuudesta seurakuntaliitoksesta Kirkkohallituksen täysistunto on hyväksynyt useita muutoksia seurakuntajakoihin. Varsinaiset koululaisjumalanpalvelukset tai tilaisuudet, joissa on uskonnollinen sisältö, ovat asia erikseen. Perustuslakivaliokunnan viime joulukuisen linjauksen taustalla on eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen Pasi Pölösen vuonna 2019 tekemä ratkaisu, jossa joulujuhlan järjestämistä kirkkosalissa pidettiin ongelmallisena uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden kannalta. Koulu ei aio Pöyhösen samaan tiedon mukaan enää järjestää juhliaan kirkossa, vaikka se olisi mahdollista. Oppilasta ei voi velvoittaa osallistumaan niihin, vaikka tilaisuuden ohjelma olisi hänen saamansa katsomusopetuksen mukaista. – Meillä on aika pieni, mutta sitäkin äänekkäämpi ja kanteluherkempi joukko, joka edustaa uskontokielteistä lähestymistapaa. – En muista yhtään tapausta, jossa kantelu olisi tehty positiivisen uskonnonvapauden vuoksi tai että virkamiehet olisivat kieltäneet uskonnon harjoittamisen. Asian saama julkisuus riitti. Kansallismuseon Ateljee-salissa pidettyyn paneelikeskusteluun koulun ja kirkon suhteista osallistuivat kansanedustajat Wille Rydman (kok.), Outi Ojala-Niemelä (sd.), Markus Lohi (kesk.) ja Inka Hopsu (vihr.). | lyhyesti | Pyhän Laurin kappelista anastetut kupari verkot löytyivät Vantaan Pyhän Laurin kappelista varastettiin toukokuun viimeisenä viikonloppuna kupariverkkoja, joiden arvo on seurakunnan mukaan noin sata tuhatta euroa
Nyt näemme, kuinka pienen pieni, ihmissilmälle näkymätön koronavirus levisi eläinmarkkinoilta ja alkoi hallita ihmisiä. – Sen sijaan tarvitsemme pappeja, jotka saarnaavat ekologista näkemystä henkisyydestä ja kehityksestä. Neril vierailee kesäkuun alkupuolella Suomessa ja Ruotsissa tapaamassa uskonnollisia johtajia ja vihreitä poliitikkoja. Hän noudattaa ekologista elämäntapaa itsekin. Suomi ja Ruotsi ovat tunnettuja luontoarvojen huomioinnista. Esimerkiksi Saksan vihreät ovat maallistuneita, kun taas Saksan kristillisdemokraatit ovat uskonnollisempia, mutta eivät niin sitoutuneita ympäristöarvoihin kuin vihreät. Etenkin ympäristötieteitä pidetään usein poliittisen vasemmiston ajamana asiana. | haastattelu | Y onatan Neril kurottaa johanneksenleipäpuun palkoa parvekkeellaan Jerusalemissa. Vallitkaa meren kaloja, taivaan lintuja ja kaikkea, mikä maan päällä elää ja liikkuu”. Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa hän kehuu yhdeksi maailman ympäristötietoisimmista. Tarkoitus on osaltamme kehottaa maailman maita sitoutumaan ilmastonmuutoksen vastustamiseen ja fossiilisten polttoaineiden käytön korvaamiseen uusiutuvalla energialla. – Samaan aikaan kävin kesäleirillä, jossa kerrottiin ekologian ja juutalaisuuden yhteydestä. Maaliskuussa 2022 konferenssin aiheena oli ”Rauha Ukrainaan”. Lisäksi järjestö organisoi ekologis-uskonnollisia vaellusretkiä Jerusalemin ympäristössä. – Monet uskovaiset ihmiset eivät usko evoluutioon, tieteeseen tai ilmastonmuutokseen. Moos. Nerilin johtamassa ICSD-järjestössä työskentelee hänen lisäkseen seitsemän osa-aikaista työntekijää sekä harjoittelijoita. Kuivattuna ne maistuvat hieman suklaalta, hän kertoo. Juutalaisuudessa on Nerilin mukaan paljon ympäristöasiaa. Me taas vetoamme uskonnolliseen viisauteen, jonka mukaan yhteisestä kodistamme pitää huolehtia. MARKO MANNILA vapaan vallan alistaa maa itselleen. Perheellä oli 4?000 neliön tontti, jonka halki virtasi puro ja jossa kasvoi satoja vuosia vanha tammi sekä hedelmäpuita. Nerilin kiinnostus ympäristöasioihin heräsi jo lapsena Kaliforniassa. On olemassa erikseen ongelman juurisyyt ja sen oireet, Yonatan Neril sanoo. 1:28, jossa Jumala käski ihmistä: ”Olkaa hedelmälliset, lisääntykää ja täyttäkää maa ja ottakaa se valtaanne. 41-vuotias Neril on rabbi ja erikoistunut ekologian ja teologian yhdistämiseen eli ekoteologiaan. – Järjestämme syksyllä konferenssin viikkoa ennen YK:n suurta ilmastokokousta Egyptissä. Tämä virus pystyi muuttamaan yhteiskuntaa. Nerilin mukaan uskonnollinen opetus ja tiede on mahdollista yhdistää. – Jos kuitenkin elämme alhaisempaa elämää, menetämme vallan eläimille. – Suomen ja Ruotsin kirkot ovat sitoutuneet olemaan hiilineutraaleja vuoteen 2030 mennessä. | Kuva: Marko Mannila 6 7 KOTIMAA | 3.6.2022 KOTIMAA | 3.6.2022 uutiset. Tukholmassa hän osallistuu muun muassa YK:n +50 Kestävän kehityksen konferenssiin. Nerilin mukaan emme tarvitse enää ”lisää palomiehiä sammuttamaan ilmastonmuutoksen aiheuttamia metsäpaloja”. – Kastelemme näitä yhdessä lasteni kanssa, hän kertoo. Nyt Neril on asunut Israelissa lähes kaksikymmentä vuotta, ja hänen molemmat lapsensa ovat syntyneet maassa. Siksi meidän ICSD-järjestömme tekee tiivistä yhteistyötä Jerusalemissa sijaitsevien Suomen Lähetysseuran Felm-keskuksen ja Ruotsin Teologisen Instituutin kanssa. En ole lentänyt kahteen ja puoleen vuoteen ennen tulevaa matkaani Pohjoismaihin. Muuhun järjestön toimintaan kuuluu esimerkiksi interfaithsustain.com-verkkosivuilta löytyvä Ecopreacher 1-2-3 -aineisto, josta saa sisältöä luontoa käsitteleviin saarnoihin. Lisäksi Neril pitää yleisöluennon Åbo Akademissa 8. piti tätä jaetta syynä ympäristökriisiin, koska se antaa ihmiselle Ympäristökriisin ratkaisuun tarvitaan pappeja, ei palomiehiä ilmastonmuutos | Ekoteologiaan perehtyneen rabbi Yonatan Nerilin mukaan pappien tulisi saarnata ekologista näkemystä henkisyydestä ja kehityksestä. 1:26, jonka mukaan Jumala sanoi: ”Tehkäämme ihminen, tehkäämme hänet kuvaksemme, kaltaiseksemme, ja hallitkoon hän meren kaloja, taivaan lintuja, karjaeläimiä, maata ja kaikkia pikkueläimiä, joita maan päällä liikkuu”. Tämä ei tarkoita herruutta. Toisena esimerkkinä Neril ottaa esiin jakeen 1. Hän johtaa uskontoon ja kestävään kehitykseen keskittyvää The Interfaith Center for Sustainable Development ICSD -järjestöä. kesäkuuta. – Jae tarkoittaa sitä, että meidän täytyy elää kuin Jumala, jos haluamme elää vanhurskasta ja hengellistä elämää. Neril esittelee parvekkeellaan kasvavaa basilikaa ja muita yrttejä. – Ilmastonmuutos on ympäristökriisin oire. Hän ottaa esimerkiksi jakeen 1. Ympäristötietoisuus ei ole Israelissa niin korkeaa kuin Suomessa. Helsingissä ja Turussa hän tapaa teologeja, muun muassa arkkipiispa Tapio Luoman, sekä Vihreän liiton edustajia. – On kiinnostavaa, ovatko puolueet kiinnostuneita samalla sekä ekologiasta että uskonnosta. – Yhdysvaltalainen filosofi Henry David Thoreau sanoi: Jokaista sataa ihmistä kohti, jotka hakkaavat pahuuden puun oksia, yksi ihminen hakkaa puun juuria. Esimerkiksi juutalaisuuden perustan muodostavassa Toorassa, joka käsittää Vanhan Testamentin viisi ensimmäistä kirjaa, on monta ekologiaan liittyvää opetusta. – Olen vegaani, enkä omista autoa tai ajokorttia. Järjestö organisoi konferensseja Israelissa, joihin osallistuu eri uskontojen edustajia, etupäässä juutalaisia, muslimeja, kristittyjä ja druuseja. Toisin sanoen materiaalisen ja fyysisen mielihyvän etsimisen sijasta ihmisten pitäisi tavoitella kulutuksen hillitsemistä, Jumalan luomakunnasta huolehtimista, välittämistä kaikista planeetan lajeista ja henkisen ilon löytämistä. Se ei ole ainoastaan luonnon vaan koko ihmiskunnan ongelma ja johtuu siitä, kuinka me hengellisinä olentoina elämme fyysisessä todellisuudessa. – 1960-luvulla kristitty yhdysvaltalainen teologi Lynn White jr. Ympäristöongelmia ei voi laittaa suuruusjärjestykseen, Neril toteaa. Ne ja Englannin kirkko ovat maailman ympäristötietoisimmat. Neril on kirjoittanut kaksiosaisen Ekoraamatun, jossa on kommentteja yhteensä neljäänsataan Vanhan Testamentin jakeeseen. ” Me vetoamme uskonnolliseen viisauteen, jonka mukaan yhteisestä kodistamme pitää huolehtia. Hän tarkoitti, että on olemassa erikseen ongelman juurisyyt ja sen oireet. Kompostoin ruokajätteet, ja roskiemme määrä on pudonnut puoleen. Jumalan luomakunnasta huolehtiminen ei ole poliittinen asia. Moos. Ekologian ja teologian yhdistäminen lienee pääasiallinen keskustelunaihe. Esimerkiksi Nerilin kotikaupungissa Jerusalemissa on kierrätyspisteitä, mutta niitä on vähän eikä kierrätys ole yhtä laajaa kuin Suomessa. – Näitä voi syödä. Kun vaalimme niitä ominaisuuksia, joita Jumalalla on, esimerkiksi myötätuntoa ja vanhurskautta, saamme oikeuden asettua valtaan
Lisäksi neuvostojoukot uhkasi upottaa inkeriläisiä kuljettavia laivoja. – Liian moni väsyi ennen laiturille pääsyä, tilaisuudessa puhunut inkeriläisten historiaa tutkinut Taisto Raudalainen tiivisti tilanteen. MERI TOIVANEN ” Suurten tapahtumien järjestäminen yhtä aikaa koettelee Tampereen hotellikapasiteettia. Omakohtaisia muistoja hänellä ei ole, mutta äiti oli kertonut virolaisten tuoneen inkeriläisille porkkanoita ja lanttuja. Suurten tapahtumien järjestäminen yhtä aikaa koettelee Tampereen hotellikapasiteettia. He selvisivät elossa Suomeen, mutta välirauhan tultua Suomi palautti kaikki inkeriläiset Neuvostoliittoon. | Kuva: Mari Teinilä Myrskyinen kevät vaikeutti laivaliikennettä Paldiskin ja Hangon välillä. Lippujen avulla on haluttu toivottaa eri maiden seuravieraat tervetulleiksi, kertoa SRK:n tekemästä lähetystyöstä ja muistaa eri maissa olevia vanhoillislestadiolaisia. Inkeriläisiä olisi menehtynyt toisen maailmansodan aikana paljon enemmän, ellei presidentti Risto Ryti olisi käynnistänyt joulukuussa 1942 erityisoperaatiota. Põllkülan vieressä oli toinen leiri, jonne saksalaiset olivat sulkeneet juutalaisia. Vaakakupissa ovat hänen mukaansa olleet toisaalta lipun herättämä turvattomuuden tunne ja toisaalta se, miten Venäjän lestadiolaiset kokisivat sen, että lippu ei olisi mukana. Kansainvälinen jääkiekkoliitto IIHF vahvisti viime perjantaina, että Tampere on valittu miesten jääkiekon MM-kisojen pääpelipaikaksi myös vuodelle 2023. – Muistamisen paikka on nyt valmis, keskeneräisyydelle on tullut piste, Keskylä sanoi. Varjojakin oli, sillä samaan aikaan Suomenlahdella purjehti suuria sotalaivoja eri maista. Asiasta päätti Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen (SRK) johtokunta maanantai-iltana. – Põllkülan muistolehto sekä kaikki hautausmaat muistuttavat siitä, että juuri nyt on oikea hetki hankkia lamppuihin öljyä, piispa Salumäe sanoi. Tampere järjestää kisat yhdessä Latvian pääkaupungin Riian kanssa. Kirkkopäivien, Lähetysjuhlien ja Kirkon musiikkijuhlien järjestelyistä vastaavan johtoryhmän kokoonnuttua. | Kuva: Vogi Vari Kirkon juhlat 2023 siirtyvät jääkiekon MM-turnauksen tieltä Ensi vuoden Kirkon juhlia eli Kirkon musiikkijuhlia, Kirkkopäiviä ja Lähetysjuhlia ei järjestetä yhtä aikaa Tampereella samana ajankohtana pelattavan miesten jääkiekon MM-lopputurnauksen finaalipelien kanssa. Kirkkopalvelut neuvottelee Tampereen kaupungin edustajien kanssa, miten tulevasta tapahtumaruuhkasta voitaisiin selvitä. | Kuva: Mari Teinilä Toisen maailmansodan aikana aukiolle haudattiin satoja inkeriläisiä. Sen tavoitteena oli tuoda sodan jalkoihin jääneitä inkeriläisiä silloisen Leningradin lähistöltä Viroon Paldiskin lähelle kokoamisleirille ja sieltä edelleen Suomenlahden yli Hankoon. Ensimmäiset liput nostettiin salkoon 1950-luvulla. Lisäksi molemmat tapahtumat valtaisivat osittain Tampereen Keskustorin. Suviseurojen liputuskäytännöllä on pitkät perinteet. Nälkä ja kulkutaudit levisivät. Matkalla uupuneet saivat muistolehdon Raisa Keskylä täytti kaksi vuotta Põllkülan leirillä. MARI TEINILÄ ” Raisa Keskylä on käynyt muistolehdossa 90-luvulta lähtien joka toukokuun viimeinen sunnuntai. Siellä Lõbun isoisä joutui vankileirille. Raisa Keskylä on käynyt muistolehdossa 90-luvulta lähtien joka toukokuun viimeinen sunnuntai. Kevään 2023 MM-turnaus pelataan 12.–28.5. Põllkülan muistolehdon vihkinyt piispa Tiit Salumäe luki evankeliumeista tyhmistä ja viisaista neitsyeistä kertovan kohdan. Kupiaisen mukaan ratkaisu on syntymässä, mutta siitä kerrotaan vasta 17.6. | viro | M uistolehto sijaitsee metsän keskellä korkeiden puiden suojassa. Tälle pohjoisvirolaiselle aukiolle ja sen lähistölle haudattiin toisen maailmansodan aikana satoja inkeriläisiä. Eurooppa on jälleen sodassa. Maanpintaan on rakennettu kivistä suurikokoinen risti. KAJ AALTO Kotimaa-lehti on osa Sacrum-Kotimaa Oy:tä, jonka omistaa Kirkkopäiviä järjestävä Kirkkopalvelut ry. Viime vuosina lippuja on ollut rivissä juhla-alueella noin 20 – kaikista niistä maista, joissa vanhoillislestadiolaisten keskusjärjestö SRK tekee säännöllistä lähetystyötä. SRK pitää tälläkin hetkellä yhteyttä maassa eläviin vanhoillislestadiolaisiin, vaikka konkreettiset lähetysmatkat ovat olleet jäissä jo koronaaikana. osallistuivat turistipappi Markku Päiviö, kirkkoherra Toto Hannele Päiviö ja piispa Tiit Salumäe. Yksi syy yli tuhannen ihmisen kuolemaan Põllkülan kokoamisleirillä oli se, että sinne tuotujen inkeriläisten määrä ylitti majoituskapasiteetin kestokyvyn. Operaatiota johti monin tavoin muun muassa talvisodassa Virolahden torjuntataisteluissa ansioitunut Pentti Kaitera. Joissakin parakeissa oli maalattia eikä lainkaan lämmitystä. 