Jeesus-lapsi syntyy kuitenkin seimeen eikä kirkkokuntaan. SEURAA TÄHTEÄ m a t ti p ik k u jä m s ä aleppon kirkonkellot on vuoden uskontouutinen. SivUT 4–5 21. Joulunvietolla on myös luterilaisia juuria. tärkeimpien aiheiden joukkoon nousivat myös turvapaikanhakijat ja avioliitto. vuosikerta | 0043595–16–52 51–52. joUlUkUUTA 2016 | hinta: 3,70€ | 111
Pelastava usko ei ole sama asia kuin oikea oppi. Hän syntyy uudestaan kaikkialle ja kaikkia varten. Niin erilaisia eri ”oikeaoppisten” uskomukset kirkkojen kirjossa ovat. Siksi vierelläni yötaivaan alla kulkevat syyrialainen katolilainen, amerikkalainen konservatiivikristitty, etiopialainen luterilainen ja venäläinen ortodoksi. Kovin korkealle avaruuteen pitäisi nousta, että nämä kaikki ihmiset mahtuisivat samaan kuvaan. Lisäämme lehden sivumäärää, jotta voisimme paremmin nostaa esille näitä juhlavuosien teemoja. K otimaan toimitus kiittää lukijoita kuluneesta vuodesta. 2 KOTIMAA 2 1 . Rovasti ja HelsinkiMission toiminnanjohtaja Olli Valtonen Askellehden 12/2016 Sanoja & tekoja -palstallaan K aikkien aikojen suurin ihmispaljous kerääntyy seimen luo. Paimenen kädet kannattelevat eläintä hellästi. Hän ymmärsi, että jouluyön ilo kantoi sisällään pääsiäislampaan tuskan. Monissa muissa maissa ovat tuhannet kodit raunioina, ja murskatut perheet itkevät rakkaitaan, jotka ovat kuolleet, hävinneet tai viety vankeina vieraaseen maahan. Jeesus syntyy tuomaan pelastusta sekä valoa ihmiskunnan raskaimpiin vaiheisiin. 1 2 . Vanhat ja nuoret kokoontuvat juhlan viettoon. Tänäkin jouluna sinne suuntaa yli kaksi miljardia ihmistä. Enkelparven tie kohta luokse vie rakkautta suurinta katsomaan. Välillä matkaa tehdessä voi olla vaikea hyväksyä, etteivät minun taustani ja kokemukseni ole kristittynä elämisessä kaiken mitta. Vanhoilla päivillään hän ryhtyi maallikkoveljeksi. Kotimaan toimitus toivottaa lukijoille ja heidän läheisilleen siunattua Vapahtajan syntymäjuhlaa. Lorenzo Lotton maalaus Paimenten kumarrus on vavahduttava. Yli sinun kotisi loistaa joulun tähti kirkkaana. enää muutama askel ja sitten enkelit sanovat: Älkää pelätkö. Jos olisi, asiat menisivät monimutkaiseksi. Oletko koskaan tuntenut itsesi niin arvottomaksi kotia omistamaan kuin nyt. Vierelläni kohti seimeä matkaa tekevät myös vanhoillislestadiolainen, tapakristitty, viidesläinen ja feministikirkon jäsen. Tunnelma on paitsi harras ja majesteetillinen, myös hieman surullinen. – Vastaus on lyhyt ja monelle huojentava: Ei tarvitse! – Kristillisyys ei ole uskomista kristinuskoon. Seuraava Kotimaa-lehti ilmestyy 4.1.2017. Suunnattomasta ihmismäärästä huolimatta suurinta kuvassa on kaikkein pienin, vastasyntynyt Jeesus-vauva. Ensi vuonna lehden sisällöissä painottuvat Reformaation merkkivuosi sekä sata vuotta täyttävä Suomi. Kaikki yhtä lailla Vapahtajaa tarviten. Tätä valoa baskilainen runoilija Mikel Pereira kuvaa Anna-Maija Raittilan suomentamassa runossa Jumala syntyy: ”Hän syntyy siellä missä oikeuden tuuli puhaltaa / karkotettujen ja nälkäisten, työttömien ja isänmaattomien alastomien ruumiiden läpi.” Jouluyönä seimen luo pyrkivät kylläiset ja nälkäiset. Paimenten kumarrus K ansallismuseossa vastasyntyneen Vapahtajan kädet ojentuvat kohti lampaan kasvoja. Onko pakko pitää niitä totena. Enkelit ovat laskeneet kätensä ihmisten hartioille. Paimenet ovat rientäneet kedolta katsomaan ihmettä. DAnIelle MIeTTInen Tarvitaanko pelastavaan uskoon usko opinkohtiin. Enkelparven tie kohta luokse vie rakkautta suurinta katsomaan. Uskossa on kyse paljon enemmästä kuin oikeassa olemisesta. Oletko ennen koskaan kotiasi rakastanut niin kuin nyt. • Runsaat sata vuotta myöhemmin ranskalainen lauluntekijä katseli samaa ihmettä (suomennos Martti Korpilahti): Keskellä liljain ja ruusujen nukkuu Herra ihmisten. Suuri kristittyjen heimo kulkee kohti seimeä erilaisten uskonja opinkäsitystensä kanssa. Taistele pyhää rukoustaistelua levittääksesi hänen rauhansanomaansa kaikkialle: miehen ja vaimon, lasten ja palvelijan sydämissä se soikoon: Rauha olkoon teille. Rikkinäiset ja täydelliset. Ruuhkaa seimellä Yli kaksi miljardia ihmistä suuntaa tänäkin jouluna kohti samaa seimeä.. Ristillä rinnalla ryövärin nukkuu uhri puhtahin. 2 01 6 Pääkirjoitus sATA vuOTTA sITTen TuhAT MerKKIä TAIvAAsTA MArI TeInIlä päätoimittaja, mari.teinila@kotimaa.fi lAInA KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@ kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Tuottaja Tuija Tiihonen Toimitussihteerit Anna-Kaisa Pitkänen (virkavapaalla) Noora Wikman-Haavisto Graafikko Gun Damén Toimittajat Antti Berg Emilia Karhu Jussi Rytkönen Olli Seppälä Meri Toivanen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen www.kotimaa.fi Markkinointipäällikkö Minna Zilliacus lukijamäärä 64 000 KMT 2016 Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse asiakaspalvelu@kotimaa.fi 22.12.1916 On joulu! – – Kodeissamme syttyvät joulukynttilät. Mutta jos näin on, näytä silloin teoissa siten, että teet taiten mitä voit Rauhanruhtinaan asian hyväksi. He ovat ottaneet mukaansa lampaan, joka katselee nöyrästi poikavauvan kasvoja. • Lorenzo Lotto oli hurskas mies. Molemmilla on pehmeät, vaaleat kiharat
OKM tukee uskontojen vuoropuhelua . Taustalla on ajatus siitä, että Jouluradio on nimenomaan joulumusiikin asialla. Helsingin piispan Irja Askolan mukaan oleellista on se, että Sley tietää ja tiedottaa, ettei Haverinen ole evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Mukana ovat muun muassa kirjailija Jari Tervo, valtiovarainministeri petteri Orpo, näyttelijät ilkka villi ja Eedit patrakka sekä Vuoden pakolaisnainen rita kostama. Kirkon tiedotuskeskus on julkaissut videon jouluevankeliumista. Ensimmäinen tällainen liitos tapahtui jo vuonna 2005, kun Velkuan seurakunta liittyi Naantalin seurakuntaan. 1 2 . Sleyn luther-kirkon papille vihkimys keniassa Jouluradio lanseerasi tänä vuonna uuden teemapäivän, Joululaulupäivän, jota vietettiin viime torstaina. Joululaulupäivän tarkoituksena on tukea yhdessä laulamisen ja joululaulujen perinnettä. Entuudestaan Joensuun seurakuntayhtymän mailla on yksi hyväksytty 8,5, hehtaarin suojelukohde Enossa. laulutempauksia järjestettiin niin yksityiskodeissa kuin julkisissa tiloissakin. Tilaisuuden juonsi museon tutkija Jere Jäppinen. Vaara-Karjalan seurakunta oli aiemmin päättänyt luovuttaa Kiihtelysvaaran Keskijärven kylästä omistamansa 21 hehtaarin suuruisen Hilmanmetsän alueen suojelukohteeksi, minkä kirkkoneuvosto merkitsi tiedoksi. Tavoitteena on edistää hyviä suhteita eri uskonnollisten ryhmien välillä tukemalla uskontojen välistä vuoropuhelua. Niillä on yhteinen vesiraja, mutta ei maarajaa. Askolan mukaan järjestöillä on oikeus omiin rekrytointeihinsa ja ”Helsinkiin mahtuu monenlaista evankeliumin asianajajaa”. Haverinen oli keskustellut vihkimyksestä Mikkelin piispan Seppo Häkkisen kanssa, mutta kieltäytyi lopulta. Kotimaassa 15..12.2016 sanottiin, että Hollolan seurakuntaliitos on ensimmäinen, jossa yhdistyvillä seurakunnilla ei ole yhteistä maarajaa. Tällaisen ”ordinaatioturismiin” ajaudutaan käytännössä kirkkopoliittisista syistä. 2 01 6 vIIKOn KuvA KOOnnuT: nOOrA wIKMAn-hAAvIsTO Kiihtelysvaarassa suojellaan noin 24 hehtaaria Joensuun evankelisluterilaisen seurakuntayhtymän metsiä. Jari Tervo joulupukkina.. Haverisen pappisvihkimyksen Nairobin Uhuru Highway -seurakunnan kirkossa toimitti Kenian evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Walter Obare. kuva: Olli SEppälä Joensuussa suojellaan seurakunnan metsiä suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) Helsingin Luther-kirkon vastaava teologi Martti Haverinen vihittiin joulukuun alussa papiksi Keniassa. Oikaisu . Yleisavustusta saivat Uskontojen yhteistyöt Suomessa USKOT-foorumi ry, ja Kulttuurija uskontofoorumi FOKUS ry, ja hankeavustusta Diakonia-ammattikorkeakoulu, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Suomen Lähetysseura ry, Kulttuurija uskontofoorumi FOKUS ry ja Suomen Setlementtiliitto ry. Ely-keskus maksaa suojelukohteista korvausta yhteensä noin 200 000 euroa. kuva on Helsingin kaupunginmuseon Hakasalmen huvilasta. Opetusja kulttuuriministeri Sanni Grahn-laasonen on myöntänyt 80 000 euroa uskontojen vuoropuhelun edistämiseen. Video on julkaistu kirkon ylläpitämällä Joulu.fi-sivustolla. Valtionavustuksia tähän tarkoitukseen myönnettiin nyt ensimmäistä kertaa. Jouluevankeliumivideosta on tehty myös lyhytversio, jota esitetään Finnkinon ja Bio Rexin elokuvateattereissa ympäri Suomen 16.–22.12. Joulumusiikin sanomaa tuetaan erilaisilla tempauksilla. Joensuun evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto päätti keskiviikkoiltana hyväksyä Ely-keskuksen tarjouksen, jolla Kiihtelysvaarasta Pappilan tilalta luovutetaan 2,6 hehtaarin suuruinen aarnimetsäalue Metso-suojelukohteeksi. Haverinen kertoo kääntyneensä ordinaatioasiassa Kenian kirkon puoleen siksi, että pappisvihkimys Suomessa ei järjestynyt. Videolla esiintyy tunnettuja henkilöitä, yhteiskunnallisia vaikuttajia sekä tavallisia ihmisiä, jotka lausuvat katkelman evankeliumista. Tempauksen tarkoituksena oli kannustaa ihmisiä laulamaan joululauluja yhdessä mitä erilaisimmissa paikoissa. – Se olisi edellyttänyt alttariyhteistyötä naispappien kanssa. KOTIMAA 3 2 1 . kuva: Jukka GranSTröm Tervo ja Orpo lukevat jouluevankeliumia kirkon videolla . Videon on tuottanut Drama Moving Pictures ja tuottaja on Olli korpiala. Suojelusopimus vaatii kirkkoneuvoston vahvistamisen. Haverinen ei ole työskennellyt Keniassa maan luterilaisen kirkon tai Sleyn palveluksessa
2 01 6 M ikä oli vuoden 2016 uskontouutinen. Kotimaa kysyi asiaa joukolta ei-kirkollisissa medioissa työskenteleviä toimittajia. – Rohkea ihmisyyden ja inhimillisyyden esiin nostaminen tilanteessa, jossa kansainvälinen yhteisö on kyvytön reagoimaan ja antaa sodan julmuuden ja kauhujen siviilejä kohtaan jatkua. KuvA: eSKo JämSä MedIA. Aleppon kellot on vuoden uskontouutinen UUTIsVUOsI Myös kirkon toiminta turvapaikanhakijoiden puolesta ja keskustelu uudesta avioliittolaista nousivat vuoden tärkeimpien uskontouutisten joukkoon. Vuoden uskontouutiseksi nousi Aleppon kellot eli Helsingin Kallion seurakunnasta jopa kansainväliseksi levinnyt tempaus, jossa soitettiin surukelloja Aleppon taistelujen uhrien muistoksi. Helsingin Haagan seurakunnassa jokapäiväisestä Aleppon kellojen soittamisesta lokakuussa vastasivat vapaaehtoiset. Yksi heistä on eläkeläinen Saara Keto. 4 KOTIMAA 2 1 . Lapsen hädän unohtaminen on järkyttävä tragedia. MTV3:n uutisten päätoimittaja Merja Ylä-Anttila sanoo, että kirkon kellojen soittaminen Aleppon hätää kärsivien äänen kuulumiseksi on arvokas teko, jossa sinänsä yksinkertainen idea kasvoi vaikuttavaksi ilmiöksi ja kansainväliseksi uutiseksi. 1 2
