| . Miksi. h i n ta: 3,70 € . n Sivulla 5 Viinan kirot Kirkko ja herätysliikkeet vaikenevat alkoholin haitoista. | . Sivut 14–16 ?34 Diakonian virat Diakonian vihkimyksen kriteerit vaihtelevat eri hiippakunnissa. n Sivuilla 2 ja 10–13 Kyseenalaistaja Terho Pursiainen ei ole jäänyt eläkkeelle politiikasta ja ajattelemisesta. | . v u os i k e rta . 0 04 3 59 5 –14 –3 5 Pyhät lasit Jorma Judén on kuvannut 120 suomalaisen kirkon lasimaalaukset, jotta niitä alettaisiin arvostaa enemmän. 1 09. e lo ku u ta 20 1 4 . Jukka granström 21. n Sivulla 18
Lestadiolaisuudesta on viime vuosina nostettu esille enemmän kielteisiä asioita, esimerkiksi pedofilia tai naisten asema. Myös liikkeen poliittinen kytkös keskustaan ja vallankäyttö liikkeen sisällä nousevat esille. Miten todenmukaisena liikkeen julkisuuskuvaa voi pitää. Nykyään johtohenkilöt eivät enää sanele, miten modernisaatioon kuuluu suhtautua eikä yhteiskunta ole politisoitunut kuten 1970-luvulla. 8. Yleisin stereotypia on 1960-luvulla syntynyt kielteinen suhde televisioon. n Kolumni s. Tutkimus osin vahvisti lestadiolaisuuden julkisuuskuvasta esitettyjä näkemyksiä, joita aikaisemmin ei ole tieteellisesti tutkittu. ”Poikkeavuuksista on helppo uutisoida” Viikon henkilö Vanhoillislestadiolaisuuden julkisuuskuvassa korostuvat edelleen liikkeessä 1960–70-luvuilla syntyneet kielteiset käsitykset modernin maailman ilmiöistä. Kirjaa on luettu sekä negatiivisena että positiivisena kuvauksena. Nousiko tutkimuksessasi esiin jotain yllättävää, vai vahvistiko se vanhoja käsityksiä lestadiolaisuudesta. 9 Rolf Steffansson puolustaa eri tavoin uskovien ihmisoikeuksia. Johannes Wiehn n tuhon Kalifaatti s. 17 Raamatussa liikutaan veneillä ja muilla vesikulkupeleillä. – Julkisuuskuvassa painottuivat liikkeen kannalta kielteiset näkökulmat. Vaikka ne olisivat todenmukaisia, kokonaisuudessaan kuva jäi yksipuoliseksi. Liikkeestä kerrottiin myös myönteisiä näkökulmia, vaikkakin selvästi vähemmän. Liikkeessä aloitettiin avoimempi tiedottaminen 1980-luvulla ja julkisuuskuva alkoi rakentua moniäänisemmin. n Pyhät veneet s. 6 Isis-liike on irvikuva keskiaikaisista kalifaateista. 2 014 Vanhoillislestadiolaisuuden julkisuuskuvasta väitellyt Jani Alatalo työskentelee Heinolan yläkoulun apulaisrehtorina. Millainen on liikkeen julkisuuskuva nykyään ja mitkä stereotypiat elävät edelleen. Vanhoillislestadiolaisuutta tarkastelemalla saa käsityksen, miten konservatiivinen herätysliike ja yhteiskunnan modernisaatio kohtasivat. Uskoisin Pauliina Rauhalan Taivaslaulu-romaanin vaikuttaneen julkisuuskuvaan. KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde Sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Toimituspäällikkö Tuija Tiihonen Uutispäällikkö Johannes Ijäs Toimitussihteerit Leena Hietamies, Anna-Kaisa Pitkänen Graafikko Gun Helminen Toimittajat Emilia Karhu, Danielle Miettinen, Laura Mäkelä (virkavapaalla), Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Annmari Salmela, Olli Seppälä, Meri Toivanen Valokuvaaja Matti Karppinen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Hämeen Paino, Forssa Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen www.kotimaa.fi Liiketoimintajohtaja Jarmo Lipiäinen Levikki 29 508 kpl (LT 2013) 69 000 lukijaa (KMT Lukija 2013) Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse asiakaspalvelu@kotimaa.fi Elokuun alussa tarkastettiin väitöskirjasi Pohjoinen herätysliike ja modernisaation kipukohdat. n Juuret ja versot s. Liikkeessä korostuu vastakkainasettelu modernisaation kanssa. Mielestäni myös lukijoiden suhtautumiseen vaikuttaa, jos he tietävät tutkijan taustan. Perhekoon pienentyessä suurperheet erottuivat muista. TÄSSÄ NUMEROSSA n Nyt ehdolle! s. Siksi edustan koulukuntaa, jossa tutkija taustoineen saa pysyä näkymättömänä, jotta huomio ja analyysi keskitetään itse tutkimukseen. 5 Seurakuntavaaleihin ehtii vielä ehdokkaaksi. – Kun tutkitaan uskonnollisia liikkeitä, tutkijan oman taustan ajatellaan vaikuttavan tutkimusotteeseen. Tosin en tiedä, kuinka paljon siihen tarttuvat ihmiset, joilla ei ole mitään kosketusta liikkeeseen. – Suomalainen yhteiskunta muuttui ja kehittyi voimakkaasti 1960–1970-luvuilla. Liikkeen julkisuuskuvaa ei kuitenkaan voi pitää niin kielteisenä kuin se ajoittain lestadiolaislehdistössä kuvattiin. Mielenkiintoista on, ettei raittiutta ole nostettu esille. Suhtautuminen näytti kuitenkin muuttuvan sallivammaksi vuosien mittaan. Miksi tutkimukseen valikoitui juuri tämä aika, filosofian maisteri Jani Alatalo. 20 Lapsen saaminen on mahdollista sairaudesta huolimatta. Tieteellisessä mielessä tutkin aihetta historiantutkijana, en teologina. Millainen on oma suhteesi. Aikaa pidettiin haastavana myös evankelis-luterilaiselle kirkolle. Poikkeavuuksista on helppo uutisoida. Vaikka lestadiolaisten oma suhtautuminen tiedotusvälineisiin oli torjuva etenkin ennen 1980-lukua, liikkeen keskusjärjestössä seurattiin tarkasti liikkeen julkisuuskuvaa. – Modernisaation kohtaaminen vaikutti liikkeen julkisuuskuvaan. n Odotettu lahja s. Vanhoillislestadiolaisuuden tutkijoilla on usein jokin suhde liikkeeseen. – Tutkimusten mukaan lestadiolaisiin suhtautuminen on muita uskonnollisia liikkeitä kielteisempää. Se käsitteli vanhoillislestadiolaisuuden julkisuuskuvaa vuosina 1961–1985. 2 TÄ N Ä Ä N Ko t i m a a 2 1 . Joona Raudaskoski. 27 Kari Kuula kirjoittaa kristillisen uskon juurista
8. Määrä on moninkertaistunut viiden vuosikymmenen aikana. A-klinikkasäätiö, jota myös Kirkkopalveluja edeltänyt Suomen Kirkon Seurakuntatyön Keskusliitto oli aikoinaan perustamassa, ilmoitti maanantaina aloittavansa yhteistoimintaneuvottelut, joiden tavoitteena on 1,7 miljoonan euron säästöt. ¶ Kun ihminen syntyy maailmaan, hän on kaikille tuntematon. TÄN Ä ÄN Ko t i m a a 2 1 . Kirkon erityisenä tehtävänä tässä keskustelussa on nostaa esille jokaisen ihmisen, myös päihteiden väärinkäyttäjän, oikeus tarvitsemaansa hoitoon ja ihmisarvoiseen kohteluun. Vaikka kirkolla ei ole enää määräävää roolia ihmisten elämäntapoja koskevissa kysymyksissä, silti kirkon pitäisi, kuten Pekka Lund toivoo, olla nykyistä huomattavasti enemmän mukana alkoholia koskevassa keskustelussa. Ja silti Pietari sanoi Jeesuksesta: En tunne sitä miestä. Silti joku ruokkii ja pesee hänet, opettaa hänet puhumaan ja kävelemään. Hän kysyy, miksi päihteet kiinnostavat niin vähän, vaikka niiden runsas käyttö on kiistatta yksi maamme suurimpia ongelmia. Tarvitsen häntä, joka tekee minulle aterian lounasravintolassa, jotta jaksan jatkaa päivää. Kirkon erityisenä tehtävänä alkoholia koskevassa keskustelussa on nostaa esille jokaisen ihmisen oikeus tarvitsemaansa hoitoon ja ihmisarvoiseen kohteluun. Eräs kansakoulunopettajatar tarjoo vapaan rauhaisan asunnon maalla parille pääkaupunkilaisnaiselle. Suomenlahden suulla on jo kahdesti nähty saksalaisia sota-aluksia, jotka vihollisen tavattuaan ovat kadonneet näkyvistä. Siksi myös kirkon yksittäisten jäsenten, lähes neljän miljoonan suomalaisen, pitäisi pystyä arvioimaan omaa alkoholinkäyttöään. Aadam, missä olet Sininauhaliiton tutkimuspäällikkö Pek- ka Lund toivoisi herätysliikkeiltä ja kirkolta uskallusta keskustella alkoholista. Silti he kulkevat yhä uusista risteyksistä irrottamatta kättä kädestä. Suurkulutuksesta on seurannut mittaamaton määrä inhimillistä kärsimystä. Yksikään instituutio ei voi kuitenkaan kokonaan ratkaista alkoholiin liittyviä ongelmia. Mikä lienee heillä ollut tarkoituksena. ”Ruoki minun lampaitani.” Laura Mäkelä KOTIMAA SATA VUOTTA SITTEN 21.8.1914 Sota Japanin ja Saksan välillä näyttää Saksan myönnytyksistä huolimatta olevan välttämätön. MARI TEINILÄ Päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi Rauhallista oloa maalla haluaa nyt moni kaupunkilainen. ¶ Kun Jumala loi ihmisen, tunsiko hän luomuksensa. Pekka Lundia on haastateltu Kotimaan laajaan alkoholia ja herätysliikkeitä koskevaan artikkeliin. Saksa on menettänyt jälleen yhden siirtomaistaan Kamerunin liittoutuneille. Kysykööt Kotimaan konttorista.. Kuntien niukkeneva talous kohdistuu usein ensimmäiseksi päihdeongelmaisten neuvontaan ja palveluihin. Sen lisäksi, että kirkko toimii diakoniatyön ja joidenkin kristillisten järjestöjen kautta päihteiden väärinkäyttäjien ja heidän perheidensä hyväksi. Useissa kaupungeissa toimiva A-klinikkasäätiö on tuottanut neuvontaa ja palveluja vuosittain lähes 30 000 asiakkaalle. Alkoholista pitäisi pystyä keskustele- maan asiallisesti ilman moralismia, mutta myös ilman ongelmia vähättelevää huumoria. 2 014 PÄÄKIRJOITUS pääkirjoitus TUHAT MERKKIÄ TAIVAASTA jukka fordell Asiallisesti alkoholista K ohtuus on ylitetty jo kauan sitten. Suomessa juodaan liikaa alkoholia, siksi myös kirkon pitäisi osallistua pontevammin sitä koskevaan keskusteluun. Kului vain hetki, ja Jumala jo huusi paratiisissa Aadamille: Missä sinä olet. Tänä vuonna alkoholiin kuolee Suomessa noin 2 000 ihmistä. Kun tulevat rakastavaiset tapaavat, he eivät tunne toisiaan. Jokainen yli 15-vuotta täyttänyt suomalainen juo keskimäärin 11,6 litraa 100-prosenttista alkoholia joka vuosi. Viime kädessä kyse on runsaasti sokeria ja alkoholia käymisprosessin myötä sisältävästä juomasta, joka kohtuullisesti käytettynä on nautintoaine. Mitä Jeesus sanoi Pietarille. Päihdeongelmaisten parissa tehtävästä työstä säästäminen aiheuttaa kunnille vielä huomattavan kalliin laskun. Elämä on kuitenkin silläkin lailla epäoikeudenmukaista, etteivät ihmiset ole lähtökohtiensa tai perintötekijöidensä suhteen samalla viivalla siinä, miten helposti ja nopeasti harmittomasta nautintoaineesta syntyy ongelma. Tarvitsen häntä, joka ajaa minut bussilla sinne minne en muuten ehtisi. Juomasta, joka liikaa tai liian usein käytettynä aiheuttaa huomattavaa inhimillis- 3 Tarvitsen tuntemattomia ihmisiä. Säätiön toimitusjohtajan mukaan yt-neuvotteluihin päädyttiin, koska säästöt ovat päällä kaikissa isoissa kaupungeissa. Tunteakseen ihmisen paremmin Jumala tuli ihmiseksi. tä kärsimystä ja kuolemaan johtavia terveyshaittoja. Siksi kenelläkään ei ole varaa osoittaa sormella toista lähimmäistä
