Ka nn en ku va : Kr is tii na Ko nt on ie m i 11 4. vu os ik er ta 00 43 59 5– 19 –4 7 4 21 Tutkimusmatka pyhyyteen Taiteilija Samuli Heimonen maalaa maisemia Petäjäveden kirkkoon 12 Suomussalmella harkitaan kirkkojen myyntiä Lapset kysyvät teologilta: Kuka on Jeesus?
| viikon henkilö | Lapsi kysyy viisaita I ltapalapöydässä kaksivuotias halusi tietää, kuka on Jeesus. Liitä mukaan kysyjän etunimi ja ikä. Silloin ymmärsin, että täytyy olla turvallinen tila ja paikka, jossa kukaan ei sylje päälle. 2 Mitä muuta toimintaa olet järjestänyt messun lisäksi. Kun Kallion ja Alppilan seurakunta yhdistyivät, siirryimme Alppilan kirkkoon. Sateenkaarityötä Kallion seurakunnassa vuodesta 1999 tehnyt Jaana Partti valittiin Vuoden papiksi 2019. Vuonna 2019 Pappisliitto valitsi hänet Vuoden papiksi. Ne eivät kuitenkaan johtaneet mihinkään. | Kuva: Teemu Mattsson jaana ParTTi Helsingin Kallion seurakunnan sateenkaarityön pappi KOTIMAA | 21.11.2019 2. Mistä tuota nyt lähestyisi, mietin enkä oikein osannut valita sopivaa kulmaa. Avioliittolain kanssa vielä on tekemistä. Vastaajiksi etsimme eri teologian alojen asiantuntijoita. Siellä messu järjestetään edelleen joka kuun viimeinen lauantai. Ihmettelin ensin, miksei ihan tavallinen messu kelpaa. Lisää lasten kysymyksiä voi lähettää toimitukseen joko postitse, PL 279, 00181 Helsinki, tai sähköpostitse toimitus@kotimaa.fi. Helsingin Sanomat on julkaissut tiedesivuillaan lasten tiedekysymyksiä vuodesta 2012. Nykyään työmuoto on vakiintunut, ja sillä on neuvoston tuki. – Täällä asuvat sukupuolija seksuaalivähemmistöihin kuuluvat tekivät aloitteen. – Valtaosa palautteesta on ollut kiittävää. Aluksi järjestimme kristinuskon peruskurssin ja raamattukurssin. 3 Minkälaista palautetta olet saanut työstäsi. Otsikkokenttään viesti ”Lasten kysymyksiä”. Kysymys pääsi yllättämään. Lapset osaavat kysyä sellaista, mitä aikuinen ei enää huomaa ihmetellä. Asiaa on pidetty esillä ja ymmärretään nykyään paremmin. 4 Miten seksuaalija sukupuolivähemmistöjen asema kirkossa on muuttunut. Siellä pappi alkoi aivan yllättäen haukkua homoja. Silloin ei onneksi ollut somea niin kuin nykyään. – Seurakuntaneuvosto vastusti ensin messuja, ja niinpä kokoonnuimme alkuun Tuomiokirkon kappelissa. – On tapahtunut paljon myönteistä. Olen pitänyt myös aikuisrippikoulua. Vastaajat ovat omien tieteenalojensa asiantuntijoita. Lasten kysymykset voivat käsitellä mitä vain kristinuskoon liittyviä aiheita. Sivulla 21 Uuden testamentin eksegetiikan professori ismo Dunderberg vastaa iltapalapöydässä kuulemaani kysymykseen lapsentasoisesti. Tuija PyhäranTa ”Täytyy olla turvallinen tila, jossa kukaan ei sylje päälle” jaana Partti havahtui parikymmentä vuotta sitten huomaamaan, ettei tavallisen messun ovi ollut kaikille avoinna. Ja tosi ihminen.” Lapsi ei kysynyt enempää. Kun yhteiskunnassa on tapahtunut muutosta, niin kirkko on laahannut perässä. – Monet eivät olleet vuosiin tai vuosikymmeniin olleet kirkon piirissä, ja tietämys oli heikkoa. Tilaisuus oli sillä kertaa menetetty. Vastauksista on toivottavasti iloa kaikille lasten kanssa aikaa viettäville, vanhemmille, isovanhemmille, kummeille ja ammattikasvattajille. 1 Miten sateenkaarimessut alkoivat Kalliossa. Palsta on esikuva lasten kysymyksille teologiasta, joita Kotimaa julkaisee tässä numerossa ensimmäistä kertaa. Yhden kaverin kanssa lähdimme sitten erään seurakunnan iltakirkkoon. aluksi Tuija PyhäranTa Toimittaja yrittää opetella ihmettelemään maailmaa kuin lapsi. Mikäs Helsingissä on tehdä työtä. Liikkeelle lähdetään perusasioista. Lopulta mumisin vastauksen, joka nousi mieleen vuosien takaa systemaattisen teologian peruskurssilta: ”Tosi Jumala. On hiippakuntia, joissa papit ovat joutuneet vaikeuksiin sateenkaarityön kanssa, kun omat piispat eivät tue paimeniaan. He toivoivat messua, johon saisi tulla rauhassa. Haukut tulivat nimettöminä kirjeinä, puhelinsoittoina ja valituksina tuomiokapituliin
Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Onko Suomi hyvä maa. Näkee valoa ja kuulee rakkautta. Oma maa on sanoilla pönkitetty. E lina Hirvosen tänä syksynä ilmestyneessä romaanissa Punainen myrsky irakilainen perhe on pitkään pakolaisleirillä Saudi-Arabiassa. ?. Siitäkin huolimatta, että irakilainen turvapaikanhakija ei saanut tästä maasta oikeutta ja menetti henkensä. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Tyhjiöillä on tapana täyttyä, tietää vanha hokema. Siksi suomalaisesta todellisuudesta käsin välillä on vaikea hahmottaa sitä, että maailmassa on edelleen vaarallisia, sotaa käyviä alueita. KoTiMaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Hietalahden ranta?13, 00181 Helsinki asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 Toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora WikmanHaavisto (virkavap.) Graafikot: Gun Damén, Ritva Kaijasilta-Heinonen Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu (virkavap.), Vesa Keinonen, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Meri Toivanen aikakauslehtien liiton jäsenlehti iSSn 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Matti Koli Myyntijohtaja: Otto Mattsson lukijamäärä: 50?000 KMT 2018 Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Kyseessä oli kielteisen turvapaikkapäätöksen antaminen irakilaiselle miehelle. Siihen voi vastata, että kyllä, Suomi on hyvä maa monella mittarilla mitattuna. Jumala rakastaa hiljaista rukoilijaa, äänekästä hän sietää. Moni soveltaa tyhjiön täyttymisen hokemaa hengelliseen elämään: jos on rukoillessaan hiljaa eikä hoe Jumalan tai Jeesuksen nimeä, tyhjiö täyttyy jonkun muun jumalan nimellä. Kotimaa 21.11.1919. Jos maassa ei ole omaa armeijaa, siellä on jonkun toisen maan armeija. Lopulta perheelle avautuu mahdollisuus päästä pakolaisina Suomeen. KOTIMAA | 21.11.2019 3. EIT:n tuomion jälkeen poliisi on toistaiseksi keskeyttänyt turvapaikanhakijoiden palautukset Irakiin jatkaen kuitenkin rikosperusteisia palautuksia. Suomalaiset ovat saaneet elää rauhanaikaa kohta 75 vuotta. Mutta ikään kuin Jumala olisi ihmisen sanoja vailla! Sanaton rukous on yhtä hyvä, ellei jopa parempi, kuin sanallinen. Maailmanlähetys on nykyajan suurin tarve. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | 21.11. Siksi on huomattu ajan vaatimaksi ottaa lähetysasia myös tieteellisen tutkimuksen esineeksi. Poliisi selvittää tilannetta myös muiden maiden osalta. Siitä on osoituksena Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen antama tuomio. Tämä tuomio ihmisoikeusrikkomuksesta on eri viranomaistahoissa luvattu ottaa vakavasti. 1919 Mari Teinilä päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi ???????. Hänet tapettiin vain muutamia viikkoja Irakiin paluun jälkeen. Mutta jos koko ajan pyytää, erehtyy luulemaan murusia rukousvastauksiksi. Ruotsissa on päätetty äskettäin ottaa tässä suhteessa huomattava askel, on päätetty perustaa 2 professorin virkaa lähetystieteessä, toinen Uppsalaan ja toinen Lundin yliopistoon. Hengittää sisään armoa ja puhaltaa ulos anteeksiantoa. Perheen isä kysyy asiaa hoitavalta tulkilta, onko Suomi hyvä maa. Elina Hirvosen romaanissa pakolaisuudessa elänyt irakilainen perheenisä teki oikean kysymyksen kysyessään, onko Suomi hyvä maa. Yksi merkki hyvästä maasta on sen viranomaisten kyky myöntää tehdyt virheet ja tahto korjata toimintatapojaan paremmiksi. Sanat voivat ovat epämääräisiä, mutta hiljaisuus ei koskaan. Miljoonat ihmiset elävät jatkuvassa vaarassa. Näkee enkeleitä ja kuulee maailmankaikkeuden huminaa. Oma sielu on maa, jota puolustetaan sanoilla. Tuomiosunnuntai muistuttaa siitä, että Ihminen on vastuussa teoistaan ja tekemättä jättämisistään. Tuomiosunnuntain alla Suomi sai tuomion ihmisoikeusrikkomuksesta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta (EIT). Tätä aloitetta ei ole tehty valtion vaan kirkolliselta taholta. Turvapaikanhakijoita koskevissa prosesseissa on korjattavaa. Hiljaisuus Jumalan edessä on katselemista sielun silmillä ja kuuntelemista hengen korvilla. On parhaillaan käynnissä laaja varojen keräys tähän tarkoitukseen. Kun mitään ei pyydä, voi saada kaiken. Hyvä maa ei tarkoita sitä, että se olisi virheetön. Sen vuoksi jotkut suhtautuvat hiljaisuuden retriittiin epäillen tai kielteisesti. olli SePPälä Kirjoittaja on Kotimaa24:n julkaisupäällikkö. Migri eli maahanmuuttovirasto selvittää puolestaan, onko riskiarvio pettänyt myös muiden kuin Irakissa tapetuksi tulleen turvapaikanhakijan kohdalla
