Virsi 574:1 Tanskassa ajetaan limusiinilla rippijuhliin Seitsemän asiaa, joita et tiennyt arkkipiispasta. 4 Ka nn en ku va : Ki m m o Ra m pa ne n 11 3. vu os ik er ta 00 43 59 5– 18 –2 6 12 Aika on nauttia kesästä On kaunis synnyinmaamme, maat, metsät, järvet sen
1 millaisena näette suomalaisten maanviljelijöiden tilanteen tulevaisuudessa. miten kansanedustajan työ on tänä aikana muuttunut. Häät saavat mennä todella överiksi ennen kuin niihin käytettyä rahamäärää aletaan ihmetellä. Uudistuksia onkin tällä vaalikaudella tehty. Noora WikmaN-Haavisto Toimitussihteeri pohtii rahankäyttöä. Suomalaisten viljelijöiden osaaminen ja ruuan laatu puhuvat sen puolesta, että tulevaisuudessa kysyntää riittää. Maanviljelijöiden työn arvostus on kuitenkin nousussa, mikä on tärkeää. – Keskeinen asia on huono kannattavuus, joka on vaikuttanut viljelijöihin. Aikuistumiseen liittyvä siirtymäriitti on nuorille tärkeä ja päivä varmasti ikimuistoinen. Toisaalta, nuorten elämässä perheiden varallisuuserot tulevat tänä päivänä yhä herkemmin näkyviin. Rippijuhlat ovat Suomessa vielä perinteisiä perhejuhlia kermakakkuineen, mutta esimerkiksi lukiolaisten vanhojen tanssien kustannuksista kirjoitetaan mediassa joka talvi. Paine on kasvanut ja töitä pitää tehdä. aluksi | viikon henkilö | Ökyjuhlat L imusiinikyyti kirkosta juhlapaikalle, juhlavaatteet viimeisen päälle ja tuhansien eurojen loppulasku. Aivan tavalliset häät voivat maksaa tuplasti tanskalaisnuorten konfirmaatiojuhlan verran. Aivan kaikki suomalaiset eivät ole niitä kannattaneet, mutta jos ei uudistuta, ei pystytä takaamaan hyvää työllisyyskehitystä eikä palveluiden saatavuutta ja laatua. Avioliiton solmiminen on tärkeä, ainutlaatuinen tapahtuma, josta halutaan tehdä oman näköinen. Myös normeja tulee purkaa niin, että toiminta olisi sujuvaa ilman tarpeetonta byrokratiaa. 4 olette toiminut kansanedustajana noin kaksikymmentä vuotta. Paitsi että osataan meilläkin. Lisäksi viljelijöillä on kova velvollisuudentunto hoitaa eläimensä ja ympäristönsä hyvin. Ei, kyse ei ole häistä vaan tanskalaisesta konfirmaatiojuhlinnasta, joka on sivuilta 4–5 löytyvän jutun mukaan paisunut ylettömyyksiin. Meillä ei sentään mennä liiallisuuksiin. 5 kuinka aiotte viettää kesänne. – Kesä menee pääosin työn merkeissä. Talouden alamäki on luonut myös uudistuspaineita. Lisäksi kuluttajille on syytä tehdä tiettäväksi ruoan alkuperää. – Valoisana. Jutussa kerrotaan, että jotkut vanhemmat ovat joutuneet ottamaan lainaa järjestääkseen teinille prameat juhlat. Maaja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kertoo maanviljelijöiden tilanteesta, ja siitä, mitä asioita aikoo loppuvaalikaudella vielä ajaa. ari miNadis ”Paine on kasvanut ja töitä pitää tehdä” maaja metsätalousministeri Jari Leppä on mukana harrastajateatterissa, mutta pääosin kesä menee työn merkeissä. Suomalaisen korvaan tällainen kuulostaa vähän hassulta. – Kansainvälisyys on lisääntynyt, tiedonvälitys on muuttunut ja sosiaalinen media on tullut mukaan kuvioihin. Tanskalaismediassa puhutaan riparihysteriasta. EU:n maatalouspolitiikassa pitää nostaa esiin suomalaista maaseutua ja sen ruoantuotantoa. 3 mitä työhönne vielä tällä vaalikaudella sisältyy. 2 mikä maanviljelijöitä kuormittaa. Mielellään ajattelisi, että rippikoulusta ja konfirmaatiosta kaikki voisivat nauttia ilman rahahuolia. – Markkinoiden paremman toimivuuden aikaansaaminen on tärkeää. Miksi rippijuhliin ei voisi panostaa samalla tavalla. | Kuva: Valtioneuvosto Jari Leppä Maaja metsätalousministeri KOTIMAA | 21.6.2018 2. Nyt markkinat eivät ole tasapainossa ja elintarvikeketjussa kaupalla on liian ylivertainen asema. Lisäksi olen mukana harrastajateatterissa, joka on hyvä sosiaalisen kanssakäymisen muoto
Niin kokoontuvat muistot pirtin pöydän ympärille kuin lampaat suolakivelle. Senaattori Arvi Jännes. Ja äkkiä on syksy. Entä jos vanhassa onkin vara parempi. Kesäkiihko ei ole turhaa, sillä valo ja lämpö antavat elämänvoimaa. Pesä pääskyllä on, pojat peippo jo sai, käki kukkuvi kirjavarinta. Huomisesta emme tiedä. WiLheLmiiNa hoNKaNeN Kirjoittaja on kuopiolainen pappi. Ylipäällikkö saapuu, hän ilmoittaa vaimolle, kun haen heitä yöpuulta. Monien kesään kuuluvat samat asiat vuodesta toiseen samalla tavalla tehtyinä. ”Me kuljetaan yhdessä loppuun asti.” Vaimo on turvana ja Jeesus. Mökeillä, kesäpaikoissa, lapsuudenkodeissa, sukulaisissa ja kesäjuhlissa – niin hengellisissä kuin muissakin – on tapana tehdä asioita samalla tavalla, tutusti ja turvallisesti. Jos siis kirkko tuntuu liian konservatiiviselta, kannattaa äänestää liberaalia ehdokasta seurakuntavaaleissa. ?. Minä laulan kiitosta Herralle, hän pitää minusta huolen.” Uusi päivä, uusi armo. aamulla menen herätyskelloksi yökortteeriin. Kevättouko jo nous, okahalla on ruis, sato mielessä ihmisen; Valon valta nyt on, kevätaika on täys, suven alkua juhlivi Suomi. Yksi aikoo vihdoinkin siivota varastokomeron, toinen aloittaa uuden harrastuksen, kolmas rentoutua perusteellisesti ja neljäs sukuloida ja matkustaa. Arkkipiispanvaali on jo käyty – Tapio Luoman haastattelu on tässä lehdessä sivuilla 12–14 – ja edessä ovat vielä Oulun ja Espoon hiippakuntien piispanvaalit. 1918 ???????. Veli Hämeestä halusi vielä kerran matkalle lapsuuden kotimaisemiin Pohjois-Karjalaan nyt, kun tämä päivä jo katoaa muistista, askel hidastuu, tenori ei enää soi eivätkä sormet asetu koskettimille. Tapojen juhlaa kesälaitumilla KOTIMAA | 21.6.2018 3. Linnut pesivät, eläimet kasvattavat pentunsa, luonto kukoistaa ja ihminen lomailee. ”Minä luotan sinun armoosi, saan iloita sinun avustasi. Kedon kukat on puettu, jokainen hiuskarvakin laskettu. Vaikka tapakristillisyyttä usein pilkataan, on silläkin myönteinen puolensa. Luomakunta valmistautuu talveen, ja kaikki elämä vetäytyy kuoreensa, koloonsa, kotilietensä lämpöön. Tapoihin kangistuminen tuntuu olevan nykyaikana yksi pahimmista virheistä. Ja luonnollisesti päinvastoin. Aamurukous on kesken. Ilman tapoja ei olisi perinteitä, eikä ilman perinteitä olisi kulttuuria. Koko ajan pitäisi olla oppimassa uutta ja luomassa uutta perinnettä. Tavallinen seurakuntalainen ei pääse äänestämään piispasta, mutta marraskuussa pidettävissä seurakuntavaaleissa hän voi käyttää äänivaltaansa. Niiden luottamushenkilöt ovat äänestämässä niin kirkolliskokousedustajista kuin piispoistakin. Sauna, se oli puron varressa, siellä ukon kanssa kylvettiin. Monen vaalin vuosi Vuosi 2018 on kirkon julkisuuskuvan kannalta poikkeuksellisen vilkas vaalivuosi. tuossa kauppa, tässä lapsuuden uimapaikka. Suomalainen kesä näyttäytyy paljolti perinteiden ja tapojen ajanjaksona. Kesään kohdistuu syystäkin paljon odotuksia. Huumori jaksaa nostaa siipiään, peittää surun varjon. Paju palmuja työns, lehet aukesivat joka puun, joka pensahikon; Sinikeltasenaan keto nuortunut on, kukat armahat aukasi tuomi; Sata tuoksua tuo joka lauhkea tuul´, heläjää ilo lintusien. Yhtäkkiä mielen kuvat katoavat taas kuin usvaan. J o pelkästään ilmastosta johtuen Suomen kesä on kiihkeää aikaa. Ja kannattaakin käyttää, sillä se, mihin suuntaan kirkko kehittyy, ratkaistaan viime kädessä paikallisissa seurakunnissa. Vuoteen mahtuu peräti kolme piispanvaalia ja seurakuntavaalit. Pieni muisto, sitten toinen. Tunnistamisen ilmettä ei näy. Tie mutkittelee kohti mäentörmää ja kotitaloa. Tekeminen voi joskus olla ulkokohtaista, mutta se ei ole koko totuus. Huoli on suunnaton, jos vaimo hetkeksikään katoaa näkyvistä. Uskonnollisen tavan taakse kätkeytyy myös teologista tietoa ja hengellistä viisautta, mutta ennen kaikkea arvokasta perinnettä, joka on kautta sukupolvien antanut ihmisille turvaa ja heidän elämälleen merkitystä. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | 21.6. Uskonnon perusolemukseen kuuluu rituaalisuus eli asioiden tekeminen samalla tavalla. Vanha sanonta, pidä huoli tavasta, niin tapa pitää huolen sinusta, on salaviisas. Kahteen kolmeen kuukauteen mahdutetaan paljon. Kotimaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Hietalahden ranta?13, 00181 Helsinki asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikko: Gun Damén Valokuvaaja: Jukka Granström toimittajat: Antti Berg, Emilia Karhu, Ari Minadis, Tuija Pyhäranta, Jussi Rytkönen (virkavap.), Meri Toivanen aikakauslehtien Liiton jäsenlehti iSSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy toimitusjohtaja: Juha Ruotsalainen 050 515 1440 Lukijamäärä: 58 000 KMT Suli hanki ja jää, purot uhkusivat, meri läikkyvi kahlehiton; Kulon alta jo nous tuhat tarinaa taas, pian maan viherjöitsi jo pinta. Jokainen hetki on uusi, tuntematon
