vu os ik er ta 00 43 59 5– 19 –0 8 21. 6 Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 4. helmikuuta 2019 | hinta: 3,70 € 26 7 19 Älkää unohtako Syyriaa Isä Alexin johtama järjestö jälleenrakentaa Syyriaa laupiaan samarialaisen hengessä 20 Kirkko on mukana vanhusten hoivatuotannossa Tampereella vapaaehtoiset pitävät kirkon ovia auki
KOTIMAA | 21.2.2019 2. On tärkeää tervehtiä ja pyytää mukaan sekä kiinnittää huomiota lokeroivaan kielenkäyttöön. – Vaikeavammaisille seurakuntalaisille tärkeitä ovat konkreettiset asiat kuten kirkonkellojen ääni, kirkkokahvit ja yhdessä syöminen. Tämä kiteytyy Tankkien kesä -romaanin katkelmassa, jossa paljon elämässä kärsinyt nakkikioskin myyjä Saaralotta kertoo: ”Minä ojennan laukusta leivän öisen kulkijan käsiin, lämpöisen höyrymakkaran kera. aluksi | viikon henkilö | Kristiina Tuohimaa-Salminen tutki ylemmän sosionomitutkinnon opinnäytetyössään kehitysvammaisten ihmisten kokemuksia seurakunnasta. | Kuva: Jukka Granström KriSTiina TuohiMaa-SalMinEn Vantaan seurakuntien kehitysvammaistyön diakoni armo on syvä N eljä ihmistä kertoo tämän Kotimaa-lehden sivuilla 12–16 hengellisistä opastajistaan. Ensimmäinen on ahvenanmaalainen kirjailija anni Blomqvist, joka kertoi Myrskyluodon Maijan tarinan. Vastaajina oli 8 naista ja 12 miestä Helsingistä ja Vantaalta. EMilia Karhu Toimittaja on löytänyt hengellisiä eväitä yllättäviltä tahoilta. He haluavat olla aktiivisia toimijoita. EMilia Karhu ”Puhumme vammaisista ihmisistä säälivästi ja hoivan näkökulmasta” Kirkossa pitäisi kiinnittää huomiota myös vammaisten henkilöiden työllistämiseen, sanoo diakoni Kristiina Tuohimaa-Salminen. Hän kiittää minua, hänen on nälkä. Myös oikeassa elämässä meri vei häneltä miehen ja pojan. – Seurakuntien on huolehdittava esteettömyydestä ja siitä, että erilaisten ihmisten olisi helppo tulla mukaan sen yhteisöihin. 1 Miksi valitsit tämän tutkimusaiheen. Päädyin hiukan yllättäviin nimiin. Ne kuitenkin henkivät asennetta, joka on minulle kristinuskon ytimessä. Minä ruokin hänet, kulkijan. Oppii vielä, tällä peltiseinäisellä kioskilla oppii, minä saan sen hänelle kerrottua, että armo on syvä, se on lempeä saari meren keskellä, ja että hän palvelee väärää Jumalaa, jos uhkaa paljon kärsineitä ikuisella piinalla.” Kolmas nimi ei ole yllättävä mutta tärkeä kyllä: eetikko Martti lindqvist. Olen kiinnostunut ihmisistä, jotka elävät yhteiskunnan marginaaleissa. 3 Mitä ongelmia kehitysvammaiset seurakuntalaiset kohtaavat. Moni kokee tekevänsä tärkeää työtä. Samaistun hänen ajatuksiinsa Jumalaan turvautuvasta epäuskosta ja pimeästä valosta. Halusin kuulla tutkimuksessa kehitysvammaisten ihmisten omia ajatuksia. Hänen tapansa kuvata luonnon ja Jumalan majesteettisuutta sekä ihmisen pienuutta, sitkeyttä ja tyytymistä väistämättömään pysäyttää ja koskettaa. Haastateltavat toivoivat, että heitä pyydettäisiin mukaan kaikkeen yhteiseen tekemiseen kuten vaikka kolehdinkantajiksi. Toinen on kirjailija Sirpa Kähkönen, jonka kirjat eivät ole erityisen hengellisiä. Surua aiheuttaa se, kun työstä ei makseta korvausta, kukaan ei tervehdi, tuijotetaan tai ystäviä ei löydy. Jäin pohtimaan, ketkä ovat antaneet minulle hengellisiä oivalluksia ja samaistumispintaa. – Olen tehnyt yli 10 vuotta diakoniatyötä kehitysvammaisten parissa. Diakoniatyö voi auttaa lakisääteisten palveluiden kuten henkilökohtaisen avun ja kuljetuspalveluiden hakemisessa. Vammaisjärjestöt ovat antaneet kritiikkiä kirkolle siitä, että puhumme vammaisista ihmisistä usein säälivästi, lokeroivasti ja hoivan näkökulmasta. Hän lupaa minulle helvettiä mutta en minä siihen usko. 4 Mikä tukee kehitysvammaisten täyttä osallisuutta. Kukaan ei halua olla vain avun kohde. Monet korostivat myös hengellisiä asioita kuten ehtoollista, rukoilemista ja virsien laulamista. Monille seurakunta on tärkeä yhteisö ilossa ja surussa. 2 Mitkä asiat haastateltavillesi ovat seurakunnassa erityisen tärkeitä. – He tiedostavat hyvin ihmisoikeutensa ja kertovat olevansa aktiivisia toimijoita: muiden auttajia, taiteilijoita ja työntekijöitä
| pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | 21.2. V iime viikkojen keskustelu vanhusten hoivasta on samalla keskustelua arvoista ja poliittisesta tahdosta. Tämän sain itse oppia niinä pitkinä vuosina, kun tein seurakuntapapin työtä. Lisäksi uskontoneutraaliuden vaatimus vaikuttaa kilpailutukseen, jossa ehtojen tulee olla samoja kaikille. Tuottajia on paljon ja kirkollinen osallisuus niiden toiminnassa ja päätöksenteossa on moninaista. JuSSi RytKöNeN Kirjoittaja on Kotimaan toimittaja. Selkoa kirkon osallisuuteen sote-palvelujen tuottamisessa KOTIMAA | 21.2.2019 3. Eduskuntavaalien läheisyyskö on terhentänyt poliitikkoja, vai mikä. Kotimaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Hietalahden ranta?13, 00181 Helsinki asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora WikmanHaavisto (virkavap.) Graafikot: Gun Damén, Ritva KaijasiltaHeinonen Valokuvaaja: Jukka Granström toimittajat: Antti Berg, Emilia Karhu, Jussi Rytkönen, Meri Toivanen aikakauslehtien Liiton jäsenlehti iSSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy toimitusjohtaja: Matti Koli Lukijamäärä: 49?000 KMT S2017/2018 Kotimaa 21.2.1919. Monilta osin kirjan pohdinta on edelleen ajankohtaista, vaikka nykyistä sote-mallia ei silloin ollutkaan. Perinteisesti kirkko on ollut monen sosiaalisen hyvän alullepanija, esimerkkeinä lukutaito ja vammaistenhoito. Voi tuntua siltä, että osaa ihmisistä se ei kosketa ollenkaan. Kirkolliseen sote-tuotantoon liittyy myös merkittäviä epävarmuustekijöitä. Viron kirkon tervehdys Suomen kirkolle: Meidän kotimaatamme ja sen kirkkoa, on kohdannut niin kovat ajat, ettei sellaisia ole ollut suuren pohjoismaisen sodan jälkeen. Tähän ymmärtämisen ongelmatiikkaan istuu hyvin profeetta Jesajan sana siitä, että Jumalan ajatukset eivät ole ihmisen ajatuksia. Joku on ehkä tutkinut Jumalan Sanaa 40 vuotta ja rukoillut, eikä kertaakaan ole vastattu. Kun seurakunta ja kunta ovat monessa asiassa vetäneet yhtä köyttä, se ei välttämättä onnistukaan, jos palvelujen tuottamisesta vastaa maakunta. Vanhustenhoidon ongelmat ovat olleet esillä julkisuudessa jo monesti aiemminkin, mutta vasta nyt on syntynyt laaja tahtotila, että asioihin on tultava muutos. 1919 ???????. Tämä koskee oikeastaan kaikkea Jumala-puhetta. ?. Sillä vihollinen ei ole asettanut meitä vastaan päämääräkseen ainoastaan maan valloittamisen, vaan samalla, kristinuskon hävittämisen täältä. Murhat, ryöstöt ja vainoamiset osoittivat heidän tiensä. Jumalanpalvelukset lakkasivat, kirkonkellot vaikenivat, mihin vihollisen jalka astui. Hänen anteeksiantonsa on runsas, se saa riittää epäilevälle ja omia teitään kulkevalle ihmismielelle. Tässä numerossa aihetta käsitellään laajemmin. Saarnaaminen on siitä merkillistä työtä, että jokainen kuulija ymmärtää papin sanat ainakin jossain määrin omalla tavallaan. Koska jokaisen elämä on erilaista, kuulemme samatkin asiat omien suodattimiemme läpi. Jumalan sanalla on muutenkin ihmeellinen voima. Mutta mistä me sen tiedämme. Omien poikien johtamina ovat vihollisjoukot hyökänneet maahamme. Varsinaista välttämättömyyttä kirkolla ei siis ole pyrkiä sote-tuotantoon mukaan. Jumalan Sana ei palaa tyhjänä, vaan täyttää tehtävän. Luonnollisesti peruskysymys kuuluu, kannattaako kirkon ylipäätän lähteä mukaan palvelubisnekseen. Hallituksen kaavailema sote-malli laittaisi monet sopimukset ja vakiintuneet toimintamallit uusiksi. Hyvä myös, että aiheesta ollaan tekemässä selvitystä, sillä nyt kukaan ei tiedä yksityiskohtaisesti, millä eri tavoin kirkko on mukana tarjoamassa erilaisia sote-palveluja. Olisi myös hyvä, jos kirkossa olisi valtakunnallinen näkemys tai linjaus niistä edellytyksistä, jolloin paikallisesti kannattaa lähteä mukaan esimerkiksi hoivabisnekseen. Nykyisin kaikki nämä kirkolle aikoinaan kuuluneet toiminnot ovat korvautuneet kuntien ja valtion tai yksityisen ja kolmannen sektorin tuottamilla palveluilla. Me emme ole robotteja. Keskustelun tuoksinassa on vähemmälle huomiolle jäänyt, että myös kirkko ja sitä lähellä olevat toimijat ovat osallisena vanhusten hoivasta. Mutta toki sekin on mahdollista, jos tahtotila ja yhteistyökuviot ovat kunnossa. Sana sattuu, se tulkitaan vastaanottajan mielessä ja se alkaa vaikuttaa. Viisi vuotta sitten ilmestyi Kirkon tutkimuslaitoksen sarjassa Valdemar Kallungin selvitys nimeltä Yhteistyön kolmas polku. Mutta kerran meille jokaiselle vastataan. Tässä lehdessä haastateltu Janakkalan kirkkoherra Pekka Riikonen sanoo, että diakonisesta näkökulmasta katsottuna voi olla perusteltua lähteä mukaan sote-palvelujen tarjontaan, jos rahoitus on kunnossa esimerkiksi säätiön kautta. Siinä pohdittiin millä edellytyksillä kirkko voi lähteä mukaan julkisesti rahoitettujen hyvinvointipalvelujen tuottamiseen. Sen sijaan verorahoilla seurakunta ei voi ryhtyä sote-tuottajaksi. Seurakuntien osaaminen sote-asioissa ei varmaankaan ole paras mahdollinen, eikä sen toiminnan ydintä. Ihmisen mieli toimii niin, että se muodostaa ympärillä olevista ärsykkeistä mahdollisimman paljon aikaisempaa kokemusta tukevaa viestiä