– Se oli suomalaisten kirkkojen hieno ja humaani voiman näytös tänä omituisena aikana. Aamulehden päätoimittaja Jouko Jokinen näkee, että tärkein uskontouutinen lähtee syksystä 2015 ja Suomeen saapuvien pakolaisten suuresta määrästä. Ijäs näkee, että kun muutoin yhteiskunnassa turvapaikkapolitiikasta on käyty paljon ja repivääkin keskustelua, kirkon selkeä kanta on ollut sekä turvapaikanhakijoiden ja jopa yhteiskuntarauhan kannalta merkittävä. Se on aika ällistyttävää. Nevalainen arvelee, että sama aihe on uutinen jatkossakin, kun avioliittolaki astuu voimaan maaliskuun alussa, ja osa papistosta ryhtyy vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja. Tämän vuoden keskustelu paperittomien kohtelusta on jatkoa, vaikka ilmiönä se tietenkin on marginaalinen. Demokraatti-viikkolehden toimittaja-tuottaja Simo Alastalo pitää paavin osallistumista reformaation merkkivuoden avajaisiin Ruotsissa sykähdyttävän symbolisena eleenä. Karjalaisen kulttuuritoimituksen esimies Kimmo Nevalainen pitää vuoden uskontouutisena kirkon sisällä ja julkisuudessakin käytyä keskustelua samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä ja siunaamisesta. Tällä ajalla on myötätunnon nälkä. Kirkon suhdetta uuteen avioliittolakiin on syytä arvioida myös siitä näkökulmasta, miten uudistuva kirkko reformaation juhlavuonna oikeasti on. – Kirkon suhtautuminen on näyttäytynyt uutisoinnissa pidättyvänä ja keskustelusta vetäytyvänä, mitä en pidä hyvänä. Kuva: CriStian Medel Kirkko on elänyt ja hengittänyt kärsivien ihmisten rinnalla, vuorokauden ympäri, ei pelkästään virastoaikana. Kuva: Matti Pirhonen avioliittolaista ja avioliitosta käytävä keskustelu on leimannut kirkkoa tänäkin vuonna. Nyt on tilaa olla enemmän kristitty, Alastalo perustelee. Vuoden uskontouutiseksi sen nimesi esimerkiksi sosiaalidemokraattisen Demokraatin eduskuntatoimittaja Johannes Ijäs. – Uutinen järkytti ja pysäytti ajattelemaan kirkon merkitystä yhteisölle. Turun Sanomien päätoimittajan Riitta Monton mielestä kirkon suhtautuminen tasa-arvoiseen avioliittolakiin on yksittäisten ihmisten kannalta tärkeää, mutta se on myös yhteiskunnallisesti merkittävä asia. Uusi avioliittolaki yllätti kirkon housut kintuissa, kun johtoportaassa kuviteltiin, ettei lailla ole käytännön merkitystä kirkollisiin toimituksiin.. – Samaa notkeutta ja oikea-aikaista reagointia on ollut kirkkojen ovien avaaminen hädänalaisille. Pohjalaisen pääkirjoitustoimittajan Maiju Lemettisen mielestä kirkonkellot ovat vuosisatoja vanha sosiaalinen media. – Toiseksi kuitenkin nousee Suomen sisällä kirkon toiminta turvapaikanhakijoiden parissa. Keskustelu paljasti, että asiaa koskevat mielipiteet ovat todella kaukana toisistaan. Kirkko on myös elänyt tässä asiassa niin kuin on opettanut. Ainakin toistaiseksi. – Kirkolla on ollut asiassa koko ajan yksi, selkeä ja rosoton ääni, se on korostanut lähimmäisyyttä ja jokaisen ihmisen jakamatonta ihmisarvoa. Syyrian sotaa ei kirkontorneista lopeteta, mutta ihmisten myötätunnon herättäminen sodan uhreja ja vääryyksiä vastaan on tervetullutta. Se on synnyttänyt uusia toiminnan muotoja, mikä kertoo myös siitä, että kirkko hakee uudenlaista paikkaa yhteiskunnassa. Aleppon kellot -tempaus osoitti Lemettisen mielestä, että tarvittaessa kirkko pystyy notkeaan toimintaan. – Kun paavi vuonna 2016 muisteli reformaatiota Lundissa, molemmat kirkot olivat menettäneet ajat sitten ison osan poliittisesta vaikutusvallastaan, joten sovinnollisuus on jo helppoa. – Vuoden uskontouutinen se on myös siksi, kuinka kirkko on uuden edessä hajaannuksen tilassa, mikä on sekä valitettavaa että surullista. – Tulipalouutisesta tuli uskontouutinen, kun erilaiset salaliittoja muut teoriat palon syistä alkoivat liekehtiä sosiaalisessa mediassa. 1 2 . Perussuomalaisten Suomen Uutisten päätoimittaja Matias Turkkila löytää vuoden uskontouutisen Turkista. Uutiskuvat raunioille veisaamaan kerääntyneistä seurakuntalaisista pysäyttivät myös pohtimaan kaiken katoavaisuutta. Kirkko jatkoi tässä ansiokasta työtään turvapaikanhakijoiden ja sodan uhrien hyväksi. Myös Ylen ajankohtaistoimituksen esimiehen tehtävästä viime viikolla eronnut Jussi Eronen pitää vuoden uskontouutisena Ylivieskan kirkkopaloa pääsiäisenä. – Maallistuvassa Euroopassa paavin ja luterilaisten yhteinen juhla, joka kiertyi 500 vuotta vanhan verisiä sotiakin ruokkineen ristiriidan ympärille, oli oikein liennyttävä ja kristillinen hetki ja mielestäni vuoden uskontouutinen. Kirkko on elänyt ja hengittänyt kärsivien ihmisten rinnalla, vuorokauden ympäri, ei pelkästään virastoaikana. Kirkko turvapaikanhakijoiden puolestapuhujana nousi myös esiin monissa vastauksissa. Monton mielestä kirkon suhtautumista avioliittolakiin voi tarkastella myös reformaation näkökulmasta. Myös Iltalehden toimittaja Heljä Salonen nimesi Aleppon kellot vuoden uskontouutiseksi. – Jouduin todistamaan tätä hajaannusta konkreettisesti kirkolliskokousedustajan roolissa marraskuussa. 2 01 6 Maaseudun tulevaisuuden vastaava päätoimittaja Jouni Kemppainen nostaa myös vuoden uskontouutiseksi Aleppon kellot. Nämä jännitteet ovat kirkon ja valtion terveen suhteen merkki. KOTIMAA 5 2 1 . – Reformaation merkkivuodesta 2017 sanotaan, että tarkoitus on uudistaa ihmisiä ja yhteisöjä. Aleppon kellot olivat niin ikään Kotimaan toimituksen valinta. Myös Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimituksen esimies Matti Kalliokoski sanoo, että historian pitkässä linjassa vuoden uskontouutiseksi nousee paavin vierailu Ruotsissa, koska taustalla on satoja vuosia kestänyt konflikti. Kuulemani ja näkemäni pohjalta onkin vaikea uskoa, että asiassa voisi löytyä minkäänlaista kompromissia. – Vallankaappausyrityksen jälkeisen Turkin luisuminen kohti teokratiaa taitaa mennä ”ikävien asioiden” listan kärkeen. Kiihkeä keskustelu aiheesta on osoittanut, että avioliittolain uudistus on suomalaisia koskettava uutinen. Satakunnan kansan päätoimittajan Tomi Lähdeniemen mielestä vuoden uskontouutinen on kirkkoturva. Yhtäkkiä tuhopoltto kytkeytyi keskelle monensuuntaista vihapuhetta. Kirkkoturvan tarjoaminen paperittomille maahanmuuttajille on rohkea kannanotto ihmisyyden ja kristillisen elämänkatsomuksen puolesta. Hänestä vuoden uskontouutinen on samaa sukupuolta olevien avioparien vihkimisen aiheuttama kirkon henkinen hajoaminen. – On ilahduttavaa, että kirkko hoksaa vahvistaa ääntään ja sanomaansa omalla tavallaan; kirkonkellojen soitolla. Vaikka kirkko on jäsenmäärältään laaja, se ei ole jakautunut asiassa. Myös Kalevan pääkirjoitustoimittaja Pekka Mikkola pitää valtakunnallisesti tärkeimpänä uskontouutisena kirkkoa turvapaikanhakijoiden puolestapuhujana. OllI Seppälä Kirkko on asettunut näkyvästi Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden rinnalle ja peräänkuuluttanut maahanmuuttopolitiikalta inhimillisyyttä. – Kirkko on ollut yhteiskunnassa se, jonka kantaa ei ole tarvinnut epäillä. Ylen aluetoimittaja Pekka Niiranen on myös kirkolliskokousedustaja. Se on mielestäni muuttanut kirkon julkista kuvaa merkittävästi. Arvelen, että tämän asian merkityksellisyys on tiedostettu myös valtion johdossa. – Kirkon hieno toiminta pakolaisten kanssa kantoi myös tämän vuoden puolelle. – Uusi avioliittolaki yllätti kirkon housut kintuissa, kun johtoportaassa kuviteltiin, ettei lailla ole käytännön merkitystä kirkollisiin toimituksiin. Pikemminkin kirkon toivoisi osallistuvan aktiivisemmin ihmisiä kiinnostavan ja koskettavan aiheen käsittelyyn. – Kirkon ja valtion välillä oli asiassa selviä jännitteitä, vaikka niitä siloteltiinkin. Ylivieskan kirkon palo oli Savon Sanomien toimituspäällikön Riitta Raatikaisen mielestä aluksi normaali tulipalouutinen eikä varsinaisesti uskontouutinen. – Kirkkoturva osoittaa hyvin, miten kirkko hakee voimaa perinteestä ja tuo rohkeasti kantojaan esille, vaikka paine toisenlaiseen päätökseen on kova
– Seurakunnan puolesta jumalanpalvelukseen osallistuu 15–60 ihmistä: saarnaaja, liturgi, kanttori, tekstinlukijat, esirukoilijat, kuoronjohtaja, kuorot ja muusikot sekä kaikki seurakuntalaiset. – Suunnittelen etukäteen jokaisen televisiossa näkyvän kuvan. Tänä vuonna marraskuussa erosi 3 221 jäsentä, kun viime vuoden marraskuussa 1 976 henkilöä jätti kirkon jäsenyyden. nOOrA WIKMAn-hAAvIsTO Kirkon ruotsinkielisen työn keskuksen viestintäyksikössä työskentelevä Rufus Hedengren, 33, on ohjannut televisiojumalanpalveluksia reilun vuoden ajan. Kirkon kulttuuriperinnölle oma työryhmä . Suomen Merimieskirkko ry toivottaa samaa sukupuolta olevat vihityt parit tervetulleiksi viettämään hääjuhlaansa merimieskirkoille. Merimieskirkot avoinna kaikkien vihittyjen parien hääjuhliin . Uskon, että television katsojat ymmärtävät tämän. Yhteensä tänä vuonna Ruotsin kirkosta on eronnut 85 000 jäsentä. Teknisesti voimme painottaa sanomaa kauniilla kuvilla, elävällä valolla, lämpimällä värillä ja symbolikuvilla sekä rytmillä, joka ei ole liian hidas eikä liian nopea. Jumalanpalvelukseen kuuluu monia symbolisia tapahtumia sekä paljon liturgista ja hengellistä kieltä. Ohjaajan tehtävä on koordinoida koko projektia paikan päällä. Yritän suunnitella etukäteen niin paljon kuin mahdollista, keskustella Jumalan kanssa, luottaa häneen ja siihen, että kaikki menee hyvin. Lähetyksen suunnitteleminen on kuin kokoaisi palapeliä, joka liikkuu itsekseen. Aina kaikki ei mene suunnitelmien mukaan, mutta silloin täytyy vain jatkaa eteenpäin. 2 01 6 vIIKOn henKIlö ”Televisiojumalanpalveluksen ohjaaminen on liikkuva palapeli” J ouluaamun jumalanpalvelus lähetetään tänä vuonna Kirkkonummen kirkosta. Kuvien on oltava kauniita ja merkityksellisiä. Kuukautta ennen lähetystä tapaamme Ylen tiimin ja seurakunnan kanssa, sen jälkeen lähetystä suunnitellaan puhelimessa, sähköposteilla sekä istumalla kirkossa kuvasuunnittelun parissa. – Haluan, että se, mitä kirkossa tapahtuu, näytetään niin kirkkaasti, kauniisti ja sulavasti kuin mahdollista. 1 2 . Työskentelyn tavoitteena on, että kirkollinen kulttuuriperintö nähdään nykyistä selvemmin voimavarana ja merkittävänä osana Suomen kansallista kulttuuriperintöä. Marraskuun aikana Ruotsin kirkosta erosi merkittävästi enemmän ihmisiä kuin viime vuonna samaan aikaan, kertoo Kyrkans Tidning. Miten aikaisin suunnittelu aloitetaan. Yritän korostaa sanomaa kuvavalinnoilla. Kuva: MaRia HedengRen ruotsin kirkon jäsenmäärä väheni odotettua enemmän . Merimieskirkko toteaa tiedotteessaan, että ihminen on tervetullut Merimieskirkolle riippumatta seksuaalisesta suuntautumisestaan, ihonväristään tai uskonnostaan. Millaisin tavoin joulun tunnelmaa välitetään television katsojille. Kyrkans Tidningin mukaan erolukemat ovat olleet kuluvana vuonna tavallista suuremmat, koska Aftonbladet ja Sveriges Radio julkaisivat selvityksen seurakuntien ja Ruotsin kirkon ulkomaanmatkoista. Sen vuoksi on kiitollista päästä kuvaamaan kirkkoon, jossa on paljon maalauksia ja kauniita esineitä. – Kirkkonummen seurakuntaan olin ensimmäistä kertaa yhteydessä jo huhtikuussa. 6 KOTIMAA 2 1 . Joskus täytyy toki myös improvisoida. Mitä suoraa lähetystä tehtäessä tulee ottaa huomioon. Televisiolähetyksen ohjaavan Rufus Hedengrenin mukaan suoraa lähetystä tehdessä täytyy suunnitella mahdollisimman paljon etukäteen sekä luottaa Jumalaan ja siihen, että kaikki menee hyvin. Miten televisiojumalanpalvelus syntyy. – Televisiojumalanpalveluksessa sisältöön vaikuttavat eniten seurakunta ja kirkkovuosi, ei ohjaaja. Tv-tiimissä on 13 ihmistä: ohjaaja, käsikirjoittaja, kuvasuunnittelija, käyttömestari, äänimies, valosuunnittelija ja -assistentti, valaisija ja neljä kameramiestä sekä studio-ohjaaja. – Joulutunnelma alkaa siitä, että kuvattavassa seurakunnassa on oikea tunnelma sekä aito ja kirkas sanoma, jota he välittävät. Merimieskirkon hallitus myös vetoaa kirkolliskokoukseen ja toivoo, että se ottaa myönteisen kannan samaa sukupuolta olevien parien kirkolliseen vihkimiseen ja avioliiton siunaamiseen mahdollisimman pian 1.3.2017 jälkeen. Kirkkohallitus on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella vuoteen 2024 ulottuva kirkon kulttuuriperintöstrategia ja siihen liittyvä toimenpideohjelma. Tuolloin selvisi, että kirkon rahoilla oli tehty luksusmatkoja. Ohjaajan tärkein tehtävä on auttaa katsojia ottamaan osaa jumalanpalvelukseen ja siten kohtaamaan Jumala. Joulun lähetys on erityinen siitä syystä, että kuvaamme samasta kirkosta ensin ruotsinkielisen ja sen jälkeen suomenkielisen lähetyksen. Myös viime kesän Mitt Kors -kampanjan jälkivyöryssä kirkosta on erottu, lehti analysoi. Tv-lähetyksen aikana saatetaan käyttää yli 200 kuvaa. Työryhmän puheenjohtajaksi on kutsuttu professori Heikki Hanka Jyväskylän yliopistosta.. Kuinka monta ihmistä on mukana tekemässä lähetystä. – Suoran lähetyksen tekeminen on tietysti jännittävää