Aller Insight/Analytics -yhtiön tekemän kyselyn mukaan lähes joka neljäs tanskalaisnuori saa rippilahjaksi 20 000 Tanskan kruunua tai enemmän (2 685 euroa). Rippikoulu on menestystarina täällä kuten Suomessakin. Nuorisotutkija Suzette Munksgaard sanoo Kristeligt Dagbladin jutussa, että myös toisenlainen rippikoulu | Tanskalaisnuoret juhlivat ripille pääsyä yhä komeammin. Pappeja rippikouluopetukseen kouluttava Larsen sanoo, että kirkon on toki hyvä muistuttaa vanhempia asioiden tärkeysjärjestyksestä. Joka viides tunnustaa osallistuvansa rippikouluun lahjojen takia. Kylväjän lähetysjohtaja: ”Kirkossa suhtaudutaan syrjivästi joihinkin työntekijöihin” Lähetysyhdistys Kylväjän lähetysjohtaja Pekka Mäkipää kertoo surevansa Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa vallitsevaa syrjintää ja erkaantumista Raamattuun nojaavasta opetuksesta. Perinteiset ruokatarjoilut kotona ovat yleensä äidin vastuulla. Minusta on fantastista, että halutaan panostaa ja että niin monet nuoret haluavat käydä rippikoulun, Finn Andsbjerg Larsen sanoo. Tanskassa rippijuhlat paisuvat ylettömyyksiin Ortodoksinen kirkko harkitsee siirtymistä yhteen seurakuntalehteen Suomen ortodoksinen kirkko haluaa uudistaa seurakuntalehtensä, selviää kirkon verkkosivuilta. Luulen, että uuden avioliittolain tuoma puhuri ei ole vielä saavuttanut täyttä aallonkorkeutta.” Lähetyksen kesäpäiville osallistui runsaat 2 000 ihmistä. KOTIMAA | 21.6.2018 4. Tai mitä häät maksavat. Tanskassa yli 40 vuotta asuneen Marja Silvonen-Hansenin mielestä tanskalaisvanhemmilta on järki pudonnut päästä, kun juhlinnalla ei tunnu olevan mitään rajaa. Ei niitä paheksuta. – Jotkut vanhemmat joutuvat ottamaan velkaa, että voisivat pitää edes jonkinlaiset juhlat rippikoululaiselle. – Minusta on hienoa, kun kaikki ovat alba päällä, koska Jumalan edessäkin ollaan samanarvoisia. Tai mitä häät maksavat. ” Kysytäänkö miten kalliiksi 50-vuotisjuhlat tulevat. ”Katsomme Kylväjässä, kumpi tämän voittaa, laiva vai myrsky. Kaikki kyselyyn osallistuneet 12–17-vuotiaat kertovat saavansa vähintään 2 000 kruunua ja valtaosa yli 8 000 kruunua ripille päästyään. Puheesta kertoi Lähetysyhdistys Kylväjä tiedotteessaan. – Kyllä, papit ottavat puheeksi perheiden kanssa keskustellessaan, ettei juhlinnassa ja lahjoissa mentäisi liiallisuuksiin, Finn Andsbjerg Larsen toteaa. uutiset | lyhyesti | | ulkomaat | K eväiset rippikoulut kuuluvat ja näkyvät Tanskassa. Siinä missä rikkaimmat pääkaupunkiseudun nuoret saavat helikopterikyytiä tai heitä kiidätetään kirkosta juhlahuoneistoihin hienolla urheiluautolla tai limusiinilla, vähävaraisemmat tallaavat tennareissaan koteihinsa. Lehteä kustantaisi Suomen ortodoksinen kirkko. – Olen kuullut, että Norjassa rippijuhlat maksavat vieläkin enemmän. Hankkeen jatkovalmistelusta tai hylkäämisestä päättää kirkollishallitus syyskuun istunnossaan. Mediassa puhutaan riparihysteriasta, kun vanhemmat järjestävät nuorille suuria juhlia, jotka vaativat sekä pitopalvelun, valokuvaajan että ohjelmatoimiston. Asiaa edistetään seuraavaksi kyselyllä, jonka tulokset selviävät elokuussa. Ei anneta tiloja ja syrjitään varojen jaossa”, Mäkipää sanoi. Kalleimmat juhlat maksavat vanhemmille 3 000 kruunua (noin 4 000 euroa). Mäkipää puhui lähetysherätyksen historiasta ja nykypäivän haasteista Lähetyksen kesäpäivillä Kauniaisissa viime viikonloppuna. Ei niitä paheksuta. Silvonen-Hansen pitää suomalaista yhtenäistä albakäytäntöä parempana. – Minusta näyttää siltä, että ateistit ovat tehneet kalliista rippijuhlista kielteisen asian Tanskassa ikään kuin panostus olisi pelkästään negatiivista. Larsenin mukaan lapset ovat koulussa tottuneet luokkaeroihin, mutta rippikoulu näyttää erot myös kirkossa. Kysytäänkö miten kalliiksi 50-vuotisjuhlat tulevat. Finn Andsbjerg Larsen ei halua tuomita vanhempia, jotka uhraavat paljon rahaa nuorten rippijuhliin. Siellä halutaan näyttää, miten rikkaita ollaan. Se nostattaa tunteita. Sehän on ihan älytöntä, Marja Silvonen-Hansen puuskahtaa. ”Kirkossa suhtaudutaan syrjivästi joihinkin sen työntekijöihin. Ortodoksinen kirkollishallitus on asettanut tavoitteeksi siirtymisen yhteen valtakunnalliseen lehteen vuoden 2020 alusta alkaen. Larsen pitää rippijuhlien arvostuksen nousua myönteisenä, mutta myös sosiaaliset erot ovat yhä räikeämmin alkaneet näkyä juhlissa. Lisäksi juhlapukuihin panostetaan tuhansia kruunuja, ja suvun kestitseminen maksaa sekin. Tanskalaisilla nuorilla on kirkossakin omat vaatteet, ja niihin satsataan hurjia summia. Lehden väliin toimitettaisiin alueellisia liitteitä, joihin koottaisiin alueen seurakuntien jumalanpalvelusja tapahtumatiedot. Uusi lehti korvaisi nykyiset seurakuntalaisille jaettavat julkaisut Kupolin, Paimen-Sanomat, Ortodoksiviestin ja Aamun Koiton seurakuntapainoksen. Nuoret kilpailevat siitä kenellä on hienoin puku. – Ei tämä ole niin mustavalkoinen asia kuin jotkut haluavat sen esittää. Muita suosittuja lahjoja ovat korut, matkat, elämykset ja tietotekniikka. Isät haluavat myös tuoda oman lisänsä juhlintaan kuten hienon kyydin museoautossa tai reipasta menoa urheiluautolla. – Ripille päästy on iso juttu Tanskassa ja siitä halutaan tehdä hyvä perhejuhla, Finn Andsbjerg Larsen Tanskan kirkon rippikoulukeskuksesta kertoo Kotimaalle. Limusiinit, tähtivieraat ja kolmen ruokalajin juhla-ateriat kuuluvat yhä useamman nuoren aikuistumisrituaaliin
Seurakunnat eivät järjestä rippileirejä, vaan rippikoulu käydään kouluaikana. Rippikouluopetukseen osallistui viime vuonna 46 602 nuorta, mikä vastaa 69,7 prosenttia maan 14–15-vuotiaista. Rippikoulukeskuksen johtaja Finn Andsbjerg Larsen kertoo kuulleensa tv-dokumentista vain hyvää palautetta. Tanskan TV2 lähetti huhtikuussa dokumenttiohjelman Elämäni ripari ( Mit livs konfirmation), joka on saanut melko paljon huomiota. Ohjelmassa oli myös leikkejä ja erilaisia juttuja, ettei vain koko ajan istuttu kuulijan paikalla, Massesson kertoo. Ohjelmasta on tehty myös lyhyitä jatko-osia, joita voidaan käyttää rippikouluopetuksessa. Oli hyviä pappeja, jotka tekivät kristinuskosta kuulemisen jännittäväksi. | Kuva: Hanne Byskovin perhealbumi KOTIMAA | 21.6.2018 5. – Tyttäreni kävi omasta aloitteestaan Tanskan kirkon rippikoulun. – Se oli sellainen ihana päivä, jota ei unohda. – Alkuun suhtauduin epäilevästi kirkkoon. Koska nykyään taloudellinen hyvinvointi on yhä useammille itsestään selvää, tavara ei enää tee vaikutusta samalla tavalla kuin aikaisemmin. Mutta ripari osoittautuikin hauskaksi. Hän kertoo iltapäivälehti BT:n haastattelussa, ettei usko Jumalaan ollut se asia, miksi hän kävi rippikoulun. Se oli kuitenkin myönteinen kokemus, joka laittoi ajattelemaan. Myös hauskaa yhdessäoloa nuorilla on ehkä liian vähän, Linddal Jeppesen arvelee. Tanskassa on pohjoismaisittain ainutlaatuinen tapa toteuttaa rippikoulu. Alkavatko nuoret käydä kirkossa. Siemen on kuitenkin kylvetty nuoriin tärkeässä elämänvaiheessa. – Valitettavasti nuoria ei näy kirkossa pitkään aikaan konfirmaation jälkeen. Seurakunta panosti kyllä paljon opetukseen, sellainen kuva minulle jäi. Viime vuonna ripille päässyt 15-vuotias Thea Massesson on yksi tv-riparilaisista. Humanistien konfirmaatiossa nuori vahvistaa, että hän on ottanut kantaa ja haluaa kuulua johonkin yhteisöön. Odotin, että siellä joku vanha mies puhuu Jeesuksesta. Rippikoulu on nuorille aikuistumisrituaali, jota myös kirkkoon kuulumattomat ovat alkaneet matkia. Se on ongelma Tanskan kirkossa. Esimerkiksi uskoon tulleen entisen vangin tapaaminen on jäänyt mieleen. Siinä seurataan viiden nuoren tietä ripille. Kaj aalto Sønder lemin luterilaisen seurakunnan pappi Hanne Byskov poseerasi konfirmaation jälkeen Cadillacissa, jolla tultiin hakemaan ripille päässeitä nuoria kirkosta. Ne olivat pienimuotoiset perhejuhlat. Mitä sitten tapahtuu rippikoulun jälkeen. – Yleisesti ottaen ihmiset haluavat mielellään lisää sitä, mistä tavallisesti on puute. Konfirmaatiota ajatellen kyse voi olla kakun leipomiseen käytetystä ajasta tai luovuudesta, jolla koristelee kottikärryn ilmapalloilla. Kaikki nuoret eivät ole innostuneita kalliista lahjoista, vaan monet miettivät myös, millaisiin asioihin he haluavat samaistua. trendi on näkyvissä. Rippijuhla oli päivä, jota hän oli odottanut pitkään. Tyttären rippikouluun sisältyi paljon retkiä, tutustumista kirkkoihin ja ihmisten tapaamisia. Sjellannissa Brønsholmissa asuvan Tanskan suomalaisen seurakunnan papin Satu Jørgensenin tanskalais-suomalaisessa perheessä vietettiin rippijuhlia vuonna 2016. Tulevaisuudentutkija Birthe Linddal Jeppesen on samoilla linjoilla. – Esimerkit helikoptereista ja punaisista matoista ovat totta, mutta tätä päivää ovat myös kierrätyshenkiset juhlat, joista juhlittava nuori kuskataan kirkosta kotiin koristelluissa kottikärryissä. Sitten juhlitaan. Nonfirmaatio on rituaali, jossa kristilliset sisällöt on karsittu pois, mutta päivä on merkkinä siirtymisestä lapsuudesta nuoruuteen. Tanskan luterilaisella kansankirkolla on sopimus koululaitoksen kanssa – lukujärjestyksessä on rippikoulu, jota pitävät papit. Toivottavasti rippikoulusta jää myönteinen kuva kirkosta ja uskosta, että elämä on muutakin kuin vain kovia faktoja