– Suurin syy on muuttoliike ja luonnollinen poistuma kuoleman kautta, ei niinkään kirkosta eroaminen. – Suomussalmen seurakunnalla on viisi kirkkoa. Näljängän kylältä matkaa on noin 50 kilometriä. Etenkin Vuokissa asia koetaan kipeänä ja kyläyhdistys kerää nimiä adressiin kirkon säilyttämiseksi seurakunnalla. Sivukylillä kirkkojen käyttöaste on matala. Seppänen sanoo, että kiinteistöjen ylläpidosta säästetyllä summalla kuljetettaisiin sivukyläläisiä jumalanpalvelukseen taksilla useita kertoja vuodessa. . Kirkot sijaitsevat kirkonkylällä, keskustaajama Ämmänsaaressa, sekä Ruhtinansalmen, Näljängän ja Vuokin kylillä. – Kunnostus olisi aika iso rahallinen ponnistus, Seppänen toteaa. . Seurakuntalaisia on alle 7 000. Sieltä on matkaa kuntakeskukseen liki 70 kilometriä. Kerran kuussa pidetyssä päiväkahvihetkessä kävijöitä on ollut hieman enemmän. . uutiset | kirkkorakennukset | K ainuun Suomussalmella seurakunta harkitsee myyvänsä kaksi sivukylillä sijaitsevaa kirkkoaan. Ruhtinansalmen kirkkoa ei esitetä myytäväksi. Kirkkojen myyminen on Suomessa harvinaista. Sen perusteella huolta on etenkin hirsirakenteisen Vuokin kirkon tuulettuvan alapohjan kunnosta ja rakennuksen ilmanvaihdosta. Seppänen toteaa, että seurakunnassa on tiedetty jo kauan, että osasta kiinteistöjä on ennen pitkää luovuttava. ” Kiinteistöjen ylläpidosta säästetyllä summalla kuljetettaisiin sivukyläläisiä jumalanpalvelukseen taksilla useita kertoja vuodessa. Pikemminkin ongelma on siinä, kuka ne ostaisi. Kattovesien poisjohtaminen talous | Väestökadosta kärsivä Suomussalmen seurakunta harkitsee myyvänsä peräti kaksi kirkkoaan. Välimatkat ovat pitkiä: Vuokin kylältä on matkaa keskustaajamaan vajaat 40 kilometriä, kylän perimmäiseltä laidalta 80 kilometriä. Asiaa ei kuitenkaan ole tarkemmin tutkittu, eikä rakenteita ole avattu. Suomussalmen seurakunnan jäsenmäärä on laskenut rajusti viime vuosikymmeninä ja kehitys jatkuu samana. Kirkkoneuvosto aikoo esittää kirkkovaltuustolle, että Vuokin ja Näljängän kylien kirkot myytäisiin. Vuosi sitten seurakunta teetti pintapuolisen kuntokartoituksen Vuokin, Näljängän ja Ruhtinansalmen kirkoista. Se on jäätävä määrä alle 7 000 seurakuntalaiselle, perustelee kirkkoherra Miia Seppänen. Suomussalmen seurakunta suunnittelee kirkkojen myyntiä Suomussalmen kirkot . Osa käyttäjistä kokee saavansa Vuokin kirkossa oireita sisäilmasta. vaatii toimia ja kirkko on maalattava ulkoa. Vähällä käytöllä olevassa rakennuksessa on hiiriongelma. . Seurakunnalla on viisi kirkkoa. – Viime keväästä alkaen VuoKOTIMAA | 21.11.2019 4. Ruhtinansalmen ja Vuokin kirkot ovat entisiä rajaseutukirkkoja. Esimerkiksi Vuokissa jumalanpalveluksissa on viime vuosina ollut tavallisesti reilusti alle kymmenen osanottajaa. Lisäksi ikääntymisen myötä kylien asukkaat muuttavat taajamiin palvelujen perässä, Seppänen kertoo. Hänen mukaansa kyse ei ole siitä, että kirkkojen myynnistä haluttaisiin saada voittoa. – Ei ole hyvää talouden pitoa, jos meillä on viisi kirkkoa, mutta ei rahaa tehdä mitään. Hän muistuttaa, että rakennukset menevät pilalle, jos niistä ei ole varaa pitää huolta
Papisto taas ei halua toimia siellä sisäilmaongelman takia, Seppänen kertoo. Vuokin kyläläiset Pentti Kinnunen (vas.), Ville Hauhia ja Kirsi SahrmanHauhia ovat huolissaan kyläkirkkonsa tulevaisuudesta. Ainakaan toistaiseksi kylältä ei ole kuulunut protesteja kirkon myymisaikeita vastaan. Ad» johtamisforum KIRKON 16. Vuokin kirkko sijaitsee kauniilla paikalla Vuokkijärven rannalla. Ajankohtaiset luennot, monipuoliset kanavat ja mielenkiintoisia yllätysnimiä. • Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki: Kirkon yhteiskunnallinen rooli • Tuomiorovasti Marja Heltelä ja piispa Jukka Keskitalo: Millaista on hyvä johtaminen. Vuokin kyläyhdistys kerää nyt internetissä ja paperilistoille nimiä adressiin, jossa toivotaan kirkon säilyvän seurakunnan omistuksessa. Vuokissa tieto seurakunnan aikeista myydä kirkko on otettu vastaan tyrmistyneinä. Näljängän kirkon kunto ei kuntotarkastuksessa herättänyt suuria huolia. Tule verkostoitumaan sekä ammentamaan näkökulmia ja vankkaa tietoa työsi tueksi! • Arkkipiispa Tapio Luoma, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen ja Elisa Oyj:n toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila: Mikä on tärkeää johtamisessa yhteiskunnan muutoksessa. 17.1.2020 Kirkollisen johtamisen pro-tapahtumasta tuoreet johtamisen opit ja teesit tiiviissä kahden päivän paketissa. KOTIMAA | 21.11.2019 5. | Kuvat: Anne Seppänen kin kirkossa ei ole ollut muuta toimintaa kuin kyläläisten vapaaehtoisvoimin ylläpitämä tiekirkkotoiminta kesällä. Pitopalveluyritykset eivät halua sinne hiiriongelman takia. • Tapamuotoilija Johanna Kiesiläinen-Riihelä: Uudet työnteon tavat julkisella sektorilla • Tulevaisuuden tutkija Aleksi Neuvonen ja Valtiovarainministerin valtiosihteeri Maria Kaisa Aula: Tulevaisuus ja toivo • Paneelikeskustelu: Naiset johtajina kirkossa TAPAAMISIIN! Marina Congress Center Helsinki 16.-17.1.2019 Ilmoittautumiset: kirkkopalvelut.fi/johtamisforum Järjestäjät: Kirkkopalvelut / Agricola-opintokeskus, Kirkkohallitus, Kirkon akateemiset AKI, Kirkon Hallintovirkamiehet ja Kirkon alat
Vuokin kirkon osalta seurakunta on juuri saanut lausunnon Museovirastolta. Sley ei hyväksy naisten pappeutta, ja vuosikymmenten ajan tapahtuman perjantai-illan messussa alttarilla ovat toimineet vain miespuoliset papit. Jos kyse on yli 50 vuotta vanhasta kirkollisesta rakennuksesta, sen käyttötarkoituksen muuttamisesta, myös myymisestä, on pyydettävä Museoviraston lausunto. Hän on käynyt lomillaan puhumassa hengellisissä tapahtumissa. kerran. Yhtään kirkkoa ei ole Suomessa myyty ainakaan viime vuosikymmeninä. Kyläyhdistys olisi myös valmis jollain tasolla osallistumaan kirkon kunnostustöihin. Allekirjoittajat vetoavat, että uskonnonja sananvapaus säilytetään Suomessa myös käytännössä siinä asemassa, jota ihmisoikeussopimukset ja perustuslaki edellyttävät. Vuonna 1954 rakennettu Vuokin kirkko on kirkkolain mukainen kirkko, mutta Näljängän kirkko on rakennettu seurakuntataloksi. – Jos vedotaan rakennuksen huonoon kuntoon, niin se pitäisi ensin tarkastaa virallisesti, sanoo kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kirsi Sahrman-Hauhia. Valtakunnansyyttäjä kertoi toissa viikolla määränneensä toimitettavaksi esitutkinnan Räsäsen kirjoituksesta, jonka Luther-säätiö julkaisi vuonna 2004. Lauantain pääkonsertin alussa juhlittiin tapahtuman 35-vuotista taivalta visuaalisella katsauksella festareiden historiaan. Kesällä 2018 arkkipiispa Tapio Luoma linjasi, että festareilla ei saa järjestää enää naispapittomia messuja. – Kesäisin täällä käy paljon jopa ulkomailla asuvia ihmisiä, jotka haluavat näyttää perheelleen kotikirkkoaan, kyläyhdistyksen sihteeri Ville Hauhia kertoo. Jos kirkko myydään, seurakunnan tulee saattaa uuden omistajan tietoon tämä ja se, että muutostöistä tulee kuulla museoviranomaista. – Kyse on myös symboleista ja perinnearvojen säilyttämisestä. Kirkkoherra Miia Seppänen ymmärtää ihmisten tunnesiteen kirkkoon. Verkossa oleva pamfletti käsittelee homoseksuaalisia suhteita ja kristillistä ihmiskäsitystä. Käyttötarkoitusmuutos on alistettava Kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Myynnille ei ole estettä, mutta on tärkeää säilyttää kirkko nykyasussa. Luku saadaan, kun lasketaan yhteen viikonlopun kolmen päivän osallistujamäärät. Siihen riittää kirkkovaltuuston päätös. meri TOivAnen Vapaat suunnat tukevat Päivi Räsästä KOTIMAA | 21.11.2019 6. joulukuuta. – Vuokin kirkko on omalla tavallaan meidän kaunein kirkkomme ja siitä luopuminen harmittaa, mutta on pakko olla realisti, hän sanoo. Viime vuonna osallistujilla oli mahdollisuus lähteä kahdessa Turun kirkossa järjestettyihin messuihin. Laajassa erämaisessa Vuokin kylässä oli vuoden 2016 lopussa noin 350 asukasta. Aina rakennuksesta ei ole kirkon rakentamista koskevia päätöksiä, vaan se on alunperin tarkoitettu esimerkiksi seurakuntataloksi tai väliaikaiseksi kirkoksi. KOTimAA24 Maata näkyvissä -festareilla 17 500 kävijää Suomen vapaakristillisen neuvoston hallitus on julkaissut kannanoton, jossa se ilmaisee huolensa kansanedustaja Päivi Räsäsen (kd.) pamflettia koskevasta esitutkinnasta. Heidän mielestään päätös esitutkinnasta osoittaa vaarallisella tavalla kaventunutta sananja uskonnonvapauden tulkintaa. – Kesällä pidetyssä konsertissa oli kolmisenkymmentä osanottajaa, Sahrman-Hauhia kertoo. Tällä kertaa ehtoollismessua ei vietetty lainkaan. Viime vuonna osallistujia oli noin tuhat enemmän. Allekirjoittajien nimet todistavat, että kotikylän kirkko on rakas myös monelle kauan muualla asuneelle. uutiset Kun seurakunta pohtii kirkkorakennuksen myymistä, on selvitettävä, onko rakennus kirkkolain mukainen kirkko. Viime vuosina tapahtuma on saanut runsaasti huomiota messukäytäntöjensä takia. Monen kyläläisen viimeinen toive on tulla siunatuksi hautaan kotikylän kirkossa, Ville Hauhia sanoo. Onko kirkko kirkko vai sittenkin seurakuntalo. Näitä ovat katoliselle kirkolle myyty Männistön kirkko Kuopiossa ja Savonlinnan Pikkukirkko, joka myytiin ortodoksiselle kirkolle. TeKsTiT: Anne sePPänen ressissa vaaditaan myös perusteellista kuntokartoitusta, jossa avattaisiin myös rakenteita. Tällöin sitä koskee eri lainsäädäntö kuin kirkkolain mukaisia kirkkoja, joiden myymispäätös on alistettava Kirkkohallitukselle. Kannanoton mukaan Päivi Räsänen on kirjoituksessaan ilmaissut kristilliseen uskoonsa ja Raamatun tulkintaan perustuvan vakaumuksensa, johon jokaisella Suomen kansalaisella on perustuslain suoma oikeus. Päätöksenteon kannalta vuonna 1981 rakennetun Näljängän kirkon myyminen on siis yksinkertaisempaa. Pohjoismaiden suurin kristillinen nuortentapahtuma, Maata Näkyvissä -festarit, keräsi viime viikonvaihteessa Turkuun nuortenryhmiä 170 seurakunnasta eri puolilta Suomea. Myyntipäätökseen tarvitaan kahden kolmasosan määräenemmistö. Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (Sley) ja joukko Turun evankelis-luterilaisia seurakuntia. Allekirjoituksia adressiin on kertynyt toistaiseksi reilut neljäsataa. Järjestäjien mukaan osallistujia oli yhteensä 17 500. Myös Näljängän kirkon myyntiä käsitellään joulukuun kirkkovaltuustossa. ”Toivomme myös, etteivät erilaiset ideologiset ja poliittiset pyrkimykset kavenna tai rajoita kansalaisten vapautta ilmaista mielipiteitään ja noudattaa omaa vakaumustaan.” Allekirjoittajissa on johtajia Suomen Metodistikirkosta, Suomen Adventtikirkosta, Suomen Pelastusarmeijasta, Suomen Baptistikirkosta, Suomen Helluntaikirkosta ja Suomen Vapaakirkosta. Ohjelma koostui pääosin musiikista, raamattuopetuksesta ja yhdessäolosta. Festareita vietettiin tänä vuonna 35. Sunnuntaina tapahtumassa vietettiin perinteiseen tapaan sanajumalanpalvelus. Seurakuntalaisten määrä lienee hieman pienempi. Kyläyhdistys ehdottaa, että Vuokin kirkkoa käytettäisiin tapahtumakirkkona, jos käyttöaste muuten on pieni. Tapahtuman puhujavieraisiin kuului elinkautisvanki Lauri ”Late” Johansson, joka odottaa hovioikeuden päätöksellä pääsyä ehdonalaiseen vapauteen. Suomen vapaakristilliseen neuvostoon kuuluvien jäsenkirkkojen johtajat kutsuvat valtakunnansyyttäjän päätöstä ”juridisesti kyseenalaiseksi”. Seuraavan kerran Maata Näkyvissä -festivaalit pidetään 13.– 15.11.2020 teemalla ”Minulla on unelma”. Asiaa käsitellään kirkkovaltuustossa 17. – Joitakin kirkkoina pidettyjä rakennuksia on myyty viimeisten 18 ja puolen vuoden aikana, jonka olen ollut työssä Kirkkohallituksessa, kertoo maankäyttöpäällikkö Harri Palo. Monen sukunimi on tyypillisen vuokkilainen, mutta kotipaikka ruuhka-Suomessa
