vu os ik er ta 00 43 59 5– 23 –2 2 Eläin tulee lähelle Sirkku Peltoniemi ja islanninhevonen Eir tutustuivat hiljaisuuden päivässä Breytingin tallilla Hyvinkäällä 12 Brexit vaikeutti Lontoon Merimieskirkon toimintaa Ukrainan ja Venäjän sodan taustalla vaikuttaa myös kirkkopolitiikka. toukokuuta 2023 | hinta: 3,90 € | www.kotimaa.fi 4 6 Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 8. N:o 21 | 26
Sen perussyy taas ei ole suomalaisissa, vaan rajan itäpuolella. Rahtikuljetukset lentoteitse puolestaan ovat mahdollistaneet vaikkapa elektroniikkateollisuuden keskittymisen globaaliin etelään. Tunnemme sen nykyään nimellä Finnair. JUSSI RYTKÖNEN Artikkelitoimittaja harmittelee slaavilaisten kielten osaamattomuutta. Tämän lehden sivuilla 6–7 kertovat Vesa Keinosen kirjoittamassa jutussa tutkijat Heta Hurskainen ja Teuvo Laitila mielenkiintoisesti uuden kirjansa Ukraina on meidän aihepiireistä. Maa oli lämmintä. Lentomatkailu on ollut ihmisen ilo monin tavoin etenkin kesälomien koittaessa. 5 Mitä aiot seuraavaksi tehdä. ?. 4 Yllättikö opinnoissa jokin. Ilmastonmuutos ja pyrkimys hiilineutraaliuteen saavat myös monen matkustajan miettimään, onko eettisesti väärin lentää. Sille piti tehdä jotain. Yksi heistä on Rauhan Tervehdyksen toimittaja Riitta Hirvonen Oulusta, joka valmistuu suntioksi. Matkustaminen veisi liikaa aikaa ja rajoittuisi vain lähialueille. Auringon säteet hehkuivat sen pinnasta. Ehkä siksi, että olen jo 61, tai siksi, että hyppäsin tähän työhön toimittajan ammatista. – Suntion erittäin laaja työnkuva. Kosketin maata. Lentokonetekniikka alkoi kehittyä 1920-luvulta lähtien nopeasti. Vielä me lennetään L oppuvuodesta tulee täyteen 120 vuotta siitä, kun Wright Flyer teki ensilentonsa Pohjois-Carolinassa 17.12.1903. Hautaan siunaamisissa voin rauhallisella läsnäolollani viestiä, että olen tässä mukana eikä mihinkään ole kiire. | Kuva: Jaani Föhr RIITTA HIRVONEN suntio, toimittaja Ukrainan identiteetti K un Ukraina nyt taistelee elämästään venäläistä imperialismia vastaan, on tragediassa mukana myös ja varsinkin syvällisiä historialliseen, kansalliseen, kielelliseen ja uskonnolliseen identiteettiin liittyviä asioita. Olennaisen tärkeää lentoliikenne on ollut myös kirkkojen kansainvälisen työn ja ekumenian kannalta. 1 Onnittelut valmistumisesta! Miltä nyt tuntuu. Tärkeät tavarat eivät kulkisi. Asiaan ovat tietysti vaikuttaneet koulujen muutenkin raskaan pakollisen kielipaletin lisäksi politiikka ja talous sekä itää kohtaan meillä tunnettu syvä torjunta. Viime keväänä otin yhteyttä Raudaskylän Kristilliseen Opistoon, ja sieltä toivotettiin heti tervetulleeksi. Niin kuin sade, rakkaus solisee sielun syvyyksiin ja saa sen kukkimaan. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00131 Helsinki www.kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Freija Özcan 040 683 8431 Toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora Wikman (virkavap.) Graafikot: Pupu Design Oy Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu, Niilo Rantala, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Mari Teinilä Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Sacrum -Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: Kotimaa 63 000 (2022 KMT) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Sääntelyä ei kuitenkaan ollut, ja onnettomuuksia sattui. Kriisiapukaan ei ehtisi ajoissa perille. Loppu on ilmailun historiaa. Kaipaan sadetta. Yksi syy oli myös istumisen määrä. Millainen olisi maailma ilman lentämistä. FREIJA ÖZCAN 2 3 KOTIMAA | 26.5.2023 KOTIMAA | 26.5.2023 aluksi. Eihän meidän alunperinkään pitänyt kyetä lentämään. Minulla on sekatyöläisen työnkuva: suntion töiden lisäksi kehitän alkavan kesän tiekirkkotoimintaa Oulunsalon kirkossa ja opetan rippikoulussa. 25.5. Joillekin kirkko oli entuudestaan oudompi, mutta he halusivat tehdä merkityksellistä työtä ja suntion työ koetaan sellaiseksi. Kotimaa kuuluu Julkisen sanan neuvoston itsesääntelyn piiriin ja on sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita. Suntiolla pitää olla silmät auki, että huomaa, jos kirkon katosta tulee vettä sellaisesta paikasta, josta sitä ei pitäisi tulla. Silti slaavilaiset kielet olisivat avain, jolla näkisimme räppänöistämme myös Ukrainan uusin ja kirkkaammin silmin. Ne ovat ajankohtaisia ja hyvin merkityksellisiä. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Kun vuosi sitten helatorstaina aloitin Oulunsalon kirkossa harjoittelun, sitä vähän ihmeteltiinkin. Sen suonissa kulkevat puun ravinteet. Välillä se on aika pienimuotoistakin, juoksen vaikka hakemaan vesilasin. Muutun hankalaksi käsitellä, tuottamattomaksi, epähedelmälliseksi. Norona valuvaa vettä, joka tekee lammikoita. On päästy kokemaan maailmaa ja avartumaan. 3 Mikä opinnoissa jäi erityisesti mieleen. Sama elävä tunne tulee, kun halaa puuta. Käytännössä lentoliikenne on synnyttänyt työpaikkoja matkailualalla ja teollisuudessa. Mikä innosti uudelle alalle. Länsi-Euroopassa ja Suomessakaan ei juuri osata yli 300 miljoonan ihmisen puhumia slaavilaisia kieliä. Niin minäkin. Ne on luultavasti Isonvihan aikana kätketty kirkon lattian alle, jonne sitten ovat jääneet. Lentokone voi toimia myös sähköllä. Lammikot imeytyvät maahan. Mutta nyt lentomatkailu on kriisissä. Pinta oli kova ja paakkuinen. Opintoihin kuuluu esimerkiksi kiinteistönhuoltoa ja sähköoppia. Maasta olen tullut, maaksi olen jälleen menevä. Moni globaalissa etelässä menettäisi työnsä. Venäjän opinnot ovat olleet itsenäisessä Suomessa aina marginaalissa. Korona-ajan rajoitteet kävivät lentoyhtiöiden kukkarolle, mikä alkaa nyt näkyä. Lentoja on vähennetty ja niiden hinnat ovat nousseet, kun yhtiöt yrittävät paikata talouttaan. – Ani harvalle suntio on elämän ensimmäinen ammatti. Tämä Wrightin veljesten moottoroitu lentokone lensi kokonaiset 37 metriä. Ja on maan öttiäisiä. Ukrainan-kysymys on tuonut mieleeni uudella tavalla myös sen, että tuo kansakunta ja ukrainan kieli korostavat Euroopan laajan slaavilaisen osan kauan vähän kätkössä ja tukahdutettuna ollutta todellisuutta. 1923 Turun tuomiokirkossa toimitettavista tutkimuksista ja kaivauksista saatiin torstaina huomattava tulos. Olen ollut yli 30 vuotta se, joka käynnistää keskustelun. Seurakuntayhtymässä huoltotöitä on vähemmän, koska meillä on erikseen kiinteistöpuoli, mutta eivät hekään Oulusalossa päivystä. Maailma pienenisi tuvan lähipiiriin. – Totta kai tosi hyvältä. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. 2 Sinulla on takana pitkä ura kirkollisissa lehdissä. Kaivettaessa kirkon sakariston lattian alustaa tuli esille saviastia, joka sisälsi suuren määrän hopearahoja, joiden todettiin olevan peräisin 1500ja 1600-luvulta. Siitä on siis sata vuotta. Iästä ja toimittajataustasta on ollut hyötyä. Rahat, joita on yhteensä yli viisitoista kiloa, ovat suurimmaksi osaksi ruotsalaisia, mutta on joukossa myöskin tanskalaisia, saksalaisia ja venäläisiä. Tilanne on oikeastaan hämmästyttävä. Satavuotinen unelma lentävästä ihmisestä uhkaa hiipua. Painoin kämmenen saviseen peltomaahan, josta nousi vihreää orasta. Runkohan se vain on, mutta oudosti lämmin ja täynnä elämää. Onneksi lentämisen turvaamiseksi on kuitenkin olemassa ratkaisuja, jotka tosin vaativat rahoitusta. Hirveästi olen saanut onnitteluja. | viikon henkilö | Tänä keväänä jälleen tuhannet opiskelijat saavat tutkintonsa valmiiksi. Oli kuin olisin koskettanut jotain elävää. – 60-vuotiaana jos jotakin aikoo tehdä, kannattaa aikominen lopettaa ja ryhtyä tuumasta toimeen, hän sanoo. Nyt teen samaa suntiona, jos koen, että tämä ihminen haluaisi porista. Nyt maa tuntui kuivalta. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | FREIJA ÖZCAN päätoimittaja freija.ozcan@kotimaa.fi ???????. – Noin yleisesti monella työpaikalla tahti kiihtyy, mutta resurssit eivät lisäänny. Istuin pitkiä päiviä, koska kirjoitettavaa oli niin paljon, ja huomasin, että keho ei yksinkertaisesti kestä sitä. Se on mahdollistanut matkailun kohteisiin, joihin maitse tai vesitse pääsyyn kuuluu aikaa. TUIJA PYHÄRANTA ”Ani harvalle suntio on elämän ensimmäinen ammatti” Riitta Hirvonen valmistui suntioksi 61-vuotiaana. Suomessa eduskunta hyväksyi ensimmäisen ilmailulain 26.5.1923. Luojalta saatua, ihmisten kautta koettua. Maallakin on oma elämänsä. Rajoitteena vain on, ettei sellaista akkua vielä ole, joka mahdollistaisi mannertenväliset lennot. Muutun muotoiltavaksi, luovaksi, tuotteliaaksi. Aero perustettiin 1.1.1923. Ja siellä asuvat puun öttiäiset. – Suntion rooli seurakuntalaisten palvelijana. Luultavasti ratkaisuja tähänkin ongelmaan vielä keksitään, sillä ihmisen luovuus kykenee uskomattomiin suorituksiin. Niin kuin maa minäkin kuivun, kovetun ja paakkuunnun. Maa pehmenee ja mukautuu. – Sain kolmeksi kuukaudeksi töitä Oulunsalon seurakunnasta. Ihmisen sade on rakkautta. Sata vuotta on lennetty myös suomalaisella lentoyhtiöllä. Minäkin olen maata. Keveämmät materiaalit, täydemmät koneet ja biopolttoaineet tekisivät lentämisestä eettisempää. Juuret ja rihmastot sen syvyyksissä kietoutuvat toisiinsa. Olen tutustunut opintojen aikana esimerkiksi logistiikkaja puutarha-alalta tulleisiin, maatalouslomittajaan ja kosmetologiin
Selvittäessään asiaa oma-aloitteisesti Kelan kanssa, Finska sai kuitenkin kuulla, että kunnalliset luottamustehtävät eivät vaikuta hänen vanhempainpäivärahaansa. – Au pairit ovat olleet merimieskirkon kannalta tärkeä kävijäryhmä. NIILO RANTALA Luottamushenkilö Leena Finskan Kelalta saaman vastauksen mukaan hän ei ole kokouspäiviltä oikeutettu tukiin, oli kyseessä sitten palkallinen tai palkaton kokous. Erityisesti seniorityössä oman äidinkielen merkitys korostuu. Lontoon merimieskirkon tarina yltää vuoteen 1880. Vuosivapaaehtoisia voi kiinnittää ”charity worker”-statuksella. Sekä työntekijät että vapaaehtoistyöhön tulevat tarvitsevat viisumin. – Olen aktiivinen myös kunnallisen päätöksenteon puolella ja olin siinä virheellisessä käsityksessä, että kunnanvaltuuston ja teknisen lautakunnan kokoukset ja niistä saatavat palkkiot vaikuttaisivat Kelan maksamiin tukiini. Vaikka au pairien katoaminen näkyy kirkolla, eniten se vaikuttaa suomalaisiin perheisin. | Kuva: Niilo Rantala Kotimaa-lehti mukana SuomiAreenassa, ole sinäkin. – Rahasummat eivät ole olennaisia. – Samalla yhteys kieleen ja kulttuuriin katkeaa, sillä au pairit toivat usein lapsia kirkolle pallerokerhoon. Pidemmällä tähtäimellä Iso-Britannian vetovoima ei Härkösen mukaan ole kuitenkaan katoamassa. – Ehdotin, että luovun kokouspalkkioista. Kuvassa kirkon tämänhetkisiä työntekijöitä, sosiaali kuraattori Hannakaarina Sarvela (vas.), keittiötyöntekijä Elli Niemeläinen, palveluvastaava Mervi Mattila sekä johtaja Marjaana Härkönen. Prosessi on aiempaa kalliimpi. Finska pitää erityisen harmillisena sitä, että tällainen käytäntö saattaa vaikuttaa nuorten aikuisten intoon lähteä vaikuttamaan. Vastaan äänesti 39 edustajaa. Sosiaalikuraattori antaa brexitiin liittyvissä kysymyksissä teknistä tukea. Finskan mukaan asiassa ei ilmennyt neuvottelunvaraa. Ulkosuomalaisista koostuva kirjava kävijäjoukko on nyt kokenut kolauksen, sillä brexitin jälkeen au paireja ei enää juurikaan ole. Brexit on vaikuttanut myös kirkon varainhankintaan. Kotimaa-lehtiä jaetaan Seinäjoen Herättäjäjuhlilla! Ilmoita Kotimaassa kesätarjoushintaan! Tavoitat kerralla enemmän, Helsingistä Rovaniemelle. Finska kertoo tulleensa asiasta tietoiseksi lähes vahingossa. Vapaan liikkuvuuden päättymisen myötä au pairin tehtäväänkin tarvitaan viisumi eikä tarvittavan sponsorointiluvan hankkiminen ole perheelle helppoa. Muutoksessa ei kuitenkaan ole huomioitu kirkollisia luottamuselimiä. Merimieskirkkoa tarvitaan edelleen. – Me olemme tulevaisuudessakin suomalaisyhteisön olohuone ja kohtaamispaikka ilossa, surussa ja tavallisessa. – Ulkomailla asuvat suomalaiset haluavat kohdata muita suomenkielisiä. Kela kuitenkin vastasi, että kokouspäiviltä en ole oikeutettu tukiin, oli kyseessä sitten palkallinen tai palkaton kokous. Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Mediamyynti: Vihille ei pääse kirkossa jos tuleva puoliso ei kuulu kirkkoon Kirkolliskokous hylkäsi 12.5. Kotimaa ei lukuisista yrityksistä huolimatta ole onnistunut tavoittamaan Kelan vanhempain tuista vastaavaa virkamiestä eikä osaston lakimiestä kommentoimaan asiaa. Hämmentäväksi Finska kokee sen, että kaikki osallistuminen katsotaan ansiotyöksi, vaikka vain kirkkovaltuuston kokouksista maksetaan kokouspalkkio, työryhmistä ei. Iso-Britannian EU-eron myötä esimerkiksi au pairit ovat kuitenkin lähes kadonneet maasta. Lisäksi Finska valittiin Tyrvään Pyhän Olavin kirkon työryhmään. Pastori Elis Bergroth oli huolissaan merimiesten sielunhoitotyöstä ja Lontoo pisti silmään pahimpana hengen hädän pesäkkeenä. Brexit on tuottanut murhetta myös Lontoon Merimieskirkolle, jonka työvoiman saaminen ja palkkaaminen on hankaloitunut. Ei vaan ole reilua, että kunnanvaltuuston kokous ja siitä saatava palkkio ei ole Kelalle ongelma, mutta kirkkovaltuuston kokous on. Kirkkohallituksen esitystä kannatti 54 edustajaa ja tyhjää äänesti 1. – Vuonna 2019 kirkolla oli vierailijoita yli 30 000, vuonna 2022 vain 16 000. Härkösen mukaan kirkko muuttui kuitenkin jo varhaisessa vaiheessa laajemmin ulkosuomalaisten kohtaamispaikaksi, ei vain merenkulkijoiden. | ulkosuomalaiset | I so-Britannian irtautuminen EU:sta vuonna 2020 oli monelle yllätys ja sen seuraukset Iso-Britannian mittavalle suomalaisyhteisölle moninaisia. Kotimaan PRO-liite sulautuu emolehteen Kotimaa-lehden välissä ei enää tänä vuonna julkaista erillistä PRO-liitettä. Pian lauletaan taas yhdessä suvivirttä! NIILO RANTALA muutosten tuulet | Lontoon merimieskirkko toimii turvapaikkana ja olohuoneena Britanniassa ja Irlannissa asuville suomalaisille. Heitä on ollut Englannissa yhtäaikaisesti satoja, ja merkittävä osa heistä on ollut mukana kirkon toiminnassa joko yksin tai hoidettavan lapsen kanssa. Kirkolliskokouksen täysistunnossa asiasta järjestettiin äänestys. istunnossaan Kirkkohallituksen esityksen kirkollisen vihkimisen sallimisesta pareille, joista vain toinen on rippikoulun käynyt kirkon jäsen. ” Au pairit toivat usein lapsia kirkolle pallerokerhoon. Finska kertoo Kelan neuvojan ehdottaneen, että hän hakisi kyseisiltä päiviltä alennettua päivärahaa. Lontoon merimieskirkko navigoi Brexitin tyrskyissä Merimieskirkko tarjoaa monelle ulkosuomalaiselle arvokkaan ja merkityksellisen siteen koti-Suomeen. Lakivaliokunnan kanta oli, että esitys jätetään raukeamaan. Lontoon merimieskirkon johtaja ja pappi Marjaana Härkönen kertoo, että korona-aikana vierailijamäärä putosi puoleen entisestä. Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Kesätarjous ei koske luokiteltuja ilmoituksia. Kuusi kertaa vuodessa julkaistun liitteen teemat säilyvät vuoden kierrossa ja jutut tulevat osaksi Kotimaan varsinaista sisältöä. Tulliselvitykset ja selonteot aiheuttavat ylimääräistä työtä. Hinnat ovat kallistuneet. Lakivaliokunnan jäsen Wiking Vuori oli puolestaan jättänyt eriävän mielipiteen, jonka mukaan asia tulisi päättää Kirkkohallituksen esityksen mukaan. Au pairien lisäksi ovat vähentyneet opiskelijat. | Kuva: Jukka Granström Luottamustehtävän haltija ei ole oikeutettu vanhempainpäivärahaan kokouspäivinään, vaikka kokouksesta ei maksettaisikaan palkkiota. Lainsäädäntöön oli tullut muutos jo 2018. | lyhyesti | Kirkolliset luottamustehtävät vaikuttavat vanhempainpäivärahaan Sastamalan seurakunnan luottamushenkilö Leena Finska törmäsi hämmentävään epäkohtaan toimiessaan Sastamalan seurakunnan kirkkovaltuuston ja kiinteistötyöryhmän jäsenenä sekä seurakuntaneuvoston varajäsenenä. Kotona heitä hoidettiin suomeksi. Sarvela kuitenkin vahvistaa, että brexitin jälkeen kävijöiden keski-ikä on noussut. Myös työharjoittelijoita on vaikea saada kirkolle. Äänestyksessä esitys kaatui vaaditun kolmeneljäsosa määräenemmistön puutteeseen. – Virallista maahanmuuttoneuvontaa emme tarjoa, mutta esimerkiksi passin tietojen päivittämisessä paikalliseen oleskeluoikeusrekisteriin voimme auttaa. Perhevapaiden alettua Finska ei olekaan osallistunut luottamushenkilötoimintaan. Kaikkiaan ulkosuomalaisia asuu Britannian ja Irlannin alueella 20 000. Vapaan liikkuvuuden päätyttyä esimerkiksi lyhytaikaisia työntekijäkiinnityksiä on vaikea tehdä. 4 5 KOTIMAA | 26.5.2023 KOTIMAA | 26.5.2023 uutiset. On vaikea sanoa, mikä kaikki on koronan vaikutusta ja mikä seurausta brexitistä. Tällä hetkellä merimieskirkolla on oikeus palkata Britannian ulkopuolisia työntekijöitä vain sosiaalikuraattorin tehtävään. Viikkotasolla kirkolla käy kävijöitä noin 300, tapahtumissa enemmän. Merimieskirkon sosiaalikuraattori Hannakaarina Sarvela kertoo perustarpeiden pysyneen samoina. Ennen perhevapaiden alkamista Finskalle paljastui, että kirkollisissa luottamustehtävissä toimiminen vaikuttaa hänen vanhempainpäivärahaansa. Se on aika eri asia kuin englanninkielinen lastenhoitaja tai paikallinen päiväkoti. Kokouspäivien osalta Finska ei ole oikeutettu saamaan vanhempainpäivärahaa ollenkaan. Toimintaa on ylläpidetty muun muassa myyjäisillä, mutta esimerkiksi kahvin maahantuonti on tullien takia loppunut kokonaan. Lapsiperheja eläkeläistoiminnalle riittää kysyntää. Kirkkohallitus perusteli esitystään sillä, että monimuotoisessa yhteiskunnassa tämä antaisi kirkon jäsenelle mahdollisuuden tulla vihityksi kirkossa, vaikka tuleva puoliso ei olisikaan kirkon tai muun kristillisen yhteisön jäsen. Härkönen iloitsee myös siitä, että turistina maahan saapuva saa olla 30 päivää vapaaehtoisena paikallisesti rekisteröidylle hyväntekeväisyysjärjestölle, jollainen myös merimieskirkko on. Härkösen mukaan edullisen ja turvallisen suomenkielisen lastenhoidon järjestämisestä on tullut vaikeaa
– Ihmiset tekevät valintojaan erilaisin perustein. – Sitä haastaa voimakkaasti vuonna 2019 perustettu Ortodoksinen kirkko Ukrainassa (OKU). Se on OKU. Loppuvuonna 2022 tapahtui linjanmuutos. Kun Ukrainan ortodoksisuus oli aikaisemmin ekumeenisesti edustettuna ainoastaan Moskovan patriarkaatin kautta, nyt sillä on oma ääni. Tämän lisäksi on ortodoksisia kirkkoja, joissa yksittäiset piispat ovat antaneet tunnustuksen, Hurskainen sanoo. Totalitaarisen Venäjän valtion kanssa tiiviissä yhteistyössä toimiva Venäjän ortodoksinen kirkko eli Moskovan patriarkaatti lähtee siitä, että sen alueeseen kuuluu myös koko Ukraina. Sen perustamisessa merkittävä rooli oli silloisella presidentillä, Petro Porošenkolla, Teuvo Laitila kertoo. Kirkkojen maailmanneuvostossa muutama vuosi sitten perustettu OKU on päässyt jäsenyysprosessiin. – Kun lähtökohta on tämä, niin Ukrainasta ei ole varaa luopua. Heillä voi olla täysin Moskovasta riippumattomia syitä vastustaa Ukrainan valtion nyt ajamaa kirkkopolitiikkaa. Heta Hurskainen toteaa, että Moskovan patriarkaatin alaisen Ukrainan ortodoksisen kirkon asema tulee joka tapauksessa olemaan jatkossakin kysymys, joka on pakko ratkaista. Tämä ei ole mitenkään sattumaa. 6 7 KOTIMAA | 26.5.2023 KOTIMAA | 26.5.2023 uutiset. Kaikki voimat haluttiin keskittää hyökkäyksen torjumiseen. Sodan alkuvaiheessa Ukrainan hallinto pyrki pitämään kirkolliset kiistat taka-alalla. Onko mahdollista, että Venäjä esimerkiksi tiedustelupalveluidensa kautta pyrkii tietoisesti eskaloimaan näitä konflikteja. Heillä onkin mahdollisuus olla synnyttämässä maahan ilmapiiriä, jossa kirkkojen dia logi voisi olla hieman helpompaa, Laitila huomauttaa. – Kyseessä on identiteetin rakentaminen ja sen perustelu. Kirja luotaa kahden maan historiaa aina niistä ajoista saakka, jolloin kristinusko saapui itäisen Euroopan tasangoille. Tilanne ei missään nimessä ole vakaa. Heta Hurskaisen mukaan yksi avainkysymys on se, voiko kirkollisella taholla olla mitään suhteita Ukrainaan vihamielisesti suhtautuvaan maahan. Laitilan mukaan Moskovan patriarkaatin ajattelu pohjautuu pitkälti patriarkka Kirillinkin voimallisesti ajamaan russki mir eli venäläinen maailma -ajatteluun. Välillä kiista on yltynyt käsirysyksikin. Tai päästäisiin edes paremmin yhdistymiskeskustelujen alkuun. Moskovan patriarkaatin seurakunnista huomattava osa, vähintään neljännes, sijaitsee Ukrainan valtion alueella. VESA KEINONEN ” Ukrainan valtion nähdään langenneen eurooppalaiseen harhaan. Viime syksynä se oli järjestössä mukana jo tarkkailijan statuksella. – Muut kuin ortodoksikirkot ovat kallistumassa siihen, että OKU saisi Kirkkojen maailmanneuvostossa vastaavan aseman kuin muutkin ortodoksikirkot riippumatta siitä, mikä OKU:n asema on ortodoksisten kirkkojen sisällä. Heta Hurskainen toteaa, että vuoteen 2022 saakka Moskovan patriarkaatin alainen kirkko oli kansainvälisesti tunnustetumpi. Se lasketaan kirkollisesti ja arvoiltaankin Moskova-johtoiseen ortodoksiseen maailmaan. Maailman ortodoksikirkkojen suhtautuminen Ukrainan uuteen ortodoksiseen kirkkoon vaihtelee. Ukrainan valtion nähdään sen sijaan langenneen eurooppalaiseen harhaan ja ajautuneen pois oikeista arvoista. Laitilan mukaan liian suora yhVenäjän ortodoksisen kirkon näkökulmasta rintamalinja kahden maailman välillä kulkee Ukrainassa, Teuvo Laitila ja Heta Hurskainen sanovat. | haastattelu | T oimiiko Ukrainassa yksi ortodoksinen kirkko vai useampia. – Jos ne kääntyvät OKU:n kannalle, niin uskon että UOK siirtyisi ainakin pääosin sen yhteyteen. Täydellistä pattitilannetta ei ole. Ukrainan kirkoista puhuttaessa ei sovi unohtaa myöskään kreikkalaiskatolista kirkkoa. teyksien vetäminen Moskovaan voi antaa hieman liioitellun kuvan Kremlin mahdollisuuksista. Muun muassa tätä perusongelmaa pohtivat teologian yliopistotutkija Heta Hurskainen ja filosofian tohtori Teuvo Laitila tuoreessa kirjassaan Ukraina on meidän! – Kirkot ja politiikka Ukrainan ja Venäjän välisissä suhteissa (Gaudeamus 2023). Halusimme kirjassamme tuoda Ukrainaa esille tasavertaisena, tai ainakin merkittävänä toimijana, Laitila taustoittaa. – UOK on monimuotoinen, ja se tuskin on organisaationa tuollaisessa mukana. Realistisesti Laitila nostaa esiin vielä yhden skenaarion, jonka Venäjän voitto sodassa saattaisi tuoda. Moskovan patriarkaattiin autonomisena kirkkona kuuluva Ukrainan ortodoksinen kirkko (UOK) on sodan aikana joutunut altavastaajaksi. – Aitoa dialogia pitää vielä kuitenkin pohjustaa paljon, jotta päästäisiin oikeasti neuvottelemaan esimerkiksi kyseisten kirkkojen yhdistymisestä. – Kyseisellä kirkolla on Ukrainassa perinteisesti ollut sillanrakentajan rooli. Nykypäivän positiolle haetaan tukea historiasta ja nimenomaan sen tulkinnasta, Hurskainen sanoo. – Konstantinopolin patriarkaatin lisäksi muun muassa Kreikan ortodoksinen kirkko on tunnustanut OKU:n. Konfliktissa etua saa se, joka pystyy uskottavasti osoittamaan olevansa myös hengellisesti oikeutetulla asialla. Ukraina pyrkii eroon Venäjästä myös kirkollisesti ortodoksiset kirkot | Ukrainan ja Venäjän välisellä sodalla on myös oma kirkkopoliittinen taustavireensä. – Venäjän hyökkäyksen jälkeen tilanne on alkanut muuttua. Esimerkiksi Kiovassa merkittävien kirkollisten kohteiden, Pyhän Sofian kirkon ja luolaluostarin hallinnasta käydään kovaa juridista kamppailua. Teuvo Laitila arvioi, että paljon riippuu siitä, millaiseen tahtiin maailman ortodoksiset kirkot tunnustavat OKU:n. Sen jälkeen Ukraina on alkanut korostaa sitä, että heillä on oma ja lojaali ortodoksinen kirkko. Myös kansainvälisillä areenoilla Ukrainan kirkkojen tilanne on aiheuttanut paljon päänvaivaa. Se syntyi jo 1500-luvun lopulla, kun silloisen Puola-Liettuan ortodoksisten piispojen enemmistö solmi liiton Rooman kirkon kanssa. Kirkolle on äärimmäisen tärkeää olla siellä läsnä omine arvoineen. Tilanne elää käytännössä koko ajan. Moskovan patriarkaatti liittolaisineen ei luonnollisestikaan pidä OKU:a muuna kuin harhaoppisena eksyttäjänä. – Ukraina ja Venäjä liittyvät toisiinsa, mutta Ukrainaa käsitellään usein Venäjän kautta. Viime vuoden helmikuussa syttyneen sodan aikana Ukrainan kirkko politiikassa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Läntisen puolen ortodoksiseksi kirkoksi jäisi silloin OKU ja itäisen UOK. Kiovan Rus on se ortodoksisten itäslaavien alku kehto, johon keskusteluissa edelleen säännöllisesti viitataan. Miltä näyttävät sitten tulevaisuuden skenaariot. Mutta en lainkaan epäile, etteikö tuon kirkon sisällä olisi tahoja, jotka luovat noita konflikteja, Hurskainen arvioi. – Jo muutama kuukausi sodan alkamisen jälkeen UOK ilmoitti, että se on täysin itsenäinen, eikä sillä ole mitään kytkentää Moskovan patriarkaattiin. Käytännössä kyseisen kirkon asema on kuitenkin edelleen epäselvä. Kirkolliset kiistat Ukrainassa kulminoituvat tällä hetkellä erityisesti kahden ortodoksisen kirkon keskinäiseen kamppailuun. – Silloin voisi käydä niin, että nykyinen Ukrainan valtion jaetaan suunnilleen Dnepr-jokea myöten kahteen osaan. – UOK on puolestaan nähty Venäjän vaikuttamiskanavana ja sen takia myös turvallisuusongelmana. Ukrainan kirkkojenkin osalta kaikki riippuu sodan lopputuloksesta. UOK:n ja OKU:n välillä on ollut epävirallisia neuvotteluja
8 9 KOTIMAA | 26.5.2023 KOTIMAA | 26.5.2023 uutiset. – Kirkossa markkinoinnin käyttöön on perinteisesti liittynyt epäluuloja, mikä on ihan ymmärrettävää. Minä siedän siellä amerikkalaistyyliset voimasanasaarnapostaukset ja hengenelävöittämistempaukset, jotka eivät minua lainkaan henkilökohtaisesti miellytä. Cha cha chata arkeesi ja siunausta viikkoosi! Kirkko on koko kansan – cha cha chata arkeesi! IIVARI KOUTONEN Kirjoittaja on kirjastovirkailija ja kiihkotapaluterilainen Utsjoen seurakuntaneuvoston tuore jäsen. Samaan teemaan tarttuu Pastorific eli Jussi Koski. – Näen haasteena sen, että kirkon johtoportaasta moni ei ole aktiivinen Twitterissä ja siten työni on aika näkymätöntä heille. Se on myös vaikuttavaa sekä hyvin antoisaa ja opettavaista. – On tärkeää muistaa, että kirkollinen some ei ole ilmoitustaulu kirkollisista tapahtumista, vaan pikemmin kirkkokahvit, joilla olMarjut Mulari, Jussi Koski ja Jyri Komulainen tekevät aktiivisesti kirkkoa tutuksi somessa omilla kasvoillaan. Tällä hetkellä kirkon someviestinnässä korostuu enemmän kirkko organisaationa ja kirkollisen toiminnan esittely, kun pitäisi puhua enemmän rakastavasta Jumalasta, pohtii Mulari. Yhteistä näille on se, että pyritään tarjoamaan jonkinlainen kosketuspinta, jonka kautta ihmiset voivat saada merkityksen jäsenyydelle. Minun luterilaisuuteni on hiljaisen, lähes huomaamattoman kiihkotapauskovaisen luterilaisuutta. Silti sitä jaksaisi ehkä paremmin, jos siihen resursoitaisiin enemmän, pohtii Mulari. Mutta euroviisut ovat yhtä lailla kirkkokansaamme liikuttava asia. – Instagramissa Kirkko Suomessa on ratkaissut asian jakamalla kanavan päivitysvuorot viikoksi kerrallaan laajasti eri työntekijöille ympäri Suomea. Koska se ei kuitenkaan ole ainoa tapa uskoa, pärjään sen kanssa, että välillä Kirkko Suomessa postaa hurmoshenkisiä ylistyspostauksia, joista en itse lainkaan välitä. Hän toivoisi, että kirkko toisi somessa vielä enemmän esiin kristinuskon sanomaa ja evankeliumia ja ennen kaikkea olisi läsnä ihmisille. Kirkko siinä rinnalla vertautuu ehkä enemmän hitaasti kurssia säätävään valtamerilaivaan. Kokkosen mukaan vaikuttaa siltä, että luterilainen kirkko rakentaa viestinnässään usein enemmän suhdetta itse kirkkoon kuin kristillisyyteen. Se selvästi vetosi tähän nuorten miesten