Luottamushenkilöt myös valitsevat maallikkojäsenet kirkolliskokoukseen, joka on kirkon korkein päättävä elin. Käsitellyiksi tulevat myös luottamushenkilöiden valtuuksien rajat – kaikkihan ei luottamushenkilöiden vallassa ole, vaan työ on lähinnä suurten linPerehdytyspaketti kirkon uusille luottamushenkilöille seurakuntavaalien teemoja ovat minun kirkkoni uskoo, toivoo, rakastaa, on lähellä ja uudistuu. . Liisa Kuparinen kirkkovaltuutettu, Jyväskylä • Taru Nieminen ja Tytti Pietilä (toim.): Seurakunnan luottamushenkilön kirja 2019–2022. Äänestäjät ovat luottaneet luottamushenkilöön, jonka tulee luottaa työntekijöihin ja rakentaa luottamusta muiden luottamushenkilöiden kesken. Talouden vuosittaisten aikataulujen ja käsitteiden selvittämisen lisäksi Lätti kertoo esimerkiksi hankintojen reunaehdoista. Jolkkonen toteaa erilaisissa luottamustehtävissä toimivien ihmisten olevan tärkeitä seurakuntien verkostoitumisen kannalta. 184 sivua. Äänestysoikeus on kaikilla viimeistään vaalipäivänä 16 vuotta täyttäneillä evankelis-luterilaisen kirkon jäsenillä. Lakimiesasessori Sari Anetjärvi täydentää hallinnollista kuvaa kokonaiskirkon ja hiippakunnan kannalta ja avaa käytännönläheisesti myös paikallisseurakuntien kokousten julkisuutta, äänestyskäytäntöjä ja aloiteoikeutta. . | kirja-arvio | K un tulin ensikertalaisena valituksi kirkkovaltuustoon kuluvan valtuustokauden alussa, olin aluksi ulalla kirkollisen päätöksenteon rakenteista. Hyvä on myös eläköityneen talousjohtajan Jouni Lätin laaja teksti seurakunnan taloudesta. Laine ulottaa jäsenlähtöisen teologian kattamaan myös ne ihmiset, jotka eivät ole kirkon jäseniä. Kun syksyn seurakuntavaalit on käyty, tämä kirja olisi seurakunnilta hyvä tervetuliainen uusille luottamushenkilöille. Tämän kokemuksen kautta pidän Seurakunnan luottamushenkilön kirjaa hyödyllisenä uusien luottamushenkilöiden perehdytyksessä. Vaikka kirkko oli minulle läheinen ja tuttu, sen kokouskäytännöt, luottamuselinrakenteet ja vastuukysymykset eivät olleet. Jos päättäjät omaksuvat kirjan opit, sujunee valtuustokausikin jouhevammin. Tässä onkin luottamushenkilöille haaste pohdittavaksi: keskitytäänkö vain olemassa oleviin jäseniin vai suuntaudutaanko myös jäsenistön ulkopuolelle. Lue lisää ehdokkaaksi asettumisesta ja äänestämisestä osoitteessa www.seurakuntavaalit.fi. . Kirkon sanomanhan tulee olla avoin kaikille, ja se, ettei jäsenkirjaa kysellä, madaltaa kynnystä osallistumiseen. Pastori Jussi Laine nostaa esiin jäsenlähtöisen teologian käsitteen ja korostaa yhdessä tekemistä. Ehdokasasettelu päättyy 17.9. Hiippakuntasihteeri Jukka Helinin teksti käsittelee luottamushenkilön hallinnollista käytännön toimintaa, eli kokouskäytäntöjä, talouden raameja ja luottamushenkilöiden vastuita. . Luottamustehtävissä toimimisen sekä kirkon ja seurakunnan hengelliset ja teologiset perusteet on hyvin kuvattu. | Kuva: Olli Seppälä ” Tämä kirja olisi seurakunnilta hyvä tervetuliainen uusille luottamushenkilöille. Piispa Jari Jolkkonen aloittaa muistuttamalla luottamushenkilöjä heille ehkä kaikkein tärkeimmästä eli luottamuksesta. Vaaleissa valittavat luottamushenkilöt päättävät muun muassa seurakunnan kirkollisveroprosentista, rakennushankkeista, työntekijävalinnoista ja uusista viroista sekä seurakunnan toiminnan painotuksista ja tilojen käytöstä. Ennakkoon voi äänestää 6.–10.11. Tuomiorovasti Satu Saarisen kirjoittama luku seurakunnan toiminnasta työmuotojen kuvauksineen taas voi olla hyödyllinen niille uusille luottamushenkilöille, jotka tulevat mukaan ilman aiempaa kattavaa seurakuntayhteyttä. . Kirjan kirjoittajina on kymmenen kirkon hyvin tuntevaa teologia, luottamushenkilöä ja kirkon hallinnon viranhaltijaa. Vaaleissa valitaan 400:n seurakuntaan noin 9 000 uutta luottamushenkilöä. Jolkkonen ottaa myös kantaa ainakin seurakuntien työntekijöitä pohdituttaneeseen aiheeseen siitä, onko valtuustoissa tilaa heille, jotka toimivat myös kunnallisessa päätöksenteossa, siis politiikan parissa. Ehdolle seurakuntavaaleissa voi asettua konfirmoitu kirkon jäsen, joka täyttää 18 vuotta viimeistään 18.11.2018. seurakuntavaalit 2018 . uutiset jojen vetämistä yhdessä muiden luottamushenkilöiden kanssa. KOTIMAA | 21.6.2018 6. Seurakuntavaalit järjestetään 18.11. Kirjassa viitataan monin paikoin kirkkolakiin ja kirkkojärjestykseen, mikä tuo faktapohjaa kirkon asiantuntijoiden näkemyksiä täydentämään. . Kirjapaja 2018.
Arkkipiispan mukaan asiasta keskusteltiin kunnioittavassa hengessä. KOTIMAA | 21.6.2018 7. – Kun aika on, Jumala ottaa sen pois. Tämä ajatus on voimavara nyt, kaiken synkkyyden keskellä. Vuodesta 1985 toteutetun tapahtuman järjestävät Sley sekä puolenkymmentä Turun alueen seurakuntaa. Heinonen toteaa surevansa nuorten puolesta. Suomessa on vain yksi iso ehtoollismessu, johon tulee tuhanArkkipiispa: Naispapitonta messua ei saa järjestää ehtoollinen | Maata Näkyvissä -festareilta lähdetään jatkossa viettämään ehtoollista Turun kirkkoihin. Arkkipiispa antoi Maata näkyvissä -festareille tunnustusta siitä, että tapahtuma onnistuu kokoamaan laajat nuorisojoukot kristillisen sanoman äärelle. Heinosen mukaan Sley toteuttaa Turku-hallissa ohjelmaa samalla, kun kirkoissa vietetään messua. Päätös tuntuu pahalta unelta. Se ei sopinut Sleylle. Sley olisi ollut valmis harkitsemaan ehtoolliselle naispuolisia avustajia, jotka eivät ole pappeja. Festarimessun kohtaloon otti kantaa myös Sleyn kotimaantyön johtaja Juhana Tarvainen yhdistyksen sivuilla julkaistussa blogissa. – Tämä päivä menee kirkkohistoriaan murheellisena päivänä. Keskustelu oli seurausta viime vuoden festareilla syntyneestä mediakohusta, joka koski naispuolisten pappien asemaa tapahtumassa. Nuorisotyön johtaja Juha Heinonen toteaa, että asiasta keskusteltiin jo keväällä silloisen arkkipiispan Kari Mäkisen kanssa. – Sley on tapahtuman pääjärjestäjä. | nuortentapahtuma | P ohjoismaiden suurimmassa kristillisessä nuortentapahtumassa Maata Näkyvissä -festareilla ei enää toimiteta naispapitonta messua. – On hyvä, että festivaali on tarkoitettu palvelemaan koko kirkkoa. ” Festareilla saamme ehdottomasti eniten palautetta juuri messusta. Koska pääjärjestäjä Sley ei hyväksy naisten pappeutta, ehtoollista ovat jakaneet vain miespuoliset papit. – Se ei lämmitä, kun lopputulos on tämä. Päätös saa hänet kuitenkin varautuneeksi. Heinonen sanoo pitävänsä Maata Näkyvissä -festareita ihmeenä, jonka Jumala on antanut. Festareilla saamme ehdottomasti eniten palautetta juuri messusta. Meri ToivaNeN Maata Näkyvissä -festareiden ehtoollista käsitellään myös kolumnissa sivulla 29. Tarvainen sanoo Kotimaalle, että linjaus ei vaikuta pysyvästi Sleyn ja kirkon suhteisiin. Se surettaa minua. Turku-hallissa messun ovat toimittaneet vain miespuoliset papit. Turku-hallissa järjestettävän suurmessun sijaan paikallisseurakunnat järjestävät ensi marraskuun festareilla messuja niiden omissa kirkoissa. Turun seurakuntia edustivat Mikaelin ja Maarian seurakuntien kirkkoherrat Jouni Lehikoinen ja Katri Rinne. Tarvainen totesi tuntevansa itsensä arkkipiispa Luoman suhteen pettyneeksi ja petetyksi. Päätös Turku-hallissa järjestetyn messun lakkauttamisesta perustui kesäkuun alussa järjestettyyn neuvotteluun, johon osallistuivat Luoman lisäksi Maata Näkyvissä -festareiden keskeisimpien järjestäjien edustajat. Muutos ei ole meille mahdollinen, vaikka se kuinka olisi yhteyden kannalta hyvä. – Siinä lähentymisessä, jota on tapahtunut viime vuosina piispoihin ja seurakuntiin, otetaan taka-askel. Linjamme virkakannasta on ollut voimassa vuodesta 1873. Se ei Heinosen mukaan tuntunut riittävän arkkipiispalle. | Kuva: Minna Penkkimäki / Maata Näkyvissä -festarit sia nuoria. Nuorten kuljettamista seurakuntien kirkoissa järjestettäviin messuihin Heinonen pitää vaikeana. Siihen asti teemme festareita. Sleyssä arkkipiispan linjaus otettiin järkyttyneenä vastaan. Heinonen sanoo, että kummankin arkkipiispan kanssa käydyissä keskusteluissa oli hyvä henki. Sley otti tyrmistyneenä vastaan linjauksen Turku-hallissa järjestetyn messun lopettamisesta. Heinosen mukaan neuvotteluissa nostettiin esiin vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä kaikkien pappien on voitava palvella jumalanpalvelustehtävissä sukupuolesta riippumatta, Luoma sanoi arkkihiippakunnan tiedotteessa. Maata Näkyvissä -festareiden vuotuiseen ehtoollismessuun on osallistunut tuhansia nuoria. Asian linjasi viime viikolla arkkipiispa Tapio Luoma. Hänen mukaansa järjestelyt jäävät seurakuntien vastuulle. Tapahtuman ongelmana on kuitenkin ollut se, että sen pääjärjestäjä Sley ei hyväksy naispuolisia pappeja toimittamaan messua. Kuva vuodelta 2017. Neuvotteluissa Sleylle esitettiin myös vaihtoehtoa, jossa messu järjestettäisiin Turku-hallissa seurakuntien voimin. Messujen toimittamiseen osallistuvat myös naispuoliset papit, sillä seurakunnat eivät voi tehdä sukupuoleen perustuvia työvuorojärjestelyjä. Suomen Luterilaisesta Evankeliumiyhdistyksestä (Sley) mukana olivat nuorisotyön johtaja Juha Heinonen ja festareiden projektipäällikkö Maaria Toskala
Parit eivät myöskään voi kastattaa lapsiaan kirkon jäseniksi. | Kuva: Lehtikuva / AFP Photo / Francois Guillot maailmalta Presbyteerinen kirkko Irlannissa epää sateenkaaripareilta täyden jäsenyyden Presbyteerinen kirkko Irlannissa on linjannut, että seurakuntalaiset eivät voi olla kirkon täysimääräisiä jäseniä, jos he ovat parisuhteessa samaa sukupuolta olevan kanssa. Raportissa todetaan, että Skotlannin presbyteerisen kirkon kirkolliskokouksen päätös edistää sateenkaariparien vihkimistä ei vakuuta teologisilta perusteluiltaan ja vaatii uudelleentarkastelua. Argentiinassa on pitkään ollut yksi maailman rajoittavimmista aborttilainsäädännöistä. Paavi hyväksyi chileläispiispojen eroanomuksia Paavi Franciscus on hyväksynyt kolmen chileläispiispan eroanomuksen. Jos laki menee läpi, se sallii abortin tekemisen 14. Suomessa kirkollisissa piireissä joogaan on takavuosina suhtauduttu torjuvasti, osin tiedon ja kokemuksen puutteen vuoksi. KOTIMAA | 21.6.2018 8. Lisäksi ero myönnettiin kahdelle piispalle, jotka olivat saavuttaneet 75 vuoden iän. Kansainvälistä joogapäivää (International Yoga Day) vietetään 21. Se on katolisessa kirkossa piispojen tavanomainen eläkeikä. kesäkuuta eli kesäpäivänseisauksena. Syynä jyrkkään kantaan on kirkon käsitys siitä, että seurakunnan täysimääräisen jäsenen tulisi tunnustaa uskonsa elämällä Jumalan sanan mukaista elämää. Kirkolla on noin 225 000 jäsentä. Kuva on Ranskasta, jossa joogapäivään otettiin varaslähtö 16.6. Homoseksuaalisuus on ristiriidassa tällaisen elämäntavan kanssa, kirkon julkaisemassa yleiskokouksen raportissa todetaan. Argentiinan parlamentti liputti aborttilain höllentämisen puolesta Argentiinan parlamentti hyväksyi viime viikolla esityksen aborttilakiin