– Empivälle ihmiselle on ratkaisevan tärkeää, että työntekijä sanoo juuri hänen olevan sopiva ehdokas. Jotta koko seurakunnan ääni saadaan kuuluviin, ehdolla pitää olla muitakin kuin kokeneita konkareita, Leppänen toteaa. – Meillä kuitenkin 85 prosenttia asukkaista kuuluu kirkkoon. Neljäs ryhmä asettaa ehdokkaita joihinkin seurakuntiin. Ehdokkuutta harkitsevat tekevät kuitenkin päätöksensä usein viime tingassa. Toivottavas- ti niitä tulee vielä lisää, yhtymän viestintäpäällikkö Urpu Sarlin sanoo. MAF:n työyhteydessä toimivat tällä hetkellä Tansaniassa Suomen Lähetysseuran työntekijät lentäjä Jarkko Korhonen ja osa-aikainen lentotukikohdan päällikkö Pirita Korhonen. Leppäsellä on hyviä kokemuksia laajasta kiertueesta kesän puoluekokouksiin ja hengellisille kesäjuhlille. Tällä hetkellä niitä löytyy vain kahdesta seurakunnasta. LYHYET Arkipyhiä ei muuteta Kirkon ja työmarkkinakeskusjärjestöjen selvitys arkipyhistä on valmistunut. Tarkennus Kotimaa kertoi 7.8. Tänä vuonna järjestettävien seurakunta- vaalien teema Usko hyvän tekemiseen on näkynyt pitkään puoluekokouksissa, sosiaalisessa mediassa ja katutapahtumissa. Kahdelta ryhmältä on tulossa lähes täydet listat ja kolmanneltakin jonkin kokoinen lista joka seurakuntaan. Evankelis-luterilainen kirkko ei näe selvityksen pohjalta syytä muuttaa kirkkolain säädöksiä kirkollisten juhlapäivien sijoittelusta. Kehitysyhteistyötä turvataan avustuslennoilla Suomen Lähetysseuran yhteistyö avustuslentojärjestö MAF Suomen kanssa tapahtuu jatkossa yhteistyösopimuksella. Matti Karppinen Oppineuvotteluja siirrettiin Venäjän ortodoksisen kirkon ja Suomen luterilaisen kirkon oppikeskustelujen pitkässä historiassa on ensi kertaa ajauduttu tilanteeseen, jossa kirkkojen välisiä keskusteluja on jouduttu siirtämään. – Jos yhtymämalli nyt kuitenkin tulee, tarvitaan seurakunnassa erityisen paljon kokeneita päättäjiä, Markkanen painottaa. Viime vaaleissa nuorten listoja oli enemmän. Ehdokkaita ei ole ollut enempää kuin luottamushenkilöpaikkoja. 2 014 Seurakuntavaalien projektipäällikkö Mari Leppäsen mukaan hyvä ehdokas on aivan tavallinen seurakuntalainen, joka tuo päätöksentekoon uusia näkökulmia ja sanoo ääneen unelmiaan. Erityisesti SDP:n puoluekokouksessa hän sai kuulla useaan kertaan: ”Ihanaa, että kirkkokin on täällä!” – Nyt ei saa väsyä, ehdokasasettelu on vaalien tärkein vaihe. Vielä ei kuitenkaan ole tietoa, onko uusia ehdokkaita saatu, Rasta sanoo. Heidän tehtäviinsä kuuluvat alueen avustuslennot. Olisi kauheaa, jos meidät pakolla liitettäisiin johonkin yhtymään, neljä kautta luottamushenkilönä palvellut Tapio Markkanen toteaa. Pienessä Ypäjän seurakunnassa sopuvaaleista on tullut paikkakunnan tapa. Jutussa sanottiin, ettei vastaavia päätöksiä ole tehty muissa seurakunnissa. Tällöin todetaan vanhojen tuttujen luottamushenkilöiden tulleen valituiksi jälleen kerran. – Seurakunnan talous ja toiminta ovat meillä esimerkillisellä tasolla. Aiheesta on tullut vaaliteema, vaikkeivät uudet luottamushenkilöt pääse päättämään asiasta. Kuitenkin samana vuonna Tuusulan kirkkoneuvosto päätti siirtää Suomen Raamattuopistolle kerättävän kolehdin vähemmän tärkeään ajankohtaan. Emilia Karhu. Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisusta liittyen Kallion seurakuntaneuvoston päätökseen vaihtaa kirkkohallituksen asettamia kolehtikohteita vuonna 2011. Tulevilla valtuutetuilla on valtaa vaikuttaa seurakuntien suuriin rakennemuutoksiin. Olen yrittänyt mainostaa mahdollisuutta vaikuttaa oman seurakunnan asioihin. Kirkon ulkoasiain osaston johtaja Kimmo Kääriäisen mukaan neuvotteluihin valmistauduttaessa on käynyt ilmi, että kirkkojen näkemykset keskustelujen sisällöstä ja tavoitteista poikkeavat niin paljon, että on syytä ottaa jatkoaika. Vaalilistat sulkeutuvat 15.9. Monet empivät vielä ehdokkuuttaan seurakuntavaaleissa Vaalit Ehdokaslistat sulkeutuvat vajaan kuukauden päästä. Monilla ryhmillä on vahva perinne ehdokasrekrytoinnissa, mutta aivan tavallisten seurakuntalaisten uskaltautuminen ehdolle vaatii usein tukea työntekijältä. Vaalityö käynnistyi jo keväällä myös Espoon seurakuntayhtymän kuudessa seurakunnassa, kun nettisivuille saatiin tiedot vaalilistojen kokoajista. Ehdokasasettelu on hyvällä mallilla Oulun seurakuntayhtymän seitsemässä seurakunnassa. Jos on paljon erilaisia hyviä ehdokkaita, on helpompi saada myös hyvät äänestysprosentit, Leppänen toteaa. Nuorille olemme myös lähettäneet haastekirjeitä. 8. Lähetysseura vähentää jäsenyyksiä muissa organisaatioissa ja yksinkertaistaa näin hallintoaan. Selvityksen mukaan Suomessa arkipyhien määrä on kansainvälisessä vertailussa muiden maiden keskiarvoa alempi, joten siirtoa ei voi perustella arkipyhien määrästä johtuvalla kilpailuhaitalla. Yhteinen huoli on innostanut monia vanhoja konkareita eri puolueista ehdolle. Lisäksi Suomen Lähetysseura tukee MAF:n sairaankuljetusta ja terveydenhuollon kehittämistä. 4 TÄ N Ä Ä N Ko t i m a a 2 1 . Seurakunnan melko tuore kirkkoherra Vesa Rasta toivoisi Ypäjälle vaihteeksi ihan oikeita vaaleja. Siilinjärvellä vastustetaan ehdotettua seurakuntarakenteen yhtymämallia. – Joka seurakuntaan näyttäisi tulevan 3–6 listaa. Mikäli seurakuntarakenneuudistus menee läpi kirkolliskokouksessa, on monessa seurakunnassa edessä isojen muutosten aika. Seurakuntavaalien projektipäällikkö Mari Leppänen Kirkon tiedotuskeskuksesta toivoo, että seurakuntien työntekijät panostavat ehdokkaiden rohkaisemiseen. Uusille seurakuntien päättäjille on luvassa mielenkiintoinen nelivuotiskausi
viää Kotimaa Pron kirkkoherraraadille tekemässä kyselyssä. Viime vuosina moni vihittävistä on ollut työssä lastensuojelulai- toksessa, sairaalassa tai vanhustenhuollossa sekä muutamat hoitajina saattohoitoyksikössä, sanoo Turun piispa Kaarlo Kalliala. Kyselyyn vastasi kirkkoherroja kaikista hiippakunnista. TÄN Ä ÄN Ko t i m a a 2 1 . pitkanen@ kotimaa.fi. Väitöskirja käsitteli pappeutta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ordinaatiokaavoissa 1963–2003. Emilia Karhu VIIKON POIMINNAT VERKOSTA Suuren suosion saanut Juice-kirkko järjestetään jälleen Tampereen Tuomiokirkossa syyskuun alussa. Tällöin ne, jotka toteuttavat diakonista kutsumustaan esimerkiksi kunnallisissa tai yksityisissä hoitolaitoksissa, eivät voi saada vihkimystä. Tuoreimman suomalaistutkimuksen aiheesta on tehnyt tänä syksynä tohtoriksi väittelevä kasvatustieteilijä Sari Mullola. Yleisen poliittisen ja taloudellisen tilanteen epävarmuus heijastuu myös esirukouksiin. Myös Porvoon hiippakunnassa edellytetään vihittävältä vähintään aikomusta siirtyä kirkon työhön, kun paikka jostakin seurakunnasta aukeaa. Se ei myöskään kerro oppilaan sosiaalisista taidoista, kyvyistä, älykkyydestä tai työmoraalista. Toisissa hiippakunnissa kuten esimerkiksi Kuopiossa puolestaan ajatellaan, että diakonian virka on tärkeä, itsenäinen osa kirkon viran kokonaisuudessa ja ansaitsee oman itsenäisen vihkimisensä. Toivottavasti myös koulussa. Oulun tuomiokapituli määräsi Pohjolan menettämään pappisvirkansa viikkoa aikaisemmin. Kaikki eivät mahtuneet kirkkoon lainkaan. Näiden hiippakuntien palvelukseen hakeutuvat diakoniatyöntekijät saavat vihkimyksensä virka-apuna muista hiippakunnista. Kotimaiset ja kansainväliset tutkijat ovat viime vuosina kiinnittäneet huomiota siihen, miten oppilaan synnynnäinen temperamentti voi vaikuttaa koulumenestykseen, jatko-opintopaikan saamiseen ja koko elämänkulkuun. Siksi vihkimys toisen hiippakunnan tai muun työnantajan kuin seurakunnan palvelukseen ei ole perusteltua, sanoo Espoon piispa Tapio Luoma. 8. Kaikenlaisia yksilöitä tarvitaan, erilaisina olemme vahvempia. Temperamentti vaikuttaa arviointeihin erityisesti ujoilla pojilla. – Olemme pitäneet olennaisempana vihkimystä pyytäneen omaa motivaatiota ja diakonista identiteettiä kuin kirkollista työnantajaa. Anna-Kaisa Pitkänen anna-kaisa. Edellisellä kerralla tapahtuma keräsi yli 2000 osallistujaa. On hyvä muistaa, että ihmislajin temperamenttipiirteet ovat muokkautuneet evoluution kuluessa mahdollisimman tarkoituksenmukaisiksi. Näin on esimerkiksi Espoossa. Osassa hiippakuntia vaaditaan vihkimisen ehtona vokaatio eli kutsu työhön seurakunnalta, seurakuntayhtymältä tai kirkolliselta järjestöltä. Vas- taväittäjänä oli Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen. – Espoon hiippakunnan Kut- Olli Seppälä suttuna kirkon työhön -valmennus ja vihkimys sen osana muodostavat pitkäjänteisen, noin kaksi vuotta kestävän kokonaisuuden, joka kiinnittää valmennettavan syvästi hiippakuntaan ja omaan seurakuntaan. Suomalainen peruskoulu on Monet diakonian ammattilaiset haluavat vihkimyksen, vaikka työskentelevät muualla kuin kirkossa. Ulospäin suun- tautuneen, mutta toisaalta mukautuvan ja itseään hallitusti ilmaisevan oppilaan on helpom- pi pärjätä koulussa kuin ujon, aran tai toisaalta aktiivisen ja räiskyvän oppilaan. Erilaiset perinteet ja teologiset näkemykset ovat vieneet eri hiippakunnissa käytäntöjä omiin suuntiinsa. Ainakin niin kauan kuin oppilas on temperamentiltaan koulun odotusten mukainen. Espoon ja Tampereen hiippa- kunnissa vihitään diakoneja ja diakonissoja vain kirkon työhön. Lapuan ja Mikkelin hiippa- kuntien alueella ei ole diakonian virkaan kouluttavia laitoksia, joten tavanomaisia vihkimyksiäkään ei järjestetä. Toisissa hiippakunnissa taas pidetään tärkeänä työntekijöiden kristityn identiteetin tukemista silloinkin, kun diakonian ammattilaiset työskentelevät kirkon ulkopuolella. Tämä on kovin epäoikeudenmukaista siksi, että reaktiot uusissa oppimistilanteissa ovat paljolti synnynnäisiä. 2 014 Diakonian vihkimyksen kriteerit vaihtelevat Eri hiippakunnissa on erilaisia näkemyksiä siitä, vaatiiko diakonian virkaan vihkiminen kutsua seurakuntatyöhön vai voiko kutsumusta toteuttaa myös kunnissa tai yksityisellä sektorilla. Diakoniksi ja diakonissaksi opiskelevia on jo pitkään hämmentänyt se, että eri hiippakunnissa on erilaiset kriteerit diakonian vihkimykseen. Joissakin hiippakunnissa kirkon eri työalojen ordinaatiokoulutus ja vihkimys ovat yhteiset. 5 kansainvälisesti arvostettu ja tasa-arvoinen. Oulun, Kuopion ja Helsin- gin hiippakunnissa sekä Turun arkkihiippakunnassa vihitään diakonian virkaan myös yksityisten ja kuntien palveluksessa työskentelevät, joilla on halu ja kutsumus diakoniatyöhön. Kaikkialla odotetaan kirkkohallituksen linjauksia asiasta käytäntöjen yhtenäistämiseksi. Temperamentti ei ole muutettavissa kasvatuksen avulla. Diakonian virkaan vihkimisestä ei ole säädöksiä nykyisessä kirkkolaissa tai kirkkojärjestyksessä. Vaikka väitös oli akateeminen tilaisuus, sitä pidettiin kirkkopoliittisesti mielenkiintoisena. Lähetyshiippakunnan dekaani Juhana Pohjolan väitöskirja tarkastettiin perjantaina Helsingin yliopistossa. Ajankohtaiset uutisotsikot näkyvät evankelis-luterilaisen kirkon saarnoissa, sel- TEOLOGIASSA TAPAHTUU Toimittajalta TOIMITTAJALTA Kouluun sopimaton
