12 18 4 Niilo Yli-Vainion syntymästä sata vuotta Perheneuvonnasta apua viljelijöiden jaksamiseen Vaikuttavat Palmuset Lauri Palmunen valittiin kirkolliskokoukseen ja kaksostyttäret Kerttu ja Saara Palmunen Turun hiippakuntavaltuustoon Ka nn en ku va : Pa si Le in o 11 5. vu os ik er ta 00 43 59 5– 20 –0 8 11 Seppo Kääriäinen: Nyt tarvitaan taitoa sopia N:o 7 / 21. helmikuuta 2020 | hinta: 3,90 €
1 Olet sanonut, että sota ei häviä perheestä ennen kuin neljännen sukupolven jälkeen. Tässä lehdessä kerrotaan Kantosen maanviljelijäperheen elämästä Keski-Suomen Pylkönmäellä. Se vaikuttaa jo aivan kaikkeen. Olen itse kasvanut vanhempien kanssa, joilla on kirjava tarina sodasta, ja se periytyy. KOTIMAA | 21.2.2020 2. Alaa ei arvosteta ja ammattikunnan syyllistämistäkin tapahtuu. Maalaisjuuremme ovat sen sijaan ikivanhat. Sodan menetykset ovat paljon tilastoja syvemmällä. Isäni sairastui syöpään ja pidin päiväkirjaa hänen sairautensa etenemisestä, kunnes hän kuoli. Luonnon kiertokulku on ikuinen. Heille ei annettu kunniaa heidän tekemistään uhrauksista. Parhaimmillaan maatalous voikin varjella luomakuntaamme. Kulttuurin, taiteen, keskustelujen, kuntouttamisen ja koulutusten muodossa käsittelemme ihmisenä olemisen merkitystä. Miksi näin. Kirjassaan hän pohti sodan kokemusten periytymistä. Kyse on vaikenemisesta. Kontempel on kristillisellä arvopohjalla toimiva hengellinen yhteisö, jonne kaikki ovat tervetulleita uskonnosta riippumatta. On ollut paljon vaikenemista, häpeää, traumoja ja syyllisyydentunteita. Tässä ajassa meidän on tultava suurten kysymysten ääreen. Oikeilla viljelytoimilla mikrobisto ja kaikki eliöstö kehittyy otollisesti. Hiljaisuus on hurjan äänekäs. Maanviljelijän urakka ei valmistu koskaan. Kirjoittaminen oli surutyötä, ja arvelin materiaalin koskettavan monia. 2 Miksi näistä kohtaloista on tärkeätä kirjoittaa. Perhe viljelee monista haasteista huolimatta maatilaansa ja on uskaltanut tehdä suurinvestoinninkin. Varsinkin sodan jälkeen ei pidetty huolta leskistä ja äideistä, joiden oli pakko lähettää lapset Ruotsiin. Vesa KeinOnen Toimittaja arvostaa kotimaista ruokaa. Hän kertoi, että maatalous on perheelle paljon enemmän kuin elinkeino. Nämä jutut jatkuvat. Tapasin jokunen aika sitten teologin, joka on myös maatalousyrittäjä. Nyt ajankohtaista on varautua ilmastonmuutokseen. Neljäs sukupolvi on kyllä kiinnostunut tästä menneisyydestä, mutta se ei ole enää käytösmalli. Kun nyt olen puhumassa kirjastani sekä Ruotsissa että Suomessa, huomaan, että nämä kysymykset ovat suurelta osin käsittelemättä. Ehkä ei ollut välineitä, joilla asiaa olisi yhdessä työstetty. aluksi | viikon henkilö | Ruotsinsuomalaisen näyttelijän Anna Takasen kirja Sinä olet suruni – Kertomus sotalapsesta ja sotalapsen lapsesta on juuri ilmestynyt suomeksi. Kaj aalTO ”Emme peri vain piironkeja vaan kokemusruumiin” anna Takanen on näyttelijä ja Tukholman kaupunginteatterin entinen johtaja. Emme peri vain hyllyjä ja piironkeja vaan jonkinlaisen kokemusruumiin, jossa sodalla on suuri osuus. Tämä taitaa kertoa siitä, että aika monen urbaaninkin kansalaisen varpaiden välistä löytyy edelleen ainakin ripaus multaa. EU-byrokratiakin rasittaa monia. – Tehdessäni näytelmää Fosterlandet tapasin monta sotalapsen lasta, joita sota on koskettanut epäsuorasti heidän vanhempiensa kautta. | Kuva: Fredrik Skogkvist anna TaKanen näyttelijä luomakunnan varjelijat K esäviikonloppuisin ja lomillaan huomattava osa suomalaisista suuntaa kaupungeista pois mökeilleen. Sama viljelijä kertoi, että työssään hän kokee olevansa kuin suuren tilataideteoksen äärellä. Maata viljelemällä on mahdollista muuttaa maailmaa hieman paremmaksi. Kyse on Ruotsin ja Suomen yhteisestä historiasta, kun 80 000 lasta lähetettiin Ruotsiin. Jos niitä juttuja ei ole käsitelty, tämä kokemusruumis on vahva. Lattea trendikahvilassa juova digisuomalainen on pintailmiö. 3 Olet Tukholmassa perustetun uuden Kontempel-yhteisön hallituksessa. Miksi. Jaksaminen on maatalousyrittäjien keskuudessa kovilla. – Olen tuntenut kirkkoherra Olle Carlssonin monet vuodet. Kun hän pyysi minua hallitukseen, tuntui luontevalta lähteä mukaan. – Kirjoitin tämän romaanin henkilökohtaisista syistä
Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Hölmöyttä se on silloin, kun käytänteitä pitää ja voi korjata. Se jo tiedetään, että se ei kulje. Ja armahdettava itseään. Hän itse purjehtii Mäntyluodon ja Lontoon väliä ja yhtä hyvin Mäntyluodon merimieskoti kuin Lontoon merimieskirkkokin on hänelle tuttu paikka. KOTIMAA | 21.2.2020 3. Tänä aikana kirkolliskokouksella pitäisi olla valmiutta tehdä isoja kirkon rakennemuutosta koskevia päätöksiä. Kotimaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Porkkalankatu?7 B, 00180 Helsinki asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora WikmanHaavisto (virkavap.) Graafikot: Gun Damén, Ritva Kaijasilta-Heinonen Valokuvaaja: Jukka Granström toimittajat: Emilia Karhu (virkavap.), Vesa Keinonen, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Meri Toivanen aikakauslehtien Liiton jäsenlehti iSSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy toimitusjohtaja: Matti Koli myyntijohtaja: Otto Mattsson Lukijamäärä: 50?000 KMT 2018 Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Täytyy rukoilla, käydä kirkossa, etsiä mieltä ravitsevia asioita. Niitä ei voi enää lykätä tulevaisuuteen. Esimerkiksi nykyiseen äänestyskäytäntöön, joka osin perustuu siihen, että posti kulkee aina ajallaan. Sitten on tunnusteltava hiljakseen, miten se löytyy uudestaan. Helsingissä ja Kuopiossa pappien äänestysprosentti oli 59. Tasapainosta joutuu pois, kun menettää elämän hallinnan. Elämä tuntuu tylsältä ja värittömältä. Esimerkiksi sillä, että postitse lähetetyt äänestyslaput eivät ole tavoittaneet kaikkia. ”Mitä kauempana merimies on kotoa, sitä tärkeämmäksi tulee missiooni.” Suomalaisen kauppalaivan Fennian kapteeni Helge Lindbom ilmaisee näin sanoessaan monen merenkävijän aidon ajatuksen. Aina ei ole viisasta panna pulinoita pois päätösten tai vaalien jälkeen. Nyt äänioikeus koskee kaikkia pappeja, mutta vain murto-osaa kirkon jäsenistä. 1970 Kotimaa 20.2.1970. Siitä kertoo papiston monin paikoin alhainen, vähän päälle 60 prosenttiin jäävä äänestysprosentti. Jokainen toimii omasta taustastaan käsin. Ajatus ei kulje, uuvuttaa ja kiukuttaa. Kehoakin on liikutettava lempeästi sopivalla tavalla. 20.2. Vaaleihin liittyviin epäkohtiin on puututtava. Se on piste, jonka ympärille sielu, mieli ja keho asettuvat tasapainoon. Viimeistään nurin mentyä täytyy tehdä kuten eksyneet tekevät: palata rauhassa omia jälkiään takaisin. Kiinnostavat asiat vievät mennessään. Kun on tasapainossa, tuntuu että on kotona itsessään ja hallitsee elämäänsä. On vaikea sanoa ei, ja siinä sitä jo mennäänkin täyttä laukkaa, kupsis ja nurin. Kirkon tulevaisuuden kannalta täytyy toivoa, että heikko äänestysprosentti selittyy ulkoisilla tekijöillä, eikä se johdu pappien vähäisestä kiinnostuksesta kirkkoa kohtaan. Vaaleihin liittyvä keskustelu jatkuu, ja se on pelkästään hyvä asia. Saatan harhailla pitkällekin ennen kuin huomaan, mitä on tapahtunut. Välillä eksyn omasta elämästäni. ?. – – Mäntyluodon merimieskotiin tulee ilta illan jälkeen sekä satamassa olevien laivojen väkeä, että satamassa työssä olevia ahtaajia. Freija Özcan Kirjoittaja on Kotimaan toimituspäällikkö. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | Mari Teinilä päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi ???????. Vaalit on käyty, pulinat jatkukoot O nneksi olkoon kaikille 96 kirkolliskokoukseen valitulle edustajalle! Ja voimia, sillä neljän vuoden urakan aikana niitä tarvitaan. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Arkkipiispa Tapio Luoma muistutti taannoisessa Kotimaan haastattelussa edeltäjänsä tavoin, että kirkolliskokousedustaja ei ole edistämässä oman herätysliikkeensä tai hiippakuntansa asiaa, vaan kokonaiskirkon asiaa. Eksyminen on sitä, että harhautuu pois keskipisteestään. Äänioikeudesta pitää myös jatkaa keskustelua. Tulee vastuita hoidettavaksi, on töitä ja huollettavia. Onko vilpitöntä tahtoa ja kykyä tehdä kompromisseja, silloin kun se ajaa kokonaisuuden etua. Pappien heikkoa äänestysprosenttia voi yrittää selittää käytännön syillä. Silti edustajan on viisasta pohtia, mitä kokonaiskirkon edustaminen merkitsee hänen kohdallaan. Pitää kuulostella, missä kohtaa tasapaino horjahti. Usein huomaan sen vasta, kun olo alkaa olla todella huono. Nykyinen käytäntö ei ole toimiva. Lisäksi hän muistutti siitä, että puhumisen ja päättämisen lisäksi kirkolliskokous on rukoileva yhteisö