Sleyn yt-neuvottelut päätökseen Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) yt-neuvottelut ovat päättyneet. Backström on ehdokaskaartin tuntemattomin nimi. Juontajat Johan Bärlund ja Martina Harms-Aalto kysyivät, millaisena ehdokkaat näkevät Suomen evankelis-luterilaisen kirkon paikan yhteiskunnassa nyt ja tulevaisuudessa. Backström sanoi, että kirkon historiassa on ollut erilaisia vaiheita, ja maailmanlaajuisesti kristillisten kirkkojen merkitys kasvaa. Ehdokkaista kaksi on pyrkinyt Porvoon piispaksi aiemminkin: Ekstrand kerran ja Åstrand kahdesti. uutiset | lyhyesti | Rippileiriläinen kuoli lasketteluturmassa Paraislaisen seurakunnan laskettelurippikouluun osallistunut nuori kuoli onnettomuudessa Jämsän Himoksella lauantaina. Enckell, jonka ehdokkuus tuli lähes kaikille yllätyksenä, on nelikosta tutuin kirkollisten piirien ulkopuolella. Se ei ole itsestäänselvyys. Harry S. – Aiemmat piispat ovat hoitaneet tätä tehtävää hyvin. Lisa Enckell totesi, että Suomen kirkko on edelleen maailman rikkaimpia luterilaisia kirkkoja. Sixten Ekstrandin mielestä ruotsinkielinen piispa on kirkossa suomenruotsalaisen kulttuurin lähettiläs. Hänen mukaansa kirkko tarvitsee paluuta Jeesus-liikkeeseen. Bo-Göran Åstrand sanoi, että luterilaisen kirkon etuoikeutettu yhteiskunnallinen asema on murroksessa. Hänen mukaansa se ei ole vaarallista, vaan vie kirkkoa lähemmäs ihmisiä. Suomessa kirkon pitäisi Backströmin mielestä palata ytimeen: Raamatun lukemiseen ja rukoukseen. Poliisin mukaan onnettomuus tapahtui hoidettujen rinnealueiden ulkopuolella. Sixten Ekstrandin mielestä hyökkäys on paras puolustus. Poliisi on ilmoittanut, että asiassa ei epäillä rikosta. Rekisteröityjen katolilaisten määrä Suomessa kasvaa yhä Katolilaisten määrä Suomessa on jatkanut jo kymmeniä vuosia tasaista kolmen neljän prosentin kasvua, kertoo katolinen kirkko tiedotteessaan. Kasvua oli hieman yli 3,5 prosenttia. Oman hengellisen elämänsä Harry S. Yksi ehdokkaista vastustaa sateenkaarivihkimisiä ja vierastaa sosiaalista mediaa. – Kiitän, että sain uuden päivän. Åstrandin mukaan on olennaista, että kirkollinen koulutus järjestetään kahdella kielellä ja kirkon asiakirjat saadaan myös ruotsiksi. Backström rakentaa Raamatulle ja rukoukselle. Säästö ei toteudu täysimääräisenä vielä vuonna 2019. – Kun pyydämme anteeksi syntejämme, Jumala antaa Suomen kirkon kasvaa. Ruotsinkielisen hiippakunnan piispanvaalissa ovat ehdolla Länsi-Turunmaan ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherra Harry S. – Olen työskennellyt suomenruotsalaisessa ja suomenkielisessä työkulttuurissa. Suunnitelmaan kuuluu myös kotimaantyön organisaatiomuutoksia, palkkakulujen siirtämistä Sley ry:ltä Sley Media Oy:lle sekä johtoryhmän jäsenten vapaaehtoinen, määräaikainen palkanalennus. Viime vuodenvaihteessa katolilaisia oli jäsenrekisterissä 15 483 eli 534 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. – Kirkolla on aina ollut profeetallinen tehtävä, ja se pitää ottaa takaisin, Enckell sanoi ja mainitsi esimerkkeinä vanhustenhoidon ja ilmastokysymykset. Suomenruotsalaisesta kulttuurista voi tuoda mukanaan positiivista energiaa ja keveyttä. Säästötoimien yhteisvaikutus on noin 10 henkilötyövuotta eli noin 500 000 euroa vuodessa. Ehdokkaat pohtivat paneelissa, millaisen roolin he ottaisivat Porvoon piispana kirkossa ja piispakunnassa. Viime viikon tiistaina paneeli järjestettiin Helsingissä. Nyt on aika arvioida uudelleen, mitkä toiminnot ovat tärkeimpiä. Backström, 61, Kirkon ruotsinkielisen työn keskuksen johtaja Sixten Ekstrand, 56, Ylen kulttuuritoimittaja Lisa Enckell, 57, ja Pietarsaaren ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherra Bo-Göran Åstrand, 54. | porvoon hiippakunta | P orvoon hiippakunnan piispaehdokkaat kokoontuivat viime viikolla vaalipaneeleihin eri puolilla hiippakuntaa. Lisa Enckell haluaisi olla sillanrakentaja. Backström korosti yhteyksiään ruotsinkielisiin toimijoihin yhteiskunnan eri osa-alueilla, kuten teollisuudessa ja koulutuksessa. Bo-Göran Åstrand kertoi aloittavansa päivänsä kiitoksella heti silmänsä avattuaan. Bo-Göran Åstrandin mielestä piispa Björn Vikström on nostanut hyvällä tavalla esiin Porvoon hiippakunnan erityistarpeita. Harry S. Ekstrand totesi, että ihmisten hengellisyys ja henkisyys eivät ole kadonneet mihinkään ja se luo kirkolle hyvät edellytykset toimia. Vuonna 2004 rippikoululainen hukkui Taipalsaarella Etelä-Karjalassa. Rippileiri keskeytettiin heti, ja seurakunta järjesti leiriläisille ja heidän läheisilleen kriisiapua, Kirkon viestintä kertoo tiedotteessaan. Persoonien erot paljastuivat piispapaneelissa piispanvaali | Kotimaa seurasi Porvoon piispaehdokkaiden keskustelua Helsingissä. Hän kertoi rukoilevansa aamiaisella vaimonsa kanssa, autossa matkalla töihin, pitkin päivää, päivällisen jälkeen ja nukkumaan mennessään. KOTIMAA | 21.2.2019 4. Rippikouluissa tapahtuu vain harvoin erittäin vakavia onnettomuuksia. Hänestä piispa voi ottaa kantaa koko ruotsinkielisen Suomen puolesta. Sleyn hallituksen päätös pitää sisällään kahden työsuhteen päättämisen, kotimaantyön ja hallinnon työntekijöiden neljän viikon lomautuksen sekä vapaaehtoisia ja hallituksen päättämiä työvelvollisuuden vähenemisiä
ja mahdollinen toinen kierros 10.4. Backström. Hän sanoi käyttävänsä aikansa mieluummin ihmisiä tapaamalla. Backström ei toimisi piispana sosiaalisessa mediassa. Kirkollisena johtajana Bo-Göran Åstrand kertoi mahdollistavansa työntekijöiden, vapaaehtoisten ja luottamushenkilöiden toimivan yhteistyön. Olennaista on erottaa, milloin on aika tarkkailla sivusta ja milloin on syytä puuttua tapahtumien kulkuun. Sixten Ekstrand sanoi, että piispa on joukkueen johtaja, joka huolehtii, että joukkueessa on erilaisia pelaajia ja pelityylejä. Backström sanoi olevansa turvallinen ja vahva johtaja. Backström oli ehdokkaista pitkäpuheisin ja onnistui illan aikana siteeraamaan Raamattua moneen otteeseen. Hän huomautti, että yhteistyö edellyttää sitoutumista pelisääntöihin. Samassa tuli pimeää. Meri Toivanen ” Ehdokkaat antoivat suomen kielen puhenäytteen. Muut ehdokkaat ovat mukana sosiaalisessa mediassa. Lyhyen näytteen perusteella ruotsin kielen vaikutus kuului vähiten Lisa Enckellin puheessa. Lisa Enckellille ristinmerkki on tärkeä ele. Bo-Göran Åstrand luonnehti somea digitaaliseksi toriksi ja sanoi, että olisi piispana siellä keskustelemassa. Harry S. Porvoon piispaksi pyrkivät Bo-Göran Åstrand (vas.), Lisa enckell, Sixten ekstrand ja Harry S. Lisa Enckell pitää tavoitteenaan työntekijöiden kukoistamista. Bo-Göran Åstrand huomautti allekirjoittaneensa kirkolliskokousedustajien aloitteen vihkimisten sallimisen puolesta. Enckell kertoi saavansa voimaa yksinkertaisesta hengellisyydestä, jossa voi olla hiljaa Jumalan edessä ja hengittää. Harry S. Jumalan maailmaa hän ihmettelee ulkoillessaan vaimonsa ja koiransa kanssa. Sixten Ekstrand sanoi käyttävänsä Facebookia ja lupasi, että aktivoituisi piispana myös Twitterissä. Sitten teen itsenäisen päätöksen, jossa voin pysyä. Johtajalta vaaditaan hänen mukaansa myös uskallusta tehdä yhteenvetoja ja päätöksiä. – Kuuntelen ihmisiä ja yritän ymmärtää. Åstrand mainitsi saavansa voimaa kohdatessaan työpäiviensä aikana erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Lisa Enckell sanoi, että piispan pitää olla somessa mutta se vaatii aikaa ja vaivaa. Paneelin raikuvimmat naurut runsaslukuinen yleisö sai, kun juhlasalin valot sammuivat Backströmin lainatessa Jeesuksen lähetyskäskyä. Varovaisimmin sanakääntein asiasta puhui Sixten Ekstrand. Hän luonnehti itseään kuuntelijaksi sekä sielunhoitajana että johtajana. Ehdokkaat antoivat myös suomen kielen puhenäytteen. – Nyt käytössä ovat nämä mediat, viiden vuoden päästä ehkä jotkin aivan muut. vaalin ensimmäinen kierros käydään 19.3. Samaa sukupuolta olevien vihkimiseen Harry S. ”Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti”, Backström sanoi. Backström suhtautuu kielteisesti ja muut ehdokkaat myönteisesti. Viime vuosina ignatiaanisista retriiteistä on tullut hänelle merkittäviä. Sixten Ekstrand kertoi rukoilevansa aamuisin autossa työmatkallaan Porvoosta Helsinkiin. Backströmin mukaan piispa ei voi laskea peukutuksia, vaan kyse on kohtaamisten laadusta. – Saarnatuolissa pääsee helpommalla, mutta vuoropuhelulle on antauduttava. Hän sanoi kuitenkin, että vihkimiseen valmiiden pappien pitäisi saada siihen oikeus. | Kuva: Olli Seppälä KOTIMAA | 21.2.2019 5. Iän myötä hänelle on tullut yhä tärkeämmäksi jumalanpalvelus: lepääminen ehtoollisessa ja yhteydessä toisten kanssa