opistosta luettuaan islamilaisValtaukset toistavat samaa ta kulttuuria, historiaa ja lakia. ti arabimaiden tieteitä ja sivistystä suurin harppauksin ohi keskiaikaisen Euroopan. Mar Aframin katedraalin katolta revittiin risti. Isis on vallannut viime viiknut Isisin johtaja Abu Bakr koina kyliä Mosulin itä- ja poh- al-Baghdadi, 43. kaavaa: niihin liittyvät järjesHän saarnasi kotikaupunkinsa telmälliset raiskaukset, ryösSamarran moskeijassa, kunnes töt ja joukkoteloitukset, joiden Yhdysvallat hyökkäsi Irakiin pelotevaikutusta lisätään sevuonna 2003. Se kehitti vertaansa vailla olleen eläkeja sosiaalitukimallin, jossa yhteiskunnan vähäosaisia – vanhuksia, leskiä, sairaita ja orpoja – tuettiin verovaroin. Silloin äärivanhoillisten sunnimuslimien taistelujärjestö Isis valtasi Mosulin ja liitti sen Islamilaiseen valtioon, jonka se perusti kesäkuun lopulla Syyriassa ja Irakissa valtaamilleen alueille. Isis väittää raIronista Ironista kylkentavansa oikyllä, lä, uuden kalifaakeudenmukaistin vainoamien ta yhteiskunuuden taa – islamilaiskalifaatin vainoa- Irakin ja Syyrian kristittyjen ja ta kalifaattia, josmuiden vähemsa kauppiaat eivät mien Irakin ja Syyrian kristittymistöjen asema kisko ylihintaa, lujittui juuri muivarkailta katkais- jen ja muiden naisten kalifaattaan kädet ja hävähemmistöjen tien aikana. Vaihtoehtona oli poistua välittömästi tyhjin käsin. simisen into. Tätä nimitystä myös Isis on nosta tai kansallisuudesta riippumatta. Nyt kaupunki on heistä tyhjä – ensi kertaa 1600 vuoteen. Keskiajalla ne edistivät tieteiden, talouden, verotuksen ja hallinnon kehitystä. rakentamisen. Kaikki kristityt pakenivat kaupungista heinäkuun loppupuolella. Kalifaatit tunnettiin uskonnollisesta suvaitsevaisuudestaan muita islamin oppisuuntia, juutalaisia ja kristittyjä kohtaan. Profeetta Muhammadin kuoleman jälkeen syntyivät kalifien hallitsemat dynastiat eli kalifaatit. Ne edistivät myös juutalaisten ja kristittyjen uskonnonvapautta. Kalifaattien kulta-aika päät- tyi, kun mongolit valtasivat Bagdadin 1261. Valloittajia vasremoniallisilla ristiinnaulitsemisilla tai päiden katkomisella. Heidän asemansa oli kuitenkin säädetty muslimeja alempiarvoisemmaksi. Viereen liimattiin ilmoitus siitä, että talot olivat nyt Islamilaisen valtion omaisuutta. Kalifaatti loi aikansa kehittyneimmät rahaja pääomamarkkinat. Britannia ja Ranska jakoivat suuren osan sen alueista. 2 014 Uusi kalifaatti hylkäsi juurensa Ääri-islam Irakin ja Syyrian aluetta terrorisoiva Isis-järjestö on ottanut ihanteekseen muinaiset kalifaatit. Uudet vallanpitäjät eivät tuoneetkaan lisäkärsimyksiä vaan helpotuksia elämään. Pyhäkkö oli toiminut Syyrian ortodoksikirkon arkkipiispanistuimena. Hän korostaa muinaisten edeltäjiensä tajoispuolella. Irakin kristinuskon keskuk- siin kuuluneessa Mosulissa oli muutama vuosi sitten 60 000 kristittyä. Valtakunta jatkoi toimintaansa kalifien orjasoturien mamelukkien käsissä Kairossa vuoteen 1517 asti, jolloin Turkin laajeneva ottomaanivalta liitti Egyptin alueisiinsa. Uudeksi kalifaatiksi itseään kutsuva Isis-järjestö toimii toisin. Rashidunin hallitsemien alueiden väestö ja kehitys kärsivät pahasti Rooman valtakunnan kuolinkamppailusta ja sen perintöä kilpaa saalistaneiden Bysantin ja Persian sotimisesta. Viestiä tehostivat asemiehet, jotka kiersivät maalaamassa kristittyjen taloihin n-kirjaimen: nassarah, nasaretilainen. Hän väittää polveutuvankin, jotka eivät allekirjoita sen sa profeetta Muhammadin suäärimmäisen jyrkkää ja vankuun alkujaan kuuluneesta alhakantaista islamintulkinBu Badri-heimosta. Kaupunki oli oppineisuuden, tieteiden ja taiteiden maailmankeskus. Nyt sen paikalle ilmestyivät uskovaisia moskeijan rukoushetkiin kutsuvat kovaääniset. Vuorovaikutus kehitkäyttänyt. taan taistellut al-Baghdadi joutui neljäksi vuodeksi amerikTerroristeja eivät ole pysäyttäkalaisten vankileirille, josta vaneet edes Yhdysvaltain käynpauduttuaan hän aloitti Isisin nistämät ilmaiskut. 8. Se on juuri muinaisten vistyskeskuksia, asettanut ihanjoissa vallitsi avateekseen islamin kalifaattien rakatseinen etalkuaikojen kali- aikana. Ne faatit, joiden ydiolivat aikansa piilaaksoja, joinalue sijaitsi aikanaan samoilhin kerääntyivät tieteen ja la seuduilla. si, joka ulottui Afrikkaan, EuKalifin arvonimi juontuu perooppaan ja Aasiaan. Kalifin tehtävä oli lujittaa uutta uskontoa, sen ympärille rakennettua valtakuntaa sekä edistää islamin maailmanvalloitusta. Kalifaatin väestön elinajanodote (35–40 vuotta) sekä lukuja kirjoitustaito olivat ylivoimaisesti korkeampia kuin keskiajan Euroopassa. Kalifaatti ja sen seuraajat lievensivät verotusta, antoivat paikallishallinnolle enemmän oikeuksia ja vapauksia. Sillä kutsuttiin prolifi Ibrahimiksi julistautu- feetan seuraajaa ja vallanperijää, joka oli kaikkien uskovaisten poliittinen ja uskonnollinen johtaja, Amir al-Mu’minin. Turkin uudistaja ja en-. 300-luvulta peräisin olevan Mar Behmamin luostarin munkit saivat pitää vain kaapunsa. 6 TÄ N Ä Ä N Ko t i m a a 2 1 . rimystä tarkoittavasta sanasta Samaa tavoittelee myös kakhilaafa. Kalifaatit laajensivat islaEnsimmäinen eli Rashimin vallan syntyseudultaan dun-kalifaatti aloitti toiminArabian niemimaalta yhdektansa heti islaminuskon perussi maailmanhistorian laajimtajan profeetta Muhammadin maksi valtiokokonaisuudekkuoleman jälkeen vuonna 632. taa. Alue on Irakin paan olevansa ”kaikkien uskokristittyjen vanhimpia sydänvaisten johtaja”, joka on hämaita, joissa on asuttu alkuvittänyt läntisten siirtomaakirkon ajoista asti. Kalifaatit antoivat myös vapauksia vähemmistöille. Legendaarinen kalifi Harun al-Rashid teki Damaskoksen pääkaupunkina korvanneesta Bagdadista 800-luvulla Tuhannen ja yhden yön ihmeen. Kaikissa niissä islamin laki sharia kuitenkin määritteli kristityt ja juutalaiset dhimmeiksi, joita yhteiskunta oli velvoitettu suojelemaan. Isis on häävaltojen luomat rajat alueeltänyt tieltään kaikki muuttaan. Pakenevilta ryövättiin tarkastuspisteillä viimeisetkin omaisuuden rippeet – puhelimet, tietokoneet, rahat ja korut. Ottomaanivaltakunta luhistui ensimmäisessä maailmansodassa. Ne kuuluttivat uusien vallanpitäjien viestiä: kaikkien kristittyjen on luovutettava omaisuutensa, maksettava ei-uskovaisille määrättävää jizya-erikoisveroa tai käännyttävä muslimiksi islamilaisen sharia-oikeuden edessä. Näitä ryhmiä ovat kurdien Al-Baghdadi tuntee muinaivanhan vähemmistöuskonnon set kalifaatit, sillä hän valmisharjoittajat jesidit, turkmeenit tui Bagdadin islamilaisesta ylisekä shiiamuslimit. Niitä kutsuttiin kulttuurin harjoittajat uskonnimellä al-Shaam, suur-Syyria. Kadänalaisista pideasema lujittui lifaatit olivat sitään huolta. Järjestön hallintatapa on jyrkässä ristiriidassa sen keskiaikaisten esikuvien kanssa. Valtio rahoitti kouluja, Kiinasta tuodun paperinvalmistustaidon takia kirjoja ostivat muutkin kuin varakkaimmat
2 014 7 Nuori jesidi-vähemmistöön kuuluva tyttö täyttää vesipulloja Newrosin pakolaisleirillä Hasakan alueella Syyriassa. He muodostavat nykyään islamin shiiavähemmistön, jonka osuus maailman muslimeista on noin 10 prosenttia. Muslimiveljeskunnan perustaja Hassan al-Banna haki ajatukselle perustan Koraanin Valon suurasta, jonka 55. Heidän asuinsijansa on oleva tuli, surkea määränpää.” Ajatus näyttää vetoavan moneen uskonsotaa ihannoivaan äärimuslimiin jo enemmän kuin al-Qaidan julistukset, vaikka maailman muslimivaltioiden yhteistyöjärjestö OIC ja useat uskonnolliset johtajat ovat tuominneet Isisin toiminnan islaminvastaisena. Viimeinen heistä, profeetta Muhammadin vävy Ali, selvisi kahdesta murhayrityksestä, muttei kolmannesta. Tavoitetta kalifaatista piti sen jälkeen yllä Egyptin Muslimiveljeskunta. Irak ja Syyria kuuluivat arkitavoiltaan Lähi-idän maallisimpiin valtioihin. Sen nel- jästä kalifista kolme murhattiin. Keskinäinen syvä kauna ja oppiriidat säätävät myös uuden kalifaatin toimintaa. Shiiojen mielestä kalifin tulisi polveutua aina Muhammadin suvusta. Toiminta hipoo etnistä puhdistusta tai kansanmurhaa varsinkin Irakissa, joka Iranin ohella on ainoita shiiaenemmistöisiä muslimimaita. Kristityt elivät siedettävää arkea, jos pysyivät nurkassaan. Hänen kannattajiaan alettiin kutsua nimellä Shiaat Ali, Alin puolueen jäsenet. Isis on teloittanut shiioja valtaamillaan alueilla häikäilemättä. Kalifaatin perusteena käytetty Valon suura jatkuu 57. Sunneja on nykyään maailman muslimeista 85–90 prosenttia. Kun sunnit surmasivat Alin pojan Husseinin johtamat shiiat Karbalan taistelussa vuonna 680, uskonsuuntien jako muuttui pysyväksi. TÄN Ä ÄN Ko t i m a a 2 1 . Se on al-Qaidan ja muiden ääri-islamilaisten järjestöjen henkinen esikuva. Ensimmäisen kalifaatin aikana tapahtui islamin jako sunneihin ja shiioihin. jakeessa: ” Älkää luulko, että uskottomat löytävät pakopaikan maan päältä. 8. Hannu Pesonen. Lähi-itä ja sen kansat ovat jou- tuneet kautta aikojen sietä- mään monia uskonvainoja ja sortoja. Al-Qaida onkin sanoutunut irti Isisin jyrkimmistä toimista. Näin ei tapahdu Bagdadin porteille edenneen Isisin kalifaatissa. LEHTIKUVA / AFP PHOTO / AHMAD AL-RUBAYE simmäinen presidentti Kemal Atatürk lakkautti kalifaatin virallisesti 3.3.1924. jakeen istikhlaf-säkeissä Jumala lupaa tehdä uskovaiset maan päällä uskottomien vallan perijöiksi. Sekä Saddam Husseinin Irak että Hafez al-Assadin Syyria olivat raakoja diktatuureja, mutta ääri-islamilaisilla opeilla ei ollut sijaa niissä. Alin surmaajien omaijadikalifaatista muodostui ”perinteisten” eli sunnien valtakunta. He muuttivat kalifaatin perinnölliseksi valtakunnaksi. Sen rinnalla jopa Isisin alkukoti al-Qaida tuntuu maltilliselta. Muslimit saattoivat nauttia ravintoloissa viiniä, naiset kulkivat kaduilla puolihameissa ja korkokengissä. Tuhansia vähemmistöihin kuuluvaa perheitä on joutunut pakenemaan Isis-järjestön uskonnollisia vainoja viime viikkojen kuluessa
Uuden lapsiasiavaltuutetun Tuomas Kurttilan haastatteluun (24.7.) viitaten Kukka-Maaria Cleve kirjoitti (31.7.) lastensuojelun käytännöistä ja järjestelmän puutteista kokemusasiantuntijan näkökulmasta. Jaan Cleven huomion lasten- taavat ihmisen toisella tapaa kuin viranomaiskoneisto. Leiriläiset antoivat toisilleen riemukkaat keskinäiset loppuhalaukset. Ulkona sitten onniteltiin, halattiin ja valokuvattiin. Vain jonkun lapsen ääntely kuului. Nivala Gun Helminen Sosiaalihuolto ja lastensuojelu ovat viime aikoina olleet näkyvästi esillä myös Kotimaan palstoilla. Olen toiminut kymmenkunta vuotta sosiaalityöntekijänä. Tällä hetkellä järjestelmässä suojelun byrokratisoitumiseson käytännöllisen avun menta ja korostuneesta ammatiltävä aukko. Pappi seisoi alttarilla. Pappi siirtyi konfirmoitavien eteen ja rippilapset siirtyivät alttarille siunattavaksi. Hän esitti yhdeksi vaihtoehdoksi uskonto- ja yhteisöpohjaista sosiaalihuollon mallia. Ristisaatto tuli ja asettui paikoilleen. Perheiden on hellisuudesta, joka toisinaan ajaa pompi saada lastensuojelupalinhimillisyyden edelle. Leuat loksahtivat kulttuurilehtenä itseään pitävän Kotimaa-lehden julistautumisesta sopulilauman johtajaksi (Kotimaa, pääkirjoitus 14.8.). Seurasi saarna ja uskontunnustus. Tilaisuuden jälkeen osa konfirmoiduista jäi kirkkoon sisälle alboineen kuvattavaksi. Kirkko ja kristilliset järjestöt tekevät toki jo nyt hyvää työtä lasten ja perheiden pa- rissa. Mustapään runossa – silmittömäksi! Jo talonpoikaisrunoilija Olli Kymäläinen 1840-luvulla oivalsi: ”Kun maas´ on joka mallia/ ei tasavallan tallia sun taikkos luoda voi. 2 014 MIELIPITEET Kirkkoa tarvitaan lastensuojelutyössä Perheet Kirkko ja kristilliset järjestöt voivat tarjota laadukasta lastensuojelun osaamista yhteiskunnalle, kirjoittaa Susanna Pirttiaho. lupalvelujen tuot- tarttumasta Ennaltaehkäisetajana olen panpölynimuriin, jos västä työstä puhunut merkille, etsiivoamiselle on taan paljon ja sen tä perheet tarvitilmeinen tarve. Hyvä konfirmaatiokokemus Olin 3.8.2014 veljenpoikani pojan konfirmaatiojumalanpalveluksessa. Kuten Ruotsila toteaa, KATTAVA HUOLTO tilAA EsitE: JA TOIMITUS uskonto- ja yhteisöpohjaisissa 888WA toimijoissa piilee laaja sosiaa2300,lipalveluiden reservi. ka ryhtyy asiassa laajamittaisemmin käytännön toimiin. Sen jälkeen tulivat kehotussanat, yhteinen esirukous, konfirmoitavien ehtoollinen sekä yleinen ehtoollinen, jota odotin. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Näyttää siltä, että valtio ja kunnat ovat pulassa lasten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamisessa. Rippilapsia oli 18, joista yksi oli maahanmuuttaja. Markku Ruotsila puolestaan vaati (7.8.) keskustelua hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisen tavoista. – – Sun valvoo eduskuntasi.” Mihin katosi lehden hengenravinto ja pääsanoma, Hyvän Paimenen ääni. Nuorilla ei ollut penkissä mitään supatuksia. Ohjelma oli jaettu jo ovella. Kun sali oli tullut täyteen, alkoi rauhallinen odotus. tarpeellisuuden sevat jopa enemmän konkreettista tunnustaa jokaiapua arkeen kuin ammattikesnen, mutta mikä on se taho, jokustelijoita sohvalleen. Järjestöissä työntekijää ei kielletä tarttumasta pölynimuriin, jos siivoamiselle on ilmeinen tarve. 8. Hanna Kujala Kestolukijako enää. Maan surkea tapa on totta: toimittaja nokkii julkisuuden henkilön kuin ”mustain naakkain parvi” keltaisen naakan P. Kysymys lielain hengen. 8 TÄ N Ä Ä N Ko t i m a a 2 1 . Järjestöjä myös yleisesti kiitellään siitä, että ne osallistavat ja koh778NR 2200,Maahantuonti, Myynti ja vuokraus: 889Xl 3300,- PARAS HINTA- / LAATUSUHDE Kuusiluoto oy | Kehittä jänKatu 16 | 04440 järvenpää | info@apua joneuvo.fi S H O P R I D E R® TUNNETTUA, LUOTETTAVAA LAATUA apuajoneuvo.fi 040 1244 282 Miks´ soittain lähdet sotihin. Nytöissä nee rahasta ja enkyisessä roolissatyönte- naltaehkäisevien ni järjestötoimijarakenteiden puutna ja lastensuoje- kijää ei kielletä teesta. Kirkossa oli rauhallista, vaikka ehtoollisvieraita oli aika paljon. Seurasivat alkuvirsi ja siunaukset, yhteinen rippi, synnintunnustus ja -päästö. Nähdäkseni meidän olisi tässä palvelutehtävässä mahdollista ottaa entistä suurempi rooli. Voisivatko kirkko ja kristilliset järjestöt tulla entutustu lAAJAAN MAllistooN: tistä vahvemmin työhön muKOKO MAAN kaan. Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki, sähköpostilla: toimitus@kotimaa.fi. Valitetveluja kuin palveluja, jotka ehtavasti elämme yhteiskunnaskäisevät näiden sa, jossa lain kirjain on kumonnut Järjes- palvelujen käyttöä. Olipa kaunis ja tunnelmallinen tilaisuus! Susanna Pirttiaho YTM, lapsi- ja perhepalvelujohtaja Kirkkopalvelut ry V-L Heinonen Pori Mielipiteet Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi
Ihmisoikeudet poljetaan jatkuvasti poliittisten ja uskonnollisten päämäärien jalkoihin. Iltapäivälehti uutisoi kesäkuun lopulla eduskunnan lakivaliokunnan hylänneen lakialoitteen tasa-arvoisesta avioliitosta. He eivät puhuneet almujen antamisesta. Jeesuksen vertauksessa viimeisestä tuomiosta löytyy samanlainen ajattelu. 2 014 KOLUMNI Rolf Steffansson MIELIPITEET Savolan pyhä sota Luin Heikki Savolan kirjoi- tuksen henkien taistelusta. Olen samaa mieltä. Sen lähtökohtana on toisen ihmisen kunnioittaminen, olipa hän kuka hyvänsä. Vaikka ajattelemmekin, että yhteiskunkettien holtiton ampuminen siviilikohteisiin ta on ihmisoikeuksien vastuunkantaja, kirkon ja siviilien käyttö ihmiskilpinä on tuomittava. Kirkkain otsin hän puolustaa perinteisiä arvoja niistä luopuneita piispoja ja aikamme liberaaleja vastaan. Oma facebook-seinäAlkukielellä sanalla ”käydä katsomassa” on ni täyttyi siitä, kenen syy viimeihallinnollisia ulottuvuuksia. miseksi Isis on teurastanut uskonnollisia väRolf Steffansson hemmistöjä. Samalla kun Palaute: toimitus@kotimaa.fi köyhät maat kantavat pakolaistulvan haasteita, suomalaisessa keskustelussa näkyy perinteinen jyrkkyys. Samasta sanajuusin väkivaltakierros Lähi-idässä resta meillä on tehtävänhaltija ”episkopos” eli on. ”Koti, uskonto ja isänmaa” – naisten puuhaa. Diakonien tehtävä oli varmistaa oikeudenmukaisuuden toteutuminen, jopa erikielisten välillä. Kauhun brändin luotuumme uskottujen laumojen puolustaminen vaatii nyt voimavaroja ja aktiivista työtä. koiden pommittaminen ei ole hyväksyttävissä. Jeesus, jonka etiikka tiivistyi rakkauden käskyyn, taisi olla heille vaarallinen arvoliberaali. Toki sanat päiväkäskyynkin sisältyivät, mutta ne oli jo var- 9 Matti Pesonen urkutaiteilija, Keuruu Jani Tanskanen opiskelija, kirkon luottamushenkilö, Jyväskylä Toteuttakaa ihmisoikeuksia! T saa hoitonsa, ruokansa ja lääkkeensä eikä hän ämä kesä on ollut täynnä hirjoudu korruption uhriksi. Tämän kesän aikana olemme oppineet, että tällainen ajattelu ei ole maailmalla itsestäänselvyys. Ääniä oli siinä vaiheessa annettu kaikkiaan jo 45 633 kappaletta. Se vieroksuu kaikkea turvattomuutta tuovaa ja hämmen- tävää, poikkeavaa ja uutta, koska tällainen koetaan uhkaksi. TÄN Ä ÄN Ko t i m a a 2 1 . Kuinka paljon häpeää ja kärsimystä tämä ihanne onkaan historiassa tuottanut ja yhä tuottaa! Toisaalla on lähimmäisenrakkauden etiikka. On ollut pelottavaa seurata, miten helposti monet kristitytkin ovat lähteneet puolustaKirkollisessa keskustelussa puhumme kaitmaan siviileihin kohdistuvaa väkivaltaa. Kansa on piispojen kanssa eri mieltä. Kansan tahto näyttää olevan Raamatun linjan mukainen. Lehti kysyi nettiuutisen yhteydessä, kannatatko tasa-arvoista avioliittolakia. Sadat tuhannet joutuvat pakeneKirjoittaja on Suomen Lähetysseuran toiminmaan alueille, joista muut ovat paenneet vain nanjohtajan sijainen. ”Olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa.” Afrikassa sairaan luona vierailevat valvovat, että potilas. Pitkän ja kuuman kesän jälkeen halsua kansanmurhaksi. Niin tekivät epäilemättä Jeesuksen ajan fariseuksetkin. Lähimmäisen palveleminen hädässä oli kiinteä osa Jeesuksen ja hänen seuraajiensa toimintaa alusta asti. Vanhan testamentin profeetat tekivät vaikuttamistyötä leskien, orpojen, maahanmuuttajien ja köyhien puolesta. Kyllä-ääniä oli vain 20. sennasta. Jos eduskunta äänestää tasa-arvoisen avioliittolain puolesta, se tekee kansan tahdon vastaisesti. Vastakkain näyttää tosiaan olevan kaksi etiikan ihannetta, jotka molemmat ovat syvällä kulttuurissamme. Samoin Apostolien teoissa kertomus ensimmäisten diakonien asettamisesta esittelee heidän tehtävänsä ensisijaisesti leskien oikeuksien valvomisena. 8. Painoin ei-nappia, ja näkyviin tulivat siihen asti saadut äänet. haisemmin kirjattu esimerkiksi tasavallan perustuslakiin Lotta Svärd -yhdistyksen tehtävää määriteltäessä. ”Me emme mistään pakolaistulvasta Lähimmäikanna vastuuta. joitakin kuukausia aikaisemmin. Puhtausetiikan puolustajat julistautuvat mielellään Raamatun puolustajiksi. Ilmaus on väännös Saksan keisarin puolison sanoista ”kirkko, lapset ja keittiö”, minkä voi lukea Sakari Virkkusen Suomalaisesta fraasisanakirjasta. On itsestään selvää, että rapiispa. Hän pitää piispojen kannanottoa arvoliberaalisena kansan mielistelynä. Tuli mieleen ääri-islam. Hoitakoot sen palveasiat paikan päällä.” leminen hädässä oli kiinteä Ihmisoikeusajattelun kautta olemme oppineet, osa Jeesuksen ja että yhteiskunta ei saa eikä hänen seuraajienvoi valita kenen oikeuksia sa toimintaa kunnioitetaan ja kenen ei. Senkin taistelijat käyvät pyhää sotaa perinteisten arvojen puolesta toisin ajattelevia, uskovia ja käyttäytyviä vastaan palauttaakseen takaisin ”vanhat hyvät ajat”. Näistä 80 prosenttia oli kielteisellä kannalla. Yhtäällä on puhtausetiikka. Asiasta pitää järjestää kansanäänestys. Ihanteena on toisen ihmisen kohteleminen niin kuin toivoisi itse tulevansa kohdelluksi hänen sijassaan. Kansallisten ja kansainvälisten lakien, standardien ja asetuksien tulee varmistaa, että ne toteutuvat. mutekoja. Ei Heikki Savolan moittimissa piispojen kannanotoissa todellakaan ollut kysymys Raamatulle vieraista arvoista tai vain omaa etua ajavista hälläväliä -asenteista. Näyttää siltä, että piispat ovat vahingossa asettuneet väärälle puolelle. Rovasti Heikki Savola antaa virheellisesti ymmärtää muutenkin erikoisessa mielipiteessään (Kotimaa 14.8.), että sanat ”koti, uskonto ja isänmaa” olisivat alkujaan marsalkka Mannerheimin päiväkäskystä talvisodan alkaessa. kaitsentatehtävään kuuluu nimenomaan kaikJa samalla on myös selvää, että naisten ja laskein heikoimpien oikeuksien toteutuminen. ten pakopaikkana toimivien koulujen ja kliniTämä on osa sen perustehtävää. prosenttia. YK:n ihmisoikeusjulistuk- alusta asti. He muistuttivat yhteiskunnan vastuusta kohdella kaikkia oikeudenmukaisesti, jopa turvapaikkaa hakevien vierasuskoisten. Monet ”kansanlaumat” ovat konkSamaan aikaan Syyriassa ja Irakissa on kereettisesti joutuneet ”susien” hyökkäyksien hittynyt tapahtumakulku, jota voidaan kutuhreiksi. sissa määritellyt oikeudet kuuluvat kaikille. Petri Karttunen kirkkoherra, Joensuu Arvomaailma murroksessa Rovasti Heikki Savola jatkaa keskustelua tasa-arvoisesta avioliittokysymyksestä (Kotimaa 14.8.). Pidän iltapäivälehden nettiäänestystä paljon puolueettomampana kansan mielipiteen osoittajana kuin vähemmistöaktivistien käynnistämää kansalaisaloitetta
Suomessa alkoi vaikuttaa 1800-luvulla Lapin lestadiolaisuus ja eurooppalainen vapaakristillisyys, joiden opetuksiin kuului täysraittiuden ihanne. Tutkimuspäällikkö Pekka Lund kristillisen päihdetyön keskusjärjestöstä Sininauhaliitosta tahtoisi selvittää asian. Mäkelä arvelee, että tämä lähihistorian varjo jarruttaa al-. Humala on aina valhetta, Mäkelä pohtii. Tätä periaatetta voi soveltaa myös alkoholiin. Se viidesläisyys, jonka Mäkelä tuntee, on pidättäytynyt alkoholin nauttimisesta kokonaan. Pappien enemmistö vastusti aluksi raittius- liikettä. Suomen Rauhanyhdistyksen Keskusyhdis- tyksen puheenjohtaja Viljo Juntunen pitäisi laskea mukaan Lundin tilastoon. Aluksi hän kieltäytyi alkoholista yleiseettisistä syistä. Tämä on omantunnon asia, mutta näin me opetamme, Viljo Juntunen sanoo. Lestadiolaisen liikkeen lisäksi viidesläisyys on ollut viime vuosikymmeninä ainoa kirkon herätysliike, joka on pitänyt julkisesti ääntä täysraittiuden puolesta. Kirkko ja herätysliikkeet ovat kovin hiljaisia tämän kansallisen tragedian äärellä. Raamatusta ei voi löytää täydellistä alko- holista kieltäytymisen vaatimusta, mutta se kieltää humaltumisen. Kapeassa ja kärjistyneessä herätysjulistuksessa tunnistettiin takavuosina vain kaksi syntiä, juoppous ja haureus. Helluntaisaarnaaja Niilo Yli-Vainio järjesti vuonna 1980 keskiolutmarssin, jossa vaadittiin oluen myynnin palauttamista Alkoon. 2 014 Vaiettu vitsaus Alkoholihaitat aiheuttavat Suomessa 14,5 miljardin euron kustannukset vuodessa. Onko tämäkin ääni hiipumassa. – Alkoholi turmelee ihmisiä, aiheuttaa väkivaltaa, rikollisuutta ja särkee avioliittoja. – Koskaan ei voi tietää, miten alkoholin käytön aloittava henkilö suhtautuu siihen fysiologisesti ja psykologisesti. Myöhemmin täysraittius on saanut myös teologisia perusteluja. – Jos Vapahtaja kohtasi syntien rangaistuksen ilman huumausta, miksi minun pitäisi etsiä omiin ongelmiini päihtymistä. – Humalatilaa ei voi puolustella Raamatulla, vaikka Uudessa testamentissa käytettiin ruokajuomana vedellä laimennettua viiniä, Mäkelä sanoo. Juntusen mielestä kristityn tulee ottaa oppia myös Paavalin ruokailukäytännöistä, joihin kuului heikon veljen huomioiminen. Syntyi kristillinen raittiusliike, joka valisti kansaa ja pyrki vaikuttamaan alkoholilainsäädäntöön. kiinni. Mäkelä muistaa, että arkkipiispa Ilmari Salomies suositteli papeille pidättyväisyyttä, koska heidän ei ollut viisasta vahvistaa seurakuntalaistensa alkoholinkäyttöä omalla esimerkillään. Kohtuukäyttö on riski, koska kulutus voi kasvaa. Se oli heidän mielestään epäilyttävää yhdistystoimintaa, ja mikä pahinta, pönkitti omavanhurskautta. Olen pitänyt siitä Ajattelen Lutherin tapaan, että kristinusko on leivän ja viinin uskonto. Mäkelä pitää alkoholista kieltäytymistä hyödyllisenä myös siksi, että se on varma tapa välttyä alkoholisoitumiselta. Teologian tohtori ja valtiotieteen maisteri Raimo Mäkelä on ollut koko elämänsä ajan absolutisti. Kun Jeesukselle tarjottiin ristillä huumaavaa ainetta kipujen lievittämiseen, hän kieltäytyi ottamasta sitä, vaikka hän otti kyllä janoonsa hapanviiniä. – Emme me pysty emmekä tahdo vahtia ihmisten elämää. 