tehtävistä höllennyksistä niukasti äänin 129–125. Yksi erotetuista piispoista on Osornon piispa Juan Barros, jota syytetään hyväksikäytön peittelystä. Sen tarkoituksena on lisätä tietoisuutta joogan hyödyistä ja edistää siten maailman väestön terveyttä. Päivää on vietetty vuodesta 2015 lähtien ja se on YK:n julistama. Aloitteen joogapäivän julistamiseksi teki Intian pääministeri Narendra Modi. Joissain seurakunnissa järjestään myös erityistä kristillistä joogaa, jossa fyysiset liikesarjat ja asennot, asanat, yhdistyvät kristilliseen sisältöön. Villetten puistossa Pariisissa. raskausviikolle asti. Toukokuussa jätetyn eroanomuksen on allekirjoittanut 31 virassa olevaa ja kolme eläkkeelle jäänyttä piispaa. Joogan juuret ovat intialaisessa uskonnollisuudessa ja henkisyydessä. Taustalla on katolista kirkkoa Chilessä ravistellut hyväksikäyttöskandaali. Nykyisin tilanne on toinen, sillä joogasta on tullut yleisesti hyväksytty liikuntaja keskittymisharjoitus. Länsimaissa on monenlaista joogaa, alkaen voimisteluun rinnastettavasta venyttelystä selvästi uskonnolliseen päämäärään tähtäävään mietiskelyyn. Kirkko teki linjauksensa yleiskokouksessaan Belfastissa toissa viikolla. Seuraavaksi laki menee käsiteltäväksi parlamentin ylähuoneeseen eli senaattiin. Lakiesitystä voidaan vielä muokata tai se voidaan hylätä kokonaan. Uutistoimisto Reutersin siteeraamaan Vatikaanin edustajan mukaan paavi harkitsee edelleen muiden eroanomuksensa jättäneiden Chilen piispojen asemaa. Argentiinalaissyntyinen paavi Franciscus ja osa sekä hallituksen että opposition poliitikoista vastustivat lakiesitystä. Käytännössä linjaus tarkoittaa, ettei sateenkaaripareja lasketa kirkon jäseniksi, vaikka he kävisivät säännöllisesti kirkossa
Kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa arvioi, että vuonna 2014 kisoja katsoi edes yhden minuutin ajan yli kolme, ehkä jopa neljä miljardia ihmistä. Nyt he laulavat, että ”jos hän on tarpeeksi hyvä sinulle, hän on tarpeeksi hyvä minulle, ja jos hän tekee vielä pari maalia, minäkin käännyn muslimiksi”. Oman maajoukkueen poisjäänti antaa myös vapauden nauttia jalkapallosta lajina ilman onnen ja ahdistuksen välistä vuoristorataa. Tuolloin maajoukkueeseen kuulunut, nyt Helsingin Jalkapalloklubissa pelaava Anthony Annan kertoi joukkueen rutiineista viime viikolla Helsingin Sanomien haastattelussa. Katsomossa raikuvat omat laulut ja huudot, ja ihmiset istuutuvat ja nousevat seisomaan kuin kirkon penkissä ikään. KOTIMAA | 21.6.2018 9. Kentän tapahtumat murjovat katsojaparan sisuskaluja äärimmäisellä tunnevuoristoradalla, kun oman joukkueen maali tuntuu raivokkaana onnena ja tappiomaali on kuin isku palleaan. Suomi ei ole koskaan päässyt jalkapallon MM-kisoihin. Onnistuneen maalin jälkeen pelaaja kohottaa kasvonsa kohti taivasta ja kiittää. Joskus uskonto kuitenkin näkyy sekä katsomossa että kentällä. Stadionin sisäinen liturgia ei kuitenkaan ole jumalanpalvelus vaan peli, joka kestää 90 minuuttia ja lisäajat päälle. Tänä vuonna katsojaluvut lienevät entistäkin suuremmat. Siinä jää helposti Suomen sateinen juhannus toiseksi. | uutisessee | V iime viikon torstaista alkoi kuukausi, jona aika hidastuu ympäri maailman. Tiukan paikan tullen fanit ristivät kätensä. Hikeä oman kansansa puolesta vuodattavat pelaajat saavat ihmeteoillaan katsojajoukon omistautumaan pelille. Kentällä on joukkueen lisäksi Jumala – ja nykyään yhä useammin myös jumalat. Uskonnollisesti mielenkiintoinen yhteensattuma on, että muslimien paastokuukausi ramadan päättyi laskutavasta riippuen viime torstaina tai perjantaina. Mutta jalkapallo on peli, ei uskonto. Mittakaavaa suosion kokoon saa vertaamalla jalkapallon seuraajamäärää uskontoon. Joukkueiden kokoonpano heijastelee sitä, kuinka maailma on muuttunut. Vastaavaa on vaikea kuvitella maallistuneiden ja moniuskontoisten eurooppalaisjoukkueiden rutiiniksi. Katsomosta lähtemisen jälkeen peli jää historiaan ja mieleen hiipii, ostaako vielä hotdogin pahimpaan nälkään ja mitä työhuolia seuraavana päivänä joutuu ratkomaan. Toki jalkapallo aiheuttaa katsojassaan tunteita, joita moni toivoo kirkonpenkissä istujankin tuntevan. Melkoinen suoritus maassa, jonka jalkapalloväessä on ollut paljon maahanmuuttajiin ja islamiin penseästi suhtautuvia faneja. Monet muslimienemmistöiset maat, kuten Saudi-Arabia, Iran, Tunisia tai Marokko, juhlivat siis sekä maansa osallistumista maailmanlaajuiseen juhlaan että paaston päättävää Id al-Fitr -juhlaa. Jalkapallo käy kyllä toimivasta ja tehokkaasta uskontodialogista. Pelejä voi ihastella niin kauan kuin aurinkoisena päivänä jaksaa. Se tarkoittaa joka toista maapallon ihmistä. Se yhdistää maailmaa ehkä laajemmin kuin mikään muu kulttuurin muoto. Koko maailma katsoo vähintään sivusilmällä, miten naapurit ja vastustajat menestyvät. Egyptin tähtihyökkääjä Mohamed Salah tapaa maalin jälkeen langeta juoksusta polvilleen ja nostaa katseensa ja kätensä ylös. Yksi väkevimmistä esimerkeistä on se, miten Ghanan maajoukkue valmistautui vuoden 2010 kilpailuihin. Antti Berg Kirjoittaja on Kotimaan toimittaja, joka yrittää rajoittaa television katselunsa vain yhteen peliin päivässä. Uskoaan näyttävät ilmaisevan useimmin afrikkalaiset ja eteläamerikkalaiset pelaajat. | Kuva: Li Ga / Eyevine / Lehtikuva ” Ennen ottelua joukkue lauloi yhdessä, että Jumala on tukena, mitä tahansa he tekevätkin. Katsomossa ei liitytä maailmanlaajaan ja lukuisten sukupolvien taakse ulottuvaan kristikuntaan. Jos jalkapallo-ottelu olisi jumalanpalvelus, se voisi siis kerätä pelin äärelle enemmän ihmisiä kuin maailmassa on kristittyjä. Sen jälkeen voi kävellä ulos ja ihailla muita luomakunnan ihmeitä. Kisoista rannalle jääneessä Suomen maajoukkueessa on pelannut useita kristittyjä, muslimeja ja uskonnottomia. Englannissa pelatessaan Salah voitti seurajoukkueensa Liverpoolin kannattajat puolelleen. Maailmassa on noin 2,5 miljardia kristittyä. Ennen ottelua joukkueen jäsenet lauloivat yhdessä hotellilla ja bussissa twi-kielellä siitä, että Jumala on tukena, mitä tahansa he tekevätkin. Tämänkertaisissa karsinnoissa Suomi hävisi heti aluksi niin monta ottelua, ettei sillä ollut lopputurnaukseen mitään mahdollisuuksia. Miljoonat ihmiset tapittavat yksin älypuhelimiaan tai katsovat vieri vieressä jättinäyttöjä ja jännittävät, miten heidän maansa menestyy jalkapallon MM-kisoissa Venäjällä. Jalkapallo ei ole uskontoa vaan uskontodialogia espanjalainen hyökkääjä Diego Costa juhli toista maaliaan ottelussa Portugalia vastaan viime perjantaina. Jalkapallo on ollut jo hyvän tovin planeetan seuratuin urheilulaji. Vierellä saattaa istua naapurin Mika tai Eeva, mutta yhteiset nimittäjät jäävät vähiin
heinäkuuta ohjelmaa Ruotsin suviseuroista ja Pohjois-Amerikasta. Ainakin täällä Helsingissä helluntain kanssa samalle päivälle osuu monena vuotena myös toukokuun lopussa vietettävä Suvivirren sunnuntai. UUTTA! Uudempia arkistosaarnoja ja alustuksia. Tuolloin käy usein niin, että monen seurakunnan kirkollisissa ilmoituksissa mainitaan vain Suvivirren sunnuntain messu ja helluntai jää kokonaan mainitsematta. Jo pitkään Suomen avioeroluvut ovat olleet 40 prosenttia avioliitoista. 24 €. Olisiko syytä avata silmät. jAri ArjorAntA Helsinki KOTIMAA | 21.6.2018 10. Kesäseuraradion viimeinen lähetys on Siionin laulujen ja virsien toivelauluilta. Aikaisemmin helluntai oli kevään tai alkukesän merkittävä juhla. Lahjaksi tai omaan käyttöön. Jos tarkastelemme nuorempia ikäluokkia, heidän maailmankuvansa on hyvin erilainen verrattuna perinteiseen tapaan tarkastella ihmistä, avioliittoa ja perhettä. Yksipäiväisyys vesitti helluntain Marjatta Huttunen ihmetteli (Kotimaa 14.6), kuinka hänen helluntaina kuulemissaan kolmessa saarnassa ei varsinaisesti käsitelty Pyhää Henkeä. Setämiesten kirkon profiili sulkee ulos, ekskluoi maailmassa, joka sietää ja tuo yhä enemmän erilaisuutta, hyväksyy sen ja rakentaa erilaisuuden kanssa. Mediasta voisi päätellä, että luku on kasvamassa. Juonnetun ohjelman ulkopuolella taukomusiikkia SRK:n äänitteiltä. Suomen Pipliaseura | myynti 010 838 6520 | myynti@piplia.fi | www.pipliakauppa.fi On the road with PIPLIA! RAAMATTUJA YLI SADALLA KIELELLÄ! KOLMEKIELINEN VUORISAARNA Arabiankielinen Raamattu, jossa mukana liiteosat maahanmuuttajille. Olen huolestunut kirkon tulevaisuuden näystä. Nykyisin keskiverto suomalainen ei helluntaita edes huomaa, saati vietä mitenkään. SRK KESÄSEURARADIO 2018 Lähetys alkaa 26. Helluntain kanssa vietetään samaan aikaan usein myös kaatuneitten muistopäivää. Liberaalista ja globaalista näkökulmasta tarkasteltuna kirkon portaille jäävät homoja lesboparit suljetaan ulos tärkeästä rakkauden tunnustamisen instituutiosta kirkossamme. mielipiteet YLÖJÄRVI 101,6 PORI 91,3 INARI 104,1 YLLÄS 105,0 PYHÄTUNTURI 104,7 YLITORNIO 104,7 TERVOLA 102,5 TORNIO 90,0 ROVANIEMI 90,0 RANUA 107,0 POSIO 90,0 RUKA 97,1 PUDASJÄRVI 102,8 TAIVALKOSKI 100,7 OULU 91,6 RAAHE 96,6 UTAJÄRVI 105,9 PALJAKKA 93,7 VUOKATTI 90,0 HAAPAVESI 90,8 SIEVI 106,8 KOKKOLA 100,7 REISJÄRVI 95,7 IISALMI 103,8 KOLI 107,8 KUOPIO 96,3 PIHTIPUDAS 89,3 ÄÄNEKOSKI 105,4 PERHO 93,5 LAPUA 91,8 ÄHTÄRI 97,1 VAASA 107,9 KRISTIINANKAUPUNKI 106,9 KANKAANPÄÄ 103,2 TURKU 93,8 FISKARS 90,4 HELSINKI 107,4 PORVOO 89,2 KOUVOLA 94,4 LAPPEENRANTA 107,1 JOENSUU 100,7 SAVON LINNA 92,3 MIKKELI 93,4 PARKANO 104,0 ORIVESI 96,4 LAHTI 101,0 HÄMEENLINNA 101,3 HYVINKÄÄ 92,7 TAMMELA 93,4 EURAJOKI 88,7 SYSMÄ 105,3 KARSTULA 96,4 KEURUU 95,7 JÄMSÄ 98,5 JYVÄSKYLÄ 95,9 Peittoalue on suuntaa antava. Tällä on heijastusvaikutuksia kirkon jäsenenä pysymiseen tai liittymiseen. Tuolloin helposti käy niin, että helluntaita juhlitaan messussa ainoastaan Raamatun tekstien ja ehkä yhden helluntaivirren voimin. piplia.fi UUTUUS! Laajin valikoima erikielisiä Raamattuja ja Uusia testamentteja. Välipäivälähetyksen päätteeksi iltahartaus joka arkipäivä kello 20.40. Näin Pyhästä Hengestä tulee väkisinkin sivuseikka, vaikka hänen kuuluisi olla tuolloin pääosassa. Viikonloppuna 7.