Kunnat ja seurakunnat ovat monissa asioissa olleet yhteistyössä, mutta kun kunnan tehtävät soten osalta ovat korvautumassa maakuntatasolla, niin seurakuntien rooli saattaa unohtua tai muuten jäädä olemattomaksi, Malkavaara pohtii. 1990-luvulla seurakunta meni mukaan myös Janakkalan Palvelutalosäätiöön, kertoo kirkkoherra Pekka Riikonen, joka istuu seurakunnan edustajana säätiön hallituksessa. Länsi-Suomen Diakonialaitos Porissa tuottaa tehostetun asumisen palveluita. – Diakonisesta näkökulmasta on perusteltua, että seurakunta on mukana esimerkiksi vanhusten asuntopalveluissa, jos siihen on taloudelliset eväät esimerkiksi testamenttilahjoitusten tai säätiöiden kautta. Kirkollinen hoivatuotanto on piilossa KOTIMAA | 21.2.2019 6. Projekti tuottaa tietoa myös vanhustenhoidosta. Seurakunta on myös aikoinaan taannut Janakkalan Palvelutalosäätiön uudisrakentamista varten tarvitsemaa lainaa. – Tulkoon sote missä muodossa tahansa, jotenkin sosiaalija terveyspalvelujen kenttää on uudistettava. Yhteistä laadun määritystä ei myöskään ole. Oulussa Caritas-säätiöllä on ikäihmisten asumiseen ja palveluihin liittyvää toimintaa. Malkavaaran mukaan seurakuntien osallisuus hyvinvointipalvelujen tuottamisessa on jatkossa arvoitus. Oulussa myös Oulun Diakonialaitoksen Säätiö tarjoaa ikääntyville palveluja | vanhustenhoito | sote | Kukaan ei tiedä tarkkaan kaikkia kirkollisten toimijoiden yhteyksiä ja omistuksia vanhustenhoidossa. Monet seurakunnat ja kirkkoa lähellä olevat toimijat ovat kuitenkin mukana hoivatuotannossa. Esimerkki seurakunnasta, jolla on vahva yhteys vanhustenpalveluihin, on Janakkala. Seurakunnalla on 1970-luvulla syntynyt ja testamenttilahjoituksiin perustuva Hilda-Pauliina-säätiö, jonka tehtävä on tukea vanhusten asumista. Säätiön perustivat vuonna 1998 Oulun seurakuntayhtymä yhdessä paikallisten säätiöiden sekä veteraanija vammaisjärjestöjen kanssa, joista yksi oli Oulun Nuorten Naisten Kristillinen yhdistys. – Tämän palvelutuotannon arvot kiinnostavat erityisesti. Vanhustenhoidon palveluita seurakuntien hallinnoimina säätiöinä tuottavat tällä hetkellä muun muassa Helsingin seurakuntien 1950-luvulla syntyneisiin vanhainkoteihin perustuva Gaius-säätiö ja Espoon diakoniasäätiö, joka on koonnut toimintonsa Edistia-nimen alle. Malkavaaran mukaan suurien seurakuntien ja perinteisten diakonialaitosten hyvinvointipalvelut ovat toki tiedossa, mutta niiden yhteenlaskettua volyymia ei tiedä kukaan. Sille etsitään parhaillaan toteuttajaa, kertoo yliopettaja Mikko Malkavaara Diakista. Vantaalla diakoniasäätiö toimii nykyisin nimellä Foibe, ja sillä on ikäihmisille asumispalveluja tarjoava Foibekartano. Kuusimäki oli viime syksynä panemassa alulle Kirkon tutkimuskeskuksen ja Diakonia-ammattikorkeakoulun yhteistä projektia, jossa pyritään saamaan yksityiskohtaista tietoa kirkollisten toimijoiden osallisuudesta sosiaalialan palvelutuotantoon. Kokonaisuuteen liittyy myös ”harmaa alue”, sillä palveluja tuottavien yhdistysten tai säätiöiden yhteys kirkkoon ei ole suora esimerkiksi omistusten perusteella, vaan se on historiallista perua. Turun diakoniasäätiö rakentaa ja ylläpitää vanhuksille tarkoitettuja asuntoja. Lahden Diakonialaitos eli Dila tuottaa vanhuksille muun muassa kotihoitoa ja asumispalveluja seniorikorttelissa. ” Kilpailutuksessa kristillisistä arvoista ei valitettavasti saa lisäpisteitä. uutiset V iime viikkoina vanhustenhoidosta ja sen tasosta on käyty ennennäkemättömän laajaa keskustelua. Projektia ei kuitenkaan ole vielä käynnistetty. Saavatko ihmiset parempaa hoitoa siellä, missä toiminnan lähtökohtana on kristillinen arvopohja. Säätiö muun muassa omistaa yhdessä seurakunnan kanssa kaksi vanhusten vuokrataloa. Suora tukeminen verovaroista on kuitenkin mielestäni ongelmallista, sanoo Riikonen. – Jotkut seurakuntien hallinnoimat säätiöt tai joskus jopa niiden suorat omistukset ovat saattaneet jäädä katveeseen, eikä niistä ole kokonaisuuden tasolla yksityiskohtaista tietoa. – Tuskin kellään on riittävän tarkkaa kokonaiskuvaa asiasta, sanoo johtaja Kalle Kuusimäki Kirkkohallituksesta. – Tosin säätiötä ollaan parhaillaan purkamassa ja yhtiöittämässä sotesta johtuen, Riikonen kertoo. Keskustelussa ei kuitenkaan ole tullut esiin sitä, että myös seurakunnat ja kirkkoa lähellä olevat toimijat ovat eri tavoin mukana vanhustenhoidossa
Valona Vanhuspalvelujen verkkosivulla todetaan, että toiminta pohjautuu kristillisiin arvoihin. Syksyyn 2017 saakka toimintaa oli Koivurannan palvelukeskuksen nimen alla. Työ on eriluonteista kuin ostopalveluna tuotettava hoiva, mutta pohjimmiltaan on kyse samasta asiasta: arvokkaan ja merkityksellisen vanhuuden mahdollistamisesta. – Kyse on kilpailutuksesta, jonka ehdot ovat samat kaikille. | Kuva: Olli Seppälä KOTIMAA | 21.2.2019 7. Alle 10 000 asukkaan paikkakunnilla, joilla todennäköisesti myös asuu enemmän ikääntyneitä, yli 80 prosenttia diakoniatyöntekijöistä kohtasi yksinäisen vanhuksen viikoittain. Myös Kansan Raamattuseuran lomaja kurssikeskuksessa Lohjan Vivamossa on pohdittu alueen uuden kaavan antamia mahdollisuuksia, joista vanhusten palveluasuminen on yksi. Kohtaamisia arjessa Kun puhutaan vanhuspalvelujen tuottamisesta ja kirkkoa lähellä olevista toimijoista, ei pidä unohtaa seurakuntien perustoimintaa. HelsinkiMissio omistaa talon ja hoitaa asukasvalinnat, mutta palvelut tuottaa Helsingin Diakonissalaitoksen Cecilia Hoiva Oy. Esimerkiksi Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy tuottaa palveluita Helsingin, Espoon, Vantaan, Keravan, Tampereen ja Järvenpään kaupungeille. Nyttemmin nimi on Valona Vanhuspalvelut, jolla on Pieksämäellä 65 tehostetun palveluasumisen paikkaa. Diakoniabarometri 2018 -tutkimuksen mukaan viikoittain diakoniatyöntekijöistä lähes 70 prosenttia kohtaa ikääntyneitä yksinäisiä. Käyttöasteemme on 98 prosenttia, sanoo Valona-hyvinvoinnin johtaja Mikko Kettunen. Suurten seurakuntien ja perinteisten diakonialaitosten hyvinvointipalvelut ovat tiedossa, mutta niiden yhteenlaskettua volyymia ei tiedä kukaan. Diakonialaitokset ovat yhtiöittäneet hoivapalvelujaan. Mitään päätöksiä ei ole tehty, ja asia on kesken, painottaa Vivamon johtaja Leena Broman. Siinä ei kristillisistä arvoista valitettavasti saa lisäpisteitä, Kettunen sanoo. Niitä tarjotaan kunnille ja yksityishenkilöille. Se tarkoittaa Kettusen mukaan sitä, että lähtökohtana on hyvä hoiva, ja että ihminen kohdataan ihmisenä. Myös sopimuksista pidetään kiinni. – Käytännössä palvelua ostavat Pieksämäen kaupunki ja Etelä-Savon sote. Olli Seppälä Kirkkopalvelut on Kotimaata julkaisevan Kotimaa Oy:n omistaja. Se mahdollistaa muun muassa esteettömän asumisen rakentamisen nykyisen tonttimme reuna-alueelle. Esimerkki pitkäaikaisesta kirkollisesta vanhustenhoidon toimijasta on Kirkkopalvelut ry. Esimerkiksi hoitajamitoitus on 0,6, mikä on mainittu tehostetun asumisen lupaehdoissa. Kristilliseen taustaan nojaavalla sosiaalialan järjestöllä HelsinkiMissiolla (entinen Helsingin Kaupunkilähetys) on vanhusten 128-paikkainen palvelutalo Cecilia. – Olemme saaneet tammikuussa päätöksen alueen uudesta kaavasta
Leskeksi jäämisestä tai erosta tulee olla kulunut vähintään puoli vuotta ja pääsääntöisesti enintään kolme vuotta kurssille tultaessa. 60 hengelle, kappeli, uusi rantasauna ym. vapaa paikalla! Kevään viikoilla vielä tilaa. • 11.–15.11.2019 Kunnonpaikka, Kuopio – haku 30.8. 040 511 9599 orisberg@sana.fi, orisberg.fi Tervonsalmi Levinniementie 15, 72210 TERVO puh. Ryhmille hyvät tarjoukset, joka 15. t, . • 4.–8.6. Tavoitteena on uusien näkökulmien saaminen muuttuneeseen elämäntilanteeseen. luonnon keskellä Heposelän rannalla. Erosta eheäksi® -kurssit on tarkoitettu yli 50-vuotiaille aviotai avoeron kokeneille. 0207 681 760 vivamo@sana.fi, vivamo.fi Vivamo KOTIMAA | 21.2.2019 8. Kurssilla käydään läpi suruun liittyviä asioita ja yksin jäämisen aiheuttamia tunteita. 0400 380 093 www.vuontispirtti.fi Majoitusta huoneissa tai mökeissä. Kansan Raamattuseuran lomaja kurssikeskukset tarjoavat elämyksiä ja monipuolista ohjelmaa ympäri vuoden. Orisberg Åbergintie 38, 61560 ORISBERG puh. 0400245368 Ratkaisukeskeinen kristillinen terapeutti 80 op koulutus alkaa Vaasassa marraskuussa 2019 Kristillinen logoterapia 80 op logoterapiaan suuntautunut sielunhoitoterapeutti koulutus alkaa Kuopiossa lokakuussa 2019 Minun matkani terapeuttista kirjoittamista omista elämänvaiheista, 3 op lyhytkurssi alkaa Vantaalla syyskuussa 2019 Kristillinen terapiainstituutti kouluttaa! Kokoukset, kurssit ja leirit onnistuu Vuontispirtillä 99340 RAATTAMA Puh. korvaa Kokous-, kurssija leiritilat Kursseilla on mahdollisuus muiden samassa elämäntilanteessa olevien kohtaamiseen ja vastavuoroiseen kokemusten vaihtoon kokeneiden ammattilaisten ohjauksessa. • 10.