8 9 KOTIMAA | 3.6.2022 KOTIMAA | 3.6.2022 uutiset. inkeriläiset | Põllkülan muistolehto Pohjois-Virossa kunnioittaa niiden inkeriläisten muistoa, jotka kuolivat sota-aikana matkalla Suomeen. Samalla on hyvä muistaa, että noin 60?000 ihmistä selvisi hengissä kokoamisleireiltä. Leirillä olleet kaikki yli tuhat juutalaista surmattiin saksalaisten viimeisinä miehityspäivinä. Suviseuroissa nostetaan salkoon vain Suomen lippu Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa johtaa siihen, että ensi kertaa vuosikymmeniin vanhoillislestadiolaisten Suviseuroissa ei nähdä pitkää rivistöä valtioiden lippuja. Yksi maista on Venäjä. Mekään emme voi varmasti tietää tulevaisuudesta. Muistolehdon siunaamiseen sunnuntaina 29.5. Holokaustin uhrien muistomerkeille on tuotu juutalaisen tavan mukaan pieniä kiviä. Kirkon juhlat oli määrä järjestää Tampereella 26.– 28.5. Ankarissa leiriolosuhteissa menehtyi kuitenkin yli tuhat inkeriläistä ennen kuin he pääsivät laivaan. Sinne on viety kukkia. Lopen Suviseurojen päätoimikunnan puheenjohtaja Jorma Hentilä kertoi Kotimaalle, että Venäjän lipusta käyty keskustelu on herättänyt liikkeessä ”valtavasti tunteita”. Juutalaisten muistoalue sijaitsee myös keskellä metsää, lähellä Põllkülan muistolehtoa. Viime sunnuntaina paikalla vietettiin muistolehdon vihkimisjuhlaa. Oli alkukesän kirkkain päivä ja linnut lauloivat. Põllkülan kokoamisleiriltä kuljetettiin Paldiskin sataman kautta Hankoon kymmeniä tuhansia inkeriläisiä pakoon sotaa. Erityisen tärkeää Raisa Keskylälle oli myös se, että piispa vihki paikan. – Kun inkeriläiset tuotiin tänne kokoamisleirille, he eivät voineet tietää miten kaikki päättyy. Paikalla olevassa muistomerkissä puhutaan ”Matkalla Suomeen uupuneista inkeriläisistä.” – Tässä muistolehdossa voi muistella kaikkia inkeriläisiä riippumatta siitä, missä he kuolivat, Raudalainen sanoi. Kupiaisen mukaan tuhansia kävijöitä Tampereelle tuovat Kirkon juhlat ovat kaupungille tervetullut vieras, mutta kansainvälinen urheilutapahtuma vetää pidemmän korren. – Tapahtumaa ei olla perumassa, vaan etsimme sille uuden ajankohdan, Kirkkopäivien järjestelyistä vastaavan Kirkkopalvelujen kehityspäällikkö Jari Kupiainen sanoi maanantaina Kotimaalle. Vihkimistilaisuus yhdisti eri inkeriläisseuroja. Suomalaisen Pyhän Pietarin seurakunnan kirkkoherra Toto Hannele Päiviö kertoi, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti monilla iäkkäämmillä inkeriläisillä tunteet ja muistot sota-ajoista uudestaan mieleen. Muistolehtoa on rakennettu vähitellen, pystyttämällä sinne muistomerkkejä ja ristejä. Lopen Suviseuroissa heinäkuun alussa salkoon nousee ainoastaan Suomen lippu. Muistolehdon vihkimisjuhlaan osallistunut, Hatsinasta syntyisin oleva ja jo vuosikymmeniä Tallinnassa asunut Raisa Keskylä täytti kaksi vuotta Põllkülan leirillä. Inkeriläiset muistavat häntä niin lämpimästi, että Kaiteran kuva on ikuistettu yhteen muistolehdon muistomerkeistä. Suurlähettiläs Timo Kantola piti puheen viroksi sekä suomeksi. Välierävaiheesta eteenpäin ottelut pelataan Tampereella. Meillä on toivo ja luottamus, mutta joudumme elämään epävarmuudessa, Kantola jatkoi. Rakvereläisen Mare Lõbun isoisä ja isä olivat leirillä. Muistolehdon vihkimiseen osallistui toista sataa Viron inkeriläistä ja muutama suomalainen. Hän puhui siitä, että Ukraina ja Eurooppa elävät suuren tragedian aikaa
020 754 2350 TÄY T TÄ A S I A A Sari Anetjärvi, Marja Jakobsson Seurakunnan henkilöstöhallinto Käytännönläheinen käsikirja seurakunnan jokapäiväisen henkilöstötyön tueksi. Vaalitaanko kaikissa metsäisissä seurakunnissa keväistä lintujen pesimärauhaa. Uskoon kuuluvat kaikki elämän värit. Miten kirkko ohjeistaa seurakuntia tässä. Tänään tiedetään, että luonto on se, joka monella tavalla kärsii elämäntavastamme.” Evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat omistavat metsää. Vaatteetkin voivat julistaa uskon iloa. Värien himmentyminen ja katoaminen vievät elämästä ilon ja toivon. Kiitos, ystävät, tukijat ja esirukoilijat Suomessa. Suuren biodiversiteettiarvon tai -potentiaalin alueiden suojelua on parannettava. Hyvä ja Armollinen Jumala teitä kaikkia runsaasti siunatkoon. Ekosysteemien ennallistaminen ja lisäsuojelu on tärkeää, jotta lajit eivät kuole sukupuuttoon ihmisen toiminnan vuoksi. Lujasti luotamme siihen, että Kristus siunaa kirkkoaan ja vie sen kerran perille. Kolmentoista pappisvuoden aikana olen tottunut käyttämään mustia vaatteita. Elämä oli harmaata ja synkkää. Suomessa kevään virsi on tietenkin riemullinen Suvivirsi. Seurakunnatkin harjoittavat metsätaloutta. Kampanjassa puhuttiin elämäntapojen kohtuullistamisesta ja tarkasteltiin metsää hiljentymisen paikkana. Joskus olen käyttänyt epämuodollisemmissa virkatehtävissä punaisia pukuhousuja. Metsä ei avohakkuun jäljiltä palaudu samanlaisena enää koskaan – vanha metsä on siis oikeastaan uusiutumaton luonnonvara, totesi Saija Kuusela Ekopaaston blogissa. Mieleen hiipii kysymys: miten metsien suojelu toteutuu kirkon piirissä. Ehkä minunkin kannattaisi pukea punaiset housut useammin jalkaan. Taivaan Isä antoi voimia ja viisautta kaikille toimia yhdessä kirkkonsa parhaaksi. Nyt Pyhän Marian kirkon ovi on auki ja evankeliumi saa siellä kutsua ja rohkaista meitä tässäkin vaikeassa ajassa. Kesällä on hieno hetki nähdä taivaalle kaartuva sateenkaari kaikkine väreineen. EU:n maa-alueista 10 prosentin ja merialueista 10 prosentin olisi kuuluttava tiukan suojelun piiriin. Ehkä papin mustat vaatteet jollain tavalla kuvaavat monen mielikuvaa luterilaisesta kirkosta ja uskosta: vähän synkkää ja joskus turhankin vakavahenkistä touhua. Suvivirren syntyhistoria ei ole valoisa. Yhä suurempi osa muslimeista on Suomessa syntyneitä tai Suomen kansalaisuuden hankkineita. Kirkkomme kunnostustyöt kestivät vuosia, mutta nyt saamme iloita valoisassa kirkkosalissa. Voiko kirkolle käydä kuin masentuneelle ihmiselle. MIHAIL IVANOV kirkkoherra, Pietarin Pyhän Marian seurakunta Pietarin luterilainen seurakunta kiittää avusta ja rukouksesta Kolumni evankelioimisesta järkytti Luen Jyri Komulaisen kolumnit aina innolla Kotimaa-lehdestä. Silloin kurjuus, puute ja kuolema olivat ihmisten arkea. Eivätkö seurakunnat voisi yksinkertaisesti kieltää viimeisten vanhojen metsien hävittämisen maillaan. Se ei kuitenkaan nyt ole mahdollista. Uupunut ja masentunut ihminen alkaa nähdä maailman vähitellen harmaana ja värittömänä. Vähintään 30 prosenttia maa-alueista ja 30 prosenttia merialueista olisi suojeltava EU:ssa. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Tällä hetkellä siihen ei voi luottaa. Uusi kevät ja kesä antoivat toiveen uusista mahdollisuuksista ja iloisemmasta elämästä. EU:n biodiversiteettistrategiassa halutaan varmistaa, että Euroopan biodiversiteetti elpyy vuoteen 2030 mennessä. Mitä napakammin kirjoitat, sitä todennäköisemmin tekstisi julkaistaan. Tiukkaan muottiin pakottaminen ahdistaa. K irkon Ekopaasto-kampanjan videolla piispa Mari Leppänen sanoo: ”Jumala tulee meitä vastaan kärsivässä lähimmäisessä. Tehdäänkö ennen hakkuita luontokartoitukset. Ekopaasto-kampanjan sanahelinä metsästä hiljentymisen paikkana ei peitä sitä, että ilmassa alati leijuva hakkuu-uhka häiritsee hartautta. Todettiin myös, että luontokato metsissämme jatkuu. Suuri remontti oli ohitse ja kaunis kirkkomme seisoi alennustilastaan nostettuna keskellä Pietarin kaupunkia. Nuorena se oli luonnollista, mutta nyt ei enää riitä rakkautta. Uskomme kuitenkin, että välillämme on rukouksen silta, jota myöten taivaan enkelitkin kulkevat, lohduttaen, siunaten ja yhdistäen meitä. Tietopaketti kerhon pitämisestä ja runsas kattaus erilaista ohjelmaa. Värit palasivat elämään. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa.fi-verkkosivustolla. Missä on kirkon johtajuus luontokadon ja luonnon sekä ihmisen kärsimyksen lievittämiseksi. Suvivirsi syntyi koko Pohjolaa riivanneiden 1690-luvun nälkävuosien keskellä. Terve uskonnollisuus suhtautuu elämään myönteisesti ja iloitsee uusista mahdollisuuksista. Vastuu metsistä ja hakkuista on seurakunnilla. Järkytyin tekstistä (Kotimaa 20.5.): ” – – irvokkaimmillaan [tämä] typistyy ahdistavien traktaattien jakamiseen kadulla.” Olen rukoillut, että Jumala antaisi minulle vielä voimaa ja rakkautta tarjota lähimmäisilleni myös kadulla ilosanomaa Jeesuksesta, syntisten Vapahtajasta. korvaa | kolumni | Verkkokauppa: www.sacrum.fi Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 (heinäk. ”Ihminen on osa luomakuntaa, ja ajattelen, että meidän täytyy kulkea kohti kokonaisvaltaista hengellisyyttä”, Mari Leppänen osuvasti sanoo. Hoidetaanko metsiä myös jatkuvalla kasvatuksella. Harmaalla, ilottomalla ja synkällä kirkolla ei ole tulevaisuutta. Teoksen neljäs painos on päivitetty vastaamaan ajantasaista lainsäädäntöä ja keväällä 2022 voimaan tulevaa virkaja työehtosopimusta. Ilman Suomen ja muiden maiden kristittyjen apua ei tämä projekti olisi valmistunut. Kirjassa tutuksi tulevat myös keskiaikaiset pyhimykset, luostarijärjestön perustaja Birgitasta abbedissa Clara Montefalcolaiseen ja kuningas Ludvig IX:stä filosofi-teologi Tuomas Akvinolaiseen. Mustat vaatteet tuntuvat juhlavuudestaan huolimatta synkiltä ja ilottomilta. Me täällä ja te siellä. 30,60 (34,00) GAUDEAMUS K irkkaan keltainen kauluspaita oli lempipaitani yläasteja lukiovuosina. 32,40 (36,00) GAUDEAMUS Katajala-Peltomaa, Kuuliala, Räsänen Verta vuotava kuva ja muita outoja ihmeitä – Eletty usko myöhäiskeskiajalla Kirjassa uppoudutaan ihmekokemusten, pyhimysten kunnioittamisen ja eletyn uskon suhteeseen myöhäiskeskiajan Euroopassa. Keskeisimpiä kirjassa huomioon otettavia muutoksia ovat kirkkolainsäädännön kokonaisuudistus ja työsopimuslain perhevapaita koskeva uudistus. Ympäristödiplomissa on erillinen luku metsästä, mutta se perustuu liikaa metsien taloudelliselle hyötykäytölle. Jumala minua armahtakoon! NIILO HAKALA everstiluutnantti, Teuva Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Kerhokerrat on jaoteltu teemoittain, ja niistä voi rakentaa omannäköisensä kerhovuoden: tarjolla on esimerkiksi helmiaskartelua, visailua ja omiin vahvuuksiin tutustumista. Monimuotoisuuden turvaamiseksi tämä ei riitä. Terve uskonnollisuus synnyttää iloa ja onnea. Presidentti Halosen mielestä iloa ei tule pitää piilossa. 85,00 EDITA Julia Sudvik , Elli Sundvik, Jukka Jylhä Kerhonohjaajan käsikirja 2022–2023 Perusteos kouluikäisten kerhotoimintaa seurakunnissa ohjaaville. Tätä linjaa pitää mielestämme kirkossakin noudattaa. 10 11 mielipiteet KOTIMAA | 3.6.2022 KOTIMAA | 3.6.2022. Muslimien määrä Suomessa on arviolta kaksinkertaistunut kymmenen viime vuoden aikana ja jatkaa edelleen kasvuaan. Missä on uskon ilo. SIMO HÄKLI TIINA HENTILÄ Meidän Metsämme -kansalaisliike Seurakunnat voisivat kieltää vanhojen metsien hävittämisen Helluntaina 20 vuotta sitten saimme vihkiä Pyhän Marian luterilaisen kirkon uudelleen käyttöön. Suurin uhanalaisuuden syy on metsätalouden aiheuttamat muutokset. Mikä on keskimääräinen seurakuntien metsien suojeluprosentti. Suomessa on valmisteilla kansallinen biodiversiteettistrategia ja metsästrategia, joiden tulee noudattaa EU:n linjaa. Keltainen paita ja punaiset housut TUOMO TÖRMÄNEN tuomo.tormanen@evl.fi Kirjoittaja on Taivalkosken seurakunnan kirkkoherra ja Koillismaan rovastikunnan lääninrovasti. Uskosta nähdään ensimmäisenä erilaiset kiellot ja käskyt. Siispä nyt saamme yhdessä käydä rukoilemaan rakkaan Pyhän Marian kirkon ja siellä kokoontuvan seurakunnan puolesta. Ympäristöministeri Emma Kari totesi valtion metsistä: suomalaisten tulee voida luottaa, että yhteisestä luonnostamme pidetään huolta ( Helsingin Sanomat 4.3.). Avohakkuiden kannot kertovat kirkon perimmäisistä arvoista. Muutama lepopäivä auringossa – ja kukat näyttävät jo paljon värikkäämmiltä. Kuinka suomalaisen muslimiksi kääntyneen ihmisen identiteetti muotoutuu. Sairas uskonnollisuus värittää elämän synkillä väreillä. Ideapankki, josta varmasti löytyy ohjelmaa erilaisiin tilanteisiin. Pitkän kirjoituksen maksimipituus on 3000 merkkiä välilyönteineen ja lyhyen 1000 merkkiä. Mikä on tyypillistä juuri suomalaiselle islamille. Meillä oli tarkoituksena kutsua kaikki vihkimysjuhlaan osallistuneet 20-vuotisjuhlaan. Vapaaehtoinen suojelu kun ei riitä. Kirkon metsien luontoarvoja ja suojelumetsien osuutta ei ole selvitetty. ” Harmaalla, ilottomalla ja synkällä kirkolla ei ole tulevaisuutta. Niin toteutui kauniisti Jeesuksen rukous, että ”he yhtä olisivat”. la sulj.) Puh. Myös seurakuntalaisten tulisi voida luottaa siihen, että seurakuntien metsissä luonnon monimuotoisuus turvataan ja luontokato pysäytetään. Itsekin olen huomannut, kuinka joskus pitkän ja raskaan työputken päätteeksi värit ovat voineet himmetä. Kristillinen usko näyttäytyy monille synkkänä ja harmaana, jopa ahdistavana. 26,10 (29,00) LASTEN JA NUORTEN KESKUS Teemu Pauha, Johanna Konttori (toim.) Suomalaiset muslimit Tuoretta ja ajantasaista tietoa muslimien arjesta ja ajatuksista nyky-Suomessa. Sateenkaaren värit ovat kuva uskon moninaisesta rikkaudesta ja uskon ilosta. Kaikkien värien ei koeta kuuluvan oikeaan uskoon. Kirkkopäivillä presidentti Tarja Halonen varoitti kirkkoa pimittämästä sitä, että kirkossa on ”ihan kivaa”. Toisen elämän värisävyjä voidaan arvioida ikävällä tavalla omien mieltymysten pohjalta. Elämä on täynnä eri värejä. Se muistuttakoon meitä kaikkia Vapahtajastamme, joka on maailman valkeus. Usko ei saa olla elämää yksinkertaistavaa mustaa ja valkoista tai masentavaa harmautta. Käytin tätä yhtä ja samaa keltaista paitaa niin pitkään, että lopulta siinä oli reikiä