10 M AT K AL L A Ko t i m a a 2 1 . Raamattu puhuu paljon alkoholista ja sen käyttämisen ongelmallisuudesta ja ainakin tietystä synnillisyydestä. Teksti: Danielle Miettinen & Kuvat: Matti Karppinen irkkojen suhde alkoholiin on perinteisesti ollut mutkaton. Paavali ei halunnut, että hänen oma vapautensa koituu heikomman lankeemukseksi ja jätti sen vuoksi epäjumalille uhratun lihan syömättä. – Annoin vuonna 1947 ensimmäisellä luokalla raittiuslupauksen. Uskonpuhdistaja Martti Lutherin kotona pantiin Käthe-rouvan johdolla olutta ja luostareissa on tuhatvuotiset perinteet oluen, viinin ja liköörin valmistuksessa. Myös Valamon luostarissa valmistetaan viiniä, likööriä ja syksystä alkaen myös viskiä. Mäkelä on tehnyt elämäntyönsä viidesläisen herätysliikkeen järjestöissä. Hänen johtamansa yli 100 000 kannattajan liike on täysraittiuden kannalla. Juntunen nostaa esille Efesolaiskirjeen, jossa Paavali kieltää juopumisen: ”Älkää juopuko viinistä, sillä siitä tulee irstas meno, vaan täyttykää Hengellä.” – Kymmenessä käskyssä ei ole yhtään käskyä, joiden rikkomiseen alkoholi ei vaikuttaisi. Miksi. Olen täysraitis, koska olen ihminen ja kristitty. Seurakunta kokoontuu sunnuntaisin ehtoolliselle nauttimaan leipää ja viiniä. – Monet hengenheimolaiseni asennoituvat kuten minä, vaikka toiset ovat lieventäneet kantojaan. Hän halu- aisi myös tutkia, kuinka paljon luterilaisessa kirkossa ylipäätään on sellaisia jäseniä, jotka ovat uskonnollisista syistä täysraittiita. Kirkollisista piireistä mukana oli lähinnä viidesläisiä. 8. Rukoilevaisuuden isä Henrik Renqvist kirjoitti 1830-luvulla tunnetun teoksen Viinan kauhistus
Ko t i m a a 2 1 . 2 014 Herätysliikkeiden suhde alkoholiin vaihtelee. 8. Herättäjäjuhlilla ei paheksuta kohtuudessa pysyvää alkoholin käyttöä, mutta esimerkiksi lestadiolaisten Suviseuroissa pitäydytään vesi- ja maitolinjalla. Tämä näkyy esimerkiksi kesäjuhlilla. M AT KAL L A 11
Hyvillä ja oikeilla asioilla tehdään syntiä, jos niitä käytetään väärin. rin elämäniloisessa hengessä, vaikka joitakin alkoholista kokonaan kieltäytyviä liikkeessä on, arvelee Herättäjä-yhdistyksen Etelä-Savon ja Kymin aluesihteeri, pastori Urpo Karjalainen. Neljännes tehohoidon paikoista täyttyy potilaista, jotka tarvit-. Karjalainen ei tekisi juomisen rajoista missään määrin hengellistä kysymystä. – Maailmallisuudesta ei enää puhuta synnin ilmenemismuotona. Liikkeen isä Paavo Ruotsalainen on kuitenkin heränneille alkoholin suhteen ristiriitainen esikuva. Lundin mielestä on ihan selvää, että suomalaisten alkoholin kokonaiskäyttöä on pakko suitsia, koska sen aiheuttamat kustannukset ja kärsimykset ovat niin suuret. koholiasian esille ottamista nykyisessä julistuksessa. – Alkoholin käytön rajat kuuluvat kansansivistykseen ja terveydenhuollon puolelle. Ongelmien vuoksi alkoholinkäyttöä ei pidä mennä kieltämään kaikilta ja kokonaan. Ruotsalainen piti vastenmielisenä ulkokultaisuutta ja pintasileyttä, joilla haluttiin näyttää muille, että oltiin pelastuksen arvoisia. Koskela muistuttaa, että säännöllinen alkoholinkäyttö on terveydelle haitallista myös silloin, kun siitä ei päihdytä. Siinä keskeisiä asioita olivat nuorten valistaminen ja päihteiden ongelmakäyttäjien auttaminen. 12 M AT K AL L A Ko t i m a a 2 1 . Vuonna 2005 kirkko julkaisi päihdestrategian Kirkon suhde alkoholiin. – Päivittäin nautitut iltakaljat ja päivällisviinit kuormittavat elimistöä. Lähetyshiippakunnan Oulun pappi Janne Koskela nostaa esille Lutherin myönteisen suhtautumisen oluttuopilliseen. Jumalan sana antaa elämänvaellukseen terveelliset arvot ja voiman vaeltaa sanan mukaan, Markku Niemelä sanoo. – Tämä on intiimi asia heränneitten parissa. Lund ihmettelee, miksi päihdeteologia ja päihdepolitiikka näyttävät kiinnostavan herätysliikkeitä ja kirkkoa kovin vähän, vaikka päihteiden runsas käyttö on kiistatta Suomen suurimpia ongelmia. Emme suosittele nuorille emmekä aikuisille alkoholin käyttöä emmekä mitään muitakaan päihteitä, Niemelä muotoilee. Alkoholi aiheuttaa vuodessa 2000–3000 ennenaikaista kuolemaa. Heränneen kansan keskellä eletään Luthe- Alkoholivalistus ja kristillinen päihdetyö kietoutuivat aiemmin voimakkaasti yhteen. – Kunkin omalle vastuulle jää, missä rajat kulkevat. Vanhan ja Uuden testamentin tulkinnan ydin on evankeliumissa, Karjalainen vastaa. Kristitty ei voi olla juomari, eikä varsinkaan seurakunnan paimen saa olla sellainen. Sininauhaliiton tutkimusjohtaja Pekka Lund toivoo, että kaikki herätysliikkeet ja koko kirkko uskaltaisivat keskustella alkoholista. – Itse pysyttelen yhdessä, ja sitä suosittelen muillekin. – Kestävyysvaje Suomessa loppuisi, jos meillä ei olisi alkoholihaittoja, Lund haastaa. Alkoholihaitat maksavat yhteiskunnalle 14,5 miljardia euroa vuodessa. – Rohkaisemme nuorisoa kulkemaan terveesti vastavirtaan ajan henkeä vastaan. Paavali kirjoitti korinttilaisille: ”Kaikki on minulle luvallista, mutta en saa antaa minkään hallita itseäni.” Alkoholi aiheuttaa väkivaltaa, rikollisuutta ja särkee avioliittoja. Kuva vanhasta kansanvalistuskirjasta Turmiolan Tommi vuodelta 1858. Hänen mukaansa alkoholinkäytöstä ei aikuisten kesken juuri puhuta, vaikka nuorisotyön piirissä sitä ei suvaita lainkaan. Sen sijaan vesi saattoi olla pilaantunutta. Karjalaisen mielestä tämä ei kuitenkaan tarkoita juopottelun kulttuuria. 8. Ne näkyvät vyötäröllä aivan varmasti, vaikka humalassa ei hilluttaisikaan. Hallinnan ja rakkauden periaate ovat Koskelan mielestä hyviä suunnannäyttäjiä alkoholin suhteen. Suuri osa poliisitoimen voimavaroista menee humalan seurauksien hoitamiseen. Myös sisäministeriössä on koottu yhteen karuja lukuja. – Ruokaviini ja olut kuuluvat Jumalan hyviin lahjoihin. Ajattelen Lutherin tapaan, että kristinusko on leivän ja viinin uskonto. 2 014 – Jos alkoholi pyörii jatkuvasti mielessä tai juomiseni on toiselle lankeemukseksi, minun on parempi pidättäytyä. Hänen mukaansa päihteettömyys on esillä muun muassa Sleyn rippikouluissa, nuorten toiminnassa ja opiskelijatyössä. Viime vuosikymmeninä tilanne on muuttunut. – Hempiä ja mielikielinen muotojumalisuus oli Paavolle kauhistus, ja siitä irti sanoutuakseen hän tarttui myös viinapulloon, Urpo Karjalainen sanoo. Entä Paavalin juopumiskielto. Myös Koskela nostaa esille Uuden testamen- tin kiellon juopua viinistä. Kohtuukäyttö on riski, koska kulutus voi kasvaa. Paavali kirjoittaa: ”Jumalan armo on näet ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille, ja se kasvattaa meitä hylkäämään jumalattomuuden ja maailmalliset himot ja elämään hillitysti, oikeamielisesti ja Jumalaa kunnioittaen tässä maailmassa.” – Olemme herätysliikkeemme isiltä ja äideiltä saaneet perinnöksi Paavalin ohjeen, että uskovan ihmisen on hyvä vaeltaa ”evankeliumin arvon mukaisesti”. Mikään hengellinen liike ei kuitenkaan voi täsmälleen määritellä toisen puolesta, kuinka monta alkoholiannosta tämä tarkoittaa käytännössä. – Kun alkoholia käytetään juopumistarkoituksessa, on lipsahdettu väärinkäytön puolelle. Koskelan mielestä alkoholin käyttö kuuluu ensimmäisen uskonkappaleen eli luomisen teologian alueelle. Vahva alkoholinkäyttö on maailmallista. Seurakunnan järjestämissä tilaisuuksissa pitäisi olla selvä peli – vesi- ja maitolinja, Janne Koskela toivoo. – Raamattu ei kiellä alkoholinkäyttöä, sekin kuuluu Jumalan luomakuntaan ja voi Jumalan hyvien lahjojen tavoin tuoda iloa elämään. Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen (Sley) kotimaantyön johtaja Markku Niemelä pitää Paavalin neuvoja Tiitukselle hyvänä lähtökohtana, kun puhutaan evankelisen kansan suhteesta alkoholiin. Mäkelän mukaan uskova ihminen pyrkii elämään oikein ja hyvin, ja sellaiseen elämään alkoholista pidättäytyminen sopii hyvin. Lähetyshiippakunnan joukoissa on entisiä viidesläisiä vaikuttajia, mutta kielteinen suhtautuminen alkoholiin ei ole siirtynyt heidän mukanaan uuteen yhteisöön. Keskiajalla olut oli sitä paitsi turvallinen juoma. – Herättäjä-yhdistyksen nuorisotyö on täysin raitista
2 014 sevat hoitoa johonkin alkoholin aiheuttamaan ongelmaan. – Julkinen vaikuttaminen tässä asiassa sopii huonosti meidän toimintaprofiiliimme, Urpo Karjalainen Herättäjä-yhdistyksestä sanoo. Yhdistyksen säännöissä sanotaan, että sen tarkoitus on muun muassa ”edistää kansanraittiuden vakiinnuttamista kansan keskuudessa”. Pekka Lund katsoo Panimoliiton suuntaan. – Esimerkin vuoksi. M AT KAL L A Ko t i m a a 2 1 . – Kristilliseltä kentältä on tullut vähän signaaleja, Pekka Lund sanoo. Myös alkoholilakeja valmisteltaessa pidetään yhteyttä poliitikkoihin. Lund toivoo, että kirkko ja herätysliikkeet toisivat keskusteluun uuden äänen. 8. Yhteiskunnallinen ulostulo raittiusasioissa tuntuu herätysliikeväestä vaikealta. – Takavuosina olemme antaneet julkisia kannanottoja ajankohtaisista asioista, joissa alkoholikysymyskin on muistaakseni ollut esillä. – Suomi olisi erilainen maa, jos kirkko olisi käyttänyt saman verran energiaa päihdekysymykseen kuin se on käyttänyt seksuaalikysymyksiin. Hänen mielestään kansankirkko saisi olla rohkeampi, vaikka puheet juomisen hillitsemisestä loukkaavat monia. – Ongelma on ehkä myös yrittäjähenkisessä pääministeripuolueessa, joka mielellään kuulee Panimoliittoa näissä asioissa. Tehokkaimpina keinoina on usein pidetty mainonnan ja myynnin rajoittamista sekä hinnan nostamista veroja korottamalla. Esimerkiksi rippikoulu on tässä aivan keskeisessä asemassa. – Ongelma ei ole Panimoliitossa, joka varmaan tekee hyvin sitä mitä sen pitääkin. Hänen mielestään herätysliikkeilläkään ei ole ollut päihdepolitiikkaan viime vuosina juuri mitään annettavaa. Raimo Mäkelä toivoo, että kirkollisilla tahoilla olisi asiasta syvällistä sanottavaa, kun uudistus saadaan aikanaan uudestaan käsiteltäväksi. Se hallitsee julkisen keskustelun paremmin kuin muut toimijat, esimerkiksi kristillinen raittiusliike. Kirkon edustustilaisuuksissa olisi Juntusen mielestä hyvä luopua alkoholijuomien tarjoilusta. Hempiä ja mielikielinen muotojumalisuus oli Paavolle kauhistus, ja siitä irti sanoutuakseen hän tarttui myös viinapulloon. Lestadiolaisuudessa jokaista jäsentä rohkaistaan vaikuttamaan raittiuden puolesta omassa elämänpiirissään. Viime vuosina sellaisia ei ole tehty, Viljo Juntunen sanoo. Lundin mielestä vika on mediassa, joka kysyy joka asiaan mielipidettä Panimoliitolta. Pekka Lund toivoo, että suosion kalastelun sijaan kristityt suostuisivat kantamaan moralistin leimaa, jos tärkeä asia sitä vaatii.. Sosiaali- ja terveysministeriö haluaa vähen- tää suomalaisten alkoholin keskikulutusta noin neljänneksellä. Kirkolla ei ole päihdeteologiaa eikä se osaa sanoa asiasta oikein mitään, Lund arvostelee. Kirkko on antanut vahvan panoksen yhteiskuntaan esimerkiksi saattohoidossa ja sairaalasielunhoidossa, mutta päihdekysymyksessä se ei ole onnistunut. Alkoholilainsäädännön kokonaisuudistus oli jo hyvässä vauhdissa, mutta uusi hallitus jätti sen viime kesäkuussa pois ohjelmastaan. – Suosiota tähän keskusteluun osallistuminen ei tuo, Mäkelä ennustaa. Miksi näistä luvuista ei voida keskustella yh- teiskunnassa rauhallisesti. 13 – Seurakuntalaiset kunnioittavat niitä, jotka puhuvat hyvästä elämästä, vaikka eivät itse pystyisi elämään ohjeidensa mukaan. Ongelma on siinä, millaisen painoarvon Panimoliitto saa poliittisessa päätöksenteossa ja julkisessa keskustelussa