–14.9.2019 Lehmiranta, Salo (suunnattu omaishoitajina toimineille) – haku 24.6. www.elakeliitto.fi/sopeutumisvalmennus Suunnittelija, p. Tutustu kurssija tapahtumatarjontaamme. Yhtäkkiä yksin® -kurssit on tarkoitettu yli 50-vuotiaille leskeksi jääneille. Majoitustilat n. Matkaa Tampereelta vain 30 km. 2019 Lehmiranta, Salo (suunnattu 50–60 -vuotiaille) – haku 22.3. Soita ja kysy vapaita aikoja! Kairosmaja Kappelitie 2, 98530 PYHÄTUNTURI puh. • 6.–10.5.2019 Peurunka, Laukaa – haku 22.2. 0207 681 730 kairosmaja@sana.fi, kairosmaja.fi Kokoukset, riparit, kurssit, tyhy-päivät, loma... Oiva paikka pitää rippikoulut, leirikoulut, koulutustai hiljentymispäivät, avioparitapahtumat ym. Tule yöpymään tai lomailemaan. Katso lisätietoja: www.heinakallio.fi Tiedustelut: Kalajoen Kristillinen Opisto, Sirpa Bergman, sirpa.bergman@kkro.fi , p. Vapaita kurssipaikkoja voi kysyä hakuajan päättymisen jälkeenkin. Leirija kurssitoimintaa ympäri vuoden. 044 4639 226 k i Kristillinen terapiainstituutti kouluttaa! Lue lisää laadukkaista koulutuksistamme www.kristillinenterapia.fi ja tule mukaan! Kristillinen terapiainstituutti, puh. • 7.–11.10.2019 Kunnonpaikka, Kuopio – haku 2.8. 040 7257 561 Eläkeliiton sopeutumisvalmennus 2019 HEINÄKALLION LEIRIKOTI Kangasalla on sopivasti sivussa kiireestä ja hälystä. 017 387 2185 tai 044 384 6134 tervonsalmi@sana.fi, tervonsalmi.fi kansanraamattuseura.fi Vivamontie 2, 08200 LOHJA puh
Paikka tarjoaa oivalliset puitteet erilaisille: • leireille • virkistyspäiville • kurssija koulutuspäiville • majoitukselle • juhlille Leirikeskuksessa on 40 vuodepaikkaa. Kokous-, kurssija leiritilat Hyvölänniemen leirikeskus on erinomainen leirija kurssipaikka Kiurujärven rannalla, Kiuruvedellä Pohjois-Savossa. Lisäksi kesäaikaan on käytössä kuusi viiden hengen mökkiä (mökkien varusteena ovat: sängyt ja kaapit, ei vettä). Tiedustelut ja varaukset 017 7700 421 tai kiuruveden.seurakunta@evl.fi Leirikeskuksessa on 40 vuodepaikkaa. www.kirkonpaikat.fi Me tarjoamme sinulle KOTIMAA | 21.2.2019 9. Etsitkö paikkaa leirille, ryhmämatkalle, kokoukselle tai juhlalle. Parhaat paikat 40 upeaa kohdetta eri puolilla Suomea. Käy katsomassa koko valikoima nettisivuillamme. Lisäksi Hyvölänniemestä löytyvät rantasaunat ja takkatupa, nuotiopaikka, lentopallokenttä sekä isot nurmialueet
Jos seurantaa tehdään sairaalassa, ”raskausmateriaali” ohjataan tyhjentämään siellä yleiseen wc-pyttyyn. Myös keskenmennyt sikiö pitäisi voida haudata ” Lääkkeeksi luonnolliseen suruun, ahdistukseen ja kauhuun tarjotaan keskusteluapua ja mielialalääkkeitä. Kaikissa tapauksissa ihmisyksilö valuu viemäristä alas tai sairaala käsittelee sen muun eloperäisen jätteen tavoin. O len Hannu Sorrin kanssa kanssaan samaa mieltä kuolleena syntyneiden lasten siunaamisten puutteista ( Kotimaa 31.1.). Sivistysvaltion tunnusmerkkinä pidetään ihmisyksilön ihmisarvoista ja kunnioittavaa kohtelua niin elävänä kuin kuolleena. Ainut pelastava usko on lahjaksi saatu ja luja. KOTIMAA | 21.2.2019 10. Heikkoa uskoa ei mielestäni ole missään arvosteltu tai aliarvioitu. On syytä myös vakavasti pohtia, mitä parannukseen eli kääntymykseen kehottaminen tarkoittaa. Suurin este tulemiselle sekä herätyskristillisiin kamareihin että katottoman avariin tiloihin lienee siinä, että keskenään taistelevia opetuslapsia on vaikea tunnistaa opetuslapsiksi ollenkaan. Miksi kirkko ei uskalla puolustaa kaikkein pienimpien arvoa ja ihmisoikeutta tarjoamalla aktiivisesti yksilöllisiä siunausja hautauspalveluja ihmisen koosta riippumatta. Harva valmistautuu siihen etukäteen. Alle 12-viikkoisen sikiön menehtymisessä puhutaan raskausmateriaalin tyhjentämisestä, ja suurimmaksi osaksi se ohjataan tapahtuvaksi kotona omassa vessassa. Äiti toimii yleensä terveydenhuollon henkilöiden ohjeiden mukaan. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Tämäkin tapahtuu yksin Jumalan työstä, jolle me kykenemme kyllä monin tavoin asettamaan hidasteita ja jopa esteitä. En ole myöskään kuullut kenenkään haudanneen niin pientä pienokaista tai edes, että sellainenkin vaihtoehto voisi olla olemassa. On syytä miettiä sanoitusta ja viestintää, jolla uskoa ja Jeesusta tuodaan esille. raskausviikosta alkaen, ja 9. Kuten Paavali sanoi, on pöljää väittää olevansa Paavalin puolella tai Pietarin puolella ja sitäkin pöljempää, kun joku sanoo olevansa vielä vähän enemmän, Kristuksen puolella. Uskon voi saada aikaiseksi niin konservatiivinen kuin liberaalimpikin julistus. Poikkeustapauksissa voi saada potilashuoneen ja sen myötä rauhallisemman wc:n ja pyynnöstä portatiivin tai kaavinnan. ihmiSelämä ON arvOkaS Julkaisemme kirjoituksen poikkeuksellisesti nimimerkillä. Toisinaan Pyhä Henki näyttää kuitenkin ylittävän sekä liberaalit että konservatiivit barrikadit. Kaikki käsitykset ja tulkinnat ovat aina osittain virheellisiä. Tämä kaikki kauan ennen kuin 12 raskausviikkoa on täyttynyt – puhumattakaan 22 viikosta, mikä on hautausvelvoitteen raja. Uskon synnyttää viime kädessä vain Jumalan sana ja Pyhä Henki. Se oikeus tulisi tarjota myös hyvin pienen lapsen menettäneille vanhemmille. Lääkkeeksi luonnolliseen suruun, ahdistukseen ja kauhuun tarjotaan keskusteluapua ja mielialalääkkeitä. aNtti Yli-OpaS Kenen kirkko ja mikä usko. Meidän on yhdessä tunnustauduttava havaittavaan ja ymmärrettävään yhteisöön, joka uskaltaa taistella tämän ajan orjuutuksia ja epäjumalia vastaan – ja elää sisäistä elämää Kristuksessa. Sitähän se Jeesuskin: ettemme asettaisi raskaita kuormia toisten kannettaviksi. viikolla sikiö on jo ihmishahmoinen yksilö. Erimielisyys ei ratkea vastakkain asettelulla tai riistämällä arvo toisin ajattelevalta. Koskaan en ole kuullut, että alle 12-viikkoisen äidille olisi tarjottu joko sairaalapastoria tai vaihtoehtoa ”raskausmateriaalin” tyhjentämiselle muutoin kuin edellä mainituilla tavoilla. Sydämen syke on todettavissa ultraäänellä 6. Yhteisö ei ole vakuuttava eikä houkutteleva, jos se on näin ristiriitainen. Monikin olisi kiinnostunut vaihtoehdoista, jos niistä olisi tietoa ja niitä aktiivisesti tarjottaisiin. ”Liberaaleiksi” nimetyt ovat huolissaan kirkon tulevaisuudesta. Keskenmeno on usein äidille yllättävä ja äkillinen. Jokaisen on tarkasteltava omaa näkemystään kriittisesti niin Raamatun kuin tradition ja nykytilanteen valossa. mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Sen sijaan tiedän, että monikin äiti kantaa surua siitä, että hänen lapsensa on valunut viemäristä alas. Kyseessä ei ole moraalinen vaatimus vaan Jumalaa kohti kääntyminen. Sitä paitsi ihmisen oma usko on aina heikko ja sortuu väistämättä. He haluaisivat avarat ovet ja seinät leveälle. Hautaamisprosessi itsessään on terapeuttinen ja auttaa surun käsittelyssä. hautaus | Mahdollisuus lapsen hautaamiseen tulisi tarjota myös hyvin pienen lapsen menettäneille vanhemmille. Kirkko ei ole ”meidän” eikä ”teidän”, se on aina ja kaikkialla Kristuksen kirkko. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Yhteissiunaukseen ja -tuhkaukseen nämä pienokaiset eivät yleensä yllä. Haluan kommentoida alle 12-viikkoisten sikiöiden kohtelua Suomessa. Tässä kohdin kirkko vaikenee eikä ole paikalla tarjoamassa ominta palveluaan: vainajien kohtelua kunnioittavasti ja tuen tarjoamista lapsensa menettäneille. Nim. Biologisesti ihmisen elämä alkaa hedelmöityshetkestä. Kirkkoherra Jussi Mäkelän Jeesus-kirje ( Kotimaa 7.2.) on synnyttänyt pöhinää ihan ydinasioista. Kirkon sisäiset riidat uhkaavat meitä eniten siksi, että niistä seuraa sokeus sille, mitä tässä maassa ja maailmassa tapahtuu