Uusi kirkolliskokous on edeltäjäänsä tasa-arvoisempi Saara Heinänen ja Laura Rissanen näyttivät tyhjää vaaliuurnaa Helsingin Töölön seurakuntaneuvoston kokouksessa viime viikon tiistaina. Tämäkin luku on korkeampi kuin koskaan aiemmin. Luku on kirkolliskokousvaaleissa suhteellisen vakiintunut eikä kerro mitään siitä, kuinka uudistushenkinen kokoonpano on. Valittujen määrä on linjassa ehdokasjakauman kanssa: 45 prosenttia kaikista ehdokkaista oli naisia. Edustajista 46 prosenttia on uusia. Se on vaikutelma, joka tulee, kun tutkii vaalin tuloksia. Viime keväänä valituista kansanedustajista 46,5 prosenttia oli naisia. | Kuva: Olli Seppälä KOTIMAA | 21.2.2020 4. Kirkolliskokous nuortui hitusen. Suurinta vaihtuvuus oli tällä kertaa Helsingin ja Kuopion hiippakunnissa. Rintamalinja edustajien välillä kulkee nyt neuvotteluhalukkuudessa. Edustajien keski-ikä on nyt 54 vuotta, kun se edellisellä kaudella oli kaksi vuotta enemmän. uutiset | vaalit | S uomen evankelis-luterilaisen kirkon uuden kirkolliskokouksen toiminta saattaa hyvinkin osoittautua vain edellisen hienosäädöksi. Anna Munsterhjelm odotti äänestyksen alkamista taustalla. Uuden kirkolliskokouksen sukupuolijakauma on jo lähellä eduskunnan vastaavaa. Espoon, Helsingin, Kuopion ja Mikkelin hiippakuntien kirkolliskokousedustajissa naisia on enemmistö. Naisia on uudessa kirkolliskokouksessa 44 prosenttia, kun viime kaudella osuus oli 36 prosenttia. Vaaleilla valittiin 96 edustajaa: 64 maallikkoa ja 32 pappia. Helsingissä, Espoosanalyysi | Avioliiton suhteen uusi kirkolliskokous on yhtä lukossa kuin viime kaudella. Tilastolliset faktat ensin. Naisten osuus edustajista kasvoi. Valituista edustajista nuorin on 24-vuotias ja iäkkäin 78-vuotias
Mikkelissä Tulkaa kaikki -väki sai ensi kertaa läpi kaksi maallikkoedustajaa. Samalla listalla ollut konservatiivisemman porukan keulakuva Jouni Turtiainen putosi kirkolliskokouksesta. Vaaleissa oli mahdollista äänestää myös ennakkoon. Toisaalta Tampereen hiippakunnasta lähetetään kirkolliskokoukseen 12 miestä eikä yhtään naista. Maallikoista heitä on alle kolmannes. Kaikki hiippakuntavaltuustoihin valittujen nimet on julkaistu Kotimaa24:ssä. Kirkolliskokouksen ja hiippakuntavaltuustojen vaalit käytiin kirkon yhdeksässä hiippakunnassa 11.2. Meri Toivanen Kirkolliskokoukseen valittujen kasvogalleria on lehden sivuilla 16–17. ” Uuden kirkolliskokouksen sukupuolijakauma on jo lähellä eduskunnan vastaavaa. Papit huitelevat kaukana maallikoiden edellä myös uudistusmielisyydessä. Jokaiseen hiippakuntavaltuustoon valittiin 7 pappia ja 14 maallikkoa. Veli-Matti Salmisen hahmotelma voi hyvinkin olla paras tapa yrittää ennakoida sitä, mitä tuleman pitää. Hiippakuntavaltuusto hyväksyy muun muassa hiippakunnan toimintaja taloussuunnitelman sekä talousarvion. Erään hahmotelman teki tuoreeltaan Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Veli-Matti Salminen. Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin. Korkein prosentti, 89,5, oli Turun arkkihiippakunnassa. Papit saavuttivat näissä vaaleissa merkittävän tasa-arvon virstanpylvään: kirkolliskokouksen pappiskiintiöön valittiin 16 naista ja 16 miestä. Kolmanteen ryhmään kuuluvia, kirkon uudistumista ja yhteisymmärrystä korostavia maltillisia liberaaleja olisi neljännes edustajista. Alin äänestysaktiivisuus, noin 59 prosenttia, oli Helsingin ja Kuopion hiippakunnissa. KOTIMAA | 21.2.2020 5. Luokittelun epätarkkuus syntyy siitä, että eri listoilla saattaa olla hyvin eri tavoilla ajattelevia ehdokkaita eikä listan linja vastaa kaikissa asioissa suoraan ehdokkaan linjaa. sa ja Kuopiossa heitä on valituista peräti kaksi kolmasosaa. Se voi tehdä aloitteita kirkolliskokoukselle. Toinen ryhmä olisivat kirkon perustehtävää, rakenteellista uudistumista ja vuoropuhelua korostavat maltilliset konservatiivit, joihin Salminen lukee 40 prosenttia edustajista. Hän luokitteli uudet edustajat sen mukaan, millaisia asioita heidän valitsijayhdistyksensä painottivat. . Kaikkiaan Tulkaa kaikki -liikkeen suosittelemilta listoilta pääsi kirkolliskokoukseen 40 edustajaa. Aktiivisimmat papit olivat Porvoon hiippakunnassa, missä 75 prosenttia äänesti kirkolliskokousvaalissa. . Toisaalta Espoon hiippakunnan yhteyttä hakevalta Toivoa on – uudistuminen mahdollisuutena -pappislistalta valittiin kolme liberaalimman siiven pappia: Päivi Linnoinen, Mimosa Mäkinen ja Heidi Zitting. Porvoon, Espoon ja Kuopion hiippakunnissa uudistusmieliset listat saivat kaikki papiston paikat. Kirkolliskokouksen vaalissa alin äänestysprosentti, 82, oli Kuopion hiippakunnassa. Papit äänestivät huomattavasti laiskemmin kuin maallikot. Se päättää kirkon oppia ja työtä koskevista keskeisistä linjauksista sekä kirkon hallinnosta ja taloudesta. . Papeilla heikot äänestysprosentit . Millaisiksi uuden kirkolliskokouksen voimasuhteet sitten muodostuvat. Lisäksi äänestäminen on tehty käytännössä vaikeammaksi kuin luottamushenkilöillä, jotka äänestävät kokouksensa yhteydessä. Määrä pieneni, kun hiippakuntarajat muuttuivat vuoden alussa. Avioliittokysymyksessä uusi kirkolliskokous on yhtä lukossa kuin edeltäjänsä, sillä se ei yhäkään yllä kolmen neljäsosan määräenemmistöön. Rintamalinja edustajien välillä kulkeekin nyt neuvotteluhalukkuudessa. Ratkaisu ei löydy enää siitä, kumman avioliittokäsityksen puolelle keskikenttä kääntyy, vaan siitä, kuinka moni edustajista – myös kannoiltaan varmoista – on valmis taipumaan kompromissiin. Heitä olisi edustajista reilu kymmenesosa. Kirkolliskokoukseen valittiin 32 pappia ja 64 maallikkoa. Äänioikeutetuista maallikoista äänesti joka hiippakunnassa useampi kuin neljä viidestä. Edellisessä kokoonpanossa Tampereen hiippakuntaa edusti kymmenen miestä ja viisi naista. Helsingin hiippakunnassa Tulkaa kaikki -lista saavutti puolet edustajapaikoista ja on hiippakunnan suurin ryhmä. . Esimerkkinä mainittakoon Turun arkkihiippakunnan pappien Sillanrakentajat-lista, jolla oli sekä naispuolisia pappeja että naispappeuden vastustajia. Syiksi pappien heikkoon äänestysaktiivisuuteen on esitetty muun muassa sitä, että äänioikeutettujen joukossa on iäkkäitä eläkeläisiä sekä pappeja, jotka eivät motivoidu äänestämään, koska ovat vaihtaneet ammattia. Ilmiö on ennestään tuttu, mutta se näyttää edelleen voimistuvan. Yhtä paljon olisi neljännen ryhmän edustajia eli kirkon uudistumista ja tasa-arvoa ajavia liberaaleja. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kirkollisessa päätöksenteossa ajava Tulkaa kaikki -liike kertoo, että valituista papeista kaksi kolmasosaa on verkoston suosittelemia ehdokkaita. Edellisessä kirkolliskokouksessa Tampereen hiippakunnalla oli 15 edustajaa. Edellisissä vaaleissa miespappeja valittiin 22 ja naispappeja 10. Tulokset selvisivät 12.2. Ensimmäisen ryhmän muodostaisivat tunnustuksellisuutta ja Raamattua korostavat konservatiivit. Valituiksi tulivat Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) työntekijät Ville Auvinen ja Erkki Koskenniemi, jotka eivät tee alttariyhteistyötä naispuolisten pappien kanssa. Papit äänestivät pappeja ja seurakuntien luottamushenkilöt maallikoita. .