| Kuva: Irja Karppinen ” Vainaja on yksityinen asia, eikä kuvia hänestä voi jaella somessa miten tahansa | uutisessee | KOTIMAA | 21.11.2019 7. Vai kerrotaanko mitään. Kyse voi olla esimerkiksi vanhasta työtoverista vuosien takaa, joka muutenkin ilmoitteli itseään vain harvoin somen välityksellä. Viime aikoina olen huomannut useamman Facebook-tutun jakaneen kuvia, joissa erottuu kuollut. Niin iloista kuin suruistakin. Ainakaan omaan somevirtaani ei ole vielä osunut videoita hautajaisista, esimerkiksi siitä, kun arkku tai uurna lasketaan kuoppaan. Hän sanoo kuitenkin ymmärtävänsä, että kuvat saattavat järkyttää sellaisiin tottumatonta tai ihmistä, jolle hautajaisetkin ovat vieras tilanne. Onko kuolleen ihmisen kuvaaminen ylipäätään sopivaa. Viimeksi onnittelin erästä opiskeluaikojen tuttua, pappia, joka oli kuollut puolisen vuotta aikaisemmin. Oma someajan ongelmansa ovat ”kuolleet sielut” eli esimerkiksi Facebook-kaverit, jotka ovat kuolleet, mutta joiden kuolemasta et ole tietoinen tai olet unohtanut sen. Minulle on käynyt pari kertaa niin, että Facebook ilmoittaa vanha tutun syntymäpäivästä ja minä onnittelen häntä. Olli Seppälä Kuolema kuuluu sosiaaliseen mediaan, mutta miten. Usein kuolinviestit ovat sanallisia eli ne julkaistaan ilman kuvaa. Seinämaalaus selfietä itsestään ja kuolemasta ottavasta miehestä Tallinnan Telliskivessä. Patronen on itsekin tottunut näkemään arkun auki. Pari kertaa kuvissa näkyivät kuolleen kädet ja kerran avoin arkku. Tai lapsen kuolemasta. Tällöin kuva ei asetu yhteyksiinsä, vaan saattaa vaikuttaa oudolta, jopa makaaberilta. Sitten selviää, että henkilö on kuollut hiljattain – tai on ollut kuolleena jo useamman vuoden. Kuvia vainajasta ei voi jaella somessa miten tahansa. Patronen kertoo, että hänen isänsä oli ortodoksi ja arkun pitäminen auki on tavallista ortodoksihautajaisissa. Kun kyse on toisista ihmisistä, kannattaa olla astetta hienotunteisempi. Kiusallinen tilanne. Mutta ehkä sekin päivä vielä tulee. Mutta on eri asia ottaa kuva vainajasta oman surutyön käyttöön kuin laittaa kuva nettiin muiden nähtäväksi. Kauhistutti ja suretti. Varsinkin Facebookista saa lukea ihmisiä kohdanneesta surusta. Silloin siitä voi kertoa sosiaalisessa mediassa, koska siellä kerrotaan muistakin elämään ja elämänkaareen kuuluvista asioista. Sain toiselta Facebook-tutulta yksityisviestin, jossa kerrottiin asiasta tarkemmin. Kuvassa arkku oli auki ja vainaja oli kuvattu takaviistosta niin, että ainakin hänen päänsä näkyi – ei kuitenkaan kasvoja. Tavallisimmin kerrotaan isän tai äidin kuolemasta. Helsingin seurakuntayhtymän verkkotiedottaja Sirpa Patronen laittoi viime maaliskuussa Facebookiin kuvan isänsä hautajaisista. J ossain vaiheessa kuolema kohtaa meistä jokaisen. Mutta jos joku etäisempi sukulainen tai tuttava olisi ottanut kuvan avoimesta arkusta ja lupaa kysymättä jakanut sen somessa, Patronen olisi kokenut asian loukkaavana. Itsekin kuvasin taannoin hautajaisissa avoimessa arkussa olevaa vainajaa, omaisten suostumuksella toki, ja lähetin kuvat heille. Patrosen mielestä kuvat hautajaisista, avoimesta arkusta tai vainajan käsistä arkussa tai sairaalavuoteessa voivat olla surutyön kannalta tärkeitä. Toivottavasti yleinen inhimillisyys estää vastakin jakamasta dramaattisia kuvia esimerkiksi onnettomuuspaikalta, jos niissä näkyy kuollut tai loukkaantunut. Heillä ei ollut mitään kuvan jakamista vastaan. En ollut tiennyt mitään. Kuolema kuuluu sosiaaliseen mediaan, sillä siitä on tullut moderni kyläyhteisö, laajennuttu kaveripiiri ja kohtaamispaikka – kuin torikahvila tai kirkonmäki. Toki, jos omaiset niin haluavat. Luterilaisessa perinteessä avoin arkku hautajaisten yhteydessä ei enää ole tavallista. Arkun vieressä seisoi kaksi ortodoksipappia. Jokainen määrittelee itse yksityisen ja henkilökohtaisen rajan sosiaalisen median päivityksissään. Silloin jää läheisten päätettäväksi, mitä sinusta kerrotaan tai näytetään somekavereillesi. Jos kuva on, se voi olla symbolinen tai vainajan lapsuuden tai nuoruuden kuva. Paitsi tietysti jos on itse se kuollut. Myös puolison kuolemasta voidaan kertoa. Patronen kertoi perheenjäsenilleen, ennen kuin julkaisi kuvan Facebookissa
Hoxhan käyttämät metodit olivat niin julmia, että itse Stalin varoitti niiden kääntymisestä itseään vastaan. Edellisen kerran Venäjän ortodoksisen kirkon ylin johtaja on vieraillut Suomessa vuonna 1994. toukokuuta 2020. Neuvostojohtaja Nikita Hruštšov lupasi 1959 esitellä maansa viimeisen kristityn televisiossa 1980-luvun alussa. Vaalit ovat suhteelliset ja salaiset. Ortodoksinuoret kukittivat Helsingin synagogan Helsingin ortodoksisen seurakunnan nuoret kukittivat Helsingin synagogan aidan maanantaina 18.11. Vuosikymmenten ateistinen uskontopolitiikka oli kuitenkin jättänyt varsinkin protestanttisiin maihin pysyvät jäljet, ja markkinatalous oli omiaan jouduttamaan Länsi-Euroopasta tuttua maallistumista. Otti aikaa ennen kuin vapaus koitti Euroopan suljetuimassa valtiossa, missä kaikki uskonnonharjoittaminen oli kielletty. Paikalle oli kutsuttu nuoria myös islamilaisista, katolisista ja evankelis-luterilaisista seurakunnista. Kirkolliskokousvaalit ja samassa yhteydessä pidettävät hiippakuntavaltuustojen vaalit käydään hiippakunnittain ensi vuoden helmikuussa. Pappisedustajia äänestävät papit ja maallikkoedustajia seurakuntien luottamushenkilöt. Kun Albania 1960-luvun alussa katkaisi välinsä Moskovaan vastalauseena Stalinin perinnön tärvelemiselle, Hoxha liittoutui Kiinan kanssa. Luvuissa on heiluntaa, mutta noin puolet albanialaisista pitää itseään muslimeina. Hoxhan kuollessa keväällä 1985 Albania oli maailman köyhimpiä maita. Helsingin synagoga on viime vuosina joutunut monenlaisen ilkivallan kohteeksi. Ottomaanien valtakunnassa 1908 syntyneen Hoxhan isä oli imaami, joka lähti töihin Yhdysvaltoihin ja jätti poikansa radikaalina ateistina ja siirtomaavallan vastustajana tunnetun setänsä hoiviin. Lieneekö tämä selitys sille, että Hoxha tunsi erityistä vihaa Amerikkaa kohtaan ja julisti vuonna 1967 Albanian maailman ensimmäiseksi ateistiseksesi valtioksi. Kirkonmiehet olivat olleet monissa maissa demokratialiikkeiden kärjessä, ja Berliinin muurin murtuessa moni ennakoi uskonnollista renessanssia. uutiset | lyhyesti | T oisen maailmansodan jälkeen itäinen Eurooppa joutui Stalinin johtaman Neuvostoliiton etupiiriin. KOTIMAA | 21.11.2019 8. Kaikkien ehdokkaiden nimet on julkaistu Kotimaa24:ssä. Hän muutti pyhäköt elokuvateattereiksi ja vainosi niin kristittyjä kuin muslimejakin. Pari vuotta sitten Tiranan keskustaan valmistui valtava Turkin presidentti Recep Tayyip Erdo?anin lahjoittama kaupungin Albaniassa uskonnollinen tyhjiö täyttyi kommunismin jälkeen | Marraskuussa 1989 Berliinin muuri murtui, mutta Albanian televisiossa ei kuvia siitä näytetty. Patriarkka Kirillin vierailua seuraavalla viikolla Turussa käydään Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon välisiä oppikeskusteluja, jotka alkoivat vuonna 1970. | itä-eurooppa | Patriarkka Kirill vierailee Suomessa Moskovan ja koko Venäjän patriarkka Kirill vierailee Suomessa 5.–7. Toisenlaisia oppeja kuitenkin työntyy maan rajojen ulkopuolelta. Kommunismin kaatumisen jälkeen uskonnollinen ja ideologinen tyhjiö täyttyi nopeasti ulkoa tulleilla vaikutteilla. Kirkolliskokousvaaleissa lähes 800 ehdokasta Kirkolliskokousvaalien ehdokasasettelu päättyi viime perjantaina 15.11. – Viron ja Tšekin kaltaisissa maissa uskonto on tänä päivänä marginaalissa, kun taas Puolassa katolinen kirkko on vahva toimija yhteiskunnassa, kertoo Itä-Euroopan uskontotilanteen hyvin tuntevan kirkkohistorian professori Jouko Talonen. Partisaanikenraali Hoxha pystytti sodan jälkeen Albaniaan hirmuhallinnon, joka katkaisi lopulta kaikki suhteensa ulkopuoliseen maailmaan ja kohteli uskontoja julmuudella, jolle on vaikea löytää historiasta vertaistaan. Tämä ryhmä jakautuu sunnalaisiin ja shiialaistaustaisiin bektashimuslimeihin. 2010-luvun alussa tehty tutkimus antoi ymmärtää, että vain alle puolet albanialaisista piti uskontoa tärkeänä päivittäisessä elämässä. Kristalliyö aloitti juutalaisvainojen väkivaltaisimman vaiheen, joka huipentui tuhoamisleirien kansanmurhaan. Vierailukutsun Suomeen ovat lähettäneet evankelis-luterilainen, ortodoksinen ja katolinen kirkko yhdessä. Kommunismin kaatumisen jälkeen 1990-luvun alussa köyhä Albania oli ideologinen ja uskonnollinen tyhjiö, joka täyttyi nopeasti ulkoa tulleilla vaikutteilla. Neuvostoliiton alusmaissa totalitaarinen valtio halusi työntää uskonnon marginaaliin. Albanialainen islam tunnetaan maltillisena. Viimeksi pyhäkköä töhrittiin ja sen ympäristöön liimattiin tarroja 9.–10.11. Idän jättiläisen ja Euroopan lilliputin liitto kesti Maon kuolemaan saakka. Tarkkoja lukuja Albanian nykyisestä uskontotilanteesta on vaikea saada. – Hoxhan brutaalius voidaan rinnastaa Isikseen ja Pohjois-Koreaan, Jouko Talonen vertaa. Ateistiksi tunnustautuvia maasta löytyi kuitenkin vain pari prosenttia. Saman vuosikymmenen aikana kommunismi kuitenkin hävisi kamppailun Euroopan ideologisesta herruudesta. Kyseisenä yönä vuonna 1938 Saksan kansallissosialistit järjestivät väkivallan aallon juutalaisia vastaan. Tästä alkoi Albanian täysi eristäytyminen. Albanian nykyisyyttä ja menneisyyttä ei voi ymmärtää perehtymättä maata raudanlujalla otteella neljäkymmentä vuotta hallinneen Enver Hoxhan persoonaan