12 13 KOTIMAA | 3.6.2022 KOTIMAA | 3.6.2022 reportaasi. – Taustalla oli myös oma toive saada kirkkoon lisää luostarihenkisyyttä. Hiljaisuuden viljely oli Aallolle osittain tuttua, ja hän halusi kokeilla retriittitoimintaa uudella twistillä, ilman hiljaisuutta. Loppusuora tarkoittaa lyhyttä matkaa eläkkeeseen. Niistä henkilökohtaisin, oma sisin, saa tarpeellista tuuletusta. Oinonen kaivaa koneelta lukuja. Kaipaan ohjeistusta olemiseen. Se sopii puutarhurin äidille. Ensimmäinen yhteinen ateria on osaltani kömpelö. Hyvä että omani muistan. Täällä saa myös puhua. Kun ensimmäistä retriittiä käynnistettäessä Oinosen ja Aallon kalenterit olivat täynnä, he siirsivät konttorinsa Hvittorpiin arkiviikon ajaksi, ohjasivat retriittiä ja tekivät muita töitään. Olen näissä ensihetkissä jännittynyt, epävarma ja saatan itse sulkea itseni ulkopuolelle. Toimintaan liittyy Espoonlahden aikuistyön visio, jossa ei arvailla, mitä ihminen haluaa. Kun yhteys syntyy, siirryn ”työtilaan” ja syvennyn kirjoittamiseen. A jan pitkää, rospuuton vaivaamaa suoraa, jonka päässä odottaa Espoon seurakuntien kurssikeskus Hvittorp. Kun ensimmäinen arkiretriitti pidettiin syksyllä 2020, mukaan tuli 20 ihmistä. Ajatus tuntuu haikealta. – Aluksi valtaosa oli nuoria aikuisia, opiskelijoita ja työikäisiä. 41 vuotta sitten valmistuin nuorisotyöntekijäksi ja totesin, että olin valinnut liian varovasti tutun nuorisotyön seurakuntanuorivuosien jatkoksi. Ikkunan takana joku lähtee lenkille. Tarjoan kyytiä reppu selässä kulkevalle. Viihdyn yksin. Aalto pohtii vielä retriitin luonnetta. Tilaa on hänelle, joka etsii yhteisöllisyyttä, sekä hänelle, joka kaipaa yksityisyyttä ja rauhaa. Hiljaisuuden retriitissä asetutaan sanoitta toisten lähellä. Retriitti tarjoaisi toisille lepoa, toisille työtä. Seuraavana syksynä osallistujia oli muutama enemmän, ja nyt täällä on jo 45. Avaan koneen ja aloitan työt. John Donnen tunnettua ajatusta lainaten: Kukaan ei ole saari, vaan kuulumme samaan mantereeseen. Tulijoilla on erilaisia tarpeita ja ajatuksia hengellisyydestä ja henkisyydestä. OMA HUONE. Minusta tulikin toimittaja. Aalto jatkaa, että ajatus arkiretriitistä iski kuin pieni kipinä keskellä erikoista aikaa. Leirikeskukset ja muut tilat olivat tyhjillään, ja keittiöväki eli lomauttamispaineen alla. En katkaise yhteyttä ulkomaailmaan – tulossa on etäkokouksia – ja alan etsiä tapaa olla täällä. Jo ensimmäisissä palautteissa näkyi, että ihmiset olivat eläneet paineiden alla ja saivat retriitissä arkeen selkeän päivärytmin ja seesteisyyttä, Oinonen kertoo. YHTEISÖ. Asenteeni on petollinen. Yritän arvioida, kuka haluaa vetäytyä syömään yksin, kenen pöytään voisi istua. – Korona loi paineita kehittää uutta, kun vihoviimein tulisi taas lupa kokoontua, Oinonen aloittaa. Alkamassa on neljäs retriitti tällä konseptilla. Nyt retriitti ilman hiljaisuutta ja nämä uudet ihmiset seinien takana ja samoissa pöydissä. Tarkoitus oli astua ulos kirkon boksista ja kutsua samalla ihmisiä lähemmäs kirkkoa. Näköalaton huone olisi kauhistus. AULA. TEKSTI | PÄIVI PUHAKKA – KUVAT | JUKKA GRANSTRÖM JA PÄIVI PUHAKKA » Espoonlahden seurakunnan Arjen irtiotto -retriitti järjestettiin Hvittorpissa. Retriitti ilman hiljaisuutta luo kuitenkin rauhallisen työskentelytilan. Omalla tielläni olen pitkän suoran loppupäässä. RUOKASALI. vaihe. Retriittinäköalojen aatelia tarjosi aikoinaan Heponiemi: vanhat puut, polku saunalle ja järvi. – Kokoontumiset ja tapahtumat oli ajettu alas, ja ihmiset elivät erityksissä neljän seinän sisällä. Vetäjillä on jo kuva osallistujista: paikan ovat löytäneet erityisesti 70–80-luvuilla syntyneet. Parkkipaikalle jää auton lisäksi normaaliarki, kun kiskon laukkua mäkeä ylös. Hiljaisuuden retriitistä arkiretriitti poikkeaa siinä, että tänne voi tulla tekemään töitään ja osallistumaan työn ohessa kolmeen ”hetkeen”. Huoneeni nimi on Päivänlilja. Tulin tänne kuuluakseni, ja kohta jo erotaan. Avaan oven Päivänliljaan. Koska konsepti oli uusi ja hakusessa, Aalto ja Oinonen päättivät, että retriitti toteutuisi, jos mukaan saataisiin vähintään viisi osallistujaa. Silloin oli hiljaisuuden retriitti, eri huoneet, ihmiset ja oma elämänTiloja Aamun virikepuheen jälkeen siirryn kappelista etäpalaveriin ja illalla meditaatiosta saunaan, tiloista toiseen. ”Kävelen mieluummin.” Tilanne ja tapani katsoa maailmaa alkavat heti syöttää lapaan vertauskuvia ja merkityksiä: meitä on monenlaista kulkijaa, kaikilla tiensä, jotka välillä risteävät ja vievät samaan suuntaan. Joku on vain yhden yön, toinen koko ajan. Huone on karu mutta tarjoaa tarpeellisen: suihkun, sängyn, työpöydän ja näkymän ikkunasta metsikköön. Silloin aistii selkeästi liikkeet, ilmeet ja tuoksut sekä miettii, saako katsoa silmiin tai nyökätä aamiaisella tervehdykseksi. – Näin kirkko vastaa, kuinka pyhä tulee mukaan arkeen. Korona-aika vahvisti käsitystä siitä, että olen sisäänpäin kääntyvä ja aika uskotonkin ystävä. Taistelen hetken nettiyhteyden kanssa ja tunnen olevani yksinäinen saari kaukana työyhteisöstä ja IT-tuesta. – Hetkeksi he liittyvät määräaikaiseen yhteisöön, joka sitten hajoaa, kun palataan kotiin, Aalto toteaa. ARKI. Tämä on korona-ajan tuottama retriitti. Tällainen retriitti avaa tiloja sille, että jokainen saa vaikuttaa, miten sen tilan täyttää. Mutta nyt olen täällä. En tiedä muiden nimiä. Viikolla porukka myös vaihtuu. Aula on risteyspaikka ja kohtaamispaikka, jossa Oinonen ja toinen retriitin vastuunkantajista, kappalainen Teemu Aalto päivystävät ja tekevät omia töitään. Laukussani on puhelin ja tietokone. Aulassa diakoni Inkeri Oinonen kirjaa minut saapuneeksi ja antaa avaimen tarjottimelta, jolla odottaa vielä monta nippua
Saunapuhtaana nousen mäkeä kohti majoituspaikkaa. Liian kauan on oltu lukittujen ovien takana, ilman pelkoa mutta mukavuussyistä. Se on mukana nytkin. Nousen hiekkatietä kohti jugendtyylistä Villa Hvittorpia, jonka arkkitehtitrio Gesellius-Lindgren-Saarinen suunnitteli apteekkari Robert Westerlundille 1900-luvun alussa. Yhtäkkiä Jeesus seisoi heidän keskellään ja sanoi: ”Rauha teille!” Tämän sanottuaan hän näytti heille kätensä ja kylkensä. Oli hauska kuulla, miksi insinööri on retriitissä, ja saada häneltä ideoita yhteen lehtijuttuun. Hvittorp tarjosi kauniita tiloja sekä työntekoon että olemiseen. Romeo ja Julia, sekä Mozart-ilta: Requim balettina ja ooppera Mozart ja Salieri Leigon järvimusiikkifestivaalit 12.-14.8. • alk. Katselen kuvaa, joka sekin tarjoaa tilan ja paikan pöydässä. Kun laskeutuu kiviportaat Vitträskjärven rantaan, näkee, miten hurmaava huvila on. Kutsuu sinut keskipäivän tanssiin. Korostuuko meditaatiossa yllättäen kehollisuus. Autiomaassa nälkäiselle viritettiin ansa: kieltää identiteettinsä ja hämääntyä, mitä siitä seuraisi. Olen väärällä reviirillä. KAPPELI. Kävelin Annan kanssa rannassa, ja jaoimme hetken myös työtilan. Kirkossa este voi olla sisäpiiri, jolla on oma kielensä ja yhteiset muistonsa tai jo lapsena omaksuttu tieto, missä kohtaa liturgiaa noustaan ylös. Huomaan, että saaren toisessa päässä on hanhiemo hautomassa. Helsingin kaupunginorkesterin konsertti kapellimestarinaan Susanna Mälkki huipentaa matkan mm. Ylösnoussut ei jää haavojensa vangiksi, vaikka ne eivät ole kadonneet hänen käsistään. Astun matto kainalossa valoisaan kappeliin, joka ottaa pyöreään syliinsä. KAPPELI. Hvittorpin ruokasalissa kannetaan huonompijalkaiselle juomalasia, istutaan iltamyöhään jutturingissä ja syödään hyvin. • alk. Kivien muuttaminen leiviksi olisi väärä johtopäätös. Siitä kirjoittaminen on liian henkilökohtaista ja asia vasta kädenulottuvilla, tarjottimella kuin avain omaan tilaan. Onneksi keittiöväkeä ei ollut lomautettu. Onko unohdettu, miksi kirkko on ja miten avaraksi Herra sen tarkoitti. En ole aiemmin ollutkaan kappelissa pitkällään yrittäen rentoutua. Mikä on sinun haavasi?” Kysymys putoaa ja pakottaa palaamaan lukkojen takaa kurssikeskuksen avoimeen kappeliin. Paul Kleen, Picasson, Chagallin ja Monet’n teoksia. Vähitellen olo asettuu. • alk. Sitä ne vuodet sanojen parissa teetättävät. 1.765,kallaan. ”Jos olet.” Paholainen kyseenalaisti parilla sanalla Jeesuksen identiteetin. Hän itse istuu kädet polvien päällä, kolme sormea yhdessä. • alk. Hän sytyttää valon elämäsi aamuun. Mille haluaisit elämässäsi tilaa?” virikepuheessa kysytään. 29.8.-1.9. On Herran pöytä messun aikana, ja ainakin Espoonlahden kirkolla on Yhteisömessun jälkeen katettu pöytä yhteiselle keittoaterialle. Mielessäni tulen lähemmäs, pois 2000 vuoden takaa, lähemmäs ovia, jotka ovat olleet lukittuina ”vain” muutaman vuosikymmenen. Haavaa ei ehkä enää ole. Olen odottanut aamun virikepuhetta. Ohjaaja lukee: – – opetuslapset olivat illalla koolla lukittujen ovien takana, sillä he pelkäsivät juutalaisia. Menkää siis. Sitten siunaus ennen siirtymistä etäpalaveriin ja työpäivään: ”Sinua siunaa kaiken elämän Lähde. 1.495,Majoitus Luzernissa, retkiohjelmaa – mm. Tämä retriittimuoto on totisesti toimiva avaus kirkossa ja riittävän väljä houkuttelemaan mukaan muitakin kuin seurakunta-aktiiveja. Niitä, joita on vaikea tuoda toisten silmien eteen. Se on paikka kokoontua katsomaan toista ihmistä silmiin. ”Jos kerran olet Jumalan Poika, niin käske näiden kivien muuttua leiviksi.” Koen yhden retriitin huippukohdista. Ajatus isästä, joka on rajaton rakkaudessaan. Täällä taas. On vain arpi, joka ajoittain kiristää. Sopii hyvin, koska vierastan joogan uskonnollisia piirteitä enkä ymmärrä, mihin sitä tarvitsisin. Ikkunan takana näkyy liikettä. Levitämme mattomme seinustoille ja alttarin edustalle. Unohdan äiti Amman ja ajattelen enemmän Isää taivaan ja maan. Introvertillakin on valtava tarve kuulua ja paljon esteitä kuulumiselle. En sentään jatka, että bändi soittaa hyvin. 340,Virolaisen kartanokulttuurin historiaa 20.-22.8. Itse olen ulkopuolella, sisäisesti ja kohta myös löylyhuoneesta. Timothy Keller kirjoitti tuosta sylistä Tuhlaajaisä-kirjan, jonka ajatusta olen kantanut mukana koko kevään. Aamun virikepuhe vie autiomaahan, jossa Jeesus paastoaa ja joutuu Paholaisen kiusattavaksi. Jatkoon! Mahdollisuus lähteä työporukalla mukaan tällaiseen kuulostaa hienolta. Enkä tarkoita Herraa. 14 15 KOTIMAA | 3.6.2022 KOTIMAA | 3.6.2022 reportaasi. Lisäksi arkeni ytimessä on kulunut ruokapöytämme, jonka ääressä on syöty, istuttu iltaa, tehty läksyjä ja korona-aikana etätöitä. Mutta tämä on suurempi syli. KAPPELI. Kuuntelen summausta: Lukkojen takana Jumala näyttää haavansa. Iso hanhi seurailee liikkumistani, nousee maihin ja käy suorastaan kohti. Teemu Aalto, meditaation ohjaaja kehottaa hakemaan mieluisan asennon. Ruokapöydästä on tullut viime vuosina oman hengellisyyteni ydintä. Hän asettuu viereesi, jotta huomaisit Pyhän kosketuksen kaikessa näkyvässä ja näkymättömässä.” LUONTO. Kun puoli tuntia on hujahtanut ja jalka puutunut, lähden vähän typertyneenä ulos. SAUNA. Asetun Pyhä Kolminaisuus -ikonin läheisyyteen, matto allani levon ja rukouksen alustana. • alk. Kuuluu hillittyä puheensorinaa, jonka vaientaa vain löylyn kihahdus. Retriitti on yhteinen tila. Tämän kiusauksen oireita ovat kateellisuus, uskonnollisuus, omien rajojen hyväksymättömyys Hiljaisuuden retriitissä small talkia ei tarvita, täällä tekee mieli jotain sanoa. Moni makaa selällään. Nappaan tekstistä yhden ainoan virkkeen, josta avautuu uusi ajatus ja linkki omaan elämään. Vähän kuin äiti Amma. Tämä ei ole joogaa, ohjaaja sanoo kuin lukien ajatukseni. Tule kokemaan, kuinka pohjolan soinnut soivat Alppien keskellä! Saarenmaan oopperapäivät 19.