kohderyhmään. Kirkon kanavilla viestitään enemmän kirkko-suhteesta kuin Jumala-suhteesta. | sosiaalinen media | Kirkko ei mielellään puhu brändäyksestä viestintä | Kirkollisten somevaikuttajien mukaan kirkon pitää olla siellä, missä ihmisetkin – eli somessa. – Jotkin markkinointiviestinnän keinot hylätään kirkolliseen käyttöön sopimattomina, kun taas toiset hyväksytään. Ensinnäkin läsnäolo kanavissa on jo itsessään viesti: kirkko on siellä, missä sen jäsenetkin ovat. Tällä hetkellä Rekolan vt. Keskeinen tulos oli, että kirkko kytkeytyy brändäykseen monin tavoin, vaikkei siitä mielellään puhukaan. Harvemmin rupean sellaisista amerikkalaisuuksista julkisesti pahoittamaan mieltäni (joskus kyllä, syntinen kun minäkin olen). Se on haaste sille, kuinka seurakunta tai kirkko voi tuottaa niihin sisältöjä, Kokkonen pohtii. Markkinointiin liittyy aina viestinnän ohella kilpailua ja pyrkimystä erottua muista. – Kaikki videoni eivät käsittele vain hengellisyyttä, vaan olen tehnyt videon myös muun muassa autonhakumatkasta Saksaan. Some on usein hyvin pirstaleista, mutta siitä huolimatta – haluttiin tai ei – kirkollinen keskustelu tapahtuu juuri siellä, kertoo Komulainen. Koski on ensimmäinen pappi, joka teki päätoimisesti kirkollista somea kahden vuoden ajan Espoon seurakuntayhtymässä. Jo pelkästään papin seuraaminen somessa voi olla jollekin iso ja merkittävä juttu. Ja Luoja tietää, että viime vuosina näitä isoja positiivisia uutisia on ollut turhan vähän maailmassa, joka on täynnä kurjaa ja kurjistuvaa. Brändi on eräänlainen tarina, jota organisaatiosta tai yrityksestä kerrotaan. Tähän ei kirkon virallinen viestintä vielä ihan taivu. Tämän tietävät myös kirkolliset somevaikuttajat Marjut Mulari eli PastoriMaikki, Jussi Koski eli Pastorific sekä Jyri Komulainen. Kirkolla tämä tarina vaihtelee eri kanavissa. | kolumni | ” Ilon, kepeyden ja hauskuuden hetket ovat tärkeitä, jotta jaksamme taas. – Koen, että oma tehtäväni ja velvollisuuteni tässä roolissa on jakaa tietoa. ” Kirkko viestii somessa enemmän itsestään kuin Jumalasta. Juuri sen takia siellä tarvitaan paljon läsnäoloa ja sen kertomista, että sinä kelpaat, siis armon sanomaa. Lopullisen ärsykkeen kolumnin kirjoittamiseen sain, kun eräs tuntemani nuorisopastori totesi Instagramissa, ettei pidä vitsisaarnoista ja totesi: ”Kirkko pärjäisi parhaiten olemalla se, mitä se parhaimmin osaa: olemalla kirkko.” Näen asian toisin. Laura Kokkonen kertoo, että kirkon läsnäolo somessa brändää sitä kahdella tavalla. Toiseksi kirkon viesti somessa vaikuttaa oleellisesti siihen, millaisen kuvan se itsestään antaa. T iistaina 9.5. Jyri Komulainen on monille tuttu kirkon edustaja mediasta. Kokkosen mukaan kirkon läsnä olo eri somealustoilla on epäyhtenäistä: toisilla kanavilla ollaan ja toisilla ei, ja lähetettävä viesti vaihtelee – Sosiaalinen media ja kirkot ovat melko erityyppisiä toimijoita. Yleisesti ottaen sosiaalisessa mediassa ollaankin läsnä nimenomaan yksilöinä. Mielenkiintoista oli, että siellä kirkon viesti liittyi vahvasti kirkollisen elämän, juhlapyhien esilläpitoon ja siitä opettamiseen. – Olen jopa saanut ihmisiltä palautetta, joissa he kertovat löytäneensä uskon uudestaan elämäänsä. – Toisaalta siellä on myös valtavasti syvällistä sisältöä ja hienoja kohtaamisia, Mulari kertoo. Sellaista, että kirkkoon mennään joskus ja jouluna, mutta usko on koko ajan elämässä läsnä arjessa kultaisen säännön toteuttamisessa ja ihmisten kohtaamisessa sydämellä. Siinä ohella voi sitten kiinnostua katsomaan videoideni hengellisempää sisältöäkin. Ne toimivat erilaisella aikajänteellä ja tempolla: some on todella nopeatempoinen, ja se luo jatkuvasti uusia viraali-ilmiöitä eli trendejä. Niin vanhoilliset, konservatiiviset kuin korkeakirkollisetkin näkivät päivityksen hävyttömänä, kirkon olemassaolon tarkoitusta pilkkaavana tai paheellisen elämän ylistämisenä. Yksityisesti saan usein kiitosta someaktiivisuudestani, mutta viralliselta instituutiolta en niinkään. – Somen osalta tarkastelin erityisesti Facebookin Kirkko Suomessa -tilin sisältöjä. kirkkoherrana sometyöhön on vähemmän aikaa. Mielestäni omia mietittyjä mielipiteitä ei kuitenkaan tarvitse varoa. Nämä ilon, kepeyden ja hauskuuden hetket ovat tärkeitä, jotta jaksamme seuraavana päivänä käydä taas töihin Jumalan maailman puolesta, viljellä ja ennen kaikkea varjella sitä tulevillekin sukupolville. Kaikki kolme tekevät aktiivisesti kirkkoa tutuksi somessa omilla kasvoillaan. Mielikuva kirkosta on edelleen jotenkin sellainen, että siellä pärjää vaan, jos on kovin sävyisä ja näkymätön. laan läsnä ihmisille, yhdessä ihmisten kanssa. Hän työskentelee johtavana asiantuntijana Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikössä. Osaa taas muokataan tietoisesti sopimaan osaksi kirkollista viestintää. – Sosiaaliseen mediaan on saatettu mennä niin sanotusti yksilö edellä, eli joku innokas ja somea muutenkin käyttävä työntekijä on alkanut muun työnsä ohella tekemään seurakunnalle somesisältöä. Viesti oli siis erityisesti kristinuskoon liittyvä ja ihmisten osallisuutta traditioista ylläpitävä. Komulaisen somenäkyvyys keskittyy erityisesti Twitteriin, jossa käydään toisinaan kärkästäkin keskustelua. – Instagram on tavallaan pinnallinen somealusta. PIIA KLEMI K irkossa markkinoinnin käyttöön on perinteisesti liittynyt epäluuloja, eikä markkinoinnin työkaluja vieläkään sovelleta täysin, sanoo brändäystä osana kirkon viestintää tutkinut TT Laura Kokkonen. Koski on tullut tunnetuksi suosituista Youtube-videoistaan, joiden kohderyhmää ovat erityisesti nuoret miehet. Haaga-Helian korkeakoulupappi Marjut Mulari toimii erityisesti Instagramissa, jossa hänellä on yli 7?600 seuraajaa. En ole mukana kirkon viestintätyöryhmissä, mutta yhtä lailla kuin pidin tästä julkaisusta erittäin paljon, osasin sen nähdessäni jo ennustaa, että pääosa kommenteista tulisi ilmaisemaan vastakkaisia näkemyksiä. – Koen itseni eräänlaiseksi hengellisyyden puutarhuriksi eli luon edellytyksiä hengellisten kysymysten käsittelylle, kertoo Koski. Teologin ja tutkijan kutsumus minussa on syntynyt jo varhain. Komulaisen mukaan turha varovaisuus somessa ei ole hyväksi. Kokkonen tutki väitöskirjassaan luterilaisen ja ortodoksisen kirkon viestinnän aineistoja, kuten viestintästrategioita ja seurakuntavaalien kampanjoita. Vajaata viikkoa myöhemmin onneksi huomaan, että lopulta postauksessa taitaa olla enemmän myönteisiä kommentteja kuin kielteisiä. Jotkut kirkkojen sosiaalisen median tilit saattavat olla jopa yksittäisten työntekijöiden ylläpitämiä, Kokkonen toteaa. Tai ehkä nimenomaan samoin: Kirkkomme on kansankirkko, ja siinä näkyvät kansan tunnot ja ajatukset. – Ei pidä pelätä keskustelupuheenvuoroja vaikeissakaan kysymyksissä. Iloa ja valoa tarvitaan, vaikkapa Käärijän vihreiden hihojen muodossa. – Sometyö käy kyllä kunnon työstä. iltakuudelta kirkon virallinen Facebook-sivu Kirkko Suomessa julkaisi kuvan, jossa Helsingin tuomiokirkolle oli muokattu kevään aikana ikonisiksi muodostuneet euroviisuedustajamme Käärijän hihat ja tukka
Kirkko haluaa tukea avioliittoa: sitoutumista ja hyvän perhe-elämän rakentamista. Syyksi Olli mainitsi avohakkuut ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisen. Koska maaseudulla on tervapääskyjä edelleen runsaasti joka kartanolla, ajattelin, että kaupunkilaiset voisivat joskus pohtia omaa elinympäristöään. Tulisiko seuraavan asiaa koskevan edustaja-aloitteen tarttua kysymystä juurista ja esitSeurakuntalaisuuden tukemisesta saisi aikaan paljon monipuolisemman aloitteen kirkolliskokousaloite | Onko seurakuntalaisten osallisuuden kehittämisessä olemassa joku näkymätön tulppa, joka estää ajattelua ja keskustelua pääsemästä vapaammin eteenpäin, kysyy Hannu Paavola. Etelä-Suomen metsänhoito ei ole 2000-luvulla muuttunut suuremmin, paitsi että metsäsertifioinnin ansiosta hakkualueille jätetään lintuja varten enemmän kolopuita. Kirjoitus puuttui siihen edustaja-aloitteeseen viime kirkolliskokouksessa, jonka aiheena oli maallikkouden tukeminen seurakunnissa. Sanassakin sanotaan, jotta Jumala on rakkaus, siksi lienee luontevaa, että rakkaus on kristityille sydämen asia. Tilakysymystä käsiteltiin toukokuussa myös kirkolliskokouksen kyselytunnilla kirkolliskokousedustaja Johanna Lumijärven kysymysten pohjalta. Mestarinsa esimerkkiä rohkeasti seuraava kirkko olisi paljon kutsuvampi ja tervetulleeksi toivottavampi kuin tämä nykyinen alati huolestunut evankelis-luterilainen kerho. Ilmeisesti rakentaminen on muuttunut eikä tervapääskyille ole enää pesäpaikkoja rakennusten rakosissa – tai kaupunkien hyönteisruoka on vähissä johtuen jätteenkäsittelyssä tapahtuneista muutoksista. Sellaista en kuitenkaan saanut, sillä arkkipiispalla näytti olevan vaikeuksia vastata yksinkertaiseen kysymykseeni. ” Kirkkokäsikirjan vihkirukoukset ja mallipuheet tuntuvat olettavan, että kihla pari tulee impyinä alttarille kumpikin omasta osoitteestaan. Harmillista. Lehti näyttää kuitenkin valinneen puolensa, sillä sen mukaan ”monessa seurakunnassa eletään yhä varoituksen tai mahdollisen seuraamuksen pelossa”, vaikka joissakin seurakunnissa samaa sukupuolta olevia pareja saa lehden mukaan ”vihkiä ihan luvallisesti”. Silti rohkenen hieman epäillä. Joskus eri lajien runsauteen vaikuttavat yksinkertaisesti luonnolliset kannanvaihtelut, jotka voivat johtua ravinnonsaannista. Hän muistutti, että kirkkoja seurakuntaneuvoston puheenjohtajuus on ollut kirkolliskokouksen kestoaloitteita. Seurakunnan tilojen antaminen toimintaan, jota kirkko ei hyväksy, on hämmentävää Kotimaa-lehdessä (12.5.) esiteltiin seurakuntia, jotka ovat tehneet päätöksen siitä, että niiden tiloissa voidaan vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. PEKKA NIIRANEN toimittaja, kirkolliskokousedustaja Kuopio tää juuri ja pelkästään noiden teologisten argumenttien avaamista. Tai edes että vihittävän avioliitto ei olisi ensimmäinen. joku toinen tintti nyt niskan päällä. Tämän jälkeen kirkolliskokouksen keskustelu pysähtyi vaikeaan asetelmaan, jossa toisaalla oli asian teologinen ulottuvuus ja toisaalla monet käytännön kokemukset. Kirkkokäsikirjan vihkirukoukset ja mallipuheet tuntuvat olettavan, että kihlapari tulee impyinä alttarille kumpikin omasta osoitteestaan. Konkreettisena asiana aloitteessa tavoiteltiin sitä että kirkkoja seurakuntaneuvostoissa puheenjohtajana voisi nykyistä useammin toimia maallikko, eli joku neuvoston jäsenenä oleva seurakuntalainen kirkkoherran sijasta. Tässä taustalla lienee Oulun yliopistossa hömötiaisen levinneisyydestä tehty tutkimus. Jaoin Lumijärven huolen ja pyysin arkkipiispa Tapio Luomalta vastausta siihen, pitäisikö kirkon yhteisiä sääntöjä noudattaa. Kirkko tarvitsisi avioliittoneuvontaa JAAKKO HEINIMÄKI toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on Beneluxmaiden merimieskirkon johtaja. Toinen huomio nousi siitä, kun Mikkelin hiippakunnan piispa nousi puolustamaan kirkkoherran asemaa puheenjohtajana. Hyvään journalistiseen tapaan kuuluu taustoittaminen, jolloin lukijalle annetaan asian ymmärtämiseen tarvittavat taustatiedot. Olen saanut kohdata hömötiaisia vuosittain mm. Tosin nykypäivänä maallikkouden tukemisen sijasta puhutaan seurakuntalaisuuden tukemisesta seurakunnissa. Siitä voisi päätellä, että naimisissa olo ja siihen liittyvät muodollisuudet ovat jotenkin erityisen keskeinen teema kristillisessä uskossa. Jouduin sen vuoksi kysymään asiaa uudelleen. Silloin, kun rakastavaiset ovat samaa sukupuolta, kirkolla on virallisesti ollut tarjota kovin vähän tukea ja rohkaisua, pikemminkin päinvastoin. Missähän Kotimaa-lehden mukaan tällainen päätös ”vihkiä ihan luvallisesti” on tehty. Se selittänee ainakin osittain kirkollishallinnon avioliittokiihkeyttä. Siellä on nimittäin Metsähallituksella ja pankkien sijoitusrahastoilla paljon metsää ja suuremmat hakkuukuviot kuin meillä yksityismetsänomistajilla. Hömötiainen itse asiassa pesii myös kannoissa. Pitkän kirjoituksen maksimipituus on 3000 merkkiä välilyönteineen ja lyhyen 1000 merkkiä. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa.fi-verkkosivustolla. Minusta olisi hienoa, jos kirkko voisi toivottaa siunauksensa piiriin ja tervetulleeksi myös ne kristittyjen puolisot, jotka eivät itse ole kristittyjä. Pohjois-Suomessa hömötiaisia on siitä huolimatta, että siellä avohakkualat ovat suurempia kuin Etelä-Suomessa. Viime kesänä kiinnitin huomiota siihen, että Yle kertoi tervapääskyn vähentyneen kaupungeissa, ja syyksi arveltiin viljelijöiden toimia. Kirkkoherran aseman rajoittaminen vain jäseneksi ja esittelijäksi ei riittävässä määrin vastaa kirkkomme käsitystä siitä, että kirkkoherralle kuuluu kokonaisvastuu seurakunnan hengellisestä johtamisesta.” Toisin sanoen kysymys on kirkon hallinnon omaleimaisuudesta, teologisista argumenteista ja kirkon käsityksestä kirkkoherran kokonaisvastuusta seurakunnan hengellisessä johtajuudessa. Seuratessani kirkolliskokouksen aloitteesta käymää keskustelua mieleeni nousi kaksi asiaa. Tänä keväänä kirkolliskokous torppasi kirkkohallituksen esityksen, että kirkkohäiden viettämiseen riittäisi, että vain toinen vihittävistä on kirkon jäsen ja käynyt rippikoulun. Onko esim. Ja siksi on kummallista, miten rakkaudetonta puhetta kirkossa riittää silloin, kun kyseessä on kahden ihmisen välinen kiintymys ja rakkaus. Uusia mielenkiintoisia luontotarinoita ja lintuhavaintoja odotellen. Nämä syyt aina mainitaan luonnosta puhuttaessa. korvaa | kolumni | U usimman Kotimaan pääkirjoitus 15.5.2023 oli otsikoitu ”Ei herroina halliten neuvostoissa – hyvään johtajuuteen kuuluu kyky luottaa ja antaa tilaa johdettaville”. Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00131 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Kirkkohallituksen virastokollegion asettamassa vapaaehtoistoiminnan kehittämisen työryhmässä pohdittiin hiljattain sitä, onko seurakuntalaisten osallisuuden kehittämisessä olemassa joku näkymätön tulppa, joka estää ajattelua ja keskustelua pääsemästä vapaammin eteen päin. Perheneuvojien äänen pitäisi päästä paremmin esiin kirkon sisäisissä avioliittokeskusteluissa. Se kiihdyttää kehitystä, jossa kirkko kutistuu yhä pienemmäksi ja pelokkaammaksi samanmielisten sisäpiiriksi. Piispatkin ovat antaneet siitä lausuntoja useamman kerran. Eli siellä missä on suurimmat avohakkuut, on myös eniten hömötiaisia. Aukeaman jutussa oli mukana myös tilannetta havainnollistava kartta. Tätä olen kuullut muidenkin sanovan. Vain parikymmentä kirkon seurakuntaa toteuttaa tätä kirkkojärjestyksen mahdollistamaa käytäntöä. Niitä on aina mukava lukea. Miten paljon se nojaa valvontavastuuseen ja miten paljon palvelemistehtävään. Ainakin talitiainen on saanut uutta ravintoa hirvikärpäsen koteloista. Myöskään sellaista todellisuutta, että vihittävillä olisi lapsia – joko yhteisiä tai edellisissä suhteissa syntyneitä – kirkkokäsikirja ei tunne ollenkaan. Aloite oli otsikoitu sanoilla ”Maallikkouden tukeminen seurakunnissa”, ja kuitenkin itse sen sisältö keskittyi lähes pelkästään kirkkoja seurakuntaneuvostojen puheenjohtajuuteen, mikä on vain yksityiskohta laajassa ja tärkeässä aiheessa. Ja jos on niin mikä se on. Kirkko itse tarvitsisi avioliittoneuvontaa. Pidän päätöstä onnettomana ja elämälle vieraana. MAARIA PERÄLÄ MMM, rovasti Olen kohdannut hömötiaisia Onko sinulla mielipide. Sain lopulta vastauksen, jonka saatoin tulkita myönteiseksi vastaukseksi: kirkon yhteisiä sääntöjä pitäisi noudattaa. Se olisi tässä tapauksessa ollut varsin vaivatonta, vaikkapa maininnalla, että kirkolliskokous päätti vuoden 2018 toukokuussa, että kirkon avioliittokäsitystä ei ole syytä laajentaa, vaan että avioliitto on yhä edelleen vain miehen ja naisen välinen. Tieto tällaisesta linjauksesta tuli lukijalle vasta tekstin puolivälissä ja silloinkin kahden haastateltavan kertomana. Siitä voisi saada aikaan paljon monipuolisemman aloitteen ja keskustelun ajankohtaisesta asiasta. Se on ollut uraauurtavaa työtä. Kerroin, että minulle riittää asiassa vastaukseksi yksi ainoa sana: kyllä tai ei. Mutta kirkko tuntuu olevan solmussa myös heteroparien häitten kanssa. A violiittoon vihkimisen edellytykset tuntuvat kuuluvan kirkolliskokouksen ikuisuusaiheisiin. Voisi jopa ajatella, että juuri se olisi kirkon missionaarinen velvollisuus. Oikeasti suuri enemmistö vihittävistä on asunut yhdessä jo ennen naimisiin menoa. Mitä napakammin kirjoitat, sitä todennäköisemmin tekstisi julkaistaan. omassa talousmetsässäni Laihialla ja mökkiseudulla Pudasjärvellä. Mutta voi olla muitakin syitä, joita kannattaa etsiä sieltä Etelä-Suomesta. Viime teksti kertoi hömötiaisesta, jota Olli ei ollut muutamaan vuoteen tavannut, ja kertoi Etelä-Suomen hömötiaiskannan romahtaneen 2000-luvulla. Piispainkokous voisi ennakoida tätä piilossa olevaa isoa seurakuntaelämän kulttuurimittelöä esimerkiksi ottamalla, ilman tarkoitusta lausunnon antamisesta mihinkään, piispojen epävirallisen neuvottelun teemaksi kirkkomme virkateologia/-käsitys. Tällaiset uutiset painetaan yleensä hyvin pienellä, koska on muodikasta puhua ainoastaan luontokadosta. Ei ainakaan kirkolliskokouksessa, joka ainakin vielä toistaiseksi päättää kirkon oppia ja sen työtä koskevista keskeisistä linjauksista. Asia on seurakuntien tulevaisuuden kannalta perustavanlaatuinen. Jään odottamaan, että myös kirkkomme kaikki papit tämän ymmärtävät. Artikkeli oli journalistisesti erikoinen, sillä sen kirjoittaja ei itse maininnut, että Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa ei vihitä samaa sukupuolta olevia pareja. Voisi kuvitella, että kirkon tavoitteena olisi rohkaista rakastavaisia sitoutumaan kumppaniinsa ja helpottaa heidän naimisiinmenoaan. Tänä keväänä kiinnitin huomiota uutiseen, jonka mukaan Suomessa on tavattu useita uusia mielenkiintoisia hyönteislajeja, joiden esiintyminen metsäluonnossa ei johdu ilmastonmuutoksesta. Seurakunnan tilojen antaminen toimintaan, jota kirkko ei hyväksy, on hämmentävää, ja juuri sitä puolta asiassa olisi toivonut myös Kotimaa-lehden käsittelevän. Yleensä tämä keskeisin näkökohta unohtuu. 10 11 mielipiteet KOTIMAA | 26.5.2023 KOTIMAA | 26.5.2023. ”Pohjimmillaan kirkkoherran puheenjohtajuudessa on kyse kirkon hallinnon omaleimaisuudesta, joka perustuu teologisiin argumentteihin. Molemmat löytyvät sekä Uudesta testamentista että seurakuntien pappien käytännön toiminnasta, ja ne ohjaavat koko ajan erilaisiin johtopäätöksiin siinä, miten on ymmärrettävä toisaalta pappien ja seurakunnan työntekijöiden ja toisaalta seurakuntalaisten keskinäinen vuorovaikutus ja yhdessä toimiminen. Lähetä se meille. Yhden edustajan kysymys mainituista teologisista argumenteista ei saanut vastausta. Kirkon perheneuvonta on vuosikymmeniä tukenut suomalaisia perheitä ja pariskuntia katsomuksesta ja perhemuodosta riippumatta. HANNU PAAVOLA rovasti Kiitos Olli Seppälälle hienoista lintutarinoista, luontokuvista ja luonnon monimuotoisuuden esittelyistä. Lumijärvi oli huolestunut siitä, miten tällainen toiminta, jota kirkkolainsäädäntö ja kirkkojärjestys eivät salli, vaikuttaa pappien ja luottamushenkilöiden sitoutumiseen kirkon järjestykseen
Katsellaan toista silmiin ja luetaan ehkä ajatuksia. Soile Keron ohjaama hiljaisuuden jooga rentoutti mukavasti. Tervehditään ja tunnistetaan kasvoja. Islanninhevonen Eir näytti ihmisille chillailun mallia. Luonnon kirja ja RaamatLuomakunta ylistää myös hirnuen ja määkien Hiljentyminen yhdessä eläinten kanssa herättää ihmisen sisällä jotakin uinuvaa. Äitienpäivän aattona vietämme Hiljaisuuden päivä eläinten kanssa Breytingin tallin piha piirissä. Linnut laulavat yhtenä visertävänä äänimaisemana. Puolen päivän jälkeen kello kilkattaa kolme kertaa. Välillä hevonen saa ihmiskäden nuuhkittavaksi. Tuttujakin löytyy. Kun kaikki ovat saapuneet, kokoonnumme tilan pihamaalle rukoilemaan, laulamaan virren ja kuulemaan päivän käytännöistä. Vapaana olevia kanoja tepsuttelee rohkeasti paikalle kukon vahtiessa tilannetta sivummalta. » Sirkku Peltoniemi sai päivän aikana monta hyvää hevosystävää. Joskus on hyvä olla lähellä muita, joskus taas sivummalla itsensä ja Jumalan kanssa. Kukko kuitenkin huolehtii siitä, että syrjittyä ei nokita. Eläintä katsomalla ja koskettamalla saattaa tavoittaa jotain pyhää. Silmiin osuu kirjasta puhutteleva havainto: Ilman kosketusta eläimiin ja tietoisuutta niiden läsnäolosta lähiympäristössä ihminen on yksinäinen. Kuulemme että yhtä muita nuorempaa kanaa ei hyväksytä laumaan. Menen silti aluksi hiukan sivummalle tarkkailemaan tilannetta. Nyt valitsen kuuman päivän takia varjoisan grillikodan. Otan vähitellen tuntumaa myös tilan hevosiin. Tilan emäntä Raija Hänninen kertoo meille eläimistä ja niiden tavoista. Aloituksen jälkeen kukin lähtee hakemaan hiljaisuutta omalla tavallaan. Helteisenä päivänä ei parane hötkyillä. Ilmiö kauhistuttaa minua. Osallistujia alkaa vähitellen saapua paikalle. TEKSTI | VESA KEINONEN – KUVAT | JUKKA GRANSTRÖM K esä on herännyt henkiin humahtaen. Ihmisiä saapuu eri puolilta pihapiiriä. On pastori Tuulikki Vuorelan pitämän virikepuheenvuoron aika. Vajaan kymmenen hengen joukkomme seurana on ohjaajien lisäksi komea kattaus eläinkuntaa: islanninhevosia, lampaita, kanoja, kukko, kaneja ja kissoja. Siirrämme tuolit auringosta varjoon. Vuorela mainitsee, että on kaksi kirjaa, jotka kertovat Jumalasta. Näky on kiehtova. Sanoja ei tässä tarvita. 12 13 KOTIMAA | 26.5.2023 KOTIMAA | 26.5.2023 reportaasi. Se viettää paljon aikaa yksikseen. Hyvinkään Ahdenkallion kylän tiloilla maanviljelijät muokkaavat peltojaan kevät kylvöihin. Tämä vaihe on aina jännittävä, mutta siinä kokemus helpottaa. ” Ihmisten outo touhu kiinnostaa myös läheisen lampolan asukkaita. Parivaljakko on pitkään vastakkain. Olen ollut mukana monissa retriiteissä ja hiljaisuuden päivissä ja huomannut, että tässä kannattaa olla rehellinen. Pelloilla pölisee. Ne ovat levollisina odottamassa aitauksessaan. Lueskelen sieltä täältä ekoteologi Pauliina Kainulaisen muutama vuosi sitten ilmestynyttä kirjaa Suuren järven syvä hengitys. Toukokuinen päivä alkaa olla jo paahtava. Laumanjohtajatamma Bertta on saanut hienon yhteyden yhteen päivän osallistujaan. Tämä kosketus näyttäisi puuttuvan esimerkiksi niiltä ihmisiltä, jotka luonnossa liikkuessaankin pitävät kuulokkeet korvilla ja kännykän kädessä. Meille on kerrottu, että kaikki kolme ovat tottuneita ihmisiin eikä mitään hankaluuksia tule
Yhteys eläimiin on osa ihmisyyttä ja hengellisyyttäkin. Messun päättyessä olo on rauhallinen, kuten messun jälkeen usein on. ” Kuuluva lorotus ei häiritse. Olen jo oppinut, että hevoset tykkäävät haistella ihmisen kättä. Voi samalla aistia ison eläimen hengityksen ja sydämen rytmin. Halu ja kyky toimia vastuullisesti sekä mielen rauha voivat syntyä juuri näistä rakkauden kokemuksista, joita saamme eläinten kanssa olemisesta. Nyt mukana on lisäksi puhdasta iloa eläinkunnan edustajien aktiivisesta osallistumisesta Luojamme ylistykseen. Raija Hännisen mukaan tuolloin autonomisen hermoston kautta ihmisen olo helpottuu. Emme ulkoa päin – mehän olemme itse kirjassa sisällä. Tilan emäntä Raija Hänninen on koulutukseltaan psykoterapeutti. Virikepuheenvuoro päättyy ja alamme vähitellen valmistautua lounaaseen. Eir osallistui pilttuustaan käsin varsin aktiivisesti messuun. Se on korvilleni kaikkein parasta musiikkia. Kankea noviisikin oppii näemmä vaivatta yksinkertaiset perusliikkeet. Jo tilalle tullessa kukon tervetulokiekaisu ja kanojen käveleminen vastaan ilahduttivat. Sitä lähestyessään voi kokea epävarmuutta tai pelkoakin. Varsinkin yhden lampaan katse on intensiivinen, ilmeisen vaativakin. Ihminen on yksi luomakunnan edustaja muiden joukossa. Ulkoilmassa ruokahalu tunnetusti kasvaa. Entä miten luemme Luonnon kirjaa. ” Yhtäkkiä alkaa tuntua siltä, että joku katselee. Vasemmalla puolellakin näkyy liikettä. Me kaikki elämme tätä hetkeä ja kunnioitamme toisiamme. – Nekin heittäytyivät kaikessa rauhassa makuulle. Me ihmisethän olemme tunkeutuneet eläin ten kotiin Breytingin tallissa pitävät hevosten lisäksi majaansa myös touhukkaat kanat. Eläin tulee lähelle ja sen lempeys alkaa vähitellen tuntua. Meillä on kuitenkin ainoina valta myös tuhota koko maailma. Me ihmisethän olemme tunkeutuneet eläinten kotiin. Hevonen pystyy kuitenkin luomaan turvallisen tilan ympärilleen. Kotiin lähtiessä on hyvä olo. Kun ihminen tapaa hevosen, tunnemaailmassasi tapahtuu jotakin. Tekisi mieli antaa isosta leipäkimpaleesta pala Eirille. Sekin on palannut retkiltään ihmettelemään maatilan menoa. Yhtäkkiä alkaa tuntua siltä, että joku katselee. Ohjaajat ovat valmistaneet meille lounaaksi linssikeittoa ja tuoretta leipää. Niissä on selittämätöntä voimaa ja lempeyttä. Ilahdun, kun huomaan, että Bertta tottelee, eikä lähde luvatta jatkamaan matkaansa. Se on itselleni ensimmäinen kerta ja kokemuksena rentouttava. Ihan hiukan jopa jännittää. Iltapäiväkahvin jälkeen halukkaat saavat osallistua nurmikolla kuntamme sovittautuu käytävälle nostettuihin tuoleihin. Se pitää tehdä napakasti. Soile Keron ohjaamaan hiljaisuuden joogaan. Ne ovat vähän etuajassa, ehtoollisen aikahan on vasta myöhemmin. On hienoa seurata myös sitä, kun kanat asettuvat yöpuulle orrelleen. Tämä päivä on herkistänyt ja valpastanut. Ne ovat niin kokonaisvaltainen ja parantava asia. Koin levollista ja hyvää vuorovaikutusta ihmisten ja eläinten kesken. Retriiteissä ja hiljaisuuden päivissä mahdollisuus levätä kunnolla on tärkeää. Tuntuu hienolta, että lähes 400 kiloa painava eläin noudattaa ohjettani. Kaikki halukkaat ovat päässeet päivän aikana taluttamaan hevosta, ja nyt on minun vuoroni. Myös Raija Hänninen toivoo, että kirkko käyttäisi entistä enemmän eläimiä toiminnassaan. Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin toimia vastuullisesti. Viimein pääsen taluttamaan kävelevää hevosta. Jostain takaani kuuluu myös kissan naukunaa. tu. Siinä tapahtuu minusta jotakin pyhää. Kuuluva lorotus ei häiritse. Ojennan rauhallisesti oikean käteni, jota hevonen nuolaisee. Itsekin siirryn ruokailun jälkeen pienelle levolle grillikotaan. Bertta tottelee yllättävän hyvin, kun kävelen sen vierellä ja vähän edelläkin. – Silloin ei kuulu enää mitään muuta kuin rouskutusta. Seurakuntatyöstä eläköitynyt Peltoniemi toivoo, että seurakunnat ottaisivat eläimiä mukaan nykyistä enemmän myös retriittitoimintaan. Päätän, että tämä ei missään nimessä jää viimeiseksi kokemukseksi hevosten kanssa. Hiljaisuuden päivän päätteeksi saamme osallistua Tallimessuun. Hän on kertonut minulle aiemmin tekevänsä hevosavusteista terapiaa erityisesti lapsille ja nuorille. Hän nauttii erityisen paljon siitä, kun on hevostallilla illalla viimeisenä yksin. Kolme lammasta astelee viileän katoksen alta katsomaan meitä. Pian on koittamassa yksi päivän kohokohdista. Näin oman itsen kohtaamiseen avautuu väyliä. Kuulen, että Bertta on ollut hieman levoton, mutta Raija-emännän varmassa otteessa tamma seuraa kuuliaisesti aitaukseen. Se tuntuu vetoavan oman lajinsa ja samalla muidenkin puolesta. Ihmisten outo touhu kiinnostaa myös läheisen lampolan asukkaita. Kumpuaakohan tuo tunne sitten ihmisen varhaishistoriasta, jolloin yhteys hevoseen syntyi. Rentoutuminen nurmella oli hieno kokemus, kun siihen yhtyivät omalla tavallaan hevosetkin. Tuntuu hyvältä. Muutkin tallin hevoset hirnahtelevat, ja yksi helpottaa rakkoaan. On selvää, että luomakunta on ihmisen aiheuttamien erittäin vakavien ongelmien keskellä. Samalla otetaan valokuviakin. Minulle on kerrottu, että en saa vilkuilla hevosta, vaan taluttajan pitää suunnata katse eteenpäin. Harjoitellaan myös pysähtymistä. Ehtoollinen jaetaan meille penkkeihin. Kun sitä silittää, niin endorfiinit lähtevät erittymään. – Kyseessä on tavallinen psykoterapia, jossa eläimet ja luonto ovat mukana. – Miksi ei voitaisi viettää hiljaisuuden ja kohtaamisen päiviä jollakin maatilalla. Parasta on suosiolla sopeutua tallin erilaisiin ääniin. Asetun syömään aivan hevosaitauksen ääreen. Messu noudattaa tuttua kaavaa, mutta eläinten läsnäolon ansiosta tunnelma on silti erilainen. En saa vielä taluttaa Berttaa, kun ensin sitä hiukan lämmitellään juoksuttamalla. Kanojahan siellä tepastelee kohti alttaria. Hevosen läheisyydessä on hyvä hengittää. Aika ahtaan tallin seinustalle on rakennettu kaunis alttari. Hännisen mukaan hevoset ovat hyviä terapia eläimiä, koska ne eivät jätä ketään kylmäksi. – Olen luontoretriiteissä muutaman kerran käynyt, tässä päivässä eläimet täydensivät kokonaisuutta. Nostan hieman päätäni ja huomaan, että takaani messun tapahtumia seuraa lempeällä katsellaan islanninhevosista nuorin, Eir. Se heristelee korviaan ikään kuin kuullakseen paremmin Tuulikki-papin saarnan. – Hevonen on myös lämmin ja sitä on mukava koskettaa. Jätän sen tekemättä, koska uskon että hevonen saa kyllä leipää myöhemmin. Siitä on kiva seurata hevosten touhuja. Nälkä hiukan jo kurniikin. Jopa islanninhevonen on yllättävän iso. Mutta ei polle heti herätä halua halia ja paijata sitä. Jälkimmäinen on täynnä luontoa. Ilmapiiri oli rento ja turvallinen. Hiljaisuuden päivään osallistunut Sirkku Peltoniemi piti kokonaisuutta onnistuneena. Terapiaan tulevan on paljon helpompi asettua tilanteeseen, kun ei tarvitse asettua tuolille vastapäätä terapeutin kanssa. Hänniselle itselleenkin hevosten ja muiden eläinten kanssa toimiminen on eräänlaista terapiaa. Pieni seura14 15 KOTIMAA | 26.5.2023 KOTIMAA | 26.5.2023 reportaasi. Sen penkki on aika kova ja kapea, mutta kyllä siinä pienet torkut saa
Käihkö pohtii. Simone ei halua olla missään tekemisissä tekoälyn kanssa, koska pitää sitä vastuullisena isänsä kuolemasta. Maalaus on eräänlainen ikoni. Samoin on Haahtelan kirja. Eläimet ovat ihmisen armoilla maalla, merellä ja ilmassa. Ahavan romaani esitteli suurelle yleisölle Maria Sibylla Merianin (1647– 1717), joka tutki hyönteisiä, erityisesti perhosia, ja teki niistä kuvakirjoja. Elokuvataide on nostanut vähätellyn aasin arvoonsa. EOn kivikkoisen polun päätepiste ei vala katsojaan toivoa samoin. Siinä ihmiset voivat tehtäviä suorittamalla hankkia pisteitä ja lopulta saada ihmissilmille näkymättömät, mutta kännykän ruudulla näkyvät siivet. Tekoälyn hallinto on vähän kuin peli. | elokuva | Aasi kuuluu raamatulliseen peruseläimistöön. | tv-vinkki | Tekoäly vastaan nunna Tara Hernandezin ( Rillit huurussa) ja Damon Lindelofin ( Lost) luoma Mrs. Haahtelan romaani on vaivatta luettavissa uskonnollisena kirkastuksena, tiiviinä johdantona uskomisen syvädynamiikkaan. Sillä niitä on aina, jopa sodassa. | viikon kirja | Perhoset mysteerin porteilla Joel Haahtela: Yö Whistlerin maalauksessa. Hänen romaaninsa on samalla kertaa vanhanaikainen ja kutkuttelevan moderni. Aasin aiempi tarinallinen inflaatio on ihme itsessään, sillä esimerkiksi Raamatussa aasi on arvostettavassa avainasemassa. Siksi maailmaa on hyvä katsoa myös muiden Jumalan kuvien perspektiivistä. Yksi olennainen ero aaseilta löytyy. Kyseessä on kuninkuutta, ei pyyteettömyyttä korostava ratkaisu. On, mutta ainutkertaista ei. Myös Benedictus XVI alleviivasi aasilla ratsastamisen profeetallista luonnetta viittaamalla Sakarjan kirjan jakeisiin, joissa kerrotaan kuninkaan saapuvan aasilla ratsastaen. Siihen sekoittuu hyvin konkreettisesti kirkko isien vanhaa morsiusmystiikkaa, katolisen kirkon korruptiota ja salaliittoteorioita. Davis osuu sopivasti meneillään olevaan keskusteluun tekoälystä. Elokuvan on ohjannut ja käsikirjoittanut puolalainen elokuvantekijä Jerzy Skolimowski, seitsemällä vuosikymmenellä vaikuttaMaailma aasinsilmän lävitse nut monitoimimies, joka on toiminut urallaan myös näyttelijänä, kuvataiteilijana ja käsikirjoittajana. Mukana on raakoja kohtauksia. Maailmasta on tullut kalsea ja ehtoolliskohtauskin on vain kylmää teatteria. Tällaisia kirjoja meidän aikamme tarvitsee. Sisar Simone ( Betty Gilpin) puolestaan on vaatimaton nunna luostarissa, jossa tehdään mansikkahilloa. Arvokkaita vankkureita vetämään valjastetaan myös Bressonin ja Skolimowskin Balthazar ja EO. Haahtela kirjoittaa kuitenkin sillä tavoin avoimesti ja symboleita väljästi käyttäen, että lukijalle ei tule ahdistava olo. Otava 2023. Davis hallitsee maailmaa, jossa vallitsee näennäisen ihana rauhantila. Elokuvakriitikko Christian Braad Thomsen kuvaa elokuvaa ”predestinaation runoudeksi”, sillä Bressonille tyypilliseen tapaan elokuvan todellisuus näyttäytyy ehdottoman ennaltamäärättynä kauheuksineen kaikkineen. Peili ei imartele, mutta synnintuntoa kasvattaen se kirkastaa varjelemisen merkitystä. Davisilla on kuitenkin Simonelle asiaa ja tehtävä. | Kuva: HBO Ilmari Käihkö on yksi niistä asiantuntijoista, jotka ovat tulleet suomalaiselle yleisölle tutuksi sen jälkeen, kun Venäjä viime vuoden helmikuussa aloitti suurhyökkäyksen Ukrainassa. Se sai myös Kiitos kirjasta -mitalin. Ekoteologi Pauliina Kainulainen kirjoittaa tuoreessa artikkelissaan, kuinka ”jokaista eläintä voi pitää Jumalan kuvana”. Tarinoissa aasin ahkera vakaus on kuitenkin liitetty hönttiyteen, aina Shakespearen Kesäyön unelmasta Shrek-animaation toheloivaan pikku aasiin asti. Haltioituneen vastaanoton saaneen EOn voikin nähdä iäkkään mestarin joutsenlauluna, länsimaisen todellisuuden mystisenä ruumiinavauksena. Herrat ovat tavanneet runsas vuosi aiemmin sattumalta Naxoksen saarella etsiessään samaa perhosta, kreikankultasiipeä. Voittokulku jatkuu, sillä EO on hyväksytty kilpailemaan myös Oscar-gaalassa parhaan kansainvälisen elokuvan palkinnosta. Haahtelan romaanin päähenkilö on omissa oloissaan viihtyvä mies, kirjastotyöntekijä, joka matkustaa Pohjois-Englantiin. Davis on katsottavissa suoratoistopalvelu HBO Maxilla. Siihen EO tarjoaa poikkeuksellisen mahdollisuuden. Mrs. OLLI SEPPÄLÄ ” Romaani on vaivatta luettavissa uskonnol lisena kirkastuksena. Jeesus ei valitse aasia ratsukseen vaatimattomuuden vuoksi. Muutama vuosi sitten Seija Ahavan romaani Nainen, joka rakasti hyönteisiä herätti lukevan yleisön. Elokuvan linssi on taikalaatikkomainen – aasi ei puhu tai pukahda, mutta sen lahjomaton katse paljastaa katsojalle enemmän maailman sirkuksesta kuin ihmisen lahjottavissa oleva silmäys. Se kohtaa onnellisuutta ja osattomuutta, aktivismia ja ilkivaltaa, jalkapallohuligaaneja ja nälkäisiä pakolaisia. 175 sivua. Sittemmin hän on tutkinut sotaa Liberiassa ja Ukrainassa. Siellä häntä odottaa erakoitunut perhosharrastaja Sergei. Romaanin kanteen kuvattu perhonen on pikkuapollo. Mukaan tarinaan sotkeutuvat tekoälyä vastaan taistelevat nunnan entinen poikaystävä ( Jake McDorman) ja Jeesus ( Andy McQueen). Ennen tutkijan uraansa Käihkö oli rauhanturvaajana Keski-Afrikassa. Kulttuurihistorian aasikuvaukset ovat nyt saaneet kaivattua päivitystä. | Kuva: MIichal Dymek ” Aasi ei puhu tai pukahda, mutta sen lahjomaton katse paljastaa. Yllättäen Maria Sibylla Merian tulee moneen kertaan mainittua Joel Haahtelan romaanissa Yö Whistlerin maa lauksessa. Sergein seinällä on erinomainen jäljennös tämän taulusta. Maailma näyttäytyy synnin riivaamana ja halujen rasittamana eikä aasintaival osoittaudu helpoksi. I ntialaisen sanonnan mukaan ihmisen tulee ottaa oppia aasista, joka kantaa taakkansa lepäämättä, ei piittaa kylmästä tai kuumasta ja pysyy aina tyytyväisenä. Bileamin aasista Jeesuksen ratsuun osassa ei suinkaan korostu harmaus tai hölmöys. Whistler kirjan nimessä viittaa amerikkalaiseen, Lontoossa vaikuttaneeseen taidemaalariin James Abbon McNeill Whistleriin (1834–1903). Onko maailman katsominen aasinsilmin sitten elokuvahistoriassa poikkeuksellista. Myös Sergein elämästä ja ihmissuhteista paljastuu kipeitä asioita. NIILO RANTALA Karkuteille lähtenyt EO kohtaa monenlaista vastaantulijaa matkallaan kohti vapautta. Hänen tarinansa kerrotaan Suomen Kuvalehden (20/23) jutussa. Sen päähenkilö haluaa tehdä perhosista tarkkoja piirroksia kuparipainotekniikalla Merianin innoittamana. TUIJA PYHÄRANTA | painettua sanaa | 16 17 KOTIMAA | 26.5.2023 KOTIMAA | 26.5.2023 kulttuuri. Se on kuin kurinalainen kamarimusiikkiteos, meditoiva ja mysteerin portteja nuoteillaan raapiva. Intohimoisesti uskonasioihin suhtautunut, perisyntiä kautta tuotantonsa käsitellyt Bresson kertoo nimittäin myös aasin tarinan. Päähenkilö muistelee elämäänsä, ja esiin nousee erityisesti suhde Saaraan, nuoruudenystävään, jonka hän tapasi mieli sairaalassa. Lopulta kylän kaunan kantanut väsynyt juhta löytää levon ja kohtaa armon vuorenrinteellä, opetuslapsimaisten lampaiden ympäröimänä. Romaanin tapahtumat sijoittuvat meren läheisyyteen ja maailmaan, joka on pysähtynyt, iätön. Pintatasolla EO kertoo uteliaan aasin matkasta nyky-Euroopan halki. Haahtela kulkee samaan aikaan vastavirtaan ja sanoittaa ajassa olevaa. FREIJA ÖZCAN Mrs. Henkistymisen tunnelmaa kuitenkaan tuskin voi välttää, sen verran tunteisiin vetoavaa kirjan tiivis ja runollinen teksti on. Sen arvo ymmärrettiin myös Cannesin elokuvajuhlilla, missä teos sai tuomariston palkinnon. Huhtikuussa Suomen ensi-iltansa saanut elokuva EO on arvokas lisä historian aasikuvauksiin. Seuraa omituinen seikkailu, jossa Simonen on selvitettävä, kuka häntä oikein ohjailee. Paljon nähnyt Käihkö siteeraa jutussa professori Eric Leediä, jonka 1970luvulla muotoilema lausahdus mukailee kreikkalaisen kirjailijan Aiskhyloksen vielä paljon kuuluisampaa lausetta: ”Sodan toinen uhri on moniselitteisyys.” Miten päästä kiinni harmaan sävyihin. Sisar Simonen mansikkahillot vaihtuvat seikkailuun, kun hän käy taisteluun tekoälyä vastaan. Paitsi että Haahtelan nuotit ovat kirjaimia. Tai ainakin yksittäiset lukijat tarvitsevat. Bressonin aasi kantaa yhteisön syntejä kohti armoa ja ratkaisua. Bressonin Balthazar on aasi, joka harhailee halki ranskalaisen maaseudun törmäten jatkuvasti ihmisten julmuuteen. Aasi on erittäin älykäs eläin, joka nauttii seurasta ja suhtautuu maailmaan uteliaasti. Esikuvallisuus on ilmeistä. Se on hämyisä yömaisema, jota kaksi perhosveljeä katselee kuvan pinnan alle tähyten. Yksinkertainen aasi ei näennäisestä kompleksittomuudestaan huolimatta ole. Aasin iiriksessä veri on verta ja suru surua. British Film Instituten haastattelussa Skolimowski kertoo ranskalaisen Robert Bressonin elokuvan Balthazar (1966) olevan ainoa elokuva, joka häntä on todella itkettänyt. Kirjaa lukee hitaasti, lyhyinä paloina kuin hartauskirjaa ikään. Uskonnolliset elementit nivoutuvat tarinaan varsin erikoisella tavalla. Sarjassa tekoäly nimeltä Mrs. Mrs. Skolimowskin kynä on terävöittänyt muun muassa maanmiestensä Roman Polanskin ja Andrzej Wajdan elokuvia. Davis on sekä komediallinen että toiminnallinen ja erittäin polveileva, mutta yllättävä ja kiehtova
Lassila on tutustunut monenlaisiin kirkkoihin sekä Suomessa että ulkomailla. Ikkunat luovat myös syvyysvaikutelmaa: ne näyttävät seinän massiivisuuden ja paksuuden. Siitä kaikesta muodostuu ikään kuin elämän polku ja rakennuksen kokeminen. Se on oleellista sakraalitilassa. Anssi Lassila kertoo kuitenkin aina tehneensä pienoismalleja, lennokkeja sekä legorakennelmia. Paanukirkon perusideana on hirrestä rakennettu rakennuksen ”sydän” ja sitä ympäröivä mustaksi tervattu paanupintainen ”takki”. Seurakunta halusi tilan, jossa ihmiset kokoontuvat ja joka on paikallisten asukkaiden ja vierailijoiden saavutettavissa. Ulkoseinien materiaaleiksi valikoitui monien vaihtoehtojen jälkeen tiili, sillä Vantaan kaupungin ja kaavoittajan toiveena oli, että korttelista tulisi tiilikortteli. Ratkaisuksi tuli ensimmäisen kerroksen ikkunoissa näkyvä taideteos. Puuta on käytetty sisustuksessa lämmön ja kodikkuuden tuojana sekä akustisista ja muunneltavuuteen liittyvistä syistä. Mielikuva arkkitehdin työstä muodostui pitkälle muutamien tunnettujen arkkitehtuurin mestareiden, kuten Alvar Aallon ja Juha Leiviskän mukaan. Valo tulee tietyllä tavalla tiettyyn päivänaikaan, ja ikkunat vaikuttavat paljon pyhän tunnelman saavuttamiseen. – Kirkkojen rakentaminen antaa mahdollisuuksia tehdä ja kehittää ratkaisuja ja rakennuksia, joilla on elämää suurempi merkitys, Lassila sanoo. Sain häneltä tukea haaveelleni ja tavoitteilleni. Asun tällä hetkellä Seinäjoella. Anssi Lassila, 50 Arkkitehtitoimisto Oopeaan toimitusjohtaja, arkkitehti SAFA, Oulun yliopiston nykyaikaisen arkkitehtuurin työelämäprofessori Juuri nyt on työn alla muun muassa Helsinkiin sosiaalista asuntotuotantoa ja Järvenpään Step-koulutuskeskuksen puurakenteinen koulurakennus. Etelä-Pohjanmaan Soinista kotoisin olevaa miestä kiinnostivat myös maaseudun kansanrakentajien yksinkertaiset rakennukset. Valolla on siinä tärkeä rooli. – Ensisijaisesti kirkkojen suunnittelemiseen ja rakentamiseen vaikuttavat paikka, tila ja materiaali sekä seurakunnan toiveet. Viimeksi luin Hannu-Pekka Björkmanin kirjan Metsä ei kuule neuvojani. Niin kävi myös Tikkurilassa. Veistokselliti rakennukseen syntymiseen. Se on alun perin tehty pyhäköksi seitsemälle jumalalle ja toimii nyt katolisena kirkkona. Lukioaikana mielenkiinto rakennusten suunnittelua kohtaan alkoi hiljalleen herätä. Sittemmin Lassila onkin suunnitellut useita kirkkoja: Nurmijärvelle