” Osa albanialaisista on palannut sukunsa aiempaan uskontotraditioon ja osa valinnut uuden. – Hän saapui kommunistisen diktatuurin repimään Albaniaan Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin pyynnöstä Ugandasta, jossa hän teki lähetystyötä. Vaatteita oli vain yhtä mallia kaupassa naisille, miehille ja lapsille. Kristillisistä kirkoista Albaniassa ortodoksinen kirkko on tällä hetkellä vahvin. Noista ajoista muistuu Alballe mieleen äärimmäinen köyhyys. silhuettia hallitseva suurmoskeija, jonka voi nähdä myös Turkin pyrkimyksenä kasvattaa valtaansa Albaniassa. – Albanian ortodoksit halutaan toisinaan leimata kreikkalaismielisiksi ja sitä kautta toisen luokan kansalaisiksi, koska Kreikan ja Albanian hallitusten välit eivät ole hyvät. He kertovat, kuinka kommunis tiaikana kouluissa opetettiin, että tiede on osoittanut Jumalan olemattomuuden. Toiseksi eniten Äiti Teresan entisessä kotimaassa on katolilaisia. Tiranan Pyhän Paavalin seurakunnassa työskentelevä suomalainen Tapani Vähänkangas kertoo, että uskonnollisessa elämässä kommunismin aika on kaukana. Nykyisin Albaniassa on myös protestantteja ja jopa pieni joukko luterilaisia. Tämän vuoden lokakuussa EU ilmoitti Ranskan ja eräiden muiden maiden painostuksesta, ettei kauan odotettuja jäsenyysneuvotteluita vieläkään aloiteta. Sellainen oli muun muassa 1990-luvun shokeeraava lama. Pääkaupungissa Tiranassa on suuri Kristuksen ylösnousemuksen katedraali. Tämäkö on kehitys, mitä Pariisissa ja muissa neuvotteluja vastustaneiden maiden pääkaupungeissa toivotaan. Osa albanialaisista on palannut sukunsa aiempaan uskontotraditioon ja osa valinnut uuden. Mutta radikaaleja islamilaisia tulee eri maista, muun muassa Kosovosta. Albania jätti jäsenhakemuksen Euroopan unionille jo keväällä 2009. Entä mitä albanialaiset itse ajattelevat uskonnon asemasta maassa kolmekymmentä vuotta kommunismin kaatumisen jälkeen. Ville JAloVAArA Kirjoittaja on Helsingin yliopiston kirkkohistorian ja Turun yliopiston poliittisen historian dosentti. KOTIMAA | 21.11.2019 9. Merita ja Alba kuuluvat samaan seurakuntaan Vähäkankaan kanssa. – Monet muut ongelmat ovat vaikuttamassa nykypäivänä enemmänkin. | Kuva: Martin Siepmann / Westend61 / Lehtikuva nähdään esimerkkinä uskontojen välisestä rauhasta Balkanilla. Politiikka vaikuttaa Toivanen-Kolan mukaan myös kirkkojen välisiin suhteisiin. – Paikalliset muslimit ovat maltillisia. Maallistumisen ja paremman elintason tavoittelemisen ohella islam kohottaa hänen mukaansa päätään näkyvästi. Albaniaspesialisti Hanna-Riitta Toivanen-Kolan mukaan suosion takana on vuonna 1929 syntynyt arkkipiispa Anastasios. – Vain kortilla saattoi ostaa ruokaa kerran viikossa. Albania Kristillisistä kirkoista ortodoksinen kirkko on Albaniassa tällä hetkellä vahvin. Työ oli raskasta, päivät olivat pitkiä, ja kuukauden lopussa sain vaatimattoman palkan. EU:n torjunta aiheuttaa nyt näköalattomuutta. Tänä vuonna albanialaisia on puhuttanut suhde Eurooppaan. Meritan ja Alban mukaan uskontojen väliset suhteet ovat erittäin hyvät ja uskonnot elävät rauhassa keskenään. Jos EU:n ovi pysyy pitkään säpissä, on mahdollista, että Turkin ja Venäjän vaikutusvalta Albaniassa ja koko Balkanilla lisääntyy
Lähes puolet perheistä ajattelee jopa, että lasten uskonnollinen kasvattaminen on väärin, sillä se rajoittaa heidän omaa vapauttaan valita. Esimerkiksi monissa kouluissa nykyään vietettävä halloween-juhla pohjautuu muinaisten kelttien uskontoon. V iime päivinä on keskusteltu koulujen joulukirkoista. Lisäksi tarvitaan käytännöllisiä ja yksinkertaisia välineitä, joita kodit voivat hyödyntää. Inhimillisessä todellisuudessa kyti kuitenkin mahdollisuus, että Suomi pääsisi jatkokarsintaan, mutta surullisenkuuluisa loppuhetkien flipperi pilasi tämän sauman. Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu on vastaus Uskonnottomat Suomessa ry:n kanteluun. Juha Yli-Jaakkola 15.11. Viimein Suomen huuhkajat saivat lentää porteista sisään eivätkä jääneet linnustajan ansaan. – – Katsellessani pitkin iltaa ihmisiä Amman halattavana näin mielessäni Marian halaamassa meissä jokaisessa asuvaa Kristuslasta. Järjestö siis korostaa uskonnonvapauslain negatiivista tulkintaa, jonka mukaan uskonnonvapaus on enemmän vapautta uskonnosta kuin vapautta uskontoon. Unkari-tasapeli hautasi haaveet aiheuttaen kansallisen urheilutrauman, josta pahempi lienee vain 2003 lätkän puolivälierätappio Ruotsille. Niinpä halloween-juhlintaan saattaakin liittyä kauhuelokuvista tuttua kummituksilla ja kuolemalla pelottelua. ” Apulaisoikeusasiamies ei ole ottanut kantaa koulujen halloween-juhliin. Tämä näkökulma näyttää muutoinkin korostuvan uskontokeskustelussa, jossa äänekkäimpiä puheenvuoroja käyttävät uskonnottomien ja ateistien etujärjestöt. Nyt kuitenkin paratiisin portit aukesivat. Mutta taitaa olla, että meillä kaipuu Jumalan äidin, Marian yhteyteen elää silti edelleen hyvin vahvana. Vanhempina joudumme kuitenkin pohtimaan kysymystä: Loukkaako seimeen syntyvä Jeesus-vauva lastemme oikeuksia enemmän kuin esimerkiksi kurpitsalyhdyn valossa veitsihanskallaan lapsia jahtaava Freddy Krueger. – – Kotien kristillinen kasvatus on saatava keinolla millä hyvänsä nousuun. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Vanhemmat saattavat kokea halloweenin vakaumuksensa vastaiseksi tai lastensa psykologista kehitystä haittaavaksi. Niinpä suurimpana huolenaiheena pidetään suurimman uskonnollisen instituution eli evankelis-luterilaisen kirkon juridista suhdetta muuhun yhteiskuntaan. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Muistan sen kohtalaisen hyvin. Toinen uskontokeskustelun ongelma liittyy siihen, että uskontoa tarkastellaan usein enemmän institutionaalisesta kuin psykologisesta näkökulmasta. Tarvitaan massiivinen kampanja, joka kyseenalaistaa lapsen uskontoneutraalin kasvatuksen. 3-0 Se on kyllä nyt siinä. Ajattelin, että mikä Jumalan suuri siunaus Intialle ja koko maailmalle hän onkaan välittäessään Jumalan ehdottoman rakkauden feminiinistä puolta hellyydellään ja myötätunnollaan. 1-0 Viimein onnistuu Jasse Tuominen. Anne-Marja Isoaho 15.11. Enkä voinut olla ajattelematta sitäkään, miksi Amma on saanut niin suuren suosion erityisesti protestanttisessa pohjolassa, missä Jumalan äiti, Maria, on laitettu enemmän tai vähemmän sivuun. Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisun mukaan koulun yhteisen joulujuhlan järjestäminen kirkossa tai joulukirkkona loukkaa yhdenvertaisuutta sekä uskonnonja omantunnonvapautta. Sinä vuonna olin käynyt riparin ja saanut liittyä armosta Jeesuksen joukkueeseen. Kysyi selostaja. JOuKO AlA-PrinKKilä Kauhajoen seurakunnan kirkkoherra, teologian tohtori Kapea tulkinta uskonnosta ohjaa keskustelua myös koulujen juhlista joulu ja halloween | Uskontoa tarkastellaan usein enemmän institutionaalisesta kuin psykologisesta näkökulmasta, kirjoittaa Jouko Ala-Prinkkilä. Timo Pöyhönen 13.11. Kelttiläisessä uskonnollisuudessa keskeisellä sijalla on ollut vainajien palvonta ja pahantahtoisilta vainajahengiltä suojautuminen. Niinpä apulaisoikeusasiamieskään ei ole ottanut kantaa koulujen halloween-juhliin. Koti on nimittäin yli 70 prosentille ihmisistä suurin yksittäinen heidän vakaumukseensa vaikuttava tekijä. Oli syksyinen ilta vuonna 1997. 2-0 Saako jo uskoa. KOTIMAA | 21.11.2019 10. Kyseinen järjestö pyrkii ajamaan uskonnottomien etuja sekä poistamaan uskonnot koulusta ja muistakin julkisista tiloista. Ajatus on aivan pöhkö, mutta sen seuraukset ovat kirkon ja kristinuskon kannalta katastrofaaliset. Onneksi monissa seurakunnissa on jo ryhdytty toimeen, mutta kokonaiskirkollinen reagointi ei ole riittävää. Kyllä saa. Perheet eivät enää kasvata lapsiaan kristilliseen uskoon. Tätä kisapaikkaa ei vie kukaan Huuhkajilta. mielipiteet Kotimaa24:n blogeissa sanottua Vierailin eilen Espoon Metro Areenalla saadakseni tällä viikolla Suomessa vierailevan intialaisen elävän pyhimyksen Äiti Amman halauksen. Olen työssäni kohdannut perheitä, joissa halloween-juhlia vierastetaan esimerkiksi uskonnollisin tai psykologisin perustein. Sen sijaan uskontokeskustelussa ei olla huolissaan muunlaisen uskonnollisuuden vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Tästä on kuitenkin vaikea puhua yhdenvertaisuuden ja uskonnonvapauden näkökulmista, koska halloween ei pukeudu viralliseen uskonnollisuuteen vaan naamioituu kaupallisuuteen ja viihteellisyyteen