–8. Suora lähetys Suviseuroista ja opistoseuroista. Elämän ja modernin yhteiskunnan vaatimukset, mutta myös tasa-arvon näkökulma, erilaisuuden sietäminen – mikä tarkoittaa kaikkia 30 sukupuolta, kuten sosiologis-feministinen teoria on esittänyt – ja niiden ehtojen pitäminen on aivan luonnollista. heinäkuuta. On the road A journey through the Bible for migrants. kesäkuuta ja päättyy 30. Tarkempi ohjelma ja nettiradio: srk.fi Kuvitettu vihkonen sopii erinomaisesti maahanmuuttajien ja seurakuntien monikulttuurisuustyön käyttöön, jakotuotteeksi tai lukupiirien materiaaliksi. 5 €/kpl. Uuden testamentin äänikirja. Tutustu valikoimaan pipliakauppa.fi Viimeaikaisissa valinnoissa, kuten arkkipiispan valinta, sekä keskustelunaiheissa kirkon päättävissä elimissä on tuotu esille kirkon perinteisiä lähestymistapoja moraalis-eettisesti keskeisiin kysymyksiin. Suurten seurojen välillä välipäivälähetykset joka arkipäivä kello 13 ja 19. Jumala on luonut meidät kaikki, sanoo Raamattu. ArjA SAhlberg YTT Korpilahden alueseurakunnan alueneuvoston varapuheenjohtaja, Jyväskylä Jakaako luterilainen kirkko kansan
Olen oppinut, että se ammattitaito ja innovatiivisuus joka minulla on, tulee parhaiten esille silloin, kun muitakin on mukana. Mäkinen taisi ymmärtää, että hajanaisessa ja moniarvoisessa maailmassa myös kansankirkon täytyy kellua virran mukana. Suomun Luontokeskuksen emännän Tuula Turusen kanssa kävimme heidän metsänvartijasukunsa karsikkopuulla. Muovikassiko, jota käytetään kerran, heitetään sitten pois ja jää lopulta roskaamaan luontoa vuosikausiksi. Elias Tanni 12.6. Topi Linjama Kirjoittaja on musiikkitieteilijä ja ruokasieniharrastaja. Vääjäämätöntä kehitystä vastaan hangoittelu koituu lähinnä kirkon tappioksi. Erilaisten karttojen avulla löysimme muutamia karsikkopetäjiä ja muita mahtipuita. Pyöräilijät ovat näkövammaisille ykkösvihollisia, sillä he ajavat pääasiassa samoilla reiteillä, tulevat lujaa ja äänettömästi, ohittavat läheltä eivätkä ringitä kelloa, koska se on nykyään lisävaruste, ainakin pari kymppiä maksava. Mikä on loppujen lopuksi takapajuista tietämättömyyttä. Hannu Kiuru 14.6. Päivä alkoi kääntyä iltaan, mutta emme olisi malttaneet lähteä tämän unohdetun puuvanhuksen luota. Ja mitä kaikkea muuta tarvitaankaan, ettei Pohjois-Korea ajautuisi totaaliseen sekasortoon. Kun minun isoisänisoisänisäni kuoli nälkävuonna 1868, Rauvunvaaran puu oli ehkä 250-vuotias. I lmeisesti olen syntynyt kangasmetsässä, sen verran vahva on suhteeni siihen. Enää ei muisteta, että sellainenkin mänty vielä kasvaa, jonka ympärysmitta on kolme metriä. Aluksi en oikein innostunut Mäkisen ideasta. Tällöin hän muistaa olevansa kuollut, palaa leposijoilleen eikä tule kummittelemaan. Timo Pöyhönen 18.6. Ja suotavaa olisi, ettei törmäisi silloinkaan. Vaikkei hän itse visiotaan aivan pilkulleen noudattanut, oli näky, jos ei maailmaa valloittava, niin vähintäänkin realistinen. Pidän tavattomasti kangasmetsän tuoksuista, mustikoista, mustatorvisienistä, männyistä ja herkkutateista. Tässä tilanteessa kirkon johto voisi aktiivisesti ohjata kehitystä. Minusta se näytti periksi antamiselta; kuolleen kalan strategialta. Autoilijoista on lopultakin näkövammaisille vähemmän riesaa kuin pyöräilijöistä. Jo yksistään maan vankiloissa viruvat toisinajattelijat, kuten sadattuhannet kristityt tulevat tarvitsemaan apua yhteiskuntaan palautumisessa. Ajan kuluessa me ihmiset emme kasva suuremmiksi, vaan kasvamme pienemmiksi, kun ymmärrämme elämän rajallisuuden. Ehkä moniäänisyyden salliminen ja jopa suosiminen on kirkkomme kaltaiselle organismille ainoa toimiva strategia. Talousmetsiin tottuneelle ikivanhan hongan kohtaaminen on sellainen kokemus, että lakki päästä. Helteisen retkipäivän viimeinen kohde oli Rauvunvaaran vuosilukupuuksi kutsuttu petäjä. Puun runko resonoi puheäänen mataliin taajuuksiin ja puussa asuvat hevosmuurahaiset tulivat ulos koloistaan. Karsikkopuu muistuttaa vainajasta hautakiven tapaan. Erään toukokuisen maanantain vietin valokuvaajan kanssa Lieksassa karsikkopuita etsien. Markku Hirn 17.6. Älä siis keskity ahnehtimaan kirjaviisautta, vaan mene kohtaamaan ihmisiä ja pyri kasvamaan sydämen viisaudessa. Emilia Turpeinen 13.6. Vanhojen puiden vaikutuspiirissä Kerrotaan viisaan miehen kysyneen: ”Jos kerran Jumala on kaikkialla, miksi mennä kirkkoon?” Kerrotaan vielä viisaamman miehen vastanneen: ”Myös vettä on kaikkialla, mutta et voi sammuttaa janoasi menemättä lähteelle”. Puumatkamme suuntautui Patvinsuon kansallispuistoon ja sen liepeille. Olli Pitkänen 13.6. Kirkko suhtautui pyhiin puihin kielteisesti. No, mitä ne hienot pyörät mahtavatkaan maksaa. Kirkon viroissa ollaan juuri tulemassa tasapainotilanteeseen miesja naispappien suhteen, mutta diakoniatyöstä miehet jo ovat melkein hävinneet. Kun puut kaadetaan nykyisin teini-iässä, niiden aikakäsitys jää tajuamatta. Vaaran pellot olivat metsittyneet ja aikamme metsässä harhailtuamme löysimme lopulta valtavan männyn. Kun puu lopulta kaatuu, se kaatuu omien joukkoon. Laura Leverin 12.6. Männyt sijaitsevat usein talon ja kalmiston välillä ja vuosiluvut ovat ihmisten kuolinvuosia. Vanhan puun lähellä on luontevaa muistella menneitä sukupolvia ja hakea perspektiiviä oman elämän kysymyksiin. Eihän autoilijoihin törmää kuin seeprakäytäviä ylitettäessä. Olen huomannut, että moni seurakuntalainen antaa mielellään omaa aikaansa ja osaamistaan, kun heitä lähestyy henkilökohtaisesti. Mutta ajan kanssa aloin sopeutua. Nykyisin puita uhkaa pikemminkin talouslähtöinen metsänhoitokulttuuri. ” Kun minun isoisänisoisänisäni kuoli nälkävuonna 1868, Rauvunvaaran puu oli ehkä 250-vuotias. Katri Niiranen-Kilasi 12.6. Arkkipiispa Mäkisellä oli visio moniäänisestä ja -arvoisesta kirkosta. Pilkkoja puihin on tehty myös siksi, että kun vainajan henki vaeltaa kirkkomaasta kotiin, hän huomaa nimikirjaimensa karsikkopuussa. Karsikkopuuksi sanotaan vanhaa mäntyä, jonka kylkeen on kuorittu pilkka, johon on kaiverrettu vuosilukuja. Vai taidokkaasti käsityönä valmistettu perinteinen kori, jota voi käyttää satoja kertoja ja joka lopulta maaduttuaan palaa takaisin luonnonkiertoon. Kotimaa24:n lukijablogeista poimittua KOTIMAA | 21.6.2018 11. Ollaan sellaisessa tilanteessa, että tasapainon sälyttämiseksi tulisi ehkä jossain määrin suosia miehiä pappisvihkimyksissä. Ehkä nykyinen kristikansa ei enää suostu piispojen talutusnuoraan. Jos näin löyhää ja massiivista ihmislaumaa haluaa suitsia, seurauksena lienee yhä enemmän repeytymiä. Juuriston sienirihmojen kautta puu on yhteydessä lajitovereihin. Karsikko oli pyhä paikka tämänja tuonpuoleisen rajalla, ja sinne saatettiin viedä ruokauhreja. Vanhimpia merkintöjä puussa oli puiston ensimmäisen metsänvartijan 12-vuotiaana hukkuneen pojan muistoksi kaiverrettu päivämäärä vuodelta 1875. Puu rauhoittaa ja auttaa hyväksymään paikan ja mitan. Jos niin käy, että rauhanneuvottelut onnistuvat ja Pohjois-Korea avautuu vielä aikanamme, niin maan jaloilleen auttaminen tulee olemaan melkoinen ponnistus
Tarkoitus ei nyt ole ahdistella arkkipiispaa kirkon suurilla ja pienillä ajankohtaisilla kysymyksillä, niiden aika tulee takuuvarmasti myöhemmin. TeksTi | olli seppälä – kuvaT| jani laukkanen haastattelu KOTIMAA | 21.6.2018 12. Ensimmäiseksi Luoma kaivaa laukustaan vanhan kuvallisen kortin. Arkkipiispan seitsemän virstanpylvästä Arkkipiispa Tapio Luoma harrasti nuorena dx-kuuntelua ja liikuttuu vieläkin muistellessaan seurakuntalaisten tervehdystä Peräseinäjoella. Kotimaan haastattelu on yksi kalenterimerkintä, kello 8.30. Kaksi ensimmäistä työviikkoa arkkipiispana ovat antaneet esimakua tulevasta. Kirkon talo Helsingin Etelärannassa on vielä hiljainen, kun arkkipiispan työhuoneessa alamme käydä läpi Tapio Luoman elettyä elämää seitsemän virstanpylvään avulla. Kalenterinäkymä on sakeana asioita, tapaamisia, kokouksia ja niin edelleen. K ylläpä sähköposti laulaa, huokaisee Tapio Luoma