Isä, eläkkeellä oleva maakuntahallinnon virkamies ja entinen kansanedustaja Lauri Palmunen oli ehdolla maallikkoedustajaksi kirkolliskokoukseen. Kerttu Palmunen on seurakunnan luottamushenkilö samassa seurakunnassa eli Maariassa, jossa hänen kaksoissiskonsa on pappina. Isän kokemukset kirkollisesta vaikuttamista rohkaisivat myös Saara Palmusta lähtemään ehdolle. Palmuset eivät siis kilpailleet samoista äänistä, vaikka olivat ehdolla kaikissa neljässä vaalissa. Lauri Palmunen sanoo jo ennen kirkolliskokouskauttaan tietäneensä, kuinka vaikeaa ja hidasta on kääntää kirkkolaivaa. – Olen hallintomyönteinen ihminen. Saara Palmuselle ehdokkuus oli ensimmäinen missään vaalissa. Ehdolla vaaleissa olivat myös Lauri Palmusen 36-vuotiaat kaksostyttäret. uutiset T urun arkkihiippakunnan kirkolliskokousja hiippakuntavaltuustovaaleissa äänioikeutetuilla oli mahdollisuus antaa kannatuksensa kaikissa vaaleissa saman perheen Palmusille. – Kaikki luottamustehtävissä on kuitenkin yhteistyötä. – Olen myös työskennellyt viestinnän puolella seurakuntayhtymässä, joten kirkko on varsin tuttu toimintaympäristö. Turun Maarian seurakunnan seurakuntapastori Saara Palmunen oli pappien listalla ehdolla sekä kirkolliskokoukseen että hiippakuntavaltuustoon. Mutta nyt niitä halutaan kehittää. – Hyvä kokemus, varsinkin kun tulin valituksi, hän sanoo. Kerttu, lauri ja Saara palmunen eivät kilpailleet samoista äänistä, vaikka olivatkin kaikki ehdolla viime viikolla pidetyissä kirkolliskokouksen ja hiippakuntavaltuustojen vaaleissa Turussa. Saara Palmunen sanoo olevansa tietoinen hiippakuntavaltuustoihin kohdistetusta kritiikistä ja siitä, että niitä oltiin jopa lakkauttamassa. – Mutta aloinkin kiinnostua ja innostua. Hiippakuntavaltuustossa Kerttu Palmusella ei ole mitään erityistä vaaliagendaa, jota hän lähtisi ajamaan. Isä oli mukana politiikassa ja äiti työskenteli ammattijärjestössä. SPR:n Halikon vastaanottokeskuksen vastaava ohjaaja Kerttu Palmunen puolestaan oli ehdolla maallikkojen listalla hiippakuntavaltuustoon ja tuli valituksi. Ajattelen, että riittää, kun annan osaamiseni, kokemukseni ja näkökulmani kirkon käyttöön. | Kuva: Pasi Leino KOTIMAA | 21.2.2020 6. Olli Seppälä Kaikissa vaaleissa oli ehdolla Palmunen Saman perheen kolme Palmusta meni läpi kirkolliskokousvaalissa ja hiippakunta valtuuston vaalissa Turussa. Hän tuli valituksi toiselle kaudelle. Hyvä hallinto takaa oikeudenmukaisuuden ja mahdollistaa avoimuuden päätöksenteossa. Saara Palmunen tuli valituksi hiippakuntavaltuustoon. Jotkut avioliittoasiaan liittyneet puheet olivat hyvin tunteikkaita ja menivät ihon alle. Onhan tämä myös vähän niin kuin kodin perintöä. – Olen aina ollut sitä mieltä, että vaikuttaminen ja vastuun kantaminen ovat tärkeitä asioita. Lauri Palmunen kertoo ajatelleensa, että yksi kausi riittää, kun tuli valituksi edelliselle kaudelle. Salissa kuulee paljon hyviä puheita erilaisia näkemyksiä edustavilta
Pääsin itse kirkolliskokousedustajaksi, mutta rovastikuntamme väärinkäsityksestä johtuva virhe harmittaa. – Kyseisen rovastikunnan osalta pappien äänet hylättiin. Korhola oli Euroopan parlamentin jäsen kolme kautta 1999– 2014. Käytännössä Toivonen ei kuitenkaan enää voinut osallistua kirkolliskokouksen toimintaan. Korhola oli myös kokoomuksen varapuheenjohtaja 2006–2010. varapuheenjohtaja. Sosiaalisessa mediassa Hämeenkyrön tilanne on herättänyt huomiota erityisesti Tampereen hiippakunnan poikkeuksellisen vaalituloksen takia. Esimerkiksi Tuulia Kuntsi (kesk.) on Jyväskylän kaupunginvaltuuston 1. – Toivon uuden kirkolliskokouksen miettivän avoimesti erilaisia vaihtoehtoja kirkolliskokouksen ja hiippakuntavaltuustojen vaalien uudistamiseen. F ilosofian tohtori Eija-Riitta Korholasta tuli ensimmäinen europarlamentaarikkona eli meppinä ollut kirkolliskokousedustaja. Vaalien vahvistetusta tuloksesta voi tehdä 30 päivän aikana valituksen hallinto-oikeuteen. Hylkääminen johtui siitä, että rovastikunnan pappien äänestyslippuja ei ollut leimattu. Korhola ei kuitenkaan ole ensimmäinen europarlamentissa ollut kirkolliskokousedustaja. Hän toimii myös hiippakunnan vaalilautakunnan puheenjohtajana. Hallinto-oikeudella on mahdollisuus määrätä yksittäisen rovastikunnan vaalit toimitettaviksi uudelleen. Palmunen on ollut myös keskustan vt. Kirkon vaalijärjestys on tältä osin yksiselitteinen. – Oloni on ristiriitainen. Hän toimi keskustapuolueen kansanedustajana 1979–1983. Hiippakunnasta valittiin kirkolliskokoukseen 12 miestä eikä yhtään naista. Kunnallispolitiikassa ovat olleet mukana lisäksi ainakin Tommy Björkstedt, Antti Ahonen, Juha Nivala, Matti Taskila, Seija Kuikka, Ilmari Ylä-Autio, Matti Ketonen ja Päivi Raunu. Heistä Porvoon hiippakunnan uutena maallikkoedustajana valittu Ulla-Maj Wideroos toimi toisena valtiovarainministerinä ensin Anneli Jäätteenmäen ja sitten Matti Vanhasen ensimmäisessä hallituksessa 2003–2007. Onneksi tämä mahdollisuus on kuitenkin olemassa. Lääninrovasti, Pirkkalan seurakunnan kirkkoherra Olli-Pekka Silfverhuth sanoo olevansa tilanteesta erittäin pahoillaan. VeSa KeinOnen Hämeenkyrön rovastikunnassa hylättiin 46 papin äänet KOTIMAA | 21.2.2020 7. Turun arkkihiippakunnan maallikkoedustajana kirkolliskokoukseen valittiin uudelleen myös maakuntahallinnon entinen virkamies Lauri Palmunen. järjestöpäällikkönä 1990-luvulla. kokouksessaan kirkolliskokouksen ja hiippakuntavaltuustojen vaalien tuloksen. Hän toimi myös puoluesihteerinä vuosina 1983–1996. Tampereen hiippakunnasta uutena edustajana valittu maatalousyrittäjä Timo Kaunisto oli keskustan kansanedustaja 2007– 2011 ja puolueen varapuheenjohtaja 2010–2012. – Jos valituksia ei tule, niin vaalitulos pysyy voimassa, Juutilainen toteaa. Olli Seppälä Ensimmäinen ex-meppi ja muuta poliittista kokemusta T ampereen hiippakunnan vaalilautakunta vahvisti 17.2. Valtakunnanpolitiikan lisäksi monilla kirkolliskokousedustajilla on kokemusta kunnallispolitiikasta. Helsingin hiippakunnasta uudelle kaudelle valittu vantaalainen valtiotieteen tohtori Jouko Jääskeläinen oli kristillisdemokraattien kansanedustaja kahteen otteeseen 1991–2003 ja 2011–2015. Korhola oli ehdolla niin sanotun kirkollisen keskitien kulkijoita koonneella Elävä kirkko -ehdokaslistalla. Vuonna 1995 kokoomuksen Kyösti Toivonen oli samaan aikaan kansanedustaja ja kirkolliskokousedustaja, kun hänet eduskunnan päätöksellä valittiin europarlamentin jäseneksi. Uuteen kirkolliskokoukseen valittiin myös neljä entistä kansanedustajaa. Töölön seurakunnan alueella asuva Korhola valittiin luottamustehtävään Helsingin hiippakunnan maallikkoedustajana. Vaaleissa tapahtui Hämeenkyrön rovastikunnassa virhe, jonka seurauksena kaikkiaan 46 äänestäjän äänet hylättiin. Moni on pohtinut, olisivatko hylätyt äänet muuttaneet tulosta. Hänet valittiin kristillisdemokraattien edustajana, mutta vuonna 2003 hän loikkasi kokoomukseen. Kannan siitä yksiselitteisesti vastuun. – Ei voi olla niin, että vaaliohjeita on tulkittava ja samalla on olemassa väärintulkitsemisen riski. Hän pitää vaalien ohjeistusta erityisesti pappien osalta epäselvänä ja toivoo, että se uusittaisiin seuraaviin vaaleihin mennessä. Leimaamattomat äänestysliput ovat mitättömiä, kertoo Tampereen tuomiokapitulin lakimiesasessori Jorma Juutilainen. Vantaan kunnallispolitiikassakin mukana oleva Soili Haverinen toimi 2014–2015 sisäministeri Päivi Räsäsen (kd.) erityisavustajana. Olli-Pekka Silfverhuthin mukaan vaalitavoissa on muutenkin iso tarkistamisen paikka. Järjestelmä on sellainen, että tämä inhimillinen virhe voi korjaantua vain hallinto-oikeuden päätöksellä. Wideroos oli RKP:n kansanedustaja 1995–2015. Silfverhuth kertoo, että äänien hylkäämisestä on tullut hänelle jonkin verran palautetta
Varaa paikkasi! Pirjo Teva , 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi KOTIMAA | 21.2.2020 8. T ut u s tu kurss ij a t ap a htu ma tar j on ta an . Yhteishaussa 18.2.–10.3. kansanraamattuseura.fi Yö v y ta i lo m a i l e m e il lä . olevat koulutuksemme Kasvatusja ohjausalan perustutkinto Lastenohjaaja | Nuorisoja yhteisöohjaaja Järvenpää | Pieksämäki | Lapua | Ruokolahti | Helsinki Nykarleby | Helsingfors * Sosiaalija terveysalan perustutkinto Lähihoitaja | valittavana on useita osaamisaloja, lue lisää kotisivuiltamme Järvenpää | Pieksämäki Puhtausja kiinteistöpalvelualan perustutkinto Toimitilahuoltaja | Kodinhuoltaja Pieksämäki Ravintolaja catering-alan perustutkinto Kokki Pieksämäki Hiusja kauneudenhoitoalan perustutkinto Kampaaja | Parturi Järvenpää | Pori Lue lisää: seurakuntaopisto.fi/yhteishaku * Läs mer på seurakuntaopisto.fi/ga-2020 Haku Hae koulutukseen yhteishaussa 18.2.–10.3.: opintopolku.fi tai jatkuvassa haussa: seurakuntaopisto.fi/jatkuva-haku Aikalisä ammatinvalintaan. Kokous ja leiri, valmennuskurssit ja koulutukset KINNERET TOURS MATKOJA ISRAELIIN 09 231 633 73 susanna.kangas@kinnerettours.fi www.kinnerettours.fi Tutustu matkoihimme nettisivuiltamme! Useita opastettuja valmismatkoja ISRAELISSA Syksyllä 2019 ja Keväällä 2020! Jos olet kiinnostunut keräämään oman ryhmän, ota yhteyttä! Tutustu matkoihimme nettisivuiltamme! Useita opastettuja valmismatkoja ISRAELISSA. Vivamo Tervonsalmi Orisberg Kairosmaja Ka n sa n R aa m att u seura n l oma j a ku r ssike sk uk se t t a rjo a vat e lä m y ksi ä ja mon i puo l i s ta o h j e lmaa ym p äri vu o d e n . Ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus VALMA Hae koulutukseen yhteisessä haussa 19.5.–21.7.: opistopolku.fi www.seurakuntaopisto.fi Järvenpää • Pieksämäki • Lapua • Ruokolahti Helsinki • Uusikaarlepyy USKO TAI ÄLÄ – sinua tarvitaan Opiskele meillä ihmisläheiseen ammattiin Koulutuksiin on jatkuva haku: seurakuntaopisto.fi/jatkuvahaku Ammattija erikoisammattitutkinnot Esitys-ja teatteritekniikan ammattitutkinto Henkilökohtaisen avustajan ja kodinhuoltajan ammattitutkinto Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Kasvatusja ohjausalan ammattitutkinto Kasvatusja ohjausalan erikoisammattitutkinto Kehitysvamma-alan ammattitutkinto Kuntoutus-, tukija ohjauspalvelujen ammattitutkinto Lähiesimiestyön ammattitutkinko Mielenterveysja päihdetyön ammattitutkinto Mielenterveysja päihdetyön erikoisammattitutkinto Puhtausja kiinteistöpalvelualan ammattitutkinto Tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto Seurakuntaja hautauspalvelualan ammattitutkinto Vanhustyön erikoisammattitutkinto Koe, näe, tunne! Kesämenot liite ilmestyy 15.5. Anna Kotimaan Kesämenojen viedä mennessään. Voit myös kerätä oman ryhmän, ota yhteyttä! Kokoukset, riparit, kurssit, tyhy-päivät, loma..