Kuorossa laulettiin keskiaikaisia Piae Cantiones -lauluja. Isyys vai äitiys. Monissa Suomen kirkoissa vietettiin marraskuussa lapsille tarkoitettuja Yö kirkossa -tapahtumia. ”Sanoistasi sinut julistetaan vanhurskaaksi, ja sanoistasi sinut tuomitaan syylliseksi” (Mt 12:36–37). Muistan Oulun Raksilasta köyhiä perheitä, jotka rahoittivat perheen joulun kaunisäänisten poikiensa tiernatuloilla. Lauri Frosti 16.11. Järjestössämme kenenkään mahdollisuutta toimia, vaikuttaa tai johtaa ei ole sidottu pappeuteen. Olemme kaikki kutsutut elämään Jeesuksen todistajina ja viemään Jumalan valtakunnan työtä eteenpäin, olemme sitten miehiä, naisia, pappeja tai maallikoita. Ulkomaisten yhteistyökirkkojen kanssa toimiessamme noudatamme niiden virkaratkaisuja. Kylväjässä pappeus ei ole tasa-arvokysymys. Enkeli taivaan hämmästyi varmasti säikähtäin myös viime viikkojen kohua kirkosta joulujuhlien pitopaikkana. Kirkossa on aina ollut myös monenlaisia muita juhlia ja tilaisuuksia. Tuoksut ja joulupukin tuoma lahja jättivät lähtemättömän muistijäljen. Koulun joulujuhlaa vielä suurempi jouluinen tapahtuma oli minulle silloisen Oulun Metodistikirkon juhlavalaistu joulukirkko. Joulukirkko on puolestaan pidetty kirkossa. Varomattomuuttasi saatat tulla moninkertaisesti tuomituksi jo ennen varsinaista Tuomiopäivää, jolloin kristillisen opin mukaan joudut joka tapauksessa tekemään tiliä sanomisistasi, tekemisistäsi ja tekemättä jättämisistäsi. M iksi ne sotkevat jouluun uskonnon, puuskahti ilmeisesti jouluvalmisteluihin jo väsynyt nuori äiti marketin kassajonossa. Siinäpä joulun ydinsanoma. Antaisivat sen olla lasten juhla, hän jatkoi. Seurakuntayhteistyössä Kylväjä ei aseta ehtoja, vaan työntekijämme toimivat hyvässä yhteistyössä seurakuntien työntekijöiden kanssa, sukupuolesta riippumatta. PastoriPiken sanomaan voi virittäytyä puoliltaöin 1.12. Nainen kantaa kehossaan ihmiseksi kehittyvää hedelmöittynyttä munasolua kuukausia ja synnyttää kivulla ja vaivalla lapsen maailmaan. Suomen Siionissa kuljetaan siis Lutherin jalanjäljissä. Miehen osuus syntymisen prosessissa on hetki vain, ja miljoonat siittiöt lähtevät matkaan. Minäkin ajattelin, että pitääkö sitä aloittaa joulu aina niin aikaisin samalla kun mietin uskonnonopetuksen merkitystä. Lutherhan rikkoi äänivalleja, mursi vanhoja muureja sekä seurasi ennakkoluulottomana aikaansa ja sanoitti parhaat virtensä iskelmien vetäviin säveliin. Hanna LindbErg kotimaantyön johtaja Lähetysyhdistys Kylväjä Johtaminen ei ole sidottu pappeuteen kumpi kuvaa paremmin luomista, luojana olemista. KOTIMAA | 21.11.2019 11. Jos emme siihen kykene, on syytä katsoa peiliin ja miettiä omaa jumaluusoppia hiukan tarkemmin. Kunnioittava suhtautuminen erilaisuutta ja vähemmistöjä kohtaan on työmme ehdoton edellytys ja työntekijöidemme ydinosaamista. Tänään se saattaisi aiheuttaa somekohun. Kanadan pääministeri Justin Trudeau melkein hävisi vaalit vastaavan nuoruuden tapahtuman seurauksena. Kylväjässä palvelee viisi naispuolista lehtoria, kaksi työalueilla ja kolme kotimaassa. Huomasin ilokseni, että joulun klassikkoa, Hoosiannaa, voimme kuulla ensimmäistä kertaa rap-artisti PastoriPiken versiona Jouluradiossa. Sanomisilla tässä ymmärretään myös kirjallinen sanailumme. Moni arvostettu ja harkintakykyinen poliitikko siirtyi totuuden jälkeiseen aikaan. Kaikkia ei voi miellyttää, mutta kaikkia voi rakastaa, sanoo PastoriPike. Hannu Kiuru 13.11. Vuosittaisessa, nyt jo valtakunnallisessa kilpailussa oli mukana 18 ryhmää. Kieltämättä kovaääniset pauhasivat hermostuttavan kovaa Enkeli taivaan -jouluvirttä. Naisilla on kautta suomalaisen lähetyshistorian ollut merkittävä rooli. Kristillisen käsityksen mukaan ihmisarvomme ei perustu sukupuoleen, virkaan, varallisuuteen, rotuun tai muihin vastaaviin tekijöihin. Järjestön operatiivisesta johtamisesta vastaavassa johtoryhmässä on kolme naista. Tällä hetkellä Kylväjässä sekä lähetysjohtajana että kotimaantyön johtajana toimii maallikko. Ahdasmielisimpien mielestä Tienapojat olivat syntiä. Liisa Jaakonsaari Kirjoittaja on ex-meppi ” Kaikkia ei voi miellyttää, mutta kaikkia voi rakastaa, sanoo PastoriPike. Meitä lapsia oli valtavasti, mutta kaikki halukkaat saivat lausua runoja ja laulaa joululauluja yksin tai yhdessä. Omien kouluaikojani parhaat joulumuistot liittyvät joulunäytelmiin. Enkeli taivaan hämmästyi säikähtäin Kirkkomme lähetystyö ja sen virallisten lähetysjärjestöjen toiminta ja linjaukset herättävät tasaisesti keskustelua. Linjauksen pohjalta ei sidota toisinajattelevien omaatuntoa tai kyseenalaisteta naispappien kutsumusta kirkon viranhaltijoina. Sillä kaikkea, mitä kirjoitat, voidaan käyttää sinua vastaan. Onneksi Oulun piispa Jukka Keskitalo ja Kirkkohallitus käyttivät järjen ääntä ja pahimmilta vaurioilta lienee vältytty. – – Voimmeko sanoa Äiti meidän. Siinäpä joulun ydinsanoma. Kylväjän hallituksen näkemys on, että historiallisissa evankelisluterilaisissa kirkoissa pappisvirka vastaa Uuden testamentin paimenen virkaa, joka kuuluu miehelle. Älä tuudittaudu siihen harhaan, että sananvapautesi tai uskonnonvapautesi suojelisivat sinua, kun kirjoitat näkemyksiäsi sosiaaliseen mediaan. Paavalin kirkossa Helsingissä oli hiljattain mahdollista seurata jännittävää jalkapallo-ottelua Suomi–Liechtenstein. Oululaiseen jouluperinteiseen kuuluvat edelleen Tiernapojat. Elimme pari viikkoa tahallisen väärinymmärryksen vaarallisessa tilassa. Voimme, täydellä syyllä. Johtoryhmän seitsemästä jäsenestä viisi on maallikkoja. Yritimme kerran tyttöporukalla tunkea itsemme tiernamaailmaan, mutta hävisimme reviiritaistelun katkerasti. Ja myös käytetään. Koulun joulujuhlat ovat aina olleet – tietenkin koulussa. Seuraavassa lähetysyhdistys Kylväjän osalta joitakin selvennyksiä. Olin itse ainakin kerran Muriaanien kuningas naama noettuna. Ilma oli sakeana vääristeleviä lausuntoja. Varo sanojasi näinä tarpeettomien vastakkainasettelujen, tahallisten väärinymmärtämisten ja tarkoituksellisten loukkaantumisten aikoina. Tällä hetkellä yli puolet Kylväjän läheteistä on naisia. Julkisuudessa on esitetty johtopäätöksiä, joista osa näyttää perustuvan vaillinaisiin tietoihin ja vääriin tulkintoihin
haastattelu Petäjäveden kirkkoon tulevista maalauksista keskimmäisen aiheena on meri. KOTIMAA | 21.11.2019 12. Kahteen muuhun keskeiseksi aiheeksi tulee puu
Harvinaislaatuinen tilaus on vienyt hänet pohtimaan pyhyyttä, sen kuvaamista ja kokemista muuttuvassa ajassa. KOTIMAA | 21.11.2019 13. Samassa veneessä valoa kohti Taiteilija Samuli Heimonen valmistaa työhuoneellaan kolmea kookasta maalausta Petäjäveden kirkkoon
Silloin kaikki on mahdollista. Sitä ja Heimosen uusia maalauksia ei voi katsella yhtä aikaa, sillä ne ovat kirkon vastakkaisilla puolilla. Heimonen on tutkinut eri uskontojen Paratiisi-käsitteitä, jotka ovat hyvin samankaltaisia. Kahteen muuhun kuvaan tulee keskeiseksi aiheeksi puu. Heimoselle itselleen Jeesuksen Vuorisaarna Matteuksen evankeliumissa on ollut merkityksellinen. Teokset syntyvät nykyään Jyväskylässä, jossa nelihenkisen perheen kotikin sijaitsee. Niissä raikkaat vedet virtaavat puutarhojen halki, susi ja lammas matkaavat samassa veneessä ja siniset vuoret houkuttavat tutkimusmatkalle. Hän oli poikasena sattumalta nähnyt kuvan Salvador Dalin surrealistisesta maalauksesta Muiston pysyvyys. Siitä lähtien Heimosella on ollut jatkuvasti taidenäyttelyitä eri puolilla Suomea. Näitä elementtejä Heimosen viime aikojen kookkaat maisemamaalauksetkin ovat sisältäneet. Minulle pyhyys on jotakin kohottavaa, ylevää, mielihyvää tuottavaa ja samalla pelottavaa. Heimonen on yhä kiitollinen Saarijärven seurakunnalle ateljeestaan. – Ideoidessani ja maalatessani lasken alas aikuiselle tyypillisen kyynisyyden muurin ja siirryn lapsenomaiseen löytöretkeilijän tilaan. Esimerkiksi raskas koristeellisuus ja massiiviset alttarirakenteet on sittemmin purettu. KOTIMAA | 21.11.2019 14. siihen kuluu runsaasti öljyväriä ja pensseleitä. – En ole ennen maalannut mitään näin kookasta. Samuli Heimonen kertoo pohtineensa pyhyyttä jo ennen kirkkomaalauksia. Hän ajattelee tieteen olevan ihmiskuntaa palveleva, alati muutoksessa oleva väline ymmärryksen lisäämiseksi. Kookkaissa maalauksissa esiintyy muun muassa paratiisimaisia maisemia, monumentaalisia eläimiä ja sisäkkäisiä maailmoja. Alttaria vastapäätä olevaan urkuparven kaiteeseen kiinnitetään ehkä jo ennen joulua ensimmäinen kolmesta maalauksesta, meri. Heimosen käden jälki näkyy jo nyt Petäjäveden kirkossa alttaritaulun uloimpien kehysten koristelistoissa, jotka hän on maalannut meritauluun sopivilla sävyillä. Näistä kirkoista Heimosen matkaan lähti idea maalaustyylistä, joka kauempaa katsottuna näyttää aidolta mosaiikilta. Jokainen kolmesta maalauksesta on reilun kymmenen metriä pitkä ja lähes seitsemänkymmentä senttimetriä korkea. Viimeisimmän restauroinnin yhteydessä vanhojen maalarimestareiden valitsemat sävyt herätettiin uudelleen henkiin patinan ja noen alta, mutta saarnatuolin kohdalle jätettiin pieni restauroimaton kohta muistoksi menneestä. Taiteilija sai ilokseen huomata, että miltään taholta ei tullut vastustusta. Näitä elementtejä haluan omissa maalauksissanikin