-22.7. En muista mitään ohjaajan sanoista. Zürichin kiertoajelu, Luzernin kävelykieros, museovierailut, ”kultainen kierros” -vuoristoretki Vierwaldstätter-järvelle ja Pilatus-vuorelle. ”Lukitut ovet ovat sydämemme salaisia paikkoja. Löydän oman kiusaukseni: Kyseenalaistaa identiteettinsä. Ne muistuttavat häntä kolminaisuudesta, Isästä, Pojasta ja Pyhästä Hengestä. Meitä yhdistävät suuret lauteet ja kiuas niiden keskellä, toisia myös työ. Matka agentit matka-agentit.fi myynti@matka-agentit.fi puh. Kaksi valkohäntäpeuraa! Linnut ovat palanneet Pohjolaan, ja rantaa myötäilevällä saunapolulla on nähty kyy. Rantatieltä johtaa silta saarelle. Kehun ruokaa ja kysyn, oletko täällä ensimmäistä kertaa. 4 lounasta, 1 iltapala viininmaistajaisineen, fondue-illallinen, lippu konserttiin. 685,sis. Niistä opetuslapset tunnistavat Jeesuksen. Liian kauan on istuttu rivissä kasvot samaan suuntaan, kohti häntä, joka puhuu. Hesekielin kirjassa on kuvaus temppelin rakentamisesta ja kohta: ”Tämä on pöytä, joka on Herran edessä.” Mitä se on. Kaija Saariahon Vistan ja Jean Sibeliuksen Tapiolan sävelin. Itselleni luontaista on katsella toisia, kysyä jotain ja syödä hitaasti. En ole laskeutunut hiljaisuuteen vaan sisällä kihisee kuin kiuas, ajatus surraa ja tunteet vievät. Kutsuu sinut keskipäivän tanssiin. Sellainen, johon tuhlaajapoika juoksi kotimat» ” ”Hän sytyttää valon elämäsi aamuun. 09 2510 2080 HELSINKI – JOENSUU – PORVOO SVEITSIN ALPPIMAISEMAT ja Helsingin kaupunginorkesterin konsertti Zürich ja Luzern, lumoavia maisemia, sekä Rosengart-museo, jossa mm. Valmistaa sinut lepoon illan hämärtyessä ja yön pimeydessä. Valmistaa sinut lepoon illan hämärtyessä ja yön pimeydessä.” ”Mitä sinä kaipaat. Häpeää ja itsesyytöstä. Olen valmis. Sanat ovat turvallisempia kuin hiljaisuus tai oleminen rukousmaton varassa. 250,Vaellus Santiago de Compostelaan 14.-22.10. Hämmästyttävän avoimesti joku kertoo tarinaansa. Iltapalalla löydän juttuseuraa ja asetun taas. Luoda ihanne ja samalla kuilu siihen, kuka ja millainen todella olen
Jykevien kiviseinien sisään on rakennettu kappeli. Kappelin ja pappilan lisäksi pihapiiriin kuuluu väentupa, jossa on majoitustilat ja ruokailu. Siellä vietetään luostariviikolla aamumessua ja rukoushetkiä. Jos suostuu, kaipaus luo hiljalleen sisimpään tilaa. Alamäki on keveämpi kulkea laukun kanssa parkkipaikalle. Uskonnonharjoittajaminälle paholainen sanoisi: ”Vaikka olet ihminen, käske kivet leiviksi.” Riippumattomuuskin voi olla kiusaus – vaikkei kukaan ole saari. Mutkittelevan tien jälkeen avautuu peltoaukea ja sen keskeltä rakennusrykelmä, josta katse kiinnittyy ensimmäiseksi isoon kivinavettaan. Mielessäni ovat ne pari hiljaisuuden retriittiä, joihin olen osallistunut. Suljen koneen ja luovutan avaimen. Miten ryydittävänä se onkaan löytänyt tiensä Sydämen luostariviikon osallistujien joukkoon. M. Reppuuni luostariviikosta päällimmäiseksi jäävät auringon valon siivilöimät Hannu Konolan ihmeelliset ikonimaalaukset navettakappelissa. Naurua, sitä se on. Silloin meidän läsnäolomme ei enää ole uhkaavaa eikä vaativaa, vaan vapauttavaa, kutsuvaa.” Päivän aikana osallistumme kappelissa aamun virikepuheeseen, keskipäivän virsija musiikkihetkeen sekä iltameditaatioon. Pihatöitä olen ajatellut omaksi osakseni, kesken luostariviikon tullut lumisade keskeyttää haravatyöt. Niinpä päädyin ruokahuoltoon. Tällaista tilaa tarvitsevat ensikertalaiset ovat etusijalla. Kohtuu-liikkeestä tiesin jo jotakin, mutta Elokapinaa olen kuulostellut vain etäältä ajatellen, että varmaan se on hyvä juttu, mutta ei minulle. Palvelutehtäväni alkaa toisena päivänä päivällisen valmistuksesta. Siunatuksi lopuksi vielä se Anna-Maija Raittilan niin usein mainitsema hupailu. Nouwenin kirjasta Särkymisen viisaus sanat: ”Jos olemme löytäneet oman elämämme ankkuripaikan omasta keskuksestamme, voimme vapaasti sallia toistenkin astua heitä varten luotuun tilaan tanssimaan omaa tanssiaan, laulamaan omaa lauluaan ja pelotta puhumaan omaa kieltään. Täällä jokainen osallistuu päivittäin parin tunnin verran työskentelyyn talkoohengessä. Joko laitan... Valmiiseen ruokapöytään kutsuttiin pienellä kellon kilinällä. Sisäpuolelta kuuluu puheen pälpätystä ja naurua. Vanhan pappilan salissa odottavat aiemmin tulleet. Sängyn lisäksi huoneessa on pöytä ja tuoli. 16 17 KOTIMAA | 3.6.2022 KOTIMAA | 3.6.2022 reportaasi. Entisten kivien sijasta tarjolla on elämän leipää. Aluksi Espoonlahdessa puhuttiin Arkiretriitistä. Retriitissä oma mieli on yksi tärkeä tila. Sydämen luostariviikolla eletään luostarielämän tapaan ja tehdään Rukousta ja hupailua töitä eikä vain vaelleta rukousmietiskelyissä. Yllätyksiä silti riittää. En ehdi nyt hiljentyä, kulkea luonnossa, lukea hengellistä kirjallisuutta tai kirjoittaa kokemuksistani. Aamumessut ja rukoushetket kappelissa ovat suloisia, esirukoukset lyhyitä ja konkreettisia. Jotain tiedän ennalta siitä, millaisen joukkoon olen liittymässä. Lattialta löytyvän roskan sai viedä roskikseen, muuta työpalvelua ei odotettu. uuniin.” Keskustelua ei käydä kuiskaillen vaan kuuluvasti resitoiden. Inkeri Oinonen soittaa pianoa ja Teemu Aalto kitaraa. Ruokailuissa on muutenkin väentuvan toinen puoli rauhoitettu hiljaiseen ateriointiin, kun toisella puolella saa jutella. Vaikka tiesin sen ennalta, en oikein ollut mieltänyt ajatusta syvemmälti. MARJATTA HÄMÄLÄINEN Sydämen luostariviikon toteuttivat Kolmannen sääntökunnan fransiskaanit ja Kuopion seudulla vaikuttava uusmonastinen Lunni-yhteisö yhdessä Vieremän seurakunnan kanssa. Kotona löydän Henri J. Navetasta ei kuitenkaan enää ole kysymys. Luostariviikolla päiväohjelma rakentuu aamumessusta, rukoushetkistä ja raamattumietiskelyistä, joiden aiheet nousevat Pyhän Mikaelin kappelin ikkunamaalauksista, sekä käytännöllisistä palvelutehtävistä. Mutta koska se liittyi Suomessa jo toteutettuihin, muun muassa Hiljaisuuden ystävien järjestämiin retriitteihin, joiden ytimessä on ignatiaaninen spiritualiteetti, nimi vaihdettiin Arjen irtiotoksi. On meneillään päivittäinen työnjako, jossa käydään läpi illan ohjelmaa Vieremän seurakuntalaisten kutsuiltaan. Entä jos kuitenkin ottaisin paremmin selvää. Minut ohjataan huoneeseen, jonka ovessa on lunnin kuva ja sana ”Sovinto”. Kerran retriitti osui aikaan, jolloin mieli oli surusta turta isän kuoleman jälkeen. ja kyvyttömyys kokea hyvää. | Kuvat: Maija Sankari | luostariviikko | ” Väentupaan tullessani kuulen keittiöstä, miten keittiövuorolaiset siellä hupailevat. Vaikka varsinainen pääruoka on tilattu valmiina, niin säpäkkänä pitää olla saadakseen kaikki valmiiksi ajoissa. K ultainen noutaja odottaa leveästi hymyillen Iisalmen asemalla myöhäistä tulijaa Sydämen luostariviikolle. Olen tullut Vieremälle Kyrönniemen pappilamiljööseen, josta on 1990-luvulla kunnostettu hiljaisuuden keskus. Osa ajasta ollaan hiljaisuudessa. Kuva voi todellakin olla hengellisen elämän lähde, kun sitä pysähtyy katselemaan ja miettimään. Hanki kantaa, suuntaapa askeleensa mihin suuntaan tahansa. Päivittäisissä sessioissa saan paljon uutta ajateltavaa. Aikataulu on muutenkin tiivis, kun tuon tuosta pitää kiiruhtaa sessioon tai rukoushetkiin: ad sextamiin, vesperiin tai kompletorioon. ”Mistä löydän sen isomman kauhan. Orvon keski-ikäisen hiljaisuuden retriitti oli erilainen kuin eläkeikää lähestyvän arkiretriitti, joka täyttyy työstä ja ”kappelihetkistä”. Ikkunoiden lasimaalaukset antavat aiheita raamattumietiskelyyn. Jos sellainen ajattelee olevansa, tarvitsee kuitenkin siltoja mantereelle, toisten luo. MIELI. Mutta palaan syksyllä, jos on paikkoja. Tunnen tulleeni juuri oikeaan paikkaan. Ohjaaja puhuu riippuvuuksista, ostovimmasta ja uutisähkystä, jotka jäävät autiomaassa taakse. Melkein hurjana koen arkkienkeli Mikaelin puhuttelun kappelin etuseinämällä. Kyrönniemen hiljaisuuden keskuksen kappeli on rakennettu vanhaan kivinavettaan. Väentupaan tullessani kuulen keittiöstä, miten keittiövuorolaiset siellä hupailevat. Niissä korkeintaan kuiskailtiin, jos asiaa oli. Tarjolla on ruuanlaiton ja sisäsiivousten ohella pihatöitä. Vietämme kuvien edessä runsaasti aikaa, katsellen ja pohdiskellen mitä ne meille itse kullekin puhuivat. Sydämen luostariviikolla rukoillaan ja tehdään työtä ora et labora -periaatteen mukaisesti. Lapsuuden kokemus! Edellisenä iltana alkanut hiljaisuus jatkuu aina aamumessun ja aamiaisen yli. Varhaisaamuisin ei sentään ole kiirettä. Pöydällä on pieni ikoni ja kukkamaljakossa mustikanvarpuja. Pikkurillin verran ja varoen, ettei vie koko kättä. Pakkasyön jälkeen luonto antaa parastaan, aamun ensisäteet valaisevat lähitienoon pellot. ”Kuinka tuskallista on olla vain hiljaa ja pysähtyä”, kun mieli tekisi ihmisvilinään, sen sijaan että suostuisi autiomaan hiljaisuuteen avoimin sydämin
Tiede-lehti siteeraa Current Biology -lehden julkaisemaa tutkimusta. Epämiellyttävimpänä tuoksuna pidettiin isovaleriaanihappoa, jota löytyy juustosta ja jalkahiestä. Siihen tarvitaan tarinankerrontaa, Fernandez-Llmazares perustelee hanketta. Matkakertomuksia pyhiinvaelluksilta Kevään kirjoissa kerrotaan pyhiinvaeltamisesta omakohtaisesti. Siihen osallistui 235 ihmistä eri puolilta maailmaa. Se yllätti, ettei patriarkaatin edessä ollut yhtään turistia. Vielä 1974 tehdyssä dokumenttielokuvassa se vilisi villieläimiä. klo 14.15. Mutta ei se niin ole. Sanoihin on liitetty haikurunot sekä lyhyet mietiskelytekstit. Eli muutkin kuin me suomalaiset pitävät havumetsän tuoksusta sateen jälkeen. Dokumentti on saanut tukea Kirkon mediasäätiöltä. 18 19 KOTIMAA | 3.6.2022 KOTIMAA | 3.6.2022 kulttuuri. Ihminen reagoi tunteisiin ja intohimoon. Samalla se on kuitenkin myös matkakertomus tekijöiden omilta pyhiinvaelluksilta. Ennen vanhimmat kokoontuivat rukoilemaan ”sarvikuonon rauhaa”. FREIJA ÖZCAN Luomakunnan vartijat Yle Teema & Femillä sunnuntaina 5.6. Suomalaiset ortodoksinuoret olivat jo kääntymässä pois, kun portista astui keski-ikäinen, parrakas mies kahden saattajan kanssa. Kirja on siis tavallaan pyhiinvaeltamisen opas. Kirjan lopussa on liite, jossa kerrotaan pyhiinvaellusreiteistä eri puolilla Suomea. 224 sivua. Kuten Larissa Riihihuhta kirjoittaa: ”Jos mikä tahansa matka eteenpäin tuntuu ylivoimaiselta, riittää pyhiinvaellukseen syvyyssuunnassa tehty matka.” Riihihuhta pohdiskelee kiinnostavalla tavalla ajan ja rytmin merkitystä elämässä. Nykyluterilaiselle pyhiinvaellus ei ole ensisijaisesti ulkoinen vaan sisäinen matka. 14 Vaikuttava taustaääni Television musiikki ohjelmista tuttu Jepa Lambert saa solistin loistamaan s. Poissa olivat kulta ja kimallus Opas arkisiin pyhän maisemiin Neljän tekijän kirja pyhiinvaeltamisesta sai alkunsa kävelyillä Aurajokilaaksossa ensimmäisenä koronakeväänä 2020. Luomakunnan vartijat on karu dokumentti siitä, miten tutkijan idealismi kohtaa ankean todellisuuden. Metsästystarinoita osataan sen sijaan kertoa. Tuloksena oli, että yksilöllisiä eroja löytyi mutta maailmanlaajuisesti tuoksumieltymykset olivat samankaltaisia kulttuurista riippumatta. Sillä hän tarkoittaa rakkautta kärsimyksenä ja taisteluna. Tutkijat huomaavat järkytyksekseen, ettei daasanachien yhteisöllä ole enää luontosuhdetta. Moni puhuu myös hengellisiä – kukin omasta näkökulmastaan – ja tekstissä on runsaasti viittauksia Raamattuun sekä taolaisen filosofi Laotsen teksteihin. Ihmiskunnan alkukoti ennustaa, miten meidän lopulta käy. Hän jutteli matkalaisten kanssa, ja kutsui ”pohjoiset lapsensa” teelle. 