vapaa paikalla! Kevään viikoilla vielä tilaa. Samalla hän hahmottelee uudenlaista tapaa lähestyä Raamattua. Teos sopii niin omiin hiljentymisen hetkiin kuin käytettäväksi esimerkiksi retriiteissä ja erilaisilla sisäisen kasvun kursseilla. Miten se usko, jonka varassa kirjoittaja elää, on vuosikymmenien aikana muuttunut. 20,70 (25,90) 20 70. Mukana on myös talouden vuosikello suunnittelun avuksi. Kysy lisätietoja ja pyydä tarjous Kainuun Opistolta p. 0400 380 093 www.vuontispirtti.fi Majoitusta huoneissa tai mökeissä. Matka kulkee kirjaimellisesta raamatullisuudesta uskoon, joka on ennen muuta suhde. Millaiset ovat kirkon talouden tulevaisuuden näkymät ja miten seurakuntien tärkeää toimintaa kyetään toteuttamaan jatkossakin. Rukous, pysähtyminen, levähtäminen, luopuminen – jokaiseen mietiskelyhetkeen liittyy kysymyksiä, joita pohtimalla lukijan oma hiljaisuuden matka syvenee. Kirjan kuvat ja lyhyet tekstit johdattavat hiljentymään erilaisten teemojen äärelle. Lue lisää kaksivuotisesta, laadukkaasta monimuotokoulutuksestamme ja tule mukaan! www.kristillinenterapia.fi KRISTILLINEN TERAPIAINSTITUUTTI puh. Kirja tarjoaa täsmällistä tietoa muun muassa talouden suunnittelusta ja päätöksenteosta, kirjanpidosta sekä kiinteistöihin ja hautaustoimeen liittyvistä velvollisuuksista. 044 2990 826 ja sinikka.korhonen@kainuunopisto.fi Verkkokauppa: www.sacrum.fi Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki Avoinna: ma 9–19, ti-pe 9–17, la 10–15 Puh. 0400 245368 ETSITTEKÖ RIPPIKOULULLE IHASTUTTAVAA PAIKKAA. Satu Malin arkisen kaunis kuvitus ja tila omille muistiinpanoille kutsuvat jo itsessään rauhoittumaan. Kokous ja leiri, valmennuskurssit ja koulutukset Kokoukset, kurssit ja leirit onnistuu Vuontispirtillä 99340 RAATTAMA Puh. 32,90 (39,50) 32 90 Kalevi Virtanen Vapaa pudotus armoon – Kirja ihmiseksi kasvamisesta Mistä tulen, kuka olen, mihin kuulun, mikä on elämäni tarkoitus. Kristinuskon ja islamin suhteen ja ekumeenisen vuoropuhelun ohella niiden aiheita ovat ihmisarvon puolustus ja kristillisen uskon todeksi eläminen yhä maallistuvammassa maailmassa. Ryhmille hyvät tarjoukset, joka 15. Soita ja kysy vapaita aikoja! Ratkaisukeskeinen kristillinen terapeutti -koulutus 80 op alkaa Tampereella 20.-21.11.2020 ja Helsingissä helmikuussa 2021. Miten oman minuuden löytäminen ja Jumalan löytäminen liittyvät yhteen. Kalevi Virtanen kertoo omasta matkastaan ihmisenä ja kristittynä. 26,90 (32,90) 26 90 Benedictus XVI Kirkko ja moniarvoinen maailma – Neljä puhetta Saksassa vuosina 2005–2011 Puheiden keskeiset teemat ovat usko ja järki, totuus ja ahtaan tiedekäsityksen kritiikki sekä oikeuden ja oikeudenmukaisuuden toteuttaminen poliittisessa päätöksenteossa. 020 754 2350 A R M OA JA A S I A A Karoliina Puuska, Pasi Perander Taloushallinnon käsikirja Suunnitelmallinen ja tarkka taloudenhoito on yhä tärkeämpää, kun kirkon talous kiristyy. Tervetuloa pitämään rippikoulu Kainuuseen, Paltamon Mieslahteen! Majoitus, ruokailu sekä opetustilat yhdistettynä upeaan sijaintiimme vaaramaiseman ja Oulujärven välissä mahdollistavat ikimuistoisen rippikoulun ryhmällenne. 15,00 KATT 15 00 Eija Nurmio, Mari Vainio Aikaa hiljaisuudessa Matkaopas pysähtymiseen. Esipuhe Emil Anton
Sitten tuli öljykriisin aika, ja mieheni työpaikka järjesti työtä Englannissa, koska Suomessa oli lama. Kutsumus ja ihmisen työssään kokema merkityksellisyys ovat tärkeitä voimavaroja. Isoäitini vei minua kirkkoon pienestä pitäen. Suomeen palattuamme löysin itseni seurakunnan palkkalistoilta. Siellä tuttavaperheen kutsumana aloin käydä Raamattukoulua, ja hengelliset asiat avautuivat minulle uudella tavalla. Näitä teemoja ovat muun muassa diakonaattikysymys, naispappeus ja -johtajuus tai esimerkiksi sukupuolivähemmistöjen asiat ja samaa sukupuolta olevien vihkiminen. Ymmärsin sen, mistä kirkossamme ei yleensä mielestäni niin paljon saarnata, eli että meillä on mahdollisuus henkilökohtaiseen suhteeseen Luojamme ja Jumalamme kanssa. Kirkon tuoreimman akateemisten jäsentutkimuksen mukaan (Kati Tervo-Niemelä 2018, Kirkon tutkimuskeskus) pappien ja kanttoreiden työn sisäinen motivaatio on vahvaa. Nyt ymmärrän, että koska maailma on niin väkivaltainen se todella kaipaa pelastajaa. Kirkko huolehti köyhistä ja sairaista sekä alkoi opettaa lukutaitoa kansalle. Pentti Rauhala, FT, dosentti, Lahti elina Juntunen TT, VTM, Espoo Kutsumus kantaa, mutta kuinka pitkälle. Toisaalta nuoremmista kanttoreista yhä useampi näkee työnsä ensisijaisesti toimeentulon turvaajana. Työn suuntaa ja sisältöjä on jouduttu arvioimaan yhteiskunnan sekularisoituessa ja uskonnollisen kentän pirstaloituessa. Kanttoreiden suhde kutsumukselliseen työhön on vähentynyt ja työhyvinvointi heikentynyt. Myös kirkon työelämä on muutoksen aalloissa. Avioiduin ja saimme kolme lasta. Kutsumuksessa on kysymys Jumalan työtoveruudesta ja siitä, miten elämme yhdessä toistemme kanssa. Niistä vain ei niin paljon tiedoteta. Hän alkoi haastaa kansalaisia paastoon. Itse opin työni aikana arvostamaan suuresti kirkkoani monien arvokkaiden työpanosten ansiosta. Yksi johtamisen keskeisistä tehtävistä on rakentaa ja kehittää työympäristöjä, jotka voivat edistää työn merkityksellisyyden tunnetta ja kutsumuksellisuuden kokemusta. Muistan kouluaikana halunneeni lukea Raamattua, mutta yksin luettuna alku oli aika sotaista, ja lukeminen jäi alkuunsa. Kirkon työssä merkityksellisyys ja kutsumuksellisuus kietoutuvat tiiviisti yhteen. Nyt tässä tilanteessa, kun kirkosta ei monta kaunista sanaa kuule, mielestäni ei myöskään kuule kehotusta esimerkiksi rukoilemiseen. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Kirkossa tulisi kaikin tavoin edistää yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja kokemusta tulla hyväksytyksi ja arvostetuksi. Kutsumus on kristillisyyden ydintä ja nousee syvästi teologiastamme. liisa Gunnelius Parainen Haastan kirkkoamme rakastavia rukoukseen ja paastoon KOTIMAA | 21.2.2020 10. työssä jaksaminen | Kutsumus ja ihmisen työssään kokema merkityksellisyys ovat tärkeitä voimavaroja, kirjoittavat Pentti Rauhala ja Elina Juntunen. Itselleni haasteen antoi diakonissa, joka kertoi paastoavansa yhden päivän viikossa. mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Myös Raamattu aukeni minulle elävänä, puhuttelevana sanana. Koulussa aamuhartaus kuului päivään. Muistan aistineeni jonkinlaista läsnäoloa jumalanpalveluksissa ja myös muissa seurakunnan tilaisuuksissa. Papeista vahva enemmistö kokee työnsä Jumalan antamaksi kutsumustehtäväksi. Niitä näkee kyllä esimerkiksi Kotimaa-lehdessä. Esterin kirjassa oli haaste, että koko juutalainen kansa tuhottaisiin. En tosin ”hengellisestä” työstä. Haluan haastaa kirkkoamme rakastavia siihen. Kuitenkin näin monta työntekijää, jotka vilpittömästi ja sydämestään tekivät töitä ja monella oli aito vakaumus. Pappien, muiden teologien ja kanttorien näkemykset työn merkityksellisyydestä ovat vahvempia kuin muilla julkisen sektorin työntekijöillä. Eläminen oli paljon yksinkertaisempaa lapsuudessani. T yön sisällöt ja olosuhteet ovat voimakkaassa murroksessa. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Merkityksellisyys lähtee siitä, että työ on itsessään ihmiselle tärkeää ja merkityksellistä. Kuka tietää, jos kaikkivaltias Jumala katsoisi kirkkonsa puoleen ja saisimme uutta toivoa. Ester sai tehtäväksi tehdä jotain. Ne auttavat ihmistä näkemään suuntaa ja löytämään tarkoitusta. Kirkkomme on haasteistaan huolimatta onnistunut säilyttämään evankeliumin vuosisatoja tässä maassa. Kirkon työelämässä monet erilaiset kysymykset ja teemat aiheuttavat työntekijöille jännitteisyyttä ja ristiriitoja suhteessa omaan kutsumukseen, työn arvoon tai arvostetuksi tulemiseen. Koulun jälkeen etsiydyin maalta kaupunkiin ja sain konttorista työtä. Jaettu kutsumuksellisuus antaa tarkoituksen koko yhteisön ja organisaation yhteiselle tehtävälle. Kotona kuunneltiin aamuja iltahartauksia sekä jumalanpalveluksia. Kutsumus on kutsun tunnetta joltain ihmiseltä suuremmalta, Jumalalta. Käsitteinä ne ovat lähellä toisiaan. Monille kirkon työntekijöille on raskasta, jos oma yhteisö käsittelee edellä olevia teemoja linjattomasti ja ihmisarvoa kyseenalaistavasti. ” Nuoremmista kanttoreista yhä useampi näkee työnsä ensisijaisesti toimeentulon turvaajana. Työn kautta toteutuu jokin erityinen tarkoitus. Hengellisistä asioista ei keskusteltu, mutta hyvin vähän keskusteltiin muista kuin jokapäiväisistä tekemisistä ja touhuista yleensäkään. Olen todennut, että rukous ja paasto toimivat Jumalan valtakunnassa nykyaikanakin. Niihin sisältyy samanlaisia ulottuvuuksia, mutta myös eroja. Eikä julkituoda positiivisia asioita