S eurakunta voi nykyään pyytää tuomiokapitulilta lupaa järjestää kirkkoherranvaalin välillisenä vaalina. Pitkiltä valitusprosesseilta vältytään, kaupunkiseurakuntien kirkkoherranvaalien matalat äänestysprosentit jäävät historiaan ja valintaprosessi lähenee normaalia työntekijävalintaa. Kirkkoherranvaalien äänestysprosentit ovat usein matalia, ja sillä perustellaan välillistä vaalia. Daavid ja koko Israelin heimo saattoivat Herran arkkua, ja riemu raikui ja torvet soivat.” (2. RisTo moisio filosofian lisensiaatti, Tampere Miljoona vuotta vanhoi stoorei Piispanvihkimys ja ulkomaiset piispat Espoon hiippakunnan uuden piispan vihkimysmessussa avustivat piispat luterilaisista kirkoista Islannista, Yhdysvalloista, Namibiasta, Norjasta, Ruotsista ja Tanskasta (Kotimaa 14.2.). Siksikö, että emme elä niiden opetuksia todeksi. Elämässä tuollaiset ylenpalttisen ilon hetket ovat harvassa. eRKKi WuoRi varatuomari, Helsinki ” Miksi kirkon on niin vaikea saada nuoret vakuuttumaan siitä, että nuo ”vanhat stoorit” ovat ajankohtaisia. Teemu LaajasaLo Kirjoittaja on Helsingin hiippakunnan piispa ” Miten demokratia toteutuu paremmin siten, että pieni joukko tekee muiden puolesta valinnan. Millaiset ovat Suomen ja Saksan luterilaisten kirkkojen suhteet. Suorat henkilövaalit kiinnostavat. Vaikka välitön vaali on ensisijainen, päätöksen jälkeen etelän hiippakunnissa lähes kaikki vaalit on kuitenkin pidetty välillisinä. Onko nyt se kuuluisa yhdestoista hetki olla hukkaamatta sitä potentiaalia, jonka konfirmoidut rippikoulun käyneet voisivat nuorina ja aikuisina tuoda kristilliseen elämään. Tietääkseni Saksassa toimii Yhdistynyt Saksan evankelis-luterilainen kirkko. Voimasuhteet ja kokoonpanot muuttuvat, seurakuntavaaliaikaan joskus jopa seuraavassa kokouksessa. Pyyhkikäämme siitä pois ennakkoluulojen aiheuttama vanhentuneisuuden pöly ja lika. Luottamuselimessä yhden tai kahden äänen muutos voi vaikuttaa olennaisesti valintaan. Välillisessä vaalissa voivat myös hämärtyä luottamusjohdon ja kirkkoherran väliset roolit. Erityinen kiitos olli seppälälle takakansien kauniista ja koskettavista eläinkuvista ja -tarinoista. Sam 6:14–15). Perusteet muutokselle olivat aikoinaan kauniit. Luvan jälkeen kirkkoherraa eivät valitse suoraan seurakuntalaiset vaan seurakuntavaaleissa valittu luottamuselin. eva KonTuLa lääkäri, Ryttylä nimenomaan saksalaisessa ympäristössä. Saksan luterilaisen kirkon edustajaa ei ollut paikalla. Myöskään toive siitä, että välillinen vaali estäisi valituksia, ei toteudu, koska valitusportaat ovat käytettävissä lähes samalla tavalla. KOTIMAA | 21.2.2019 11. Muut ”vanhat stoorit” ovat tärkeämpiä ohjenuoria meille. Kirkkoherran valinta kuuluu kaikille seurakuntalaisille Viihdetaiteilijan Ismo Sajakorven mielipidekirjoituksen ( Tamperelainen 13.2.) mukaan nuoret eivät käy kirkossa, koska ”kirkonmenot oli miljoona vuotta vanhoi stoorei, ei kunnon biittii ja souta.” Kyllä Raamatustakin löytyy ”biittii ja souta”. Daavid siis Herran kunniaksi nolasi itsensä ihmisten silmissä. Välillinen vaali on varmasti joskus perusteltu, mutta sen pitää olla aidosti toissijainen vaihtoehto. Välilliset kirkkoherranvaalit politisoituvat kuitenkin samaan tapaan kuin kansanvaalit ja mahdollistavat syrjinnän. Luottamuselin ei ole kirkkoherran esimies. Tilanne on lyhytnäköisyydelle altis. Suomessa on Suomen saksalainen evankelis-luterilainen seurakunta osana Porvoon hiippakuntaa. Katsokaamme itseämme, puheitamme ja tekojamme Raamattu peilinä. Pienimmillään seitsemän ihmistä voi enemmistönä tehdä valinnan muun seurakunnan puolesta. Kansanvaalissa voivat painottua yksipuoliset ominaisuudet, esimerkiksi sukupuoli, lauluääni tai herätysliiketausta. Kirkkoherra on paikallisesti kirkon kasvo ja hengellinen johtaja. Ollaanko puheväleissä. Sama tilanne oli muistaakseni arkkipiispa Luoman virkaanasettamismessussa. Luther toimi Kiitos Kotimaalle Lehti toisensa jälkeen on mieluista luettavaa ihan kannesta kanteen. Välillisten vaalien on toivottu tekevän valinnasta ammattimaisemman siten, että johtamisessa tarvittavia kriteereitä arvioitaisiin paremmin. Siksikö, että emme osaa sanoittaa noita opetuksia nuorten aaltopituudelle. Mutta miten demokratia toteutuu paremmin siten, että pieni joukko tekee muiden puolesta valinnan, kun se pieni joukko on valittu aivan yhtä matalalla tai kenties matalammalla äänestysprosentilla. Miksi kirkon ja meidän kristittyjen on niin vaikea saada nuoret vakuuttumaan siitä, että nuo ”vanhat stoorit” ovat ajankohtaisia ja keskeisiä hyvän elämän, jumalasuhteen ja iäisen elämän kannalta. Miksi näin. Tehtävän hoitaminen edellyttää, että seurakunta tuntee johtajansa. Raamattu kehottaa meitä pitämään huolta leskistä ja orvoista, kaikista heikompiosaisista, kohtelemaan muukalaisia hyvin, rakastamaan Jumalaa, lähimmäisiämme ja itseämme, toimimaan niin kuin haluamme itseämme kohtaan toimittavan, olemaan oikeudenmukaisia ja olemaan kahmimatta omaisuutta, antamaan anteeksi ja noudattamaan sopuisan yhteiselämän periaatteita ”rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen” (Gal 5:22). Liitonarkkua Jerusalemiin tuodessaan kuningas Daavid toimi näin: ”Pelkkä pellavakasukka yllään hän tanssi rajusti Herran edessä. Vaikka vaalien tehtävä ei ensisijaisesti ole markkinoida seurakunnan toimintaa ja lisätä osallisuutta, on kansanvaali varmasti siihen välillistä vaalia tehokkaampi keino
Vuonna 2016 lähdin mukaan ekumeenisen karmeliittajärjestön kahdeksan päivän retriittiin Espanjaan, Manresan kaupunkiin. Matkakassakin oli valmiina. Löysin samaa avaruutta kuin Tuomasmessusta, mahdollisuuden olla rauhassa omassa elämässään omien asioidensa kanssa. Siellä olevasta jesuiittakeskuksesta löytyy luola, missä Ignatius kirjoitti Hengelliset harjoituksensa. Senkin kanssa voi elää. Retriitissä oli mahdollisuus hiljaisuuteen, mietiskelyyn ja yksinoloon. Siinä käytiin läpi ignatiaanisuutta harjoitusten ja ryhmäläisten yhteisten pohdiskelujen kautta. KOTIMAA | 21.2.2019 12. Kirkon helmaan palasin ruuhkavuosien keskellä pienten lasten äitinä. Retriitti ei tarjonnut heti suuria oivalluksia, mutta se vaikutti muuten monella lailla elämääni. Apua sain Pirkko Lehtiön kirjoittamasta Pyhiinvaeltaja-kirjasesta. Se on yksinkertainen tapa nukkumaan käydessä kerrata päivän kulkua. Hiljaisuuden liike ja retriittitoiminta kiinnostivat, ja ajatus kahdeksan päivän ignatiaanisesta retriitistä Espanjassa tuntui kiehtovalta. Keskus sijaitsee pienessä kauniissa kaupungissa, jossa kävin kävelyllä. Olin saanut jo 50-vuotispäivälahjaksi ystäviltä rahaa, jolla olimme mieheni kanssa lähdössä Madeiralle. Niiden kieli on vaikeaselkoista ja hyvin erilaista kuin nykyihmisen kieli. Matka peruuntui hänen kuoltuaan. Vanhassa kirkossa järjestetyissä illoissa Pekka Yrjänä Hiltusen kansantajuinen puhe ja valtava tietomäärä on avannut hengellisyyttä tällaiselle tavikselle. Siellä ei olla samalla lailla eristyksissä kuin Suomessa järjestettävissä retriiteissä usein ollaan. Tuon luolan suulle olin kulkenut pitkän matkan. Kaikkea ei ole pakko ymmärtää, vaan saa jäädä levollisesti ihmettelemään. Lapsuuden pyhäkoulujen ja nuorena käydyn rippikoulun jälkeen päädyin poliittiseen nuorisoliikkeeseen. Kun olin aikani istunut kirkon penkissä, halusin myös tehdä jotain. Yhden talven opiskelin Henreportaasi ri Järvisen johdolla hengellistä ohjausta. Mieheni kuoleman jälkeen löysin Tuomasmessun, jossa koin voivani olla kaikessa rauhassa se mikä olen. Hän ja kolme muuta kristittyä kertovat tässä jutussa, mistä he ovat ammentaneet hengellisiä virikkeitä. Kirsi-Marja Rantanen, puutarhuri-floristi, eläkkeell ä Y hteinen historiani jesuiittasääntökunnan perustajan Ignatius Loyolan (1491–1556) kanssa alkoi eräältä luolalta. En niinkään jalustalle nostettavaa mystikkoa vaan hänen menetelmänsä lähestyä Raamattua. Kun täytin 60, sain ystäviltä tukea retriittimatkalle. Oppaanani Espanjassa oli Tuula Sääski, ja keskustelumme olivat hyvin antoisia. Jesuiittakeskuksessa pyöri myös turisteja tutustumassa sen kirkkoon ja Loyolan luolaan. ” Ignatius Loyola opetti ”päivän katselua”. Asiat selviävät aikanaan – tai sitten ei. Mitä sitten löysin. Siitä alkoi myös syvä ystävyys. Kun bibliodraamassa näytellään Raamatun kertomuksia, ignatiaanisessa tavassa näyttämö rakennetaan omassa mielessä raamattumietiskelyn kautta; luetaan teksti, pohditaan, mitä tekstissä tapahtui ja saLoyolan luolasta Islannin luontoon Uteliaisuus ohjasi Kirsi-Marja Rantasen Ignatius Loyolan luolalle. Yritin perehtyä Loyolan teksteihin
Kun luen Jeesuksen elämästä, peilaan siihen samalla omaani. Ignatiaanisuus näkyy myös arjessani. Kyse on siis myös itsetutkistelusta. Kirsi-Marja Rantanen on tutustunut ignatiaaniseen hengellisyyteen Rukousten kirjan avulla. Se on yksinkertainen tapa nukkumaan käydessä kerrata päivän kulkua; kiittää kokemastaan hyvästä, arvioida, mikä ei tunnu kovin mukavalta ja jättää tämä kaikki Jumalan käsiin. Tällainen tapa lähestyä Raamattua elämyksellisesti on kiehtova. Tuomasyhteisössä meillä on pieni Matkakumppanuus-ryhmä. Olen aina lukenut paljon ja kirjoittanut itsekin tarinoita mielikuvituksen avulla. Jos luonnontiede, joka on ainakin pääasiassa totta, olisi radikaalisti ristiriidassa kristinuskon kans» KOTIMAA | 21.2.2019 13. Senkin vuoksi raamattumietiskely tuntuu omalta. Kokoontumisiin kuuluu läsnäoloharjoitus, ignatiaaninen raamattumietiskely ja keskustelu. Kun viimeksi osallistuin Sirkka-Liisa Raunion ohjaamaan hiljaiseen rukoukseen, oli helppo äitinä miettiä Mariaa, jonka lapsen vanha Simeon otti syliinsä temppelissä. Aina olen ollut myös kiinnostunut uusista asioista. Luonnontiede monine sovelluksineen on osoittautunut kiistattomasti toimivaksi. Päivi PuhaKKa Miikka Niiranen, tekniikan tohtorikoulutettava, Veritas Forumin -koordinaattori ja Areiopagi-verkkolehden perustajajäsen M inulle on tärkeää, että luonnontiede ja kristinusko mahtuvat samaan maailmankuvaan. Uteliaisuus ohjasi minua sinne Loyolan luolalle ja tällaisen hengellisyyden aarteiden äärelle. | Kuva: Jukka Granström maistutaan siihen. Opin tuntemaan sekä Jumalaa että itseäni. Esille voi tulla hyvin syvällisiä asioita, mutta mikään terapiaryhmä se ei ole. Loyola opetti ”päivän katselua”