271 sivua. Kirjapaja 2022. Ensimmäisen käynnin jälkeen hän alkoi opiskella ortodoksista teologiaa Itä-Suomen yliopistossa. Eihän tuosta voi olla muuta kuin samaa mieltä. Otava 2022. Annina Holmberg kirjoittaa Lahtelaa itseironisemmin. Luoman mukaan rakkaus on myös myötätuntoa ja toisen kunnioittamista. – Koko tutkijanurani perustuu ajatukseen paikallisyhteisön luontosuhteesta, mutta mitä kun osoittautuukin, että yhteisö vain vahingoittaa luontoa, Fernandez-Llmazares kauhistuu. fi Tamperelainen seurakuntalehti K u v a: H an n u Ju k o la Marraskuu 2021 Apocalyptica: Kirkossa on tilaa ajatuksille Sivut A 8–10 1 Henki 2 | 2022 Arjen toivoa ja avaraa armoa ”Musiikki läpäisee kerroksia silloin, kun sanat loppuvat.” INTOHIMONA URUT KAUTTA HISTORIAN RAAMATTUUN ON TUTUSTUTTU KUUNTELEMALLA 2 2 2 2 Miina ja Tuomas Meurman: Ir to nu m er o 9 € | dokumentti | Karu dokumentti ihmiskunnan alkukodista Etnobiologi Álvaro Fernandez-Llmazares ja suojelubiologi Mar Cabeza Helsingin yliopistosta tulevat ihmiskunnan alkukotiin Turkanajärvelle Keniaan tekemään tutkimusta. – Miksi tiede ei saa ihmisiä suojelemaan luontoa. Miellyttävimpänä tuoksuna tutkimukseen osallistuneet pitivät vanilliinia, joka on vaniljan aromiaines. | painettua sanaa | | viikon kirja | Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Mediamyynti: HYÖDYNNÄ TURVALLINEN MEDIAYMPÄRISTÖ 700 000 Tavoita kerralla yli taloutta . 18 HYVÄN TÄHDEN. Kirjan koostuu lyhyistä omakohtaisista ja pohdiskelevista teksteistä, joiden väleissä esitellään pyhiinvaeltajan seitsemän avainsanaa – yksinkertaisuus, vapaus, kiireettömyys, hiljaisuus, huolettomuus, jakaminen ja hengellisyys. Eihän voi olla niin, että rakkauspuhe on arvokkaampaa kuin välittävät teot. On ajateltu, että kulttuuri vaikuttaa siihen, millaisista tuoksuista ihmiset pitävät. | Kuva: Daniel Burgas / Guerilla Films Oy / Yle Ann-Mari Leinosen ja Meeri Koutaniemen kirjassa tunnetut suomalaiset, esimerkiksi taiteilijat, urheilijat ja mediapersoonat, kertovat rakkaudesta kukin omasta näkökulmastaan. Räppäri Mercedes toteaa, että hänen rakkautensa ei perustu suorittamiseen romantiikassa tai uskossa: ”En suorita suhteessani, enkä ole velkaa Jumalalle. Se tuntuu vapaudelta.” Toisaalta uutisankkuri Kirsi Alm-Siira kertoo avioerostaan ja siitä, ettei usko ”luterilaisen rakkauden” olemassaoloon. Hän kertoo esimerkiksi siitä, ettei ole löytänyt syviä hengellisiä kokemuksia jumalanpalveluksesta, jossa edetään muiden määräämässä tahdissa. TUIJA PYHÄRANTA Meeri Koutaniemi ja Ann-Mari Leinonen: Rakkaus. Daasanachien asuinalueen vieressä on Sibiloin kansallispuisto. kirkkojakaupunki.fi . Toisin on kävellessä, sillä käveleminen ”ankkuroi pyhiinvaeltajan kehoon ja sen luonnollisiin rytmeihin: askeliin, hengitykseen, ja sydämen sykkeeseen”. Sellaisiin, joita voi pitää tavoittelemisen arvoisina ja jopa pyhinä. Pyhiinvaelluksia tehdäänkin muun muassa Draculan linnaan Romaniaan, Sound of Music -elokuvan maisemiin Itävaltaan sekä tietokonepelien maailmaan. Björkmanin ajattelussa vapauteen liittyy myös luovuus, jonka käyttäminen on rakkauden teko. Nyt alue on kuivaa ja paljaaksi kaluttua, eikä eläimiä enää näy. 13.1.2022 1 kirkkojakaupunki.fi Ilkko saapuu tiensä päähän Sivu A 5 Pyhäkoulu liittää lapset sukupolvien ketjuun Sivut A 6–7 Kaikilla ihmisillä on jokin suhde uskomiseen Sivu A 12 K u v a: T T T / K ar i S u n n ar i K u v a: H an n u Ju ko la K u v a: T u u la V ar ti ai n e n siltalehti. Johannes Lahtela on tehnyt pyhiinvaelluksen Athokselle kuusi kertaa. Tarkoitus on kerätä daasanachi-yhteisön eläintarinoita kirjaksi ja näin elvyttää yhteisön kulttuuria ja auttaa sitä säilyttämään luontosuhteensa. FREIJA ÖZCAN Tutkijat Álvaro Fernandez-Llmaares ja Mar Cabeza matkustavat Keniaan. Nuorena matkailijana Istanbulissa Holmberg ajatteli, että voisi ystäviensä kanssa piipahtaa patriarkaatissa, kun nyt sattui olemaan kulmilla. 8 Kun sielu tarvitsee hoitoa suomeksi maailmalla s. Heti kirjan esipuheessa filosofi Esa Saarinen pohtii Martan ja Marian kertomusta, joka alkoi vaivata Saarisen mieltä jo lukiolaisena. Kuvituksen on tehnyt tamperelainen valokuvaaja Usva Torkki. Kävi ilmi, että hän oli patriarkka Bartolomeos. Hämmästelin paikan vaatimattomuutta. Lapset eivät tunnista isoja villieläimiä kuvista. Arkkipiispa Tapio Luomakin pääsee kirjassa ääneen. Näyttelijä Hannu-Pekka Björkman puhuu vapaudesta, joka on ”ihmisen jumalallisin ominaisuus” ja samalla ”suurin rakkauden ilmaus, jonka Jumala on ihmiselle antanut”. ”Mielestäni meidän aikamme kaipaa tämän näkökulman alleviivaamista”, Luoma sanoo. Kyläjuhlissa sen sijaan näkyy isojen kissaeläimien nahkoja. | kirjat | Ratkaiseva tekijä yhteisen kirjan syntymiselle oli Annina Holmbergin mukaan hänen ja Johannes Lahtelan yhteinen käsitys pyhiinvaellusten laajentamisesta uskonnollisista kohteista myös muihin heille tärkeiksi tulleisiin paikkoihin ja asioihin. kirkonseutu.fi Armoitettu mokailija Outi Olani s. 240 sivua. Sitä edelsivät rankat matkat omaan itseen, eräänlaisia pyhiinvaelluksia nekin. kotimaa.fi . Tieteestä puuttuu tunne. ”Hömelyydestäni huolimatta aistin siellä pyhän ja rekisteröin kauneuden. Samoissa varsinaissuomalaisissa maisemissa liikutaan kirjassakin, jonka kirjoittajat ovat turkulainen uskontotieteilijä ja pyhiinvaellustoiminnan projektipäällikkö Annastiina Papinaho, raisiolainen arkeologi ja keskiajan tutkija Ilari Aalto sekä naantalilainen kirjastoammattilainen ja pyhiinvaellusopas Larissa Riihihuhta. WSOY 2022. Sekä Lahtela että Holmberg kuuluvat ortodoksiseen kirkkoon. Hän puhuu erityisesti rakkaudesta yhteiskunnallisena arvona. Tiede-lehden numerossa 6/2022 on mainio pieni toimituksen tuottama uutinen tuoksuista. Poissa olivat kulta ja kimallus, koreat esineet sekä räikeät värit.” MARI TEINILÄ Annina Holmberg ja Johannes Lahtela: Pää pilvissä, kiviä kengissä – Pyhiinvaelluksia saunoista luostareihin. Enää ei tiedetä mitä se tarkoittaa. TUIJA PYHÄRANTA Ilari Aalto, Annastiina Papinaho, Larissa Riihihuhta ja Usva Torkki: Valo askeleillani – Pyhiinvaelluksella Suomessa. Kirja viekin muun muassa Valamoon, Uuteen Valamoon ja Athokselle
Tämä on merkittävää, sillä näin ei ole minkään muun Alvar Aallon toimiston kirkon kohdalla. Hän vieraili siellä syksyllä 1978 puoli vuotta kirkon vihkiäisten jälkeen. Alvar Aallon arkkitehtitoimisto suunnitteli yhteensä seitsemän kirkkoa, joista kaksi Saksaan ja yhden Italiaan. Arkkitehti Elissa Aalto -pienoisnäyttely on esillä Alvar Aallon ateljeessa Helsingissä 31.12.2022 saakka. Alvar Aallon Kolmen Ristin kirkkoa eli Vuoksenniskan kirkkoa tutkineen ja aiheesta Cambridgen yliopistossa väitelleen arkkitehti, arkkitehtuurintutkija Sofia Singlerin mukaan Elissa Aallon kädenjälki näkyy vahvasti Alvar Aallon viimeisiksi jääneiden töiden suunnittelussa: – Lahden Ristinkirkon ja Riolan Santa Maria Assuntan kohdalla Elissan rooli oli todella tärkeä, jopa keskeinen – ei vähiten siksi, että kumpikin saatettiin loppuun Alvarin kuoleman jälkeen. Oma-aloitteinen ja päättäväinen nuori nainen meni toimistoon seuraavana päivänä uudestaan taitettava pöytä kainalossaan ja sai paikan. Monien valitusten jälkeen suunnittelu päästiin aloittamaan vuonna 1969, ja kirkko valmistui kymmenen vuotta myöhemmin. Riolan kirkon suunnitelmat valmistuivat nopeasti, mutta byrokratian ja rahoitusongelmien takia rakentamisen aloittaminen viivästyi. Vaikka Elissa Aallon itsenäinen tuotanto jäi vähäiseksi, hänen uransa arkkitehtina oli merkittävä. Kollektiivisissa työyhteisöissä, kuten arkkitehtitoimistoissa tekijyyden analysointi on jälkikäteen hankalaa. alvaraalto.fi. Blåfield muistelee Riolan kylän asukkaiden olleen ylpeitä ja innoissaan uudesta kirkostaan, jonka heille oli suunnitellut ”architetto finlandese”. Yleisölle oli jaettu kirkon vaiheista kertovaa kirjaa, ja kylän lapset olivat parveilleet Elissan ympärillä ja pyytäneet häneltä nimikirjoituksia, Blåfield kertoo. Elissan rooli niiden kehittämisessä näkyy sekä arkistopiirroksista että kirjeenvaihdosta. Liput ennakkoon verkkokaupasta shop. Alvarin kerrotaan vastanneen hänelle, että kyllä meillä töitä on, mutta ei yhtään vapaata työpöytää. Teemaopastukset toukokuu–elokuu Aallon ateljeessa ja heinäkuu–syyskuu Muuratsalon Koetalossa. Bolognan piispa, kardinaali Giacomo Lercaro, joka oli ekumeenisesti suuntautunut katolilainen, ehdotti Alvar Aaltoa suunnittelijaksi. Elissa Aalto osallistui Riolan kirkon vihkiäisiin vuonna 1978. Hänet tunnetaan lähinnä arkkitehti ja muotoilija Alvar Aallon (1898–1976) toisena puolisona. Tilanne toimistossa oli sekava, sillä Alvar Aallon ensimmäinen puoliso, arkkitehti ja muotoilija Aino Marsio Aalto (1894–1949) oli kuollut tammikuussa ja Aalto oli murheen murtama. Hän kertoi kirkon vihkiäisistä, joissa hän oli ollut läsnä. Elissa Aallon juhlavuosi . Siitä, miten Elsa Kaisa Mäkiniemi ja Alvar Aalto tutustuivat toisiinsa, on olemassa monta tarinaa. Vaikka Elissa Aallon itsenäinen tuotanto jäi vähäiseksi, hänen uransa arkkitehtina oli merkittävä. Myöhemmin suunnitelmaa täydennettiin vanhainkodilla, lastentarhalla ja kellotapulilla. Hän oli aiemmin tutustunut tämän arkkitehtuuriin Alvar Aalto -näyttelyssä Firenzessä ja tavannut siellä myös arkkitehtipariskunnan. Aloite Aallon valitsemisesta kirkon suunnittelijaksi tuli arvovaltaiselta taholta. . – Hän oli hyvin ystävällinen ja avulias. Kotilieden eläkkeellä olevalla toimittajalla Marja Blåfieldilla on omakohtaisia muistoja sekä Elissa Aallosta että Riolan kirkosta. Alvar Aalto sai Riolan kirkon suunniteltavakseen vuonna 1965, ja se valmistui 1978, kaksi vuotta Alvar Aallon kuoleman jälkeen. Elissan roolista kertoo myös se, että ensimmäisellä Riolan kylään tehdyllä vierailulla olivat läsnä sekä Alvar että Elissa, Sofia Singler sanoo. Hän saattoi valmiiksi lukuisat merkittävät rakennushankkeet niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Elissa Aallon kädenjälki näkyy Riolan ja Lahden kirkoissa A rkkitehti Elissa Aallon (1922– 1994), tyttönimeltään Elsa Kaisa Mäkiniemi, syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. – Osan näiden kahden kirkon tärkeistä piirustuksista on signeerannut Elissa Aalto. . Piirustukset allekirjoitettiin yleensä toimistojen johtajien, tässä tapauksessa Alvar Aallon nimellä, joten on vaikea tietää, mitä kukin on suunnitellut. Myöhemmin hän keskittyi puolisonsa perinnön vaalimiseen. Lopulta rahoittajaksi ryhtyi rakennusalan yrittäjä, joka halusi tukea entistä kotikyläänsä rakentamalla sinne kirkon. Vuonna 1952 Alvar ja Elsa Kaisa menivät naimisiin, ja Elsa Kaisa otti käyttöön nimen Elissa. Hänen uraansa ja elämäänsä ei toistaiseksi ole juuri tutkittu, mutta se tiedetään, että hän toimi pääsuunnittelijana useissa merkittävissä rakennushankkeissa, kuten Säynätsalon kunnantalossa, Pariisin lähelle valmistuneessa yksityistalo Maison Louis Carréssa ja Riolan kirkossa. Juhlavuosi huipentuu 22.11.2022, jolloin vietetään Elissa Aallon 100-vuotissyntymäpäivää. | Kuva: Alvar Aalto -säätiö ” Osan tärkeistä piirustuksista on signeerannut Elissa Aalto. | Kuva: Maija Holma / Alvar Aalto -säätiö. Lisäksi useat tärkeät dokumentit, kuten kirjeenvaihto, oli osoitettu herra ja rouva Aallolle. Seitsemän vuotta myöhemmin hän valmistui arkkitehdiksi Helsingin Teknillisestä korkeakoulusta. Yhden mukaan Mäkiniemi meni kysymään töitä Aallon arkkitehtitoimistosta. Myös paikallinen media kirjoitti arkkitehtipariskunnasta, ei pelkästään Alvar Aallosta. Riolan kirkossa rakennuksen betonikaaret eli ”kylkiluut” olivat projektin pääelementtinä alusta lähtien, arkkitehti ja tutkija Sofia Singler kertoo. » 20 21 KOTIMAA | 3.6.2022 KOTIMAA | 3.6.2022 historia. Molemmat kirkkohankkeet olivat pitkäkestoisia ja monivaiheisia. Alvar Aallon kuoleman jälkeen Elissa Aalto toimi arkkitehtitoimiston vetäjänä ja saattoi loppuun keskeneräiset rakennushankkeet, joista osa oli Suomessa ja osa ulkomailla. Kyseessä on ainoa katolinen kirkko, jonka Alvar Aallon toimisto on suunnitellut. Elissa Aallon hän tapasi myöhemmin Aaltojen arkkitehtitoimistossa Helsingissä. Syksyllä 1949 Mäkiniemi aloitti työt Alvar Aallon toimistossa. Kyseessä oli ollut suuri kansanjuhla. Kerrotaan myös, että se oli valmistumisaikanaan ainoa luterilaisen arkkitehdin Italiaan suunnittelema kirkko. Alvar Aalto voitti Lahden uuden pääkirkon suunnittelukilpailun vuonna 1950, mutta päätös vanhan, 1800-luvulla rakennetun puukirkon purkamisesta ja uuden rakentamisesta sai aikaan kiistan, jota käytiin peräti seitsemän vuotta. Kemiläissyntyinen Elsa Kaisa Mäkiniemi muutti Helsinkiin opiskelemaan arkkitehtuuria vuonna 1942