• Jorma Judén, 67 • Kotipaikka: Heinola • Perhe: Vaimo ja aikuinen poika • Mieluisimmat lasimaalaukset: Vehmaan kirkko/ Hilkka Toivola, Särkisalon kirkko/ Karin MascittiSlotte, Heinolan siunauskappeli/ Mikko Vuorinen • Kaunein tiekirkko: Noormarkun kirkko Kiinnostuttuaan lasimaalauksista Jorma Judén huomasi, ettei kattavaa tietopankkia suomalaisista lasimaalauksista ole. 14 MAT K AL L A Ko t i m a a 2 1 . 2 014 KUKA. • Viimeksi luettu kirja: Kari Enqvist: Suhteellisuusteoriaa runoilijoille. Nyt hän on kerännyt sellaisen. 8
Hän ei kuitenkaan ole tyytynyt pelkkään kuvaamiseen vaan on ottanut asiakseen selvittää, ketkä maalauksia ovat tehneet sekä kaiken mahdollisen niiden tekijöistä. Kun tiedot tekijöistä ja heidän henkilöhisto- Hietaniemen hautausmaan uudessa kappelissa Helsingissä on yksi Suomen suurimmista lasimaalauksista. riastaan ovat hajanaisia, on niiden yhdistäminen hyvin hankalaa. Jorma Judénin mukaan sääolosuhteet ovat kuitenkin onnistuneet. Judén kiinnostui lasimaalauksista vuonna 2003. Siitä se ajatus sitten lähti. Se kuvaa poisnukkuneiden taivaaseen saattamista. – Pelkkä tekninen toteuttaminen on äärimmäisen aikaa vievää. Judén oli jäänyt työkyvyttömyyseläkkeelle kymmenen vuotta aikaisemmin 47-vuotiaana. Heinolan kansanopiston kurssilla kyselin niin paljon, että opettaja kehotti jo ottamaan itse selvää, Jorma Judén muistelee. Judén näyttää tabletiltaan myös toista lasimaalauksen luonnosta, joka oli ollut toteutuneen työn vaihtoehto. Mitä enemmän tietoa kertyy, sitä vaikeampaa on löytää lisätietoa. Liikennelentäjänä 21 vuoden uran tehnyt Gunnar Forsström toteutti 1930-luvun aikana useita lasimaalauksia. Sitten on tehty yhden suhde yhteen -malli tukevasta kartongista. T aivaan peittävät sadepilvet ovat kääntäneet kesäisenä alkaneen päivän harmaaksi. M AT KAL L A Ko t i m a a 2 1 . – Olin nähnyt jossain niin sanotun tiffany-työn enkä ollut osannut kuvitellakaan, että niitä voisi tehdä itse. Judén mainitsee tapauksen, jossa hän ei mitenkään voi uskoa, että kirkon lasimaalauksen on tehnyt se henkilö, jonka seurakunta sen väittää tehneen. – Minulla on mappikaupalla tietoa jokaisesta taiteilijasta. Lopuksi maalaukset poltetaan lasiin kiinni. Mitoissa ei voi olla heittoja yhdessäkään kohdassa, joten lyijykiskon vaatima tila on myös ollut huomioitava, Jorma Judén kertoo. Siitä on leikattu joka ikistä palasta vastaava leikkausmalli lasimestarille. Työn toteutuksessa näkyy hyvin, että Forsström oli opissa Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa, Jorma Judén selittää ja osoittaa maalauksen reunoilla kiertäviä ornamentteja, pilvikuvioita ja ihmisten kasvoja. – Tällä on hahmoteltu kokonaisuus. Judén sai alustavan listan Suomen kirkkojen lasimaalauksista mutta hämmästyi, ettei kuvia niistä juuri löytynyt. – Tämä on lasimaalauksen kuvaamista varten paras sää. Olettaen, että kaikki onnistuu kerralla. En ole akateeminen tutkija, joten en aivan mutkattomasti pääse seurakuntien arkistoihin käsiksi, Judén sanoo. Auringonpaisteella kuvaaminen olisi haastavaa. Se on Gunnar Forsströmin käsialaa 1930-luvulta ja suurimpia Suomesta löytyviä lasimaalauksia. Hän esittelee luonnosta toimittajalle ja kuvaajalle ja selittää samalla lasimaalaustekniikan saloja. Eläkkeelle totutellessa meni kuitenkin vielä kymmenen vuotta, ennen kuin Judén löysi ”sen olennaisen” ja ymmärsi omien sanojensa mukaan keskittyä siihen. Nopeasti kävi ilmi, että tietoja suomalaisista lasimaalauksista oli hyvin vähän. Edes seurakuntien historiikkeihin ei välttämättä voi luottaa, ellei samaa tietoa löydy muistakin lähteistä. Judén on kuvannut noin 120 kirkon lasimaalaukset ja arvelee, että niitä yhteensä olisi Suomessa noin 200. – Heinolan kirkon opas sanoi minulle, että no ota sinä niitä kuvia. On selvää, että tämä mies tietää lasimaalauk- sista paljon. Jorma Judén seisoo Hietaniemen hautausmaan uudessa kappelissa ja osoittelee lattiasta kattoon ulottuvaa lasimaalausta. Ei pelkästään niiden erilaisista tekniikoista ja historiasta vaan aivan erityi- Teksti: Noora Wikman & Kuvat: Jukka Granström sesti suomalaisten lasimaalausten tekijöistä ja historiasta. 8. Judén on onnekkaan sattuman kautta saanut käsiinsä taiteilijan työstä tekemän luonnoksen, jossa on jo nähtävissä poisnukkuneiden taivaaseen saattamista kuvaavan teoksen asetelmat. – Signeerauksen varmentaminen on tosi vaikeata, jos ne ovat pienellä jossain korkeal-. Tähän kartongista tehtyyn työhön on sitten määritelty värit, joiden mukaan lasimestari leikkaa halutut värit lasista ja laittaa ne polttouuniin väri kerrallaan. – Tämä toinen olisi ollut hajanaisempi, minusta tämä toteutunut on hienosti tiivis. Lapsuuden haave lentäjän urasta oli jo toteutunut, kun Judén pääsi armeijan kautta Finnairille. Kaikki, mitä olen kirjallisuudesta, internetistä ja paikan päällä käyden saanut selville, on tallessa. 2 014 15 Värillisen lasin aliarvostettu kauneus Heinolalainen Jorma Judén innostui kirkkojen lasimaalauksista kymmenen vuotta sitten. Sen jälkeen työ kootaan lasille vahalla ja tehdään vaaditut maalaukset, esimerkiksi ääriviivat tai kasvonpiirteet. Vuosien aikana hän on koonnut suomalaisista lasimaalauksista tietokokoelman, jollaista ei löydy muualta
Jorma Judén kertoo edelleen yllättyvänsä sii- Hämeenlinnan pyöreästä kirkosta kannettiin 1960-luvun remontissa neljä ornamenttia museoviraston siunauksella kaatopaikalle. Onneksi sattuma on puuttunut peliin. la tai rakenteiden alla piilossa. Karin Mascitti-Slotten jäljille Judén taas pääsi ollessaan kuvaamassa Särkisalon kirkon lasimaalauksia. 16 M AT K AL L A Ko t i m a a 2 1 . Koulutodistusten, valokuvien ja akvarellimaalausten seassa oli myös luonnos Hietaniemen uuden kappelin alttaritaulusta. 2 014 Lasimaalauksen tekeminen on äärimmäisen tarkkaa. Hän alkoi juttusille paikallisen kahvilanpitäjän kanssa ja kävi ilmi, että lasimaalauksen tekijän serkku asuu lähistöllä. Juuri nyt hänestä on tullut mies, jonka missiona on levittää tietoisuutta kauniista lasimaalauksista. Nämä suomalaiset työt poikkeavat siinä, että tärkeintä ei ole valo kirkkotilassa vaan taustavalaistu teos, jotta sen yksityiskohdat voidaan havaita. Ei siinä ole silloin muuta keinoa kuin katsella teoksen muotokieltä ja tehdä johtopäätöksiä tekijästä. Judénin mukaan 1990-luvun alusta uuden kirkkoarkkitehtuurin myötä on ollut havaittavissa uudemman lasimaalaustaiteen arvostuksen nousua lähinnä Lauri Ahlgrénin ja Hannu Konolan vaikutuksesta. – Esimerkiksi Hämeenlinnan pyöreästä kirkosta kannettiin 1960-luvun remontissa neljä ornamentti-ikkunaa museoviraston siunauksella kaatopaikalle. – On kyllä viitteitä siitä, että kaikissa suomalaisissa keskiaikaisissa kirkoissa, joita on tosi paljon, on ollut lasimaalaukset joissakin ikkunoissa. Kuvaus- ja tutkimustyö ei ole Judénin mukaan kuormittavaa: hän tekee sitä varojen antaessa myöten ja sään ja inspiraation ollessa kohdallaan. Ilmasto-olosuhteet ja vandaalit ovat niitä tuhonneet. Tämän jälkeen Judén kertoo huomanneensa, että tietoja lasimaalauksista on alkanut ilmestyä seurakuntien esitteisiinkin. – Tämä palapeli loksahtelee paikalleen ihan hullusti. Se kauneus. Mielenkiinnon kohteita vain on niin paljon että on vähän valinnan vaikeutta. Ensimmäiset merkittävät kirkolliset lasimaalaukset teki Jorma Judénin mukaan Karin Slotte 1920-luvulla tilausten hiipuessa 1960-luvulle. Projektin on myös mahdollistanut siihen suopeasti suhtautuva vaimo, joka on suostunut sisällyttämään kirkkovierailut jokakesäisen kotimaan matkailun reittikohteiksi. Tietoja lasimaalauksista ei ole juurikaan kirjattu ylös esitteisiin. – Ei meillä ole varaa siihen, että hävitetään jotain sellaista, jota ei voida korjata enää millään keinolla. Mutta miksi juuri lasimaalaukset. Siihen nähden, että lasimaalaustekniikka juontaa juurensa Bysantin mosaiikkeihin ja kehitettiin jo keskiajalla, suomalaiset teokset ovat siis melko tuoreita. Ei mitään arkistoja penkomalla saa tällaisia tietoja, vaan sattumalta henkilöhistoriat ovat lähteneet hitaasti purkautumaan. Jorma Judénin työ ei kuitenkaan ole vielä tehty. Koko ajan täytyy touhuta jotakin. Tuntuu siltä, kuin lasimaalausten arvostus olisi lähtenyt uuteen nousuun. Korkeat kustannukset ja seurakuntien kiristyvä talous vähensi taiteen tuottamista. Olenko jo tehnyt kaiken, vai onko vielä jotain pientä mielenkiintoa, arjen innostusta. – Olen hiljalleen alkanut ymmärtää, ettei minun kohdallani sellaista asiaa kuin eläke ole olemassakaan. Judén tiputtelee nimiä: Eric Ehrström, Gunnar Forsström, Karin Mascitti-Slotte, Hilkka Toivola, Bruno Tuukkanen, Lauri Ahlgrén, Hannu Konola. Tiekirkkojen nettisivulta löytyy Judénin tekemä listaus tiekirkkojen lasimaalauksista eri puolilta Suomea. Vuonna 2008 Jorma Judén onnistui levittämään keräämiään tietoja lasimaalauksista myös laajempaan tietoisuuteen. Suomalaisten lasimaalausten kulta-aika oli 1900-luvun alkupuolisko. Valon ja värillisen lasin yhteisvaikutus.. Lopputuloksena oli lasimaalauksiin keskittyvä tiekirkkokampanja postikortteineen ja tiekirkkojen nettisivuilla julkaistuine listauksineen. Katolisessa perinteessä taas tarinat ovat myyttisiä, pyhimyskertomuksia, ihmishahmot ideaaleja ja mikä tärkeintä, värit ovat pääosassa. – Se värillisen lasin läpisiilautuva valo ja sen aiheuttamat heijastukset ja tunnelma tilaan. – Keskiaikaisten lasimaalausten tarkoitus oli tehdä valosta vielä jumalallisempaa, kun se tulee värillisenä siihen suitsukesavun täyttämään kirkkotilaan. Aktiivisella eläkeläisellä on muitakin kiinnostuksen kohteita, esimerkiksi luontokuvaus, jota hän tosin harrastaa vain tunnin vuodessa, marraskuussa, kun kotijärvi alkaa jäätyä. Tähän liittyy olennaisesti asia, jota Judénin mukaan tulisi säännöllisesti miettiä: Olenko minä ollut jo se, joka minusta tuli. Varsinkin Forsströmin ja Mascitti-Slotten henkilöhistoriasta on ollut hankala löytää tietoja. Esitteissä muut taideaarteet ja patsaat ovat saaneet enemmän huomiota, Judén harmittelee. Kaikkien palojen on oltava oikean kokoisia, sillä ylimääräistä tilaa ei ikkunassa ole. Silloin niihin pääsee käsiksi vain, kun töitä kunnostetaan tai remontoidaan. tä, miten vähän seurakunnissa tiedetään kirkoista löytyvistä taideaarteista. Vaikka ne olisivat alttaritauluna, niitä pidetään silti vähempiarvoisempina kuin perinteisen maalaustaiteen teoksia. Koska ei ole ollut rahaa suorittaa kattavampia kaivauksia, vain sirpaleita on löytynyt, Judén sanoo. Judénin mukaan suomalaisissa maalauksissa esimerkiksi näkyy usein paikkakunnan historia erilaisina symboleina ja tunnistettavina henkilöinä. Hän otti yhteyttä tiekirkkojen toimistoon, jossa maalauksista innostuttiin heti. Vielä on maalauksia kuvaamatta ja tietoja keräämättä. Loppujen lopuksi hän pääsi vierailemaan myös Mascitti-Slotten tyttären luona Helsingissä. Judénin mukaan lasimaalauksia on myös hävitetty, koska niitä ei ole pidetty kirkkoon sopivina. Vuoden 2008 tiekirkot markkinoivat erityisesti kirkkojen lasimaalauksia, ja sen jälkeen Judéniin otti yhteyttä keräilijä, jolla oli isot kasat Gunnar Forsströmin papereita. Tekeillä on kirja Jyväskylän yliopiston tutkijan kanssa, perusteos, jonka avulla joku voisi innostua tekemään laajempaa tutkimusta lasimaalauksista. Lasimaalausten tekijöillä onkin Judénin mukaan oma tunnistettava tyylinsä, jonka huomaa, jos saman tekijän teoksia katsoo rinnakkain. Suomalaisten lasimaalaukset poikkeavat merkittävästi keskieurooppalaisista katolisen perinteen mukaisista maalauksista. – Lasimaalaukset mielletään osana kirkkoarkkitehtuuria, eikä taideteoksina. 8