Ehkä jossain toisessa maassa tai toisena aikana tämä ei olisi minulle yhtä tärkeää. KOTIMAA | 21.2.2019 14. Erään helluntailaisen kaverini kanssa asiasta väänsimmekin. Tiililää lukiessani ymmärsin, että kristinuskon kysymyksiä voi miettiä yliopistotasolla. reportaasi sa, se olisi kummallista kristinuskon totuusväitteiden kannalta. Hän oli vapaan tahdon ja minä sidotun ratkaisuvallan kannalla. Erimielisyydet ovat mielenkiintoisia niin kauan kun ne eivät ole repiviä. Halusin ymmärtää, miksi näin on. Hän osasi antaa tilaa meidän nuorten omille oivalluksille. Hänelle Jumala oli isä, Mikka niiraselle yksi merkityksellisistä hengellisistä kirjoista on ollut ruotsalaisen apologeetan Stefan Gustavssonin Perusteltu usko. Harvoin päädytään samanmielisiksi, mutta ainakin voi oppia ymmärtämään toisen ajattelua. Yläasteella oli tässä suuri merkitys. Aatehistoriallinen kehitys Suomessa eli maallistuminen ja kokemukseni omasta ikäluokastani on vaikuttanut siihen, että haluan pystyä perustelemaan uskoni. Olemme edelleen hyviä ystäviä. Hengelliset kysymykset tulivat minulle ajankohtaiseksi nuoruudessa. Osallistuin luterilaisen seurakunnan nuortentoiminnan lisäksi myös helluntaiseurakunnan toimintaan ja jouduin huomaamaan, että on erilaisia kristittyjä. Kohtaaminen ja ehkä myös ajatusten sovittaminen on hyvä päämäärä keskustelulle. Kiinnostuin erityisesti vapaasta tahdosta ja perisynnistä. Se pani minussa liikkeelle monenlaisia myllerryksiä. Minulla oli silloin mielikuva, että kristinusko ei ole kovin älykästä touhua. Osallistuin silloin aktiivisesti keskusteluun internetin ekumeenisella Usko ja rukous -foorumilla ja ymmärsin siellä, että vanhurskauttamisopin lisäksi on toisenlaisiakin näkemyksiä. Jouduin jälleen kysymään itseltäni, miksi olen luterilainen. Olen koulutukseltani diplomi-insinööri ja parhaillaan teen väitöskirjaa teologian, filosofian ja luonnontieteen leikkauspinnoista kristillisen fyysikon James Clerk Maxwellin ajattelussa. Samaan aikaan luin ruotsalaisen apologeetan Stefan Gustavssonin Perustellun uskon. Myöhemmin vielä erityisen tärkeä kirja minulle oli Martti Lutherin Galatalaiskirjeen selitys, jonka luin opiskelijaboksissani aamuhartautena, koska halusin ymmärtää vanhurskauttamisoppia. Hakeudun mielelläni keskusteluihin eri mieltä olevien kanssa. Ala-asteella kristilliset aamunavaukset ja ruokarukoukset kuuluivat asiaan, mutta yläasteelle tultaessa hengellisistä kysymyksistä tuli vaiettu puheenaihe. Niihin aikoihin minulle tärkeä hengellinen opastaja oli Hyvinkään seurakunnan nuorisopappi Juha Koivulahti. Osmo Tiililää lukiessani ymmärsin olleeni väärässä. | Kuva: Olli Seppälä ” Minulla oli mielikuva, että kristinusko ei ole kovin älykästä touhua. Lukiolaisena luin isäni suosituksesta Osmo Tiililän Systemaattinen teologia II:n. Tuija PyhäranTa Päivi Salmesvuori, kirkkohistorian dosentti ja sukupuolentutkija K oen olevani toivon teologi ja samaistun 1300–1400-lukujen taitteessa eläneeseen englantilaiseen mystikkoon, erakkoon ja sielunhoitajaan Juliana Norwichlaiseen. Koulussamme vallitsi hobbeslainen kaikkien sota kaikkia vastaan, ja kyllä siinä joitain yhteenottojakin tuli. Siinä missä Tiililä keskittyy siihen, että kristinusko on sisäisesti järkevää, Gustavsson kirjoittaa siitä, miksi ylipäänsä kannattaa olla kristitty. Olen papin poika ja siksi olen ollut aina julkisesti kristitty, vaikka en ole sitä korostanut. Muuten tärkeimmät opastajani ovat olleet kirjoja
Synti-sanan voisi kääntää myös erehdykseksi, jolloin se olisi helpommin ymmärrettävissä. Pietismin perintönä kirkossamme korostetaan yhä usein syntiä myötätunnon kustannuksella. ” Julianan Norwichilaisen mukaan synti on kuin likainen vaippa, jonka Jumala nappaa pois. Tässä on jotain hyvin sykähdyttävää. Ihmisen pitäisi olla maanraossa voidakseen ottaa vastaan ilosanoman. Hän kärsi paljon sairastaessaan vakavasti. Emme me ole niin helposti ylpistyviä kuin ennen ajateltiin. | Kuva: Jukka Granström » KOTIMAA | 21.2.2019 15. Tämä varhaislapsuuden hyvä kiintymyssuhde olisi sitten mahdollistanut hänen kasvamisensa ihmisenä ja myönteisen elämänasenteensa. Arvelen, että hän oli omien kärsimystensä vuoksi niin arvovaltainen ja karismaattinen auktoriteetti, että hänen sanomanaan klisee sai toivoa luovan painoarvon. Juliana oli edelläkävijä ja tajunnanlaajentaja jo keskiajalla ja on sitä yhä. Norwichin Julianalla oli myönteinen ihmiskuva ja jumalakuva. Hän tulkitsi niitä vielä parin vuosikymmenen päästä uudelleen toisessa kirjassaan. Häneltä on peräisin ajatus, josta pidän kiinni. Emilia Karhu Tapio Koivukari, kirjailija ja suomentaja, teologian maisteri M inulla ei ole yhtä hengellistä opastajaa. äiti ja syli, ihmiskuntaa rakastava, hellä ja myötätuntoinen. Tämä on hyvä opetus nykyaikana, jolloin moni ajattelee, että todellinen elämä on jossain toisaalla, viihteessä tai hienommissa piireissä. Hän koki vahvasti, että Kristuksessa Jumala asettuu kärsivän ihmisen rinnalle ja ymmärtää ja rakastaa myös kärsiviä luotujaan. Hänen teksteissään nousee päällimmäisenä esiin Jumalan rakkaus, myötätunto ja laaja hyvyys. Joukunen viikko sitten kävin Porissa Teljän kirkossa pitämässä saarnan. Juliana selvisi hengissä ja kirjoitti näkynsä muistiin. Päällimmäisenä hänen ajattelustaan välittyy kuitenkin viesti siitä, että kaikkia pelkoja voi juosta turvaan Jumalan lämpimään syliin. Häneltä on peräisin kliseiseltä kuulostava lause: Ei hätää, älkää huoliko, kaikki kääntyy hyväksi, kaikenlaiset asiat kääntyvät hyväksi. Juliana Norwichlaisen lapsuudesta ei tiedetä juuri mitään, mutta on arveltu, että hänellä olisi ollut erityisen hyvä äitisuhde, jossa hän olisi tullut nähdyksi, kuulluksi ja arvostetuksi omana itsenään. Hänen teologiassaan myötätunto pelastaa kärsivän ihmisen takaisin elämälle ja toivo kannattelee. Päivi Salmesvuori samaistuu 1300–1400-lukujen taitteessa eläneeseen mystikkoon Juliana Norwichlaiseen. Hänen mukaansa synti on kuin likainen vaippa, jonka Jumala nappaa pois. Kun hän oli kuolemaisillaan, hän näki väkeviä näkyjä Kristuksen kärsimyksistä. Juliana ei jää märehtimään syntiä tai kierimään syyllisyyteen, vaan suhtautuu niihin käytännöllisesti. Olen miettinyt, miksi tuo lause tuntui ihmisistä uskottavalta Julianan sanomana, vaikka jonkun muun sanomana se voisi vaikeuksien keskellä lähinnä ärsyttää. Nykyihmisen on kuitenkin vaikea löytää itsestään vaivaista mato matkamiestä. Juliana näki Jumalan myös majesteettina, jota kohtaan voi tuntea kunnioittavaa pelkoa. Ihmisiä voisi ohjata hengellisesti myös hyvällä. Muutaman vuoden välein tulevat saarnapyynnöt pakottavat aina kokoamaan omaa teologista ja hengellistä ajattelua, että kehtaa mennä ihmisten eteen puhumaan eikä kätkeytyä minkään käsikirjan taakse. Matkan varrella on tullut monenlaista vaikutusta. Jumalanpalvelusta on sekin, että luodaan lantaa pellolle. Tai ehkä yksi löytyy, itse Martti Luther. Nimittäin se, että Jumala on tässä ja nyt arkisessa työssä