tuoda aistittavaksi. – Toisaalta jokainen taiteilija jättää maalaukseen omat ja aikakautensa uniikit jäljet, joita ei voi eikä tarvitse jäljitellä. Keskustelu maalauksista alkoi Samuli Heimosen, restaurointia johtaneen arkkitehdin Markku Mykkäsen ja Petäjäveden seurakunnan silloisen kirkkoherran Seppo Ojasen kanssa jo pari vuotta sitten. Alttari on hänen mielikuvissaan punaisine lattioineen kuin koko pyhäkön sykkivä sydän. Meidän aikamme pyrkii avaamaan myyttejä ja repimään auki käsitteitä, myös pyhinä pidettyjä asioita. Hän hämmästytti jylhillä ja hieman pelottavilla, mutta samalla levollisuutta huokuvilla öljyvärimaalauksillaan. Hän lukee mielellään esimerkiksi Jungin teorioita psykologiasta sekä popularisoitua tiedettä. Sanansa sanottavana oli myös museovirastolla. Siksi Heimonen ei ole pyrkinyt synkronoimaan töitään alttaritauluun vaan kirkon käyttötarkoitukseen, arkkitehtuuriin ja rakenteiden väritykseen. Sieltä kansa on sukupolvi toisensa jälkeen kuullut parannussaarnoja sekä armon julistusta. – Keskimmäinen maalaus esittää merta. Historiansa aikana se on kokenut useita muodonmuutoksia kulloisenkin aikakauden mukaan. Heimosen viimeaikaiset kokemukset kirkoista liittyvät hänen vetämiinsä taideleireihin Italian Toscanassa. Ne jatkavat lehterien alla olevien pylväiden linjaa luoden ajatuksen sisällä kasvavista puista, Heimonen kertoo vielä keskeneräisestä työstään. – Jokaiseen uskontoon liittyy pyhän kokeminen. Todellista pyhyyttä mikään ei kuitenkaan voi tuhota, edes pilkka. Lopulta päädyttiin pellavakankaalla päällystettyyn alumiinilevyyn, jotta uudet kirkkomaalaukset kestäisivät tuleville sukupolville. Heimonen ei pyri maalauksillaan antamaan vastauksia ihmisten ikiaikaisiin peruskysymyksiin, vaan synnyttämään halua ja uskallusta kysellä rehellisiä kysymyksiä. haastattelu S uomalaisten tietoisuuteen ponkaisi 2008 vuoden nuoreksi taiteilijaksi valittu Samuli Heimonen. ” Minulle pyhyys on jotakin kohottavaa, ylevää, mielihyvää tuottavaa ja samalla pelottavaa. Ne sijoitetaan urkuparven ja lehtereiden kaiteisiin, Heimonen kertoo. Erityisesti uudistusmielinen funktionalismi vaikutti 1930-luvulla sisustuksen yksinkertaistumiseen ja väreihin. Nuoruudessaan hän toimi myös isosena. Katoliset kirkot tarjoavat aisteille tuoksuja myöten enemmän elämyksiä kuin Suomen luterilaiset pyhäköt. Yhteensä yli kolmekymmentä metriä pitkä tilaustyö kuluttaa paljon öljyväriä ja pensseleitä. Kirkko on Heimoselle rakennuksena tuttu ja mieluisa jo nuoruudesta, jolloin hän työskenteli kesäisin Saarijärven hautausmaalla. Sitten alkoi luonnosten teko sekä maalauspohjien ja materiaalien etsintä ja testaaminen. Uusrenessanssia edustava ristikirkko on vuodelta 1879, ja sen on suunnitellut August Boman. Tällä hetkellä Petäjäveden kirkossa on Frans Hautalan tekemä värikylläinen alttaritaulu ylösnousseesta Jeesuksesta siunaamassa lapsia. TeksTi | kirsi-klaudia kangas kuvaT | krisTiina konToniemi Petäjäveden kirkon maalauksista tulee kaikkiaan yli 30 metriä pitkä kokonaisuus. Parhaillaan työn alla on tilaustyö Petäjäveden 140 vuotta vanhaan puukirkkoon, jonka restaurointi valmistui viime huhtikuussa pidettyyn piispantarkastukseen. Se oli hienointa, mitä hän oli siihen mennessä nähnyt. Katosta löytyi yllättäen paperikuitulevyn peittämä kaunis sininen väri. Se aivan kuin saattelee kansan kotimatkalle. – Pyhyyden käsitekin on muuttuva. Jokainen erillinen mosaiikin pala muodostaa yhdessä harmonisen kokonaisuuden. – Sain sittemmin elämäni ensimmäisen oman ateljeen Tarvaalan pappilan arkistoholvista ilmaiseksi. Kipinä sytytti pian roihuavan halun maalata. Se on vuodelta 1928. Niihin liittyy avaria maisemia, luonnon rehevyyttä, eläimiä ja lepopaikkoja
Jossain vaiheessa työ lähteekin kannattelemaan minua. – Maalaukseni ovat minun tapani ilmentää yleisinhimillistä pyhyyden kaipuuta. Samuli Heimosen ateljee on Jyväskylässä. Kuvissa on horisontaalinen tietoinen kerros sekä vertikaalinen alitajuinen ulottuvuus. Heimosen työhuoneen ikkunalaudalla katsoo savesta tehty ihmisen pääkallo tyhjin silmin tulijaa kuin muistuttaen elämän katoavuudesta. Luen tai oikeastaan kuuntelen Juha Hurmeen Niemeä. – Olen halukas kertomaan maalauksista ja kuulemaan paikkakuntalaisten ajatuksia sitten kun kaikki kolme työtä ovat paikoillaan, taiteilija sanoo. Työssäni ja ajattelussani on uskonnollinen elementti, vaikka lapsuuden ja nuoruuden tietäminen on vaihtunut tutkimus-matkailuun muissakin pyhiksi kokemissani teemoissa. Ne näyttävät vain rajatun osan jostakin suuremmasta kokonaisuudesta, jossa katsojan mieli saa vaeltaa monessa ulottuvuudessa tai pysähtyä paikoilleen. – Katsoja voi mielikuvissaan itse päättää, miten maisema jatkuu ja mitä rajauksen ulkopuolelle jää. Taideteoksen, samoin kuin kaiken muunkin nähdyn ja koetun, tulkitsemiseen vaikuttavat kunkin oma henkilöhistoria, arvot, silloinen elämäntilanne ja moni muu alitajuinen seikka. Siellä on nykyään myös hänen kotinsa. Työ etenee varmalla otteella, mutta aloitusvaiheessa kaikki tuntuu usein epävarmalta. Elämässäni olen ylpeä siitä, että minulla on niin mainio perhe. Urkuparven kaiteeseen valmistuvassa maalauksessa velloo mahtava meri vaahtopäineen. Rukoilen, että ihminen oppisi kunnioittamaan luontoa ja eläimiä. Heimonen ajattelee viime aikoina maalaamiensa suurten maisemataulujen olevan verrattavissa karttaan. Silloin on vain puskettava eteenpäin, vaikka kuinka ahdistaisi. Kuka. Kuoleman mysteeri herättää kunnioitusta ja pelkoa, jota on iso annos myös Heimosen suurissa maalauksissa. Siinä on jotakin pyhää, arvokasta ja ylevää, mutta samalla kauhistavaa. Kuvat kutsuvat luokseen ja sisäänsä, mutta samalla niiden apokalyptinen jylhyys pelottaa. – Joudun alussa kannattelemaan prosessia. Mitä kohti elämä minua vie. KOTIMAA | 21.11.2019 15. Itse valon lähde on rajattu kuvan ulkopuolelle, mutta sen kolmiomainen heijastuma kutsuu kansaa luokseen. Epäilen sommittelun toimivuutta ja jopa teknistä osaamistani. Taiteilija tietää, että Petäjävedellä kaikki eivät välttämättä pidä hänen maalauksistaan, mutta eriäviä mielipiteitä pitääkin olla. Laineilla on joukko veneitä pyrkimässä kohti kuvan keskellä olevaa tyyntä valoa. Veneissä oleviin ihmishahmoihin voi jokainen katsoja halutessaan samaistaa itsensä ja kysyä ihmiskunnan ikiaikaisia kysymyksiä: Missä veneessä istun ja keiden kanssa. Samuli Heimonen, 43 Juuri nyt edessäni on paljon työtä ja kivoja haasteita, aivan niin kuin olen toivonutkin
Niinpä näyttämöllä nähdään myös kokemuksia suntion työstä. Mutta kuten vanha sanonta kuuluu, ken härillä kyntää, se häristä puhuu. Se on esityksen varsinainen idea, nimittäin muistot ja muistaminen, se, miten me elämästämme kerromme. Packalén suostuu, jos Saisio kirjoittaa hänestä aikanaan nekrologin. Niinpä osa näytelmän asioista meni häneltä ohitse, eikä esitys koskettanut. Eikä vain sille, vaan myös nykyisyydelle. Saisio pyytää lopussa, josko Packalén toimisi suntiona hänen hautajaisissaan. Olli Seppälä Muistot räiskyvät ja tärkeä asiat siivilöityvät esiin, kun kaksi seitsemänkymppistä, Marja packalén (vas.) ja pirkko Saisio, puhuvat elämästä Kom-teatterin näyttämöllä. Näytelmän alussa hän kertoo vierailustaan ortodoksiseen luostariin Kreikassa. Kaksi naista muistelee ja kertoo elämästään. Lopputulos on dokumenttiteatteria, jonka teksti on merkitty Junkkaalan, Packalénin ja Saision nimiin. Marja Packalén puolestaan sanoo suhtautuvansa uskontoon ilman samanlaista kiinnostusta tai jopa intohimoa, joka Saisiolta löytyy. kulttuuri | teatteri | ” Unohtaminen on sääntö, muistaminen on poikkeus, oikein muistaminen on harvinainen poikkeus. Olen seurannut Pirkko Saision uraa pitkään ja tarkkaan, samoin Marja Packalénin. Ulkoisesti esitys on varsin pienimuotoinen, mutta ajatuksiltaan sitäkin suurempi. Paitsi silloin, kun valehtelee peruukki päässä. Pirkko Saision elämässä ja taiteessa uskonnolla on aina ollut jokin merkitys. Silti Packalén on kouluttautunut suntioksi (eikä ole ainut naisnäyttelijä). Se koskettaa vahvasti katsojia Kom-teatterin esityksessä Valehtelijan peruukki. Lavasteena on vaatetelineitä ja niissä erilaisia paitoja, takkeja ja mekkoja. Tosin en nähnyt heidän kymmenen vuotta sitten 60-vuotiaina tekemäänsä Odotus-esitystä, jolle nyt täysille katsomoille pyörivä Valehtelijan peruukki on jatkoa. Muistot eivät myöskään ole aina kronologisesti järjestäytyneitä. Luin kuitenkin Facebookista erään kommentin, jossa katsoja sanoi, ettei tuntenut ennakolta Saision ja Pacakalénin elämänvaiheita. ”Unohtaminen on sääntö, muistaminen on poikkeus, oikein muistaminen on harvinainen poikkeus”, Junkkaala kirjoittaa käsiohjelmassa. Muistot räiskyvät ja tärkeät asiat siivilöityvät esiin. Valehtelijan peruukissa on kuitenkin myös taso, jolla ei ole mitään tekemistä Saision ja Packalénin elämänpiirien kanssa. Lisäksi kun muistoa kerrotaan, se muuttuu aina hieman. K om-teatterin lavalla Helsingissä on kaksi näyttelijää, Pirkko Saisio ja Marja Packalén. Näyttämöllä vuodet vierivät, mutta elämänilo ja -nälkä säilyvät. Heidän juttunsa ovat tuttuja, ne liittyvät aiemmin luettuun ja nähtyyn. Näin eri tavoin teatteri voidaan kokea. Toisin sanoen, kun Saision ja Packalénin muistojen pohjalta tehdään näytelmä, siinä aikatasot ja tapahtumat hyppelehtivät ja limittyvät. Minun oli helppo lähteä näyttämöleikkiin mukaan. Ja mikäli Luoja suo ja teatterin johto sallii, odotettavissa on kolmaskin Saision ja Pa?kalenin muistoista ammentava esitys, kun he täyttävät 80. Kun on 70 vuotta mittarissa, ei tarvitse enää esittää. Saisio ja Packalén juttelevat elämänsä sattumuksista. Ymmärrän vieraantuneen katsojan näkökulman, sillä itsekin Muistojen armoilla ajattelin hetken, että Valehtelijan peruukissa ollaan ajoittain kovin pienissä piireissä teatterimaailmassa ja sen lähihistoriassa. Valtaosa esityksessä kuultavasta puheesta on suoraan haastateltujen suusta. Saisio on syntynyt vuonna 1949, Packalén vuotta aikaisemmin. | Kuva: Noora Geagea KOTIMAA | 21.11.2019 16. Ken teatteria tekee, se teatterihommia muistelee. Kuolema ja hautajaiset ovat osa esityksen ylistystä eletylle elämälle. Ohjaaja Heini Junkkaala on tehnyt käsikirjoituksen haastateltuaan Saisiota ja Packalénia puolentoista vuoden aikana useita kertoja