päivänä tuli kuluneeksi 80 vuotta niin sanotusta tammikuun kihlauksesta. Historiallinen kihlaus jäi yllättävän vähälle huomiolle. Kyseinen ongelma voisi tulla käsiteltäväksi jonkin lakiesityksen tarkastelun yhteydessä, jos asia liittyy lakiesitykseen. Kansakunta kohtaa 2020-luvulla vaikeita ongelmia, hankaliakin yllätyksiä. Työelämä on kiivaassa muutoksessa. Eduskunnan valiokunnat ovat eduskunnan sisäisiä elimiä, ja vain eduskunta itse voi antaa tehtäviä valiokunnilleen. Hallituksen ja opposition raja on ylitettävä ennakkoluulottomasti aina kun asiat sitä vaativat. Nykyinen vaalitapa pohjautuu Schaumanin kirkkolakiin vuodelta 1869. Julkisuudessa on kerrottu paikallisesta ja työpaikkakohtaisesta sopimisesta valtakunnallisista järjestöistä piittaamatta, kaikessa hiljaisuudessa. Ulko-, turvallisuusja puolustuspolitiikkaa on hoidettu sotien jälkeen hyvillä tuloksilla laajan yhteisymmärryksen pohjalta. Kun tämänkertaiset tes-neuvottelut on saatu satamaan, on perusteltua käydä ennakkoluuloton keskustelu sopimismenettelyjen uudistamistarpeista. Varmuuden vuoksi totean, että uudenlaisen sopimisen tahtoa tarvitaan toki muuallakin kuin työmarkkinoilla. Itse suunnasta vallitsee laaja yhteisymmärrys. Nyt siis äänestävät vain luottamushenkilöt. Perustuslakivaliokunta oli eri mieltä (mietintö PeVM 17/2006). Tällainen tapaus on ollut vuonna 2005, ja se koski silloisen apulaisoikeusasiamiehen huomautusta, jonka mukaan eräiden seurakuntalehtien jakaminen myös kirkkoon kuulumattomien koteihin on uskonnonvapautta loukkaavaa. Niiden hallitsemiseen meiltä kysytään sopimisen taitoja. Papistolla voisi edelleen olla oma kiintiö. Ville JaloVaara dosentti, historiantutkija Helsinki Opetusneuvos Veikko Pöyhönen kirjoitti ( Kotimaa 14.2.) eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen Pasi Pölösen ratkaisusta, joka koski Kuusankosken kirkon käyttöä koulun tilaisuuksiin. S uomi tunnetaan sopimusyhteiskuntana. Itsekin ehdokkaana olleena, mutta valitsematta jääneenä, lupasin tehdä aloitteen maallikkovaalin äänioikeuden avaamisesta seurakuntavaalien yhteydessä kaikille kirkon jäsenille. Hoito-, hoivaja opetusalojen neuvotteluista ennustellaan poikkeuksellisen vaikeita. Meneillään ovat lakkojen ja lakkouhkien sävyttämät työehtosopimusneuvottelut. Valiokunta esittää eduskunnalle myös lausuntonsa oikeusasiamiehen vuosikertomuksesta, jolloin asia voisi tulla esille. Kysymys on keskinäisen luottamuksen vahvistamisesta. A. Tammikuun 23. Viittaan eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläisen toteamukseen ( Helsingin Sanomat 12.2.) hänen virastonsa lausunnoista, että päätökset ”eivät ole oikeudellisesti sitovia, mutta toivottavasti ne ovat niin hyvin perusteltuja, että niitä noudatetaan”. Muutos voi tuntua ehkä pelottavalta, mutta sellaisia kirkko saattaa tarvita parantaakseen vuorovaikutusta jäsentensä kanssa. Sopimisen kulttuuri on koulun ja sivistyksen rinnalla tärkein selitys kansakunnan olemassaololle ja menestymiselle niin, että olemme maailman kärkeä niin monessa. Olisiko uudella kirkolliskokouksella rohkeutta tehdä tästä aloite ja antaa jäsenten neljän vuoden päästä päättää jatkokaudestaan. Pöyhönen pitää välttämättömänä, että apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu käsitellään eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. Elävä elämä hakee omat kulku-uomansa aikansa eläneiden käytäntöjen ohi. Hannu Juntunen professori Vantaa Reunahuomautus Veikko Pöyhösen kirjoitukseen Kirkolliskokouksen vaalitapa aika päivittää tälle vuosituhannelle ” Uudenlaisen sopimisen tahtoa tarvitaan muuallakin kuin työmarkkinoilla. Eteneminen paikallisessa sopimisessa vaatii kärsivällisiä keskusteluja osapuolten välillä. Juuri käydyt kirkolliskokousvaalit ovat kirkolle itsetutkiskelun paikka sen osalta, kuinka hyvin kirkon kentän ääni kuuluu tuloksessa. Eduskunnan perustuslakivaliokunta ei ole vetoomustuomioistuin, jolle aikaisemman instanssin ratkaisuun tyytymätön voisi saattaa päätöksen oikaistavaksi. Miksi vaali kiinnosti vain alle 60 prosenttia Helsingin hiippakunnan äänioikeutetuista papeista. Työnantajat tunnustivat tuolloin työntekijäjärjestöt tasavertaisiksi neuvotteluja sopimiskumppaneiksi. Maailma on 150 vuodessa muuttunut melkoisesti. Tämä tapahtui keskellä talvisotaa. Sillä viitataan lähinnä työmarkkinaneuvotteluihin ja -sopimuksiin. 80 vuoden takainen sosiaaliministeri K. Kaikki isot yli vaalikausien menevät asiat on syytä valmistella ja sopia mahdollisimman laajalla pohjalla. Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisun oikeudellista sitovuutta kysyin mielessäni jo silloin, kun Kuusankosken tapaus nousi julkisuuteen. Sopimisella sopijakin vahvistuu Seppo Kääriäinen Kirjoittaja on ministeri. KOTIMAA | 21.2.2020 11. Soteja sotu-uudistukset onnistuvat vain laajapohjaisella sopimisella. Fagerholm luonnehti kihlausta: ”Sopimus on eräs puhuvimpia todistuksia kansamme kyvystä koota hädän keskellä voimansa.” Ministerin kiteytys osui naulan kantaan. Kaikki hyvätkin asiat edellyttävät ajantasaistamista. Nykyinen kirkon parlamentin vaalitapa on sisäpiiriäänestys. Mitä vaalijärjestelmästä kertoo se, ettei Tampereelta valittu yhtään naista. Tasavertaista sopimista tarkoittanut kädenlyönti olisi ansainnut näyttävänkin puntaroinnin sopimisen vuosikymmenistä ja ennen muuta tulevaisuudesta. Kun sopiminen sujuu ja tuloksia syntyy, se samalla vahvistaa sopijoiden asemaa. Silloin niistä tulee oikeudenmukaisia ja kestäviä
Ne ovat pitkälti samoja kuin muuallakin maassa. Se teki lehmävasikan, jolle pitäisi nyt keksiä nimi. – En minä tuntemattomaan hypännyt, sillä lapsuuskodissani Laukaan Lankamaalla oli myös karjaa, Virpi Kantonen kertoo. – Silmiinpistävää maatalouspariskunnissa on moniroolisuuden haaste. On huolta taloudesta, jaksamisesta, tilanpidon jatkuvuudesta ja ilmastonmuutoksesta. Kantoset uskovat vahvasti, että joku lapsista innostuu jatkamaan tilanpitoa. Virpi Kantonen tuli 1980-luvun lopulla Pylkönmäelle kunnan nuoriso-ohjaajaksi. Kone rekisteröi lehmien käynnit lypsyrobotilla ja rehukioskilla. – Täytyy pistää käsiä ristiin, ettei meillä ole ollut ylitsepääsemättömiä ongelmia. Kun nuorelleparille alkoi tulla jälkikasvua, vanhan emännän apu oli tuiki tarpeellinen lehmien hoidossa. Kantosten tila on nimeltään Mäkelä. Edellisenä päivänä poiki Jasmin-lehmä. Kun tilalla poikii vuoden aikana 70 lehmää, riittää nimissä keksimistä. Vieraille avataan oma ovi, ja tilan väelle toinen ovi. Sitä riskiä ei kannata ottaa. Lapsikatras on tämän perheen voimavara. Tänä vuonna syntyvät lehmävasikat saavat s-kirjaimella alkavan nimen. Seuraavana vuonna he ottivat Kantosen tilan virallisesti haltuunsa. TeksTi ja kuvaT | Päivi keTolainen 14-vuotias Konsta odottaa kovasti, että saa traktoriajokortin. – Mutta ei tämä kaikki itsestään toimi. Lapsenlapsia on kolme. sonnivasikat lähtevät maailmalle jatkokasvatukseen. Tiedämme, että monella viljelijällä on hyvin vaikeaa, Kantoset sanovat. Vanhemmat ovat iloisia ja ylpeitä lapsistaan, jotka tulevat yhä mielellään pyhäisin ja lomilla kotiin ja auttelevat talon töissäkin. Tämä on vanha tapa – samana vuonna syntyvät lehmät alkavat aina samalla kirjaimella. – Isoisäni osti aikoinaan tilan, joten edustan kolmatta polvea Kantosia tällä tilalla, Reijo Kantonen sanoo. – Meillä lapset keksivät talkoilla vasikoille nimiä, Virpi Kantonen hymyilee. Jyväskylän perheasiainneuvottelukeskuksen maaseutukuntien sivupisteissä nousevat esiin myös ihmissuhteiden kiemurat. Vuonna 1989 pari avioitui. Samanaikaisesti navetalla nähdään iloisia perhetapahtumia joskus useitakin viikossa. 