Minulle usko on luottamusta ja ennen kaikkea sydämen asia. Parisen vuotta sitten Facebookissa käytiin kiinnostavaa keskustelua herännäisyydestä. Islannissa moni yhdistää etiäiset ja kristillisen uskon. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkintoja. Viestejä on myös tullut, kiitos niistä! Lukijoiden hengellisistä eväistä on tekeillä juttu, joka julkaistaan myöhemmin. Huomasin, että voin määritellä itseni ulkokörtiksi. Kerro mistä olet saanut hengellistä evästä eli virikkeitä ja kestäviä periaatteita kristittynä elämiseen. Uusia viestejä voi edelleen lähettää. Olen Raumalla paluumuuttaja ja vaimoni on maahanmuuttaja. | Kuva: Veikko Somerpuro ” Kun on vähän ihmisiä ja luonto ympärillä suurta, herkistyy ja alkaa aavistella. Miten eväät on syöty, onko niistä vieläkin ammennettavaa. Islannissa asuessani tutustuin vasemmistolaisiin kristillisiin piireihin. Kun on vähän ihmisiä ja luonto ympärillä suurta, herkistyy ja alkaa aavistella. Itse ajattelen, että jos tässä ollaan Jumalan kämmenellä, niin kyllä Jumala on luonut taipumuksen etiäisiin ja muuhun sellaiseen, ettei niissä siinä mielessä mitään vaarallista ole. Olli Seppälä Kerro, mistä olet saanut hengellisiä eväitä pyysimme taannoin Kotimaan lukijoita kertomaan hengellisistä virikkeistään. Voit kirjoittaa perinteisesti kirjeellä osoitteeseen: Kotimaa, PL 279, 00181 Helsinki – kuoreen tunnus ”Eväät”. Nuorena olin viidesläisesti uskova, sitten pääsin siitä eroon ja opiskeluaikana viihdyin YKYssä eli ylioppilaiden kristillisessä yhdistyksessä. Jos uskoa miettii pelkästään järjellä, päätyy ateistiksi tai fundamentalistiksi. Käynnit ortodoksisessa palveluksessa täällä ovat hämmästyttäviä monikulttuurisia kokoontumisia. Islannissa tutustuin ajatukseen, että todellisuus on moni-ilmeinen ja -muotoinen. KOTIMAA | 21.2.2019 16. Samainen tunnus viestikenttään, jos lähetät ajatuksiasi sähköpostilla toimitus@kotimaa.fi. Ihmisessä on tämä mahdollisuus. reportaasi Porissa sunnuntain aihe oli ”Jeesus herättää uskon” eli perusasioiden ääressä oltiin. En ole elänyt herännäisyyden perinteessä enkä tunne sitä paljon, mutta tunnistan hengellisyyteni laadun ikävöiväksi, en niinkään omistavaksi. Äidin peruja meillä on kotona nurkassa ikoni. Niissä piireissä tapasin myös vaimoni. islannissa vietetty aika on vaikuttanut myös Tapio Koivukarin hengellisyyteen. Äitini oli syntyjään ortodoksi, mutta hänen evakkoperheensä kääntyi luterilaiseksi. Tunne oli hauskasti tuttu, niin kuin olisin YKY:ssä jälleen. Uskoon liittyy aina myös epävarmuutta
Arviolta noin 5 prosenttia amerikkalaisista on niin sanottuja ”preppereitä” eli maailmanlopun odottajia. Miksi ihmisen lapsuusvaihe on paljon pidempi kuin muilla lajeilla. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. Toimittajien Airin Bahmanin ja Bruno Jäntin kirjoittama Syyrian sota on perusteos konfliktista, jolta Suomessakaan ei ole voitu sulkea silmiä. Sekä islamistit että diktatuuri saavat tukea ulkovalloilta ja Lähi-idän äärijärjestöiltä. Suomenkielisinä ääninäyttelijöinä on joukko eturivin näyttelijöitä, kuten Ville Haapasalo (Muumipappa) ja Satu Silvo (Muumimamma). Sarjan luova johtaja ja vastaava tuottaja on suomalainen Marika Makaroff, ja sen on ohjannut aiemmista töistään Oscar-palkittu Steve Box. TV1 Ke 27.2. Sarjassa metsän äänet ovat suomalaisen metsän ääniä ja lähes kaikki puut fantasiaversioita suomalaisista puista, Yle kertoo. Kirjapalkinnon voitti Marketta Filppa Sieppijärveltä. Parhaan ulkomaisen elokuvan Oscarin voittanut draama Annasta, puolalaisesta nunnanoviisista, joka ennen luostarilupausta kohtaa vapaamielisen tätinsä ja saa tietää sukunsa vaiheista toisen maailmansodan aikana. Hallituksen vastaisten mielenilmausten tavoitteena oli demokraattisempi Syyria, mutta Assadin hallinto vastasi niihin väkivallalla. | viikon kirja | | viikon tv-vinkit | 6 Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 4. Jouko Mäki-Lohiluoma. Niistä tutuin lienee japanilainen animaatio Muumilaakson tarinoita, joka tehtiin vuosina 1990–1992. Kehomme muuttuu ja kasvaa koko elinikänsä ajan. Vastausaikaa on seitsemän päivää lehden ilmestymisestä. Sen jälkeen animaatiotekniikka on kuitenkin kehittynyt aimo harppauksen. Voit myös lähettää viestisi postikortilla osoitteeseen PL 279, 00181 Helsinki. Niinpä on hienoa, että myös muumit tuodaan nykyaikaan. Syyrian valtaväestö, demokratian kannattajat, on kukistettu, ja nyt taistelua käyvät Islamilainen valtio ja Assadin diktatuuri. klo 22.30 Stacey Dooley: Maailmanlopun odottajat. Tammi 2018. Kirjassa on selkeästi, perustellusti ja asiantuntevasti kerrottu Syyrian sodan syyt ja katastrofin kehittyminen edelleen. TV2 Su 24.2. Huomioithan, että osoitetietojasi voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin. 359 sivua. Lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, otsikkokenttään viesti Hyvä juttu + lehden numero (löytyy kannesta). klo 15.05 Pisara. Irakissa Islamilaisen valtion uhreiksi joutuneiden jesidien kokemuksiin sisältyy jotakuinkin kaikki se, mitä kukaan ei toivoisi omalle lapselleen tapahtuvan. Bahmani ja Jäntti ovat tehneet myös haastatteluja, jotka tuovat esille islamistien ja diktatuurin uhrien kärsimystä. helmikuuta 2019 | hinta: 3,70 € 26 7 19 Älkää unohtako Syyriaa Isä Alexin johtama järjestö jälleenrakentaa Syyriaa laupiaan samarialaisen hengessä 20 Kirkko on mukana vanhusten hoivatuotannossa. Vuonna 2011 Syyriassa järjestettiin mielenosoituksia, joissa vaadittiin al-Assadin hallinnolta uudistuksia. Muslimi Abdelkarim Khammal kertoo muslimien 30-päiväisestä paastosta, Ramadanista. kulttuuri KOTIMAA | 21.2.2019 17. PAAVo ALAJA Airin Bahmani & Bruno Jäntti: Syyrian sota. | Ku va : Ci ne m a M on do Lt d O y / Yl e Ku va pa lv el u Kotimaan numeron 5 hyväksi jutuksi äänestettiin tietokirjailija Pekka Vahvasen haastattelu Teknologian ylivaltaa vastaan. klo 20.25. Musiikista vastaavat Pekka Kuusisto ja Samuli Kosminen ja sarjassa kuullaan musiikkia myös tunnetuilta popartisteilta. Kansainvälinen taiteellinen työryhmä haki inspiraatiota Suomesta ja tutustui muun muassa pohjoiseen valoon, skandinaaviseen taiteeseen ja Tove Janssonin ateljeehen. Tapahtumia tarkastellaan osana Lähi-idän poliittista tilannetta, ja esitellyksi tulevat Syyrian ulkopuolelta sotaan vaikuttavat tahot. Alkoi Syyrian sota. Tampereella vapaaehtoiset pitävät kirkon ovia auki Anna palautetta, kerro mikä on mielestäsi HYVÄ JUTTU Voita kirjapalkinto! Kerro mikä tässä Kotimaan numerossa on mielestäsi hyvä juttu. Maanantaina ensi-iltansa saa kansainvälisenä yhteistyönä tehty 13-osainen Muumilaakso-animaatiosarja. TV1 La 23.2. Teema & Fem Pe 22.2. Näihin moderneja elinolosuhteita kaipaaviin syyrialaisiin on Suomessakin kohdistettu vihapuhetta ja heistä on tehty poliittisen propagandan välineitä, joten Syyria-kirjan tarjoama faktatieto tulee tarpeeseen. Sodan edetessä sen osapuolet ovat vaihtuneet. Voit myös perustella valintasi lyhyesti. Taustalla vaikuttivat pitkään jatkuneet ongelmat: äärimmäinen köyhyys oli lisääntynyt erityisesti maaseudulla, koulutetuille nuorille ei löytynyt töitä, korruptio kukoisti, eriarvoisuus kasvoi, taloudellinen vauraus ja poliittinen valta keskittyivät pienelle piirille. Ihmiset, jotka kaipasivat Syyriaan tasa-arvoa, vapaita vaaleja ja uskonnollista yhdenvertaisuutta, ovat jääneet valtataistelussa jalkoihin, kuolleet tai joutuneet pakenemaan. Demokratiatoiveet islamismin ja diktatuurin ristitulessa. | tv-sarja | Tove Janssonin rakastetuista muumikirjoista on tehty lukuisia sovituksia televisioon. vu os ik er ta 00 43 59 5– 19 –0 8 21. Uudet, tutut muumit Muumilaakso-animaation visuaalista ilmettä ovat inspiroineet Tove Janssonin alkuperäiset maalaukset ja freskot. klo 21.42 Ida. klo 17.25 Tietoisku uskonnosta. Toimittaja Stacey Dooley tutustuu joukkoon, joka uskoo että maailmanloppu voi tulla milloin tahansa, joten siihen pitää valmistautua. Teema & Fem La 23.2. klo 19.00 Prisma: Ihmiskehon ihmeet 1/3. Yle TV2 Maanantaina 25.2
Meiltä on kuitenkin puuttunut kokonaisvaltainen kristilliseen traditioon pohjaava näkemys taloudesta. Emme ole jättäytyneet talouskeskustelujen ulkopuolelle. Olemme ottaneet kantaa siihen, miten taloudellinen reiluus toteutuu ihmisten kesken ja miten yhteisiä luonnonvaroja käytetään kestävästi. Automatisaation pelätään kasvattavan Euroopan työttömyyslukuja. Hyväntahtoisuustalous on sukua armoon pohjaavalle vieraanvaraisuudelle. Huomio kiinnittyy siihen, miten työ on muuttunut aiempaa epävakaammaksi ja hauraammaksi. Sisäsyntyiset ja mainonnalla tuotetut tarpeet eivät tule ihmisiltä loppumaan, vain Jumala voi tyydyttää ne. HumalisTo ja kaTi kemppaiNeN – kuviTus | päivi karjalaiNeN KOTIMAA | 21.2.2019 18. TeksTi | Niko H. Jumala ei ainoastaan jaa lahjoja vaan on itse Lahja, ääretön. LML tarkastelee työelämän murroksia kutsumuksen kautta. Hyvää tahtoa talouteen S uomalaisia on puhuttanut YK:n ilmastopaneelin tavoite rajata ilmastonmuutos 1,5 asteeseen ja Maailman luonnonsäätiön kertomus luonnon monimuotoisuuden kaventumisesta. Veli-Matti Kärkkäinen kirjoittaa esseessään ( Kotimaa 22.11.2018), että passiivisuus saattaa olla virhe. Suomen Lähetysseura on osallistunut Jumalan missioon ympäri maailmaa. Sekä ilmastonmuutos että luonnon ylikulutus ovat valtavia haasteita: talouksien on kasvettava vähemmillä resursseilla, mutta hiilineutraali kasvu ei saisi ruokkia tuloja varallisuuseroja. Tälle näkökulmalle pohjautuva talousajattelu antaa perusteet siirtyä pois planeetalle vahingollisesta materiaalisten halujen kehästä. Sillä viitataan ajanjaksoon, jolloin kristityt, muslimit ja juutalaiset elivät rauhassa keskenään. Toimeentulon kehittäminen on keskeinen tekijä työssämme syrjittyjen ihmisryhmien ja heidän oikeuksiensa puolustamisessa. LML käyttää dokumentissaan kolmea tulkinnallista avainkäsitettä keskustellakseen nykyisen talousjärjestelmän haasteista ja etsiessään niihin ratkaisuja