On vaikea sanoa, tapahtuuko muutos Aallon toimiston sakraaliarkkitehtuurissa vai onko se Elissa Aallon kädenjälkeä, Singler pohtii. Ongelmallista on, että kirkossa ei ole uusia hyvinvointialueita maantieteellisesti vastaavaa hallintorakennetta, jonka edustajat neuvottelisivat alueiden kanssa uusista yhteistyösopimuksista esimerkiksi sairaalasielunhoitoon tai perheneuvontaan liittyen. EMILIA KARHU Veera Walleniuksen ja Saara Huhanantin toimittamassa kirjassa muistutetaan, että diakonian tarkoitus ei ole ensi sijassa miellyttää ketään vaan lievittää ihmisten hätää sekä yksilötasolla että rakenteellisesti ja yhteiskunnallisesti. Hän lahjoitti paaville kirkon ensimmäisen lyijykynäluonnoksen, joka on yhä Vatikaanin kokoelmissa. Näihin kysymyksiin tuore Saara Huhanantin ja Veera Walleniuksen toimittama kirja Diakonia. Monessa artikkelissa peräänkuulutettiin kirkkoon lisää hallinnollista ketteryyttä ja hierarkioiden purkamista. Työ vaatii jatkuvaa ajassa elämistä: Missä työn painospisteen kuuluisi olla tänään. Elissa jatkojalosti ja vahvisti Alvarin ideoita. MINNAMARIA KOSKELA Lähteet: Marja Blåfield: Santa Maria di Assunta. Lähimpänä ovat hiippakunnat, mutta kaikissa hiippakunnissa ei työskentele diakonian asiantuntijaa. Näkökulmia vaikuttavaan auttamistyöhön (Kirjapaja) pureutuu ajatuksia herättävästi. | kirja | Elissa Aalto kutsuttiin tapaamaan paavi Paavali VI:a Riolan kirkon vihkiäisten jälkeen 1978. Vihkiäisten jälkeen Elissa Aalto kutsuttiin tapaamaan häntä. Lapin tytöstä kosmopoliitiksi arkkitehdiksi. Kirjoittajat katsovat aihetta käytännön seurakuntatyön, järjestötyön ja tutkimuksen näkökulmista. Paavi sai lahjaksi Riolan kirkosta tehdyn ensimmäisen luonnospiirroksen. Käytännössä diakoniatyön johtaminen vaihtelee seurakunnittain ja yhtymittäin. Soteuudistuksen näkökulmasta diakonian toimijat ovat sirpaleinen ja pieni joukko, mutta toisaalta heidän paikallistuntemuksensa muuttuu entistä tärkeämmäksi, kun sotepalveluista ei enää päätetä kunnissa. Jokaisella on oikeus olla oman elämänsä aktiivinen subjekti. | Kuva: Foto Felici / Alvar Aalto -säätiö Riolan kirkon vihkiäiset oli merkittävä tilaisuus ja siihen osallistui myös paavi Paulus VI. Diakoniatyöntekijöillä on erityistä osaamista, jota voidaan hyödyntää rajat ylittävässä asiantuntijatyössä. Käyttöön on saatava kaikki vaikuttamisen areenat paikallisista ja valtakunnallisista yhteistyöverkostoista päättäjien lobbaamiseen ja yhteistyöhön median kanssa. Merkittävää roolia tässä näyttelevät ne, jotka diakoniatyötä johtavat. Mukana on diakonien ja diakonissojen lisäksi myös teologian ja yhteiskuntatieteiden tutkijoita. Jokin Alvar Aallon kirkkoarkkitehtuurissa muuttuu 1960ja 1970-luvulla. Alvar Aalto voitti Lahden uuden pääkirkon suunnittelukilpailun jo vuonna 1950. Tämä hioo pois diakonisen vaikuttamistyön terävimmän kärjen tai jopa torppaa sen alkuunsa. Suomessa karitatiivinen työnäky heikompiosaisten yksilöllisestä auttamisesta ja hoivaamisesta on ollut seurakuntadiakoniassa pitkään vallitseva. Historian naisten elämänvalintoja pohjoisessa, toim. Se on nykyisin Vatikaanin kokoelmissa. Kirjan mukaan diakoninen vaikuttamistyö on sisäänrakennettuna – myös teologisesti – kirkon mission ytimessä. Esimerkkeinä tästä hän mainitsee Lahden Ristinkirkon. Elissa Aalto saattoi projektin loppuun. Kirjassa kysytään, tunnistetaanko korkeasti koulutettujen diakonian ammattilaisten osaaminen paremmin kirkon ulkopuolella kuin sen sisällä. Keitä kukaan muu ei juuri nyt auta. Pehmeän valon kirkko, Kotiliesi nro 24, joulukuu II 1978; Veera Kinnunen: Oma pöytä kainalossa. Teoksessa Tavallisen epätavallisia naisia. Mitkä ilmiöt tulevat vaikeuttamaan heikoimmassa asemassa olevien elämää tulevaisuudessa. Merkittävässä roolissa on myös valtaistava sosiaalinen asianajo, jota tehdään paitsi asiakkaan puolesta erityisesti hänen kanssaan, hänen toimijuuttaan ja voimaantumistaan tukien. Mervi Autti ja Pälvi Rantala, Lapin yliopistokustannus, Rovaniemi 2013. Lopputuloksessa kaarimuodot on vedetty suoriksi ja tilavaikutelma on alkuperäistä selkeämpi. Diakoniatyössä on uskallettava kyseenalaistaa totutut tavat ja toimintakulttuuri, erityisesti soteuudistuksen kynnyksellä. Mitä diakoniatyöntekijät voivat tälle kaikelle tehdä ja mihin heidän tulisi niukkenevat resurssinsa suunnata. Työntekijä on sen mahdollistaja. Uuden oppiminen ja työn kehittäminen vaativat seurakunnissa henkistä tilaa ja kirkkoherran tuen, kasvurauhaa ja työalarajojen ylittämistä, kirjassa sanotaan. Nyt sen rinnalle on noussut aiempaa vahvemmin ajatus siitä, että työssä on pyrittäElämisen mahdollisuuksien puolustajat vä vaikuttamaan myös ongelmien juurisyihin eli yhteiskunnallisiin rakenteisiin, jotka ongelmia aiheuttavat ja ylläpitävät. Sen ensimmäiset piirrokset näyttävät sisäkattorakenteen, joka on holvattu ja siinä on kaarimuotoja. – Alvar Aallon omat varhaisemmat kirkot varjelevat vahvemmin sisätilojaan ulkomaailmalta, ja niiden rakenteet ovat lyyrisempiä ja vaikeahahmotteisempia. | Kuva: Jukka Granström 22 23 KOTIMAA | 3.6.2022 KOTIMAA | 3.6.2022 historia 22 teologia. D iakoniatyöntekijät kohtaavat päivittäin ihmisten henkiset, sosiaaliset, aineelliset, fyysiset ja hengelliset tarpeet ja hädän – erityisesti siellä, mihin yhteiskunnan turvaverkot eivät ulotu. Elissan tärkein ansio Riolassa oli kellotornin valmiiksi saattaminen. Kaikkiaan 18 asiantuntijaa luotaa artikkeleissa pätevästi ja kriittisestikin diakonian vaikuttamista, osallisuutta, asiantuntijuutta ja tulevaisuutta. Rakentaminen kuitenkin viivästyi, ja kirkko valmistui vasta 1978, kaksi vuotta Alvar Aallon kuoleman jälkeen. Nyt. Sofia Singlerin mukaan sekä Riolan kirkon että Lahden Ristinkirkon poikkeuksellinen avoimuus ja rakenteellinen selkeys saattavat olla Elissa Aallon ansiota. Kirjassa muistutetaan, että diakonian tarkoitus ei ole ensi sijassa miellyttää ketään vaan lievittää ihmisten hätää sekä yksilötasolla että rakenteellisesti ja yhteiskunnallisesti. – Riolan kirkossa rakennuksen betonikaaret eli kylkiluut olivat projektin pääelementtinä alusta lähtien. Monessa artikkelissa nousee esiin, kuinka vaikuttamiselle ja sosiaaliselle asianajolle tarvitaan kirkossa usein lupa ja hyväksyntä eri tasoilta. Kirkko-organisaation kulttuuri ja rakenteet voivat joko innostaa tai lamaannuttaa. | Kuva: Maija Holma / Alvar Aalto -säätiö | kirja | Diakoniassa tarvitaan yksilötyön rinnalle vahvaa vaikuttamistoimintaa, todetaan tuoreessa, monipuolisessa artikkelikokoelmassa
Suomalaisetkin kokevat toki rukouksessa, luonnossa tai elämänkäänteissään jotakin, jonka tunnistavat tai aavistavat arasti Hengen vaikutukseksi. Mielenhallinnan, hiljentymisen, meditoinnin ja rentoutumisen tekniikat saattavat kuljettaa toiveikkaita ihmisiä samaan suuntaan kuin jo kirkkoisien opettama kontemplaatio. Pitänee lisätä somekommentoijien viisauteen vielä tieto, että Vanha testamentti käskee pistämään hengiltä myös naisen tai miehen, jossa puhuu vainajatai tietäjähenki. Se on ”ohut kohta” meissä, joka on avoin Pyhälle Hengelle. Pyhän Hengen monet nimitykset kertovat, että häntä on mahdotonta vangita tarkkoihin määritelmiin. Kokonaisvaltaisesti ihmisten ja yhteisöjen elämään vaikuttava Pyhän Hengen työ on Suomen Lähetysseuran mission ytimessä, Kemppainen kertoo kirjassaan Pyhästä Hengestä muutos lähtee (SLS 2018). – Pyhän Hengen olemus on usein mielessä maalatessani. Kirkkoon kuuluvien enemmistö karttaa vaikeaa aihetta. Pyhän Hengen toiminta ei koske vain kristittyjä, vaan se ulottuu koko kosmokseen. Hengellistä ohjausta kouluttava pappi Henri Järvinen totesi keskustelussa, että syvää osaamista löytyy kirkostakin, mutta ihmisten kohtaamisen taito ja spiritualiteetin osaaminen eivät välttämättä yhdisty samassa paketissa. – Ne tarjoavat sanoihin väsyneille vapautuksen ja kuljettavat kohti tilaa, jossa ”minä” hiljenee. Ei niissä puhuttu yliluonnollisesta tai voimasta ja ihmeistä, vaan rakkauden ja myötätunnon tarpeesta, tarpeesta puhjeta kukkaan, avoimuudesta, luonnon kunnioittamisesta. Jos silta kristillisten ja uusien henkisten perinteiden välillä löytyisi, kaikkia hengellisiä harjoituksia voisi kannatella vaikkapa Jeesuksen rukous. – Monilla kirkon työntekijöilläkin on ongelmallinen suhtautuminen Pyhään Henkeen. JANNE VILLA | hämmentävä voima | K ati Kemppainen on ollut helluntaina messussa, jossa juhlan keskeistä persoonaa ei mainittu saarnassa sanallakaan. Hänestä puhuminen ei ole helppoa, sanoo Suomen Lähetysseuran missiologian asiantuntija Kati Kemppainen. 24 25 KOTIMAA | 3.6.2022 KOTIMAA | 3.6.2022 teologia. Kemppaisella se piikki on krooninen kipuoireyhtymä, joka on seurausta vaurioituneesta makuhermosta. Siitä ei välttämättä hiiskuta. Pyhän Hengen tuottama sydämen uudistuminen on enemmän kuin ihmisen pyrkimys elää vähän siivommin. Usein silloin, kun ihminen on hiljaisuudessa ja rukouksessa. – Helluntain pitäisi olla vuoden riemullisimpia messuja. Yksi korrekti tapa suhtautua hämmentävään ja hallitsemattomaan voimaan on pitäytyä visusti ajatuksessa, että Pyhä Henki toimii sanan ja sakramenttien kautta ja on sidoksissa kirkon virkaan. Uuden testamentin puolella Paavali ei ryhtynyt listimään hänen työtään häirinnyttä noitaa ja väärää profeettaa Barjesusta, vaan tyytyi kiroamaan tämän niin, että noita menetti näkönsä määräajaksi. – Jokaisella on joku piikki lihassa, hankala ja kivulias kohta. Näin Vanhassa testamentissa käsketään ytimekkäällä ja mieleen jäävällä lauseella. Tuhlaajapojan isä sanoo, että ihanaa kun tulet! Evankeliumiin ei liity ehtoja. Itse jäin miettimään sitä valtavaa pelkoa, joka kristikuntaa vaivaa aina, kun liikutaan vieraan ja tuntemattoman äärellä, oli se sitten joogaa, taikuutta tai jopa mielikuvitusta. Jumala toimii Pyhän Hengen kautta missä, milloin ja miten tahtoo. Sellaisesta olisi nyt syytä tehdä parannus. Pyhä Hengen työ liittyy myös luterilaiseen ristin teologiaan. Itselleni on tullut tärkeäksi nähdä Pyhä Henki naisena ja äitinä. Sen jälkeen voitaisiin vaikka mennä seurakuntalaisten nyyttikestipiknikille, Kemppainen haaveilee. Nöyryys voi tarkoittaa senkin tunnustamista, että myös kirkon ulkopuolella tapahtuva henkinen liikehdintä saattaa tuottaa siunausta. ” ”Itselleni on tullut tärkeäksi nähdä Pyhä Henki naisena ja äitinä.” N oitanaisen älä salli elää. – Koetin tavoittaa tässä Pyhän Hengen äitiolemusta. Pyhä Henki voi liikkua sielläkin, missä henkinen etsijä yrittää lähestyä enkeleitä ja energioita tai mielenharmoniaa. Hän voimaannuttaa elämää kaikkialla, Kati Kemppainen näkee. Siinä haluttiin päästä selville, siitä miksi nykyään haetaan merkitystä uushenkisyydestä, ei kirkosta. Kyseessä on sama olento, mutta ilmiasu ja päämäärä ovat jotakin uutta ja salaperäistäkin. Tiivistettynä voisi sanoa, että lempeää ja maanläheistä meininkiä. Monien vähemmistöjen ihmisyyttä ei edelleenkään tunnusteta. Puolustaja, Eläväksi tekijä, Pyhittäjä, Lohduttaja, Neuvonantaja, Esirukoilija, Totuuden Henki, Parantaja, Todistaja... Ulkoisilta menoiltaan helluntai on hahmoton juhla. Hänet kuvataan myös valona, lähteenä, voiteluna, voimana, lepona, tulena, lämpönä, tuulena ja kuiskauksena. Kirkon viestin kaikille ihmisille pitää olla sama kuin Jumalan viestin: Kyllä, olet tervetullut! – Ei niin, että saat lahjan, kunhan ensin vähän kadut tai koet taivasikävää. – Emme voi manipuloida Pyhää Henkeä, mutta voimme kilvoitella ja harjoitella kuuntelemisen ja havaitsemisen taitoa. Sairastumisen aikoihin viisi vuotta sitten hän löysi lohdukseen ikonimaalauksen, joka on seurustelua Kolminaisuuden kanssa. Joko Hänet ulkoistetaan tai nähdään vain opillisten linssien läpi. ” Jäin miettimään valtavaa pelkoa, joka kristikuntaa vaivaa aina, kun liikutaan vieraan ja tuntemattoman äärellä. – En pidä vääränä, jos katsoisimme Jumalaa vaihteeksi äidin ominaisuuksien kautta. – Sen sijaan että me naureskelemme, mitätöimme ja tyrmäämme nämä ihmiset ja etsinnät, voisimme kuunnella heidän kokemuksiaan uteliaina ja osallistua keskusteluun avoimesti, niittaamatta lopullista totuutta. Kati Kemppaisen maalaamassa Vladimirin Jumalanäiti -ikonissa Maria katsoo ohi Kristus-lapsen suoraan rukoilijaan – jo Golgatalle. Kyse on tyypillisestä raamatunkertomuksesta, jossa korostetaan sitä kenellä se oikea voima on – mutta uusitestamentillisen lempeämmällä otteella ilman taivaasta lankeavaa tulta tai nielevää maata. – Yhteisen matkan jakaminen tuntemattomissa maastoissa liikkuvien ihmisten rinnalla ei ole uskon vastaista vaan luottavaista uskoa. veksittujen yhteisöjen parista. Hengelliset kokemukset liittyvät kunkin psykologiseen kokemusmaailmaan, ja ihmissuhteet heijastuvat jumalasuhteeseen. Kuka tunnistaa saarnanneensa ja opettaneensa kristittyjä pelokkaiksi, kireiksi ja loputtoman huolestuneiksi. On luovuttava oikeassa olemisen tarpeesta, joka pohjimmiltaan on psykologinen. Kemppainen havahtui tähän opettaessaan tansanialaisia