Keräystuotto luovutettiin marraskuun lopussa tasavallan presidentti Sauli Niinistölle. 2 01 6 K irkon Yhteisvastuukeräyksen tuotto laski kolmantena vuonna peräkkäin. 60 prosenttia menee katastrofiapuun ja kehitysyhteistyöhön Kirkon Ulkomaanavun kautta. Suomalaisten auttamishalu ei ole Pajusen mukaan hiipunut. Tämä näkyy keräystuotossa. Hänen mukaansa jo vuoden 2018 keräys saatetaan toteuttaa uudella rakenteella. yhTeISvASTuuKeräyS Hädässä olevat lapset avaavat kukkarot parhaiten, mutta Yhteisvastuukeräyksellä pitää olla rohkeutta nostaa esiin myös kunniatonta hätää.. Viime vuodesta tuotto kutistui 300 000 euroa. Ihmiset, jotka lahjoittavat yhtenä vuonna lapsille, eivät haluakaan seuraavana vuonna tukea vanhuksia. Muutos on isku Yhteisvastuukeräykselle, joka on perustunut katujen lipaskeräyksiin ja ovelta ovelle kiertäviin listakeräyksiin. Rahalla ehkäistään lasten ja nuorten syrjäytymistä. Tulos oli nyt miljoona euroa huonompi kuin viisi vuotta sitten. Pajunen ei kerro uudistuksen sisällöstä enempää, mutta toivoo asian tulevan käsittelyyn tammikuussa. Yhteisvastuukeräyksen omaleimainen piirre on, että keräysteemat vaihtuvat vuosittain. Kotimaan kohteet saavat 40 prosenttia keräystuloksesta. Pajusen mukaan keräyksellä pyritään myös vaikuttamaan ja tuodaan kuuluviin piilossa olevien hätä. Vuonna 2011 kerättiin 4,38 miljoonaa euroa, tänä vuonna 3,45 miljoonaa. – Keräyksen toteuttaminen on helpompaa silloin, kun keräys on yksiselitteisesti valtakunnallinen. KUva: KiRKon UlKomaanapU Keräystuotto putosi viidessä vuodessa miljoonalla eurolla AvuSTuS Yhteisvastuun keräysjohtajan mukaan iso syy on käteisen rahan väheneminen. Pajusen mukaan esimerkiksi mobiilimaksussa käytettävät järjestelmät eivät kuitenkaan erittele paikallisia keräyskohteita. Viesti keräyspäälliköiltä on, että Yhteisvastuukeräykseen halutaan antaa. 1 2 . Siksi mobiilimaksu ei toimi Yhteisvastuukeräyksessä ihanteellisesti, Pajunen sanoo. – Olemme helppo tapa toteuttaa lähimmäisenrakkautta. Pajunen huomauttaa, että 420 seurakunnan korvamerkitseminen tuottaisi myös kustannuksia. Tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksen ulkomainen kohde on Uganda. Valtaosa ei edes tiedä, että ihmiskauppa on Suomessa arkea. Kuvassa ruuanjakelua Rwamwanjan pakolaisasutuksessa. – Osaaville vapaaehtoisille pitää antaa tilaa. Keräyksessä on vuosittain mukana 40 000 vapaaehtoista. Alle puolet suomalaisista pitää käteistä rahaa mukanaan. – Ihmiset lahjoittavat mielellään. Vuonna 2014 keräyskohteena oli saattohoito. Kun ison yhtiön markkinointipäällikkö siirtyi omassa seurakunnassaan organisoimaan Yhteisvastuukeräyksen markkinointia, tulokset olivat huikeat. – Lasten hätä avaa kukkarot parhaiten, mutta Yhteisvastuukeräyksellä pitää olla rohkeutta nostaa esiin myös kunniatonta hätää. KOTIMAA 7 2 1 . Keräys haluaakin uudistaa rakenteensa. Se tekee kuukausilahjoittajien hankkimisesta kimuranttia. Uudistusehdotus on lähetetty kirkkohallituksen täysistunnolle. Pajunen mainitsee kaksi kohdetta, joihin keräys on vaikuttanut pysyvästi monella tasolla: 1990-laman aikana ylivelkaantuneiden auttamiseksi perustetun Takuusäätiön rahat eivät menneet kankkulan kaivoon, vaikka ihmiset niin epäilivät. Parhaiten keräys sujuu, kun se nähdään yhteisenä diakonisena tempauksena. Yhteisvastuukeräyksellä on kuitenkin muitakin tarkoituksia kuin eurojen kerääminen, Pajunen sanoo. Helmikuussa alkava vuoden 2017 Yhteisvastuukeräys tukee ihmiskaupan uhreja niin Syyrian naapurimaassa Jordaniassa kuin Suomessakin. – Arkkiatri Risto Pelkonen sanoi marraskuun lopulla saattohoitoseminaarissa, että Yhteisvastuukeräys on synnyttänyt aivan käsittämättömän laajan, suuren ja vahvan kansanliikkeen saattohoidon edistämiseksi. Tuotto on kutistunut, koska käteisen rahan käyttö on vähentynyt, Yhteisvastuun keräysjohtaja Tapio Pajunen sanoo. Keräyksen rakenteeseen valmistellaan muutosta. Jokainen seurakunta osoittaa kymmenen prosenttia tuotosta valitsemaansa diakoniakohteeseen. Toinen pulma liittyy keräyksen rakenteeseen. MerI TOIvAnen Yhteisvastuukeräystä koordinoiva Kirkkopalvelut on Kotimaata kustantavan Kotimaa Oy:n suurin omistaja. Eniten keräyksen onnistumiseen vaikuttaa Pajusen mukaan se, miten keräys järjestetään paikallisessa seurakunnassa
Siellä on usein jouluna paljon lunta ja pakkasta. Digitalisaatio tuo ikääntyneelle väestölle pelkoa siitä, ettei se pysy kehityksen perässä. Jaakonsaari alkaa ehkä vähän yllättäen puhua EU:n sijaan joulun tähdestä. Terrorismi on yhä enemmän arkea. Euroopan unionin syntymisen taustalla oli tavoite, ettei tähän maanosaan enää koskaan tule sotaa. Vaarana on, että vähitellen Euroopan unioni on kadottamassa rauhantavoitettaan. Jaakonsaari sanoo, että hänen mielestään puolustusyhteistyötä pitää harjoittaa muun muassa hankintojen ja standardien osalta, mutta ettei ainakaan hänelle käy EU:n militarisoiminen. – Selvää on, että se vaikuttaa kaikkeen, myös kirkkoihin sekä uskontoihin. Hänen mukaansa on oleellista, että jaksaa seurata tähteä, vaikka matkalla kohtaakin kaaosta ja kompurointia. Maanosan kehitys näyttääkin tapahtuvan ainakin osittain teesin, antiteesin ja synteesin kautta. pOLITIIKKA Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari kantaa huolta eurooppalaisten arvojen säilymisestä. Yksi EU:n tulevaisuudenkysymyksistä on, voittaako Ranskassa kevään vaaleissa EU-vastainen puolue. – Digitaalisia laitteita pitäisi kehittää huomattavasti yksinkertaisimmiksi, että kaikilla on mahdollisuus käyttää niitä. Toisaalta Britannian Brexit-tuloksen jälkeen EU-myönteisyys on kasvanut Euroopassa. Mikään maa ei yksin pääse näissä asioissa eteenpäin. Tapaamistamme seuraavana päivänä Istanbulissa tehtiin tuhoisa pommi-isku ja sitä seuraavana päivänä koptikirkossa Kairossa. Liisa Jaakonsaari on työskennellyt vuode sta 2009 lähtien europarlamentaarikkona. Jaakonsaari muistuttaa, että EU:n jäsenmaat ovat liittyneet vapaaehtoisesti unioniin ja luovuttaneet sille osan vallasta. – Eräs europarlamentaarikko on jopa sanonut, että omalla yhteisellä armeijalla voidaan estää Eurooppaan pyrkivien ihmisten maahanmuutto. – Suomessa näitä hyviä asioita ovat muun muassa oma kieli, lukutaito ja naisten asema. Sään salliessa laskettelua. – Ihmisoikeuskysymyksiä on pidettävä jatkuvasti esillä, vaikka tulosta syntyy hitaasti. – Sosiaalinen media toimi aluksi demokratian välineenä, kun sen avulla kansalaiset pystyivät raportoimaan suljettujen valtioiden yhteiskunnallisista epäoikeudenmukaisuuksista. Väärin. – Yksi avainasia Euroopan ja koko maailman tulevaisuuden kannalta on nuorten työllistyminen. Jaakonsaaren mukaan Euroopan unioni on sitä, mitä sen jäsenmaat ovat. Huolestuttavaa on, että nyt samaa sosiaalista mediaa käytetään tehokkaana valeuutisten jakelukanavana. – Yhteistyötä tarvitaan yhä enemmän muun muassa ilmastonmuutoksen, kansainvälisen rikollisuuden ja terrorismin torjumisessa. • Rakkain joululaulu: Maa on niin kaunis. – Minulle oli yllätys esimerkiksi se, että kaikista Euroopan unionin toimenpiteistä huolimatta kuluneena vuonna Välimereen on hukkunut enemJoulun tähteä seuraamassa LIIsA JAAKOnsAArI • Joulun maisema: Vapaa-ajan asunto Kuusamossa, jossa viettää joulua yhdessä Seppo-puolison kanssa. Ympärillä on hälyä. • Lukeminen: Keskittyy jouluna kaunokirjallisuuteen, koska istuntojen aikana pitää lukea niin paljon asiatekstejä. Muutaman viikon takaisessa blogissaan Jaakonsaari käyttää termiä Luther-jytky. Molemmissa iskuissa kuoli kymmeniä ihmisiä. Tänä jouluna aikoo lukea muun muassa Tommi Kinnusta. Takaiskuja on tullut tänäkin vuonna. Digitaalinen murros synnyttää uutta, mutta varmaa on ainoastaan se, että emme vielä tiedä, miten se muuttaa maailmaa, demokratiaa, kulttuuria, jopa ihmiskuvaa. • Joulukirkko: Käylän rajaseutukirkko. Joulukiireiset ihmiset valitsevat kirjalahjojaan. 8 KOTIMAA 2 1 . 1 2 . Samalla minulla on syvä tietoisuus siitä, että meidän on löydettävä ratkaisuja esimerkiksi maahanmuuton ja työllisyyden suhteen. Digitaalisuus on vähintään yhtä iso asia kuin kirjapainotaidon leviäminen. Tässä suhteessa ajat ovat huolestuttavat. Istumme kirjakaupan kahvilassa ja juomme teetä. Jaakonsaaren mukaan EU on eräänlainen maailman omatunto. Luther itse oli elämäniloinen mies, jossa vaimolla oli pitelemistä.” Jaakonsaari toivoo blogissaan, että luterilaisuuden valoisat puolet, ilo ja armo, nostettaisiin selkeämmin esille. Sitä edelsi kolme vuosikymmentä eduskunnassa. Kaikkea reformaation tuomaa hyvää pitäisi rummuttaa nykyistä enemmän, Jaakonsaari sanoo. Hän muistuttaa myös kirjapainotaidon merkityksestä luterilaisuuden leviämisessä. Näin hän kirjoittaa: ”Suomalaista ilottomuutta selitetään usein luterilaisuudella. kuva: MaiJu PohJanheiMo hAAsTATTeLu Yhteistyötä tarvitaan yhä enemmän muun muassa ilmastonmuutoksen, kansainvälisen rikollisuuden ja terrorismin torjumisessa. – Yhä enemmän parlamentissakin puhutaan yhteisen Eurooppalaisen armeijan perustamisesta. Mikään maa ei yksin pääse näissä asioissa eteenpäin.. Niitä ovat olleet esimerkiksi Iso-Britannian ero Euroopan unionista sekä Ukrainan ja Syyrian sodat, sanoo europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.) Demokratian ja ihmisoikeuksien puolustaminen on osa Euroopan sielua. Hellyttävin muisto sieltä on, kun joulukuvaelman lapsipaimen nukahti kesken esityksen lampaantaljalle. Euroopan unioni on arvoyhteisö. – Jossain määrin olo on toivoton. Arkisten asioiden, esimerkiksi pankkiasioiden, hoitaminen on vaikeutunut. Myös EU:n kauppapolitiikassa on nostettava johdonmukaisesti esille ihmisoikeuskysymykset. Jaakonsaari kertoo, että sitkeän ihmisoikeuksien esillä pitämisen seurauksena esimerkiksi naisten asemasta on tullut aina vain keskeisempi teema eri puolilla maailmaa. 2 01 6 O n surullista, että Euroopan unionin jäsenyys sekä ihmisoikeudet ja rauha EU:n lähialueilla ovat kohdanneet viime aikoina vakavia takaiskuja