Jokainen osakas omisti airon tai airoparin. KuvaKotimaa/ Hannu Haukkala äitinsä, jolle faaraon tytär vielä maksoi palkan. Nooan arkki Nooan arkki oli suuri laiva, joka pelasti Nooan perheen ja kaikki eläinlajit koko maailman yli levinneestä tulvasta. Mooseksen äiti piilotteli vauvaansa kolme kuukautta, jonka jälkeen jätti hänet kaislakorissa Niilin rantakaislikkoon. Israelilaiset olivat tuolloin orjina Egyptissä. 1 la on soudettu muun muassa Suomenlahden yli Tallinnaan. Raamattu kertoo arkin olleen pituudeltaan 300, leveydeltään 50 ja korkeudeltaan 30 kyynärää. Kirkkoveneen rakennutti ja omisti tavallisesti usean talon muodostama veneyhtiö, jonka osakkaita talonpojat olivat. Sellaisel- Votiivilaivat ovat laivojen pienoismalleja, joita voi nähdä riippumassa erityisesti rannikkoseutujen kirkkojen katoissa. Soutajia on ollut luultavasti yhteensä kahdeksan ja tilaa kaikkiaan 16 hengelle. Suomessa tiedetään olevan yli 200 votiivilaivaa, joista vanhin meidän päiviimme säilynyt on Hauhon kirkon laiva vuodelta 1609. 4:35–41). Järvialueiden suomalaiset ovat kulkeneet kirkkoihin perinteisesti kirkkoveneellä. Jeesus nukkui veneen perässä, joka oli ilmeisesti katettu ja suojasi aalloilta. Raamatussa kuvataan poikkeuksellisen kovaa tuulta, jonka mellastaessa kokeneet kalastajatkin pelkäsivät (Mark. Tilattomat saivat lunastaa paikan veneessä maksamalla korvausta, osallistumalla kustannuksiin tai soutamalla. Tämän löydön avulla voidaan kuvailla, millaiselta Jeesuksen opetuslasten vene on todennäköisesti näyttänyt. Votiivilaivojen äärellä on voitu muistaa merellä hukkuneita tai kotoa poissa olevia. Kirkkolaivoja saatettiin antaa seurakunnalle myös etukäteen vaaralliseksi tiedetyn merimatkan turvaamiseksi. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa kirkkolaivaperinteen kukoistuskausi oli 1600–1700-luvuilla. Suomessa laivat kiinnitettiin kirkkojen kattoihin yleensä hamppuköysillä, jotka ilmavirta ja kosteus saivat liikehtimään. Laivan liikehdinnästä ennustettiin säätä ja tuulen suuntaa. Nykyään kirkkoveneet ovat suosittuja kilpasoudussa. Vene esiintyy Uuden testamentin kertomuksissa useasti. Imettäjäkseen Mooses sai siskon neuvokkuuden ansiosta oman biologisen 5 Votiivilaiva Raamatussa liikutaan monessa kohdin veneillä. M AT KAL L A Ko t i m a a 2 1 . Faaraon tytär löysi pojan, adoptoi hänet ja antoi hänelle nimen Mooses. Jumala päätti tuhota ihmiskunnan, jonka pahuus oli liian suurta. Arkkia vahvistettiin sisäpuolelta rakentamalla siihen kaksi välipohjaa, jolloin saatiin kolme kantta ja kaikkiaan noin 8 900 neliömetriä pinta-alaa. Suomen suurin kirkkolaiva on Upinniemen varuskuntakirkossa sijaitseva Åke Sandwallin rakentama Suomen Joutsenen pienoismalli. Vene oli 8,2 metriä pitkä ja 2,35 metriä leveä. Mooseksen sisko jäi tarkkailemaan, mitä pojalle tapahtuu. Vedenpaisumuskertomus löytyy Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta. Egyptin kuninkaallisen kyynärän pituutta soveltaen arkin kooksi on laskettu noin 157,2 × 26,2 × 15,7 metriä. 2 014 17 Viisi kirkollista vesikulkupeliä VESILLÄ Kristillisessä perinteessä laivat, veneet ja muut vesikulkupelit ovat tärkeässä roolissa. 3 Opetuslasten kalastusvene Kalastajaveljekset Pietari ja Andreas olivat Jeesuksen ensimmäisiä seuraajia. Seurakuntalaiset ovat lahjoittaneet votiivilaivoja kiitokseksi onnistuneesta merimatkasta tai avusta merihädässä. Tällaiseen veneeseen mahtuivat hyvin Jeesus ja 12 opetuslasta. Nooa oli kuitenkin ollut Jumalalle kuuliainen, ja siksi Jumala määräsi hänet rakentamaan perheelleen ja eläimille arkin pihkaisesta puusta. Äiti tiivisti korin asfalttipiellä ja tervalla. Koska Egyptin faarao pelkäsi, että he saattaisivat sodan syttyessä liittoutua Egyptin vihollisten kanssa, hän oli antanut käskyn surmata kaikki israelilaisten poikalapset. Laiva kuvaa myös seurakuntaa matkalla olevana ja rukoilevana Jumalan kansana. Nykyaikainen kirkkovene on varsin merikelpoinen. 8. 2 Mooseksen kaislakori Israelin kansan johtajan ja lainlaatijan Mooseksen syntymä osui hurjaan saumaan. Siinä on ol- lut purje ja paikka neljälle airolle. 4 Kirkkovene Kirkkovene on pitkä puinen soutuvene, jota käytettiin varsinkin Suomen järviseuduilla kirkkomatkoilla. Näin arkin kokonaisvetoisuus olisi ollut noin 40 000 kuutiometriä. Emilia Karhu Lähteet: Raamattu, Aamenesta öylättiin -sanasto, Wikipedia, Erkki Koskenniemen esitelmä Gennesaretin kalastajista. Veneyhtiön johtaja ja veneen peränpitäjä oli yleensä vanhin isäntä. Vuonna 1985 tutkijat löysivät Gennesaretin järven pohjasta veneen, joka on peräisin Jeesuksen ajalta. Uskonpuhdistuksesta lähtien kirkko alkoi vaatia veneiden ylläpitoa, mikä selittää kirkkoveneiden laajan levinneisyyden. Gennesaretinjärvellä myrsky nousee nopeasti. Laiva on aseistettu 22 tykillä ja sen miehistönä on puunukkeja. Nykyään tämä laiva kuuluu Suomen kansallismuseon kokoelmiin ja on esillä Suomen merimuseossa Kotkassa
Punapappina tunnetuksi tullut Terho Pursiainen tunnustautuu edelleen vasemmistolaiseksi, mutta ei sanan yleisessä merkityksessä. 8. Kritiikkiä seuraamaan päättelyä. MAT KSAL LA Y H DE SÄ Ko t i m a a 2 1 . Kirjoittaessamistolaiseksi. tä ongelma istuu vielä ole. Papin työt alkoivat uudelleen vuonna 2008 Huopalahden seurakunnassa, 35 vuoden tauon jälkeen. – Sekin on ollut kesällä vähäisempää. Kolmekymmentä vuotta sitten Pursiainen teki merkittävän käännöksen. Körttiläisiä on ahtaita ja avaroita, kulttuuripenseitä ja -suopeita, yhteiskunnallisesti putkioikeistolaisia ja edistyksellisiä. – Jos vasemmistolaisuudella tarkoitetaan tätä, olen aina ollut ja olen yhä vasemmistolainen. Sesongin aikana luottamustoimet vievät noin puolet ajastani. Taivaantuksi tullut Pursiainen vihittiin isä-tarina ei ole totta, PursiaiSuomen evankelis-luterilaisen nen sanoo. – Syyt palata pappisvirkaan olivat henkilökohtaisia ja sellaisia, ettei niitä voi pukea lauseiksi. tajuisesti. Varsinaisia papin tehtäviä aisen mielestä myös marxilaishän ei ehtinyt juuri hoitaa. Kanteluita tehtiin niin tuomiokapituliin kuin lääninhallintoon isänmaan vastaisesta toiminnasta. Nykyään hän vaikuttaa kunnallispolitiikassa. Tapauksen aikana hän tosin vielä jäänyt eläkkeelle. Vasemmistolaiseksi hän tunnustautuu edelleen. J ärvenpääläisen omako- titalon piha näyttää suomalaiselta viidakolta. (1969) esitteli aikansa teologiSokean äidin muisteleminen an saavutuksia. Kirkossakin on omat pimeät nurkkansa. Marian päivän saarnasta vuonna 2010 tuli kantelu tuomiokapituliin. Teksti tuli eri suunnista. Viimeisin kirja on Kunnallisalan kehittämissäätiölle tehty Mielekäs elämä, mielekäs yhteiskunta (2011). Sama koskee Pursiaiselle läheisintä kirkollista liikettä, herännäisyyttä. – Olen julkisesti todennut kaikki ne ajatukset Uusimmassa testamentissa, enkä ole peruuttanut siitä yhtään lausetta. Pelkistin tekstiä ja Kun oli kulunut vuosi kirjan ilmestymisestä, Pursiainen päätelmäketjuista jäi pois paloli kansanedustajaehdokkaajon lenkkejä, jotka auttaisivat na SKDL:n riveissä. Pursiainen kirjoitti kirjan Sokea äiti ja luopui pappisvirastaan. Ei ainoastaan eri persoonissa. – Piispa Eero Huovinen ei kuitenkaan ottanut puhuttelua rankaisuna, vaan pikemminkin rohkaisi minua. Jos jomyös luennoiden mista, mitä ei ku havaitsee, etja kouluttaen. Kirkosta hän ei ole koskaan pohtinut eroavansa. Talon omistaja vitsailee soveltaneensa siihen sisäremontin vuoksi 1960-luvun vapaan kasvatuksen ihannetta: antaa kasvaa mikä kasvaa. Vanha kuva: Lehtikuva / Jarmo Hietaranta, Uusi kuva: Joona Raudaskoski 18 Jälleennäkeminen Filosofi ja poliitikko ei ole jäänyt eläkkeelle ajattelemisesta. Kaukaisuuteen katselevan 69-vuotiaan savolaissyntyisen miehen äänessä kuuluu iän ja helteisen päivän tuoma väsymys, mutta myös kokemuksen ja terävän mielen särmä. – Edellinen kirja oli puhtaasti tilaustutkimus, eikä lainkaan kaupallisesti saatavilla. Ilman kanteluita Pursiainen ei tälläkään kertaa selvinnyt. mietti, pitäisikö jättää seurakuntatyö kokonaan. Eläkkeelle Pursiainen jäi vii- me vuonna, papin tehtävistä. Ei ole olemassa yhtä ainutta körttiläisyyttä, Pursiainen sanoo. En hyväksy kaikkea, mutta äänestän puoluetta seuraavissa vaaleissa. Kirjoja, blogeja tai artikkeleita Pursiainen ei ole pariin vuoteen kirjoittanut. 2 014 Vallitsevan olotilan haastaja Teologi, pappi, kansanedustaja ja kirjailija Terho Pursiainen teki suurimman osan urastaan eduskunnassa, paikallishallinnossa ja tietokirjailijana. Hänellä on tällä hetkellä useita luottamustoimea kunnallispolitiikassa ja valtakunnan tasolla. – Herännäisyys on laaja viuhka. Entä vastaavatko vihreät parhaiten tätä määritelmää. – Sen minkä ihminen toteaa edistävän omaa kukoistustaan, hän säilyttää. Tähän määrini ajattelin pystyneeni sanotelmään on syytä palata vielä maan kerrankin jotain kansanmyöhemmin. Positiivinen palaute konkretisoitui 6 000 äänenä eduskuntavaaleissa. rin osa työuras– Monet parta kului eduskunhaimmista asioisVasemnassa, paikallista ovat osa tuhon mistohallinnossa, tietologiikkaa ja myölaisuus tävaikuttamaskirjoja kirjoittaen on sen kuunteleja myöhemmin sa siihen. Minä pidän Neuvostoliittoa ja stalinismia oikeistolaisina. Yleistykset tekevät väkivaltaa todellisuudelle. Jos nyt ei aktiivista pimeyttä katsele, niin yleinen välinpitämättömyys ja penseys tukahduttavat, Pursiainen sanoo.. Vasemmistolaisuus on sen kuuntelemista, mitä ei vielä ole, Pursiainen sanoo. Hän kuitenkin haluaa määritellä termin hyvin tarkasti. Keskusteluja hän käy lähinnä Facebookissa. – Useimmille se tarkoittaa sellaisen ajattelun kannattamista, johon Neuvostoliitto romahti: kollektivismia ja ihmisoikeuksien rikkomista suuremmista syistä. Hänen äänensä hiukan kiihtyy hänen muistellessaan juttua. Suuta työväenliikettä. Nykyään Pursiainen on vih- reiden edustajana Järvenpään kaupunginvaltuustossa. nehtii teosta läpeensä vasem– Kurja juttu. Kuva 1960-luvun loppupuolelta. – Tuohon pitää lisätä vielä poliittinen aktiivisuus, Terho Pursiainen sanoo. Pitäjänmäen oli vaikeaselkoisinta, mitä olen Politiikasta Pursiainen ei ole koskaan kirjoittanut, Pursiainen naurahtaa. Pursiaisen esialttarilla, maailkoisteos Uusin testamentti man parhaat kääntyvät pahimmiksi. Joona Raudaskoski Lue lisää Kotimaa Prosta. kirkon papin virkaan vuonna Kirjan kritiikki koskee Pursi1968. – Pitäisi puhua reaalivihreistä. Pursiainen luonneeksi. Paremmin kuin puutarhuri, talon asukasta kuvaavat sanat pappi, filosofi ja eläkeläinen. Hänet siunattiin uudelleen papiksi vuonna 1993. Pursiaisella ei ole asiaan yksinkertaista vastausta. Ei minulla ole mitään syytä hankkia uutta lupaa sille, minkä virkaan nimittäjä on jo tiennyt, Pursiainen napauttaa. Kirja sai paljon saa hänet kuitenkin huvittuhuomiota. Vihreissä on kaikenlaista, hienoa ja hölmöä, avaraa ja ahdasta. kirkkoa vaadittiin siunattavaksi uudelleen Pursiaisen toimitettua siellä messun. Hän oli saanut Lääkintöhallituksen stipendin ja opiskellut muun muassa yhdyskuntasuunnittelua London School of Economicsissa. Toisesta puolesta suurin osa menee lukemiseen. Uusia kirjoja Pursiainen ei lupaa. – Siihen vaikutti teologi Paul Tillichin ajatus, että teismin Punapappina aikanaan tunneJumala on liian pieni