yliopisto-opiskelijoita. Kirkkopäivien keskustelussa sen sijaan sovellettiin nykyajan tehokasta metodia riisua kaikelta vieraalta voimat, siis ymmärtämistä tavoittelevaa keskustelua. – Meidän on vastustettava niitä voimia, jotka syrjäyttävät ihmisiä. Usko on Jumalan lahja. Voimattomuutta FREIJA ÖZCAN freija.ozcan@kotimaa.fi Kirjoittaja ihmettelee ajankohtaisia teologisia aiheita. Osa vapaamman tyylin kristityistä sen sijaan puhuu Pyhästä Hengestä ”tuttavallisesti kuin naapurin miehestä, joka pistäytyy silloin tällöin kylässä”. Tansaniassa lähetystyössä 12 vuotta viettänyt teologian tohtori toteaa, että maailmalla kirkko kasvaa yhteisöissä, joissa Pyhän Hengen työ nähdään ja koetaan vahvasti ihmiselämää muuttavana voimana. Järvisen mielestä kirkolla olisi kuitenkin annettavaa uushenkisille etsijöille, onhan kristillinen mystiikka ja kontemplatiivinen kristillisyys valtava aarreaitta. Syy kävi hyvin selville näkijän ja noidan kommenteista. Ellei kirkko ota näitä etsijöitä vakavasti, menetämme tilaisuuden kohdata heidät. Jos noitanaisen antaa elää, hänestä tunkee vierasta vaikutusta, joka vie väkisin kristityn pois oikealta tieltä – tästä kaiketi pelossa on kysymys. Ikonimaalauksessa Henki puhaltaa missä tahtoo, koska ikinä ikonista ei tule sellaista kuin suunnittelin, Kemppainen sanoo. Tästä muistuttelivat somekommentoijat, kun Kotimaa.fi uutisoi Oulun Kirkkopäivillä käydystä uushenkisyyskeskustelusta, johon osallistui myös näkijä Erika Juusola ja noita Kuparikettu. He sanoivat, että isää on vaikeampaa lähestyä, joten he lähestyivät Jumalaa mieluummin äitiin liittyvien mielikuvien kautta. ”Marginaaleista nousevan mission” mukaan maailmaa muuttava hyvä sanoma Jumalan valtakunnasta nousee ensiksi syrjäytettyjen joukosta: köyhien, kodittomien, vangittujen ja sairaiden sekä halPyhä Henki on piikkinä lihassa – Toivon opillista avaruutta siihen, miten ihmiset saavat tuntea Pyhän Hengen. Ajatukset, keho ja sydän saavat levätä ja tehdä tilaa Pyhän Hengen puheelle. Ja sitten voikin miettiä, miksi kristinuskosta on tullut niin voimatonta, kun kuitenkin sen ytimessä on suunnaton vapaus ja rakkaus, jossa pelkoa ei ole. Pyhä Henki lähestyy ihmisiä, herättää ja lämmittää kylmät sydämet. Se on verrattavissa perhosen kuoriutumiseen toukasta. Koen Hänen istuvan vieressäni ja olevan lempeästi ja kannustavasti läsnä silloinkin, kun ikoni menee pieleen. Kirkon maine vaativana, ankarana ja syrjivänä laitoksena ei äkkiseltään tunnu tarjoavan lempeyttä ja maanläheisyyttä
Etsijä on Suomen kristillisen ylioppilasliiton julkaisu. – Ehkä otan tämän eräänlaisena isänperintönä. Yksi osoittaa sormella jotain kuvan ulkopuolella. Tur kan ajä rve llä Ken ias sa S iitä on viitisenkymmentä vuotta, kun Päivi Soinin isä pyysi tytärtä leikkaamaan tukkansa. Huomioithan, että osoitetietojasi voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin. | 3 kysymystä | | vastaus | Mysteerikuva K otimaan valokuva-arkistossa on monta laatikollista vanhoja kuvia, joissa ei ole kunnollista tietoa siitä, milloin ja missä tilanteessa kuva on otettu tai keitä kuvassa on. Kotimaan nro 20 paras juttu -äänestys oli poikkeuksellisen tasaväkinen. Isäni oli kirvesmies ja suutari, kuten paappanikin. Soini ei oikein osaa pitää parturointia harrastuksena, mutta nauttii kyllä sen tuomasta onnistumisen tunteesta, mielihyvästä nähdä kättensä jäljet. Yhtä monta ääntä sai peräti kolme juttua: kirkollisasioista vastaavan ministeri Petri Honkosen haastattelu, Kantrikustaan paluukeikkaan valmistautumisesta kertova Gospelia pliis! sekä Cantores Minoresia johtavan Hannu Norjasen haastattelu. Missä ja milloin kuva on otettu. Voit perustella valintasi lyhyesti. Tämän viikon mysteerikuvassa on kolme miestä. Kuva on otettu noin vuonna 1995, ja se liittyy lehden tiedotteeseen. Eko teo log iaa n 2. Mikä on arkkitehti Elissa Aallon tyttönimi. 2. Pisin työpolku Soinille kertyi seurakunnassa, alkuun 90-luvulla Kouvolan ja vuodesta 2009 Valkealan seurakuntatoimistossa. Niiden perustella tiedettiin, että kuvassa ovat seuraavat henkilö: Antti Nylén, Salla Ranta, Jaakko Kaartinen ja Taneli Kylätasku. Mihin rabbi Yonatan Neril on erikoistunut. Tunnistatko kuvan ihmisiä. Minä siitä jatkoin Fiskarsin oransseilla saksilla, alkuun lapsuuskodissa Laihian Iippomäessä, ja yhä täällä koti-Kouvolassa. Pääkohteena on puoliso Markku Soini. Heillä tuntuu olevan hauskaa. Liitä mukaan osoitteesi. Lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, otsikkokenttään viesti Hyvä juttu + lehden numero (löytyy kannesta). Kirjapalkinnon voitti Marita Viinikkala Uudestakaupungista. Tuolloin 140 markan satsaus tuntui työttömästä isolta. Mysteerikuva-sarjassa Kotimaa julkaisee kuvia arkistostaan. Rippikoululaiset alkoivat vitsailla: – Paras pila on rovastin koti. Seurakuntalaisia rovastin ilottomuus ja huumorivastaisuus alkoi ahdistaa. Leikkuutekniikkaa Päivi Soini on opetellut tarkkailemalla kampaajien työtä, myös YouTubesta. | Kuva: Kotimaan kuva-arkisto E ntinen rovasti tunnettiin vakavasta ja tosikkomaisesta luonteestaan. He muodostivat Etsijä-lehden päätoimittajanelikon. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. – Kuinka niin. HANNELE NIEMI ” Lamavuosina Soini hankki kunnon sakset. 3. Päivi Soini kotiparturointi Eläkkeelle hän jäi toiminnallisen sihteerin työstä kesäkuussa 2021. – Pappila. Sakset ovat pysyneet Soinin kädessä 15-vuotiaasta, ei kuitenkaan ammatiksi asti, vaikka äiti hänestä kampaajaa toivoikin. – Isää kai jo kyllöitti, kun joutui aina leikkaamaan omansa lisäksi muidenkin hiukset, raskaalla käsikäyttöisellä hiustenleikkurilla. Missä elää daasanachiyhteisö. Voit myös lähettää viestisi postikortilla osoitteeseen PL 279, 00181 Helsinki. – Korona-aikaan leikkasin oman tukkanikin vastakkaisten peilien avulla. – Joskus poden huonoa omaatuntoa siitä, että vien parturoimalla toisilta työt. Lehden verkkosivulla määritellään: ”Etsijä on älykäs mielipidelehti niille, joita yhteiskunnalliset, hengelliset ja elämänkatsomukselliset asiat kiinnostavat.” Vastaukset kysymyksiin löytyvät tästä lehdestä: 1. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se viestillä osoitteeseen: kotimaa24@kotimaa.fi tai Kotimaan Facebook-sivulla, jossa kuva myös julkaistaan. Edellisen viikon mysteerikuvaan tuli useita tunnistuksia. Kahden lapsensa hiukset äiti sai saksia murrosikään asti. Kun Päivi Soinin vanhemmat vielä olivat elossa, perhe kävi säännöllisesti Laihialla, missä tutut päät odottivat parturointia. kirkkokahvit | vastaus | 26 KOTIMAA | 3.6.2022 | harrastaja | | kasku | | paras juttu | Anna palautetta, Voita kirjapalkinto! Kerro mikä tässä Kotimaan numerossa on mielestäsi paras juttu. Hänet muistetaan paikkakunnalla eritoten lauseesta: Nauru on syntisen lihan kouristus. Kalustoon kuuluu lisäksi kaapuja, kampoja, nipsuja ja hiustenleikkuri. Vapaampinakin aikoina parturointi on pysynyt maltillisena. Mikä tilanne on kyseessä. 90-luvun alun lamavuosina lomautettuna ollessaan Soini hankki kunnon leikkuuja ohennussakset. Tytär valitsi oppikoulun ja jatko-opinnot ATK-alalla. | Kuva: Johannes Wiehn 26 27 KOTIMAA | 3.6.2022. Muuten käyn aina ammattilaisella, ja hyvät kampaajat minulla on ollutkin. Käytännön taidoiksi perin myös tapetoinnin, jota olen harrastanut lapsesta asti. 1. Vastausaikaa on seitsemän päivää lehden ilmestymisestä. – Markulla on enää niin vähän tukkaa, että saksileikkuu ei oikein onnistu. Sen ensimmäinen numero ilmestyi 1908. Tuolloin 140 markan satsaus tuntui työttömästä isolta, mutta: – Hyvin ovat hintansa tienanneet! Myöhemmin hollantilaiselta nettisivustolta löytyivät vielä Olivia Gardner -sakset. Els a Kai sa Mäk ini em i 3
24 %. Yöpyminen 33€/2hh/hlö ja 45€/1hh/hlö. Hänellä on vaimo ja neljä lasta. Seija Molina Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Rakkaamme, sacri min. Entä mihin suuntaan herännäisyyden piirissä käytännöt ja ajattelu suuntautuvat tulevaisuudessa. Tervetuloa jumalanpalvelukseen! Haluamme osaltamme helpottaa ihmisille merkityksellisten tapahtumien saatavuutta ja löydettävyyttä. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: edellisen viikon perjantaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Tilaushinnat: Koko Kotimaa -tilaus (sis. Herännäisyydessä puhujan, opettajan ja johtajan roolit ovat kuuluneet miehille, mutta viime vuosikymmeninä ne ovat olleet avoimena myös naisille. Muistotilaisuutta vietämme läheisten kesken. Jyväskylässä syntynyt, mutta Siilinjärvellä kasvanut Teemu Voutilainen vihittiin papiksi Tampereella 2008. Järjestäjinä opisto ja Kotimaa-lehti. 24 %. 10.00 Messu Turun tuomiokirkossa 11.30 Lounas 13.00 Naisen paikka – taidenäyttelyn avaus (asiantuntijaluento: Naisen matkassa, rovasti Jaana Rantala) 14.30 Seurat Päätöskahvit Turun kristillinen opisto | Lustokatu 7, 20380 Turku puh. Tarjous on voimassa 31.8.2022 asti ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa. jumalanpalvelusverkossa.fi löydät viimeisimmät tulevat ja tallennetut lähetykset yli 130 seurakunnasta. 12.00 Lounas 13.00-15.00 ”Eilen” – Marjo-Riitta Antikainen, Tuula Hökkä ja Kaisa Rönkä 15.00-15.30 Kahvit 15.30-17.00 ”Tänään ja huomenna” – Ida Tukeva, Eeva-Kaisa Rossi ja Jukka Hautala 17.00 Päivällinen 18.00 Seurat Su 25.9. Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Marraskuussa 2021 hänet valittiin Kuopion hiippakunnan pappisasessoriksi. 3 kk 28 € (säästä 30 %) KESÄ3/28 6 kk 57 € (säästä 30 %) KESÄ6/57 12 kk 113 € (säästä 30 %) KESÄ12/113 Kesän 2022 tarjoushintaan! Tilaa Kotimaa-lehti Printtilehden tilaukseen sisältyy digilehden lukuoikeudet ja pääsy Kotimaa.fi -sivuston uutisiin, artikkeleihin sekä digiarkistoon. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. (Virsi 217) Hautausmessu sunnuntaina 12.6.2022 klo 13.00 Keuruun kirkossa. Kotimaa vain diginä -tilaus (sis. Lähetysten katseleminen ja kuunteleminen on palvelussamme on ilmaista. Kotimaa painettuna, KotimaaPro-liite painettuna, näköislehdet, digitaalinen arkisto, kalenteri) 12 kk 156 € kesto tilauksena. 21.5.2022 Helsinki Jeesus sanoo: “Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Kotimaan Juhannusnumero ilmestyy 22.6.2022 Pyydä tarjous ja varaa mainospaikkasi 15.6.2022 mennessä. Tervetuloa! Pekan toivomuksesta pyydämme, että muistaminen tapahtuisi kukkien ja adressien asemesta messussa kannettavan kolehdin kautta tai suoraan tilille FI72 4762 1020 0007 07, viestikenttään ”Pekka Lavasteen muistolle”. cand. Naisen paikka herännäisyydessä Seminaari Turun kristillisellä opistolla 24.–25.9.2022 Meille kaikille sanomattoman rakas Rovasti Pekka Verner LAVASTE s. Kotimaasta löytyy aina ihmiset ja asiat sekä tunne ja toivon näkökulma. Tilaus on määräaikainen. 02 4123 500, info@tk-opisto.fi La 24.9. Äänestysprosentti oli 5,3. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. | nimitykset | Teemu Voutilainen, 40, on valittu Kuopion Puijon seurakunnan kirkkoherraksi. Varat ohjataan Keuruun seurakunnan yhteisvastuukeräyksen kautta Ukrainan hyväksi. 02 4123 500 | info@tk-opisto.fi | www.turunkristillinenopisto.fi TKO. + 6,9 snt/min. Olemme koonneet eri puolilta Suomea seurakunnista lähetettäviä jumalanpalveluksia, hartauksia ja konsertteja helposti löydettäväksi kokonaisuudeksi. Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa.fi/tyopaikat-ja-virat Tapahtumia Herännäisyydessä on tapahtunut herätysliikkeistämme eniten muutoksia sen suhteen, minkälainen rooli naisella uskonnon alueella voi olla. Messun jälkeen kirkkokahvit kirkonmäellä, ja yhdessäolo jatkuu kirkossa virsiseuroilla. 020 754 2333 asiakaspalvelu@kotimaa.fi Kiitos teille , jotka ilmaisitte osanottonne suruun. Virkaan oli kaksi muuta hakijaa. Siilinjärven seurakunnan kappalaisena Voutilainen on toiminut vuodesta 2018. Kukkatervehdyksenä yksi leikkokukka. | kuolleet | ASIAKASPALVELU tilaukset ja osoitteenmuutokset: puhelin 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha. Armon valo jää, kun kaikki sammuu, armon valo jää, kun kaikki sammuu. Ilmoitusvalmistus 80,00 € + alv. 16.12.1922 Mouhijärvi k. Kiitollisina ja rakkaasti muistaen Matti-Veikko perheineen Tapani perheineen Annikki perheineen Sakari perheineen Markku perheineen Kyllikki perheineen Marjatta perheineen Pertti perheineen Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Mikaelinkirkossa, (Emännänpolku 1, 00940 Helsinki) 17.6.2022 klo 10. Kotimaa ja KotimaaPro-liite näköislehtenä sekä digitaalinen arkisto) 12 kk 132 € kestotilauksena• Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidämme oikeuden hintojen muutokseen. Ilmoittautumiset: puh. Tuovi Aina-Liisa Kyllikki KUUSI o.s. Mikä on tilanne tänään: onko tästä huolimatta herännäisyyden pohjavirtoina mieskeskeinen lähtökohta vai onko yhdenvertaisuus toteutunut. Seurakuntalaiset antoivat 22.5. kurvinen@kotimaa.fi • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. Mediamyynti: Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Kotimaa on valtakunnallinen viikkosanomalehti, joka kertoo monipuolisesti ja rakentavasti kirkon asioista sekä keskustelunaiheista yhteiskuntaa ja globaalia näkökulmaa unohtamatta. Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaa-lehdessä: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi 040 750 3036 Rakkaamme 28 29 KOTIMAA | 3.6.2022 KOTIMAA | 3.6.2022 tiedoksi. 17.3.1925 Töysässä sai kutsun viimeiseen iltahuutoon 18.5.2022 kotonaan Keuruulla Jälleennäkemistä odottaen, esirukouksista kiittäen Kerttu Anna-Elina ja Heikki Tuukka Venla Jyrki ja Pirkko Anni ja Leo Ida, Elsa ja Alma Heikki ja Niina Jarkko ja Sirpa Einari ja Elisa Ainoliina Elias ja Henna Hanna ja Aaro Lotta ja Thomas Alexander ja Alvar Georg ja Salla Noel ja Frida Hedvig ja Juho Aino ja Esa Jaakko Saimi ja Vera Vili Läpi elämän ja kuolemankin lupauksen kaste meidät kantaa. käydyssä suorassa vaalissa kaikkiaan 464 ääntä, joista Voutilainen sai 338. Sitä ennen hän oli pappina Puijon seurakunnassa viisi vuotta. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Seminaarin hinta on 50€. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Aartolahti s