Jaakonsaari toteaa, ettei Euroopan unioni ole ei aina kohdellut Venäjää tasavertaisesti ja kunnioittavasti. Hän on yksi pisimpään politiikassa vaikuttaneista suomalaisista. – Viime vuosina Suomi on muuttunut sisäänpäin kääntyneemmäksi ja passiivisemmaksi. Hän puhuu poliittisesti ratkottavista vaikeista asioista, joihin löytyy ratkaisu, jos vain on tahtoa. Sitä edelsi kolme vuosikymmentä eduskunnassa. Jaakonsaari muistuttaa siitä, että Eurooppa ja Venäjä tarvitsevat toisiaan, vaikka niillä nyt onkin selät vastakkain. Suomi ei ole muusta maailmasta irrallinen saareke. Se näkyy Suomen hallituksen toiminnassa, jossa aloitteellisuuden sijaan tyydytään yhä useammin peesaukseen. Tässäkin suhteessa me olemme EU:ssa epäonnistuneet. – Suomesta puuttuu yhä ymmärrystä siitä, että meidän kohtalomme on kiinni Euroopan kohtalosta. Esimerkiksi osa EU-maista olisi maataloustuottajien painostuksesta purkamassa Venäjä-pakotteita. Tänä vuonna hukkuneita on jo 4 000. Erityisesti Eurooppa-neuvostossa vaikuttamisesta puuttuu Jaakonsaaren mukaan intohimoa. – Vaikka Suomi on pieni maa, sillä on paljon enemmän vaikuttamismahdollisuuksia, mitä se nyt käyttää. kuva: MaiJu PohJanheiMo män ihmisiä kuin viime vuonna. Myös veronkierto veroparatiiseihin on estettävissä, jos siihen löytyy riittävästi poliittista tahtoa. Jaakonsaari on työskennellyt vuodesta 2009 lähtien europarlamentaarikkona. 2 01 6 Liisa Jaakonsaari on työskennellyt vuode sta 2009 lähtien europarlamentaarikkona. KOTIMAA 9 2 1 . – Ei pidä koskaan sanoa, että on tehty virheitä vaan täytyy sanoa, että me poliitikot olemme tehneet virheitä. MArI TeInILä Viime vuosina Suomi on muuttunut sisäänpäin kääntyneemmäksi ja passiivisemmaksi.. – Euroopan sisällä on hyvin erilaisia käsityksiä siitä, miten suhtautua Venäjään ja mihin se on menossa, vaikka pakotteista pystyttiinkin päättämään yhdessä. Miten esimerkiksi estetään se, ettei automaatio pelkästään syö työpaikkoja, vaan digimurroksesta saadaan paljon uutta työtä ja kasvua. Suomella on hänen mukaansa uusi mahdollisuus vaikuttaa myönteisesti myös Euroopan Venäjä-suhteisiin, kun Suomi on ensi vuonna toista kertaa Arktisen neuvoston puheenjohtajamaa. 1 2 . Jaakonsaaren mukaan se on ollut inspiroivaa aikaa, joka on mennyt nopeasti. Sitä edelsi kolme vuosikymmentä eduskunnassa. Nyt juuri tärkeintä on kuitenkin ulkoja turvallisuuspolitiikka, ja siihen kuuluva puolustusyhteistyön tiivistäminen. Krimin valtausta ei saa koskaan hyväksyä, mutta dialogia ja diplomatiaa pitäisi harjoittaa jatkuvasti Venäjän kanssa koko EU:n tasolla. Liisa Jaakonsaari antaa välttävän arvosanan Suomen aktiivisuudelle kansainvälisissä kysymyksissä. Peruskysymyksenä on, pystyykö Eurooppa yhtenäiseen ulkopolitiikkaan. Mutta tärkeintä on, että kaikesta huolimatta jaksaa seurata joulun tähteä
Materiaali sisältää yhdeksän kuunnelmaa, niihin liittyviä toimintaideoita ja värityskuvia nuorisotyön käyttöön. Mitä Raamattu sanoo. 1900-luvun alkua edustavat kansallisromantiikka, kertaustyylit ja niitä seurannut etsivä historismi. Onneksi on Museovirasto, joka pyrkii ohjeistamaan ja valvomaan seurakuntien joskus vallatontakin uudistushalua. 020 754 2350 Granström et al. Moni kaipaa turhaan toista vierelleen vain kylmä kännykkä ja netti seuranaan ja ilman kosketusta kuihtuu, kuivettuu kuten rakkaudetta koko Suomi luhistuu. Mukana ovat myös Helsingin hiippakunta sekä Oulun seurakunnat. 2 01 6 Mielipiteet Sacrumista saat kristilliset kirjat, hengellisen musiikin ja elokuvat kuten myös Kirkon Ulkomaanavun ja Yhteisvastuun tuotteet. Kertaustyylien – uusgotiikan, uusrenessanssin, uusbarokin ja niiden yhdistelmien – vähättely tuntuu heijastuvan kirkkotilojen uudistamista ajavissa seurakunnissa. Kokenut sielunhoitaja ja teologi Leif Andersen löytää taitavasti Raamatusta nousevia eri aspekteja tässä vaikeassa kysymyksessä. Nyt kun umpeen kalkitut kansallisromanttiset pikkukirkot ovat saaneet alkuperäisasunsa takaisin, ryhdytäänko niitäkin pelkistämään ja puhdistamaan visuaalisista virikkeistä, jotta lisääntyvä musiikkija tanssiharrastus saisi tilaa kirkoissa. Artikkelissa ei esimerkiksi mainittu Rantasalmen kirkon alkuperäisarkkitehtiä J. Toivomme paikalle runsaasti seurakuntien työntekijöitä myös muista hiippakunnista, mutta unelmamme on, että tällä kertaa jo yli puolet osallistujista olisi muita kuin palkattuja työntekijöitä. 1 2 . Jaetut eväät on kuitenkin syntynyt Muuramen ja Haapajärven seurakuntien sekä Oulun, Lapuan, Mikkelin ja Kuopion hiippakuntien aloitteesta. Stenbäckiä, joka oli aikansa tuotteliain kirkkoarkkitehti. Käsittelyssä ovat niin itsenäistyminen, vieraanvaraisuus, leimoista vapautuminen kuin jumalasuhde. 13,50 (15,00) Leif Andersen Kun Jumala vaikenee PERUSSANOMA Petri Luomanen, Niko Huttunen, Kalevi Virtanen (toim.) Sisäänkäyntejä Raamattuun – Tulkitsijan kirja 31 50 Miten Raamattu puhuu tämän ajan nuorelle. On ahneus liian suuren vallan saanut ja unohtunut tyystin – pieni ihminen. Sen punainen lanka on näkemys kristinuskosta telttana, jossa kokonaisuuden muodostavat teltan neljä kulmaa: etiikka, kertomukset, rituaalit ja oppi. Kirjoituksessa kerrottiin, että Jaetut eväät on Kirkkohallituksen uusin jumalanpalvelusprojekti. Mutta taidehistoriallisen ja menneiden sukupolvien kulttuurihistoriallisen perinteen vaalimisessa välinpitämättömyys ja tietoinen tietämättömyys ovat hämmästyttäviä ilmiöitä, vaikka elämme pian 100 vuotta täyttävässä, itsenäisessä sivistysvaltiossa. Jaetut eväät on kyllä syntynyt Tiellä – På väg -projektin tunnelmissa, ja sen edeltäjiä ovat olleet aiemmin järjestetyt Kirkon jumalanpalveluspäivät, joten Kirkkohallitukselle olemme paljosta kiitollisia. Näin ei kuitenkaan nimenomaan ole. VERKKOKAUPPA : www.sacrum.fi MYYMÄLÄ : HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. Kari tiirola Haapajärven kirkkoherra, Jaetut eväät 2017 -valmistelutoimikunnan puheenjohtaja. Arkkitehtuurissa kuten kuvataiteessa sommittelu niin muodoissa, rakenteissa, väreissä kuin ennen kaikkea tiloissa on olennaisimpia lähtökohtia. 2 1 . Kirja auttaa etsimään yhteisiä tulkinnan periaatteita. Paljonko Raamatun äärellä on tilaa tulkinnalle. 1800–1900-lukujen vaihde oli kirkkoarkkitehtuurissamme vilkasta rakentamisaikaa. Seuraava iso tapaaminen on Oulussa maaliskuussa 2017. Kiitollisia olemme myös siitä, että Kirkkohallituksen jumalanpalveluselämän asiantuntija on saanut käyttää työaikaansa päivien järjestelyyn. 27,90 (34,90) 13 50 AVAIMIA raamattuun 27 90 Suomi tänään Ei ole Suomi nyt enää niin kuin ennen; hyvä, huoltakantava ja ihmisläheinen. Vievätkö erilaiset tiet kuitenkin lopulta samaan suuntaan, saman teltan suojaan. Kirkko on usein monen pienen pitäjän ainoita kulttuurija taidehistoriallisesti merkittäviä rakennuksia. 31,50 (35,00) Sisäänkäyntejä Raamattuun avaa ovia pyhiin teksteihin. Jyväskylän jälkeen muutamissa hiippakunnissa on järjestetty pienempiä kokoontumisia samalla nimellä ja hyvä niin. aune linnimäKi taidehistorian maisteri, kirkkoarkkitehtuurin tutkija, Rantasalmi Jaetut eväät -päivillä kyse kansanliikkeestä Kiitos Jussi Rytköselle hienosta jutusta Messueväitä lainaamassa ( KM 15.12.). Koemme, että meillä on kokonaiskirkon tuki. Tavoitteena oli koota yhteen seurakuntien työntekijöitä ja seurakuntalaisia, jotka haluavat työskennellä yhdessä sen hyväksi, että messu olisi todella seurakunnan elämän keskus. Painiva Jumala – Yhdeksän niskalenkkiä Raamatusta (+ CD) Jos Jumala kerran on kaikkivaltias, eikö hän ole silloin vastuussa kaikesta mitä maailmassa ilmenee, myös kärsimyksistämme. Raamattu sekä yhdistää että erottaa ihmisiä. Ensimmäisillä Jaetut eväät -päivillä Jyväskylässä 2015 piispa Simo Peura kuvasikin näkemäänsä ja kuulemaansa kansanliikkeeksi. On arvokasta, että Kotimaa nostaa näyttävästi esille Kangasniemen ja monen muun seurakunnan hyviä kokemuksia ja innostusta messun kehittämisestä. Painiva Jumala käsittelee yhdeksää nykyihmiselle keskeistä kysymystä raamatunkertomusten valossa. Erilaisten harrastetilojen ymppääminen kirkkojen yhteyteen lienee tämän ajan kaiken säästämisen ydintä. Sacrum palvelee seurakuntia kattavalla kirkollisten tarvikkeiden, virka-asujen, kirkollisten tekstiilien ja kynttilöiden valikoimalla. On poliitikot vieraantuneet kansastaan ja leikkivät kuin lapset laatikollaan. On vanhus, lapsi, sairas ja vaivainen vain tiellä tunteettoman päättäjän, ja väistyä he kaikki syrjään saavat eestä kehityksen kovan, kiivaan palon. Miten kristityn ja kirkon identiteetti muodostuu. Seppo Kotilainen Iisalmi Onneksi Museovirasto hillitsee vallatonta kirkkojen uudistushalua Kotimaassa käsiteltiin kirkkotilojen muutostöiden haasteellisuutta 8.12. Ei kanna kukaan enää huolta toisestaan vaan kaikki ajavat vain omaa parastaan
Kirjoittamisaikataulu on pakottanut käsittelemään joskus sangen kipeitäkin elämänvaiheita, koska olen halunnut käyttää niitä tekstieni pohjana. Miten tämä kaikki sitten liittyy jouluun. Lyhyesti sanottuna: se luo elämänrohkeuden. 6:15,16). JUKKA sArIOLA Kirjoittaja on yrittäjä ja Kirkon vammaistyön neuvottelukunnan puheenjohtaja. Yhteiskunta ei saa toimillaan tai rakenteillaan estää sitä, mihin vammainen henkilö voi suuntautua elämässään, vaan hänellä tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet itse valita omat elämänpolkunsa. Kristillisen käsityksen mukaan kuolemassa kuolee koko ihminen, sillä ruumis ja sielu ovat loppupelissä yhtä. Kor. Tuollaisen kivun välttäminen niin, että ei uskalla enää yrittää mitään uutta, voi synnyttää hyvinkin voimakkaat kalterit ympärillemme. Sielu ei ole kuolematon. Juuri tämän vuoksi Viikon teesien kirjoittaminen on haastavaa, koska niitä lukevat ihmiset, jotka ovat perillä asioiden ja käsitteiden teologisista merkityksistä. Kuinka hieno periaate! Tuo sopimus velvoittaa vähentämään esteitä, jotka rajoittavat vammaisten ihmisten mahdollisuutta elää yhdenvertaisesti toisten rinnalla. Ainakin oman elämäni näkökulmasta hyvin syvällisesti. Tämä ikuinen elämä realisoituu meille kuitenkin vasta ylösnousemuksessa Jeesuksen toisen tulemisen yhteydessä (Joh. Tämä on ollut mahdollista, kun elämässä on perusturva. Sielulla on siis tässä mielessä erilliselämä. Väärät valinnat ja virheet ovat osa todellisuuttamme ja ne tekevät kipeää. Se oli hieno elämys. Ainoastaan Jumala on kuolematon (1. Se on antanut kanavan käsitellä vuoden aikana kohtaamiani asioita. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Minkälainen tämä ruumis on. Kun uskomme Jeesukseen, olemme Jumalan näkökulmasta katsottuna jo siirtyneet kuolemasta elämään (Joh. KOTIMAA 11 2 1 . Mitä tämä yhteys merkitsee arjessani. Minulla on ollut mahdollisuus käyttää Jumalan luomaa taitoa tuottaa tekstiä. Usko ja luottamus, että joku paljon minua suurempi ohjaa elämääni, antaa uskalluksen kokeilla omia kykyjäni. 