Klaukkalan kirkon ja seurakuntakeskuksen (2004), Jyväskylään Kuokkalan kirkon (2010), Suvelan kappelin Espooseen (2016) ja viimeisimpänä Tikkurilan kirkon Vantaalle (2021). P yhäjoen rannalla, Pohjois-Pohjanmaalla, maisemasta nousee esille nykyaikainen Kärsämäen paanukirkko. Valo on luonteva osa kirkon tunnelmaa, jotta päästään irti arjesta. – Yleisesti ottaen en selittele symboliikkaa, mutta periaatteessa sen voi nähdä sellaisena, jos haluaa. Lassila kertoo kirkkosalin olevan kävelytien läheisyyden vuoksi haastavalla paikalla. Hän kannusti alalle, kun aloin innostua arkkitehtuurista. – Lähtökohtana oli ajatus, että kirkkorakennus ottaa paikkansa maamerkkinä ja kirkollisen toiminnon voi tunnistaa. Hänelle on myönnetty arkkitehtuurin valtionpalkinto 2017 ja Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitali 2021. Vantaalla sijaitseva Tikkurilan kirkko vihittiin käyttöön tammikuussa 2021. – Ne voivat rikkaudessaan aiheuttaa voimakkaita tunteita ja sellaista että: mitä ihmettä! – Tai sitten siellä voi kokea ihmisen pienuutta, ja nähdä itsensä oikeassa suhteessa ympäristöönsä. Nykyään Lassila toimii perustamansa arkkitehtitoimisto Oopeaan toimitusjohtajana. Tikkurilan kirkon betonimuotissa käytettiin puuta. – Varmasti silloisella tyttöystävälläni, nykyisellä vaimollani, saattoi myös olla sormensa pelissä. Elämää suurempia rakennuksia Arkkitehti Anssi Lassilan työpöydällä syntyy kirkkoja. Anssi Lassilan tie arkkitehdiksi oli monien vaiheiden summa. Se haluttiin rakentaa lähelle paikkaa, jossa oli sijainnut vuonna 1765 valmistunut ja 1841 purettu puukirkko. Myös tietynlainen ajattomuus, iättömyys ja ikuisuus tuli näkyä rakennuksen muodossa. Kirkkosalin ylemmät ikkunat ovat valoa varten. Petäjäveden vanhassa kirkossa häntä puhuttelee tietynlainen vaatimattomuus ja ajattomuus sekä sakraalitilan tunnelma. Niiden kautta heräsi kiinnostus kolmiulotteisuuteen. Kirkkorakennuksen kolmion muodon voi nähdä symbolisesti viittauksena Pyhään Kolminaisuuteen. Pantheonin pyöreä cella kupoleineen on sisätilana uskomattoman vaikuttava. – Illuusio arkkitehdin työstä ei ollut ihan sama mitä se todellisuudessa on, mutta siinä iässä se motivoi hakemaan Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolle. TEKSTI | TARJA VÄNSKÄ – KUVA | JUKKA GRANSTRÖM Arkkitehti Anssi Lassila pohtii kirkkoja suunnitellessaan myös sitä, miten kävijä voisi saavuttaa pyhän tunnelman. Kuka. – Sisätiloissa halusimme, että kantava runko on näyttävä. – Kärsämäen paanukirkossa oleellinen osa suunnitelmaa oli oivallus, että rakennus ei ole vain rakennus, vaan kirkossa käymisen kokemusta valaisee myös matka rakennukseen ja sieltä pois. Lassilan mukaan betoni on hyvä vaihtoehto silloin, kun rakennukselle haetaan pitkää elinkaarta. Siksi betonin pinta ei ole kovaa, sileää ja kylmää, vaan siinä on karheutta ja rosoa luomassa tunnelmaa. Kirkon rakennusmateriaalien valintaan vaikuttivat monet seikat. Lassilan suvussa ei aiemmin ollut yhtään arkkitehtiä. – Valolla viitataan sakraalitilassa taivaan valoon tai valoon, joka tulee ylhäältä. – Kärsämäen kirkon suunnittelukilpailun voitto vaikutti siihen, että ylipäätään olin jatkossakin kiinnostunut tekemään kirkkorakennuksia. Arkkitehtuurissa tehdään Anssi Lassilan mukaan eri aikoina omat ratkaisunsa, mutta paikka, tila ja materiaali vaikuttavat voimakkaas18 19 KOTIMAA | 26.5.2023 KOTIMAA | 26.5.2023 haastattelu. Siitä syntyy ajatus, että sisällä voi olla ikään kuin turvassa ja suojassa. Tavoitteena oli, että kirkko ottaisi paikkansa maisemassa niin kuin se olisi aina ollut siellä. Oli mietittävä, miten saada intimiteettiä kirkkosalin tilaisuuksiin, joita ei saa häiritä, ja kuitenkin samalla tiettyä vuorovaikutteisuutta ulkoja sisätilan välille. – Kuitenkin kirkollisten tilojen tuli sulautua yhteen niin asumisen kuin liiketilojenkin kanssa ja niiden tuli olla tiivis osa isompaa kokonaisuutta, kaupunkirakentamista ja korttelirakennetta Tikkurilan kaupunginosan mittakaavassa. Kirkkoa lähestytään harmaaksi maalattua lankkupolkua pitkin. Materiaalikirjo on aito, rehellinen ja avoin, jotta näkyy, miten rakennus on tehty. Pyhyyden kokemus tilassa voi hänen mukaansa olla myös uskonnosta riippumatonta. Tikkurilan kirkon sisähahmon Lassila kertoo tulevan kirkon kolmion muotoisesta ulkohahmosta ja tiilen käytöstä. set rakennukset, oivaltavat ja uusia luovia ratkaisuja toteuttavat suunnitelmat ovat ehtineet tuoda Lassilalle lukuisia palkintoja. Opiskeluaikanaan Lassila voitti arkkitehtikilpailun, jossa haettiin Kärsämäelle uutta ja modernia puukirkkoa. Paanukirkon rakennuttaminen oli Kärsämäen seurakunnan, Kärsämäen kunnan ja Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston yhteinen hanke. Hän on toiminut useiden julkisten rakennusten ja asuinrakennusten pääsuunnittelijana. Vuonna 2021 valmistunut Tikkurilan kirkko rakennettiin puretun kirkon paikalle Vantaan kaupungintaloa vastapäätä, lähelle rautatieasemaa. – Roomassa sijaitseva Pantheon on hyvä esimerkki. Kirkon sisätiloissa on käytetty betonia ja puuta. ” Kirkossa käymisen kokemusta valaisee myös matka raken nukseen ja sieltä pois. Sen on suunnitellut arkkitehti Anssi Lassila. Lassila sanoo Venetsian katolisten kirkkojen olevan runsaudessaan hämmentäviä. Kirkko rakennettiin käsityönä 1700-luvun puurakentamisen menetelmiä ja työtapoja käyttäen, ja se valmistui vuonna 2004. – Suunnitelman yhtenä tavoitteena oli maiseman näkeminen kaukaa, kirkon lähelle saapuminen, lähestyminen jalan ja sisälle kulkeminen
Koko teos on kirjan alkusanojen mukaan suunnattu ”sinulle, joka tunnet vierautta kristillisen hengellisyyden valtavirran muotojen äärellä” – kristinuskon uomassa siis kuljetaan. Pelottavassa maailmanajassamme Hengen lämpö voi herättää ja tehdä eläväksi, jos kirkko uhkaa nukahtaa. JUSSI RYTKÖNEN jussi.rytkonen@kotimaa.fi Kirjoittaja ottaa kantaa ajankohtaisiin teologisiin aiheisiin. JUSSI RYTKÖNEN ” Tuoksuja ja ääniä ovat sateenkostea metsä, tuulinen kylmä järvi, nuotion rätinä. Henki armon tuoja, lohdutuksen suoja – asu luonani! Mene, Pyhä Henki. Ja onhan vakavasti otettava lähetystyö aina sisältänyt myös rakkaudenpalvelua ja ihan profaanien taitojen opettamista. Hyväksyttyjen väitöskirjojen määrä vaihtelee jonkin verran vuosittain. ” Hengen lämpö voi herättää ja tehdä eläväksi, jos kirkko uhkaa nukahtaa. Tämä evankeliumin ääni on kovaa tekstiä. Eniten niitä tehdään Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. 20 21 KOTIMAA | 26.5.2023 KOTIMAA | 26.5.2023 teologia. Joskus länsimainen lähetysjärjestö on muuttunut voittopuolisesti kehitysyhteistyötä tekeväksi organisaatioksi. – Kansainväliset aiheet painottuvat. Mielenkiintoinen combo siis, yksi kuva ajastamme. Kirkkojen ainoaksi tehtäväksi jää tuntea Jumalan ilmoitus Kristuksessa, tutkia sitä rukoillen, nöyrästi ja parannusta tehden, ja antaa sen vaikuttaa kaikkeen tehtävään työhön. Siitä pidetään huolta, että näin tapahtuu jatkossakin, kirkkohistorian professori, teologian osaston johtaja Ilkka Huhta Itä-Suomen yliopistosta sanoo. Se tarkoittaa, että Pyhä Henki tulee tai menee aivan kuten tahtoo. Saksankielisten väitöskirjojen osuus on vähentynyt huomattavasti. Mitä se on. Käytännön sovelluksena voisi Kainulaisen mukaan olla luonnossa liikkuminen, johon kytkeytyen kirjoittaja pohdiskelee myös rituaalien, riittien tarvetta. Hänen mukaansa uskonnon ja kirkollisen teologian kehitys Suomessa sekä vastaava kehitys ulkomailla nivoutuvat yhä enemmän toisiinsa. Lukijalle tarjotaan monipuolista pohdintaa luonnon ja Raamatun sanan äärellä. Kainulaisen omaperäiset havainnot ja ajatukset ovat varsinkin tässä suhteessa perehtymisen arvoisia ja jännittäviä. Kyse on myös eräänlaisesta identiteettipolitiikasta, joka taas voi kytkeytyä esimerkiksi rahoituksen ongelmiin. Kainulainen pohtii myös esimerkiksi katoavaisuutta, pelastusta, saunaa (pieni helmi!) – ja vaihdevuosia. Mutta jokin tässä kaikessa särähtää. Mikäpä siinä, se työ on tärkeää. Ilkka Huhta sanoo, ettei hän ole havainnut Itä-Suomen yliopistossa väitöskirjojen aiheissa erityistä trendiä tai muutosta. Ilman Pyhää Henkeä ei ole kirkkoa. Nämä kysymykset kirjaa lukiessa heräävät, mutta sittenkin aiheetta. Kirkon tutkimuskeskus on edelleen merkittävä rahoittaja, vaikka sen apurahojen yhteissummaa on karsittu. MARI TEINILÄ Teologian tohtoreiden hattu on violetti. 16:8). Kertoohan sekin jotakin lähetyksen teologisesta painoarvosta. Sekä Helsingissä että Åbo Akademissa englanninkielisten väitöskirjojen osuus on vähitellen kasvanut. Peter Nynäsin mukaan Åbo Akademissa tutkittiin aiemmin enemmän yksittäistä uskontoa ja sen historiaa, väitösaiheiden näkökulma on siirtynyt enemmän nykypäivään. Itä-Suomen yliopiston teologisella osastolla valmistuu tällä tietoa tänä vuonna kuusi väitöskirjaa. T eologisia väitöskirjoja tehdään Suomessa vuosittain yhteensä noin kolmekymmentä kolmessa eri yliopistossa. Mutta kirkon kaikessa työssä keskipisteessä on Jumala, ei ihminen. – Toki myös monografiaväitöksiä tehdään edelleen, Ilkka Huhta sanoo. H elluntai on kirkon syntymäpäivä. Vuoteen 2025 asti voimassa olevissa apurahojen painotuksiin on listattu kirkon missio muuttuvassa yhteiskunnassa, luterilaisuuden ja kristinuskon globaali kehitys, kirkon talous, digitalisaatio ja toimintakulttuurin kehittäminen, kristillinen spiritualiteetti nykyaikana sekä ekoteologia. Jo alkanut kirkollinen kesäkausi on täynnä erilaisia kesäjuhlia. Viime vuosina Helsingin yliopistossa tehtävien väitösten määrä on vaihdellut kahdeksan ja kahdenkymmenen välillä. Kuva teologisen tiedekunnan promootiokulkueesta 2011. Humanististen tieteiden, psykologian ja teologisen tiedekunnan dekaani, uskontotieteen professori Peter Nynäs kertoo, että teologian aloilla Åbo Akademissa tehdään vuosittain noin viidestä kuuteen väitöskirjaa. Myös Suomea kuvaavia aiheita kirjoitetaan nykyään englanniksi ja kansainväliselle lukijakunnalle, Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan systemaattisen teologian professori Risto Saarinen sanoo. Ajat tietenkin muuttuvat ja missiokin kehittyy. Mutta mission muutoksessa on voinut käydä postmodernina aikana joskus niin, että järjestöjen käyttämät kielipelitkin ovat muuttuneet, ideologisoituneet tai politisoituneet: niistä on tullut tällöin profaania hyvää sanomaa, jota voidaan toki koristella kristinuskon sopivilla fraaseilla. Henki ”paljastaa, että maailma on väärässä, hän paljastaa, mitä on synti, mitä vanhurskaus ja mitä on tuomio” (Joh. Kristinuskoa, ihmisen luontosuhdetta ja näissä konteksteissa myös suomalais-ugrilaisuuden sisintä olemusta kirjoituksissaan pohdiskellut ekoteologi Pauliina Kainulainen jatkaa kyntämäänsä sarkaa uudessa kirjassaan Metsämaja. Näillä mennään. Se on ollut välillä kauan katveessa, mutta aina se on noussut uudelleen. Kristityt ovat aina huutaneet avukseen Pyhää Henkeä, Kristusta kirkastamaan. Muukin kuin ne munankuoret, joilla näin sanoessani kävelen. Jos kirjasta voisi nostaa esiin jotakin erityisen mielenkiintoista ja mitä ihan kuka tahansa ei osaa tällä tavoin artikuloida, se olisi suomalais-ugrilaisen tai itämerensuomalaisen ihmisen myyttinen alkuperäinen viisaus hänen ikiaikaisessa luontosuhteessaan. Peter Nynäs näkee sille kaksi syytä. Mainitsemani asiat voivat olla jossain määrin veteen piirrettyjä viivoja. Länsimaisten kirkkojen merkitys globaalissa missiossa on kutistunut ja muuttunut. – Niitä on vaikea tutkia ilman, että tämä otetaan huomioon, Nynäs sanoo. – Toimimme kuten ennenkin, eli tutkimme sitä mikä on tutkimuksen arvoista ja tärkeää. Eikä kukaan ei ole ajamassa Pyhää Henkeä kirkosta tai sen työaloilta tiehensä. Luonnossa ihmisellä voisi myös olla oma lempipaikka – paikka, jota hän kutsuu Metsämajaksi, Olemisen kodaksi tai Rauhan pesäksi. Sen tuoksuja ja ääniä ovat sateenkostea metsä, tuulinen kylmä järvi, nuotion rätinä, saunan huokaus, lintujen laulu ja syksyn värikylläinen metsänpohja – ja ihmisen hengitys keskellä tätä salaperäistä hyperboreaa, jonka osa hän varsinkin rikkaassa metsäluonnossamme on. Kirjan sisältö jakautuu – kuin muinaisen alkuaine-ajattelun mukaisesti – päälukuihin: ”Maa”, ”Vesi”, ”Tuli”, ”Ilma” sekä ”Kokonainen kehä ja särmäriitit”. Onko tässä kaikessa myös ripaus animismia, luonnon sielullistamista. Vuodesta 2017 lähtien on Itä-Suomen yliopistossa teologiasta tehty 26 väitöskirjaa, joista 14 englanniksi ja 12 suomeksi. Risto Saarisen mukaan Kirkon tutkimuskeskuksen apurahapainotuksilla on vaikutusta siihen, mistä aiheista tutkimusta tehdään. Risto Saarisen mukaan artikkeli väitöskirjojen osuus on nousussa myös Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa, mutta monografioitakin tehdään paljon. Vuodesta 2017 lähtien on tehty tai hyväksytty 95 väitöskirjaa, joista 50 englanniksi, 44 suomeksi ja yksi väitöskirja saksaksi. Kirja myös pursuaa viittauksia Raamattuun ja kirjoittaja tulkitsee Sanaa viljalti näkyjensä rakennusaineksiksi. Viimeisten kolmen vuoden aikana tehdyistä 17 väitöksestä yhdeksän on englanninkielisiä. Luontomietiskelyjä maan kielellä. Kirjoittaja toki osaa itse vetää rajoja: luonto ei ole hänelle Jumala. | Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva ” Uskontoa ja teologiaa koskeva kansainvä linen akateeminen keskustelu käydään englanniksi. ”Metsämaja” merkitsee Kainulaisen ajattelussa (kirjan ”metsäiset mietiskelyideat”) sitä, että ihmisen tulisi kytkeytyä luontoon uudelleen. Kaikki Helsingin yliopistossa tänä vuonna tähän mennessä hyväksytyt yhdeksän väitöskirjaa on kuitenkin tehty englanniksi. | kirja | | kolumni | | teologiset väitökset | Kaikki Helsingin yliopistossa tänä vuonna hyväksytyt yhdeksän teologista väitöskirjaa ovat englanninkielisiä. Tekstin lomassa on hartaushetkien ja messujen reseptejä, rukouksia, mystiikkaa ja mietelauseita. Ja jo sitä ennen oli Mestari kertonut samalle joukolle, että mentyään pois hän lähettää heille Puolustajan. Saksantaitoisia tarvitsemme lisää, Saarinen toteaa. Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tohtorin tutkintojen tavoitteena on ollut viime vuosina 15–16 tutkintoa. Sen sijaan Itä-Suomen yliopistossa väitöskirjan muoto artikkeliväitöskirjan suuntaan on yleistymässä kaikissa oppiaineissa. Usein järjestävä seura on samalla tai alun perin ja varsinkin lähetysjärjestö. Viime vuosina englanninkielisiä ja suomenkielisiä väitöksiä on ollut suunnilleen yhtä paljon. – Aihe määrittää pitkälti julkaisu tavan. – Rahoitetut tutkimukset etenevät tietenkin muita ripeämmin. – Se heijastaa koulujen kielenopetuksen muutoksia. Nyt metsä kirkkoni olla saa Pauliina Kainulainen: Metsämaja. Näiden laajojen aihepiirien sisällä Kainulainen lähestyy aihettaan kuin retriitintai riittien ohjaaja konsanaan. Kirkon missiossakin sitä tietysti kuullaan. Sama nykypäivää painottava muutos näkyy myös Kirkon tutkimuskeskuksen apurahoissa. Näihin tapahtumiin kytkeytyen on selvää, että lähetystyö, erilaisten rajojen ylittäminen ja kirkon istuttaminen yhä uusiin paikkoihin, on alusta alkaen ollut kristinuskon kovaa ydintä. Virret ja laulutkin hetkittäin viriävät. Molemmilla kielillä julkaistaan tasaisesti. Tai jopa jonkinlaista kevytšamanismia. Kirjapaja 2023, 199 s. – Uskontoa ja teologiaa koskeva More and more in English kansainvälinen akateeminen keskustelu käydään englanniksi. Asiaan voi liittyä myös lähetystyöntekijän katoaminen tai transformaatio. – Englanninkielisten väitösten määrä on pysynyt suunnilleen samana. Jo sitä ennen oli taivaaseen astuva Kristus sanonut oppilailleen, että näiden on mentävä kaikkeen maailmaan, kastamaan ja opettamaan. Ja paljon muuta