12 KOTIMAA | 21.2.2020. Kun aamupäivän navettahommat on tehty, päästään pirtin pöydän ääreen. Maalla talon nimi usein pysyy, vaikka omistajasuku vaihtuu. Ensin tullaan valvomoon, jossa tietokone suoltaa dataa navetan tapahtumista. Tietokoneeseen voi tulla ongelmia, sähköt voivat katketa, lehmä saattaa yllättäen sairastua tai se alkaa poikimaan, yrittäjä Reijo Kantonen luettelee. vasikoista kasvaa uusia lehmiä maidontuotantoon. – Meidän Veera opiskelee agrologiksi ja Viljelijän leipä on yhä tiukemmassa Keski-Suomessa maanviljelijästä ja hänen parisuhteestaan välitetään. reportaasi N ykynavettaan ei rynnistetä tuosta noin vain. Vieras saa jalkaansa lainasaappaat, sillä omissa kamppeissa ei eläinten luokse mennä. Jokaisella lehmällä on kaulapannassaan tunnistin, jolla sen elämän kulkua tarkkaillaan. Perheneuvoja Pirjo Salminen tuntee pohjoisen Keski-Suomen maatalousyrittäjien paineet. Tarjolla on uunijuustoa, ja puhe kääntyy jälkikasvuun. Kantosilla on kuusi lasta, joista nuorin käy yläkoulua ja muut ovat maailmalla. Taustatekijänä oli seurustelu Pylkönmäen maataloussihteerin ja Mulikan kylän nuoren isäntämiehen Reijo Kantosen kanssa. Pian nuoret tarttuivat maatilan hommiin kaksin käsin. Apuna ovat myös seurakunnat. Maailmalta tuleva pöpö kun voisi tehdä pahaa jälkeä isossa karjassa. Reijon isä ja äiti rakensivat pihapiiriin vaarintuvan ja auttelivat vielä monta vuotta talon askareissa
Joku kertoi, että appivanhemmat tai puolison sisarukset voivat kävellä edelleen entisen kotinsa jääkaapille enempiä empimättä. Näitä kysymyksiä pitäisi päästä purkamaan, ettei paine kasva liian kovaksi. Missä on minun yksityinen alueeni, saattaa emäntä tai isäntä huokaista. Entä työaika. Levätäkin pitäisi. ” Joka päivä keskimäärin kaksi suomalaista maatalousyrittäjää luopuu tilanpidosta. Aamuherätys on puoli seitsemän, mutta yölläkin on saatettu käydä navetan puolella. Muuten ei jaksa. Askeleita kertyy työn lomassa melkoisesti. Kun Pirjo Salminen teki maaseutuyrittäjien tukemiseen liittyvää perheneuvojan opinnäytetyötään, nousi vahvana esiin ihmissuhdekysymysten kirjo. Reijo soittaa pianoa. Maaseudulla koti ja työpaikka ovat erityisen vahvasti kytköksissä keskenään, Salminen tiivistää. Pihapiirissä voi käydä päivän mittaan karja-autoa, maitoautoa, vilja-autoa ja lomittajia. Heinähommat ovat tiukka puristus, vaikka siinä ovat koneet apuna. Miten tähän sitten pitäisi suhtautua, jottei loukkaisi ketään. Vaikka moni askare hoituu koneellisesti, eläinten kuivitus, navetan siivous ja moni muukin homma on käsityötä. Sääennusteita on kytättävä, sillä viljelijä elää edelleen Korkeamman kädestä. Voisiko vetää rajat silläkin uhalla, että riitahan siitä voi tulla. – Meidän kuntosali on navetta. Toki töitä voi järjestellä niin, että päivällä on muutaman tunnin tauko. Jos molemmat puolisot työskentelevät maatilalla, sekä työ että vapaa-aika ovat yhteiset. ollaan puolisoja, vanhempia, työtovereita ja yrittäjiä. Liikuntaa he saavat navetalla kyllikseen. Sesonkityöt tuovat omat paineensa. – Meillä on alakerrassa monenlaiset soittimet, ja välillä soitamme porukalla lastenkin kanssa. Kantosen perheelle musiikki tarjoaa työlle vastapainoa. Sekä Reijo että Virpi laulavat Pylkönmäen kirkkokuorossa. » 13 KOTIMAA | 21.2.2020. Edelliset sukupolvet tuntuvat olevan sukutiloilla läsnä tavalla jos toisella, ja sukutilojahan monet maatilat edelleen ovat. Poikimiset ja sairaiden eläinten hoidot on huolehdittava vaikka yöllä, jos on tarvis. Muuttaessaan puolison kotitilalle tulokas kokee naivansa joskus koko suvun. Molemmat ovat vielä erikseen mieskuorossa ja naiskuorossa. He saattavat puuttua asioihin, jotka eivät heille varsinaisesti kuulu. Kun esimerkiksi Kantoset kertovat työpäivästään, tulee tunne, ettei työaika ala eikä pääty koskaan. Iltapäivällä navetalle on taas mentävä. Virpi käy myös huilutunneilla
Kaikilla eivät tilan jatkokuviot ole samalla mallilla kuin Kantosilla. reportaasi Silti vaarana voi olla toisen ohitse kulkeminen. Kauhulla jännättiin virkailijaa, joka tulisi nipottamaan pellon laidalle. Kulutustottumukset voivat muuttua nopeasti. – Maitoa tuottavien lehmien röyhtäyksetkö pilaavat ilmaston. Virpi Kantosen kasvoilla häilähtää kuitenkin surullinen ilme, sillä maidostakin on tehty julkisessa keskustelussa pahis. Nyt ihmetyttää välillä, että mitä ihmiset aikovat tulevaisuudessa syödä KOTIMAA | 21.2.2020 14. Jäljelle jääneet joutuivat suurentamaan tuotantoa, jotta pärjäisivät. Kiireenkin keskellä viljelijäparin tulisi hoitaa parisuhdettaan, sillä sen varassa lepää raskaiden vastuiden paino. Uunijuusto sulaa suussa, ternimaitoa ei olekaan kuluttajille kovin usein tarjolla. Tai siksi, ettei jatkajia löydy. Vaikka maalla saatetaan yhä joskus hymähdellä hiilijalanjäljille ja ilmastonmuutoskeskustelulle, aikaansa on seurattava valppaasti. Maidon hinta putosi roimasti kymmenen vuotta sitten, kun maataloustuet vähenivät, ja Venäjän pakotteet vaikuttavat jatkuvasti hintapolitiikassa. Tila on valjastettu maidontuotantoon, ja pelloissa kasvaa eläinten rehua. – Me pidämme usein työpaikkapalaverit saunan lauteilla. Kaikki eivät jaksa jatkaa. Kun perheneuvoja Pirjo Salminen kohtaa maaseudun pariskuntia, hän muistuttaa kahdenkeskisen ajan tärkeydestä. Siksi toinen tulisi kohdata puolisona, ei työkaverina. Tahti on nopea, ja se näkyy myös Pylkönmäellä. Siellä suunnittelimme aikoinaan navetan teonkin, Kantoset nauravat. Reijo Kantosen lapsuudessa lehmiä ja asukkaita oli lähes joka tilalla. hän kysyy. ” Kun aloitimme tällä tilalla yrittäjinä, tuntui, että ruokaa tarvitaan aina. Jos parisuhde rep sottaa, on kuluttavaa jatkaa elämää pelkkänä yrityskumppanina. Joka päivä keskimäärin kaksi suomalaista maatalousyrittäjää luopuu tilanpidosta. Kun EU-aika koitti, maaseudulla pelättiin sen tuomia sääntöjä. Virpi ja Reijo Kantosen kuntosalina toimii navetta ja työpalaverit pidetään saunan lauteilla. Ihmeteltiin, opitaanko kaikkien säädösten kanssa lainkaan elämään. Kantoset tekivät suurinvestoinnin vuonna 2008, jolloin tilalle rakennettiin uusi navetta entisen pikkunavetan jatkoksi. Tämän hetken ruokatrendit tuntuvat Pylkönmäen maitotilalta katsoen kummallisilta. Universaalit markkinat heijastelevat välittömästi alkutuotantoon. On tärkeää, että asioista pidetään kirjaa, jolloin seuranta helpottuu, sanoo Virpi Kantonen. Näitäkin asioita joudutaan joskus perheasiain neuvottelukeskuksen vastaanotolla pohtimaan. – Sääntöihin on nyt totuttu, eikä se huonokaan asia ole. – Olisi häpeällistä olla se, joka antaa tilan kuolla, tietää Salminen monen ajattelevan. Jos jatkajaa ei ole näköpiirissä, mieleen voi hiipiä ajatus koko työn mielekkyydestä. Jos maito on pahis ja kauramaito hyvis, piMaatalouden merkitykseen pitää uskoa, jotta työtä jaksaa tehdä. Näin katosivat pienet tilat. Ensin lähtivät navetoista eläimet, ja sitten autioituivat talot. Tuli eläinten korvamerkit ja muut toimenpiteet. Tilan pito voi loppua väsähdykseen, velkataakkaan, kannattamattomuuteen tai avioeroon. Äkkiä huomataan, että yhteiselämä on pelkkää työntekoa tai sen suunnittelua. Ulkomailta tuodut kasvikset ja laboratoriossa kehitetyt ravintopilleritkö korvaisivat kotimaisen ruokahuollon. Mutta sukupolvien työn jatkaminen voi tuoda paineita. – Yrittäjillä itsellään on paljon ylpeyttä monialaisesta ammattitaidosta, työn merkityksellisyydestä, luonnon kanssa pärjäämisestä ja aikaansaannoksista, joita useiden sukupolvien pitkäjänteinen uurastus on saanut aikaan