Vuoden kohokohta on joulukirkossa käynti. KAJ AALTO Hierojana nykyisin toimivan naisten keihäänheiton Suomen ennätyksen haltijan Paula Tarvaisen rippikirkko ja kotikirkko on Pomarkun uudempi kirkko. 36:24–28, Ap. pastori Ville Tikkanen, Jyväskylä. Kolehti kerätään Hengen uudistus kirkossamme ry:lle kirkon ja kristittyjen tukemiseen kohtaamaan uushenkisyydestä vastauksia hakevia ihmisiä sekä välittämään heille evankeliumia. Pe 10.6. Mukaan voi tulla kuka tahansa. | kirkko & minä | Keihäänheittäjän kotikirkko Paula Tarvainen Pomarkun uudempi kirkko . Juhlakuntoon laitetuissa olohuoneissa ja pihoilla avoimen taivaan alla nostetaan maljat ammattiin valmistuville ja ylioppilaille. talot ja tavarat tarpeen mukaan. Harmaagraniittinen kirkko valmistui 1921 Ilmari Launiksen suunnitelmien pohjalta. Minä jätän teille rauhan. | Kuvat: Kaj Aalto ” Kirkkoon mahtuisi kerralla yli puolet kunnan asukkaista. Rauhasta keskustelemassa Jarno Limnéll. Minulle paljon liikuntaa sisältävä ripari sopi hyvin, koska olin jo 13-vuotiaasta urheillut aktiivisesti. Kuulittehan, mitä sanoin: minä menen pois, mutta tulen taas teidän luoksenne. 30 31 KOTIMAA | 3.6.2022 KOTIMAA | 3.6.2022 pyhä. 2:1–13, Joh. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon. Alttarilla on kuusi kynttilää. Tämän minä olen puhunut teille nyt, kun vielä olen teidän luonanne. Ma 6.6. pastori Kaarina Villa, Adventtikirkko, Joensuu. Pöyhönen oli humoristinen pappi, jopa tosi hauska, ja siitä nuoret tykkäsivät. Vaikka olen aika pienikokoinen, olen työntänyt jopa kuulaa suhteellisen hyvällä menestyksellä. Seurakunta syntyi. Matka, joka alkoi jo kun maa oli vielä autio ja tyhjä ja jota helpottamaan viritettiin hyvät valot, matka, joka johti kerran Jordanvirralle ja sitten taloon, jonka täytti kuin tuulenpuuska, se matka jatkuu tänä helluntaina. 104:30, Ps. Jos kyse ei olisi täydellisestä Jumalasta, voisi sanoa, että helluntaina Kolminaisuus täydellistyy, kun Pyhä Henki liittyy Isän ja Pojan piiritanssiin. Tai jos ei mene kirkkoon, niin sanoo niin kuin sedälläni oli tapana sanoa, että metsä on minun kirkkoni. 14:23–29. K un muutimme Pomarkkuun 1980-luvulla, isä vei urheilukouluun Noormarkkuun. Se riittää maailmantilastossa sijalle 43. La 4.6. 1:7, Ps. | ensi pyhänä | | radio & tv | Ku vi tu s: An ni in a M ik am a Johanneksen evankeliumi 14:23–29 Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Jos joku rakastaa minua, hän noudattaa minun sanaani. musiikkija opiskelijasihteeri Katariina Airas, Helsinki. yhteisövalmentaja Johanna Sandberg, Riihimäki. Urkurina Jukka Hassinen. Olen puhunut tästä jo nyt, jotta te uskoisitte, kun se tapahtuu.” J uhlat nousevat. Nyt kyse on yhdestä päivästä. Hierojana pitää olla fyysisesti hyvässä kunnossa, jotta suoriutuu työstään. Talvisin lempilajini oli hiihto, koska se oli hyvää harjoitusta yleiskunnon kohottamiseksi. psykoterapeutti, rovasti Kirsi Hiilamo, Helsinki. Sisimmässäni on usko siihen, että on joku, joka johdattaa elämää. Se oli väkevä saarna, jonka jälkeen uskovien joukkoon liittyi samana päivänä kolmetuhatta uutta ihmistä. Hän on ollut olemassa ennen kaikkea muuta. Kerran se oli auki, kun luomisen kesteissä kuului ääni: ”Tulkoon valo!” Vähän myöhemmin Jordanvirran liplatuksen keskellä kuului Isän ääni: ”Tämä on minun rakas Poikani.” Evankeliumi kertoo, miten tämä Poika sitten lunastaa lupauksensa: ”Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä minun nimessäni lähettää, opettaa teille kaiken ja palauttaa mieleenne kaiken, mitä olen teille puhunut.” Näissä juhlahetkissä, kun taivas on auki, Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat samassa piirissä. Kertoi Pietari muutakin: Tuuletetaan! Hän on täällä tänään! Eikä saapuminen jäänyt huomaamatta. Naisten keihäänheiton Suomen ennätys on hallussani 64,90 metriä kantaneella kaarella. Kirkkokuoroa johtaa kanttori Petri Huttu. Ensi vuonna tyttäreni on rippikouluiässä, ja todennäköisesti Pomarkun kirkko on hänenkin rippikirkkonsa. To 9.6. Samaan viikonloppuun niitä osuu tuhansittain. Se on pieneen kylään iso, siihen mahtuisi kerralla yli puolet kunnan asukkaista. Tapahtui jopa ihmeitä. Pidän edelleen liikunnasta ja varsinkin peleistä, kuten salibandystä, mutta valitettavasti olen ollut nyt pahemmassa vammakierteessä kuin aktiiviuran aikana. Se on varmaan se syvin asia, mikä kirkosta löytyy. Liturgina ja saarnaajana rippikoulupappi Johanna Puupponen. Vuonna 1802 rakennettu puukirkko seisoo samalla kirkonmäellä. Ihmisen ja historian aikajanalla ja ymmärryksessä täydellistyykin, mutta Jumalalla on toisenlaiset aikajanat. Silloin tällöin siellä tulee käytyä muulloinkin. Keihäänheittäjänä edustin sittemmin Noormarkun Nopsaa. Vuoteen 1972 Suomessakin helluntailla oli jatkot maanantaina. Radio 1 klo 10 Jumalanpalvelus Taulumäen kirkosta Jyväskylästä. professori Janne Saarikivi, Helsinki. Ti 7.6. Tekstit: Viis. rovasti Pirkko Poisuo, Helsinki. Jo luomisessa ”Jumalan Henki liikkui vetten yllä”. näyttelijä Sara Paavolainen lukee Toista Mooseksen kirjaa. La 4.6. Pe 10.6. Helsingissä vuonna 2003 syntynyt tulos on yhä voimassa. Pitäisi kai ottaa huomioon tämä ikä. Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä minun nimessäni lähettää, opettaa teille kaiken ja palauttaa mieleenne kaiken, mitä olen teille puhunut. Alkoi kirkon lähetysmatka. t. TV1 klo 10 Jumalanpalvelus Paavalinkirkossa Helsingissä. Juontajina pastorit Kari Kanala ja Elina Vaittinen. Helluntaipäivä on aiheeltaan ”Pyhän Hengen vuodattaminen”. Ihmisiä kastettiin. Radio 1 klo 11 Ortodoksinen liturgia Pyhän Kolminaisuuden kirkosta Lahdesta. Nykyisin ihmeeksi riittäisi tuo kristittyjen yhteys ja iloinen mieli. Pomarkun kirkko on kotikirkkoni. Minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen luokseen ja jäämme asumaan hänen luokseen. Kirkossa on 1300 istumapaikkaa. Ti 7.6. Iltahartaus klo 18.50 ja la klo 18. MAIJA P. Jatkot voi kuitenkin järjestää arjessa, kuten Apostolien teot kertoo alkukirkon elämästä: kodeissa murrettiin leipää iloisella mielellä, pysyttiin yhdessä, kokoonnuttiin temppeliin, jaettiin | helluntai | Piiritanssi taivasalla PÄIVI PUHAKKA Kirjoittaja on Askel-lehden toimittaja ja toimitussihteeri. Aktiiviurani kesti aina 35-vuotiaaksi asti. Sillä leirillä palloa iskettiinkin sitten paljon. Saarnatuoli on harvinaisella paikalla alttarin yläpuolella. Siihen aikaan Pomarkun seurakunta järjesti rippileirit Riuttansalmen leirikeskuksessa. Musiikista vastaa Sounds of Mercy -bändi ja -kuoro Jepa Lambertin johdolla. Yle Radio 1 Aamuhartaus klo 6.50. 68:5–11, Hes. Ke 8.6. Palveluksen toimittaa pastori Jonas Bergenstad. MAIJA P. Koulut päättyvät ja lapset pääsevät lomalle. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Äiti ja täti olivat vahvasti mukana kirkon toiminnassa, ja niin minäkin jouduin luontevasti joukon jatkeeksi. Pyhiinvaellushartaus: Kirkkoherra Tuula Leppämäki, Joutsa. On juhla. Jumalanpalvelukset Sunnuntai 5.6. Äskettäin jouduin olemaan poissa töistä vamman takia. Se, joka ei minua rakasta, ei noudata minun sanaani – mutta sana, jonka te kuulette, ei ole minun omani, vaan Isän, joka on minut lähettänyt. Kolossalaiskirjeen mukaan Jeesuksessa luotiin kaikki. Uusinta klo 23. Kuului kohahdus, aivan kuin raju tuulenpuuska olisi täyttänyt talon. kirkkoherra Heikki Nenonen, Helsinki. 1700-luvulla juhlintaa jatkettiin tiistaille ja keskiviikkoon. Tärkeintä on tunnetila, joka tulee kirkossa. pastori Atte Helminen, Adventtikirkko, Vantaa. Hän oli luontoihminen. Minun rippipappina oli Sakari Pöyhönen, joka oli innokas lentopallonpelaaja. Miten nykykirkko ja yksittäinen kristitty voisivat juhlia. Lasten ja nuorten keskuksen viestintäjohtaja Katri Korolainen, Vantaa. Harrastin useita lajeja, seitsenottelua ja yleisurheilua. Pietari piti juhlapuheen ja kertoi kansainväliselle joukolle, että tämä on nyt sitä iloa ilman viinaa. Liturginen väri on punainen. Miten alkukirkko juhli helluntaita. Ehkä jossain kodissa ristiäiset on sovitettu perinteiseen kastepäivään. Oltiin yhdessä; Jumala oli yhdessä, opetuslapset olivat yhdessä, ja lopulta kansatkin kokoontuivat ihmettelemään ”mitä tämä oikein on”. On myös helluntai, juhla, jossa taivas on auki. Hienot kirkkomaalaukset ilahduttavat, urkujen sointi on mahtava ja akustiikka erinomainen. Ke 8.6. Liitytään pyhään piiriin. Jos rakastaisitte minua, te iloitsisitte siitä, että minä menen Isän luo, sillä Isä on minua suurempi. Ma 6.6. To 9.6.
– Hän ei näytä miltään, hän on minulle vain kohinaa kylmässä avaruudessa. Se on Jumalan ilmestys, kaunis kuin enkelin yöpuku. Kun aamulla tarkistin munakennojen ja klapien joukosta yön saalista, meinasin kaatua selälleni. Suomessa laji on Eteläja Keski-Suomessa varsin tavallinen, joskin vuosittaiset kannanvaihtelut ovat suuria. Piispa antoi ahdistuneelle papille eläkkeelle jääneen seurakuntalehtorin nimen ja puhelinnumeron. | Kuva: Olli Seppälä 32 KOTIMAA | 3.6.2022 luomakunta. Siellä puun runkoa vasten oli perhonen. Kun pappi avasi silmänsä, hän näki vain kirjokehrääjän. – Katso tarkkaan, tuolta Jumala näyttää. Kirjokehrääjä on varhaisen kevään laji. – Mieti siis tarkkaan, mistä haluat keskustella, lehtori sanoi. Pappi soitti lehtorille. Lehtori rohkaisi tekemään kysymyksen, ja lopulta pappi avasi suunsa ja sieltä tuli ulos: – Miltä Jumala näyttää. Sinuun haluan katsoa, sinun läsnäolossasi levätä. Enkä valitettavasti nähnyt silläkään kertaa. Aamen. Tarina takavuosikymmeniltä kertoo, että eräs nuori pappi Miltä Jumala näyttää. Niin myös tapahtui. Siirsin kirjokehrääjän varovasti koivunrungolle valokuvausta varten. Siellä hän odotti pappia kahvipannun kanssa. Mutta viime keväänä aivan toisaalla poltin itse perhoslamppua. Ja jos suljet silmäsi, huomaat, että se on myös ystävällinen. OLLI SEPPÄLÄ Rukous Jumala, sinä näytät ystävälliseltä ja kauniilta kuin naurava aurinko ja kirjava perhonen. Hän otti yhteyttä tuomiokapituliin ja pyysi päästä piispan luokse keskustelemaan. En ollut lajia ikinä nähnyt. Hän oli mökillään, jossa perhoslampulle (hänellä oli niitä useita) oli yö yön jälkeen tullut kirjokehrääjiä. – Hyvä, mutta sano ensin, miltä sinä haluaisit, että Jumala näyttää. Lehtori oli mennyt takaisin sisälle. Pappi saapui lehtorin luokse, mutta ei saanut aluksi sanaa suustaan. – Tule niin näytän sinulle jotain, lehtori sanoi ja vei ahdistuneen papin puutarhaan. – Ja nytkö hän ei näytä siltä. Kirjokehrääjä ( Endromis versicolora)! Se on sukunsa ainut edustaja maailmassa. – Kirjokehrääjä. oli joutunut ahdistukseen ja uskonkriisiin. – Mikä se on. M uutama vuosi takaperin matkus tin tutun perhosharrastajan luo. Löysin sen aamulla. – Ystävälliseltä ja kauniilta. Sen lento loppuu kesäkuun alkuun mennessä. – En osaa auttaa sinua, mutta tiedän erään, joka saattaa osata, sanoi vanha piispa keskustelun päätteeksi. Kirjokehrääjä on kevään häkellyttävä ilmestys. Tämä suostui tapaamiseen yhdellä ehdolla: pappi sai esittää vain yhden kysymyksen