2 01 6 KOLUMNI Jukka Sariola Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Syntiin langennut ihminen on kokonaan kuolevainen (Room. 15: 35–8) asiaa eli ylösnousemusruumista yritetään avata hieman: ajallisesta ja maatuneesta ruumiista tulee muuttunut, katoamaton, kuolematon ja hengellinen ruumis – maallisesta ihmisestä tulee taivaallinen ihminen. Se oli kuolematon ja jatkoi elämäänsä jollakin tavoin ruumiin elämän lakattua. Minullekin on tehty valmiiksi tie Jumalan yhteyteen. 6:23). Raamatun kokonaisilmoitus ei tue kreikkalaisperäistä dualistista käsitystä. Pohdinta hengen, sielun ja ruumiin välisistä suhteista on kaikkien ihmiskäsitysten ytimessä. Jeesus hankki meille kuolemattomuuden sijaiskuolemansa ja ylösnousemisensa kautta. Uskontunnustuksessa liitytään käsitykseen ruumiin ylösnousemisesta. Tim. Sielun kuviteltiin olevan itsenäinen substanssi, joka oli ruumiista vapaa ja riippumaton. Joulu konkretisoi näkyvällä tavalla Jumalan rakkauden meitä luomiaan ihmisiä kohtaan. Motivaatiota kirjoittamiseen on tuonut myös teiltä lukijoilta saamani runsas positiivinen palaute. Kuitenkin sielu siirtyy ruumiin kuolemassa (ja hengen poistuessa) eräänlaiseen välitilaan, jossa se odottaa ylösnousemuksen päivää, jolloin se yhdistyy ruumiiseen. Teesien tarkoitus on väittää, ei kerrata jo tiedettyä. Hän säilytti kristinuskon vastaanotettuaan platonilaisen näkemyksen ihmisen kahtiajaosta, vaikka joutuikin jyrkkään ristiriitaan vallitsevan kristillisen opetuksen kanssa. O lin puhumassa YK:n vammaisyleissopimuksesta kansainvälisenä vammaisten päivänä 3. Armollisuuden ilmapiiri muita ja itseämme kohtaan tekee olemisestamme antoisampaa. joulukuuta Lappeenrannassa. Anteeksiantamus on totta. Olen uskaltanut suostua vastuullisiin luottamustehtäviin tai kolumnistiksi Kotimaa-lehteen. Toinen, pitempikestoisempi polku on ollut kolumnistina olo tässä lehdessä. Niin kuin ruumis kuolee, niin kuolee myös sielu. 37–100 jKr.) vaikutuksesta. 130–190 jKr.). Silloin ei epäonnistumisen pelon tarvitse ahdistavasti rajoittaa valintoja. Kaikille kuuluu sanoma siitä, että keskellemme on syntynyt Vapahtaja, jonka kautta meillä on yhteys taivaalliseen todellisuuteen. Tuo käsitys sai jalansijaa jossain määrin myös juutalaisuudessa Filonin (20 eKr.–47 jKr.) ja Josefuksen (n. Silloin kuolema on nielty ja voitto saatu. Platon ja muut kreikkalaiset filosofit korostivat aineellisen, kuolevaisen ruumiin ja aineettoman, kuolemattoman sielun välistä vastakkaisuutta – dualismia. 5:24). 1 2 . 5:28,29). Joku kannattelee minua. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Olli Seppälä väitti Viikon teesissään 7 ( Kotimaa 8.12.) sielun olevan ihmisen kuolematon osa. En kuitenkaan kirjoita teesejä dogmatiikan oppikirja auki, vaan laajemman materiaalin avulla. Nuo polut johtivat omalla kohdallani tänä vuonna itsenäisyyspäivän juhliin presidentinlinnaan, jossa sain kokea linnan fyysistä esteettömyyttä ja henkistä yhdenvertaisuutta muiden juhlijoiden kanssa. Ihmisen jakaminen kahtia tai kolmia on Raamatun väärin ymmärtämistä. Suosittelen tästä aiheesta ruotsalaisen teologian tohtorin Fredrik Broschén kirjaa Olen ihme. Jumala itse suostui rajalli suuteen antaessaan Poikansa syntyä ihmiseksi tänne maailmaan. Siksi joulun sanoma pääsiäiseen yhdistettynä on niin merkittävä. Siitä meillä ei luonnollisestikaan ole tietoa, mutta Raamatussa (1. Valitettavasti tämä on yleistä monissa sellaisissakin kristittyjen ryhmissä, jotka pyrkivät muuten olemaan raamatullisia. Ensimmäinen, joka julisti sielun luontaista kuolemattomuutta kristillisenä oppina, lienee ateenalainen Athenagoras (n. Vähitellen kreikkalaisperäinen ajattelu tunkeutui kirkkoon keskiaikaan tultaessa. TAIsTO HILLberg eläkeläinen, Jämsänkoski edellisen johdosta : Kiitos palautteesta. Käsitellessäni sopimuksen yleisiä periaatteita sopimustekstistä pomppasi silmilleni kohta ”mahdollisuuksien yhdenvertaisuus”. Jumala mahdollisti yhdenvertaisesti kaikille ihmisille elävän yhteyden saamisen Kaikkivaltiaaseen Luojaan. m at ti ka rp pi ne n Mahdollisuuksien joulu Armollisuuden ilmapiiri muita ja itseämme kohtaan tekee olemisestamme antoisampaa.. OLLI seppäLä Onko sielu kuolematon. Seppälä asettuu näin väittäessään kreikkalaisperäisen ihmiskäsityksen kannattajaksi vastoin raamatullista ihmiskäsitystä. Sille on itse kunkin meistä hyvä uhrata hieman aikaa
Puhtauden korostaminen on yleisuskonnollinen pyhää kohdattaessa. 2 01 6 Mikä tekee joulusta luterilaisen. Luterilaisiksi jouluperinteiksi voi kutsua kaikkia Suomessa ja Ruotsissa sekä laajemmin Pohjoismaissa reformaation ajalla syntyneitä tapoja, kuten tietynlaisia olkikoristeita, tuomaanristejä tai joulutorttuja. Lutherille kun oli tärkeätä, että ihmiset pääsevät itse Jumalan sanan äärelle. Lukeminen tapahtuu omalla äidinkielellä. Varsinaisesti joulupuu – myös muu kuin kuusi – on tunnettu eri puolilla katolista Eurooppaa jo 1400-luvulta lähtien. Luther ei keksinyt joulukuusta, mutta tarinaa siitä kerrottiin ja se lisäsi tavan suosiota. Lapset ihastuivat ikihyviksi ja Katharina-vaimokin piti näkemästään. Monet joulutavat ovat enemmänkin kansallisia kuin kirkkokuntiin sidottuja. Tapa omaksuttiin niin vahvasti protestanttisissa kodeissa, että siitä tuli 1600-luvun myötä leimallisesti luterilainen ja protestanttinen vertauskuva. Joulua voi viettää luterilaisesti, katolilaisittain, ortodoksisesti, anglikaanisesti tai vaikkapa vapaakristillisesti, mutta nykyjoulu on silti pohjimmiltaan ekumeeninen ja kulttuuripiirejä sekä tapakulttuureja yhdistävä. Joulun tavoilla on monta juurta, muutamalla niistä perin luterilainenkin. M ikä tekee joulusta erityisesti luterilaisen. Kuu ja tähdet loistivat, joten kävely oli helppoa. Se tarkoittaa ortodoksipappien tapaa käydä kodeissa viemässä joulutervehdys perheisiin. 1 2 . Kotimaiseksi esimerkiksi käy slaaviminen (tulee sanasta slava, kunnia). Esimerkiksi Tallinnasta joulukuusi tunnetaan vuodelta 1441. Erityisen luterilainen perinne on myös lukea perheessä aattona Raamatusta Luukkaan evankeliumin kertomus ensimmäisen joulun tapahtumista omalla äidinkielellä. Joulupuut olivat aluksi julkisten paikkojen koristeita, eivät yksityiskotien. 12 KOTIMAA 2 1 . Jos laajentaa näkökulmaa luterilaisuudesta protestanttisuuteen, niin protestanttiPohjimmiltaan ekumeeninen juhla J oulu on juhlista jaloin, sanotaan. Ennen pitkää joulukuusesta tuli protestanttinen joulun ajan koriste. Joulukuusen suosiota protestanttien asuttamilla alueilla lisäsi myös se, että sitä pidettiin teologis-tapakulttuurisena vastavetona katolilaisten suosimalle seimiasetelmalle. Luterilaisen oikeaoppisuuden ajan teologi Johann Konrad Dannhauer esimerkiksi julkaisi 1640-luvulla kirjan, jossa hän hyökkäsi muun muassa joulukuusta vastaan. Joulusaunaa voisi pitää, jos ei luterilaisena eikä suomalaisena, niin ainakin pohjoismaisena tapana. Lutherin tie kulki metsän halki. Näytti siltä kuin kuusen latva olisi koristeltu tuikuilla. Tosin kaikki eivät uudesta tavasta innostuneet. Suomalainen joulu on eräiltä osin kansallinen, mutta monin tavoin ekumeeninen ja kansainvälinen. Vasta 1800-luvulla joulukuusi palasi luontevaksi osaksi katolista tapakulttuuria. Martti Luther astui ulos oluttuvasta, jossa oli käyty kiinnostavia teologisia keskusteluja. Re formaatio • 500 vuo tta •. Nykyinen joulukuusibuumi lienee saanut alkunsa Strasbourgista ja sen ympäristöstä Elsassista 1500-luvulla. Kokonaisuudessaan joulu on silti ekumeeninen ja kansainvälinen juhla. Ja onko kysymyksenasettelu edes fiksu, sillä jouluun liittyvät tavat ja koristeet ovat aina liikkuneet valtakuntien ja kulttuuripiirien rajojen ylitse. Se on myös vaikutukseltaan maailman laajin uskonnollinen juhla, joka koskettaa monin paikoin myös ei-kristittyjä. Hautakynttilöiden sytyttäminen jouluna on tavallista monissa maissa, mutta Suomessa tavan merkitys on huomattavan korostunut. O li joulukuun lopun yö joskus 1530-luvulla. Vähitellen ne levisivät säätyläiskoteihin ja sieltä myös kansan pariin. Samoin naapurit, jotka myös hankkivat itselleen kuuseen koristeeksi. Joulukuusi on nyt suorastaan yleismaailmallinen joulunajan symboli myös siellä missä kuusi ei kasva. E dellä kerrottu ei ole historiallinen fakta. Dannhauer piti kuusen koristelua nukeilla ja sokerilla joutavana lasten leikkinä, mikä ei arvatenkaan sopinut vakavamielisen ja opillisesti linjakkaan kristityn tapoihin. Luther katsahti taivaalle ja huomasi, kuinka tähdet tuikkivat kuusen oksien välistä. Erityisen luterilainen perinne on myös lukea perheessä aattona Raamatusta Luukkaan evankeliumin kertomus ensimmäisen joulun tapahtumista. Tosin luterilaiseen uskonoppiin liittyviä symbolimerkityksiä niilläkään ei suoraan ole. Yksittäisen tavan palauttaminen tiukasti kirkkokuntiin on vaikeaa, mutta toki sellaisiakin on, kuten vaikkapa paikoin Espanjassa loppiaisena lahjoja tuovat itämään tietäjät. Mutta isossa kuvassa joulutavat sekoittuvat ja yhdentyvät, kiitos populaarikulttuurin, matkailun ja lehdistön, joka vuosittain tarjoilee uusia perinteitä. Hän suuntasi askelensa kohti kotia. Seuraavana päivänä Luther kävi kaatamassa pienen kuuseen ja koristeli sen tähtikuvioilla muistellen öistä havaintoaan. Joululla on myös valtava taloudellinen merkitys
Nykyisin Christkind tunnetaan ainakin joulujuhlien ja -markkinoiden tunnushahmona eteläisessä ja läntisessä Saksassa, Elsassissa, Itävallassa, Italian Tirolissa, Sveitsissä, Unkarissa, Tšekissä, Slovakiassa, Sloveniassa, Kroatiassa sekä eteläisessä Brasiliassa. Myös päivä vaihtui ja uudeksi lahjapäiväksi tuli jouluaatto. Ja jos kirkossa puhuva tai saarnaava pappi toimii kirjaimellisesti valansa edellyttämällä tavalla, hän nojautuu ajattelussaan tunnustuskirjoihin ja antaa sen näkyä. Kerrotaan totena, että Luther halusi päästä eroon katolista tavoista ja yksi sellainen oli lapsille lahjoja 6. Kotona tai muualla voi sitten ottaa joulua vastaan kaikkien niiden perinteiden voimalla, joita jouluvieraat edustavat. Y ksi lähtökohdiltaan omintakeinen luterilainen joulutapa kuitenkin on, nimittäin Christkind eli lahjoja tuova Jeesus-lapsi. Jumalanpalveluksen liturgia on säilyttänyt luterilaista itseymmärrystä, vaikka sitä on uudistettu ja moni epäilee, että mukaan on uitettu vieraita vaikutteita. M inkälainen olisi opillisesti tyylipuhdas luterilainen joulu. Frankfurtin Suomi-koulun verkkosivulla kerrotaan, ehkä hieman yllättäen, että varsinkin katolisissa perheissä lahjat tuo usein Christkind. Tosin teologisesti tulkiten Jeesus-lapsi on aina itse suurin joululahja. 1 2 . 2 01 6 sen maailman keksintöä ovat myös joulukortit. Ainakin siihen kuuluisi omaehtoista Raamatun lukemista, virsi 21 (Lutherin itsensä sanoittama Enkeli taivaan lausui näin) sekä aattohartaus ja joulupäivän kirkko. Siis nykyaikana. Ei kuitenkaan välttämättä aattona, vaan Christkind lentää avoimesta ikkunasta sisään aaton ja joulupäivän välisenä yönä. Ovikoristeet ovat amerikkalaista alkuperää ja luonteeltaan enemmän protestanttisia kuin katolisia. Tapa syntyi anglikaanisessa Englannissa 1800-luvun puolivälissä ja levisi vauhdilla muihin maihin postilaitoksen kehittyessä. TeKsTIT: OllI seppälä Lähteinä käytetty muun muassa Kaisu Jaakkolan väitöskirjaa Muuttuva joulu (1977) ja Pentti Lempiäisen kirjaa Pyhät ajat (6. Luterilaisessa Saksassa tapa oli yleinen jo 1500-luvun lopussa ja levisi 1600ja 1700-luvuilla laajemmalla, myös katolisille alueille. joulukuuta tuova Pyhä Nikolaus – nykyisen joulupukin esikuva. Opillisesti puhdas joulu. Pyhän Jeesuksen nimi vaihtui vuosikymmenten saatossa Jeesus-lapseksi (Christkind tai Christkindl). uudistettu painos 2008). Luther päätti, että lahjoja ei hänen talossaan tuokaan katolinen pyhimys, vaan Pyhä Jeesus. Pyhän Nikolauksen manttelinperijä joulupukki eli amerikkalaisittain Santa Claus on kuitenkin valloittanut takaisin menettämäänsä suosiota ja on niskan päällä. Suomessa Jeesus-lapsi ei ole lahjoja tuonut, ei ainakaan kovin yleisesti. Niinpä opillista puhtautta janoava kansalainen saa todennäköisesti kirkossa parhaan annoksen kaipaamaansa luterilaisuutta. KOTIMAA 13 2 1 . matti pikkujämsä