Kielitaitoni karttui ja eksoottiset kielet alkoivat kiinnostaa. Luoma on syntynyt Kurikassa, mutta kasvanut ja käynyt koulunsa Vaasassa. Erityisesti hänelle on jäänyt mieleen Ecuadorista käsin toiminut radio Andien ääni. Luoma tutustui myös kristillisten radioasemien kirjoon. Kutsumus Rippikoulun jälkeen vuonna 1977 Tapio Luoma oli nuortenmessussa Vaasan kirkossa. Elettiin elo-syyskuun vaihdetta, luonto oli vielä vehreä kirkkopuistossa ja aurinkokin paistoi. Dekaani Eero Parvio muistutti Luomaa ja tämän kurssitovereita siitä, että tiedekunnan tehtävä ei ole huolehtia opiskelijoiden hengellisestä elämästä. 1970-luvun lopussa ja -80-luvun alussa äänessä olivat niin Radio Moskova kuin Voice of America. Aloitti hengessä, lopetti Helsingissä, sanottiin myös Vaasassa. Muutaman vuoden kuluttua häntä pyydettiin apuohjaajaksi ja lopulta hän sai kerhonojaajan kortin. Luoma aloitti myös työelämässä 14-vuotiaana hinnoittelemalla Fazerin makeisia Vaasan kaupoissa. Siihen vaikutti ensimmäinen pesti Peräseinäjoella. Osin DX-kuuntelun peruina Luoma hankkiutui pariksi vuodeksi radioon töihin kuuluttajaksi. Luoman mukaan Raamattu kyllä kestää, että sitä tutkitaan eri menetelmin. Hän ei sanonut asiasta kenellekään, mutta tunne – kutsumus, kuten kirkossa sanotaan – oli selkeä ja vahva. Tapio Luoma vihittiin papiksi 1987. » KOTIMAA | 21.6.2018 13. – Olennaista on nähdä, mitä Jumala haluaa sanoa Raamatun kautta juuri minulle. – Koulussa meillä annettiin opintojenohjausta, mutta sanoin, etten tarvitse sitä, koska tiedän jo mitä minusta tulee. Luoma ei kokenut Helsingissä uskonkriisiä. Tämä on ensimmäinen valtakirja toimia kirkon työssä. – DX-kuuntelu opetti huomaamaan, minkälainen voima ideologioilla ja aatteilla on ja miten hallitsijat voivat käyttää niitä hyväkseen. Hänen kutsumuksensa vahvistui ja häntä alkoivat kiinnostaa systemaattinen teologia ja dogmatiikka. Messun jälkeen nuoret juttelivat niitä näitä, kuten tapana on. Ja jostain hän sen minulle etsi. Seurakuntayö Tapio Luoma määrittelee itsensä syvimmältä olemukseltaan seurakuntapapiksi. Radiokuuntelu jatkui harrastuksena aina opiskeluaikoihin saakka. 2. Sanoin opettajalle, että tarvitsen vain teologisen opinto-oppaan. Valtakirja – Otin tämän mukaan, sillä se antoi lähtökohdan. Luoma muistaa yhä DX-kerhon jäsennumeronsa: 3752. – Se oli voimakas kokemus siitä, mitä tämä kirkko oikeasti on ja siitä, että on pappina voinut 14-vuotiaana saatu Kerhonjohtajan kortti on Tapio Luoman ensimmäinen kirkollinen valtakirja. Radion kuuntelu toi viestejä maailmalta. Kotoa kannustettiin ja kaverikin pyysi mukaan, joten Luoma lähti seurakunnan poikakerhoon. Toiminta seurakunnassa alkoi viedä mukanaan varsinkin rippikoulun jälkeen. Luoma kuvattiin Kirkkohallituksen vahtimestarikopissa. Siinä oli teksti, jossa sanottiin, etteivät he toivota hyvää matkaa vaan tervetuloa takaisin. Olin 14-vuotias, kun sain Kerhonjohtajan kortin. – Sieltä on peräisin syvä kokemukseni ja ihanteeni seurakunnan ja papin välisestä yhteydestä. Tarkkaa päivämäärää Luoma ei kuitenkaan muista. Myös maailmanpolitiikka alkoi kiinnostaa, elettiinhän kylmän sodan aikoja. – Pidän radiota mielenkiintoisempana välineenä kuin televisiota. Luoma jopa tilasi Ulkopolitiikka-lehden, vaikka sanoo, ettei silloin ymmärtänyt siitä juuri mitään. – Muistan silloisen vaasalaisen lehtorin, sittemmin kappalaisen Sinikka Laineen sanat, että heikkopa on semmoinen usko, joka kaatuu historiallis-kriittiseen tutkimukseen. Hän kuvaa itseään lähtökohdiltaan palkansaajaperheen lähiölapseksi. Siitä täytyy jokaisen huolehtia itse, ja mieluiten porukassa, jossa tulee hengellisesti kuulluksi ja hoidetuksi. Niihin aikoihin kohistiin professori Heikki Räisäsestä ja historiallis-kriittisestä raamatuntutkimuksesta. Pikku hiljaa Luomalle tuli vahva sisäinen tunne: hänestä tulee pappi. – Elettiin aikaa ennen globaalia kansainvälisyyttä ja internettiä. – Viisas muistutus. Kortin saadessaan Luoma ei osannut edes ajatella, että eräänä päivänä hänellä olisi kädessään valtakirja – virallisesti viranhoitomääräys – toimia Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispana. Luoma on silmin nähden liikuttunut muistellessaan tuota hetkeä. Se on yhä hänellä kirjahyllyssä. – Arkkipiispan johtajuus ja kaitsentatehtävän sisältö laajenevat olennaisesti, kun ollaan yhteydessä kirkon ulkopuolelle yhteiskunnan eri toimijoihin, Tapio Luoma sanoo. ” DX-kuuntelu opetti huomaamaan, minkälainen voima ideologioilla ja aatteilla on ja miten hallitsijat voivat käyttää niitä hyväkseen. Yhteys Radio Pekingiin kuitenkin avasi kiinnostuksen Kiinaa kohtaan. Luoma sai raporteistaan radioasemalta palautteena postissa muun muassa puhemies Maon koottujen teosten viidennen osan. DX-kuuntelu 13-vuotiaana Tapio Luoma luki Tekniikan Maailmasta, kuinka voi harrastaa DX-kuuntelua, eli yrittää löytää kaukaisten maiden radioasemia. 3. Harrastukseen kuului laatia raportteja ja lähettää ne radioasemalla, joka saattoi vastata ja vahvistaa, että niiden lähetys oli kuultu. 1. Sain Idi Aminin Ugandastakin radioasemalta postia. 4. – Kotiimme ilmestyi seurakuntalaisten lähetystö ja toi adressin. Se tiivistyi Luoman mielestä hetkeen, jolloin hän oli lähdössä perheensä kanssa Skotlantiin jatko-opintoihin
Vaikea kuvitella ihmistä, joka ei muokkautuisi suhteessa toisiin ihmisiin, vaikka meidän aikamme korostaa yksilön mahdollisuuksia. 7. Kirkollisessa ympäristössä halutaan nähdä kolmaskin ulottuvuus, hengellinen johtaminen. Tapio Luomalla on ranteessaan uusi Suunnon monikäyttökello, jota valmistaja suosittelee ”urheiluun ja seikkailuun” – siis omiaan uuteen tehtävään. Tästä huolimatta Rajamäki seurasi tarkasti aikaansa. Riippumatta esimiehen ammatista tai koulutuksesta hengellinen näkökulma on kaikessa kirkollisessa johtamisessa mukana, vaikka seurakunta on työpaikka siinä missä mikä tahansa muukin työpaikka. haastattelu KOTIMAA | 21.6.2018 14. – Kirkollinen johtaminen on oma lajinsa, koska kirkkoyhteisö oman ymmärryksensä kautta tajuaa olevansa jotain muuta kuin omin voimin aikaansaatu porukka. Tapio Luoma asuu vaimonsa Pirjon kanssa vielä Espoossa. Jumalan tulemisesta ihmiseksi toisen persoonansa muodossa. – Kolminaisuusopin pohjalla on relaatio, suhteiden verkosto. Luomalla on iskevä vastus: – Jeesus Kristus on Herra. – Paimenena oleminen on johtajuutta, mutta myös jotain paljon enemmän. Kyllä tämä oli havahtumista elämän suureen mysteeriin, joka on lahja. Siitä huolimatta, että on yksityisiä missioita, on kysyttävä yhdessä Jumalan tahtoa. Isoisyys – Minusta tuli tammikuussa isoisä. Me olemme niitä olentoja, joita olemme, siksi että meillä on suhteet toisiin ihmisiin, emme ole vain yksilöitä. – Mieli tulee perässä ja asioiden paljous hämmentää, vaikka osasin toki varautuakin tähän. Tämä pohdinta johtaa myös ihmisen suhteiden pohdintaan. Se on Luomalle tärkeä asia. Kolminaisuus Tapio Luoman väitöskirja käsitteli inkarnaatiota ja fysiikkaa eli kristinuskon suhdetta luonnontieteeseen. Luoma näkee kaiken seurakunnassa tehtävän työn palvelevan kirkon missiota, niin haudankaivajan työn kuin leirikeskuksen emännänkin. Tämä sanoma otettiin seurakunnassa hyvin vastaan. – Vaikka seurakunnissa on työntekijöitä, jotka saattavat ajatella, että henkilökohtaisen jumalasuhteen vuoksi heillä on jokin yksityinen missio, sen on joustettava yhteisen mission edessä. Luoma sai kellon lahjaksi Espoon kapitulin työtovereilta erään ajanjakson päättymisen merkkinä. Piispa ja kirkkoherra tekevät Luoman kokemuksen mukaan paljolti samaa työtä, he ovat kumpikin kaitsijoita, episkopuksia. – Oman pappissukupolvensa edustajana hän kantoi sotienjälkeisen ajan vahvaa yhtenäiskulttuurin ja kansakirkon ihannetta. – Seurakunta yhteisönä on olemassa viime kädessä sen vuoksi, että Jumala on. 5. Luoman perheen kolme aikuista lasta elävät jo omillaan. Luoma arvelee, että on mentävä eteenpäin asia kerrallaan ja hyvien tukijoukkojen apuun luottaen. Miten Jumalan kolme persoonaa ovat suhteessa toisiinsa. Miten sellaisen jälkeen sopeutui jälleen pienen seurakunnan apupapiksi. Yksityisen työnäyn on nivouduttava osaksi yhteistä työnäkyä. Jeesus ei sanonut mene, vaan menkää. Siinä ollaan tiiviisti mukana yhteisön elämässä, koetaan omissa nahoissa yhteisön ilot ja kivut, eikä olla vain ulkopuolella luomassa linjoja tai hallinnoimassa. Turun piispantaloon he pääsevät muuttamaan kesän aikana, kun sen remontti on valmis. Kaikki muu kirkollinen toimeliaisuus, herätysliikkeet mukaan lukien, saa merkityksensä viime kädessä paikallisseurakunnasta. Siitä inkarnaatiossa ja kolminaisuusopissa pohjimmiltaan on kysymys. Inkarnaatio tarkoittaa Jumalan tulemista ihmiseksi. Opin häneltä paljon, erityisesti sen, että paikallisseurakunta on kirkossa on kaiken A ja O. Peräseinäjoella Luoman ensimmäinen kirkollinen esimies oli kirkkoherra Olli T. – Olen iloinen uudesta tilanteesta, mutta samalla arka sen suhteen, miten odotusten kanssa pystyy toimimaan niin, että siitä olisi kirkolle aidosti pitkällä tähtäimellä hyötyä. Johtajuudesta puhutaan toisaalta asioiden ja toisaalta ihmisten johtamisena. olla ihmisten kanssa ja kulkea heidän rinnallaan. Luoma näkee, että arkkipiispan johtajuus ja kaitsentatehtävän sisältö laajenevat olennaisesti kun ollaan yhteydessä kirkon ulkopuolelle yhteiskunnan eri toimijoihin. – Ei pieneltä lapselta kysytty, halusiko hän syntyä juuri tähän maailman kolkkaan, minun ja vaimoni, vanhempiensa ja monen muun iloksi. Rajamäki. Luoma lainaa John Donnen runon tunnettua säettä: ”Yksikään ihminen ei ole saari...” – Vuorovaikutukseen hyppääminen tekee meistä ihmisiä. Luoma sanoo parhaillaan kamppailevansa sen tiedon ja kokemuksen kanssa, ettei voi täyttää kaikkia häneen asetettuja toiveita. Matalalentoa uusi kello ranteessa Ensimmäiset viikot arkkipiispana ovat olleet Tapio Luoman sanojen mukaan matalalentoa. Tunnepuolella kokemus on samankaltainen kuin aikoinaan siirtyessäni Seinäjoen kirkkoherraksi. Johtajuus Johtajuuden pohtiminen on ollut Tapio Luomalle tärkeää, varsinkin sen jälkeen kun hän vuonna 2002 siirtyi kirkkoherraksi Seinäjoelle. – Niin se on. Jatko-opinnoissaan Luoma liikkui käsitteellisellä ja akateemisella tasolla. Uusien asioiden tulva oli valtava. Emme voi häivyttää yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta pois. Tapio Luoma ei pidä hengellisyyttä erillisenä johtamisen kolmantena alueena, vaan sen on läpäistävä kaikki johtamisen näkökulmat. – Lapsenlapsen syntymä muistuttaa elämän rikkaudesta ja ihmeellisyydestä. Rajamäki sanoi, että seurakunnassa tehdään eturintamatyö. Luoma muistuttaa, että missio, lähetyskäsky, annettiin monikossa, menkää ja tehkää. Vaikka viime vuodet ovat olleet Luoman elämässä täynnä piispuutta ja muuttuvan maailman asioita, niin lapsen syntymä palauttaa maan pinnalle, että tätähän se elämä on, näin tänne tullaan. 6. Tapio Luoma sanoo olevansa iloinen uudesta tilanteesta, mutta samalla arka häneen kohdistuvien odotusten suhteen. Vauhti on kova ja päätä huimaa. Ja että säilyisi herkkyys kuunnella ihmisiä, erityisesti niitä, jotka ajattelevat toisella tavalla kuin minä