pohjaten hyväntahtoisuuteen. Siksi hyväntahtoisuustalous pyrkii antamaan arvoa ja vahvistamaan niitä vapaaehtoisja hoiessee ” Sikäli kun talous noudattaisi armon lähtökohtaa, se avautuisi kohti tasa-arvoisempaa vaurauden jakautumista. Elämäämme ylläpitävien ekosysteemien rapautumisesta huolimatta kirkko ei ole juurikaan osallistunut keskusteluun taloudesta. Lahjan antaminen on lisäksi armollinen teko. Vaikka sosiologi Max Weberin mukaan protestanttinen etiikka toimi nykykapitalismin käyttövoimana 1900-luvun alussa, Kärkkäinen alleviivaa syvää juopaa tarpeita ruokkivan kulutuskulttuurin sekä jumaluskon välille. Avainkäsitteet ovat kutsumus, oikeudenmukaisuus ja ihmisarvo. Sen alkuperä on espanjan sanassa convivencia. Siksi, sikäli kun talous noudattaisi armon lähtökohtaa, se avautuisi kohti tasa-arvoisempaa vaurauden jakautumista. ”Hyväntahtoisuus” on sukua armoon pohjaavalle vieraanvaraisuudelle, joka nostaa syrjityt taloudellisen toiminnan ja yhteistyön keskiöön. Tilanne on muuttunut: Luterilainen maailmanliitto (LML) kutsuu kirkollisia toimijoita mukaan edistämään hyväntahtoisuustaloutta. Hyväntahtoisuus määrittyy yhdessä elämisen taidon ja käytäntöjen kautta. Mikko Heikka ( Kotimaa 5.12.2018) kärjisti, että kirkko on ”jättänyt talouden pelaamaan omilla säännöillään ja keskittynyt sisäiseen hurskauteen”. Luterilainen maailmanliitto haluaa edistää sitä
vatyön muotoja, jotka kannattelevat yhteisöjen kestävää hyvinvointia. Pienyritystoiminnan esimerkkejä ovat ruokakasvien tuotanto omaan käyttöön ja myyntiin, siipikarjan ja muiden talouseläinten kasvatus, paikallinen liiketoiminta tai metsänkasvatus Laina ei ole lahja, vaan keino ulottaa hyvinvoinnin mahdollisuuksia yhteisöjen ja yhteiskuntien reunamille. Vahvempi vuorovaikutus yhteisöihin tukee paikallistalouksia ruohonjuuritasolla, motivoi osallistumaan taloutta koskevaan päätöksentekoon ja tekee siitä demokraattisempaa. Esimerkiksi finanssikapitalismin kritiikki ei välttämättä herätä vastakaikua työalueillamme Tansaniassa, jos kiinalaisten rahoittamat infrastruktuurihankkeet parantavat terveydenhuollon saavutettavuutta. Seurakunta voi olla voimavara, kun ihmiset kohtaavat työelämän epävarmuuden. Miten paikallistason demokratia sovitetaan kansallisiin tai kansainvälisiin prosesseihin. Dokumentti ei esitä tavoitteidensa taakse konkreettisia matemaattisia malleja tai laskelmia. Nämä lähtökohdat voisivat siis tehdä toteutuessaan taloudesta hyväntahtoista. Hyväntahtoisuustalous on lähellä vaikutusvaltaista Buen Vivir -liikehdintää, johon kirkolliset toimijat ovat jo osallistuneet Etelä-Amerikassa. Tällainen tila edistää ihmisten keskinäisiä suhteita ja huomioi heidän tarpeensa eri tavoin kuin voittoa tavoittelevat instituutiot. ” Hyvää tarkoittavat ideat jäävät roikkumaan ilmaan. Sijoitamme vastuullisesti ja etsimme kohteita, joiden rahoittaminen synnyttäisi myönteisiä vaikutuksia yhteiskunnassa. Siksi toivotamme tervetulleeksi monipuolisemman keskustelun jo esitettyjen paikallistai kohtuutalousaloitteiden suhteen. Se voi luoda positiivisia tulosiirtoja ja tilkitä vuotavaa veropohjaa. Räikeiden tuloja varallisuuserojen purkamisessa valtiolla on keskeinen rooli. Kasvu on tehnyt monista perinteisistä tuotantoyksiköistä ja työntekijöistä tarpeettomia. Hyväntahtoisuustalous voimistaisi ihmisarvoa suhteessa talouden murroksiin. Niiden pääoma mahdollistaa ryhmien jäsenten pienyritystoiminnan aloittamisen ja tehostamisen. Ensimmäinen koskee aloitteen höttöisyyttä. LML näkee finanssitoimijoiden roolin kasvaneen reaalitalouden kustannuksella. On lähdettävä liikkeelle pienen mittakaavan toimenpiteistä, joilla vahvistetaan ihmisten tietoja ja taitoja. Tansaniassa Lähetysseuran ja paikallisen kumppanin yhteishankkeissa yhtenä elementtinä ovat pienryhmien muodostamat ”pienpankit”. Syrjässä ja keskiössä olevat kohtaavat toisensa. Seurakunnan käytäntöjen tulisi olla esimerkki siitä, mitä on olla avoin ja hyväksyvä tila kaikille. LML:n lähestymistapa kuitenkin resonoi Lähetysseuran työn kanssa. Lisäksi keskinäinen ymmärrys ja vuorovaikutus lisääntyvät etnisten ryhmien, vammaisten ja eri tavoin stigmatisoitujen suhteessa valtaväestöön. Toiseksi LML:n lähestymistapa on Eurooppa-keskeinen. Diakoniatyö voi korostaa osallisuutta, luottamuksen rakentamista ja läpinäkyvyyttä. Sen sijaan konkretia koskee kirkon diakoniatyötä. Ajatukset taloudellisen kasvun hillitsemisestä näyttäytyvät helposti uudenlaisena kolonialismina, jossa eurooppalaiset puuttuvat entisten alusmaidensa suvereniteettiin. Oikeudenmukaisuus keskittyy varallisuuden jakautumisen tasa-arvoon. Suomessa ajamme lainsäädäntöä, joka velvoittaisi yrityksiä välttämään haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia toiminnassaan. KOTIMAA | 21.2.2019 19. Seurakunta voi rakentaa kumppanuuksia ja verkostoja, joissa voimavarana ovat ihmiset itse ja heidän kykynsä. Samalla monet yhteiskunnan peruspalvelut ovat muuttuneet markkinavälitteisiksi; perusoikeudet omaavat kansalaiset ovat pelkkiä asiakkaita. Hyvää tarkoittavat ideat jäävät roikkumaan ilmaan. Esimerkiksi, jos haluamme tukea paikallistalouksia, ovatko keinona paikallisvaluutat vai asukkaille avoin yhdyskuntasuunnittelu. Erityisenä keinona muutokselle LML näkee finanssisektorin tiukemman valvonnan ja sen toiminnan kehittämisen kohti pitkän aikavälin tavoitteita lyhytnäköisyyden sijaan. Elintaso nousee, kun on varaa käyttää terveydenhuoltopalveluja, kouluttaa lapsia ja rakentaa säänkestäviä taloja. Vaikka suhtaudumme mielenkiinnolla Luterilaisen maailmanliiton aloitteeseen, nostamme esille kaksi kriittistä huomiota
Osatai kokopäiväisiä työntekijöitä järjestön eri avustusohjelmissa on noin 1?600, ja apua saa yhden vuoden aikana peräti 2,5 miljoonaa syyrialaista. Arkkimandriitta, teologian tohtori, isä Alexi on Antiokian ja koko idän patriarkaatin eli Antiokian ortodoksisen kirkon ekumeenisten suhteiden ja humanitaarisen avun osaston (GOPA-DERD) johtaja. Ennen sotaa yhdellä eurolla sai 70 Syyrian puntaa. Nyt punSyyria kaipaa rauhaa Lähes kymmenen vuotta jatkunut Syyrian sota alkaa kääntyä lopuilleen. Vuonna 2011 alkanut sota on aiheuttanut Syyriassa järkyttäviä inhimillisiä ja aineellisia tuhoja. GOPA-DERD-järjestön toiminta on hyvin laajaa. Toisaalla valtaosa kouluista on tuhottu kokonaan tai osittain. Kun GOPA-DERD aloittaa työnsä ääri-islamistisilta joukoilta vapautetulla alueella, ensimmäinen käytännön toimenpide on tuhoutuneiden asuntojen kunnostaminen. Taistelujen ja pommitusten seurauksena Syyrian teollisuustuotanto ja palvelualat ovat kärsineet vakavasti. Yhdessä Kirkon Ulkomaanavun kanssa olemme saaneet kunnostettua kouluja sekä tarjonneet psykososiaalista tukea opettajille. haastattelu ” Naisten voimaantumisen varassa Syyria voi nousta jälleen tolpilleen J os asiat olisivat menneet toisin, Alexi Chehadehista olisi saattanut tulla kemisti. – Silloin on saatu ihmisille ainakin katto pään päälle. Asukkailla on suuria vaikeuksia hankkia perheilleen edes peruselantoa. Apua saavat kaikki hädänalaiset uskontoon tai etniseen taustaan katsomatta. Nyt luonnontieteen osaamisestakin saattaa olla hyötyä, kun pappismies on merkittävässä roolissa sodasta toipuvan Syyrian jälleenrakentamisessa. Kyseinen osasto on suurin Syyriassa toimiva avustusjärjestö. Suomessa viime viikolla vieraillut arkkimandriitta Alexi ei ole menettänyt toivoaan maan jälleenrakennuksen suhteen. Olemme auttaneet sekä lapsia että aikuisia muillakin tavoilla. – Suurin osa Syyriaa on nyt vapautettu ISIS:in ja muiden militanttien islamististen ryhmittymien vallasta. – Joillakin seuduilla koulut toimivat myös sotatoimien aikana. – Meillä on lukuisia yhteistyökumppaneita ympäri maailmaa, myös Suomessa. Isä Alexin mukaan tilanne kuitenkin vaihtelee huomattavasti eri alueilla. » TeksTi | Vesa keinonen – kuVaT | jukka gransTröm KOTIMAA | 21.2.2019 20. Vuonna 1994 perustettu organisaatio operoi kriisialueilla laupiaan samarialaisen periaatteella. – Inflaatio on ollut huomattava. Hän vieraili helmikuun alussa Suomessa tavaten muun muassa arkkipiispa Tapio Luoman ja muita kirkollisia vaikuttajia sekä osallistui Espoon piispan vihkimysjuhlallisuuksiin. Sillä on ympäri Syyriaa 44 toimistoa ja 38 yhteisökeskusta. Taloudelliset reunaehdotkin tulee huomioida. Kaipaamme monenlaista apua näille alueille, isä Alexi kertoi Tapiolan kirkossa ennen luentoaan viime viikon tiistaina. Samanlainen on tilanne esimerkiksi sairaaloiden suhteen. Kaikesta tuestanne olen hyvin kiitollinen. Nuorempana hän opiskeli kemiaa mutta sitten teologia vei voiton. GOPA-DERD:in hengellisenä isänä toimii patriarkka Johannes X. Sitten on muiden perustarpeiden vuoro. Tuhoisan konfliktin seurauksena tuen tarve onkin suunnaton