14 KOTIMAA 2 1 . • •Seppo Murto, 61 • •Asuinpaikka: Espoo • •Työ: kanttori ja musiikin moniottelija • •Perhe: vaimo ja viisi lasta ynnä neljä lastenlasta • •Motto: Mieluummin hyvin ja irvi hampaassa kuin hampaat irvessä!. 2 01 6 KuKA. 1 2
Surun Murto sai upotettua työhön. On purettu esteitä ja perustettu myös laulamattomien Kuoro on soitin, joka rakennetaan aina uudelleen. Kanttorin työ ei joustanut, illat ja viikonloput täyttyivät tilaisuuksista, kokouksiin oli vaikea ehtiä ajoissa. Helsingin Tuomiokirkkoseurakunnan kanttorin ja tunnetun kuoronjohtajan Seppo Murron mielestä joululaulujen suosio kertoo yhteisöllisyyden ja pyhyyden kaipuusta. – Ihmiset kokoontuvat jouluna myös yhdessä muistelemaan lapsuuden jouluja ja perinteitä. Ääni tulee laulajan omasta ruumiista. Akustiikka Tuomiokirkossa on aivan loistava, kun taas Finlandiatalossa se on huippu-urkujen kuuntelemiseen aivan kamala, Murto sanoo. – Johtamistyylini on lähteä kuoron sisäisestä kulttuurista. Ihmisten johtaminen on vaikeaa, koska laulaminen on intiimi asia. Uruille on tyypillistä, että ne on rakennettu jonkin tietyn tyylin mukaan ja se vaikuttaa siihen, millaista musiikkia niillä voi parhaiten soittaa. Nuoren Seppo Murron elämä oli tasapainoilua urkujensoiton ja kuoronjohtamisen välillä. Lukiossa urkujen soittoon sisältyi joitakin etuuksia kuten avain urkuparvelle, jota ei ollut edes opettajalla. Ensimmäistä kuoroaan hän alkoi johtaa opiskeluaikanaan ja kanttorikin hänestä tuli jo parikymppisenä. Sen jälkeen monta teosta on saanut ensi-iltansa ja monta kuoroa on syntynyt. Ajattelu on myös muuttunut paljon sen suhteen, kuka voi laulaa. Tosin Murrosta joulunvietto aloitetaan nykyisin liian aikaisin. Syksyllä hän aloitti kirkkomusiikin ammattilaisista koostuvan Kamarikuoro Glorian taiteellisena johtajana. Toisena opiskeluvuonna hän pyysi sijaisekseen ja sain eteeni sekä Tuomiokirkon että Finlandiatalon urut. Helsingin Normaalilyseossa oli mahdollisuus ottaa urkutunteja. Varsinaisen kanttori-urkurin päivätyönsä ohella Murto on ollut Dominante-kuoron taiteellinen johtaja 80-luvun alusta saakka. Se on vienyt yli raskaiden aikojen. Joulunaikaan halutaan tuttuja perinteitä ja tulla joulun sanoman ääreen yhdessä. Ihmiset viihtyvät erilaisissa kuoroissa ja ottavat vastaan palautetta eri tavoin. Kuorossa hän tapasi myös ensimmäisen vaimonsa ja perusti tämän kanssa perheen. Lapset olivat 7ja 8-vuotiaat, kun heidän äitinsä sairastui ja kuoli. – Ne eivät ole mitkään barokkiurut, mutta niillä voi soittaa kaikkea ja kaikenlaista. Mutta kaikki muuttui. Se rakennetaan joka kerta uudelleen. Sitä on myös vaikea antaa Laulu tuo pyhän arjen keskelle Kirkkomuusikko saa hakea oman joulurauhansa soittamalla, sillä sesonki pitää kanttorin ja kuoronjohtajan töissä. Gloria esiintyi muun muassa itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalveluksessa. On Joonas Kokkosen sanoin oltava intohimo kvaliteettiin. Murto on silti yrittänyt olla lapsilleen läsnä oleva isä ja pitää työnsä urkuparvella ja kuoroharjoituksissa. Oletus oli pikemminkin, ettei mies voi sellaista tehdä, Murto muistelee. – Meillä on Suomessa hieno elävä kuorokulttuuri. Lapsuuden musiikkiharrastus ja erityisesti Tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minoresin opissa vietetyt vuodet johtivat suoraan ammattiin. Jossakin vaiheessa nuorena Murtoon iski myös kuoroinnostus ja häntä pyydettiin Laurentius-kuoron johtajaksi lennosta, ilman koulutusta. Adventtiaika on kirkkomusiikin koko vuoden kohokohta. On purettu esteitä ja perustettu myös laulamattomien kuoroja.. 1 2 . 2 01 6 J oululaulut täyttävät kirkot ääriään myöten. Hän on toiminut myös esimerkiksi Suomen Laulun, Akateemisen Laulun ja Viva Voxin sekä turkulaisen Chorus Cathedralis Aboensiksen taiteellisena johtajana sekä ollut perustamassa Kamarikuoro Murtosointua. Myöhemmin kun pyrin Sibelius-Akatemiaan, Valsta kuiskutteli korvaani, että valitsisin kirkkomusiikin. Seppo Murto kasvoi Helsingin Tuomiokirkon ympäristössä Kruununhaassa. – Kun jäin leskeksi, minun piti hoitaa kaikki yksin: työt, lapset ja asuntolaina. Murron mielestä Helsingin Tuomiokirkon urut ovat aivan loistavat erityisesti moderniin musiikkiin. Kapellimestarina hän on vieraillut Tapiola Sinfoniettan sekä Lahden, Kuopion ja Vantaan kaupunginorkestereissa. Opin elämään siinä hetkessä, ajattelemaan, että tämä elämä on vain tässä ja nyt. Murto tunnetaan monen huippukuoron kunnianhimoisena johtajana ja kuorosekä kirkkomusiikin keskeisenä hahmona. Mutta yritän aina ajatella, että monille paikalla olevista juuri tämä joululaulutilaisuus voi olla se yksi ja ainoa, ei siinä muu auta. Hän on opettanut kuoronjohtoa, urkujensoittoa ja liturgista soittoa Sibelius-Akatemiassa. Leskeneläkettä ei vielä ollut, eikä yleisesti oikein hahmotettu, että todella hoidan yksin kaksi lasta. Seurakuntatyöyhteisö ei suhtautunut erityisen joustavasti eikä 1980-luvulla vielä suhtauduttu kovin luontevasti siihen, että mies olisi yksin vastuussa lapsista. Kuorokulttuurissa on menty Murron mielestä paljon eteenpäin. – Valsta oli minulle jonkinlainen guru, me poikakuorolaiset odotimme aina kirkossa hänen loppusoittoaan. Ihminen on laulaessaan alaston. Seurakuntien työntekijöillä on kymmenittäin joulujuhlia. Kuoronjohtajan työnä on saada soittimensa vireeseen. – Kuoro on kuoronjohtajan instrumentti. Hänen ensimmäinen esikuvansa oli urkutaiteilija Tapani Valsta. – Työpaikalla tuli joskus sanomista merkityksettömistä asioista. Luulen, että naisella olisi ollut siinä tilanteessa helpompaa, koska olisi pidetty selvänä, että tämän täytyy pitää huolta myös lapsista. teksti: salla Ranta & kuvat: esko jämsä niin, että kukaan ei lähtisi kotiin luovuttaneena vaan yrittäisi enemmän ja oppisi. 90-luvun alussa Seppo Murto perusti uuden perheen. – Koko ajatusrakennelma elämää kohtaan muuttui: ei ollut enää mitään sitten kun -mahdollisuutta, kuten ennen oli ollut. Ajattelu on myös muuttunut paljon sen suhteen, kuka voi laulaa. KOTIMAA 15 2 1 . – Joulunvietto on kaikin tavoin aikaistunut niin, että joululaulut kaikuvat jo marraskuussa. Mutta kuinka virittää ihmisiä. Kanttori Seppo Murto on hakenut musiikista rauhaa ennenkin
Siinä missä ennen uskottiin synnynnäiseen lahjakkuuteen, nykyisin harjoittelua pidetään tienä musikaalisuuteen. – Äänenkäyttö ja laulaminen on aika paljon vain työtä ja lihaksia, joita täytyy harjoittaa. Kun virsiuudistuksissa jotakin uutta saadaan, jotakin vanhaa menetetään. Hannikaisen Joululaulu, jossa Jeesus-lapsi tulee tähtitarhain takaa kertomaan Isän rakkaudesta. Erityissuhde johtuu siitä, että hän itse aikoinaan ensimmäisenä löysi sen, korjasi nuotin ja sai kuoronsa soimaan sitä. Niin tänäkin jouluna. Murron mielestä julkisuuden paineet ja kirjoitukset kirkosta ovat aiheuttaneet paniikin, jossa yritetään miellyttää ihmisiä arkisuudella. 16 KOTIMAA 2 1 . Toisaalta virret ovat jopa muotia ja artistit laidasta laitaan levyttävät niitä. Ei urheilussakaan liikuntaa harrastamatonta laiteta juoksemaan maratonia. Seurakuntalainen tarvitsee jotakin, johon peilata omaa elämäänsä. Teosta harjoitellaan alueittain. Siinä on puolensa, mutta aina kun saa jotakin uutta, menettää myös jotakin. Orkesterina on Lohjan orkesteri, ja solistit ovat kanttorikunnan edustajia. kuoroja. 2 01 6 – Ihmisille on annettava kirkossa mahdollisuus olla hetki arjen yläpuolella, sanoo Seppo Murto työpaikallaan Helsingin tuomiokirkon urkuparvella. Murrolla on omien sanojensa mukaan lukkarinrakkaus Hannikaisen laulua kohtaan. – Minulle messu on ripaus pyhää, enkä halua tehdä siitä arkista rallatusta. Luther korosti, että musiikki jatkaa siitä, mihin sanat loppuvat, Murto toteaa. Ainakin ihmiset tarvitsevat kokemusta pyhän läsnäolosta. Kun ei tunneta asiaa ja esitetään varmoja mielipiteitä. Kirkon musiikkijuhlia vietetään tunnuksella Sana soi stadissa 19.–21.5.2017 Minulle messu on ripaus pyhää, enkä halua tehdä siitä arkista rallatusta.. – Musiikilla on tutkimusten mukaan suuria terveydellisiä vaikutuksia. Kanttorin oma joulunajan suosikki on P.J. Kriittisellä korvalla Murto kuuntelee myös saarnoja, joissa hän kaipaa vanhoja perinteitä. Kuorolaulua voisi suositella virallisestikin vaikka kunnan sosiaalitoimisto tai lääkäri. Vaikka erilaisia näkemyksiä onkin, kirkossa pitäisi olla toisten kunnioittamista ja halua yhteispeliin. Ihmisille on annettava kirkossa mahdollisuus olla hetki arjen yläpuolella. Kaikki työntekijät eivät enää suosi virsiä tai urkumusiikkia. Nykyisin lähdetään siitä, että tuppisuukin on potentiaalinen laulaja. – Kun nuoret sanovat, että urkumusiikki on tylsää, sellainen kritiikki nousee tietämättömyydestä. – Se on onttoa. Hänen mielestään laulaminen käy miltei lääkkeestä. Vielä 80-luvun alussa kirkossa käyminen oli tapana. – Hyvä saarna on samanlainen kuin mihin yritän musiikissa pyrkiä: se nousee päivän aiheesta, se puhuttelee ja laittaa ajattelemaan, sitä ei ole pureskeltu valmiiksi ja se on ilmaisultaan hyvä. Messu myös pysyi samanlaisena, joten seurakunnan oli helppo pysyä mukana liturgisissa sävelmissä. On niitä, jotka kunnioittavat vanhaa perinnettä, ja sitten on kansanomaistavuuteen pyrkivä suuntaus. Kirkon opista pitää löytää sellaisia peilejä. Musiikkitilaisuudet ovat edelleen suurelle osalle ihmisiä syy tulla kirkkoon. Tuomikirkkoseurakunnassa saarnaaja tekee kanttorille jumalanpalveluksen virsistä ja muusta musiikista pohjaehdotuksen. Murron mukaan kirkossa on meneillään voimakas käymistila. Lopuksi toivotaan koko torin yhtyvän Halleluja-kuoroon, Murto kertoo innostuneena tapahtumasta, joka kuuluu Kirkon musiikkijuhlien ohjelmaan. – Se voi välittyä kirkossa tekstistä, arkkitehtuurista tai musiikista. Heiniltäs ja oljiltas kirkas katse kohtaa köyhän orvon etsijän, kertoo viestin lempeän: tänne tulla saa! Jeesuslapsi pienoinen, taivaan lahja meille, johda sydän jokaisen armon, rauhan teille. Tuomiokirkon portaille nousee tuhatlukuinen kuoro. Vanhat lapsena ulkoa opitut sanat ovat toisaalta perinne, joka toiselle kantaa pyhää, mutta vanhat ilmaisut eivät aukea uusille polville. Jo nyt ilmoittautuneita on liki tuhat. Laulu on vaikea, viisijakoinen ja on kuoronjohtajan tehtävä opettaa laulajille, missä vaikkapa diftongi kulloinkin vaihtuu oikein ja samanaikaisesti. – Asioiden varovaisella ja arkisella pyörittelyllä saadaan aikaan korrekti konsensus, mutta kuulijalle jää tyhjä olo. Hannikainen Megakuoro laulaa Händelin Messiaan Yksi mahdollisuus päästä osalliseksi kuorospektaakkelista ilman esiintymisen pelkoa on Helsingin Senaatintorilla ensi toukokuussa järjestettävä yleisölle avoin Händelin Messias-oratorion megatapahtuma. Jeesuslapsi suloinen, takaa tähtitarhain, tullut luokse syntisten maahan yön ja harhain, saavu joka kotihin, kerro silmin loistavin: Isä rakastaa! Jeesuslapsi, tallissas kodin lämpö hohtaa. Harmillisen harvoin kuulee fokusoitua puhetta, jossa on jokin linja. – Maailmalla on paljon pidetty tällaisia massakonsertteja. Murto uskoo, että vanhoissa virsissä ja perinteisissä joululauluissa on sitä jotakin. Tapahtumaa varten teosta on lyhennetty noin tunnin mittaiseksi, mutta kaikki oleellinen on toki mukana. Kirkon pitäisi Murron mielestä enemmän kysyä, mitä ihmiset tarvitsevat kuin sitä, mitä he haluavat. 