”Katsokaa kedon kukkia, kuinka ne nousevat maasta: eivät ne näe vaivaa eivätkä kehrää. Mikä kedon, niityn tai tienpientareen kukista on suosikkisi. Hiirenvirna Yksi yleisimmistä niittyjen kasveista. Se löytyy Matteuksen evankeliumin luvusta 26, jakeista 28–29. Halutessasi voit kirjoittaa myös lyhyen perustelun tai kertoa muistosi kyseisestä kukasta. Lähetä vastauksesi 15.7. Muista kertoa osoitetietosi. Kilpailu |K uv at : M ik a Se pp äl ä, Ja ak ko Vä hä m äk i / Va st av al o Päivänkakkara Todellinen kesäpäivän symboli, tunnistettavimpia luonnonkukkia. Särmäkuisma Käytetty monipuolisena lääkekasvina. Kissankello Helppo tunnistaa, joskin siitä tavataan useita alalajeja ja sillä on useita sukulaisia. Katso kedon kukkia! – Äänestä suosikkisi Lähetä valintasi osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi otsikkokenttään tunnus Kukka. KOTIMAA | 21.6.2018 15. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan seitsemän kirjapalkintoa. Keto-orvokki Monien suosikkikukka vaatimattomuudessaan. Äänestä niistä mieleisesi. Minä sanon teille: edes Salomo kaikessa loistossaan ei ollut niin vaatetettu kuin mikä tahansa niistä.” V ieressä oleva kohta on yksi Raamatun lainatuimpia ja rakastetuimpia. Osallistuessasi suostut siihen, että sinulle voidaan lähettää tietoa ja tarjouksia Kotimaan tuotteista. Perusteluja ja muistoja saatetaan käyttää myöhemmin jutun yhteydessä. Ahdekaunokki Koristeellinen ja näyttävä kasvi, monien hyönteisten suosiossa. Niittyleinikki Koulukasvioiden klassikko, viihtyy monenlaisilla kasvupaikoilla. Voit myös lähettää perinteisen postikortin osoitteeseen: Kotimaan toimitus, PL 279, 00181 Helsinki. Kotimaa kokosi seitsemän kedon kukkaa. mennessä
kesäreissu KOTIMAA | 21.6.2018 16. Iisalmen Kustaa Aadolfin ristinmuotoinen kirkko sijaitsee Vanhan hautausmaan vieressä
Tunnelma kirkossa on tosiaan lämmin, kodikas, intiimi ja jollain tapaa erittäin rauhallinen. Luonto vihreine nurmikkoineen sekä koivuineen ja havupuineen asettuu kauniisti kirkon ympärille. Kirkon ulkoseinää koristavat suuret valkoiset ristit, joita on sisäänkäynnin yläpuolella ja kirkkosalin seinustoilla. Kirkkoa kutsutaan myös Kristuksen tulemisen kirkoksi. Maalaukset on tehty taiteilija Bruno Tuukkasen suunnitelmien pohjalta. Kattoholvissa koristeja viiniköynnökset kaareutuvat kauniisti holvin muotojen mukaan. Tiekirkkokierroksemme alkaa Siilinjärveltä, jossa on vuonna 1923 rakennettu ja paikallisen Peko Väänäsen suunnittelema Siilinjärven kirkko. Kirkon takana valkoinen pinta muodostaa porrastukset kirkon ulkoseinään, aivan kuin askelmat taivaaseen. Toisaalta kirkko on koristeellinen. Ulko-ovien sisäkehyksissä on jonkin verran tummansinistä väriä, joka vihjaa kirkkosalin värimaailmasta. Kellotornin ikkunaluukut ovat vihertävät. Alttarin yläpuolelle, pyöreään ikkunaan on kuvattu voitonlippua kantava karitsa. Kotimaa tutustui kolmeen erilaiseen kirkkoon Pohjois-Savossa. Siilinjärven seurakunnan tiedottajan Sini-Marja Kuusipalon mukaan kirkkoa voi jossain määrin luonnehtia kuvakirkoksi. Niissä on myös maaseudulta tuttuja eläimiä kuten lehmä, hevonen, kauris, poro, karhu ja joutsen. Saarnastuolin sininen ja punainen väri osuvat ensimmäisenä silmään, kunnes vierailija voi siirtyä lähemmäksi saarnastuolia tutkimaan tarkemmin, millaista kuvastoa symboleineen siitä löytyy. Tiekirkot vievät toiseen todellisuuteen Tiekirkoissa kävijä pääsee aistimaan kirkon tunnelmaa, ihastelemaan arkkitehtuuria ja elämään todeksi niiden historiaa. TekSTi | Ari MinAdiS – kuvAT | JukkA GrAnSTröM » KOTIMAA | 21.6.2018 17. Se on visuaalisesti vaikuttava, ja tilaa on myös omille tulkinnoille. Ikkuna on valoisa ja kirkas, kuin ikkuna toiseen todellisuuteen. Sivuikkunat ovat näyttäviä ja värikkäitä. Sen voi jopa tuntea, kun tässä yksin hetken istuu hiljaa. P ieni valkeaksi rapattu punatiilikirkko kurkistaa tuulen vienosti keinuttamien lehtien välistä. Maalauksissa on haluttu korostaa suomalaisesta luonnosta löytyvää eläinkuntaa. Siilinjärven kirkko sankarihautausmaalta päin katsottuna. – Kirkossa on monta särmää ja se on hyvin kuvauksellinen. Muutamasta ikkunasta näkee kirkkoa ympäröivän kauniin luonnon. Värimaailma on hillityn harmaansininen ja punainen. Niiden yläpuolella on ympyränmuotoinen koristekaiverrus vaaleanpunaisella taustalla. Kirkossa on paljon tutkittavaa, ihmeteltävää ja nähtävää. Ulkopuolelta katsottuna Siilinjärven kirkko on yksinkertaisen kaunis rakennus. Sisään astuttuaan kävijät usein heti aistivat lämpimän tunnelman. ” Sen, että tullaan Jumalan kasvojen eteen. Kolmeen sivuikkunaan on maalattu Vanhan testamentin alussa kuvattuja tapahtumia. Siilinjärven seurakunnan suntio Markku Mäenpää luonnehtii kirkkoa poikkeuksellisen kauniiksi – ja hieman erikoiseksi. Kirkko ei ole kooltaan suuri, istumapaikkoja on 550. Alttarikuorin, holvin ja ikkunoiden maalaukset kiinnittävät kävijän huomion. Lapinlahden kirkossa on paljon pieniä ja kiinnostavia yksityiskohtia
– Kuoriosan kolmiulotteisuus tuo tärkeimmän tunteen. Mäenpää haluaa näyttää vielä kirkon kuoriosaa. Siilinjärven seurakunnan tiedottaja Sini-Marja Kuusipalo ja suntio Markku Mäenpää Siilinjärven kirkon etualalla. Kävijöistä ei pidetä tarkkaa lukua, ja heidän määränsä vaihtelee päivästä riippuen. KOTIMAA | 21.6.2018 18. Tornin kärki risteineen osoittaa korkealle kohti taivasta. Lapinlahden kirkossa on valoisa ja tilava kirkkosali. kesäreissu – Tulijan kannattaa ehdottomasti kiinnittää huomiota kuvien kokonaisuuteen. Sisältä kirkko on vaalea ja avara. Sen, että tullaan Jumalan kasvojen eteen. Tästä voi puhua länsitornillisena pitkäkirkkona, ja tyylisuunnaltaan se edustaa uusgotiikkaa ja maalaisgotiikkaa, jota täällä Savossa sanotaan nikkarityyliksi. ” Ehkä tiekirkossa käymällä voi saada myös siunauksen omaan reppuunsa ja jatkaa matkaansa hyvin mielin. Sillä varmistettiin, että nyt kirkkoon varmasti mahtuu. – Vanhassa kirkossa oli vain 400 istumapaikkaa, eivätkä kaikki halukkaat edes kunnolla mahtuneet sinne. Paikkakunnan kokoon nähden kirkolla on kokoa. Lapinlahden seurakunnan seurakuntamestari Sami Kokkonen tuntee hyvin Lapinlahden kirkon historian ja arkkitehtuurin. Myös hillitty beige ja siniharmaa värimaailma tekevät kirkosta valoisan. Lapinlahden kirkko rakennettiin, sillä edellinen oli liian pieni. Siitä, miksi nykyisestä kirkosta on haluttu rakentaa niin näyttävän näköinen, ei ole tietoa. Lapinlahdella asuu vajaa 9 700 henkeä, joka tarkoittaa, että kirkkoon mahtuisi samanaikaisesti kymmenesosa lapinlahtelaisista. Eläinkuvastoa Siilinjärven kirkon lasimaalauksissa, jotka on toteutettu taitelija Bruno Tuukkasen suunnitelmien pohjalta. Lisäksi kirkon värimaailma pysäyttää erityisellä tavalla, Kuusipalo kertoo. Tätä kirkkoa ei voi kuin ihastella ja hämmästellä. Lukuisista ikkunaruuduista tulvii sisään valoa. Keltaruskea puukirkko seisoo pienen mäen päällä mahtavana pitäjän vartijana. Vanha puu tuoksuu orastavasti nenässä ja kirkon suuresta koosta johtuen ääni kaikuu erityisellä tavalla. Lapinlahden kirkkoa ei tarvitse kauaa etsiä, sillä sen huomaa uniikin ulkonäkönsä ja kokonsa puolesta jo hyvän matkan päästä. Vuonna 1880 valmistunut arkkitehti Frans Sjöströmin suunnittelema kirkko on hyvin moniulotteinen, aivan kuin taideteos. Muutosja remontointitöiden seurauksena siinä on nykyisellään reilu 900 istumapaikkaa, Kokkonen jatkaa. Jotkut tulevat paikalle vain hiljentymään. Sen voi jopa tuntea, kun tässä yksin hetken istuu hiljaa. Alttaritauluun katsomalla voi palata Kirkastusvuoren tapahtumiin. Lukuisat erimuotoiset ja kokoiset ikkunaruudut vangitsevat katseen. Seuraavaksi jatkamme matkaa reilu kolmekymmentä kilometriä pohjoiseen kohti Lapinlahtea. – Ymmärtääkseni nikkarityyli on sitä, että se voi alkuun näyttää pelkistetyltä, mutta sitten alkaa löytyä paljon pientä puusepän kädenjälkeä, Lapinlahden seurakunnan seurakuntamestari Sami Kokkonen kertoo. Aikoinaan tässä nykyisessä kirkossa on ollut peräti 1 200 istumapaikkaa. Siinä opetuslapset Pietari, Jaakob ja Johannes ovat kumartuneet Jeesuksen jalkoihin. Nikkarityyli on nähtävissä pilareiden ylärakenteissa. Liljan muotoisia ristejä voi havaita tornin keskivaiheilla ja osa tornin ikkunoista on myös ristinmuotoisia. Tämä kirkko myös kuulostaa ja tuoksuu kirkolta. Kuvat tulevat näin pienessä kirkossa hyvin lähelle kokijaansa. Kesäisin kirkossa käy niin muualle muuttaneita siilinjärveläisiä kuin ohikulkumatkalaisia. – Kirkko on ollut oikein tykätty. Siinä on todella näyttäviä ja runsaita yksityiskohtia