Ruuan tuotannon ja kuluttamisen välisen yhteyden muodostaa ruokakauppa. Kantosten tuottaman maidon tulee olla hiilineutraalia vuoteen 2030 mennessä. Kantoset ovat yrittäneet pitäneet lomansa. Usein reissut suuntautuvat Lapin hangille. Ainakin hiilineutraalius on huomioitava. Vain 13 prosenttia viljelijöistä arvioi taloustilanteensa hyväksi. Allakan mukaan pitäisi olla sydäntalvi, mutta Kantosten piha on jäätiköllä. Kantosten tilalla tuotetun maidon pitäisi olla hiilineutraalia vuoteen 2030 mennessä. Se tarkoittaa, että peltoon kylvetään rehukasveja, jotka sitovat tehokkaasti hiiltä. – Kun aloitimme tällä tilalla yrittäjinä, tuntui, että ruokaa tarvitaan aina. – Hankkeen myötä on voitu tehdä esimerkiksi tilakäyntejä työparina, jossa toinen voi jutella isännän, ja toinen emännän kanssa. Navetan seinällä on lista yhteystahoista, joihin lomittaja voi soittaa, jos tulee ongelmia. Siihen saa sisältyä kolme pyhäpäivää. Kysymyksiä liitelee Kantosen tuvassa – millaiseksi mahtaa maaseudun tulevaisuus muodostua. – Kotoa on johonkin lähdettävä, jos aikoo lomaa pitää. Ilmastonmuutos on totta. Lunta näkyy hiukkasen siellä täällä. Tosiasia on, että Suomessa elää jo useampikin sukupolvi, jolla ei ole välttämättä mitään kosketusta maaseudun arkiseen elämään. Useimpien tilojen tulot kattavat juuri ja juuri menot. ” Samanaikaisesti ollaan puolisoja, vanhempia, työtovereita ja yrittäjiä. Kylällä on muutaman talon kimppa, jolla on yhteinen maatalouslomittaja. – Jos pitää lomaa pääsiäisenä, ne ovat sitten siinä. Siksi peltoon kylvetään rehukasveja, jotka sitovat hyvin hiiltä. Päivä on harmaa. Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela käynnisti vuoden 2017 alussa Välitä viljelijästä -projektin. 15 KOTIMAA | 21.2.2020. Silti meillä on aina puhelin päällä, jos täällä tulee hätätilanne, Reijo Kantonen sanoo. Nyt ihmetyttää välillä, että mitä ihmiset aikovat tulevaisuudessa syödä, kritisoi Virpi Kantonen. Samassa kyselyssä 9 prosenttia viljelijöistä kertoi elävänsä vakavan elämänkriisin keskellä. – Maaseudun ihmisille seurakunta on edelleen osa arkista elämänmenoa. Myös nykyinen hallitusohjelma on luvannut turvata toiminnan tämän vaalikauden ajan. Eilen Kantosilla kokoontui lomitusrenkaan porukkaa. Se, miten se heijastuu tulevaisuudessa maatalouteen, on hämärän peitossa. Vuosilomapäiviä on maatalousyrittäjällä käytössään 26. Näin nähdään, jos on tarvetta muunlaisellekin tuelle, Salminen kuvailee työtapaa. Viime vuonna tehty viljelijän voimavaratutkimus osoitti, että yli 20 prosenttia kamppailee taloustilanteen vuoksi. Yksissä-hankkeen kumppanina toimii myös Jyväskylän perheasiain neuvottelukeskus. Pirjo Salmisen mielestä yhteistyö tuntuu luontevalta. Sen tarkoituksena on muodostaa maatalouden sidosryhmistä tukiverkko, joka tunnistaa maatalousyrittäjän uupumuksen ja avuntarpeen, uskaltaa ottaa asian puheeksi ja ohjaa viljelijän asiantuntija-avun piiriin. Vaikka maaseudun yrittäjät kokevat jäävänsä usein yksin ongelmineen, viljelijästä on havahduttu välittämään myös valtakunnallisesti. – Mutta lomaan pitää varautua hyvin etukäteen. Lomittaja varataan etukäteen suunnitelluksi ajankohdaksi. Keski-Suomessa toimii myös oma maanviljelijöiden tukemiseen tähtäävä Yksissä-hanke, jota hallinnoi Jyväskylän ammattikorkeakoulu. tääkö yhä useamman kylvää peltoonsa nopeasti kauraa. Hanke sai rahoitusta valtion talousarviossa
Laajasalo Teemu, piispa, Helsinki Hintikka Kaisamari, piispa, Espoo Särkiö Pekka, kenttäpiispa Valtioneuvoston edustaja Keskitalo Jukka, piispa, Oulu Åstrand Bo-Göran, piispa, Porvoo ViraLLiSeT eduSTaJaT Järvinen Pauliina, hiippakuntapastori, P U Hietanen Marika, diakoni, U Heikkilä Pekka, toimittaja, tuottaja Björkskog Tommy, key account manager, U auvinen Ville, lähetysjohtaja, P Lainoppinut asiantuntija TurKu Lainoppinut asiantuntija Kumlander Joni, asiakkuuskoordinaattori, U Löytty Olli, tutkija, U Parkkila Seppo, professori, U räsänen Niilo, rehtori, P Silfverhuth Olli-Pekka, kirkkoherra, P Huokuna Pekka, kansliapäällikkö TaMPere rantanen Leena, kirkkoneuvos, talousosasto Kippo Hannu, toimitusjohtaja, el., U Kaisanlahti Janne, lakimies Heikkinen arja, lähetyssihteeri, U Hautala Jukka, aluepäällikkö, P Simojoki Pekka, muusikko Kääriäinen Kimmo, kirkkoneuvos, ulkoasiain osasto OuLu Pihlaja Pirjo, kirkkoneuvos, hallinto-osasto Kuikka Seija, erikoislääkäri Kuisma Minni, nuoriso-ohjaaja, U Kämäräinen Ville, kasvatuksen työalajohtaja, U Lehtinen Mirva, kappalainen, P U Loikkanen Olli, maanviljelijä Pylkkänen Sirkka, kirkkoherra, P U MiKKeLi Piepponen anna Kaarina, kirkkoneuvos, työmarkk.osasto Määttä Petri, kirkkoneuvos, toiminnallinen osasto Wideroos ulla-Maj, entinen kansanedustaja, el., U Stenlund Göran, toiminnanjohtaja, el. Vuori Wiking, oikeusnotaari, U Toiviainen Marjaana, pappi, VTM, P Perilä Juha, nuorisotyönohjaaja, U Mithiku Hanna, projektipäällikkö, U HeLSiNKi Korolainen Katri, viestintäjohtaja Korhola eija-riitta, tietokirjailija, FT, U Jääskeläinen Jouko, VTT LäSNäOLO-OiKeuTeTuT LäSNäOLO-OiKeuTeTuT LäSNäOLO-OiKeuTeTuT LäSNäOLO-OiKeuTeTuT TaMPere MiKKeLi HeLSiNKi eSPOO K ir ko ll is ko ko us 20 20 –2 24 aHVeNaNMaa. Steffansson rolf, toiminnanjohtaja, P Hagman Patrik, TT, dosentti anderssén-Löf Mia, kirkkoherra, P U Lindbäck Peter, maaherra, U POrVOO Vänskä Vuokko, toimittaja, el., U Pöyhönen ilkka, professori emeritus Salomäki Matti, tuomiorovasti, P Ylinen Jouko, seurakuntaneuvos Ylä-autio ilmari, varatuomari ali-Löytty Viivi, viestintäpäällikkö, U antturi arto, kirkkoherra, P Haverinen Soili, TM, piirivastaava, U LaPua Heltelä Marja, tuomiorovasti, P U Hiilamo Kirsi, perheneuvoja, psykoterapeutti, P Karppinen Hannele, erikoislääkäri Jalava Markku, viestintäpäällikkö, el
LaPua Hautala Marjatta, opettaja Välimäki Tarja, yliopistonlehtori, U Sorvari Heikki, diplomi-insinööri Rotko iida, opiskelija, U Raunu Päivi, sosiaalityöntekijä Mäkinen Mimosa, kirkkoherra, P U Lumijärvi Johanna, yliopisto-opettaja Linnoinen Päivi, kirkkoherra, P Tähtinen Tapio, johtaja Zitting Heidi, seurakuntapastori, P U TuRKu OuLu SaaMeLaiSeT KuOPiO KuOPiO eSPOO Hämäläinen Birgitta, kirkolliskokouksen pääsihteeri Viralliset edustajat Läsnäolo-oikeutetut Turun arkkihiippakunta Tampereen hiippakunta Oulun hiippakunta Saamelaisten edustaja Mikkelin hiippakunta Kuopion hiippakunta Porvoon hiippakunta Lapuan hiippakunta Helsingin hiippakunta espoon hiippakunta P Pappisedustaja u uusi edustaja ahvenanmaan edustaja. Palmunen Lauri, VTM Lintunen anna, tutkija, U Koskenniemi erkki, raamattukoulutussihteeri, P TuRKu aakula Kari, toimitusjohtaja ahonen antti, toiminnanjohtaja, U ansaharju aulis, diplomi-insinööri Hukari ari, pappi, TT, P U Kaunisto Timo, agronomi, yrittäjä, U Kemppainen Jari, kirkkoherra, P TaMPeRe Sulo Lasse, maanviljelijä, U Pesonen Niilo, kirkkoherra, P U Parpala Marianna, terveydenhoitaja Palmu Pasi, piirivastaava, P Okkonen Tuula, lehtori, FT Nivala Juha, palvelupäällikkö, U Niemelä Pauli, kirkkoherra, P OuLu Pitkänen Katariina, oppilaitospastori, P U Taskila Matti, rehtori, el. Juntunen Sammeli, kirkkoherra, P Juuma eija, hallintopastori, P U Koskelo aimo, aluepäällikkö MiKKeLi Savela antti, laamanni Niiranen Pekka, toimittaja, TT Mäkinen aulikki, kirkkoherra, P Ketonen Matti, lääkintöneuvos Kemppainen aila, kappalainen, psykoterapeutti, P Kaskiniemi Mikko, ICT-asiantuntija, U Hurtig Ruut, pappi, P U Pulkkinen Marjatta, toimittaja Vehkaoja Tarja, erityisnuorisotyönohjaaja, U Kuntsi Tuulia, apulaisrehtori, U Mäntymaa Mirjami, ylilääkäri Nissinen eino, toimitusjohtaja, U Orsila Markku, johtava kappalainen, P Pohjola Kirsi, yhteiskuntavastuupappi, P U Puhalainen erkki, kotimaantyönjohtaja, el. Kalliala Kaarlo, piispa, Turku Jolkkonen Jari, piispa, Kuopio Luoma Tapio, arkkipiispa, Turku Peura Simo, piispa, Lapua Repo Matti , piispa, Tampere Häkkinen Seppo, piispa, Mikkeli ViRaLLiSeT eduSTaJaT Ruostesaari Marja Leena, viestinnän asiantuntija, U Rantala Tapani, rehtori, P Rajala Pertti, maakuntajohtaja, el. Edustaja valitaan saamelaiskäräjillä 27.–28.2. Hahtola eeva-Riitta, rehtori, el