– – Aina kun on vaalit, on aika antaa ääni köyhän maailman puolesta. Risto on Ylen Tuhkimotarinoiden neljännen tuotantokauden ensimmäinen päähenkilö. yle Radio 1 su 24.11. Miten vaikeaa Suomen ensimmäisellä naispuolisella piispalla oli ottaa paikkansa. Suomen Kuvalehti tapasi Abdolin ensimmäisen kerran vuonna 2014. Herättäjä-Yhdistys 2019. Melodia voi ruveta soimaan päässä erilaisista syistä. Kaija Pispan ja Jaakko Löytyn tunnettu laulu Tilkkutäkki on kauan ollut osa evankelis-luterilaisen kirkkomme nuorisoja rippikoulutyötä. 132 sivua. tV1 to 28.11. klo 12.05 Horisontti. Paitsi gospelhistoriallinen katsaus, Tilkkutäkki on myös lauluja säestyskirja: nuottien ohessa mukana ovat myös sointumerkit. Tarinoita on monta ja erilaista. Toimittaja Katri Kuusikallion kirjoittama juttu on otsikoitu osuvasti ”Kun värit katosivat”. Ensiesitykseen yleisöksi on kutsuttu Riston kanssa yhtä aikaa Libanonissa olleita rauhanturvaajia. klo 20.00 Akuutti: Luovuuden supervoima. Siinä Löytty kertoo pelkistetysti, mitä hänen mielestään säveltämisestä ja sanoittamisesta tulee hänen tapauksessaan tietää. | Kuva: Yle kuvapalvelu Muotisuunnittelija Farnaz abdoli on tuomittu Iranissa vankeuteen sosiaalisesta korruptiosta, joka on kohdistunut Iranin islamilaisia naisia kohtaan. Esimerkkinä muutama rivi On meillä unelma -laulun taustan ja sanoman kuvauksesta: ”Tasausta ei ole vieläkään saatu aikaiseksi. Ilman puudutusta ja buustereita. | viikon kirja | | painettua sanaa | | viikon vinkit | Jaakko Löytty: Tilkkutäkki. Silloin hän työskenteli muotiateljeessaan Teheranissa ja oli saanut nopeasti mainetta maailmalla. Siitä vain soittamaan ja laulamaan. Me täällä pohjoisessa olemme hyväosaisia, meidän pitäisi tehdä reilusti aloite. Laulujeni syntytarinoita. Tätä ennen osallistujat ovat olleet yhtä lukuun ottamatta naisia, mutta nyt neljännellä kaudella päähenkilöistä peräti kaksi on miehiä. Löytty itse arvioi kirjassaan tehneensä noin 700 laulua. (U) tV1 La 23.11. Nyt Risto opettelee puhumaan vaikeista tunteista ja haluaa rohkaista esimerkillään myös muita. Mutta usein laulun aihe syntyy ajasta, nähdystä, koetusta, kuullusta tai ymmärretystä. Hän selvisi ja lähti koettelemuksensa jälkeen vielä uusillekin YK-komennuksille. Uusia näkökulmia Risto säveltää ja sanoittaa anssi Kelan avustuksella kappaleen. Hänen suunnittelemansa vaatteet olivat säädyllisiä, niissä oli pitkät hihat ja pään peittävä huivi. klo 15.05 Pisara. Vuosien jälkeen painajaiset ovat kuitenkin palanneet. Tilkkutäkki on kaiken muun ohessa myös kaunis rakennuspalikka siinä lähihistorian pylväikössä, joka kannattelee suomalaisen modernin hengellisen musiikin kokonaisuutta suojaavaa katosta. tuiJa PyHäRanta Tuhkimotarinoita: Kun sodan äänet ei vaimene. Joidenkin laulujen sanat ovat Löytyn puolison Kaija Pispan kynästä. Kun Anne Kassimäki sairastui burn outiin, hän sai voimaa harrastajateatterista, jossa sai hypätä toisenlaisiin tunteisiin ja ihmiskohtaloihin. Näyttelijä Natalil Lintala ja laulaja Kyösti Mäkimattila kertovat miten löysivät omat tiensä kohti selvää elämää. Mutta niissä oli myös värejä, rusetteja ja puhvihihoja. (U) tV1 Ke 27.11. Marjo tynkkysen mustavalkokuvat tukevat kerrontaa hienosti. Niistä noin 400 on levytetty. Kirjan johdantoluku ”Miten lauluja tehdään” on itse asiassa hyvin mielenkiintoinen sekin. Yhdessä stylisti Outi Brouxin kanssa päähenkilöt käyvät läpi eräänlaisen muuttumisleikin. Timo Honkela, Aku Visala sekä Eeva-Mari Virtanen. Hän sai piispanvuosinaan törkeääkin palautetta. Yle TV2:lla tiistaina 26.11. Heillä kaikilla on takanaan vaikeita kokemuksia. Kaikkiaan kaudella on kuusi jaksoa ja kuusi päähenkilöä. | hyvinvointi | Risto jäi rauhanturvaajana Libanonissa Hizbollah-terroristien panttivangiksi. Aiemmilla kausilla on tavattu esimerkiksi lapsensa menettänyt äiti ja lestadiolaisuudesta irtautunut nainen. Tässä kirjassa on esitelty 57 Jaakko Löytyn laulua. Siitä syystä Tilkkutäkki on oivallinen nimi kirjalle, jossa suomalaisen gospelin grand old man Jaakko Löytty käy läpi tunnetuimpien laulujensa syntyhistorioita. Suomen Kuvalehden uusimmassa numerossa (46/2019) Farnaz Abdoli kertoo, mitä tapahtui edellisen haastattelun jälkeen: yllättävästä pidätyksestä, kuulusteluista, vankilasta, joukko-oikeudenkäynnistä ja lopulta paosta Turkkiin. tV1 La 23.11. Haastattelijana Juho-Pekka Rantala. Maailmassa toimeentulo ei jakaudu lähimainkaan tasaisesti. tuiJa PyHäRanta KOTIMAA | 21.11.2019 17. Siellä Abdoli on nyt yksi maan neljästä miljoonasta pakolaisesta. klo 13.33 Itse asiassa kuultuna: Irja Askola. kello 21.00. Enemmän tai vähemmän samalla tavoin kirjoittaja luonnehtii myös muita tässä kirjassa avattuja laulujen syntykertomuksia. Kirjaa lukiessa käy ilmi, että laulun taustalla on aina jotakin. Harva yli 50-vuotias ei havahdu, kun jostakin alkaa kuulua ”On sängyn päälle levitetty tilkkutäkki suuri....”. Risto saa jaksossa Outi Brouxin lisäksi avukseen muusikko Anssi Kelan, jonka avustuksella hän sanoittaa ja säveltää kappaleen. Reportaasi seurasi vuoden ajan tuhotun historiallisen kaupungin kivuliaasti etenevää jälleenrakentamista. klo 17.10 Flinkkilä & Tastula. Tästä tässä laulussa on kyse.” Ugh, voisi ehkä jatkaa. Jussi RytKönen tV1 La 23.11. klo 22.00 Ulkolinja: Mosul nousee tuhkasta. Laululla on myös sanoma, sillä on viesti, jonka laulaja haluaa kertoa
Eritoten Lutherilta itseltään löytyy melkoisen rikas, jos kohta varsin rajoitettu, pneumatologia eli oppi Pyhästä Hengestä. essee TeksTi | Veli-MaTTi kärkkäinen – kuViTus | PäiVi karjalainen KOTIMAA | 21.11.2019 18. Lutheria alkoi kiusata myös se, että hengellisesti rikkaassa kirkon traditiossa ihmeille, profetioille ja tunnusteoille oli annettu melkoinen merkitys eritoten lukemattomien uskonnollisten sääntökuntien joukossa. Globaali luterilaisuus on löytämässä uudelleen Pyhän Hengen, joka toimiala on jäänyt kovin rajalliseksi. Reformaattori muistutti oikein myös siitä, että missä Kristusta ei saarnata, ei myöskään ole kristillistä seurakuntaa, jossa löydettäisiin pelastus – Kristus ja Henki toimivat aina yhdessä. Henki ”puhaltaa missä tahtoo” (Joh. Luther puhui oikein siitä, että ilman Pyhän Hengen lahjaa emme voi tietää mitään Jumalasta. Pyhän Hengen paluu E desmennyt tanskalainen luterilainen teologi Regin Prenter on väittänyt, että Pyhä Henki on keskeinen, jäsentävä teema Martti Lutherin teologiassa. 3:8). Ekumeenisesti ja teologisesti Lutherin syyte anabaptistien väitetystä välinpitämättömyydestä kirjoitettua Sanaa kohtaan oli harhaanjohtava. Hän oletti, että kirjoitetun Jumalan sanan sijaan nämä ”vapaakirkolliset” luottivat vain sisäiseen sanaan, profetioihin ja visioihin. Vaikka Luther ymmärrettävistä syistä korosti Hengen roolia pelastuksen ja seurakunnan kontekstissa, hän tunsi myös raamatullisen opetuksen Kolminaisuuden kolmannen persoonan roolista esimerkiksi luomisessa. Raamattua ahkerasti tutkivana Luther tiesi myös, että pyhitys, joka on Hengen erityistehtävä, ei ole mitenkään mahdollista ilman Hengen voimaa. Lukuun ottamatta vaarallisia poikkeuksia, kuten vaikkapa militantteja Müntzerin seu” Hengen rooli ”sekulaarissa” maailmassa on unohdettu lähes kokonaan aivan viime vuosiin saakka. Väite on yliampuva, mutta ei ole myöskään totta se liian usein esitetty väite, että luterilainen traditio olisi unohtanut kolminaisuuden kolmannen persoonan. Samalla Luther oli aikanaan hankalassa välikädessä. Ilman Pyhää Henkeä emme voi myöskään ymmärtää pyhiä kirjoituksia. Tuomitessaan kaikki anabaptistit hurmahenkisinä, luterilaisuus työnsi sivuun erottamattoman osan Uuden testamentin kristillisyyden karismaattisuudesta. Armoitettuna saarnaajana ja raamatuntutkijana – olihan hän ammatiltaan Vanhan testamentin selittäjä – Luther käytti ihastuttavia kielikuvia: Pyhä Henki on kuin kanaemo, joka vaalii juuri kuoriutuneita poikasiaan ja huolehtii niistä. Toisaalta Luther vastusti karkeaotteisesti anabaptisteja eli uudelleenkastajia, joita hän vastoin parempaa tietoaan nimitti hurmahenkisiksi. Niin totta kuin Schmalkadenin opetus oikein ymmärrettynä onkin, tapa, miten se tuomitsi aikansa vapaakirkolliset, ja tapa, miten sitä on käytetty huolimattomasti vuosisatojen aikana, paljastaa myös luterilaisen pneumatologian potentiaalisia heikkouksia. Hänen piti taistella kahdella rintamalla. Eihän ole mitenkään mahdollista asettaa tällaisia ihmistekoisia rajoja kaikkivaltiaan Jumalan Pyhän Hengen toiminnalle. Yhtäältä hän kritisoi ankarasti entistä katolista kirkkoaan, joka hänen mielestään oli alistanut Pyhän Hengen roolin instituutiolle ja paavin auktoriteetille. Tätä taustaa vasten voimme ymmärtää Lutherin tunnetun väitteen Schmalkadenin opinkohdissa: ”Jumala ei anna henkeänsä tai armoansa kenellekään muuten kuin edeltävän sanan välityksellä ja myötä” suojatakseen meitä ”hurmahengiltä, jotka kerskuvat saaneensa Hengen ilman sanaa ja ennen sanaa.” Jumala siis toimii kanssamme vain suullisen ja kirjoitetun Sanan ja sakramenttien välityksellä