1 2 . Hänestä saarnoja hallitsee liian usein halu miellyttää kaikkia. Sanojen muuttuminen ja vanhojen käännösten muokkaaminen tekee monelle kipeää. – Tulin aivan eri kirkkoon töihin kuin mikä se nykyisin on. Murron mielestä kirkko on muuttunut paljon hänen työuransa aikana. Kirkossa klassiset teokset, virret ja urut pysyvät, vaikka niistä ollaan montaa mieltä. Nykyisin vapaudet ovat suuria ja erilaisia vaihtoehtoja on paljon. Saavu joka kotihin, kerro äänin kutsuvin: taivas aukeaa! P.J. Monet nuoret kirkkoaktiivit ovat julkisesti sanoneet kirkon tarvitsevan ennen kaikkea uutta kevyempää musiikkia
Kristittyjen näkökulmasta voi olla jopa niin, että joitakin Vanhan testamentin ennustuksia ei voida ymmärtää ilman Jeesusta ja hänen työtään. Tunnettu kohta kertoo lapsesta, pojasta, joka on annettu meille. Kyseessä on tietenkin perinteinen kristillinen tapa lukea Vanhaa testamenttia. Isä Raimo antaa siinä enkeleiden kertoa ruusukon (vastaava rukous ja rukousnauha) alkuosan iloiset salaisuudet: Marian ilmoitus, Marian vierailu Elisabetin luona, Jeesuksen syntymä, Jeesuksen käyttäminen temppelissä ja vielä Jeesuksen toinen temppelissä käynti 12-vuotiaana. Pienen 119-sivuisen kirjan sivuilla avautuu lukijalle nautittavia ja opettavaisia pieniä kuvia enkeleistä. KuVa: KaNsallismuseo PrOfeTIAT Raamattu voi olla paikoittain vaikeasti selitettävä kirjakokoelma, mutta kirkko on aina uskonut sen olevan myös sisäisesti yhtenäistä Jumalan ilmoitusta kaikkien aikojen ihmiselle.. Rafaelin työhuoneen Neilikkamadonna on yksi Kansallismuseon Renessanssi. Nyt! -näyttelyn taideaarteista. Yksi kolmannen vuosituhannen kristinuskon tärkeistä kysymyksistä onkin sen Raamatun tulkinta rajusti muuttuvassa maailmassa. Varsinainen Jesajan jouluprofetia on maininta pimeydessä vaeltavan kansan näkemästä suuresta valosta (Jes. Akateemisessa eksegetiikassa messiasprofetioihin suhtaudutaan tieteenalan omien metodien keinoin. Heillä oli silti roolinsa myös uskomme ja pelastuksemme keskuksen, Vapahtajan, syntyessä jouluna ihmiseksi. Näin tekee helsinkiläinen katolinen pappi isä Raimo Goyorrola pienessä kirjassaan Kirjeitä taivaasta. Toisaalta Tolkienkin tunsi Raamattunsa, joten kirjoittajat ovat tasoissa. Kirkon normatiivisessa opetuksessa ei sen olemassaolon aikana ole kiistetty Jeesuksen syntymän, elämän ja tehtävän olleen ennustettu jo kauan ennen Kristus-tapahtumaa. Raamattu voi olla paikoittain vaikeasti selitettävä kirjakokoelma, mutta kirkko on aina uskonut sen olevan myös sisäisesti yhtenäistä Jumalan ilmoitusta kaikkien aikojen ihmiselle. Enkelit eivät taida olla aivan sen keskipisteessä. Tolkienin Silmarillion ja Taru sormusten herrasta hiipivät tässä tyylilajissa väkisinkin mieleen. Protestanttisuudessa teologiset kiistat profetioista alkoivat jo valistusaikana. Pieniin profeettoihin kuuluva Miika viittaa myös Messiaan syntymiseen. Ja jokaisella on oma, Jumalan lahjoittama suojelusenkeli. Myös muita Messiaaseen liittyviä ennustuksia Jesajalla riittää. Isä Raimo maalaa tekstissään enkelimaailman opillisesti takuulla oikein, mutta samalla mielikuvituksellisen rikkaaksi ja värikkääksi. Hermeneuttisesti eli Raamatun selittämisen kannalta tilanne on monipuolisempi. 11), sekä tietenkin monella tavalla oppihistoriallisesti keskeinen kristologinen opinkohta neitseestä, joka tulee raskaaksi (Jes. Kirjan idea on yksinkertainen ja opettavainen. 7). Ruusukon iloiset salaisuudet enkeleiden mukaan (Katolinen tiedotuskeskus). 9). Juutalaisuuden Messias-odotus oli kaksi vuosituhatta sitten voimakasta, mutta se ei täyttynyt Jeesuksessa. Isä Raimo muistuttaa lukijaansa, että enkeleiden läsnäolo ja apu ovat tärkeitä hengellisessä elämässämme. Jeremia julistaa myös lapsiaan lohdutuksesta huolimatta itkevästä Raakelista, mikä evankelista Matteuksen mukaan (Matt. Tällöin totuustai toteutumiskysymykseen ei oteta tunnustuksellisesti kantaa. Kirjassa on myös ruusukkorukouksen tekniikan lyhyt oppimäärä. Kristityille Miikan kirjan jakeen 5 ennustus Israelin hallitsijan syntymisestä Betlehemissä on ollut keskeisen tärkeä. Myös profeetta Jeremian kirjassa viitataan Messiaan syntymään Daavidin suvusta (luvut 23 ja 33). Yksi muistovuoden ekumeeninen tavoite voisi olla, että sekä luterilaiset että katolilaiset oppisivat entistä paremmin muistamaan ja kunnioittamaan jakamattoman vanhan kirkon yhteistä oppia. Muita tunnettuja jesajalaisia Messias-profetioita ovat monet viittaukset Herran kärsivään palvelijaan. Tänä jouluna valmistaudutaan reformaation muistovuoteen. Jeesuksen piina ja sovituskuolema ovat kristillisten selittäjien kannalta toteuttaneet nämä profetiat. jouluna on sopivaa syventyä Raamatun ennustuksiin Messiaasta. Myös profeetta Miika viittaa juutalaisen messiasuskon keskeiseen elementtiin: Messias tuo rauhan. Jouluisia ovat viittaus Messiaan tulemiseen Daavidin suvusta, eli Iisain kannosta nousevaan versoon (Jes. 1 2 . Joulun lapsi, Jeesus, on siellä jo idullaan. Tärkeitä ovat myös hänen nimensä, jotka kuuluvat: Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä ja Rauhan Ruhtinas. Vastaus piilee Raamatussa itsessään. Enkeleiden itse tuottamien Vapahtajamme tarinaa kommentoivien ”kirjeiden” kautta opetetaan samalla ja varsinkin näistä Jumalan sanansaattajaolennoista paljon sellaista, mitä yhteiseen kristilliseen traditioomme tässä kohdassa kuuluu – vaikka järkeilevä moderni ihminen ei sitä aina oikein muistakaan. Mutta Vanha testamentti, laki ja profeetat, puhuvat Messiaasta vieläkin enemmän. Ylipäätään vanha kristillinen selitystraditio on nähnyt Uuden testamentin lupauksien ja myös erityisten kristillisten dogmien – kuten kolminaisuusopin – muotoutuneen jo Vanhan testamentin kirjoituksissa. J okainen Raamattua tunteva osaisi mainita profeetta Jesajan kuuluisat ennustukset Messiaan syntymästä. KOTIMAA 17 2 1 . 2) toteutui Herodeksen määräämässä Betlehemin lastenmurhassa. Yksi reformaation muistovuoden ekumeeninen tavoite voisi olla, että sekä luterilaiset että katolilaiset oppisivat paremmin muistamaan vanhan kirkon yhteistä oppia. Ylipäätään tekstiin on ripoteltu runsaasti keskeistä katolista dogmaa. Vertaus ei ehkä ole ihan sopiva, mutta J.R.R. Juutalaisuudelle kristittyjen Messias ei ole kelvannut. 2 01 6 KOluMnI jussI ryTKönen Enkelit pääsevät irti T eologia on totista touhua, mutta joskus on hauska nähdä teologien maalaavan myös kepein värein – substanssia toki vesittämättä. jussI ryTKönen Israelin Messias ja joulu Kristinuskon mukaan Jeesuksen syntymä ennustettiin jo Vanhan testamentin kirjoituksissa
18 KOTIMAA 2 1 . Aasi tuijottaa korvat hörössä itämaan mahtimiestä. Jouluseimet eivät ole enää harvinaisia julkisilla paikoilla, eivät edes liikkeiden näyteikkunoissa. Kumarrun katsomaan eläinlaumaa veden äärellä. Kilpikonnat ja kauriit lepäilevät ja tarkkailevat tilannetta, mutta lampaat vaeltavat päättäväisesti ylämäkeen kohti tallirakennusta. 2 01 6 Seimivaelluksella voi kokea joulun rauhaa keskellä kaupungin kiirettä. Oulun Diakonissalaitoksen ylihoitaja sisar Dagny Jansson sai seimi-idean Ruotsista, ja oululainen taiteilija Else Wiberg toteutti tilauksen. Punaisten joulutähtien reunustama seimi erottuu laitimmaisen pöydän takaa. Paananen täydentää kokoelmaansa Italian-matkoillaan. KUvaT: JaaNI FöHr Mitä rukoilee ihminen, joka kuulee suuren ilon, muttei väsymykseltään jaksa edes hymyillä?. Väentungoksen takana yksi lammas on kääntänyt selkänsä seimelle ja päänsä pimeään nurkkaan. Vuodesta 1947 lähtien seimi on laitettu esille joka vuosi. Oulun kaupunginteatterin näyttelyvitriinissä Joosef, Maria ja Jeesus-lapsi kurkistavat pähkinänkuoreen leikatusta viillosta, ratsastavat puisella aasilla kohti tuntematonta, säihkyvät hopeisina korurasiassa tai sulkeutuvat sievästi koristeltuun lasikuplaan. Oulun Diakonissalaitoksen hyvinvointikeskuksen kahvilassa on lounasaika. Mies polvistuu paimenpojan tavoin lapsen vierelle ja ojentaa tälle kruunuaan samettityynyllä. Napolilaisen seimen hahmot karttuvat vuosi vuodelta. Oulun seiminäyttelyyn on kuulunut alusta asti seimivaellus, jolla voi käydä adventista loppiaiseen. Sikäläisessä seimiasetelmassa myös Jeesus nukkuu kalliosyvennyksessä. Nukketaiteilija Toini Sorvali-Huhtanen on luonut Marialle moni-ilmeiset kasvot. Seimen omistaja Ulla K. Onko se tosiaan oikeaa hiekkaa, he ihmettelevät ja jatkavat matkaansa. Totta, seimen edustalle on ripoteltu hiekkakenttä, jonka keskellä on peililasinen lampi. Kumartuessani näen lammen peilistä itseni. Oulussa on jo kymmenen vuoden perinne seiminäyttelyn ja -vaelluksen järjestämisestä. Olenko itse kulkemassa kohti seimeä. Vaellusreitti vie kirkkojen lisäksi yritysten ja järjestöjen tiloihin. Kaikki eivät ajattele samoin. Materan kaupungissa Italiassa asuttiin kallioon hakatuissa majoissa vielä 1950-luvulla. Nämä sanat tarttuivat mieleen Oulun kymmenennen kansainvälisen seiminäyttelyn avajaisista, jotka järjestettiin ensimmäisen adventin aattona. Seimiä on rakennettu suomalaisissa kodeissa jo vuosikymmeniä. Joulusaarna ilman sanoja Jeesus-lapsi on syvässä unessa tässä seimiasetelmassa. 1 2 . Ajan ja käytön kuluttamat hahmot ovat kerran elämässään käyneet asiantuntijan luona korjattavina, mutta edelleen ne eloisasti ihmettelevät oljilla makaavaa Jeesus-lasta. Oulun Diakonissalaitoksen hyvinvointikeskuksen seimi täyttää ensi vuonna 70 vuotta. Ohitse kiirehtivät nuoret pysähtyvät askeleen ajaksi. Pihalla juoksevat naapuritalon kanat, ja kirjavat pyykit roikkuvat narulla. Ajatus seimestä rukouksena alkaa todella kiehtoa. S eimi on rakentajansa rukous ja uskontunnustus. Kirkoissa seimet alkoivat yleistyä 1980-luvulla, ja seiminäyttelyitä järjestetään nykyään monissa seurakunnissa