Saarnaaja Niilo Yli-Vainiolla oli yhteyksiä myös luterilaiseen kirkkoon historia O lemme kirkonkin piirissä rukoilleet, että Herra antaisi herätyksen kansallemme ja maallemme. 100 vuotta | Suomen tunnetuimman helluntaisaarnaajan Niilo Yli-Vainion syntymästä on sata vuotta. Hänen ympärilleen muodostunut liikehdintä lisäsi helluntaiseurakuntien jäsenmäärää yli 6 000:lla. Silvolan oli kutsunut lavalle helluntaisaarnaaja Niilo Yli-Vainio. tammikuuta 1978. helmikuuta 1981 järjestettyä evankeliointitilaisuutta. Siitä, miten ylivainiolainen herätys muovasi luterilaisuutta, on puhuttu yllättävän vähän. Niilo Yli-Vainio herätyskokouksessa Helsingin Saalem-seurakunnassa 14. Helmikuun 23. Tänä päivänä olemme uskomassa, että nyt Herra on sen antanut. Sama hengellinen kokemus, joka johti massiiviseen herätysliikehdintään, muutti hänen suhtautumisensa lapsuuden kotikirkkoon. Olemme kirkonkin piirissä olleet – siunaten pyytämässä –, että Herra antaisi tämän olla kostuttamassa koko Suomea.” Youtube-tallenteella kuuluvassa äänessä on paatosta ja intoa. | Kuva: Vesa Klemetti KOTIMAA | 21.2.2020 18. Puhuja on Jämijärven kirkkoherra Iikka Silvola, ja hänen puheenvuoronsa on osa Lapuan urheiluhallilla 19. Yli-Vainiolla oli elinaikanaan enemmän kuulijoita kuin kenelläkään suomalaisella saarnamiehellä ennen häntä. päivä tulee kuluneeksi sata vuotta Niilo Yli-Vainion syntymästä
Pohjusti oppikeskusteluja Vuosien 1977–81 ylivainiolainen herätys muuttui loppua kohti yhä yhteiskristillisemmäksi. Jäsenkasvu ja myönteinen julkisuus vähensivät tarvetta rakentaa identiteettiä vastakkainasettelun kautta. Myös se pehmensi Yli-Vainion suhtautumista kirkkoon. Kriittisiä kirkonmiesten kommentteja Yli-Vainio sai lukea lehdistä. – Helluntailaisten suhtautuminen luterilaiseen kirkkoon oli tuolloin hyvin jyrkkää. Kaikki tämä pohjusti vuosina 1987–89 käytyjä evankelis-luterilaisen kirkon ja helluntaiherätyksen välisiä oppikeskusteluja. – Vastaavasti meillä kirkossa helluntailaiset nähtiin 1970-luvun puolivälissä yhä lahkolaisina. Raportoituihin ihmeparantumiskokemuksiin suhtauduttiin aika nuivasti esimerkiksi Kotimaa-lehdessä, helluntailaisuutta tutkinut kirkkososiologian emeritaprofessori Eila Helander kertoo. Näiden kokemusten myötä Yli-Vainio on kertonut ymmärtäneensä Jumalan rakkauden syvemmin kuin ennen. Helsingin Sanomissa teologi Martti Lindqvist kutsui toimintaa tunteilla mässäilyksi, maailmasta pakenemiseksi ja puoskaroinniksi. Hän puhuu niiden kielellä, joille kirkon kieli on käynyt käsittämättömäksi. Monet näistä papeista – kuten Iikka Silvola – olivat myös innostuneita evankelioinnista, mikä sekin lähensi. Heikki Salmela Lähteenä käytetty myös Mauno Saaren teosta ”Saarnaaja – Niilo Yli-Vainion taistelu, testamentti ja päiväkirjat” (WSOY 1983). Perinteistä helluntaikritiikkiä ilmensi arkkipiispa Martti Simojoki, joka syytti Yli-Vainiota Jumalan komentelusta ja harhaoppisuudesta. Kirkon työntekijöistä puhuttiin leipäpappeina, joilla ei ole Henkeä. Monet vierastivat uskonkokemuksen korostamista ja kantoivat huolta kirkon jäsenkadosta. ” Niilo on meidän hommissamme. Ajanjaksot erotti toisistaan vuonna 1976 koettu syvä masennus sekä uudenlainen Jumalan kohtaaminen Australian-matkalla vuodenvaihteessa 1976–1977. Toinen, tunnetumpi jakso kesti Yli-Vainion kuolemaan marraskuussa 1981 ja sitä leimasivat laajaa julkisuutta saaneet suurkokoukset. Hän on niiden ystävä, joita lääkärit eivät ole voineet auttaa. Se päättyi molemminpuoliseen anteeksipyyntöön. Lindqvistin kokonaisarvio Yli-Vainiosta oli silti myönteinen: ”Ja kuitenkin: Niilo on meidän hommissamme. Luterilaisessa kodissa kasvanut Yli-Vainio oli kokenut hengellisen heräämisen 1946, ja hengellinen koti oli löytynyt helluntailiikkeestä. Ei sillä ole mitään tekemistä kristillisen uskon eikä Pyhän Hengen työn kanssa”, Simojoki jyrähti. Hän puhuu niiden kielellä, joille kirkon kieli on käynyt käsittämättömäksi.” – Kirkossa suhtautuminen Yli-Vainion toimintaan oli hyvin ristiriitaista. Seuraavana vuonna piispainkokous kertoi suhtautuvansa myönteisesti kirkon piirissä esiintyvään karismaattisuuteen. Myös arkkipiispaksi vuonna 1978 valittu Mikko Juva näyttää suhtautuneen Yli-Vainion herätykseen positiivisesti. Ennen ylivainiolaisuutta toimintaa leimasi kuitenkin varovaisuus. – Martti Lindqvist Yli-Vainion julistajan ura voidaan jakaa kahteen selvästi erottuvaan vaiheeseen. KOTIMAA | 21.2.2020 19. Ensimmäinen vaihe kattoi vuodet 1947–1976, jolloin hän toimi saarnaajana paikallisissa helluntaiseurakunnissa Suomessa ja Ruotsissa. Menneisyyden asenteita, sanoja ja tekoja käsiteltiin yhteisessä sovintoprosessissa vuosina 2015–18. Enää helluntailaisuutta ja hulluutta ei sentään pidetty lähes synonyymeinä, Silvola muistelee. Yleisesti herätys lisäsi helluntailiikkeen valmiutta kirkkokuntarajat ylittävään yhteistyöhön. Samalla muuttui Yli-Vainion suhtautuminen luterilaiseen kirkkoon. Jotkut heistä kertoivat Yli-Vainiolle Pyhän Hengen karismaattisesta työstä kirkon piirissä. – Tämä hänen suhtautumistapansa synnytti helluntailaisuudessa jopa pienoista kritiikkiä, Eila Helander muistelee. – Sen jälkeen, kun Yli-Vainio oli Australiassa saanut uuden voitelun, hänen entinen mustavalkoisuutensa vaihtui lämpimäksi suhtautumiseksi myös muiden kirkkojen uskoviin. Saarnaajilla oli epäkunnioittavia letkautuksia luterilaisuudesta. 1970-luvun alussa karismaattisia ilmiöitä koettiin muun muassa Kansanlähetyksessä sekä lehtori Ulla-Christina Sjömanin organisoimissa rukousilloissa Helsingissä. ”On järkyttävää, millaista väkivaltaa ihmisten persoonille tehdään: ensin luodaan tietty tunnelma, sitten ihmiset tulevat jonossa käsittelyyn, heidän otsaansa kosketetaan ja heidän on kaaduttava, koska se on yhteinen käyttäytymismalli. – Enää ylivainiolaisuuden vaikutuksesta karismaattisia kokemuksia saaneiden ei tarvinnut liittyä helluntailiikkeeseen. Niilo Yli-Vainio ei enää kokenut tehtäväkseen kasvattaa helluntailaisten määrää. Keskeiseksi luterilaisen karismaattisuuden foorumiksi muodostuivat vuonna 1977 aloitetut Sanan ja rukouksen illat. Samalla hän oli imenyt itseensä yhteisön kirkkokritiikin. Samoihin aikoihin perustettiin Hengen uudistus kirkossamme -yhdistys. Pian hänen Suomeen paluunsa jälkeen alkoivat herätysliikehdinnälle tyypilliset ilmiöt: hänen saarnatessaan ja rukoillessaan ihmisiä alkoi itkeä, puhua kielillä ja kaatua hervottomana. Tavoitteeksi riitti, että mahdollisimman moni pääsee kerran taivaaseen. – Toisaalta esimerkiksi Lapuan piispa Yrjö Sariola suhtautui Yli-Vainioon selvästi Simojokea myönteisemmin. Iikka Silvolan mukaan Yli-Vainio pahoitteli sitä, että oli aiemmin ”liannut monen papin liperit” pahoilla puheillaan. Jutussa mainittu Youtube-tallenne löytyy nimellä ”Niilo Yli-Vainio Jeesus on hyvä”. Nykymuotoinen karismaattisuus levisi Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon 1960-luvulla samoihin aikoihin kuin muihinkin läntisiin kirkkoihin. Luterilaisen kirkon johdossakaan helluntailiikettä ei enää pidetty lahkona ja pienenä sivujuonteena. – Herätys antoi potkua kirkossa jo olevalle karismaattisuudelle ja edisti sen leviämistä ja hyväksyttävyyttä, Eila Helander kiteyttää. Herätysilmiöiden saatua mediahuomiota myös luterilaisia pappeja alkoi tulla kokouksiin. Omaa raamatullisuutta puolustettaessa käytettiin luterilaista kirkkolaitosta vertailukohteena, helluntailainen historioitsija Jouko Ruohomäki kertoo. Monet kertoivat kokeneensa ihmeparantumisen. Ja kun kaatumisia alkoi jälleen tapahtua pastori Seppo Juntusen rukousilloissa 1980-luvun lopulla, kukaan ei enää menettänyt yöuniaan. Alkuvaiheessa Sanan ja rukouksen illoissakin kaatui ihmisiä, mutta ilmiö hiipui nopeasti
Palestiinalaisen koulun rehtori haastattelu KOTIMAA | 21.2.2020 20