Isä tarjoutui kopittelukaveriksi. – Tämä ehkä selittää, miksi minun on ollut myöhemmin vaikea ymmärtää pappeja, jotka haluavat hankkia julkisuutta arvostelemalla joukkuettaan eli kirkkoa. 1. | Kuva: Niilo Hirvonen ” Kritiikki pitäisi esittää ensin puku kopissa. wPari kertaa pyhäkoululaiset olivat Lähetystalon lapsia. Kyseessä on taktinen älypeli. Perheemme asui siellä, ja esiinnyin siis myös televisiossa. RIITTA KANTONEN Kotimaan lukijakisa Nyt kerätään riparimuistoja Kerro meille mieleenpainuvin muistosi rippikoulusta! Lähetä muisto sähköpostitse osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi ja laita aiheeksi ”Riparimuistelo”. kirkkokahvit | vastaus | 22 KOTIMAA | 26.5.2023 | vastaus | | 3 kysymystä | Mysteerikuva K otimaan valokuva-arkistosta on monta laatikollista kuvia, joista ei kunnolla käy ilmi keitä kuvassa on tai missä ja milloin se on otettu. Jolkkonen huomauttaa, että pesä pallo on loukkaantumisherkkä laji. Luokaltamme lähetettiin muutama oppilas Kouluradioon. Eteneminen, lyönti ja heittäminen vaativat räjähtävää voimaa. Harrastusvaihtoehdot Jolkkosen lapsuuden Ilomatsissa olivat selkeät: hiihto tai pesäpallo. – Pahimpia ovat tämmöiset viisikymppiset ukot, jotka kuvittelevat olevansa samassa kunnossa kuin kaksikymppisenä. Luemme tarinat ja julkaisemme niistä parhaita paloja Kotimaan Kirkkokahvit-sivulla. | radiomuistelo | Suoraan mikrofonin toiselle puolen Vietin lapsuuteni Lounais-Afrikassa lähetystyöntekijöiden lapsena. Joukkuepelaaja kasvaa ymmärtämään, että pelisäännöt ovat myönteinen juttu ja niiden rikkomisesta tulee seuraamus. Csepelin seurakunnan kirkkoherran poika Jury Mazösi (toinen vasemmalta), kirkkoherra Caroly Veres Bácsfalun seurakunnasta ja oikealla on seurakunnan jäsen Bacsfalusta (nimeä emme muista).” Heikki Ahosen kuvasta tunnistivat muun muassa Esa Ahonen, Eeva Hurskainen sekä Minna-Sisko Mäkinen, Heikin työtoveri Alppilasta. Myöhemmin kesäisin, 60-luvulla, kuuntelimme paljon matkaradiota kesämökillä. Niinpä tutustuin sekä radioon että televisioon suoraan esiintymällä. Näin hän kirjoitti puolisonsa Liisan kanssa: ”Kuvassa on Helsingin Alppilan seurakunnan ystävyysseurakuntien jäseniä Unkarista Budapestissa Csepelin seurakunnasta ja Romanian Transsylvaniasta Bácsfalun seurakunnasta. 3. Vastaukset kysymyksiin löytyvät tästä lehdestä. – Muut pelaajat olivat saman ikäisiä kuin omat poikani, ja se oli hauskaa. 2. Aiheellinen kritiikki on ok, mutta se pitäisi esittää ensin pukukopissa. Muutimme Suomeen 60-luvun alussa, ja menin kansakouluun neljännelle luokalle Helsingissä. Joukkueen menestys menee aina oman edun edelle. – Joukkueen menestymiseksi tarvitaan erilaisia rooleja. Siellä meillä ei ollut koskaan radiota. Pelikenttä antoi hyväksyttävän kanavan purkaa teinienergiaa. Meidän ei tarvinnut tapella nakkikioskilla. 1. Radio oli vierellä. Itse olin samaan aikaan juniorijoukkueeni kapteeni ja miesten joukkueen äänetön alokas. Samalla tarvitaan kestävyysominaisuuksia. Samalla viikolla saattoi olla kahdeksat harjoitukset. | harrastaja | P esäpallo tuli Kuopion piispan Jari Jolkkosen elämään jo ennen hänen syntymäänsä. Pesäpallon sosiaaliset hyödyt ovat Jari Jolkkosen mukaan ilJari Jolkkonen pesäpallo meisiä. Mihin viittaavat lyhenteet UOK ja OKU. Jari otti molemmat. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se sähköpostiviestillä osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, aiheeksi mysteerikuva, tai Kotimaan Facebook-sivulla, jossa kuva myös julkaistaan. Siinä he sitten tutustuivat. Jolkkonen seuraa aktiivisesti oman hiippakuntansa kärkijoukkueiden Sotkamon Jymyn, Joensuun Mailan, Kiteen Pallon, Puijon Pesiksen ja Siilinjärven Ponnistuksen edesottamuksia. 22 23 KOTIMAA | 26.5.2023. Muistot ovat hulvattomia. Ensimmäisen sarjapelinsä hän pelasi 9-vuotiaana. Tämän viikon mysteerikuvassa kaksi henkilöä lukee paperille painettua lehteä. Voitot antavat itseluottamusta ja tappiot auttavat käsittelemään pettymystä. Tek eyt ym ällä kää rm eek si Viime viikon mysteerikuvaan saatiin arkistonhoitajaa ilahduttanut tarkka vastaus kuvassa olleelta Heikki Ahoselta. Tesvisio aloitti toimintansa muistaakseni Ratakadulla. Heillä oli ohjelmassaan välillä pyhäkoulu. Kuka tunnistaa kuvan henkilöt. – Äitini saapui yhteen otteluun vähän viime tipassa, ja muu joukkue oli jo ehtinyt lämmitellä. – Meidän kopparilla Arilla oli kova heittokäsi, mutta hän turhautui takakentällä ja keskittyi kivittämään langalla istuvia harakoita. – Testosteronipurskeesta kärsivälle nuorelle miehelle se oli mahtavaa. EMILIA KARHU Koko ikänsä pesäpalloa pelannut Jari Jolkkonen löi avauslyönnin Kiteen Pallon 30-vuotisjuhlaottelussa Sotkamon Jymyä vastaan syyskuussa 2020. Sain jopa pientä palkkaa. Vasemmalla rovasti Heikki Ahonen Alppilan seurakunnasta. Kuka on suunnitellut Kärsämäen modernin Paanukirkon. Tuleeko mieleen yhtään joukkuepelaajaa, joka haukkuu joukkuekaverinsa ja seurajohtonsa kameroiden edessä. Makoilimme kukkaniityllä aurinkoa ottaen. Vanhemmat nimittäin kohtasivat pesäpallon merkeissä. Vaihtopelaajien into taas oli niin kova, että valmentajan piti välillä käydä noukkimassa ylimääräisiä pois kentältä. Niin vähästä ei toki tarvinnut veroa maksaa. Lukioaikana Jolkkonen pelasi jo sekä junioreissa että miehissä. Ans si Las sila 2. Ukr ain an ort odo ksi see n kir kko on (U OK ) ja Ort odo ksis een kir kko on Ukr ain ass a (O KU ) 3. Arkistonhoitaja pyytää Kotimaan lukijoiden apua kuvien tietojen selvittämisessä. Miten käenpiika puolustautuu. Olin hyvä lukemaan ääneen. Joka pesälle syöksyttiin, se tuntui niin juhlalliselta. Veroilmoituskin piti tehdä, äidin auttamana. Pesäpallossa Jari Jolkkosta kiehtoo monipuolisuus. Itse hän pelasi maakuntasarjassa kesät 2015–2017. Siellä esitimme lyhyitä kuunnelmia. Nykyisin pelaan joskus yksittäisiä otteluja, lähinnä elokuussa Kontioiden eli ikämiesten SM-turnauksessa
uudelleen haettavaksi Mustasaaren suomalaisen seurakunnan kirkkoherran viran. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Monen mieleen on jäänyt hänen laulamansa Faltinin Herran siunaus. 26.9.1924 Huittinen k. Näkemyksissään Kai oli maltillinen, toiminnassaan yhteyksiä hakeva. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. Tervetuloa verkko jumalanpalveluk seen! Palvelustamme löytyvät viimeisimmät tulevat ja tallennetut lähetykset yli 130 seurakunnasta Kai Kiilunen Rauman emerituskirkkoherra, rovasti Kai Kiilunen kuoli 27.3.2023 Turussa korkeassa 98 vuoden iässä hyvän ja rikkaan elämän eläneenä. Olemme koon neet eri puolilta Suomea seurakunnista lähetettäviä jumalan palveluksia, hartauksia ja konsertteja helposti löydet tä väksi kokonaisuudeksi. LAPUAN HIIPPA KUNNAN TUOMIOKAPITULI on julistanut haettavaksi Vaasan suomalaisen seurakunnan kirkkoherran viran. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. Musiikki olikin sittemmin tärkeällä sijalla perheen lauluhetkissä ja suvun tapaamisissa. Vaalitapa on välillinen. Taistelupaikkoina nuoren upseerin sotilaspassissa mainitaan muun muassa Valkjärvi, Äyräpää, Vuosalmi. 040 533 6871 / Aarni Laulu p. Tehtävässä Kain avuja olivat sisällön ja esitystavan selkeys sekä kaunis tenori ääni. Koodi: KT6KK49/23 Printtilehtitilaus sisältää digilehden lukuoikeuden ja pääsyn Kotimaa.fi -sivuston kaikkiin uutisiin ja artikkeleihin. heinäkuuta 2022 | hinta: 3,90 € Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 7. Kai ehti palvella pappina poikkeuksellisen pitkään, hämmästyttävät 72,5 vuotta. Pystymme puuttumaan vain tiedossa oleviin ongelmiin ja hoitamaan asian kuntoon. Paperilaskulisä 3 € + alv 10 %. Hakuaika päättyy 7.6.2023 kello 15:00 . ASIAKASPALVELU tilaukset ja osoitteenmuutokset: puhelin 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@ kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. Kuollessaan hän oli kuoron viimeinen elossa ollut sodan käynyt mies. Psalmi 23:1 Kaivaten Tuula ja Aimo Anu perheineen Petri perheineen Janne perheineen Juha perheineen Sirpa Henri perheineen Laila perheineen Maila perheineen Jani ja Jana sukulaiset ja ystävät Kai siunattiin Turun Ylösnousemuskappelissa 6.5.2023. Pappisvihkimys seurasi lokakuussa 1950 Tampereella. Ilmoitusvalmistus 80,00 € + alv. Julistetaan haettavaksi KUOPION HIIPPA KUNNAN TUOMIOKAPITULI julistaa haettavaksi Kuhmon seurakunnan kappalaisen viran Hakuaika päättyy 16.6.2023 klo 15.00 . 24 %. Tilaus on määräaikainen. Vaalitapa on välillinen. Kai oli syntynyt Huittisten Räikänmaassa evankeliseen kotiin. Hakuilmoitus kokonaisuudessaan on luettavissa Kuopion hiippakunnan kotisivuilla osoitteessa www.kuopionhiippakunta.fi. + 6,9 snt/min. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: torstaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa. Lehti ja digi 6 kk 49 € (Norm. Rakkaamme, isä, ukki ja isoukki Rovasti Kai Elias KIILUNEN s. Aikanaan Kai joutui itsekin kokemaan elämän raskauden, ensin omaishoitajuuden, sitten 11 vuoden leskeyden ja ainoan pojan ennenaikaisen menetyksen. Ilmoitukset toivomme sähköosoitteeseen: asiakaspalvelu@kotimaa.fi tai puhelinnumeroon: 020 754 2333 KAKSOSUUSTAPAAMINEN SEINÄJOELLA 26.8.2023 klo 10.00 – 16.00 Seinäjoki-salissa, Kalevankatu 35. Se tarjoaa myös näkökulmaa suomalaiseen yhteiskuntaan kirkon arvoista katsottuna. Kuntaan rakennetaan parhaillaan uutta koulukeskusta ja kauppaa – elinvoimaisuus näkyy katukuvassa. Opiskeluvaihtoehtoina olivat oikeustiede ja teologia. Tule ja jää! Hakemus kokonaisuudessaan oikotie.fi Lisätietoja: Nuorisotyönohjaajat; Elina Poikkijärvi p. Hakuilmoitukset ovat kokonaisuudessaan luettavissa KirkkoRekry-sivustolla: https://kirkkorekry.fi Mustasaaren suomalaisen seurakunnan KIRKKOHERRAN VIRKA haettavana 12.6.2023 klo 15 mennessä kirkkorekry.fi:n kautta. Ilmoitathan meille jakeluhäiriöistä mahdollisimman pian, jotta voimme tehdä siitä selvityspyynnön Postille. 81 €) Muista kevään valmistuvaa! Anna lahjaksi Kotimaa-lehti 6 kk edulliseen asiakasetuhintaan. Taustoitusta, ohjelma ja ilmoittautuminen: www.kaksosuustapaaminen.fi TERVETULOA ! Kaksosten tiimi/Seppo Aho Tule töihin Kittilän seurakuntaan! Meillä avoinna NUORISOTYÖNOHJAAJAN VIRKA alkaen 1.11.2023, hakuaika päättyy 5.6.2023 klo 15. Kotimaa ja KotimaaPro-liite näköislehtenä sekä digitaalinen arkisto) 12 kk 132 € kestotilauksena• Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidämme oikeuden hintojen muutokseen. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Kittilässä asuu paljon lapsiperheitä, kaivos ja Levi työllistävät sekä paikallisia että tänne muuttavia. Pappeus oli Kain elämän kutsumus, jota hän toteutti vielä palvelukoti Sagassakin aivan viime aikoihin saakka. TAMPEREEN HIIPPA KUNNAN TUOMIOKAPITULI on julistanut haettavaksi Hattulan seurakunnan kirkkoherran viran 9.6.2023 klo 15.00 mennessä. 18-vuotiaana lukiolaisena hän keväällä 1943 sai kutsun armeijan riveihin, joissa kului kaksi vuotta. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. 24 %. TUULA RAJAHALME JARMO KIILUNEN Kirjoittajat ovat Kai Kiilusen tytär ja veljenpoika. Tuleva puoliso Margit oli löytynyt EYL:n kuorosta. Lähetysten katseleminen ja kuunteleminen on palvelussamme on ilmaista. haettavaksi Jyväskylän seurakunnan VI kappalaisen viran (Keltinmäen lähikirkkoalueen vastuupappi). Kaksipappinen, pirteä seurakunta sijaitsee Vaasan lähellä. Meidän kunnassamme on kaikki tarvittavat peruspalvelut, luonto vahvana osana kyläkuvaa ja lentokenttä, josta pääsee nopeasti reissuun niin halutessaan. Kai oli myös innokas penkkiurheilija. Rauman satamassa kaksi alusta oli syyspimeässä törmännyt kovassa merenkäynnissä toisiinsa, jolloin toinen oli uponnut vieden mukanaan lähes 30 ihmiselämää, valtaosa nuoria naisia. Muistoihimme jää Kain iloinen elämänasenne ja sukurakkaus. Työvuosinaan hän palveli yhteensä kahdeksassa eri seurakunnassa, Raumalla kahteenkin otteeseen. vu os ik er ta 00 43 59 5– 22 –2 7 Lohtu on toivon sisko Kansanedustaja Anu Vehviläinen ymmärsi menetyksen hetkellä, että hän selviää 12 Hyvä yleissivistys suojaa suomalaista salaliittoteorioilta Mistä aineksista on kristillinen sionismi tehty. Lisätietoja: kirkkoherra Jari Friman, 050 595 9275. asiakaspalvelu@kotimaa.fi • 020 754 2333 Kotimaa kutsuu sinua mukaan lukemaan ja keskustelemaan kirkon kiinnostavista ja välillä kuohuttavistakin asioista. 