KOTIMAA 19 2 1 . • Majoitukset kahden hengen huoneissa Augustinolaisluostarissa ja Innside Melia hotellissa • Ohjelman mukaiset ruokailut (5 x aamiainen, 4 x lounas, 1 x illallinen) • Ohjelman mukaiset kuljetukset, opastukset ja sisäänpääsymaksut • Suomenkielisen asiantuntijaoppaan palvelut koko matkan ajan alkaen Frankfurtista ja päättyen Berliiniin • Lentoaikataulu (sitoumuksetta) Helsinki – Frankfurt 07.50–09.25, Berliini – Helsinki 19.10–22.00. Lounas ja kahvit. Käymme myös Kaupunginkirkossa, jossa sijaitsee Lucas Cranachin kuuluisa reformaatiota kuvaava alttaritaulu. Eisenachin kaupunkikävelyllä tutustumme Bachin kotimuseoon, jossa kuuntelemme musiikkia Bachin aikaisilla instrumenteilla soitettuna sekä käymme Bachin kastekirkossa. Heinäseipäistä kootun seimen juurella on Konevitsan Jumalanäidin ikoni, jossa Maria kumartaa päätään suojelevasti lastaan kohti. Teemme Leipzigissa kiertoajelun. Ilta omaa aikaa. päivä, Eisenach Retkipäivä Eisenachiin. Kävelykierros keskustassa ja vierailu Weimarin St.Peter und Paul kirkossa. Lounas luostarin ravintolassa ja opastettu tutustumiskierros luostarin tiloihin. 010 289 8100 (Tampere), 010 289 8102 (Helsinki) 24 h verkkokaupasta lomalinja.fi Puhelut 8,35 snt/puh. Havupuiden vihreys erottuu yökankaan sinistä vasten. Matkaohjelma 1. Majoittuminen Erfurtin luostarihotellissa. Kävelykierros Erfurtin vanhassa kaupungissa. 1 2 . Heidän jalkojensa juuressa kivikanjonin pohjalla on juuri syntynyt Jeesus-lapsi, mutta arki pitää kylän väkeä otteessaan. Yksi hahmo riittää murtamaan jouluseimen tutun turvallisen maailman. Mitä rukoilee ihminen, joka kuulee suuren ilon, muttei väsymykseltään jaksa edes hymyillä. • Lisämaksusta: • Yhden hengen huone 180 € • Ruokajuomat ja Saksassa yleiset juomarahat Tarkempi matkaohjelma www.lomalinja.fi. Tutustumme näyttelyyn ja museoon opastetulla kierroksella. fi/19. Hintaan sisältyy: • Finnairin suorat reittilennot turistiluokassa. Jeesus-lapsi ottaa kaikki vastaan hymyillen kädet ojossa. Minkälaisen asetelman laatisin seimien hahmoista, kun pitkäperjantai ja pääsiäinen lähestyvät. Leipurit, lypsäjät, paimenet, viinurit, pyykkärit ja kalastajat puuhailevat askareissaan, huilut ja säkkipillit soivat, ja kulkijapoika makoilee eväslevolla. 4. Oulun kaupunginteatterin seiminäyttely päättyi 17.12. 3. +17,17 snt/min. Pohjoisen pallonpuoliskon pimeässä talvessa loistaa kylmä kuu ja seitsemän tähteä. Leipzigissa majoittuminen keskustahotelliin Innside Melia ja illallinen legendaarisessa Auerbachin Keller -ravintolassa. Enkelit katselevat pyhää perhettä, paimenten ja itämaan tietäjien kulkuetta, lampaita ja kameleita. Lounas linnan ravintolassa. Joulusta pääsiäiseen on kovin lyhyt matka. Omaa aikaa Weimarissa. Hän näyttää tarkkailevan tapahtumia tarkasti matkan päästä. 6. päivä, Eisleben Retkipäivä Lutherstadt Eislebeniin. Sen sijaan Eija Inkeri Keräsen suunnittelemassa seimiasetelmassa lapsi ja äiti näyttävät elävän eri maailmoissa. päivä, Weimar Matkalla Leipzigiin pysähdys Weimarissa Ilmjoen varrella. päivä, Wittenberg Paluumatkalla Berliiniin tutustumme Lutherstadt Wittenbergiin. Eisenachissa tutustumme Wartburgin linnaan. Käynti Thomaskirkossa ja Nikolainkirkossa. päivä, Erfurt Lento Helsingistä Frankfurtiin ja ajo Erfurtiin, missä majoitumme Augustinolaisluostariin. Oulun Diakonissalaitoksen hyvinvointikeskuksen seimi täyttää ensi vuonna 70 vuotta. Olenko itse kulkemassa kohti seimeä?. päivä, Leipzig Mahdollisuus osallistua jumalanpalvelukseen Thomaskirkossa. Museossa on erikoisnäyttely ”95 henkilöä – 95 aarretta”. Paluu Erfurtiin. On yö. Kirkossa on myös Lutherin ja Melanchthonin haudat. Joka tapauksessa Marian katse on kaukana täältä, kovin, kovin väsynyt ja hymyä vailla. 2. Matkalla pysähdys Möhrassa. Aamuja iltahartaushetket mahdollisia luostarin kirkossa tai Kapitelsaal-tilassa. Kotimaan matkaklubi Aikamatka Martti Lutherin elämään reformaation 500-vuotisjuhlavuonna 30.8. Ehkä iloa julistavat enkeliparvet eivät vielä ole saapuneet, tai ehkä vieraspaljous on vasta jättänyt Marian rauhaan. Kirjurilla riittää töitä joulun jälkeenkin, sillä hänen takanaan nurkimmaisessa nurkassa tapahtumia seuraa roomalainen sotilas. Ynninkulman juhlahuoneistossa parisataa vuotta vanhaa kivimuuria on jätetty näkyviin lasi-ikkunan taakse. Kuvat: Jaani Föhr Kumartuessa näen lammen peilistä itseni. Tutustumme kaikkiin merkittäviin Lutherkohteisiin: Lutherin syntymäkotiin, kastekirkkoon, muistopatsaaseen ja kuolintaloon. Lisätiedot ja varaukset: Lomalinja, p. Suomalaisille kiville on aseteltu neljäkymmentä hahmoa, jotka on puettu 1700-luvun napolilaiseen tyyliin. 010 289 8100, 010 289 8101 (ryhmät) Seuraava Kotimaa ilmestyy 4.1.2017 Keskikaupungilla pankin ikkunassa katson silmiin lähes itseni korkuista Mariaa. Palvelumaksu 23 €/varaus. RAIjA KuRKI Seimivaelluksella voi käydä loppiaiseen asti. Seimen rakentajan ajatus on ehtinyt napolilaista kylää kauemmas: Jeesuksen syntymä täytyy kirjoittaa muistiin ja kuuluttaa kaikelle kansalle. Hän ei tunnu kuuluvan kokonaisuuteen, mutta kuuluu silti. Jonon viimeisen kamelin takana istuu mies kirjakäärö sylissä kynä kädessä. Täällä Luther vaikutti suurimman osan elämästään ja Wittenbergin linnankirkon oveen hän naulasi kuuluisat 95 teesiään anekauppaa vastaan. Ennen Leipzigia poikkeamme Lützenin taistelun muistomerkillä. Iltapäivällä omaa aikaa, mahdollisuus käydä museoissa ja kahviloissa. Hinta: 1565 €/hlö. Asiantuntijaopas Sirkka-Liisa Aalto ja Kotimaan matkaklubin matkanjohtaja Tapio Pajunen. 5. Jeesus-vauva makaa lampaantaljalla syvässä unessa ranteet ristissä leuan päällä. Kartta löytyy netistä osoitteesta http://www.tiernakaupunki. – 4.9.2017 Tervetuloa Kotimaan Matkaklubin matkalle tutustumaan Saksan kaupunkeihin Reformaation juhlavuonna 2017. 2 01 6 P. Jatkamme kävellen Lutherhausiin, joka on Lutherin asuintalo ja suurin reformaatiota käsittelevä museo maailmassa. Nautimme matkan päätöslounaan ja kahvit ennen kuljetusta Berliiniin, josta lento Helsinkiin
Hoosianna on huuto myös maailman kärsimyksen edessä. Kuustosen silmissä kalvoi maailman karun kärsimyksen mielettömyys. Tarkoittiko Kuustonen oireilla maailmantuskaa, sen peittämistä huumoriin vai molempia. Tästä muodostuu Kuustosen Woyzeck-tulkinnan ja Hoosiannan yhteys. Asia ei sinänsä ole ihme: Hectorin sanoitus on hämmästyttävä. Ensimmäisen adventin jumalanpalvelus, jossa Hoosianna-virsi (numero 1) lauletaan, on vuoden suosituimpia. Sen lisäksi, että läsnä on musiikin yleinen koskettavuus, läsnä on myös kahden luovan ihmisen kohtaaminen koskettavuuden äärellä. Arkielämässäkin meille ihmisille kehittyy niitä, saati sitten esiintymistyössä oleville. Luovien ihmisten tarkoituksena on ilmentää taideteoksissaan jotain aitoa elämästä. Itsensä ”traagiseksi klovniksi” tunnustanut Mikko Kuustonen irtautui yllättäen ironian suojakerroksestaan ja heittäytyi Hectorin Woyzeck-kappaleeseen. Jotain hyvin suurta tapahtuu silloin, kun musiikki avaa tien asioiden ja tunteiden ytimeen. Karu on myös sellaisen ihmisen huuto, joka on joutunut, vaikka ilman välitöntä vaaraa, ihmisen pahuuden eteen. Vain elämää -jaksoissa nähtävä runsas liikuttumisen määrä selittyy tällä. Elämästä ilmenee jotain rehellistä, koskettavaa, aitoa. Woyzeck on Georg Büchnerin kuuluisa traaginen näytelmä, jossa hyväksikäytetty sotilas päätyy murhaamaan puolisonsa. Syitä on monia, mutta yksi keskeisistä tekijöistä on juuri musiikin voima, joka tavoittaa syvimpiä asioita. ”Meillä on samat oireet”, vastasi Kuustonen kappaleen jälkeen Hectorille, joka oli muun ryhmän tavoin tyrmistynyt tulkinnasta. Vuoden pimeimpänä aikana huudetaan apua. Vuosien ajan minua ovat sykähdyttäneet Vain elämää -ohjelmassa ne ohikiitävät hetket, jolloin näkee taiteilijoiden naamioiden hetkeksi väistyvän: yleensä tämä tapahtuu juuri kappaleen Woyzeckin ja Hoosiannan huuto ”Hyvä myydään maailmasta!” Mikko Kuustonen esitti vahvan tulkinnan Hectorin Woyzeck-kappaleesta Vain elämää -ohjelmassa syyskuussa. KuVa: NeloNeN Mitä yhteistä on Hoosianna-hymnillä ja Mikko Kuustosen esittämällä Woyzeck-tulkinnalla Vain elämää -ohjelmassa. Kuustosen silmissä kalvoi maailman karun kärsimyksen mielettömyys. 20 KOTIMAA 2 1 . Hector herkkyytensä vuoksi, Kuustonen myös kansainvälisten avustustehtäviensä kautta. Kuustonen kertoi jääneensä kappaleen valtoihin siitä lähtien, kun sen kuuli. ”Aina jollain lahjuksella hyvä myydään maailmasta.”. Vaikuttava sävel on varmasti yksi syy. 1 2 . Kappale perustuu Georg Büchnerin näytelmään ihmisen pahuudesta. Lopulta tässä ollaan yhdessä musiikin ja elämän ihmeiden äärellä. Molemmat muusikot ovat saaneet oppia tuntemaan, millainen maailma on. Molemmat sisältävät avunhuudon ihmisen pahuuden edessä, kirjoittaa Panu Pihkala. Joka tapauksessa sarja on yksi viime vuosien merkittävimpiä taiteen ja viihteen yhdistäviä muotoja Suomessa. Tai ehkä heittäytymisen sijaan tulisi puhua kaatumisesta: Kuustonen kaatui kappaleen kanssa kohti ihmisessä asuvan pahuuden synkkyyttä, mutta mikrofoniteline piti hänet lopulta pystyssä. Syviä asioita tiivistetään lähes aforismeiksi. 2 01 6 S uositussa Nelosen Vain elämää -televisiosarjassa koettiin tänä syksynä hurja hetki. M oni on ärsyyntynyt siitä tavasta, jolla Vain elämää -jaksoissa kamera kohdistetaan aina niihin muusikoihin, jotka itkevät liikutuksesta. Laulussa yhdistyy väkevä melodia ja yhteislaulun mahti tavalla, joka koskettaa syvältä. Jäihin pudonneen ihmisen huuto, murhaajan eteen joutuneen ihmisen huuto. Valtava määrä katsojia ja levyjen kuuntelijoita on sarjan vaikutuspiirissä. Hector tiivisti 1980-luvun alussa näytelmän kappaleeksi, joka ennen tätä syksyä oli ehtinyt painua kohtalaisen unohduksiin. ”Sulle ihminen on kuilu ja sua pyörryttää, kun katsot syvyyteen...” M inua lähes pyörrytti, kun katsoin Kuustosen silmiin laulun avainkohdissa. E siintyville taiteilijoille kehittyy väistämättä vahvoja naamioita, jotta he selviävät järjissään. ”Aina jollain lahjuksella hyvä myydään maailmasta.” Laulun säkeen kohdalla Hector ja Kuustonen tempautuivat syvään katseyhteyteen ja yhteiseen huutoon. Sosiaalisessa mediassa ryöpsähtäneen keskustelun perusteella samanlaista koki moni muukin. Hyvä myydään liian usein maailmasta, ja vieläpä halvalla. Nykyihminen joskus unohtaa, mikä voima yhdessä laulamisessa on, mutta Hoosianna muistuttaa tästä. Heille on sykähdyttävä tunne, jos joku toinen saa kokea jotain samansuuntaista heidän luomiensa taideteosten äärellä. Osansa on myös laulun viestillä. Ihminen kaipaa yhtymistä yhteiseen säveleen ja ilmaisuun. Hoosianna-virren kauneus peittää alleen sen, kuinka rujo on todellinen avunhuuto: sellainen, joka parkaistaan, kun hätä todella uhkaa. H oosianna-huuto, ”Auta” tai ”Pelasta”, on muodostunut yhdeksi suomalaisen kirkonelämän huippukohdaksi. Herättää vahvaa liikutusta, että tuo toinenkin on tullut teokseni koskettamaksi ja koskettaa sillä nyt minua ja muita