Nykyään ympäri Suomen voi tutustua 266 eri tiekirkkoon itsekseen tai kirkko-oppaiden johdolla. . Sali on valoisa ja sen värit pehmeitä ja lämpimiä. Ehkä tiekirkossa käymällä voi saada myös siunauksen omaan reppuunsa ja jatkaa matkaansa hyvin mielin. Usein tiekirkkojen läheisyydestä löytyy pieni valkoinen kyltti, joka opastaa autoilijan kohti tiekirkkoa. Penkkirivien päästä löytyy siihen kaiverrettuja ristejä. Kierroksella saa tietää enemmän tänne haudatuista merkkihenkilöistä ja hautakivien symboliikasta. Voi vain kuvitella, kuinka sen juhlava kumina on kutsunut kirkkoon monia entisaikojen ihmisiä. Lapinlahden kirkossa on myös kirkkomuseo. Messinkiset kattokruunut ovat melko matalalla, ja niitä voisi melkein koskettaa. ” Joillakin on jokavuotinen perinne käydä täällä esimerkiksi kotiseutuvierailun yhteydessä. – Ennen vanhaan kuvat olivat tärkeitä opetuksen välineitä, koska lukutaito ei ollut tuolloin niin yleistä, kirkko-oppaana toimiva Tommi Hämäläinen osaa kertoa. Kesällä hautausmaalla järjestetään muutama opastettu kierros. Kirkossa on 1 200 paikkaa ja peräti kolme lehteriä. Kirkon tornin katto on pitkä ja kapea. Museon keskellä on sen vanhin esine, ensimmäisen kirkon kirkonkello 1620-luvulta. – Esimerkiksi kattofriiseistä havaitsee koko ajan uutta, mitä ei ole aiemmin lainkaan huomannut. – Toki kävijöitä voisi olla enemmänkin, sillä mielellämme tällaista kirkkoa esittelemme kaikille kiinnostuneille, Kokkonen kertoo. Jatkamme matkaa edelleen pohjoiseen, kohti Iisalmea. Yläparvien takana on ylöspäin jatkuva kuutionmuotoinen tila. Tiekirkot sijaitsevat hyvien liikenneyhteyksien varrella pääteiden läheisyydessä. Siellä on monenlaista vanhaa esineistöä kuten saarnastuoleja, kynttiläkruunuja, vanhoja kirkonpenkkejä ja kirjoja. Keltaisen kirkon julkisivusta silmiin pistävät ensimmäisenä kirkon seinästä ulkonevat valkoiset puupylväät. Askeleemme tömähtelevät ja narskuvat kirkon puurapuissa, kun siirrymme kohti yläkertaa. Lattia narisee allamme astuessamme peremmälle kirkkosaliin. Sali näyttää muutenkin juhlavalta. Tällöin avoimena oli vain muutama kirkko Pohjois-Suomessa. Kirkon vieressä on Vanha hautausmaa. Hautausmaalla on paljon vanhoja komeita puita, joiden on annettu vapaasti kasvaa. Tiekirkot . Se on samalla Pohjois-Savon alueen vanhin kirkkorakennus. Toivotaan että tänäkin kesänä käy paljon kävijöitä, Hämäläinen toteaa. Ne ovat pala konkreettista ja käsin kosketeltavaa historiaa. Kirkon yläparvelta on muutenkin komeat näkymät alakertaan. Viime kesänä tiekirkkokävijöitä oli noin 450. . Joillakin on jokavuotinen perinne käydä täällä esimerkiksi kotiseutuvierailun yhteydessä. Kirkon takana on vanha tapuli, jonka seinälaattaan on kirjattu alueen aikaisempien kirkkojen sijainteja. Taidokkaasti veistetyssä saarnastuolissa on paljon pikkutarkkoja yksityiskohtia. Pylväille löytyy selitys kirkon uusklassisesta rakennustyylistä, jonka tunnuspiirteenä ovat antiikista tutut pylväsjärjestelmät. Osa haudoista on kohti Iisalmea reunustavaa Porovettä. Kirkossa olleessaan voi siis hyvin tehdä aikamatkan menneeseen. Sakastin erikoisuutena ovat aikaisempien kirkkoherrojen muotokuvat. Kirkon lehtereiden kaiteissa ja kattofriiseissä ympäri kirkkoa kulkevat vanhat maalaukset kiinnittävät huomion. – Tiekirkot tarjoavat mahdollisuuden vähän erilaiseen taukoon. Saarnastuolin katosta löytyy aurinko ja sen huipulla on uhrikaritsa. Kustaa Aadolfin kirkosta löytyy Lapinlahden kirkon tapaan kirkkomuseo, jossa kävijä voi tutustua kirkon kannalta historiallisesti merkittävään esineistöön ja asiakirjoihin. Kustaa Aadolfin kirkko ei ole sisältä ollenkaan niin vaatimaton, kuin miltä ulkoapäin näyttää. – Kyllä täällä käy väkeä ihan ympäri Suomea ja maailmaa. Samalla voi hiljentyä, kokea rauhaa, pyhyyttä ja kauneutta. Uusia kirkkoja tulee mukaan joka vuosi. Hämäläinen sanoo itsekin löytävänsä kirkosta aina jotain uutta, vaikka toimii jo kolmatta kesää kirkko-oppaana. Aivan mahtavista jykevistä hirsistä tehty, Kokkonen selittää kertoessaan Lapinlahden kirkon sisäpuolelta löytyvistä yksityiskohdista ja elementeistä. – Täällä näkyy tätä nikkarityyliä, kun aletaan katsoa pilareiden yläkohtia ja muita tukirakenteita. Kullanvärisiä yksityiskohtia on esimerkiksi kirkon metallisessa kuoriaidassa mutta myös muualla kirkossa. Viime kesänä Kustaa Aadolfin kirkossa kävi vajaa tuhat kirkkovierasta, sitä edellisenä hieman vähemmän. On jännittävää, miten kirkon yksityiskohtia ja arkkitehtuuria tutkii ihan eri tavalla kuin muuten kirkon tilaisuuksissa käymällä. Kattofriisistä löytyy kristillistä symboliikkaa ja kirkon lehterikaiteissa on opetuslapsista sekä Raamatun tapahtumista kertovia kuvia. Esineistöön liittyy paljon tarinoita ja varmasti kertomattomiakin sellaisia. Tarkemmin tiekirkoista ja niiden aukioloajoista osoitteessa https://www.tiekirkot.fi/ Kustaa Aadolfin tiekirkko-opas Tommi Hämäläinen kertoo oppivansa itsekin koko ajan uutta. Kirkkosalin värimaailmaa hallitsevat pastellinsininen ja valkoinen. . Toinen toistaan hienommat monen muotoiset hautakivet koristeineen ja uniikkeine yksityiskohtineen ihastuttavat vierailijaa. Kauniisti koristellut pylväät kirkossa luovat omalta osaltaan majesteetillista tuntua. Kirkkoon ja sen historiaan tutustuessa voi vain kuvitella, mitä kirkossa on ajan saatossa tapahtunut, millaisia keskusteluja siellä on satoja vuosia sitten käyty ja mitä kaikkea museossa olevat esineet ovat nähneet. Pääsääntöisesti Lapinlahden tiekirkossa käy ohiajavia ja paikkakunnalla muutoin vierailevia lomalaisia sekä linja-autoretken Lapinlahdelle tilanneita. Tiekirkot pitävät kesäisin ovensa auki noin 10.6 – 20.8. Myös viininpunainen alttarikaide ja lattiamatto tuovat ylevyyttä saliin. Pian löydämmekin kolmen kilometrin päästä Iisalmen keskustasta pienen ristinmuotoon rakennetun kirkon. Jotkut puut ovat ehkä tarkoituksella istutettu reunustamaan joitakin hautoja. Hautausmaalla saisi vierähtämään tovin jos toisenkin. KOTIMAA | 21.6.2018 19. Tiekirkkotoiminta alkoi Suomessa 1990-luvun alussa. Sieltä meidän pitäisi löytää vuonna 1779 valmistunut rakennusmestari Simon Silvénin rakennuttama ja Ruotsin kuninkaan kustavilaista tyyliä edustava Kustaa Aadolfin puukirkko. Vierailija pääsee kohtaamaan eri aikoina vaikuttaneet kirkkoherrat silmästä silmään. Aina kirkon ulkopuoli ei kerro mitään siitä, miltä kirkon sisäpuolella näyttää, joten yllätys voi olla melkoinen astuessa kirkkoon
Parempi avioliitto ry:n toiminnanjohtaja Hanna Ranssi-Matikainen antaa vinkit riitojen ennaltaehkäisyyn ja ratkomiseen. Niissä korostuvat perheenjäsenten eritahtisuus ja erilaiset temperamentit. Vastuu kotitöistä tai taloudellisten asioiden hoitamisesta saattaa jakaantua epätasaisesti, mikä kiristää tunnelmaa ja heikentää keskinäistä ymmärrystä puolisoiden välillä. Jos haluat onnellisen parisuhteen, siihen on satsattava aikaa. Molempien on tärkeää tietää, mihin kaikkeen välttämättömään aikaa kuluu ja mihin perheellä on taloudellisesti varaa. Hanna Ranssi-Matikaisen mukaan puolisoiden välistä yhteyttä voidaan vaalia pienilläkin pää” Suurinta viisautta olisi elämän hidastaminen jo ennen lomaa. haastattelu P arisuhteessa ihminen tarvitsee kokemuksen siitä, että hän on puolisolleen erityisempi kuin kukaan muu. – Helpommin sanottu kuin tehty, Ranssi-Matikainen myöntää. Perheja parisuhdekriisien ytimessä on usein kadonnut tunneyhteys puolisoon, sanoo Hanna Ranssi-Matikainen. Hän on Parempi avioliitto ry:n puheenjohtaja ja kolmen lapsen äiti, joka on tutkinut parisuhteen saloja lähes koko aikuisikänsä. Teologian tohtoriksi hän väitteli vuonna 2012 aiheenaan erokriisin työstäminen toimivaksi parisuhteeksi. Ranssi-Matikaisen mukaan parasta suhteen hoitoa ja kriisien ennaltaehkäisyä on varata riittävästi aikaa parisuhteelle. Tästä seuraa lähes aina ongelmia. Läheisyyden vaalimiselle ja elämän jakamiselle puolison kanssa on vaikea löytää tilaa. Yksityiset terapeutit . Avioliiton myötäja vastamäkiä hän on kulkenut puolisonsa, opetusneuvos Pekka Matikaisen kanssa pian 23 vuotta. – Valitettavasti nykyaika ei tue tätä. Lisäksi arjen kriisit laukeavat usein siirtymissä, kuten mökille tai lomamatkalle lähtiessä. Parisuhteisiin erikoistuneet diakoniatyöntekijät ja papit Arjen kriisit voivat kärjistyä siirtymissä, kuten loman alkaessa, sanoo Hanna Ranssi-Matikainen. Ennen lomaa kannattaisi tietoisesti päättää, että pyrkii katsomaan itseä ärsyttäviä pikkuasioita läpi sormien. Eri järjestöjen parisuhdeleirit, -kurssit ja -viikonloput . Pitäisi raivata aikaa hauskanpidolle ja puhumiselle puolison kanssa. Varaa aikaa parisuhteelle jo ennen lomaa Lomalla monen perheen ja pariskunnan elämä kriisiytyy. Lomaa edeltänyt tihentynyt työtahti on kenties tyhjentänyt aikuisten akut, mikä johtaa tiuskimiseen. Kiire ja uupumus ovat aina pois perheeltä. Se aika on pois jostakin muusta. Tästä ei kannattaisi luistaa edes pahimpina ruuhkavuosina. Lomaan keskittyneet hartaat toiveet yhteisestä ajasta, huomiosta, seksistä ja läheisyydestä saattavat kaatua monesta syystä. – Suurinta viisautta olisi elämän hidastaminen jo ennen lomaa. | Kuva: Jani Laukkanen TeksTi | eMiliA kARHu – kuvA | jAni lAukkAnen KOTIMAA | 21.6.2018 20. Toiveista ei ehkä osata tai uskalleta puhua. Hän kannustaa pohtimaan myös työelämässä sitä, mikä kaikki on oikeasti pakko saada valmiiksi ennen lomaa. Sitten toivotaan, että arjen ohittamiset ja läheisyysvajaus paikkautuisivat lomalla. Seurakuntien perheasiain neuvottelukeskukset . Lapsiperheen arjessa loma ei myöskään vähennä arkivelvoitteita kovin paljon. Elämästä pitäisi tietoisesti karsia asioita ja raivata aikaa yhteisille hetkille, hauskanpidolle ja puhumiselle puolison kanssa. – Kun ihminen on liian lujilla, hän hermostuu helposti. Väestöliiton parisuhdeneuvonta ja nettikurssit . Jos riita tulee, nopeimmin päästään eteenpäin, kun molemmat myöntävät avoimesti virheensä ja pyytävät vilpittömästi anteeksi. – Onko sinun todella annettava kaikki itsestäsi työssä ennen lomalle jäämistä. Nämä ovat arvovalintoja. – Moni ajattelee, että ollaan arjessa vain hyvä työpari, hoidetaan lapset, koti ja työt. Apua parisuhteeseen