27.3.2023 Turku Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. jumalanpalvelusverkossa.fi Haluamme osaltamme helpottaa ihmisille merkityksellisten tapahtumien saatavuutta ja löydettävyyttä. 24 25 KOTIMAA | 26.5.2023 KOTIMAA | 26.5.2023 tiedoksi. Virkaa haetaan Kirkkorekryn kautta. 040 572 6431. | kuolleet | Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa.fi/tyopaikat-ja-virat Paikkoja avoinna Tapahtumia Eikö lehti tullut perille perjantaina. Kotimaa painettuna, KotimaaPro-liite painettuna, näköislehdet, digitaalinen arkisto, kalenteri) 12 kk 156 € kesto tilauksena. Jälkimmäinen voitti, ja opinnot alkoivat Helsingin yliopistossa 1946. Urheiluja harrastusmahdollisuuksia riittää. Vain pari vuotta ensimmäisen Raumalle tulon jälkeen hän joulukuussa 1964 joutui koko pappisuransa vaikeimman tehtävän eteen. Kun hän 1983 eläkkeelle jäätyään liittyi Turun veteraanikuoroon, miesjoukko koostui yli sadasta laulajasta. fi • Tilaushinnat: Koko Kotimaa -tilaus (sis. ”Nämä tapahtumat kaikkineen olivat myös meille papeille raskasta aikaa”, hän muisteli ja kertoi, kuinka hän ja kirkkoherra kulkivat ”surukodeissa viemässä lohdun sanaa ja myös diakonista apua”. Hakuaika päättyy 12.6.2023 kello 15:00 . Pappeus merkitsi palvelutehtävää ”hautaan saakka”. 18 6 N:o 26 | 1. Sodan jälkivaikutusta oli, että Kai eläkevuosinaan antautui täydestä sydämestään veteraanityöhön, muun muassa kuorolaulun ja veteraaniliiton toiminnan parissa. Kotimaa vain diginä -tilaus (sis. Lämmin kiitos osanotosta. Hakuaika päättyy 12.6.2023 kello 15:00 . Tullessasi Kittilään pääset osaksi kasvavaa ja vireää kuntaa, jossa seurakunnalla oma, vakaa paikkansa. Saat tullessasi työkaveriksesi kasvatustiimin, yhdessä saamme aikaan enemmän ja olemme osa kasvatuksen tärkeää kenttää Kittilässä. Hakuilmoitus on luettavissa kokonaisuudessaan https://kirkkorekry.fi/fi/ tyopaikat/kirkkoherra-858/ Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh
klo 15. Kun Jeesus muistuttaa käskyistään, kysymys on muiden rakastamisesta. Pe 2.6. Lohdutusta vai tsemppiä ja rohkeutta. Toisten rakastaminen on viime kädessä heidän olemassaolonsa syvää sallimista, tukemista ja vahvistamista. Ke 31.5. Sounds of Mercy ja Kaisaniemen ala-asteen 6C-luokka. Ke 31.5. Lohduttaja, puolustaja ja rohkaisija on löydettävä muualta. Palveluksen toimittaa Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arseni yhdessä muun papiston kanssa. Kirkon, seurakunnan ja kaupungin elinvoima kulkevat käsi kädessä. Jokin viesti tähän on kuitenkin kätketty. Kemijärven kirkko, tapuli ja vanha pappila ovat teemoina useassa äitini öljyvärimaalauksessa. Kuin ihmeen kaupalla vanha tapulimme sekä vanhan pappilan rakennus säästyivät. Me saamme olemassaolomme ja luvan siihen | helluntaipäivä | Lupa olla olemassa ANNI PESONEN toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on Luukkaan evankeliumista väitellyt teologian tohtori ja Nurmijärven seurakunnan pappi. 2:1–13, Joh. Toivottavasti ukrainalaiset tuntevat olonsa turvalliseksi meillä. En minä jätä teitä orvoiksi, vaan tulen luoksenne. La 27.5. 104:30, Ps. 31:31–34, Ap. Ma 29.5. 1:7 tai Ps. Suomi oli Neuvostoliiton paineen alla sisäisten levottomuuksien uhatessa yhteiskuntarauhaa. Bent Falk opetti myös oivaltamaan, että lupa olla on annettu meille jo. Se on aikuisen osa, sillä kaikki riittävän pitkään elävät joutuvat luopumaan omien vanhempiensa tuesta. Olen pohtinut, vaikuttiko tämä tapulin säästymiseen. Se on lupaus ja vahvistus sitoutumisesta sekä toisesta huolehtimisesta. Nyt demokraattisten maiden yhteisöllä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tukea Ukrainaa sen sotaponnisteluissa ja jälleenrakentamisessa. Osaavatko he tulla myös seurakuntalaisiksi. ”Rakastakaa toisianne niin kuin minä olen rakastanut teitä”, on Johanneksen evankeliumissa Jeesuksen ydinopetus. Mitä Henki siis meille antaa. Alttarilla on kuusi kynttilää. Yliopettaja Pekka Iivarin mielestä kirkko on sirolinjainen, kaunis ja edustava rakennus niin sisältä kuin ulkoa. Olemassaoloon kutsujia, kehottajia ja rohkaisijoita. . Horisontti su 28.5. Pe 2.6. Oli rauhoittavaa huomata, ettei meitä lännessä unohdettu. La 27.5. Toiveemme olisi, että hän myös vihkisi meidät siellä tänä vuonna. Jumalanpalvelukset Sunnuntai 28.5. Myös 7 – 8 l u k u j e n vaihteessa tapulin peruskorjauksessa löytynyt lapsimuumio askarrutti mieltäni. Radio 1 klo 11 Ortodoksinen liturgia Lintulan Pyhän Kolminaisuuden luostarista Heinävedeltä (pyhäkön praasniekka). Kolehti kerätään koulutuksen mahdollistamiseen ja opetuksen laadun parantamiseen Kirkon Ulkomaanavun kautta. Monet kaatuneet saksalaiset saivat jatkosodan aikana leposijansa Kemijärven kirkkomaasta tapulin vierestä. Halusivatko saksalaiset jättää uuden elämän aineksia siltä varalta, ettei Neuvostoliitto valtaakaan Lappia. Ti 30.5. |K uv a: Sir pa M asa lin 26 27 KOTIMAA | 26.5.2023 KOTIMAA | 26.5.2023 pyhä. Helluntaipäivä on aiheeltaan ”Pyhän hengen vuodattaminen”. Liturgina kirkkoherra Mari Parkkinen. kappalainen Ulla Vuori, Rauma Iltahartaus ma-to klo 18.50, pe klo 18.30 ja la klo 18. Minun olemassaoloani vahvistaa, kun toinen ihminen näkee, kuulee ja oivaltaa, että olen. Solisteina ja Pyhän kosketuksesta keskustelemassa Jukka Leppilampi ja Jepa Lambert. Minä istuin usein lehterillä äitini laulaessa kirkkokuorossa. Lapsena kuulemani sotakertomukset siivittivät minua tutkimaan sotiemme historiaa. Kansan Raamattuseuran varatoiminnanjohtaja Kalle Virta, Lohja. Lohduttajia olemassaolon tuskissa. Äitini muisteli usein, kuinka kiipeili omin päin tapulin portaissa ukin kiellosta huolimatta. Kemijärven kirkko on jälleenrakennuksen maamerkki. ”Minä olen Isässäni ja että te olette minussa ja minä teissä”, sanoo Kristus tässä. viestintätoimiston johtaja Ville Kormilainen, Helsinki. Lohduttaja, puolustaja ja rohkaisija, joka antaa meille itsellemme vankkumattoman luvan olla, tekee meistä myös toisten olemassaolon sallijoita ja puolustajia. Ti 30.5. Jokaisessa meistä, meidän sisimmässämme. Kirkonrakentaja Heikki Väänäsen 1774 tekemä tapuli on seurakunnan vanhin rakennus. näyttelijä Laura Malmivaara lukee Sirakin kirjaa. opiskeluhuollon kuraattori Tuula Anttila, Kotka. | kirkko & minä | Tapulin ihme mietityttää yhä Pekka Iivari K emijärven kirkko ja sen historia tulivat minulle läheisiksi jo hyvin varhain. Vai puolustuksen, eli viime kädessä oikeuden ja mahdollisuuden olla olemassa. Saarnaajana vt. t. En ole kokenut olevani erityisen hengellinen, mutta olen alkanut käydä kirkossa viime vuosina. piispa Sergei, Ortodoksinen kirkko, Helsinki. toimittaja Inga-Lill Rajala, Hyvinkää. 14:15–21. | ensi pyhänä | | radio & tv | Ku vi tu s: An ni in a M ik am a E vankeliumin kääntäjät kohtaavat kysymyksen, mitä suomeksi olisi parakletos, joka tässä on käännetty sanalla ”puolustaja”. – – te tunnette hänet, sillä hän pysyy luonanne ja on teissä. Pyhää Henkeä kuvaava parakletos voi tarkoittaa näitä kaikkia. Johanneksen evankeliumi 14:15–21 ”Jos te rakastatte minua, te noudatatte minun käskyjäni. Ma 29.5. Ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1647. toimittaja-pastori Ilkka Koski, Helsinki. Vaikeassa tilanteessa ihmistä lohduttaa ja rohkaisee jo se, että hän saa kertoa tilanteestaan ja huomata toisen ymmärtävän ja ottavan hänet todesta. Juuri sen meille välittää Jumalan Henki, joka on lohduttaja, puolustaja ja rohkaisija. Orpoudessa pelottavinta on se, että henkilökohtainen lohduttaja, puolustaja ja rohkaisija on poissa. Orpous on myös väistämätöntä. Tanskalainen hahmoterapeutti Bent Falk sanoi, että rakkaus on viime kädessä toisen olemassaolon vahvistamista. Tämä puolustaja on Totuuden Henki. Helluntaista ja sen vietosta keskustelemassa dosentit Outi Lehtipuu ja Raimo Hakola. – – minä olen Isässäni ja että te olette minussa ja minä teissä. rehtori Juhani Vahtokari, Ylöjärvi. TV1 klo 10 Helluntain Riemulaulut Paavalinkirkossa. Alttaritaulun Jeesus ristillä on maalannut Aale Hakava. To 1.6. Suureksi iloksemme kirkkoherra Pentti Tepsa siunasi kihlauksemme Kemijärven kirkossa kesken itsenäisyyspäivän tapahtumien. Muistan kun vuonna 1974 pyöräilin tapulin 200-vuotisjuhlaan. | Kuva: Simo Räisänen / Wikimedia commons Kemijärven kirkko . . Viime kädessä lupa olla tulee Jumalalta ja se on annettu meille jo. Ja myös missä olen. Toinen ikivanha ja perinteinen käännös on ”lohduttaja”. ”Meidän ei tarvitse maksaa oikeudesta olla täällä, me vain luulemme niin”, hän sanoi. Ja minun Isäni rakastaa sitä, joka rakastaa minua, ja häntä minäkin rakastan ja ilmaisen hänelle itseni.” Yle Radio 1 Aamuhartaus ma-la klo 6.50. kappalainen Susanna Halla Kanttoreina Samuli Saarela ja Hanna Saarela. Me otamme olemassaoloamme vastaan Jumalalta, kun hyväksymme sen, että Jumala on meissä ja vaikuttaa meissä. Liturginen väri on punainen. To 1.6. seurakuntapastori Raivo Savik, Helsinki. Jumalalta. Siinä voisi olla opastuksen paikka. Radio 1 klo 10 Soittokunnan juhla messu Tainionkosken kirkosta Imatralta. Myös äitini kuolema viime toukokuussa lähensi suhdettani kirkkoon. Kesällä aloimme seurustella kihlattuni kanssa. Mahdollisia vastineita ovat myös ”kehottaja” ja ”rohkaisija”. kirkkoherra Laura Laitinen, Petäjävesi. Kirkko ja seurakunta rakensivat omalta osaltaan osallisuutta ja yhteisöllisyyttä talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan runtelemalle Kemijärvelle. Juontajina Kari Kanala ja Elina Vaittinen. 68:5–11, Jer. Sitä ei tarvitse eikä pidä lähteä ostamaan enää keneltäkään, vaikka meitä epävarmoja riivaakin tarve tehdä juuri niin. Arkkitehti Bertel Liljeqvist on minulle kaukaista sukua, ja ukkini Eino Liljeqvist työskenteli suntiona 1930-luvun alkupuolella Kemijärven nykyistä edeltävässä kirkossa. Vieraille ihmisille orvon oleminen tai olemattomuus ei merkitse samalla tavalla kuin omalle vanhemmalle. VIRPI KIRVES-TORVINEN ” Oli rauhoittavaa huomata, ettei meitä lännessä unohdettu. Nykyistä edeltävä kirkkorakennus sekä niin kutsuttu uusi pappila paloivat Lapin sodassa lokakuussa 1944. Tekstit: Viis. Minä käännyn Isän puoleen, ja hän antaa teille toisen puolustajan, joka on kanssanne ikuisesti. Joka on ottanut vastaan minun käskyni ja noudattaa niitä, se rakastaa minua. Meille on tärkeää rakkautemme hyväksyminen Jumalan siunauksen kautta. Vuosina 1949–1950 rakennetun neljännen kirkon on suunnitellut arkkitehti Bertel Liljeqvist. pastori Daniel Salo, Suomen evankelisluterilainen seurakuntaliitto, Helsinki. Myös konfirmaationi oli Kemijärven kirkossa. Tapuli on keskustaajamamme rakennushistoriallinen symboli
Piispa säikähti ja sulki silmänsä. Piispa vajosi nopeasti unen rajoille. Käenpiika on piilotteleva, mutta äänekäs tikkojen heimoon kuuluva lintu. Hetken päässäni löi tyhjää, että mikä kumma tuossa liikehtii. | Kuva: Martti Santakari 28 KOTIMAA | 26.5.2023 luomakunta. Myös muu hyönteisravinto kelpaa sille. – Kii-kii uskosta, kii-kii, toivosta, kii-kii rakkaudesta. Aamen. Pesivä kanta Suomessa on 5?000– 15?000 paria. Sunnuntaina piispa piti elämänsä lempeimmän saarnan. Niinpä piispa pyysi hevoskuskia pysähtymään kauniin lehdon luona. Auta minua, etten kuvittele syntiä kaikkialle ympärilleni. Taustalta kuului linnun kimeää kiikitystä. Aurinko vilahteli lehvästön läpi. Käärmeeksi muuttunut lintu seurasi piispaa uneen. Jossain vaiheessa piispa raotti raukeana silmiään ja näki vierellään maassa linnun, joka muuttui käärmeeksi. Sitten tajusin: käenpiikahan siinä. – En minä ole synti. Laji lasketaan kuitenkin meillä elinvoimaiseksi. – Se on minun työni, varoittaa ihmisiä synnin turmeluksesta. Vanha kansa on kutsunut käenpiikaa usein piikalinnuksi, mutta toisinaan myös noitakiuruksi ja tuikuttajaksi. Samoin toimivat uhattuina olevat poikaset pesässä. – Mene pois synti minusta, piispa pyysi. Tarina kertoo piispasta, joka oli menossa suorittamaan piispantarkastusta. – Olen lintu. – Mutta miksi minun silmissäni olet käärme. tä. OLLI SEPPÄLÄ Rukous Uskon kallio, toivon lähde rakkauden Jumala. – Mistä minun sitten pitäisi saarnata. Tikkojen heimoon kuuluva käenpiika (Jynx torquilla) on erikoinen tapaus. Se ei muiden tikkojen tapaan koputtele ravintoa puiden rungoista, vaan napsii mieluusti muurahaisia ja niiden munia. Piispaa alkoi ramaista, ja hän päätti ottaa nokoset ennen pappilaan saapumista. Olin kuullut käenpiian tunnusomaista ääntä, kiikitystä, keväämmällä lähistöllä. Samassa piispa heräsi ja tunsi olonsa hämmentyneeksi. Vihollinen menee hämilleen. – Mikä sinä sitten olet. Vaaran uhatessa käenpiika alkaa väännellä yläruumistaan kuin käärme, se myös sihisee. V iime kesänä katselin outoa lintua mökkipihan puolikuolleessa raidassa. Hän matkusti hevoskyydillä. Vapauta minut. Käenpiika pesii koloissa, mutta ei itse koverra niitä. – Koska näet syntiä kaikkialla. – Minun työni on varoittaa päiväunilla olevia hengenmiehiä liiasta synnin ajattelemisesta. Piispa hyppäsi vaunusta, levitti piispanviitan nurmelle ja pyysi kuskia herättämään puolen tunnin kuluttua. Suomen käenpiikakanta on vuosikymmenten saatossa vähentynyt huomattavasti monimuotoisen maaseudun katoamisen myöOutolainen tikkojen joukossa Käenpiika esittää uhattuna käärmettä