peän vaikutusta ihmisen kehoon Kolmen pariskunnan ja heidän ja käytökseen. Siihen vihitty ei edusta itseään, vaan Kristusta. Omaa pyhien yhteisöä rakentavat herätysliikkeet ovat kriisis- sä ja epäsovun tiellä. Jos jonkin herätysliikkeen maallikot ottaisivat oman sakra- menttien jakamisen käyttöön, kansankirkko ei voisi asialle juuri mitään. Kirkon viran alkukehitys on hieman hämärän peitossa. Kuolemakaan ei heilauta Rileyn voimaa, tämönä, jossa ihmiset ovat vain koska avaimet elämän solmukohesiintyjiä. Poissaoleva päähenkilö on hieno rakenteelliLife of Riley (Aimer, boire et chanter) esitetään nen oivallus muutamassa elokuvassa, ei kovin ma 25.8. Mies nimeltä Riley on kuolemansairas, mielessä kuin ohjaaja itse, kameran takana pykun muut päättävät tukea häntä rakkaudellaan. Mutta olisiko ehtoollispöytä muuten kaikille avoin, vai syrjittäisiinkö liikkeen ulkopuolisia. Ajatus jonkin liikkeen omista armonvälineistä johtaa ajatuk- Ranskalainen elokuva Life of Riley kertoo rakkaudesta. Siirtymiin ohjaaja käytnosti näkymättömän idea. Se on myös viitensa. Kuoleonnellisen lapsen kädenjälkeä, jonka ei tarvitse van ystävän lahja on hänen rosoinen viattomuumiellyttää ketään auktoriteettia. vassa nähdä, hän ehtii aina poistua kohtausten Eero Tammi alta. Yö ja eivätkä suostu tää maisemapiirustuksia ja maan- katsomaan nykyusva (1955) oli karmaiseva muisto keskitysleireistä. He ovat menaan rakkaus – pyyteetön, salaperäinen, jos50–70-vuotiaita, keskiluokkaisia ja melko hukus tuntematon voima. Rileyn luonnetta määrittää hänen vaiRakkaus-sarjan muut elokuvat ja ohjelmisto kokutuksensa muihin. sas ja paneutunut, mutta niin salakavalasti, et”Vankkurit eivät aja enää tämän kaupungin tä siihen astuu mukaan kuin taka-ajatuksettokautta”, siteeraa nainen lännenelokuvaa. ley osoittaa, että vankkurit voivat tulla vielä taShakespeare kirjoitti koko maailmasta näytkaisin. Jussi Rytkönen jussi.rytkonen@kotimaa.fi. He kaitään kuin seuraamalla annetpaavat tua käsikirjoitusta. Alain Resnais’n elokuva Life of Riley on ilmaivat menetettyjä kokemuksia, eivätkä suostu katsultaan vapautunut ja leikkisä, kuin sellaisen somaan nykyelämäänsä avoimin silmin. Jonkinlainen virka kirkossa on kuitenkin apostoleista alkaen ollut. Rimaan huviin. 2 014 19 TEOLOGIASSA TAPAHTUU Omat armonvälineet Kesän teologisten uutisten kärkeen kuuluu esikoislestadio- laisessa herätysliikkeessä muhiva aatos maallikkojen hoitamien ehtoollisten ja kasteiden käyttöön ottamisesta. Näin varmaankin ajateltaisiin myös herätysliikkeissä. Mallia on jo toteutettu Ruotsin esikoislestadiolaisuudessa. Monesti elämää eletiin ovat muistoissa. silmin. yhteisen ystävänsä tarina on kuviteltu EnglanViimeisessä elokuvassaan Resnais’lla on avaitiin, mutta henkilöt puhuvat ranskaa. Alkuhämmennyksen jälkeen se hyväksyisi näinkin kastetut lapset jäsenikseen. Liikkeessä saattaa orastaa jakautuminen. Augsburgin tunnustuksen mukaan uskon saamiseksi on asetettu evankeliumin opettamisen ja sakramenttien jakamisen virka. A BORREL / Espoocine Vankkurit tulevat vielä Elokuva Espoo Ciné esittää Rakkaus-teemasarjassaan upean kertomuksen henkisestä aavesä- rystä, josta voi vapautua. Jo 1940-luvulla häntä kiinsin asia. Tuskinpa ”villejä” sakramentteja voisi jakaa kuka tahansa maallikko. Resnais’n pariskunnat ovat konaisuudessaan: kaikki pienten valheiden peitossa. Y HD E SSÄ Ko t i m a a 2 1 . set yhteiseen pappeuteen. Onhan niin tehty hätätilanteissa: eiköhän Pyhä Henki toiminut aikoinaan Inkerin mummojen metsämessuissakin. Myös elävä elämä on kirkon historiassa osoittanut, että järjestys se olla pitää. ja la 30.8. monessa. Life of Riley Alain Resnais (1922–2014) ehti menetet- elää elokuvaohjaajana monta elätapahtuu näyttämölavasteissa, kuin se olisi maailman luonnolli- tyjä kokemuksia, mää. Onhan niiden varsinainen asettaja joka tapauksessa Kristus. Jossakin muodossa ”virka” tarvittaisiin. Päähenkilö on monessa vittavia. Sakramenttiseparatismin syynä ovat asiasta innostuneiden mielestä naispappeudesta kehittynyt pappeuden korruptio ja nykyiset ehtoolliskaavat. Itse Rileya ei elokumää vielä haudankin takaa. Miksi kristitty ei oikeastaan sen perusteella voisi kastaa ja jakaa ehtoollisenkin. Tuskinpa poliisia hälytettäisiin keskeyttämään myöskään herätysliikkeen maallikkoehtoollisia. 8. syvä kujeilija ja manipulaattori, joka iskee silKäy kuitenkin päinvastoin. Koko herätysliike ei uutisten mukaan kuitenkaan ole hankkeessa mukana. Päinvastoin, ajatuksen kannatus voi olla vähäistä. He kaipaawww.espoocine.fi. Arkisempi Ameteillä auton mukana kaartuilevaa elämäänsä avoimin rikan setä (1980) tutki vaietun häkameraa
Kumpikaan ei löytänyt estettä raskaudelle. kunnalla on aina aikaa kuunnella, Hanna tunsi itSe, että tulin äiti kiittelee. Paikka on aivan ilmeinen geokätkön piilo, mutta se näyttää myös sellaiselta paikalta, jossa kyy mielellään loikoilisi. Meistä vanhemmat ehkoskaan on pidetty hyvää tineet tutustua valita, kunhan huolta ja henkilösynnytysosastoon etukäteen. Raskaushormonit antoivat hyvän tasapainon epilepsialle, hän kertoo. vaan saan olla äiti. Käyn vielä kännykällä nettisivulla merkitsemässä löytöni ja kiittämässä kätkön perustajaa. Kätköt ovat saaneet minut poikkeamaan tutulta lenkkipolulta ja katsomaan kotikaupunkia uudesta näkökulmasta, lintutornista tai mereltä käsin. Nyt kaikki pyönalleni, olimme molemmat rii Maikon ehdoilla. – Sanoin, etten koskaan valita, kunhan vaan saan olla äiti. Koko odotusajan äiti oli tarkassa seurannassa. Missä tahansa ras-. Muutettuani uudelle asuinalueelle kävin heti netissä katsomassa, löytyykö kodin lähettyviltä geokätköjä. Maiko syntyi Sanoin, nit ovat olleet etuajassa, eivätkä etten ihania. Kun potkut vahvistuivat ja maha kasvoi, hän uskalsi huokaista helpotuksesta. Urbaanissa ympäristössä kätkijän on täytynyt käyttää mielikuvitustaan, jolloin piiloja on vielä vaikeampi löytää. Emme alkaopettanut nöyryyttä, yksinkerneet katsoa, olisiko lapsessa jo- taisuutta ja keskeneräisten kotain vialla, hän huokaa. Monet kätköjen perustajat ovat nähneet vaivaa piilopaikkaa suunnitellessaan, ja nettisivuilla he kertovat paikan historiasta tai jopa geologisesta koostumuksesta. Lisäksi Hanna pyysi vielä oman neurologinsa näkemyksen. Neurologi kuunteli heitä tarkasti ja oli kannustava, mutta kertoi myös epilepsian mahdollisista vaikutuksista tilanteeseen. Maiko nukkuu hyvin, on hyväntuulinen ja pysynyt terveenä. kaan mahdollis– Neuvolakäynta. Kirjaan hiidenkiven juurelta löytämäni kätkön vihkoon nimimerkkini. nut perheen dy– Kun Maiko laskettiin rinnamiikkaan. titöiden hyväksymistä. Myöhemmin he menivät avioparina yhdessä keskustelemaan mahdollisesta raskaudesta yksityisen neurologin kanssa. Torniolainen erityisopettaja Hanna Gammelin-Ndegeya, 36, on onnellinen vuoden ikäisen Maiko-pojan äiti. Metsikköön minut on johdattanut gps-paikannin netistä löytämieni koordinaattien avulla. Alkukuukausina Hannaa pelotti keskenmeno, koska hänen kaksi epilepsialääkettään lisäsivät sen riskiä. sensä kuitenkin äidiksi, on niin synnytystilanLapsen syntysuurta ekstraa. Kiitos kätköstä, KK, kuten kätköilijät sanovat. En haluaisi tunkea kättäni kivenkoloihin, mutta täällä se kätkö on. Etsin pitkän kepin ja hartaasti maata tömisteltyäni alan sork- kia kepillä kivien koloihin. Se, että tulin äidiksi, on niin suurta ekstraa. 8. Noora Wikman noora.wikman@kotimaa.fi toimittaja Ko t i m a a 2 1 . – Raskaus meni kuin oppikirjassa. Siitä lähtien olen viettänyt kesäisiä iltoja uuteen kotiseutuun tutustuen ja kätköjä etsien. Riskit vaihtelevat, mutta suurin osa riskiraskauksista sujuu hyvin ja lopputulos on onnellinen. teessa rauhallimä on vaikuttaseksi. Sopivan paikan tunnistaminen vaatii silmää. Jo seurustelun alkuvaiheessa Hanna sanoi tansanialaiselle miehelleen, että raskaus voisi tuoda mutkia matkaan hänen epilepsiansa takia. 2 014 Lapsi on lahja Äitiys Epilepsia ei estänytkään raskautta, vaikka riskit olivat tiedossa. Vaikka gps-paikantimen ja koordinaattien avulla löytää oikeaan paikkaan metrin tarkkuudella, ei kätköjen etsiminen ole silti helppoa. Joskus Isä oli mukana synnytyksesHanna kaipaisi, että voisi kessä, vaikka se ei hänen omaskustella jonkun samassa elämäntilanteessa olevan äidin sa kulttuurissaan olisi ollutkanssa. Yleensä luonnon keskelle piilotetut kätköt löytyvät esimerkiksi kallion halkeamista, kivien alta ja puun kannoista. Tampereen yliopistollisen sairaalan naistenklinikan osastonylilääkärin Jukka Uotilan mukaan riskiraskauden taustalla voi olla perussairauden lisäksi esimerkiksi psyykkiset tai sosiaaliset ongelmat, tupakointi, päihteet, raskauden aikana ilmenevät komplikaatiot tai huomattava ylipaino. 20 Y H DE S SÄ NOJATUOLI Kätköjen jäljillä Tuijotan helsinkiläisessä metsikössä nököttävää hiidenkiveä, jonka juurella on siroteltuna useita isompia ja pienempiä irtokiviä. Lopulta yhden kiven alta löytyy pieni muovirasia, geokätkö! Jokaisen kätkön löytyminen on pieni riemuvoitto. Olen kätköjä etsiessäni ihaillut Helsingissä esimerkiksi Litorina-kauden aikaista muinaisrantaa, hiidenkirnua ja hyppyrimäkeä. noilla ”Jumala tietää”. Äitiys on vain onnellisia. Täytyy siis olla valmis työntämään kätensä epämääräisiin kivenkoloihin – tai kuten muutama viikko sitten, hylättyyn linnunpönttöön, jonka ovella päivysti jättimäinen hämähäkki. Jumala taisi tietää, että kyseessä on äiti, jonka ei pitäisi hirveästi valvoa, Hanna hymyilee. Pariskunta puhui päivittäin tulevasta lapsesta ja siitä, miten elämä muuttuisi synnytyksen jälkeen. Muutos arkeen on Niin raskausaikana kuin Maiollut kuitenkin niin iso, kon syntymän jälkeen isä on ettei siihen ole voinut varaurohkaissut äitiä tarvittaessa satua