”Vihreä pneumatologia” eli Hengen rooli luomakunnassa, eritoten ympäristönsuojelussa, on nouseva teema. Lokakuussa Luterilaisen maailmanliiton kutsusta kokoontui Addis Abebassa, Etiopiassa, noin sadan teologin ja kirkonjohtajan globaalisti edustava joukko. Pnematologian historia tähän päivään saakka osoittaa, että Pyhän Hengen rooli koko kristillisessä traditiossa on ollut marginaalinen monista syistä. Lisäksi kirkolla on aina ollut vaikeuksia ”hallita” karismaattisia liikkeitä, ja siksi ne on tuomittu tai erotettu kirkon yhteydestä lähes jokaisen hengellisen uudistusaallon keskellä. Kirjoittaja on systemaattisen teologian professori Fullerin teologisessa seminaarissa. Nelivuotinen projekti aloittaa työnsä keskittymällä ensiksi Pyhään Henkeen! Tämä on ennenkuulumatonta ja lupaavaa traditiossamme! Millainen rooli ja asema Pyhällä Hengellä tulee olemaan radikaalisti muuttuvassa globaalissa kirkkoperheessä tällä vuosisadalla – ja sen jälkeen. Globaalissa luterilaisessa kirkkoperheessä tilanne on kuitenkin muuttunut radikaalisti viimeisten vuosikymmenien aikana. Lyhyt historiallinen katsaus osoittaa, että kolminaisuuden jäsenenä Pyhä Henki on luterilaisuudessa varsin hyvin tunnettu. Raporttini tarkoituksena ei ole lakaista maton alle monia ongelmia, joita eritoten nuoremmissa luterilaisissa kirkoissa on karismaattisuuden, menestysteologian ja monien pastoraalisten ongelmien kanssa. Radikaalina pneumatologian laajennuksena voidaan mainita muutamien teologien kiinnostus vertailevaan teologiaan, missä Hengen ja koko Kolminaisuuden työtä katsotaan myös uskontojenvälisen dialogin kautta. Tämä ei ole yksistään luterilaisuuden heikkous. Puhe ”hengestä” on paljon abstraktimpi ja vaikeasti käsitettävämpi kuin puhe Isästä ja Pojasta, joille löytyy vastine arkipäivän elämästä. Nopeimmin kasvavissa ja nyt suurta enemmistöä edustavissa luterilaisissa kirkoissa Etiopiassa, Tansaniassa, Indonesiassa ja muualla globaalissa etelässä armolahjat kielilläpuhumisesta parantamiseen, profetointiin ja vaikkapa näkyihin on omaksuttu osaksi luterilaista spiritualiteettia – samalla kun oman kirkkoni (Evangelical Lutheran Church of America) karismaattisen liikkeen toimisto sulkeutui vuonna 2014! Muutamissa Afrikan luterilaisissa kirkoissa, kuten vaikkapa Madagaskarissa, eksorkistin eli riivaajien ulosajajan virka on elvytetty henkiin alkuseurakunnan ajoilta – kuten roomalaiskatolinen kirkko on tehnyt jo kauan sitten. Lisäksi Hengen rooli ”sekulaarissa” maailmassa – politiikassa, luonnossa, uskontojen keskuudessa ja vaikkapa tieteen parissa – on unohdettu lähes kokonaan aivan viime vuosiin saakka. Tansanian luterilaisen kirkon johtava piispa Fredrick O. Samalla Hänen roolinsa on rajoitettu ja kapea-alainen. Shoo – ”puupiispaksi” nimetty – tunnetaan ympäristönsuojelun tärkeyden korostajana. ” Vihreä pneumatologia eli Hengen rooli luomakunnassa, eritoten ympäristönsuojelussa, on nouseva teema. raajia, anabaptistit ja heidän seuraajansa eivät suinkaan aliarvioineet Raamattua. Se on keskittynyt melkein kokonaan persoonalliseen ja seurakunnalliseen hartaudenharjoitukseen ja spiritualiteettiin. Se hylkii Uuden testamentin kristillisyyteen olennaisesti kuuluvaa karismaattista elementtiä. Latinalaisen Amerikan luterilaiset kuuluttavat senioriteologi Walter Ahlmanin johdolla pneumatologista vapautuksen teologiaa. Suuri joukko luterilaisia teologeja Ruotsin nykyisestä arkkipiispasta Antje Jackelénistä vaikkapa edesmenneeseen maailman tunnetuimpaan luterilaiseen teologiin Wolfart Pannenbergiin on ahkeroinut luonnontieteen ja teologian välisessä dialogissa, missä myös Hengen rooli on löydetty aivan uudella tavalla. Heille on annettu tehtäväksi selvittää luterilaista identiteettiä. Mitä Henki siis sanoo seurakunnalle. He pyrkivät noudattamaan yksityiskohtaisesti Uuden testamentin opetusta, mukaan lukien pasifismia, naisten pään peittämistä jumalanpalveluksissa ja jalkojen pesua. Sen tehtävänä on vain muistuttaa, että reformaation tehtävän mukaisesti uskonpuhdistus on jatkunut tässä globaalissa yhteisössä! Samalla pneumatologian alue on laajentunut radikaalisti. KOTIMAA | 21.11.2019 19. Itse asiassa, nykyään sanoisimme heitä fundamentalisteiksi
Ahola on miettinyt myös nykyaikaisten hautausmaiden sijainteja. Eläimillä, kasveilla, kallioilla, joilla ja järvillä oli omat sielunsa. Toisaalta kivikauden hautaustavat ovat voineet olla moninaisempia, kuin nyt arvellaan. T ieteessä ei olla varmoja siitä, keitä Suomea noin 11 000 vuotta sitten alkaneella kivikaudella asuttaneet ihmiset olivat tai mitä kieliä he puhuivat. – Ihminen ei ollut heille ainoa olento, jolla on persoona tai sielu. Ehkä maahautaukset olivatkin poikkeuksia ja kenties vain esi-isiksi koetut tietyt henkilöt haudattiin niin. Suurimmissa tutkituissa muinaiskalmistoissa on ollut jopa 20– 30 vainajaa. Tulokkaiden haudat poikkeavat hieman aikaisemmista. Kivikautiset haudat ovat sijainneet usein vesistöjen lähellä, kuten Kivikauden ihminen ajatteli haudantakaisuutta asuinpaikatkin: rannoilla on ollut helppoa kalastaa ja liikkua. Ahola arvioi, että kivikautinen ihminen on metsästäessään ajatellut itseään osana luontoa, ei yksilönä. Ne on mahdollisesti rikottu etukäteen. teologia ” Vainajan kasvoille on voitu tehdä savinen kuolinnaamio ja silmät peittää meripihkarenkailla. Tätä ajatusta tukevat hautausrituaalien lisäksi myös kalliomaalaukset. Kyseessä on sama aine, jolla muinaiset kalliomaalauksetkin on usein tehty. Helsingin yliopiston tutkija Marja Ahola on selvittänyt tuoreessa arkeologian väitöskirjassaan kaiken sen, mitä Suomesta yli sadan vuoden aikana löydetyistä kivikautisista haudoista tiedetään. – Vainaja on sivelty ehkä rasvaan tai vereen sekoitetulla punamullalla. Tämäkin viittaa Aholan mukaan selkeään rituaaliseen käyttötarkoitukseen. | Kuva: Katri Lassila – Siinä missä varhaisemman väestön haudoissa säilyneet esineet ovat tyypillisesti kivisiä nuolenkärkiä tai meripihkaja kivikoruja, karjanhoitajaväestöllä joukossa on myös keramiikkaa ja niin kutsuttuja vasarakirveitä. Koko hauta on voitu värjätä. – Ruumiin alla on ollut jotakin ja haudassa on ollut mukana esineitä, esimerkiksi kivisiä nuolenkärkiä. Myös ne alueet ovat usein hyvin kauniita. Mielenkiintoista on punamullan runsas käyttö. Hautausrituaalit auttavat käsittelemään molempia kriisejä. Lisäksi vainajiin kohdistuu huolenpitoa. Aholan mukaan hautalöydöt kertovat siitä, että kuolema on ollut aina kriisi. Kivikauden ja nykyajan hautausta yhdistää Aholan mukaan eniten se, että vainajat kätketään maahan. Shamaani on hengessään voinut matkata näkyvän ja näkymättömän maailman välillä. Lisäksi persoonan hävittyä syntyy uusi asia eli ruumis, jolle on tehtävä jotakin. Hautaustavat kertovat rituaaleista. – Joku ihminen häviää yhteisöstä. Se on ehkä suojannut joltakin tai sillä on haettu yhteyttä. uutta väestöä, joka harjoitti karjanhoitoa. – Emme silti tiedä punamullan merkitystä hautauksissa. Ehkä punainen viittasi veren eli elämän väriin. Niinpä ihmisjäänteitä, kivikautisiin hautoihin pantuja puusta, luusta tai nahasta tehtyjä esineitä tai hautojen mahdollisia puisia sisärakenteita on säilynyt äärimmäisen vähän. Suomen hapan maaperä hävittää orgaaniset jäänteet suhteellisen nopeasti. Usein uralilaisena pidetyn kivikauden kampakeraamisen väestön joukkoon muutti ehkä Baltiasta noin 3000 eKr. Tutkimuksen lähteenä on ollut esimerkiksi hautapaikkoja, esinelöytöjä, ihmisjäänteitä, maanäytteitä sekä arkistojen kätkemää tietoa. Maisemassa ja kuolemassa on mielestäni jokin yhteys. Jussi Rytkönen KOTIMAA | 21.11.2019 20. Selkeää on, että hautoihin on pantu tiettyjä esineitä ja toisia ei. Kivikaudella vainajat haudattiin löytöjen perusteella maahan. Yleensä kahden eri kivikautisen kulttuurin hautapaikat ovat sijainneet erillään. Vainajat on käsitelty huolella. Jälkiä vaan ei ole säilynyt. Vainajan kasvoille on voitu tehdä savinen kuolinnaamio, silmät on voitu peittää meripihkarenkailla ja kuollut saatettu kääriä eläimen taljaan. Vantaan Myyrmäessä sijaitseva paljas kallio on tunnistettu kivikaudella käytetyn kalmiston osaksi. Kivikauden ihmisten uskomusmaailma ja maailmankuva oli shamanistis-animistinen. – Ainakin joitakin polttohautauksia tunnetaan. | kuolema kivikaudella | Maamme noin 70 kivikautisen kalmiston perusteella saadaan tietoa esi-isiemme hautaustavoista. Yksilö hoidetaan siten pois joukosta. – Tuhkaaminen yleistyy ja metsähallitus antaa ohjeita siitä, minne tuhkat voidaan kätkeä. Mutta heidän hautojensa jäänteet paljastavat jotakin muinaisesta uskomusmaailmasta. Aholan mukaan kalmistot ja asuinpaikat ovat kivikaudella olleet lähekkäin, mutta yleensä kuitenkin erillisiä. Karjanhoitajien haudat ovat olleet kauempana rannoista, niittymäisillä alueilla. Ne ovat yleensä luonnonkauniita paikkoja. – Siksi uudenaikaisia radiohiilitai muinais-dna-analyyseja ei voida tehdä, Ahola sanoo. Vaikka merkitykset ovat voineet muuttua, kivikauden hautaustavat pysyivät Aholan mukaan tuhansia vuosia samankaltaisina